Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/0015(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0033/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0033/2014

Keskustelut :

PV 25/02/2014 - 8
PV 25/02/2014 - 10
CRE 25/02/2014 - 8
CRE 25/02/2014 - 10

Äänestykset :

PV 26/02/2014 - 9.2

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0149

Hyväksytyt tekstit
PDF 745kWORD 343k
Keskiviikko 26. helmikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus ***I
P7_TA(2014)0149A7-0033/2014
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. helmikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (uudelleen laadittu toisinto) (COM(2013)0030 – C7-0027/2013 – 2013/0015(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0030),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 91 artiklan 1 kohdan, 170 artiklan ja 171 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0027/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Liettuan tasavallan parlamentin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon(1) ,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 7. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(2) ,

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3) ,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan liikenne- ja matkailuvaliokunnalle työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 16. joulukuuta 2013 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 87 ja 55 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A7-0033/2014),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. helmikuuta 2014,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/…/EU antamiseksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (uudelleenlaadittu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
P7_TC1-COD(2013)0015

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan ja 170 ja 171 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1) ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2) ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3) ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/57/EY(4) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska kyseiseen direktiiviin tehdään uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)  Jotta unionin kansalaiset, talouden toimijat sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset voisivat saada täyden hyödyn vailla sisärajoja olevan alueen toteuttamisesta sekä saavuttaa alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen , olisi erityisesti edistettävä kansallisten rautatieverkkojen yhteenliittämistä ja niiden yhteentoimivuutta sekä näiden verkkojen käyttömahdollisuuksia, myös vammaisten matkustajien tapauksessa, panemalla teknisen standardoinnin alalla täytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi. [tark. 1]

(3)  Unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta toteutettaessa olisi pyrittävä määrittelemään teknisen yhdenmukaistamisen optimaalinen taso sekä mahdollistamaan kansainvälisten rautatieliikennepalvelujen helpottaminen, parantaminen ja kehittäminen sekä unionissa että unionin ja kolmansien maiden väillä. Lisäksi olisi edistettävä unionin rautatiejärjestelmän rakentamiseen, uusimiseen, parantamiseen ja toimintaan liittyvien laitteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden luomista. [tark. 2]

(4)  Junien käyttö kaupallisessa liikenteessä rautatieverkossa edellyttää erityisen hyvää rataverkkojen ja kalustoyksikköjen ominaispiirteiden yhteensopivuutta sekä myös eri rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten tieto-, viestintä ja viestintäjärjestelmien lippujärjestelmien tehokasta yhteenliittämistä. Tästä yhteensopivuudesta ja yhteenliittämisestä riippuvat suoritustaso, turvallisuus, palvelujen laatu ja kustannukset, ja erityisesti niistä riippuu rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus. [tark. 3]

(5)  Rautateitä koskevassa sääntelykehyksessä olisi ilmoitettava selvästi, kenen vastuulla on huolehtia rautatieverkkoihin sovellettavien turvallisuutta ja terveyttä, sosiaalisia näkökohtia sekä kuluttajansuojaa koskevien määräysten noudattamisesta. [tark. 4]

(6)  Rautatiejärjestelmiin, osajärjestelmiin ja osatekijöihin sovellettavissa kansallisissa säännöissä, sisäisissä määräyksissä ja teknisissä eritelmissä on merkittäviä eroja, koska niihin on koottu kansalliselle teollisuudelle ominaista erityistekniikkaa ja niissä määrätään erityisistä ulottuvuuksista ja laitteista sekä erityispiirteistä. Tämä tilanne estää juuri sen, että junat voisivat liikennöidä sujuvasti koko unionissa ja että ne hyötyisivät standardoinnista ja mittakaavaeduista sisämarkkinoilla . [tark. 5]

(7)  Tilanne on vuosien mittaan johtanut hyvin läheisten siteiden muodostumiseen kansallisen rautatieteollisuuden ja kansallisten rautatieyhtiöiden välille, mikä haittaa markkinoiden tosiasiallista avaamista siten, että niille voi tulla myös uusia toiminnanharjoittajia. Tämän teollisuuden on voitava toimia avoimilla ja vapaaseen kilpailuun perustuvilla eurooppalaisilla markkinoilla, jotta se voisi kehittää kilpailukykyään maailmanlaajuisesti.

(8)  On siis syytä määritellä koko unionia varten rautatieliikenteen yhteentoimivuutta koskevat olennaiset vaatimukset, joita olisi sovellettava sen rautatiejärjestelmään.

(9)  Yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) laatiminen on osoittanut, että yhtäältä olennaisten vaatimusten ja YTE:ien ja toisaalta eurooppalaisten standardien ja muiden säädösluonteisten asiakirjojen välistä suhdetta olisi selvennettävä. Erityisesti olisi selvästi erotettava toisistaan ne standardit tai standardien osat, joista olisi tehtävä pakollisia tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ”yhdenmukaistetut standardit”, jotka on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012(5) mukaisesti. Jos se on ehdottoman välttämätöntä, YTE:iin voidaan sisällyttää nimenomainen viittaus eurooppalaisiin standardeihin tai eritelmiin, joista tulee velvoittavia heti, kun YTE:n soveltaminen aloitetaan.

(10)  Jotta unionin rautatiealan kilpailukykyä voitaisiin aidosti lisätä vääristämättä kilpailua rautatiejärjestelmän keskeisten toimijoiden välillä, YTE:iä laadittaessa olisi noudatettava avoimuuden, läpinäkyvyyden ja yhteisymmärryksen periaatteita, siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II.

(11)  Laadukas rautatieliikenne unionissa edellyttää muun muassa erittäin suurta yhteensopivuutta verkon (laajasti ymmärrettynä, mukaan lukien kaikkien kyseessä olevien osajärjestelmien kiinteät osat) ja kalustoyksikköjen (mukaan lukien kaikkien kyseessä olevien osajärjestelmien junassa olevat osat) ominaispiirteiden välillä. Tästä yhteensopivuudesta riippuu suoritustaso, turvallisuus sekä palvelujen laatu ja kustannukset.

(12)  YTE:ssä vahvistetaan kaikki vaatimukset, jotka yhteentoimivuuden osatekijän olisi täytettävä, sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa noudatettava menettely. Lisäksi on täsmennettävä, että jokainen osatekijä olisi tarkastettava YTE:issä osoitettua käyttöä koskevan vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyä noudattaen, ja että siitä olisi annettava todistus.

(13)  Aina uusia YTE:iä kehitettäessä päämääränä pitäisi olla varmistaa yhteensopivuus nykyisen järjestelmän kanssa. Täten parannetaan rautatieliikenteen kilpailukykyä ja estetään tarpeettomat lisäkustannukset edellyttämällä nykyisten osajärjestelmien parantamista tai uudistamista, jolla varmistetaan yhteensopivuus aiempien järjestelmien kanssa. Niissä poikkeustapauksissa, joissa yhteensopivuutta ei voida varmistaa, YTE:ien yhteydessä voidaan perustaa tarpeelliset puitteet sen päättämiseksi, tarvitseeko nykyinen osajärjestelmä uuden käyttöönottoa koskevan päätöksen tai luvan ja mihin ajankohtaan mennessä.

(14)  Turvallisuussyistä on tarpeen antaa jokaiselle käyttöön otetulle kalustoyksikölle tunnistusnumero. Tämän jälkeen kalustoyksikkö olisi merkittävä kansalliseen kalustorekisteriin. Rekistereiden olisi oltava sekä kaikkien jäsenvaltioiden että tiettyjen talouden toimijoiden käytettävissä unionissa. Kansallisissa kalustorekistereissä olevien tietojen olisi oltava muodoltaan yhdenmukaiset. Tämän vuoksi rekisterejä varten olisi laadittava yhteiset tekniset ja toiminnalliset eritelmät.

(15)  Jos olennaisia vaatimuksia vastaavia tiettyjä teknisiä näkökohtia ei voida nimenomaisesti kattaa YTE:ssä, näkökohdat, joita on vielä tarpeen käsitellä, luetellaan YTE:n liitteessä avoimina kohtina. Tällaisten avoimien kohtien osalta sovelletaan YTE:n täydentämiseen asti kansallisia sääntöjä.

(16)  Olisi täsmennettävä, miten menetellään silloin, kun osajärjestelmään sovellettavia olennaisia vaatimuksia ei vielä käsitellä vastaavassa YTE:ssä. Tällöin olisi direktiivin 2008/57/EY 17 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen laitosten vastattava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä ja tarkastusmenettelystä.

(17)  Direktiiviä 2008/57/EY sovelletaan koko rautatiejärjestelmään unionissa, ja YTE:ien soveltamisala laajennetaan kattamaan myös kalustoyksiköt ja verkot, jotka eivät vielä kuulu Euroopan laajuiseen rautatiejärjestelmään. Sen vuoksi liitettä I olisi yksinkertaistettava poistamalla erityiset viittaukset Euroopan laajuiseen rautatiejärjestelmään.

(18)  Toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmien ja niiden välisten liitäntöjen on täytettävä, voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi rataluokkien tai kalustoyksikköjen mukaan.

(19)  Jotta voitaisiin varmistaa rautateiden yhteentoimivuuden asteittainen toteutuminen koko unionissa ja vähitellen vähentää aiempien sukupolvien järjestelmien monimuotoisuutta, YTE:issä olisi ilmoitettava selvästi säännökset, joita sovelletaan nykyisiin osajärjestelmiin erityisesti parantamisen ja uudistamisen tapauksessa, ja niissä voidaan asettaa määräaikoja tavoitejärjestelmän toteuttamiselle.

(20)  Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden esteiden poistamiseen sovellettava asteittainen lähestymistapa ja kaikkien YTE:ien hyväksymiseksi tarvittava aika huomioon ottaen olisi vältettävä sitä, että jäsenvaltiot antavat uusia kansallisia sääntöjä tai sitoutuvat suunnitelmiin, jotka lisäisivät nykyisen järjestelmän monimuotoisuutta.

(21)  Yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi kansallisten sääntöjen määrän pitäisi vähitellen vähentyä, kun YTE:ien soveltamisala laajennetaan kattamaan unionin koko rautatiejärjestelmä. Kansalliset säännöt olisi eroteltava ainoastaan paikallisia vaatimuksia koskeviin sääntöihin ja YTE:ien avoimien kohtien kattamiseksi tarvittaviin sääntöihin. Jälkimmäisistä säännöistä pitäisi päästä asteittain eroon sitä mukaa, kun YTE:ien avoimia kohtia suljetaan.

(22)  Asteittainen lähestymistapa vastaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevan tavoitteen erityistarpeita, koska tälle järjestelmälle ovat ominaisia ikääntyneet kansalliset rataverkot ja kalustoyksiköt, joiden mukauttaminen ja uudistaminen vaativat raskaita investointeja, ja koska on syytä huolehtia erityisesti siitä, ettei rautatieliikennettä saateta taloudellisesti epäedulliseen asemaan suhteessa muihin liikennemuotoihin.

(23)  Rautatiejärjestelmän laajuus ja monimutkaisuus huomioon ottaen on osoittautunut käytännön syistä tarpeelliseksi jakaa järjestelmä seuraaviin osajärjestelmiin: infrastruktuuri; ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto, veturilaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto; energia; liikkuva kalusto; käyttötoiminta ja liikenteen hallinta; kunnossapito; henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset.. Kullekin näistä osajärjestelmistä on täsmennettävä olennaiset vaatimukset, ja erityisesti osatekijöille ja liitännöille on määriteltävä niiden noudattamiseksi tarvittavat tekniset eritelmät. Sama järjestelmä jakautuu kiinteisiin ja liikkuviin perusosiin, joita ovat yhtäältä rataverkko, johon kuuluvat radat, rautatieliikennepaikat, terminaalit ja kaikenlaiset kiinteät laitteet, joita tarvitaan järjestelmän turvallisen ja jatkuvan toiminnan varmistamiseksi ja toisaalta kaikki verkossa liikkuvat kalustoyksiköt. Tätä direktiiviä sovellettaessa kalustoyksikkö koostuu näin ollen yhdestä osajärjestelmästä (liikkuva kalusto) ja soveltuvissa tapauksissa muista osajärjestelmistä (pääasiassa veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto ‑osajärjestelmä ). Vaikka järjestelmä on jaettu useampiin osiin, Euroopan unionin rautatieviraston (jäljempänä ’virasto’) olisi huolehdittava järjestelmän yleisestä tarkastelusta turvallisuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseksi. [tark. 6]

(24)  Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa, jonka osapuoli unioni on, vahvistetaan esteettömyys yhdeksi sen yleisperiaatteista sekä edellytetään, että yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen esteettömyyden ja saavutettavuuden muun muassa kehittämällä ja saattamalla voimaan saavutettavuutta koskevia vähimmäisstandardeja ja -ohjeita ja valvomalla niiden täytäntöönpanoa. Esteettömyys vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta on sen vuoksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden tärkeä vaatimus liikuntarajoitteisia matkustajia koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti . [tark. 7]

(25)  Rautatieverkon yhteentoimivuutta koskevien säännösten täytäntöönpanon ei tulisi luoda kustannustehokkuuden näkökulmasta kohtuuttomia esteitä kunkin jäsenvaltion olemassa olevan rataverkon ylläpitämiselle, vaan sillä olisi pyrittävä pitämään kiinni yhteentoimivuuden tavoitteesta.

(26)  YTE:illä on vaikutusta myös rautatieliikenteen käytön edellytyksiin käyttäjien kannalta, minkä vuoksi käyttäjiä, mukaan lukien vammaisjärjestöt, olisi kuultava heitä koskevissa asioissa. [tark. 8]

(27)  Asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi varattava mahdollisuus olla rajoitetuissa, asianmukaisesti perustelluissa tilanteissa soveltamatta tiettyjä YTE:iä. Nämä tilanteet sekä noudatettavat menettelyt, jos YTE:ä ei sovelleta, olisi määriteltävä selkeästi.

(28)  YTE:ien laatiminen ja soveltaminen rautatiejärjestelmään ei saisi estää teknisiä uudistuksia, joilla pyritään taloudellisen tuloksen parantamiseen.

(29)  Rautatiealan hankintasopimuksissa sovellettavia menettelyjä koskevien asianomaisten säännösten ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY(6) noudattamiseksi hankintayksiköiden olisi liitettävä tekniset eritelmät kuhunkin hankintasopimukseen liittyviin yleisiin asiakirjoihin tai tarjouseritelmiin. On tarpeen laatia säännöt, joita voidaan käyttää näiden teknisten eritelmien pohjana.

(30)  Kansainvälinen standardointijärjestelmä, joka pystyy tuottamaan kansainvälisten kauppakumppanien tosiasiallisesti käyttämiä ja unionin politiikan vaatimukset täyttäviä standardeja, on unionin etujen mukainen. Tämän vuoksi eurooppalaisten standardointijärjestöjen olisi jatkettava yhteistyötään kansainvälisten standardointielinten kanssa.

(31)  Hankintayksiköt määrittelevät eurooppalaisten eritelmien tai muiden standardien täydentämiseksi tarvittavat lisäeritelmät. Näiden eritelmien olisi vastattava niitä unionin tasolla yhdenmukaistettuja olennaisia vaatimuksia, jotka rautatiejärjestelmän on täytettävä.

(32)  Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen olisi perustuttava komission päätöksessä 2010/713/EU(7) säädettyjen moduulien käyttöön. Teollisuuden kehittämisen edistämiseksi olisi laadittava mahdollisimman laajasti laadunvarmistusjärjestelmää hyödyntäviä menettelyjä.

(33)  Osatekijöiden vaatimustenmukaisuus liittyy pääasiassa niiden käyttöalaan, koska sen tarkoituksena on taata järjestelmän yhteentoimivuus, eikä ainoastaan niiden vapaaseen liikkuvuuteen unionin markkinoilla. Käyttöönsoveltuvuuden arviointia sovelletaan järjestelmän turvallisuuden, käyttövalmiuden ja taloudellisuuden kannalta ratkaiseviin osatekijöihin. Siten valmistajan ei tarvitse kiinnittää CE-merkintää osatekijöihin, jotka kuuluvat tämän direktiivin säännösten soveltamisalaan. Valmistajan laatiman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen olisi oltava riittävä sen jälkeen, kun vaatimustenmukaisuus ja/tai käyttöönsoveltuvuus on arvioitu.

(34)  Valmistajilla on kuitenkin velvollisuus kiinnittää tiettyihin osatekijöihin CE-merkintä osoitukseksi siitä, että ne ovat muiden niitä koskevien unionin säännösten mukaisia.

(35)  YTE:n tullessa voimaan jotkin yhteentoimivuuden osatekijät ovat jo markkinoilla. On tarpeen säätää siirtymäajasta, jotta nämä osatekijät voidaan yhdistää osajärjestelmään, vaikka ne eivät olisi tiukasti katsoen kyseisen YTE:n mukaisia.

(36)  Rautatiejärjestelmän muodostavien osajärjestelmien olisi kuuluttava tarkastusmenettelyn piiriin. Niiden käyttöönotosta vastaavien yksikköjen olisi voitava tarkastuksen perusteella vakuuttua siitä, että tulos on suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottovaiheessa voimassa olevien lainsäädännöllisten, teknisten ja toiminnallisten määräysten mukainen. Tarkastuksen johdosta valmistajien olisi myös voitava luottaa siihen, että ne saavat yhtäläisen kohtelun kaikissa jäsenvaltioissa.

(37)  Osajärjestelmän käyttöönoton jälkeen on varmistuttava, että sitä käytetään ja ylläpidetään sitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti. Vastuu vaatimusten noudattamisesta kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi](8) nojalla rataverkon haltijalle ja rautatieyritykselle, jotka vastaavat kukin omista osajärjestelmistään.

(38)  Kalustoyksikköjen ja kiinteiden laitteiden käyttöönottomenettelyä olisi selkeytettävä, jotta otettaisiin huomioon rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten vastuualueet.

(39)  Jotta helpotettaisiin kalustoyksikköjen käyttöönottoa ja vähennettäisiin hallinnollista taakkaa, olisi otettava käyttöön koko unionissa voimassa oleva kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa, joka on rautatieyritykselle kalustoyksikön käyttöönoton ennakkoedellytys. Lisäksi tällainen lupa on paremmin linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 768/2008/EY(9) kanssa.

(39 a)  Lupamenettelyjä on järkeistettävä ja yhdenmukaistettava unionissa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomiseksi, lupamenettelyjen kustannuksien ja keston vähentämiseksi sekä rautateiden turvallisuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää selkeää tehtävän- ja vastuunjakoa viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten välillä siirtymäkauden aikana.

Viraston olisi hyödynnettävä kansallisten turvallisuusviranomaisten arvokasta asiantuntemusta, paikallistuntemusta ja kokemusta. Viraston olisi delegoitava erityisiä tehtäviä ja vastuualoja kansallisille turvallisuusviranomaisille 22 a artiklassa tarkoitettujen sopimusten perusteella, mutta sillä olisi oltava lopullinen päätösvalta kaikissa lupamenettelyissä. [tark. 9]

(40)  Kalustoyksikköjen ja niiden historian jäljitettävyyden turvaamiseksi kalustoyksikön markkinoillesaattamislupien kalustoyksikköä koskevien lupien viitetiedot olisi tallennettava yhdessä kalustoyksikköä koskevien muiden tietojen kanssa. [tark. 10]

(41)  YTE:issä olisi esitettävä menettelyt kalustoyksikköjen ja verkon yhteensopivuuden tarkistamiseksi kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvan antamisen jälkeen ja ennen käyttöönottoa koskevan päätöksen tekemistä uuden käyttötoiminnan aloittamista . [tark. 11]

(42)  Jotta voitaisiin auttaa rautatieyrityksiä päättämään kalustoyksikön käyttöön ottamisesta sekä välttää turhia tarkastuksia ja tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, myös kansalliset säännöt olisi luokiteltava, jotta voitaisiin selvittää eri jäsenvaltioiden samoja asioita koskevien kansallisten sääntöjen vastaavuus.

