Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu viidestä päätöslauselmaesityksestä Perun entisen presidentin Alberto Fujimorin maasta luovuttamisesta ja oikeudenkäynnistä(1).

  Marios Matsakis (ALDE), esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, Perun entinen presidentti Alberto Fujimori sai turvapaikan Japanista sen jälkeen, kun hänen hallitustaan vastaan nostettiin useita syytteitä korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Japani torjui useat luovutuspyrkimykset, mutta hiljattain Fujimori löytyi aivan odottamatta Chilestä, kun hän yritti merkillisellä tavalla palata takaisin Perun poliittiseen elämään. Tämän seurauksena Perun oikeusministeri pyysi Chileä luovuttamaan hänet, jotta hänet saataisiin oikeuteen vastaamaan yhteensä 12 syytteeseen, jotka koskivat muun muassa kuolemanpartion käyttämistä kahteen otteeseen 25 ihmisen surmaamiseksi.

Pidämme myönteisenä ja kannatamme ehdotusta Fujimorin luovuttamisesta Peruun, jotta hän joutuu vastaamaan oikeudessa häntä vastaan nostettuihin vakaviin syytteisiin ja jotta hänelle voidaan määrätä asianmukainen rangaistus, mikäli hänet todetaan syylliseksi. Samalla en voi olla ihmettelemättä, miksi odotamme Chilen luovuttavan Fujimorin, muttemme olleet yhtä tiukkoja, vaikka sitä pyydettiin meiltä toistuvasti.

  Luis Yáñez-Barnuevo García (PSE), esittäjä. – (ES) Arvoisa puhemies, kuten paneelista ilmenee, olen ollut mukana laatimassa päätöslauselmaesitystä, jonka ovat allekirjoittaneet monet sellaiset ryhmät, jotka kannattavat Perusta paenneen entisen diktaattorin Fujimorin luovuttamista Chilestä Peruun. Näin on tehtävä ihmisoikeuksien puolustamiseksi, rankaisematta jättämisen estämiseksi ja Perun demokratian vahvistamiseksi.

Todistusaineisto ja asiakirjat, joita Perun hallitus ja oikeusviranomaiset sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat toimittaneet, kertovat hirvittävällä tavalla murhista, kidutuksesta, korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Ne ovat yhdistettävissä entiseen presidenttiin Fujimoriin, joka sorti Perun kansaa 10 autoritaarisen hallintovuoden aikana, joista monta vuotta elettiin diktatorisessa järjestelmässä. Siksi uskon, että hänet luovutetaan, etenkin kun otetaan huomioon Chilen oikeusjärjestelmän erinomainen maine.

Kuitenkin se, että Euroopan parlamentin kaltainen toimielin tukee tätä prosessia, auttaa epäilemättä luomaan kansainvälisen yhteistyön ilmapiirin näiden kahden maan välille, joiden suhteet eivät ole helpot, ja tämä olisi askel oikeaan suuntaan. Sen vuoksi olemme auttaneet tukemaan tätä päätöslauselmaa, ja teen niin nyt puhumalla ja äänestämällä.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE), esittäjä. – (ES) Arvoisa puhemies, on tärkeää ymmärtää, ettei päätöslauselmaa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyy tänään iltapäivällä, ole suunnattu ketään vastaan. Päinvastoin Chilen hallitus ja oikeusviranomaiset ovat toimineet esimerkillisellä tavalla.

Perun hallitus on täyttänyt täysin velvollisuutensa vaatiessaan oikeutta pakoilevan karkulaisen luovuttamista, jotta hänet saadaan vastaamaan lukuisiin avoinna oleviin syytteisiin, joita on nostettu häntä vastaan. Etenkin viime päivinä olemme saaneet hyvän esimerkin Chilen demokraattisesta kypsyydestä, kun opposition ehdokas on tunnustanut rehdisti tappionsa ja katsonut asiakseen onnitella valittua presidenttiä.

