Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

1. Jerzy Buzekin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0202/2006) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (KOM(2005)0119 – C6-0099/2005 – 2005/0043(COD)) ja

2. Jerzy Buzekin laatimasta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnöstä (A6-0203/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) (KOM(2005)0119 – C6-0112/2005 – 2005/0044(CNS)).

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä päivä tieteelle. Parlamentin tuella voimme varautua 54,5 miljardin euron tutkimusohjelman käynnistämiseen tämän vuoden loppuun mennessä. Nykyisissä hinnoissa 54,5 miljardia euroa on vähemmän kuin ehdotimme, mutta se on tuntuva lisäys nykyiseen ohjelmaan, ja myös tästä on kiittäminen parlamenttia. Yhdessä teemme seitsemännestä puiteohjelmasta sellaisen, että sillä tuetaan kasvua ja työllisyyttä sekä edistetään kestävää ja tervettä EU:ta.

Puiteohjelma vahvistaa EU:ta yhdistämällä monipuolisesti tutkimusta. Tämä edellyttää yhteistyötä, ideoita, ihmisiä ja valmiuksia, ja nämä ovat puiteohjelman neljän pääkohdan otsikot.

Yhteistyötä koskevassa ohjelmassa yhdistetään parhaat kyvyt kaikkialta Euroopasta tutkimus- ja kehitystyöhön sekä ratkaisemaan taloudellisia mahdollisuuksia ja yhteiskunnan haasteita koskevia kysymyksiä esimerkiksi terveyden ja energian alalla. Ideoita koskevassa ohjelmassa esitellään uusi tutkimuksen tukemista ja johtamista koskeva ajattelutapa EU:ssa. Ihmisiä koskevassa ohjelmassa houkutellaan ja motivoidaan parhaita tutkijoita työskentelemään Euroopassa tai ulkomailla eurooppalaisen tutkimuksen hyväksi. Valmiuksia koskevassa ohjelmassa varmistetaan EU:lle erinomainen tutkimuskapasiteetti kaikkialla Euroopassa.

Yksinkertaistamalla toimintaamme jatkuvasti varmistamme parhaiden kumppanien osallistumisen niiden koosta tai alkuperämaasta riippumatta ja saamme samalla investoinneistamme suurimman hyödyn.

Olen ylpeä siitä, että parlamentti pääsi yhteisymmärrykseen tavoitteet täyttävästä puiteohjelmasta. Kiitän vilpittömästi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, esittelijä Buzekia, varjoesittelijöitä ja kaikkia muita parlamentin jäseniä, joiden ansiosta tämä oli mahdollista.

Parlamentin tavoitteena on tehdä seitsemännestä puiteohjelmasta entistä parempi. Minulla on ilo todeta, että komissio hyväksyy peräti kaksi kolmasosaa parlamentin tarkistuksista joko kokonaan tai periaatteessa. Arvioimme mukaan jotkin tarkistukset ovat puiteohjelman kannalta liian yksityiskohtaisia tai menevät tutkimuksen ja kehittämisen soveltamisalaa pidemmälle. Niistä pääsemme pian yhteisymmärrykseen. Jotkin tarkistukset tuottavat komissiolle ongelmia. Ne koskevat aiheita, joiden merkityksestä ja ensisijaisuudesta olemme yksimielisiä, mutta toteuttamistavasta sen sijaan emme. Mielestäni niistä ei saisi tulla kompastuskiviä. Niiden tavoitteena on esimerkiksi säilyttää avaruus ja turvallisuus yhteisenä painopisteenä, välttää määrällisten tavoitteiden asettaminen pk-yritysten osallistumiselle, estää tuen myöntäminen alueiden väliseen liikkuvuuteen saman maan rajojen sisällä ihmisiä koskevassa erityisohjelmassa sekä varmistaa teknologiayhteisöjen säilyminen joustavina, alhaalta ylöspäin suuntautuvina ja teollisuusvetoisina, kun määritellään strategisia tutkimuslinjauksia ja ohjataan niiden toteuttamista.

Käsittelen hieman kahta kysymystä, joista olette keskustelleet vilkkaasti.

Aloitan Euroopan tutkimusneuvostosta. Tämä on todennäköisesti kaikkein innostavin uusi kehitysvaihe eurooppalaisessa tutkimuskentässä, ja sen toteuttamisessa auttaa parlamentin voimakas tuki. Oikean rakenteen avulla taataan riippumattomuuteen perustuva tieteellinen huippuosaaminen ja saadaan käyttöön tehokkuutta edistävät hallinnolliset valmiudet. Tämä voidaan taata yhteisömenetelmällä, ja siksi olemme ehdottaneet Euroopan tutkimusneuvoston perustamista yhteisön toimielinten alaisuuteen. Olen varma, että pystymme mukauttamaan suuren osan parlamentin esittämien tarkistusten sisällöstä siten, että se helpottaa yhteisymmärrykseen pääsemistä myös neuvoston kanssa. Pelkään kuitenkin, ettei uudelleentarkastelu vuonna 2008, vain yhden toimintavuoden jälkeen, ole kovin mielekästä. Vaikka ymmärränkin hyvin, että parlamentti haluaa olla mukana Euroopan tutkimusneuvoston menestyksessä, meiltä puuttuu mielestäni asianmukainen oikeusperusta, jotta voisimme ratkaista uudelleentarkastelun jatkotoimet yhteispäätösmenettelyllä.

Eniten minua kuitenkin huolestuttavat ehdotukset Euroopan tutkimusneuvoston tulevan rakenteen määrittelystä jo tässä vaiheessa. Minkälaisen kuvan antaisimme muuttamalla rakennetta näin automaattisesti? Että rakenne oli jo alun alkaen väärä? Että perustamastamme Euroopan tutkimusneuvostosta ei tule riippumatonta? En mitenkään voi hyväksyä tällaista ajattelutapaa. Se ei edistäisi yhteistä tavoitettamme perustaa sellainen Euroopan tutkimusneuvosto, josta voimme olla ylpeitä. Mielestäni annamme Euroopan tutkimusneuvostolle mahdollisuuden riippumattomaan ja tehokkaaseen toimintaan. Olen kuullut Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston puheenjohtajan professori Kafatosin toteavan useaan otteeseen, että komission ehdottamalla rakenteella ja sen omaksumalla kannalla varmistetaan juuri tämä.

Komissio ehdottaa hyvissä ajoin toteutettavaa riippumatonta arviointia, johon osallistuu täysivaltaisesti useita osapuolia, etenkin tieteellinen neuvosto, jotta Euroopan tutkimusneuvoston tulevaa rakennetta voidaan arvioida vuoteen 2010 mennessä. Uudelleentarkastelussa pohditaan perusteellisesti toimeenpanovirastoon perustuvan rakenteen ja perustamissopimuksen 171 artiklaan perustuvan rakenteen etuja ja haittoja. Euroopan tutkimusneuvoston rakenteita ja mekanismeja muokataan arvioinnin tulosten mukaisesti. Tässä asiassa kuullaan parlamenttia mutta huolehditaan aina siitä, että Euroopan tutkimusneuvosto säilyy täysin riippumattomana kaikesta poliittisesta vaikutusvallasta.

Euroopan tutkimusneuvoston hallinto- ja henkilöstökuluista puheen ollen tavoitteenamme on tietenkin niukka ja kustannustehokas täytäntöönpanorakenne. Tässä vaiheessa emme kuitenkaan tiedä tarpeeksi voidaksemme asettaa hallintokuluille tiukkoja ja tarkkoja rajoja, jotka saattavat vaarantaa Euroopan tutkimusneuvoston toiminnan alusta alkaen.

Käsittelen seuraavaksi kantasolututkimusta. Tiedän, että monet teistä ovat keskustelleet tästä kiivaasti, ja totean heti aluksi, että kunnioitan syvästi kunkin henkilökohtaista näkemystä. Komissiolla on kokemusta siitä kiivaasta keskustelusta, jota tästä asiasta käytiin kuudetta puiteohjelmaa koskevissa neuvotteluissa. Komissio on vakuuttunut siitä, että Euroopassa vallitsevien erilaisten käsitysten vuoksi se voi ehdottaa ainoastaan vastuullista, varovaista ja käytännöllistä menettelytapaa, jossa tämäntyyppisiä tutkimuksia arvioidaan ja valikoidaan tapauskohtaisesti ja määrätyt tutkimusalat jätetään pois laskuista.

Kuudennessa puiteohjelmassa vahvistetulla menettelyllä varmistetaan, että tässä tutkimuksessa otetaan huomioon joitakin suurimpia terveysongelmia ja niistä kärsivien potilaiden toiveet. Menettelyllä taataan myös eettisten perusperiaatteiden noudattaminen ainutlaatuisella tavalla 25:n tai useamman maan yhteisessä tutkimusohjelmassa. Menettely on osoittautunut toimivaksi, ja jäsenvaltiot ja tutkijat hyväksyvät sen. Ehdotamme nimenomaan saman menettelyn jatkamista seitsemännessä puiteohjelmassa.

Komissio suhtautuu erittäin myönteisesti teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan tästä aiheesta toimittaman äänestyksen tulokseen, joka on täysin komission ehdotuksen mukainen ja tuo hyödyllistä lisäselvyyttä asioihin. Olisi harhaanjohtavaa väittää tästä lähestymistavasta poikkeavaa näkemystä todelliseksi kompromissiksi alkioiden kantasolututkimuksen kannattajien ja vastustajien välillä. Esimerkiksi sellaisella määräpäivällä, jonka nojalla ihmisalkioiden kantasolulinjat saisivat yhteisön tukea tai jäisivät ilman sitä, olisi kauaskantoinen vaikutus. Tällaiselle määräpäivälle ei ole tieteellistä tai puolueetonta perustaa. Se voisi estää eurooppalaisia tutkijoita käyttämästä tuottamiaan kantasolulinjoja ja pakottaa heidät työskentelemään EU:n ulkopuolella tuotetuilla linjoilla. Lisäksi se voisi vaarantaa vakavasti mahdollisuuden käyttää laadultaan parhaita linjoja: tällä hyvin uudella tutkimusalalla parhaina pidetään yleensä juuri äskettäin tuotettuja linjoja. Se voisi tarpeettomasti vähentää mahdollisuutta käyttää juuri niitä kantasolulinjoja, jotka ovat potilaiden kannalta välttämättömiä.

Todettakoon siis selvästi, että määräpäivien asettaminen vaarantaa tällä alalla sen tieteellisen huippuosaamisen leiman, jonka olen henkilökohtaisesti halukas antamaan seitsemännelle puiteohjelmalle, kunhan vain eettiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon, kuten komission ehdotuksessa mielestäni tehdäänkin.

Lopuksi käsittelen vielä toissijaisuusperiaatetta: alkioiden kantasolututkimusta koskevat nykyiset tiukat menettelyt ja rajoitukset ovat täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Kaikkein tiukimpien tai kaikkein vapaamielisimpien maiden eettisten normien noudattaminen olisi yksinkertaisesti vastoin Euroopan unionin perusperiaatteita.

Alustukseni lopuksi minun on vielä mainittava Euratom-ohjelmasta saavutettu erittäin laaja yhteisymmärrys. Ohjelmaan kuuluvat merkittävä kansainvälinen tutkimushanke ITER (kansainvälinen lämpöydinreaktori) ja Yhteinen tutkimuskeskus, jonka tehtävää parlamentti piti erittäin tärkeänä.

Kuuntelen nyt hyvin innokkaasti keskustelua ja toivon, että sen jälkeen on mahdollista esittää joitakin lyhyitä loppuhuomautuksia. Euroopan parlamentti on todellakin edistynyt erinomaisesti. Toivon, että pystymme ylläpitämään samanlaista vauhtia. Meidän kaikkien on toimittava tehokkaammin, jotta seitsemäs puiteohjelma saadaan ajoissa käyntiin. On toimittava nopeasti! Seitsemäs puiteohjelma on keskeinen osa kasvua ja työllisyyttä edistävää Lissabonin strategiaa. Tästä syystä EU voi ja sen täytyy toimia nopeasti. Tämä on tärkeä merkki EU:n kansainvälisille kumppaneille, koko Euroopalle ja EU:n tutkimusyhteisölle.

Mielestäni EU:n kolme toimielintä eivät ole koskaan näin yksimielisesti hyväksyneet puiteohjelmaa. Parlamentin tuella saavutamme nykyiset päämäärämme ajoissa ja saamme tutkijat tämän vuoden lopusta mukaan seitsemänteen puiteohjelmaan sekä toteutamme sellaisen eurooppalaisen tutkimusalueen, joka muuttaa tiedon todelliseksi kasvuksi ja työpaikoiksi. Yhdessä pystymme näyttämään, että Lissabonin strategia on jälleen voimissaan.

(Suosionosoituksia)

  Jerzy Buzek (PPE-DE), esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, yli vuoden kestäneiden vilkkaiden keskustelujen jälkeen Euroopan parlamentti toimittaa ylihuomenna äänestyksen seitsemännen puiteohjelman ensimmäisestä käsittelystä.

Mietintö on monien ihmisten työn tulos. Esitän tänään lämpimät kiitokseni näille ihmisille, nimittäin puheenjohtajavaltioille Luxemburgille, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Suomelle sekä ennen kaikkea puheenjohtajavaltio Itävallalle. Kiitän myös Euroopan komissiota ja eritoten komission jäsentä Potočnikia, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäseniä ja puheenjohtajia sekä erityisesti tänään läsnä olevia varjoesittelijöitä, jotka laativat kahdeksan parlamentin valiokunnan lausunnot. Kiitän poliittisten ryhmien koordinoijia ja neuvonantajia sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan neuvonantajia ja virkamiehiä.

Euroopan parlamentti on keskustellut avoimesti ja selkeästi. Tietyissä vaiheissa työryhmät tapasivat päivittäin useiden tuntien ajan. Kaikilla oli aikaa ja tilaisuus esittää näkemyksensä ja huomionsa. Mielestäni olemme yhteistyöllämme saaneet aikaan hyvän mietinnön.

Osallistuin myös suureen määrään Euroopan parlamentin ulkopuolella pidettyjä konferensseja, seminaareja ja kokouksia, joita järjestivät Euroopan komissio, jäsenvaltiot, ylipistot, alueet ja kansalaisjärjestöt. Kaikkialla oli selvästi havaittavissa aktiivinen kiinnostus EU:n tason tutkimukseen ja oppimiseen. Meidän on hyödynnettävä tätä innostusta ja näitä valmiuksia sekä täytettävä seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvät odotukset.

Keskustelu ei ollut helppo varsinkaan ilman rahoituskehystä. Yhteistyö komission jäsenen Potočnikin ja komission kanssa oli kuitenkin suureksi avuksi.

Neuvoteltu talousarvio ei ole ihanteellinen, mutta yli 50 miljardin euron varaaminen tutkimukseen, oppimiseen ja innovaatioihin vie Euroopan unionia oikeaan suuntaan. Tämä on Lissabonin strategian ja tietopohjaisen talouden määräämä suunta.

Euroopan parlamentti tukee voimakkaasti seitsemännen puiteohjelman rakennetta ja pääperiaatteita. Ohjelmassa otetaan huomioon suuntaviivat, joita on esitetty Kokin ja Marimonin mietinnöissä sekä varsinkin Locatellin mietinnössä, jonka Euroopan parlamentti esitteli vuoden 2005 alussa. Seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluu Euroopan tutkimusneuvoston kaltaisia täysin uusia ideoita ja välineitä, joissa käsitellään perustutkimusta, tutkimuksen ja teollisuuden välistä yhteistyötä sekä innovaatioita edistäviä yhteisiä teknologia-aloitteita tai aloitteita tutkimusinfrastruktuuriin tehtävistä investoinneista.

Ohjelmaan kuuluu myös uusia ensisijaisia aihealueita, kuten turvallisuus ja avaruus, sekä sosioekonomista tutkimusta. Seitsemännessä puiteohjelmassa varmistetaan myös, että entisen komission jäsenen Busquinin kuudennessa puiteohjelmassa käynnistämää eurooppalaisen tutkimusalueen muodostamista jatketaan asianmukaisesti. Ohjelman jatkuminen vaikuttaa nykyisiin ensisijaisiin aihealueisiin, ja tutkijoiden liikkuvuudesta ja koulutuksesta sekä erityisesti Marie Skłodowska-Curie -ohjelmasta saadaan erinomaista kokemusta.

Euroopan parlamentilla on seitsemännessä puiteohjelmassa omat painopisteensä. Mainitsen niistä neljä tärkeintä. Ensimmäinen painopiste on huippuosaaminen, jonka perusteella arvioidaan kaikki ohjelman yhteydessä toteutetut hankkeet ja päätökset. Huippuosaaminen edellyttää kunkin hankkeen mahdollisuuksien, siitä saatujen kokemusten ja sen tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämistä, parhaiden tutkijoiden palkkaamista, tulosten saavuttamista useissa Euroopan unionin maissa ja useilla alueilla sekä rahoitusvarojen tehokasta käyttöä. Toiseen painopisteeseen kuuluvat puiteohjelman "Ihmiset"-osio sekä kaikki eurooppalaisen tutkimushenkilöstön täysipainoiseen kehittämiseen ja aivoviennin estämiseen liittyvät aloitteet. Parlamentin kolmas painopiste on "Ideat"-osiossa kuvattu perustutkimus, joka liittyy Euroopan tutkimusneuvostoon. Euroopan unionin tutkijat ovat odottaneet tällaista aloitetta vuosikausia. Euroopan parlamentin neljäs painopiste on innovaatioiden korostaminen ja EU:ta koskevan paradoksin ratkaiseminen: tutkimus on hyvätasoista mutta innovaatioita on suhteellisen vähän. Tutkimus ja teknologia sekä yliopistot ja teollisuus on liitettävä tiiviimmin toisiinsa, ja niinpä huomiota on kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä niiden asemaan tutkimuksessa. Kannatamme voimakkaasti eurooppalaisia teknologiayhteisöjä.

Seitsemännen puiteohjelman valmistelutoimet Euroopan parlamentissa kytkeytyvät kilpailukykyä ja innovaatioita koskevaan ohjelmaan. Kiitän tämän ohjelman parissa työskentelevää esittelijää Chatzimarkakisia erityisen menestyksellisestä yhteistyöstä.

Käsiteltäväksi jätetyt noin 1 700 tarkistusta ovat osoitus ohjelmaa kohtaan tunnetusta valtavasta kiinnostuksesta. Jokainen tarkistus saatiin aikaan neuvottelemalla ja kokoontumalla toisinaan EU:n kaukaisissakin osissa. Kompromissien ansiosta tarkistusten määrää onnistuttiin lopulta vähentämään 315:een, eivätkä ne vaikuta ohjelman rakenteeseen tai perusperiaatteisiin.

Korostan muutamia kaikkein tärkeimpiä tarkistusten sisältöön liittyviä asioita. Ensinnäkin kompromissitarkistukset ovat parlamentin mielestä keskeisellä sijalla, ja juuri näihin tarkistuksiin kiinnitetään suurinta huomiota neuvoston ja komission kanssa käytävissä neuvotteluissa. Toiseksi talousarviota koskeva tarkistus on erityisen tärkeä, koska se ilmentää Euroopan parlamentin painopisteitä, eli ihmisiä, Euroopan tutkimusneuvostoa, perustutkimusta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa ja terveyttä. Kolmanneksi on päivänselvää, että Euroopan tutkimusneuvoston on oltava täysin riippumaton ja itsenäinen. Neljänneksi on tärkeää yksinkertaistaa menettelyjä ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista puiteohjelmaan. Viidenneksi tutkijoihin on kiinnitettävä huomiota jo koulutusvaiheessa, sillä juuri tutkijat osoittavat useimmiten suurinta luovuutta ja kekseliäisyyttä. Siksi heille on taattava uramahdollisuudet Euroopassa. Kuudenneksi tuvallisuutta ja avaruutta koskevien ensisijaisten aihealueiden erottaminen näyttää välttämättömältä. Lopuksi totean, että esittelijänä yritin saavuttaa mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen alkioiden kantasolututkimuksesta. Tehtävä ei ollut helppo, ja toivon, että pystymme torstaina löytämään ratkaisun, joka saa taakseen parlamentin selkeän enemmistön.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi mielellään Euroatomia koskevan Euroopan komission ehdotuksen selkeällä enemmistöllä. Tässä yhteydessä annan tunnustusta Yhteisen eurooppalaisen tutkimuskeskuksen työlle. Keskuksen tutkimukset liittyvät puiteohjelmiin ja tuottavat erittäin arvokkaita tuloksia.

Lopuksi totean, että Euroopan parlamentti on seitsemättä puiteohjelmaa käsitellessään toiminut nopeasti, tehokkaasti ja määrätietoisesti. Se on osoittanut hyvin suurta harkintaa ja poliittista vastuuta. Toivon, että vauhtia pidetään yllä ja että seitsemäs puiteohjelma käynnistetään 1. tammikuuta 2007.

EU:n tiedeyhteisö ja teollisuus odottavat seitsemännen puiteohjelman käynnistyvän suotuisissa merkeissä. Koko Euroopan unioni toivoo Lissabonin strategian onnistuvan.

(Suosionosoituksia)

  Marilisa Xenogiannakopoulou (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi esittelijä Buzekia erinomaisesta työstä.

Tämänpäiväinen keskustelumme seitsemännestä puiteohjelmasta on erityisen merkittävä. Se liittyy EU:n valmiuteen toteuttaa tehokas kestävän kehityksen strategia investoimalla osaamiseen ja tulevaisuuteen. Tämän toimintalinjan avulla se pystyy pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa heikentämättä työllisyysnormeja ja lakkauttamatta hyvinvointivaltiota, ja sen sijaan investoimalla koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin ja huippuosaamiseen.

Edistääkseen tätä kehitystä Euroopan parlamentti kannattaa periaatteessa seitsemännen puiteohjelman määrärahojen tuntuvaa lisäämistä. Valitettavasti joulukuun Eurooppa-neuvostossa noudatettiin liian ankaraa säästölinjaa koko rahoituskehyksessä ja erityisesti tutkimuksen ja teknologian kohdalla. On selvää, että hallitusten uskottavuus on vaakalaudalla, kun ne asettavat EU:n taloudelle surutta merkittäviä kehitys- ja kilpailukykytavoitteita, eikä niiltä sitten löydykään poliittista tahtoa rahoittaa riittävästi tutkimus- ja teknologiahankkeita.

Parlamentin sinnikkäiden neuvottelujen ansiosta pääsimme yhteisymmärrykseen 50 521 000 euron määrästä, jolla parannetaan ohjelmaa hieman, mutta ei lähimainkaan kateta todellisia tarpeita. On tietenkin myönteistä, että pienille ja keskisuurille yrityksille on varattu 100 000 000 euron lisärahoitus innovatiivisen teknologian käyttömahdollisuuksia varten, sillä me kaikki ymmärrämme niiden panoksen kehittämisessä ja työllisyydessä. On myös tärkeää, että energia-alalle on myönnetty 150 000 000 euron lisärahoitus, koska uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja järkevä energiankäyttö ovat ratkaisevassa asemassa.