(43)  Ilmoitettujen laitosten, jotka vastaavat vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja osatekijöiden käyttöön soveltuvuuden menettelyjen samoin kuin osajärjestelmien arviointimenettelyn tarkastamisesta, olisi erityisesti silloin, kun eurooppalaista eritelmää ei ole, sovitettava päätöksensä mahdollisimman tiiviisti yhteen.

(44)  Kansallisten viranomaisten olisi kaikkialla unionissa pidettävä läpinäkyvää akkreditointia, jolla varmistetaan riittävä luottamus vaatimustenmukaisuustodistuksiin – sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008(10) , – ensisijaisena keinona, jolla osoitetaan ilmoitettujen ja soveltuvin osin nimettyjen laitosten tekniset valmiudet tarkistaa kansallisten sääntöjen noudattaminen. Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin katsoa, että niillä on käytettävissään asianmukaiset keinot suorittaa tämä arviointi itse. Jotta varmistetaan muiden kansallisten viranomaisten tekemän arvioinnin riittävä uskottavuus, niiden olisi tällaisessa tapauksessa toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarvittavat asiakirjatodisteet siitä, että arvioidut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat asiaa koskevien säädettyjen vaatimusten mukaisia.

(45)  Tässä direktiivissä olisi ainoastaan vahvistettava yhteentoimivuuden osatekijöiden ja osajärjestelmien yhteentoimivuusvaatimukset. Kyseisten vaatimusten noudattamisen helpottamiseksi on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden ja osajärjestelmien osalta, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, jotka on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti kyseisiä vaatimuksia vastaavien yksityiskohtaisten teknisten eritelmien ilmaisemista varten.

(46)  YTE:t olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin. Jos YTE:issä todetaan puutteita, virastolta olisi pyydettävä lausuntoa, joka voidaan tietyin edellytyksin julkaista ja jota kaikki sidosryhmät (teollisuus ja ilmoitetut laitokset mukaan luettuina) voivat käyttää hyväksyttävänä menetelmänä vaatimusten täyttämiseksi siihen asti, kunnes kyseinen YTE on tarkistettu.

(46 a)  Sääntelytoimenpiteitä olisi täydennettävä aloitteilla, joilla pyritään antamaan rahoitustukea rautatiealan innovatiivisille ja yhteentoimiville tekniikoille, kuten ”Shift2Rail”‑hankkeelle. [tark. 12]

(47)  Tämän direktiivin tavoitetta, joka on rautatiejärjestelmän koko unionin laajuinen yhteentoimivuus, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska yksittäinen jäsenvaltio ei pysty toteuttamaan yhteentoimivuuden saavuttamisen edellyttämiä toimenpiteitä, vaan se voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(48)  Tämän direktiivin muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä liitteen II mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin jakamisen ja näiden osajärjestelmien kuvauksen sekä YTE:ien sisällön ja muutosten osalta, mukaan luettuina muutokset, jotka ovat tarpeen YTE:issä olevien puutteiden korjaamiseksi, sekä yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuus- ja käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen soveltamisalan ja sisällön osalta ja osajärjestelmien tarkastusmenettelyjen osalta, mukaan luettuina yleiset periaatteet, sisältö, menettely ja asiakirjat, jotka liittyvät EY-tarkastusmenettelyyn ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusmenettelyyn . On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. [tark. 13]

(49)  YTE:issä havaittujen puutteiden korjaamiseksi komission olisi annettava delegoituja säädöksiä kyseisten YTE:ien muuttamiseksi kiireellisellä menettelyllä.

(50)  Jotta voitaisiin varmistaa tämän direktiivin 6 artiklan 1 kohdan täytäntöönpano virastolle annetun valtuutuksen osalta, joka koskee YTE-esitysten ja YTE:ien muutosten laatimista ja asiaa koskevien suositusten antamista, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta.

(51)  Tämän direktiivin täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta seuraavien osalta: niiden asiakirjojen sisältö, jotka on liitettävä pyyntöön saada olla soveltamatta yhtä tai useampaa YTE:ää tai osia niistä, sekä kyseisten asiakirjojen yksityiskohdat, muoto ja toimittamistapa; yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuus- ja käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen soveltamisala ja sisältö, muoto ja yksityiskohtainen kuvaus sen sisältämistä tiedoista; ilmoitettujen kansallisten sääntöjen luokittelu eri ryhmiin kiinteiden ja liikkuvien laitteiden yhteensopivuustarkastusten helpottamiseksi; osajärjestelmien tarkastusmenettelyt, mukaan luettuina yleiset periaatteet, sisältö, menettely ja asiakirjat, jotka liittyvät EY-tarkastusmenettelyyn ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusmenettelyyn; EY-tarkastusvakuutuksen ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusvakuutuksen mallit sekä niiden teknisten asiakirjojen mallit, jotka on liitettävä tarkastusvakuutukseen; yhteiset eritelmät, jotka koskevat infrastruktuurirekisterin sisältöä, tietomuotoa, toiminnallista ja teknistä rakennetta, toimintatapaa sekä tietojen tallentamiseen ja käyttöön sovellettavia sääntöjä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(11) mukaisesti. [tark. 14]

(52)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(53)  Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisemman direktiivin sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempaan direktiiviin.

(54)  Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä IV olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan edellytykset, jotka on täytettävä unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi yhteensopivasti annetun direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi] säännösten kanssa. Nämä edellytykset koskevat järjestelmän osien suunnittelua, rakentamista, käyttöönottoa, parantamista, uudistamista, käyttöä ja kunnossapitoa sekä järjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon osallistuvan henkilöstön ammattipätevyyttä ja työterveys- ja työturvallisuusolosuhteita. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää välttämättä teknisen yhdenmukaistamisen optimaalisen tason määrittämistä, mikä antaa mahdollisuudet edistää unionin rautatiejärjestelmän rakentamiseen, uudistamiseen, parantamiseen ja käyttöön liittyvien laitteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden asteittaista luomista. [tark. 15]

2.  Tässä direktiivissä annetaan säännökset kunkin osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöistä, liitännöistä ja menettelyistä sekä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden saavuttamiseksi vaadittavista järjestelmän yleisen yhteensopivuuden edellytyksistä.

3.  Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat järjestelmät täytäntöön panemiseksi hyväksymiensä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle : [tark. 16]

a)  metrot, raitiotiet, raitiojunat ja kevytraidejärjestelmät; [tark. 17]

b)  verkot, jotka ovat muusta rautatiejärjestelmästä toiminnallisesti erillisiä ja jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, kaupunkien tai esikaupunkien henkilöliikenteeseen, ja yksinomaan näissä verkoissa liikennöivät rautatieyritykset;

b a)  yksityisomistuksessa olevan rautatieinfrastruktuurin ja yksinomaan siinä käytettävät kalustoyksiköt, joita omistaja käyttää yksinomaan omassa tavaraliikenteessään; [tark. 19]

b b)  infrastruktuurin ja kalustoyksiköt, jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, historialliseen tai matkailukäyttöön. [tark. 20]

4.  Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi hyväksymiensä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle: 

a)  yksityisomistuksessa olevat rautateiden infrastruktuurit ja yksinomaan niissä käytettävät kalustoyksiköt, joita omistaja käyttää yksinomaan omassa tavaraliikenteessään;

b)  infrastruktuurin ja kalustoyksiköt, jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, historialliseen tai matkailukäyttöön. [tark. 21]

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

(1)  ’unionin rautatiejärjestelmällä’ liitteessä I olevassa 1 ja 2 kohdassa lueteltuja tavanomaisten ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmien perusosia; [tark. 22]

(2)  ’yhteentoimivuudella’ rautatiejärjestelmän soveltuvuutta junien varmaan ja keskeytymättömään liikennöintiin sellaisella suoritustasolla, joka näiltä radoilta vaaditaan. Tämä soveltuvuus edellyttää, että kaikki lakisääteiset, tekniset ja toiminnalliset edellytykset täyttyvät siten, että olennaisia vaatimuksia on noudatettu ; [tark. 23]

(3)  ’kalustoyksiköllä’ raideliikenteen kalustoyksikköä, joka soveltuu liikkumaan omilla pyörillään pyörien avulla raiteilla joko omalla konevoimallaan tai ilman sitä, kiinteässä tai vaihtelevassa kokoonpanossa. Kalustoyksikkö koostuu yhdestä tai useammasta rakenteellisesta ja toiminnallisesta osajärjestelmästä; [tark. 24]

(4)  ’verkolla’ rautatiejärjestelmän turvallisen ja jatkuvan toiminnan varmistamiseksi tarvittavia ratoja, rautatieliikennepaikkoja, terminaaleja ja kaikenlaisia kiinteitä laitteita;

(5)  ’osajärjestelmillä’ rautatiejärjestelmän rakenteellisia tai toiminnallisia osia, jotka esitetään liitteessä II;

(5 a)  ’liikkuvalla osajärjestelmällä’ liikkuvan kaluston osajärjestelmää, veturilaitteiden ohjauksen, hallinnan ja merkinannon osajärjestelmää ja kalustoyksikköä, jos se koostuu yhdestä osajärjestelmästä; [tark. 25]

(6)  ’yhteentoimivuuden osatekijöillä’ sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti, mukaan luettuna aineelliset esineet ja aineettomat hyödykkeet;

(7)  ’olennaisilla vaatimuksilla’ kaikkia liitteessä III kuvattuja edellytyksiä, jotka rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden, myös liitäntöjen, on täytettävä;

(8)  ’eurooppalaisella eritelmällä’ yhteistä teknistä eritelmää tai eurooppalaista teknistä hyväksyntää, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2004/17/EY liitteessä XXI, tai eurooppalaista standardia, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa;

(9)  ’yhteentoimivuuden teknisellä eritelmällä’ (YTE) kutakin osajärjestelmää tai osajärjestelmän osaa koskevaa, tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyä eritelmää, jolla mahdollistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen ja varmistetaan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus;

(9 a)  ’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ elintä, jonka on ilmoitettu olevan vastuussa tai joka on nimetty vastaamaan vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, kuten kalibroinnista, testauksesta, sertifioinnista ja tarkastuksista. Vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitos luokitellaan ’ilmoitetuksi laitokseksi’ jäsenvaltion ilmoitettua sen olemassaolosta. Vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitos luokitellaan ’nimetyksi laitokseksi’ jäsenvaltion tehtyä tällaisen nimeämisen; [tark. 27]

(10)  ’perusparametreillä’ kaikkia yhteentoimivuuden kannalta ratkaisevia lakisääteisiä, teknisiä tai toiminnallisia edellytyksiä, jotka täsmennetään asiaankuuluvissa YTE:issä;

(11)  ’erityistapauksella’ rautatiejärjestelmän osaa, jota varten YTE:iin on sisällytettävä joko tilapäisiä tai pysyviä erityismääräyksiä maantieteellisten tai topografisten esteiden takia tai koska kaupunkiympäristö tai yhdenmukaisuus olemassa olevan järjestelmän kanssa asettaa rajoituksia. Tähän voivat sisältyä erityisesti muusta unionin verkosta erillään olevat radat ja verkot, kuormaulottuma, raideleveys tai raideväli sekä ainoastaan paikalliseen, alueelliseen tai historiallisessa tarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön tarkoitetut kalustoyksiköt sekä kalustoyksiköt, jotka ovat peräisin kolmannesta maasta tai joiden määränpäänä on kolmas maa;

(12)  ’parantamisella’ osajärjestelmän tai sen osan muuttamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joista aiheutuu EY-tarkastusvakuutuksen liitteenä olevien teknisten asiakirjojen muutos, jos tällaiset tekniset asiakirjat ovat olemassa, ja joilla parannetaan osajärjestelmän yleistä suoritustasoa. Kun osajärjestelmän tai kuljetusyksikön osalta aiotaan toteuttaa muutostöitä, asiaa koskevassa YTE:ssä on täsmennettävä, onko kyseinen työ luokiteltava merkittäväksi, ja tässä tapauksessa perusteltava, minkä vuoksi ; [tark. 28]

(13)  ’uudistamisella’ osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan korvaamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla ei muuteta osajärjestelmän yleistä suoritustasoa. Kun osajärjestelmän tai kuljetusyksikön osalta aiotaan toteuttaa korvaamistöitä, asiaa koskevassa YTE:ssä on täsmennettävä, onko kyseinen työ luokiteltava merkittäväksi, ja tässä tapauksessa perusteltava, minkä vuoksi ; [tark. 29]

(14)  ’nykyisellä rautatiejärjestelmällä’ nykyisen rautatiejärjestelmän ratojen ja kiinteiden laitteiden muodostamaa kokonaisuutta sekä mihin tahansa luokkaan kuuluvaa ja mitä tahansa alkuperää olevaa kalustoyksikköä, joka kulkee näissä rataverkoissa;

(15)  ’kunnossapidon yhteydessä tapahtuvalla osien vaihtamisella’ osien vaihtamista toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vastaaviin osiin ennakko- tai korjauskunnossapidon yhteydessä;

(16)  ’käyttöönotolla’ kaikkia toimenpiteitä, joilla osajärjestelmä tai kalustoyksikkö saatetaan toimintaan;

(17)  ’hankintayksiköllä’ julkista tai yksityistä yksikköä, joka tilaa osajärjestelmän suunnittelun ja/tai rakentamisen ja/tai ajan tasalle saattamisen ja/tai uudistamisen. Tämä yksikkö voi olla rautatieyritys, rataverkon haltija, kalustoyksikön haltija, kunnossapidosta vastaava yksikkö taikka toimiluvan haltija, joka vastaa hankkeen käyttöönotosta; [tark. 30]

(18)  ’kalustoyksikön haltijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on kalustoyksikön omistajana oikeus käyttää sitä kalustoyksikköä ja joka käyttää kalustoyksikköä sitä kuljetusvälineenä, joka on merkitty 43 ja 43 a artiklassa tarkoitettuun kansalliseen kalustorekisteriin; tarkoitettuihin kalustorekistereihin; [tark. 31]

(18 a)  ’omistajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on kalustoyksikön omistaja ja joka on merkitty kalustoyksikön omistajaksi 43 ja 43 a artiklassa tarkoitettuihin kalustorekistereihin; [tark. 32]

(19)  ’pitkälle edenneellä hankkeella’ hanketta, joka on edennyt sellaiseen suunnittelu- tai rakennusvaiheeseen, että teknisten eritelmien muuttaminen voi vaarantaa hankkeen suunnitellun toteutettavuuden;

(20)  ’yhdenmukaistetulla standardilla’ eurooppalaista standardia, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa;

(21)  ’kansallisella turvallisuusviranomaisella’ rautatiejärjestelmän turvallisuudesta unionissa annetun direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi] 3 artiklassa tarkoitettua turvallisuusviranomaista;

(22)  ’tyypillä’ kalustoyksikkötyyppiä, jolla määritellään asiaa koskevassa tarkastusmoduulissa kuvaillun tyyppi- tai suunnittelutarkastustodistuksen kattamat kalustoyksikön suunnittelua koskevat perusominaisuudet;

(23)  ’sarjalla’ tietyn suunnittelutyypin mukaisten, keskenään samanlaisten kalustoyksikköjen joukkoa;

(24)  ’kunnossapidosta vastaavalla yksiköllä’ kunnossapidosta vastaavaa yksikköä, siten kuin se määritellään direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi] 3 artiklassa;

(25)  ‘kevytraiteella’ kaupunkien ja esikaupunkien raideliikennejärjestelmää, joka toimii pienemmällä kapasiteetilla ja pienemmillä nopeuksilla kuin raskaan raideliikenteen ja metroliikenteen järjestelmät, mutta suuremmalla kapasiteetilla ja suuremmilla nopeuksilla kuin raitiovaunujärjestelmät. Kevytraidejärjestelmillä voi olla oma tai tieliikenteen kanssa jaettu väylä, ja sen kalustoyksikköjä ei tavallisesti vaihdeta pitkän matkan matkustaja- tai tavaraliikenteen kanssa;

(26)  ’kansallisilla säännöillä’ kaikkia jäsenvaltion tasolla annettuja ja rautatieyrityksiin rautatiealan toimijoihin sovellettavia sitovia sääntöjä, joista jäsenvaltio on ilmoittanut ja joihin sisältyy rautateiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia tai rautateitä koskevia teknisiä vaatimuksia, riippumatta siitä, kuka nämä säännöt on antanut; [tark. 33]

(27)  ’suunnitellulla toimintakunnolla’ normaalia toimintaa ja ennakoitavissa olevia vajaatoimintatilanteita (kuluminen mukaan luettuna) teknisten ja huoltoa koskevien ohjeiden mukaisissa rajoituksissa ja käyttöoloissa;

(27 a)  ’käyttöalueella’ unionissa toimivaa jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän verkkoa tai verkostoa, jossa kalustoyksikkö on teknisesti yhteensopiva sen teknisten asiakirjojen mukaan; [tark. 34]

(27 b)  ’erillään olevalla rataverkolla’ jonkin jäsenvaltion rataverkkoa tai sen osaa, jonka raideleveys on 1 520 mm, joka on maantieteellisesti tai teknisesti erillään eurooppalaisesta verkosta, jonka nimellinen standardiraideleveys on 1 435 mm (jäljempänä ’standardiraideleveys’), ja joka on integroitunut hyvin 1 520 mm:n raideleveyden verkkoon kolmansien maiden kanssa mutta on erillään unionin standardiverkosta; [tark. 35]

(28)  ’hyväksyttävällä menetelmällä vaatimusten täyttämiseksi’ viraston laatimia muita kuin sitovia lausuntoja, joissa määritellään tapoja, joilla olennaisten vaatimusten noudattaminen voidaan varmistaa, ja joiden tarkoituksena on paikata väliaikaisesti YTE:n puutteita, kunnes kyseistä YTE:ää on muutettu ; [tark. 36]

(28 a)  ’hyväksyttävällä kansallisella menetelmällä vaatimusten täyttämiseksi’ jäsenvaltiossa vaatimusten täyttämiseksi vahvistettua muuta menetelmää, jonka voidaan olettaa täyttävän sovellettavissa kansallisissa säännöissä asetetut vaatimukset. Virastolle on ilmoitettava näistä hyväksyttävistä kansallisista menetelmistä vaatimusten täyttämiseksi. [tark. 37]

(29)  ’markkinoille saattamisella’ yhteentoimivuuden osatekijän, osajärjestelmän tai kalustoyksikön asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla toimintavalmiina suunnitellussa toimintakunnossaan;

(30)  ’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa yhteentoimivuuden osatekijää tai osajärjestelmää ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillä;

(31)  ’valtuutetulla edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan tai hankintayksikön antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan tämän puolesta tietyt tehtävät; [tark. 38]

(32)  ’teknisellä eritelmällä’ asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka tuotteen, osajärjestelmän, prosessin tai palvelun on täytettävä; [tark. 39]

(33)  ‘akkreditoinnilla’ samaa kuin asetuksessa (EY) N:o 765/2008;

(34)  ‘kansallisella akkreditointielimellä’ samaa kuin asetuksessa (EY) N:o 765/2008;

(35)  ’vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla’ tarkoitetaan prosessia sen osoittamiseksi, ovatko tuotteelle, prosessille, palvelulle, järjestelmälle, henkilölle tai elimelle asetetut erityiset vaatimukset täyttyneet;

(36)  ’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ tarkoitetaan elintä, joka suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia;

(37)  ’vammaisella henkilöllä ja liikuntarajoitteisella henkilöllä’ henkilöä, jolla on sellainen fyysinen, psyykkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka yhdessä erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräistä, tehokasta, muiden matkustajien kanssa yhdenvertaista liikennevälineiden käyttöään, tai henkilöä, jonka liikuntakyky hänen käyttäessään liikennevälineitä on iän vuoksi heikentynyt ja joka sen vuoksi tarvitsee erityispalveluita ; [tark. 40]

(38)  ’rataverkon haltijalla’ [yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin …/…/EU(12) 3 artiklassa määriteltyä rataverkon haltijaa;

(39)  ’rautatieyrityksellä’ [yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun] direktiivin …/…/EU 3 artiklassa määriteltyä rautatieyritystä sekä muuta julkista tai yksityistä yritystä, joka harjoittaa rautateiden tavara- ja/tai matkustajaliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalvelusta; tähän kuuluvat myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavat yritykset.

