Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2004/0240(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0410/2005

Keskustelut :

PV 17/01/2006 - 5
CRE 17/01/2006 - 5

Äänestykset :

PV 18/01/2006 - 4.8
CRE 18/01/2006 - 4.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 18. tammikuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

5. Äänestysselitykset
PV
  

- Päätöslauselma B6-0049/2006

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. (SV) Pyrimme pääsemään neuvoston kanssa sopimukseen talousarvion kurinalaisuutta ja talousarviomenettelyn parantamista koskevasta uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta. Neuvottelujemme lähtökohtana on Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2005 antama päätöslauselma politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013. Näin ollen kannatamme Euroopan parlamentin päätöslauselmaa Eurooppa-neuvoston 15.–16. joulukuuta 2005 hyväksymästä yhteisestä kannasta. Emme kuitenkaan kannata päätöslauselman sanamuotoa EU:n maatalouspolitiikan eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä. Odotamme EU:n tulojen ja menojen tarkistamista vuonna 2008 ja toivomme, että siten ajanmukaistetaan EU:n talousarvion rakennetta ja vähennetään yhteisen maatalouspolitiikan kustannuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivijäsenten valtuuskunta kannattaa Bögen mietinnössä esitettyä vaatimusta rahoitusnäkymiä 2007–2013 koskevan Eurooppa-neuvoston yhteisen kannan hylkäämisestä sen nykyisessä muodossa. Kannatamme myös vaatimusta tiukasta sitoutumisesta rahoitusnäkymien uudistamiseen siten, että Euroopan parlamentilla on selkeä rooli, ja tuemme voimakkaasti vaatimusta riittävistä tukitoimenpiteistä, joilla varmistetaan tehokkaampi täytäntöönpano ja varojen käyttöä koskeva valvonta jäsenvaltioissa.

Panemme kuitenkin huolestuneina merkille, että budjettivaliokuntaa kehotetaan käyttämään neuvottelujen perustana Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2005 esittämää kantaa, jonka hyväksyminen lisäisi maksusitoumusmäärärahoja 112 474 miljardia euroa kauden aikana. Tästä syystä olemme äänestäneet tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Francisco Assis, Luis Manuel Capoulas Santos ja Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestimme tyhjää rahoitusnäkymiä 2007–2013 koskevasta päätöslauselmasta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä, koska emme hyväksy päätöslauselman 4 kohtaa.

Mielestämme vähimmäissopimus oli loppujen lopuksi EU:lle edullinen, koska sillä estettiin vakava poliittinen kriisi unionissa, vaikkakin väliaikaisesti.

Sanan "hylkää" käyttäminen 4 kohdassa antaa EU:n kansalaisille sellaisen kuvan, että Euroopan parlamentti pyrkii käynnistämään uudelleen rahoitusta koskevan keskustelun, mikä ei ole näissä olosuhteissa mahdollista saati tarkoituksenmukaista.

Näin ollen katsomme sanan "hylkää" tarkoittavan samaa kuin "erimielisyys", mikä ei selvästikään horjuta saavutettua yhteisymmärrystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten, Graham Booth, Derek Roland Clark, Nigel Farage, Roger Knapman, Michael Henry Nattrass, Jeffrey Titford ja Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Ihmiset saattavat yllättyä siitä, että UKIP-ryhmä on ensimmäisen kerran äänestänyt sävyltään avoimesti federalistisen mietinnön puolesta. Teemme niin, koska tämän mietinnön hyväksyminen mitätöi Tony Blairin välityksellä joulukuussa tehdyn sopimuksen. Mielestämme 63 prosentin lisäys Yhdistyneen kuningaskunnan EU:n jäsenmaksuosuuteen on kohtuuton. On käsittämätöntä, että hyvityksestämme suostuttiin antamaan pois 7 miljardia puntaa. Nykyiset rahoitusnäkymät ovat Yhdistyneen kuningaskunnan kannalta epäreilut.

Jos tämä mietintö hyväksytään, joudumme jälleen turvautumaan perustamissopimuksen 272 artiklaan ja vuotuisiin talousarvioneuvotteluihin. Vaikka olemmekin jyrkästi eri mieltä tämän mietinnön perusteista, teemme mielihyvin oman osuutemme käynnistääksemme uuden keskustelun siitä, miten Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajien rahoja käytetään. Mitä enemmän ihmiset joutuvat kärsimään EU:n toiminnasta, sitä vähemmän he pitävät siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder (IND/DEM), kirjallinen. – (NL) Heittämällä rahoitusnäkymiä 2007–2013 koskevan neuvoston yhteisen kannan romukoppaan Euroopan parlamentin enemmistö vaarantaa Euroopan unionin toiminnan, emmekä hyväksy sitä.

Ensinnäkin totean, että jäsenvaltiot keräävät jäsenmaksuosuudet Euroopan unionille. Parlamentti ylittää valtuutensa, jos se aikoo pakottaa jäsenvaltiot antamaan enemmän varoja EU:n käyttöön.

Toiseksi Euroopan unionin talousarviossa on kohtia, joiden pitäisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti saada paljon vähemmän tai ei lainkaan rahoitusta: ulkopolitiikka, koulutus, sosiaaliasiat, työllisyys, kulttuuri ja terveydenhuolto. Myöskään EU:n propagandan rahoittamisesta ja "Eurooppa-mielisten" suunnitteluryhmien tukemisesta ei ole mitään todellista hyötyä.

Kolmanneksi koheesio- ja rakennerahastopolitiikan toimet on keskitettävä heikommassa asemassa oleville alueille niissä jäsenvaltioissa, joiden BKT on alle 80 prosenttia EU:n keskiarvosta. On siis johdonmukaista, että rakennetukitoimien painopiste siirretään eteläisistä jäsenvaltioista itäisiin jäsenvaltioihin.

Kansalaisten etua ajatellen Euroopan parlamentin on löydettävä neuvokkaampia ratkaisuja ja jätettävä EU:lle vain sen ydintoiminnot, toisin sanoen tehtävä enemmän vähemmillä rahoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Emme ole tyytyväisiä neuvostossa 16. joulukuuta saavutettuun sopimukseen. Haluamme vähentää maatalouspolitiikan ja rakennerahastojen kustannuksia ja kohdentaa enemmän varoja tutkimukseen ja kehitykseen sekä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Parlamentilla on rahoitusnäkymiä koskeva yhteispäätösoikeus, ja se on ilmoittanut ajavansa hyvin tarmokkaasti omaa talousarviopolitiikkaansa. Emme kannata parlamentin puoltamaa kasvuhakuista talousarviopolitiikkaa, mutta tuemme muita ehdotuksia, kuten tutkimus- ja kehitysmäärärahojen lisäämistä.

Tällä perusteella emme äänestäneet lopullisessa äänestyksessä päätöslauselmaa vastaan vaan äänestimme tyhjää, koska tuemme parlamentin ehdotusta osittain.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) Päätin tänään äänestää tyhjää, kun Euroopan parlamentti äänesti rahoitusnäkymiä koskevasta päätöslauselmastaan. Siinä Euroopan parlamentti hylkää neuvoston sopimuksen. Olen tosiaankin hyvin pettynyt neuvoston sopimukseen, jonka mukaan tärkeimmät painopistealani saavat vähemmän varoja kuin komissio ehdotti. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi tutkimus, innovaatiot, rajat ylittävän rikollisuuden torjuntatoimet, ympäristötoimet sekä pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseen varatut rakennerahastovarat.

Neuvosto on kuitenkin käyttänyt valitettavan paljon aikaa, enkä halua viivyttää tätä menettelyä enempää. On tärkeää varmistaa vuosina 2007–2013 toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien rahoitus, ettei niitä tarvitse keskeyttää epävarmuuden ja rahoittajien puutteen takia. Se on erityisen tärkeää kymmenelle uudelle jäsenvaltiolle. Siksi olen päättänyt olla horjuttamatta rahoitusnäkymiä, joista on nyt päästy yhteisymmärrykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. (EN) PSE-ryhmään kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat äänestävät tyhjää Bögen mietinnöstä 18. tammikuuta 2006 toimitettavassa lopullisessa äänestyksessä seuraavista syistä:

1. Olemme huolissamme 7 kohdassa mainitusta maatalouspolitiikan edistämisestä, jota olemme pitkään vastustaneet.

2. PSE-ryhmään kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat vastustavat 4 kohdan ensimmäistä lausetta, jossa todetaan, että Euroopan parlamentti "hylkää Eurooppa-neuvoston yhteisen kannan". Ensinnäkin puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan tehtävä oli mielestämme vaikea sen yrittäessä saavuttaa yhteisymmärrystä tästä arkaluonteisesta ja eripuraa aiheuttavasta kysymyksestä. Harvat uskoivat, että Yhdistynyt kuningaskunta pystyisi saamaan aikaan lopullisen kompromissin, koska EU:n 25 jäsenvaltion kannat tästä kysymyksestä olivat toisinaan täysin ristiriidassa keskenään. Toiseksi Euroopan parlamentin tehtäviin ei mielestämme kuulu neuvoston kannan hylkääminen: voimme ainoastaan ottaa neuvoston kannan huomioon päättäessämme omasta kannastamme. Se saattaa olla ristiriidassa neuvoston kannan kanssa, mutta siinä ei voida hylätä neuvoston kantaa.

3. PSE-ryhmään kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat kannattavat Euroopan parlamentin toimia talousarvion vastuullisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi, jotta EU pystyisi vastaamaan tuleviin haasteisiin, joita sen asema keskeisenä globaalina vaikuttajana sille tuo.

 
  
MPphoto
 
 

  Ana Maria Gomes (PSE), kirjallinen. (PT) Joulukuussa neuvosto sivuutti parlamentin yhteispäätösvaltuudet ja -velvoitteen ja laiminlöi Lissabonin strategian keskeisten toimien sekä EU:n kansainväliseen asemaan liittyvien toimien rahoittamisen.

Näin ollen komissiolla ei ole varoja rahoittaa kansalaisia koskevia toimia, joihin kuuluvat esimerkiksi nuoriso, koulutus, tutkimus ja kulttuuri. Se ei myöskään pysty rahoittamaan globalisaatioon mukautumista helpottavaa rahastoa (Globalisation Adjustment Fund) eikä unionin ulkoisia sitoumuksia, kuten rauhanturvaoperaatioita ja joukkotuhoaseiden leviämistä estäviä toimenpiteitä.

Siksi äänestin nykymuotoisen sopimuksen hylkäämisen puolesta ja kehotan aloittamaan neuvottelut rahoitusvajeen paikkaamiseksi.

Puheenjohtajavaltiolle on annettava valtuudet neuvotella parlamentin kanssa joustovarasta, jolla taataan kaikki tarvittavat määrärahat. Sen on voitava sopia tarkistuslausekkeesta, joka mahdollistaa vuoden 2008 menojen uudelleentarkastelun, mukaan luettuna rahoituksen suuntaaminen YMP:sta kilpailukykyyn ja innovaatiotoimiin. Puheenjohtajavaltion on myös voitava harkita uudelleen Euroopan unionin talousarviomäärärahoja.

Tarkoituksena ei ole käynnistää uusia neuvotteluita Brysselissä joulukuussa tehdystä sopimuksesta, vaan pikemminkin täydentää sitä varoilla, joilla rahoitetaan yhtenäisemmän, kilpailukykyisemmän ja vastuullisemman sekä kansainvälisesti uskottavamman EU:n kannalta keskeiset toimet ja toimenpiteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa yhteisön talousarviosta 2007–2013 tehdyn sopimuksen. Siinä ei valitettavasti taata riittäviä määrärahoja eikä vahvisteta sopivia painopisteitä ja välineitä, joilla selvittäisiin 27-jäseniseksi laajentuneen unionin taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista tarpeista ja ongelmista.

Paljon mainostettu "solidaarisuuden" käsite on sysätty taka-alalle ja koheesiopolitiikan rahoitusta on leikattu 0,41 prosentista 0,37 prosenttiin yhteisön BKTL:sta huolimatta siitä, että laajentumisesta johtuvat taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat kasvaneet. Myös sosiaali- ja ympäristöalan, maatalouden, yhteistyön, tutkimuksen ja kulttuurin määrärahoja on leikattu. Samanaikaisesti "kilpailukyvyn", maahanmuuton valvonnan, rajavalvonnan, turvallisuuden sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoitusta on lisätty kehitysavun kustannuksella.

Näin varmistetaan taloudellisesti pisimmälle kehittyneiden valtioiden sekä niiden suurien talous- ja rahoitusryhmittymien edut niin sanottujen koheesiomaiden, kuten Portugalin, sekä työntekijöiden etujen kustannuksella.

Koko "neuvotteluprosessia" ovat luonnehtineet lukuisat toinen toistaan huonommat ehdotukset. Vaikka käsittelemässämme ehdotuksessa siis hylätäänkin neuvoston sopimus, siinä vahvistetaan parlamentin neuvottelukanta, jossa on rahoitusta ja painopisteitä koskevia puutteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Joel Hasse Ferreira (PSE), kirjallinen. (PT) Rahoitusnäkymiä koskevassa hyväksytyssä ehdotuksessa on kaksi kohtaa, joita olisi pitänyt käsitellä eri tavalla.

Ensimmäinen on lause, jossa "hylätään" neuvoston saavuttama yhteisymmärrys. Olisi ollut tarkoituksenmukaisempiakin keinoja ilmaista, ettei sopimusta hyväksytä. Toinen on tapa, jolla viitataan maatalouspolitiikkaan. Jotkin jäsenvaltiot ovat saaneet unionin talousarviosta enemmän varoja YMP:n kautta, mikä on haitannut Euroopan unionin kehittämistä ja estänyt varojen myöntämisen tarkoituksenmukaisemmin perustein.

Neuvostossa saavutettu sopimus on Portugalin kannalta myönteinen. Parlamentilla on kuitenkin täysi oikeus yrittää käynnistää sopimuksen viimeistelyä koskeva menettely.

