Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2576(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0327/2006

Keskustelut :

PV 14/06/2006 - 2
CRE 14/06/2006 - 2

Äänestykset :

PV 14/06/2006 - 4.8
CRE 14/06/2006 - 4.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0263

Puheenvuorot
Keskiviikko 14. kesäkuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

5. Äänestysselitykset
PV
  

– Mietintö: Varvitsiotis (A6-0187/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI).(FR) Arvoisa puhemies, muistan vieläkin, miten vasemmisto valitti, kun asianajaja Klaus Croissantia pyydettiin luovutettavaksi. Croissantin tiedetään olevan paitsi saksalaisterroristien asianajaja, myös heidän verkostonsa varsinainen jäsen. Nyt Isoveli valvoo, eikä mikään näytä pysäyttävän sitä Euroopan oikeusalueeseen liittyen.

Meille esitellään suurena edistysaskeleena pidätettyjen automaattista siirtämistä Euroopan valtiosta toiseen. Tavallaan vaikuttaa siltä kuin Euroopan unionin kansalaisia kohdeltaisiin huonommin kuin kolmansien maiden kansalaisia, jotka halutaan säilyttää heidät tuominneessa valtiossa kaksoisrangaistusten estämiseksi. Euroopassa, jossa mielipiderikokset lisääntyvät, kotimaisuuden suosiminen on syrjintää, historiallisista näkökohdista keskusteleminen revisionismia, EU-intoilusta kieltäytyminen…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Itävallan, Suomen ja Ruotsin aloitetta on syytä kehua. On periaatteessa hyvä asia nopeuttaa tuomittujen siirtoa tiettyyn valtioon, johon heillä on joitain yhteyksiä ja jossa parhaan mahdollisen sosiaalisen kuntoutuksen uskotaan olevan todella mahdollista. On kuitenkin syytä huomauttaa, että tuomittujen siirtämisestä on jo olemassa Euroopan neuvoston yleissopimus ja lisäpöytäkirja.

Kesäkuun lista on myös sitä mieltä, että oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön pitäisi olla hallitusten välistä. Neuvoston on päätettävä näistä asioista yksimielisesti ja kansallisten parlamenttien on valvottava niitä, eikä niitä pidä antaa Euroopan parlamentin kaltaisten ylikansallisten tahojen päätettäviksi.

Kesäkuun lista äänesti sen vuoksi parlamentin tarkistamaa mietintöä vastaan – mietintöä, jossa mainitaan muun muassa eurooppalaisen rikosoikeuden edistäminen.

 
  
  

– Mietintö: Brepoels (A6-0124/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Korostamme, että Kesäkuun lista vastustaa osallistumista huumeita koskevaa vapaamielistä asennetta puolustavaan propagandaan. Olemme siksi äänestäneet tähän tähtääviä kohtia vastaan. Kaikki huumeiden käyttö muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin, on haitallista, eikä yhteiskunnan pitäisi olla sen kanssa missään tekemisissä.

Olemme sitä mieltä, ettei Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen olemassaolo ole perusteltua, koska kullakin jäsenvaltiolla on erilaiset huumeiden väärinkäytön torjuntaa koskevat mielipiteensä ja toimintatapansa.

Siksi äänestimmekin keskuksen asemaa lujittavaa mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen.(FR) Meille ehdotetaan asetusta, jolla on tarkoitus vahvistaa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen asemaa, hoitaa sen hallintoon ja tiedottamiseen liittyviä ongelmia ja luoda uusia virkoja. Mutta mitä todellista hyötyä tästä eurooppalaisesta työkalusta on, kun huumeet ovat vitsaus, joka edelleen tuhoaa perheitä? Huumeiden väärinkäyttö johtaa huonoon koulumenestykseen, työkyvyttömyyteen, psykiatrisiin hoitoihin ja itsemurhiin sekä yliannostuksen aiheuttamiin kuolemiin.

Uusien tilastojen lukemisen sijaan meidän on toimittava. Ympäristövaliokunta on oikeassa ehdottaessaan, ettei tyydytä pelkkään tietojen keruuseen, vaan arvioidaan myös jäsenvaltioiden politiikkaa, jotta voidaan hyötyä parhaista käytänteistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei jäsenvaltioilta poisteta niiden etuoikeuksia ja anneta niitä seurantakeskukselle, vaan päinvastoin vahvistetaan valtioiden välistä yhteistyötä.

Suuren luokan huumevälittäjien kuolemanrangaistuksen lisäksi mielipiteiden on myös muututtava radikaalisti viimeisten 40 vuoden ajan vallinneen vasemmistolaisideologian vaimentamiseksi. Tämä ideologia on aiheuttanut rikollisuuden lisääntymistä, jonka omahyväiset hallitukset ovat hyväksyneet. Näin miljoonia ihmisiä on myrkytetty, ja tästä aiheutuvat fyysiset seuraukset johtavat myös pysyvään yhteiskunnasta vieraantumiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen.(FR) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus perustettiin vuonna 1993, mistä lähtien sen tärkein tehtävä on ollut huumeongelmiin liittyvien, kansojenvälisten tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen.

Kolmetoista vuotta myöhemmin tulokset eivät ole loistavia. Huumeilmiötä ja sen mitä erilaisimpia puolia Euroopan unionin alueella tunnetaan ehkä hiukan paremmin, mutta sitä vastoin huumeiden käyttö ei ole vähentynyt lainkaan. Pikemminkin päinvastoin!

Totean erään seikan. Nykyisin huumeidenkäyttö ei rajoitu pelkkiin perinteisiin tuotteisiin, vaan joudumme huolestuneina seuraamaan synteettisten tuotteiden uusien markkinoiden syntymistä ja niiden entistä helpompaa ja halvempaa tuottamista. Ne tuottavat suurempaa voittoa välittäjille ja ovat muuten vieläkin haitallisempia käyttäjiensä terveydelle.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus on todellisuudessa vain pelkkä tietokanta, jolla ei ole mitään toiminnallista arvoa. Kerätystä tiedosta on vain se hyöty, että sillä peitellään huumeiden torjuntaa koskevien erilaisten kansallisten toimintatapojen epäonnistumista. Jäsenvaltioiden on korkea aika hyväksyä vastuunsa ja lopettaa piileskely sellaisten elinten takana, joilla ei ole halua eikä valtuutusta toimia niiden puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus perustettiin vuona 1993 ja sen toimipaikka on Lissabonissa. Keskuksen tehtävänä on kerätä, analysoida ja levittää puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ja antaa tarkka yleiskuva huumeiden väärinkäytöstä Euroopassa. Jos haluamme määrittää tehokkaan politiikan ja toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi, meidän on tiedostettava sen laajuus ja luonne.

Asiassa on jo edistytty valtavasti, mutta paljon on vielä tehtävä seurantavälineiden parantamiseksi ja todellisen "yhteisen kielen" kehittämiseksi.

Kannatin äänestyksessä mietintöä, joka koskee seurantakeskusta koskevaa komission ehdotusta. Tärkeimmillä tarkistuksilla varmistetaan, että parlamentti on mukana yhteispäätösmenettelyssä, että seurantakeskuksen asema laajenee ja että seurantakeskuksen elinten toiminta sovitetaan laajentuneeseen Eurooppaan.

Seurantakeskuksen on saatava puolueettomampaa ja vertailukelpoisempaa tietoa ja sen on suunnattava työnsä huumeisiin liittyvän politiikan ja huumeidenkäytön suuntausten perusteelliseen arviointiin. Haluan myös korostaa hyviä käytänteitä koskevan tiedonvaihdon merkitystä huumeita koskevien kysymysten tarkastelussa ja tämän vaihdon joustavoittamista.

