Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2176(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0101/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0101/2014

Keskustelut :

PV 14/04/2014 - 21
CRE 14/04/2014 - 21

Äänestykset :

PV 15/04/2014 - 17.16

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0394

Hyväksytyt tekstit
PDF 266kWORD 92k
Tiistai 15. huhtikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollinen ympäristö
P7_TA(2014)0394A7-0101/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. huhtikuuta 2014 aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?” (2013/2176(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon pk-yrityksiä tukevan aloitteen (COM(2008)0394),

–  ottaa huomioon komission perustaman hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän työn,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (COM(2011)0803),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n sääntelyn toimivuudesta (COM(2013)0685),

–  ottaa huomioon komission Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(1) ,

–  ottaa huomioon maksuviivästysdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY),

–  ottaa huomioon Euroopan metalli-, konepaja- ja teknologiateollisuuden etujärjestön (CEEMET) tekemän tutkimuksen ”Flexible employment contracts responding to changing market circumstances and meeting employee needs”(2) ,

–  ottaa huomioon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan uuden eurooppalaisen ohjelman, jossa muun muassa laajennetaan nykyisen eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn kautta mikroluottojen tarjoajille annettavaa tukea,

–  ottaa huomioon tammikuussa 2013 julkaistun Eurofoundin raportin työpaikkojen luomispotentiaalista uusissa kansainvälisissä yrityksissä (Born global: The potential of job creation in new international businesses),

–  ottaa huomioon vuonna 2013 julkaistun Eurofoundin raportin pk-yritysten rakenneuudistuksesta (Public policy and support for restructuring in SMEs),

–  ottaa huomioon vuonna 2010 julkaistun Eurofoundin raportin työpaikkojen luomista koskevista toimenpiteistä (Job creation measures),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0101/2014),

A.  toteaa, että yrityksen perustamiseen tarvittava aika on erilainen eri jäsenvaltioissa ja vaihtelee 4:stä 40 päivään, mikä voi vaikuttaa työpaikkojen luomiseen;

B.  toteaa, että useiden tekijöiden, työmarkkinoiden jäykkyys mukaan luettuna, on joissakin jäsenvaltioissa todettu vaikuttavan kielteisesti työpaikkojen luomiseen ja että joustavuudella ja työsuhdeturvalla voidaan taata suotuisammat edellytykset;

C.  toteaa, että sisämarkkinat ja eurooppalaiset henkilöresurssit voivat olla keskeisessä roolissa Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamisessa;

D.  toteaa, että pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka ja niillä on huomattava vaikutus työpaikkojen luomiseen, koska niissä syntyy 85 prosenttia uusista työpaikoista;

E.  toteaa, että 20,7 miljoonaa pk-yritystä kattaa yli 67 prosenttia EU:n yksityisen sektorin työpaikoista, joista 30 prosenttia on peräisin mikroyrityksistä;

F.  toteaa, että sääntelyvelvoitteiden noudattamisen kustannukset voivat yhtä työntekijää kohti olla pk-yrityksissä jopa kymmenkertaiset suuryrityksiin verrattuna (COM(2011)0803);

G.  toteaa, että pk-yritykset joutuvat talouskriisin ja siitä johtuvan luottolaman vuoksi kärsimään hyvin suurista luottokustannuksista ja luotonsaannin vaikeutumisesta; toteaa, että kansainvälisen rahoitusinstituutin mukaan syrjäisten jäsenvaltioiden pienyritykset maksavat pankkilainoista 4–6 prosenttiyksikköä enemmän kuin Keski-Euroopan pienyritykset ja joutuvat siten huomattavan epäedulliseen asemaan, mikä haittaa alueen talouden elpymismahdollisuuksia ja nettomääräistä työpaikkojen luomista;

H.  toteaa, että yritysten joukkolaina-, osake- ja arvopaperistamismarkkinat ovat Euroopassa edelleen suhteellisen alikehittyneet verrattuna muihin talouksiin ja pankkien ulkopuolinen rahoitus on edelleen paljolti pk-yritysten ulottumattomissa, mikä heikentää niiden mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja;

I.  toteaa, että palvelujen tehokas tarjoaminen on ratkaisevaa tulevan kasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen kannalta;

J.  toteaa, että vaikka nykyisellä nuorisosukupolvella on parempi koulutus kuin millään muulla sukupolvella koko Euroopan historiassa ja jäsenvaltiot ovat investoineet suuria rahasummia koulutukseen, nuoret ovat pitkälti syrjäytyneet työmarkkinoilta ja heidän osaamisensa jää käyttämättä, kun he kilpailevat määräaikaisista ja alipalkatuista tehtävistä;

K.  toteaa, että Euroopan sosiaalirahastolla on ollut merkittävä asema jäsenvaltioiden auttamisessa tarjoamaan työttömille työelämään palaamista edistävää koulutusta ja mahdollisuuksia;

L.  toteaa, että 15–24-vuotiaiden nuorten eurooppalaisten työttömyysaste on noussut kestämättömälle tasolle ja on 23 prosenttia koko EU:ssa ja yli 50 prosenttia niissä jäsenvaltioissa, joihin kriisi on vaikuttanut erityisen raskaasti; toteaa, että tämä valtava nuorisotyöttömyys johtaa merkittävään aivovuotoon ja heikentää huomattavasti unionin mahdollisuuksia kestävään kasvuun tulevaisuudessa;

M.  toteaa, että unionia uhkaa mahdollinen työpaikkoja luomaton kasvu, joka heikentää yhteiskuntien sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita sekä unionin pitkän aikavälin mahdollisuuksia pysyä kilpailijoidensa tasolla maailmanlaajuisessa osaamistaloudessa;

Työpaikkojen luominen

1.  on huolestunut yrityksen perustamisen kustannuksista, monimutkaisuudesta ja siihen kuluvasta ajasta joissakin osissa unionia, koska ne voivat kaikki vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen luomiseen; katsoo, että jos EU haluaa palauttaa kilpailukykynsä, jäsenvaltioiden on työskenneltävä tämän prosessin yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi, tarjottava riittävästi ohjaus- ja tukitoimia ja pienennettävä sen kustannuksia;

2.  toteaa, että nopeasti ja voimakkaasti yritystoiminnan käynnistämisen jälkeen kansainvälistyvien uusien yritysten on havaittu vaikuttavan myönteisesti talouteen, koska ne innovoivat omassa toiminnassaan, edistävät innovointia muissa yrityksissä, osallistuvat kansainvälisiin toimitusketjuihin ja luovat kestäviä ja laadukkaita työpaikkoja; korostaa kuitenkin, että näihin yrityksiin kohdistuu käynnistysvaiheessa huomattavia haasteita, joihin on vastattava nopeasti, ja että samaan aikaan niiden pääomataso on alhainen, joten edulliset, yksinkertaiset ja nopeat yrityksen perustamiseen liittyvät menettelyt hyödyttäisivät niitä;

3.  panee merkille, että maailmanlaajuiset suuntaukset ovat luoneet kilpailupaineita ja mahdollisuuksia yrityksille; korostaa, että jäsenvaltioiden on luotava oikeanlaiset sääntely- ja verotuspuitteet, joilla edistetään työpaikkojen luomista ja samalla varmistetaan turvallinen työympäristö;