Tämän prosessin aikana talousarviomenettelyssä ei ole tapahtunut merkittävää täyskäännöstä, sillä varojen yleisiä jakoperusteita ei ole millään tavoin muutettu. Solidaarisuuden eteläisiä ja itäisiä koheesiomaita kohtaan on jatkuttava. EU:n kilpailukyvyn edistäminen ei saa heikentää vähemmän kilpailukykyisten maiden asemaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jeanine Hennis-Plasschaert (ALDE), kirjallinen. (EN) Totean hyvin selvästi, että en hylkää Eurooppa-neuvoston yhteistä kantaa. Euroopan parlamentin pitäisi kuitenkin yhtenä lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käyttävänä elimenä pystyä toimimaan parlamentaarisen asemansa mukaisesti, kun on kyse toimintalinjojen määrittelystä, niiden uudistamisesta sekä niitä koskevan talousarvion laatimisesta. Siksi kannatan parlamentin halukkuutta käydä rakentavia neuvotteluja neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Vaikka Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä onkin tyytyväinen EU:n talousarvion supistamiseen ja erityisesti Alankomaiden maksuaseman parantamiseen, suhtaudumme yhä erittäin kriittisesti siihen, miten jäljelle jääviä varoja käytetään. Maataloustukia jaetaan edelleen puolueellisesti, varoja syydetään päämäärättömästi ympäriinsä ja hienoja hankkeita edistetään. On täysin anteeksiantamatonta, että talousarviosta pitäisi päästä yhteisymmärrykseen kaikkein köyhimpien jäsenvaltioiden kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Päätöslauselmassa hylätään neuvoston sopimus rahoitusnäkymistä. Mielestäni on kuitenkin harkitsematonta, että Euroopan parlamentti hylkää ehdotuksen, ja siksi olen päättänyt äänestää tyhjää. Neuvoston saavuttama yhteisymmärrys on ollut pitkän ja vaikean työn takana, ja olisi ollut ongelmallista, ellei neuvosto olisi lopulta onnistunut sopimaan asiasta. Parlamentilla on tietenkin yhteispäätösoikeus ja valtuudet hylätä neuvoston ehdotus, mutta olisi valitettavaa, jos monivuotinen talousarvio jäisi toteutumatta toimielinten välisen valtataistelun takia. Parlamentin on nyt kannettava vastuunsa ja toimittava parhaansa mukaan yhteistyössä neuvoston kanssa monivuotisen talousarvion aikaansaamiseksi.

Mielestäni on hyvä, että neuvosto pääsi sopuun rahoitusnäkymistä ja ettei menotaso ollut liian korkea, mutta suhtaudun myös kriittisesti laajoihin talousarvion osiin. Talousarviota on esimerkiksi kohdennettu väärin varaamalla liikaa rahaa maatalouteen ja aluetukeen.

Parlamentti haluaa kohdentaa enemmän varoja tärkeille aloille, mutta se puoltaa kohtuuttoman korkeita kokonaismenoja ja haluaa neuvoston tavoin jakaa liikaa varoja maatalousmenoihin ja aluetukeen. Siksi en tue parlamentin kantaa. EU:n varojen jakoperusteiden tiukka priorisointi on äärimmäisen tärkeää unionin kannalta välttämättömien muutosten toteuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders (ALDE), kirjallinen. – (NL) Tänään Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman EU:n monivuotisesta talousarviosta. Olen tyytyväinen kompromissiin, jonka neuvosto saavutti joulukuussa 2005 ja pidän sitä hyvänä perustana jatkoneuvotteluille Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä.

Mielestäni tämä ei millään tavoin vähennä Alankomaiden hallituksen valtiovarainministerin Zalmin johdolla toteutettujen menestyksekkäiden toimien merkitystä. Neuvoston päätös leikata Alankomaiden maksuosuutta EU:lle miljardilla eurolla ei kuulu parlamentin toimivaltaan eikä siksi ole neuvottelujen asialistalla. Vakaa näkemykseni on, että Euroopan unionin pitäisi investoida enemmän osaamiseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen, eikä kompromississa ole mielestäni otettu näitä seikkoja riittävästi huomioon.

Lisäksi olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentin pitäisi muiden kansallisten kansanedustuslaitosten tavoin kantaa vastuunsa talousarviota koskevista päätöksistä. Neuvottelut, jotka Euroopan parlamentti aikoo käynnistää neuvoston kanssa, ovat samankaltaiset kuin keskustelu, jota Alankomaiden edustajainhuone käy hallituksen kanssa kuningattaren puheen johdosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen.(EL) Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen rahoitusnäkymistä 2007–2013 neuvoteltuaan tiiviisti siitä, kuka antaa vähemmän ja kuka saa enemmän kansalaisten rahoja, jotta eurooppalaiset monopolit voisivat hyötyä niistä ja parantaa kannattavuuttaan ja etuoikeuksiaan. Samalla se loi perustan YMP:n uudistamiselle ja maatalousmenojen vähentämiselle, millä tuhotaan yhä useampia pieniä ja keskisuuria tiloja.

Rahoituspaketissa, jota on korotettu 110 prosenttia, edistetään kansalaisten varoilla tukahduttamispolitiikkaa ja kansalaisvastaisen Lissabonin toimintaohjelman strategiaa, samalla kun maanviljelijöiden voimavaroja niukennetaan vähitellen.

Kreikan kommunistiseen puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet hylkäävät rahoitusnäkymiä 2007–2013 koskevat päätökset, koska ne vahingoittavat ihmisiä ja heidän oikeuksiaan. Emme siltikään ole samaa mieltä Euroopan parlamentin päätöslauselmassaan esittämistä hylkäämisperusteista, koska niiden ajatusmalliin ei kuulu kansalaisvastaisten toimien ja EU:n militarisoinnin vastustaminen. Tästä ovat osoituksena vaatimukset EU:n "kilpailukyvyn ja turvallisuuden" sekä jäsenvaltioiden menojen valvonnan vahvistamisesta. Tällaisella ajattelutavalla suositaan kapitalistista rakenneuudistusta, työntekijöiden säälimättömämpää hyväksikäyttöä sekä tukahduttamistoimien ja demokratian vastaisten toimien lujittamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kaikkien yhteiseen päätöksentekoon osallistuvien suurimpana huolenaiheena on toimia vastuullisesti. Kansalaiset tietävät liiankin hyvin, että rahoitusnäkymien hyväksymisprosessi joulukuussa oli hankala. Se on vain osoitus siitä, kuinka vaikeita nämä neuvottelut saattavat olla varsinkin niissä olosuhteissa, joissa niitä tänään käydään.

Kuten olen aiemmin todennut, joulukuun huippukokouksen lopputulos on yleisesti ottaen myönteinen EU:n ja Portugalin etujen kannalta, vaikka se ei täyttänytkään vaatimuksia ja omia tavoitteitani. Mielestäni on siis oikeutettua yrittää parantaa sopimusta, kunhan samalla varmistetaan, ettemme vaaranna saavuttamaamme yhteisymmärrystä. Panokset ovat liian korkeat, jotta päähuomio voitaisiin kiinnittää toimielinten väliseen tasapainoon.

 
  
MPphoto
 
 

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin neuvoston rahoitusnäkymistä tehtyä sopimusta vastaan, koska se on mielestäni oire Euroopan unionin edessä olevasta kriisistä. Sopimus on vaatimaton, tavoitteeton ja hengetön.

Sopimus on taloudellisesti vaatimaton muihin kumppanielimiin verrattuna ja myös siksi, että neuvoston ehdotus on pikemminkin yhteenveto eri jäsenvaltioiden esittämistä vaatimuksista kuin minkäänlainen poliittinen tahdonilmaus.

Tavoitteettomuus ilmenee räikeinä epäjohdonmukaisuuksina aiemmin hyväksyttyihin toimiin nähden. Euroopan kansalaiset ovat yhä turhautuneempia EU:n toimielimissä havaittavaan tehottomuuteen. Yhtäältä neuvosto tekee päätöksiä, jotka esitellään kansalaisille selvänä merkkinä edistymisestä tietyillä eurooppalaisille merkittävillä aloilla, ja toisaalta samainen neuvosto ei sitten pystykään laatimaan rahoitusnäkymiä, joissa olisi tarvittavat varat näiden toimenpiteiden toteuttamiseen.

Lopuksi totean, että tämä sopimus on täysin hengetön, koska siinä ei noudateta ehdokasvaltioiden Bulgarian ja Romanian kanssa tehtyjä sitoumuksia.

Tällaista asennetta kutsutaan tekopyhyydeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Neuvoston viime joulukuussa keskellä yötä pitämän kokouksen lopputulos pettää Skotlannin ja Euroopan. Parlamentti ei voi hyväksyä sitä, ja tuen mielihyvin tätä esitystä nykyisen sopimuksen hylkäämisestä ja sen parantamista koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Parlamentti on ollut erittäin tärkeässä asemassa pakottaessaan jäsenvaltiot, ja ennen muuta Yhdistyneen kuningaskunnan, toimimaan järkevästi, mutta pystymme silti saavuttamaan parempaa kuin tänään käsittelemämme sopimuksen. Mielestäni parlamentti on oikeassa vaatiessaan parempaa kompromissia, ja olen iloinen siitä, että olemme tänään hyväksyneet tämän esityksen. Odotan neuvotteluita.

 
  
  

- Päätöslauselma B6-0050/2006

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin puheenjohtajakokouksen päätökseen nimittää 22-jäseninen Euroopan parlamentin tutkintavaliokunta selvittämään kysymystä kansalaisten Equitable Life -vakuutusyhtiön kriisissä menettämistä säästöistä. Säästönsä menettäneiden joukossa oli peräti 6 500 irlantilaista.

Tuen vetoomusta, jonka Equitable Life -yhtiön sijoittajat ovat jättäneet Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle. On aivan oikein, että Euroopan parlamentin tutkintavaliokunta selvittää heidän tapauksensa perin pohjin.

Irlannin hallituksen on nyt nimitettävä tutkija, joka edustaa Irlannin kansalaisten etuja tässä asiassa ja tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin tutkintavaliokunnan kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestäjät eri puolilta Skotlantia ovat ottaneet minuun yhteyttä Equitable Lifen tapauksen johdosta peräten tekoja pelkkien sanojen sijaan. Tänään olemme vastanneet heidän pyyntöihinsä, ja olen iloinen siitä, että parlamentti on ottanut tämän ratkaisevan askelen, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on laiminlyönyt. Ihmisten säästöt ja eläkesuunnitelmat menivät täysin sekaisin Equitable Life -yhtiön romahdettua, ja on oikein, että he jatkavat vastausten etsimistä. Odotan yhteistyötä valiokunnan kanssa, jotta tästä asiasta päästään selvyyteen.

 
  
  

- Päätöslauselma RC-B6-0051/2006

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Vapauteen ja arvoihin perustuvassa Euroopassa on tehtävä täysin selväksi, että kansalaisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteiden ensisijaisuus ansaitsevat täyden suojan.

Terrorismin torjunnan pitäisi kuulua tähän asiakokonaisuuteen. Niinpä emme saa hylätä perintöämme ja laajaa kansainvälistä kannatustamme. Terroristeista meidät erottaa syvä kunnioituksemme ihmisiä ja kaikkia heidän oikeuksiaan kohtaan.

Tämän väliaikaisen valiokunnan on käytettävä valtuuksiaan kerätäkseen ja analysoidakseen sellaista tietoa, joka voi olennaisesti edistää totuuden selvittämistä Washington Post -lehdessä julkaistuista raporteista; Human Rights Watch -järjestö on vahvistanut nämä raportit.

Meidän on selvitettävä totuus siksi, että sitkeät huhut ruokkivat epäluuloja ja lietsovat arvailuja ja siksi, ettemme voi missään olosuhteissa sallia Euroopan alueen käyttämistä salaisiin vangitsemisiin. Se olisi häpeällistä ja uhmaisi kansainvälisiä ihmisoikeussääntöjä sekä EU:n käytäntöjä ja arvoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin tutkintavaliokunta perustettiin selvittämään väitteitä CIA:n salaisista vankiloista ja vankien kiduttamisesta EU:n alueella tai EU:n jäsenyyttä hakevissa valtioissa. Lisäksi se tutkii, ovatko EU:n jäsenvaltiot tai ehdokasvaltiot sekaantuneet asiaan aktiivisesti tai passiivisesti ylläpitämällä "tuomioistuinten ulkopuolisia" vankiloita ja siten toimineet vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

On tärkeää, että tutkimme asian juuria myöten. Tutkimusten on oltava ennakkoluulottomia, mutta eri mahdollisuudet on silti otettava huomioon. Haluamme yksinomaan selvittää totuuden. Jos teemme tämän, taistelemme todellakin terrorismia mutta myös kidutusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin sen puolesta, että Euroopan parlamentti ryhtyisi selvittämään väitteitä CIA:n toimista, jotka liittyvät oletettuihin sieppauksiin, "poikkeuksellisiin luovutuksiin", "vangittuna pitämiseen salaisissa kohteissa", "vangittuna pitämiseen ilman mitään laillisia oikeuksia", kidutukseen, julmuuksiin tai vankien epäinhimilliseen taikka ihmisarvoa alentavaan kohteluun Euroopan unionin maaperällä, jäseniksi liittyvät valtiot ja ehdokasvaltiot mukaan luettuina.

Koska asia on aiheuttanut laajalti huolta myös Lontoon vaalipiirissäni, on tärkeää, että Euroopan parlamentin tutkintavaliokunta tekee parhaansa arvioidakseen näiden väitteiden todenperäisyyden.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) CIA:n toimet ovat aiheuttaneet paljastuksia ja levottomuutta, jotka koskevat kansalaisten sieppauksia, epäiltyjen siirtämistä, suoritettuja tutkimuksia ja Euroopan maissa sijaitsevia vankiloita. Tähän kaikkeen Euroopan parlamentti yrittää vastata perustamalla tutkintavaliokunnan Euroopan kansalaisten hämäämiseksi.

EU kantaa tekopyhästi huolta ihmisoikeusloukkauksista Euroopan maaperällä ja yrittää pelastaa EU:n "menetetyn kunnian". Kuitenkin juuri EU ja jäsenvaltioiden hallitukset ovat tehneet Yhdysvaltojen kanssa salaisia sopimuksia ja menneet täysin mukaan niin kutsuttuun terrorismin vastaiseen strategiaan. Nyt ne yrittävät teeskennellä olevansa yllättyneitä ja puhtaita kuin pulmuset.

Kansalaisia loukataan ja aliarvioidaan, kun Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät, joiden hallituspuolueet ovat allekirjoittaneet sopimukset, protestoivat suureen ääneen niiden tuloksista.

EU ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa tiedustelupalvelujen käsittämättömästä toiminnasta. Kaiken lisäksi tiedustelupalvelut valmistautuvat soveltamaan terrorismia koskevia lakeja hyökätäkseen kansalaisliikkeitä vastaan ja päästääkseen valloilleen sodan valtioita ja kansalaisia vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Varsinkin nykyisenlaisessa konfliktitilanteessa, jossa Yhdysvallat ja liittoutuneet ovat tällä hetkellä mukana, on aivan oleellista puolustaa sivistyneitä perusarvoja. Ääritilanteissa meidän on oltava entistä valppaampia. Siksi yhdyn kaikkien niiden näkemykseen, jotka Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat korottaneet äänensä näiden arvojen väärinkäyttöä tai loukkaamista vastaan. Tämä on yksiselitteinen kantani, ja olen ilmaissut sen aiemmissa yhteyksissä.