Korostan, että on tärkeää turvata kaikkien Euroopan unionin alueiden mahdollisuus osallistua puiteohjelman eri osioihin ja toteuttaa niitä. Ne ovat pitkän aikavälin kehityksen, lähentymisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta ja niiden ydintavoitteena on torjua digitaalikuilu, EU:n tutkimus- ja innovaatiokuilu.

  Alyn Smith (Verts/ALE), aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, tutkimus ja Euroopan talouden laadun nostaminen ovat EU:ssa päivän sana. EU:n perusta olivat aiemmin hiili ja teräs, sitten maatalous ja kalastus. Tulevaisuudessa EU perustuu tutkimukseen ja kehittämiseen sekä näiden kahden tekijän yhteensovittamisesta saatavaan lisäarvoon.

Olen sitä mieltä, että kehityksen näkökulmasta on tärkeää korostaa aluekehitystä. Tutkimuslinjaukset ja aluekehitystä koskevat linjaukset täydentävät selkeästi toisiaan. Kaupungit ja alueet sekä niissä toimivat yritykset ovat ne tärkeimmät kumppanit, jotka toteuttavat käytännössä EU:n esittämät mittavat tutkimuslinjaukset. Täydentävyys on ratkaisevan tärkeää toimien koordinoinnille, sillä siten varmistetaan, etteivät komission eri osat päätä toisistaan poikkeavia linjauksia, jolloin täydentävyys ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Todettakoon myös, että minä ja muutkin haluamme lisätä rakennerahastojen ja tutkimusrahoituksen yhteisvaikutusta seitsemännessä puiteohjelmassa – kuten kahdeksannessakin puiteohjelmassa. Koska seitsemännen puiteohjelman talousarvio on paljon pienempi kuin toivoimme, on entistäkin tärkeämpää saada täysi hyöty näiden kahden rahoituslähteen yhteisvaikutuksesta. Tästä keskustellaan myös kahdeksannessa puiteohjelmassa. Kiitän silti tässä vaiheessa omasta puolestani esittelijää suunnattomista ponnistuksista. Kannatamme tätä kompromissia.

  Thijs Berman (PSE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Buzekia sinnikkäästä uurastuksesta, ja tietenkin kiitän myös valiokuntaa. Seitsemännen puiteohjelman tuntuvasti suuremmilla määrärahoilla edistetään huomattavasti tutkimusta Euroopan unionissa. Vielä enemmän edistetään mietinnössä mainittua biotaloutta, joka tunnetaan paremmin maataloustutkimuksena, sillä tälle tutkimusalalle on vastedes varattu erillinen budjettikohta, mikä on oleellista kaiken maataloustutkimuksen kannalta. Tämä on valtava parannus.

Tämä on olennaista myös maatalouden läpikäymien nopeiden muutosten kannalta. Muutokset koskevat yhtä hyvin teknologiaa – elintarvikkeista sekä elintarvikkeiden ja bioenergian yhdistämisestä aina fossiilisten polttoaineiden ja muovien korvaamiseen – kuin organisaatiorakennettakin. Myös tämäntyyppiseen tutkimukseen on annettava mahdollisuuksia, ja näitä mahdollisuuksia luodaan parhaillaan.

Esitän yhden kielteisen huomautuksen. Yhdessä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan hyväksymistä tarkistuksista vaaditaan EU:ta jakamaan asiantuntemustaan maailman köyhien maiden kanssa, joissa maataloudella on suuri merkitys. Vaadin komissiota antamaan sanansa siitä, että näin todella tehdään myös seitsemännessä puiteohjelmassa. Asiantuntemusta on jaettava, koska vain siten puiteohjelma auttaa EU:ta saavuttamaan tavoitteensa, nimittäin sosiaalisen ja kestävän globaalistumisen.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE), kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, kalatalousalan kohtelu seitsemännessä puiteohjelmassa on selvästi ristiriidassa niiden lausuntojen kanssa, joita yhteisön ja jäsenvaltioiden korkeimmat viranomaiset antoivat uuden YKP:n täytäntöönpanon painopisteistä. Se on myös vastoin Euroopan komission äskettäin esittämää toimintalinjaa, joka on komission puheenjohtajan Barroson tärkeä painopiste: yhtenäinen meriliikennepolitiikka tai yhteinen politiikka, jossa meriin kiinnitetään kokonaisvaltaista huomiota.

Hyvät kollegat, tässä yhteydessä huomautan kalatalousvaliokunnan puolesta, että tieteelliseen tutkimukseen on sijoitettava enemmän varoja, jotta saamme tietoa meriympäristön ja meren ekosysteemien kaikista mahdollisuuksista. Korostan, ettei tämä ole tärkeää ainoastaan kalastuksen vaan myös muiden äärimmäisen tärkeiden tekijöiden kuten saastumisen, ilmastonmuutoksen, terveyden ja farmakologian alalla tapahtuvan edistyksen, ihmisten ja eläinten ravinnon sekä rannikkoalueiden käytön järjestämisen kannalta.

Hyvät kollegat, siksi totean, että tuemme kaikkia tarkistuksia, joissa puolletaan kalastuspolitiikan ottamista mukaan seitsemänteen puiteohjelmaan.

  Aloyzas Sakalas (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (LT) Oikeudellisten asioiden valiokunta on pohtinut alkioiden kantasolujen käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Alkioiden kantasolut eroavat tavallisista kantasoluista sikäli, että ne eivät ole vielä eriytyneet, ja siksi niistä voidaan kasvattaa mikä tahansa ihmisen elimistön osa. Valiokunnan lausuntoa laatiessani olen esittänyt kaksi eettistä kantaa:

1) Alkioiden kantasoluja käytetään sellaisten parantumattomien sairauksien kuin esimerkiksi diabeteksen, Parkinsonin taudin tai sydänlihaskuolion hoitoon. Tämä estäisi aikuisväestön ennenaikaisia kuolemia, mutta alkio menehtyisi.

2) Alkiota suojellaan, mutta parantumattomia tauteja sairastavilta ihmisiltä viedään viimeinenkin toivo.

Valiokunnan enemmistö äänesti jälkimmäisen kannan puolesta.

Olen henkilökohtaisesti tyytyväinen siihen, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on päässyt kompromissiin ja jättänyt käsiteltäväksi tarvittavat tarkistukset, jotka kehotan meitä hyväksymään.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, tähdennän vielä kerran, että tämä oli jäsen Sakalasin henkilökohtainen näkemys. Oikeudellisten asioiden valiokunnalla ei ole kahta kantaa. Se torjuu kannassaan selkeästi ja yksimielisesti alkioiden kantasolujen rahoittamisen. Haluan...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – Hyvä jäsen Breyer, huomautan, että emme voi käynnistää uudelleen oikeudellisten asioiden valiokunnan keskustelua. Jäsen Sakalas esitti selvästi henkilökohtaisen näkemyksensä.

  Britta Thomsen (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunto. – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, naisten ja miesten välinen epätasa-arvo on hyvin yleistä tiedemaailmassa. Se estää Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen ja haittaa EU:n kilpailukykyä. Eurooppalaisten naisten nykyinen aliedustus tutkimustoiminnassa osoittaa, että EU:lla on valtavasti hyödyntämättömiä voimavaroja. Sukupuoli on ainoa syy siihen, että naisten on vaikea saada tutkijanvirkoja. Vaikka naispuolisten hakijoiden määrä on nyt lähes kaikissa Euroopan maissa suurempi kuin miespuolisten hakijoiden, naiset kohtaavat suurempia esteitä miesvaltaisilla tutkimusalan työmarkkinoilla. Tälle asialle on tehtävä jotakin. Siksi on tärkeää, että komissio ottaa seitsemännen puiteohjelman yhteydessä huomioon sukupuolikysymyksen ja edistää nuorten naispuolisten hakijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia kilpailla tutkimusrahoituksesta miesten kanssa.

Uuden Euroopan tutkimusneuvoston kokoonpano on yksinkertaisesti skandaali. Neuvostoon nimitetyistä 22 tutkijasta ainoastaan neljä on naisia. EU:lla on luettelo tasa-arvoa koskevista yleisistä säännöistä, ja niitä on tietenkin sovellettava myös Euroopan tutkimusneuvostoon. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jäsenet ovat ehdottaneet, että sukupuolet olisivat tasapuolisesti edustettuina tutkimusneuvostossa, jossa on aina oltava vähintään 40 prosenttia kummankin sukupuolen edustajia. Arvoisa komission jäsen, toivon teidän pohtivan, millaisen kuvan näin epätasainen sukupuolijakauma antaa EU:n tutkimusyhteisölle. Se ei ainakaan auta pääsemään eroon sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista tiedemaailmassa.

  Paul Rübig, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Potočnik, hyvät kollegat, kiitän aluksi esittelijää siitä, että hän selvisi erinomaisesti äärimmäisen vaikeasta tehtävästä. Huomaamme, että uusien jäsenvaltioiden edustajat – tässä tapauksessa Puolan, jonka pääministeri esittelijä oli – pystyvät erinomaisesti pääsemään tällaisten vaikeidenkin asioiden ytimeen. Olen tyytyväinen siihen, että urallaan tutkijana toiminut esittelijä on osoittanut täällä parlamentissa, miten tärkeä ammattimainen, puolueeton ja poliittinen näkökulma on olennaisten asioiden käsittelyssä.

Voimme kaikki olla tyytyväisiä käsiteltävään asiakirjaan ja tuntea ylpeyttä parlamentin jäsenten ja muiden ihmisten esittämistä monista tarkistuksista. Tavoite on päivänselvä: haluamme kaikki elää pitkän ja terveen elämän. Tällä alalla tarvitaan vielä hyvin paljon lisätutkimusta ja selvityksiä sairauksien ennaltaehkäisystä.

Haluamme parantaa Lissabonin tavoitteisiin kuuluvaa työllisyyttä. Ylä-Itävallan hallituksen päämies Pühringer osui naulan kantaan todetessaan, että jos haluamme elää terveinä, meidän on harjoitettava sen mukaista politiikkaa, ja että tutkimus on järkevän sosiaalipolitiikan perusta. Tämä on pidettävä aina mielessä, jos haluamme tutkimusohjelman avulla saavuttaa erityisesti viennin kasvua koskevat tavoitteemme. Katson, että EU:n vientisektori pystyy tässä suhteessa myös tarjoamaan suojaa globaalistumista vastaan. Tarvitsemme maailmanmarkkinoita, tarvitsemme avoimia markkinoita, ja niitä varten tarvitsemme erinomaisia tuotteita ja palveluita.

Tästä syystä olisi järkevää pyrkiä varmistamaan, että ohjelma todella käynnistetään 1. tammikuuta 2007. Mielestäni meidän on yritettävä aloittaa kolmikantakokous torstain äänestyksen jälkeen, jolloin saatamme todella pystyä käynnistämään tämän ohjelman 1. tammikuuta 2007. Siitä olisi hyötyä tutkimukselle, vuoden 2009 vaaleille ja EU:lle.

  Philippe Busquin, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän aluksi esittelijä Buzekia erinomaisesta yhteistyöstä ja siitä innosta, jolla hän johti tämän puiteohjelman valmistelua. Totean esittelijän tavoin, että kaikki parlamenttiryhmät tukevat kompromissitarkistuksia ja osoittavat siten parlamentin halun selkeyttää määrättyjä kohtia.

Arvoisa komission jäsen, korostan, että varsinkin Euroopan tutkimusneuvostolla on selvästi ratkaiseva merkitys tiedeyhteisölle. Teidän tapaanne olemme hyvin halukkaita varmistamaan neuvoston parhaan mahdollisen toiminnan riippumattomassa tiedeyhteisössä. Pyrimme tähän asiaa koskevilla tarkistuksilla, joskin oikeudellisista näkökohdista on keskusteltava kolmikantakokouksessa. Vakuutamme teille olevamme erittäin kiinnostuneita Euroopan tutkimusneuvostosta ja pitävämme sitä erittäin tärkeänä.

Puiteohjelmasta totean yleisesti, että samalla tavoin kuin tekin, olemme jokseenkin pettyneitä rahoituksen vähentämiseen, sillä olemme tietoisia ohjelman merkityksestä Lissabonin toimintaohjelman toteuttamiselle. Tiedämme myös, että ohjelmalla saattaa olla huomattava kerrannaisvaikutus. Tässä suhteessa yhteiset teknologiayhteisöt ja teknologia-aloitteet ovat ratkaisevassa asemassa, eikä kyse ole niinkään rahasta kuin tehokkaiden EU:n tason julkisten ja yksityisten kumppanuuksien perustamisesta määrätyillä tärkeillä aloilla.

Kaikkien näiden ohjelmien on joka tapauksessa perustuttava huippuosaamiseen. Tämä on keskeinen näkökohta hankkeiden valinnassa, koskivatpa ne sitten tutkimusyhteistyötä tai "Valmiudet"-, "Ideat"- ja ennen kaikkea "Ihmiset"-osioita, toisin sanoen tutkijoita, sillä tärkeintä on pitää tutkijat tyytyväisinä. Tutkijoille ei kuitenkaan aina nykyisin anneta EU:ssa heidän ansaitsemaansa sosiaalista ja moraalista asemaa. Siksi Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä myöntämällä korkealaatuisia Marie Curie -apurahoja, jotka toimivat yhdistävänä tekijänä maiden välillä ja auttavat hidastamaan aivovientiä.

Arvoisa komission jäsen, mainitsitte alkioiden kantasoluja koskevan kysymyksen. On totta, että tämän tutkimusalan osuus talousarviosta on pienen pieni, tuskin tuhannesosaa. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että kuudennen puiteohjelman yhteydessä toteutettavat hankkeet tarjoavat täydet takeet eettisestä laadusta ja halusta perustaa Euroopan laajuisia hankkeita, jotka ovat huippuosaamisen kärkeä. Siksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi jäsen Gutiérrezin esittämän kompromissitarkistuksen, jonka allekirjoitin ja jota kannatatte. Siinä kehotetaan jatkamaan kuudennen puiteohjelman mukaisia toimia, toisin sanoen tapauskohtaista arviointia, joka on ratkaisevassa asemassa, jos aiotaan saavuttaa huipputaso lupaavia tulevaisuudennäkymiä tarjoavalla tutkimusalalla.

Kuten totesimme, olemme kaikki hieman pettyneitä talousarvioon. Henkilökohtaisesti pidän tarkoin silmällä, että komissio yrittää lähivuosina hieman korottaa suhteellista osuutta. Korotus on kyllä suunnitteilla, mutta sen vaikutus tuntuu oikeastaan vasta vuoden 2009 jälkeen. Erinomaisten toteuttamisasteiden perusteella komission pitäisi mielestäni pystyä vuosien 2007 ja 2008 talousarvioissa korottamaan suhteellista osuutta, ja joka tapauksessa sitä osuutta, jonka parlamentti onnistui varmistamaan rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa. Vaikka tämä 340 miljoonan euron osuus on jokseenkin symbolinen, haluamme, että se osoitetaan Euroopan tutkimusneuvoston ja Marie Curie -apurahojen kaltaisiin painopisteisiin ensisijaisia aihealueita unohtamatta. Parlamentti on erittäin huolissaan ympäristöstä ja energiasta, ja siksi haluamme lisätä näille painopisteille annettavaa tukea.

Lisäksi haluan kiinnittää huomionne tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Luulen komission olevan jo selvillä tästä, mutta olin yllättynyt huomatessani, että neuvosto ei tiedä asiasta paljoakaan. On ratkaisevan tärkeää kehittää EU:ssa yhteiskunnan ja tieteen myönteistä suhdetta ja varmistaa, etteivät nuoret menetä kiinnostustaan tieteeseen ja tutkimukseen. Tässä suhteessa "tiede ja yhteiskunta" -osio on esimerkkinä koko Euroopalle, ja siksi huolehdimme tarkoin siitä, ettei sen määrärahoja leikata, kuten neuvosto suunnitteli.

Lopuksi annan tukeni niille, jotka ovat todenneet Yhteisen tutkimuskeskuksen olevan ratkaisevassa asemassa ja sen ydinalan toimien edistävän turvallisuuskysymysten yhdenmukaistamista EU:ssa, sillä vastaamme turvallisuudesta yhdessä.

Totean lopuksi, että osallistumista koskevia sääntöjä on kehitettävä nopeasti. Ohjelmien yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää parhaan mahdollisen osallistumisen varmistamiseksi. Tässä asiassa meidän on noudatettava tarkasti aikataulua, sillä 1. tammikuuta 2007 lähestyy nopeasti, kuten korostitte. Parlamentti toimii aktiivisesti löytääkseen ratkaisuja osallistumista koskeviin sääntöihin, kuten se tekee myös seitsemännen puiteohjelman yhteydessä, joka meidän on määrä hyväksyä. Näin ollen kahden muun kumppanin eli komission – vaikka en epäilekään teidän hyväntahtoisuuttanne, arvoisa komission jäsen – ja neuvoston on otettava ohjat käsiinsä taatakseen tiedeyhteisölle täyden varmuuden seitsemännestä puiteohjelmasta. Kiitokset vielä kerran työstänne

(Suosionosoituksia)

  Vittorio Prodi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toivotan tervetulleeksi komission jäsenen Potočnikin ja kiitän jäsen Buzekia yhteistyöstä varjoesittelijöiden työryhmän kanssa. Se pääsi mielestäni yhteisymmärrykseen tärkeistä tuloksista.

Ensinnäkin korostan poliittista näkökulmaa seitsemännessä puiteohjelmassa, joka ilmentää EU:n pyrkimystä huippuosaamiseen. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä globalisaation seurauksena olemme joutuneet muuttamaan mittakaavaa myös tutkimuksessa, jonka on syytä olla EU:n laajuista, ettei se menetä kansainvälistä poliittista ja tieteellistä painoarvoaan.

Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyy tärkeitä innovaatioita, kuten Euroopan tutkimusneuvosto, joka jo mainittiin. Mainitsen myös teknologiayhteisöt, joita valiokunta kannatti, jotta pienet, keskisuuret ja suuret yrityksemme pystyvät osallistumaan täysimääräisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Jos ne kaikki tekevät yhteistyötä, yritysten pitäisi pystyä luomaan kehittämiselle otolliset olosuhteet, jotka edistävät yleisesti myös niiden kilpailukykyä.

Teknologiayhteisöt ovat äärimmäisen tärkeitä myös siksi, että paikalliset laitokset, yliopistot ja tutkimuskeskukset ovat mukana niissä. Ne ovat sopiva kannustin pienille ja keskisuurille yrityksille, joka joutuvat noudattamaan osallistumista koskevia sääntöjä. Teknologiayhteisöt voivat siis lisätä pk-yritysten päätöksentekokykyä ja vaikutusvaltaa tässäkin yhteydessä.

Lopuksi korostan tieteen ja yhteiskunnan merkitystä. Mielestäni riskianalyysi ja riskinhallinta ovat esimerkkejä sellaisesta koulutuksesta, jota meidän on annettava ihmisille, jotta he saavat valmiudet tehdä harkittuja päätöksiä.

Minäkin olen pettynyt käytettävissä oleviin resursseihin, jotka ovat käytännössä riittämättömät siihen asemaan nähden, joka tutkimuksella ja kehittämisellä pitäisi EU:ssa olla.

(Suosionosoituksia)

  David Hammerstein Mintz, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä Buzek, teidän ja varjoesittelijöiden kanssa on ollut ilo työskennellä. Mielestäni välillämme on vallinnut hyvä tunnelma, myönteinen suhde ja yhteishenki, josta ryhmäni kanssa kiitän teitä.

Seitsemäs puiteohjelma ilmentää kaikkia Euroopan unionin mahdollisuuksia ja heikkouksia. Nämä samat ristiriitaisuudet ja mahdollisuudet ovat merkki Euroopan unionin nykyisestä kriisistä: kriisistä EU:ssa, joka haluaa tehdä määrättyjä asioita, mutta ei pysty siihen.

EU:lla on innovaatioihin, teknologiaan ja talouteen liittyviä päämääriä ja tavoitteita. Se haluaa saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman, mutta sillä on suuria vaikeuksia hankkia rahoitusta ja saada valtiot sitoutumaan muuhunkin kuin vain omiin kapea-alaisiin kansallisiin etuihinsa.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä katsoo, että seitsemäs puiteohjelma tarjoaa loistavan mahdollisuuden tukea innovointia, edistää puhtaisiin teknologioihin ja tuhansien pienyritysten, laboratorioiden sekä nuorten ihmisten tietämykseen perustuvaa uutta Eurooppaa. Samoin sillä edistetään tulevaisuutta, joka samanaikaisesti parantaa työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävää kehitystä.

Tässä on tulevaisuus. En tiedä, pystymmekö saavuttamaan sen. En tiedä, pystymmekö pääsemään eroon menneisyydestä, jota hallitsee suuryritysten laajaan etulyöntiasemaan ja monopoleihin perustuva raskas ja saastuttava teollisuus. Nähtäväksi jää, onko seitsemäs puiteohjelma näiden haasteiden tasalla.

Ensimmäinen haaste on olennainen perustutkimus. Olemme perustaneet 22:sta erittäin arvovaltaisesta henkilöstä koostuvan Euroopan tutkimusneuvoston. Olemme iloisia tästä, sillä haaste on merkittävä. Mielestämme olennaisen perustutkimuksen on kuuluttava tärkeimpiin painopisteisiin.

Toisen painopisteen mukaan edistetään pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tutkimukseen ja tiedeyhteisöön kaikkialla EU:ssa. Tällä alalla tilanne on ollut huono, sillä nykyisiin ohjelmiin osallistuu alle 10 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Ehdottamassamme tarkistuksessa pyrimme nostamaan osallistumisastetta vähintään 15 prosenttiin kaikissa ohjelmissa. Parlamentilla on mahdollisuus tehdä ohjelmasta kaikille avoin.

Haasteisiimme kuuluu myös innovointi. Tekninen innovointi merkitsee tiedonkulun edistämistä ja tietojen jakamista. Merkittävissä eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa päivälehdissä todettiin hiljattain, että Euroopassa uusia investointeja tehtiin tietotekniikka- ja teknologiayhtiöissä juuri siksi, että kyseinen ala toimi joustavammin. Alalla pystytään joustavuuteen ja tiedonkulussa on vähemmän esteitä, vähemmän teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä esteitä. Aiomme edistää tietojenvaihtoa ja tiedonkulkua. Aiomme perustaa tuhansia pienyrityskeskittymiä ja vastata sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä ja tietopohjaisten rakenteiden kehittämistä koskeviin haasteisiin.

Yksi haasteista on ollut pienyritysten osallistumisen lisääminen ja yhteenkuuluvuuden aikaansaaminen. Toinen haaste on ollut ympäristökriisi, joka juontaa juurensa myös nykyisestä energiakriisistämme. On hyvin valitettavaa, että uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus on torjuttu ja syrjäytetty nykyisissä ohjelmissa.

