Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2002(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0248/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0248/2006

Keskustelut :

PV 25/09/2006 - 19
CRE 25/09/2006 - 19

Äänestykset :

PV 26/09/2006 - 7.6
CRE 26/09/2006 - 7.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0368

Puheenvuorot
Maanantai 25. syyskuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

19. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luominen (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Mannin laatima työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö (A6-0248/2006) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomisesta (2006/2002(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Figeľ, hyvät kollegat, koska me emme pysty Euroopan unionissa kilpailemaan nousevien talouksien matalien palkkojen ja minimaalisten sosiaalinormien kanssa, meidän on johdonmukaisesti kehitettävä valmiuksiamme laadukkaaseen työhön. Tätä varten ammattitaitoiseksi kouluttaminen ja jatkokoulutus ovat ehdottoman tärkeitä. Maaliskuussa 2005 EU:n 25 jäsenvaltion opetusministerit ilmaisivat halukkuutensa nykyaikaistaa omat kansalliset järjestelmänsä, jotta kansalaiset kykenevät sopeutumaan koti- ja ulkomaan työmarkkinoiden yhä tarkentuviin vaatimuksiin.

Suuret esteet haittaavat yhä pääsyä koulutukseen eri laitosten ja eri jäsenvaltioiden kesken. Tämä estää tietojen ja taitojen tehokkaan käytön ja vähentää tutkintojen avoimuutta, minkä seurauksena tutkintoja ja pätevyyksiä ei tunnusteta riittävän laajasti. Mitä avoimempia koulu, ammattikoulutus ja yliopistojärjestelmät ovat, sitä helpompi on arvioida jäsenvaltioissa käytettyjä yksittäisiä malleja – esimerkiksi kotimaani, Saksan, kaksoisjärjestelmän laatua ja mestarintodistuksen arvoa.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on yleinen viitekehys, ja sillä on kolme tehtävää. Ensinnäkin sen tarkoituksena on yhdistää kansalliset ja kansainväliset tutkinnot. Toiseksi sen avulla varmistetaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen tunnustaminen, verrattavuus ja siirrettävyys. Kolmanneksi sillä halutaan lisätä avoimuutta ja liikkuvuutta. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys perustuu kahdeksalle viitetasolle, joilla luokitellaan oppimistuloksia ja jotka vaihtelevat yksinkertaisissa tehtävissä tarvittavista perustaidoista korkeakouluopetuksessa tarvittaviin pitkälle eriytyneisiin pätevyyksiin. Jokaisella näistä kahdeksasta tasosta tulee olla valitusta koulutusväylästä riippumatta mahdollisuus hankkia työperäisiä taitoja. Tälle asialle on saatu laaja hyväksyntä monilta eri tahoilta: työmarkkinaosapuolilta, kauppakamareilta ja toimialayhdistyksiltä, ammattijärjestöjen johdolta, oppilaitoksilta, ammattikoulujen opettajilta, oppisopimusopiskelijoilta ja harjoittelijoilta ja heidän kouluttajiltaan sekä koululaisilta ja opiskelijoilta. Kaikki ymmärtävät, ettei jäsenvaltioiden järjestelmiä korvata vaan täydennetään vapaaehtoisesti käyttöön otettavalla asiantuntijatietämyksellä.

Parlamentin esittelijänä olen arvostellut eräitä komission ehdotuksen kohtia siitä, että niissä korostetaan liiaksi akateemista koulutusta eikä oteta riittävästi huomioon ammatillista koulutusta. Katson edelleen, ettei kytkentä työmarkkinoihin ole riittävän selkeä. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen päämääränä on oltava muun muassa Lissabonin tarkistetussa strategiassa määritellyt kasvu ja työllisyys, ja siinä on yhdistettävä yritysten kilpailukyky ja toisaalta yksilöiden työllistettävyys. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa oltiin yhtä mieltä vastaväitteistäni, ja olen iloinen siitä, että kollegani – joista monet ovat läsnä tänään – jättivät ehdotuksia ja äänestivät kolmesta tyhjästä huolimatta yksimielisesti tämän mietinnön hyväksymisen puolesta.