Siksi meidän ei pitäisi olla yllättyneitä siitä, että esimerkillisen siirtymävaiheen jälkeen Chilestä on tullut vertailukohta edistyksen ja kasvun saralla sekä vakauden ja demokratian alalla.

Euroopan unioni ja erityisesti Euroopan parlamentti ovat myös ilmaisseet solidaarisuutensa Chilessä tapahtunutta demokratian vahvistamista kohtaan. Sain etuoikeuden johtaa Euroopan parlamentin jäsenten valtuuskuntaa, joka toimi tarkkailijana vuoden 2000 presidentinvaaleissa.

Arvoisa komission jäsen, pyydän tästä syystä ja Perun toimivaltaisten viranomaisten esittämän pyynnön perusteella, että unioni lähettäisi Perun tuleviin presidentinvaaleihin vaalitarkkailuvaltuuskunnan, jotta voisimme osoittaa solidaarisuuttamme maan demokratian vahvistamista kohtaan.

Arvoisa puhemies, tässä yhteydessä on äärimmäisen loogista, että Euroopan parlamentti hyväksyy päätöslauselman tänään iltapäivällä. Päätöslauselman ainoana tavoitteena on jälleen kerran painottaa mahdollisimman empaattisella tavalla, että demokratiassa lait laaditaan noudatettaviksi ja ettei kukaan ole eikä kenenkään pitäisi olla lain yläpuolella.

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, Perun kaksi viimeisintä presidenttiä Fujimori ja Toledo esiintyivät ihmeidentekijöinä ja maan pelastajina. Tällä tavoin he molemmat onnistuivat voittamaan äänestäjät puolelleen, minkä jälkeen he pettivät heidät. Fujimori ei yritä salailla vastustavansa parlamentaarista demokratiaa, ja hän hallitsi maata piittaamatta äänestäjäkunnan toivomuksista.

Tämä on itsessään riittävän hyvä syy rankaista häntä ja evätä häneltä toinen mahdollisuus johtaa maata. Sen sijaan yritys päästä hänestä eroon viittaamalla hänen japanilaistaustaansa ei ole yhtä suositeltava. Asiasta tulee mieleen menettely, jota käytettiin Zambian entisen presidentin Nkomon kohdalla. Hänen sukujuuriaan käytettiin tekosyynä, jonka perusteella häneltä evättiin oikeus päästä takaisin valtaan sen jälkeen, kun hänet oli kerran kukistettu.

Rikoksensa tehtyään Fujimori pakeni ensin Japaniin ja yritti sitten palata Chilen kautta – ilmeisesti siinä uskossa, että monet perulaiset halusivat edelleen maan johtoon diktaattorin ja antaisivat hänen palata valtaan. Latinalaisen Amerikan kaikissa maissa valitaan kuitenkin nyt parempia presidenttejä. Fujimorin virhearviointi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä selväksi, että myös entisiä presidenttejä voidaan rangaista teoista, joihin he ovat syyllistyneet vallassa ollessaan. Meillä on oikeus vaatia, että hän joutuu oikeuden eteen Perussa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), esittäjä. – (ES) Arvoisa puhemies, Latinalaisessa Amerikassa diktaattorit ovat vähitellen menettämässä asemiaan ja demokraatit nousemassa valtaan. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että edistyksellisten latinalaisamerikkalaisten naisten kyvyt on alettu tunnustaa ja että heitä valitaan demokraattisissa vaaleissa valtioiden johtoon. Toivotan onnea presidentti Bachelet’lle.

Näiden demokraattien – sekä miesten että naisten – haasteena on nyt ryhtyä torjumaan rankaisematta jättämistä ja varmistaa rohkeasti, että totuus tulee päivänvaloon ja että ennen kaikkea oikeus tapahtuu heidän kotimaissaan. Aivan kuten Pinochetin pidätys Lontoossa myös Fujimorin pidätys Chilessä on selvä merkki siitä, että tällaista edistystä kohti oikeutta on tarpeen ja mahdollista saavuttaa.