On vieläkin valitettavampaa, ettei uusiutuville energialähteille ole onnistuttu saamaan omaa budjettikohtaa. Euroopan kansalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, miten paljon varoja käytetään aurinko- tai tuulienergiaan. Tiedämme kuitenkin, että ydinenergiaan niitä käytetään paljon enemmän. Tämä on todellinen poliittinen ongelma, sillä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, lähivuosina, joudumme selviytymään energiakriisistä juuri uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden avulla.

Myös avoimuus tuottaa ongelmia. Avoimuutta koskeva ongelma on vakava, koska emme ole pystyneet selvittämään, miten varat on käytetty. Tämä ei koske ainoastaan energiaa vaan myös monia muita kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvia aloja, mikä on haitannut suuresti poliittista keskustelua Euroopan parlamentissa.

Toivon, että ihmiset saavat tietää, miten paljon rahaa käytetään ennaltaehkäisevään ja julkiseen terveydenhuoltoon ja moniin muihin aloihin. Tätä tietoa ei toistaiseksi ole ollut saatavilla. Toivottavasti asia voidaan selvittää tulevaisuudessa.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Umberto Guidoni, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, annamme tietenkin arvoa komission jäsenen yrityksille kaksinkertaistaa seitsemännen puiteohjelman rahoitus. Tästä huolimatta joudumme myöntämään, että EU on niukan rahoituskehyssopimuksen takia hukannut historiallisen tilaisuuden edistää Lissabonin strategiassa aivan liiaksi toistettua tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, josta on vaarassa tulla pelkkä kaupallinen tavoite, jos kulttuurin kehittäminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus jäävät retuperälle. Emme ole pystyneet täyttämään tällaisia EU:n kasvuodotuksia.

Totean jälleen kerran olevani tyytyväinen siihen, että komissio päätti elvyttää perustutkimusta EU:ssa niiden vuosien jälkeen, jolloin tukea myönnettiin ensisijaisesti lähes yksinomaan teollisuuden soveltavaan tutkimukseen. Tätä varten on otettu käyttöön erityinen rahoitusohjelma, jossa on uudet osallistumista koskevat säännöt, sekä perustettu uusi tieteellistä huippuosaamista arvioiva riippumaton elin.

Seitsemännen puiteohjelman myönteisiin puoliin kuuluvat eurooppalaisten tutkijoiden tukemiseen ja kouluttamiseen tarkoitetut toimet. Tutkimus on yksi niistä aloista, joissa inhimillisillä voimavaroilla on kenties suurempi merkitys kuin taloudellisilla välineillä ja infrastruktuurilla. On luotava olosuhteet, joka edistävät tutkijoiden liikkuvuutta EU:ssa, kääntävät EU:sta pois virtaavan aivoviennin suunnan ja houkuttelevat sen sijaan uusia tutkijoita EU:n ulkopuolella olevista maista. Huolta aiheuttavat edelleen mahdolliset viivästykset seitsemännen puiteohjelman toteuttamisessa ensi vuoden tammikuussa, sillä erityisohjelmat ja osallistumista koskevat säännöt on vielä hyväksyttävä.

Käsittelen seuraavaksi yksittäisiä toimintalinjoja alkaen lääketieteellisestä tutkimuksesta. Tällaiseen tutkimukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota asettamalla etusijalle ennen kaikkea ammattitautien ennaltaehkäisy ja ennakoiva työturvallisuus. Pyrin tähän esittämälläni tarkistuksella, jonka jätän ryhmäni puolesta uudelleen käsiteltäväksi parlamentissa.

Mielestäni teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymä teksti on tasapainoinen lääketiedettä koskevissa eettisissä kysymyksissä, kuten komission jäsen totesi. Sen mukaan rahoitusta ei myönnetä sellaiseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on ihmisen kloonaus, joka aiheuttaa muutoksia ihmisen geeniperimään tai jonka tarkoituksena on ihmisalkioiden tuottaminen.

Ohjelmassa kuitenkin myönnetään, että julkisessa lääketieteessä tarvitaan sellaista kantasolututkimusta, jolla ei tavoitella voittoa vaan pikemminkin edistetään lääketieteellistä osaamista. Mielestäni parlamentin on päästävä yhteisymmärrykseen tästä hyödyllisestä tutkimusalasta.

On myös tärkeää antaa lisäpontta avoimeen lähdekoodiin perustuville ohjelmistoille ja käsitellä energiakysymystä, sillä ohjelmassa ei kiinnitetä riittävästi huomiota uusiutuvaan energiaan. Henkilökohtainen näkemykseni on, että EU:n toimet fuusiotutkimuksen alalla ovat tärkeä vastapaino fissioon perustuvalle ydinenergialle.

Lopuksi totean, että vaikka seitsemännestä puiteohjelmasta puuttuvatkin laadulliset parannukset, sillä edistetään kuitenkin aidosti eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista. Kiitän siis jäsen Buzekia ja kaikkia varjoesittelijöitä heidän työstään.

  Umberto Pirilli, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, seitsemännen puiteohjelman varjoesittelijänä ja "Ihmiset"-erityisohjelman esittelijänä velvollisuuteni on ensinnäkin kiittää jäsen Buzekia ja kaikkia niitä parlamentin jäseniä, joiden kanssa ryhdyimme tähän vaikeaan työhön tietoisina siitä, että se on tehtävä nopeasti ja hyvin, vaikka näköpiirissä ei olisikaan sopimusta rahoituskehyksestä.

Kiitän myös kollegoitani teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa sekä sen puheenjohtajaa Chichesteriä, joka laati työlle järkevän ja ennakoivan aikataulun, jonka ansiosta neuvoston aiheuttama viivästys ei haittaa lopputulosta. Kiitän erityisesti henkilöstöä ja avustajia, jotka ylittivät itsensä pitkässä ja uuvuttavassa valmistelutyössä tutkiessaan ja arvioidessaan seikkoja, jotka saattaisivat johtaa – ja johtivatkin – merkittäviin ja kunnollisiin kompromisseihin.

Ennen kuin käsittelen joitakin tärkeitä puiteohjelman kohtia ja erityisesti "Ihmiset"-erityisohjelmaa, haluan kiinnittää huomiota lainsäädäntörakenteen perusajatukseen ja poliittisiin näkökohtiin. Perusajatuksena oli muodostaa itsenäinen eurooppalainen tutkimusalue, jonka avulla kyettäisiin sekä houkuttelemaan uusia kykyjä että estämään EU:ssa aikaansaatujen ja kehitettyjen kykyjen maastavienti. Perusajatuksena oli myös ottaa elinkeinoelämä ja pk-yritykset mukaan sekä laajentaa tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksia ja innovatiivisia teknologioita. Rakennetta koskevat tavoitteet saavutettiin mutta kaikkia voimavaroja koskevia tavoitteita ei.

Poliittiset näkökohdat liittyvät käytännössä rahoitusta koskeviin näkökohtiin, ja nämä molemmat liittyvät usein väärinkäytettyyn ja kuluneeseen Lissabonin strategiaan. Lissabonissa EU asetti tavoitteekseen uuden maailmanlaajuisen johtoaseman saavuttamisen vuoteen 2010 mennessä. Järkevän ja pessimistisen näkemyksen mukaan tätä tavoitetta ei saavuteta, sillä muiden kokeneiden ja vaikutusvaltaisten kansainvälisten toimijoiden runsaat varat ja valmiudet jättävät toimemme varjoonsa. Rahoitusvaramme eivät olleet eivätkä edelleenkään ole tehtävän tasalla. Myönnettäköön, että jäsenvaltiot ovat tässä suhteessa toimineet lyhytnäköisesti uhratessaan yleisen edun omien kansallisten talousarvioidensa hyväksi.

Vaikka saatammekin olla pahoillamme jostakin, mikä olisi voitu tehdä paremmin tai mikä on jäänyt tekemättä, on tästä huolimatta oikeudenmukaista myöntää varovaisen optimistisesti, että myös paljon edistystä on saavutettu. Mainittakoon eurooppalaisen tutkimusalueen perustaminen, jäsenvaltioiden velvoite ottaa käyttöön tutkijoiden eurooppalainen peruskirja, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus kilpailla ja hyötyä tutkimushankkeista – tässä mielessä useiden ryhmien allekirjoittama tarkistus 334 on merkittävä, ja kehotan hyväksymään sen. Muita edistysaskeleita ovat uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimusrahoituksen käyttöönotto, kulttuuriperinnön säilyttämiseen tarkoitettujen hankkeiden rahoittaminen ja erityisohjelma täysin uusien ideoiden rahoittamiseksi.

Asiasta vastaavan komission pääosaston ja varjoesittelijöiden järkevän yhteistoiminnan ansiosta tutkijasta on "Ihmiset-erityisohjelmassa" tullut varteenotettava henkilö, jolla on omanarvontuntoa ja tärkeät perusominaisuudet. Tutkijasta on tullut oikea ammatti, joka on suojeltu ja turvattu. Mies- ja naispuoliset tutkijat ovat tutkimuksen tärkein voimavara. Heidän oikeutensa lapsiin ja perheeseen tunnustetaan, eivätkä ne ole vain yksi haittatekijä heidän uralleen. Ilman tutkijoita ei ole tutkimusta, vähillä tutkijoilla tutkimuskin jää vähäiseksi, kun taas suuri määrä tutkijoita tekee paljon tutkimusta. Tutkijat, joiden talous ja sosiaalihuolto on turvattu, jotka ovat valmiita liikkumaan ja joiden oma peruskirja on vihdoin otettu käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa, tuovat EU:lle runsaasti kykyjä ja sen myötä johtoaseman innovaatioiden alalla. Tämä edistää olennaisesti tietoon perustuvan yhteiskunnan rakentamista.

Lopuksi käsittelen lisärahoitusta, jota myönnettiin "Ihmiset"-erityisohjelmalle jäsen Prodin pyynnöstä ja varjoesittelijöiden yksimielisellä päätöksellä. Kiitän heitä. Tämä osoittaa selvästi, että perusajatus, jonka mukaan ihmiset ovat tutkimuksen kantava voima, on sekä oikea että onnistunut.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kommentoin jäsen Buzekin ehdotuksia ydinalan tutkimuksesta.

Teollisesta vallankumouksesta alkaen Yhdistynyt kuningaskunta on pystynyt turvautumaan pääasiassa omiin energialähteisiinsä, hiileen ja maakaasuun. Nyt Yhdistynyttä kuningaskuntaa uhkaa kuitenkin monien Euroopan maiden tavoin energiakriisi. Hiili täyttää edelleen 35 prosenttia energiantarpeestamme mutta on ympäristölle haitallista. Pohjanmeren kaasu, joka täytti 37,5 prosenttia tarpeestamme, on hupenemassa nopeasti, ja vuodesta 2003 lähtien olemme joutuneet tuomaan kaasua. Ylituotantomme on jo kääntynyt vajaukseksi, ja tulevaisuudessa vaje vain kasvaa.

Ydinvoima täyttää noin 22,5 prosenttia tarpeestamme, mutta ydinkapasiteetin käyttöikä loppuu pian ja ydinvoimalamme on poistettava käytöstä, joten vuoteen 2014 mennessä olemme menettäneet noin 70 prosenttia kapasiteetistamme. Yhdistynyt kuningaskunta menettää hyvin suuren osan energiahuollostaan suhteellisen nopeasti. Ellei energiansaannista pystytä huolehtimaan muulla tavoin, joudumme hyvin pian turvautumaan ulkomaisiin, epäluotettaviin ja kenties tylyihin energiantoimittajiin, kuten esimerkiksi Venäjän federaatioon.

Energiansäästötoimenpiteet ovat välttämättömiä ja suotavia, mutta niillä ei ole tarvittavaa vaikutusta. Uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulella ja aalloilla, ei parhaalla tahdollakaan pystytä toimittamaan suurimpien teollisuusyhteiskuntien tarvitsemia energiamääriä. Tuuliturbiinit toimivat vain silloin, kun tuulee, eli 30 prosenttia ajasta, ja tyynellä ilmalla niiden tueksi tarvitaan tavanomaisia voimalaitoksia. Ne ovat siis käytännössä hyödyttömiä. Aaltovoima toimii vain tietyillä maantieteellisillä alueilla. Muut vaihtoehtoiset menetelmät ovat yhtä tehottomia. Ranska on jo ratkaissut ongelman rakentamalla niin paljon uusimman nykyteknologian mukaisia ydinreaktoreita, että ne täyttävät 70–80 prosenttia sen sähköntarpeesta.

Siksi jäsen Buzekin mietinnössä on paljon sellaista, mistä olen samaa mieltä. Hän on aivan oikeassa suunnitellessaan 50 vuodeksi kestävää ja varmaa ydinenergiantuotantoa, joka on turvallista ja ympäristöystävällistä. Suunnitelman ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan riittävästi uuden sukupolven ydinvoimaloita seuraaviksi 30–50 vuodeksi. Kuten esittelijä aivan oikein totesi, suunnitelman toisessa vaiheessa kehitetään ydinfuusiota, jotta voidaan perustaa kannattavia fuusiovoimaloita kahden sukupolven kuluessa.

Olen kuitenkin hänen kanssaan eri mieltä siitä, että Euroopan unioni toteuttaisi hankkeen. Yhdistynyt kuningaskunta voisi rakentaa alle kahden vuoden EU:n jäsenmaksuilla kymmenen uutta ydinvoimalaa. Tämä olisi paljon järkevämpää rahankäyttöä.

Ydinfuusion kehittäminen on juuri sellainen kansainvälinen yhteistyöhanke, jonka täysivaltaiset hallitukset voisivat toteuttaa itsenäisesti. Tähän ei tarvittaisi lainkaan Euroopan unionin toimielimiä, joiden tarkoituksena on edistää poliittista yhdentymistä taloudellisin keinoin, mikä on ollut Euratomin tarkoitus sen perustamisesta lähtien.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies TRAKATELLIS

  Lydia Schenardi (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, kannatamme ehdotettua tutkimusohjelmaa, koska siinä painotetaan fuusioenergian tutkimusta ja turvallista jätteenkäsittelyä. Silti meillä on edelleen joitakin huolenaiheita.

Mielestämme "neljännen sukupolven" voimalat eivät täysin ratkaise nykyisiä turvallisuus- ja ympäristöongelmia, ja myös laajamittainen radioaktiivisten aineiden kuljettaminen on ongelmallista. Ensinnäkin esitetyt suunnitelmat, kuten natriumjäähdytteiset nopeat reaktorit, vaikuttavat pelkästään teollisuuden etujen mukaisilta. Toiseksi siteeraan mietintöä, jonka mukaan kansalaisille on selvitettävä "ydinvoiman turvallisen käytön edut". Asiaan liittyvät etunäkökohdat eivät kuitenkaan saa toimia verukkeena kansalaisten harhaanjohtamiselle tai jopa aivopesulle. Lopuksi totean, että vaikka olemmekin innostuneita neljännen sukupolven reaktoreita ja ITER-laitosta koskevasta tulevasta kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä, on pidettävä mielessä, ettei yhteistyö merkitse samaa kuin kilpailun puute. Lisäksi on muistettava, ettei jälkimmäinen hanke perustu vapaan kilpailun periaatteisiin vaan strategiakilpailuun.

Meidän on valmistauduttava tähän laatimalla selkeät strategiat ja myöntämällä tarvittavat varat sen varmistamiseksi, ettemme ainoastaan korvaa öljyriippuvuuttamme jollakin muulla riippuvuudella.

  Pilar del Castillo Vera (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän aluksi esittelijää siitä väsymättömästä työstä, jota hän on tehnyt edellisen vuoden ajan ja jonka olemme nyt saamassa päätökseen.

Kuvailisin seitsemättä puiteohjelmaa hienoksi mahdollisuudeksi. Meillä on jälleen kerran suurenmoinen tilaisuus osoittaa, että Lissabonin toimintaohjelma oli asianmukainen ja täsmällinen ja että se on lisäksi voimissaan.

Seitsemäs puiteohjelma tarjoaa valtavat mahdollisuudet keskeisellä alalla: tutkimuksessa ja siitä saatavissa innovaatioissa, jotka kuuluvat Lissabonin strategian peruspilareihin. Tässä suhteessa seitsemäs puiteohjelma ei ainoastaan paranna tutkimusmenetelmiä, vaan sillä on myös huomattava symbolinen merkitys ja se on arvokas vertauskohta.

Käytännössä puiteohjelma on Euroopan unionin lippulaiva, jonka pohjalta kolmannet maat arvioivat EU:n tutkimustavoitteita. Ohjelma vaikuttaa myös Euroopan unionin sisällä ja tarjoaa viitekehyksen yhteisen tutkimustoimintamme tavoitteille. Myös kansalliset tutkimusohjelmat arvioidaan sen perusteella.

Joillakin seitsemännen puiteohjelman osatekijöillä taataan jatkuvuus, toisilla taas innovatiivisuus. Esimerkiksi talousarvion ilmeisistä puutteista huolimatta ohjelmassa on kaikki kilpailukyvyn edistämiseen tarvittavat välineet, joilla on ratkaiseva merkitys kasvun ja näin ollen myös työllisyyden kannalta.

Seitsemännellä puiteohjelmalla perustetaan uusi väline, Euroopan tutkimusneuvosto, jolla täydennetään eurooppalaisen tutkimusalueen rakenteita, ja ohjelmassa otetaan uudella tavalla huomioon myös pienet ja keskisuuret yritykset.

On kokonaan meidän vastuullamme varmistaa seitsemännen puiteohjelman onnistuminen. Siinä on tarvittavat välineet, ja on täysin meistä kiinni, tuleeko ohjelmasta kilpailukyvyn, kehityksen ja EU:n kasvun liikkeellepaneva voima.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n poliittiset ryhmät ovat laajalti yhtä mieltä tutkimusinvestointien lisäämisen tarpeellisuudesta.

Seitsemäs puiteohjelma on kuitenkin oivallinen osoitus nykyisestä kuilusta tavoitteidemme ja EU:n todellisen tilanteen välillä. Komissio ehdotti 72 miljardin euron määrärahoja, mutta sitten hallitukset supistivat EU:n panosta 50 miljardiin euroon. Vaikka parlamentti onnistuikin saamaan noin 340 miljoonan euron lisärahoituksen, on todettava, että kansallistunto on saanut yliotteen siitä kunnianhimoisesta strategiasta, jonka tavoitteena oli tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Lasi on kuitenkin vain puoliksi tyhjä: seuraavien seitsemän vuoden tutkimusmäärärahat muodostavat tästä huolimatta EU:n kolmannen talousarvion. Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä kannattaa yleisesti jäsen Buzekin mietinnössä esitettyjä ehdotuksia ja erityisesti tämän alan asiantuntijamme, jäsen Busquinin, neuvottelemia kompromisseja. Ryhmäni panee paljon painoa tutkimuksen vapaudelle.

Tässä mielessä Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen on huomattava edistysaskel. Tutkimusohjelmien ja painopisteiden arvioinnissa on luotettava asiantunteviin tutkijoihin. Meidän on varottava niin kutsuttuja "eettisiä" keskusteluja. Etiikka ei ole koskaan ollut eksakti tiede, vaan sitä on aina kehitetty inhimillisen tietämyksen tasolla. Tämä koskee myös alkioiden ja aikuisten kantasoluja. Miksi juutalaiset, muslimit, buddhalaiset ja muiden uskontojen kannattajat eivät tunne samanlaista huolta alkioiden kantasolututkimuksesta kuin jotkut katolilaiset? Siksi, että katolisuuden eettiset näkemykset ovat peräisin vuodelta 1869, Vatikaanin ensimmäisestä konsiilista, joka julisti, että kaikilla alkioilla on sielu. Vaikka kaikkia uskonnollisia vakaumuksia on syytä kunnioittaa, uskonnolliset kiellot eivät saa hallita tiedettä. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän valtaenemmistö kannattaa myös sellaista perustutkimusta, jossa käytetään aikuisten ja alkioiden kantasoluja.

EU:n on oman etunsa takia tuettava kaikkea varteenotettavaa tutkimusta tällä alalla, vaikka se olisi laitonta joissakin maissa. EU tukee myös ydinalan tutkimusta, vaikka tietyt maat eivät enää puolla ydinvoiman siviilikäyttöä. Kieltäydymme ainoastaan ihmisen kloonaamisesta.

Arvoisa puhemies, ryhmäni kehottaakin komission jäsentä Potočnikia jatkamaan EU:n tutkimustoiminnan edistämistä kokonaisvaltaisesti juuri äsken esittämänsä ajatusmallin mukaisesti.

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen komission jäsenelle hyvin kiitollinen hänen puheenvuorostaan, mutta erityisen kiitollinen olen tietenkin esittelijällemme Buzekille, jonka kanssa sekä varjoesittelijät että innovointia koskevan puiteohjelman esittelijät tekivät hyvin tiiviisti erinomaista yhteistyötä.

Tämän yhteistyön merkitys vain lisääntyy, jos Eurooppa osoittautuu edelleen innovatiiviseksi maanosaksi – hyvin monet asiat ovat levinneet maailmalle täältä – mutta myös jos seitsemäs puiteohjelma tarjoaa oikean vastauksen maailmanlaajuisiin muutoksiin. Tehkäämme yksi asia selväksi: kyky ja kyvyttömyys selviytyä globaalistumisesta riippuvat yhä vähemmän sotilaallisista tekijöistä ja aseista ja yhä enemmän valta-asemasta tietyissä tuotantoprosesseissa sekä kyvystä hallita niitä. Tähän me haluamme vaikuttaa ja tästä syystä seitsemäs puiteohjelma on erittäin tärkeä peruselementti. Sen avulla voidaan kuitenkin parantaa EU:n asemaa vain, mikäli onnistumme muuttamaan keksinnöt innovaatioiksi. Jäsen Buzek on tietenkin tehnyt tässä asiassa kanssamme hyvin tiivistä yhteistyötä huolehtiessaan tutkimusta ja innovointia koskevien puiteohjelmiemme yhtenevyydestä ja varmistaessaan, että yhä useammat tuotteet, palvelut ja vapaudet ovat peräisin EU:sta. Tästä olen hänelle kiitollinen.

Esitän myös omasta ja kollegani Mandersin puolesta suoran kysymyksen komission jäsenelle. Kuten tiedämme, Eurobarometri-tutkimuksessa tarkastellaan jäsen Goebbelsin äsken mainitsemaa eettistä kysymystä ja selvitetään eurooppalaisten näkemyksiä alkioiden kantasolututkimuksesta. Tiedämme, että tutkimus on saatu valmiiksi, mutta emme tiedä sen tuloksia, sillä ilmeisesti tutkimusta ei ole vielä julkaistu. Voitteko kertoa, miksi sitä ei ole vielä julkaistu ja mitkä ovat sen tulokset? Koska äänestämme tällä viikolla tästä arkaluonteisesta kysymyksestä, meidän parlamentin jäsenten olisi järkevää saada hyödyllistä osviittaa Euroopan kansalaisten näkemyksistä.