Me kannatamme muun muassa tutkintojen viitekehyksen tarkistamista siten, että siihen sisältyvät oppimisprosessien tulosten vertailtavuus. Se on merkittävä poikkeus moniin aiempiin arviointeihin, joissa on otettu huomioon ainoastaan oppimisprosessin pituus ja siitä saatavan pätevyyden tyyppi. Meille on tärkeintä, että ammattikoulutusta ja akateemista koulutusta pidetään samanarvoisina, koska ne ovat saman kolikon kaksi puolta: onhan Bolognan prosessin tarkoituksena luoda yhteinen eurooppalainen viitekehys korkea-asteen opetukselle, ja Kööpenhaminan prosessissa pyritään laajentamaan eurooppalaista yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys onnistuu vain, jos kansalliset tutkintokehykset tulevat voimaan kaikissa jäsenvaltioissa, jos niitä pystytään sen jälkeen kehittämään ja jos ne voidaan asianmukaisesti yhdistää eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen vuoteen 2009 mennessä. Toiveeni on, että viitekehyksen sisältö saatetaan laajalti yleisön tietoon – ja siinä meillä täällä parlamentissa on varmasti oma osamme tehtävänä – ja että markkinaosapuolet, koulutuksen tarjoajat ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä hyvässä uskossa. Ainoastaan näin Euroopan unionin oppilaitosten ja työelämän käyttöön saadaan oikeat työkalut.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä aihekokonaisuus osoittaa, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus nousevat yhä tärkeämpään asemaan. Olen varma, että ETV kuuluu lähivuosien ehdottomiin keskustelunaiheisiin. Kun minulta tiedusteltiin, mitkä ovat ohjelmani tärkeimmät kohdat tulevien viiden vuoden aikana, mainitsin yhtenä ETV:n. Mielestämme me toteutamme sitä jo nyt emmekä pelkästään keskustele siitä.

Haluan aivan aluksi ilmaista kiitollisuuteni esittelijälle ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle yhdessä muiden valiokuntien kanssa laaditusta erinomaisesta mietinnöstä, jossa tarkastellaan komission viimevuotista kuulemisasiakirjaa. Sen avulla voimme pohtia tässä kuussa esiteltyä virallista ehdotusta, sillä olen varma, että elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus ovat ratkaisevan tärkeitä meidän kilpailukyvyllemme ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudellemme Euroopan unionissa.

Komissio on aina edistänyt kehitystä näillä saroilla. Käytännössä EU:n asukkaat kuitenkin kohtaavat liian usein esteitä yrittäessään siirtyä maasta toiseen opiskelemaan tai työskentelemään ja halutessaan kehittyä EU-matkailijoiden sijaan EU-kansalaisiksi. Heillä on vastassaan vaikeuksia myös silloin, kun he haluavat hyödyntää aiempaa yleissivistävää ja ammatillista koulutustaan ja siirtyä esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen. ETV auttaa ratkaisemaan tämän ongelman. Se lisää avoimuutta ja tekee erilaisista kansallisista tutkintojärjestelmistä tai viitekehyksistä ymmärrettäviä eri puolilla Euroopan unionia. Helpottamalla eri järjestelmien välistä vuoropuhelua se edistää pääsyä koulutukseen ja tehostaa liikkuvuutta oppimisen tai työnteon yhteydessä. Se voisi toimia hyödyllisesti myös EU:n ulkopuolella, sillä vieraillessani Moskovassa ja kesäkuussa Kanadassa niin Venäjä kuin Kanadakin ilmaisivat kiinnostuksensa tähän välineeseen, koska ne haluaisivat virittää saman hengen myös omaan politiikkaansa.

Meillä on jo oikeudelliset välineet, kuten direktiivit ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Myös täällä tänään mainitulla europassi-aloitteella ajetaan samoja päämääriä. Nämä välineet eivät sinällään riitä, ja siksi ETV on tärkeä uusi keino tilanteen kohentamiseksi.

