Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/0014(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0016/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0016/2014

Keskustelut :

PV 25/02/2014 - 8
PV 25/02/2014 - 10
CRE 25/02/2014 - 8
CRE 25/02/2014 - 10

Äänestykset :

PV 26/02/2014 - 9.4
CRE 26/02/2014 - 9.4

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0151

Hyväksytyt tekstit
PDF 585kWORD 252k
Keskiviikko 26. helmikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan unionin rautatievirasto ***I
P7_TA(2014)0151A7-0016/2014
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. helmikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (COM(2013)0027 – C7-0029/2013 – 2013/0014(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0027),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7–0029/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon(1) ,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 8. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(2) ,

–  ottaa huomioon Liettuan parlamentin, Romanian senaatin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot (A7-0016/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa komissiota esittämään rahoitusselvityksen, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädäntösopimuksen tulos kaikkien neljänteen rautatiepakettiin kuuluvien säädösten osalta, jotta voidaan vastata rautatieviraston ja mahdollisesti komission yksiköiden määräraha- ja henkilöstötarpeisiin;

3.  korostaa, että lainsäädäntövallan käyttäjän päätökset asetusehdotuksesta eivät saa vaikuttaa budjettivallan käyttäjän päätöksiin vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. helmikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
P7_TC1-COD(2013)0014

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1) ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2) ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3) ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen asteittainen perustaminen edellyttää unionin toimia rautateihin sovellettavan teknisen sääntelyn alalla niin tekniikkaan (yhteentoimivuus) kuin turvallisuuteenkin liittyvien näkökohtien osalta, koska näitä näkökohtia ei voi erottaa toisistaan ja ne edellyttävät suurempaa yhdenmukaisuutta unionin tasolla. Asiaa koskeva rautatiealan lainsäädäntö – erityisesti kolme rautatiepakettia – on annettu kahden viime vuosikymmenen aikana. Keskeisimmät säädökset ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY(4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY(5) .

(2)  Rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskeviin tavoitteisiin pyrkiminen samanaikaisesti edellyttää paljon teknistä työtä, jonka johdossa olisi oltava erikoistunut elin. Tämän vuoksi oli tarpeen osana vuonna 2004 annettua toista rautatiepakettia perustaa unionin olemassa oleviin toimielinjärjestelmän puitteisiin ja toimivaltarakenteen tasapaino huomioon ottaen Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto, jäljempänä ’virasto’.

(3)  Euroopan rautatievirasto perustettiin alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 881/2004 tavoitteena edistää rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen luomista ja elvyttää rautatiealaa sekä samalla vahvistaa rautatiealan keskeisiä etuja turvallisuuden osalta. Asetus (EY) N:o 881/2004 olisi korvattava uudella säädöksellä, koska viraston tehtävät ja sisäinen organisaatio edellyttävät tehtäviin ja sisäiseen organisaatioon on tehtävä huomattavia muutoksia. [tark. 1]

(4)  Neljännessä rautatiepaketissa ehdotetaan merkittäviä muutoksia, joilla parannetaan yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toimintaa. Ehdotetut muutokset sisältyvät uudelleenlaadittuihin direktiiveihin 2004/49/EY ja 2008/57/EY, jotka molemmat liittyvät suoraan viraston tehtäviin. Kyseisissä direktiiveissä sekä tässä asetuksessa säädetään erityisesti kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten antamista koskevien tehtävien hoitamisesta erityisesti rajat ylittävässä liikenteessä unionin tasolla. Tämä merkitsee laajempia tehtäviä virastolle. [tark. 2]

(5)  Viraston olisi edistettävä rajattoman yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamista ja tehokasta toimintaa, turvallisuuden korkean tason takaamista ja rautatiealan kilpailuaseman parantamista. Tähän olisi pyrittävä edistämällä teknisten kysymysten osalta Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa parantamalla rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta. Lisäksi olisi kehitettävä Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskeva yhteinen lähestymistapa. Viraston olisi myös toimittava eurooppalaisena viranomaisena, jonka tehtävänä on unionin tasolla antaa kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupia sekä rautatieyritysten turvallisuustodistuksia ja sellaisten Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS) kuuluvien ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupia osajärjestelmien käyttöönottolupia, jotka voivat sijaita ja joita voidaan käyttää koko unionin alueella . Lisäksi sen olisi seurattava kansallisia rautatiealan sääntöjä ja kansallisten viranomaisten toimintaa rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla. [tark. 3]

(6)  Tavoitteisiinsa pyrkiessään viraston olisi otettava täysimääräisesti huomioon unionin laajentumisprosessi ja , rautatieyhteyksiin kolmansien maiden kanssa liittyvät erityisrajoitukset ja sellaisten rautatieverkkojen erityistilanne, joiden raideleveys on tavanomaisesta poikkeava, erityisesti, jos jäsenvaltiot ovat hyvin integroituneita näihin verkkoihin kolmansien maiden kanssa mutta eristyksissä unionin pääasiallisesta rataverkosta . Sen Viraston olisi oltava yksin vastuussa tehtäviinsä ja toimivaltaansa kuuluvissa asioissa myös pyrittävä edistämään vastavuoroisuuden periaatetta kolmansien maiden pääsyssä unionin markkinoille ja vastaavasti unionin yritysten pääsyssä kolmansien maiden markkinoille . [tark. 4]

(6 a)  Viraston olisi oltava yksin vastuussa tehtäviinsä ja toimivaltaansa kuuluvista asioista. Kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi oltava yksin vastuussa päätöksistään. [tark. 5]

(7)  Viraston olisi tehtäviään hoitaessaan ja erityisesti suosituksia laatiessaan otettava huolellisesti huomioon ulkoinen rautatiealan asiantuntemus. Tämän asiantuntemuksen olisi koostuttava pääasiassa rautatiealan ammattilaisista kansallisten turvallisuusviranomaisten asiantuntijoista ja muista asianomaisista kansallisista viranomaisista sekä rautatiealan ammattilaisista, mukaan lukien edustukselliset elimet ja riippumattomat ilmoitetut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset . Niiden olisi muodostettava viraston päteviä ja edustavia työryhmiä. Viraston olisi pidettävä mielessä tarve pitää riskit ja hyödyt tasapainossa erityisesti, kun on kyse yhtäältä eturistiriitojen ratkaisemisesta ja toisaalta tavoitteesta hankkia paras mahdollinen asiantuntemus. [tark. 6]

(8)  Jotta virasto voisi antaa selvän kuvan rautatiealan taloudellisista vaikutuksista ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, antaa muille osapuolille tilaisuuden tehdä tietoihin perustuvia päätöksiä ja hallinnoida viraston toiminnalle asetettuja painopistealueita ja resurssien kohdentamista tehokkaammin, viraston olisi kehittävä lisää osallistumistaan vaikutustenarviointitoimintaan.

(9)  Viraston olisi tarjottava riippumatonta ja puolueetonta teknistä tukea, pääasiassa komissiolle. Direktiivi ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] tarjoaa perustan yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) laatimiselle ja tarkistamiselle, ja direktiivi … [rautatieturvallisuusdirektiivi] tarjoaa puolestaan perustan yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden laatimiselle ja tarkistamiselle. Työn jatkuvuus ja YTE:ien, yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden kehittäminen ajan mittaan edellyttävät pysyvää teknistä kehystä ja erikoistuneen elimen tähän työhön osoittamaa henkilöstöä. Tätä varten viraston olisi vastattava siitä, että se antaa komissiolle suosituksia, jotka liittyvät YTE:ien, yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden laatimiseen ja tarkistamiseen. Turvallisuudesta vastaavien kansallisten elinten ja kansallisten sääntelyelinten olisi myös voitava pyytää riippumaton tekninen lausunto virastolta.

(10)  Rautatieyritykset ovat kohdanneet useita ongelmia, kun ne ovat hakeneet turvallisuustodistuksia toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta. Ongelmina on ollut muun muassa pitkittyneet menettelyt, kohtuuttomat kustannukset ja epäoikeudenmukainen kohtelu, erityisesti kun kyse on ollut uusien toiminnanharjoittajien tulosta markkinoille. Todistuksia, jotka on annettu yhdessä jäsenvaltiossa, ei ole tunnustettu varauksitta muissa jäsenvaltioissa, mistä on aiheutunut haittaa yhtenäiselle eurooppalaiselle rautatiealueelle. Jotta menettelyt turvallisuustodistusten antamiseksi rautatieyrityksille olisivat tehokkaammat ja puolueettomat, on olennaisen tärkeää, että siirrytään kohti yhteistä turvallisuustodistusta, joka on viraston antama ja voimassa kaikkialla unionissa määritetyillä toiminta-alueilla . Tarkistettu direktiivi ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] tarjoaa tälle perustan. [tark. 7]

(11)  Kun kyse on raideliikenteen kalustoyksiköistä, tällä hetkellä direktiivissä 2008/57/EY säädetään kussakin jäsenvaltioissa annettavasta käyttöönottoluvasta, lukuun ottamatta erityistapauksia. Komission vuonna 2011 perustamassa kalustoyksikköjen käyttöönottolupia käsittelevässä erityistyöryhmässä on keskusteltu useista tapauksista, joissa valmistajat ja rautatieyritykset ovat kärsineet lupamenettelyn liiallisesta kestosta ja kustannuksista, mistä syystä työryhmä on ehdottanut useita parannuksia. Koska jotkin ongelmat johtuvat nykyisen kalustoyksikköjen käyttöönottolupamenettelyn monimutkaisuudesta, sitä olisi yksinkertaistettava. Kullekin raideliikenteen kalustoyksikölle olisi annettava vain yksi lupa, ja viraston olisi vastattava tämän kalustoyksikön ja kalustoyksikkötyypin markkinoillesaattamisluvan antamisesta. Tämä toisi konkreettista hyötyä alalle kustannussäästöinä, lyhentämällä lupamenettelyyn tarvittavaa aikaa ja vähentämällä syrjinnän riskiä, erityisesti kun kyse on uusista yrityksistä, jotka haluavat päästä rautatiemarkkinoille. Tarkistettu direktiivi ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] tarjoaa tälle perustan.

(11 a)  EU:n avoimilla rautatiemarkkinoilla, joilla rajat ylittävät toiminnot lisääntyvät, ajo- ja lepoaikoja koskevien vaatimusten noudattaminen on rautateiden turvallisuuden ja reilun kilpailun kannalta olennaista, ja niitä olisi säänneltävä ja valvottava. Kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi valvottava ajo- ja lepoaikoja myös rajat ylittävissä toiminnoissa. [tark. 8]

(11 b)  Junahenkilökunta hoitaa rautatiejärjestelmän operationaalisia turvallisuustehtäviä ja vastaa matkustajien mukavuudesta ja turvallisuudesta junassa. Viraston olisi perustettava veturinkuljettajien hyväksyntää vastaava hyväksyntä, jotta voitaisiin taata pätevyyden ja osaamisen korkea taso, ottaa huomioon näiden ammattiryhmien merkitys rautatiepalvelujen turvallisuudelle ja helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta. [tark. 9]

(12)  Jotta voitaisiin edelleen kehittää yhtenäistä eurooppalaista rautatiealuetta, erityisesti kun kyse on asianmukaisten tietojen antamisesta henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaille, ja ottaen huomioon viraston tämänhetkinen toiminta, on välttämätöntä antaa virastolle vahvempi asema telemaattisten sovellusten alalla joustavassa kehyksessä, jolla varmistetaan yhteentoimivuus ja mahdollistetaan useiden innovatiivisten kaupallisten strategioiden samanaikainen toteuttaminen . Näin varmistettaisiin niiden telemaattisten sovellusten johdonmukainen kehittäminen ja nopea käyttöönotto. [tark. 10]

(13)  Ottaen huomioon Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) merkitys yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen moitteettoman kehittämisen ja turvallisuuden kannalta ja ottaen huomioon sen tähänastinen pirstoutunut epäonnistunut kehitys ja käyttöönotto , on tarpeen parantaa ERTMS:n yleistä koordinointia unionin tasolla. Junien valvonta- ja merkinantojärjestelmien unionin laajuisen yhteentoimivuuden ja yhdenmukaisuuden saavuttamisen tavoite on tällä hetkellä vakavasti heikentynyt, koska ERTMS-järjestelmistä on niin monia erilaisia kansallisia versioita. [tark. 11]

Näin ollen virastolle olisi unionin toimivaltaisimpana elimenä annettava merkittävämpi asema tällä alalla, jotta voidaan varmistaa ERTMS:n johdonmukainen kehittäminen, varmistaa, että ERTMS-laitteet ovat voimassa olevien teknisten eritelmien mukaiset ja varmistaa, että ERMTS:ään liittyvät eurooppalaiset tutkimusohjelmat koordinoidaan ERTMS-järjestelmän teknisten eritelmien kehittämisen kanssa. Jotta ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupamenettelyjä voitaisiin tehostaa ja tehdä ne puolueettomammiksi, on erittäin tärkeää siirtyä kohti yhteistä lupaa, jonka antaa virasto ja joka on voimassa koko unionin alueella. Tarkistettu direktiivi ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] tarjoaa tälle perustan.