4.  katsoo, että otollisen ympäristön luomiseksi työpaikkojen syntymiselle jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittaessa unionin tuella tarpeelliset uudistukset, joilla puututaan seuraaviin tekijöihin: osaaminen, pätevyystasot, yrittäjyys, väestönmuutoksen vaikutus, markkinoille pääsy, rahoitus, työmarkkinat, työelämän oikeudet, hallinnolliset kustannukset ja sääntelyn parantaminen;

5.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden, kestävän kehityksen ja työpaikkojen luomista koskevan potentiaalin vahvistamisessa ja panee merkille merkittävän painotuksen, joka Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa on suunnattu nopean kasvun innovatiivisten yritysten perustamiseen ja tukemiseen;

6.  korostaa vihreän talouden työllistämismahdollisuuksia, koska siinä voitaisiin komission arvioiden mukaan luoda vuoteen 2020 mennessä viisi miljoonaa työpaikkaa pelkästään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla edellyttäen, että toteutetaan kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävät investoinnit näille aloille ja ennakoimaan työntekijöiden tulevia taitoja sekä takaamaan ”vihreiden” työpaikkojen laadun;

7.  ottaa huomioon, että EU:n vapaakauppasopimuksilla on tärkeä rooli investointien ja työpaikkojen luomisessa ja säilyttämisessä EU:n jäsenvaltioissa;

8.  toteaa, että tasainen kasvu ja EU:n sisämarkkinoiden syventyminen luovat kaikenkokoisille yrityksille merkittäviä uusia mahdollisuuksia; katsoo, että yrittäjäkulttuurin ja itsenäisen ammatinharjoittamisen edistämiseksi olisi selvästi tarpeellista luoda joustavat puitteet, mutta asianmukainen toiminta edellyttää vähimmäistason sääntelyä erityisesti kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden, työterveyden ja -turvallisuuden sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristönsuojelun aloilla;

Osaaminen

9.  katsoo, että EU:lla on tietyillä alueilla ja aloilla edessään vakavia osaamisvajeita ja taitojen yhteensopimattomuutta, jotka haittaavat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista; panee merkille, että EU:ssa on yli 1,85 miljoonaa avointa työpaikkaa; on huolestunut siitä, että OECD:n toteuttaman ja komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston tukeman aikuisten perustaitoja koskevan tutkimuksen (PIAAC) uusimmat tulokset osoittavat, että 20 prosentilla EU:n työikäisestä väestöstä on huono lukutaito ja huono laskutaito ja että 25 prosentilla aikuisista ei ole tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaseen käyttöön tarvittavia taitoja;

10.  panee merkille suuntauksen kohti entistä enemmän osaamista edellyttäviä työpaikkoja ja toteaa, että lähes 90 prosenttia työpaikoista, joiden odotetaan syntyvän tai vapautuvan vuoteen 2020 mennessä, edellyttää keskitasoista tai korkeaa ammattitaitoa;

11.  katsoo, että aktiiviset toimet harjoittelun, työntekijöiden täydentävän koulutuksen, jatkokoulutuksen, koulujen ja yritysten välisten kumppanuuksien ja oppisopimusten edistämiseksi voisivat mahdollistaa ammattitaitojen sovittamisen entistä paremmin yritysten tarpeisiin;

12.  toteaa, että ammattitaitoisen työvoiman puutteesta puhuttaessa elinikäinen oppiminen ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU:ssa voivat tarjota etuja vastattaessa työmarkkinoiden kysyntään;

13.  toteaa, että osaaminen, innovointi ja inhimilliset voimavarat ovat unionin erityisvahvuus, joten sijoitusten vähentäminen tutkimukseen, koulutukseen ja opetukseen sekä erittäin korkea työttömyys eri jäsenvaltioissa ja euroalueella johtavat muun muassa siihen, että monet eurooppalaiset hakevat työtä muilla työmarkkinoilla; toteaa, että aivovuoto on tärkeä este kehitykselle, unionin kilpailukyvyn lisäämiselle ja yrittäjyyden edistämiselle;

14.  katsoo, että joidenkin jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmät olisi mukautettava paremmin ja niitä olisi lähennettävä yritysten tuleviin osaamistarpeisiin; panee huolestuneena merkille, että vuonna 2015 pätevän henkilöstön puute tieto- ja viestintätekniikan alalla EU:ssa on arviolta 384 000–700 000 henkilöä ja että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alan osaamisen tarjonta ei vastaa yritysten kasvavia tarpeita tulevina vuosina eikä näillä aloilla toimivien naisten osuuden vähenemiseen ole puututtu asianmukaisesti; katsoo, että jäsenvaltioita olisi rohkaistava perustamaan kaksiosaisia ammattikoulutusjärjestelmiä, joissa keskitytään STEM-aineisiin, ja edistämään työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja täydentävää koulutusta erityisesti silloin, kun heidän ammattitaitonsa on heikko tai vanhentunut;

15.  korostaa erityisesti STEM-aineisiin keskittyvän kaksiosaisen koulutusjärjestelmän merkitystä, sillä ammattikoulun käytännönläheisen koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen myötä koulusta työelämään siirtyminen tapahtuu todistetusti parhaalla mahdollisella tavalla;

16.  suhtautuu myönteisesti avoimesta koulutuksesta annettuun komission tiedonantoon, jonka tavoitteena on varmistaa, että nuoret omaksuvat digitaaliset taidot;

17.  pitää välttämättömänä, että peruskoulutuksessa ryhdytään opettamaan yrittäjätaitoja ja noudattamaan ohjelmia, joiden avulla voidaan oppia, miten markkinat, talous ja rahoitusjärjestelmät toimivat ja ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa; katsoo, että hyvin valmisteltu liiketoimintasuunnitelma on ensimmäinen askel kohti parempaa rahoituksen saantia ja kannattavuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään viipymättä talousvalistuksen ja yrityksen perustamista koskevan ohjauksen koulutusohjelmiinsa ja pitämään yrittäjyyskoulutukseen tehtäviä investointeja voimavarana; tukee tässä yhteydessä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa, jolla on tarkoitus edistää yrityskulttuuria ja kehittää sisämarkkinoita ja kilpailukykyä;

18.  korostaa, että on nopeutettava koulusta työelämään siirtymistä ja annettava nuorille mahdollisuus päästä mahdollisimman pian työmarkkinoille, jolloin vältetään riski, että nuoret joutuvat työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle (NEET-ilmiö);

19.  panee merkille, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot tukevat paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia ja sidosryhmiä esimerkiksi työssä tapahtuvan oppimisen, tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin edistämiseksi ja parantavat mikroyritysten (erityisesti yhden hengen yritysten) ja pk-yritysten kilpailukykyä yhteistyön avulla tieteellisten ja tutkimusta harjoittavien laitosten kanssa ja siten auttavat vastaamaan nykyisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja erityisesti korkeaan työttömyysasteeseen;