Ehdotukseemme sisältyi jo monia jäsen Mannin mietinnön huomioista ja suosituksista. Olen varma, että pääsemme niistä yhteisymmärrykseen. Katsonkin, että parlamentti ja komissio ovat varsin pitkälti samoilla linjoilla tässä asiassa. Asiakirja, josta esititte huomioita, on viime heinäkuulta peräisin oleva kuulemisasiakirja. Olemme sen jälkeen edenneet kohti käytännöllisempää ja helppokäyttöisempää välinettä.

Jäsen Mann on oikeassa todetessaan, että meidän olisi panostettava enemmän ammatilliseen koulutukseen. Haluan muistuttaa, että se otettiin perussopimuksiin Rooman sopimuksessa vuonna 1957 ja korkea-asteen opetus vasta Maastrichtin sopimukseen. käynnistimme vuonna 1999 Bolognan prosessin ja vasta sen jälkeen Kööpenhaminan prosessin. Nyt meillä on kaksi rinnakkaista prosessia, jotka sopivat hyvin eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Meidän on kuitenkin päästävä toimeen, jotta voimme panna täytäntöön perussopimustemme tärkeät määräykset. Olemme nyt tässä vaiheessa: Bolognan prosessissa on 45 maata ja Kööpenhaminan prosessissa 32. Vierailin kaksi viikkoa sitten Sveitsissä, ja sielläkin halutaan liittyä Kööpenhaminan prosessiin. Nämä ovat siis hyviä uutisia meidän työllemme.

ETV tarjoaa täyden hyödyn vain, jos jäsenvaltiot toteuttavat sen oikein. Niiden on yhdistettävä omat tutkintojärjestelmänsä eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Olen varma, että ehdotuksemme tarjoaa yhteisen kielen ja keinot tarvittavan keskinäisen luottamuksen kehittämiseen, sillä se on välineen todellisen täytäntöönpanon perustana. Sellainen strategia auttaa myös työnantajia ja kansalaisia vertailemaan tutkintoja eri puolilla Euroopan unionia ja eri opetus- ja koulutusjärjestelmissä.

Tämä keskeinen aloite auttaa varmasti EU:n kansalaisia vastaamaan haasteisiin ja korjaamaan satoa tietoon perustuvassa yhteiskunnassa. Odotamme malttamattomina sekä tulevia keskusteluja että laajempaa yhteistyötä ehdotuksen hiljattaisen hyväksymisen jälkeen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Stefano Zappalà (PPE-DE), sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Lissabonin strategiassa ehdotetaan kiireellisiä uudistuksia Euroopan unionin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmään tavoitteena tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä.

Entistä parempi liikkuvuus työmarkkinoilla ja todellinen elinikäisen oppimisen järjestelmä ovat perustavina, oleellisina edellytyksinä tälle. Kansallisten viranomaisten keskinäisen ja eri koulutusjärjestelmien välisen viestinnän ja yhteistyön puute eri tasoilla estää jo hankittujen taitojen ja tiedon hyödyntämisen tehokkaasti. Tästä syystä meidän on tuettava jonkinlaista vuorovaikutusta eri jäsenvaltioiden koulutus- ja tutkintojärjestelmien välillä.

Kuten komission jäsen totesi, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY – jonka esittelijän itse toimin – myötä työ alkoi tiettyjen seikkojen osalta, ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehityksen perustaminen luonnollisesti täydentää ja vie tätä työtä eteenpäin. Sen avulla voidaan syventää ja vahvistaa keskinäistä luottamusta eri järjestelmiin ja edistää liikkuvuutta sekä elinikäistä oppimista. Sen avulla on tarjottava joustavat rakenteet integroitaviksi kansallisiin järjestelmiin, joiden monet erityispiirteet on samalla säilytettävä. Sen avulla on varmistettava, että ammatillisen koulutuksen tutkinnot ovat tunnistettavia, yhteensopivia ja siirrettäviä, kuten kollega Mann aivan oikein edellyttää.

Tämä tarkoittaa jäsenvaltioissa tunnustettuja oppiarvoja, pätevyyksiä, todistuksia ja ammattikokemusta koskevien tietojen vaihdon lisäämistä ja parantamista.