3 artikla

Olennaiset vaatimukset

1.  Rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien, yhteentoimivuuden osatekijöiden, liitännät mukaan lukien, on täytettävä niitä koskevat olennaiset vaatimukset.

2.  Direktiivin 2004/17/EY 34 artiklassa tarkoitetut tekniset eritelmät, jotka ovat välttämättömiä eurooppalaisten eritelmien tai muiden unionissa käytössä olevien standardien täydentämiseksi, eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa.

2 a.  Ketään ei saa suorasti tai epäsuorasti syrjiä vammaisuuden perusteella. Sen varmistamiseksi, että kaikki unionin kansalaiset voivat hyötyä sellaisen alueen luomisesta, jolla ei ole sisärajoja, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että rautatiejärjestelmä on esteetön. [tark. 41]

II LUKU

YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNISET ERITELMÄT

4 artikla

Yhteentoimivuuden teknisten eritelmien sisältö

1.  Kutakin liitteessä II määriteltyä osajärjestelmää varten laaditaan yksi YTE. Tarvittaessa osajärjestelmää varten voidaan laatia useita YTE:iä tai yksi YTE voi kattaa useita osajärjestelmiä.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen II mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin erottelun ja näiden osajärjestelmien kuvauksen osalta.

3.  Kiinteiden osajärjestelmien on oltava tässä direktiivissä säädetyllä tavalla niiden YTE:ien mukaisia, jotka ovat voimassa osajärjestelmien käyttöönoton, uudistamisen tai parantamisen hetkellä; , kun ilmoitettu laitos nimitetään ensimmäisen kerran, ja viimeistään rakennusluvan myöntämishetkellä. Kalustoyksiköiden on oltava YTE:ien mukaisia ja niiden on täytettävä niissä kansallisissa säännöissä asetetut vaatimukset, jotka ovat voimassa, kun ilmoitettu laitos nimitetään ensimmäisen kerran. Tätä vastaavuutta on ylläpidettävä jatkuvasti kunkin osajärjestelmän käytön ajan. [tark. 42]

4.  Kussakin YTE:ssä on:

a)  ilmoitettava sen aiottu soveltamisala (liitteessä I tarkoitetun verkon tai kalustoyksikön osa, liitteessä II tarkoitettu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa);

b)  täsmennettävä olennaiset vaatimukset kullekin osajärjestelmälle ja sen liitännät muihin osajärjestelmiin;

c)  määriteltävä toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan;

d)  määritettävä yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi; . Tähän sisältyy sellaisten rautateiden varaosien määrittäminen, jotka on tarkoitus standardoida Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/… (13) 41 artiklan mukaisesti. Standardoitavien varaosien, myös olemassa olevien osien, luettelo on sisällytettävä jokaiseen YTE:ään. [tark. 43]

e)  ilmoitettava kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhtäältä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa tai toisaalta osajärjestelmien EY-tarkastuksessa. Menettelyjen on perustuttava komission päätöksessä 2010/713/EU määriteltyihin moduuleihin;

f)  ilmoitettava YTE:ien soveltamisstrategia. On erityisesti täsmennettävä välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:ien noudattaminen on säännönmukaista, sekä asetettava tarvittaessa näiden välivaiheiden saavuttamiselle määräajat. Välivaiheille vahvistettava aikataulu on sidoksissa arvioon strategian toteuttamisen kustannuksista ja sen tuomista hyödyistä sekä ennakoiduista vaikutuksista niihin operaattoreihin ja talouden toimijoihin, joita asia koskee ; [tark. 44]

g)  ilmoitettava asianomaisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:ien soveltaminen edellyttävät.

h)  ilmoitettava, mitä sen määräyksistä sovelletaan nykyisiin osajärjestelmiin ja kalustoyksikkötyyppeihin, erityisesti parantamisen ja uudistamisen yhteydessä, uudella käyttöönottoluvalla tai ‑päätöksellä, ja mitä määräyksistä ilman uutta lupaa tai päätöstä;

i)  ilmoitettava parametrit, jotka rautatieyrityksen on tarkistettava, ja menettelyt, joita kyseisten parametrien tarkistamiseen sovelletaan kalustoyksikköjen ja reittien, joilla ne on tarkoitettu käytettäviksi, yhteensopivuuden varmistamiseksi sen jälkeen, kun kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa on myönnetty ja ennen päätöstä käyttöön ottamisesta ; [tark. 45]

i a)  ilmoitettava parametrit, jotka on tarkistettava, ja laadittava kuvaukset 21 artiklan 3 kohdan yhteydessä tarkasteltavaa varaosien tai yhteentoimivuuden osatekijöiden uusimista, parantamista tai korvaamista varten. [tark. 46]

5.  Kunkin YTE:n kehittäminen perustuu olemassa olevan osajärjestelmän tutkimiseen, ja siinä esitetään tavoitteena oleva osajärjestelmä, joka voidaan saavuttaa asteittain kohtuullisessa ajassa. Tällä tavoin YTE:ien asteittainen hyväksyminen ja niiden noudattaminen helpottaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden asteittaista toteuttamista kyseisessä ajassa.

6.  YTE:illä on säilytettävä asianmukaisella tavalla kunkin jäsenvaltion nykyisen rautatiejärjestelmän yhteensopivuus. Tässä tarkoituksessa voidaan kussakin YTE:ssä määrätä erityistapauksista sekä verkon että kalustoyksikköjen osalta ja erityisesti kuormaulottumien, raideleveyden, raidevälin ja sellaisten kalustoyksikköjen osalta, jotka ovat peräisin kolmansista maista tai joiden määränpäänä on kolmas maa. Kutakin erityistapausta varten YTE:issä on täsmennettävä täytäntöönpanoa koskevat säännöt niille YTE:n perusosille, joista säädetään 4 kohdan c–g alakohdassa.

7.  Jollei joitakin olennaisten vaatimusten mukaisia teknisiä seikkoja voida nimenomaan käsitellä YTE:ssä, ne on yksilöitävä selvästi YTE:n liitteessä avoimina kohtina.

8.  YTE:t eivät saa estää jäsenvaltioita päättämästä rataverkon käytöstä muiden kuin YTE:issä tarkoitettujen kalustoyksikköjen liikennöintiin.

9.  YTE:issä voidaan viitata nimenomaisesti ja selvästi nimettyihin eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin tai eritelmiin taikka viraston julkaisemiin teknisiin asiakirjoihin silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä tämän direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi. Tällöin kyseiset standardit tai eritelmät (tai niiden kyseeseen tulevat osat) tai tekniset asiakirjat katsotaan asianomaisen YTE:n liitteiksi, ja ne muuttuvat velvoittaviksi heti, kun YTE:ää aletaan soveltaa. Tällaisten standardien tai eritelmien tai teknisten asiakirjojen puuttuessa ja niiden laatimista odottaessa voidaan viitata muihin selvästi nimettyihin säädösluonteisiin asiakirjoihin, joiden on oltava helposti saatavilla ja julkisia.

5 artikla

YTE:ien laatiminen, hyväksyminen ja tarkistaminen

1.  Komissio valtuuttaa viraston laatimaan YTE:t ja niiden muutokset ja antamaan komissiolle asiaa koskevia suosituksia.

1 a.  Kunkin YTE:n (perusparametrit mukaan lukien) laatimisessa, hyväksymisessä ja tarkistamisessa on liitäntöjen ohella otettava huomioon niiden noudattamisen edellyttämien teknisten ratkaisujen arvioidut kustannukset ja hyödyt, jotta voidaan määritellä ja toteuttaa toteuttamiskelpoisimmat ratkaisut. [tark. 47]

2.  Kunkin YTE-esityksen laatimisessa on seuraavat vaiheet.

a)  Virasto määrittelee kyseisen YTE:n perusparametrit sekä liitännät muihin osajärjestelmiin ja muut tarpeelliset erityistapaukset. Kutakin parametriä ja liitäntää varten esitetään toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehtoiset ratkaisut teknisine ja taloudellisine perusteluineen.

b)  Virasto laatii YTE-esityksen näiden perusparametrien pohjalta. Viraston on tarvittaessa otettava huomioon tekninen kehitys, aiemmin tehty standardointityö, olemassa olevien työryhmien työ sekä tunnustetut tutkimustulokset. YTE-esitykseen on liitettävä yleisarvio ehdotetun ratkaisun kokonaiskustannuksista ja sen tuottamista hyödyistä. Arvioinnissa on otettava huomioon ratkaisun ennakoidut vaikutukset kaikkien niiden operaattoreiden ja talouden toimijoiden kannalta, joita asia koskee, ja otettava asianmukaisesti huomioon rautatiejärjestelmän turvallisuudesta Euroopan unionissa annetun direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi] vaatimukset . Jäsenvaltioiden on osallistuttava arviointiin antamalla tarvittaessa vaadittavat tiedot . [tark. 48]

3.  Teknologian tai yhteiskunnallisten vaatimusten kehittymisen huomioon ottamiseksi virasto laatii 1 kohdassa tarkoitetun valtuutuksen nojalla YTE-esitykset ja YTE:ien muutokset asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 4 ja 15 artiklan mukaisesti ja noudattaen avoimuuden, yhteisymmärryksen ja läpinäkyvyyden periaatteita, siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II.

4.  Komissio voi Jäljempänä 48 artiklassa tarkoitetulle komitealle on tiedotettava säännöllisesti YTE:ien laatimisen edistymisestä. Komissio voi komitean pyynnöstä tämän työn aikana antaa mitä tahansa tarpeelliseksi katsomiaan YTE:ien laatimista sekä kustannusten ja hyötyjen arviointia koskevia toimeksiantoja tai suosituksia. Erityisesti komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä vaatia, että vaihtoehtoisia ratkaisuja tarkastellaan ja että näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannukset ja hyödyt mainitaan YTE-esitykseen liitetyssä kertomuksessa. [tark. 49]

5.  Jos eri osajärjestelmät on teknisen yhteensopivuuden vuoksi otettava samanaikaisesti käyttöön, on vastaavilla YTE:illä oltava sama voimaantulopäivä.

6.  YTE:iä laadittaessa, hyväksyttäessä ja tarkistettaessa otetaan huomioon käyttäjien mielipide niistä ominaisuuksista, joilla on suora vaikutus osajärjestelmien käyttöedellytyksiin näiden käyttäjien kannalta. Tässä tarkoituksessa virasto kuulee YTE:ien laatimisen ja tarkistamisen aikana käyttäjiä edustavia yhdistyksiä ja järjestöjä. Se liittää YTE-esitykseen kertomuksen tämän kuulemisen tuloksista.

7.  Virasto laatii asetuksen (EU) N:o …/…[virastoasetus] 6 artiklan mukaisesti luettelon kuultavista käyttäjien yhdistyksistä ja järjestöistä ja ajantasaistaa kyseisen luettelon säännöllisesti. Tätä luetteloa Luetteloon on sisällytettävä edustavat yhdistykset ja järjestöt kaikista jäsenvaltioista, ja sitä voidaan tarkistaa ja ajantasaistaa jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta. [tark. 50]

8.  YTE:iä laadittaessa, hyväksyttäessä ja tarkistettaessa on otettava huomioon kaikkien jäsenvaltioiden edustavien työmarkkinaosapuolten kanta 4 artiklan 4 kohdan g alakohdassa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvään henkilöstöön suoraan tai epäsuorasti vaikuttavissa YTE:issä tarkoitettuihin edellytyksiin. Tätä varten viraston on kuultava työmarkkinaosapuolia ennen kuin se toimittaa YTE:iä ja niiden muutoksia koskevat suositukset komissiolle. Työmarkkinaosapuolia kuullaan komission päätöksen 98/500/EY(14) mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa. Työmarkkinaosapuolten on annettava lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa. [tark. 51]

9.  Kun YTE:n uusiminen johtaa vaatimusten muuttamiseen, YTE:n uudessa versiossa on varmistettava, että se on yhteensopiva YTE:n entisten versioiden mukaisesti käyttöön otettujen osajärjestelmien kanssa.

10.  Komissiolle siirretään valta antaa YTE:iä ja niiden muutoksia koskevia delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti.

Jos YTE:issä 6 artiklan mukaisesti havaittujen puutteiden tapauksessa pakottava kiireellisyys sitä edellyttää, tämän artiklan mukaisesti annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 47 artiklassa säädettyä menettelyä.

6 artikla

YTE:ien puutteellisuudet

1.  Jos YTE:n hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että siinä on puutteita, kyseistä YTE:ää on muutettava 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.  Komissio voi ennen YTE:n muuttamista pyytää virastolta lausunnon. Komissio tutkii viraston lausunnon ja ilmoittaa päätelmänsä jäsenvaltioille.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetut viraston lausunnot muodostavat komission pyynnöstä hyväksyttävän menetelmän olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, ja sitä voidaan näin ollen käyttää hankkeiden arvioinnissa.

3 a.  Edustavien elinten verkoston jäsen voi toimia hakijana ja pyytää lausuntoja YTE:ien puutteista komission välityksellä. Hakijalle ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Komission on perusteltava mahdolliset kielteiset päätökset asianmukaisesti. [tark. 52]

7 artikla

YTE:ien soveltamatta jättäminen

1.  Jäsenvaltiot saavat olla soveltamatta yhtä tai useampaa YTE:ää tai YTE:ien osaa seuraavissa tapauksissa:

a)  kun kyseessä on uutta osajärjestelmää tai sen osaa tai nykyisen osajärjestelmän tai sen osan uudistamista tai parantamista koskeva hanke taikka jokin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu osatekijä, joka on edennyt pitkälle tai jota koskeva sopimus on toteuttamisvaiheessa kyseisten YTE:ien soveltamisen alkamispäivänä;

b)  kun edellytykset verkon saattamiseksi nopeasti ennalleen onnettomuuden tai luonnonkatastrofin jälkeen eivät taloudellisesti tai teknisesti salli vastaavien YTE:ien osittaista tai täysimittaista soveltamista; tällaisessa tapauksessa YTE:ien soveltamatta jättäminen saa kestää vain rajoitetun ajan;

c)  kun kyseessä on nykyisen osajärjestelmän tai sen osan ehdotettu uusiminen, laajentaminen tai parantaminen, ja kyseisten YTE:ien soveltaminen vaarantaisi vakavasti hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. [tark. 53]

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yhden vuoden kuluessa kunkin YTE:n voimaantulosta luettelo sen alueella toteutettavista hankkeista, jotka ovat edenneet pitkälle.

3.  Kaikissa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle pyyntö saada olla soveltamatta YTE:ä sekä ilmoitettava vaihtoehtoiset säännökset, joita jäsenvaltio aikoo soveltaa YTE:n sijasta. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä niiden asiakirjojen sisällön, jotka on liitettävä pyyntöön saada olla soveltamatta yhtä tai useampaa YTE:ää tai osia niistä, sekä kyseisten asiakirjojen yksityiskohdat, muodon ja toimittamistavat. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio tarkistaa asiakirjat, tutkii vaihtoehtoiset säännökset, joita jäsenvaltio aikoo soveltaa YTE:n sijasta, päättää YTE:n soveltamatta jättämistä koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja ilmoittaa jäsenvaltioille tästä päätöksestä.

4.  Komission päätöstä odotettaessa jäsenvaltio saa soveltaa 3 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia säännöksiä viipymättä.

5.  Komissio tekee päätöksen neljän kuukauden kuluessa pyynnön ja siihen liitettyjen täydellisten asiakirjojen esittämisestä. Jos tällaista päätöstä ei tehdä, pyyntö on katsottava hyväksytyksi.

6.  Kaikille jäsenvaltioille ilmoitetaan tutkimusten tulokset sekä 3 kohdassa säädetyn menettelyn tuloksista.

III LUKU

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

8 artikla

Yhteentoimivuuden osatekijöiden saattaminen markkinoille

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteentoimivuuden osatekijöitä

a)  saatetaan markkinoille vain, jos ne mahdollistavat rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamisen siten, että ne ovat olennaisten vaatimusten mukaisia; ja

b)  käytetään käyttöalueellaan tarkoitustaan vastaavalla tavalla 2 artiklan 27 a kohdassa määritellyn käyttöalueen mukaisesti sekä asennetaan ja pidetään kunnossa asianmukaisesti. [tark. 54]

Nämä säännökset eivät estä kyseisten osatekijöiden saattamista markkinoille muuta käyttöä varten.

2.  Jäsenvaltiot eivät voi tämän direktiivin perusteella kieltää, rajoittaa tai estää omalla alueellaan saattamasta markkinoille yhteentoimivuuden osatekijöitä niiden käyttämiseksi rautatiejärjestelmässä, jos osatekijät ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia. Ne eivät erityisesti voi vaatia tarkastuksia, jotka on jo suoritettu osana EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen antamiseen liittyvää menettelyä.

Jäsenvaltio ei voi kieltää, rajoittaa tai estää sellaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttöönottoa, jotka on hyväksytty käytettäväksi tarkoitustaan vastaavalla alueella, jos kyseinen käyttöalue sijaitsee sen alueella. [tark. 55]

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuus- ja käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen soveltamisalan ja sisällön, niiden muodon ja yksityiskohtaisen kuvauksen niiden sisältämistä tiedoista. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen soveltamisalasta ja sisällöstä . [tark. 56]

2 a.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuus- ja käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen muodon ja yksityiskohtaisen kuvauksen niiden sisältämistä tiedoista. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 57]

9 artikla

Vaatimustenmukaisuus tai käyttöönsoveltuvuus

1.  Jäsenvaltioiden ja viraston on pidettävä yhteentoimivina ja olennaiset vaatimukset täyttävinä yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla on EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus.

2.  Jokainen yhteentoimivuuden osatekijä on tarkastettava asianomaista YTE:ää koskevassa vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyssä, ja sen mukaan on liitettävä asiaa koskeva todistus.

3.  Jäsenvaltioiden ja viraston on katsottava yhteentoimivuuden osatekijä olennaisten vaatimusten mukaiseksi, jos se on vastaavan YTE:n edellytysten mukainen tai näiden edellytysten noudattamiseksi kehitettyjen eurooppalaisten eritelmien mukainen.

4.  Varaosat sellaisiin osajärjestelmiin, jotka on otettu käyttöön vastaavan YTE:n tullessa voimaan, voidaan asentaa näihin osajärjestelmiin soveltamatta niihin 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

5.  YTE:issä voidaan määrätä siirtymäkaudesta kyseisissä YTE:issä yhteentoimivuuden osatekijöiksi määritellyille rautatieliikennetuotteille, jotka on jo saatettu markkinoille YTE:ien tullessa voimaan. Tällaisten osatekijöiden on täytettävä 8 artiklan 1 kohdan vaatimukset.