20.  korostaa, että tuettaessa kestävän talouden kasvua, innovointia ja työpaikkojen luomista olisi taattava terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja varmistettava tasapaino taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten vaatimusten välillä siten, että samalla tuetaan muun muassa älykästä erikoistumista, kunnioitetaan ekosysteemiä ja luodaan kohtuullisesti palkattuja ja laadukkaita työpaikkoja kaikilla EU:n alueilla; painottaa tässä yhteydessä, että elinkeinoelämällä ja koulutussektorilla on tärkeä tehtävä rajojen yli toteutettavissa hankkeissa, yliopistojen ja muiden korkealaatuisten koulutuslaitosten välisessä yhteistyössä sekä innovaatioklusterien luomisessa; kehottaa edistämään oppisopimuskoulutusta koskevia paikallisia ja alueellisia rahoitusohjelmia;

21.  katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuminen edistää pk-yritysten tukemista ja kehittämistä; pitää välttämättömänä sen varmistamista, että saatavilla on riittävästi pätevää tieto- ja viestintätekniikan alan henkilöstöä ja että unionin kansalaisilla on tarvittavat digitaaliset taidot tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen;

22.  painottaa, että EU:ssa havaittavan osaamisvajeen poistamiseksi on kiireellisesti nopeutettava naisten pääsyä tieteellisiin ja teknisiin koulutusohjelmiin ja ammatteihin, erityisesti uuden tieto- ja viestintätekniikan alalla;

23.  kehottaa toteuttamaan aloitteita, joilla edistetään kumppanuuksia yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välillä ja tarjotaan tarvittavat taidot, jotta eurooppalaisten on mahdollista päästä tieto- ja viestintätekniikka-alan sekä energia-alan ja korkean teknologian valmistuksen alan työpaikkoihin;

Yrittäjyys

24.  on huolestunut siitä, että sellaisten EU-kansalaisten lukumäärä, jotka haluavat olla itsenäisiä ammatinharjoittajia, on pudonnut 45 prosentista 37 prosenttiin viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana ja että lähes puolet pelkää joutuvansa konkurssiin ja yli 50 prosentin mukaan yrityksen perustamisesta on vaikea saada tietoa; katsoo, että pk-yritysten kasvu on sidoksissa yrittäjyyteen; painottaa, että vasta perustetut yritykset ja itsenäinen ammatinharjoittaminen luovat työllistymismahdollisuuksia sekä myötävaikuttavat vahvojen teollisuus- ja palvelualojen kehittämiseen, ja sen vuoksi kannattaa, että jäsenvaltioita kannustetaan edistämään yrittäjyyttä ja yritysosaamista eri koulutustasoilla ja järjestämään yrityksen perustamista koskevaa ohjausta yliopistoihin ja ammattioppilaitoksiin; panee huolestuneena merkille, että vain 30 prosenttia kaikista Euroopan yrittäjistä on naisia; korostaa, että on edistettävä naisten yrittäjyyttä helpottamalla pääsyä teknisiin ja tieteellisiin sekä yritysten tukiverkostoihin ja kehitettävä valmennus- ja perehdytysohjelmia naisyrittäjille;

25.  toteaa, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvä riski ja viimeaikaisen talouskriisin haitallinen vaikutus lainaehtoihin toimivat pelotteena tällaiseen yritystoimintaan ryhtymiselle; suosittelee tämän perusteella, että jäsenvaltiot harkitsevat sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla tasapainotetaan itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvaverkkoa heikentämättä kuitenkaan tämän työmuodon tarjoamaa joustavuutta;

26.  panee huolestuneena merkille, että rahoituskriisi ja sitä seurannut talouden taantuma ovat ankarasti koetelleet monia eurooppalaisia pk-yrityksiä, joista huomattava osa on joutunut selvitystilaan pääsemättä uuteen alkuun; korostaa suotuisan sääntelykehyksen merkitystä terveiden rakennejärjestelyjen edistämiselle ja työpaikkojen säilymiselle; suhtautuu myönteisesti komission Yrittäjyys-toimintaohjelmaan, jolla tuetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä sen helpottamiseksi, että terveet yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja rehelliset yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden, koska tällä on myönteinen vaikutus työpaikkojen luomiseen; kehottaa komissiota laatimaan yhteenvedon jäsenvaltioissa toteutetuista toimista, joilla pyritään parantamaan yrittäjyyttä suosivaa ilmapiiriä; korostaa, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on hyödyntää täysipainoisesti komission tarjoamaa tukea yrittäjien toimintaympäristön parantamiseen; panee tyytyväisenä merkille, että komissio tiedottaa kansalaisille ja yrityksille rahoitusmahdollisuuksista sellaisessa julkaisussa kuin ”Vuosien 2007–2013 rahoitussäännöt ja rahoitusmahdollisuudet”;

27.  pitää myönteisenä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME) ja Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarkoitettua pk-yrityksille kohdennettua välinettä; pitää kuitenkin valitettavana, että COSME-ohjelman ja pk-yritysten Horisontti 2020 ‑puiteohjelman määrärahat monivuotisessa rahoituskehyksessä ovat rajalliset;

28.  pitää myönteisenä varsinkin COSME-ohjelman erityistoimia, joiden tarkoituksena on parantaa yritysten ja erityisesti pk-yritysten puite-edellytyksiä, helpottaa rahoituksen saantia ja markkinoille pääsyä sekä edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria; painottaa, että yrittäjyyden kehittämisen edistämiseksi unionissa tarvitaan ennakoitavaa ja selkeää sääntely-ympäristöä; edellyttää, että toimia, joilla edistetään yrittäjyyttä unionissa tai kansallisesti, sovelletaan kaikenlaisiin yrityksiin, myös osuuskuntiin, käsiteollisuusyrityksiin, vapaisiin ammatteihin ja yhteisötalouden yrityksiin; on erityisen tyytyväinen Horisontti 2020 -puiteohjelman ja COSME-ohjelman puitteissa tarjottavaan jatkuvaan tukeen pääoma- ja velkarahoitukselle;

29.  katsoo, että nuoret yrittäjät tekevät innovoinnin ja työpaikkojen luomisen mahdolliseksi; korostaa, että on luotava yhteyksiä kokeneiden mentoreiden ja yrittäjiksi aikovien nuorten välille ja helpotettava innovatiivisille aloitteleville yrityksille tarkoitettujen tukirakenteiden luomista; suhtautuu myönteisesti Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman kaltaisiin järjestelmiin, joiden tarkoituksena on auttaa uusia yrittäjiä hankkimaan yrityksen johtamiseen tarvittavat taidot, ja katsoo, että tällaisia ohjelmia olisi edistettävä entistä enemmän, jotta voidaan auttaa uusia yrittäjiä kehittämään ja luomaan työpaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjäkoulutuksessa ja koulutusjärjestelmissä koulujen ja yritysten välisten hankkeiden ja harjoittelujaksojen kaltaisia käytännönläheisiä osa-alueita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan tämän huomioon COSME-ohjelman toteutuksen yhteydessä; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) vahvistetaan ja että sen selkeänä painopisteenä on yrittäjyystaitojen ja innovatiivisten taitojen tarjoaminen 10 000 opiskelijalle maisterinkoulutusohjelmissa ja 10 000 opiskelijalle tohtorinkoulutusohjelmissa vuoteen 2020 mennessä;