Nykyisessä muodossaan ja komission ehdotuksen mukaisena eurooppalainen tutkintojen viitekehys ei vaikuta lainkaan selkeältä. Siitä on tehtävä ymmärrettävämpi ja eräitä nyt epäjohdonmukaisilta vaikuttavia seikkoja on tarkistettava. Näin ollen me ehdotamme, että komissio tarkistaa ja muotoilee uudelleen ehdotuksensa mutta säilyttää samalla sen tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Milan Gaľa (PPE-DE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (SK) Olen iloinen huomatessani, että koko elinikäisen oppimisen ja koulutuksen aihe on vastikään siirtynyt seinäkukkasen asemasta keskustelun keskipisteeksi. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tarkistaminen ja tarve täyttää sen tavoitteet on ollut merkittävänä kannustimena. Jo vuonna 2000 otettiin merkittävä askel, kun hyväksyttiin "Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus 2010" -ohjelma, jonka tavoitteena on koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantamisen lisäksi myös niiden saattaminen helposti ja laajasti saataville.

Ehdotettu eurooppalainen tutkintojen viitekehys, josta tänään keskustelemme, on konkreettinen työohjelmasta liikkeelle lähtenyt aloite. Pidän käsitettä rakentavana kannustimena, joka edistää merkittävästi avoimuutta tutkintojen siirroissa ja tunnustamisessa Euroopan unionissa. Sen olisi niin ikään kannustettava kansallisiin ja alakohtaisiin uudistuksiin elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja oltava merkittävässä osassa tuettaessa tutkijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta. Haluaisin tähdentää tämänpäiväisessä keskustelussa ETV:n myötä kuvaan tullutta uutta tekijää: arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tunnustamista. Nämä muuttavat lähestymistapaamme arviointiin, joka on perinteisesti perustunut koulutuksen kestoon tai oppilaitoksen lajiin ja jossa nyt korostuvat suoritus, tietämys, taidot ja pätevyys.

Haluan kiittää työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittelijänä toiminutta kollegaa Mannia siitä työstä, jonka hän on tehnyt eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista koskevassa mietinnössään, ja paikalla olevaa Euroopan komission jäsentä Figeľiä, joka vastaa koulutuksesta, kulttuurista ja monikielisyydestä, sekä hänen tiimiään, joka on laatinut poliittisen asiakirjan. On iloinen uutinen, että Euroopan komissio tuki 5. syyskuuta pitämässään kokouksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotusta suositukseksi eurooppalaisen elinikäisen oppimisen tutkintojen viitekehyksen perustamiseksi. Uskon, että Euroopan parlamentti hyväksyy Mannin mietinnön tässä täysistunnossa ja antaa meille mahdollisuuden keskustella uudesta komission asiakirjasta, joka koskee eurooppalaisten tutkintojen viitekehystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská, PPE-DE-ryhmän puolesta. (SK) Katson, että EU:n tärkeä tehtävä on säätää Euroopan unionin lainsäädäntöä, jossa parannetaan virallisesti ja epävirallisesti liiketoimintaympäristöä koskevia sääntöjä. Inhimillinen pääoma on keskeinen tekijä siinä ympäristössä. Niinpä elinkeinoelämän järjestöt kuvaavatkin ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa direktiiviä Euroopan unionin tärkeimmäksi toimeksi tällä kaudella.

Toinen merkittävä kehitysvaihe, joka ansaitsee erityistä huomiota, on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustaminen. Viitekehyksen tulisi varmistaa avoin suhtautuminen koulutukseen riippumatta siitä, millä menetelmällä tutkinnot on hankittu. Tahdon kiittää myös uutta seikkaa eli virallisen ja epävirallisen oppimisen tunnustamista, johon sisältyy myös ammattikokemuksen hankkiminen. Tässä suhteessa haluan kiittää kollegoitani eli esittelijä Mannia sekä valmistelijoita Gaľaa ja Zappalàa johdonmukaisesta mietinnöstä. Yhdyn heidän suositukseensa, jonka mukaan viitekehyksen perustekijän muodostavaa kahdeksantasoista asteikkoa on yksinkertaistettava ja selvennettävä.