10 artikla

EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta koskeva menettely

1.  Valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen edustajan on laatiessaan yhteentoimivuuden osatekijän EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen noudatettava tätä osatekijää koskevan YTE:n määräyksiä.

2.  Kun asianomaisessa YTE:ssä niin edellytetään, ilmoitetun laitoksen, jolle valmistaja tai tämän unioniin sijoittautunut edustaja esittää asiaa koskevan pyynnön, on suoritettava yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi.

3.  Jos yhteentoimivuuden osatekijöistä on annettu muita näkökohtia koskevia unionin direktiivejä, EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen tulee ilmaista tällöin, että yhteentoimivuuden osatekijä täyttää myös näiden muiden direktiivien vaatimukset.

4.  Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole täyttäneet 1 ja 3 kohdassa säädettyjä velvoitteita, nämä velvoitteet siirtyvät koskemaan jokaista, joka saattaa markkinoille yhteentoimivuuden osatekijän. Tämän direktiivin soveltamiseksi samat velvoitteet koskevat myös eri alkuperää olevien yhteentoimivuuden osatekijöiden tai niiden osien jokaista kokoajaa tai valmistajaa, joka valmistaa yhteentoimivuuden osatekijöitä omaan käyttöönsä.

5.  Jotta vältettäisiin vaatimustenvastaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden saattaminen markkinoille, jäljempänä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan säännösten soveltamista:

a)  jos jäsenvaltio katsoo, että EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittu epäasianmukaisesti, valmistaja tai tämän unioniin sijoittautunut edustaja on tarvittaessa velvollinen saattamaan yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaiseksi ja poistamaan tämän sääntöjenvastaisuuden jäsenvaltion määrittämien edellytysten mukaisesti;

b)  jos vaatimustenvastaisuus jatkuu, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet kyseisen yhteentoimivuuden osatekijän markkinoille saattamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai varmistettava sen poistaminen markkinoilta 11 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

11 artikla

Olennaisten vaatimusten noudattamatta jättäminen yhteentoimivuuden osatekijöissä

1.  Jos jäsenvaltio katsoo, että yhteentoimivuuden osatekijä, jolle on annettu EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus ja joka on saatettu markkinoille, ei tarkoituksensa mukaisesti käytettynä todennäköisesti täytä olennaisia vaatimuksia, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet osatekijän käyttöalan rajoittamiseksi, sen käytön kieltämiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai takaisin vetämiseksi. Jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille toteutetuista toimenpiteistä ja esitettävä tähän päätökseen johtaneet syyt ja erityisesti, johtuuko vaatimustenvastaisuus

a)  olennaisten vaatimusten noudattamatta jättämisestä;

b)  eurooppalaisten eritelmien virheellisestä soveltamisesta, silloin kun näitä eritelmiä on ollut sovellettava;

c)  eurooppalaisissa eritelmissä olevista puutteista.

2.  Komissio kuulee Virasto aloittaa komission valtuuttamana kuulemisprosessin asianomaisten osapuolten kanssa viipymättä eri osapuolia. Jos komissio katsoo ja joka tapauksessa 20 päivän kuluessa. Tämän kuulemisen jälkeen virasto vahvistaa , että onko toimenpide on perusteltu, se . Virasto ilmoittaa asiasta välittömästi komissiolle ja asiaa koskevan aloitteen tehneelle jäsenvaltiolle. Jos komissio katsoo tämän kuulemisen jälkeen, että toimenpide ei ole perusteltu, se ilmoittaa asiasta välittömästi aloitteen tehneelle jäsenvaltiolle sekä valmistajalle tai tämän unioniin sijoittautuneelle edustajalle. [tark. 58]

3.  Jos yhteentoimivuuden osatekijä, jolle on annettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus, osoittautuu vaatimustenvastaiseksi, toimivaltaisen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet vakuutuksen laatijaa vastaan sekä ilmoitettava niistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4.  Komissio varmistaa, että jäsenvaltiot saavat tiedon tämän menettelyn etenemisestä ja sen tuloksista. [tark. 59]

IV LUKU

OSAJÄRJESTELMÄT

12 artikla

Osajärjestelmien vapaa liikkuvuus

Jäsenvaltiot eivät voi tähän direktiiviin liittyvistä syistä kieltää, rajoittaa tai estää omalla alueellaan sellaisten rautatiejärjestelmän rakenteellisten osajärjestelmien valmistamista, käyttöönottoa ja käyttöä, jotka täyttävät olennaiset vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta V luvun säännösten soveltamista. Ne eivät erityisesti voi vaatia tarkastuksia, jotka on jo suoritettu:

a)  joko osana EY-tarkastusvakuutuksen antamiseen liittyvää menettelyä,

b)  tai muissa jäsenvaltioissa ennen tämän direktiivin voimaantuloa tai sen jälkeen vastaavien vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi vastaavissa käyttöolosuhteissa.

13 artikla

YTE:ien ja kansallisten sääntöjen mukaisuus

1.  Jäsenvaltioiden ja viraston on pidettävä yhteentoimivina ja olennaisten vaatimusten mukaisina sellaisia rautatiejärjestelmän rakenteellisia osajärjestelmiä, joilla on asianmukainen EY-tarkastusvakuutus, joka on suhteutettu YTE:iin 15 artiklan mukaisesti, tai joilla on tarkastusvakuutus, joka on suhteutettu ilmoitettuihin kansallisiin sääntöihin 15 a artiklan mukaisesti, tai molemmat . [tark. 60]

2.  Se, onko rautatiejärjestelmän rakenteellinen osajärjestelmä olennaisten vaatimusten mukaisesti yhteentoimiva, tarkastetaan suhteessa YTE:iin ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin kansallisiin sääntöihin. [tark. 61]

2 a.  Päätös luvan myöntämisestä tehdään niiden YTE:ien ja ilmoitettujen kansallisten sääntöjen perusteella, joita hakemuksen jättämisajankohtana sovelletaan. [tark. 62]

3.  Jäsenvaltioiden on laadittava kunkin osajärjestelmän osalta luettelo kansallisista säännöistä, joita käytetään olennaisten vaatimusten ja/tai vaatimusten täyttämistä koskevien hyväksyttävien kansallisten menetelmien soveltamiseksi seuraavissa tapauksissa: [tark. 63]

a)  YTE:t eivät kata olennaisia vaatimuksia vastaavia tiettyjä seikkoja (avoimet kohdat),

b)  on ilmoitettu yhden tai useamman YTE:n tai YTE:ien osien soveltamatta jättämisestä 7 artiklan mukaisesti,

c)  erityistapaus edellyttää sellaisten teknisten sääntöjen soveltamista, jotka eivät sisälly asianomaiseen YTE:ään,

d)  kansallisia sääntöjä käytetään kuvaamaan nykyisiä järjestelmiä,

d a)  YTE:t eivät kata verkkoja ja kalustoyksiköitä, [tark. 64]

d b)  yhteen tai useampaan jäsenvaltioon liittyvistä erityisistä turvallisuussyistä, kunhan ne näytetään toteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viraston erioikeuksia. [tark. 65]

4.  Jäsenvaltioiden on nimettävä elimet, jotka vastaavat kyseisiin teknisiin määräyksiin liittyvän 15 artiklassa tarkoitetun EY-tarkastusvakuutuksen laatimisesta.

14 artikla

Kansalliset säännöt

1.  Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja virastolle tiedoksi luettelo 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista kansallisista käytössä olevista säännöistä seuraavissa tapauksissa: [tark. 66]

a)  joka kerta, kun sääntöjen luetteloa muutetaan, tai [tark. 67]

b)  kun on tehty YTE:n noudattamatta jättämistä koskeva pyyntö 7 artiklan mukaisesti, tai [tark. 68]

c)  kun asianomainen YTE on julkaistu tai kun sitä on tarkistettu niiden kansallisten sääntöjen poistamiseksi, joista on tullut tarpeettomia sen jälkeen, kun YTE:n avoimet kohdat on suljettu,

c a)  jos kansallista sääntöä / kansallisia sääntöjä ei ole vielä ilmoitettu tämän direktiivin voimaantulopäivään mennessä. [tark. 69]

1 a.  Kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki olemassa olevat kansalliset säännöt, joita ei ole ilmoitettu tämän direktiivin voimaantulopäivään mennessä. [tark. 70]

2.  Jäsenvaltioiden on annettava olemassa olevien kansallisten sääntöjen koko teksti tiedoksi virastolle ja komissiolle asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 23 artiklan mukaisesti asianmukaisia tietoteknisiä järjestelmiä käyttäen. [tark. 71]

3.  Jäsenvaltiot voivat vahvistaa uusia kansallisia sääntöjä ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a)  YTE ei täytä olennaisia vaatimuksia kaikilta osin;

b)  on toteutettava kiireellisesti ennaltaehkäisevä toimenpide, erityisesti onnettomuuden jälkeen.

4.  Jos jäsenvaltio aikoo ottaa käyttöön uuden kansallisen säännön, sen on annettava sääntöluonnos tiedoksi virastolle ja komissiolle asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 23 21 artiklan mukaisesti asianmukaisia tietoteknisiä järjestelmiä käyttäen tarkasteltavaksi virastolle vähintään kolme kuukautta ennen ehdotetun uuden säännön voimaantuloa ja ilmoitettava samalla säännön käyttöönoton syy, ja sen on käytettävä tässä yhteydessä asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 23 artiklan mukaista asianmukaista tietoteknistä järjestelmää . [tark. 72]

4 a.  Ilmoittaessaan olemassa olevan tai uuden kansallisen säännön jäsenvaltioiden on todistettava kyseisen säännön tarve sellaisen olennaisen vaatimuksen täyttämiseksi, jota asiaa koskeva YTE ei vielä kata. Jäsenvaltiot eivät saa ilmoittaa kansallista sääntöä perustelematta kyseistä tarvetta.

Virastolla on kaksi kuukautta aikaa tutkia sääntöluonnosta ja antaa suositus komissiolle. Komissio hyväksyy tai hylkää sääntöluonnoksen. Vain kiireellisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tapauksessa jäsenvaltiot voivat hyväksyä uuden säännön ja soveltaa sitä välittömästi, ja sääntö on tällöin voimassa kaksi kuukautta. Jos sääntö koskee useampaa jäsenvaltiota, komissio yhdenmukaistaa säännön unionin tasolla yhteistyössä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa. [tark. 73]

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset säännöt, kalustoyksikköjen ja verkon välisiä liitäntöjä koskevat säännöt mukaan luettuina, ovat saatavissa maksutta ja kielellä, jota kaikki osapuolet ymmärtävät.

6.  Puhtaasti paikallisten sääntöjen ja rajoitusten osalta jäsenvaltiot voivat päättää olla tekemättä niistä ilmoitusta. Tällöin jäsenvaltioiden on mainittava kyseiset säännöt ja rajoitukset 45 artiklassa tarkoitetuissa infrastruktuurirekistereissä.

7.  Tämän artiklan mukaisesti tiedoksi annettaviin kansallisiin sääntöihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY(15) säädettyä ilmoitusmenettelyä.

8.  Komission antaa täytäntöönpanosäädöksillä, joilla vahvistetaan ilmoitettujen kansallisten sääntöjen luokittelu eri ryhmiin eri jäsenvaltioiden ristiinhyväksynnän sekä kiinteiden ja liikkuvien laitteiden välistä yhteensopivuutta koskevien tarkastusten helpottamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Virasto luokittelee kyseisten täytäntöönpanosäädösten mukaisesti tämän artiklan nojalla ilmoitetut kansalliset säännöt ja julkistaa asianomaisen rekisterin. Rekisterissä myös luetellaan kaikki vaatimusten täyttämistä koskevat hyväksyttävät kansalliset menetelmät. [tark. 74]

Viraston on luokiteltava tämän artiklan nojalla ilmoitetut kansalliset säännöt ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.

9.  Virasto tutkii kansallisten sääntöjen luonnokset ja voimassa olevat kansalliset säännöt asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 21 ja 22 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

15 artikla

EY-tarkastusvakuutuksen laatimismenettely

1.  EY-tarkastusvakuutuksen laatimiseksi hakijan on pyydettävä tätä tarkoitusta varten valitsemaansa ilmoitettua vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta suorittamaan EY-tarkastusmenettely. Hakija voi olla hankintayksikkö tai valmistaja taikka niiden unioniin sijoittautunut edustaja.

2.  Osajärjestelmän EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tehtävä alkaa suunnitteluvaiheessa ja kattaa koko valmistusajan aina osajärjestelmän käyttöönottoa edeltävään luovutukseen saakka. Tehtävä voi kattaa myös sen tarkastamisen, että kyseisen osajärjestelmän liitännät ovat yhdenmukaiset sen järjestelmän kanssa, jonka osaksi se liitetään; perusteena käytetään tällöin kyseisessä YTE:ssä sekä 44 ja 44 artiklassa säädetyissä rekistereissä käytettävissä olevia tietoja. [tark. 75]

3.  Ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos vastaa EY-tarkastusvakuutukseen oheistettavaksi vaadittujen teknisten asiakirjojen laatimisesta. Näihin teknisiin asiakirjoihin on sisällyttävä kaikki tarpeelliset osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat sekä tarvittaessa kaikki asiakirjat, jotka osoittavat, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat vaatimusten mukaisia. Niistä on myös käytävä ilmi kaikki tekijät, jotka liittyvät käyttöolosuhteisiin ja -rajoituksiin sekä kunnossapitoa, jatkuvaa tai määräaikaista tarkkailua, säätöjä ja kunnossapitoa koskeviin ohjeisiin.

4.  Kaikki sellaiset muutokset 3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, jotka vaikuttavat tehtyihin tarkastuksiin, parannukset edellyttävät uuden EY-tarkastusvakuutuksen laatimista. [tark. 76]

5.  Ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi antaa välivaiheen tarkastuslausumia, jotka kattavat tietyt tarkastusmenettelyn vaiheet tai tietyt osajärjestelmän osat. Tällöin sovelletaan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistettuja tarkastusmenettelyjä.

6.  Ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi antaa osajärjestelmien sarjaa tai näiden osajärjestelmien tiettyjä osia koskevia vaatimustenmukaisuustodistuksia, jos tämä on asianomaisissa YTE:issä sallittu.

7.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

a)  osajärjestelmien tarkastusmenettelyt, mukaan luettuina yleiset periaatteet, sisältö, menettely ja asiakirjat, jotka liittyvät EY-tarkastusmenettelyyn ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusmenettelyyn;

b)  EY-tarkastusvakuutuksen ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusvakuutuksen mallit sekä niiden teknisten asiakirjojen mallit, jotka on liitettävä tarkastusvakuutukseen;

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 78]

7 a.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti osajärjestelmien tarkastusmenettelyjen vahvistamiseksi, mukaan luettuina yleiset periaatteet, sisältö, menettely ja asiakirjat, jotka liittyvät EY-tarkastusmenettelyyn ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusmenettelyyn. [tark. 79]

7 b.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä EY-tarkastusvakuutuksen ja kansallisten sääntöjen tapauksessa tarkastusvakuutuksen mallit sekä niihin teknisiin asiakirjoihin sisällytettävät mallit, jotka on liitettävä tarkastusvakuutukseen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 80]

15 a artikla

Tarkastusvakuutuksen laatimismenettely kansallisten sääntöjen tapauksessa

Edellä 15 artiklassa tarkoitettuja EY-tarkastusvakuutuksen laatimismenettelyjä sovelletaan tarvittaessa myös kansallisiin sääntöihin liittyvän tarkastusvakuutuksen laatimiseen.

Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisiin sääntöihin liittyvän tarkastusmenettelyn suorittamisesta vastaavat elimet VI luvun mukaisesti. [tark. 77]

16 artikla

Olennaisten vaatimusten noudattamatta jättäminen osajärjestelmissä

1.  Jos jäsenvaltio katsoo, että rakenteellinen osajärjestelmä, jolle on annettu EY-tarkastusvakuutus siihen liittyvine teknisine asiakirjoineen, ei kaikilta osin vastaa tämän direktiivin säännöksiä eikä erityisesti olennaisia vaatimuksia, jäsenvaltio voi pyytää lisätarkastusten suorittamista.

2.  Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ilmoitettava pyydetyistä lisätarkastuksista välittömästi komissiolle esittäen samalla pyynnön perusteet. Komissio kuulee osapuolia, joita asia koskee.

3.  Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ilmoitettava, johtuuko se, että osajärjestelmä ei vastaa kaikilta osin tämän direktiivin säännöksiä,

a)  siitä, ettei olennaisia vaatimuksia tai YTE:ää ole noudatettu tai YTE:ää on sovellettu väärin; tällöin komissio ilmoittaa viipymättä sille jäsenvaltiolle, jossa virheellisen EY-tarkastusvakuutuksen antajalla on toimipaikka, ja pyytää sitä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;

b)  YTE:n puutteellisuudesta; tällöin noudatetaan 6 artiklassa tarkoitettua menettelyä YTE:n muuttamiseksi.

17 artikla

Vaatimustenmukaisuusolettama

Yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä , mukaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden ja osajärjestelmien katsotaan täyttävän kyseisten standardien tai niiden osien soveltamisalaan kuuluvat olennaiset vaatimukset, jotka vahvistetaan liitteessä III.

V LUKU

MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO

18 artikla

Kiinteiden laitteiden käyttöönotto

1.  Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät ja energia- ja infrastruktuuriosajärjestelmät saa ottaa käyttöön vain, jos ne on suunniteltu, rakennettu ja asennettu siten, että ne täyttävät liitteessä III vahvistetut olennaiset vaatimukset, ja niille on saatu lupa 2 kohdan mukaisesti.

2.  Kukin kansallinen turvallisuusviranomainen antaa luvan jäsenvaltionsa lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella olevien tai käytettävien energia- ja infrastruktuuriosajärjestelmien sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien, jotka eivät ole ERTMS-järjestelmiä, käyttöönottoon. Kansallisten turvallisuusviranomaisten on otettava huomioon viraston lausunto, kun asia koskee TEN-T-käytäviä tai rajat ylittäviä osuuksia.

Virasto myöntää luvan rajat ylittävälle infrastruktuurille, jolla on yksi ainoa rataverkon haltija. [tark. 81]

Virasto myöntää käyttöönottoluvat ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille, jotka sijaitsevat tai joita käytetään koko unionin alueella luvan ERTMS:lle tiiviissä yhteistyössä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Kansallisella turvallisuusviranomaisella on toimivalta tarkastaa toiminnallinen yhteensopivuus kansallisten verkkojen kanssa ennen kuin virasto myöntää luvan ERTMS:lle . Virasto varmistaa ERTMS:n yhdenmukaisen soveltamisen unionissa . [tark. 82]

2 a.  ERTMS:n tapauksessa virasto kuulee kansallista turvallisuusviranomaista kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta ERTMS:n yhdenmukaisen kehityksen varmistamiseksi unionissa. Kansallisen turvallisuusviranomaisen on annettava kahden kuukauden kuluessa virastolle lausunto, joka koskee osajärjestelmän teknistä ja toiminnallista yhteensopivuutta niiden kalustoyksiköiden kanssa, joita verkon kyseisellä osalla on tarkoitus käyttää. Viraston on mahdollisuuksien mukaan otettava kyseinen lausunto huomioon ennen luvan myöntämistä, ja jos se on eri mieltä, sen on ilmoitettava kansalliselle turvallisuusviranomaiselle perustelunsa. Tällä artiklalla ei rajoiteta viraston velvollisuuksia asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 6 luvun mukaisena järjestelmästä vastaavana viranomaisena.