 
  
  

– Mietintö: Roure (A6-0192/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka esittelijä Rouren mietinnöstä toimitettavaa äänestystä on siirretty, käytän kuitenkin tilaisuuden hyväkseni ja kerron mielipiteeni asiasta. Euroopan unioni ruokkii mielestäni ihmisten pelkoa, joka koskee henkilökohtaisten tietojen avoimuutta, esimerkiksi kun se hyväksyy henkilökohtaisten tietojen luovuttamisen Yhdysvalloille, jonka tietosuoja on heikko Euroopan standardeihin verrattuna.

Meidän on myös varmistettava, että henkilötiedot suojataan asiamukaisesti suunnitteilla olevan, rajoja ylitettäessä käytettävän sähköisen henkilöllisyystodistuksen yhteydessä. Sähköpostin ja tekstiviestien ehdotettu verottaminen olisi mielestäni hirveää, sillä kiinteän korvauksen sopimukset edellyttäisivät henkilökohtaisten tilastojen säilyttämistä ja henkilötietojen keräämistä lähetettäviksi edelleen veroviranomaisille.

Mielestäni mitään näistä asioista ei ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon esittelijä Rouren mietinnössä.

 
  
  

- Mietintö: Adamou (A6-0176/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme päätöslauselman puolesta kokonaisuutena, mutta meillä on muutama merkittävä vastaväite. Pandemioiden riskiä ei saisi liioitella. Jos pandemia leviää, EU:n pitäisi toimia koordinoijana. Päävastuun on kuitenkin oltava jäsenvaltioilla. Päätöslauselmassa EU:lle asetetaan liikaa vastuuta.

On tietenkin tehtävä yhteistyötä rokotteiden käyttöön saamiseksi erikoistilanteissa, ehkäpä sen takaamiseksi, että rokotteita käytetään siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Mielestämme esittelijän ehdottamat keskitetyt EU:n rokotevarastot eivät kuitenkaan ole tehokkain ratkaisu. Niistä koituisi mielestämme lisäksi monia käytännön ongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten esittelijä – kyproslainen lääkäri, joka on poliittisen ryhmämme jäsen – toteaa, ihmisten mielissä lintuinfluenssasta ja pandemiasta vallitsee suuria väärinkäsityksiä. Monet ihmiset ja viranomaiset luulevat hänen mukaansa, että "A/H5N1-viruksen tulo Eurooppaan tarkoittaa pandemian saapumista". Hän ehdottaakin, että komission tiedonantoa kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevista yleisistä valmiussuunnitelmista olisi parannettava.

Esittelijä korostaa, samoin kuin itse tein edellisessä mietinnössä, että Euroopan unionin olisi annettava teknistä, tieteellistä ja taloudellista tukea maille, joissa tartuntoja on ilmennyt ja etenkin lisättävä osaltaan maailmanlaajuista tietoisuutta ja osallistuttava etenemissuunnitelmalla ja aikataululla asianmukaisesti varustettuun maailmanlaajuiseen suunnitelmaan, jota koordinoitaisiin kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Esittelijä on parantanut komission ehdotusta ja selkiyttänyt monia kohtia. Siksi äänestämme mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä käsitellään todellakin rajat ylittävää aihetta. EU:n jäsenvaltioilla onkin siis syytä koordinoida hyväksyttyjä toimenpiteitä ja poliittisia päätöksiä. Olemmekin äänestäneet koko mietinnön puolesta. Haluamme kuitenkin korostaa, että EU:n yksittäiset toimet eivät riitä maailmanlaajuisen influenssapandemian haasteisiin vastaamiseksi. Siksi onkin todella tärkeää, että EU tekee yhteistyötä Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa.

Kyseenalaistamme kuitenkin mietinnön yksittäisiä kohtia, kuten sitä, että komission olisi yhdessä Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n kanssa laadittava kattava viestintästrategia. Mielestämme EU:n jäsenvaltiot pystyvät aivan hyvin vastaamaan kansalaisille suunnattavasta tiedotuksesta ilman EU:n järjestöjen apua. Vastustamme myös yhteisön yhteisen pandemiarokotteiden hätävaraston perustamista. Mielestämme WHO:n kaltaisten kansainvälisesti tunnustettujen järjestöjen olisi hoidettava maailmanlaajuiset terveyskysymykset.

Suhtaudumme kriittisesti siihen, että Euroopan parlamentti käyttää tällä tavoin hyväkseen tärkeää poliittista kysymystä EU:n kansainvälisen poliittisen aseman vahvistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Aloitan huomauttamalla, että ihmisten mielissä lintuinfluenssasta ja pandemiasta vallitsee suuria väärinkäsityksiä. Viestinnän alalla on siis paljon tekemistä.

Poliittisten päätösten tekijöinä meidän on huolehdittava velvollisuudestamme suojella kansalaisia. Meidän on varmistettava, että meillä on tarvittavat resurssit vastata tehokkaasti niihin kansanterveysuhkiin, jotka voivat kohdata yhteiskuntiamme.

On yleisesti tiedossa, että influenssapandemian uhka on meitä kaikkia koskeva kansanterveydellinen kysymys. Ei ole kuitenkaan selvää, miten todennäköistä sen ilmeneminen on. Asiasta vastaavat viranomaiset ovat sitä mieltä, että ihmisten terveydelle koituvat riskit ovat pienet, joten mielestäni on äärimmäisen tärkeää ottaa käyttöön kohdennetun ennaltaehkäisyn ja nopean reagoinnin järjestelmä kansanterveydellisten hätätilanteiden varalle. Kuten mietinnössä todetaan, siihen olisi otettava mukaan kohdennettu suunnitelma toiminnan koordinoimiseksi kaikilla tasoilla ja täsmällistä, helposti saatavaa tietoa kaikille kansalaisille, jotta he varmasti ovat varautuneet kaikkiin tilanteisiin.

Siksi äänestin Amadoun mietinnön puolesta.

 
  
  

- Mietintö: Gargani (A6-0172/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, kirjassaan "Euroopan perustuslaki" Joseph Weiler kuvaili laajasti, miten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella menneisyydessä oli tapana lisätä Euroopan toimielinten valtuuksia, vaikkei tälle ollut mitään demokraattista oikeutusta ja vaikka jäsenvaltioiden hallitukset eivät olleet antaneet tuomioistuimelle asiaa koskevaa valtuutusta.

Surullisenkuuluisan 13. syyskuuta 2005 annetun tuomion ansiosta rikosoikeuskin kuuluu nyt Euroopan unionin toimivaltaan. Tämän vuoksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuin pyyhkii nyt lattiaa toimivallan rajoituksia koskevilla Euroopan unionin perustamissopimusten osilla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vaikuttaa todella paljon juridiselta Absurdistanilta, jota kansoittavat muissa maailmoissa elävät tuomarit, jotka eivät enää ole vastuussa millekään tai kenellekään. Sitten ihmetellään, kun kansalaisemme tilaisuuden tullen osoittavat tyytymättömyyttään esimerkiksi äänestämällä Euroopan perustuslakisopimusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM), kirjallinen. (DA) Perustuslakisopimukseen sisältyviin kaikkein tärkeimpiin uudistuksiin kuuluu ehdotus, jonka mukaan kaikkeen EU:n lainsäädäntöön voidaan liittää yhteisiä rangaistuksia.

On täysin loogista, että kukin jäsenvaltio määrittää kunkin lain kohdalla, mitä kyseisen lain rikkomisesta seuraa.