30.  kehottaa tukemaan yrittäjien liikkuvuutta koskevia EU:n ohjelmia, kuten Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa, sekä sisällyttämään yrittäjäkoulutuksen kansallisiin opetusohjelmiin ja hyödyntämään tässä parhaita käytäntöjä;

31.  toteaa, että on tärkeää perustaa ja tukea yrityshautomoja, jotka antavat nuorille yrittäjille mahdollisuuden testata ideoitaan ja perehtyä liiketoiminnan verkostoihin sekä auttavat heitä luomaan yhteyksiä mahdollisiin liikekumppaneihin, asiakkaisiin ja sijoittajiin; katsoo, että EU:n rahoituksella voi olla keskeinen asema, ja painottaa, että EU:n rahoittamat onnistuneet hankkeet ja yliopisto-ohjelmat, kuten EAKR:stä rahoitettu Birmingham Skills for Enterprise and Employability Network Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joilla tuetaan yrityksiä ja yrittäjyyteen liittyvää osaamista tarjoamalla mentorointia, tehokasta aloitustukea ja yrityshautomotoimintaan tarkoitettuja tiloja uusille yrityksille, ovat siksi keskeisiä tulevien työpaikkojen luomisen kannalta;

32.  kiinnittää huomiota siihen, että lukuisten eurooppalaisyritysten sulkemisuhan vuoksi niiden työntekijät ryhtyvät yritysten omistajiksi osuuskuntien kautta; kehottaa tutkimaan uusia tukimuotoja, joita nämä avainaloilla toimivat yritykset voivat saada Euroopan globalisaatiorahaston ja Euroopan investointipankin kautta Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

33.  on huolissaan unionissa yleistyvästä näennäisesti itsenäisestä ammatinharjoittamisesta; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan tätä ilmiötä erityistoimenpitein, joita voivat olla riittävät työllistämistuet tai työsuojelutarkastusten tehostaminen;

34.  pyytää jäsenvaltioita edistämään kansainvälistymistä järjestämällä tiedotusta, esittelemällä hyviä käytäntöjä ja tarjoamalla foorumin tietojenvaihtoa varten; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan mahdollisuutta yrittäjyystaitojen kehittämiseen ja kiinnittämään tässä erityistä huomiota kansainvälistymiseen; kehottaa niitä parantamaan aloittelevien yritysten käytettävissä olevien tukivälineiden avoimuutta, tukemaan verkostoitumista ja tietojenvaihtoa, joiden avulla nuoret yrittäjät voivat olla yhteydessä mahdollisiin sijoittajiin ja liikekumppaneihin, sekä tarjoamaan nuorille yrittäjille toimintaan liittyvää neuvontaa ja tukea myös perustamisvaiheen jälkeen, jotta he saavat apua ensimmäisistä ratkaisevista vuosista selviämiseen ja kannustimia työllistämiseen;

35.  korostaa, että on tärkeää antaa nuorille eurooppalaisille yrittäjyyskoulutusta ja valaa heihin yrittäjähenkeä; toteaa tässä yhteydessä, että EIT on tärkeässä asemassa, koska se edistää yrittäjyyskulttuuria koulutuksella ja käytännön harjoittelulla; toteaa, että kaikki EIT:n tieto- ja innovointiyhteisöt edistävät aktiivisesti yrittäjyyttä omilla aloillaan kehittämällä opetussuunnitelmia, joiden avulla yhdistetään huipputason tiede ja innovaatiot yrittäjän taitoihin ja kokemukseen, ja että näin tuotetaan huomisen yrittäjiä ja viedään nykyisiin yrityksiin innovatiivista ja yrittäjyyteen pohjautuvaa ajattelutapaa;

36.  toteaa, että EU:n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta on keskeisen tärkeää, että erityisesti nuorten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien korkeaan työttömyysasteeseen puututaan elvyttämällä alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä vahvistamalla yrittäjähenkeä unionin alueella; kehottaa siksi jäsenvaltioita käyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja siten, että keskitytään luomaan kestäviä työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja tarjotaan mikro- ja pk-yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille myönteinen ilmapiiri ja oikea sääntelykehys;

37.  huomauttaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla on tärkeä rooli työllisyyttä sekä yrittäjyyttä, liiketoimintataitoja ja luovuutta edistävien kouriintuntuvien hankkeiden tukemisessa myös nuorten keskuudessa; painottaa, että kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla on käytettävä tarkoin hyväksi tämä mahdollisuus nuorisotyöttömyyden vähentämiseen; painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen avulla kiinnitettävä erityistä huomiota yrittäjyyden edistämiseen paikallisella ja alueellisella tasolla ja kiinnitettävä tässä huomiota myös nuorten käynnistämiin uusyrityksiin;

38.  on tyytyväinen siihen, että yhteisötalous on viime vuosina kasvanut unionissa uudenlaisena, erityisesti nuorten yrittäjyyden muotona; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan strategioita ja ohjelmia yhteisötalouden edistämiseksi;

Väestönkehitys

39.  katsoo, että väestön ikääntymiseen liittyvä laajalle levinnyt ilmiö huomioon ottaen jäsenvaltioita olisi kannustettava muun muassa sukupolvien välisen solidaarisuuden vuoksi edistämään ikääntyneiden työntekijöiden, sekä naisten että miesten, pysyttämistä työmarkkinoilla kokemusta arvostamalla; korostaa, että työvoiman ikääntyminen ja työurien piteneminen voivat vaikuttaa myönteisesti talouden elpymiseen ja tulevaan kasvuun; korostaa sen vuoksi erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden elinikäisen oppimisen merkitystä; korostaa lopuksi, että ikääntyneet ovat tärkeässä asemassa myös siksi, että heidän tietonsa ja kokemuksensa välittyvät seuraaville sukupolville;

40.  katsoo, että on tärkeää edistää ikääntyneiden yrittäjyyttä keinona, jolla ikääntyneet ihmiset, joilla on merkittävää yrittäjäkokemusta, saadaan mukaan innovointiprosessiin, koska näin pidennetään työuria ja säilytetään välttämättömiä taitoja työmarkkinoilla;

41.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön EU:n lainsäädäntöä, jolla kielletään ikään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä työpaikalla;

42.  toteaa, että on tärkeää ottaa huomioon sellaisten ihmisten tilanne, joiden on sovitettava yhteen perhe- ja työelämä;

Markkinoille pääsy

43.  korostaa, että sisämarkkinoiden suoraan tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä antamaan uutta eloa Euroopan talouksille rajojen avaamisen, työntekijöiden liikkuvuutta edelleen haittaavien esteiden poistamisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen luomisen avulla;

44.  vaatii poistamaan rajat ylittävässä palvelujen tarjoamisessa jäljellä olevat esteet, koska näin voidaan luoda lisää työpaikkoja;

45.  korostaa, että koolla on merkitystä pk-yrityksille ja että ne pystyvät toiminnan laajentamisen ansiosta selviytymään paremmin suhdannevaihteluista, syventämään asiantuntemusta, löytämään uusia asiakkaita ja markkinoita, osallistumaan maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin, saamaan helpommin pankkirahoitusta ja laajentamaan rahoituslähteitä sekä luomaan siten lisää työpaikkoja; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä yritysjohtamista ja liiketoimintastrategioita koskevan koulutuksen tarjoamista pk-yritysten omistajille, jotka haluavat laajentaa liiketoimintaansa; korostaa, että on tärkeää tukea pk-yrityksiä yhteyksien luomisessa hyödyntämättömiin ulkomaisiin markkinoihin ohjaamalla viranomaisia tekemään yhteistyötä pankkien ja pk-yritysten yhdistysten kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