Kaikki tietävät nyt, että Fujimorin ollessa vallassa tapahtui lukuisia ihmisoikeusrikkomuksia ja että hänen hallintonsa oli esimerkillinen esimerkki – pahoittelen toistoa – institutionaalistuneesta korruptiosta kautta linjan. Siksi on toivottavaa, vaikkakaan ei riittävää, että Fujimori luovutetaan Peruun, missä hänen tapaustaan täytyy käsitellä oikeudessa asianmukaisin takein.

Koska Euroopan unioni on sitoutunut voimakkaasti torjumaan rankaisematta jättämistä, sen on annettava johdonmukaisesti tunnustusta sille tärkeälle työlle, jota Fujimorin diktaattorihallinnon uhrien järjestöt sekä ihmisoikeusaktivistit ovat tehneet, ja tuettava niitä niiden työssä.

Siksi on toivottavaa tukea esimerkiksi kansallisen ihmisoikeuskoordinaattorin 11. tammikuuta 2006 tekemää aloitetta, jossa presidenttiehdokkaita pyydetään allekirjoittamaan sopimus käytännön toimenpiteistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluu totuus- ja sovittelukomission suositusten sekä sisäisten aseellisten konfliktien uhreille maksettavia korvauksia koskevan kokonaisvaltaisen suunnitelman täytäntöönpano, millä vahvistetaan korkean tason monialaista komissiota CMAN:ia.

  Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, puhun Chilen ja Perun pitkäaikaisena ystävänä, ja kysymys Fujimorin palauttamisesta on mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Näillä kahdella maalla on hyvin pitkä yhteinen menneisyys, joka ulottuu ajassa taaksepäin aina 1800-luvulla käytyyn Tyynenmeren sotaan, jossa Peru menetti Arican ja Tacnan Chilelle.

Näin ollen mielessä häilyvät kostoaikeet ja alueellinen kilpailu valitettavasti varjostavat toisinaan kahdenvälisten kysymysten käsittelyä. Euroopan parlamentin on korostettava, etteivät nämä asiat saa vaikuttaa millään tavalla Fujimorin luovuttamista koskevaan päätökseen.

On myös selvää, että Perun nykyisen presidentin Toledon kaudella hallituksen pitkäaikaisena poliittisena tavoitteena on ollut saada Japani luovuttamaan entinen presidentti Fujimori, jotta hänet saataisiin oikeuden eteen korruption ja ihmisoikeusrikkomusten vuoksi, joihin hän syyllistyi Sendero Luminoso- ja Tupac Amaru -ryhmittymiä koskeneen pitkäaikaisen konfliktin aikana. Toledon virkamiehet itse asiassa ottivat tämän asian esiin keskustellessamme henkilökohtaisisesti Brysselissä viime vuonna, kun Toledo vieraili Belgiassa. He pyysivät, että EU ottaisi asian esille Japanin kanssa, ja olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että olemme suhtautuneet asiaan jotakuinkin piittaamattomasti.

On myös väitetty, että Fujimori valittiin presidentiksi toista kertaa vuonna 2000 vaalipetoksen tuloksena. Kuten kaikki tiedämme, Fujimori pakeni Japaniin marraskuussa 2000 sen jälkeen, kun ilmeni, että hänen turvallisuuspäällikkönsä Vladimiro Montesinos oli lahjonut kansanedustajan. Tämän jälkeen Fujimori otti takaisin Japanin kansalaisuutensa, joka olisi vuoden 1990 Perun perustuslain nojalla estänyt häntä toimimasta julkisessa virassa, etenkin presidenttinä. Onkin pöyristyttävää, että Japani yhtyi tähän satuiluun.