Juuri näin ministerineuvosto on myös tehnyt. Se on määrittänyt hallitustenvälisellä sopimuksella yksimielisesti, mitä ympäristörikoksiin syyllistymisestä seuraa.

Ristiriita ei koske sisältöä vaan muotoa.

Ylikansallinen Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei tyydy olemaan tuomioistuin.

Tuomarit haluavat olla myös lainsäätäjiä, jotka tässä tapauksessa kaiken kukkuraksi haluavat säätää perustuslaista. Lisäksi he haluavat säätää jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksen vastaisen lain.

He hyväksyvät perustuslaillisen sopimuksen sellaisen osa, joka on selvästi hylätty.

Tämä on yhtä laillista kuin se, että Karhukopla tyhjentää Roope-sedän rahasäiliön.

Mitä tuomarit oikein ajattelevat?

Heidän pitäisi puolustaa lakia ja järjestystä, mutta he rikkovat itse lakia.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin saataisiin takaisin ruotuun, jos kunkin jäsenvaltion parlamentti päättäisi, ettei tämä tuomio ole lainvoimainen kyseisessä valtiossa.

Tuomareiden nimittämistä varten tarvittaisiin myös demokraattinen menettely.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tuomiossa tunnustetaan, että parlamentin tukema komissio oli oikeassa mitätöidessään ympäristönsuojelua koskevan puitepäätöksen rikosoikeuden avulla. Siinä tunnustetaan, että ympäristönsuojelu edellyttää yhteistoimintaa vakavimmista rikkomuksista rankaisemiseksi. Sen tavoite ja sisältö kuuluvatkin Euroopan yhteisöjen ympäristöalan toimintaohjelmien toimivaltaan (Euroopan yhteisön perustamissopimus), eivät poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeviin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräyksiin.

Koska yhteisöllä ei yleisesti ottaen ole toimivaltaa rikosasioissa, olemme nyt saaneet hyödyllisen ennakkotapauksen kolmanteen pilariin kuuluvien asioiden saattamisesta yhteisön toimivaltaan, ja parlamentaarista valvontaa vahvistetaan niinkin arkaluonteisessa asiassa kuin rikosoikeudessa.

Seuraukset ovat valtavat niin tulevien oikeudellisten välineiden hyväksymisen kuin jo voimassa olevien oikeudellisten välineidenkin kannalta. Niiden pitäisi perustua uuteen oikeusperustaan, ensimmäiseen pilariin, mikä edellyttää parlamentin osallistumista lakien säätämiseen.

Ympäristöasioita koskeva puitepäätös on mitätöity, mutta sen seuraukset tuntuvat ympäristöalan ulkopuolellakin kaikilla yhteisön politiikan aloilla ja perusvapauksissa, kun niiden tehokkuuden varmistamiseksi on käytettävä rikosoikeudellisia toimenpiteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 13. syyskuuta 2005 antama tuomio on todellinen oikeudellinen vallankaappaus siinä, mitä yleensä nimitetään yhteisön oikeusjärjestykseksi. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin antaa tuomion rikosoikeuden alaan kuuluvassa asiassa ja kun se päättää, että Euroopan unioni voi ympäristöä suojellakseen velvoittaa jäsenvaltiot säätämään vakavia rikoksia koskevista rikosoikeudellisista seuraamuksista. Rikosoikeus ja rikosprosessioikeus kuuluvat periaatteessa pelkästään jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tällä oikeuden päätöksellä osa jäsenvaltioiden rikosoikeudesta on siirretty yhteisön toimivaltaan ilman kansallisvaltioiden muodollista suostumusta. Ranskan ja Alankomaiden "ei" perustuslaillisesta sopimuksesta järjestetyssä kansanäänestyksessä tarkoitti muuten epäsuorasti sitä, että ajatus rikosoikeuden yhtenäistämisestä hylättiin. Pahempaakin on luvassa. On olemassa riski, että tällainen oikeuskäytäntö leviää kaikille yhteisön aloille ja etenkin väitettyjä perusoikeuksia koskevalle alalle, kuten "syrjinnän" ja väitetyn "rasismin" torjuntaan, tietosuojaan, turvapaikkaoikeuteen tai maahanmuuttopolitiikkaan. Kehitys ei edistä vapauksia, ja tämä on huolestuttavinta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintö koskee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-176/03 antaman tuomion seurauksia. Sillä EU:lle annettiin valta hyväksyä ensimmäiseen pilariin sisältyviä rikosoikeudellisia seuraamuksia sen varmistamiseksi, että ensimmäisen pilarin määräyksiä noudatetaan täysin, tässä tapauksessa ympäristöasioissa.

Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa ei kuitenkaan ole mitään selkeää rikosoikeudellisen toimivallan jakoa. Rikosoikeus on todella merkittävä seikka jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden kannalta, joten sen vaivihkaista siirtämistä yhteisölle ei pitäisi sallia. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 135 ja 280 artikloissa todetaan lisäksi selvästi, että jäsenvaltiot vastaavat kansallisen rikosoikeuden soveltamisesta ja kansallisesta oikeudenhoidosta. Komissio on silti ilmoittanut, että rikosoikeus voidaan siirtää yhteisön toimivaltaan miten kattavasti tahansa ja että periaatteessa kaikki Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa säädetyt alat voidaan siirtää yhteisön toimivaltaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnalla perustamissopimuksista pilarit yhdistetään siis yhdeksi institutionaaliseksi kehykseksi, kuten nyt hylätyssä Euroopan perustuslakisopimuksessa ehdotettiin. Kesäkuun lista vastustaa voimakkaasti kansallisen itsemääräämisoikeuden heikentämistä ja äänesti siis mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvia-Yvonne Kaufmann (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on taas kerran sitä mieltä, että neuvosto on rikkonut Euroopan yhteisöjen perustamissopimusta. Neuvosto koitti välttää parlamentin osallistumisen lainsäädäntöprosessiin käyttämällä eri oikeusperustaa kuin sitä, joka perustamissopimuksessa on määritetty. Ei olekaan mikään yllätys, että Luxemburgin tuomarit tuomitsivat sen. Se oli ennalta arvattavaa ja kaikin puolin tervetullutta.

On itsestään selvää, että kaikkien toimielinten on analysoitava tuomiota ja tekemään siitä päätelmiä vastaisen varalle. En kuitenkaan ymmärrä, mitä seurauksia komissio ehdottaa. Tuomioistuin eteni hyvin varovasti ja toisti uudelleen periaatteen, ettei EY:llä ole ensisijaista toimivaltaa rikosoikeudellisissa asioissa ja että sillä on näin ollen EY:n perustamissopimuksen perusteella vain täydentävää oikeudellista toimivaltaa rikosoikeudellisissa asioissa tarkkaan määritellyissä kysymyksissä. Komissio näyttää silti olevan sitä mieltä, että tuomioistuimen antamasta tuomiosta voidaan johtaa rikosoikeudellisia asioita koskevan yleisen toimivallan siirtäminen EY:lle. Neuvoston vanavedessä nyt myös komissio haluaa saada perustamissopimuksista toimivaltaa, jota jäsenvaltiot eivät ole sille antaneet.