46.  korostaa, että suotuisien ja joustavien puitteiden luomista sisämarkkinoilla yrittäjyyden edistämiseksi ja erityisesti EU:n talouden selkärankana olevien pk-yritysten vahvistamiseksi ei saisi missään nimessä toteuttaa EU:n vähimmäistyöehtojen ja työntekijöiden perusoikeuksien kustannuksella;

47.  toteaa, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa kansainvälistymiseen tähtäävien pk-yritysten tukeminen keskipitkän ja pitkän aikavälin lainoilla tai pääomasijoituksilla sekä antamalla kaupan rahoitukseen liittyvää neuvontaa;

48.  toteaa, että digitaalitaloudella on tärkeä työpaikkoja luova merkitys etenkin aloilla, joilla Euroopalla on perinteisesti vahva asema, kuten luovilla teollisuudenaloilla sekä kulttuuriperinnön ja matkailun alalla;

49.  painottaa, että yhteisten sosiaalinormien tukema vapaa ja oikeudenmukainen kilpailu sisämarkkinoilla on ratkaisevan merkittävässä asemassa kasvun ja innovoinnin vauhdittamisessa ja näin myös työllisyyden parantamisessa unionissa;

Rahoitus

50.  toteaa, että pankkilainat ovat edelleen yleisin rahoituslähde Euroopassa; katsoo kuitenkin, että todellista hyötyä saadaan innovatiivisista ja muiden kuin pankkien välityksellä toteutetuista uusista rahoitusmuodoista, joita ovat joukkorahoitus, pk-yritysten bisnesenkelit, yksityishenkilöiden väliset lainajärjestelmät, mikroluotot, helposti saatavilla olevia mikroluottoja tarjoavat tahot ja muut välineet, joiden avulla voidaan tehdä tärkeitä investointeja, jotta aloittelevat yritykset voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja; katsoo, että uudet rahoitusmuodot hyödyttäisivät uusia, dynaamisia yrityksiä, joiden on ”uutuutensa” vuoksi vaikea saada rahoitusta perinteisistä lähteistä; korostaa, että kyseisiä uusia rahoitusmuotoja olisi tarjottava muulloinkin kuin käynnistys- ja kasvuvaiheessa ja että vaihtoehtoisten pääomamarkkinoiden edistäminen olisi hyödyllistä myös rakennejärjestelyjen yhteydessä, jotta tulokset olisivat hyvät sekä yritysten että sen työntekijöiden kannalta;

51.  pitää erittäin tärkeänä sitä, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin 2011/7/EU, jonka mukaan yritysten ja julkisten viranomaisten välisissä toimissa sopimusten mukainen maksuaika ei saa ylittää 4 artiklan 3 kohdassa mainittuja määräaikoja, jollei sopimuksessa nimenomaisesti toisin sovita ja edellyttäen, että se on objektiivisesti perusteltua sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi ja että maksuaika ei missään tapauksessa ylitä 60:tä kalenteripäivää;

52.  painottaa, että muut kuin innovatiiviset ja vakiintuneet pk-yritykset, jotka pyrkivät laajentamaan toimintaansa uusille markkinoille tai siirtämään omistuksensa, tarvitsevat usein myös julkista tukea turvatakseen tarvittavan rahoituksen;

53.  korostaa, että vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikka on tärkeä ja tehokas älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen väline, jonka toimenpiteillä ja innovatiivisilla rahoitusvälineillä tuetaan toiminnan aloittamista ja pk-yritysten, myös mikroyritysten kehittämistä, sillä ne ovat tärkein uusia työpaikkoja luova voima EU:ssa;

54.  suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joiden avulla kansalaisten, järjestöjen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, on entistä helpompi saada EU:n tukea yhdestä monikielisestä portaalista, jossa annetaan tietoa rakennerahastoista, ESR, Horisontti 2020 ‑puiteohjelma ja COSME mukaan luettuina; panee myös tyytyväisenä merkille Yritys-Eurooppa-verkoston ponnistelut tässä yhteydessä; katsoo kuitenkin, että vielä enemmän on tehtävä, jotta tukimahdollisuuksia koskevia tietoja levitettäisiin ymmärrettävästi ja kattavasti nykyisten ja mahdollisten yrittäjien keskuuteen keskitettyjen palvelupisteiden kautta kaikilla alueilla ja jotta rahoituksen välittäjät saataisiin käyttämään rahoitusvälineitä aiempaa enemmän;

55.  pyytää koordinoimaan paremmin EU:n rahoitusmekanismeja, kuten rakennerahastoja, EAKR:ää, Horisontti 2020 -puiteohjelmaa ja EIP:n investointeja, etenkin innovatiivisten pk-yritysten rahoituksen yhteydessä, ja pyytää arvioimaan nykyisiä esteitä, jotka johtuvat siitä, että useissa jäsenvaltioissa pankit eivät siirrä varoja ja lainatakuita pk-yrityksille ja reaalitalouteen;

56.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä pyrittäessä parantamaan eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävyyttä ja työpaikkojen luomispotentiaalia ja panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja EIT:ssä pidetään painopisteenä nopeasti kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten luomista ja tukemista;

57.  pitää myönteisenä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarkoitettua pk-yrityksille kohdennettua välinettä, jolla mahdollistetaan pk-yrityksille taloudellisen ja muun kuin taloudellisen tuen saatavuus innovatiivisten ideoiden toteuttamista varten; kehottaa komissiota ottamaan välineen käyttöön jo vuonna 2014 pk-yrityksille mahdollisimman myönteisellä tavalla, toisin sanoen asiasta vastaavan yhden viraston kautta, siten, että aidosti alhaalta ylöspäin suuntautuva hankkeiden esittäminen on mahdollista ja että tuetaan kaiken tyyppisiä innovaatioita, myös muita kuin teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita;

58.  toteaa, että yrityksillä on kuitenkin usein vaikeuksia löytää rahaa tutkimuksen, uusien tuotteiden kehittämisen ja markkinoillepääsyn rahoittamiseen;

59.  kannattaa EU:n aloitteita, joilla tuetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada yksinkertaisemmin keinoin enemmän taloudellisia resursseja sillä perusteella, että ne edesauttavat rahoituksen myöntämistä nopeammin uusyrityksille ja innovatiivisille yrityksille sekä edistävät innovaatiota kannustavien mekanismien käyttöönottoa jäsenvaltioissa esimerkiksi verohyvitysmekanismien avulla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittamiseksi ja vähentävät eroja jäsenvaltioiden välillä; kannattaa aloitteita, joilla kannustetaan konkurssin kokeneita yrittäjiä, jotta heille voidaan antaa toinen mahdollisuus ja kannustaa heitä riskinottoon;