Minun onkin ilmaistava pettymykseni siitä, miten tätä niin kutsuttuja "CIA:n lentoja" koskevaa keskustelua on käyty. Se on perustunut suurelta osin arvailuihin, epäilyksiin ja syytöksiin, ja liittolaistemme sekä EU:n jäsenvaltioiden kaikkein arvostetuimpien poliittisten johtajien sanalla vaikuttaa olevan kaikkein vähiten arvoa.

Tätä taustaa vasten puheenjohtajakokous onnistui mielestäni pääsemään ratkaisuun, joka oli tarkoituksenmukainen ja ennen kaikkea tasapainoinen ja soveltuva siihen rooliin, joka parlamentilla voi tässä kysymyksessä olla. Siksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen äärimmäisen huolissani väitteistä, että ystävämme ja kollegamme amerikkalaiset ovat käyttäneet eurooppalaisia lentokenttiä välilaskupaikkoina lennoilla, jotka ovat lainsäädäntömme vastaisia. On oikein, että Euroopan parlamentti pyrkii saamaan selvyyden tästä epäilyttävästä toiminnasta, sillä asia on tärkeä kaikille kansalaisillemme. Omasta puolestani en usko, että amerikkalaiset ovat syyllistyneet puoleenkaan siitä, mistä heitä syytetään, mutta pystymme vastaamaan näihin väitteisiin vain selvittämällä totuuden, ja juuri siitä syystä odotan yhteistyötä tutkintavaliokunnan kanssa.

 
  
  

- Cavadan mietintö (A6-0003/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) EU:n on jatkettava selkeästi ja johdonmukaisesti demokratian, oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien puolustamista niin kutsutun Lähi-idän rauhanprosessin yhteydessä sen kaikkein laajimmassa merkityksessä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa meidän on tuettava tehokkaasti Libanonissa toteutettuja toimia sekä sanoin että teoin. Käytännössä meidän on yhdessä selvitettävä kaikki vihjeet, jotka voivat paljastaa totuuden entisen pääministerin Rafiq Haririn murhasta. Siksi äänestin käsittelemämme mietinnön puolesta. Haluan myös mainita esittelijän korostamat menettelytapakysymykset, jotka ansaitsevat mielestäni lisähuomiota.

 
  
  

- Sjöstedtin mietintö (A6-0001/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme tyytyväisiä sovittelukomitean hyväksymään kaivannaisteollisuuden jätehuollosta laadittuun lopulliseen mietintöön, joka on erittäin edullinen Portugalin kannalta.

Tällä uudella lainsäädännöllä vahvistetaan useiden jäsenvaltioiden ympäristömääräyksiä ja kiristetään yhtiöiden velvoitetta siivota alueet teollisuustoimintansa lopettamisen jälkeen. Siten ne joutuvat kantamaan vastuunsa ympäristön ja kansanterveyden suojelusta.

Yhtä tärkeitä ovat luettelot, joita nykyisten alueiden tilanteesta laaditaan asianmukaisten toimien toteuttamista varten.

Luotamme siihen, että nämä ehdotukset toteutetaan kautta linjan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämä direktiivi on tärkeä ympäristösäädös.

Sekä esittelijän että parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan tekemän erinomaisen työn johdosta ilmaisen tukeni tälle mietinnölle. Siihen sisältyy merkittäviä toimia, joilla vähennetään kaivannaisteollisuuden jätteiden ympäristöhaittoja ja ihmisten terveydelle aiheuttamia vaaroja.

Siksi äänestin Sjöstedtin mietinnön puolesta.

 
  
  

- Maatenin mietintö (A6-0415/2005)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Euroopan unionissa on noin 20 000 uimarantaa, eikä ihmisillä ole aavistustakaan heidän vesistöissään vaanivista vaarallisista bakteereista. Uimarit nielevät keskimäärin 50 millilitraa vettä, ja lapset toisinaan kymmenkertaisen määrän roiskuttaessaan vettä, joten sairastumisriski on voitava eliminoida varmasti. Useat tekijät voivat aiheuttaa sairauksia pahoinvoinnista ihottumiin, mutta myös muita mahdollisesti tappavia sairauksia. Niinpä on sitäkin rohkaisevampaa, että EU:n direktiivillä on pystytty parantamaan uimaveden laatua viime vuosina. Sillä on kuitenkin heikennetty jyrkästi pienten järvien, kuten Itävallan alppijärvien, mahdollisuutta itsesääntelyyn. Tämän vuoksi emme voi enää luottaa yksinomaan lakisääteisiin määräyksiin, kieltoihin ja investointeihin, vaan meidän on sen sijaan yritettävä vaatia kansalaisilta aktiivista yhteistyötä ja perehtymistä ympäristöasioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) EU:lla ei tietenkään pitäisi olla yhteistä direktiiviä uimaveden laadun sääntelystä. Äänestimme mietinnön puolesta, koska parlamentti kuunteli kritiikkiämme ja vähentää nykyistä sääntelyä. Mietinnössä torjutaan myös jyrkästi lisäsääntelyä koskevat ehdotukset, joita esitettiin parlamentin keskustellessa kysymyksestä edellisen kerran.

On syytä korostaa, että aiempi ehdotus osoitti selvästi, miten vaikeaa on laatia yksityiskohtaisia sääntöjä, joita joudutaan soveltamaan aivan erilaisissa olosuhteissa. Niissä maissa, joissa on pitkä rannikko, laajoja vesialueita, lyhyt uintikausi, alhainen veden lämpötila ja harva asutus, pitäisi olla erilaiset vaatimukset kuin niissä maissa, joiden rannoille suuri määrä ihmisiä matkustaa uimaan lämpimissä vesissä pitkien uintikausien aikana. Me Ruotsin konservatiivit olemme tyytyväisiä siihen, että kritiikkiämme on kuunneltu.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Luonnollisesti tuen tätä ehdotusta. Se on erityisen tärkeä kotimaalleni Portugalille, jossa puolet valtion alueesta on rannikkoa, jossa on lukuisia jokia ja muita vesistöjä ja jossa vesiurheilulajien harrastajamäärät kasvavat edelleen.

Tällä ehdotuksella edistetään huomattavasti väestön terveyden ja ympäristön suojelua, koska käsiteltävillä tarkistuksilla parannetaan selkeästi tietämystä uimavedestä sekä uimaveden seurantaa ja laadunvalvontaa.

Sovittelukomitean laatimalla tekstillä korjataan puutteita ja saatetaan ajan tasalle uimaveden laatua koskeva nykyinen asetus.

Vaatimuksia on tiukennettu. Laatuluokitukseltaan "riittävälle" vedelle on määrätty uudet bakteerien raja-arvot, yleisölle tiedottaminen ja yleisön osallistuminen on tehty pakolliseksi ja EU:n laajuinen merkkien standardointi auttaa vähentämään terveysriskejä ja ehkäisemään tauteja ja tulehduksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) Olen tänään päättänyt tukea äänestyksessä sovittelukomitean yhteistä tekstiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uimaveden laadun hallinnasta. Tukeni perustuu siihen, että tähän kysymykseen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta, eli sitä pitäisi mielestäni tässä tapauksessa käsitellä paikallis- tai aluetasolla. Uimaveteen liittyvät kysymykset koskettavat monia Ruotsin kuntia, joissa on valtava määrä uimarantoja. Siksi on tärkeää, ettei direktiivillä lisätä kuntiin kohdistuvaa byrokratiaa. Äänestin kaikesta huolimatta tämän ehdotuksen puolesta, koska se on monella tapaa parempi kuin nykyinen uimaveden laatua koskeva direktiivi vuodelta 1976. Ensinnäkin se on selkeämpi ja toiseksi sen terveys- ja ympäristövaatimukset ovat paremmat. Karsitumman mutta tehokkaamman EU:n on harkittava tämänkaltaisten kysymysten palauttamista jäsenvaltioille, joissa ne käsitellään kansallisesti tai paikallis- ja aluetasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vuodelta 1976 peräisin oleva uimaveden laatua koskeva direktiivi oli vanhentunut tieteellisen tietämyksen lisääntymisen ja tiukentuneiden terveysvaatimusten takia. Tärkeintä saavutetussa ratkaisussa onkin se, että direktiiviä on saatettu osittain ajan tasalle. Esittelijän mukaan näillä tarkistuksilla lasketaan uimaveden aiheuttamaa terveysriskiä 12 prosentista 7,5 prosenttiin.

Sovittelumenettely oli vaikea jyrkästi eroavien kantojen vuoksi, ja tulos oli tyydyttävä mutta riittämätön varsinkin niiden muuttujien suhteen, joista on nyt tullut pakollisia.

Suurin hyöty on saavutettu yleisölle tiedottamisen alalla. On toivottavaa, että ajan tasalla olevaa tietoa julkaistaan ja pidetään nähtävillä uimarannoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Sovittelukomitean laatima teksti – josta tänään äänestämme – sisältää erittäin tervetulleita tarkistuksia ehdotukseen, joka jätettiin toiseen käsittelyyn 21. huhtikuuta 2005.

Tekstiin ei otettu mukaan ehdotusta rannikkovesien ja sisävesien välisen eron poistamisesta, eikä lopullisesta tekstistä poistettu uimaveden laatuluokitusta "riittävä". Siten turvataan Portugalin kaikkein tärkeimmät edut tässä asiassa ja täytetään WHO:n viimeisimmät suositukset.

Olen tyytyväinen uimaveden laadun arviointia varten ehdotettuihin muuttujiin sekä arvioinnissa ja luokituksessa käytettäviin menetelmiin. Siksi kannatan kyseisten muuttujien hyväksymistä.

Mielestäni onkin mahdollista sekä parantaa ympäristöä että suojella kansalaisia ja tiedottaa heille paremmin heidän käyttämänsä uimaveden laadusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tässä mietinnössä käsitellyn kysymyksen ei pitäisi olla EU:n asialistalla. Ei tietenkään ole järkeä verrata Välimeren uimaveden tilaa ja sen uimavedelle asetettuja vaatimuksia niihin vaatimuksiin, joita uimavedelle asetetaan Suomen ja Ruotsin kaltaisissa tuhansien järvien maissa. Uimavesidirektiivi on esimerkki siitä, että EU soveltaa käytännössä harvoin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta. Tämä on valitettavaa.

Sovittelumenettelyn tuloksena saavutetulla ehdotuksella on tiettyjä etuja verrattuna nykyiseen direktiiviin. Siinä on esimerkiksi vähemmän jäsenvaltioissa sovellettavia arviointiperusteita. Samalla siihen on otettu mukaan uusia järjettömiä vaatimuksia, kuten yhtenäisten merkkien käyttöön ottaminen koko EU:n alueen uimarannoilla.

Luotamme siihen, että jäsenvaltiot pystyvät itsenäisesti hoitamaan uimarantojen veden laatuun liittyvät kysymykset. Siksi vastustamme periaatteessa uimavesidirektiiviä ja äänestimme sovittelukomitean kompromissia vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Päätin puoltaa äänestyksessä sovittelukomitean yhteistä tekstiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uimaveden laadun hallinnasta. Olen periaatteessa sitä mieltä, ettei uimaveden laadun kaltaista kysymystä pitäisi käsitellä EU:ssa, vaan jäsenvaltioissa kansallisesti tai paikallisesti. Äänestin ehdotuksen puolesta, koska sillä selkeytetään huomattavasti uimaveden laadusta vuonna 1976 annettua aiempaa direktiiviä. Tämän ehdotuksen kannattaminen on yksi keino edistää EU:n lainsäädännön selkeyttämistä. Tietenkin ehdotuksessa tehdyt muutokset parantavat tilannetta myös terveyden ja ympäristön kannalta.

Jotta EU toimisi tehokkaammin ja aktiivisemmin tärkeissä rajat ylittävissä kysymyksissä, pitäisi tiettyjen alojen päätöksenteko siirtää jäsenvaltioille. Tämä on yksi niistä aloista, ja asia pitäisi hoitaa lähempänä kansalaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä säilytetään neuvoston esitys uudesta neljännestä veden laatuluokituksesta. Lisäksi nämä neljä luokkaa on yhdistetty niiden toksikologista tasoa paremmin määrittävillä luvuilla. Näiden uusien luokitusta parantavien lukujen avulla pitäisi voida vähentää uimaveden terveysriskejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yhteisymmärrys, johon sovittelukomitea pääsi uimaveden laadun hallintaa koskevasta direktiivistä, perustuu veden laadun uusiin arviointiperusteisiin ja yleisölle tiedottamiseen.

Tiukemmat säännöt ja parempi tiedottaminen yleisölle ovat äärimmäisen tärkeitä Portugalille, kun otetaan huomioon sen laaja rannikko sekä sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen arvo, jota rannikko ja sen lukemattomat vesitiet maalle tuovat sekä matkailun että sosiokulttuurisen toiminnan muodossa.

On tehtävä kaikki mahdollinen terveysriskien torjumiseksi ja vähentämiseksi. Siksi tällä ehdotuksella edistetään mielestäni merkittävästi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua. Näillä tarkistuksilla parannetaan selkeästi tietämystä uimavedestä sekä uimaveden seurantaa ja laadunvalvontaa. Lisäksi ehdotuksen avulla tasapainotetaan vaatimusten mukaisesti uusien laatukriteerien käyttöönotosta aiheutuvia kustannuksia.

Siksi äänestin Maatenin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Margrietus van den Berg (PSE), kirjallinen. (EN) Tämän päätöslauselman aiheena oleva uimaveden laatu on tärkeä asia, mutta sitä pitäisi mielestäni toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta käsitellä kansallisesti. EU:n säädökset eivät tuo tähän asiaan lisäarvoa. Tästä syystä äänestän päätöslauselmaa vastaan.