Komission lähestymistapa on lainvastainen monessa suhteessa, mutta sitä on myös mahdoton hyväksyä yhdentymispolitiikan kannalta. Parlamentti onkin aivan oikeutetusti näyttänyt punaista valoa komission ehdotuksille esittelijä Garganin mietinnöllä.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen jäsenet äänestivät esittelijä Garganin mietinnöstä tyhjää. Arvostimme suuresti sitä, että esittelijä yritti antaa asianmukaisen varoituksen yrittäessään määrittää sitä, miten tuomioistuimen antamaa tuomiota olisi sovellettava. Mielestämme ei kuitenkaan edes tarvitse harkita, otetaanko "siirtymäväylälauseke" (passerelle clause) käyttöön. Mielestämme tarvitaan lisää aikaa sen harkitsemiseksi, mihin toimenpiteisiin, jos mihinkään, pitäisi ryhtyä tuomion yksityiskohtaisten ja välittömien seurausten johdosta ennen kuin sitä käytetään verukkeena rikosoikeudellisia asioita koskevan kansallisen toimivallan riistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Mietintö on tuomioistuimen tuomion ja sitä koskevan komission tiedonannon mukainen. Euroopan komission tavoin mietinnössä tulkitaan, että tuomiolla annetaan valtuudet ottaa rikosoikeutta koskevat, sitovia sääntöjä sisältävät määräykset kaikkiin yhteisön politiikkoihin niiden noudattamisen varmistamiseksi. Tämä on merkittävä askel kohti sitä, että Euroopan unionin oikeuslaitokset ottavat käyttöön EU:n laajuiset rikosoikeutta koskevat vähimmäissäännöt, eli toisin sanoen kohti rikosoikeuden "yhteisöllistämistä". Erityisesti 4 kohdassa ehdotetaan käytännössä EU:n yhteisen rikoslain hyväksymistä, jolloin jäsenvaltioilta vietäisiin niiden täysivaltainen yksinoikeus määrittää itse, millainen käytös niiden mielestä on rikollista, ja niiden oikeus määrittää rikosoikeudellisten seuraamusten laatu ja rajat. Tällä tavoin kansallisen ruohonjuuritason itsemääräämisoikeuden perusosia karsitaan rajusti. Samalla yksi Euroopan perustuslakisopimuksen perustavaa laatua olevista filosofisista piirteistä, nimittäin yhteisön lainsäädännön etusija kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin perustuslakeihin nähden, otetaan uudelleen kuvioihin takaoven kautta. Näin eurooppalaiset pakotetaan suoraan hyväksymään Euroopan monopolistisen pääoman tahto ja strategiset poliittiset pyrkimykset, jotka on nyt nostettu lainsäädännön asemaan.

Siksi äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Äänestän jäsen Bonden vaihtoehtoista päätöslauselmaa koskevan ehdotuksen puolesta, koska hän arvostelee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yritystä käyttää ympäristölainsäädäntöä ponnahduslautana siihen, että EU:lle annetaan toimivaltaa monissa rikosoikeudellisissa asioissa. En kuitenkaan vastusta järjestelmällisesti kaikkia rikosoikeuden alaa koskevia sääntöjä rajat ylittävien ympäristörikosten torjumiseksi. Niitä tarvitaan joskus esimerkiksi ympäristöä tuhoavien, meressä olevien alusten käsittelemiseksi.

 
  
  

- Report: Ždanoka (A6-0189/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Lasse Lehtinen (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, kun käsiteltiin jäsen Ždanokan mietintöä, minusta oli tärkeää, että tarkistukset 11 kohtaan eivät menneet läpi, sillä niillä ei ollut mitään tekemistä syrjimättömyyden kanssa, ja sen vuoksi äänestin enemmistön mukana.

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, tässäkin kuussa olemme onnekkaita saadessamme lukea ties kuinka monennen rasismia ja syrjintää koskevan utopistisen mietinnön, jonka esittelijä on tällä kertaa jäsen Ždanoka. Mietintö on taas kerran luettelo poliittistesti korrekteja lauseenparsia, joista hitaasti mutta varmasti on tulossa parlamentin erikoisala. Meidät hukutetaan jälleen kerran rasismilla ja syrjinnällä pelotteluun, Euroopan lainsäädäntöä koskeviin pyyntöihin ja pyyntöihin pakottaa jäsenvaltiot syrjimään Euroopan kansalaisia verrattuna muihin kuin eurooppalaisiin joiden tämän mietinnön mukaan ei pitäisi vain saada samoja poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia, vaan heitä pitäisi jopa kohdella monissa asioissa etuoikeutetusti.

Parlamentilta puuttuu selvästi tervettä järkeä, jollemme käsitä, että todellinen rasismi on Euroopassa onneksi todella harvinainen ilmiö mutta että toisaalta kansalaisemme ovat huolissaan heille kuuluvan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kulttuuri-identiteetin heikkenemisestä ja murentumisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin esittelijä Ždanokan mietintöä vastaan, koska meille esitellään taas kerran lista ehdotuksia, joilla ei ratkaista ongelmaa, vaan jotka ovat pikemmin ongelman osa. Meidän on viimeinkin lakattava pitämästä vähemmistöryhmiä, kuten maahanmuuttajia, säälittävinä. Meidän on lakattava syyttämästä syrjintää järjestelmällisesti kaikista heidän ongelmistaan. Tällaiset vasemmistolaispuheet ovat vain pahentaneet ongelmia. Meidän on muutettava suuntaa. Meidän on korostettava henkilökohtaista vastuuta ja sitä, että maahanmuuttajien on sopeuduttava meidän sääntöihimme, meidän kieleemme, meidän normeihimme ja meidän arvoihimme.

Se, että me täällä parlamentissa keskustelemme jatkuvasti syrjinnästä, heikentää maahanmuuttajien halua integroitua. Tästä hyötyy ehkä kasvava syrjinnänvastainen teollisuus, mutta siitä koituu haittaa maahanmuuttajille samoin kuin maille, joissa he asuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Kesäkuun lista vastustaa kaikkia syrjinnän muotoja, perustuivatpa ne sitten sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Päätimme siis kannattaa koko mietintöä osoittaaksemme, että tuemme kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten mahdollisuutta nauttia syrjimättömyyden perusoikeudesta, vaikkemme kannatakaan kaikkia sanamuotoja, joista siis äänestimme vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja kollegani Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueesta olemme äärimmäisen sitoutuneita puolustamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille. Äänestimme kuitenkin tästä mietinnöstä tyhjää, sillä se on paikoin liian yksityiskohtainen ja ohjaileva. Ei ole mitenkään selvää, että jäsenvaltiot voisivat kehittää siinä ehdotettujen selkeiden toimenpiteiden avulla yhtenäistä ja yhdenmukaista syrjinnänvastaista politiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen.(FR) Mietinnön tärkeimmillä ehdotuksilla kyseenalaistetaan eurooppalaisten demokratioiden kolme perusarvoa:

- "positiivisilla toimilla", jotka ovat Euroopan parlamentin vastine Nicolas Sarkozyn rakastamalle "positiiviselle syrjinnälle", rikotaan saman maan kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatetta. Ehdotetuilla toimilla, kuten "työn tarjonta ensisijaisesti tietyille yhteisöille", syrjitään maidemme kansalaisia, jotka eivät ole niin onnekkaita, että olisivat maahanmuuttajia.

- "kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden osallistumisella vaaleihin", eli ulkomaalaisten äänioikeudella, tuhotaan koko kansalaisuuden käsite.

- jos kaikissa jäsenvaltioissa halutaan antaa samat oikeudet homoseksuaalipareille, tämä tarkoittaa, että heille vaaditaan oikeutta solmia avioliitto ja adoptoida. Jos tämä vaatimus toteutetaan, rikotaan perheen perusta. Perhe on koko yhteiskunnan perusyksikkö.