(13 a)  Rautateiden tavaraliikenteessä viime vuosina tapahtuneet useat onnettomuudet osoittavat, että on parannettava tavaravaunujen kunnossapitoa koskevia unionin tason sääntöjä. Viraston olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan säännöllisiä huoltovälejä koskevat pakolliset vaatimukset. [tark. 12]

(14)  Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat yleensä veloittaneet maksun antamistaan kalustoyksikköjen käyttöönottoluvista ja turvallisuustodistuksista. Kun toimivaltaa siirrettäisiin unionin tasolle, virastolla olisi oltava valtuudet veloittaa maksu hakijoilta antaessaan niille edellä olevissa johdanto-osan kappaleissa mainittuja todistuksia ja lupia. Kyseisten maksujen suuruuden olisi oltava yhtä suuri tai pienempi kuin se on unionissa keskimäärin tällä hetkellä vaihdeltava sen mukaan , miten laajoja toiminnot ja todistuksessa tai luvassa määritetty käyttöalue ovat , ja se olisi määritettävä komission antamassa delegoidussa säädöksessä. Kaikille unionin toimielimille ja muille elimille kaavailtuja henkilöstövähennyksiä ei saisi soveltaa kyseisin maksuin rahoitettuihin henkilöstötaulukon virkoihin. [tark. 13]

(14 a)  Tällä delegoidulla säädöksellä olisi varmistettava, että maksujen taso ei ylitä kustannuksia, joita aiheutuu kyseisistä todistusten ja lupien antamiseen liittyvistä menettelyistä. [tark. 14]

(15)  Yleisenä tavoitteena on, että tehtävien ja toimintojen siirto jäsenvaltioilta virastolle tapahtuu tehokkaasti ilman että nykyinen turvallisuuden korkea taso heikkenee. Virastolla olisi oltava riittävät resurssit uusien tehtäviensä hoitamiseen, ja näiden resurssien myöntämisen aikataulun olisi perustuttava selkeästi määriteltyihin tarpeisiin. Ottaen huomioon kansallisten viranomaisten, erityisesti kansallisten turvallisuusviranomaisten, taitotieto, virastolla olisi oltava mahdollisuus käyttää asianmukaisesti tätä asiantuntemusta, myös siirrettyjä tehtäviä koskevilla sopimuksilla, asiaa koskevia lupia ja todistuksia antaessaan. Tätä varten kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa virastoon olisi kannustettava, edistettävä ja helpotettava huomattavasti . [tark. 15]

(16)  Direktiivissä … [rautatieturvallisuusdirektiivi] ja direktiivissä … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] säädetään kansallisten toimenpiteiden tarkastelusta turvallisuuden ja yhteentoimivuuden sekä kilpailusääntöjen mukaisuuden kannalta. Direktiiveissä myös rajoitetaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia kansallisia sääntöjä. Nykyinen järjestelmä, jossa edelleen sovelletaan suurta määrää kansallisia sääntöjä, saattaa johtaa turvallisuusriskeihin ja ristiriitaan unionin sääntöjen kanssa ja aiheuttaa riskin siitä, että avoimuus on riittämätöntä ja että ulkomaisiin toimijoihin, erityisesti pienempiin ja uusiin toimijoihin, kohdistuu peiteltyä syrjintää. Jotta voidaan siirtyä kohti aidosti avoimia ja tasapuolisia rautatiesääntöjä unionin tasolla, kansallisten sääntöjen, myös toimintaa koskevien sääntöjen, asteittaista vähentämistä olisi lisättävä. Riippumattomaan ja puolueettomaan asiantuntemukseen perustuva näkemys on välttämätön unionin tasolla. Sen vuoksi viraston asemaa olisi vahvistettava. [tark. 16]

(17)  Kansallisten turvallisuusviranomaisten ja ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toiminnassa, organisaatiossa ja päätöksentekomenettelyissä rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla on huomattavia eroja, mikä haittaa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen moitteetonta toimintaa. Tästä voi olla haittaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka haluavat päästä toisen jäsenvaltion rautatiemarkkinoille. Sen vuoksi on välttämätöntä tehostaa koordinointia, jotta voidaan saavuttaa parempi yhdenmukaisuus unionin tasolla. Tätä varten viraston olisi seurattava kansallisten turvallisuusviranomaisten ja ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimintaa tekemällä niissä tarkastuksia. Kansallisten akkreditointielinten olisi seurattava ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimintaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 765/2008 (6) 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Viraston toimintaa on myös seurattava vastaavalla tavalla. [tark. 17]

(18)  Turvallisuuden alalla on tärkeää taata mahdollisimman laaja avoimuus ja tehokas tiedonkulku. Yhteisiin indikaattoreihin perustuva tuloksellisuuden analyysi, jossa olisivat mukana kaikki alan toimijat, on tärkeä, ja se olisi toteutettava. Tilastoasioissa on tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä Eurostatin kanssa.

(19)  Jotta voidaan seurata edistymistä rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla, viraston olisi vastattava asiaa koskevan kertomuksen julkaisemisesta joka toinen vuosi. Ottaen huomioon viraston tekninen asiantuntemus ja puolueettomuus sen olisi myös avustettava komissiota rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamisessa.

(20)  Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuutta olisi parannettava, ja unionin tukea saavien käynnissä olevien ja uusien investointihankkeiden valinnassa olisi noudatettava yhteentoimivuuden tavoitetta, joka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY(7) . Virasto on oikea elin myötävaikuttamaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen. [tark. 18]

(21)  Liikkuvan kaluston kunnossapito on tärkeä osa turvallisuusjärjestelmää. Rautatiekaluston kunnossapitoon ei ole syntynyt todellisia eurooppalaisia markkinoita, koska kunnossapitokonepajoilla ei ole sertifiointijärjestelmää. Tilanteesta on aiheutunut alalle lisäkustannuksia ja liikennettä tyhjillä vaunuilla. Sen vuoksi olisi kehitettävä asteittain eurooppalainen kunnossapitokonepajojen sertifiointijärjestelmä ja pidettävä sitä ajan tasalla. Virasto on tarkoituksenmukaisin elin ehdottamaan komissiolle asianmukaisia ratkaisuja.

(22)  Veturinkuljettajien ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset ovat tärkeä tekijä sekä turvallisuuden että unionin alueella toteutuvan yhteentoimivuuden kannalta. Ne ovat myös edellytys rautatiealan työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle. Tätä kysymystä olisi käsiteltävä sosiaalisen vuoropuhelun nykyisissä puitteissa. Viraston olisi annettava tarvittavaa teknistä tukea, jotta tämä kysymys voidaan ottaa huomioon unionin tasolla.

(23)  Viraston olisi huolehdittava kansallisten turvallisuusviranomaisten, kansallisten tutkintaelinten ja Euroopan tasolla toimivien edustavien rautatiealan elinten välisestä yhteistyöstä ja helpotettava sitä, jotta voidaan edistää hyviä käytäntöjä, vaihtaa asiaa koskevia tietoja, kerätä rautatiealaan liittyviä tietoja ja seurata rautatiejärjestelmän yleistä turvallisuustasoa.

(24)  Rautateiden yhteentoimivuuden saavuttamiseen ja turvallisuuteen pyrkiviin prosesseihin liittyvien asiakirjojen olisi oltava yleisön saatavilla, jotta varmistettaisiin mahdollisimman laaja avoimuus ja kaikkien asianosaisten yhtäläinen oikeus saada asiaankuuluvia tietoja. Sama koskee rautatiealan toimilupia, turvallisuustodistuksia ja muita asiaa koskevia asiakirjoja. Viraston olisi huolehdittava näiden tietojen tehokkaasta, käyttäjäystävällisestä ja helppokäyttöisestä vaihdosta ja julkaisemisesta. [tark. 19]

(25)  Olisi tärkeää, että virasto maineensa ja asemansa turvin edistäisi innovaatio- ja tutkimustoimintaa rautatiealalla. Viraston toiminnan puitteissa tähän liittyen annettava taloudellinen tuki ei saisi johtaa asianomaisten markkinoiden vääristymiseen.

(26)  Jotta voidaan parantaa unionin rahoitustuen tehokkuutta, laatua ja yhteensopivuutta asiaa koskevien teknisten määräysten kanssa, virastolla, joka on unionin ainoa elin, jolla on tunnustettu toimivalta rautatiealalla, olisi oltava aktiivinen rooli eurooppalaista lisäarvoa tuovien rautatiehankkeiden arvioinnissa tiiviissä yhteistyössä kansallisten infrastruktuurin haltijoiden kanssa . [tark. 20]

(27)  Rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, täytäntöönpano-ohjeet tai viraston suositukset saattavat toisinaan aiheuttaa tulkinta- ja muita ongelmia sidosryhmille. Näiden säädösten ja asiakirjojen asianmukainen ja yhdenmukainen ymmärtäminen on edellytys unionin rautatiesäännöstön tehokkaalle täytäntöönpanolle ja rautatiemarkkinoiden toiminnalle. Sen vuoksi viraston olisi asiaan liittyen järjestettävä aktiivisesti koulutusta ja opastustoimintaa kiinnittäen erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin . [tark. 21]

(27 a)  Viraston olisi tehtävä kattavaa yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa ja annettava viranomaisille mahdollisimman paljon tukea näiden toteuttaessa siviilioikeudellisia tai rikostutkintoja, kun tutkinnat liittyvät viraston vastuualaan kuuluviin asioihin. [tark. 22]

(28)  Jotta virasto voisi hoitaa asianmukaisesti sille osoitetut tehtävät, sillä olisi oltava oikeushenkilön asema ja oma talousarvio, joka rahoitetaan pääasiassa unionin rahoitusosuuden ja hakemusten esittäjien suorittamien maksujen avulla. Unionin rahoitusosuutta olisi arvioitava ja tarkistettava aina, kun myönnetään uusia valtuuksia, jotka eivät kuulu hakemusten esittäjien suorittamien maksujen piiriin. Viraston riippumattomuutta ja puolueettomuutta ei saa vaarantaa jäsenvaltioista, kolmansista maista tai muilta yhteisöiltä saaduilla rahoitusosuuksilla. Jotta voitaisiin varmistaa viraston riippumattomuus päivittäisessä johtamisessa ja sen antamissa lausunnoissa, suosituksissa ja päätöksissä, viraston organisaation olisi oltava avoin ja pääjohtajalla olisi oltava täysi vastuu. Viraston henkilöstön olisi oltava riippumaton ja sen rakenteessa olisi noudatettava asianmukaista tasapainoa kansallisten asiantuntijoiden ja vakituisten virkamiesten lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten työsopimusten välillä, jotta viraston organisaatiotietämys ja toiminnan jatkuvuus pystytään säilyttämään, samalla kun toteutetaan välttämätöntä ja jatkuvaa asiantuntemuksen vaihtoa rautatiealan kanssa. [tark. 23]

(29)  Jotta voidaan tehokkaasti varmistaa, että virasto hoitaa tehtävänsä, jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina viraston hallintoneuvostossa, jolla olisi oltava tarvittava toimivalta, mukaan lukien valtuudet vahvistaa talousarvio ja hyväksyä vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat.

(30)  Hallintoneuvoston päätösten avoimuuden varmistamiseksi olisi asianomaisten alojen edustajien oltava läsnä sen kokouksissa. Näillä edustajilla ei kuitenkaan olisi äänioikeutta, koska äänioikeus on varattu julkisen vallan edustajille, jotka ovat toimistaan vastuussa demokraattisille valvontaelimille. Komission olisi nimitettävä kunkin alan edustajat käyttäen perusteena sitä, kuinka he unionin tasolla edustavat rautatieyrityksiä, rataverkon haltijoita, rautatiealan teollisuutta, ilmoitettuja elimiä, nimettyjä elimiä, työntekijäliittoja, matkustajia sekä henkilö- ja erityisesti liikuntarajoitteisia matkustajia sekä tavaraliikenteen asiakkaita. [tark. 24]

(31)  Jotta hallintoneuvoston kokoukset voitaisiin valmistella asianmukaisesti ja neuvoa hallintoneuvostoa päätöksenteossa, olisi perustettava neuvoa-antava johtokunta.

(32)  On tarpeen varmistaa, että osapuolilla, joita viraston tekemät päätökset koskevat, on käytettävissään tarvittavat riippumattomat ja puolueettomat muutoksenhakukeinot. Asianmukainen muutoksenhakumekanismi olisi järjestettävä niin, että pääjohtajan päätökseen voidaan hakea muutosta erikoistuneelta valituslautakunnalta, jonka toiminta on täysin riippumatonta komissiosta, virastosta, kansallisista viranomaisista ja mistään rautatiealan toimijoista ja jonka päätöksiin voidaan puolestaan hakea muutosta unionin tuomioistuimessa. [tark. 25]

(32 a)  Aikaisemmin muutoksenhakua koskevan päätöksen tekemiseen osallistunut viraston henkilöstö ei saa olla mukana neuvomassa valituslautakuntaa. [tark. 26]

(33)  Viraston toimintaan liittyvä laajempi strateginen näkökulma voisi auttaa suunnittelemaan ja hallinnoimaan sen resursseja tehokkaammin ja parantaisi sen toiminnan laatua. Sen vuoksi hallintoneuvoston olisi asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan vahvistettava monivuotinen työohjelma ja saatettava se ajan tasalle säännöllisesti.

(34)  Viraston olisi toimittava avoimesti. Euroopan parlamentin harjoittama tehokas valvonta olisi varmistettava, ja tätä varten Euroopan parlamentilla olisi oltava mahdollisuus kuulla viraston pääjohtajaa ja Euroopan parlamenttia olisi kuultava monivuotisesta ja vuotuisesta työohjelmasta. Viraston olisi myös sovellettava soveltuvaa unionin lainsäädäntöä, joka koskee asiakirjojen julkista saatavuutta. [tark. 27]

(35)  Kun viime vuosina on perustettu lisää erillisvirastoja, budjettivallan käyttäjä on pyrkinyt parantamaan avoimuutta ja unionin niille myöntämän rahoituksen hallinnoinnin valvontaa, erityisesti kun kyse on veloitettavien maksujen budjetoinnista, varainhoidon valvonnasta, vastuuvapauden myöntämisoikeudesta, eläkejärjestelmään suoritettavista maksuista ja sisäisestä talousarviomenettelystä (käytännesäännöt). Samoin olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999(8) olisi sovellettava rajoituksetta virastoon, ja viraston olisi liityttävä 25 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista(9) . [tark. 28]

(36)  Ehdotetun toimen tavoitteita, erityisesti sellaisen erikoistuneen elimen perustamista, jonka tehtävänä on laatia rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevia yhteisiä ratkaisuja, ei voida toiminnan yhteisen luonteen vuoksi saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan siksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(37)  Jotta voidaan määrittää asianmukaisesti niiden maksujen taso, joita virastolla on oikeus velvoittaa, valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti pitäisi delegoida komissiolle, kun kyse on artikloista, jotka koskevat ERTMS:n ratalaitteiden osajärjestelmien ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien, kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten antamista ja uusimista. Erisuuruisia maksuja olisi sovellettava turvallisuustodistuksissa ja luvissa määritettyjen käyttöalueiden ja toimintojen laajuuden mukaan. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Maksut olisi asetettava avoimesti, oikeudenmukaisesti ja yhdenmukaisesti, eivätkä ne saisi vaarantaa asianomaisten unionin alojen kilpailukykyä. [tark. 29]

Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(37 a)  Rautateiden varaosien standardoinnin edistämiseksi asianmukaisella tavalla komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat rautateiden varaosien standardointia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. [tark. 30]

(38)  Jotta kansallisten sääntöjen luonnosten ja voimassa olevien kansallisten sääntöjen tarkastelua koskevien tämän asetuksen 21 ja 22 artiklan täytäntöönpano voidaan varmistaa, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle.

(39)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen 29, 30, 31 ja 51 artiklan täytäntöönpanolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(10) mukaisesti.

(40)  On tarpeen panna täytäntöön tiettyjä periaatteita, jotka koskevat viraston hallintoa, jotta voidaan noudattaa EU:n erillisvirastoja käsittelevässä toimielinten välisessä työryhmässä heinäkuussa 2012 hyväksyttyä yhteistä julkilausumaa ja yhteistä lähestymistapaa, joiden tarkoituksena on tehostaa virastojen toimintaa ja parantaa niiden tuloksellisuutta.

(41)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

PERIAATTEET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’.

2.  Tässä asetuksessa säädetään

a)  viraston perustamisesta ja tehtävistä;

b)  jäsenvaltioiden tehtävistä.