 
  
  

- Korholan mietintö (A6-0381/2005)

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), esittelijä. – (FI) Arvoisa puhemies, puheeni loppui harmillisessa paikassa kesken, kun aika loppui, ja haluan korjata sitä. Luen sen, mitä minun piti sanoa, jotta ympäristöjärjestöille ei tulisi väärinkäsityksiä siitä, mitä sanoin:

Esimerkki tästä on suurimmilta ympäristöjärjestöiltä tällä viikolla tullut kirje, joka antaa harhaanjohtavan kuvan niille nyt mahdollisesti avautuvasta muutoksenhakuoikeudesta. Ne mainitsevat teollisuusyritysten omaavan mahdollisuuden nostaa kanteita EY-tuomioistuimessa, ja nyt tämä lainsäädäntö vain toisi ne samalle tasolle. Kirje jättää mainitsematta, että nyt ympäristöjärjestöt eivät suinkaan tavoittele samaa tasoa yritysten kanssa, joilta vaaditaan kyseessä olevan päätöksen koskevan niitä "suoraan ja erikseen", toisin sanoen asianosaisena, vaan ympäristöjärjestöt saisivat nyt koko unionin alueella ilman asianosaisuuskriteerejä valita, mistä kohteesta ne ovat kiinnostuneita. Harhaanjohtamista oli se, että tämä olennainen yksityiskohta jätettiin sanomatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. (EN) Olen hyvin tyytyväinen ehdotukseen asetukseksi Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta EY:n toimielimiin ja muihin elimiin. Kansalaisilla on laillinen oikeus tiedonsaantiin sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa myös EY:ssä.

Mielestäni on erityisen tärkeää, että asetusehdotuksessa esitettyyn "ympäristötiedon" määritelmään sisältyy tietoa jäsenvaltioita vastaan käynnistettyjen EY:n lainsäädännön rikkomista koskevien menettelyjen edistymisestä. Aivan liian usein EU:n kansalaisten ainoa keino saada tietoa jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti tekemien sitoumusten laiminlyönnistä on komission lehdistötiedotteiden seuraaminen. Tämä ei riitä, ja tiedottamiskäytäntö on vakiinnutettava.

Lopuksi pahoittelen, ettei neuvosto päässyt yhteisymmärrykseen asiaan liittyvästä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevasta direktiiviluonnoksesta, jota Euroopan parlamentti tuki tarkistetussa muodossa 31. maaliskuuta 2004. Kehotankin neuvostoa ja komissiota toimimaan entistä voimakkaammin tämän nimenomaisen aloitteen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mielestämme mietintöön, joka koskee Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamista Euroopan unionin toimielimiin, hyväksyttiin tänään erittäin merkittäviä tarkistuksia. Mietinnössä asetetaan etusijalle ensinnäkin yleisön oikeus saada tietoa päätöksentekoprosessiin osallistumista koskevista menettelyistä, toisin sanoen näiden menettelyjen käytöstä. Toiseksi siinä korostetaan oikeutta tiedon saatavuuteen ja viimeiseksi muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa.

Tarkistukset koskevat esimerkiksi ympäristöpolitiikkaan liittyvien painopisteiden määrittelyä ja yleisön osallistumista ympäristöpolitiikan määrittelyyn. Tiedonsaantimahdollisuuksista on nyt ilmoitettava selkeästi, kuten esimerkiksi mahdollisuudesta saada tietoa yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevien menettelyjen edistymisestä. Lisäksi tietoa on tarjottava arvioimalla lukuisten kuulemisten tuloksia.

Joillakin aloilla mietintö ei kuitenkaan täytä yleissopimuksen vaatimuksia. Tämä pätee varsinkin oikeuden saatavuuteen sikäli, ettei taloudellisten esteiden vähentämiseen tai poistamiseen ole olemassa vakiintunutta tukimekanismia. Oikeuden saatavuutta rajoittaakin usein juuri se, ettei oikeutta hakevilla ole tarvittavia taloudellisia voimavaroja.

Yleisesti ottaen tämä on merkittävä edistysaskel, jolla varmistetaan toisaalta tehokas osallistuminen ajoissa suunniteltujen menettelyjen kautta ja toisaalta tiedon saatavuus, joka mahdollistaa järkevän demokraattisen osallistumisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen.(FR) Äänestin tiettyjä Århusin yleissopimuksen soveltamista koskevia parlamentin tarkistuksia vastaan. Kannatan tietenkin mahdollisimman kattavaa tiedottamista kansalaisille. Mielestäni tiedottaminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että tietyt kansalaisjärjestöt, joiden edustavuudesta ei vieläkään ole näyttöä, nostavat jatkuvasti kanteita. Mikäli kyseessä on todistettavasti yleinen etu, sen mentävä usein itsekkäidenkin näkökohtien edelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mielestämme Århusin yleissopimus on arvokas oikeudellinen väline, jolla taataan ympäristötiedon julkinen saatavuus ja kansalaisten osallistuminen päätöksentekomenettelyihin. Yleissopimuksen tavoite on siis rakentava. Äänestimme tarkistusta 25 vastaan. Yksinomaan periaatteellisista syistä katsomme, että oikeutta pitäisi käydä kansallisissa tuomioistuimissa, jotka soveltavat nykyistä lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders (ALDE), kirjallinen. – (NL) Demokraattisille arvoille perustuvassa yhteiskunnassa pitäisi mielestäni antaa kaikille osapuolille samat oikeudet. Niihin sisältyy myös oikeussuojakeinojen yhtäläinen ja syrjimätön saatavuus niin kansalaisille, yrityksille kuin kansalaisjärjestöillekin. Tästä on jo annettu riittävät määräykset perustamissopimuksen 230 artiklan 4 kohdassa. Siksi oli mielestäni asianmukaista äänestää tarkistuksia 19, 22, 24 ja 25 vastaan.

 
  
  

- Jarzembowskin mietintö (A6-0410/2005)

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI).(NL) Arvoisa puhemies, itse asiassa jo eilisen satamapalvelujen vapauttamisesta käydyn keskustelun jälkeen oli ilmeistä, että Euroopan parlamentin jäsenten valtaenemmistö halusi, ja haluaa edelleen, ottaa huomioon Euroopan satamatyöläisten heille esittämät oikeutetut perustelut. Se on tietenkin hyvä asia.

Voimme vain toivoa, että jossakin määrin todellisuudesta vieraantunut komissio ei jatka vihanpitoaan. Tässä suhteessa meidän ei pitäisi elätellä liikaa toiveita, koska meille aiotaan uskoakseni jo ensi kuussa esitellä uudelleen Bolkesteinin direktiivi.

Näin ollen panen mielihyvin merkille, että hylkäämällä tänään jäsen Jarzembowskin mietinnön olemme selvästi valinneet periaatteen, jonka mukaan työllistämme ensin omat kansalaisemme. Olemme suojelleet jäsenvaltioiden satamatyöläisiä täysin erilaisia työehtoja soveltavien maiden epäreilulta kilpailulta. Olen iloinen siitä, että parlamentin vasemmisto ja oikeisto ovat kerrankin asettaneet omat kansalaisensa etusijalle. Ne ovat kerrankin asettaneet omien kansalaistensa perusedut ideologian edelle. Toivottavasti muut seuraavat niiden esimerkkiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dirk Sterckx (ALDE).(NL) Arvoisa puhemies, en hylännyt ehdotusta satamadirektiiviksi. Mielestäni sitä olisi pitänyt tarkistaa ja parantaa, sillä meillä oli käsissämme tasapuolinen tarkistuspaketti.

Olisimme voineet ammattiliittojen vaatimuksesta poistaa direktiivistä omahuolintaa koskevan lausekkeen. Olisimme voineet laatia lupia ja sopimuksia koskevat säännökset, joiden nojalla satamaviranomaiset valitsevat satamapalvelujen tarjoajat. Olisimme voineet laatia selkeän oikeudellisen kehyksen luotsipalveluille. Olisimme voineet suunnitella selkeät siirtymäjärjestelyt nykyiselle lupakäytännölle.

Parlamentin enemmistö piti tätä tarpeettomana, vaikka EU:n satamia koskevista toimintalinjoista on keskusteltu jo kymmenen vuotta ja tunnemme todennäköisesti jo kaikki perustelut. En aio langeta lyhytnäköiseen ajatteluun ja pistää päätäni pensaaseen. Meidän poliitikkojen velvollisuutena on säätää lakeja. Tänään niin ei tehty. Siirrämme nyt päätöksenteon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomareille, jotka päättävät, mikä on palveluiden vapaan liikkuvuuden merkitys satamissamme. Euroopan parlamentti oli tänään lyhytnäköinen. Itse olin eri mieltä asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, esittelin PPE-ryhmän puolesta satamapalveludirektiivin sisämarkkina-asioiden valiokunnassa, ja äänestin ilmiselvästi sen hylkäämisen puolesta, vaikkakin täysin eri syistä kuin lähes kaikki muut parlamentin jäsenet. Tällä direktiivillä otettiin takapakkia siinä vapauttamisessa, johon Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli jo ryhdytty. Monet parlamentin jäsenet kieltäytyivät tunnustamasta sitä, että toimimme nyt globaalissa taloudessa ja kilpailijamme ovat parempia ja nopeampia kuin me. Olinkin huolissani siitä, ettei tämä edellisen komission laatima jokseenkin surkea direktiiviehdotus ollut riittävän kauaskantoinen; nykyisen komission ei olisi koskaan pitänyt esittää sitä uudelleen.

Meidän pitäisi monistakin syistä olla tietoisia ja huolestuneita globaaleista kilpailijoistamme. Emme pysty mitenkään hoitamaan tilannetta sulkemalla silmämme tosiasioilta ja unohtamalla, että toimimme globaaleilla markkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin ehdotettua satamapalveludirektiiviä vastaan, koska sillä olisi mielestäni ollut vakavia seurauksia vaalipiirini tärkeimmälle satamalle, Belfastin satamalle. Tavanomaista "yhden koon" ratkaisua kaikille EU:n satamille tuputtavalla direktiivillä velvoitettaisiin Belfastin satama, jossa käsitellään 66 prosenttia Pohjois-Irlannin meritse tapahtuvasta kaupasta, noudattamaan tarpeettomia ja kauppaa rajoittavia käytäntöjä, jotka tuhoavat sen taloudellisen kannattavuuden.

Varsinkin Belfastin nykyiset investointiohjelmat, jotka ovat elintärkeitä satama-alueen tulevaisuudelle ja joita parhaillaan otetaan käyttöön, kärsisivät jatkuvasta kilpailuttamisesta, mikä on epäkäytännöllistä pitkäaikaisen infrastruktuurin turvaamisen kannalta.

Vaikka onkin aivan oikein, että tietyillä markkinoilla kilpaillaan avoimesti, on mielestäni tarpeetonta soveltaa tällaisia vaatimuksia tässä muodossa markkinoihin, jotka jo perustuvat sopimusten avoimeen kilpailuttamiseen, kuten Belfastin sataman rahdinkäsittely.

Pohjois-Irlanti on suuresti riippuvainen kilpailukykyisen ja tehokkaan satamainfrastruktuurin ylläpitämisestä. Mielestäni tällä tarpeettomalla direktiivillä vain estettäisiin Belfastin ja muiden satamien kehitys. Siksi torjun jyrkästi ehdotuksen, jolla olisi lamaannuttava ja taannuttava vaikutus.

 
  
MPphoto
 
 

  Kader Arif (PSE), kirjallinen. (FR) Koska eurooppalaiset satamat ovat maailman nykyaikaisimpia ja kilpailukykyisimpiä, en ymmärrä, mihin tarvitaan Euroopan satamapalvelujen vapauttamista koskevaa direktiiviä.

En myöskään ymmärrä, miksi komissio haluaa itsepintaisesti antaa säädöksen, johon varustamot, Euroopan satamien hallinto ja etenkään satamatyöläiset eivät ole tyytyväisiä. Tämä itsepintaisuus hipoo jo demokratian kieltämistä, kun käy selväksi, että komissio rohkenee esitellä saman ehdotuksen, jonka Euroopan parlamentin jäsenet ovat jo hylänneet.

Direktiivissä ehdotettu omahuolinta uhkaa sekä tuhansien työntekijöiden työpaikkoja Euroopan satamissa että tavaroiden ja henkilöiden turvallisuutta, kun näitä työntekijöitä kilpailutetaan tilapäisesti palkatun ja usein ammattitaidottoman työvoiman kanssa.

Äänestämällä tätä epäoikeudenmukaista ehdotusta vastaan haluan saada ammattinsa säilymistä puolustavat työntekijät vakuuttuneiksi tuestani. Kehotan komissiota ryhtymään vihdoin työhön, jotta se takaisi korkean työllisyyden ja parantaisi yhdenmukaisesti sosiaaliturvaa sen sijaan, että se keskittyy järjestelmällisesti ja häpeämättä purkamaan kansalaistemme sosiaalietuuksia yhdistäen siihen häikäilemättömän sosiaalisen polkumyynnin.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Komissio haluaa saattaa voimaan direktiivin, jonka Euroopan parlamentti on hylännyt jo kolmesti edellisellä vaalikaudella. Tämä on demokratian kieltämistä.

Ei ole kuitenkaan mitään syytä hyväksyä tänään tätä ehdotusta, joka uhkaa vakavasti ihmisten turvallisuutta ja työpaikkoja.

Ehdotuksessa esitetään omahuolintaa, joka antaa "aloittelijoille" mahdollisuuden työskennellä satamassa ja käsitellä rahtia, ja edistetään siten sosiaalista polkumyyntiä ja vaarannetaan turvallisuus.

Satamassa työskentelevistä ammattiryhmistä yksikään ei ole tyytyväinen tähän ehdotukseen: eivät varustamot, luotsit eikä satamapalveluhenkilöstö.

Vapaa markkinatalous näyttääkin olevan syynä siihen, että haluamme muuttaa satamamme supermarketeiksi myymällä satamainfrastruktuurin yksityisille.

Euroopan satamat ovat kilpailukykyisiä, ja jos aiomme antaa säädöksiä, niiden on koskettava merituvallisuutta, salmien turvallisuutta, aluesuunnittelua ja miehistöjen voimakasta keskittymistä Pohjanmerelle Välimeren kustannuksella.

Komission ehdotus ei vastaa satamiemme nykyisiä vaatimuksia. Se on hylättävä.

Tässä kuussa satamapalveludirektiivi, ensi kuussa "Bolkestein-direktiivi". Milloin aiomme kuunnella eurooppalaisia?

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tätä direktiiviehdotusta vastaan, ja olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hylkäsi sen. Hylkääminen osoittaa, että EU:n toimielinten keskinäinen valvontajärjestelmä todella toimii. Ilman vaaleilla valittua Euroopan parlamenttia vaarana olisi todellakin ollut, että komissio ja jäsenvaltioiden ministerit neuvostossa olisivat omin päin antaneet tämän epämieluisan säädöksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paolo Costa (ALDE), kirjallinen. (EN) ALDE-ryhmä katsoo, että satamapalvelujen on kuuluttava sellaiseen yhteisön lainsäädäntökehykseen, jossa otetaan huomioon niiden erityisedellytykset. Tällaisella säädöskehyksellä pitäisi antaa palveluntarjoajille tasapuolinen mahdollisuus osallistua sataman toimintaan, mistä olisi olennaista etua satamien kehitykselle. Tämä olisi myös otollinen tilaisuus harkita satamaviranomaisen asemaa tai sataman toimintamenetelmiä.

