Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Kazakstania koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).
Ona Juknevičienė (ALDE), esittäjä. (LT) Tunnettu kazakstanilainen poliitikko ja oppositiojohtaja Altynbek Sarsenbajev sekä hänen autonkuljettajansa ja henkivartijansa murhattiin raa'asti Almatyssa 13. helmikuuta. Vain vähän aiemmin toinen oppositiojohtaja, Zamanbek Nurkadilov, löydettiin kolme ampumahaavaa kehossaan sen jälkeen, kun hän oli syyttänyt hallitusta korruptiosta ja vaatinut sitä vastuuseen freelancetoimittaja Ashat Šaripžanovin tappamisesta. Virallisen tutkinnan mukaan kyseessä oli itsemurha. Kazakstan on yksi alueen edistyneimmistä valtioista, joka yrittää päästä maailman demokraattisten valtioiden joukkoon. Sen tavoitteena on lisäksi toimia Etyjin puheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Etyjin tehtävänä on demokratian ja vakauden varmistaminen Euroopan yhteisössä ja sen rajojen ulkopuolella, ja järjestö myönsi joulukuussa, etteivät Kazakstanin presidentinvaalit täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Myönnämme, että Kazakstanin talous kasvaa nopeasti. Kazakstan on erittäin tärkeä kauppakumppani Euroopan yhteisölle, mutta – hyvät kollegat – me emme ole vain talousliitto vaan myös arvoyhteisö. Emme voi ajaa ulkopolitiikassa kapeita taloudellisia etuja emmekä missään olosuhteissa voi sallia ihmisoikeuksien loukkauksia. Presidentti Nursultan Nazarbajev myöntää avoimesti, ettei hänen maassaan ollut aiemmin demokratiaa, ja sanoo, ettemme voi odottaa sen ilmestyvän yhdessä yössä. Näin meille yritetään vakuuttaa, että Kazakstaniin voidaan luoda ohjattu demokratia, mutta pohjimmiltaan kyse on halusta oikeuttaa neuvostoajalta periytyvä autoritaarinen hallinto. Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme, että demokratia joko on tai sitä ei ole. Se ei voi olla ohjattua tai osittaista.
Albert Jan Maat (PPE-DE), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, (... puhuja puhui ilman mikrofonia) me emme olisi tänään ryhtyneet tähän keskusteluun. Kyse ei ole siitä, ettemme välittäisi Kazakstanista tai ettemme katsoisi minkään olevan maassa hullusti. Totta kai välitämme, mutta viime vaalikaudella parlamentti hyväksyi tiukan päätöslauselman Kazakstanista ja sekä parlamentti että Kazakstanin hallitus ottivat sen tuolloin vakavasti. Päätöslauselma on johtanut uusien poliittisten puolueiden tunnustamiseen ja on joka tapauksessa vienyt lehdistönvapautta eteenpäin.
Olemme nytkin huolissamme. Aiempaan Kazakstanin tilannetta koskevaan päätöslauselmaan verrattuna huomiota kuitenkin herättää se, että maan hallitus ja presidentti ainakin yrittävät totutella avoimuuteen. Joka tapauksessa ulkomaisilla tarkkailijoilla on täydet mahdollisuudet seurata tapahtumia, jotka liittyvät kuolemantapauksiin ja muihin kyseenalaisiin asioihin.
Yksi asia on varma. Kazakstanissa on todellakin tapahtumassa jotakin, mutta se ei merkitse, ettei tilannetta voitaisi arvioida oikealla tavalla. Tässä valossa päätöslauselmaesitys on mielestämme toistaiseksi ennenaikainen. Toinen syy on se, että vaikkemme ajattele kaiken olevan Kazakstanissa loistavasti, havaitsemme ensimmäisen kerran aroissakin asioissa halua näyttää, mitä tapahtuu ja miten asiat viedään loppuun – esimerkiksi silloin, kun ihmisiä on ehkä tapettu, vaikka olosuhteista tai syyllisistä ei ole tietoa. Haluamme korostaa näitä seikkoja vahvistaaksemme Euroopan unionin ja Kazakstanin suhdetta.
Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä ehdottaakin, että hyödyntäisimme parlamenttien valtuuskuntien välistä yhteistyötä. Kazakstanin parlamentin valtuuskunta vierailee Brysselissä toukokuussa, ja silloin meillä on tilaisuus keskustella kaikista näistä asioista kollegoina. Me PPE-DE-ryhmässä haluaisimme nähdä edistystä Keski-Aasian mailta. Kazakstanin osalta meidän on selvästikin keskusteltava kumppanuusaiheesta saadaksemme selville, voimmeko ryhtyä laajempaan yhteistyöhön aloilla, joilla yhteistyö toimii hyvin.
Tiivistettynä: olemme huolissamme Kazakstanista. Maan demokratia ei aina tee meihin vaikutusta, mutta silti havaitsemme juuri tällä hetkellä, että avoimuutta on aiempaa enemmän, että jotakin on syntymässä ja että epävarmuutta on paljon. Haluan joka tapauksessa onnitella komission jäsentä perusteellisista tiedoista, jotka saimme hänen edustajaltaan Almatysta näistä asioista. Arvostamme niitä suuresti.
Osallistuimme tämän päätöslauselmaesityksen laadintaan, koska muuten olisimme sulkeneet itsemme pelin ulkopuolelle. Pyysimme kuitenkin kohta kohdalta -äänestyksiä, joiden tulos määrää, tuemmeko esitystä vai emme. Lyhyesti sanottuna meillä on huolia, mutta haluamme keskustella ne läpi ystävällisessä hengessä kazakstanilaisten kollegojemme kanssa nähdäksemme, onko maan demokratiassa mahdollista ottaa edistysaskelia.
Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, puhun aivan lyhyesti. Lounastauolla jäsen Pleštinská kertoi, että Slovakiassa ja monissa muissa maissa ihmiset sytyttävät tänään kynttilöitä ikkunoilleen solidaarisuuden osoituksena Valko-Venäjän oppositiolle ja vapausliikkeelle. Emme halua laukaista palohälyttimiä, joten toimme vain pienen symbolisen kynttilän täysistuntoon. Se palaa jäsen Pleštinskán paikalla, ja sen tarkoituksena on osoittaa, kuinka vahvat siteemme Valko-Venäjän vapausliikkeeseen ovat.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. Vahvistan tukemme aloitteelle. Minun on kuitenkin huomautettava, että työjärjestyksen mukaan on ankarasti kiellettyä tuoda minkäänlaisia hehkuvia tai palavia esineitä istuntosaliin. Siksi pyydän jäsentä ystävällisesti sammuttamaan kynttilän. Kiitos.
Józef Pinior (PSE), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Kazakstanin poliittinen oppositio protestoi entisen ministerin ja suurlähettilään Altynbek Sarsenbajevin murhaa vastaan. Sarsenbajev liittyi oppositioon vuonna 2003 ja alkoi arvostella presidentti Nursultan Nazarbajevin alaista poliittista järjestelmää. Almatyssa 26. helmikuuta tänä vuonna järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui noin 1 500 ihmistä. 43-vuotiaan Sarsenbajevin ruumis löytyi hänen henkivartijansa ja autonkuljettajansa ruumiiden vierestä, ja siinä oli ampumahaavat olkapäissä ja päässä. Surmasta epäillyt kansallisen turvallisuuskomitean jäsenet on pidätetty, ja komitean päällikkö Nartai Dutbajev on eronnut tehtävistään.
Haluan myös huomauttaa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestö on syyttänyt Kazakstanin viranomaisia Internetin sensuroimisesta ja ilmaisunvapauden rajoittamisesta perinteisissä tiedotusvälineissä. Turvallisuusjoukot tekivät 15. joulukuuta viime vuonna etsinnän Pravo. Ekonomika. Politika. Kultura. -viikkolehden tiloihin sen jälkeen, kun lehti oli julkaissut vaalikomitean päällikön allekirjoittaman kirjeen, jossa todettiin 4. joulukuuta pidetyissä presidentinvaaleissa esiintyneen jossain määrin vaalivilppiä. Lisäksi Juma-Times-viikkolehti suljettiin 20. joulukuuta Almatyssa toimivan tuomioistuimen päätöksellä sen jälkeen, kun lehteä oli syytetty kunnianloukkauksesta presidentti Nazarbajevia vastaan.