3.  Tätä asetusta sovelletaan

a)  unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen, josta säädetään direktiivissä ../../EU [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi];

b)  unionin rautatiejärjestelmän turvallisuuteen, josta säädetään direktiivissä ../../EU [rautatieturvallisuusdirektiivi];

c)  veturinkuljettajien hyväksymiseen, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/59/EY(11) [veturinkuljettajadirektiivi] , sekä kaiken turvallisuuteen olennaisesti liittyviä tehtäviä suorittavan henkilöstön hyväksymiseen . [tark. 31]

3 a.  Viraston tavoitteena on varmistaa rautateiden korkea turvallisuustaso ja edistää yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamista. Nämä tavoitteet olisi saavutettava siten, että virasto:

a)  edistää teknisellä tasolla rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden parantamista koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja unionin rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskevan yhteisen lähestymistavan kehittämistä;

b)  toimii eurooppalaisen viranomaisen asemassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja rautatieyritysten turvallisuustodistusten antamiseksi;

c)  yhdenmukaistaa kansallisia sääntöjä ja optimoi menettelyitä;

d)  seuraa kansallisten turvallisuusviranomaisten toimia yhteentoimivuuden ja rautateiden turvallisuuden alalla. [tark. 32]

2 artikla

Oikeudellinen asema

1.  Virasto on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.  Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.  Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

3 artikla

Viraston antamien asiakirjojen lajit

Virasto voi antaa

a)  suosituksia komissiolle 11, 13, 14, 15, 23, 24, 26, 30, 32, 31, 33 ja 41 artiklan soveltamisesta;

b)  suosituksia jäsenvaltioille 21, 22 ja 30  artiklan soveltamisesta ja kansallisille turvallisuusviranomaisille 29 artiklan 4 kohdan soveltamisesta ; [tark. 33]

c)  lausuntoja 9, 21, 22 ja 38 artiklan nojalla komissiolle ja 9 artiklan nojalla jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille;

d)  päätöksiä 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla;

e)  lausuntoja, jotka ovat hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi 15 artiklan mukaisesti;

f)  teknisiä asiakirjoja 15 artiklan nojalla;

g)  tarkastuskertomuksia 29 ja 30 artiklan nojalla;

h)  suuntaviivoja ja muita ei-sitovia asiakirjoja, joilla helpotetaan rautatieliikenteen yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista, 11, 15 ja 24 artiklan nojalla.

2 LUKU

TYÖMENETELMÄT

4 artikla

Työryhmien perustaminen ja kokoonpano

1.  Virasto perustaa rajoitetun määrän työryhmiä laatimaan suosituksia, jotka liittyvät erityisesti yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin (YTE), yhteisiin turvallisuustavoitteisiin ja , yhteisiin turvallisuusmenetelmiin, yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin, rekistereihin, kunnossapidosta vastaaviin yksikköihin, 15 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin sekä turvallisuuteen olennaisesti liittyviä tehtäviä suorittavan rautatiehenkilöstön vähimmäispätevyyttä koskeviin säädöksiin . [tark. 34]

Virasto voi perustaa työryhmiä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuultuaan ensin komissiota.

2.  Virasto nimittää asiantuntijoita työryhmiin.

Virasto nimittää työryhmiin edustajia, joita toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat nimenneet niihin työryhmiin, joihin ne haluavat osallistua.

Virasto nimittää työryhmiin rautatiealan ammattilaisia 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta. Se varmistaa kaikissa jäsenvaltioissa toimialan sellaisten sektoreiden ja käyttäjien asianmukaisen edustuksen, joihin komission viraston sille antamien suositusten perusteella mahdollisesti ehdottamat toimenpiteet voisivat vaikuttaa. [tark. 35]

Virasto voi tarvittaessa nimittää työryhmiin riippumattomia asiantuntijoita ja asianomaisella alalla päteviksi tunnustettujen kansainvälisten järjestöjen edustajia. Työryhmiin ei saa nimittää viraston henkilöstöön kuuluvia henkilöitä lukuun ottamatta työryhmien puheenjohtajaa, jona toimii viraston edustaja . [tark. 36]

3.  Kunkin 34 artiklassa tarkoitetun edustavan elimen on toimitettava kunakin vuonna virastolle luettelo pätevimmistä asiantuntijoista, joilla on valtuudet edustaa niitä kussakin työryhmässä. [tark. 37]

4.  Jos tällaisten työryhmien työskentelyllä on suora vaikutus toimialan työntekijöiden työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen, työntekijöiden ammattijärjestöjen edustajien kaikista jäsenvaltioista on osallistuttava asianomaisiin työryhmiin varsinaisina jäseninä. [tark. 38]

5.  Virasto vastaa työryhmien jäsenten matka- ja oleskelukuluista hallintoneuvoston vahvistamien sääntöjen ja tariffien mukaisesti.

6.  Työryhmien puheenjohtajana toimii viraston edustaja. [tark. 39]

7.  Työryhmien työskentelyn on oltava avointa. Hallintoneuvosto vahvistaa työryhmien työjärjestyksen.

5 artikla

Työmarkkinaosapuolten kuuleminen

Virasto kuulee työmarkkinaosapuolia kaikissa jäsenvaltioissa komission päätöksen 98/500/EY(12) mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa aina, kun tämän asetuksen 11, 12, 15 ja 32 artiklassa säädetyillä toimilla on suora vaikutus rautatiealan sosiaaliseen ympäristöön tai työolosuhteisiin. [tark. 40]

Nämä kuulemiset toteutetaan ennen kuin virasto toimittaa suosituksensa komissiolle. Virasto ottaa nämä kuulemiset asianmukaisesti huomioon ja on aina valmis antamaan lisäperusteluja suosituksilleen. Virasto toimittaa alakohtaisen neuvottelukomitean esittämät näkemykset kahden kuukauden kuluessa komissiolle, joka toimittaa ne edelleen 75  artiklassa tarkoitetulle komitealle. [tark. 41]

6 artikla

Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaiden kuuleminen

Virasto kuulee rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaita tavaraliikenteen käyttäjiä ja matkustajia edustavia järjestöjä, myös erityisesti liikuntarajoitteisten matkustajien edustajia, aina, kun tämän asetuksen 11 ja 15 artiklassa säädetyillä toimilla on välittömästi kyseisiin asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Komissio laatii 75 artiklassa tarkoitetun komitean avustuksella luettelon järjestöistä, joita on kuultava. [tark. 42]

Nämä kuulemiset toteutetaan ennen kuin virasto toimittaa ehdotuksensa komissiolle. Virasto ottaa nämä kuulemiset asianmukaisesti huomioon ja on aina valmis antamaan lisäperusteluja ehdotuksilleen. Virasto toimittaa asianomaisten järjestöjen esittämät näkemykset kahden kuukauden kuluessa komissiolle, joka toimittaa ne edelleen 75  artiklassa tarkoitetulle komitealle. [tark. 43]

7 artikla

Vaikutusten arviointi

1.  Virasto tekee suosituksistaan ja lausunnoistaan vaikutustenarvioinnin. Hallintoneuvosto hyväksyy vaikutustenarvioinnissa käytettävät menetelmät, jotka perustuvat komission menetelmiin, ottaen huomioon direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] vaatimukset. Virasto toimii yhteistyössä komission kanssa sen varmistamiseksi, että asiaan liittyvä komissiossa tehty työ otetaan asianmukaisesti huomioon. Vaikutustenarvioinnin perustana olevat olettamukset sekä käytetyt tietolähteet on merkittävä selvästi raporttiin, joka liitetään kuhunkin suositukseen. [tark. 44]

2.  Ennen kuin virasto alkaa toteuttaa työohjelmaan sisältyvään toimea, se tekee varhaisen vaiheen vaikutustenarvioinnin, jossa käsitellään

a)  ratkaistavaa ongelmaa ja sen todennäköisiä ratkaisutapoja;

b)  sitä, missä määrin erityiset toimet, muun muassa viraston antama suositus tai lausunto, olisivat tarpeen;

c)  virastolta odotettua panosta ongelman ratkaisemiseksi.

3.  Lisäksi työohjelman kustakin toimesta ja hankkeesta tehdään tehokkuusanalyysi erikseen ja yhdessä, jotta voidaan hyödyntää viraston talousarviota ja resursseja parhaalla mahdollisella tavalla.

4.  Virasto voi toteuttaa suosituksiinsa perustuvan lainsäädännön jälkiarvioinnin.

5.  Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien on toimitettava virastolle pyynnöstä tarvittavat tiedot vaikutustenarviointia varten. [tark. 45]

8 artikla

Tutkimukset

Silloin, kun se on tarpeen viraston tehtävien suorittamiseksi, se voi teettää tutkimuksia ja rahoittaa ne talousarviostaan.

9 artikla

Lausunnot

1.  Virasto antaa direktiivin 2012/34/EU [direktiivi (uudelleenlaadittu)] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (13) 55 artiklassa tarkoitettujen kansallisten sääntelyelinten tarkoitetun yhden tai useamman kansallisen sääntelyelimen pyynnöstä lausuntoja niiden tietoon saatettujen kysymysten turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvistä näkökohdista. [tark. 46]

2.  Virasto antaa komission pyynnöstä lausuntoja direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] tai direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] perusteella annettujen säädösten muutoksista, erityisesti jos mahdollisista puutteista on ilmoitettu.

3.  Virasto antaa edellisissä kohdissa ja tämän asetuksen muissa artikloissa tarkoitetut lausunnot kahden kuukauden kuluessa, jollei toisin sovita. Virasto julkistaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa niin, että siitä on poistettu liikesalaisuudet.

10 artikla

Tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa

1.  Virasto voi tehtäviensä, erityisesti 12, 16, 17, 18, 21, 22, 27, 28, 29, 30, 31, 33 ja 38 artiklassa tarkoitettujen tehtäviensä, hoitamiseksi tehdä tarkastuskäyntejä jäsenvaltioihin hallintoneuvoston määrittelemien toimintaperiaatteiden mukaisesti. [tark. 47]

2.  Virasto ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle suunnitellusta tarkastuskäynnistä, sitä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten nimet ja tarkastuskäynnin alkamispäivämäärän. Käyntejä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on tehtävänsä suorittaakseen esitettävä pääjohtajan päätös, jossa määritellään heidän tarkastuskäyntinsä kohde ja tarkoitus.

3.  Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä.

4.  Virasto laatii kustakin tarkastuskäynnistä kertomuksen ja toimittaa sen komissiolle ja kyseiselle jäsenvaltiolle.

5.  Edelliset kohdat eivät rajoita 29 artiklan 6 kohdassa ja 30 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten toteuttamista kyseisissä kohdissa säädettyä menettelyä noudattaen.

3 LUKU

Rautateiden turvallisuuteen liittyvät tehtävät

11 artikla

Tekninen tuki – rautateiden turvallisuutta koskevat suositukset

1.  Virasto antaa suosituksia komissiolle direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 6 ja 7  artiklassa säädetyistä yhteisistä turvallisuusmenetelmistä, yhteisistä turvallisuusindikaattoreista ja yhteisistä turvallisuustavoitteista. Lisäksi virasto antaa komissiolle suosituksia yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden määräajoin toteutettavasta tarkistamisesta. [tark. 48]

2.  Virasto antaa komissiolle sen pyynnöstä tai oma-aloitteisesti suosituksia muista turvallisuutta koskevista toimenpiteistä.

3.  Virasto voi antaa suuntaviivoja ja muita ei-sitovia asiakirjoja rautateiden turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon helpottamiseksi.

12 artikla

Turvallisuustodistukset

Virasto antaa, uusii, muuttaa ja peruuttaa yhteisiä turvallisuustodistuksia tai voi keskeyttää niiden voimassaolon direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 10 ja 11 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivin] 10 artiklan 2 a kohdan soveltamista. [tark. 49]

13 artikla

Kalustoyksikköjen kunnossapito

1.  Virasto avustaa komissiota direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmään liittyvissä asioissa.

2.  Virasto antaa suosituksia komissiolle ottaen huomioon direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 14 artiklan 7 kohdan.

3.  Virasto analysoi direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 15 artiklan mukaisesti päätetyt vaihtoehtoiset toimenpiteet tämän asetuksen 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa.

14 artikla

Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset

Virasto seuraa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY(14) tarkoitettuja vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan lainsäädännön kehitystä ja vertaa sitä rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta, erityisesti olennaisia vaatimuksia, koskevaan lainsäädäntöön. Tässä tarkoituksessa virasto avustaa komissiota ja voi antaa suosituksia komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

14 a artikla

Spontaani ilmoittaminen poikkeamista

Viraston on perustettava järjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa spontaanisti ja nimettömästi kaikista tilanteista, jotka uhkaavat järjestelmän turvallisuutta. Sen on perustettava järjestelmä, jonka avulla vastuussa oleville toimijoille poikkeamasta voidaan ilmoittaa automaattisesti. Viraston on myös koordinoitava kansallisten virastojen tekemistä ilmoituksista tiedottamista etenkin silloin, kuin ilmoituksilla on vaikutusta useamman kuin yhden valtion turvallisuuteen. [tark. 50]

4 LUKU

Yhteentoimivuuteen liittyvät tehtävät

15 artikla

Tekninen tuki rautateiden yhteentoimivuuden alalla

1.  Virasto antaa

a)  direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 5 artiklan mukaisesti komissiolle suosituksia YTE:ien laatimisesta ja niiden tarkistamisesta;

b)  direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 15 artiklan mukaisesti komissiolle suosituksia EU-tarkastusvakuutuksen ja siihen liitettävien teknisten asiakirjojen malleiksi;

c)  direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 43, 44 ja 45 artiklan mukaisesti komissiolle suosituksia rekistereiden teknisistä eritelmistä ja niiden tarkistamisesta;

d)  direktiivin .... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausuntoja, jotka ovat hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi ja jotka koskevat YTE:ien puutteita, ja toimittaa ne komissiolle;

e)  direktiivin .... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 7 artiklan mukaisesti komissiolle lausuntoja jäsenvaltioiden pyynnöistä olla soveltamatta YTE:iä;

f)  direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti teknisiä asiakirjoja;

g)  komissiolle suosituksia, jotka liittyvät turvallisuuteen olennaisesti liittyviä tehtäviä suorittavan henkilöstön työoloihin.

g b)  komissiolle suosituksia eurooppalaisista standardeista, joita asianomaisten eurooppalaisten standardointielinten olisi kehitettävä erityisesti varaosille; [tark. 52]

g c)  yksityiskohtaisia pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten eurooppalaisten standardointielinten standardeja, jotta voidaan toteuttaa komission niille antamaa toimeksiantoa; [tark. 53]

g d)  komissiolle suosituksia turvallisuustehtäviä hoitavan junahenkilökunnan koulutuksesta ja hyväksynnästä; [tark. 54]

g e)  komissiolle suosituksia, joiden perusteella kansallisia sääntöjä yhdenmukaistetaan 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti etenkin silloin, kun yksi sääntö koskee useita jäsenvaltioita; tämä työ toteutetaan yhteistyössä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa; [tark. 55]

g f)  komission pyynnöstä sille lausuntoja yhteentoimivuuden osatekijöistä, jotka eivät ole yhdenmukaisia olennaisten vaatimusten kanssa direktiivin ../../EU [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 11 artiklan mukaisesti; [tark. 56]

g g)  komissiolle suosituksia, jotka koskevat liikkuvan kaluston (tavaravaunut, matkustajavaunut, veturit) yhtenäisiä vähimmäiskatsastusvälejä (ajallisesti ja kilometreissä ilmaistuna). [tark. 57]

2.  Laatiessaan 1 kohdan a ja , b ja c alakohdassa tarkoitettuja suosituksia virasto varmistaa, että [tark. 58]

a)  YTE:t ja rekistereiden tekniset eritelmät mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin tarkoituksena parantaa rautatiejärjestelmän tehokkuutta ja ottaa samalla huomioon sen kustannustehokkuus ; [tark. 59]

b)  toisaalta YTE:ien kehittäminen ja ajan tasalle saattaminen ja toisaalta yhteentoimivuuden kannalta tarpeellisiksi osoittautuvien eurooppalaisten standardien kehittäminen koordinoidaan ja että virasto pitää yllä asianmukaisia yhteyksiä eurooppalaisiin standardointielimiin.

b a)  se osallistuu tarkkailijana asiaankuuluviin standardointityöryhmiin; [tark. 60]

3.  Virasto voi antaa suuntaviivoja ja muita ei-sitovia asiakirjoja rautateiden yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon helpottamiseksi.