Vaikka eurooppalainen tutkintojen viitekehys onkin vapaaehtoinen väline, uskon sen myötä syntyvän järjestelmän, joka rinnan kansallisten tutkintojen viitejärjestelmien kanssa auttaa puuttumaan Euroopan unionin työmarkkinoiden esteisiin. Olen varma, että myös liike-elämä arvostaa tätä Euroopan komission aloitetta, sillä se helpottaa erilaisten kansallisten pätevyystodistusten ymmärtämistä, ja työnantajat voivat käyttää eurooppalaista tutkintojen viitekehystä vertailun työkaluna valitessaan palvelukseensa pitkälle koulutettua henkilöstöä koulutuksen, taitojen ja osaamisen perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen myötä Euroopan unioni saa työkalun, jossa on varmasti parantamisen varaa mutta joka on varsinainen avain liikkuvuuden kehittämiseen Euroopan unionin sisällä.

Yritysten ja Euroopan unionin kansalaisten liikkuvuus avaa todellakin uudet työmarkkinat koko yhteisöön. Kaikille EU:n työntekijöille, olivatpa he insinöörejä, teknikoita tai käsityöläisiä, ammattitutkinnot ovat ainoa todellinen takuu heidän arvostaan työmarkkinoilla niin kotimaassa kuin yhteisön alueellakin.

Samalla tavoin kuin yhteisvaluutta euro on yhteinen arvo, joka takaa talouden joustavuuden ja integroitumisen yhteisöön, me tarvitsemme yhteisen, Euroopan työmarkkinoilla tunnustetun arvon ammattipätevyyksille. Sekä yritykset että työntekijät tarvitsevat tunnustettujen ammattipätevyyksien tuomaa yhteistä arvoa. Yrityksille tutkinnot takaavat työntekijän osaamisen tason ja hänen soveltuvuutensa tehtävään; työntekijälle ne takaavat ja osoittavat pätevyyden tasoa kaikkialla Euroopan unionissa. Kansallisista perinteistämme riippumatta todistus vahvistaa aina henkilön kykenevyyden ryhtyä työhön ja käyttää siihen tarvittavia taitoja. Tämä kyky on hankitun tiedon hedelmä, olipa se hankittu koulutuksen tai työkokemuksen avulla.

Haluan korostaa, että eräissä jäsenvaltioissa on edistytty hankitun kokemuksen kelpuuttamisessa. Näin täydennetään koulutusta, kuten täällä todettiin. Pitkällä aikavälillä kyseinen prosessi on sisällytettävä eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, jonka on niin ikään avauduttava kaikenlaisille tunnustamisen muodoille. Seuraavassa vaiheessa on saatava työmarkkinaosapuolet tietoisiksi prosessista ja osallistumaan siihen oikopäätä, jotta ETV otetaan huomioon työehto- ja muissa sopimuksissa ja jotta aito sosiaalinen takuu voidaan yhdistää työmarkkinoiden joustoihin.

Arvoisa puhemies, työllisyyden todellinen arvo näkyy työsopimuksina ja palkkanauhoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuten tänä iltana on moneen kertaan todettu, koulutuksesta ja koulutuspolitiikasta on päätettävä kansalliselta pohjalta. Näin asioiden tulee jatkossakin olla. Kuten tämänpäiväinen keskustelu niin ikään osoittaa, vireillä on monia yhteisiä aloitteita, joilla halutaan kehittää koulutusta Euroopan unionissa vaihdon ja yhteistyön kautta. Nämä ovat kunnollisia aloitteita, ja on tärkeää, että ne tulevat laajojen väestöpiirien tietoon.

Me Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä voimme vilpittömästi tukea eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen eli kansan suussa ETV:n perustamista. Viitekehyksen tarkoituksena on edistää jo hankittujen tutkintojen tunnustamista ja käyttömahdollisuuksia ja helpottaa tällä tavoin kaikkien pääsyä elinikäisen oppimisen piiriin. Se, että tähän yhteistyöhön osallistuu 32 maata, mahdollistaa laajan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kehittämisen Euroopassa. Jo se, että viitekehyksessä keskitytään aiemmin hankittuihin tutkintoihin, on tärkeä läpimurto. Huomio kiinnitetään tuloksiin ja todellisiin kykyihin, ei pelkästään siihen, millä tavoin kyvyt on hankittu. Näin otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopassa vallitsevat kovin erilaiset koulutusjärjestelmät, varsinkin ammatillisen koulutuksen osalta, ja toisaalta asetetaan yhteisiä tavoitteita. Haluan tähdentää tässä yhteydessä kollega Mannin vetoomusta, että meidän tulisi keskittyä entistä enemmän ammatilliseen koulutukseen, myös jatkokoulutukseen. Meidän ei pidä keskittyä pelkästään korkeakouluopetukseen.