Lisäksi on tehtävä perinpohjainen selvitys valtiontuen myöntämisedellytyksistä avoimen ja oikeudenmukaisen kilpailun takaamiseksi satamien välillä.

Ilman tällaista kehystä perustamissopimusta sovellettaisiin tapauskohtaisesti, mikä johtaisi kiistojen ratkaisemiseen tuomioistuimissa, joissa todellinen valta on tuomareilla. Näin syrjäytettäisiin Euroopan unionin kaksi lainsäädäntöelintä.

Euroopan komission ehdotus oli liian epätäydellinen ja sekava saadakseen Euroopan parlamentin kannatuksen ilman huomattavia tarkistuksia.

Tämän ehdotuksen hylkäämisen vuoksi ja kaikista näistä syistä ALDE-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota järjestämään kattavan kuulemismenettelyn…

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel António dos Santos (PSE), kirjallinen. (PT) EU voi kehittyä ja vakiinnuttaa asemansa vain, jos se perustuu sellaisiin arvoihin kuin yhteisvastuu, väkivallattomuus, yleinen järjestys sekä valtiorakenteiden väkivallattomuuden määrätietoinen edistäminen.

Parlamentti keskusteli pääsyä satamapalvelujen markkinoille koskevasta direktiivistä kohtuuttoman painostavassa ja väkivallan täyttämässä ilmapiirissä, josta aiheutui anteeksiantamattomia taloudellisia vahinkoja ja henkilövahinkoja.

Lain rikkomiseen ja levottomuuksiin syyllistyneet eivät hyödy toiminnastaan millään tavoin.

Vaikka tässä direktiivissä käsitellyt kysymykset ovatkin sinänsä arvokkaita ja yhteiskunnalliset etunäkökohdat saatiin tasapainoon, päätin siitä huolimatta äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela ja Emanuel Jardim Fernandes (PSE) , kirjallinen. (PT) Äänestimme direktiiviehdotuksen hylkäämisen puolesta, koska mielestämme hallitsematon pääsy julkisten palvelujen markkinoille johtaa vakaviin kansanterveys- ja turvallisuusongelmiin. Lisäksi se estää turvatun palvelutarjonnan ja palvelun jatkuvuuden heikentäen siten kyseisen palvelun tehokkuutta. On muistettava, että kyseessä on julkinen palvelu.

Kolme vuotta sitten komissio esitti ensimmäisen tätä alaa koskevan ehdotuksen, joka tuolloin hylättiin. Keskustelemme siis jälleen kerran päätöslauselmaehdotuksesta, jonka asiaa käsittelevä valiokunta kaatoi äänestyksessä. Äänestys oli selkeä viesti parlamentille: on mahdotonta hyväksyä sellaisia säädöksiä, jotka voivat aiheuttaa oikeudellisia ristiriitoja nykyisen kansainvälisen oikeuskehyksen ja yhteisön nykyisen lainsäädännön kanssa – mainittakoon esimerkiksi julkisten palvelujen käsitteeseen olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskeva asetus (ETY) N:o 1191/69 – ja johtaa omahuolintapalveluiden täydelliseen vapauttamiseen.

Tämä sanoma menee vieläkin pidemmälle ja osoittaa selvästi, etteivät Euroopan kansalaisten edustajat mitenkään voi hyväksyä ehdotusta, joka on sovellettavissa huomattavan erilaisiin satamiin; niissä pakollinen vapauttaminen luultavasti johtaa taloutta vahingoittaviin monopoleihin. Kaiken lisäksi ehdotuksella on hirvittävät yhteiskunnalliset seuraukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Satamapalveluiden vapauttamista koskeva Euroopan komission direktiivi on pelkkä satamiin sovellettava Bolkesteinin direktiivi. Ehdotus on palautettu Euroopan parlamentin käsittelyyn, vaikka sen edellinen lähes identtinen versio hylättiin jo muutamia kuukausia sitten. Bolkesteinin direktiivin tavoin tällä ehdotuksella junaillaan sosiaalista polkumyyntiä nimenomaan Euroopan unionin alueella ja vaarannetaan työpaikat. Ehdotuksella ei myöskään taata mitään: ei kilpailukykyä, kasvua, tehokkuutta eikä turvallisuutta. Sillä edistetään ainoastaan loukkaamattomana pidettyä vapaata kilpailua todellisista seurauksista piittaamatta.

On selvää, etteivät eurooppalaiset satamat ole niin kilpailukykyisiä kuin toivoisimme, että maakuljetusreittien ruuhkia on purettava ja että tietyistä ammattiyhdistysmonopoleista ja niiden väärinkäytöksistä olisi paljonkin sanottavaa. Näitä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista tuhoamalla työpaikkoja, esittämällä ideologisia ehdotuksia, joiden vaikutuksia ei ole arvioitu, tai avaamalla taloutemme epäreilulle kansainväliselle kilpailulle.

Päätavoitteemme on oltava eurooppalaisten työntekijöiden työpaikkojen puolustaminen Euroopassa, ja meille Front National -puolueen jäsenille ranskalaisten työntekijöiden työpaikkojen puolustaminen Ranskassa. Hylkäämme ehdotuksen lopullisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Satamapalveludirektiivi on esimerkki tarpeettomasta EU:n lainsäädännöstä. Äänestimme mietintöä vastaan ja kehotimme hylkäämään komission ehdotuksen. Päätimme kannattaa tarkistuksia, joiden tavoitteena on direktiivin soveltamisalan rajoittaminen. Näin ollen äänestimme niiden ehdotusten puolesta, joissa luotsipalvelut ja omahuolinta jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Suhtaudumme satamapalveludirektiiviin varauksellisesti useista syistä.

– Satamapalveludirektiivissä ei oteta huomioon toissijaisuus- eikä suhteellisuusperiaatetta. Luotsausta, lastin purkamista ja omahuolintaa koskevat poliittiset päätökset on tehtävä jäsenvaltioissa.

– Direktiiviehdotuksen mukaan samaa työtä tekevät työntekijät voivat kuulua eri etujärjestöihin. Tämä edistää työnseisauksia ja haittaa rauhanomaisia ja järjestäytyneitä työmarkkinasuhteita.

– Satamapalveludirektiivi tuskin edistää kilpailua. Satamat ovat keskenään kilpailevia yrityksiä. Satamapalveludirektiivillä yritetään pakottaa satamat hyväksymään tilanne, jossa muut yhtiöt pystyvät ottamaan itselleen osan niiden liiketoiminnasta vastoin niiden tahtoa. Tämä on järjetöntä. Kenellekään ei juolahtaisi mieleenkään pakottaa Volvoa hyväksymään sellaisia alihankkijoita, joita se ei halua.

Satamayrittäjien välinen kilpailu on hyvä asia ja edistää tehokkaampia ratkaisuja. Jos jonkin toisen toimialan suuryritys ei ole tehokas ja asiakaslähtöinen, se putoaa markkinoilta. Näin asiat toimivat myös eurooppalaisissa satamayhtiöissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. – (MT) Tällä direktiivillä ajetaan läpi tarpeettomia ja epätoivottuja määräyksiä ja valvontaa.

Ehdotus direktiiviksi vaarantaa satamatyöntekijöiden toimeentulon monissa maissa, myös Maltalla. Tämä on meille olennainen kysymys. Nykyisellään direktiivi huonontaa palveluiden laatua ja turvallisuutta sekä aiheuttaa lisäuhkia jo tehdyille tai suunnitelluille investoinneille, joiden tavoitteena on parantaa lukuisten satamien infrastruktuuria.

Päinvastoin kuin komission jäsenet väittävät, tällä direktiivillä ei luoda uusia markkinoita, ei lisätä kilpailun oikeudenmukaisuutta eikä senkään vertaa työntekijöiden mahdollisuuksia. Sitä vastoin tästä direktiivistä on haittaa sekä satamassa työskenteleville että muille talouselämän aloille.

Meidän on ymmärrettävä, että Euroopan unionin laajentuminen on lisännyt jäsenvaltioiden välisiä eroja, ja niinpä lakeja säädettäessä on varottava niputtamasta kaikkia jäsenvaltioita yhteen ja olettamasta, että se, mikä pätee yhteen jäsenvaltioon, pätee muihinkin.

Solidaarisuudesta maltalaisia sekä monia muunmaalaisia työntekijöitä kohtaan äänestän siis tätä direktiiviä vastaan. Viime kädessä sillä heikennetään työntekijöiden asemaa ja pikemminkin aiheutetaan ongelmia kuin ratkaistaan niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ehdotuksen hylkäämistä vastaan. Itse asiassa olisin halunnut esittää näkemykseni tarkistetusta ehdotuksesta.

Ehdotetuilla tarkistuksilla olisi voitu auttaa eurooppalaisia satamia vastaamaan kansainväliseen kilpailuun.

Hetkellinen tunnekuohu meni satamiemme tulevaisuuden edelle.

Korostan, ettei satamatyöläisten asennetta voida hyväksyä. Kansallista kansanedustuslaitosta vastaan ei koskaan olisi hyökätty samalla tavoin kuin Euroopan parlamenttia vastaan hyökättiin eilen. Satamatyöläiset vierittivät syyn Euroopan parlamentin niskoille heitellen katukiviä, rautatankoja ja muuta vastaavaa, vaikka parlamentti tekee unionin toimielimistä eniten työntekijöiden puolustamiseksi.

Tuomitsen siis työntekijöiden vehkeilyn. Vaikka jaankin heidän huolensa joistakin näkökohdista, en koskaan myönny väkivallan käyttöön painostuskeinona. Tässä on kyse hyökkäyksestä demokratiaa vastaan.

On kylläkin käsittämätöntä, että satamissamme työskentelee ammattitaidotonta henkilöstöä. Emme kuitenkaan voi jatkuvasti huolehtia talouden kehittämisestä, kilpailukyvystä ja sosiaalisesta edistyksestä, ellemme hanki tämän alan toimiin tarvittavia varoja. Hampurin, Marseillen ja Antwerpenin satamien toiminnan jatkuminen varmistetaan tarjoamalla niissä vähintään yhtä houkuttelevia palveluita kuin Aasian satamissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ehdotuksemme satamapalveluja koskevan direktiivin hylkäämisestä on ilokseni hyväksytty.

Suunnitelmat satamapalvelujen vapauttamiseksi on romutettu toisen kerran alan työntekijöiden voimakkaan liikehdinnän vuoksi. He ovat alusta alkaen vastustaneet tätä uutta hyökkäystä oikeudenmukaisia työpaikkoja vastaan. Vapauttamisen tarkoituksena oli myös antaa tämä kansallisen kehityksen kannalta merkittävä ala suurimpien varustamoiden hallintaan ja siten loitontaa osapuolia entisestään.

Meidän on kuitenkin pidettävä silmällä kaikkia EU:n uusia yrityksiä jättää jälleen käsiteltäväksi ehdotus, joka on hylätty kahdesti. Satamapalveluita yritetään yksityistää sisällyttämällä ala palvelujen sisämarkkinoita koskevaan surkeaan direktiiviehdotukseen tai jättämällä yhteisön sisäistä merenkulkua koskevat ehdotukset vaivihkaa uudelleen käsiteltäviksi. Kaikki tällaiset yritykset on torjuttava päättäväisesti.

Kuten työntekijät ovat korostaneet, yhteisön direktiiville ei ole tällä alalla perusteita.

Tällä kertaa satamapalvelutyöntekijöiden voittoon on syytä olla tyytyväinen. Sen avulla eri maiden työntekijät vastustavat EU:n uusliberalistisia toimia, joilla vaalitaan suurien talous- ja rahoitusryhmittymien etuja, poljetaan työntekijöiden oikeuksia ja heikennetään jäsenvaltioiden julkista sektoria ja palveluita.

 
  
MPphoto
 
 

  Jeanine Hennis-Plasschaert (ALDE), kirjallinen. (EN) Satamapalvelujen on kuuluttava sellaiseen lainsäädäntökehykseen, jossa otetaan huomioon niiden erityisluonne. Yhteisön kehyksellä varmistettaisiin tasapuolinen mahdollisuus satamatoiminnan harjoittamiseen. Lisäksi yhdennetyt toimet ovat välttämättömiä eurooppalaisten satamien kehityksen tukemiseksi. Tämä olisi myös otollinen tilaisuus harkita sataman hallintoelimen roolia sekä sataman toimintamenetelmiä.

On myös oleellista tehdä tarkka selvitys valtiontukisäännöistä, jotta taataan avoin ja oikeudenmukainen kilpailu eurooppalaisten satamien välillä. Emme voi hyväksyä tapauskohtaisia päätöksiä, jotka johtaisivat "tuomarivaltaan" ja Euroopan unionin kahden lainsäädäntöelimen syrjäyttämiseen.

Euroopan komission ehdotus oli liian epätäydellinen saadakseen tukea. Tämän ehdotuksen hylkäämisen vuoksi ja kaikista mainituista syistä kehotan Euroopan komissiota käynnistämään laajan kuulemismenettelyn kaikkien asianosaisten osapuolten kanssa. Kehotan sitä myös antamaan puheenvuoron toistaiseksi huomiotta jätetyille osapuolille, jotka ovat esittäneet vaatimuksia, sekä esittämään kunnianhimoista valkoista kirjaa koko EU:n merisatamapolitiikasta mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä ja direktiiviä vastaan aivan kuten tämän ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Satamien omistajat ja hallintoelimet vastustivat direktiiviä, samoin työntekijät ja ammattiliitot.

Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat jälleen kerran torjuneet ehdotuksen, ja toivon, että komissio kuuntelee tällä kertaa demokratian ääntä yrittämättä jälleen esitellä vastenmielisiä suunnitelmiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Tanskan liberaalipuolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät ensimmäisen tarkistuksen puolesta. Siinä kehotetaan hylkäämään komission ehdotus, koska sen perusteella on mahdotonta päästä tyydyttävään tulokseen. Satamapalveludirektiiviä tarvitaan, mutta ei komission ehdottamassa muodossa. Tämän alan lainsäädäntöprosessi on aloitettava alusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Satamapalvelujen vapauttamista koskevan direktiivin kolmannessa versiossa Euroopan komissio ehdottaa työpaikkojen vähentämistä, palkkatason alentamista ja sosiaalista polkumyyntiä sekä turvallisuusmääräysten ja ammattipätevyyden heikentämistä.