Mietinnössä kiinnitetään huomiota maahanmuuttajien ja homoseksuaaliparien kohtaloon, mutta siinä ei mainita sanallakaan pöyristyttävää syrjintää:

- syrjintää, jonka kohteena ovat kymmenet miljoonat rehelliset ihmiset, jotka ovat turvattomuuden uhreja, kun heillä ei ole mahdollisuutta asua suojatuissa kaupunginosissa ja

- syrjintää, jonka takia Ranskassa Front National -puolueen miljoonilta äänestäjiltä evätään edustus parlamentissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Onnittelen esittelijä Ždanokaa mietinnöstä, joka koskee puitestrategiaa syrjinnän torjumisesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista kaikille ja jota kannatan täysin. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan lainsäädännön soveltamisessa asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjassa mainitut syrjinnän eri perusteet pyrittäessä lisäämään kyseisen asiakirjan uskottavuutta, jota on heikentänyt se, ettei se ole oikeudellisesti sitova.

Syrjinnän torjumisen on perustuttava koulutukseen, hyvien käytänteiden edistämiseen ja yleisölle suunnattuihin tiedotuskampanjoihin niillä aloilla, joilla syrjintää esiintyy. Ilmiön sosiaalisten vaikutusten tiedostaminen on luultavasti tehokkain tapa torjua syrjintää.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa todetaan, että syrjinnän torjumisen on perustuttava koulutukseen. Mietinnössä rohkaistaan hyvien käytänteiden edistämistä ja yleisölle suunnattavia kampanjoita niillä aloilla ja sektoreilla, joilla on syrjintää. Koska syrjintä on suurelta osin peräisin muita ihmisiä koskevasta tietämättömyydestä, mietinnössä korostetaan, että ongelmaan pitäisi puuttua sen alkulähteellä kohdennetuilla toimilla, joilla on tarkoitus kannustaa suvaitsevuutta ja monimuotoisuutta varhaislapsuudesta asti. Siksi Sokrateksen, Leonardon ja Jeunessen kaltaiset ohjelmat ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa.

Mietinnössä selitetään, että myönteisiin toimiin olisi ryhdyttävä työhönottopolitiikkojen ja -käytäntöjen tarkistamiseksi, jotta voitaisiin välttää sellaisia, joilla haitataan heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistumista ja merkittävän yhteiskunnallisen aseman saavuttamista.

Olen pahoillani, ettei komissio ole tässä vaiheessa aikeissa laatia kattavaa lainsäädäntöä syrjinnän torjumiseksi, sillä perinteiset kansalliset vähemmistöt tarvitsevat kiireellisesti puitestrategian voidakseen osallistua tehokkaasti identiteettiään koskevien päätösten tekemiseen Kööpenhaminan kriteereistä johtuvan kaksinaismoraalin voittamiseksi ja jäsenvaltioiden sääntöjen puuttumisen torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen.(FR) Lainsäädäntö syrjinnän kaikkien muotojen torjumiseksi on taas uusi esimerkki EU:n hyväksymästä sosiaalisen alan näennäisen edistyksellisestä lainsäädännöstä.

Vastaukseksi komission vihreään kirjaan parlamentti hyväksyy tänään valiokunta-aloitteisen mietinnön ja antaa oman näkemyksensä toimenpiteistä, jotka olisi toimeenpantava yhteiskunnassa ja työpaikoilla tapahtuvan syrjinnän torjumiseksi. EU hyväksyi jo vuonna 2000 kaksi direktiiviä (2000/43 ja 2000/78), joilla jäsenvaltiot pakotettiin hankkimaan lainsäädäntö- ja oikeusvälineet syrjinnän hillitsemiseksi. Vaikka kansallista lainsäädäntöä on sen jälkeen vahvistettu merkittävästi, paljon on vielä tehtävä, etenkin koulutuksen avulla.

Parlamentti haluaa siis edistää kaikenlaisia aloitteita sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan suoran ja epäsuoran syrjinnän torjumiseksi. Ajatuksena on edistää hyviä käytänteitä, jotta vältettäisiin päätyminen joidenkin kannattamaan "positiiviseen syrjintään" eli kiintiöjärjestelmään.

EU:lla on vain vähän toimivaltaa sosiaalisissa asioissa, mutta on sanottava, että se ryhtyy toimiin, kun siihen on mahdollisuus. Tällä kunnianhimoisella mietinnöllä näytetään pitkää nenää niille, jotka arvostelevat Eurooppaa siitä, ettei sillä ole sosiaalista ulottuvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure (PSE), kirjallinen.(FR) Kannatin esittelijä Ždanokan mietintöä, sillä Euroopan unioni tarvitsee vahvan eurooppalaisen syrjinnänvastaisen strategian. Joka puolella Eurooppaa voimme nimittäin kuulla vihamielisiä sanoja ja nähdä halpamaisia tekoja ja väkivaltaisuuksia. Euroopan unioni tarvitsee strategian yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, jotta kaikenlainen syrjintä saadaan loppumaan.

Eurooppalaiseen strategiaan saattaa joissakin tapauksissa kuulua positiivisten toimien käyttö. Mielestäni positiiviset toimenpiteet eivät kuitenkaan tarkoita positiivista syrjintää, kuten mietinnön 2 kohdassa selvästi todetaan. Syrjinnän torjumista ei todellakaan edistettäisi luomalla uudenlaista syrjintää. Positiivisilla toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista kiinnittää tiettyjen heikommassa asemassa olevien ryhmien huomio tiettyihin heitä koskeviin mahdollisuuksiin esimerkiksi työhönottopolitiikkojen alalla.

Lopuksi totean, että parlamentti huomauttaa taas tässä mietinnössä, että homoseksuaalipareihin kohdistuva syrjintä, elivätpä he avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, on kiellettävä samoin kuin muutkin syrjinnän muodot, etenkin heidän käyttäessään oikeuttaan liikkua vapaasti Euroopan unionin alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Mietinnössä on kohtia, joissa esittelijä haluaisi antaa EU:lle liikaa valtaa ja joissa kansallinen oikeuskäytäntö kyseenalaistetaan. Mietinnössä, joka koskee syrjinnän torjumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille, vallitsevat kuitenkin myönteiset näkökohdat. Mietintö on kokonaisuudessaan rakentava, joten äänestän sen puolesta.

 
  
  

- Bulgaria ja Romania (B6-0343/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme sitä mieltä, että Romania ja Bulgaria kuuluvat kiistämättä Euroopan kansojen perheeseen ja edellyttävät eurooppalaista katsantokantaa. Emme kuitenkaan odota, että nämä kaksi valtiota pystyvät ratkaisemaan korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät moninaiset ongelmansa muutaman kuukauden aikana. Erehdytte, jos elättelette toiveita, että etenkään Bulgaria pystyisi ryhtymään rajojensa sisällä tehokkaampiin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisiin toimiin EU:n jäsenvaltiona. Tämän alan ongelmat saattavat jopa pahentua ja siten lisätä muille jäsenvaltioille kasautuvaa taakkaa. Euroopan yleisön oikeutettuja huolia ja pelkoja ei ole otettu vakavasti. Laajentumisvyöry on käynnistetty niitä mainitsematta avaamalla tosiasiallinen automaattiseen laajentumiseen johtava väylä. En voi hyväksyä tätä, enkä siis hyväksynyt päätöslauselmaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen.(FR) Äänestin tyhjää Bulgarian ja Romanian liittymistä koskevasta yhteisestä päätöslauselmaesityksestä, koska mielestäni tässä vaiheessa asiaan on vaikea ottaa kantaa.