Lisäksi on tärkeää saada järjestelmä, joka ei ole turhan monimutkainen. Sen on oltava yksinkertaisempi ja selvempi kuin valmisteluasiakirjassa ehdotettiin. Jos ETV:n halutaan onnistuvan, on tärkeää, että kaikki maat osallistuvat siihen vapaaehtoisesti ja esittelevät, kuten komission jäsen ehdotti, omat kansalliset – tai tarvittaessa alueelliset – viitekehysjärjestelmänsä tutkintojen arviointiin. On tärkeää, että jatkamme koulutuksen laadun arvioinnissa tähän mennessä rakennetulta pohjalta ja vältämme tarpeettoman byrokratian muodostumisen. Se ei ole helppoa, mutta me määrittelemme itsellemme kunnianhimoisia tavoitteita tänä iltana.

 
  
MPphoto
 
 

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, on varmasti oikein hyvä asia, että neuvosto ja komissio kantavat huolta koulussa, työelämässä tai vapaa-ajalla hankittujen taitojen, kykyjen ja pätevyyksien vastavuoroisesta tunnustamisesta mahdollisimman laajasti. Haluan niin ikään ilmaista suuren kunnioitukseni kollega Mannia kohtaan, sillä hänen ehdotuksensa ansaitsevat tukemme, erityisesti ehdotus ammatillisen koulutuksen huomioimisesta nykyistä merkittävämmin akateemisen koulutuksen ohella.