Tuhannet satamatyöläiset, jotka osoittivat mieltään eri puolilla Eurooppaa marraskuussa 2003 tuomitakseen nämä vääryydet, eivät saaneet ihmisiä järkiinsä. Komissio ei suvaitse poikkeuksia vaalimassaan antinationalistisessa ja yhteiskunnanvastaisessa ääriliberalismissa: komissio haluaa edelleen vääjäämättä palauttaa satamapalveludirektiivin Euroopan unionin esityslistalle, aivan kuten Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä hylätyn Euroopan perustuslakiehdotuksenkin.

Satamapalvelujen vapauttamista koskeva direktiivi on todellinen Bolkesteinin direktiivin pikkusisar. Sen ainoana tavoitteena on sallia työntekijöiden vastakkainasettelu käyttämällä ulkomaista huonosti koulutettua työvoimaa kansallisten työntekijöiden kustannuksella sellaisissa aluksissa, jotka aivan liian usein ovat mukavuuslippualuksia.

Hyökättyään julkisia palveluita, tekstiiliteollisuutta, hiili- sekä rauta- ja terästeollisuutta vastaan vapaakauppakiihkoilijat käyvät nyt siis satamatyöntekijöiden kimppuun yrittämällä ajaa läpi kansallisvastaista ajattelumalliaan, jossa ulkomaiset työntekijät asetetaan etusijalle työmarkkinoilla. Front National -puolue puolustaa tapansa mukaan ranskalaisten työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen.(FR) Satamapalvelujen vapauttamista koskevan komission direktiiviehdotuksen tavoitteena ovat vain ja ainoastaan mukavuuslippusatamat. Emme halua olla missään tekemisissä niiden kanssa sen enempää kuin mukavuuslippualustenkaan kanssa, joihin häikäilemättömät varustamot palkkaavat huonosti koulutettua ja alipalkattua työvoimaa.

Komission halu vapauttaa tämä ala mihin hintaan hyvänsä tietää työttömyyttä ja yhteiskunnallista hätää. Ääriliberalistisen ja antinationalistisen ideologiansa nimissä komissio ilmoittaa leikkaavansa kustannuksia turvallisuuden, työllisyyden ja palvelujen laadun kustannuksella. Satamien työntekijöiden monopoliaseman tuhoaminen aiheuttaa paitsi uuden yhteiskunnallisen murhenäytelmän myös turvattomuutta Euroopan satamissa, ja viime kädessä se vain heikentää niiden kilpailukykyä.

Koko Euroopan satamatyöläisten ja satamien edustajien marraskuussa 2003 järjestämän valtavan mielenosoituksen ansiosta tämä "Bolkestein II" -direktiivi heitettiin syrjään. Siten estettiin tämän epäoikeudenmukaisesti leimatun ammatin vapauttaminen kehitysmaiden huonosti koulutettujen työntekijöiden hyväksi.

Jälleen kerran suositaan ulkomaisen työvoiman työllistämistä ja sen myötä asiantuntemuksen, ammattitaidon, perinteiden ja sosiaalisten saavutusten katoamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. (FR) Satamapalveluiden vapauttaminen on juuri se aihe, joka herättää voimakkaita tunteita Euroopan unionin toimielimissä ja saa jäsenvaltiot reagoimaan. Vuonna 2003 Euroopan komissio onnistui saamaan tuhansia pääasiassa ranskalaisia, englantilaisia, saksalaisia, belgialaisia ja alankomaalaisia satamatyöläisiä kaduille vastustamaan toisinaan väkivaltaisestikin sellaista direktiiviehdotusta, joka heikentäisi heidän asemaansa ja johtaisi väistämättä huomattaviin työpaikkojen menetyksiin heidän alallaan.

Kaikkein kiistanalaisin näkökohta oli omahuolinta, toisin sanoen varustamon mahdollisuus huolehtia itse oman henkilöstönsä ja laitteistonsa avulla tietyistä satamapalveluista, jotka olivat tähän saakka olleet satamatyöläisten yksinoikeus.

Tänään esitellyssä asiakirjassa omahuolinnan periaate on säilytetty, jolloin kuka tahansa voi pestautua satamatyöhön sekä luotsi-, kiinnitys- ja hinauspalveluihin. Lisäksi romualuksia käyttävät häikäilemättömät varustamot voivat teettää työt huonosti koulutetulla ja alipalkatulla henkilöstöllä.

Olipa tavoite mikä tahansa, Eurooppaa ei pidä rakentaa vaarantamalla turvallisuusnormit ja ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset. Euroopan unionin päättäjien on mukavasta norsunluutornistaan käsin yritettävä jälleen kerran keksiä jotakin parempaa tai sitten pantava ehdotuksensa syrjään.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) On kulunut tuskin vuottakaan siitä, kun Euroopan komission ehdotus direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille hylättiin juuri ennen komission toimikauden päättymistä, 13. lokakuuta 2004. Onkin aivan käsittämätöntä, että komissio voi nyt esittää uuden direktiiviehdotuksen, jossa on paitsi huomattavasti tiukempia säännöksiä myös samat perussäännöt, jotka koituivat sen edellisen ehdotuksen kohtaloksi. Mielestäni ehdotus direktiiviksi poikkeaa tähän saakka noudatetusta EU:n kilpailupoliittisesta mallista, jonka tavoitteena on varmistaa toimiva kilpailu. Mallin mukaan sääntelytoimet markkinoilla tai yksittäisellä markkinasektorilla ovat perusteltuja vain, jos markkinarakenteita koskevat ehdot tai markkinatoimijoiden yritykset rajoittaa kilpailua estävät talouden tehokkaan toiminnan.

Olen helpottunut tämän keskustelun tuloksesta sekä laajojen mielenosoitusten silminnähtävästä vaikutuksesta, vaikka tuomitsen tietenkin erittäin voimakkaasti Strasbourgissa puhjenneet väkivaltaisuudet. Direktiiviehdotuksella puututaan satamien lastauspalveluiden kilpailuun, vaikka markkinoiden rakenteet, niiden toiminta tai sen tulokset eivät edellytä toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin satamapalveludirektiivin hylkäämisen puolesta, sillä mielestäni jäsenvaltioiden pitäisi säännellä omien satamiensa sisäistä toimintaa edellyttäen, että se on Euroopan unionin kilpailu- ja valtiontukilainsäädännön mukaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen.(FR) Ääriliberalismin ja sääntelemättömän vapaakaupan hyökyaalto on 20 vuoden ajan tuhonnut hiilikaivoksiamme ja terästehtaitamme sekä niitä teollisuudenaloja, joissa tuotetaan tekstiili- ja nahkatuotteita, työstökoneita, elektroniikkaa ja ajoneuvoja. Se on autioittanut kalasatamiamme, lammas-, nautakarja- ja siipikarjatilojamme, Languedoc-Roussillonin alueen viinitarhoja, Länsi-Intian banaaniviljelmiä ja Réunionin suurtiloja jättäen naiset ja miehet, mukaan luettuina jäsenvaltioidemme työntekijät, yhtäkkiä vaille sosiaalista suojelua. Tämä aalto murtui vihdoin Ranskan kansalaisten tahdonilmaukseen 29. toukokuuta 2005 järjestetyssä kansanäänestyksessä.

Ihmiset eivät enää hyväksy omien sosiaaliturvakäytäntöjemme purkamista. He eivät myöskään hyväksy ulkomaisen "työvoiman" häpeällisen riiston suosimista Bolkesteinin direktiivin ja sen pikkusisaren, satamapalveludirektiivin, avulla.

Front National -puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet ovat tänä keskiviikkona, 18. tammikuuta 2006, parlamentin enemmistön turvin torjuneet toisen kerran eurooppalaisten satamatyöläisten, satamaluotsien ja ahtauksesta sekä muusta satamatyöstä vastaavan henkilöstön uhraamisen Euroopassa yksinomaan merirahtia hallitsevien monikansallisten yhtiöiden hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Ó Neachtain (UEN), kirjallinen. (EN) Tunnen käsiteltävänä olevasta komission ehdotuksesta samaa huolta kuin monet irlantilaiset sidosryhmät, jotka esittivät ehdotuksia Irlannin hallitukselle, ja samaa huolta tunnetaan myös monissa jäsenvaltioissa. Suurin huolenaihe on, että komissio esittää oikeudellisia vaatimuksia, jotka voivat haitata direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tärkeimpien satamien keskeisiä kaupallisia ja kaupankäyntiin liittyviä valtuuksia. Näin ollen on kyseenalaista, onko komission ehdotus kaikkien sisäisten satamatoimien pakollisesta toimilupakäytännöstä käyttökelpoinen.

Hallituksen tekemä Sea Ports High Level Review (merisatamien korkean tason arviointi) -tutkimus osoitti, että Irlannin merisatamissa käydään kovaa kilpailua satamien sisäisillä palvelumarkkinoilla. Vuokraisäntämalli toimii menestyksekkäästi tärkeimmissä satamissa, joissa sisäisten palvelujen kilpailuttaminen on yleinen käytäntö, eikä yksikään toimija ole määräävässä asemassa. Tämä on edistänyt merkittävästi yksityisen sektorin osallistumista satamapalveluiden tuottamiseen.

Tutkimuksessa korostettiin myös kovaa kilpailua Irlannin merireiteillä ja niiden välillä. Irlannin saariaseman vuoksi kasvava kilpailu satamien välillä on myös ratkaisevan tärkeää, mutta satama-alan on tuettava tulevia yrityksiä EU:n satamapolitiikan toteuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin satamapalvelujen vapauttamista koskevaa mietintöä vastaan, koska investointien ja valtiontuen avoimuuden lisäämisen sijasta siinä painotetaan Euroopan satamien välisen kilpailun kiristämistä. Tarjouskilpailujärjestelmän avulla yksityisyritykset pystyvät käyttämään satamissa omia työntekijöitään, ja vakituinen satamahenkilöstö menettää työpaikkansa. "Omahuolintaa" koskevaa ehdotusta on täysin mahdotonta hyväksyä.

Satamissamme on jo riittävästi kilpailua, ja on syytä panna merkille, että ne ovat myös maailman halvimpia. Uudet hinnanalennukset ja kiristynyt kilpailu vaikuttavat kielteisesti sekä turvallisuustoimenpiteisiin että ympäristönsuojeluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä on säännöksiä, jotka haittaavat satamien kaupallista toimintaa ja vaikuttavat myös satamien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

En ole tyytyväinen siihen, että näillä asioilla on käyty kauppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Satamat, ammattiyhdistykset ja muut elimet Skotlannissa ovat torjuneet jyrkästi tämän paketin. Merenkulkuvaltiona meillä on jo tehokkaat satamapalvelut, eikä kilpailumalli, jota komissio pyrkii tässä paketissa toteuttamaan, sovi Skotlannin eikä uskoakseni myöskään koko Euroopan tarpeisiin. Vähemmistön häikäilemätön väkivalta pilasi tämän viikon alussa esitetyt vastalauseet, mutta on ironista, että mieltä osoitettiin juuri sen EU:n toimielimen edustalla, joka ajaa heidän asiaansa. Olen iloinen, että olemme tänään panneet komission harkitsemaan asioita uudelleen, ja toivon, että se tällä kertaa hyväksyy näkemyksemme tästä asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen.(FR) Kannatin äänestyksessä ehdotuksen palauttamista parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokuntaan. Siten ehdotusta olisi voitu harkita perusteellisemmin, ja siihen tehdyt uudet tarkistukset olisivat antaneet mahdollisuuden kuulla uudelleen lukuisia ammattilaisia, kuten varustamoita, luotseja, satamapalvelu- ja hinaushenkilöstöä sekä satamatyöntekijöitä. Lisäksi Euroopan komissiota olisi voitu kehottaa vetämään ehdotus takaisin, ja kaikki tämä olisi tehty rauhanomaisesti.

Äänestin direktiiviehdotuksen hylkäämistä vastaan ensinnäkin siksi, että tarkistettu ehdotus olisi muodostanut järkevän perustan parlamentin työlle: ehdotustahan oli käsitelty vasta kerran. Lukuisat ammattilaiset haluavat sääntelykehyksen, ja tarvitsemme EU:n laajuiset säännöt edistääksemme oikeudenmukaista kilpailua ja satamiin tehtäviä investointeja sekä vahvistaaksemme oikeusvarmuutta tällä alalla.

En halunnut myöskään mukailla vasemmiston kantaa. Hylätessään ehdotuksen se aiheutti sellaisten tarkistusten hylkäämisen, joilla olisi voitu taata meriturvallisuus, koulutus ja sosiaaliset normit.

Kieltäydyn myös taipumasta satamatyöntekijöiden painostukseen. Heidän maanantainen mielenosoituksensa oli pöyristyttävä, kun ainakin 12 ihmistä loukkaantui ja Strasbourg kärsi jopa 300 000 euron vahingot. Olen todella pahoillani siitä, että tänään voidaan sanoa Euroopan parlamentin jäsenten antaneen periksi satamatyöntekijöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Corien Wortmann-Kool (PPE-DE) , kirjallinen. (NL) Äänestin direktiivin hylkäämisen puolesta, koska ainoa mahdollisuutemme oli äänestää komission alkuperäisen ehdotuksen puolesta tai sitä vastaan. Tämä ehdotus uudeksi satamadirektiiviksi jättää paljon toivomisen varaa monella alalla. Vaikka jäsen Jarzembowskin laatimat tarkistukset olivat asiapitoisia ja järkeviä, ne eivät saaneet tarpeeksi kannatusta. Koska ainoa vaihtoehtomme on jatkaa keskustelua EU:n satamapolitiikasta sanan laajassa merkityksessä, olen kehottanut komission jäsentä laatimaan tausta-asiakirjan, johon voimme toivottavasti perehtyä toden teolla.

 
  
  

- Päätöslauselma RC-B6-0026/2006

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, olin mukana valtuuskunnassa, joka matkusti seuraamaan Afganistanin vaaleja syyskuussa. Jo silloin totesimme, että ne suuret rahasummat, joita muun muassa Euroopan unioni investoi kehitysyhteistyöhön Afganistanissa, osoittivat erityisvaliokunnan tarpeellisuuden. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että olemme tämänpäiväisellä päätöslauselmallamme saaneet sen aikaan. Uskoakseni tämän Euroopan parlamentin jäsenistä koostuvan ryhmän yhtenä tehtävänä on seurata Euroopan unionin poliittisia tavoitteita Afganistanissa, ennen kaikkea kehitystä ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tuemme Afganistanin kehitystä kohti rauhaa, vakautta ja demokratiaa Taleban-hallinnon kaaduttua. Mielestämme on kuitenkin huolestuttavaa, että EU:lla on yhä näkyvämpi sotilaallinen rooli maassa.