Erik Meijer (GUE/NGL), esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, Neuvostoliiton romahtaminen ei ole taannut demokratiaa – itse asiassa lähes päinvastoin. Jotkut entiset kommunistipoliitikot ovat ehkä hylänneet ideologiansa, mutta juuri siksi heidän on nyt entistä helpompaa taktikoida pysyäkseen pitkään vallassa tai siirtääkseen valtansa jälkeläisilleen. Yksi näistä silmänkääntötempuista on laajentaa vallassa olevien presidenttien virkakautta kymmenellä vuodella tai jopa eliniäksi kansanäänestyksellä, johon ei päästetä mukaan kilpailevia ehdokkaita.
Toinen keino on eliminoida vakavasti otettavat vastustajat panemalla heidät lukkojen taakse väärien syytösten perusteella, tapattamalla heidät auto-onnettomuuksissa tai antamalla heidän yksinkertaisesti kadota. Ukrainassa, Georgiassa ja Kirgisiassa laajaa kannatusta saaneet kansannousut tällaisia hallintoja vastaan ovat onnistuneet, mutta jää nähtäväksi, paraneeko tilanne niissä pitkällä aikavälillä. Tähän asti valtaapitävät ovat kyenneet murskaamaan kaiken vastarinnan Valko-Venäjällä, Uzbekistanissa ja paljon suuremmassa Kazakstanissa. Jotkut ovat onnistuneet hyödyntämään asemaansa energiantuottajina ostamalla itselleen vaikutusvaltaisia ulkomaisia ystäviä.
Kazakstan oli pitkään pääasiassa kuiva ja harvaan asuttu alue, jonne venäläisasutus tunkeutui keskelle pientä, turkkilaiskieltä puhuvaa väestöä. Kolonisaatio kohdistui alueille, joille saattoi perustaa teollisuutta tai kaivostoimintaa tai joihin voitiin rakentaa kokeellinen avaruusrakettien tukikohta. Nyttemmin maahan on perustettu uusi pääkaupunki kauas suuresta Almatysta ja venäläisasukkaiden vaikutus vähenee tuntuvasti.
Kazakstan on suuri, harvaan asuttu maa, jossa asuu kaksi suurta väestöryhmää. Loppu koostuu vähemmistöistä, jotka karkotettiin Venäjän keisarikunnasta. Maan tulevaisuus on äärimmäisen epävarma. EU:n ja Kazakstanin suhteita koskeva päätöslauselmaesityksemme osuu oikeaan, kun siinä vaaditaan asianmukaista huomiota paitsi taloudelle myös, ja ennen kaikkea, poliittisille vangeille, opposition toimintavapaudelle, demokraattiselle päätöksenteolle ja ihmisoikeuksille.
Carl Schlyter (Verts/ALE), esittäjä. – (SV) Arvoisa puhemies, kaikki Kazakstanissa ei ole sysimustaa. Moniin muihin alueen maihin verrattuna myönteisiäkin asioita tapahtuu, esimerkiksi kuolemanrangaistusten keskeyttäminen ja kidutuksesta epäiltyjen poliisien asettaminen syytteeseen. Uusin kehityssuunta on kuitenkin ristiriitainen: samalla kun oppositio kasvaa ja vahvistuu, lisääntyy myös sitä vastaan kohdistettu sorto. Nämä kaksi murhaa ovat vain pahentaneet tilannetta.
Etyjin mukaan vaalit eivät sujuneet moitteettomasti. Todellisuudessa oli varsin tarpeetonta peukaloida vaalien tuloksia, koska kaikkien mielipidetiedustelujen mukaan presidentti Nazarbajev olisi joka tapauksessa voittanut ne. Kazakstanin tiedotusvälineiden tilanteen tuntien tällainen kehitys ei ehkä ole kovinkaan outoa. Maassa vallitsee myös pelon ilmapiiri. Kuvernöörit eivät uskaltaneet raportoida heikoimpia äänestyslukuja tai epäröineet höystää niitä muutamilla lisä-äänillä, koska he pelkäävät asemansa horjuvan joko taloudellisesti tai muuten. Demokratiassa ei voi vallita tällainen ilmapiiri, ja meidän onkin oltava valppaina.