Olisin itse pitänyt parempana, jos Euroopan parlamentti olisi ennen lausunnon antamista odottanut seurantakertomusta, jonka komissio aikoo antaa kuluvan vuoden lokakuun alussa.

Jos komissio silloin mahdollisesti ilmaisisi vakavia varauksia sen suhteen, onko 1. tammikuuta 2007 oikea hetki kummankaan maan liittyä EU:hun, en todellakaan käsitä, miksi olisimme äänestäneet päätöslauselmaesityksestä tänään. Mielestäni ei osoita hyvää demokratian tasoa, että parlamentti käy päätöslauselmia läpi näin tunnollisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Sanon asian suoraan. Mielestäni niin Romania ja Bulgaria kuin Turkkikin voisivat saavuttaa EU:n jäsenyyteen tarvittavat kriteerit. Minua huolestuttaa, että kahdella ensiksi mainitulla on vielä mielestäni aika paljon tekemistä ennen kuin ne voivat liittyä Euroopan unioniin. Niillä on korruptioon ja oikeusvaltion periaatteisiin liittyviä ongelmia. Molempien valtioiden on tärkeä jatkaa oikeusjärjestelmiensä käynnissä olevan uudistusprosessin vahvistamista ja lisätä oikeuslaitoksensa avoimuutta, tehokkuutta ja puolueettomuutta.

Bulgariassa romaniyhteisö kärsii pitkään jatkuneesta ja yleisestä syrjinnästä asuntojen, terveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden aloilla. Sen jäsenet kärsivät sosiaalisesta syrjäytymisestä.

Käsitän, että parlamentin kannan perusteella voimme ainoastaan lykätä jäsenyyttä vuodesta 2007 vuoteen 2008. Jos siihen nyt tarjoutuisi tilaisuus, äänestäisin Bulgarian jäsenyyden lykkäyksen puolesta. Romaniaa koskevaa kantaani minun olisi harkittava tarkkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Perättäiset laajentumiskierrokset ovat olleet ennen näkemätön menestys maanosamme historiassa.

Tämä johtuu yleisesti ottaen kahdesta tekijästä. Jäsenvaltiot ovat jatkuvasti halukkaita, valmiita ja kykeneviä ottamaan hankkeeseen uusia kumppaneita minä tahansa hetkenä kaikkine laajentumiskierroksen tuomine etuineen ja lisätaakkoineen. Prosessi on onnistunut myös liittymisnäkymien myönteisten vaikutusten takia. Viimeisten 50 vuoden aikana Euroopan historia on ollut suureksi osaksi sellaisen maanosan historia, joka on asteittain hyväksynyt läntisen demokratian arvot liittymisnäkymien ansiosta.

Meidän on siten tehtävä kaksi johtopäätöstä Bulgarian ja Romanian liittymisnäkymistä. EU:n laajentumishalun pitäisi olla ehdoton ja lopullisesta aikataulusta olisi sovittava seuraavassa Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi on tehtävä selväksi, että maat voivat liittyä vain, kun edellytykset täyttyvät asianmukaisesti. Vaatimuksemme ovat perusteltuja ja ne ovat tuottaneet tulosta. Romanian viime vuoden aikana saavuttama kehitys osoittaa tämän.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Bulgariaan ja Romaniaan kohdistuvat paineet nousevat sen varmistamiseksi, että niiden kansat alistuvat täysin EU:n määräyksiin. Näin voidaan määrätä vieläkin hankalampia ehtoja, joiden avulla rahavallan on helpompi riistää työntekijöitä.

Bulgarian ja Romanian EU:hun liittyminen ajetaan läpi samalla, kun NATO laajenee, asevoimien osallistumista vaaditaan ja näiden valtioiden itsemääräämisoikeus luovutetaan Yhdysvaltojen, NATO:n ja EU:n röyhkeille imperialistisille suunnitelmille kansalaisten kustannuksella.

Jäsenyysehtojen jatkuva mukauttaminen yhteisön säännöstöön Lissabonin strategiaa varten, yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, kapitalistiset uudelleenjärjestelyt ja EU:n yleisempi ruohonjuuritasoa ja työväenliikettä vastustava politiikka on johtamassa työntekijöiden kannalta äärimmäisen huonoihin ehtoihin, kun perustavaa laatua olevia työ- ja sosiaalioikeuksia muutetaan.

Bulgarian ja Romanian kansalaiset ymmärtävät päivä päivältä paremmin, etteivät he voi odottaa EU:hun liittymiseltä mitään hyvää.

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä kannatetaan Bulgarian ja Romanian liittymistä imperialistiseen unioniin, maiden myöntymistä EU:n suunnitelmiin ja niiden kansalaisia vastaan suunnattua voimakkaampaa ruohonjuuritasonvastaista politiikkaa, minkä vuoksi Kreikan kommunistipuolueen Euroopan parlamentin parlamenttiryhmä äänestää sitä vastaan.

 
  
  

- Harkintakauden jatkotoimet (Eurooppa-neuvosto 15. ja 16. kesäkuuta 2006) (B6-0327/2006)

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Komission puheenjohtaja Barroso korosti ongelmaa hetki sitten pitämässään puheessa, ehkä tahattomasti. Hän totesi, ettei Euroopan unionia voida laajentaa ja syventää Euroopan kansalaisten tahdon vastaisesti. Se on totta. On vain ikävää, että tätä johtopäätöstä seurasi pelkkä ennakoiva kannustuspuhe, etenkin, kun me kaikki tiedämme, mitkä todelliset arat kohdat ovat.

Kerron ne teille: Eurooppa-hankkeen demokraattisen legitiimiyden puute, Euroopan rahojen järkevää käyttöä koskevat suuret kysymykset ja etenkin Turkin kanssa käytävät liittymisneuvottelut, joita kansalaisemme eivät hyväksy eivätkä tule koskaan hyväksymäänkään ja joille emme koskaan tule löytämään demokraattisen enemmistön kannatusta kansalaistemme joukosta. Eurooppa ei pääse takaisin raiteille ennen kuin asialle tehdään jotain.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI), kirjallinen. (EN) Tämä on jälleen yksi pitkäveteinen keskustelu, jota hallitsevat epäonnistuneen ja hylätyn perustuslakisopimuksen hitaasti oppivat kannattajat. He luulevat, että vannomalla alamaisuutta kerta kerran jälkeen sille, minkä äänestäjät tilaisuuden saatuaan hylkäsivät, he voivat jotenkin herättää sopimuksen henkiin. Äänestäessäni päätöslauselmaa vastaan seison taas niiden kansalaisten rinnalla, jotka haluavat vähemmän eikä enempää Eurooppaa, valtion oikeuksia eikä Brysselin valvontaa ja paikallista eikä keskitettyä valtaa. Euroopan poliittisten johtajien hukkaaman energian määrä heidän yrittäessään tyrkyttää kansalaisillemme ei-toivottua perustuslakisopimusta on uskomaton. Luopuminen ei ehkä ole mieluisaa, mutta se on kohdattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Jana Bobošíková (NI), kirjallinen. (CS) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselmaa vastaan muun muassa siksi, että Saksan poliisi kohteli tänään Tšekin tasavallan kansalaisia ennenkuulumattomalla tavalla. Poliisi epäsi kymmeniltä jalkapallon kannattajilta pääsyn Saksaan katsomaan vuoden 2006 jalkapallon MM-kisoja. Mielestäni tämä on sekä kansalaisten vapaata liikkumista EU:ssa koskevan periaatteen että Maastrichtin sopimuksen vastaista. Uskon, että monet muutkin jäsenet yhtyvät pyyntööni, että Saksan hallitus selittäisi, miten on mahdollista, että se voi tallata jalkoihinsa EU:n olemassaolon tärkeimmät periaatteet. Olen jo esittänyt komissiolle ja neuvostolle aihetta koskevia kysymyksiä. .