Afganistan ei ole EU:n lähinaapuri. Näin ollen joukkojen sijoittaminen sinne ei ole EU:n tehtävä. Se on pikemminkin Yhdistyneiden Kansakuntien mandaatilla toimivien yksittäisten maiden ja puolustusorganisaatioiden tehtävä. Niille pitäisi luoda paremmat edellytykset sotilaalliseen toimintaan maailman kriisipesäkkeissä.

Edellä mainitun perusteella äänestämme tyhjää päätöslauselmasta toimitettavassa lopullisessa äänestyksessä, mutta tuemme ihmisoikeuksien turvaamista koskevia ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) Kaikkein järkyttävintä Euroopan parlamentin Afganistania koskevassa yhteisessä päätöslauselmassa on se, ettei siinä sanallakaan kritisoida lännen sotilasoperaatioita. Sen sijaan siinä tuetaan Naton "International Security Assistance Force" (ISAF) -operaatiota ja Kestävä vapaus -operaation (Operation Enduring Freedom, OEF) avulla käytävää niin kutsuttua "terrorismin vastaista sotaa". Ei riitä alkuunkaan, että vihreiden ryhmä vaatii ainoastaan ISAF:n ja OEF:n komentorakenteiden erottamista, sillä alueella toteutettavissa operaatioissa ISAF ja OEF kytkeytyvät tiiviisti yhteen.

ISAF:n sotilaallisen operaation laajentaminen eteläiseen Afganistaniin, joka on selvemmin sotatoimialuetta, ja sen myötä tiiviimpi osallistuminen sotaan pahentavat asioita. Eurooppalaisten joukkojen huomattava läsnäolo Afganistanissa helpottaa Yhdysvaltojen joukkoihin ja siten Irakin miehitysjoukkoihin kohdistuvia paineita.

Myös sotilastukikohdat, joiden ansiosta sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa on ylipäänsä mahdollista, on suljettava. Tämä koskee etenkin Termezissä Uzbekistanissa sijaitsevaa Saksan sotilastukikohtaa, jonka kautta kaikki Afganistaniin sijoitettavat joukot kulkevat. Yhteistyö Uzbekistanin kanssa on pöyristyttävää siksi, että maata johtaa autoritaarinen hallitus, joka on nimenomaan vastuussa Andijanin verilöylystä. Afganistanissa sijaitsevien sotilastukikohtien sulkemista on viivästyttänyt huomattavasti myös viimeisin kansainvälisen oikeuden loukkaus, johon CIA:n yksiköt syyllistyivät pommittamalla pakistanilaista kylää.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämän äänestysselityksen tarkoituksena on yhtyä pääpiirteissään parlamentin tyytyväisyyteen viime vuosien demokratisointiprosessia kohtaan. Ne ajat, jolloin Taleban-hallinto syyllistyi hirvittäviin väärinkäytöksiin ja ihmisoikeuksia koskevien keskeisten perussääntöjen ja -periaatteiden loukkauksiin, ovat kaukana takanapäin. Tehtävää on vielä paljon, mutta nykyään Afganistan on epäilemättä parempi paikka kuin vuosikymmeniin.

Tämä tyytyväisyydenilmaus ei koske kahta seikkaa. Kuten aiemmat puhujat mainitsivat, Afganistanissa on toisaalta vielä paljon tehtävää eri tasoilla. Toisaalta kansainvälisen yhteisön ja etenkin EU:n ja sen jäsenvaltioiden on jatkettava sekä aineellisen että inhimillisen käytännön tuen toimittamista, vaikka ymmärrämmekin, että se on palkitsevuudestaan huolimatta pitkäkestoinen prosessi.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen ja Jonas Sjöstedt (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestimme tyhjää Afganistania koskevasta päätöslauselmasta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä.

Vastustimme Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Afganistaniin ja vaadimme Yhdysvaltojen johtaman liittouman joukkojen vetäytymistä.

Mielestämme ISAF-joukot pitäisi muodostaa sellaisista maista, jotka eivät ole osallistuneet Yhdysvaltojen johtaman liittouman joukkoihin, ja pääosin muslimimaista, jotta helpotetaan kommunikointia afganistanilaisten kanssa ja heidän ymmärtämistään.

ISAF-rauhanturvajoukkojen pitäisi olla Yhdistyneiden Kansakuntien suorassa määräysvallassa ja Natosta riippumattomia.

Panemme kuitenkin päätöslauselmassa merkille myös lukuisia tärkeitä kohtia, joissa käsitellään demokratian kehittämisen tarvetta, ihmisten elintasoa ja sukupuolten tasa-arvoa sekä Afganistanin tarvitsemaa tehokkaampaa kehitysapujärjestelmää.

Näin ollen äänestämme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
  

- Päätöslauselma RC-B6-0025/2006

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE).(FI) Arvoisa puhemies, vastustan ehdottomasti homoseksuaalien syrjintää. Pahoittelen kuitenkin, että mietinnön otsikko oli aivan epäonnistunut ja että joissakin kohdin oli pakko vain äänestää tyhjää.

Jos me puhumme täällä oikeasta ongelmasta, syrjinnästä, miksi ihmeessä käytetään täysin epäasiallista psykologista sanaa homofobia? Fobiat luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin, ne ovat neuroottisiksi häiriöiksi katsottavia pelkotiloja. Niiden avuksi tarvitaan terapiaa eikä niitä voi poliittisin ohjaustoimin hoitaa, yhtä vähän kuin klaustrofobiaa tai araknofobiaa. Todelliset fobiat kehittyvät usein jonkun lapsuudenaikaisen tapahtuman vuoksi, ja niille voi olla ihan perustellut syynsä. Minä harmittelen sitä, että jos ihmisiä aletaan täällä syyllistää heidän tunteistaan tai fobioistaan, siitä vain tulee yksi uusi syrjinnän ja manipuloinnin muoto.

 
  
MPphoto
 
 

  Romano Maria La Russa (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pahoittelen yhteisen päätöslauselman laatimiseen käytettyjä menettelyjä. En hyväksy sitä, että neuvottelut käytiin häpeällisesti salassa ja ettei edustamani ryhmä osallistunut niihin. Ymmärrän tietenkin hyvin, että kaikki poliittiset ryhmät ovat tasa-arvoisia, mutta ilmeisesti jotkin ryhmät ovat "tasa-arvoisempia" kuin toiset.

Ryhmäni on vakaasti sitä mieltä, ettei demokratiassa voida sallia sukupuoleen, rotuun tai uskontoon perustuvaa epäoikeudenmukaisuutta tai syrjintää. Minusta tuntui kuitenkin välttämättömältä hylätä päätöslauselma, joka ei ole minun ja sisältää kaiken lisäksi asiakirjan tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia kohtia.

Päätöslauselman mukaan homoseksuaalit pitäisi tunnustaa täysimääräisesti natsijärjestelmän uhreiksi. Sehän on itsestään selvää! Mutta merkitseekö se, etteivät muut vainot olleet yhtä vakavia? Unohdammeko julmuudet, joista he kärsivät kommunistihallinnon ja muidenkin hallintojen aikana? Koska vapaus oman seksuaalisuuden ilmaisemiseen on taattava, tätä vapautta on mielestäni aina toteutettava yhteiskunnallemme ominaisia arvoja ja periaatteita kunnioittaen.

Perhe on aina tarkoittanut isää ja äitiä, miestä ja naista. Euroopan unioni ei mielestäni voi suoda itselleen oikeutta jyrätä alleen kansallisia hallituksia edistämällä kampanjoita oletettua syrjintää vastaan vain tukeakseen tiettyjä eturyhmiä, jotka eivät ole edes mainitsemisen arvoisia. Euroopan unioni ei voi ratkaista arvoihin, kulttuuriin ja perheeseen liittyviä kysymyksiä samalla tyylillä kuin yhteismarkkinakysymyksiä sekä pyytämällä jäsenvaltioita laillistamaan homoseksuaalien avioliitot yhdenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien suojelua koskevan perusteettoman velvoitteen nimissä. Muuten se saattaisi heikentää ikivanhan yhteisömme perimmäistä arvojärjestelmää.

 
  
MPphoto
 
 

  Francesco Enrico Speroni (IND/DEM).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin päätöslauselmaa vastaan. Olen tästä asiasta samaa mieltä ministeri Tremaglian kanssa, joka totesi kerran, että "homot", tai ainakin heidän tukijansa, ovat Euroopassa enemmistö.

Siitä huolimatta kaikkien poliittisen korrektiuden vaalijoiden – olen ylpeä siitä, etten kuulu heihin – pitäisi ajatella myös kieliasun moitteettomuutta: "homofobia" on "ksenofobian" vastakohta. Kun Euroopan parlamentti ei hyväksy erilaisuutta pelkääviä eikä myöskään samankaltaisuutta pelkääviä, millaisia ihmisten sitten pitäisi olla?

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen.(FR) Äänestin homofobiaa Euroopassa koskevaa päätöslauselmaesitystä vastaan, sillä mielestäni on rajoittavaa pitää homofobian torjuntaa pääasiassa sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntana. Sekaannus homofobian, joka määritellään "samankaltaisuuden peloksi", ja homoseksuaalisuutta kohtaan tunnetun vastenmielisyyden välillä aiheuttaa väärinkäsityksiä. Jos ei oteta lukuun avioliittoon ja lapsiin liittyviä kysymyksiä, joissa poliittisen harkinnan on kehityttävä samaan tahtiin yhteiskunnan vaatimusten kanssa, kannatan tietenkin kaikenlaisen sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumista. Mielestäni kuitenkin sekä ihmisten eriarvoinen kohtelu että samankaltaisia ihmisiä kohtaan tunnettu pelko ansaitsevat parempaa kuin tämän päätöslauselman.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland (IND/DEM), kirjallinen. – (NL) Itsenäisyys/demokratia -ryhmään kuuluva alankomaalaisjäsenten valtuuskunta kannattaa Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän käsiteltäväksi jättämää päätöslauselmaa homofobiasta. Itsenäisyys/demokratia -ryhmä ei kuitenkaan tue päätöslauselmia, joita ovat jättäneet käsiteltäväksi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, eikä etenkään yhteistä päätöslauselmaesitystä homofobiasta Euroopan unionissa.

Alankomaiden valtuuskunta tukee UEN-ryhmän laatimaa päätöslauselmaa, koska vain siinä todetaan selkeästi, että päätöksenteko syrjinnän alalla kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tässä asiassa on noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

Lisäksi toteamme tuomitsevamme vihanlietsonnan homoseksuaaleja kohtaan sekä ihmisten väkivaltaisen kohtelun heidän sukupuolisen suuntautumisensa perusteella.

Uskontoon, rotuun tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän vastaisten toimien hyväksyminen kuuluu mielestämme jäsenvaltioiden tehtäviin. Poliittiset ryhmät sivuuttavat päätöslauselmissaan tämän periaatteen suuntaamalla huomionsa useiden jäsenvaltioiden poliittiseen tilanteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen.(FR) Euroopan maat tuntuvat joutuneen huolestuttavan homofobiatartunnan uhreiksi.

Tämä homofobia on sitäkin tyrmistyttävämpää, koska ihmisillä ei enää tunnu olevan mitään estoja sen suhteen ja koska se ilmenee kaikin tavoin: sanallisessa ja fyysisessä väkivallassa, syrjinnän jatkumisessa ja uudessa lainsäädännössä. Esimerkiksi Latvian parlamentti esitti perustuslakiin tarkistusta samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittojen kieltämiseksi.

Euroopan unioni ei hyväksy homofobiaa, olipa se sitten peiteltyä tai hyväksyttyä.

Syrjimättömyys taataan perustamissopimuksissa, Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

Se on taattava myös käytännössä.

Lisäksi Euroopan parlamentti on aina kunniakkaasti kuulunut tämän taistelun etujoukkoihin. Se on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia ja vähentämään syrjintää muun muassa helmikuussa 1994, syyskuussa 1996, heinäkuussa 2001 ja kesäkuussa 2005.

Sen on tehtävä niin tänäänkin.

Tätä tavoitellaan päätöslauselmassa, jonka päämääränä on tuomita yksiselitteisesti kaikki syrjinnän muodot. Siinä luotetaan muutoshalukkuuteen ja vaaditaan "syrjimättömyyspaketin" täydentämistä perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla. Lisäksi siinä vaaditaan tiedonannon julkaisemista EU:ssa laillisesti tunnustettujen samaa sukupuolta olevien avioparien vapaan liikkuvuuden esteistä.

Päätöslauselma on selkeä ja välttämätön poliittinen signaali. Äänestän määrätietoisesti ja vakaumukseni mukaisesti sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tästä kysymyksestä tänään toimitettuun äänestykseen ja varsinkin siihen, että parlamentti sitoutui ylivoimaisella enemmistöllä samaa sukupuolta olevien puolisoiden tasavertaiseen kohteluun.

Olen erittäin pahoillani parlamentin haluttomuudesta ottaa kantaa jäsenvaltioiden tapahtumiin. Tiedämme, että parlamentin sanat ja teot vaikuttavat yleisiin käsityksiin.

Puolan viimeaikaiset tapahtumat ja lausunnot sekä Latvian ja Liettuan parlamenteissa käydyt keskustelut ovat mielestäni olleet pöyristyttäviä. Osa keskusteluista on ollut suoranaista vihanlietsontaa. Tällainen käytös on vastoin Euroopan neuvoston yleissopimuksia ja EU:n perustamissopimuksia, joten Euroopan parlamentin pitäisi uskaltaa ottaa kantaa ja asettua vastustamaan tätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jaan tässä päätöslauselmaesityksessä ilmaistun huolen sekä muut huolenaiheet, joista parlamentissa aiemmin keskusteltiin. Kiinnitän erityistä huomiota muutamiin periaatteisiin, joihin samastun ja joita puolustan. Kaikkia vihamielisyyden muotoja on torjuttava, kaikkia lakisääteisiä syrjinnän muotoja on vastustettava.

Tässä päätöslauselmassa on kuitenkin muutamia ehdotuksia, jotka nähdäkseni ylittävät parlamentin toimivallan ja rajoittavat yksittäisten valtioiden toimivaltaa. Tietyt poliittiset ryhmät, joiden kanssa minulla ei ole mitään tekemistä, pyrkivät hyväksyttämään EU:n toimielimissä sellaista, mitä niiden jäsenvaltioissa on hylätty. Paheksun tätä.