Euroopan parlamentti ei tosiasiassa vaadi paljon: vain sen, että Kazakstan noudattaa omaa perustuslakiaan ja että esimerkiksi pidätykset edellyttävät tuomioistuinten päätöksiä. Esityksen 3 kohdassa toteamme, että haluamme kansainväliset tarkkailijat valvomaan murhatutkimuksia. FBI on kutsuttu osallistumaan tutkimuksiin, ja meidän on varmistettava, että muutkin kansainväliset elimet saavat tutustua näitä rikoksia koskevaan tietoon. Näin saamme jonkin verran käsitystä ja selvyyttä tutkinnan kulusta.
Janusz Wojciechowski (UEN), esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, Kazakstan on tärkeä maa, jolla on suuri menneisyys. Se on myös yksi Euroopan suurimmista maista. Kyllä vain, sanoin Euroopan, koska maan pinta-alasta noin 150 000 neliökilometriä on maanosamme maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Kyseessä on maa, jossa asuu vielä tänäkin päivänä tuhansia puolalaisia maanmiehiäni, jotka karkotettiin sinne Stalinin hallinnon aikana. Historiallisesti ja poliittisesti on kuitenkin ilmeistä, että Kazakstan kuuluu Keski-Aasiaan. Siellä on myös vallinnut kommunismi ja neuvostovalta. Meidän täytyy ottaa tämä historia huomioon ja muistaa, että sanaa "demokratia" ei aina ymmärretä tuolla puolella maailmaa samalla tavalla kuin täällä Euroopan maissa, joissa demokratialla on monisatavuotiset perinteet.
Olin yksi Euroopan parlamentin tarkkailijoista Kazakstanin presidentinvaaleissa. Maa ei missään tapauksessa kelpaa demokratian malliksi, mutta rehellisyyden nimessä on sanottava, että paikalliset viranomaiset tekevät suuresti töitä yhteiskuntaelämän demokratisoimiseksi sekä ennen kaikkea maan modernisoimiseksi ja saattamiseksi lähemmäs länsimaisia arvoja. Tätä meidän pitäisi arvostaa, ja meidän on tarjottava harkitusti tukea tälle kehitykselle.
Keskusteltavana oleva päätöslauselmaesitys ansaitsee tuen siltä osin, kuin siinä vaaditaan oppositiopoliitikko Altynbek Sarsenbajevin kuoleman tutkimista. Siihen sisältyy kuitenkin myös kohtia, joissa esitetään epäoikeutettuja epäilyksiä. Poliitikkoja kuolee monissa maissa murhayrityksissä tai onnettomuuksissa ilman, että syynä on aina poliittinen juonittelu. Tästä syystä vetoan, että esityksen sisältöä kohtuullistetaan ja joukko siihen ehdotettuja tarkistuksia hyväksytään.
Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kaikkien kollegoideni tavoin olen kauhuissani oppositiojohtaja Altynbek Sarsenbajevin raa'asta murhasta 13. helmikuuta. Olen tyytyväinen siihen, että presidentti Nazarbajev on kutsunut FBI:n jäljittämään syylliset. Olen myös tyytyväinen hänen 21. helmikuuta antamaansa lausuntoon tekijöiden rankaisemisesta. Pidän rohkaisevina myös viiden epäillyn viimeaikaisia pidätyksiä. Kazakstanin demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyy tietysti edelleen huolia. Olemme oikeutetusti huolissamme mistä tahansa epävakaudesta, joka kohdistuu tähän strategisesti keskeiseen Keski-Aasian tasavaltaan. Kazakstan pyrkii sinnikkäästi pysymään riittävän etäällä Venäjästä tai Kiinasta, mutta lähentymään meitä eli EU:ta.