Jos virasto on eri mieltä kansallisen turvallisuusviranomaisen antamasta kielteisestä arviosta, sen on ilmoitettava asiasta mainitulle viranomaiselle esittäen syyt erimielisyyteen. Viraston ja kansallisen turvallisuusviranomaisen on toimittava yhteistyössä molempien osapuolten hyväksymän arvion aikaan saamiseksi. Viraston ja kansallisen turvallisuusviranomaisen päätöksellä tähän menettelyyn on tarvittaessa otettava mukaan myös hakija. Ellei molempien osapuolten hyväksymää arviota saada aikaan kuukauden kuluessa siitä, kun virasto on ilmoittanut kansalliselle turvallisuusviranomaiselle erimielisyydestään, viraston on tehtävä lopullinen päätöksensä, ellei kansallinen turvallisuusviranomainen ole saattanut asiaa välimiesmenettelyyn asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 51 artiklan mukaisesti perustettuun valituslautakuntaan. Valituslautakunnan on päätettävä viraston päätösluonnoksen vahvistamisesta kuukauden kuluessa kansallisen turvallisuusviranomaisen pyynnöstä.

Viraston on perusteltava asianmukaisesti kaikki päätökset kiinteiden laitteiden käyttöönottolupaa koskevan pyynnön hylkäämisestä. Hakija voi kuukauden kuluessa kielteisen päätöksen vastaanottamisesta esittää pyynnön, että virasto tarkastelisi päätöstä uudestaan. Pyyntöön on liitettävä perustelu. Viraston on joko vahvistettava tai kumottava päätöksensä kahden kuukauden kuluessa uudelleentarkastelua koskevan pyynnön vastaanottamisesta. Jos viraston kielteinen päätös vahvistetaan, hakija voi valittaa siitä asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 51 artiklan mukaisesti perustetulle valituslautakunnalle. [tark. 83]

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on annettava yksityiskohtaista opastusta ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen lupien hakemiseen. Hakemusohjeet, joissa kuvaillaan ja selitetään lupien saamista koskevia vaatimuksia ja luetellaan vaadittavat asiakirjat, on annettava hakijoiden saataville maksutta. Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtävä yhteistyötä näiden tietojen jakamiseksi.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen osajärjestelmien käyttöönottoluvan antamiseksi kansallisen turvallisuusviranomainen tai viraston, riippuen siitä kumpi on 2 kohdan mukaan toimivaltainen viranomainen, on saatava todisteet seuraavista:

a)  EY-tarkastusvakuutus;

b)  osajärjestelmien tekninen yhteensopivuus sen järjestelmän kanssa, johon ne yhdistetään, määritettynä asiaa koskevien YTE:ien, kansallisten sääntöjen ja rekisterien perusteella;

c)  osajärjestelmien turvallinen yhdistäminen, mikä todennetaan asiaa koskevien YTE:ien, kansallisten sääntöjen ja rekisterien sekä direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi] 6 artiklassa säädettyjen yhteisten turvallisuusmenetelmien perusteella;

c a)  tarkastusvakuutus kansallisten sääntöjen tapauksessa. [tark. 84 ]

Viraston tai kansallisen turvallisuusviranomaisen sen mukaan, kumpi on toimivaltainen viranomainen, on kuukauden kuluessa hakijan pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava hakijalle, että asiakirjat ovat täydelliset, tai pyydettävä asiaankuuluvia täydentäviä tietoja asettaen kohtuullisen määräajan niiden toimittamiselle. [tark. 85]

4.  Kun on kyse nykyisten osajärjestelmien uusimisesta tai parantamisesta, hakijan on lähetettävä energia- ja infrastruktuuriosajärjestelmien tapauksessa kansalliselle turvallisuusviranomaiselle ja ja sellaisten ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien tapauksessa, jotka eivät ole ERTMS-järjestelmiä) kansalliselle turvallisuusviranomaiselle tai (ERTMS-järjestelmien ja sellaisen rajat ylittävän infrastruktuurin tapauksessa, jolla on yksi ainoa rataverkon haltija) virastolle kuvaus hankkeesta. Kansallinen turvallisuusviranomainen tai virasto tutkii kuvauksen ja päättää 5 kohdassa säädettyjä perusteita käyttäen, tarvitaanko uusi käyttöönottolupa. Kansallisen turvallisuusviranomaisen ja viraston on tehtävä päätöksensä ennalta määrätyssä kohtuullisessa ajassa ja joka tapauksessa neljän kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kaikki tarvittavat tiedot on vastaanotettu. [tark. 86]

5.  Kun on kyseessä nykyisten osajärjestelmien uusiminen tai parantaminen, tarvitaan uusi EY-tarkastusvakuutus 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Lisäksi tarvitaan uusi käyttöönottolupa, kun

a)  aiotuilla töillä voi olla kielteisiä vaikutuksia asianomaisen osajärjestelmän yleiseen turvallisuustasoon; tai

b)  sitä edellytetään asiaa koskevissa YTE:issä; tai

c)  sitä edellytetään jäsenvaltioiden vahvistamissa kansallisissa täytäntöönpanosuunnitelmissa.

19 artikla

Liikkuvien osajärjestelmien saattaminen markkinoille

1.  Liikkuvan kaluston osajärjestelmän ja veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto- osajärjestelmän Liikkuvia osajärjestelmiä saa saattaa markkinoille vain, jos ne on suunniteltu, rakennettu ja asennettu siten, että ne täyttävät liitteessä III vahvistetut olennaiset vaatimukset. [tark. 87]

2.  Hakijan on erityisesti varmistettava, että EY-tarkastusvakuutus on annettu.

3.  Kun on kyseessä nykyisten osajärjestelmien uusiminen tai parantaminen, tarvitaan uusi EY-tarkastusvakuutus 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

20 artikla

Kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa

1.  Kalustoyksikön saa saattaa markkinoille vasta, kun sille on saatu viraston 5 kohdan mukaisesti antama kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa tämän artiklan mukainen kalustoyksikköä koskeva lupa . [tark. 88]

Kalustoyksikköä koskevassa luvassa on ilmoitettava:

a)  käyttöalue;

b)  YTE:issä ja tapauksen mukaan kansallisissa säännöissä vahvistetut parametrien arvot, jotka ovat tarpeen kalustoyksikön ja käyttöalueen teknisen yhteensopivuuden tarkistamiseksi;

c)  kalustoyksikön vaatimustenmukaisuus asiaa koskevien YTE:ien ja b alakohdassa tarkoitettuihin parametreihin liittyvien kansallisten sääntöjen osalta;

d)  kalustoyksikön käyttöä koskevat ehdot ja mahdolliset muut rajoitukset. [tark. 89]

2.  Virasto tekee päätökset kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien myöntämisestä. Kyseisissä luvissa ilmoitetaan parametrien arvot, joilla on merkitystä tarkistettaessa kalustoyksikön ja kiinteiden laitteiden yhteensopivuutta YTE:ien mukaisesti. Kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvassa on annettava myös tietoja kalustoyksikön asiaa koskevien YTE:ien ja edellä tarkoitettuihin parametreihin liittyvien kansallisten sääntöjen mukaisuudesta. Kalustoyksikköä koskeva lupa myönnetään hakijan toimittamien kalustoyksikköä tai kalustoyksikkötyyppiä koskevien asiakirjojen perusteella, joihin on sisällyttävä asiakirjatodisteet seuraavista:

–  niiden liikkuvien osajärjestelmien osalta, jotka yhdessä muodostavat kalustoyksikön:

a)  asiaankuuluva tarkastusvakuutus 19 artiklan mukaisesti;

b)  tekninen yhteensopivuus kalustoyksikössä;

c)  turvallinen yhdistäminen kalustoyksikössä;

–  kalustoyksikön osalta:

kalustoyksikön tekninen yhteensopivuus käyttöalueen verkkojen kanssa. [tark. 90]

Tekninen yhteensopivuus todennetaan asiaa koskevien YTE:ien ja tarvittaessa kansallisten sääntöjen ja rekisterien perusteella. Aina kun tarvitaan testejä asiakirjatodisteiden saamiseksi teknisestä yhteensopivuudesta, asianomaiset kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat antaa hakijalle väliaikaisia lupia kalustoyksikön käyttämiseksi verkossa käytännön tarkastuksia varten. Rataverkon haltijan on hakijaa kuullen toteutettava kaikki mahdolliset toimet sen varmistamiseksi, että tarvittavat testit voidaan toteuttaa kuukauden kuluessa hakijan pyynnön vastaanottamisesta. Tarvittaessa kansallisen turvallisuusviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen, että testit toteutetaan.

Osajärjestelmien turvallinen yhdistäminen kalustoyksikössä todennetaan asiaa koskevien YTE:ien, direktiivin …/…/EU [rautatieturvallisuusdirektiivi] 6 artiklassa säädettyjen yhteisten turvallisuusmenetelmien sekä tarvittaessa kansallisten sääntöjen perusteella. [tark. 91]

3.  Kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvassa voi olla kalustoyksikön käyttöä koskevia ehtoja ja muita rajoituksia. Virasto myöntää kalustoyksikköä koskevan luvan arvioituaan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskevat seikat ennalta määrätyssä kohtuullisessa ajassa ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kaikki tarvittavat tiedot on vastaanotettu hakijalta . Viraston on ilmoitettava kuukauden kuluessa hakijalle, ovatko asiakirjat täydelliset. Kaikki hakemusta koskevat kielteiset päätökset on perusteltava asianmukaisesti.

Luvat on tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa.

Viraston on otettava täysi vastuu myöntämistään luvista. [tark. 92]

3 a.  Hakija voi 50 a artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana valita, esittääkö se kalustoyksikköä koskevan lupahakemuksen virastolle vai asianomaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle. [tark. 94]

4.  Kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa annetaan hakijan toimittamien kalustoyksikköä tai kalustoyksikkötyyppiä koskevien asiakirjojen perusteella, joihin on sisällyttävä asiakirjatodisteet seuraavista:

a)  niiden liikkuvien osajärjestelmien saattaminen markkinoille 19 artiklan mukaisesti, jotka yhdessä muodostavat kalustoyksikön;

b)  edellä a alakohdassa tarkoitettujen osajärjestelmien tekninen yhteensopivuus kalustoyksikössä asiaa koskevien YTE:ien, kansallisten sääntöjen ja rekisterien perusteella;

c)  edellä a alakohdassa tarkoitettujen osajärjestelmien turvallinen yhdistäminen kalustoyksikössä, mikä todennetaan asiaa koskevien YTE:ien, kansallisten sääntöjen ja [rautatiejärjestelmän turvallisuudesta unionissa annetun] direktiivin …/… 6 artiklassa säädettyjen yhteisten turvallisuusmenetelmien perusteella. [tark. 93]

5.  Viraston on tehtävä 2 kohdassa tarkoitetut päätöksensä ennalta määrätyssä kohtuullisessa ajassa ja joka tapauksessa neljän Kaikki päätökset kalustoyksikköä koskevan luvan epäämisestä on perusteltava asianmukaisesti. Hakija voi kuukauden kuluessa siitä, kun kaikki tarvittavat tiedot on vastaanotettu. Nämä luvat ovat voimassa kaikissa jäsenvaltioissa kielteisen päätöksen vastaanottamisesta pyytää, että virasto tai tapauksen mukaan kansallinen turvallisuusviranomainen tarkastelisi päätöstä uudestaan. Viraston tai kansallisen turvallisuusviranomaisen on joko vahvistettava tai kumottava päätöksensä kahden kuukauden kuluessa uudelleentarkastelua koskevan pyynnön vastaanottamisesta . [tark. 95]

Jos viraston kielteinen päätös vahvistetaan, hakija voi valittaa siitä asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 51 artiklan mukaisesti nimetylle valituslautakunnalle. [tark. 96]

Jos kansallisen turvallisuusviranomaisen kielteinen päätös vahvistetaan, hakija voi valittaa siitä toimivaltaisen jäsenvaltion direktiivin …/… [rautatieturvallisuusdirektiivi] 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimeämälle muutoksenhakuelimelle. Jäsenvaltiot voivat nimetä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (16) 56 artiklan mukaisen sääntelyelimen tätä valitusmenettelyä varten. [tark. 97]

Viraston on annettava yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvan voi saada. Hakemusohjeet, joissa kuvaillaan ja selitetään kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvan saamista koskevia vaatimuksia ja luetellaan vaadittavat asiakirjat, on annettava hakijoiden saataville maksutta. Kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtävä viraston kanssa yhteistyötä näiden tietojen jakamiseksi.

6.  Virasto voi antaa kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvan kalustoyksikköjen sarjalle. Nämä luvat ovat voimassa kaikissa jäsenvaltioissa muuttaa kalustoyksikköä koskevaa lupaa tai peruuttaa sen, jos kalustoyksikkö ei enää täytä vaatimuksia, joiden mukaisesti lupa on myönnetty, esittäen perustelut päätökselleen . Viraston on saatettava 43 a artiklassa tarkoitettu eurooppalainen rekisteri välittömästi ajan tasalle .

Jos kansallinen turvallisuusviranomainen havaitsee, että kalustoyksikkö, jolle on myönnetty lupa, ei täytä olennaisia vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi virastolle ja kaikille muille asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille. Viraston on päätettävä tarvittavista toimenpiteistä yhden kuukauden kuluessa. Tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellisiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, virasto voi välittömästi rajoittaa luvan soveltamisalaa tai keskeyttää sen voimassaolon ennen päätöksen tekemistä. [tark. 98]

7.  Hakija voi valittaa viraston päätöksistä tai 5 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen noudattamatta jättämisestä [Euroopan rautatievirastosta annetun] asetuksen (EU) N:o …/… 51 artiklan Siirretään komissiolle valta antaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta 46 artiklan mukaisesti nimitetylle valituslautakunnalle delegoituja säädöksiä lupamenettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, mukaan lukien .

a)  yksityiskohtaiset ohjeet, joissa kuvataan ja selitetään kalustoyksikköä koskevaan lupaan liittyvät vaatimukset ja vaaditut asiakirjat;

b)  lupamenettelyä koskevat järjestelyt, kuten menettelyn kunkin vaiheen sisältö ja määräajat;

c)  hakijoiden asiakirjojen arviointiperusteet. [tark. 99]

8.  Jos on kyse sellaisten nykyisten kalustoyksikköjen uusimisesta tai parantamisesta, joilla on jo kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa,

a)  tarvitaan uusi EY-tarkastusvakuutus 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja

b)  uusi kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa kalustoyksikköä koskeva lupa vaaditaan, jos jo myönnettyyn kalustoyksikön lupaan sisältyviin parametrien arvoihin tehdään mitä tahansa merkittäviä muutoksia. [tark. 100]

9.  Kalustoyksikön markkinoillesaattamislupaan voidaan hakijan pyynnöstä sisällyttää selkeä maininta verkoista tai radoista tai verkkojen tai ratojen ryhmistä, joissa tai joilla rautatieyritys saa ottaa kalustoyksikön käyttöön ilman kalustoyksikön ja näiden verkkojen tai ratojen yhteensopivuutta koskevia lisätodentamisia, tarkastuksia tai testejä. Tässä tapauksessa hakijan on liitettävä pyyntöönsä todisteet kalustoyksikön yhteensopivuudesta kyseeseen tulevien verkkojen tai ratojen kanssa.

Tämä maininta voidaan myös lisätä alkuperäisen tai jonkun toisen hakijan pyynnöstä sen jälkeen, kun kyseisen kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa on annettu. [tark. 101]

9 a.  Luvan kalustoyksiköille, joita käytetään tai joita on tarkoitus käyttää yksinomaan erillään olevien rataverkkojen rautatieinfrastruktuurissa, voivat myöntää myös niiden jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset, joissa kyseinen verkko sijaitsee. Näissä tapauksissa hakija voi valita, esittääkö se hakemuksen virastolle vai kyseisten jäsenvaltioiden kansallisille turvallisuusviranomaisille.

Niiden jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten, joissa erillään oleva rataverkko sijaitsee, on vahvistettava 50 a artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden kuluessa kalustoyksikköä koskevat yhteiset lupamenettelyt ja varmistettava, että niiden myöntämät kalustoyksikköä koskevat luvat tunnustetaan vastavuoroisesti. Jos kansallisten turvallisuusviranomaisten päätökset ovat keskenään ristiriitaisia ja jos keskinäisesti hyväksyttävissä olevaa päätöstä ei ole, virasto tekee päätöksen asetuksen (EU) N:o .../... [virastoasetus] 16 artiklan mukaisesti.

Jos kyseiset kansalliset turvallisuusviranomaiset eivät ole 50 a artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden päättymiseen mennessä vahvistaneet yhteisiä lupamenettelyjä ja kalustoyksikköä koskevien lupien vastavuoroista tunnustamista koskevia järjestelyjä, tässä artiklassa tarkoitetut luvat myöntää yksinomaan virasto.

Jos yhteisiä lupamenettelyjä ja kalustoyksikköä koskevien lupien vastavuoroista tunnustamista koskevat järjestelyt vahvistetaan, niiden jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset, joiden rataverkot ovat erillään, voivat edelleen myöntää kalustoyksikköä koskevia lupia ja hakija voi valita, hakeeko se kalustoyksikköä koskevaa lupaa virastolta vai asianomaisilta kansallisilta turvallisuusviranomaisilta 50 a artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden jälkeen.

Komissio antaa kymmenen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen erillään olevan rataverkon yhteentoimivuuden edistymisestä ja esittää tarvittaessa asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen. [tark. 102]

20 a artikla

Luvan saaneiden kalustoyksiköiden rekisteröinti

Ennen kuin kalustoyksikköä käytetään ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun sille on myönnetty 20 artiklan mukainen lupa, se on rekisteröitävä kalustoyksikön haltijan pyynnöstä.

Kun virasto on myöntänyt luvan, kalustoyksikkö on rekisteröitävä eurooppalaiseen rekisteriin 43 a artiklan mukaisesti.