Käytettävissäni olevan minuutin puitteissa tahdon mainita vielä lyhyesti tutkintojen tunnustamisen aiheuttamista ongelmista. Suurin vaikeus on, että tiedot ja taidot ovat aineettomia hyödykkeitä ja sellaisina erittäin hankalia normittaa ja mitata. Koulussa erittäin hyvin menestyneet eivät esimerkiksi useinkaan etene nykyisessä työelämässä, koska koulussa mitatut ja arvioidut pätevyydet ovat usein kovin erilaisia. Jos ihmisten halutaan onnistuvan työelämässä, he tarvitsevat ennen kaikkea emotionaalisia, luovia ja sosiaalisia pätevyyksiä, siekailematonta rohkeutta, innostuneisuutta, käytännöllistä älykkyyttä, sisua ja stressinsietokykyä. Tällaisia ominaisuuksia ei erityisesti peräänkuuluteta tai rohkaista kouluissa, eikä sellainen olisi kyllä mahdollistakaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Guntars Krasts, UEN-ryhmän puolesta. (LV) Haluan aluksi kiittää esittelijää erittäin hyvin laaditusta ja tasapainoisesta mietinnöstä. Minulla ei ole epäilystäkään, etteivätkö tehokkaasti toimivat Euroopan unionin työmarkkinat olisi pelkästään ajan kysymys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on tärkeä askel siihen suuntaan, luohan se ennakkoedellytykset yhtenäisten työmarkkinoiden muodostumiselle ja yhtenäiselle koulutusympäristölle. En epäile hetkeäkään, että tutkintojen vertailtavuus paitsi tukee työvoiman liikkuvuutta myös muuttaa työmarkkinoiden luonnetta jakamalla työvoimaa tosiasiallisesti. Tutkintojen viitekehys loisi nykyistä huomattavasti tiiviimmät yhteydet jäsenvaltioiden kansallisten koulutusjärjestelmien ja Euroopan unionin työmarkkinoiden vaatimusten välille. Nämä toimet liittyvät tiiviisti Lissabonin strategiaan ja Lissabonin tavoitteisiin. Uusin laajentuminen loi ennennäkemättömän työvoiman liikkuvuuden kasvun Euroopan unioniin. Työnhakijat ovat matkustaneet monista Keski- ja Itä-Euroopan valtioista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin – niihin ainoisiin vanhoihin jäsenvaltioihin, jotka avasivat työmarkkinansa rajoituksitta. Nykyinen tilanne on nimittäin ainutkertainen ainakin eurooppalaisten tutkintojen vertailtavuustarpeen kannalta. Merkittävät erot palkoissa ovat houkuttaneet tuhansia pitkälle koulutettuja Keski- ja Itä-Euroopan työnhakijoita ottamaan vastaan yksinkertaisia työtehtäviä, joissa alhainen pätevyystaso riittäisi. Irlannin yritys-, kauppa- ja työllisyysministeriön jokin aika sitten teettämästä tutkimuksesta ilmeni, että useimmat työntekijät ovat ammattipätevyyttään heikommissa asemissa. Merkittävä määrä korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä on työpaikoissa, joihin tarvitaan vain muutaman tunnin pohjakoulutus. Kyse on täysin erilaisten koulutusjärjestelmien vertailun vaikeudesta. Kyse on resursseista, jotka ovat yhtäältä pois niiltä valtioilta, joista työntekijät ovat lähtöisin, ja jotka toisaalta jäävät käyttämättä niissä valtioissa, joissa työntekijät eivät pysty hyödyntämään ammattikoulutustaan. Toivon, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys kannustaa niitä jäsenvaltioita, joiden välillä työvoima liikkuu aktiivisesti, ryhtymään tienraivaajiksi viitekehyksen käytännön toteuttamisessa ja tutkintojen vertaamisessa ja että kyseiset jäsenvaltiot eivät jää ainoiksi. Kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Tadeusz Masiel (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella kollega Mannia kiintoisasta mietinnöstä. Liikkuvuus kuuluu yhteisen Euroopan periaatteisiin. Opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuus saadaan aikaan vain, jos todistusten ja tutkintojen tunnustamiseen liittyvät ongelmat ratkaistaan lopullisesti. Tämä edellyttää, että Euroopan unioni määrittelee eurooppalaiset tutkintojen viitekehykset. Bolognassa, Barcelonassa, Kööpenhaminassa ja Maastrichtissa alulle pantua työtä on jatkettava. Meidän on varmistettava, että muista unionin maista tulevat työntekijät eivät enää kuule paikallisilta hallintoviranomaisilta, että töitä kyllä olisi, mutta heidän tutkintojaan ei hyväksytä.

ETV parantaa ammatillisen koulutuksen laatua kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Sen avulla pystytään vastaamaan globalisoitumisen haasteisiin ja parantamaan kilpailukykyä työmarkkinoilla. Asiaan liittyy myös merkittävä psykologinen ulottuvuus. Henkilön ammatillisessa tai akateemisessa tutkintotodistuksessa vahvistetun pätevyyden tunnustaminen tarkoittaa, että tunnustamme kyseisen ihmisen ponnistelut koulutuksen hankkimiseksi. Vastaavasti kieltäytyminen henkilön suorittaman tutkinnon tunnustamisesta päteväksi toisessa jäsenvaltiossa sisältää syrjintää ja halveksuntaa.

Emme saa antaa johtaa itseämme harhaan. ETV ei ole yksioikoinen asia. Samankin maan korkea-asteen oppilaitokset ja ammattikoulutuskeskukset pääsevät sopimukseen usein varsin nihkeästi, joten ei liene yllättävää, että sama toistuu Euroopan unionin tasolla. Siksi päätöksen on oltava poliittinen, koko Euroopan unionia koskeva, eikä pelkästään teoreettinen. Esimerkiksi puolalainen muurarintodistus olisi tunnustettava Saksassa, ja saksalainen todistus Puolassa. Oxfordin tutkinto psykologiassa olisi tunnustettava kaikkialla, ja saman tulisi koskea minkä tahansa pienemmän maan tuntemattomamman yliopiston myöntämää psykologian tutkintoa. Paikallisten ammattikuntien järjestöjen ei saisi antaa vastustaa järjestelyä. Silti esimerkiksi Belgiassa ei ole edes toimivaltaista viranomaista, joka voisi arvioida itsensä työllistäneiden puolalaisten maalarien tai muurarien pätevyyksien kelpoisuutta. Tämän seurauksena kaikki eivät voi tehdä kaikkia töitä.