Euroopan naapuruuspolitiikan esittelijänä olen ehdottanut, että Kazakstan otettaisiin mukaan tähän politiikkaan. Näin noudattaisimme perinnettä, jonka Euroopan parlamentti aloitti esittämällä kyseistä asemaa Kaukasian kolmelle tasavallalle ja jonka neuvosto myönsi asianmukaisesti ja ajallaan. Kazakstan sijaitsee osaksi lännessä, mikä on vahva maantieteellinen peruste sen kuulumiselle Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Maassa myös vallitsee vahva maallinen perinne, joka on perintöä neuvostomenneisyydestä. Kazakstanissa asuu erittäin laaja eurooppalaisperäinen kristitty vähemmistö, joka elää sopusoinnussa Kazakstanin alkuperäisen muslimiväestön kanssa.
Maan valtavat öljy- ja kaasuvarat ovat EU:lle strategisesti merkittäviä, ja Kazakstan on halukas myymään niitä EU:lle. Se ei halua olla riippuvainen Venäjän öljy- ja kaasuputkista luonnonvarojen kuljetuksissa. Kazakstania koskeva hajauttamispolitiikka sisältää lisäksi suunnitelmia maakaasun nesteyttämisestä ja viemisestä ulkomaille Trans-Kaspian reitin kautta.
Tässä yhteydessä vähemmän huomiota on saanut Kazakstanin valtava potentiaali toimittaa kaivoksistaan uraanirikastetta. Tämä on jatkossa elintärkeää EU:n ydinenergian tarpeen kannalta. EU:n on annettava kaikki mahdollinen apunsa tälle valtavalle, aliasutulle, geopoliittisesti keskeiselle maalle, emmekä me PPE-DE-ryhmän jäsenet tue esitettyä, puolueellista yhteistä tekstiä, ellei tarkistuksiamme oteta huomioon.
John Attard-Montalto, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, saanen puhua omalla kielelläni.
(MT) Minua huolestuttaa kuulla juuri esitetyn kaltaisia puheita. Olen huolissani siitä, että Kazakstanin hallitus kokee ehkä voivansa tehdä tiettyjä asioita rangaistuksetta, koska lännellä ja Yhdysvalloilla on maassa omia, lähinnä mineraalirikkauksiin ja terrorisminvastaisen sodan liittolaisuuteen liittyviä etuja. Meidän on oltava tämän suhteen valppaina. Jokin aika sitten Kazakstan haki jäsenyyttä Euroopan neuvostossa, ja tuolloin vierailin maassa. On totta, että maantieteellisesti osa Kazakstanista sijaitsee Euroopassa, mutta kaikki tietävät, että sillä on vielä paljon opittavaa demokraattisen uskottavuuden saavuttamisesta. On lisäksi selvää, että viime aikoina poliittinen ilmapiiri on heikentynyt. Tiedämme, että kolmen kuukauden aikana kaksi oppositiopoliitikkoa on tapettu ja että ihmisoikeuksia poljetaan tavalla tai toisella. Niinpä meidän ei pidä antaa Kazakstanin vaurauden ja liittolaisuuden terrorisminvastaisessa sodassa houkuttaa ajattelemaan, ettei maan menettelytavoissa ole miltään osin tarvetta valvonnalle.
Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tähän asti presidentti Nazarbajev on noudattanut vanhaa sananlaskua "pidä ystävät lähellä mutta viholliset vielä lähempänä" ja yrittänyt ottaa heidät mukaan hallintoonsa. Hän vietti juuri äskettäin viikon kylpylässä kotiosavaltiossani Kärntenissä ilmeisesti kerätäkseen voimia, mutta hän näyttää onnistuvan siinä yhä huonommin, koska, kuten tiedätte, hänen arvostelunsa lisääntyy.
Ei ehkä ole sattumaa, että – kuten olemme kuulleet – kaksi oppositiopoliitikkoa kuoli mystisissä oloissa paljastettuaan presidentin klaanin epärehellisiä juonitteluja. On mielestäni todella olennaista, että nämä murhat tutkitaan avoimesti ja että tutkimuksista vastaavat riippumattomat osapuolet.