Jos kalustoyksikön käyttöalue rajoittuu yhden jäsenvaltion alueeseen ja luvan on myöntänyt kansallinen turvallisuusviranomainen, se on rekisteröitävä kyseisen jäsenvaltion kansalliseen kalustorekisteriin 43 artiklan mukaisesti. [tark. 103]

21 artikla

Kalustoyksikköjen käyttöönotto käyttö [tark. 104]

1.  Rautatieyritykset saavat ottaa kalustoyksikön käyttöön vasta tarkistettuaan – rataverkon haltijaa kuullen – kalustoyksikön ja reitin teknisen yhteensopivuuden sekä kalustoyksikön turvallisen yhdistämisen järjestelmään, jossa sitä on tarkoitus käyttää, mikä todennetaan asiaa koskevien YTE:ien, kansallisten sääntöjen, rekisterien sekä [rautatiejärjestelmän turvallisuudesta unionissa annetun] direktiivin …/… 6 artiklassa säädettyjen yhteisten turvallisuusmenetelmien perusteella. Ennen kuin rautatieyritys käyttää kalustoyksikköä koskevassa luvassa täsmennetyllä käyttöalueella, sen on turvallisuudenhallintajärjestelmäänsä käyttäen varmistettava seuraavat seikat: [tark. 105]

a)  Tässä tarkoituksessa kalustoyksikköjen on ensin saatava kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa kalustoyksikölle on myönnetty lupa 20 artiklan mukaisesti. , ja se on rekisteröity asianmukaisesti; [tark. 106]

a a)  kalustoyksikön ja reitin tekninen yhteensopivuus infrastruktuurirekisterin, asiaa koskevien YTE:ien tai kaikkien muiden sellaisten asiaa koskevien tietojen perusteella, jotka rataverkon haltija toimittaa maksutta ja kohtuullisen ajan kuluessa, jos infrastruktuurirekisteriä ei ole tai se on puutteellinen; ja [tark. 107]

a b)  kalustoyksikön yhdistäminen sen junan kokoonpanoon, jossa kalustoyksikköä on tarkoitus käyttää, turvallisuusdirektiivin 9 artiklassa vahvistetun turvallisuudenhallintajärjestelmän sekä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n perusteella. [tark. 108]

1 a.   Auttaakseen rautatieyrityksiä tarkistamaan kalustoyksikön ja reitin tai reittien teknisen yhteensopivuuden sekä niiden turvallisen yhdistämisen rataverkon haltijan on pyynnöstä annettava rautatieyrityksille lisätietoja reitin tai reittien ominaispiirteistä. [tark. 109]

2.  Rautatieyrityksen on ilmoitettava kalustoyksikköjen käyttöönottoa käyttöä koskevista päätöksistään virastolle, rataverkon haltijalle ja asianomaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle. Nämä päätökset on kirjattava 43 artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin kalustoyksikkörekistereihin tarkoitettuun kansalliseen kalustoyksikkörekisteriin sekä 43 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen rekisteriin . [tark. 110]

3.  Kun on kyseessä nykyisten kalustoyksikköjen uusiminen tai parantaminen, tarvitaan uusi EY-tarkastusvakuutus 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Lisäksi vaaditaan rautatieyrityksen tekemä uusi päätös näiden kalustoyksikköjen käyttöönotosta, jos

a)  aiotuilla töillä voi olla kielteisiä vaikutuksia asianomaisen osajärjestelmän yleiseen turvallisuustasoon tai

b)  sitä edellytetään asiaa koskevissa YTE:issä [tark. 111]

22 artikla

Kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupa Kalustoyksikön tyyppihyväksyntä [tark.112]

1.  Virasto tai 50 a artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana kansallinen turvallisuusviranomainen myöntää kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvat kalustoyksikön tyyppihyväksynnät . [tark. 113]

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on annettava yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvan kalustoyksikön tyyppihyväksynnän voi saada. Hakemusohjeet, joissa kuvaillaan ja selitetään kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvan hyväksynnän saamista koskevia vaatimuksia ja luetellaan vaadittavat asiakirjat, on annettava hakijoiden saataville maksutta. Kansallisten turvallisuusviranomaisten on tehtävä viraston kanssa yhteistyötä näiden tietojen jakamiseksi. [tark. 114]

2.  Kuitenkin jos virasto tai kansallinen turvallisuusviranomainen antaa kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvan, sen kalustoyksikköä koskevan luvan, kalustoyksikön tyyppihyväksyntä on annettava samaan aikaan annettava vastaavan kalustoyksikkötyypin markkinoillesaattamislupa . [tark. 115]

3.  Kalustoyksikön, joka on jo vastaavan kalustoyksikkötyypin markkinoillesaattamisluvan hyväksynnän saaneen kalustoyksikkötyypin mukainen, on saatava ilman muita tarkistuksia kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa kalustoyksikköä koskeva lupa hakijan kyseisen tyypin osalta antaman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen perusteella. [tark. 116]

4.  Jos niitä YTE:ien asiaa koskevia määräyksiä tai kansallisia sääntöjä muutetaan, joiden perusteella kalustoyksikkötyypin markkinoillesaattamislupa on annettu kalustoyksikön tyyppihyväksyntä on myönnetty , YTE:ssä tai kansallisessa säännössä on määritettävä, säilyykö kalustoyksikkötyypille jo myönnetty markkinoillesaattamislupa kalustoyksikön tyyppihyväksyntä voimassa vai onko se uusittava. Jos lupa on tarpeen uusia, viraston tekemät tarkistukset saavat koskea vain muutettuja sääntöjä. Kalustoyksikkötyypin markkinoillesaattamisluvan Kalustoyksikön tyyppihyväksynnän uusiminen ei vaikuta kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupiin kalustoyksikköjä koskeviin lupiin , jotka on jo annettu kyseisen kalustoyksikkötyypin markkinoille saattamista koskevan aikaisemman luvan kalustoyksikön tyyppihyväksynnän perusteella. [tark. 117]

5.  Tyypinmukaisuusvakuutuksen malli vahvistetaan päätöksen 2010/713/EU mukaisesti.

6.  Tyypinmukaisuusvakuutuksen laatimisessa on noudatettava

a)  YTE:n mukaisten kalustoyksikköjen osalta asiaankuuluvien YTE:ien mukaisia tarkastusmenettelyjä;

b)  muiden kuin YTE:n mukaisten kalustoyksikköjen osalta päätöksen 768/2008/ETY moduuleissa B+D ja B+F määriteltyjä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä. Komissio voi tarvittaessa antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ad hoc ‑moduuleja vaatimustenmukaisuuden arviointia varten. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.  Kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvat on merkittävä 44 artiklassa tarkoitettuun kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupien eurooppalaiseen rekisteriin.

22 a artikla

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten välinen yhteistyö

Virasto voi 18, 20 ja 22 artiklaa sovellettaessa tehdä yhteistyösopimuksia kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa asetuksen (EU) N:o …/... [virastoasetus] 69 artiklan mukaisesti.

Nämä sopimukset voivat olla erityissopimuksia tai puitesopimuksia, ja niiden osapuolena voi olla yksi tai useampi kansallinen turvallisuusviranomainen. Niiden on sisällettävä tehtävien tarkka kuvaus ja suoritteita koskevat ehdot, suoritteiden toimittamiselle asetetut määräajat sekä hakijan suorittamien maksujen jakautuminen.

Niihin voi sisältyä myös erityisiä yhteistyöjärjestelyjä, jos kyseessä ovat maantieteellisten, pitkälle edenneen ERTMS-järjestelmän käyttöönoton tai eri raideleveyden tai historiallisten syiden vuoksi erityisasiantuntemusta edellyttävät verkot, hallinnollisten rasitteiden ja hakijalle koituvien kustannusten vähentämiseksi. Näiden sopimusten on oltava voimassa ennen kuin virasto voi vastaanottaa tämän direktiivin mukaisia hakemuksia ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

Siirretään komissiolle valta antaa näitä yhteistyösopimuksia koskevia delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti. Nämä delegoidut säädökset on annettava viimeistään 6 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

Komissio esittää viiden vuoden kuluttua ensimmäisen yhteistyösopimuksen tekemisestä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan viraston tekemiä yhteistyösopimuksia. [tark. 118]

VI LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTILAITOSTEN ILMOITTAMINEN

23 artikla

Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, jotka on hyväksytty suorittamaan kolmannen osapuolen vaatimustenmukaisuusarviointeja tämän direktiivin mukaisesti.

24 artikla

Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä ilmoittamisesta vastaava viranomainen, joka on vastuussa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista ja ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten valvontaa varten tarvittavien menettelyjen perustamisesta ja toteuttamisesta, mukaan luettuna 27–29 artiklan säännösten noudattaminen.

2.  Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittaa asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitettu kansallinen akkreditointielin kyseisen asetuksen mukaisesti.

3.  Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen siirtää tai muulla tavoin osoittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, ilmoittamisen tai valvonnan laitokselle, joka ei ole valtiollinen elin, kyseisen laitoksen on oltava oikeushenkilö ja noudatettava 25 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Sen on toteutettava järjestelyt toiminnastaan syntyvien vastuiden kattamiseksi.

4.  Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on otettava täysi vastuu 3 kohdassa tarkoitetun laitoksen suorittamista tehtävistä.

25 artikla

Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskevat vaatimukset

1.  Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava sillä tavoin perustettu, ettei synny eturistiriitaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa.

2.  Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen toimien objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.

3.  Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen organisaation on oltava sellainen, että kunkin päätöksen, joka koskee vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoittamista, tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka suorittivat arvioinnin.

4.  Ilmoittamisesta vastaava viranomainen ei saa tarjota eikä suorittaa mitään toimintoja, joita vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat, eikä konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.

5.  Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on turvattava saamiensa tietojen luottamuksellisuus.

6.  Ilmoittamisesta vastaavalla viranomaisella on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten.

26 artikla

Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskeva tiedotusvelvollisuus

Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle menettelyistään, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista sekä ilmoitettujen laitosten valvontaa, sekä niihin tehdyistä mahdollisista muutoksista.

Komissio saattaa nämä tiedot julkisesti saataville.

27 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia koskevat vaatimukset

1.  Ilmoittamista varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on täytettävä 2–7 kohdassa ja 28 ja 29 artiklassa säädetyt vaatimukset. Näitä vaatimuksia sovelletaan myös jäsenvaltioiden 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustamiin elimiin.

2.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja sen on oltava oikeushenkilö.

3.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle on osoitettu asiaa koskevassa YTE:ssä ja joita varten se on ilmoitettu, riippumatta siitä, suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja tuotetyypin tai -luokan osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a)  tarvittava henkilöstö, jolla on tekninen tietämys ja riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi;

b)  kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyiden avoimuus ja toistettavuus. sen käytössä on oltava asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joilla erotetaan toisistaan ilmoitettuna vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksena suoritetut tehtävät ja muu toiminta;

c)  asianmukaiset menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviä siten, että otetaan huomioon yritysten koko, toimiala ja rakenne, tuotteissa käytettävän teknologian monimutkaisuuden aste sekä tuotantoprosessin sarja- tai massatuotantoluonne.

Sillä on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja sillä on oltava mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

4.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

5.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, joita se saa suorittaessaan tehtäviään asiaa koskevan YTE:n tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

6.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja unionin lainsäädännön nojalla perustetun ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten koordinointiryhmän toimiin tai varmistettava, että niiden arviointihenkilöstö saa niistä tiedon, ja sovellettava yleisinä ohjeina kyseisen ryhmän työn tuloksena saatuja hallinnollisia päätöksiä ja asiakirjoja.

7.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 25 artiklassa säädetyn tilapäisen ERTMS-työryhmän toimintaan tai varmistettava sen toiminnasta tiedottaminen arviointihenkilöstölleen. Niiden on noudatettava ryhmän työskentelyn tuloksena laadittavia suuntaviivoja. Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos pitää suuntaviivojen soveltamista epätarkoituksenmukaisena tai mahdottomana, sen on toimitettava asiaa koskevat huomionsa tilapäiselle ERTMS-työryhmälle, jotta se voi keskustella suuntaviivojen jatkuvasta kehittämisestä.

28 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten puolueettomuus

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta tai arvioimansa tuotteen valmistajasta riippumaton kolmas osapuoli.

Elintä, joka kuuluu yrittäjäjärjestöön tai ammattialajärjestöön, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina elimen arvioimien tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa, voidaan pitää tällaisena elimenä sillä ehdolla, että osoitetaan sen riippumattomuus ja välttyminen eturistiriidoilta.

2.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön puolueettomuus on taattava.

3.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa tuotteiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia, ostajia, omistajia, käyttäjiä tai ylläpitäjiä eikä minkään tällaisen osapuolen valtuutettuja edustajia. Tämä ei sulje pois sellaisten arvioitujen tuotteiden käyttöä, jotka ovat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, tai sellaisten tuotteiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

4.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenarviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa olla suoranaisesti mukana näiden tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa sen kanssa, että ne ovat arvioissaan riippumattomia, tai vaarantaa niiden riippumattomuutta, joka liittyy vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimiin, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.

5.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen.

6.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen ja oltava riippumattomia kaikenlaisesta ja erityisesti taloudellisesta painostuksesta ja johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa heidän arviointiinsa tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimiensa tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

29 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstö

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava seuraavat taidot:

a)  vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu, sekä esteettömyyttä koskeva koulutus ; [tark. 119]

b)  riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen;

c)  asianmukaiset tiedot ja ymmärrys olennaisista vaatimuksista, sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista ja unionin lainsäädännön säännöksistä ja täytäntöönpanosäännöistä;

d)  kyky laatia todistuksia, asiakirjoja ja selosteita, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

2.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

30 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen vaatimustenmukaisuusolettama

Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos osoittaa olevansa sellaisissa olennaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa vahvistettujen edellytysten mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä , sen oletetaan täyttävän 27–29 artiklassa säädetyt vaatimukset, jos sovellettavat yhdenmukaistetut standardit kattavat nämä vaatimukset.

31 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1.  Jos ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos antaa alihankintaan tietyt vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 27–29 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava siitä ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.

2.  Ilmoitettujen laitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

3.  Ilmoitettujen laitosten toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu asiakkaan kanssa.

4.  Ilmoitettujen laitosten on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä työtä, jonka ne ovat suorittaneet asiaa koskevan YTE:n mukaisesti.

32 artikla

Akkreditoidut sisäiset laitokset

1.  Hakijayritys voi käyttää akkreditoitua sisäistä laitosta vaatimustenmukaisuuden arviointitoimiin pantaessa täytäntöön menettelyjä, joista säädetään päätöksen 768/2008/EY liitteessä II määritellyissä moduuleissa A1, A2, C1 tai C2 ja päätöksen 2010/713/EY liitteessä I määritellyissä moduuleissa CA1 ja CA2. Tällaisen laitoksen on muodostettava erillinen ja erotettavissa oleva osa hakijayrityksestä eikä se saa osallistua niiden tuotteiden suunnitteluun, tuotantoon, valmistukseen, toimittamiseen, asentamiseen, käyttöön tai ylläpitoon, joita se arvioi.

2.  Akkreditoidun sisäisen laitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  sen on oltava akkreditoitu asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti;

b)  laitoksen ja sen henkilöstön on muodostettava määriteltävissä oleva osa organisaatiosta ja sillä on oltava sen yrityksen, jonka osa se on, sisällä käytössä raportointimenettelyt, jotka varmistavat laitoksen puolueettomuuden ja osoittavat sen asiaankuuluvalle kansalliselle akkreditointielimelle;

c)  laitos ja sen henkilöstö eivät saa olla vastuussa arvioimiensa tuotteiden suunnittelusta, valmistuksesta, toimituksista, asennuksesta, käytöstä tai ylläpidosta eivätkä osallisena missään sellaisessa toiminnassa, joka voisi vaikuttaa niiden arvioinnin puolueettomuuteen tai arviointitoimien luotettavuuteen;

d)  laitoksen on toimitettava palvelujaan yksinomaan sille yritykselle, jonka osa se on.

3.  Akkreditoitua sisäistä laitosta ei ilmoiteta jäsenvaltioille eikä komissiolle, mutta yrityksen tai kansallisen akkreditointielimen on ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen pyynnöstä toimitettava sen akkreditointia koskevat tiedot kyseiselle viranomaiselle.

33 artikla

Ilmoittamista koskeva hakemus

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut.

2.  Hakemukseen on liitettävä kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja tuotteesta tai tuotteista, joiden osalta laitos katsoo olevansa pätevä, sekä mahdollinen akkreditointitodistus, jonka kansallinen akkreditointielin on antanut ja jossa todistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää 27–29 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3.  Jos asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei voi toimittaa akkreditointitodistusta, sen on toimitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan tarkastaa, tunnustaa ja säännöllisesti valvoa, että se täyttää 27–29 artiklassa säädetyt vaatimukset.

34 artikla

Ilmoitusmenettely

1.  Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaiset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, jotka täyttävät 27–29 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2.  Niiden on tehtävä ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.

3.  Ilmoituksen on sisällettävä täydelliset tiedot vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja asianomaisesta tuotteesta tai tuotteista sekä asiaankuuluva todistus pätevyydestä.

4.  Jos ilmoitus ei perustu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun akkreditointitodistukseen, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjatodisteet, joilla todistetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pätevyys sekä käytössä olevat toimet, joilla varmistetaan, että laitosta valvotaan säännöllisesti ja että se täyttää edelleen 27–29 artiklassa tarkoitetut vaatimukset.

5.  Asianomainen laitos voi suorittaa ilmoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tehtäviä ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio tai muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta siinä tapauksessa, että akkreditointitodistusta käytetään, ja kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta siinä tapauksessa, että akkreditointia ei käytetä.

6.  Ilmoituksen tietoihin vaikuttavista merkityksellisistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

35 artikla

Ilmoitettuja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia koskevat tunnusnumerot ja luettelot

1.  Komissio antaa ilmoitetulle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle tunnusnumeron.

Ilmoitetulle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle annetaan vain yksi tunnusnumero, vaikka se ilmoitettaisiin useiden unionin säädösten nojalla.

2.  Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon laitoksista, jotka on ilmoitettu tämän direktiivin nojalla, mukaan luettuina tunnusnumerot, jotka niille on annettu, ja toimet, joita varten ne on ilmoitettu.

Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

36 artikla

Ilmoituksiin tehtävät muutokset

1.  Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos enää täytä 27–29 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se täytä velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tarpeen mukaan rajoitettava ilmoitusta taikka peruutettava se väliaikaisesti tai kokonaan riippuen kyseisten vaatimusten tai velvollisuuksien laiminlyönnin vakavuudesta. Sen on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

2.  Jos ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan väliaikaisesti tai kokonaan tai jos ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.

37 artikla

Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen

1.  Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee ilmoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pätevyyttä tai sen tietoon saatetaan epäilys siitä, täyttääkö ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos edelleen sille asetetut vaatimukset ja velvollisuudet.

2.  Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen laitoksen pätevyyden ylläpitoon.

3.  Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4.  Jos komissio toteaa, että ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, se tiedottaa asiasta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle ja pyytää sitä ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan luettuna ilmoituksen peruuttaminen tarvittaessa.

38 artikla

Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet

1.  Ilmoitettujen laitosten on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arvioinnit niiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti, joista säädetään asiaa koskevassa YTE:ssä.

2.  Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit on suoritettava oikeasuhteisesti siten, että vältetään tarpeettoman rasitteen aiheuttamista talouden toimijoille. Vaatimustenmukaisuuden arviointielinten on tehtäviään hoitaessaan otettava asianmukaisesti huomioon asianomaisten yritysten koko, toimiala ja rakenne, tuotteissa käytettävän teknologian monimutkaisuuden aste sekä tuotantoprosessin massa- tai sarjatuotantoluonne.

Tässä yhteydessä niiden toiminnan tavoitteena on kuitenkin oltava sen arviointi, onko tuote tämän direktiivin säännösten mukainen.

3.  Jos ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos katsoo, että valmistaja ei ole täyttänyt vaatimuksia, joista säädetään asiaa koskevassa YTE:ssä tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin eikä se saa antaa todistusta vaatimustenmukaisuudesta.

4.  Jos ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos katsoo todistuksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei tuote ole enää asiaa koskevan YTE:n tai vastaavien yhdenmukaistettujen standardien tai teknisten eritelmien mukainen, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja tarvittaessa peruutettava todistus väliaikaisesti tai kokonaan.

5.  Jos korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava todistuksia taikka peruutettava ne väliaikaisesti tai kokonaan.

39 artikla

Ilmoitettuja laitoksia koskeva tiedotusvelvollisuus

1.  Ilmoitettujen laitosten on ilmoitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle seuraavista:

a)  todistusten epäämiset, rajoittamiset taikka peruuttamiset väliaikaisesti tai kokonaan;

b)  olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan ja ehtoihin;

c)  vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia koskevat tietopyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta;

d)  pyynnöstä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, jotka on suoritettu niitä koskevan ilmoituksen soveltamisalalla, ja mahdollisesti suoritetut muut toimet, mukaan luettuna rajatylittävä toiminta ja alihankinta.