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen.(FR) Haluan pääasiassa sanoa, että kiellän ehdottomasti hautaamasta perustuslakisopimusta tänään.

Meidän on hylättävä heti tämä vallalla oleva epäterve epäonnistumisen murehtiminen. Meidän on annettava itsellemme mahdollisuus edistyä. Meidän on jatkettava ratifiointiprosessia, jotta saavutamme julistuksessa 30 asetetun neljän viidesosan rajan.

Jos teemme niin, Eurooppa-neuvoston on, kuten tiedämme, käsiteltävä asia. Silloin sillä on nykyistä enemmän asioita pohdittavanaan, nimittäin

- voidaanko ratifiointia yrittää uudelleen niissä maissa, jotka hylkäsivät perustuslakisopimuksen kansanäänestyksissä, ja jos, niin millä ehdoin, sekä

- miten sopimuksesta voidaan säilyttää ainakin ne osat, joilla perusoikeuskirjasta tehdään oikeudellisesti sitova, joiden ansiosta laajentunut Eurooppa voi toimia tehokkaammin ja ne, joilla korostetaan EU:n sosiaalista roolia.

Älkää väittäkö minulle, että suurin osa kansalaisista vastustaa sopimuksen kyseisiä osia. En usko, että he vastustavat.

Tämä ei tietenkään miellyttäisi niitä, jotka ovat mestareita epäilyjen ja lannistamisen alalla. Itse haluan kuitenkin käynnistää uudelleen Euroopan yhdentymisprosessin myönteisen kehityskulun.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme päätöslauselmaesitystä vastaan, koska siinä pidetään kiinni Euroopan perustuslakisopimuksen tukemisesta. En voi hyväksyä ajatusta siitä, että jatketaan yleistä sitoutumista sopimukseen, joka on vastoin Ranskan ja Alankomaiden kansojen viime vuoden kansanäänestyksissä ilmaisemaa mielipidettä.

Miten voimme jatkaa keskustelemista demokratian syventämisestä, kun kansojen demokraattisissa kansanäänestyksissä vapaasti tekemiä päätöksiä ei kunnioiteta? Tällainen tekopyhyys on osoitus kansalaisten ja yhteisön toimielinten eliitin välisestä syvästä kuilusta.

Vastustamme lisäksi useiden parlamentaaristen keskustelufoorumien muodossa ilmenevää propagandakampanjaa määräaikojen saavuttamiseksi. Niissä kehotetaan, kuten päätöslauselmaesityksessä todetaan, että perustuslakisopimusta koskevan ratkaisun pitäisi olla valmis, kun EU:n kansalaiset käyvät vaaliuurnille Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009.

Olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota sosiaalisiin ongelmiin ja siihen, että olisi löydetty laaja-alainen ratkaisu kansalaisten toiveisiin, jotka koskevat hyvinvoinnin parantamista, kehitystä ja taloudellista koheesiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Äänestimme tänään jäsen Leinenin päätöslauselmaesityksen puolesta. Päätöslauselmaesitys koskee harkintakauden jatkotoimia ja Euroopan tulevaisuuden analyysiä. Kuten olemme jo aiemmin todenneet, emme kuitenkaan ole sitä mieltä, että perusoikeuskirjasta olisi tehtävä oikeudellisesti sitova.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen.(FR) Äänestin tyhjää Euroopan tulevaisuutta koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä. Mielestäni ehdotus on turha ja vaikutuksiltaan suorastaan kielteinen. Kannatan perustuslakisopimusta, joten oletan kaikkien 25 valtion- tai hallituksenpäämiehen toimivan allekirjoituksensa mukaisesti ja välittävän luonnoksen oman valtionsa ratifioitavaksi. Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset äänestivät "ei". Ennen kuin näitä jäsenvaltioita voidaan pyytää harkitsemaan äänestystä uudelleen, on välttämätöntä, että Suomen jälkeen muut hitaat jäsenvaltiot ilmaisevat mielipiteensä, alkaen Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Puolasta, Ruotsista, Portugalista, Irlannista ja Tanskasta. Euroopan tulevaisuus riippuu näidenkin maiden valinnoista. Euroopan unioni ei selviä ilman tätä keskustelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Kuinka monta kertaa tälle parlamentille on toistettava, että Euroopan perustuslakisopimus on heittänyt henkensä, kerran 29. toukokuuta 2005 Ranskassa ja uudelleen 2. kesäkuuta Alankomaissa? Ranskan ja Alankomaiden ei-äänet olivat selvät ja ne annettiin täysin tietoisina tosiasioista. Kansanäänestysten järjestämisen ansiosta kansalaiset saivat perehtyä sopimukseen kunnolla. He hylkäsivät niin muodon (supervaltio) kuin sisällönkin (ehdotetut ääriliberaalit politiikat), puhumattakaan laajentumisesta, johon Turkki otettaisiin mukaan. Kuulitteko? Kuuntelitteko? Ymmärsittekö? Ette ole edes vaivautuneet sitä tekemään, minkä nyt äänestettävä asiakirja osoittaa.

Kannustatte niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet asiakirjaa, jonka olemassaololle ei enää ole oikeutusta, ratifioimaan sen mieluiten parlamentaaristen keinojen kautta, jottei keskustelua syntyisi muiden kuin asiantuntijoiden välille ja jotta kaksi "luopiovaltiota" saataisiin ehkä pakotettua äänestämään perustuslakisopimuksesta uudelleen. K-suunnitelma, jonka toimeenpanoa pyydätte, on tosiasiassa kielteisen tiedon ja kansanvallan kieltämisen suunnitelma. Todellinen demokratia, johon tässä tapauksessa pyrimme, ei ole osallistuvaa eikä edes edustuksellista. Se on kansanäänestyksen demokratiaa, ja se teitä pelottaa: äänen antaminen kansoille, joilta olette sen vieneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Perustuslakisopimus hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä. Siitä ei ole epäilystäkään. Kaksi valtiota sanoin "ei" kansanäänestyksissä äänten suurella enemmistöllä. Myös äänestysprosentti oli korkea. On demokraattinen skandaali, että EU:n valtaa käyttävä eliitti yrittää nyt selitellä tiensä ulos tästä tilanteesta. Poliitikot ja ylemmät virkamiehet keskustelevat nyt avoimesti siitä, miten näiden kansanäänestysten tulokset voitaisiin kiertää. Heillä on otsaa keksiä oma tulkintansa tuloksista, jotka ovat pettymys kummankin valtion istuvalle hallitukselle. He alkavat laskea, kuinka moni valtio on sanonut "kyllä", vaikka on selvää, että kaikkien valtioiden on hyväksyttävä luonnos.

Poliittisen eliitin ja kansalaisten välinen kuilu EU:hun liittyvissä kysymyksissä on harvoin ollut yhtä selvästi havaittavissa. Kaikki viittaa siihen, että Saksassakin olisi äänestetty "ei", jos siellä olisi järjestetty kansanäänestys. Sama koskee myös esimerkiksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ruotsia ja Tanskaa ja ehkä muitakin valtioita.