3 a.  Viraston on otettava työryhmät mukaan toimiin siten kuin asiasta säädetään 4 artiklassa. [tark. 61]

16 artikla

Kalustoyksikköjen markkinoillesaattamisluvat

Virasto antaa, uusii, muuttaa ja peruuttaa raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] tai voi keskeyttää niiden voimassaolon mainitun direktiivin 20 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun direktiivin [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 20 artiklan 9 a kohdan soveltamista . [tark. 62]

17 artikla

Kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvat

Virasto antaa, uusii, muuttaa ja peruuttaa kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupia tai voi keskeyttää niiden voimassaolon direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 22 artiklan mukaisesti. [tark. 63]

18 artikla

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottoluvat ERTMS-järjestelmien käyttöönottolupa [tark. 64]

Virasto antaa, uusii, muuttaa ja peruuttaa käyttöönottolupia tai voi peruuttaa niiden voimassaolon ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille ERTMS-osajärjestelmille , jotka voivat sijaita ja joita voidaan käyttää missä tahansa unionin alueella, tai voi keskeyttää niiden voimassaolon direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 18 artiklan mukaisesti. [tark. 65]

19 artikla

Telemaattiset sovellukset

1.  Virasto toimii järjestelmäviranomaisena, jolla on vastuu telemaattisten sovellusten teknisten eritelmien ylläpidosta asiaa koskevien YTE:ien mukaisesti.

1 a.  Virasto voi edistää kaikkien tietojen avointa tietojen saatavuutta, kansainväliset aikataulutietokannat mukaan lukien. [tark. 66]

2.  Virasto määrittelee ja julkaisee näiden teknisten eritelmien muuttamista koskevien pyyntöjen hallinnointia koskevan menettelyn ja soveltaa sitä. Tätä varten virasto perustaa telemaattisten sovellusten teknisten eritelmien muutospyyntöjä ja niiden tilaa koskevan rekisterin ja pitää sitä yllä.

3.  Virasto kehittää ja pitää yllä teknisiä apuvälineitä, joiden avulla voidaan hallinnoida telemaattisten sovellusten teknisten eritelmien eri versioita ja valvoa näiden eri versioiden yhteentoimivuutta sekä alas- että ylöspäin . [tark. 67]

4.  Virasto avustaa komissiota sen seuraamisessa, että telemaattisten sovellusten käyttöönotto tapahtuu asiaa koskevien YTE:ien mukaisesti.

20 artikla

Tuki ilmoitetuille vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille

1.  Virasto tukee direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimia. Tällainen tuki käsittää erityisesti suuntaviivojen laatimisen direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 9 artiklassa tarkoitetun yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioimiseksi ja direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 10 artiklassa tarkoitettua EY-tarkastusmenettelyä varten.

2.  Virasto helpottaa ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten yhteistyötä; se erityisesti toimii niiden koordinointiryhmän teknisenä sihteeristönä.

5 LUKU

Kansallisiin sääntöihin liittyvät tehtävät

21 artikla

Kansallisten sääntöjen luonnosten tutkiminen

1.  Virasto tutkii kahden kuukauden kuluessa vastaanottamisesta kansallisten sääntöjen luonnokset, jotka on toimitettu sille

a)  direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)  direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti.

2.  Jos virasto 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen ja määräaaikojen jälkeen katsoo, että kansalliset säännöt mahdollistavat yhteentoimivuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymisen, yhteisten turvallisuusmenetelmien noudattamisen ja yhteisten turvallisuustavoitteiden saavuttamisen, ja että ne eivät johda mielivaltaiseen syrjintään tai rautatieliikennetoiminnan peiteltyyn rajoittamiseen jäsenvaltioiden välillä , virasto ilmoittaa myönteisestä arviostaan komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi vahvistaa säännöt 23 artiklassa tarkoitetussa tietoteknisessä järjestelmässä. [tark. 68]

3.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu tutkimus johtaa kielteiseen arvioon, virasto

a)  antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetun suosituksen, jossa mainitaan syyt, miksi tiettyä sääntöä ei pitäisi saattaa voimaan ja/tai soveltaa;

b)  ilmoittaa komissiolle kielteisestä arviostaan.

4.  Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut toimia kahden kuukauden kuluessa 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun viraston suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ilmoituksen saatuaan ja asianomaisen jäsenvaltion perustelut kuultuaan tehdä päätöksen, joka osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja jossa sitä pyydetään muuttamaan kyseistä sääntöluonnosta tai keskeyttämään sen hyväksyminen, voimaan saattaminen tai täytäntöönpano.

4 a.  Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta tulevaisuuteen liittyviä tehtäviä hoitavan rautatiehenkilöstön työterveyttä ja -turvallisuutta koskevin kansallisiin sääntöihin eikä pätevyys- ja koulutusvaatimuksiin. [tark. 69]

4 b.  Direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklassa ja direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen erityisesti onnettomuuden tai vaaratilanteen jälkeen kiireellisten ennaltaehkäisevien toimien tapauksessa virasto on vastuussa säännön yhdenmukaistamisesta unionin tasolla yhteistyössä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Virasto antaa tarvittaessa komissiolle suosituksen tai lausunnon. [tark. 70]

22 artikla

Voimassa olevien kansallisten sääntöjen tutkiminen

1.  Virasto tutkii kahden kuukauden kuluessa vastaanottamisesta kansalliset säännöt, jotka on toimitettu sille direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

1 a.  Virasto tarkastelee tämän asetuksen soveltamispäivänä voimassa olevia kansallisia sääntöjä. Virasto ehdottaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallintoneuvostolle työsuunnitelman tämän tarkastelun suorittamista varten 48 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ja vuotuisten työohjelmien yhteydessä. Virasto toimittaa joka vuosi hallintoneuvostolle raportin toimenpiteidensä edistymisestä ja saavutetuista tuloksista 50 artiklan mukaisesti. [tark. 71]

2.  Jos virasto 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen jälkeen katsoo, että kansalliset säännöt mahdollistavat yhteentoimivuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymisen, yhteisten turvallisuusmenetelmien noudattamisen ja yhteisten turvallisuustavoitteiden saavuttamisen, ja että ne eivät johda mielivaltaiseen syrjintään tai rautatieliikennetoiminnan peiteltyyn rajoittamiseen jäsenvaltioiden välillä , virasto ilmoittaa myönteisestä arviostaan komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi vahvistaa säännöt 23 artiklassa tarkoitetussa tietoteknisessä järjestelmässä. [tark. 72]

3.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu tutkimus johtaa kielteiseen arvioon, virasto

a)  antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetun suosituksen, jossa kehotetaan kumoamaan tai muuttamaan kielteisen arvion saanut sääntö välittömästi ja mainitaan syyt, miksi tiettyä tätä sääntöä olisi on muutettava tai se olisi on kumottava; [tark. 73]

b)  ilmoittaa komissiolle kielteisestä arviostaan ja toimittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetun suosituksen . [tark. 74]

4.  Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut toimia kahden kuukauden kuluessa 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun viraston suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan ja asianomaisen jäsenvaltion perustelut kuultuaan tehdä päätöksen, joka osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja jossa sitä pyydetään muuttamaan kyseistä sääntöä tai kumoamaan se.

5.  Edellä 2 ja , 3 ja 4 kohdassa kuvattua menettelyä sovelletaan soveltuvin osin, jos viraston tietoon tulee tiedoksi annettu tai tiedoksi antamatta jätetty kansallinen sääntö, joka on tarpeeton tai ristiriidassa YTE:ien, yhteisten teknisten menetelmien, yhteisten teknisten tavoitteiden tai muun rautatiealaa koskevan unionin lainsäädännön kanssa taikka joka luo perusteettoman esteen yhteisille rautatiemarkkinoille . Tässä tapauksessa sovelletaan 1 kohdassa asetettuja määräaikoja . [tark. 75]

5 a.  Virasto saa soveltaa tätä kohtaa turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä vastaavien rautatiealan ammattilaisten koulutukseen, työterveyteen ja ‑turvallisuuteen liittyvissä asioissa ainoastaan, jos kansallisella säännöllä on mahdollinen syrjivä vaikutus. [tark. 76]

22 a artikla

Tietokannan käyttö

Virasto suorittaa niiden voimassa olevien kansallisten sääntöjen teknisen tutkimuksen, jotka mainitaan saatavilla olevissa kansallisissa lainsäädäntöpuitteissa, siten kuin ne on luetteloitu viraston julkaisemien viiteasiakirjojen tietokannassa tämän asetuksen voimaantulopäivänä. [tark. 77]

23 artikla

Kansallisten sääntöjen tiedoksianto- ja luokittelutarkoituksiin käytettävä tietotekninen järjestelmä

1.  Virasto ottaa käyttöön erityisen tietoteknisen järjestelmän, joka sisältää 21 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt sisältävän erityisen tietoteknisen järjestelmän ja direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 2 artiklan 28 a kohdassa tarkoitetut hyväksyttävät kansalliset menetelmät vaatimusten täyttämiseksi , ja hallinnoi sitä ja . Virasto antaa sen tietoteknisen järjestelmän sidosryhmien ja yleisön käyttöön. [tark. 78]

1 a.  Kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi kaikki olemassa olevat kansalliset säännöt, joista ei ole ilmoitettu tämän asetuksen voimaantulopäivään mennessä. [tark. 79]

2.  Jäsenvaltioiden on annettava 21 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt tiedoksi virastolle ja komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun tietoteknisen järjestelmän välityksellä. Virasto julkaisee säännöt tässä järjestelmässä ja käyttää sitä 21 ja 22 artiklan mukaiseen komissiolle ilmoittamiseen. Virasto käyttää tietoteknistä järjestelmää ilmoittaakseen komissiolle kielteisistä suosituksista, jotka jäsenvaltioille on välitetty 21 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. [tark. 80]

3.  Virasto luokittelee tiedoksi annetut kansalliset säännöt direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tätä varten se käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää.

4.  Virasto luokittelee direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedoksi annetut kansalliset säännöt ottaen huomioon EU:n lainsäädännön kehittymisen. Tätä varten virasto kehittää sääntöjen hallinnointivälineen, jota jäsenvaltioiden on käytettävä kansallisia sääntöjä koskevien järjestelmien yksinkertaistamiseksi. Virasto julkaisee sääntöjen hallinnointivälineen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää käyttäen.

4 a.  Säännöistä tehdään arviointi, jonka etenemisestä virasto tiedottaa yleisölle ja jonka tulokset se asettaa yleisön saataville tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun järjestelmän kautta arvioinnin valmistuttua. [tark. 81]

6 LUKU

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS) liittyvät tehtävät

24 artikla

ERTMS:n järjestelmäviranomaisena toimiminen

1.  Virasto toimii järjestelmäviranomaisena, joka vastaa Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) teknisten eritelmien ylläpidosta.

2.  Virasto määrittelee ja julkaisee näiden teknisten eritelmien muuttamista koskevien pyyntöjen hallinnointia koskevan menettelyn ja soveltaa sitä. Tätä varten virasto perustaa ERTMS:n teknisten eritelmien muutospyyntöjä ja niiden tilaa koskevan rekisterin ja pitää sitä yllä.

3.  Virasto suosittaa ERTMS:n teknisten eritelmien uuden version hyväksymistä. Se tekee kuitenkin niin vain, jos edellisen version käyttöönottoaste on riittävän korkea. Uusien versioiden kehittäminen ei saa haitata ERTMS:n käyttöönottoastetta, ERTMS-laitteiden tuotannon optimointiin tarvittavien teknisen eritelmien vakautta, rautatieyritysten ja kalusteyksikköjen omistajien tekemistä investoinneista saatavaa tuottoa eikä ERTMS:n käyttöönoton tehokasta suunnittelua. [tark. 82]

4.  Virasto kehittää ja pitää yllä teknisiä välineitä ERTMS:n eri versioiden hallinnoimiseksi, jotta voidaan varmistaa eri versioita käyttävien verkkojen ja kalustoyksikköjen tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuus ja tarjota kannustimia voimassa olevien versioiden nopeaan täytäntöönpanoon.

5.  Virasto varmistaa direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 5 artiklan 10 kohdan mukaisesti, että ERTMS-laitteiden myöhemmät versiot ovat teknisesti yhteensopivia aikaisempien versioiden kanssa.

6.  Virasto laatii ja levittää sidosryhmille tarkoitettuja asianomaisia soveltamista koskevia suuntaviivoja ja ERTMS:n teknisiin eritelmiin liittyviä selventäviä asiakirjoja.

25 artikla

Ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tilapäinen ERTMS-työryhmä

1.  Virasto perustaa direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tilapäisen ERTMS-työryhmän ja toimii sen puheenjohtajana.

Työryhmä tarkistaa direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 9 artiklassa tarkoitetun yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevan menettelyn soveltamisen johdonmukaisuuden ja direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 10 artiklassa tarkoitettujen, ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toteuttamien EY-tarkastusmenettelyjen soveltamisen johdonmukaisuuden.

2.  Virasto antaa komissiolle joka toinen vuosi kertomuksen 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän toiminnasta, mukaan lukien tilastot ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten edustajien osallistumisesta työryhmän toimintaan.

3.  Virasto arvioi yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja ERTMS-laitteiden EY-tarkastusmenettelyn soveltamisen ja antaa joka toinen vuosi komissiolle kertomuksen, jossa se tarvittaessa ehdottaa parannuksia.