60.  pitää myönteisenä takaisinmaksumenetelmien yksinkertaistamista, joka sisältyy komission ehdotukseen asetukseksi rakennerahastojen yhteisistä säännöksistä, koska nämä rahastot ovat monilla alueilla keskeisiä yrittäjyyden ja osaamisen edistämisessä; pyytää komissiota seuraamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada unionin rahoitusta ja raportoimaan siitä Euroopan parlamentille;

61.  katsoo, että julkiset investoinnit ja valtiontuki ovat ensiarvoisen tärkeitä yritysten perustamista ja ylläpitämistä varten; katsoo, että jäsenvaltioiden on pyydettävä takeet kaikilta jäsenvaltioihin sijoittautuvilta ja julkista tukea saavilta yrityksiltä, koska tavoitteena on työpaikkojen säilyttäminen;

Työmarkkinat

62.  uskoo vakaasti, että yritykset voisivat luoda lisää työpaikkoja oikeiden olosuhteiden vallitessa, mukaan luettuina pätevän ja hyvin koulutetun työvoiman saanti, työ- ja perhe-elämän tasapaino, kohtuulliset kustannukset ja verot sekä hallinnollisten rasitteiden pitäminen mahdollisimman alhaisina;

63.  viittaa joustoturvan tärkeyteen työpaikalla, jotta yhtäältä luotaisiin riittävä turva työntekijöille ja toisaalta mahdollistettaisiin yrityksissä joustava reagointi markkinoiden kehitykseen;

64.  katsoo, että niin kutsutun nuorisoneuvojan toimen perustaminen työvoimatoimistoihin on tärkeää, jotta mahdollisimman harva nuori jäisi koulun jälkeen työmarkkinoiden ulkopuolelle;

65.  katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä investointeja inhimilliseen pääomaan ja vastattava entistä paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin erityisesti varmistamalla oppilaitosten ja työelämän tiivis yhteydenpito ja järkevään ammatinvalintaan tarvittavien oikeiden tietojen, neuvojen ja opastuksen antaminen nuorille ja edistämällä työssä tapahtuvaa oppimista ja oppisopimuksia sekä työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoamista;

66.  katsoo, että on merkittäviä mahdollisuuksia lisätä sidosryhmien ja työmarkkinapuolten osallistumista pk-yrityksiä koskevan pitkän aikavälin strategian laadintaan, koska ainoastaan tällä tavalla on mahdollista havaita toimintahäiriöt ja valmistella älykästä ja joustavaa lainsäädäntöä, ja katsoo, että näin vältetään työmarkkinoiden pirstoutuminen ja edistetään kehitystä sekä pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista;

67.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan toteuttamiskelpoisia järjestelmiä helpottamaan siirtymistä korkea-asteen koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille etenkin työuraa aloittavien nuorten kannalta;

68.  pyytää jäsenvaltioita jatkamaan kannustavien talous- ja sääntelymekanismien avulla sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla muokataan kulttuuria ja koulutusjärjestelmiä kaikkien eri koulutustasojen ja yritysten välisten kumppanuuksien ja kokemustenvaihtoverkostojen luomiseksi, jotta yliopistomaailman ja markkinoiden välinen tämänhetkinen kuilu voidaan kuroa umpeen ja jotta voidaan helpottaa tutkijoiden siirtymistä yliopistoista yrityksiin ja edistää siten innovointia;

Pk-yritykset ja mikroyritykset

69.  katsoo, että pk-yritykset ovat suurimpia innovoinnin ja talouskasvun lisääjiä EU:ssa ja niiden rooli on erittäin tärkeä luotaessa kaikenikäisille ihmisille ja yhtä lailla naisille kuin miehille mahdollisuuksia päästä työhön; pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa pk-yritykset eivät pääse julkisten tutkimus-, innovaatio- ja kehittämispolitiikkojen piiriin;

70.  korostaa pk-yritysten merkitystä, koska ne sekä luovat että säilyttävät työpaikkoja;

71.  toteaa, että EU:n yli 20 miljoonaa pk-yritystä edustavat 99:ää prosenttia sen yrityksistä ja että pk-yritykset ovat talouskasvun, innovoinnin, työllisyyden ja sosiaalisen integraation keskeinen moottori;

72.  uskoo, että julkisilla poliittisilla toimilla on suuri merkitys pk-yritysten perustamisen ja kehittämisen tukemisessa ja niihin kannustamisessa (esimerkiksi kohtuuhintaiset lainat, julkisia aloitteita ja lainsäädäntöä koskeva neuvonta, yrityshautomot ja kiihdyttimet, klusterit, teknologian siirtovirastot, valmennus ja mentorointijärjestelmät ja niin edelleen); katsoo, että verkostoitumisella ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla on suuri merkitys tässä suhteessa; uskoo, että aineettoman ja muun kuin rahallisen tuen muodot, kuten tuki osaamiselle ja tiedonsaannille, rahoitusalan koulutus ja yritysverkostot, ovat ratkaisevan tärkeitä uusille yrittäjille ja pk-yrityksille, jotta nämä voivat kehittää liiketoimintaansa; katsoo, että sisämarkkinoiden edistämiseksi ja pienyritysten välisen kaupan kannustamiseksi on erityisen tärkeää varmistaa ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen ja erilaisten kaupan sääntelyjärjestelmien yhteentoimivuus;

73.  katsoo, että pk-yritysten innovointi on merkittävä keino uusien työpaikkojen luomiseen; katsoo, että jos pk-yritykset haluavat osallistua menestyksekkäästi innovointijärjestelmään, on olennaista, että ne ovat innovatiivisen toimintansa johdossa ja että tuki räätälöidään entistä paremmin niiden todellisiin tarpeisiin;

74.  korostaa ”pienet ensin” -periaatetta; ottaa huomioon rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin edut tarjottaessa pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia päästä sisämarkkinoille, luoda työllistymismahdollisuuksia, vähentää kuluja ja kilpailla maailmanlaajuisesti;

75.  korostaa tieto- ja viestintäteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen; painottaa tarvetta vapauttaa digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaali ja toteaa, että innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikka-alan aloittelevien yritysten perustamiskustannukset ovat kutistuneet kymmenessä vuodessa sadasosaan pääasiassa hyvin nopean ja kaikkialle levinneen laajakaistan, pilvipalvelujen, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen, avoimen datan ja julkisen sektorin tiedon saatavuuden ansiosta;

76.  korostaa, että sähköinen hallinto hyödyttää erityisesti yrittäjiä ja varsinkin pk-yrityksiä, jotka kohtaavat usein EU:ssa ylitsepääsemättömiä esteitä rajat ylittävässä toiminnassa, koska sähköinen hallinto vähentää hallinnollisia kustannuksia ja rasitteita, lisää tuottavuutta, tehokkuutta, kilpailukykyä, avoimuutta, politiikan tehokkuutta, saavutettavuutta ja menettelyjen järkeistämistä;

77.  katsoo, että pk-yritysten riittävän suojan puuttuminen voi monissa tapauksissa rasittaa yrityksiä ja pysäyttää talouskasvun sekä vähentää yrittäjien riskinottohalukkuutta, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä kasvaa ja luoda työpaikkoja;