2.  Ilmoitettujen laitosten on toimitettava tämän direktiivin nojalla ilmoitetuille muille laitoksille, jotka suorittavat samanlaisia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia ja kattavat samat tuotteet, asiaankuuluvat tiedot kysymyksistä, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.

3.  Ilmoitettujen laitosten on toimitettava virastolle osajärjestelmien EY-tarkastustodistukset sekä yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuustodistukset ja EY-käyttöönsoveltuvuustodistukset.

40 artikla

Kokemusten vaihto

Komissio huolehtii ilmoittamista koskeviin toimintalinjoihin liittyvien kokemusten vaihdon järjestämisestä vastaavien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä.

41 artikla

Ilmoitettujen laitosten koordinointi

Komissio varmistaa, että asianmukainen koordinointi ja yhteistyö järjestetään tämän direktiivin nojalla ilmoitettujen laitosten välillä ja että se toimii asianmukaisesti ilmoitettujen laitosten alakohtaisen ryhmän muodossa. Virasto tukee ilmoitettujen laitosten toimintaa asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 20 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ilmoittamat laitokset osallistuvat kyseisen ryhmän työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.

VII LUKU

REKISTERIT

42 artikla

Kalustoyksikköjen numerointijärjestelmä

1.  Kaikissa unionin rautatiejärjestelmässä käyttöön otetuissa kalustoyksiköissä on oltava eurooppalainen kalustoyksikkönumero, jonka kyseisen alueen kansallinen turvallisuusviranomainen virasto on luvan myöntämisajankohtana antanut ennen kalustoyksikön ensimmäistä käyttöönottoa . [tark. 120]

Kalustoyksikköä käyttävän rautatieyrityksen on varmistettava, että annettu eurooppalainen kalustoyksikkönumero on merkitty kalustoyksikköön, ja se vastaa myös sen varmistamisesta, että kalustoyksikkö on asianmukaisesti rekisteröity . [tark. 121]

3.  Eurooppalainen kalustoyksikkönumero esitetään komission päätöksessä 2007/756/EY(17) .

4.  Kalustoyksikölle annetaan eurooppalainen kalustoyksikkönumero vain kerran, ellei päätöksessä 2007/756/EY toisin mainita.

5.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sellaisten kalustoyksikköjen osalta, jotka liikennöivät tai joiden on tarkoitus liikennöidä kolmansista maista tai kolmansiin maihin, joiden raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä, hyväksyä kalustoyksikköjen selkeän yksilöinnin muunlaisen tunnistejärjestelmän mukaisesti.

43 artikla

Kansalliset kalustorekisterit

1.  Kunkin jäsenvaltion on pidettävä rekisteriä alueellaan käyttöön otetuista kalustoyksiköistä. Kyseisen rekisterin on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  rekisterissä noudatetaan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä;

b)  rekisteriä pitää rautatiealan yrityksistä riippumaton elin, joka myös pitää sen ajan tasalla;

c)  [rautatiejärjestelmän turvallisuudesta unionissa annetun] direktiivin […/…] 16 ja 21 artiklassa tarkoitetuilla kansallisilla turvallisuusviranomaisilla ja tutkintaelimillä on oltava pääsy rekisteriin; oikeutetun pyynnön perusteella rekisteriin rekisteri on oltava pääsy myös yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamisesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (18) 55 ja 56 artiklassa nimetyillä sääntelyelimillät ja virastolla, rautatieyrityksillä ja rataverkon haltijoilla sekä niillä henkilöillä tai organisaatioilla, jotka rekisteröivät kalustoyksikköjä tai jotka on yksilöity rekisterissä julkinen . [tark. 122]

2.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se hyväksyy yhteisiä eritelmiä, jotka koskevat kansallisten kalustorekisterien sisältöä, tietomuotoa, toiminnallista ja teknistä rakennetta ja toimintatapaa, tietojen tallentamiseen ja käyttöön sovellettavat säännöt mukaan luettuina. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 a.  Rekisterissä on oltava kustakin kalustoyksiköstä vähintään seuraavat tiedot:

a)  eurooppalainen kalustoyksikkönumero;

b)  viitetiedot tarkastusvakuutuksesta ja sen antajasta;

c)  kalustoyksikön haltijan ja omistajan tunnistetiedot;

d)  kalustoyksikön käyttöön liittyvät mahdolliset rajoitukset;

e)  kunnossapidosta vastaava yksikkö. [tark. 123]

3.  Rekisterinpitäjän on ilmoitettava välittömästi kansalliseen rautateiden kalustorekisteriin merkittyihin tietoihin tehdyistä muutoksista, kalustoyksikön romuttamisesta ja rekisterinpitäjän päätöksestä olla rekisteröimättä enää kalustoyksikköä sen jäsenvaltion kansalliselle turvallisuusviranomaiselle, jossa kalustoyksikkö on otettu käyttöön kalustoyksikköä on käytetty . [tark. 124]

4.  Niin kauan kuin jäsenvaltioiden kansalliset kalustorekisterit eivät ole yhteydessä toisiinsa, Kunkin jäsenvaltion on pidettävä rekisteriään ajan tasalla sisällyttäen siihen muutokset, jotka toinen jäsenvaltio tekee omaan rekisteriinsä sitä koskevien tietojen osalta. [tark. 125]

5.  Jos kalustoyksiköt otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa kolmannessa maassa ja niitä käytetään sen jälkeen jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että kalustoyksikköä koskevat tiedot voidaan saada käyttöön kansallisesta kalustorekisteristä tai kansainvälisen sopimuksen määräysten nojalla . [tark. 126]

5 a.  Kansalliset kalustorekisterit on sisällytettävä eurooppalaiseen kalustorekisteriin 50 a artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden päätyttyä, lukuun ottamatta 20 artiklan 9 a kohdassa tarkoitettuja tapauksia kyseisessä artiklassa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä malliasiakirjan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 127]

43 a artikla

Eurooppalainen kalustorekisteri

1.  Viraston on pidettävä rekisteriä unionissa käyttöön otetuista kalustoyksiköistä. Kyseisen rekisterin on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  rekisterissä noudatetaan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä;

b)  rekisteriä pitää virasto, joka myös pitää sen ajan tasalla;

c)  rekisteri on julkinen.

2.  Komissio hyväksyy yhteisiä eritelmiä, jotka koskevat eurooppalaisen kalustorekisterin sisältöä, tietomuotoa, toiminnallista ja teknistä rakennetta, toimintatapaa, tiedonvaihtoa koskevat järjestelyt mukaan lukien, sekä tietojen tallentamista ja käyttöä koskevia sääntöjä. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.  Rekisterinpitäjän on ilmoitettava virastolle välittömästi eurooppalaiseen kalustorekisteriin merkittyihin tietoihin tehdyistä muutoksista, kalustoyksikön romuttamisesta ja rekisterinpitäjän päätöksestä olla rekisteröimättä enää kalustoyksikköä.

4.  Rekisterissä on oltava kustakin kalustoyksiköstä vähintään seuraavat tiedot:

a)  eurooppalainen kalustoyksikkönumero;

b)  viitetiedot EY-tarkastusvakuutuksesta ja sen antajasta;

c)  viitetiedot 44 artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä;

d)  kalustoyksikön haltijan ja omistajan tunnistetiedot;

e)  kalustoyksikön käyttöön liittyvät mahdolliset rajoitukset;

f)  kunnossapidosta vastaava yksikkö.

Kalustoyksikköä koskevan luvan myöntämisen, uusimisen, muuttamisen, voimassaolon keskeyttämisen tai peruuttamisen yhteydessä viraston on saatettava rekisteri viipymättä ajan tasalle.

5.  Jos kalustoyksikköjä käytetään ensimmäisen kerran kolmannessa maassa ja niitä käytetään sen jälkeen jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että kalustoyksikköä koskevat tiedot, joihin kuuluvat vähintään kalustoyksikön haltijaa ja kunnossapidosta vastaavaa yksikköä koskevat tiedot sekä kalustoyksikön käyttöön liittyvät rajoitukset, voidaan saada käyttöön eurooppalaisesta kalustorekisteristä tai kansainvälisen sopimuksen määräysten nojalla. [tark. 128]

44 artikla

Kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupien eurooppalainen rekisteri

1.  Viraston on perustettava ja pidettävä ajan tasalla rekisteri 22 artiklan mukaisesti annetuista kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvista Kyseisen rekisterin on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  rekisteri on julkinen ja siihen on kaikilla sähköinen pääsy;

b)  rekisterissä noudatetaan 3 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä eritelmiä;

c)  rekisteri on liitetty kaikkiin kansallisiin kalustorekistereihin. [tark. 129]

2.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se hyväksyy yhteisiä eritelmiä, jotka koskevat kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvista pidettävien rekisterien sisältöä, tietomuotoa, toiminnallista ja teknistä rakennetta ja toimintatapaa sekä tietojen tallentamiseen ja käyttöön sovellettavia sääntöjä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 a.  Rekisterin on sisällettävä ainakin seuraavat yksityiskohtaiset tiedot kustakin kalustoyksikkötyypistä:

a)  kalustoyksikkötyypin tekniset ominaispiirteet sellaisina kuin ne on määritelty asianomaisissa YTE:issä;

b)  valmistajan nimi;

c)  kalustoyksikkötyypille myönnettyjen peräkkäisten lupien myöntämispäivämäärät ja viitetiedot ja mahdolliset lupia koskevat rajoitukset tai peruutukset;

d)  liikuntarajoitteisille ja vammaisille henkilöille tarkoitetut rakenteet;

e)  kalustoyksikön haltijan ja omistajan tunnistetiedot;

Kalustoyksikkötyypin käyttöönottoluvan myöntämisen, uusimisen, muuttamisen, voimassaolon keskeyttämisen tai peruuttamisen yhteydessä viraston on saatettava rekisteri viipymättä ajan tasalle. [tark. 130]

45 artikla

Infrastruktuurirekisteri

1.  Kunkin jäsenvaltion on julkaistava varmistettava, että julkaistaan infrastruktuurirekisteri, jossa ilmoitetaan kunkin asianomaisen osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan verkkoparametrien arvot. [tark. 131]

2.  Infrastruktuurirekisteriin tallennettuja parametrien arvoja on käytettävä yhdessä kalustoyksikön markkinoillesaattamislupaan sisältyvien parametrien arvojen kanssa tarkistettaessa kalustoyksikön ja verkon teknistä yhteensopivuutta.

3.  Infrastruktuurirekisterissä voi olla kiinteiden laitteiden käyttöä koskevia ehtoja ja muita rajoituksia, myös väliaikaisia rajoituksia, joita sovelletaan kauemmin kuin kuusi kuukautta . [tark. 132]

4.  Kunkin jäsenvaltion on pidettävä varmistettava, että infrastruktuurirekisteri pidetään ajan tasalla komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/633/EU(19) mukaisesti. [tark. 133]

5.  Infrastruktuurirekisterin yhteyteen voidaan liittää liitetään muita rekistereitä, esimerkiksi esteettömyysrekisteri liikuntarajoitteisia ja vammaisia henkilöitä varten . [tark. 134]

6.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se hyväksyy yhteisiä eritelmiä, jotka koskevat infrastruktuurirekisterien sisältöä, tietomuotoa, toiminnallista ja teknistä rakennetta ja toimintatapaa sekä tietojen tallentamiseen ja käyttöön sovellettavia sääntöjä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VIII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

46 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä … kuuta … viiden vuoden ajaksi tämän direktiivin voimaantulopäivästä 4 artiklan 2 kohdassa ja , 5 artiklan 10 kohdassa, 8 artiklan, 2 kohdassa, 15 artiklan 7 a kohdassa, 20 artiklan 7 kohdassa ja 22 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi .

Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 135]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 10 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 7 a kohdassa, 20 artiklan 7 kohdassa ja 22 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä , tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 10 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 7 a kohda, 20 artiklan 7 kohdan ja 22 a artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

47 artikla

Kiireellinen menettely

1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 46 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

48 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa neuvoston direktiivin 96/48/EY(20) 21 artiklalla perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa.

49 artikla

Perusteluvelvollisuus

Tätä direktiiviä sovellettaessa tehdyt päätökset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien tarkistamista, sekä 6, 11 ja 16 artiklan mukaisesti tehdyt päätökset on perusteltava yksityiskohtaisesti. Päätöksestä on ilmoitettava viipymättä sille, jota asia koskee, ja samalla on ilmoitettava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisista muutoksenhakukeinoista ja niille asetetuista määräajoista.

49 a artikla

Seuraamukset

Siirretään komissiolle valta antaa 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä seuraamuksia koskevien sääntöjen vahvistamiseksi sen varalta, ettei virasto noudata päätöksenteossaan tässä asetuksessa säädettyjä määräaikoja. Se vahvistaa myös korvausjärjestelmän sellaisten tapausten varalta, joissa asetuksessa (EU) N:o .../... [virastoasetus] säädetty valituslautakunta ratkaisee asian sen osapuolen hyväksi, jolle viraston päätös on osoitettu. Seuraamusten ja korvausjärjestelmän on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja varoittavia. [tark. 136]

50 artikla

Kertomukset ja tiedot

1.  Komissio antaa joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran kolmen kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin julkaisemisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden alalla saavutetusta edistymisestä. Kertomukseen sisältyy myös analyysi 7 artiklassa mainituista tapauksista ja V luvun soveltamisesta. Kertomuksen tulosten perusteella komissio ehdottaa viraston asemaan parannuksia ja toimenpiteitä sen aseman vahvistamiseksi yhteentoimivuuden toteuttamisessa. [tark. 137]

1 a.  Komissio antaa kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin julkaisemisesta ja kuultuaan eri toimijoita, joita asia koskee, Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viraston toiminnasta ja sen edistymisestä uusien tehtäviensä suorittamisessa. [tark. 138]

2.  Virasto kehittää välineen, jonka avulla voidaan jäsenvaltion, Euroopan parlamentin tai komission pyynnöstä laatia rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden tasosta katsaus, ja pitää sitä säännöllisesti ajan tasalla. Tässä välineessä käytetään VII luvussa säädetyissä rekistereissä saatavilla olevia tietoja. [tark. 139]

50 a artikla

Siirtymäjärjestely

Virasto myöntää 20 ja 22 artiklassa tarkoitetut kalustoyksikköä koskevat luvat sitä alkaen, kun neljä vuotta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 9 a kohdan soveltamista. Kyseisen siirtymäkauden aikana kalustoyksikköä koskevan luvan voi myöntää joko virasto tai kansallinen turvallisuusviranomainen hakijan valinnan mukaan.

Virastolla on oltava kaikkien 18, 20 ja 22 artiklan mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat organisatoriset valmiudet ja asiantuntemus viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

Virasto voi velvoitteidensa täyttämiseksi tehdä yhteistyösopimuksia kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa 22 a artiklan mukaisesti. [tark. 140]

51 artikla

Kalustoyksikköjen käyttöönottoa koskevat siirtymäjärjestelyt

1.  Jäsenvaltiot saavat jatkaa direktiivin 2008/57/EY V luvun säännösten soveltamista [kaksi vuotta vuosi voimaantulopäivästä] asti. [tark. 141]

2.  Kalustoyksikköjen käyttöönottoluvat, jotka on myönnetty 1 kohdan mukaisesti, myös kansainvälisten sopimusten, erityisesti RIC (Regolamento Internazionale Carrozze)- ja RIV (Regolamento Internazionale Veicoli) -sopimusten, nojalla myönnetyt luvat, ovat edelleen voimassa niiden ehtojen mukaisesti, joiden perusteella luvat on myönnetty.

3.  Jotta kalustoyksikköjä, joille on myönnetty käyttöönottolupa 1 ja 2 kohdan mukaisesti, voisi käyttää yhdessä tai useammassa verkossa, joka ei kuulu niiden luvan soveltamisalaan, niille on saatava kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa. Käyttöönottoon tällaisissa lisäverkoissa sovelletaan 21 artiklan säännöksiä.

52 artikla

Muut siirtymäsäännökset

Direktiivin 2008/57/EY liitteitä IV, V, VI, VII ja IX sovelletaan tämän direktiivin 8 artiklan 2 kohdan, 2 kohdassa ja 15 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten sekä 14 artiklan 8 kohdan kohdassa , 15 artiklan 7 kohdan kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdan kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten ensimmäiseen soveltamispäivään asti. [tark. 142]

53 artikla

Viraston suositukset ja lausunnot

Virasto antaa asetuksen (EU) N:o …/… [virastoasetus] 15 artiklan mukaisesti suosituksia ja lausuntoja tämän direktiivin soveltamiseksi. Nämä suositukset ja lausunnot muodostavat perustan tämän direktiivin mukaisesti toteutettaville unionin toimenpiteille.

54 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava 1 artiklan, 2 artiklan, 7 artiklan 1–4 kohdan, 11 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan, 14 artiklan 1–7 kohdan, 15 artiklan 1–6 kohdan, 17–21 artiklan, 22 artiklan 3–7 kohdan, 23–36 artiklan, 37 artiklan 2 kohdan, 38 artiklan, 39 artiklan, 41–43 artiklan, 45 artiklan 1–5 kohdan, 51 artiklan sekä liitteiden I–III noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahden vuoden kuluttua voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko. Vastaavuustaulukot ovat tarpeen, jotta kaikki, joita asia koskee, voivat helposti löytää tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi kansallisella tasolla sovellettavat säännökset. [tark. 143]

Näissä jäsenvaltioiden hyväksymissä toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3.  Velvoitetta saattaa tämän direktiivin 13 artiklan, 14 artiklan 1–7 kohdan, 15 artiklan 1–6 kohdan, 17–21 artiklan, 42 artiklan, 43 artiklan, 45 artiklan 1–5 kohdan ja 51 artiklan säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna ne täytäntöön ei sovelleta Kyproksen tasavaltaan eikä Maltan tasavaltaan niin kauan kuin niiden alueella ei ole rautatiejärjestelmää.

Kuitenkin heti kun julkinen tai yksityinen yhteisö jättää virallisen hakemuksen rautatielinjan rakentamisesta yhden tai useamman rautatieyrityksen liikennöintiä varten, kyseisten jäsenvaltioiden on laadittava säännökset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen artiklojen täytäntöön panemiseksi vuoden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

55 artikla

Kumoaminen

Kumotaan [kaksi vuotta vuosi voimaantulosta] alkaen direktiivi 2008/57/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä IV olevassa A osassa luetelluilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava liitteessä IV olevassa B osassa mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. [tark. 144]

Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

56 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämän direktiivin 3–10 artiklaa, 11 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa, 12 artiklaa ja 16 artiklaa sovelletaan [kaksi vuotta voimaantulosta].