  Rebecca Harms (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvät esittelijäkollegat, hyvä jäsen Buzek, käsittelen erityisesti energiatutkimusta, josta EU:n on päätettävä vuosikausiksi eteenpäin. Euroopan parlamentti ei tietenkään voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten valtaosa Euratom-sopimuksen energiatutkimusvaroista käytetään, ja oikeastaan se voi vaikuttaa vain pieneen osaan seitsemännen puiteohjelman mukaisesti käytettävistä varoista. Koska jäsen Chatzimarkakis mainitsi tutkimusta koskevan yleisen mielipiteen, totean, että on anteeksiantamatonta tehdä näin epätasapainoinen päätös erityisesti yleiseen mielipiteeseen liittyvässä kysymyksessä.

Ei todellakaan ole enää ajankohtaista, että pääosa energiatutkimusrahoituksesta käytetään ydinfuusioon Euratom-sopimuksen nojalla ilman demokraattista valvontaa. Ydinfuusiolla ei edistetä Lissabonin tavoitteita. Mielestäni Lissabonin strategialla on ratkaiseva osuus ilmastonmuutoksen tehokkaassa torjumisessa ja tulevien vuosien työllisyyden turvaamisessa. Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua teknologialla, jota ei huippututkijoidenkaan mukaan voida käyttää energiantuotantoon seuraavien 40–50 vuoden aikana? Ilmastonsuojelua koskevat tavoitteet on saavutettava vuoteen 2020 mennessä tai voimme unohtaa Kioton sopimuksen. Teknologia, jonka käyttö rajoittuu muutamiin hyvin laajoihin tutkimuskeskuksiin, ei myöskään paranna työllisyyttä. Yritämme kylläkin varata osan seitsemännen puiteohjelman rahoituksesta energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin – tästä on esitetty joitakin mielenkiintoisia tarkistuksia. Silti edes energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden lisärahoitusta koskevassa tarkistuksessa ei millään tavoin puututa ydintutkimuksen kohtuuttomaan suosimiseen.

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan unionin yhteisellä tutkimuspolitiikalla on tuotettava sellaista tieteellistä ja taloudellista lisäarvoa, jota ei saavuteta yksittäisten jäsenvaltioiden tai yksityisten yritysten omin voimin ja toimin. Esimerkki hyvästä yhteisestä hankkeesta on ITER-fuusiotutkimuksen rahoittaminen. Olen siis eri kannalla kuin jäsen Harms edellä. Se on hanke, jota yksittäisten valtioiden ei kannata toteuttaa yksin. Se on hanke, jonka onnistuminen ei ole lainkaan varmaa seuraavan puolen vuosisadan kuluessa. Sen tutkiminen on kuitenkin vietävä loppuun. Energiasyöppö ihmiskunta ei voi jättää tätä mahdollisuutta tutkimatta.

Tutkimuksen yhteydessä tehdään varmasti myös sellaisia tieteellisiä löytöjä, joita kuvaa englanninkielinen sana serendipity. Löydetään jotakin, jota ei tiedetty etsiä, mutta joka löytyi varsinaisen fuusiotutkimuksen sivutuotteena. Siltä osin tutkimusrahat eivät mene hukkaan, vaikka varsinaista fuusioprosessia ei koskaan onnistuttaisi kesyttämään siten, että siinä tuotettaisiin enemmän energiaa kuin prosessin käynnistymiseen tarvitaan.

ITERissä ovat mukana myös kolmannet maat USA, Venäjä ja Japani, myös Kiina. On hyvin perusteltua käyttää EU:n tutkimuksen puiteohjelman varoja tähän todella kansainväliseen hankkeeseen. Samaan aikaan on lisättävä uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja käyttöä, ja tästä olen puolestaan samaa mieltä vihreiden ryhmän kanssa.

  Roberta Angelilli (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aluksi kiitän esittelijöitä, koska olemme tyytyväisiä seitsemänteen puiteohjelmaan. Vihdoinkin olemme saaneet ensimmäisen käytännöllisen ja tehokkaan välineen EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn elvyttämiseen ja tärkeän kannustimen, jolla tuetaan etenkin pieniä ja keskisuuria eurooppalaisia yrityksiä investoimalla innovaatioihin.

Tämä on ensimmäinen askel kohti Lissabonin tavoitteiden toteuttamista, josta on toistaiseksi ollut paljon puhetta, vaikka saavutukset ovat jääneet vähäisiksi. Teknologian kehittämistä ja tieteellistä tutkimusta tukevia ohjelmia on olennaista rahoittaa etenkin EU:n kasvun ja edistyksen takia. Ohjelman keskeisenä tavoitteena onkin lisätä inhimillisiä voimavaroja ja etenkin rohkaista nuoria valitsemaan tutkijan ura ja siten estää aivovienti.

On kuitenkin tehtävä selväksi, että seitsemännestä puiteohjelmasta ei missään tapauksessa pidä rahoittaa ihmisen kloonausta, geenimuutoksia tai alkioiden kantasolujen käyttöä koskevaa tutkimusta. Siksi olemme hyväksyneet joitakin tarkistuksia, joissa selvitetään, miten varoja on käytettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tutkimuksen on tietenkin mentävä eteenpäin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Meidän on jyrkästi ja tinkimättömästi vastustettava geeni- tai alkioaineksen manipulointia koskevan tutkimuksen rahoittamista. Tällainen tutkimus ei ole ainoastaan ristiriidassa eettisten arvojen sekä ihmiselämän ja ihmisarvon kunnioittamisen kanssa vaan myös kansanterveydellinen uhka.

  Bastiaan Belder (IND/DEM). – (NL) Seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan 2007–2013 sisältyy kiistanalaisen osa, alkioiden kantasoluilla tehtävä tutkimus. Tämäntyyppinen tutkimus, jossa surmataan ihmisalkioita, on eettisesti ja perustuslaillisesti ongelmallista, eikä tätä näkökohtaa oteta riittävästi huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan asiakirjassa, josta aiomme äänestää.

Kehotan parlamenttia äänestämään niiden tarkistusten puolesta, joita muun muassa jäsen Gargani, jäsen Záborská ja minä olemme esittäneet, kuten myös oikeudellisten asioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan tarkistusten puolesta. Näiden tarkistusten avulla puiteohjelman painopistettä saadaan siirrettyä pois alkioiden kantasolututkimuksesta. Lisäksi niiden avulla selvitetään tarjolla olevia vaihtoehtoja, kuten aikuisten kantasolujen ja napanuoraverestä saatujen kantasolujen tutkimusta. Näillä menetelmillä pystytään erinomaisesti kehittämään uusia hoitoja diabeteksen ja Alzheimerin taudin kaltaisiin sairauksiin.

Alkioiden kantasolututkimus on myös rangaistavaa tietyissä jäsenvaltioissa, jotka näin ollen tukisivat yhteisön varoilla omassa maassaan laitonta tutkimusta. Tämä rikkoo toissijaisuusperiaatetta, eikä edistä kovinkaan paljon EU:n kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin. Tämän tutkimuksen rahoittaminen on selvä esimerkki alasta, jonka on kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaan.

On tärkeää, etteivät poliitikot harjoittamallaan politiikalla passiivisesti myönny alkioiden surmaamiseen. Euroopan unionin ei todellakaan pidä tukea tällaista tutkimusta. Tässä mielessä on tärkeää hyväksyä se, että yhä useammin yritetään tuottaa vain kussakin hedelmöityshoidossa tarvittava määrä alkioita. Tämä on helpompaa uuden koeputkihedelmöitysmenetelmän avulla.

Lopuksi totean, että alkioiden kantasolututkimuksen rahoittamisen lisäksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotuksessa on toinenkin epäkohta, nimittäin tarkistuslauseke. Teollisuusvaliokunta haluaisi puiteohjelman puolivälissä tarkastella uudelleen komission ehdotuksesta pois jätettyjä kohtia. Mieleen tulevat sellaiset asiat, kuin jäljentämistarkoituksessa tapahtuva kloonaus ja ihmisalkioiden tuottaminen vain tutkimustarkoituksiin, joihin ei voi nykyisin saada EU:n rahoitusta. Teollisuusvaliokunta kannatti tällaisten pois jätettyjen kohtien uudelleentarkastelua, mikä saattaisi kyseenalaistaa myös muuten hyvin vähäiseksi jääneet poistot.

Meidän on nyt tehtävä oikea valinta, toisin sanoen sitouduttava vaihtoehtoisiin tutkimusmuotoihin, joihin ei liity eettisiä ongelmia, koska ne eivät edellytä alkioiden tappamista. Emme saa tinkiä elämän suojelemisen periaatteesta, sillä Jumala on antanut meille elämän, emmekä saa ottaa sitä omiin käsiimme.

  Maciej Marian Giertych (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, on hyvin moraalitonta pakottaa jäsenvaltiot rahoittamaan jotakin sellaista, mitä ne pitävät epäeettisenä. Tämä koskee muun muassa ehdotusta alkioiden kantasoluilla tehtävän tutkimuksen rahoittamisesta.

Tähän mennessä aikuiskudoksesta saatujen kantasolujen tutkimus on tuottanut myönteisiä tuloksia, joita voidaan käyttää hoitotarkoituksiin. Sitä vastoin alkioiden kantasolututkimuksesta ei ole saatu myönteisiä tuloksia. Nyt kuitenkin vähintään 80 prosenttia kantasolututkimuksen rahoituksesta on varattu alkioiden kantasolututkimukseen. Miksi tilanne on tällainen? Siksi, että alkioiden kantasolututkimusten tuloksia voidaan käyttää solulinjojen tuottamiseen, mikä takaa lääkealan yritysten voitot. Aikuisten kantasolututkimusmenetelmässä käytetään potilaan omaa kudosta hoitotarkoituksiin tutkimusten jälkeen. Tämä ei tuota lääkeyhtiöille voittoa. Euroopan unionin ei pidä rahoittaa moraalisesti arveluttavaa tutkimusta, kuten alkioiden kantasolututkimusta.

Meidän on tuettava jäsen Garganin tarkistuksia.

  Satu Hassi (Verts/ALE), ympäristöasioiden, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, ympäristöasioiden, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelijana nostan esiin terveyden ja energian. ENVI-valiokunta haluaa lisätä terveyden osuutta tutkimusbudjetista. EU:n rahoittamassa terveystutkimuksessa on painotettava niitä asioita, joista lääketeollisuus ei välitä, esimerkiksi niin sanottujen laiminlyötyjen tautien hoitoja. Näistä taudeista kärsivät maailman köyhät, jotka eivät kiinnosta lääketehtaita. EU:n tutkimusrahoituksessa on painotettava tautien ennaltaehkäisyä ja ympäristön vaikutusta terveyteen, joka sekään ei kiinnosta lääkebisnestä, mutta on keskeistä terveydellemme ja hyvinvoinnillemme.

ENVI-valiokunta haluaa lisätä myös energian osuutta. Energiarahoituksen on vastattava ilmastositoumuksiamme, koska muuten vaarana on, että jäämme uusien tekniikoiden kehittämisessä jälkeen Yhdysvalloista ja Japanista. Niissä tutkimusrahoitus on moninkertainen. Energiatutkimusrahat on ensi sijassa suunnattava tekniikoihin, jotka tuottavat päästövähennyksiä nopeasti, siis energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. On järjetöntä, että jatkamme vuosikymmenten ajan jatkunutta vinoumaa eli osoitamme ydinenergian tutkimukseen Euratomin kautta enemmän varoja kuin muuhun energiatutkimukseen EU:n varoja yhteensä. ENVI-valiokunta haluaa Euratomin osalta keskittyä pelkästään ydinturvallisuuteen ja ydinjätteiden käsittelyn tutkimukseen.

  Renato Brunetta (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, valitettavasti seitsemäs puiteohjelma on sille seitsemäksi vuodeksi varatuista 50 524 miljoonan euron määrärahoista huolimatta taantuvan EU:n aikaansaannos. Laskutoimitusten perusteella tämä on keskimäärin 7 217 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa kotimaassani puolta prosenttiyksikköä BKT:sta, Ranskassa vielä pienempää osuutta, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tätäkin pienempää osuutta ja Saksassa prosenttiyksikön neljännestä BKT:sta.

EU on heikko. Ainoa kompromissi, jonka se on pystynyt saavuttamaan rahoituskehyksestä 2007–2013, on liian niukka Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja myös eurooppalaiselle tutkimukselle.

Perustuslakisopimuksen ratifioinnin epäonnistuttua EU eksyi suunnastaan ja jätti jälkeensä monivuotisen talousarviosopimuksen, jossa näkyvät taantuvan suhdannekierron vaikeudet. Siksi emme ole pystyneet kaksinkertaistamaan lähivuosien rahoitussitoumustamme eurooppalaiselle tutkimukselle ja edistämään Lissabonin toimintaohjelmaa toivotulla tavalla.

EU:n ensimmäisessä, 25 jäsenvaltiolle tarkoitetussa puiteohjelmassa on päätetty säilyttää sisällöllinen jatkumo edellisen puiteohjelman kanssa. Siinä hyväksytään edellisessä ohjelmassa tutkimusyhteistyölle annettu suuri merkitys, mikä on osoitus eurooppalaisesta lisäarvosta. Siinä otetaan huomioon pienet ja keskisuuret yritykset helpottamalla tutkimussisällön siirtoa teknologiayhteisöjen kautta ja budjetoidaan huolellisesti hallintomenot.

Ohjelman tavoitteena on kuitenkin myös perustaa uusi innovaatioväline, Euroopan tutkimusneuvosto, jonka erityispiirteenä on valmius toimia eurooppalaisia tutkijoita yhdistävänä huippuosaamiskeskuksena. Tämän uuden elimen perustamisen tarpeellisuudesta on herännyt lukuisia epäilyksiä, eikä niitä pitäisi tietenkään jättää huomiotta. Epäilyksiä ei ole hälventänyt edes tutkimusneuvoston riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä käyty keskustelu, mutta ne saattavat haihtua sitä mukaa kuin Euroopan neuvoston saavutukset ja tulokset alkavat näkyä.

Siksi toivon neuvostolle menestystä sen työssä. Huolehdimme kaikin tavoin siitä, ettei Euroopan tutkimusneuvostosta tule jälleen uutta EU:n byrokraattista sekamelskaa. Lapsemme eivät antaisi meille anteeksi, jos niin kävisi.

Selvittämättä on edelleen vain yksi asia, joka kuohuttaa omiatuntojamme monin tavoin: eettiset kysymykset. Euroopan unioni ei ole kirjallisesti ilmoittanut haluavansa rahoittaa ihmisen kloonausta. Sen sijaan sillä on vapaus rahoittaa hankkeita, jotka läpäisevät kunkin hankkeen sisältöä koskevan kaksivaiheisen arvioinnin, joka perustuu voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Mielestäni tämä on järkevä ja kaikkien kannalta kohtuullinen kompromissi.

  Pia Elda Locatelli (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tervehdin komission jäsentä Potočnikia, jäsen Buzekia ja kaikkia varjoesittelijöitä ja kiitän heitä yhteistyöhengestä, jonka he onnistuivat luomaan laatiessaan seitsemättä puiteohjelmaa.

EU:n on kehityttävä huomattavasti, jotta se voisi perustutkimuksen avulla tuottaa uutta osaamista, levittää sitä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta ja soveltaa sitä innovaatioiden avulla etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Nämä ovat edellytykset Lissabonin tavoitteiden saavuttamiselle. Seitsemäs puiteohjelma on askel tähän suuntaan.

Euroopan tutkimusneuvoston tarkoituksena on edistää tähän uuteen osaamiseen liittyvää perustutkimusta. Kannatan perustutkimuksen elvyttämistä: tietämyksen eturintamassa tehtävän tutkimuksen, jolla edistetään mahdollisimman suurta dynaamisuutta, kilpailukykyä ja luovuutta. Tämän uuden elimen, joka on vastaus Euroopan tiedeyhteisön itsepintaisiin vaatimuksiin, on pystyttävä riippumattomaan tieteelliseen arviointiin, nopeisiin menettelyihin ja pikaiseen päätöksentekoon. Parlamentti on painottanut selvästi ja toistaa vielä, että ainoa valintaperuste on huippuosaaminen.

Toivon, että kolmikantakokouksessa pystytään vihdoin pääsemään lähemmäs yleisesti hyväksyttyä ratkaisua Euroopan tutkimusneuvoston oikeudellisesta rakenteesta.

On syytä korostaa inhimillisten voimavarojen suurta merkitystä. Tutkijat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten uutta tietoa sovelletaan innovatiivisiin teknologioihin ja prosesseihin. Tämä ketju ei toimi EU:ssa kovin hyvin. Ketjun heikkouksista kertoo se, että EU:ssa valmistuu kaksi kertaa enemmän filosofian tohtoreita kuin Yhdysvalloissa, mutta Yhdysvalloissa heitä työskentelee kaksi kertaa enemmän teollisuuden palveluksessa. Ei ole sattumaa, että runsaat 400 000 tutkijaa, jotka ovat suorittaneet tieteen ja teknologian alan tohtorintutkintonsa Euroopassa, on siirtynyt Yhdysvaltoihin.

Tarvitsemme uusia tutkijoita saavuttaaksemme tavoitteen kahdeksasta mies- ja naispuolisesta tutkijasta jokaista 1 000:tta työntekijää kohti. Valtaosan heistä on oltava naisia, sillä heidän osuutensa tiedeyhteisöstä on vain 29 prosenttia. On myös vahvistettava toimenpiteet, joilla helpotetaan naisten ryhtymistä tutkijanuralle. Niihin kuuluvat niin naisten kuin miestenkin työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävät toimet.

Uuden perustuslakisopimuksen määräysten mukaan on perustettava Eurooppalainen tutkimusalue. Vahvistaessani tämän ajatuksen tarkoitan "eurooppalaista tutkijoiden aluetta", toisin sanoen yhteisiä työmarkkinoita, joiden organisaatioon voi kuulua eurooppalaisten tutkijoiden järjestö tai tutkijajärjestöjen kattojärjestö, joka ajaisi tutkijoiden aseman parantamista EU:ssa.

Lopuksi annan alkioiden kantasoluja koskevan suosituksen. Meidän on vahvistettava tutkimuksen vapauden periaate, jonka peruslähtökohtana on tieteellinen tarkkuus. Lisäksi tutkimusta on voitava valvoa julkisesti erityisen arkaluonteisilla tutkimusaloilla. Siksi vaadin alkioiden kantasolututkimuksen kannattajien ja vastustajien näkemykset huomioon ottavan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kannan vahvistamista.

  Frédérique Ries (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, yhdyn aluksi niiden toteamuksiin, jotka ovat kiittäneet ja onnitelleet esittelijä Buzekia, ja totean, että olen pettynyt seitsemäksi vuodeksi laadittuun noin 54 miljardin euron talousarvioon. Olisimme toivoneet huomattavasti kunnianhimoisempaa talousarviota, jotta meidän kaikkien unelmana oleva huippuosaamiseen perustuva Eurooppa voisi toteutua. Tässä yhteydessä Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen on ehdottoman tärkeää. En mene nyt yksityiskohtiin, koska minua ennen puhuneet jäsenet, esimerkiksi jäsen Brunetta, ovat jo käsitelleet asiaa laajasti.

Toinen Euroopalle arkaluonteinen asia ovat energia ja erilaiset suunnitelmat siitä, miten voimme päättää öljyn aikakauden sellaisen toimenpidepaketin avulla, jonka talousarvion teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on pysyttänyt 2 385 000 000 eurossa ja jossa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti uusiutuviin energialähteisiin. Biopolttoaineet ja biomassa ovat osa ratkaisua, johon on sisällyttävä myös kulutuksen vähentämistä koskeva koulutus.

Ryhmäni enemmistön mielestä Euroopan halu tarkastella asioita pitkällä aikavälillä ja kulkea tieteellisen vapauden tietä auttaakseen niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa, onnistuu siten, että yhteisö myöntää jatkossakin rahoitusta alkion kantasoluilla tehtävään tutkimukseen. Kyseistä tutkimusta on rahoitettava samalla tavoin kuin aikuisten kantasoluilla tai napanuoran verestä saatavilla kantasoluilla tehtävää tutkimusta. Tarkistuksessa 66 ehdotetaan nimenomaan tätä.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on tehnyt vain yhden todellisen kompromissin, jota jäsenet Busquin, Gutiérrez, Locatelli ja useat minua ennen puhuneet jäsenet sekä suuri osa ryhmäni jäsenistä kannattavat ja jota itsekin kannatan. Tämä kompromissi liittyy siihen vaaraan, että solulinjojen tukikelpoisuudelle asetetaan määräaika, sillä – kuten komission jäsen muistutti – se olisi todellinen pommi eurooppalaisille tutkijoille.

Puolustan valinnan vapautta, mahdollisuutta parantua kuoleman edessä ja toivoa, jonka alkiotutkimus antaa jostakin 6 000 harvinaisesta sairaudesta kärsiville potilaille. Meidän on oltava joskus pikkutarkkoja. Puhumme nyt tutkimuksesta ja myötätunnosta ja pidämme niitä tärkeinä. Kyse ei ole mistään Uljaan uuden maailman kloonaushaaveista, vaikka joskus tuntuukin siltä.

Yli 70 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista pyytää, ettemme – ja ettette te, arvoisa komission jäsen – estä näin lupaavan tutkimusalan toimintaa. Tämä luku on peräisin vuonna 2005 tehdystä Eurobarometri-tutkimuksesta, ja yhdyn jäsen Chatzimarkakisin toteamuksiin vuoden 2006 lukujen julkaisemisessa tapahtuneesta viivästyksestä. Tiedän, ettei se johdu teistä. Mitä puheenjohtajavaltio oikein odottaa, ennen kuin se voi antaa luvan näiden lukujen julkaisemiseen?

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä äänestys on myös lakmustesti, josta selviää, onko EU arvoyhteisö vai ovatko ihmisarvo ja ihmisoikeudet uhattuina. Kun alkioita pidetään hyödynnettävänä materiaalina, eettiset padot saattava aueta. Meillä on joitakin erittäin hyviä vaihtoehtoja, kuten aikuisten kantasolut ja napanuoran verestä saatavilla kantasoluilla tehtävä tutkimus. On käsittämätöntä, miksi EU ottaa turhaan sen riskin, että EU:ssa syntyy eripuraa tästä asiasta.

Etelä-Korean kloonausskandaali osoitti selvästi, että myös eräs periaate, nimittäin ihmisen vartalon, erityisesti naisvartalon, kaupallistamiskielto, on vaarassa. Naiset alennetaan raaka-aineena käytettävien munasolujen tuottajiksi. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotukseen sisältyy lisäksi se vaara, että ihmisiä saatetaan alkaa jopa kloonata, sillä tarkistuslauseke nimenomaan mahdollistaa sen. Pyydänkin siksi, ettemme mahdollista alkion kantasoluilla tehtävän tutkimuksen hyväksymistä niissä jäsenvaltioissa, joissa se on kielletty, sillä se olisi arveluttavaa demokratiapolitiikan kannalta, ja ettemme missään nimessä viitoita tietä ihmisen kloonaukselle.