78.  toteaa, että suurimmat esteet, joita aloittelevat yritykset kohtaavat ja jotka vaikuttavat nopean kasvun pk-yrityksiin, ovat rahoituksen vaikea saanti ja sen kustannukset, raskas sääntely, puutteelliset tiedot sääntelystä, välilliset kustannukset, rajoitettu vientimarkkinoille pääsy, keskimääräiset maksuajat ja ammattitaidon puute;

79.  suhtautuu myönteisesti ”pk-yritystestin” käyttöönottoon ja siihen, että komissio on sitoutunut ehdottamaan kevyempiä sääntelyjärjestelmiä pk-yrityksille ja vapautuksia mikroyrityksille tapauskohtaisesti vaarantamatta terveys-, turvallisuus- ja työvaatimuksia; katsoo, että useissa lainsäädäntöehdotuksissa on otettava käyttöön lieventäviä toimenpiteitä kuten entistä pidempi täytäntöönpanoaika sekä vaikuttavat ja tehokkaat tarkastukset tai yrityksen paperityön yksinkertaistamista koskevat suuntaviivat siten, että ei luoda kaksiportaisia työmarkkinoita;

80.  suhtautuu myönteisesti CreATE-hankkeen kaltaisiin aloitteisiin, joilla puututaan pk-yritysten maaseutualueilla kohtaamiin kasvun, työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn esteisiin;

81.  katsoo, että jäsenvaltioita on kannustettava jakamaan esimerkiksi pk-yritysten edustajien eurooppalaisen verkon kautta parhaita käytäntöjä innovatiivisista tavoista luoda työpaikkoja erityisesti pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä koskevaa byrokratiaa ja hallinnollisia rasitteita vähentämällä;

82.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan paikallisviranomaisia ja pk-yritysten yhdistyksiä edistämään paikallista tuotantoa ja laatutuotteita esimerkiksi saattamalla yritykset yhteen yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita varten;

83.  katsoo, että myös pk-yrityksiä edustavia järjestöjä olisi kannustettava jakamaan rajat ylittävästi parhaita käytäntöjä innovatiivisista tavoista vähentää byrokratiaa ja hallinnollisia rasitteita;

84.  pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa meneillään olevat työmarkkinauudistukset ovat jättämässä suuren määrän työntekijöitä vaille työehtosopimussuojaa erityisesti pk-yrityksissä; katsoo, että joustavampien työjärjestelyjen kehittämisen yhteydessä on huolehdittava riittävästä työsuhdeturvasta;

85.  katsoo, että olisi parannettava puitteita pk-yritysten osallistumiselle julkisiin hankintamenettelyihin;

86.  toteaa, että useissa jäsenvaltioissa ei ole tarjolla riittävästi tukea ja/tai riittävää sääntelykehystä, jolla ne voisivat varmistaa asianmukaiset edellytykset uusyrityksille ja innovatiivisille ja aloitteleville yrityksille, sekä painottaa tarvetta parantaa erilaisten pk-yrityksiä koskevien eurooppalaisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten menettelytapojen ja välineiden koordinointia;

87.  panee merkille tarpeen vahvistaa tuotteiden jäljitettävyyttä koskevaa unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan torjua tuoteväärennöksiä ja luoda tehokas pk-yritysten kehitystä edistävä väline;

Parempi sääntely

88.  korostaa, että tarvitaan entistä tehokkaampia ja selkeämmin laadittuja säädöksiä, jotka voidaan toteuttaa yksinkertaisesti ja joilla voidaan auttaa kaikkia toimijoita, myös yrittäjiä, toimimaan oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja mahdollistamaan sen, että työnantajat ja työntekijät hyötyvät työllisyyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista ja suojasta;

89.  korostaa tarvetta integroida unionin menettelytapoja paremmin pk-yritysten hyväksi innovoinnin, kasvun, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, yrittäjyyden, resurssien tuottavuuden, byrokratian vähentämisen, henkilöresurssien laadun ja ympäristöä koskevan sekä yhteiskuntavastuun osalta;

90.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio käsittelee niiden kymmenen säädöksen uudelleentarkastelun tulosta, jotka kuormittavat eniten pk-yrityksiä, mikä auttaa yrityksiä luomaan lisää työllistymismahdollisuuksia; katsoo, että komission olisi pikaisesti asetettava näiden säädösten parantaminen etusijalle ja puututtava pk-yritysten ongelmiin; katsoo, että on tarpeellista varmistaa, että EU ja jäsenvaltiot ottavat poliittisessa päätöksentekoprosessissa huomioon yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten erityistarpeet ja harkitsevat tukitoimia;

91.  toteaa, että nuoret yritykset, jotka kansainvälistyvät nopeasti ja voimakkaasti perustamisvaiheen jälkeen, edistävät myönteisellä tavalla taloutta luomalla innovointia, kannustamalla muita yrityksiä siihen, osallistumalla kansainvälisiin toimitusketjuihin sekä luomalla kestäviä ja laadukkaita työpaikkoja; panee kuitenkin merkille, että koska nämä yritykset kohtaavat perustamisvaiheessaan merkittäviä haasteita vähäisen pääoman vuoksi, ne hyötyisivät edullisista, yksinkertaisista ja nopeista perustamismenettelyistä;

92.  painottaa, että työterveyttä ja -turvallisuutta ja työntekijöiden suojelua koskevia sääntöjä ei voida pitää kuormittavana sääntelynä; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan suhteetonta hallinnollista taakkaa mutta huolehtimaan samalla työterveydestä ja ‑turvallisuudesta ja varmistamaan, että pk-yrityksillä on riittävästi tietoa ja resursseja, joiden avulla niiden on mahdollista huolehtia henkilöstön työympäristöstä asianmukaisesti;

93.  panee merkille uuden terveys- ja turvallisuusstrategian; toivoo, että siinä keskitytään ennalta ehkäisyyn, käytettävyyteen, selkeyttämiseen, yksinkertaistamiseen ja voimassa olevan lainsäädännön entistä parempaan täytäntöönpanoon työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi;

94.  on tyytyväinen pk-yritysten REACH-rekisteröintimaksujen alentamiseen, vaikka rekisteröintimaksut ovat vain pieni osa kaikista asetuksen noudattamiseen liittyvistä kustannuksista; on kuitenkin hyvin huolestunut siitä, että REACH-asetuksesta aiheutuvien kustannusten alkuperäiset arviot olivat liian pieniä ja että eroa on arvioituun nähden jo yli miljardi euroa ja summan odotetaan kasvavan edelleen;

95.  korostaa, että on tarpeen parantaa yritysten kokonaistehokkuutta sellaisten hankkeiden ja välineiden avulla, joiden ansiosta on mahdollista tarttua energian talteenoton haasteeseen, jotta voidaan edistää energiakustannusten alentamista;

96.  huomauttaa, että uuden koheesiopolitiikan kauden (2014–2020) asetusten säännöksillä pyritään keventämään mikro- ja pk-yritysten hallinnollista rasitetta etenkin työttömien työnhakijoiden aktivoimisen osalta ja siten parantamaan työpaikkojen luomisen edellytyksiä; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan jäljellä olevat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen paremman täytäntöönpanon esteet mikro- ja pk-yritysten hyväksi;