Niin edistyksellinen kuin Kazakstan onkin talouskehityksessään, eikä vähiten monien mineraalivarojensa ansiosta, olemme kaikki samaa mieltä siitä, että maan demokratiakehitys polkee vastaavasti paikallaan. Viime joulukuun presidentinvaaleissa kuultiin syytöksiä äänten peukaloinnista. Tiedetään, että näissä arveluttavissa oloissa valitun presidentin tytär johtaa maan suurinta televisioasemaa ja tämän aviomies verovirastoa. Joiltakin puolueilta evätään rekisteröityminen ja aktivistien tiedetään joutuvan syytteisiin. Ei ole siten yllättävää, että murhatun miehen surijoita rangaistaan.
On kovin epäiltävää, että Kazakstan kykenisi käyttäytymään demokratian tavoin. Sen ei siksi voida sallia vastaanottaa haluamaansa Etyjin puheenjohtajuutta vuonna 2009. EU:n on mielestäni vastustettava tätä voimakkaasti. Voi myös olla pohtimisen arvoista, pitäisikö meidän seurata Yhdysvaltain esimerkkiä ja tehdä rahoitus- ja talousapu nykyistä riippuvaisemmaksi edistyksestä, jota maa saavuttaa demokratian sekä kansalais- ja ihmisoikeuksien aloilla.
Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, siitä on nyt kuukausi, kun johtava poliitikko Altynbek Sarsenbajev murhattiin raa'asti. Mielestäni nyt on oikea aika pitää täällä parlamentissa kiireellinen keskustelu Kazakstanin tilanteesta. Kaksi johtavaa poliitikkoa on murhattu kolmen kuukauden aikana, ja poliittinen ilmapiiri on heikentynyt merkittävästi.
Vetoamme Kazakstanin viranomaisiin, jotta he sallivat kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolon sekä täyden, riippumattoman ja avoimen tutkimuksen kuolemiin liittyvistä olosuhteista.
Poliittisista syistä tehdyt murhat ovat vain jäävuoren huippu. Täällä on tänään mainittu Internetin sensurointi, ja oppositiopoliitikkojen sekä toimittajien painostaminen on lisääntynyt kaikkinensa. Tuomitsemme Altynbek Sarsenbajevin muistoksi pidettyyn rauhanomaiseen kokoontumiseen osallistuneiden pidätykset ja vetoamme Kazakstanin hallitukseen, jotta se täyttäisi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen velvoitteensa ja erityisesti varmistaisi demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen.
Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Kazakstanista on paljon sanottavaa. Toisaalta Kazakstan on ja sen pitäisi olla keskeinen kumppani edistettäessä vakautta ja alueellista yhteistyötä Keski-Aasiassa. Se on todellakin tärkein näistä maista. Samalla sillä on runsaat energiavarat, minkä vuoksi sillä on nykyisin paljon kosiskelijoita.
Analysoikaamme hieman presidentti Nazarbajevin 1. maaliskuuta pitämää kansakunnan tila -puhetta. Se oli hyvin perusteellinen talouskehityksen osalta. Sen sijaan se ei pureutunut kovinkaan yksityiskohtaisesti demokraattisten uudistusten ohjelmaan, lukuun ottamatta demokraattisia muutoksia koskevia ja kansainväliselle yhteisölle annettuja lupauksia. "Hallitun demokratian" käsite vahvistui – itse asiassa se lujittui.
Saanen sanoa muutaman sanan myönteisestä ja toisaalta kielteisestä puolesta, sillä meidän on nähtävä molemmat puolet. Myönteisenä asiana haluan mainita sen, että Kazakstan on tänä vuonna ratifioinut kansainväliset yleissopimukset, jotka koskevat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Tämä on hyvä suunta. Toivomme myös, että Kazakstan ratifioi seuraavaksi vapaaehtoiset lisäpöytäkirjat, joissa sallitaan yksilöiden tekemät valitukset. Myös kuolemanrangaistuksen keskeytyksen jatkaminen on askel oikeaan suuntaan.