  Jacky Henin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, jos pidämme turvallisen ja edullisen energian saantia luovuttamattomana oikeutena ja jos haluamme, että jokainen voi kuluttaa omaan kehitykseensä tarvittavan määrän energiaa, emme voi muuta kuin yhtyä kollegamme Buzekin mietinnössä mainittuihin tavoitteisiin. Meidän on kannatettava varauksettomasti ITER-hanketta ja ydinfuusiota. Se on tulevaisuuden ratkaisu, joka takaa energiatoimitustemme riippumattomuuden, kaikkien sähkön saannin ja ammattitaitoa vaativien teollisuuden alan työpaikkojen kehityksen.

Meidän on samalla myönnettävä, ettei vaihtoehtoisten energialähteiden avulla pystytä vastaamaan kysyntään ja että fossiiliset energialähteet vain lisäävät saastumista. Näiden realiteettien vuoksi minusta on kuitenkin yllättävää, että meille ehdotetaan Euratomille osoitettavien määrärahojen vähentämistä. Meidän pitäisi tehdä nimenomaan päinvastoin. Jotta Euratomin asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa täysin turvallisesti, energia-alan yhtenäismarkkinoilla on huolehdittava myös julkisesta valvonnasta. Se, että Ranska on energiatoimitusten osalta edullisimpia maita ja kuitenkin kehittynyt kansakunta, johtuu ydinvoimasta ja siitä, että sähkön tuotanto ja jakelu ovat olleet valtion monopolina.

  Angelika Niebler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan aluksi kiittää lämpimästi esittelijä Buzekia kuukausia kestäneestä työstä ja pyrkimyksistä saada aikaan toimivia kompromisseja.

Käsittelen tässä keskustelussa kahta asiaa. Ensimmäiseksi haluan puhua Euroopan tutkimusneuvostosta. Kuten jo moneen kertaan on mainittu, tämän neuvoston perustaminen on tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä uusi asia. Euroopan tutkimusneuvostoa käsittelevänä esittelijänä minulle on tietenkin erityisen tärkeää, että siitä tulee onnistunut elin, mikä riippuu etenkin sen rakenteesta. Tarvitsemme tätä tutkimusneuvostoa. Se houkuttelee Eurooppaan lisää huippututkijoita, ja sen on tarkoitus tehostaa perustutkimusta, jota on viime vuosina laiminlyöty Euroopassa liikaa, vaikka juuri perustutkimuksen alalla on tapahtunut uraauurtavaa kehitystä. Tästä riittävät esimerkeiksi muutamat keksinnöt, kuten lasertekniikka tai röntgensäteet tai MP3-soitin. Kaikki nämä keksinnöt on tehty perustutkimuksen alalla, jota on hyödynnettävä huomattavasti enemmän ja kohdennetummin.

Lisäksi on tärkeää, että tutkimusneuvoston työskentely on avointa. Tutkimusneuvoston käyttöön on annettu huomattavat varat – puhumme noin 1 miljardin euron vuotuisesta talousarviosta – ja tämän vuoksi mielestäni onkin perustettava elin, joka varmistaa tutkimusneuvoston työskentelyn avoimuuden. Euroopan tutkimusneuvoston työskentely ei saa olla mitään sisäpiiritoimintaa. Haluan tehdä selväksi, ettei tavoitteenani ole tehdä tutkimusneuvostosta valvottua elintä. Sen on tietenkin oltava riippumaton ja voitava työskennellä itsenäisesti, mutta tutkimusyhteisön, poliitikkojen, päätöstentekijöiden ja kansalaisten on ymmärrettävä, mitä se tekee.

Toinen asiani koskee sitä, mitä yhteisön varoilla on tarkoitus tukea. Talousarviohan on melko pieni. Yhteisön tutkimusvarat on siksi kohdennettava pelkästään huippututkimukseen, joten huippuosaamisen on oltava ainoa peruste hankkeiden valinnassa.

Lopuksi totean, ettemme saa hyväksyä alkiotutkimusta. Emme saa hyväksyä sitä, että alkioita tuotetaan tutkimusta varten. Olen laatinut kyseistä alaa koskevan kompromissitarkistuksen – tarkistuksen 319. Minulla ei ole enää aikaa selittää sitä, mutta pyydän kollegoja kannattamaan tarkistusta.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijä Buzekia ja jäsen Busquinia sekä kiittää heitä ja komission jäsentä tärkeästä työstä, jota he ovat tehneet. Tänään käsiteltävällä asialla on nimittäin keskeinen merkitys tuleviksi vuosiksi laadittavassa strategiassa.

Jos tavoitteenamme on ollut Lissabonin strategiasta lähtien tulla maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, tutkimus, kehitys ja innovointi ovat epäilemättä tärkeimmät välineet kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Seitsemännessä puiteohjelmassa määritetään lisäksi tiedepolitiikkamme keskeiset osatekijät seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi.

Tärkeimpänä tavoitteenamme on ollut vastata tieteen, teknologian ja innovoinnin kohtaamiin suuriin haasteisiin, jotta voidaan kaventaa kuilua, joka erottaa meidät kilpailijoistamme. Locatellin mietinnössä on määritetty nämä haasteet, ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu.

Työmme ei ole sujunut vaikeuksitta etenkään rahoitusnäkymistä tehdyn sopimuksen jälkeen, sillä kyseisessä sopimuksessa pienennettiin alkuperäistä taloudellista liikkumavaraamme. Työmme ei ole vielä päättynyt, mutta on selvää, että kaikki haluavat mahdollisimman hyvän lopullisen sopimuksen, ja voimme mielestäni olla tänään kaiken kaikkiaan tyytyväisiä edistymiseemme.

Seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvään yhteistyöohjelmaan sisältyy tehokkaita välineitä, joilla yksityisiä toimijoita voidaan kannustaa investoimaan tutkimukseen. Ihmiset-ohjelma tarjoaa tärkeitä välineitä, joilla voidaan lisätä tutkimusalan inhimillisten voimavarojen määrää sekä laatua, jotta Eurooppaan voidaan houkutella enemmän tutkijoita ja jotta voidaan hidastaa heidän muuttoaan Euroopan ulkopuolelle sekä edistää naisten osallistumista. Laadukasta perustutkimusta voidaan ilmeisesti tukea myös perustamalla Euroopan tutkimusneuvosto, joka on vasta muotoutumassa. Tutkimusmaailman ja yritysten – erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten – välisiä yhteyksiä voidaan parantaa myös yhteistyöohjelmaan ja Valmiudet-ohjelmaan sisältyvillä toimilla.

Tällä työllä parlamentti vahvistaa lisäksi sitoumuksensa Lissabonin strategiaan, ja parhaillaan otetaan tärkeitä askelia, jotta voidaan saavuttaa kaksi vuodeksi 2010 asetettua suurta tavoitetta eli perustaa eurooppalainen tutkimusalue ja kasvattaa tutkimus- ja kehitysinvestointien määrä 3 prosenttiin unionin yhteenlasketusta BKT:stä siten, että vain kolmannes tulee julkiselta sektorilta ja loput kaksi kolmasosaa yksityissektorilta.

Hyvät parlamentin jäsenet, seitsemännen puiteohjelman ansiosta voimme todeta, että unionin tieteellinen ohjelma on epäilemättä vahvistunut. Neuvoston viime kokouksen tapahtumien perusteella haluan Euratomin seitsemännen puiteohjelman varjoesittelijänä korostaa, että ITER-ohjelma on erittäin tärkeä Euroopan unionille, sillä se vahvistaa johtavaa asemaamme fuusioenergian alalla ja on siten tärkeä keino toteuttaa kestävä ja turvallinen energiahuolto suurelle ihmisjoukolle. Lisäksi haluan painottaa, että ITER-ohjelma voi edistää merkittävästi eurooppalaisen teollisuuden tulevaisuutta.

Fissiosta puheen ollen haluan toistaa sitoumuksemme uusiutuvien energialähteiden edistämiseen, mutta myönnän, että ydinfissioenergia on nyt välttämätöntä, koska energian kysyntä on suurta ja koska käytössämme on enää vähän laajoja energialähteitä. Painotan, että meidän on jatkettava tutkimusta, joka koskee turvallisuutta, jätehuoltoa ja…

Aiomme jatkaa työskentelyä. Onnittelen komission jäsentä Potočnikia.

  Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, puhun tässä tutkimuksen ja kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta käytävässä keskustelussa kahdesta asiasta: kantasolukysymyksestä ja talousarviosta.

Alkion kantasoluja koskevan tutkimuksen ansiosta lääketiede on edistynyt huimasti. Tähän tutkimukseen kohdistetaan suuria toiveita etenkin syövän ja tähän asti parantumattomina pidettyjen perinnöllisten sairauksien hoidossa sekä lääkkeiden kehittämisessä.

Euroopan unionin on edistyttävä tällä alalla varovasti mutta varmasti. Se on siksi ottanut käyttöön maailman edistyneimmän valvonta- ja arviointijärjestelmän, johon sisältyvät ohjelmointikomitean sopimukset, riippumattomien asiantuntijoiden sekä eettisiä kysymyksiä käsittelevien kansallisten ja Euroopan unionin komiteoiden analyysit ja tietenkin velvoite noudattaa niiden jäsenvaltioiden oikeussääntöjä, joissa tutkimusta tehdään.

Alkion kantasoluilla tehtävään tutkimukseen on ehdottomasti myönnettävä rahoitusta monestakin syystä. Rahoitusta on myönnettävä, jotta voimme valvoa alan toimia, varmistaa, että eettisiä arvojamme kunnioitetaan, helpottaa ja suojata eurooppalaisten tutkijoiden aikaan saamaa tieteellistä edistystä sekä mahdollistaa kilpailumme kolmansien maiden kanssa. Meidän on siksi äänestettävä ensi torstaina teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa hyväksytyn tarkistuksen puolesta.

Talousarvion kohdalla en voi muuta kuin edellisten puhujien tapaan surkutella sen pienuutta. Varoitan kuitenkin kiusauksesta ottaa varoja maatalouden ja energian kaltaisilta aloilta, jotka tarvitsevat rahaa, kun muille aloille on näköjään myönnetty varoja liian avokätisesti. Tässä yhteydessä on mielestäni välttämätöntä keskustella yhteisen tutkimuskeskuksen rahoituksesta.

Kiitän esittelijää erinomaisesta työstä ja haluan lopuksi painottaa tämän ohjelman ratkaisevaa merkitystä. Toteuttamalla eurooppalainen tutkimusalue pienennämme sitä riskiä, että innovatiivisten hankkeiden kehittäjät lähtevät etsimään rahoituslähteitä muualta. Näin voidaan edistää merkittävästi kasvua ja kilpailukykyä.

Tutkimuksen ja kehittämisen seitsemäs puiteohjelma on yksi niistä keinoista, joiden avulla Euroopan unioni voi edistyä ja joiden avulla kansalaisemme voivat jokapäiväisessä elämässään hyötyä eurooppalaisen tutkimuksen saavutuksista.

  Vladimír Remek (GUE/NGL). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, arvostan esittelijä Buzekin työtä etenkin, kun olemme tekemässä vaikeaa päätöstä mietinnöstä, jolla on nähdäkseni ratkaiseva merkitys ydintutkimuksen ja varsinkin ydinfuusiotutkimuksen jatkamisesta käytävissä ristiriitaisissa keskusteluissa.

Kannatan varauksettomasti maailman suurimman tieteen alan kumppanuushankkeen kehittämistä. Totean tämän henkilönä, jolla on henkilökohtaista kokemusta uusimmasta huipputieteestä ja -teknologiasta, sekä Euroopan parlamentin jäsenenä, jolla on omakohtaista tietoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Euroopan ydinfuusiotutkimuskeskuksen saavuttamista erinomaisista tuloksista. On totta, että monilla aloilla on puutetta rahasta, eikä ole helppoa päättää ITERin kaltaisesta kalliista tutkimushankkeesta. Meidän on otettava vielä tulevaisuuden kannalta tärkeitä askelia, jos haluamme Euroopan tieteen alan edustajien kannan säilyvän yhtenäisenä. Kannatan lämpöydinfuusiotutkimuksen määrärahojen säilyttämistä ennallaan siten, ettei siihen sisällytetä ITER-hankkeen kustannuksia. Olemme päättämässä Euroopan tulevasta energiaomavaraisuudesta.

Lopuksi haluan ilmaista tyytyväisyyteni siitä, että Tšekin tasavalta on edistänyt ja edistää vastedeskin merkittävästi sekä ydinfuusiotutkimusta että ITER-hanketta.

  Peter Baco (NI). – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, seitsemättä puiteohjelmaa koskevat ehdotukset, joista parhaillaan keskustelemme, on mielestäni muotoiltu hyvin. Maanviljelijänä panen tyytyväisenä merkille, että kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna ehdotuksessa kiinnitetään nyt huomattavasti enemmän huomiota siihen, miten laajasti maatalous vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Haluan kuitenkin ottaa esiin joitakin puutteita, jotka koskevat uusien jäsenvaltioiden osallistumista viidenteen ja kuudenteen puiteohjelmaan. Tarkastellessamme kuudenteen puiteohjelmaan osallistuneiden huippuosaamisverkostojen jakaumaa huomaamme, että Itä-Euroopan kohdalla on pelkkää tyhjää tilaa. Emmehän ole kuvitelleet yhteisestä Euroopastamme tällaista. Myös parhaillaan tehtävät tutkimukset osoittavat, että uusille jäsenvaltioille olisi niiden koosta riippuen pitänyt myöntää kolme kertaa enemmän hankkeita ja osoittaa jopa kymmenkertainen määrä rahoitustukea. Komission ja asianomaisten hallitusten on siksi kiireesti sovellettava erityisvälineitä puiteohjelman teknisiä aloja ja haasteita koskevissa työsuunnitelmissa, jotta uudet jäsenvaltiot saadaan paremmin mukaan.

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, parlamentti on tehnyt mielestäni erittäin hyvää työtä. Lausun lämpimät kiitokset esittelijä Buzekille.

Haluan kommentoida kahta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa jo hyväksyttyä tarkistusta.

Tarkistus 273 koskee "Tutkimusinfrastruktuurit"-nimistä otsikkoa, ja sen tarkoituksena on tukea huippuosaamista lähentymisalueilla ja syrjäisimmillä alueilla. Siinä yksinkertaisesti ehdotetaan, että kahden yhtä hyvän uusia tutkimusinfrastruktuureja koskevan ehdotuksen kohdalla on harkittava, kumpi niistä vahvistaa ja laajentaa enemmän Euroopan tutkimusvirastojen huippuosaamista. Se, että 50 prosenttia julkisista ja yksityisistä tutkimusvaroista meni vuosina 2000–2006 vain 30:lle kaikkiaan 254:stä Euroopan unionin alueesta, osoittaa, että huippuosaaminen on juuttunut paikalleen.

Tarkistus 66 koskee alkion kantasoluja. Tämä tarkistus on aiheellinen sekä filosofisesta näkökulmasta että ihmisoikeuksien suojelun ja ihmiselämän kunnioituksen kannalta. Lisäksi katson, että se on neljästä esillä olevasta näkemyksestä kaikkein asianmukaisin, koska emme voi asettaa rajoittavia määräaikoja. Ne haittaavat tutkimusta, koska niiden vuoksi tutkimus rajoittuu joko huonolaatuisiin tai rajallisia mahdollisuuksia tarjoaviin kantasoluihin, ja tutkijamme joutuvat lähtemään Euroopan ulkopuolisiin maihin, joilla on varastossa näiden tiettyjen määräaikojen mukaisia kantasoluja. Emme voi viitata toissijaisuusperiaatteeseen ja olla myöntämättä rahoitusta eturivin tutkimusaloille sillä perusteella, että jokin jäsenvaltio tai jotkin jäsenvaltiot kieltävät tällaisen tutkimuksen. Jos nimittäin saatamme tämän asian loogiseen päätökseen, mielestäni on epäoikeudenmukaista, että kantasolututkimuksen kieltävät valtiot hyödyntävät tällaisen tutkimuksen sallivien valtioiden saavuttamia tuloksia, koska loppujen lopuksi on varmaa, ettei aikuisten kantasoluilla tehtävä tutkimus riitä kaikkiin sovelluksiin.

  Catherine Trautmann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, parlamenttimme valmistautuu äänestämään tutkimuksen ja kehittämisen seitsemännen puiteohjelman puolesta, jota voidaan näin ollen alkaa soveltaa jo 1. tammikuuta 2007.

Haluamme välttää sen riskin, että tutkimuksessa menetetään vuosi, koska tämä ala on ratkaisevan tärkeä, jotta voimme kilpailla tehokkaasti Yhdysvaltojen, Intian ja Kiinan kanssa. Veto on jo melkein voitettu, ja onnittelen lämpimästi komission jäsentä Potočnikia ja esittelijä Buzekia.

Tutkimuksen on vahvistettava yhtenäisyyttämme, kun ihmiset ja alueet liitetään eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja sen on samalla edistettävä älykkään ja kestävän kehityksen mallia sekä edellytettävä huippuosaamista ja tehokkuutta. Saavutammeko kaiken tämän?

Määrärahat ovat riittämättömät, vaikka teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymä ja täysistunnossa ehdotettu talousarviota koskeva sopimus on tyydyttävä siltä osin kuin siinä pyritään mahdollisimman hyvin torjumaan rahoitusnäkymissä vahvistetun talousarvion rajallisuutta. Pahoittelen vielä kerran tätä asiaa ja totean jäsenvaltioille, että niiden on ehdottomasti myönnettävä tutkimuksen merkitys kasvun ja työllisyyden kannalta sekä valmistauduttava täydentämään tälle alalle osoitettavia määrärahoja, kun rahoitusnäkymiä tarkistetaan. Sisällöstä totean, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan äänestämä sanamuoto tuo tyydyttävän tasapainon, vaikka minusta onkin valitettavaa, ettei kansainvälinen yhteistyö, jolla on tarkoitus mahdollistaa kehitys ja estää aivovienti, saanut enempää kannatusta.

On hyvä, että on korostettu terveyttä, kestävää kehitystä ja energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa, jonka ansioksi voidaan lukea 40 prosenttia kasvustamme.

Rakenteiden ja tulevaisuuden osalta olen erityisen iloinen siitä, että Euroopan tutkimusneuvosto aloittaa pian toimintansa. Euroopan tutkimusneuvosto, joka koostuu 22 jäsenestä, täyttää tutkimusyhteisön odotukset. Näin ollen tärkeää perustutkimusta voidaan rahoittaa yksinkertaisella tavalla tämän elimen välityksellä, joka toimii tiedeyhteisön kautta ja sitä varten. Huippuosaamisen perusteella myönnetään lisäksi henkilökohtaisia apurahoja tutkijoiden määrittämien kriteerien mukaisesti.

Euroopan tutkimusneuvoston ominaispiirteitä ovat riippumattomuus ja avoimuus, ja tämä neuvosto antaa Euroopan unionille todellisia tulevaisuuden näkymiä ja varmistaa tutkimusmaailman luottamuksen EU:hun. Toivomme, että korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria voidaan sen avulla houkutella tutkimusalan ammatteihin. Euroopan tutkimusneuvoston lopullisesta muodosta ei päätetty vielä, koska neuvoston toiminta halutaan aloittaa viimeistään 1. tammikuuta 2007 ja siitä yritetään tehdä mahdollisimman tehokas. Parlamentti toivoo siksi, että se otetaan täysimääräisesti mukaan, kun tutkimusneuvoston lopullisesta muodosta päätetään yhteispäätösmenettelyssä.

  Patrizia Toia (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unionin kasvuvauhdin on nopeuduttava. EU on asettanut siksi tavoitteekseen tietämyksen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tutkimusta, koulutusta, tiedotusta sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitystä.

Kaikkein kunnianhimoisin tavoite, jonka olemme asettaneet itsellemme, on ehkä seitsemäs puiteohjelma, joka tuo nyt tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämätöntä eurooppalaista lisäarvoa. Käsittelen puheessani vain kahta puiteohjelman näkökohtaa.

Olemme pyrkineet varmistamaan laajat mahdollisuudet osallistua tähän ohjelmaan. Se ei ole valikoivuuden vastakohta vaan pikemminkin sen edellytys. Haluamme, että kaikki tutkimusmaailman toimijat voivat osallistua siihen, ja tarkoitan erityisesti naistutkijoita.

Äskeiset toteamukseni pätevät myös tuotantopuolen toimijoihin alkaen pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka tarvitsevat paljon innovointia mutta myös erityishuomiota. Menettelyistä totean, että meidän on kehotettava komissiota varmistamaan, ettei pk-yritysten hyväksi toteutettavista yksinkertaistamis-, helpottamis- ja tukitoimista luovuta täytäntöönpanovaiheessa vaan että niitä päinvastoin lisätään.

Toinen näkökohta koskee tutkimusta, johon liittyy selkeitä ja väistämättömiä eettisiä seikkoja. Eettisten näkökohtien sivuuttaminen edellyttää erittäin kyynistä tai puhtaasti tieteellistä ajattelutapaa. On siksi aiheellista, että niiden olemassaolo myönnetään ja että etsitään mahdollisesti ratkaisuja, joissa nämä ihmisiin ja ihmisarvoon liittyvät näkökohdat otetaan huomioon.

Eri ryhmissä on erimielisyyksiä erityisesti yhdestä tärkeästä asiasta. Meidänkin ryhmässämme on alkion kantasoluja koskeva vähemmistön kanta, jota minä edustan. Kukaan meistä ei halua pysäyttää tiedettä, mutta monet meistä katsovat, että elämän kunnioittamisen on joka tapauksessa oltava ohjenuorana mutta ei rajoittavana tekijänä ja että kun johonkin asiaan liittyy tieteellistä epäilyä, on asianmukaista noudattaa ennalta varautumisen periaatetta.

Tähän tarkoitukseen osoitetut hyvin rajalliset yhteisön varat voitaisiin kohdentaa hyödyllisemmin niille aloille, joilla tutkimus on jo kehittynyt ja joiden oletetaan siksi edistävän lähitulevaisuudessa ihmisten terveyttä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi aikuisten kantasolujen käyttö ja muut vaihtoehdot, mutta kaikki muut tutkimuksen kehittämisen alat jätetään yksittäisille jäsenvaltioille. Nämä ovat monialaisia näkökohtia, jotka edellyttävät myös kykyä kuunnella ja kunnioittaa muita.

Kun näissä saleissa, joissa keskustellaan enimmäkseen taloudesta ja muista konkreettisemmista aiheista, käsitellään asioita, joilla on näin voimakas vaikutus ihmisiin ja ihmiselämään, meiltä edellytetään mielestäni hieman enemmän viisautta ja kenties hieman enemmän kuuntelutaitoa ja vuoropuhelua.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan haittana ovat edelleen vanhanaikaiset ja vaaralliset teknologiat, kuten ydinteknologia, josta olisi hyvä päästä eroon. Olisi siis jotakuinkin outoa, jos EU estäisi sellaisten uusien teknologioiden tutkimuksen ja soveltamisen, jotka saattavat osoittautua oleellisiksi monien ihmishenkien pelastamisessa kantasoluja hyödyntämällä.