26 artikla

ERTMS:n veturi- ja ratalaitteiden osajärjestelmien teknisen ja toiminnallisen yhteensopivuuden tukeminen

1.  Virasto voi avustaa rautatieyrityksiä niiden pyynnöstä ERTMS:n juna- ja ratalaitteiden osajärjestelmien teknisen ja toiminnallisen yhteensopivuuden tarkastamisessa ennen kalustoyksikön käyttöönottoa. [tark. 83]

2.  Jos virasto toteaa yksittäisten ERTMS-hankkeiden yhteydessä , että on olemassa vaara, etteivät rataverkot ja ERTMS-laitteilla varustetut kalustoyksiköt ole teknisesti ja toiminnallisesti yhteensopivia, se voi pyytää asianomaisia toimijoita, erityisesti valmistajia, ilmoitettuja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia, rautatieyrityksiä, kalustoyksikköjen omistajia, rataverkon haltijoita ja kansallisia turvallisuusviranomaisia, toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat merkityksellisiä EY-tarkastuksissa ja käyttöönotossa sovellettavien menettelyjen sekä toiminnallisten edellytysten kannalta. Virasto ilmoittaa välittömästi komissiolle tällaisesta riskistä ja tarvittaessa antaa komissiolle suosituksia asianmukaisista toimenpiteistä. [tark. 84]

2 a.  Virasto perustaa testiradan ja ‑laboratorion ERTMS:n ratalaitteiden ja junan sisäisten laitteiden keskitettyä testausta varten. [tark. 85]

27 artikla

ERTMS:n käyttöönoton ja ERTMS-hankkeiden tukeminen

1.  Virasto seuraa ERTMS:n käyttöönottoa komission päätöksessä 2012/88/EU(15) säädetyn käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja ERTMS:n asentamisen koordinoimista Euroopan laajuisen liikenneverkon käytäviin ja rautateiden tavaraliikennekäytäviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N: o 913/2010(16) mukaisesti.

2.  Virasto huolehtii unionin rahoittamien ERTMS:n käyttöönottoa koskevien hankkeiden teknisestä seurannasta, mukaan lukien soveltuvin osin tarjousasiakirjojen analysointi tarjouskilpailun yhteydessä. Virasto myös avustaa tarvittaessa unionin varojen saajia sen varmistamiseksi, että hankkeiden yhteydessä toteutetut tekniset ratkaisut ovat täysin ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien YTE:ien mukaiset ja näin ollen täysin yhteentoimivat.

28 artikla

Laboratorioiden akkreditointi

1.  Virasto tukee, erityisesti antamalla asianmukaiset suuntaviivat akkreditointielimille, ERTMS-laboratorioiden yhdenmukaista akkreditointia asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti.

2.  Virasto voi osallistua tarkkailijana vertaisarviointeihin, joita edellytetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008.

2 a.  Jos virasto epäilee akkreditoidun laboratorion suorituskykyä, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle akkreditointielimelle ja asianomaiselle valtiolle sekä kansallisille turvallisuusviranomaisille. Virasto pyydetään tarkkailijaksi vertaisarviointiin. Kun syntyy epäselvyyksiä, virasto ilmoittaa asiasta välittömästi asianmukaiselle jäsenvaltiolle ja kansallisille turvallisuusviranomaisille. [tark. 86]

7 LUKU

Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen seurantaan liittyvät tehtävät

29 artikla

Kansallisiin turvallisuusviranomaisiin kohdistuva seuranta

1.  Virasto seuraa kansallisten turvallisuusviranomaisten toimintaa ja päätöksentekoa tarkastusten avulla.

2.  Virastolla on oikeus tarkastaa

a)  kansallisten turvallisuusviranomaisten valmiudet suorittaa tehtävät, jotka liittyvät rautatieliikenteen turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen;

b)  direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 16 artiklassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuusviranomaisten harjoittaman toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien seurannan tehokkuus.

Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusten suorittamista koskevan menettelyn.

3.  Virasto antaa tarkastuskertomukset ja toimittaa ne asianomaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle ja komissiolle. Jokaiseen tarkastuskertomukseen sisältyy erityisesti luettelo viraston havaitsemista puutteista ja parannusehdotukset.

4.  Jos virasto katsoo, että 3 kohdassa tarkoitetut puutteet estävät kansallista turvallisuusviranomaista suorittamasta rautateiden turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvänsä tehtävänsä tehokkaasti, virasto suosittelee, että kansallinen turvallisuusviranomainen toteuttaa tarvittavat toimet määräajassa, jota asetettaessa jonka se asettaa ja jossa otetaan huomioon puutteiden merkittävyys. [tark. 87]

5.  Jos kansallinen turvallisuusviranomainen vastustaa 4 kohdassa tarkoitettua viraston suositusta tai se ei ole toteuttanut mitään toimia viraston suosituksen johdosta kolmen kuukauden kuluessa suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi tehdä päätöksen kuuden kuukauden kuluessa 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6.  Virastolla on myös oikeus toteuttaa kansallisten turvallisuusviranomaisten tiloissa tarkastuksia, joista voidaan ilmoittaa etukäteen tai jotka voivat olla yllätyskäyntejä, kyseisten viranomaisten toimien ja toiminnan tarkastamiseksi tietyillä aloilla; tässä yhteydessä voidaan erityisesti tarkastella kyseisten viranomaisten direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 16 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyviä asiakirjoja, menettelyjä ja kirjanpitoa. Tarkastukset voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti tai viraston laatiman suunnitelman mukaisesti. Tarkastus ei saa kestää yli kahta päivää. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä. Virasto antaa komissiolle kertomuksen kustakin tarkastuksesta.

6 a.  Jos kansalliset turvallisuusviranomaiset tekevät direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 10 artiklan 2 a kohdassa ja direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 20 artiklan 9 a kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ristiriitaisia päätöksiä eikä kaikkien osapuolten hyväksymää päätöstä saada aikaan, luvan hakija tai asianomainen kansallinen turvallisuusviranomainen, joihin nämä päätökset vaikuttavat, voi siirtää päätökset virastolle, joka tekee päätöksen. [tark. 88]

30 artikla

Ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten seuranta

1.  Virasto seuraa ilmoitettuja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia avustamalla akkreditointielimiä ja toteuttamalla tarkastuksia 2–5 kohdan mukaisesti.

2.  Virasto tukee ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten yhdenmukaistettua akkreditointia erityisesti antamalla asianmukaista neuvontaa arviointiperusteista ja menettelyistä, joiden avulla voidaan arvioida, täyttävätkö ilmoitetut elimet direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa 6 luvussa tarkoitetut akkreditointielimiä koskevat vaatimukset; tämä tukeminen tapahtuu asetuksen (EY) N: o 765/2008 14 artiklassa tunnustettua eurooppalaisen akkreditoinnin rakennetta hyödyntäen. [tark. 89]

3.  Jos kyse on ilmoitetuista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista, joita ei ole akkreditoitu direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 24 artiklan mukaisesti, virasto voi tarkastaa niiden valmiudet täyttää mainitun direktiivin 27 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusten suorittamista koskevan menettelyn.

4.  Virasto antaa tarkastuskertomukset, jotka käsittävät 3 kohdassa tarkoitetut toimet, ja toimittaa ne asianomaiselle ilmoitetulle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja komissiolle. Jokaiseen tarkastuskertomukseen sisältyy erityisesti viraston havaitsemat puutteet ja parannusehdotukset. Jos virasto katsoo, että nämä puutteet estävät asianomaista ilmoitettua laitosta suorittamasta rautateiden turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyviä tehtäviään tehokkaasti, virasto antaa suosituksen, jossa se kehottaa jäsenvaltiota, johon ilmoitettu laitos on sijoittautunut, toteuttamaan tarvittavat toimet vahvistamassaan määräajassa. [tark. 90]

5.  Jos jäsenvaltio vastustaa 4 kohdassa tarkoitettua suositusta tai ilmoitettu laitos ei toteuta mitään toimia viraston suosituksen perusteella kolmen kuukauden kuluessa suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi antaa lausunnon kuuden kuukauden kuluessa 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6.  Virasto voi, myös yhteistyössä asianomaisten kansallisten akkreditointielinten kanssa, toteuttaa ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden tarkastuslaitosten tiloissa tarkastuksia, joista voidaan ilmoittaa etukäteen tai jotka voivat olla yllätyskäyntejä, kyseisten elinten toimien ja toiminnan tarkastamiseksi tietyillä aloilla; tässä yhteydessä voidaan erityisesti tarkastella kyseisten elinten direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyviä asiakirjoja, menettelyjä ja kirjanpitoa. Tarkastukset voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti tai viraston laatiman suunnitelman mukaisesti. Tarkastus ei saa kestää yli kahta päivää. Ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on helpotettava viraston henkilöstön työtä. Virasto antaa komissiolle kertomuksen kustakin tarkastuksesta.

31 artikla

Yhteentoimivuudessa ja turvallisuudessa tapahtuvan edistymisen seuranta

1.  Virasto kerää yhdessä kansallisten tutkintaelinten kanssa merkityksellisiä tietoja onnettomuuksista ja vaaratilanteista ja seuraa, kuinka kansalliset tutkintaelimet myötävaikuttavat rautatiejärjestelmän yleiseen turvallisuuteen.

2.  Virasto seuraa rautatiejärjestelmän yleistä turvallisuustasoa ja turvallisuuden sääntelyjärjestelmää . Virasto voi erityisesti pyytää apua 34 artiklassa tarkoitetuilta verkostoilta, tietojen keruu mukaan luettuna. Virasto myös hyödyntää Eurostatin keräämiä tietoja ja tekee sen kanssa yhteistyötä estääkseen päällekkäisyydet ja varmistaakseen, että yhteisissä turvallisuusindikaattoreissa ja muiden liikennemuotojen indikaattoreissa noudatetaan yhdenmukaisia menetelmiä. [tark. 91]

3.  Virasto antaa komission pyynnöstä suosituksia siitä, kuinka rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta voidaan parantaa, erityisesti helpottamalla koordinointia rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä tai rataverkon haltijoiden välillä kehittää yhteisen poikkeamista ilmoittamiseen ja niiden seurantaan tarkoitetun järjestelmän . [tark. 92]

4.  Virasto seuraa ja arvioi rautatiejärjestelmien turvallisuuden ja yhteentoimivuuden edistymistä sekä siihen liittyviä suhteellisia kustannuksia ja hyötyjä . Se antaa komissiolle ja julkaisee kahden vuoden välein kertomuksen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen turvallisuudessa ja yhteentoimivuudessa tapahtuneesta edistymisestä. [tark. 93]

5.  Virasto antaa komission pyynnöstä kertomuksia turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen tilasta yksittäisessä jäsenvaltiossa.

8 LUKU

Muut tehtävät

32 artikla

Rautatiehenkilöstö

1.  Virasto suorittaa asianmukaiset rautatiehenkilöstöön liittyvät tehtävät, jotka luetellaan direktiivin 2007/59/EY 4, 20, 22, 23, 25, 28, 33, 34, 35 ja 37 artiklassa.

2.  Komissio voi pyytää direktiivin 2007/59/EY mukaisesti virastoa suorittamaan muita tehtäviä, jotka koskevat rautatiehenkilöstöä ja rautatiehenkilöstöä, joka suorittaa muita kuin direktiivin 2007/59/EY soveltamisalaan kuuluvia, turvallisuuteen olennaisesti liittyviä tehtäviä . [tark. 94]

3.  Virasto kuulee 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyen viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia rautatiehenkilöstöön liittyvissä asioissa. Virasto voi edistää kyseisten viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa järjestämällä asiaan liittyviä kokouksia niiden edustajien kanssa.

33 artikla

Rekisterit ja niiden saatavuus

1.  Virasto perustaa ja pitää yllä määrittää direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 43, 44 ja 45 artiklassa säädettyjä eurooppalaisia rekistereitä säädetyt eurooppalaiset rekisterit käyttäen käytännöllistä, tehokasta ja käyttäjäystävällistä formaattia yritysten tarpeiden ja toiminnallisten tarpeiden tukemiseksi kaikilta osin . Virasto toimii kaikkien turvallisuus-, yhteentoimivuus- ja veturinkuljettajadirektiiveissä tarkoitettujen rekistereiden ja tietokantojen järjestelmäviranomaisena. Tämä käsittää erityisesti [tark. 95]

a)  rekistereiden teknisten eritelmien kehittämisen ja ylläpidon;

b)  jäsenvaltioissa rekistereiden osalta tapahtuneen kehityksen koordinoinnin;

c)  rekistereitä koskevan neuvonnan tarjoamisen asianomaisille sidosryhmille;

d)  olemassa olevien rekistereiden teknisten eritelmien parantamista ja uusien rekistereiden käyttöönottotarvetta koskevien suositusten antamisen komissiolle;

d a)  jäljempänä g, i ja m a alakohdassa tarkoitettujen rekisterien perustamisen ja ylläpidon. [tark. 96]

d b)  unionin kalustorekisterin luomisen. [tark. 97]

1 a.  Unionin kalustorekisterin

a)  on oltava viraston ylläpitämä;

b)  on oltava julkinen;

c)  on sisällettävä kansalliset kalustorekisterit viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta; komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä malliasiakirjan; nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 75 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

d)  on sisällettävä ainakin seuraavat yksityiskohtaiset tiedot kustakin kalustoyksikkötyypistä:

i)  kalustoyksikkötyypin tekniset ominaispiirteet sellaisina kuin ne on määritelty asianomaisissa YTE:issä;

ii)  valmistajan nimi;

iii)  kalustoyksikkötyypille myönnettyjen peräkkäisten lupien myöntämispäivämäärät ja viitetiedot ja mahdolliset lupia koskevat rajoitukset tai peruutukset sekä luvan antaneet jäsenvaltiot;

iv)  liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt huomioon ottavat suunnitteluun liittyvät näkökohdat.