Suositukset

97.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan nopeasti ja kunnianhimoisesti pk-yrityksiä koskevien sääntelyrasitteiden vähentämiseksi ja samalla varmistamaan, että kaikki ehdotetut ratkaisut perustuvat näyttöön ja niissä otetaan huomioon terveys ja turvallisuus ja SEUT-sopimuksen 9 artikla;

98.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikin tavoin vihreän talouden työmahdollisuuksia kehittämällä RISE-strategian (teollisuuden renessanssi kestävää Eurooppaa varten), jossa tähdätään teknologisten, liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla kolmanteen teolliseen vallankumoukseen, johon kuuluu myös vähähiilinen nykyaikaistaminen; uskoo, että RISE-strategialla luodaan uusia markkinoita ja uusia liiketoimintamalleja sekä uusia luovia yrittäjiä, uusia työpaikkoja ja ihmisarvoista työtä, mikä uudistaa teollisuutta ja saa aikaan taloudellista dynaamisuutta, luottamusta ja kilpailukykyä; uskoo, että energia- ja resurssitehokkuus ovat tämän strategian keskeiset pilarit;

99.  katsoo, että komission ehdotus mikroyritysten sulkemisesta ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jos niiden mukaan ottamiseen ei ole tarvetta, voisi olla asianmukainen lähestymistapa;

100.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kansallisille pk-yrityksiä edustaville järjestöille, jotka ovat osa vasta perustettua pk-yritysedustajien verkostoa ja pk-yrityskokousta, tiedotetaan asianmukaisesti EU:n aloitteista ja tämän alan toimia koskevista ehdotuksista; korostaa tässä yhteydessä myös euroneuvontakeskusten roolia, vaikka ne eivät tähän mennessä ole kyenneet tuottamaan palveluja, jotka täyttäisivät eurooppalaisten yritysten odotukset ja tarpeet;

101.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään kieltenoppimista pk-yrityksille ja mikroyrityksille suunnatun elinikäisen oppimisen (ammatillinen koulutus) avulla keinona vahvistaa yritysten mahdollisuuksia päästä sisämarkkinoille ja osallistua niihin;

102.  pyytää komissiota varmistamaan pk-yritysten paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta rakennerahastoista, erityisesti keventämällä ennakkoon rahoitettavien hankkeiden ja yhteisrahoituksen vaatimuksia, huomioimalla paremmin erityyppiset pk-yritykset, kuromalla umpeen ehdotuspyyntökierrosten välistä rahoitusvajetta ja tukemalla pk-yritysten rahoituskapasiteetin kasvattamista;

103.  suosittelee, että Euroopan parlamentin jäsenet käyttävät täysimääräisesti hyväksi vaikutustenarvioinnin ja Euroopan tason lisäarvon osastoa, jotta se valvoo pk-yrityksiä ja erityisesti työpaikkojen luomista koskevan lainsäädäntöehdotuksen kustannuksia, hyötyä ja muita vaikutuksia;

104.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiukentamaan nykyisen ja tulevan sääntelyn pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn yleisesti kohdistuvien vaikutusten arviointia;

105.  muistuttaa jäsenvaltioita pk-yrityksiä tukevan aloitteen mukaisesta sitoumuksesta, jonka mukaan yrityksen perustamisen on oltava mahdollista enintään 48 tunnin kuluessa; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä pyrkimään kaikin keinoin tämän tavoitteen saavuttamiseen, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvät työllisyystavoitteet;

106.  kehottaa komissiota puuttumaan kielteisiin vaikutuksiin, joita EU:n lainsäädännöllä on yrityksiin ja niiden kykyyn luoda työpaikkoja erityisesti EU:n lainsäädäntöä koskevan tiedonpuutteen, yleisen käsityksen ja käytännön soveltamista koskevan tuen puutteen vuoksi; kehottaa komissiota parantamaan tiedottamista pk-yrityksille;

107.  kehottaa komissiota tarkastamaan REFIT-ohjelman puitteissa, että kaikki lainsäädäntö toimii niin kuin sen on tarkoitettu, ja yksilöimään alat, joilla on työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavia epäjohdonmukaisuuksia ja tehottomia toimia;

108.  korostaa, että viime aikoina yritykset ovat pyrkineet palauttamaan tuotantoa ja palveluja Eurooppaan ja että tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; katsoo, että EU:n talouksilla on ainutlaatuinen tilaisuus nopeuttaa tätä työpaikkojen palauttamiseen liittyvää suuntausta, ja kehottaa jäsenvaltiota yhdessä komission kanssa harkitsemaan mahdollisuutta myöntää tukea, keskitettyjen palvelupisteiden perustaminen mukaan luettuna, jotta yrityksiä voidaan auttaa hyödyntämään työpaikkojen palauttamisen tarjoamia mahdollisuuksia;

109.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan mahdollisuuksien mukaan rajojen yli toimiva ja erityisesti nuoria ja naispuolisia itsenäisiä ammatinharjoittajia luomalla ympäristö ja kehittämällä koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa yrittäjiä perustamaan yrityksiä ja kehittämään niitä ja luomaan työpaikkoja esimerkiksi edistämällä yrittäjyyttä opiskelijoiden ja ammatissa toimivien keskuudessa;

110.  toivoo, että yrittäjyyttä tuodaan entistä näyttävämmin esille tulevina vuosina; toteaa, että tämän vuoksi on pohdittava erityisesti Yrittäjyys 2020 ‑toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; katsoo, että yrittäjähengen ja yrittäjäntaitojen kehittäminen on työpaikkojen luomisen, uusien yritysten perustamisen ja yritysten innovoinnin kannalta kestävä tapa edetä; toivoo, että komissio julistaa vuoden 2017 eurooppalaiseksi yrittäjyyden teemavuodeksi;

111.  kehottaa työmarkkinaosapuolia tukemaan älykkään sääntelyn välineitä, lisäämään vaikutustenarviointien käyttöä neuvotteluissaan ja pääsemään yhteisymmärrykseen lainsäädäntötoimien ehdottamisesta komission vaikutustenarviointilautakunnalle;

112.  korostaa, että tietosuoja-asetuksessa on noudatettava tasapainoista lähestymistapaa, jolla turvataan tietosuoja ja edistetään digitaalitaloutta, työpaikkojen luomista ja kasvua;

113.  kehottaa EU:ta koordinoimaan yhdessä jäsenvaltioiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa ESR:n, EAKR:n, COSME-ohjelman, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kaltaisten EU:n rahoituslähteiden täysimääräistä hyödyntämistä yrittäjäkulttuurin edistämiseksi erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa, työmarkkinoilla tarvittavien pätevyyksien ja taitojen kehittämiseksi ja parantamiseksi sekä uusien yritysten perustamisen tukemiseksi;

114.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä yrittäjyystaitojen sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla;

115.  kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden, koulujen ja yliopistojen kanssa avoimen teknologiaan pohjautuvan koulutuksen toteuttamiseksi;

o
o   o

116.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.
(2)http://www.ceemet.org/en/News/News/CEEMET-Survey-Flexible-employment-contracts-responding-to-changing-market-circumstances-and-meeting-employee-needs.htm

Päivitetty viimeksi: 10. marraskuuta 2017Oikeudellinen huomautus