Vaikka asia onkin nyt Chilen tuomioistuinten käsissä, palauttamisella on aina poliittiset vaikutuksensa kahden suvereenin valtion väleihin, ja toivon siksi, että chileläiset tuomarit ymmärtävät, että Fujimorin on vastattava hyvin vakaviin syytöksiin kansansa edessä, jonka hän on pahasti pettänyt.

  Karin Scheele, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tänään on todettu useaan otteeseen, ettei tätä päätöslauselmaa ole suunnattu ketään vastaan, vaan että Euroopan parlamentti iloitsee asioiden saamasta käänteestä ja pitää myönteisenä Perun ja Chilen välistä yhteistyötä, jonka tuloksena Fujimori on pidätetty. Lisäksi Euroopan parlamentti tukee Perun pyyntöä Fujimorin palauttamisesta ja kehottaa Perun viranomaisia menettelytapasyistä varmistamaan, että kaikkia todistajia suojellaan kokonaisvaltaisesti.

Nämä molemmat seikat vaikuttavat merkittävästi siihen, saadaanko Fujimori vastaamaan – kuten hänen täytyy –maassaan tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta. Rankaisematta jättämisen torjuminen on paitsi yksi Euroopan unionin ulkopolitiikan peruspilareista myös yksi niistä lähtökohdista, jolle kaikki oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti hallitut maat rakentuvat.

Latinalaisessa Amerikassa on useita valtioita, joissa liiallinen rankaisematta jättäminen on jättänyt jälkeensä useita avoimia haavoja, mikä onkin yksi lisäsyy tukea ja ajaa tätä asiaa.

  Louis Michel, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että olette pyytäneet minua osallistumaan tähän keskusteluun Perun entisen presidentin Fujimorin luovuttamista koskevasta mahdollisesta päätöslauselmasta.

Peru on analysoinut rohkeasti sitä ennennäkemätöntä poliittista väkivaltaa, josta maa kärsi vuosina 1980–2000. Valentín Paniaguan johtama siirtymäkauden hallitus perusti kansallisen totuus- ja sovittelukomission, ja presidentti Toledo vahvisti sen. Euroopan unioni ja sen toimielimet ovat tukeneet tämän komission työtä aivan alusta asti, ja tukea on annettu erityisesti yhteisön talousarviosta myönnettävän taloudellisen tuen muodossa. Euroopan unioni ja Euroopan parlamentti ovat osoittaneet tukevansa komission työtä ja kannattavansa sen suositusten täytäntöönpanoa. Suositusten täytäntöönpanoa tuetaan eurooppalaisesta ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteesta oikeusasiamiehen toimiston (Defensoría del Pueblo) kanssa juuri käynnistetyn ohjelman kautta.

Tällaisessa tilanteessa Peru siis valmistautuu huhtikuun 2006 presidentinvaaleihin. Kansainvälinen yhteisö pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että nämä vaalit järjestetään avoimessa, vakaassa ja rauhallisessa ilmapiirissä ja että ne ovat edistysaskel meneillään olevassa demokratian vahvistamisprosessissa.

Kuten tiedätte, Euroopan unioni on tehnyt ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamisesta yleisesti ulkopolitiikkansa ja erityisesti Latinalaista Amerikkaa koskevan politiikkansa kulmakiven. Rankaisematta jättämisen torjuminen on merkittävä osa sitä.

Komissio pitää myönteisenä yhteistyötä, jota Chilen ja Perun hallitukset ovat tehneet Chilen viranomaisten pidättäessä Fujimorin, ja rohkaisee tietenkin näitä kahta hallitusta tekemään tällaista yhteistyötä jatkossakin.

Tässä yhteydessä komission on tuotava esiin, että se luottaa näiden kahden valtion oikeusjärjestelmiin. Komissio on varma siitä, että Chile käsittelee Perun palauttamista koskeva pyynnön täysin asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja että sen tekemä päätös on perusoikeuksien sekä kansainvälisten lakien ja normien mukainen.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään iltapäivän keskustelujen jälkeen.