Demokraattiset tulokset ovat takaisku vain niille, jotka hävisivät äänestyksen kansalaisten kannatuksen puutteen vuoksi. Meidän on nyt laadittava uusi sopimus, jossa korostetaan EU:n hallitustenvälistä yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Harkinta-aika on käytetty kansalaisten vakuuttamiseen siitä, että Ranskan 54,7 prosentin ja Alankomaiden 61,6 prosentin enemmistöllä hylkäämä niin sanottu Euroopan perustuslakisopimus pitäisi hyväksyä. Prosessiin on käytetty miljoonia euroja talousarviosta, toisin sanoen veronmaksajien rahoja.

On levitetty sensuuntaista propagandaa, että Ranskan ja Alankomaiden kansat tekivät virheen ja että kapitalistisen EU:n arvot ovat tärkeimmät, toisin sanoen vapaiden markkinoiden arvot ja pääoman edut. Äänestäjät tekivät kuitenkin päätöksensä elämänkokemuksensa perusteella ja vastustivat EU:n ja sen hallitusten ruohonjuuritason vastaista, taantumuksellista politiikkaa, jolla suositaan rahavaltaa.

EU:n politiikka on joutunut kyseenalaiseksi ja se on hyvä. Siksi muut hallitukset eivät ole uskaltaneet järjestää kansanäänestyksiä ja ovat antaneet parlamenttien hyväksyä Euroopan perustuslakisopimuksen.

Yritys esitellä Euroopan perustuslakisopimus toisen nimisenä osoittaa halveksuntaa kansalaisten päätöstä kohtaan ja sillä pilkataan kansalaisia. Euroopan perustuslakisopimus on kuollut. Kun se yritetään herättää henkiin, tallataan jalkoihin myös EU:n porvarillisen näennäisdemokratian yksimielisyyden periaatteet.

Kreikan kommunistipuolueen Euroopan parlamentin jäsenet käyttävät pidennetyn harkinta-ajan siihen, että he jatkavat Euroopan yhtenäistämispolitiikan epäinhimillisyyttä ja barbaarisuutta koskevaa tiedottamista ja tuomista ilmi. Samalla kehotamme kansalaisia kamppailemaan sen kumoamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. (IT) Yhtenäisemmän ja yksimielisemmän Euroopan rakentamisessa on edistytty, mutta monen asettamamme tavoitteen saavuttamiselle on vielä esteitä. Asioiden nykytilan tutkimiseen tähtäävien kokousten lisäksi perustuslakisopimusta ei ole tarkasteltu yhdessä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kanssa niin, että tavoitteena olisi pohtia niiden tahojen syitä ja arvostelua, jotka korostivat tekstin joidenkin osien puutteellisuutta ja koko tekstin epäselvyyttä sen jälkeen, kun osa jäsenvaltioista oli ratifioinut ja osa hylännyt ehdotuksen ja osa ei ollut vielä ottanut siihen kantaa.

Eurooppalaisilla on yhä enemmän epäilyksiä perusoikeuskirjan oikeudellisesta sitovuudesta. Siitä puuttuu tärkeitä kysymyksiä, kuten perheen suojelu. Juuriamme koskevaa kysymystäkään ei ole ratkaistu. Emme halua joutua tilanteeseen, jossa Eurooppa ei ole varma mihin suuntaan mennä, kun emme halua tietää, mistä tulemme. Epävarmuus lisää Euroopan unionin sisäisiä ja ulkoisia uhkia kansainvälisen terrorismin ja hallitsemattoman laittoman maahanmuuton takia. Vertailukohtansa ja arvonsa menettävän yhteiskunnan kriisin vuoksi monilla nuorilla on välinpitämätön tai väkivaltainen asenne. Se, ettei pystytä kehittymään, koska ei onnistuta hallitsemaan globalisaation prosesseja ja antamaan tarvittavaa tukea dynaamiselle kehitysmallille, jossa tarkastellaan Euroopan laajuisia ja kansainvälisiä ongelmia …

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Totean aluksi, että keskustelu Euroopan tulevaisuudesta ei ole pelkästään perustuslakisopimusta koskeva keskustelu, eikä perustuslakisopimuksesta käytävä keskustelu kata kokonaan keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.

Kyseinen keskustelu ei mielestäni ole kiehtovampaa ja puoleensavetävämpää kansalaisten kannalta, vaikka sitä tarvitaan, epäilen tosin, kuinka kiireellisesti. Se on kuitenkin käytävä kansalaisten silmien alla.

Mielestäni on kuitenkin tarpeen päivittää ja vahvistaa EU:n rakenteellista päätöksentekomallia demokraattisella tavalla ja kansallista identiteettiä ja monimuotoisuutta kunnioittaen, sillä 25 jäsenvaltion EU:n on jo nykyisellään vaikeaa selvitä elämän tosiasioista, puhumattakaan siitä, että jäsenvaltioita olisi 27, 28 tai 29.

Mielestäni asia ratkeaa uudella keskustelulla, joka käydään sitten, kun tätä ehdotusta kaikkein eniten vastustavat yhteiskunnat osoittavat olevansa siihen valmiita. Voi myös käydä niin, että perustuslakihaaveita rajoitetaan vaatimattomampaan ja realistisempaan toimielinuudistukseen, joka on EU:n uuden elämän kannalta elintärkeä.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vastata kansalaisia todella huolestuttaviin, etenkin taloudellisiin asioihin. Peruuttamattomasti muutoksen kourissa olevasta taloudesta puuttuvat niin politiikka, tulokset, kasvu kuin työllisyyskin. Totuus on, että nämä haasteet ovat kansalaisillemme perustuslakisopimusta tärkeämpiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Gary Titley (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolueen ryhmä tunnustaa, että ehdotetussa perustuslakisopimuksessa käsitellään monia tärkeitä kysymyksiä, jotka on hoidettava, jotta 25 tai useamman jäsenvaltion EU voi toimia tehokkaasti ja demokraattisesti.

Äänestimme kuitenkin päätöslauselmasta tyhjää, koska siinä yritetään mielestämme arvioida ennalta harkinta-alan tuloksia ja koska se ei ehkä ole tarpeeksi hienotunteinen Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten demokraattisia tuloksia kohtaan. Mielestämme on tärkeämpää, että EU tuottaa konkreettista hyötyä kansalaisilleen ennen kuin harkitaan uudelleen rakenneuudistuksia päätöksenteon parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron ja tarkennan sitä, mitä jo aiemmin totesin. Harkinta-ajasta toimitetun äänestyksen aikana, kun oli menossa kohta kohdalta -äänestys 2 tarkistuksen 2 kohdasta, pyysitte nimenhuutoäänestystä. Sitten muutitte mielenne ja sanoitte, että kohta kohdalta -äänestyksen ensimmäinen osa tarkistettaisiin. Tulkkaus ei ikävä kyllä ehtinyt ajoissa, joten ensimmäisestä osasta antamani ääni olisi kuulunut toiselle osalle. Vastustin toista osaa, mutta kannatin ensimmäistä osaa. Minulla ja monilla muilla kollegoillani oli tämä sama ongelma.

Voisiko rekisteri osoittaa – tiedän, ettette voi toimittaa äänestystä uudelleen – että ne jäsenet, jotka äänestivät näin, tekivät niin vahingossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Äänestyksiin voidaan toki tehdä korjauksia.

Monet parlamentin jäsenet ovat kuitenkin todenneet, että asiat sujuivat aivan selkeästi. Mielestäni on joskus liiankin helppoa syyttää tulkkausta. Voitte siis tietysti muokata äänestystänne, mutta olen silti sitä mieltä, että asiat sujuivat aivan niin kuin pitikin.

 
Päivitetty viimeksi: 10. elokuuta 2006Oikeudellinen huomautus