Kyse ei ole siitä, etteikö näihin asioihin liittyisi mielestäni tärkeää eettistä näkökohtaa. Vastustan itse asiassa ihmisen kloonausta. On kuitenkin eri asia yrittää pakottaa ideologisia ja ennakkoluuloihin perustuvia näkökantoja, joissa kyseenalaistetaan paitsi tutkimus ja tiede myös ennen kaikkea jokaisen oikeus omaan elämään.

Euroopan parlamentilla on oikeus mutta myös velvollisuus täyttää kaikki nämä odotukset. Niinpä Eurooppa-hanke muotoutuu myös tämän tutkimusohjelman kautta.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti on kannattanut seitsemännen puiteohjelman hyväksymistä, koska se tietää, että maanosan kaikkien kansakuntien kilpailukyvyn ja kehityksen parantamista koskevan tavoitteen saavuttaminen riippuu tutkimusmahdollisuuksien elvyttämisestä. Rahoitustoimia olisi mielestäni kuitenkin lisättävä. Jos tutkimus- ja kehitysinvestointien määrä on vuoteen 2010 mennessä 3 prosenttia Euroopan unionin BKT:stä, EU:ssa tällä hetkellä olevaa noin 700 000 tutkijan vajausta voidaan ehkä pienentää.

Julkista tutkimusrahoitusta tarvitaan edelleen herkillä aloilla, kuten terveys-, energia- ja ympäristöaloilla, ja parlamentti on tästä uskoakseni melko yksimielinen. Tämä rahoitus ei voi kuitenkaan tulla pelkästään Euroopan unionin toimielimiltä. Niiden on päinvastoin painostettava kansallisia hallituksia osoittamaan talousarvioissaan aiempaa enemmän määrärahoja tutkimukseen ja siten parantamaan alan työoloja. Tämä koskee julkisen sektorin inhimillisten voimavarojen mahdollista kehittämistä samoin kuin yksityisten investointien sekä julkisten ja yksityisten tahojen kumppanuussuhteiden edistämistä.

Tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät ongelmat eivät ole samat kaikkialla Euroopassa. Työolot vaihtelevat samoin kuin nuorten tutkijoiden tulevaisuudennäkymät ja heidän mahdollisuutensa siirtyä korkeakouluopinnoista työmarkkinoille. Esimerkiksi Italiassa yliopistojen ja yritysten väliset suhteet eivät ole sellaiset, että ne voisivat tarjota asianmukaisia koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia. Niiden välillä ei ole edes perustavanluonteista tietojen vaihtoa. Matala palkkataso ja vähäiset tutkimusmäärärahat saavat tutkijat muuttamaan maasta tai vielä useammin jättämään julkisen tutkimustyön, jotta he voivat kokeilla palkitsevampia tapoja toteuttaa itseään. Tämä on yksi seikka, jonka vuoksi toivon, että kansallisissa järjestelmissä olevat aukot voidaan täyttää Euroopan tutkimusneuvoston avulla.

Jo muutenkin erinomaiseen Buzekin mietintöön jätettyjen tarkistusten valtava määrä osoittaa, miten tärkeänä parlamentti pitää maanosamme kehitystä edistävää tutkimusta.

  John Purvis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijä Buzekia, joka on ollut erittäin oikeudenmukainen ja ottanut huomioon monia näkemyksiä johtaessaan tämän hankalan ehdotuksen käsittelyä parlamentissa.

Myönnän, että eettiset asiat, kuten alkion kantasoluilla tehtävä tutkimus, somaattisten solujen tuman siirtoteknologia ja perinnöllisten sairauksien geenihoidot, ovat erittäin vaikeita. Kunnioitan näitä asioita koskevia erilaisia näkemyksiä ja syvään juurtuneita uskomuksia. Nämä ovat selvästikin omantunnon asioita, joihin liittyy henkilökohtaisia uskomuksia, ja ainoa hyväksyttävä menettely niiden yhteydessä on vapaa äänestys kaikkia EU:n kansalaisia edustavassa parlamentissa.

Haluan selittää, miksi kristitty voi hyväksyä sen, että EU myöntää rahoitusta alkion kantasoluilla tehtävään tutkimukseen. Jeesus Kristus kertoi vertauksena kertomuksen laupiaasta samarialaisesta. Halveksittu samarialainen ei kulkenut ohi, kuten kaikki muut. Hän pysähtyi auttamaan vaikeuksissa olevaa lähimmäistään. Jumala lahjoitti ihmisille älykkyyden ja taidon parantaa ihmisiä, ja usein papiston ja oppijärjestelmien vastustuksesta huolimatta ihmiskunta on vuosisatojen kuluessa uhmannut tieteen rajoja ja parantanut siten hyvinvointiamme. Tämä tutkimus, jota Euroopan unioni rahoittaa, on tämän perinteen mukaista. Siinä kuitenkin noudatetaan tiettyjä sääntöjä ja tunnustetaan ihmisarvo, ja sitä valvotaan ja säännellään tarkasti.

Minun ja monien kristittyjen sekä myös oman kristillisen kirkkoni mielestä on täysin asianmukaista, että jatkamme tämän tutkimuksen rahoittamista, kuten teimme tutkimuksen kuudennessakin puiteohjelmassa.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies FRIEDRICH

  Britta Thomsen (PSE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, hyvinvointimme edellyttää tutkimusta ja kehittämistä, koska meidän eurooppalaisten on nyt tuotettava tietoa ja ideoita. Tutkimuksen puiteohjelma on näin ollen tärkeä väline, jonka avulla EU voi selviytyä jatkossa menestyksekkäästi kansainvälisestä kilpailusta. Yksikään EU-valtio ei voi yksin saada liikkeelle kriittistä massaa, jota Kiinan tai Yhdysvaltojen kanssa kilpaileminen edellyttää, mutta yhdessä EU-valtiot voivat ottaa käyttöön voimavarat, joilla ne voivat kilpailla niiden kanssa. Euroopan monimuotoisuus on nimenomaan se tärkeä tekijä, jolla voidaan lisätä luovuutta.

Olen iloinen, että puiteohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen kiinnitetään nyt enemmän huomiota kuin kuudennessa puiteohjelmassa. Kansainvälinen yhteistyö ei ole enää erillinen osa ohjelmassa, vaan se on liitetty horisontaalisesti yksittäisiin aiheisiin ja erityisohjelmiin. Mukautamme tutkimusta näin ollen ajankohtaisiin maailman tapahtumiin. Toivon, että tämä painotus näkyy myös joissakin kansainvälisissä hankkeissa.

Euroopan kaukaiset alueet kärsivät nykyään väestökadosta, ja syrjäisimmillä alueilla on ylläpidettävä tutkimusta luomalla tutkijoille houkuttelevat työolot. Olen siksi iloinen myös siitä, että seitsemännen puiteohjelman ja aluerahaston yhteydessä toteutettavia toimia voidaan nyt koordinoida. Tämän ansiosta tutkimuslaitosten, viranomaisten ja yritysten välillä voidaan muodostaa alueellisia kumppanuuksia, jotka piristävät merkittävästi alueellista kehitystä.

Tutkijat eivät voi enää elää norsunluutornissa. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että tutkimuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota levittämiseen. Jotta yhteiskunta voi hyödyntää eurooppalaista tutkimusta mahdollisimman hyvin, meidän on varmistettava, että tutkimustuloksilla on merkitystä tavallisille kansalaisille, viranomaisille sekä kaupalle ja teollisuudelle. Laadukkaan tutkimuksen levityksen ansiosta ihmiset ymmärtävät, että yhteiskunnan tutkimukseen tekemät investoinnit ovat oikeutettuja.

Energiatutkimuksesta on tullut "Yhteistyö"-osiossa oma temaattinen painopisteensä. Energiateknologioita on tutkittava paljon, sillä niiden ansiosta Euroopan unioni voi kenties saavuttaa energiapoliittiset tavoitteensa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, parlamentin on tehtävä tällä viikolla erittäin tärkeä päätös, jotta Lissabonin tavoitteet voidaan toteuttaa ja jotta hyvinvointi ja ympäristövastuu voidaan sovittaa yhteen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kanssa. Tämä päätös perustuu komission jäsenen Potočnikin laatimaan todella erinomaiseen ehdotukseen ja Buzekin loistavaan mietintöön. Neuvoston vahvistaman talousarvion vuoksi meidän on valitettavasti vaikeampaa täyttää suurten poliittisten ryhmien yhteiset odotukset ja tavoitteet.

Kannatan huippuosaamisen verkostojen perustamista ja byrokratian vähentämistä. Euroopan tutkimusneuvostoon edelleen liittyvä epävarmuus on mielestäni ongelma. Olisi vahvistettava, että vuonna 2008 käydään läpi kaikki materiaalit Euroopan tutkimusneuvoston lopullisen tilanteen selvittämiseksi.

Lisäksi on tärkeää, että olemme jättäneet tarkistuksia, jotka liittyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä kaikkialta Eurooppaa tuleviin eri ryhmiä edustaviin osallistujiin ja eri ryhmien osallistumiseen. Tiedämme, että naisia syrjitään edelleen kaikissa jäsenvaltioissa tutkimuksen ja kehittämisen alalla sekä sisältöön että osallistumiseen liittyvissä asioissa.

Lisäksi uskon, että teknologiayhteisöillä on jatkossa tärkeä merkitys eurooppalaisessa teollisuudessa.

Kantasolututkimus on aiheuttanut eniten ongelmia. Voin vahvistaa, että nykyinen järjestelmä toimii erinomaisesti. Kyseiseen tekniikkaan perustuva tutkimus on äärimmäisen tärkeää hoidettaessa kansantauteja, diabetesta, reumaa sekä Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja, jotka ovat yleisiä Euroopassa. Velvollisuutenamme on hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia välineitä eettisesti ja vastuuntuntoisesti. Jos voimme nyt auttaa ihmisiä, meidän on tartuttava tilaisuuteen. Minä ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä kannatamme teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymää ehdotusta. Kiitos.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Haluan aluksi toivottaa komission jäsenen Potočnikin tervetulleeksi sekä kiittää esittelijä Buzekia väsymättömästä yhteistyöstä ja meille annetuista tiedoista. Haluan kiittää esittelijää myös hänen tekemästään työstä.

Tutkimuksen ja kehittämisen seitsemäs puiteohjelma liittyy läheisesti Euroopan unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Tämä on yhä merkityksellisempää nykyisten maailmanlaajuisten vaikutusten vuoksi. Väestötiede ja energia ovat tulevina vuosikymmeninä poikkeuksellisen tärkeitä aloja Euroopassa, mutta niillä on myös eniten ongelmia. Meidän on määritettävä tavoitteemme selvästi, jotta voimme varmistaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden sekä säilyttää yleisen hyvinvoinnin. Onnistumme siinä kuitenkin vain, jos pystymme lisäämään tiedon ja kehittämisen sekä innovoinnin keskinäistä riippuvuutta ja jos voimme hyödyntää menestyksekkäästi tätä riippuvuussuhdetta taloudessa. Väestötieteen ja energian on oltava Euroopan unionissa tulevaisuudessa tehtävän tutkimuksen keskipisteinä.

Käsittelen seuraavaksi energia-alaa, jolla kohtaamme yhä suurempia haasteita. Nämä haasteet liittyvät toimitusvarmuuteen, energiariippuvuuteen ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanoon. Meidän on asetettava kaikilla näillä aloilla selkeitä, etenkin keskipitkän ja pitkän aikavälin, tavoitteita, koska juuri näillä aloilla Euroopan unionilla on yhä enemmän ongelmia.

Pitkän aikavälin suunnittelussa etusijalle on asetettava fuusiotutkimus ja ITER-ydinreaktorihankkeen toteuttaminen, koska ne avaavat uusia maailmanlaajuisia ulottuvuuksia ydinenergiatutkimuksessa. Uusiutuvia energialähteitä ja ydinfissiota koskeva tutkimus saattaa kuitenkin olla riittävä vastaus turvallista, puhdasta ja kilpailukykyistä energiaa koskeviin keskipitkän aikavälin vaatimuksiimme. Euroopan unionilla on nyt johtoasema energia-alalla, mutta meidän on pidettävä mielessämme yksi asia: jos haluamme säilyttää maailmanlaajuisen johtoaseman tällä alalla, meidän on tarkasteltava energiaa yhtenä yhtenäisenä alana, vaikka joissakin Euroopan unionin sopimuksissa onkin jo energiatoimituksia koskevia määräyksiä.

Yhtenäiset ja selkeät tavoitteet eivät tietenkään riitä. Niiden lisäksi on toteutettava riittäviä toimia, ja nimenomaan tässä yhteydessä haluan painottaa, että on tärkeää olla aikaansa edellä. Ohjelmamme on oltava ajoissa valmis, jotta siirtyminen kuudennesta seitsemänteen puiteohjelmaan tapahtuu saumattomasti.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Buzekia hyvästä työstä. Me olemme esittäneet toivomuksia seitsemänteen puiteohjelmaan. Teimme siihen peräti 1 700 tarkistusta, joten tämä määrä olisi riittänyt jopa kahdeksanteen puiteohjelmaan. Tiedeneuvosto on puiteohjelman merkittävimpiin kuuluva uudistus ja se on ensimmäinen todellinen yleiseurooppalainen tutkimusrahoituslaitos. Sen tavoitteena on laadukas tutkimus ja tiedeväen pysyminen töissä EU:ssa.

Huippututkimuksen tukeminen on todella tarpeen. Maailmassa on 500 huippuyliopistoa, joista 200 Euroopassa ja toiset 200 Yhdysvalloissa, mutta 20 parhaan yliopiston joukkoon mahtuu vain kaksi eurooppalaista yliopistoa. Jos meillä täällä Euroopassa on varaa tyhjänpäiväisyyksiin, pitäisi meillä silloin olla varaa myös huippututkimukseen. Meidän on myös varmistettava, että tutkimuksen hedelmät hyödynnetään. Kuilu tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotteistuksien välillä on liian leveä.

Unionin tutkimusohjelmalla tulee myös poistaa esteitä jäsenvaltioiden väliseltä yhteistyöltä. Puiteohjelman 169 artikla tarjoaa välineen myös strategiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden välillä. Sitä me tarvitsemme. On sietämätöntä, että tutkimusbudjettia leikattiin 20 miljardilla nyt, kun olemme siirtymässä tietotalouteen, johon tarvitaan tutkimusta. Tällä menolla emme tule maailman johtavaksi tietotaloudeksi. Investointimme laahaavat jäljessä sekä Yhdysvaltoihin että Japaniin nähden.

Tieto- ja viestintätekniikan alalla olemme menestyneet monien kaupallisten sovellutusten luomisessa. Tieto- ja viestintäalan osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on kahdeksan prosenttia, työllisyydestä kuusi prosenttia. Olemme kuitenkin pystyttäneet barrikadeja, kuten sotkuisen patenttilainsäädännön, joka murentaa kilpailukykyämme. Sivistyneen Euroopan on kohennettava asemaansa tutkimuksen ja tuotekehityksen ja esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan avulla.

  Peter Liese (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää esittelijä Buzekia ja todeta aluksi jotakin erittäin myönteistä Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmasta. Valiokunnassa käydyn keskustelun alussa kutsuin kotialueeni kaikkien yliopistojen ja yritysyhteisön edustajia keskustelemaan kanssani puiteohjelmasta. Tässä keskustelussa tietenkin myös hieman valitettiin byrokratiasta ja siitä, ettei pk-yrityksillä ole tarpeeksi mahdollisuuksia osallistua puiteohjelmaan. Kun kritiikkiä oli esitetty paljon, eräs jo vuosien ajan puiteohjelmaan osallistunut professori totesi, ettei meidän pidä nähdä vain ohjelman kielteisiä näkökohtia, sillä yhdysvaltalaiset ovat meille kateellisia tästä välineestä.

Puiteohjelma ei ole tietenkään täydellinen, mutta emme saa mustamaalata sitä. Buzekin mietinnössä käsitellään monia kritiikkiä herättäneitä kohtia. Siinä tehdään pk-yrityksiä ja byrokratiaa koskevia hyviä ehdotuksia, joita meidän on kannatettava täysistunnossa. Mietintö on mielestäni kaiken kaikkiaan hyvä, mutta yhdestä asiasta olen eri mieltä. Ette varmastikaan ylläty, etten kannata 6 artiklaan tehtyä tarkistusta 66. Siinä vaaditaan, että EU:n varoista rahoitetaan ihmisalkioilla tehtävää tutkimusta, myös kuluttavaa tutkimusta. Se on kielletty kymmenessä valtiossa, joissakin tapauksissa erittäin intensiivisten keskustelujen ja joissakin tapauksissa kansanäänestyksen perusteella.

Kyseiseen tarkistukseen sisältyy lisäksi tarkistuslauseke. Jos tarkistuslauseketta sovelletaan, myös kloonaus tieteellisiin tarkoituksiin voisi olla mahdollista puiteohjelman aikana. Se on tällä hetkellä kuitenkin sallittu vain kolmessa EU-valtiossa. Puiteohjelmaanhan ei ole myönnetty kovin paljon varoja, joten monia hyviä ja kiistattomia hankkeita joudutaan hylkäämään.

Kun Alzheimerin tauti kerran mainittiin, voin todeta, että tapasimme muutama viikko sitten johtavan eurooppalaisen Alzheimer-taudin tutkijan. Hän sanoi, että hänellä on monia innovatiivisia vaihtoehtoja Alzheimerin taudin torjumiseen, mutta hän ei maininnut alkion kantasoluilla tehtävää tutkimusta yhtenä näistä vaihtoehdoista. Meidän on siksi kannatettava vaihtoehtoja, mutta tarkistuksen 66 kannattaminen tarkoittaa, ettei tiettyjä vaihtoehtoja voida edistää. Pyydän teitä näin ollen hylkäämään tarkistuksen 66.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijä Buzekia erinomaisesta työstä sekä myös varjoesittelijöitä, erityisesti jäsen Busquinia, joka toi asian käsittelyyn paljon tietämystä ja kokemusta.

Painopisteistä totean, että ainakin terveyspolitiikka ja terveystutkimus kuuluvat varmasti niihin. Olen jäsen Liesen kanssa eri mieltä, koska kantasolututkimus, myös alkion kantasoluilla tehtävä tutkimus, voi olla tärkeää terveyden kannalta etenkin niillä aloilla, joilla aikuisten kantasoluilla tehtävällä tutkimuksella ei voida vielä tarjota mitään yhtä merkittävää. Minusta tämä toimintalinja on hyödyllinen, ja annan sille täyden tukeni.

Energia on toinen ala, johon etenkin parlamentti on kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota. Tiedämme kaikki, miten tärkeää meidän on edistyä energia-alalla, ja korostan vielä, miten tärkeää on, että suuret energiayhtiöt, jotka saavat suuria voittoja pääasiassa öljyn ja kaasun hintojen nousun vuoksi, investoivat aiempaa enemmän tutkimukseen. Toivon komission jäsenen myös varmistavan, että tutkimukseen sijoitetaan enemmän yksityisiä varoja.

Etenkin energia-alalla on tärkeää, että EU:n toimet toteutetaan tutkimuksen puiteohjelman tai ydintutkimuksen kautta. Ydintutkimuksesta tietenkin kiistellään paljon, koska ydinenergiastakin kiistellään. Jos on kuitenkin nimettävä yksi tärkeä ala, joka on asetettava ehdottomasti etusijalle, tämä ala on turvallisuus. Se liittyy laitoksiin sekä kaikkien sellaisten teknisten ja muiden mahdollisuuksien luomiseen, joilla voidaan estää jatkokäsittely muuhun kuin siviilikäyttöön eli sotilas- tai jopa terrorikäyttöön.

Pyydän komission jäsentä suhtautumaan tähän erittäin vakavasti ja tekemään enemmän etenkin tällä alalla. Esittelijä Buzek on sisällyttänyt mietintöön joitakin ehdotuksiani. Hän olisi voinut sisällyttää niitä enemmänkin – tästä on erilaisia näkemyksiä – mutta ydin- ja energiatutkimuksen turvallisuus on mielestäni asetettava ehdottomasti etusijalle.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kiitän aluksi esittelijää työstä ja sopimuksesta, jossa päätimme luoda tähän ohjelmaan erityisen linjan lasten lääkkeiden tutkimusta varten.

Ohjelman toteuttamisesta on puhuttu jo paljon, joten otan esiin vain kolme asiaa. Totean ensinnäkin helposta osallistumismahdollisuudesta, että tapasin hiljattain pk-yritysten johtajia, jotka sanoivat, että tutkimusapurahoja pitäisi anoa, jotta ymmärretään tarkasti, miten Euroopan unioni käy käsiksi asioihin, joita sen on käsiteltävä. Huumorin takana on suuri totuus: kannatan tiukkaa suhtautumistapaa hakemusten käsittelyssä, mutta en monia epäselviä kaavakkeita.

Toiseksi totean, että valvontaa on todellakin lisättävä, jotta voidaan varmistaa, että myönnetty tuki on tehokas ja että varat käytetään asianmukaisesti. Meidän on toimittava tämän mukaisesti.

Kolmas asiani koskee kestävää kehitystä, terveystutkimusta ja innovointia, jotka on ehdottomasti asetettava painopisteiksi. Terveystutkimuksen ja etenkin alkion kantasoluilla tehtävän tutkimuksen yhteydessä haluan korostaa, että meidän on muututtava ajan mukana. Kannatan tätä tutkimusta ja haluan, että voimme auttaa tutkijoita työskentelemään hyvissä oloissa ja ennen kaikkea ilman rajoituksia, jotka koskevat solujen valinnalle asetettavia määräaikoja. Aikarajoitukset todellakin estäisivät huipputason tutkimuksen.

Hyvät kollegat, älkää unohtako äänestäessänne, että tämän tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa tiettyjä kantasolulinjoja, mikä on edellytyksenä tehokkaiden hoitomuotojen löytämiselle. Jos nämä uudet tutkimuslinjat hylätään, toistaiseksi parantumattomasta sairaudesta kärsiviltä ihmisiltä riistetään mahdollisuus parantua. Millä oikeudella ja minkä lain nojalla voimme sanoa vakavasti sairaalle: "Euroopan unioni ei halua tällaista tutkimusta. Teidän olisi pitänyt syntyä Yhdysvalloissa, jotta voisitte saada hoitoa." Ongelmamme on juuri tämä. Ellemme tee nyt päätöstä ja ryhdy toimiin, yhdysvaltalaiset ja japanilaiset tekevät sen meidän sijastamme.