Kalustoyksikkötyypin käyttöönottoluvan antamisen, uudistamisen, muuttamisen, keskeyttämisen tai kumoamisen yhteydessä viraston on päivitettävä rekisteri viipymättä. [tark. 98]

2.  Virasto asettaa seuraavat asiakirjat ja rekisterit, joista säädetään direktiivissä … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] ja direktiivissä … [rautatieturvallisuusdirektiivi], yleisön saataville käyttöönotetun, käyttäjäystävällisen ja helposti saatavilla olevan tietoteknisen ratkaisun avulla : [tark. 99]

a)  osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutukset;

b)  yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukset ja yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutukset;

c)  toimiluvat, jotka on annettu direktiivin ... [direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu)] mukaisesti;

d)  turvallisuustodistukset, jotka on annettu direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 10 artiklan mukaisesti;

e)  tutkintaselostukset, jotka on toimitettu virastolle direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 24 artiklan mukaisesti;

f)  kansalliset säännöt, jotka on annettu tiedoksi komissiolle direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklan ja direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti, sekä viraston niistä tekemän tutkimuksen ; [tark. 100]

g)  kalustoyksikkörekisterit, myös linkit asianomaisiin kansallisiin rekistereihin unionin kalustorekisteri ; [tark. 101]

h)  infrastruktuurirekisterit, myös linkit asianomaisiin kansallisiin rekistereihin;

i)  hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalainen rekisteri;

j)  ERTMS:n teknisten eritelmien muutospyyntöjen ja suunniteltujen muutosten rekisteri;

k)  henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevien YTE:ien muutospyyntöjä ja suunniteltuja muutoksia koskeva rekisteri;

l)  viraston käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:n mukaisesti pitämä rekisteri kalustoyksikköjen haltijoiden tunnuksista;

m)  laaturaportit, jotka on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007(17) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

m a) kunnossapidosta vastaavien sertifioitujen yksiköiden rekisteri direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti. [tark. 102]

3.  Komissio ja jäsenvaltiot keskustelevat ja päättävät 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamista koskevista käytännön järjestelyistä viraston laatiman luonnoksen perusteella.

4.  Toimittaessaan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja asianomaiset laitokset voivat ilmoittaa, mitä asiakirjoja ei turvallisuussyistä saa antaa julkisuuteen.

5.  Edellä 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimilupien ja todistusten antamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten on ilmoitettava virastolle kuukauden kymmenen päivän kuluessa jokaisesta päätöksestä antaa, uusia, muuttaa tai kumota asianomainen toimilupa tai todistus. [tark. 103]

6.  Virasto voi sisällyttää tämän asetuksen tavoitteiden kannalta merkityksellisen julkisen asiakirjan tai linkin julkiseen tietokantaan ottaen huomioon sovellettavan unionin tietosuojalainsäädännön.

34 artikla

Kansallisten turvallisuusviranomaisten, tutkintaelinten ja edustavien elinten verkostot [tark. 104]

1.  Virasto perustaa kansallisten turvallisuusviranomaisten verkoston ja direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 21 artiklassa tarkoitettujen tutkintaelinten 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kansallisten turvallisuusviranomaisten verkoston. Virasto huolehtii niiden sihteeristöpalveluista. Verkostojen tehtävänä on erityisesti [tark. 105]

a)  vaihtaa tietoja rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta;

b)  edistää hyviä toimintatapoja;

c)  toimittaa virastolle rautateiden turvallisuutta koskevia tietoja, erityisesti tietoja yhteisistä turvallisuusindikaattoreista;

c a)  ilmoittaa virastolle tarvittaessa direktiivistä ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] ja direktiivistä ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] johdettuun oikeuteen liittyvistä puutteista. [tark. 106]

Virasto helpottaa näiden verkostojen välistä yhteistyötä; se voi erityisesti päättää järjestää molempien verkostojen yhteisiä kokouksia.

2.  Virasto perustaa unionin tasolla toimien toimivien edustavien rautatiealan elinten, myös matkustajien, liikuntarajoitteisten matkustajien ja työntekijöiden edustajien, verkoston. Näiden elinten luettelo vahvistetaan komission antamassa täytäntöönpanosäädöksessä 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Virasto huolehtii verkoston sihteeristöpalveluista. Verkoston tehtävänä on erityisesti [tark. 107]

a)  vaihtaa tietoja rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta;

b)  edistää hyviä toimintatapoja;

c)  toimittaa virastolle tietoja rautateiden yhteentoimivuudesta ja turvallisuudesta.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut verkostot voivat antaa ei-sitovia lausuntoja 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista suositusluonnoksista.

4.  Virasto voi perustaa muita verkostoja rautatiejärjestelmän jostakin osasta vastaavien laitosten, elinten tai viranomaisten kanssa.

5.  Komissio voi osallistua tässä artiklassa tarkoitettujen verkostojen kokouksiin.

35 artikla

Viestintä ja tiedottaminen

Virasto viestii ja tiedottaa asianomaisille sidosryhmille rautatiealan lainsäädännön, standardien ja ohjeiden eurooppalaisista puitteista hallintoneuvoston hyväksymien asianomaisten viestintä- ja tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Hallintoneuvosto saattaa nämä tarveanalyysiin perustuvat suunnitelmat säännöllisesti ajan tasalle.

36 artikla

Tutkimustoiminta ja innovoinnin edistäminen

1.  Virasto edistää komission pyynnöstä rautatieliikenteen tutkimustoimintaa unionin tasolla muun muassa antamalla tukea asianomaisille komission yksiköille ja edustaville elimille. Tämä tukeminen ei rajoita muun unionin tason tutkimustoiminnan harjoittamista.

2.  Komissio voi antaa virastolle tehtäväksi edistää innovointia, jolla pyritään parantamaan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta, erityisesti uuden tietotekniikan sekä paikannus- ja seurantajärjestelmien käyttöä.

37 artikla

Komission avustaminen

1.  Virasto avustaa komissiota sen pyynnöstä sellaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa, jolla pyritään tehostamaan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehittämään Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskeva yhteinen lähestymistapa.

2.  Tähän apuun voi sisältyä

a)  tekninen neuvonanto erityistä asiantuntemusta vaativissa asioissa;

b)  tietojen keruu 34 artiklassa tarkoitettujen verkostojen avulla.

38 artikla

Avustaminen rautatiehankkeiden arvioinnissa

Virasto tarkastelee komission pyynnöstä turvallisuuden ja yhteentoimivuuden näkökulmasta osajärjestelmän suunnittelun, rakentamisen, uudistamisen tai parantamisen käsittäviä hankkeita, joille on haettu unionin rahoitustukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin … [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 9 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista. Jos hankkeet ovat saaneet rahoitusta Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) -ohjelmasta, viraston olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä TEN-T-toimeenpanoviraston kanssa. [tark. 108]

Virasto antaa komission kanssa hankkeen merkittävyyden ja käytettävissä olevien resurssien perusteella sopimassaan määräajassa, joka ei saa ylittää kahta kuukautta, lausunnon siitä, onko hanke asianomaisen rautateiden turvallisuus- ja yhteentoimivuuslainsäädännön mukainen.

39 artikla

Jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja sidosryhmien tukeminen

1.  Virasto huolehtii omasta aloitteestaan tai komission, jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden tai 34 artiklassa tarkoitettujen verkostojen pyynnöstä koulutus- ja muista asianmukaisista toimista, jotka koskevat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja siihen liittyvien viraston tuotteiden, kuten rekistereiden, täytäntöönpano-ohjeiden tai suositusten, soveltamista ja selittämistä.

2.  Hallintoneuvosto päättää 1 kohdassa tarkoitettujen toimien luonteesta ja laajuudesta, ja ne sisällytetään työohjelmaan.

40 artikla

Kansainväliset suhteet

1.  Siltä osin kuin se on tarpeen, jotta saavutetaan tämän asetuksen tavoitteet, ja jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten, Euroopan ulkosuhdehallinto mukaan lukien, toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta, virasto voi luoda yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä viraston vastuulle kuuluvissa asioissa toimivaltaisten valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, jotta pysytään tieteen ja tekniikan kehityksen mukana ja edistetään Euroopan unionin rautatielainsäädäntöä ja ‑standardeja.

2.  Näillä järjestelyillä ei saa luoda oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eikä niillä saa estää jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia tällaisten valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa. Kyseiset järjestelyt ja yhteistyö edellyttävät edeltävää keskustelua komission kanssa ja säännöllistä raportointia komissiolle.

3.  Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee viraston suhteita kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin asioissa, joissa virasto on toimivaltainen. Strategia sisällytetään viraston vuotuiseen ja monivuotiseen työohjelmaan, ja siinä eritellään asiaan liittyvät resurssit. Strategialla pyritään varmistamaan, että viraston toimilla edistetään unionin rautatieyritysten vastavuoroista pääsyä kolmansien maiden rautatiemarkkinoille. [tark. 109]

41 artikla

Varaosia koskeva koordinointi

Virasto osallistuu rautateiden sellaisten varaosien yksilöimiseen, jotka voidaan mahdollisesti standardoida. Tätä varten virasto voi perustaa työryhmän, jotta voidaan koordinoida sidosryhmien toimet, ja luoda se luo yhteyksiä eurooppalaisten standardointielinten kanssa. Virasto antaa komissiolle asianmukaisia suosituksia kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta . [tark. 110]

9 LUKU

Viraston organisaatio

42 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)  hallintoneuvosto, jonka tehtävät luetellaan 47 artiklassa;

b)  johtokunta, jonka tehtävät luetellaan 49 artiklassa;

c)  pääjohtaja, jonka velvollisuudet luetellaan 50 artiklassa;

d)  valituslautakunta, jonka velvollisuudet luetellaan 54–56 artiklassa.

43 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.  Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja neljästä kahdesta komission edustajasta, joilla kaikilla on äänioikeus. [tark. 111]

Hallintoneuvostoon kuuluu myös kuusi äänioikeudetonta edustajaa, jotka edustavat Euroopan tasolla seuraavia ryhmiä:

a)  rautatieyritykset;

b)  rataverkon haltijat,

c)  rautatieteollisuus,

d)  ammattijärjestöt;

e)  henkilöliikenteen asiakkaat;

f)  tavaraliikenteen asiakkaat.

Komissio nimittää kunkin ryhmän edustajan ja varaedustajan asianomaisen eurooppalaisen järjestön tekemän neljän henkilön nimen sisältävän ehdotuksen perusteella.

2.  Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän viraston keskeisiä tehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Kaikkien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan hallintoneuvoston jäsentensä vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

3.  Komissio ja jäsenvaltiot nimittävät hallintoneuvoston jäsenensä sekä varajäsenen, joka edustaa jäsentä hänen poissa ollessaan.

4.  Jäsenten toimikausi on neljä toimikauden pituus on viisi vuotta, ja se voidaan uusia yhden kerran . [tark. 112]

5.  Kolmansien maiden edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 68 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen avulla.

44 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.  Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä jäsenvaltioiden edustajien keskuudesta puheenjohtajan ja jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan.

Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja.

2.  Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä viisi vuotta, ja se voidaan uusia yhden kerran . Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä. [tark. 113]

2 a.  Hallintoneuvoston puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö valituslautakunnan jäsentä koskeva jääväämispyyntö 53 artiklan 3 a kohdan mukaisesti ja nimittää tarvittaessa väliaikaisen jäsenen valituslautakuntaan 53 artiklan 3 b kohdan mukaisesti. [tark. 114]

45 artikla

Kokoukset

1.  Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin paitsi, jos hallintoneuvoston on tehtävä 64 artiklaan liittyvä päätös . [tark. 115]

2.  Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Se kokoontuu lisäksi myös puheenjohtajan aloitteesta, komission pyynnöstä, jäsentensä enemmistön pyynnöstä tai jos yksi kolmasosa jäsenvaltioiden hallintoneuvostossa olevista edustajista sitä pyytää.

46 artikla

Äänestys

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni.

47 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.  Sen varmistamiseksi, että virasto huolehtii tehtävistään, hallintoneuvosto

a)  hyväksyy viraston edellisen vuoden toimintaa käsittelevän vuosikertomuksen, toimittaa sen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkistaa sen;

b)  hyväksyy vuosittain äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä komissiolta lausunnon saatuaan ja 48 artiklan mukaisesti viraston vuotuisen työohjelman seuraavaa vuotta varten ja strategisen monivuotisen työohjelman;

c)  hyväksyy äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä viraston vuotuisen talousarvion ja hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät viraston talousarvioon, 10 luvun mukaisesti;

d)  vahvistaa päätöksentekomenettelyt, joita pääjohtajan on noudatettava;

e)  vahvistaa 10 artiklan nojalla tehtäviä tarkastuskäyntejä koskevat toimintamallit;

f)  vahvistaa työjärjestyksensä;

g)  vahvistaa ja saattaa ajan tasalle 35 artiklassa tarkoitetut viestintä- ja tiedotussuunnitelmat;

h)  vahvistaa 29 ja 30 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamista koskevat menettelyt;

i)  käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimuksia tekemään oikeutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia (”nimittävän viranomaisen valtuudet”);

j)  vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

k)  nimittää pääjohtajan ja voi jatkaa hänen toimikauttaan tai erottaa hänet äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 62 artiklan mukaisesti;

l)  hyväksyy petostentorjuntastrategian petostentorjunta- ja avoimuusstrategian , joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus huomioon ottaen; [tark. 116]

m)  huolehtii asianmukaisista jatkotoimista, joita toteutetaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin ja erilaisiin sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja sisäisiin tai ulkoisiin arviointeihin perustuvien tulosten ja suositusten perusteella;

n)  hyväksyy virastossa ilmenevien sekä hallintoneuvoston ja valituslautakunnan jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat 68 a artiklan mukaisti laaditut säännöt. [tark. 117]

2.  Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen. Tällainen toimivallan siirtäminen edelleen ei vaikuta hänen vastuuseensa. Pääjohtaja antaa tällaisesta toimivallan siirtämisestä ja edelleen siirtämisestä selvityksen hallintoneuvostolle. [tark. 118]

Jos edellistä kohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja. Valtuutettu antaa toimivallan siirrosta selvityksen hallintoneuvostolle. [tark. 119]

2 a.  Hallintoneuvosto pidättää viraston taikka sen nykyisen tai aikaisemman henkilöstön koskemattomuuden 64 artiklan säännösten mukaisesti. [tark. 120]

48 artikla

Vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat

1.  Viraston hallintoneuvosto hyväksyy työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta ottaen huomioon komission lausunnon ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja 34 artiklassa tarkoitetuille verkostoille.

2.  Työohjelman hyväksyminen ei vaikuta unionin vuosittaiseen talousarviomenettelyyn. Jos komissio ilmoittaa 15 päivän kuluessa työohjelman hyväksymisestä vastustavansa työohjelmaa, hallintoneuvosto tutkii työohjelman uudelleen ja hyväksyy sen tarvittaessa muutettuna kahden kuukauden kuluessa toisessa käsittelyssä joko äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, johon kaikki komission edustajat kuuluvat, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä . [tark. 121]

3.  Viraston työohjelmassa on määriteltävä kunkin toimen tavoitteet. Pääsääntöisesti kullakin toimella ja hankkeella on oltava selkeä yhteys niiden toteuttamiseksi tarvittaviin resursseihin toimintoperusteisen budjetoinnin ja 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn varhaisen vaiheen vaikutustenarviointia koskevan menettelyn mukaisesti.

4.  Hallintoneuvosto muuttaa tarvittaessa hyväksyttyä työohjelmaa, kun uusi tehtävä annetaan virastolle. Tällaisen uuden tehtävän sisällyttäminen edellyttää henkilöstö- ja budjettivaroihin kohdistuvien vaikutusten analyysiä ja saattaa edellyttää päätöstä siirtää muiden tehtävien toteuttamista myöhemmäksi.