Kielteisellä puolella ovat seikat, joita meidän on arvosteltava. Meitä huolestuttaa äärimmäisen paljon se, mitä tapahtui keskeiselle poliittisen opposition johtajalle Altynbek Sarsenbajeville. Hänen murhansa on osoitus erittäin vaarallisesta suuntauksesta eli Kazakstanin politiikan kriminalisoitumisesta. Kazakstanista puuttuvat selkeät perustuslailliset säännöt, jotka takaisivat toimeenpanovallan rauhanomaisen siirtymisen, ja tämä kehityssuunta on ilman muuta huolestuttava. Olemme siksi vedonneet viranomaisiin, jotta he takaisivat tutkimusten kulun täydellisen avoimuuden. Olen iloinen, että FBI voi osallistua tutkimuksiin, mutta paikalla pitäisi olla myös eurooppalaisia. Seuraamme erittäin tiiviisti myös toisen opposition johtohenkilön tyttären, Oksana Nikitinan, murhan tutkimuksia. Lisäksi minua huolettavat suuresti tiedot siitä, että opposition jäseniä on ahdisteltu Almatyssa Altynbek Sarsenbajevin hautajaisten jälkeisten kahden rauhallisen muistomarssin yhteydessä. Jotkut teistä ovat viitanneet tähän.
Haluan mainita myös kaksi olennaista kysymystä eli tiedotusvälineiden vapauden ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut rajoitukset. Olemme huolissamme tiedoista, joiden mukaan toimittajia on ahdisteltu useaan otteeseen ja viittä sanomalehteä ja yhtä opposition Internet-sivustoa vastaan on ryhdytty oikeustoimiin. Lisäksi uusi heinäkuussa 2005 hyväksytty kansallinen turvallisuuslaki sallii kohtuuttomia rajoituksia kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöjen toiminnalle.
Toisaalta olemme olleet tyytyväisiä Etyjin ja ODIHR:n havaitsemiin parannuksiin joulukuun 2005 presidentinvaalien kulusta. Muutamat teistä olivat paikalla tarkkailijoina. Samalla olemme kuitenkin pahoillamme siitä, että vaalit eivät täyttäneet useita Etyjin sitoumuksia ja että mihinkään toimiin ei ryhdytty lainsäädännön tarkistamiseksi niin, että se olisi yhtenäinen Etyjin ja ODIHR:n suositusten kanssa. Haluamme ilman muuta jatkaa väitettyjen virhemenettelyjen tutkinnan valvomista.
Yksi pitkäaikainen ja keskeinen huolenaihe on poliittinen vapaus. Kazakstan tarvitsee sisäisen vakautensa vuoksi poliittista oppositiota. Viranomaisten on kiireellisesti laillistettava poliittiset oppositiopuolueet ja käynnistettävä niiden kanssa todellinen vuoropuhelu. Tässä välineenä voisi toimia esimerkiksi demokratiaa käsittelevä valtionkomitea, joka on määrä perustaa pian ja jossa puhetta johtaa presidentti Nazarbajev. Erityisesti katson, että Kazakstanin viranomaisten on syytä harkita uudelleen kieltäytymistään rekisteröimästä Alga- ja Nagyz Ak Žol -oppositiopuolueiden.
Olisin erittäin tyytyväinen, jos muodostaisitte parlamentaarisen valtuuskunnan ja tehostaisitte yhteistyötä Kazakstanin valtuuskuntien kanssa. Tämä on toinen erittäin tärkeä kanava, jolla voidaan välittää selkeitä viestejä. Se on myös tilaisuus. Älkäämme tuomitko ennalta Kazakstanin päätöstä anoa Etyjin puheenjohtajuutta vuonna 2009. Se saattaisi tarjota Kazakstanille merkittävän haasteen laajempien demokratiavaatimusten täyttämiseksi.
Lopuksi totean, että olemme huolissamme myös tiedoista, joiden mukaan toimittajia on ahdisteltu useaan otteeseen ja viittä sanomalehteä ja yhtä opposition Internet-sivustoa vastaan on nostettu syytteet. Lisäksi viime vuoden heinäkuussa hyväksytty uusi kansallinen turvallisuuslaki sallii kohtuuttomat rajoitukset kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Siksi puhumme mielestäni maasta, johon meidän on sitouduttava erittäin vahvasti, mutta jolle meidän on samalla annettava määrätietoisia viestejä.