  Andres Tarand (PSE). – (ET) Arvoisa puhemies, haluan aluksi todeta, että seitsemäs puiteohjelma on erittäin tärkeä pienelle jäsenvaltiolle ja etenkin sen nuorille tutkijoille. Kun otetaan huomioon, että uusien jäsenvaltioiden tieteellinen infrastruktuuri on erittäin heikossa kunnossa, seitsemännen puiteohjelman määrärahat eivät riitä tämän asian korjaamiseen, joten hallitusten, ainakin Viron hallituksen, on lisättävä oleellisesti tieteeseen osoitettavia määrärahoja.

Energia on toinen asia, jonka haluan ottaa esiin. Toivon neuvoston kannattavan parlamentin suositusta siitä, että energiaan liittyviin tutkimus- ja kehittämistoimiin käytetään seitsemännessä puiteohjelmassa 150 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyinen puheenjohtajavaltio ehdottaa. Tämäkin luku on tietenkin hyvin pieni energia-alan haasteita ajatellen. Valtaosa tästä rahamäärästä menee kuitenkin ydinenergiaan eikä uusiin kestäviin teknologioihin.

Yhdyn edellisiin puhujiin, jotka ilmaisivat tyytymättömyytensä tähän asiaan. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin energiateknologioihin osoitetaan suhteettoman paljon varoja. Tämä pätee myös Viroon, jossa öljyliusketutkimukseen myönnetään eniten valtion tukea. On aika muuttaa nämä osuudet!

  Ján Hudacký (PPE-DE). – (SK) Haluan aluksi kiittää esittelijä Buzekia todella erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt laatiessaan mietintöä. Minä ainakin uskon, että budjettileikkauksista huolimatta seitsemäs puiteohjelma vahvistaa tuntuvasti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tutkimuspotentiaalia heikentämättä huippuosaamista koskevaa periaatetta. Euroopan unionin taloudella ei ole varaa jättää huomiotta tätä potentiaalia, joka ei keskity ainoastaan suuriin tutkimuskeskuksiin mutta jolla on kuitenkin huippuosaamiseen tarvittava kriittinen massa. Lukuisat alueelliset yliopistot, yritysten tutkimusyksiköt ja teknologiakeskukset tuottavat merkittävää tutkimuspotentiaalia kouluttamalla nuoria tutkimustyöntekijöitä, jotka lähtevät usein etsimään mahdollisuuksia Euroopan unionin ulkopuolelta.

Riittämätön tutkimuksen ja kehittämisen infrastruktuuri on suurin este tämän potentiaalin edistämiselle. Tätä infrastruktuuria tarvitaan, jotta syrjäisillä alueilla voidaan kouluttaa tiedemiehiä ja tutkijoita ja jotta heidät voidaan pitää siellä. Kaikki suuret tutkimuskeskukset eivät taas edusta huippuosaamista. Huippuosaamisen periaatetta ei saa sekoittaa siihen, että tutkimus keskitetään ainoastaan suuriin keskuksiin. Tutkimuspotentiaalin parempi hyödyntäminen koko Euroopan unionissa voi yhtäältä lujittaa yhteistyötä ja toisaalta luoda tarvittavat edellytykset suuresti kaivattuun sisäiseen kilpailuun. Kilpailu voi taas edistää oleellisesti eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyä maailmalla. Uskon siksi, että rahoitustuesta, jonka tarkoituksena on parantaa tutkimusinfrastruktuuria hyödyntämällä seitsemännen puiteohjelman ja rakennerahastojen määrärahoja "koheesioalueilla", joilla on paljon tutkimuspotentiaalia, tulee merkittävä investointi, joka tuottaa tarvittavan synergian Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi haluan tehdä yhden asian täysin selväksi. Euroopan unionin ei pidä rahoittaa alkion kantasoluilla tehtävää tutkimusta. Tämän keskustelun aikana olemme jo kuulleet useita järkeviä perusteluja tämän korkeamman periaatteen puolesta.

  Erika Mann (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan puhua komission jäsenen esiin ottamasta asiasta. Hän toivoi, että tutkimuksen puiteohjelmalla saatetaan Lissabonin ohjelma taas keskeiseen asemaan.

Hän on mielestäni täysin oikeassa. Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelman ja eurooppalaisen tutkimusalueen etuna on, että voimme määritellä oman tutkimusidentiteettimme Euroopan unionissa ja että olemme mukana kansainvälisessä kehityksessä. Kaiken kaikkiaan näillä ohjelmilla tietenkin edistetään Euroopan unionin kilpailukykyä.

Kantasolututkimukseen liittyy tällä hetkellä melko paljon vaikeuksia. Jotkut parlamentin jäsenet pyrkivät käytännössä kansallistamaan tutkimusalan uudelleen aina, kun on kyse kriittisestä tutkimuksesta. Se on mielestäni erittäin ongelmallista. Tällainen uudelleenkansallistaminen koskisi tulevaisuudessa monia tutkimusaloja, kuten ydintutkimusta, turvallisuustutkimusta ja monia muita aloja, joilla tietyillä kansallisvaltioilla on eettisiä tai muita epäilyjä. Tämä ei ole mielestäni oikea toimintatapa. Uudelleenkansallistaminen olisi erittäin vahingollista paitsi Lissabonin ohjelmalle myös koko Euroopan unionin tulevaisuudelle. Toivonkin, että tutkimuksen puiteohjelmalle saadaan laaja kannatus. Kiitän esittelijä Buzekia, varjoesittelijöitä ja kollega Busquinia.

  Carlo Casini (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puhun ainoastaan eettisistä asioista. Jotta voimme ymmärtää tällaisia asioita, meidän on ensin ymmärrettävä, mistä oikein puhumme.

Meidän on ensinnäkin otettava huomioon, ettei nyt ole tarkoitus päättää siitä, sallitaanko alkioilla tehtävä tutkimus vai ei, vaan siitä, voiko Euroopan unioni rahoittaa hankkeita, joihin sisältyy väistämättä kuluttavaa tutkimusta. Kysymys on toisin sanoen siitä, voidaanko tällaisia hankkeita rahoittaa varoilla, jotka ovat osittain peräisin sellaisilta jäsenvaltioilta, jotka pitävät alkioiden tuhoamista koetarkoituksissa vakavana perusoikeuksien loukkauksena.

Toiseksi on otettava huomioon tutkimuksen odotettavissa olevat vaikutukset. Alkion kantasoluilla ei ole toistaiseksi osoitettu olevan mitään terapeuttista vaikutusta. Niillä on sitä vastoin osoitettu olevan karsinogeenisia vaikutuksia hiiriin. Alkion kantasolujen terapeuttisia vaikutuksia ei ole toistaiseksi osoitettu yhdessäkään julkaisussa koko maailmassa. Toisaalta niin kutsuttujen aikuisten kantasolujen avulla voidaan jo parantaa monia sairauksia, ja tilanne vaikuttaa erittäin lupaavalta. Tämä tarkoittaa, että jos todella haluamme pelastaa ihmisten terveyden, meidän on keskitettävä vähäiset varamme aloille, joilla voimme saavuttaa tavoitteemme helpommin ja nopeammin kuin muilla aloilla.

Meidän on myös noudatettava toissijaisuusperiaatetta. Joissakin valtioissa alkiotutkimuksella kyseenalaistetaan ihmisarvon käsite ja näin ollen ihmisoikeuksien perusta. Ihmisillä tehtävien kokeiden salliminen siis tarkoittaa, että ihmistä pidetään esineenä eikä ihmisenä.

Tässä ei ole näin ollen kyse merkinnöistä, matkailusta eikä kaupunkisuunnittelusta vaan ihmisoikeuksien perustasta, jonka jokin valtio voi kenties ymmärtää väärin toisen valtion puolesta. Siksi ei mielestäni ole oikein, jos jäsenvaltiot, jotka sallivat alkioilla tehtävän tutkimuksen, voivat pakottaa sen kieltävät jäsenvaltiot osaltaan rahoittamaan toisissa valtioissa tehtävää tutkimusta.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Haluan ottaa esiin muutaman asian. Ensimmäiseksi totean, että tutkimuksella on tärkeä merkitys Lissabonin strategian onnistumisen kannalta. Toiseksi totean, että lisäksi on tutkittava ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta luonnonkatastrofeihin. Myös energiaongelman ratkaisemista on tutkittava.

Kaikesta ristiriitaisuudesta huolimatta alkion kantasoluilla tehtävä tutkimus on hyvin lupaava tutkimusala, jolla on saatu erittäin rohkaisevia tuloksia Parkinsonin ja Alzheimerin tautien kaltaisten sairauksien hoidossa, joka ei olisi ollut mahdollista pelkästään aikuisen kantasolujen tai napanuoran kantasolujen avulla. Kannatan siksi jäsen Gutiérrezin ja jäsen Busquinin jättämää yhteisymmärrykseen perustuvaa ehdotusta ja kehotan parlamentin jäseniä tukemaan sitä.

  Daniel Caspary (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma lisää Euroopan unionin kilpailukykyä globalisoituneessa maailmassa, mutta valitettavasti vain hieman. Monet alun perin asettamamme tavoitteet on vielä saavuttamatta ja jäävätkin saavuttamatta. Väärinymmärrysten välttämiseksi totean, että esittelijä Buzek ja hänen kollegansa ovat tehneet ohjelmasta näissä oloissa parhaan mahdollisen, mutta tutkimusmenoja ei ole tietenkään kaksinkertaistettu.

Määrärahojen selkeä lisääntyminen kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna on oikeansuuntainen askel, mutta olemme vielä hyvin kaukana alun perin suunnitellusta ja edelleen välttämättömästä talousarvion kaksinkertaistamisesta. Maailman muilla talousalueilla tutkimusmenot lisääntyvät huomattavasti nopeammin, mikä tarkoittaa, että jäämme yhä enemmän jälkeen näistä alueista. Joudumme kärsimään seurauksista, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointiin, työmarkkinoihin ja yhteiskuntarauhaan.

Meidän on keskitettävä rajalliset määrärahamme muutamalle keskeiselle alalle. Olemme asettaneet strategisia tavoitteita, joihin nähden kaiken muun on oltava toissijaista, ja näiden tavoitteiden saavuttamista on seurattava säännöllisesti. Meidän on varmistettava, etteivät tutkimustulokset pölyynny kaapeissa tai laboratorioissa, vaan yrityksemme voivat luoda näiden tulosten avulla lisäarvoa ja näin ollen uusia työpaikkoja Euroopan unioniin. Minusta tuntuu, ettemme ole todellakaan olleet tällä alalla viime vuosina tarpeeksi hyviä.

Kehotan lopuksi jäsenvaltioita investoimaan rakennerahastojen varoja maidensa tutkimus- ja kehittämisvalmiuksien parantamiseen. Tällöin tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa voidaan todellakin keskittyä huippuosaamiseen perustuvaan tutkimukseen. Samalla jäsenvaltiot voivat investoida lisävaroja tutkimus- ja kehittämisvalmiuksien parantamiseen.

Jos haluamme säilyttää Euroopan unionin hyvinvoinnin, työpaikat ja yhteiskuntarauhan, tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma sekä kilpailua ja innovaatiota koskeva ohjelma ovat ensimmäinen askel, mutta meillä on vielä pitkä tie kuljettavana, ja meidän on ehdottomasti parannettava toimintaamme.

  Edit Herczog (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijä Buzekia ja varjoesittelijää lannistumattomasta työstä. Minusta on myönteistä, että tietämyksen eturintamassa tehtävän tutkimuksen, hiilidioksittoman energian tuotannon, nanoteknologioiden ja yhteiskuntatieteiden kaltaiset alat on asetettu puiteohjelman painopisteiksi.

Yhteiskuntatieteillä on erityisen tärkeä merkitys seurattaessa yhteiskunnallisia muutoksia, jotka johtuvat tieteen kehityksen aikaansaamasta digitaaliaikakaudesta. Meidän on otettava huomioon, että vaikka tutkimuksen kokonaisbudjetti on lisääntynyt, asukasta kohti laskettu Euroopan unionin vuotuinen tutkimusbudjetti ei ole lisääntynyt. Tämä on toinen syy, miksi on tärkeää, että on päätetty perustaa eurooppalainen tutkimusalue, jonka avulla voidaan osaltaan täyttää lukuisilla aloilla olevat puutteet.

Tässä yhteydessä on mainittava, että uusille jäsenvaltioille, joilla on huomattavan paljon asiantuntemusta mutta vähän varoja, on erittäin tärkeää, että tutkimuksen infrastruktuureja voidaan tutkimuksen puiteohjelman lisäksi rahoittaa rakenne- ja koheesiorahastoista. Haluan todeta tässä keskustelussa vielä, että kannatan kantasolututkimuksen edistymistä.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, tutkimusta ja teknologiaa koskeva ohjelma on todellinen edistysaskel. Se on tärkeimpiä maailmanlaajuista kilpailukykyämme edistäviä tekijöitä ja vastaus globalisaatioon. Euroopan laajuinen ulottuvuus ja huippuosaamisen painottaminen tuovat tähän eurooppalaiseen hankkeeseen todellista lisäarvoa.

Tarvitsemme ehdottomasti Euroopan unionin tasolla tehtävää tutkimusta, mutta myös jäsenvaltioiden ja alueiden on toteutettava laajoja ja vakaita toimia. Tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvan "Valmiudet"-osion varjoesittelijänä olen esittelijä Buzekin kanssa tarkastellut perusteellisesti mahdollista synergiaa rakennerahastojen kanssa. Se mahdollistaisi laadukkaiden rakenteiden ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen sekä innovoinnin ja tuotannon tukemisen.

Olen iloinen, että tätä painopistettä vahvistetaan entisestään äänestäessämme ensi kuussa vuosien 2007–2013 rakennerahastoista. Lyhyesti sanoen meidän on investoitava vähemmän asfalttiin, betoniin ja teihin ja enemmän tutkimusinfrastruktuuriin ja väestömme koulutukseen. Tämän on oltava Euroopan unionin tavoitteena parin seuraavan vuoden aikana. Näin voidaan luoda ja kehittää aiempaa spesifisempi tutkimusinfrastruktuuri. Voimme itse asiassa kaksinkertaistaa budjetin, koska määrärahat ovat niukat verrattuna suuriin tutkimushankkeisiin, joissa käytetään valtavia määriä rakennerahastojen varoja. Tässä on kyse eri asiasta, ja tässä yhteydessä kaksinkertaistaminen on mahdollista.

Minulla on kysymys komission jäsenelle Potočnikille. Arvioidaanko puolivälin tarkastelussa rakennerahastotoimia ja niiden tuloksia sekä puiteohjelmaan liittyviä toimia? En ole saanut tästä asiasta vielä tässä vaiheessa kovinkaan paljon tietoa. Ajattelen etenkin kautta 2013–2020.

Lopuksi totean olevani iloinen, että mietintöön on hyväksytty joitakin tarkistuksiani, myös ne, jotka koskevat lääketieteellisiä kokeita, terveellistä ruokaa, ilmailua ja logistiikkaa. Kantasolututkimukseen suhtaudun varauksellisesti ja varovaisesti. Aion kannattaa yhdessä jäsen Nieblerin kanssa jätettyä tarkistusta.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Buzekia ja kaikkia varjoesittelijöitä. Innovointi ei ole EU:n vahvoja puolia. Lissabonin ohjelmasta ja tietoyhteiskunnasta huolimatta ei ole helppoa osoittaa päättäväisyyttä, mutta on yksi hyvä puoli, nimittäin tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma, joka tarjoaa paljon innovointimahdollisuuksia etenkin pk-yrityksille. Odotan tutkimusohjelmalta paljon energia-alalla, jolla se mahdollistaa tehokkuuden ja kestävyyden.

Tutkimuksen lisäksi myös demonstrointihankkeet ovat merkittäviä. Esimerkiksi geoterminen energia on mahdollisuus, kuten vasta viime viikolla totesin Alankomaiden puutarha-alalla, mutta sponsoreita ja käyttäjiä näyttää olevan mahdotonta saada toimimaan. Terveysohjelmakin on tärkeä. Terveys on niin tärkeä asia, ettei sitä voida jättää pelkästään yksityissektorin tutkijoille. Eettiset rajat on mielestäni määritelty tässä yhteydessä erittäin hyvin.

Jos tarkastelemme koko Euroopan teollisuutta, saatamme painottaa liikaa kilpailua. Yhteistyö on vähintään yhtä tärkeää. Meidän on siirryttävä kohti uutta lähestymistapaa, avointa innovointia, tiedon jakamista ja tiedon yhteiskäyttöä. Toivon, että seitsemännellä puiteohjelmalla voidaan edistää näitä asioita.

  Etelka Barsi-Pataky (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, uusia jäsenvaltioita ei otettu mukaan kuudenteen puiteohjelmaan sisältyviä periaatteita koskevien säännösten valmisteluun. Meillä oli kuitenkin mahdollisuus osallistua itse ohjelmaan, minkä ansiosta saimme huomattavaa kokemusta. Olemme pyrkineet tuomaan uusien jäsenvaltioiden kokemukset tähän mielenkiintoiseen ja tärkeään keskusteluun, joka koskee komission valmistelemaa seitsemättä puiteohjelmaa. Haluan korostaa tämänpäiväisessä täysistunnossamme kahta asiaa.

Ensimmäinen asia on päätös siitä, mikä on tuen myöntämisen perusteena. Perusteena olisi mielestäni oltava huippuosaaminen, sillä nimenomaan huippuosaaminen tekee Euroopasta todella kilpailukykyisen. Tässä yhteydessä on mielestäni asetettava kolme ehtoa. Ensimmäisenä ehtona on osallistumismahdollisuuden tarjoaminen ja verkottuminen, koska ne mahdollistavat kestävän tutkimuksen laadun. Toisena ehtona on rakennerahastojen sisällyttäminen aiempaa laajemmin tutkimuksen ja kehittämisen infrastruktuurien rakentamiseen. Parlamentti on itse asiassa äänestänyt tätä asiaa koskevan ehdotukseni puolesta rahastojen sääntelyn yhteydessä. Kolmantena ehtona on laajojen konsortioiden kehittäminen, jotta voidaan tosiasiassa muodostaa eurooppalainen tutkimusalue ja varmistaa, etteivät tutkijamme työskentele Yhdysvalloissa tai muualla Euroopan unionin ulkopuolella. Mainitsen esimerkiksi Galileo-hankkeen, jossa uuden eurooppalaisen infrastruktuurin kehittäminen edellyttää laajaa perustaa.

Toinen aihe on lyhyesti sanottuna pienten ja keskisuurten yritysten välttämätön tukeminen. Kannatan ilman muuta ehdotusta, jonka mukaan vähintään 15 prosenttia yhteistyöohjelman varoista osoitetaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Olen lisännyt siihen oman ehdotukseni, jonka valiokuntamme on hyväksynyt ja jolla varmistetaan, että pienet ja keskisuuret yritykset saavat aiempaa helpommin Euroopan unionin varoja etenkin ennakkorahoitusta varten. Pyydän parlamenttiakin kannattamaan ehdotustani, koska se perustuu kuudennesta puiteohjelmasta saatuihin kokemuksiin.

Meillä on vielä paljon tehtävää esimerkiksi arvonlisäveron palautuksen ja muiden käytön sääntelyyn liittyvien asioiden yhteydessä, mutta uskon, että seitsemäs puiteohjelma edistää yhtenäisen eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista.

  Jan Christian Ehler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijä Buzekia. Hänellä on eurooppalaista kärsivällisyyttä saattaa tällainen työ päätökseen. Nuoremmat voivat vain ihmetellä hänen kärsivällisyyttään. Haluan palata jäsen van Nistelrooijin esiin ottamaan näkökohtaan. Meillä on mielestäni suuri ongelma. Olemme määritelleet tutkimuksen puiteohjelmassa eurooppalaisen tutkimusalueen, ja se edellyttää, että liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden on kurottava välimatka kiinni. Olemme kuitenkin kaikki samaa mieltä siitä, että maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä tutkimuksen puiteohjelman kaltaisessa ohjelmassa on painotettava huippuosaamista, koska se edustaa kilpailukykyä, jota tarvitsemme, jotta pysymme mukana kehityksessä ja jotta meillä on varaa rakentaa Eurooppaa. Rakennerahastojen sisällyttäminen on siksi erityisen tärkeää, ja meidän on keskusteltava tästä asiasta.

Pk-yritykset ovat toinen esiin otettu asia. Tässä keskustelussa on syytä vielä kerran korostaa, että pienet ja keskisuuret yritykset rekisteröivät 70 prosenttia kaikista Euroopan unionin patenteista ja hyödyllisyysmallioikeuksista. Meidän on tuettava tätä toimintaa ja löydettävä keino tukea näitä yrityksiä aiempaa enemmän. Tässä yhteydessä ongelmaksi muodostuu yhä uudestaan käsitteen "pienet ja keskisuuret yritykset" määritteleminen. Euroopan unionin talouden nykyisessä ulottuvuudessa Euroopan unionin laatima pienten ja keskisuurten yritysten määritelmä on yksinkertaisesti väärä. Siihen sisältyy liian vähän yrityksiä. Emme oikeastaan tue enää keskikokoisia teollisuusyrityksiä, sillä ne jätetään liian usein ohjelmien soveltamisalan ulkopuolelle.

Uusi turvallisuustutkimusohjelma on mielestäni kolmas tärkeä näkökohta. Kyseisessä ohjelmassa on pantu täytäntöön tutkimukselle todella epätyypillisiä asioita. Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että se on keskeisiä hankkeita Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta, eikä pelkästään terrorismin vuoksi vaan myös siksi, että se tarjoaa kehitysmahdollisuuksia monilla aloilla. Kolmikantakokouksessa on siksi tarkasteltava kilpailuneuvoston päätöstä tehdä juuri turvallisuustutkimusohjelmaan suuria, ellei jopa kaikkein suurimpia leikkauksia. Nämä leikkaukset ovat äärimmäisen ongelmallisia.

  Carmen Fraga Estévez (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, yhteisen kalastuspolitiikan kannalta tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on pettymys, ja sitä olisi avoimesti kuvailtava tekopyhäksi.

Emme saa unohtaa, että yksi EU:n suurista tavoitteista on harjoittaa taloudelliseen tehokkuuteen ja kilpailukykyyn perustuvaa politiikkaa kestävän kehityksen yhteydessä. Kun puhumme kestävästä kehityksestä, mieleen tulee heti meriympäristö ja siten kalastustoiminnan seuraukset. Kaikissa kalastuksen hoitoa koskevissa säännöksissä on tavanomaiseen tapaan edellytettävä, että päätökset tehdään parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella.

Kun komission jäsen Borg esitteli viime viikolla Euroopan unionin tulevaa meripolitiikkaa koskevan vihreän kirjan, hän korosti jälleen kerran, että on tärkeää olla perillä valtamerten toiminnasta, ja totesi, ettei uusia kalastuksen hoitoa koskevia toimia voida panna täytäntöön, ellemme tiedä, miten ekosysteemit toimivat ja miten erilaiset taloudelliset toiminnot vaikuttavat niihin. Olemme kuitenkin edistyneet erityisistä kalastustutkimusta koskevista osista, joihin osoitettiin 150 miljoonaa euroa viidennessä puiteohjelmassa ja 60 miljoonaa euroa kuudennessa puiteohjelmassa, jossa painotettiin ensimmäistä kertaa kalastusta.