5.  Hallintoneuvosto myös hyväksyy ja saattaa ajan tasalle strategisen monivuotisen työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Komission lausunto on otettava huomioon. Euroopan parlamenttia ja 34 artiklassa tarkoitettuja verkostoja on kuultava luonnoksesta. Hyväksytty monivuotinen työohjelma toimitetaan jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle sekä 34 artiklassa tarkoitetuille verkostoille.

49 artikla

Johtokunta

1.  Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2.  Johtokunta laatii päätökset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi. Se tekee tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista ja talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

Se huolehtii yhdessä hallintoneuvoston kanssa OLAFin tutkimuksiin ja erilaisiin sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja sisäisiin tai ulkoisiin arviointeihin perustuviin tuloksiin ja suosituksiin liittyvistä jatkotoimista.

Johtokunta avustaa ja neuvoo pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklassa lueteltuja pääjohtajan velvollisuuksia.

3.  Johtokunta muodostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta, komission edustajasta ja [neljästä] muusta hallintoneuvoston jäsenestä. Hallintoneuvosto nimittää johtokunnan jäsenet ja sen puheenjohtajan.

4.  Johtokunnan jäsenten toimikausi on sama kuin hallintoneuvoston jäsenten.

5.  Johtokunta kokoontuu vähintään joka kolmas kuukausi. Johtokunnan puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia johtokunnan jäsenten pyynnöstä.

6.  Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan työjärjestyksen.

50 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.  Virastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.  Pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston tai johtokunnan toimivaltaa.

3.  Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi kehottaa pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4.  Pääjohtaja on viraston laillinen edustaja. Hän hyväksyy päätökset, suositukset, lausunnot ja viraston muut viralliset asiakirjat.

5.  Pääjohtaja vastaa viraston hallinnollisesta johtamisesta ja sille tällä asetuksella asetettujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)  viraston päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)  hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)  vuotuisen työohjelman ja strategisen monivuotisen työohjelman valmistelu ja niiden toimittaminen hallintoneuvostolle komissiota kuultuaan;

d)  vuotuisen työohjelman ja strategisen monivuotisen työohjelman täytäntöönpano ja mahdollisuuksien mukaan vastaaminen komission avunpyyntöihin, jotka liittyvät tämän asetuksen mukaisiin viraston tehtäviin;

e)  raportointi hallintoneuvostolle strategisen monivuotisen työohjelman täytäntöönpanosta;

f)  tarvittavien toimien toteuttaminen, erityisesti sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, sen varmistamiseksi, että virasto toimii tämän asetuksen mukaisesti;

g)  tehokkaan seurantajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto, jotta voidaan verrata viraston tuloksia sen toimintatavoitteisiin, ja tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaisen säännöllisen arviointijärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto;

h)  vuosittainen yleiskertomusluonnoksen valmistelu g alakohdassa tarkoitettujen seuranta- ja arviointijärjestelmien perusteella ja sen toimittaminen hallintoneuvostolle;

i)  viraston tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion valmistelu 58 artiklan mukaisesti ja talousarvion toteuttaminen 59 artiklan mukaisesti;

j)  viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle arviointia varten;

k)  toimintasuunnitelman laatiminen jälkiarviointien päätelmien perusteella ja raportointi komissiolle edistymisestä kahdesti vuodessa;

l)  unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia;

m)  viraston petostentorjuntastrategian valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

n)  viraston varainhoitoa koskevien sääntöjen valmistelu hallintoneuvoston hyväksyttäviksi 60 artiklan mukaisesti ja niiden täytäntöönpanosääntöjen valmistelu.

51 artikla

Valituslautakuntien perustaminen ja kokoonpano

1.  Virasto perustaa yhden tai useamman riippumattoman valituslautakunnan. [tark. 122]

2.  Valituslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Heillä on varajäsenet, jotka edustavat heitä heidän poissa ollessaan.

3.  Hallintoneuvosto nimittää valituslautakunnan puheenjohtajan, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä komission vahvistamasta pätevien ehdokkaiden luettelosta.

4.  Jos valituslautakunta katsoo, että muutoksenhaun luonne niin vaatii, se voi pyytää, että hallintoneuvosto nimittää kaksi lisäjäsentä ja heidän varajäsenensä 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.

5.  Komissio vahvistaa viraston ehdotuksesta valituslautakunnan työjärjestyksen hallintoneuvostoa kuultuaan 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

5 a.  Komissio vahvistaa direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komitean avustuksella kuhunkin valituslautakunnan jäseneen sovellettavat pätevyysvaatimukset, kunkin jäsenen valtuudet päätösten valmisteluvaiheessa sekä äänestykseen liittyvät edellytykset. [tark. 123]

52 artikla

Valituslautakunnan jäsenet

1.  Valituslautakunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä viisi vuotta, ja se voidaan uusia yhden kerran . [tark. 124]

2.  Valituslautakunnan jäsenten on oltava riippumattomia, ja kaikkiin valituksiin liittyviin osapuoliin nähden. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä virastossa. tai komissiossa . He tekevät päätöksensä tai antavat lausuntonsa ilman, että heitä ei päätöksenteossa sido sitovat mitkään ohjeet. [tark. 125]

3.  Valituslautakunnan jäsenet voidaan vapauttaa tehtävistään tai heidän nimensä voidaan poistaa pätevien ehdokkaiden luettelosta heidän toimikautensa kestäessä vain, jos tähän on painavat syyt ja jos komissio tekee tätä koskevan päätöksen saatuaan hallintoneuvostolta asiaa koskevan lausunnon.

53 artikla

Esteellisyys ja jäävääminen

1.  Valituslautakunnan jäsen ei voi osallistua muutoksenhakumenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jompaakumpaa jotain menettelyn osapuolista tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota muutoksenhaku koskee, mukaan lukien tapaus, jossa on kyse 54 artiklan 1 kohdan nojalla nostetusta kanteesta tai 54 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetusta lausunnosta ja joka koskee samaa lupaa tai todistusta . [tark. 126]

2.  Valituslautakunnan jäsenen, joka katsoo, ettei hänen tulisi osallistua johonkin muutoksenhakumenettelyyn jostain 1 kohdassa tarkoitetusta syystä tai jostain muusta syystä, on ilmoitettava asiasta päätöksestään olla osallistumatta menettelyyn valituslautakunnalle, joka päättää esteellisyydestä vastaavasti . [tark. 127]

3 a.  Menettelyn osapuoli voi vaatia valituslautakunnan jäsenen jääväämistä hallintoneuvoston puheenjohtajalle osoitetulla kirjallisella pyynnöllä. Jääväämispyyntöä perustellaan yhdellä 1 kohdassa mainituista perusteista tai puolueellisuutta koskevan vaaran nojalla. Pyyntöön on liitettävä perusteeksi todistusaineisto. Pyyntö on esitettävä tutkimatta jättämisen uhalla ennen menettelyn aloittamista valituslautakunnassa, tai jos jääväämispyynnön perusteena olevat seikat tulevat ilmi menettelyn aloittamisen jälkeen, viiden päivän kuluttua siitä, kun kantaja sai seikat tietoonsa.

Pyyntö esitetään valituslautakunnan asianomaiselle jäsenelle. Hän ilmoittaa jääväämispyynnön hyväksymisestä viiden päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon siitä. Muussa tapauksessa hallintoneuvoston puheenjohtaja tekee päätöksen seitsemän työpäivän kuluessa jäsenen antaman vastauksen jälkeen, tai jos hän ei ole antanut vastausta, vastauksen antamista koskevan määräajan päättymisen jälkeen. [tark. 128]

3 b.  Valituslautakunta antaa lausuntonsa tai tekee päätöksensä ilman sen jäsenen läsnäoloa, joka on päättänyt olla osallistumatta menettelyyn tai joka on todettu esteelliseksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Kyseinen jäsen korvataan valituslautakunnassa päätöksen tekemistä tai lausunnon antamista varten varajäsenellä.

Jos varajäsen ei voi jostain syystä osallistua, hallintoneuvoston puheenjohtaja nimittää väliaikaisen jäsenen valituslautakuntaan 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta toimimaan hänen sijaisenaan tässä asiassa. [tark. 129]

54 artikla

Päätökset, joihin voidaan hakea muutosta

1.  Valituslautakunnassa voidaan hakea muutosta päätöksiin, jotka virasto on tehnyt 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla, tai 21 ja 22 artiklan nojalla esitettyihin suosituksiin taikka siihen, että se ei ole vastannut asetetussa määräajassa . [tark. 130]

2.  Edellä olevan 1  kohdan nojalla tehdyllä muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Virasto voi kuitenkin lykätä sellaisen päätöksen soveltamista, johon on haettu muutosta, jos se katsoo olosuhteiden edellyttävän sitä ja jos tämän päätöksen lykkääminen ei vaikuta rautatieturvallisuuteen . [tark. 131]

55 artikla

Henkilöt, joilla on muutoksenhakuoikeus, Asiavaltuus muutoksenhaussa sekä muutoksenhaun määräaika määräajat ja muoto

1.  Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hakea muutosta päätökseen, jonka virasto on osoittanut kyseiselle henkilölle 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla, tai jos päätöstä ei ole tehty määräajassa . Tällaisia muutoksenhakuoikeuksia sovelletaan myös 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä edustaviin järjestöihin, jotka on asianmukaisesti valtuutettu asemansa perusteella .

2.  Muutoksenhaku ja sen perusteet on toimitettava virastolle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toimenpide on annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle, tai jos henkilöllä ei ole ilmoitettu toimenpiteestä, kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona henkilö on saanut tiedon asiasta.

2 a.  Päätöksen puuttumista koskeva muutoksenhaku on toimitettava virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa asianomaisen artiklan mukaisen aikarajan umpeutumisesta. [tark. 132]

56 artikla

Muutoksenhaun tutkiminen ja muutoksenhakua koskeva päätös

1.  Valitusta tutkiessaan Valituslautakunnan on toimittava ripeästi päätettävä kolmen kuukauden kuluessa valituksen esittämisestä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö valitus . Sen on pyydettävä mahdollisesti tarvitsemiaan lisätietoja kuukauden kuluessa valituksen esittämisestä. Asianomaiset tiedot on toimitettava valituslautakunnan asettamassa kohtuullisessa määräajassa, joka on enintään kuukauden pituinen . Se kehottaa muutoksenhakumenettelyn osapuolia aina tarvittaessa esittämään asetettuja, enintään kuukauden pituisia määräaikoja noudattaen huomautuksensa valituslautakunnalta tai muilta muutoksenhakumenettelyn osapuolilta vastaanotetuista tiedoksiannoista. Muutoksenhakumenettelyn osapuolilla on oikeus esittää suullisia huomautuksia. [tark. 133]

2.  Valituslautakunta voi joko käyttää viraston asianomaista toimivaltaa tai siirtää asian viraston toimivaltaisen yksikön hoidettavaksi. Valituslautakunnan tekemä päätös on mainittua yksikköä sitova.

57 artikla

Asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.  Kumoamiskanteet, jotka koskevat 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla tehtyjä viraston päätöksiä, voidaan saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi vasta sen jälkeen, kun on käytetty kaikki viraston sisäiset muutoksenhakukeinot.

2.  Virasto toteuttaa kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

10 LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

58 artikla

Talousarvio

1.  Viraston kaikki tulot ja menot arvioidaan etukäteen kunkin varainhoitovuoden osalta, joka on kalenterivuosi, ja ne otetaan viraston talousarvioon. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2.  Viraston tulot koostuvat muodostuvat erityisesti [tark. 134]

a)  unionin rahoitusosuudesta;

b)  viraston toimintaan 68 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuuksista;

c)  viraston 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla antamien todistusten ja lupien hakijoiden ja haltijoiden suorittamista maksuista; edellä 73 artiklassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä asetetaan erisuuruisia maksuja todistusten ja lupien käyttöalojen sekä rautatietoimintojen tyypin ja laajuuden mukaan; [tark. 135]

d)  julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista veloitettavista maksuista;

e)  jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai muiden yhteisöjen mahdollisista vapaaehtoisista rahoitusosuuksista, edellyttäen että tällainen rahoitusosuus ei vaaranna viraston riippumattomuutta eikä puolueettomuutta.

2 a.  Kaikista unionin lainsäädännöstä johtuvista tehtävistä tai lisävelvoitteista, joista ei saa tämän asetuksen 58 artiklan 2 kohdan b, c, d, ja e alakohdassa tarkoitettua korvausta, on tehtävä arviointi ja niistä on saatava korvausta unionin talousarviosta. [tark. 136]

3.  Viraston menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut.

4.  Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5.  Hallintoneuvosto laatii vuosittain pääjohtajan toimintoperusteisen budjetoinnin perusteella laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

6.  Komissio toimittaa ennakkoarvion unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhdessä ’budjettivallan käyttäjä’.

7.  Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, ja toimittaa esityksen budjettivallan käyttäjälle perussopimuksen 314 artiklan mukaisesti ja liittää oheen kuvauksen ja perustelut kaikista viraston ennakkoarvion ja yleisestä talousarviosta maksettavan tuen välisistä eroista.

8.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

9.  Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Viraston talousarviosta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Viraston talousarviota muutetaan tarvittaessa unionin yleisen talousarvion mukaisesti.

10.  Hallintoneuvosto ilmoittaa mahdollisimman nopeasti budjettivallan käyttäjälle, jos se aikoo toteuttaa hankkeen, jolla saattaa olla huomattavia vaikutuksia talousarvion rahoitukseen; tämä koskee erityisesti hankkeita, jotka liittyvät kiinteään omaisuuteen, kuten rakennusten vuokraamiseen tai ostamiseen. Se ilmoittaa tästä komissiolle. Jos yksi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikovansa antaa hankkeesta lausunnon, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jona hanke annettiin sille tiedoksi.

59 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.  Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.

2.  Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(18) , jäljempänä ’yleinen varainhoitoasetus’, 147 artiklan mukaisesti.

3.  Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa nämä tilit perussopimuksen 287 artiklan mukaisesti. Se julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta.

4.  Saatuaan Pääjohtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ottaen tarvittaessa huomioon viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, pääjohtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten tarkastuslausuman kera hallintoneuvoston hyväksyttäväksi . [tark. 137]

5.  Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.  Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.  Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.  Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan syyskuun 30 päivänä. Hän toimittaa sen myös hallintoneuvostolle.

9.  Pääjohtaja antaa yleisen varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille sen pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10.  Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä tekemällä päätöksellä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivään mennessä vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

60 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa neuvoston asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002(19) ainoastaan, jos viraston toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

11 LUKU

HENKILÖSTÖ

61 artikla

Yleiset säännökset

1.  Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.  Virasto ottaa palvelukseensa oman etunsa huomioiden henkilöstöä,

a)  jonka kanssa on mahdollista tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus; ja

b)  jonka kanssa ei ole mahdollista tehdä toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta.