Lisäksi huomautan, ettei fobioita, jotka ovat merkki käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista, voida torjua lainsäädännöllä eikä kansanedustuslaitoksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Me kaikki vastustamme kaikkia syrjinnän ja väkivallan muotoja. On itsestään selvää, ettei tässä suhteessa voida sallia poikkeuksia.

Näin ollen vapaata ja demokraattista keskustelua, jota jäsenvaltioissa käydään niiden omasta siviililainsäädännöstä, perhelainsäädännöstä tai henkilöoikeudellista asemaa koskevasta lainsäädännöstä, ei pidä sekoittaa "homofobiaan". Siten luotaisiin kohtuuttomaan henkiseen painostukseen perustuva ja rajoittava ilmapiiri, joka on täysin ristiriidassa avoimen demokraattisen yhteiskunnan kanssa. Vastakkaisia näkemyksiä ei pidä sekoittaa "homofobiaan". On väärin ruokkia tai kuvitella vihan ja suvaitsemattomuuden tunteita. Erimielisyyksien luokitteleminen "fobioiksi" on jo sinänsä esimerkki äärimmäisyydestä.

Suuri osa tästä päätöslauselmasta ei itse asiassa täsmää johdanto-osan kappaleessa A esitetyn "homofobian" määritelmän kanssa. Näin ollen päätöslauselma menettää kaiken merkityksensä ja tarkoituksensa.

Lisäksi se on monilta osin ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa, joka on koko EU:n keskeinen periaate ja kulmakivi. Tästä olisi pelkkää haittaa Eurooppa-hankkeelle.

Siksi äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen.(FR) Homofobia tarkoittaa pelkoa "samankaltaista" kohtaan. Ilmauksessa ei ole mitään halventavaa tai pahansuopaa. Fobia on neuroosi, jolle on ominaista ahdistustekijän aiheuttama äärimmäinen pelkotila, ja se vaatii asianmukaista hoitoa vastaehdollistamisen, psykoanalyysin ja lääkkeiden avulla. Vastustin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jossa ei käsitellä homofobiaa.

Kaikki väkivallan muodot kaikkia ihmisiä kohtaan ovat tuomittavia. Kansalaisia ei jaotella eri luokkiin. Oikeus elämään, vapauteen ja turvallisuuteen sekä ihmisarvon kunnioittaminen kuuluvat kaikille ihmisille. Nämä oikeudet on turvattu lainsäädännöllä.

Yksityis- ja perhe-elämän suoja sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus ovat kansainvälisillä sopimuksilla turvattuja perusoikeuksia. Jäsenvaltioiden on kunnioitettava oikeutta avioliittoon, oikeutta, jonka mukaan "avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti."

Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa näillä aloilla, eikä se voi arvioida jäsenvaltioidensa perustuslakeja ja kansallista lainsäädäntöä. Kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja ovat näin ollen vastuussa tällaisiin oikeuksiin liittyvistä asioista Strasbourgissa toimivalle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.

 
  
  

- Päätöslauselma B6-0027/2006

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE).(FI) Arvoisa puhemies, olin yksi ilmastopäätöslauselman laatijoista ja Montrealin kokouksen osallistujista. En voi pitää Montrealin tulosta läheskään niin myönteisenä kuin me poliittisen korrektiuden nimissä nyt joudumme täällä sanomaan. Vain yksi neljäsosa päästöistä kuuluu vähennysvelvoitteiden piiriin, ja siksi mielestäni on hieman älyllisesti epärehellistä puhua saavutuksista. Ennemmin tai myöhemmin EU:n on lopetettava tämä kaunopuheisuus ja kohdattava tosiasiat. Jos kolme neljäsosaa maailman kasvihuonekaasujen tuottajista saa vielä jatkaa päästöjensä kasvattamista, meidän olisi aika todeta, että tämä resepti on epäonnistunut, ja ryhtyä toisenlaisiin ilmastopoliittisiin toimiin. Mutta onko kyse poliittisesta ylpeydestä, jos emme kykene tällaista asiaa myöntämään?

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme yleisesti ottaen tyytyväisiä käsiteltäväksi jätettyyn päätöslauselmaan, joka oli jatkotoimi Montrealissa järjestetylle Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puiteyleissopimuksen osapuolten yhdennelletoista konferenssille. Päätöslauselmassa korostetaan osapuolten halua noudattaa Kioton pöytäkirjaa ja pahoitellaan Yhdysvaltain hallituksen jatkuvaa vastahakoisuutta osallistua merkittävään ilmastonmuutosta koskevaan kumppanuuteen.

Vastustamme joitakin kohtia lopullisessa päätöslauselmassa ja pahoittelemme, ettei ehdotuksiamme hyväksytty. Karvaimman pettymyksen tuotti se, että allekirjoittamistamme ehdotuksista hylättiin vaatimus olennaisten joustomekanismien pikaisesta tarkistamisesta ennen päästökauppajärjestelmän laajentamista muille aloille, kuten ilmailuun. Mielestämme järjestelmän laajentamista on arvioitava, jotta sen voidaan osoittaa edistävän ilmastonmuutoksen torjumista. Se ei myöskään saa hyödyttää rikkaita maita ja alueita kehittyvien maiden ja teollisuudenalojen kustannuksella.

Vastustamme myös päästöoikeuksien kaupan korostamista edes arvioinnin yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos on huomattava ongelma, jota voidaan hyvällä syyllä käsitellä kansainvälisellä tasolla. Junilistan toistaa kuitenkin aiemmin esittämänsä kannan. Sen mukaan Euroopan parlamentin ei pidä ottaa ohjia käsiinsä jäsenvaltioiden ulkopolitiikassa kehottamalla niitä kolmansia maita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Kioton pöytäkirjaa, tekemään niin. Kansalliset hallitukset voivat esittää itsenäisesti tällaisia vetoomuksia. Mielestämme jäsenvaltioiden pitäisi myös voida muodostaa omat kantansa neuvoteltaessa kansainvälisistä ilmastokysymyksistä. Oletamme kuitenkin, että kaikki osapuolet noudattavat tehtyjä sopimuksia.

Suhtaudumme kriittisesti EU:n viestintästrategiaan, jonka avulla ihmisille tiedotettaisiin ilmastokysymyksistä. EU:n yhteistyö perustuu jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen. Olemme vakuuttuneita siitä, että yksittäiset jäsenvaltiot pystyvät hoitamaan menestyksekkäästi toimenpiteet, joita yleisön mahdollisuus saada asianmukaista tietoa ilmastokysymyksistä edellyttää. Tässä äänestysselityksessä ilmaisemamme kanta kuvastaa periaatteessa suhtautumistamme tähän kysymykseen. Äänestysselitys pätee siis samankaltaisissa kysymyksissä myös tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Cree-intiaanien sanonta kuuluu, että vasta sitten, kun viimeinen puu on kiskottu juuriltaan, viimeinen joki myrkytetty ja viimeinen kala pyydystetty, ihminen huomaa, ettei rahaa voi syödä. Tämä saattaakin pian toteutua.

Aivan liian kauan olemme huoletta peukaloineet luonnon herkkää järjestelmää. Vasta nyt olemme alkaneet kiinnittää enemmän huomiota ympäristönsuojeluun ja käynnistäneet ensimmäiset ratkaisevat hankkeet ympäristön pelastamiseksi. Meidän on kuitenkin toimittava entistä ponnekkaammin.

Olemme hitaasti mutta varmasti sulkemassa Golfvirtaa, omaa luonnollista lämmitysjärjestelmäämme. Näin ollen ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset merivirroissa riistävät meiltä päivittäin noin 86 miljoonaa tonnia viljelysmaata, samalla kun noin 225 000 ihmistä syntyy ja aavikoituminen etenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Eurooppaa uhkaa kaikkein tuhoisin ilmastonmuutos runsaaseen 5 000 vuoteen. Pohjoisosissa jää sulaa ja etelässä aavikot leviävät, ja samanaikaisesti ikiroutaan ja tundralle "varastoituu" valtavat määrät hiilidioksidia. Asiat saavat siis lähitulevaisuudessa melko epämiellyttävän käänteen.

Lukuisat asiantuntijat ovat suunnitelleet valtavan määrän mahdollisia ratkaisuja, jotka lojuvat heidän pöytälaatikoissaan. Meidän on nyt aika perehtyä niihin tarkemmin ja panna ne täytäntöön sekä tehdä vihdoinkin yhteistyötä yhteisen päämäärän hyväksi.

 
  
  

- Ferreiran mietintö (A6-0383/2005)

 
  
MPphoto
 
 

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM), kirjallinen. (DA) JuniBevægelsen (Kesäkuun liike) -ryhmä äänesti kestävän kehityksen ympäristönäkökohdista laaditun mietinnön 45 kohdan puolesta. Se haluaa kuitenkin säännellä mahdollisimman vähän ympäristöön liittyvien verojen käyttöönottoa yhteisössä, jotta jäsenvaltioissa voidaan määrätä kauaskantoisempia vaatimuksia.

45 kohta:

"tukee ympäristöön liittyvien verojen käyttöön ottamista yhteisössä; korostaa, että ympäristöön liittyvät verot ovat muiden markkinalähtöisten välineiden tavoin saasteiden vähentämiseen tähtäävän politiikan kannalta välttämätön väline; pyytää komissiota antamaan asiasta ehdotuksia ja jäsenvaltioita hyväksymään ensimmäisen eurooppalaisen ympäristöön liittyvän veron viimeistään vuonna 2009".

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme käsiteltävänä olevan mietinnön puolesta. Siinä pyritään arvioimaan kestävän kehityksen ympäristönäkökohtia ja esitetään jonkin verran kritiikkiä komission kannasta, tietyistä tehottomista direktiiveistä ja niukasta rahoituksesta.

Mietinnössä ei varsinaisesti käsitellä ympäristöongelmien taustalla olevia toimintalinjoja, kuten ensisijaisesti voitontavoitteluun perustuvan kilpailukyvyn asettamista ihmisten ja ympäristön edelle. Mietinnössä on kuitenkin myönteisiä näkökohtia, kuten vähemmän saastuttavien liikennemuotojen edistäminen, aluesuunnittelun ja metsänhoidon suunnittelun rooli ja elintarviketoimitusten varmistaminen.

Olemme myös tyytyväisiä siihen, että mietinnössä liitetään yhteen köyhyys ja ympäristöasiat. Siitä huolimatta on tyrmistyttävää, että täysistunnossa hylättiin alaa koskevat tärkeimmät näkökohdat, kuten se, ettei markkinoiden vapauttaminen ole ratkaisu köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Samoin torjuttiin arvostelu köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja kasvavan eriarvoisuuden vastaisten ehdotusten tehottomuudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tässä mietinnössä käsitellään lukuisia merkittäviä kestävän kehityksen alan ongelmia. Junilistan-ryhmä katsoo, että EU:lla on hyviä syitä tehdä yhteistyötä rajat ylittävissä ympäristökysymyksissä. Mietinnössä käsitellään kuitenkin monia keskeisiä politiikan aloja, joiden ei pitäisi kuulua EU:n toimivaltaan. Niitä ovat esimerkiksi:

– investoinnit julkiseen liikenteeseen tai mahdollisesti jäsenvaltioiden tieverkon kehittäminen,

– kehitysmaiden velkojen mitätöinti,

– ympäristöön liittyvät verot EU:ssa,

– ympäristökasvatuksen sisällyttäminen tai liittäminen muulla tavoin peruskoulujen opetusohjelmaan jäsenvaltioissa,

– työn verotus jäsenvaltioissa,

– työllisyys ja yhteiskuntaan integroituminen.

Suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen, että EU:n toimielimet haluavat kahmia yhä lisää vaikutusvaltaa. Siksi päätimme äänestää koko mietintöä vastaan, mutta suhtaudumme myönteisesti yksittäisiin kohtiin, etenkin niihin, joissa käsitellään todellisia rajat ylittäviä ympäristöongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kestävä kehitys on kiistatta yksi EU:n keskeisistä tavoitteista ja maailmanlaajuinen haaste. Näin ollen kestävän kehityksen strategiat edellyttävät kauaskantoisia näkemyksiä korkeimmilta poliittisilta päättäjiltä.

Meidän on tartuttava yhteiskunnan, demokratian ja ympäristön asettamiin haasteisiin vastuullisesti sekä viranomaisten että kansalaisten toiminnan avulla. Varmistamme kuitenkin, että kaikki toteutettavat toimenpiteet täsmäävät yhteiskunnan ja talouden kasvu- ja kehitystavoitteisiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntiemme tulevaisuudelle.

Tässä mietinnössä tarkastellaan vuodesta 2001 alkaen saavutettua edistystä ja esitetään uusia toimenpiteitä. Prosessin yhteydessä meidän on jälleen varmistettava, että kestävä kehitys kuuluu tulevaisuudessakin EU:n painopisteisiin ja pidettävä kiinni tavoitteestamme saavuttaa Lissabonin strategian päämäärät.

Näin ollen äänestin Ferreiran mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kestävälle kehitykselle on pantava enemmän painoa kaikilla politiikan aloilla, ja olen iloinen siitä, että tämä mietintö tarjoaa lähtökohdan kyseisen tavoitteen saavuttamiselle. Kannatan sitä mielihyvin. Kotimaani Skotlanti voi antaa ainutlaatuisen panoksen uusiutuvaan energiaan valtavilla luontaisilla mahdollisuuksillaan, joiden ansiosta siitä voi tulla Euroopan vihreä voimala. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan kehitetä ilman kaikentasoisten hallintorakenteiden voimakasta tukea, ja meidän on yritettävä tarttua entistä ponnekkaammin tässä mietinnössä esitettyihin ajatuksiin ja kehittää niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  María Sornosa Martínez (PSE), kirjallinen. (ES) Espanjalaisten sosialistijäsenten valtuuskunta on iloinen tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön hyväksymisestä. Sen avulla on tarkoitus parantaa mahdollisuuksia saavuttaa aitoa kestävää kehitystä.

Siitä huolimatta huomautan, että olemme päättäneet äänestää 15 kohdassa olevan tarkistuksen 2 toista osaa vastaan. Mielestämme vesivarojen suojelu- ja hallintatoimien on perustuttava järkeen, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen eikä ainoastaan vedenoton vähentämiseen tarkoitettuihin toimenpiteisiin, koska sillä saattaisi olla toisenlaisia haittavaikutuksia.

 
Päivitetty viimeksi: 28. lokakuuta 2009Oikeudellinen huomautus