Kalastustoimintaa harjoittavien on tiedettävä lajien populaatioiden koko ja niiden kehittymistapa, tutkittava uusia, entistä valikoivampia kalastustekniikoita sekä harkittava uusien lajien viljelyä, jotta he voivat vastata EU:ssa nopeasti lisääntyvään kalan kulutukseen ja torjua riippuvuutta tuontikalasta. Ilman tällaista erityistutkimusta kalastajiin sovellettavilla säännöksillä ei ole vankkaa tieteellistä perustaa, eivätkä ne ole uskottavia. Emme saavuta johtoasemaa kestävää kehitystä koskevissa toimissa, jos otamme tällaisia askelia taaksepäin.

Kehotamme siksi kaikkia – etenkin esittelijää – kannattamaan useiden poliittisten ryhmien ja jäsenten jättämiä tarkistuksia, joissa painotetaan kalastusta.

  Nina Škottová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tällä eilen, 12. kesäkuuta 2006, ilmestyneen Newsweek-lehden kansisivulla valitettavasti todetaan, että Euroopan koulutusjärjestelmät, myös korkeakoulujärjestelmät, ovat kehnoja.

Tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma perustuu kolmeen toisiinsa läheisesti liittyvään osatekijään – koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin. Jos näiden kolmen osatekijän lähtöpisteestä, toisin sanoen koulutuksesta, on kuitenkin tullut jo Akilleen kantapää, voimme suunnitella sekä tukea tutkimusta ja innovointia niin paljon kuin haluamme, mutta toivottuja tuloksia ei saavuteta. Meidän olisi siksi tuettava niitä instituutioita, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä, kun ajatellaan koulutusta ja sen yhteyksiä tutkimusmaailmaan, toisin sanoen yliopistoja. Niillä on luonnollisesti valtavasti inhimillisiä voimavaroja, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty tehokkaasti. Meidän on edistettävä yliopistoissa tehtävän tutkimuksen elvyttämistä ja kannustettava niissä koulutettavien nuorten tutkijoiden sukupolvea. Sille on tarjottava mahdollisuudet ja motivaatio jäädä Eurooppaan. Myös yliopistoille on annettava mahdollisuus täyttää tieteellisen huippuosaamisen kriteerit, ja etenkin Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden ylipistoja on tuettava tässä tavoitteessa. Tämä voi olla – ja uskon lujasti, että onkin – parhaimpia investointeja tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä.

Haluan lopuksi kiittää esittelijä Buzekia ja onnitella häntä tästä tutkimusta koskevasta mietinnöstä.

  Jerzy Buzek (PPE-DE), esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistumisesta. Koko Euroopan parlamentti on työskennellyt seitsemännen puiteohjelman parissa. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta sai lausunnon kahdeksalta valiokunnalta.

Haluan kommentoida lyhyesti kaikkein tärkeimpiä toimia. Puiteohjelmassa on yksi puute: riittämättömät määrärahat. Se on Euroopan unionin talousarvion ainoa osa, joka kasvaa jatkuvasti. Kasvuvauhti on ollut keskimäärin noin 30 prosenttia vuodessa verrattuna kuudenteen puiteohjelmaan. Olimme kuitenkin odottaneet kasvuvauhdin olevan kaksinkertainen todelliseen kasvuvauhtiin verrattuna. Tämän vuoksi emme ole tyytyväisiä ja meistä tuntuu, ettei tilaisuutta käytetty hyväksi. Nyt on tärkeää, että ne varat, jotka meillä on, käytetään mahdollisimman hyvin. Seitsemännen puiteohjelman on tarkoitus olla Lissabonin strategian vauhtipyörä. Meidän on vapautettava EU:n 25 jäsenvaltion potentiaali. Meidän on saavutettava kansallisten ohjelmien ja alueellisten toimintojen välinen synergia. Kaikkein tärkein iskulause on "huippuosaamista kaikissa hankkeissa". Toinen iskulause on "tieteen ja teollisuuden lähentyminen innovointia painottaen". Kolmas asia ovat perustutkimus ja sitä tekevien tutkijoiden riippumattomuus. Neljäs asia ovat "ihmiset" – kykyjen kehityksen varmistaminen ja huolehtiminen siitä, että kaikkein lahjakkaimmilla on hyvät edellytykset toteuttaa ideoita. Muuten emme onnistu koskaan EU:n kehittämis- ja työllisyysstrategiassa.

Kaksi temaattista painopistettä ovat terveys, josta ei voi olla epäilystä, ja Euroopan energian saanti, toisin sanoen puhtaat, turvalliset ja varmat energiatoimitukset. Meillä on liian vähän raakaöljyä ja kaasua. Meidän on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota uusiutuviin energialähteisiin, puhtaisiin hiiliteknologioihin ja ydinenergiaan. Emme voi hylätä mitään niistä.

Kaikkein tärkeintä on, että seitsemäs puiteohjelma pannaan täytäntöön aikataulun mukaisesti. On kulunut tuskin kuukauttakaan siitä, kun Euroopan parlamentti äänesti rahoitusnäkymistä, ja se äänestää puiteohjelmasta kahden päivän kuluttua. Tämä loistava vauhti on säilytettävä. Pyydän neuvostoa hyväksymään yhteisen kannan mahdollisimman pian.

Kiitän komission jäsentä Potočnikia erinomaisesta yhteistyöstä. Olen varma, että Euroopan parlamentti ja kaikki tänään paikalla olevat ovat valmiita jatkamaan tätä yhteistyötä, ja meidän on jatkettava sitä ajoissa.

  Philippe Busquin (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, kun esittelijä Buzek juuri totesi, että järjestämme kolmikantakokouksen, haluan heti perään moittia neuvostoa siitä, ettei se ole läsnä tässä keskustelussa. Talousarvio, josta parhaillaan keskustelemme, on Euroopan unionin kolmas talousarvio. Tutkimus on Lissabonin strategian oleellinen väline, ja asettamalla tavoitteeksi tammikuun 1. päivän parlamentti sitoutuu varmistamaan, että tiede- ja teollisuusyhteisöä kunnioitetaan. Neuvoston poissaolo on huono merkki, kun olemme juuri aloittamassa kolmikantaneuvottelua, joka on järjestettävä pikaisesti.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Hyvä jäsen Busquin, kritiikki on otettu vastaan, ja sitä käsitellään.

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, vastaan lyhyesti mahdollisimman moneen esiin otettuun huolenaiheeseen ja asiaan. Haluan aluksi kiittää komission puolesta ja omasta puolestani kaikkia jäseniä yhteistyöstä ja tuesta. Olen niistä erittäin kiitollinen. Tänä aamuna pidettyjen puheiden määrä osoittaa selvästi, että näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota, ja on lisäksi selkeä viesti siitä, miten tärkeää eurooppalainen tutkimus on Euroopan unionin tulevaisuuden sekä elämämme ja talouksiemme kannalta.

Käsittelen ensimmäiseksi puiteohjelman talousarviota ja sen rakennetta. Parlamentin ja neuvoston ehdottamien talousarvioiden välinen ero on nyt 2 prosenttia, mikä on erittäin pieni ero. Uskon, että pääsemme yhteisymmärrykseen ja että talousarviosta pystytään sopimaan varsin helposti.

Haluan huomauttaa, että kuudetta ja seitsemättä puiteohjelmaa vertailtaessa on oltava varovaisia, koska niillä on erilaiset rakenteet ja ohjelmia on joskus hankala verrata toisiinsa. Nykyhinnoissa laskettuna seitsemännen puiteohjelman toimiin osoitettavat varat ovat esimerkiksi lisääntyneet 60 prosenttia, kun vanhoihin jatkuviin toimiin osoitettavat varat ovat lisääntyneet 30 prosenttia. Se, että tiettyihin jatkuviin toimiin osoitettavat varat ovat lisääntyneet yli 30 prosenttia, tarkoittaa näin ollen, että asetamme ne itse asiassa selkeästi painopisteiksi.

Puiteohjelman toimista 25 prosenttia on uusia toimia ja noin 75 prosenttia jatkuvia toimia. Meidän on ymmärrettävä, että myös Euroopan tutkimusneuvosto käsittelee temaattisia painopisteitä joko nyt tai myöhemmin, mutta emme tietenkään tiedä etukäteen näiden temaattisten alojen rakennetta.

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä totean, ettei minulla ole rehellisesti sanoen mitään sitä vastaan, että niille myönnetään 15 prosenttia varoista, mutta teidän on ymmärrettävä, että tämän on tapahduttava poliittisen muutoksen kautta. Kannatan siksi yksinkertaistamista ja katson, että pienille ja keskisuurille yrityksille tarjoamallamme 15 tai 25 prosentin lisärahoituksella on saatava aikaan muutoksia. Etenkin työohjelmissa on siksi kiinnitettävä huomiota niiden tarpeisiin.

Kuten jotkut teistä aivan oikein totesivat, on selvää, että energia-ala on suurimpia tulevaisuuden haasteitamme. Olemme kaikki tästä samaa mieltä. Komissio kuitenkin katsoo, että tämä on niin vakavasti otettava haaste, ettei tutkimuksen ulkopuolelle voida jättää yhtään potentiaalista alaa. Näitä aloja ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet, vetypolttokennot, puhdas hiili, ydinenergia, älykkäät verkot ja energian käytön tehostaminen.

Tämä on todella tärkeä asia, ja ilmastonmuutoksen kaltaisista ympäristöhaasteista haluan todeta, että ne ovat vakavampia kuin olemme joskus valmiita myöntämään. Oikeastaan kaikilla tutkimusalan toimilla olisi pyrittävä helpottamaan elämäämme tulevaisuudessa. Jos jatkamme nykyiseen tapaan, joudumme kohtaamaan joitakin erittäin vakavia haasteita.

Haluan esittää muutaman huomautuksen alkion kantasoluilla tehtävästä tutkimuksesta ja Euroopan tutkimusneuvostosta, joista puhuin aloituspuheenvuorossani. Jos kysytte huippututkijoilta alkion kantasoluilla tehtävästä tutkimuksesta – kuten minä taannoin tein – he sanovat, että oikea tapa käsitellä tärkeitä terveysasioita on yhdistää eri lähteisiin ja alkuperään perustuvia toimia. Tämä on heidän selkeä vastauksensa.

Minulta kysyttiin biotekniikkaa koskevasta Eurobarometri-tutkimuksesta. Kuten tiedätte, komissio selvittää kansalaisten mielipiteen biotekniikkaa koskevista asioista tekemällä säännöllisesti Eurobarometri-tutkimuksia. Vuoden 2006 tutkimusta viimeistellään parhaillaan, ja sen pitäisi olla saatavilla kymmenen päivän kuluessa. Koska minulle kuitenkin esitettiin selkeä kysymys, voin todeta, että kun eri puolilla Eurooppaa asuvilta kansalaisilta tiedusteltiin mielipidettä alkion kantasoluilla tehtävästä tutkimuksesta, 55 prosenttia vastanneista hyväksyi sen, jos sitä säännellään tavallisella hallituksen asetuksella tai jos siihen sovelletaan vielä tiukempaa sääntelyä. Vastanneista 17 prosenttia hyväksyi tällaisen tutkimuksen vain aivan erityisissä oloissa. Ainoastaan 9 prosenttia ei hyväksynyt sitä missään tapauksessa, ja 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Kokoavasti voidaan siis todeta, että 50 prosenttia hyväksyy tutkimuksen, jos sääntelyä tiukennetaan, 25 prosenttia vastustaa sitä, jotkut hyväksyvät sen aivan erityisissä oloissa ja 15 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Sivumennen sanoen tämä tulos on yhdenmukainen viime vuonna julkaistun tieteen ja teknologian sosiaalisia arvoja koskevan tutkimuksen tulosten kanssa. Kyseisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että yli 90 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista uskoo, että lääkkeet ja uudet lääketieteelliset teknologiat vaikuttavat myönteisesti elämäntapaamme seuraavien 20 vuoden aikana.

Olemme nähdäkseni tietoisia eroista, joita eri valtioiden välillä on tänään keskustelunaiheina olevissa asioissa. Emme keskustele nyt oikeastaan moraaliasioista vaan siitä, voimmeko perustaa Euroopan laajuisen järjestelmän, jolla voidaan luoda tasapaino erilaisten kansallisten käytäntöjen välille, ja myös eettiset näkökohdat on otettava huomioon. Komission ehdotus on mielestäni todellakin oikeansuuntainen.

Euroopan tutkimusneuvosto merkitsee suurta muutosta eurooppalaisessa ajattelutavassa. Meidän kaikkien olisi siksi oltava ylpeitä tästä uudistuksesta. Yritän saada teidät ymmärtämään, miten vakavissani suhtaudun tähän asiaan. Olin viime viikonloppuna professori Kafatosin kanssa Yhdysvalloissa, jossa tapasimme Yhdysvaltain tiedesäätiön ja terveysinstituutin puheenjohtajat. Halusin, että professori Kafatos on selkeästi näkyvillä ja että hänet käsitetään henkilöksi, jonka kanssa heidän on syytä pitää tulevaisuudessa yhteyttä ja tehdä yhteistyötä.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että koheesiorahastoa sekä kilpailukykyä ja innovointia koskevaa puiteohjelmaa on sovellettava rinnakkain. Kannatan siksi varauksettomasti muita heikommin kehittyneiden alueiden huolenaiheiden huomioon ottamista. Näiden alueiden voimavaroja on lisättävä. Niiden infrastruktuuria on pyrittävä parantamaan mahdollisimman paljon, jotta ne voivat kilpailla huippuosaamisessa, ja tarvitsemme tätä huippuosaamista, koska käymme maailmanlaajuista kilpailua. Meidän on oleellista ymmärtää tämä asia.

Kalastus on monialainen aihe, johon on kiinnitettävä erityishuomiota, ja komissio on korostanut tätä selvästi.

Tutkimusalalla on aivan liian vähän naisia, ja yritämme tehdä parhaamme tämän asian muuttamiseksi.

Teknologiayhteisöillä on valtava potentiaali. Nämä yhteisöt ovat muodostuneet tutkimustoimien kautta, mutta ne eivät enää toimi tässä tarkoituksessa, vaan niillä on tärkeä tehtävä muun muassa johtavien markkinoiden alalla ja Euroopan teknologianinstituutissa. Teknologiayhteisöt ovat oleellinen tekijä.

Yksinkertaistaminen oli vaikeimpia tehtäviä, joita minulla on koskaan ollut, mutta yritämme edistyä tässä asiassa mahdollisimman tehokkaasti.

Jäsen van Nistelrooijin esittämään rakennerahastojen puolivälin tarkastelua koskevaan kysymykseen vastaan, etten voi luvata mitään, koska se ei kuulu vastuualueeseeni. Ehdotus on kuitenkin mielestäni kiinnostava, looginen ja oikeansuuntainen.

Koulutuksen kohdalla pyrimme kiinnittämään erityishuomiota yliopistoihin, koska ne voisivat nähdäksemme tehdä enemmän kuin ne tällä hetkellä tekevät ja koska emme suhtaudu niihin aina kovin suopeasti.

Totean lisäksi, että ajoituksella on todella tärkeä merkitys, kuten jotkut teistä korostivat. Meidän on tärkeää laatia ohjelma ajoissa, jotta toteuttamisaste on vuonna 2007 yhtä hyvä kuin aiemmin. Tämä on erittäin tärkeää, koska nimenomaan tutkimuksen ja kehittämisen poliittinen vahvistaminen parantaa asemaamme tulevissa keskusteluissa, jotka koskevat myös budjettiasioita. Haluamme mennä vielä puiteohjelmaa pidemmälle ja toteuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen. Eurooppa alkoi toisen maailmansodan jälkeen muuttua tietoon perustuvaksi yhteiskunnaksi. Myös osallistumista koskevia sääntöjä olisi käsiteltävä erittäin huolellisesti, koska ne kuuluvat tähän ajoitusasiaan ja koska niitä on mietittävä tarkkaan.

Komissio haluaa omaksua joustavan ja rakentavan asenteen kolmikantaneuvottelussa, ja se haluaa yhteisten pyrkimystemme onnistuvan.

Lopuksi totean olevani samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, joista tuntuu, että puiteohjelman talousarvion pitäisi olla suurempi, mutta tällä hetkellä on parasta keskittyä konkreettiseen työhön. Siten voimme todistaa, että jatkossa tarvitaan enemmän rahoitusta ja että Euroopan realiteetteja voidaan muuttaa.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Ne, jotka vastustavat ihmisalkion käyttöä tutkimustarkoituksiin, väittävät puolustavansa ihmiselämää ja ihmisarvoa, koska he puolustavat sellaisen alkion olemassaoloa, joka haluaa biologisesti ajatellen elää mutta jolla ei nimenomaisesti mainituissa tapauksissa ole itse asiassa mahdollisuutta siihen, koska sen kohtalona on tulla hävitetyksi. Tutkimuksen kannattajatkin puolustavat elämää mahdollistaakseen normaalin ihmisarvoisen elämän kymmenille miljoonille eurooppalaisille – todellisille eläville ja hengittäville ihmisille – jotka kärsivät sydän- ja verisuonitaudeista, hermoston sairauksista, diabeteksesta tai muista sairauksista. On tärkeää näyttää tutkimukselle vihreää valoa, koska jokaisella ihmisellä on oikeus nauttia mahdollisimman hyvästä fyysisestä ja henkisestä terveydestä sekä hyötyä tieteen ihmeellisestä kehityksestä. On kuitenkin asianmukaista rajoittaa mielivaltaista tutkimusta (esimerkiksi ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvaa kloonausta, kimairoja koskevaa tutkimusta ja alkioiden tuottamista nimenomaan tutkimustarkoituksiin) sekä tarkastella tällaisen tutkimuksen moraalisuutta. On myös asianmukaista kunnioittaa sellaisten jäsenvaltioiden kansalaisten toiveita, joissa eettisiä asioita pidetään kehitystä tärkeämpänä. Kaikissa muissa tapauksissa mahdollisuuksien rajoittaminen tarkoittaa, että monilta ihmisiltä riistetään toivo paremmasta tulevaisuudesta.

  Gábor Harangozó (PSE). – (EN) Seitsemännellä puiteohjelmalla on äärimmäisen tärkeä merkitys kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin tavoitteiden elvyttämisessä. Seitsemännellä puiteohjelmalla pyritään todella selvästikin edistämään koko Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista, mikä on sinänsä erittäin haasteellista. Aidosti tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittäminen on todellakin kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen kulmakivi. Se on siksi nyt koko EU:n tärkeimpiä painopisteitä, joka pyritään saavuttamaan kehittämällä tutkimusta ja innovointia, lisäämällä EU:n houkuttelevuutta sekä edistämällä uusia teknologioita.

Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, rahoituksen määrä on säilytettävä vähintään kuudennen puiteohjelman nykyisten määrärahojen tasolla. Kaikkia määrärahasupistuksia on siksi vältettävä. Jos EU haluaa edistää tutkimusta ja innovointia kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden yhteydessä, saatavilla olevat varat on käytettävä mahdollisimman hyvin. Varojen tehokkaan käytön ohella on tietenkin yksinkertaistettava rahoitusjärjestelyjä, jotta pk-yrityksiä voidaan rohkaista osallistumaan puiteohjelmaan. Kannatan siksi voimakkaasti Buzekin mietintöä.

  Véronique Mathieu (PPE-DE). – (FR) Lääketieteen ja yleensäkin tieteen kehitys herättää paljon keskustelua ja väittelyä. Lääketieteellistä tutkimusta koskevien eettisten perusteiden määrittämisestä johtuva kriisi liittyy osittain todellakin ihmisten kykyjen luultavasti hallitsemattomaan ja huolestuttavaan lisääntymiseen.

Tieteen ja etiikan väliset yhteydet vaikuttavat suoraan ihmisten elämään, ja meidän on siksi pakko tehdä joitakin tärkeitä poliittisia valintoja. Meillä on valtava vastuu pitkällä aikavälillä.

Tutkimustarkoituksiin tapahtuvaa kloonausta on edistettävä rahoittamalla tutkimusta asianmukaisesti tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä. Tutkijoiden on voitava käyttää kantasoluja perustutkimuksessa ja soveltavassa tutkimuksessa. Hoitotarkoituksiin tehtävä tutkimus on todellakin oleellista, jotta voimme nujertaa diabeteksen, Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin kaltaiset krooniset sairaudet tai rappeumasairaudet sekä laiminlyödyt sairaudet.

Euroopan unionin tutkimusohjelmasta on siksi rahoitettava vain hoitotarkoituksiin tehtävää tiukasti valvottua tutkimusta. Tukea ei saa missään tapauksessa myöntää ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvaan kloonaukseen eikä tutkimukseen, jonka tarkoituksena on muuttaa ihmisen geeniperimää. Ihmisalkion kantasolujen käytöstä totean, että laitoksilla, järjestöillä ja tutkijoilla on oltava lupa siihen ja että niiden käyttöä on valvottava kyseisen jäsenvaltion säännösten mukaisesti.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Haluan aluksi kiittää esittelijä Buzekia erinomaisesta työstä, joka edistää Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tutkimus ja kehittäminen lisäävät kasvua. Siksi on tärkeää varmistaa, että yritykset osallistuvat nykyistä enemmän tutkimustoimintaan.

Kannatan komission ehdotusta siitä, että EU:n tutkimusbudjettia kasvatetaan yli kaksinkertaiseksi tulevalla varainhoitokaudella ja että sääntely- ja hallintoympäristöä parannetaan etenkin korostamalla arviointiprosessin avoimuutta ja minimoimalla hankkeiden valmistelukustannukset.

Ympäristö-, liikenne- ja energia-aloilla tarvitaan uusia teknologioita. Lisäksi on edistettävä terveydenhuoltoalan tutkimusta, joka kohdistuu etenkin sydän- ja verisuonisairauksiin ja tartuntatauteihin, kudoksen- ja elimensiirtoihin sekä uusiin lääkkeisiin. En kuitenkaan kannata alkuperäistä ehdotusta siitä, että rahoitusta myönnetään sellaisiin tutkimustyyppeihin, jotka on kielletty joissakin jäsenvaltioissa ja jotka ovat ristiriidassa niiden periaatteiden kanssa, joiden mukaan ihmiselämää ja ihmisarvoa suojellaan hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan. Tarkoitan elävien ihmisalkioiden invasiivista tutkimusta ja naisten varhaisten munasolujen ottamista tutkimuskäyttöön.

Seitsemännellä puiteohjelmalla voidaan uskoakseni varmistaa, että tutkijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden olot parantuvat, sekä laajentaa heidän yhteistyötään huippututkijoiden työryhmien kanssa. Tämä vauhdittaa monien EU:n kansalaisten elämänlaatuun vaikuttavien tieteellisten ongelmien tutkimusta.

(Istunto keskeytettiin klo 11.55 ja sitä jatkettiin klo 12.05.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies COCILOVO