57 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Unionin rautatiejärjestelmän perusosat

1.  Verkko

Tämän direktiivin soveltamiseksi unionin verkko sisältää seuraavat suurnopeusverkon ominaisuudet, jotka on määritelty a, b ja c alakohdassa, sekä tavanomaisen verkon ominaisuudet, jotka on määritelty d–i alakohdassa :

a)   erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut tai rakennettavat radat, joilla voidaan ajaa yleensä vähintään 250 kilometrin tuntinopeudella, mutta joilla voidaan myös asianmukaisissa oloissa saavuttaa yli 300 kilometrin tuntinopeuksia,

b)   erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut tai parannettavat radat, joilla voidaan ajaa noin 200 kilometrin tuntinopeudella,

c)   erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut erityiset radat, joissa maasto, korkeuserot tai kaupunkiympäristö aiheuttavat hankaluuksia ja joilla nopeus on mukautettava tapauskohtaisesti. Tähän luokkaan kuuluvat suurten nopeuksien verkon ja tavanomaisen verkon väliset yhdysradat, asema-alueiden radat sekä terminaalien, varikkojen yms. radat, joilla suurten nopeuksien liikkuvaa kalustoa kuljetetaan tavanomaisella nopeudella.

d)   henkilöliikenteeseen tarkoitetut tavanomaiset radat,

e)   kaikkeen liikenteeseen (henkilö- ja tavaraliikenne) tarkoitetut tavanomaiset radat,

f)   tavaraliikenteelle tarkoitetut tavanomaiset radat,

g)   henkilöliikenteen solmukohdat,

h)   tavaraliikenteen solmukohdat mukaan lukien yhdistettyjen kuljetusten terminaalit,

i)   edellä mainittujen osien väliset liityntäraiteet.[tark. 145]

Nämä verkot käsittävät seuraavat liikenteen hallinta-, paikantamis- ja navigointijärjestelmät: tässä verkossa tapahtuvaan pitkän matkan henkilöliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen tarkoitetut tekniset tietojenkäsittely- ja televiestintälaitteet, jotta taataan verkon varma ja häiriötön käyttö ja tehokas liikenteen hoito.

2.  Kalustoyksiköt

Tämän direktiivin soveltamiseksi unionin kalustoyksikköjä ovat kaikki kalustoyksiköt, jotka todennäköisesti kulkevat unionin verkossa tai jossain sen osassa, mukaan lukien:

–  veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto, mukaan luettuina lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut vetoyksiköt, omalla käyttövoimalla liikkuvat lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut henkilöjunat, matkustajavaunut;

–  kalustoyksiköt, jotka on suunniteltu kulkemaan vähintään 250 kilometrin tuntinopeudella erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuilla tai rakennettavilla radoilla, joilla voidaan asianmukaisissa oloissa saavuttaa yli 300 kilometrin tuntinopeuksia;

–  kalustoyksiköt, jotka on suunniteltu kulkemaan noin 200 kilometrin tuntinopeudella suurten nopeuksien radoilla tai erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuilla tai rakennettavilla tai parannetuilla tai parannettavilla radoilla, jos kyseisten ratojen tarjoamat mahdollisuudet sen sallivat.

Lisäksi kalustoyksikköjen, jotka on suunniteltu kulkemaan alle 200 kilometrin enimmäistuntinopeudella ja jotka todennäköisesti kulkevat koko Euroopan laajuisessa suurnopeusverkossa tai osassa sitä, jos kyseisen verkon suoritustaso sen sallii, on täytettävä verkon turvallista käyttöä koskevat vaatimukset. Tätä varten tavanomaisia kalustoyksikköjä koskevissa YTE:issä on täsmennettävä myös tavanomaisten kalustoyksikköjen turvallista käyttöä suurnopeusverkoissa koskevat vaatimukset. [tark. 146]

–  tavaravaunut, mukaan luettuina koko rautatieverkkoa varten tarkoitetut matalat kalustoyksiköt ja kuorma-autojen kuljetukseen tarkoitetut kalustoyksiköt; [tark. 147]

–  erityiskalustoyksiköt, kuten ratatyökoneet.

Kukin edellä mainituista ryhmistä voidaan jakaa seuraaviin:

–  kansainvälisen liikenteen kalustoyksiköt,

–  kotimaan liikenteen kalustoyksiköt.

YTE:issä on vahvistettava vaatimukset, joilla turvataan näiden kalustoyksikköjen turvallinen käyttö eri rataluokissa.

LIITE II

OSAJÄRJESTELMÄT

1.  Luettelo osajärjestelmistä

Tämän direktiivin soveltamiseksi rautatiejärjestelmä voidaan jakaa seuraaviin osajärjestelmiin joko:

a)  rakenteellisin perustein:

–  infrastruktuuri,

–  energia,

–  ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto,

–  veturilaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto,

–  liikkuva kalusto; tai

b)  toiminnallisin perustein:

–  käyttötoiminta ja liikenteen hallinta,

–  kunnossapito,

–  henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset.

2.  Osajärjestelmien kuvaus

Virasto esittää kutakin osajärjestelmää tai osajärjestelmän osaa koskevien YTE:ien laatimisen yhteydessä luettelon yhteentoimivuuteen liittyvistä osatekijöistä ja näkökohdista. Osajärjestelmiin sisältyvät seuraavat näkökohdat tai osatekijät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden näkökohtien tai yhteentoimivuuden osatekijöiden määrittämistä tai sitä järjestystä, jossa osajärjestelmistä laaditaan YTE:iä:

2.1.  Infrastruktuuri

Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit jne.), rautatieliikennettä palvelevien asemien osat (mukaan luettuina sisäänkäynnit, laiturit, kulkuyhteydet, palvelupisteet, käymälät ja tietojärjestelmät ja niiden esteettömyys vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta) sekä turva- ja suojalaitteet.

2.2.  Energia

Sähköistysjärjestelmä ja ilmajohdot sekä sähkönkulutuksen mittausjärjestelmän ratalaitteisto.

2.3.  Ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto

Kaikki ratalaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.

2.4.  Veturilaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto

Kaikki veturilaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.

2.5.  Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa eri rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö sekä niiden tavanomaisen toiminnan että vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti junan kokoonpano ja junien ajaminen sekä liikenteen suunnittelu ja hallinta.

Minkä tahansa rautatieliikennepalvelun suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus.

2.6.  Telemaattiset sovellukset

Liitteen I mukaisesti tämä osajärjestelmä koostuu kahdesta osasta:

a)  henkilöliikenteen sovellukset, mukaan lukien järjestelmät matkustajille tiedottamiseksi ennen matkaa ja sen aikana, varausjärjestelmät, maksujärjestelmät, matkatavaroiden käsittely sekä yhteyksien järjestäminen junien välillä ja muiden liikennemuotojen kanssa; ja

b)  tavaraliikenteen sovellukset, mukaan lukien tiedotusjärjestelmät (tavaroiden ja junien ajantasainen seuranta), lajittelu- ja jakelujärjestelmät, varaus-, maksu- ja laskutusjärjestelmät, yhteyksien järjestäminen muiden liikennemuotojen kanssa sekä saateasiakirjojen tuottaminen sähköisessä muodossa.

2.7.  Liikkuva kalusto

Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, virranottolaitteet, vetolaitteet, energian muuntolaitteet, kalustoyksikköön sijoitetut sähkönkulutuksen mittauslaitteet, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömän pääsyn edellytykset ), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.

2.8.  Kunnossapito

Menettelyt, niihin liittyvät välineet, kunnossapitotyön logistiset laitteistot sekä varastot, jotka mahdollistavat pakollisten korjaavien tai ennalta ehkäisevien kunnossapitotoimien toteuttamisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja tarvittavan suorituskyvyn takaamiseksi.

LIITE III

OLENNAISET VAATIMUKSET

1.  Yleiset vaatimukset

1.1.  Turvallisuus

1.1.1.  Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä kunnossapidon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.

1.1.2.  Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien parametrien on oltava sellaisten kulun vakautta koskevien perusteiden mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella. Jarrulaitteiston parametrien on oltava sellaiset, että niillä taataan pysähtyminen sallitusta enimmäisnopeudesta tietyllä jarrutusmatkalla.

1.1.3.  Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset. Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvia seurauksia on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.

1.1.4.  Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa tulen ja savun syntymistä ja leviämistä sekä niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa.

1.1.5.  Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla, mutta ei ohjeiden mukaisesti.

1.2.  Luotettavuus ja käyttökunto

Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja kunnossapito on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.

1.3.  Terveys

1.3.1.  Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.

1.3.2.  Materiaalit on valittava ja niitä on käytettävä siten, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.

1.4.  Ympäristönsuojelu

1.4.1.  Rautatiejärjestelmän toteuttamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa voimassa olevien unionin säännösten mukaisesti.

1.4.2.  Junissa ja infrastruktuureissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.

1.4.3.  Liikkuva kalusto ja energiansyöttöjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne ovat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteensopivia sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa.

1.4.4.  Rautatiejärjestelmän käytössä on noudatettava säädettyjä melutasoja.

1.4.5.  Rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se tavanomaisessa kunnossa ollessaan häiritsee liikaa infrastruktuurin lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä.

1.5.  Tekninen yhteensopivuus

Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.

2.  Kunkin osajärjestelmän erityisvaatimukset

2.1.  Infrastruktuuri

2.1.1.  Turvallisuus

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta estetään pääsy tai asiaton tunkeutuminen laitteistoihin.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ihmisille aiheutuvan vaaraan rajoittamiseksi erityisesti junien kulkiessa asemien läpi.

Infrastruktuurit, joihin yleisöllä on pääsy, on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajoitetaan ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä (infrastruktuurien vakaus, tulipalot, pääsytiet, evakuointi, laiturit jne.).

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin pitkien tunneleiden ja maasiltojen asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.

2.2.  Energia

2.2.1.  Turvallisuus

Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa junien eikä ihmisten (käyttäjät, käyttöhenkilökunta, ratavarren asukkaat, sivulliset) turvallisuutta.

2.2.2.  Ympäristönsuojelu

Sähkö- tai lämpöenergiansyöttölaitteiden toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen on pysyttävä määritellyissä rajoissa.

2.2.3.  Tekninen yhteensopivuus

Sähkö- tai lämpöenergian syöttöjärjestelmien on

–  mahdollistettava se, että junat saavuttavat määritellyt suoritustasot,

–  sähkönsyöttöjärjestelmien osalta sovittava yhteen juniin asennettujen virranottolaitteiden kanssa.

2.3.  Ohjaus, hallinta ja merkinanto

2.3.1.  Turvallisuus

Käytettyjen ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden ja niiden toiminnan on mahdollistettava junaliikenne, jonka turvallisuustaso vastaa verkolle asetettuja tavoitteita. Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmien on edelleen mahdollistettava verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallinen liikkuminen määritellyssä vajaatoimintatilanteessa.

2.3.2.  Tekninen yhteensopivuus

Uudet infrastruktuurit ja uusi liikkuva kalusto, joka on rakennettu tai kehitetty yhteensopivien ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmien käyttöönoton jälkeen, on mukautettava näiden järjestelmien käyttöön.

Junien ohjaamoihin asennettujen ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden on mahdollistettava tavanomainen käyttötoiminta määritellyissä olosuhteissa rautatiejärjestelmässä.

2.4.  Liikkuva kalusto

2.4.1.  Turvallisuus

Liikkuvan kaluston rakenteet ja kalustoyksikköjen välisten kytkentöjen rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat suojattuja, jos junat törmäävät tai suistuvat raiteilta.

Sähkölaitteet eivät saa vaarantaa ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden toimintavarmuutta.

Jarrutustekniikoiden ja -tehojen on oltava yhteensopivia raiteiden, teknisten rakenteiden ja merkinantojärjestelmien kanssa.

On ryhdyttävä toimiin pääsyn estämiseksi jännitteisiin laitteisiin, jotta ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi.

Vaaratilanteita varten on oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä ja/tai konduktöörille ja pyytää junahenkilökuntaa ottamaan yhteyttä häneen tai heihin . [tark. 148]

Ovissa Juniin on voitava nousta ja niistä on voitava poistua turvallisesti. Ovien sulkemis- ja avausmekanismien, junan ja laiturin välisen raon sekä junan lähtövalmistelujen on oltava sellaisia, että ne takaavat matkustajien turvallisuuden takaava sulkemis- ja avausjärjestelmä . Junat on suunniteltava siten, että matkustajat eivät voi jäädä loukkuun. [tark. 149]

Käytössä on oltava hätäuloskäyntejä, ja ne on merkittävä.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin hyvin pitkien tunneleiden asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.

Junissa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde.

Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla junahenkilökunta voi ja/tai kuljettaja voivat välittää viestejä matkustajille. [tark. 150]

Matkustajille on tiedotettava ymmärrettävästi ja kattavasti tarvittavista niin asemilla kuin junissa sovellettavista säännöistä (pääsykiellot, sisään- ja uloskäynnit, toimintaohjeet, liikuntarajoitteisten henkilöiden esteetön kulku, merkintöjen selitykset, vaara-alueet jne.). [tark. 151]

2.4.2.  Luotettavuus ja käyttökunto

Toiminnan kannalta olennaiset ajo-, veto- ja jarrutuslaitteet sekä ohjaus- ja hallintajärjestelmä on suunniteltava siten, että määritellyssä vajaatoimintatilanteessa juna voi jatkaa matkaansa ilman, että siitä on haittaa käyttöön jääville laitteille.

2.4.3.  Tekninen yhteensopivuus

Sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden toiminnan kanssa.

Jos vetovoima tuotetaan sähköllä, virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että junat voivat kulkea rautatiejärjestelmän energiansyöttöjärjestelmän avulla.

Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on oltava sellaisia, että se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää, asiaan vaikuttavat ilmasto-olot asiaankuuluvat sääolot ja topografiset olosuhteet huomioon ottaen. [tark. 152]

2.4.4.  Valvonta

Junat on varustettava tallennuslaitteella. Laitteen kokoamat tiedot ja tietojen käsittely on yhdenmukaistettava.

2.5.  Kunnossapito

2.5.1.  Terveys ja turvallisuus

Keskuksissa käytettävien teknisten laitteiden ja menetelmien on taattava kyseisen osajärjestelmän turvallinen käyttö eikä niistä saa aiheutua vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle.

2.5.2.  Ympäristönsuojelu

Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa ylittää ympäristön kannalta hyväksyttäviä haittatasoja.

2.5.3.  Tekninen yhteensopivuus

Liikkuvassa kalustossa käytettävien kunnossapitolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turvallisuuteen, terveyteen ja mukavuuteen liittyvät toimet sille kalustolle, joita varten ne on suunniteltu.

2.6.  Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta

2.6.1.  Turvallisuus

Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, liikkuvan kaluston tarkastajilla, liikkumisesta vastaavalla henkilöstöllä, junahenkilökunnalla ja liikenteenohjaushenkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävän liikenteen ja kotimaan liikenteen erilaiset vaatimukset. On pyrittävä varmistamaan kaikkialla unionissa koulutuksen ja pätevyyden korkea taso. [tark. 153]

Kunnossapitotoimien ja kunnossapitovälin, kunnossapitohenkilökunnan ja liikenteenohjaushenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien liikenteenohjaus- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.

2.6.2.  Luotettavuus ja käyttökunto

Kunnossapitotoimien ja kunnossapitovälin, kunnossapitohenkilökunnan ja liikenteenohjaushenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien liikenteenohjaus- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean luotettavuus- ja käyttötason.

2.6.3.  Tekninen yhteensopivuus

Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.

2.7.  Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset

2.7.1.  Tekninen yhteensopivuus

Telemaattisten sovellusten olennaiset vaatimukset, joilla taataan palvelujen vähimmäislaatu matkustajille ja tavaraliikenteen asiakkaille, koskevat erityisesti teknistä yhteensopivuutta.

Näiden sovellusten osalta on varmistettava, että

tiedostot, ohjelmat ja tiedonsiirtokäytännöt suunnitellaan siten, että niillä taataan suurin mahdollinen tietojenvaihto eri sovellusten ja eri liikenteenharjoittajien välillä sulkien pois liiketoimintaan liittyvät luottamukselliset tiedot,

tiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla.

2.7.2.  Luotettavuus ja käyttökunto

Näiden tiedostojen, ohjelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen käyttö-, hallinta-, päivitys- ja ylläpitotapojen on taattava näiden järjestelmien tehokkuus ja palvelujen laatu.

2.7.3.  Terveys

Näiden järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissääntöjä.

2.7.4.  Turvallisuus

On varmistettava riittävä yhtenäisyyden ja luotettavuuden taso turvallisuuteen liittyvien tietojen tallentamisessa ja siirrossa.

LIITE IV

A OSA

Kumotut direktiivit ja luettelo niiden muutoksista

(55 artikla)

Direktiivi 2008/57/EY

(EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.)

Direktiivi 2009/131/EY

(EUVL L 273, 17.10.2009, s. 12.)

Direktiivi 2011/18/EY

(EUVL L 57, 2.3.2011, s. 21.)

B OSA

Määräajat direktiivien saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

(55 artikla)

Direktiivi

Määräaika

2008/57/EY

19 päivä heinäkuuta 2010

2009/131/EY

19 päivä heinäkuuta 2010

 2011/18/EU

31 päivä joulukuuta 2010

LIITE V

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 2008/57/EY

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artiklan a–z alakohta

2 artiklan 1–24 kohta

-----

2 artiklan 25–41 kohta

3 artikla

-----

4 artikla

3 artikla

5 artiklan 1 kohta – 3 artiklan g alakohta

4 artiklan 1 kohta – 3 artiklan g alakohta

-----

4 artiklan 3 kohdan h ja i alakohta

5 artiklan 4–8 kohta

4 artiklan 4–8 kohta

6 artikla

5 artikla

7 artikla

6 artikla

8 artikla

-----

9 artikla

7 artikla

10 artikla

8 artikla

11 artikla

9 artikla

12 artikla

-----

13 artikla

10 artikla

14 artikla

11 artikla

15 artiklan 1 kohta

18 artiklan 3 kohta ja 19 artiklan 2 kohta

15 artiklan 2 ja 3 kohta

-----

16 artikla

12 artikla

17 artikla

13 ja 14 artikla

18 artikla

15 artikla

19 artikla

16 artikla

-----

17 artikla

-----

18 artiklan (lukuun ottamatta 18 artiklan 3 kohtaa)

-----

19 ja 20 artikla

20 artikla

-----

21 artikla

21 artikla

22–25 artikla

-----

26 artikla

22 artikla

27 artikla

14 artiklan 8 kohta

28 artiklan ja liite VIII

23–41 artikla

29 artikla

48 artikla

30 ja 31 artikla

-----

32 artikla

42 artikla

33 artikla

43 artikla

34 artikla

44 artikla

35 artikla

45 artikla

36 artikla

-----

-----

46 ja 47 artikla

37 artikla

49 artikla

38 artikla

54 artikla

39 artikla

50 artikla

-----

51 ja 52 artikla

-----

53 artikla

40 artikla

55 artikla

41 artikla

56 artikla

42 artikla

57 artikla

Liitteet I–III

Liitteet I–III

Liite IV

8 artiklan 2 kohta

Liitteet V ja VI

15 artiklan 7 kohta

Liite VII

14 artiklan 8 kohta

Liite VIII

27, 28 ja 29 artikla

Liite IX

7 artiklan 3 kohta

Liite X

Liite IV

Liite XI

Liite V

(1)EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2)EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. helmikuuta 2014.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1).
(7)Komission päätös 2010/713/EU, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista (EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi …/…/EU, annettu … (EUVL L …).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi …/…/EU, annettu …, [yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta] (EUVL L …).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o .../..., annettu ..., Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L ...).
(14) Komission päätöksen 98/500/EY, annettu 20 päivänä toukokuuta 1998, Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävien alakohtaisten neuvottelukomiteoiden perustamisesta (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 27).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).
(17) Komission päätös 2007/756/EY, tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, kansallista rekisteriä koskevasta direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä yhteisestä eritelmästä (EUVL L 305, 23.11.2007, s. 30).
(18)EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32.
(19) Komission täytäntöönpanopäätös 2011/633/EU, annettu 15 päivänä syyskuuta 2011, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä (EUVL L 256, 1.10.2011, s. 1).
(20) Neuvoston direktiivi 96/48/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6).

Päivitetty viimeksi: 11. heinäkuuta 2017Oikeudellinen huomautus