Tämän kohdan asianmukaiset täytäntöönpanosäännökset annetaan henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3.  Virasto toteuttaa asianmukaiset hallinnolliset toimenpiteet, muun muassa ottamalla käyttöön koulutus- ja ennaltaehkäisystrategioita, järjestääkseen toimintansa siten, että vältytään eturistiriidoilta, mukaan luettuina työsuhteen päättymisen jälkeiset kysymykset, kuten ”pyöröovi-ilmiöt” ja sisäpiiritiedot . [tark. 138]

3 a.  Viraston ja sen henkilöstön on suoritettava tässä asetuksessa säädetyt tehtävät mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä osoittaen. Niiden on oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta, joka saattaisi vaikuttaa niiden suorittamaan arviointiin tai toimintansa tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä. Virastolla on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten.

3 b.  Henkilöstöllä on oltava:

a)  vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki viraston toimet;

b)  riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien tekemiseen;

c)  asianmukaiset tiedot ja käsitys tarvittavista vaatimuksista viraston päätöksien tekemiseksi;

d)  edellytykset tarkastella kansallisten turvallisuusviranomaisten lausuntoja ja päätöksiä sekä kansallisia säädöksiä. [tark. 139]

62 artikla

Pääjohtaja

1.  Pääjohtaja otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.  Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistään kutsua antamaan selvitys Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.  Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon pääjohtajan toiminnan arviointi ja viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

4.  Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5.  Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan selvitys Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.  Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan saman toimen valintamenettelyyn.

7.  Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan komission ehdotuksen perusteella toimivan hallintoneuvoston päätöksellä.

63 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

Virasto voi Viraston on myös käyttää kansallisia käytettävä kansallisia asiantuntijoita ja erityisesti kansallisten turvallisuusviranomaisten henkilöstöä tai muuta henkilöstöä, jotka eivät ole henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa palvelussuhteessa virastoon. Virasto hyväksyy ja toteuttaa kansallisten asiantuntijoiden mahdollisten eturistiriitojen arvioimista ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteet, joihin kuuluu heidän kieltämisensä osallistumasta työryhmän kokouksiin, jos heidän riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa voisi heikentyä. [tark. 140]

Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.

12 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

64 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa rajoittamatta viraston vastuualueeseen liittyviä oikeusmenettelyjä ja/tai tuomioistuinten ulkopuolisia menettelyjä . [tark. 141]

65 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

1.  Vastaanottavan jäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja viimeistään vuonna 2015.

2.  Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava viraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja Eurooppa-suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

66 artikla

Vastuut

-1. Virasto ottaa täyden vastuun, sopimusperusteinen ja sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu mukaan lukien, myöntämistään luvista ja todistuksista. [tark. 142]

1.  Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.  Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.  Jos kyseessä on sopimussuhteeseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lakeihin sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.  Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

67 artikla

Kielijärjestelyt

-1. Todistusten ja lupien hakijoiden ja haltijoiden 12, 16, 17 ja 18 artiklan mukaisesti toimittamat asiakirjat, joilla ilmoitetaan virastolle ja kansallisille turvallisuusviranomaisille kyseisistä todistuksista ja luvista, käännetään kaikkien niiden valtioiden virallisille unionin kielille, joissa liikkuvaa kalustoa käytetään ja joita rautatieyrityksen toiminta koskee, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viraston ja hakijan välisten käännösvaatimuksia koskevien sopimusten soveltamista. Jokainen käännös on todistusvoimainen asianomaisen valtion osalta mukaan lukien 56 artiklan mukaiset menettelyt. Lupa ja todistus on annettava näiden valtioiden kaikilla unionin virallisilla kielillä. [tark. 143]

1.  Virastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1(20) , silloin kun siihen ei sovelleta 67 artiklan -1 kohtaa . [tark. 144]

2.  Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

68 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen viraston toimintaan

1.  Viraston toimintaan voivat osallistua ne kolmannet maat, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat, laajentumispolitiikan maat ja EFTA-maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen, jolla kyseiset maat ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat unionin lainsäädäntöä tai sen vastaavia kansallisia toimenpiteitä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista. Tätä kohtaa sovelletaan erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan ja unionin laajentumispolitiikan piiriin kuuluviin maihin ja EFTA-maihin. [tark. 145]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti viraston ja kolmansien maiden välillä on tehtävä järjestelyjä, joilla vahvistetaan näiden maiden osallistumista viraston toimintaan ja erityisesti tällaisen osallistumisen luonnetta ja laajuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tällaisiin järjestelyihin on sisällyttävä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevia määräyksiä. Niissä voidaan määrätä äänioikeudettomasta edustuksesta hallintoneuvostossa.

Virasto allekirjoittaa järjestelyt saatuaan komission suostumuksen ja kuultuaan hallintoneuvostoa asiasta.

68 a artikla

Eturistiriita

1.  Toimitusjohtajan sekä niiden toimihenkilöiden, jotka on otettu palvelukseen jäsenvaltioiden ja komission väliaikaisesti lähettäminä virkamiehinä, on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he ilmoittavat, ettei heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia ole. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa. Myös hallintoneuvoston, johtokunnan ja valituslautakunnan jäsenten on julkaistava nämä ilmoitukset ansioluettelonsa kanssa. Virasto julkaisee verkkosivustollaan luettelon 42 artiklassa tarkoitettujen elinten jäsenistä sekä ulkopuolisista ja omista asiantuntijoistaan.

2.  Hallintoneuvoston on toteutettava politiikkaa, jonka avulla eturistiriitoja voidaan hallita ja välttää. Tähän politiikkaan liittyvät ainakin seuraavat osa-alueet:

a)  etunäkökohtia koskevien ilmoitusten hallinnointia ja varmentamista koskevat periaatteet, mukaan luettuina niiden julkistamista koskevat säännöt ottaen huomioon 77 artikla;

b)  viraston henkilöstöä ja kansallisia asiantuntijoita koskevat pakolliset koulutusvaatimukset eturistiriitatilanteita varten:

c)  lahjoituksia ja kutsuja koskevat säännöt;

d)  yksityiskohtaiset säännöt tehtävistä, joihin viraston henkilöstö ja jäsenet eivät saa ryhtyä sen jälkeen, kun heidän työsuhteensa virastossa päättyy;

e)  viraston päätösten avoimuutta koskevat säännöt, mukaan luettuina viraston hallintoelinten kokousten pöytäkirjat, jotka on julkistettava ottaen huomioon arkaluonteiset, luottamukselliset ja kaupalliset tiedot; sekä

f)  seuraamukset ja menettelyt, joilla turvataan viraston itsenäisyys ja riippumattomuus.

Virasto huolehtii siitä, että riskien ja hyötyjen suhde pysyy tasapainossa, etenkin kun on kyse pyrkimyksestä saada parasta teknistä neuvontaa ja asiantuntemusta ja hallinnoida eturistiriitoja. Toimitusjohtaja raportoi näiden toimenpiteiden toteutuksesta kertomuksessa, jonka hän toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen mukaisesti. [tark. 146]

69 artikla

Yhteistyö kansallisten viranomaisten ja elinten kanssa [tark. 147]

1.  Virasto voi 12, 16, 17 ja 18 artiklan täytäntöönpanoon liittyen tehdä sopimuksia asianomaisten kansallisten viranomaisten, erityisesti kansallisten turvallisuusviranomaisten, sekä muiden toimivaltaisten elinten kanssa. Tällaisia sopimuksia voidaan tehdä yhden tai useamman viranomaisen kanssa. [tark. 148]

2.  Sopimuksissa voidaan sopia joidenkin viraston tehtävien teettämisestä kansallisilla viranomaisilla ja vastuualueiden siirtämisestä kansallisille viranomaisille ; tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi asiakirjojen tarkastaminen ja valmistelu, teknisen yhteensopivuuden toteaminen, tarkastuskäyntien suorittaminen ja teknisten selvitysten laatiminen. [tark. 149]

2 a.   Kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat vastavuoroisesti teettää virastolla alihankintana muita kuin niille direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 20 artiklan ja direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitettuja tehtäviä. [tark. 150]

3.  Virasto huolehtii siitä, että sopimuksiin sisältyy vähintään tehtävien tarkka kuvaus ja suoritteita koskevat ehdot, suoritteiden toimittamiselle asetetut määräajat sekä maksujen suuruus ja aikataulu.

4.  Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset eivät tarkoitetuissa sopimuksissa on määriteltävä selkeästi viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten vastuu, joka koskee kunkin sopimusosapuolen tehtävien suorittamista sopimuksien mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan rajoita viraston yleistä vastuuta hoitaa 12, 16, 17 ja 18 artiklassa säädettyjä tehtäviään. [tark. 151]

70 artikla

Avoimuus

Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001(21) .

Hallintoneuvosto hyväksyy viimeistään [...] toimenpiteet, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista käytännössä.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan perusteella tehdyistä viraston päätöksistä voidaan kannella oikeusasiamiehelle perussopimuksen 228 artiklan nojalla tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perussopimuksen 263 artiklan nojalla.

Virastossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(22) .

71 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Virasto soveltaa turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskeviin komission turvallisuussäännöksiin, joista säädetään komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom(23) . Tämä koskee muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja säilyttämistä.

72 artikla

Petosten torjunta ja tulosten seuranta [tark. 152]

1.  Helpottaakseen asetuksen (EY) N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa virasto liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

2.  Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

2 a.  Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraa viraston toimintaa ja päätöksentekoa auditointien ja tarkastusten avulla. [tark. 153]

3.  OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96(24) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

4.  Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltojensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista

13 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

73 artikla

Asetuksen 12, 16, 17 ja , 18 ja 41 artiklaan liittyvät delegoidut säädökset [tark. 154]

1.  Siirretään komissiolle valta antaa 74 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 12, 16, 17 ja 18 artiklaan liittyviä maksuja.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä vahvistetaan erityisesti ne toimet, joista 12, 16, 17 ja 18 artiklan mukaisia maksuja veloitetaan, sekä maksujen suuruus ja suorittamistapa.

3.  Maksut veloitetaan

a)  ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien sekä kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoille saattamista koskevia lupien, mukaan lukien mahdollinen maininta niiden yhteensopivuudesta verkkojen ja ratojen kanssa, antamisesta ja uusimisesta;

b)  turvallisuustodistusten antamisesta ja uusimisesta;

c)  palvelusuorituksista; maksujen on määräydyttävä kunkin yksittäisen palvelusuorituksen todellisten kustannusten perusteella;

d)  muutoksenhakujen käsittelystä.

Kaikki maksut on ilmoitettava ja maksettava euromääräisinä.

4.  Virastoa koskevien maksujen suuruus on vahvistettava tasolle, jolla varmistetaan, että niistä saatavien tulojen määrällä voidaan täysin kattaa annetuista palveluista aiheutuneet kustannukset. Kaikki viraston henkilöstön 3 kohdassa tarkoitetuista toimista aiheutuvat menot, mukaan lukien työnantajan suhteelliset maksut eläkejärjestelmään, on erityisesti otettava huomioon näissä kustannuksissa. Jos maksuilla katettavien palvelujen suorittamisesta aiheutuu huomattava epätasapaino toistuvasti, maksujen tason tarkistaminen on pakollista. [tark. 155]

4 a.  Siirretään komissiolle myös 74 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat rautateiden varaosien standardointia 41 artiklan mukaisesti. [tark. 156]

74 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään 73 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi viiden vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Jos tällainen kertomus on vastaanotettu, säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 157]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 73 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä , tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 73 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

75 artikla

Komiteamenettely

Komissiota avustaa neuvoston direktiivin 96/48/EY(25) 21 artiklalla perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 

Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

76 artikla

Arviointi ja tarkistaminen

1.  Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio teettää arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti viraston ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon rautatiealan edustajien, työmarkkinaosapuolten ja asiakasorganisaatioiden lausunnot. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti tarvetta muuttaa viraston valtuutusta ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. [tark. 158]

2.  Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle ja viraston hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

3.  Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös viraston saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, valtuutus ja tehtävät.

77 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Virasto korvaa asetuksella (EY) N:o 881/2004 perustetun Euroopan rautatieviraston ja toimii sen seuraajana kaikkien omistusten, sopimusten, oikeudellisten velvoitteiden, työsopimusten, taloudellisten sitoumusten ja vastuiden osalta.

2.  Poiketen siitä, mitä 43 artiklassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 881/2004 mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimitetyt hallintoneuvoston jäsenet pysyvät tehtävässään, kunnes heidän toimikautensa tämän asetuksen mukaisen hallintoneuvoston jäseninä päättyy.

Poiketen siitä, mitä 49 artiklassa säädetään, pääjohtaja, joka on nimitetty asetuksen (EY) N:o 881/2004 mukaisesti, pysyy tehtävässään, kunnes hänen toimikautensa päättyy.

3.  Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 61 artiklassa säädetään, kaikkia tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia työsopimuksia noudatetaan niiden voimassaolon päättymispäivään asti.

3 a.  Viraston on huolehdittava siitä, että se hoitaa todistusten ja lupien myöntämiseen liittyvät tehtävänsä 12, 16, 17 ja 18 artiklan mukaisesti vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Mainittuun ajankohtaan asti jäsenvaltiot jatkavat kansallisen lainsäädäntönsä soveltamista. [tark. 159]

3 b.  Hakijat voivat 77 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetun yksivuotisen kauden jälkeen esittää kolmen vuoden lisäajan aikana hakemuksen joko virastolle tai kansalliselle turvallisuusviranomaiselle. Tämän kauden aikana kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat edelleen antaa todistuksia ja lupia 12, 16, 17 ja 18 artiklasta poiketen ja direktiivien 2008/57/EY ja 2004/49/EY mukaisesti. [tark. 160]

3 c.  Direktiivin ... [rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi] 10 artiklan 2 a kohdassa ja direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 20 artiklan 9 a kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat edelleen myöntää todistuksia ja lupia tämän artiklan 3 b kohdassa tarkoitetun kauden jälkeen mainituissa artikloissa säädettyjen ehtojen mukaisesti. [tark. 161]

78 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 881/2004.

79 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
(2)EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. helmikuuta 2014.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
(9)EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51).
(12)Komission päätös 98/500/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 1998, Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävien alakohtaisten neuvottelukomiteoiden perustamisesta (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 27).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU , annettu 21 päivänä marraskuuta 2012 , yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).
(15)Komission päätös, annettu 25 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
(19)Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72).
(20) EYVL 17, 6.10.1958, s.  385.
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(23) Komission päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom, annettu 29 päivänä marraskuuta 2001, komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta (EUVL L 317, 3.12.2001, s. 1).
(24)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(25) Neuvoston direktiivi 96/48/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6).

Päivitetty viimeksi: 11. heinäkuuta 2017Oikeudellinen huomautus