Kysymys ETV:stä on erityisen tärkeä uusien jäsenvaltioiden kansalaisille. Juuri he tarjoavat ammatillisia tutkintopätevyyksiään – eivät niinkään pääomasijoituksiaan – muiden jäsenvaltioiden käyttöön lähitulevaisuudessa. Pääomasijoituksia varten on jo yhteinen nimittäjä, euro.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Matsouka (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan unionilla on tosiaan ollut historiansa aikana vastassa monia haasteita ja vakavia uhkia, kuten työllisyys, köyhyys ja työpaikkojen epävarmuus. Nämä huolestuttavat kehityssuuntaukset, jotka vievät kohti sosiaalista syrjäytymistä, eivät kuitenkaan ole mikään ehdoitta toteutuva ennustus, joka meidän tulisi hyväksyä kohtalonuskoisesti. Ratkaisuja on etsittävä, mutta muualta kuin niistä näkemyksistä, joiden mukaan kilpailukyky on toteutettava jättämällä työllisyys oman onnensa nojaan.

Kunnioittamalla eurooppalaisia arvojamme ja sosiaalisia painotuksiamme ja pitämällä tietoa aina keskeisenä voimavarana voimme jatkaa kehityksen tiellä, kun muistamme, että taloudellisen toiminnan globalisoituminen, yhteiskunnallinen edistys ja ympäristönsuojelu perustuvat uusien taitojen jatkuvaan kehitykseen ja uusien tekniikoiden hyödyntämiseen.

Jos kehitämme tutkimuskeskuksista innovaation ja ammattikokemuksen hankinnan peruspilareita, onnistumme toteuttamaan tehokkaan elinikäisen oppimisen joka ikisen kansalaisen eduksi. Työntekijöiden uusien taitojen on vastattava yhteisiä eurooppalaisia arviointiperusteita, jolloin heidän kehityspotentiaalinsa laajenee entisestään.

Tätä taustaa vasten ja lukuisilla ammattialoilla ja eri alueilla vakiintuneiden tapojen kunnioituksen nimissä meidän on määriteltävä selkeästi, yksiselitteisesti ja yhtenäisesti eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pääsuunta ja tulevaisuudennäkymät ja otettava sen keskipisteeseen yhteiskunnan eikä kaupan etu.

Lopuksi haluan vielä kiittää kollega Mannia.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Eurooppalaiselta sisällöltään vankemman alueen perustamisessa haasteellista ei ole pelkästään keskustelu vaan mietintö itsessään ja tutkintoja Euroopassa ympäröivä ilmapiiri. Tarkoittaahan tämä sääntöjä ja normeja, joilla vakiinnutetaan tietty laatu ja sitä kautta liikkuvuus kansalaisille.

Haluankin korostaa monia koko asian kannalta tärkeitä näkökohtia. Yksi niistä liittyy sellaisen alueen luomiseen, jossa ei ole kyse pelkästään ensiopetuksen, korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuudesta ja laadusta vaan myös koulutuksen seurannasta, jatkokoulutuksesta tai elinikäisestä oppimisesta sekä virallisen ja epävirallisen koulutuksen tunnustamisesta. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys kehittyy juuri tähän suuntaan. Toiseksi se muodostaa jatkon tähänastisille toimillemme: täällä parlamentissa hyväksytty europassi auttaa tutkintojen tekemisessä entistä avoimemmiksi, mutta tutkintojen viitekehys toimii tehokkaasti myös tutkintojen vastaavuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja edistää tällä tavoin niiden siirrettävyyttä. Tämä on erittäin merkittävä muutos.

Jos onnistumme hyväksymään viitekehyksen lopullisesti, se tarjoaa hyvät puitteet työnantajille ja työntekijöille sekä koulutuksen tarjoajille, sillä se käynnistää toimet tällä alalla ja pakottaa samalla kohentamaan laatua. Avoimuus on laadukkaamman koulutuksen edistämisen ehto. Jäsen Jensen puhui 32 valtiosta. Uskon, että niiden määrä vielä vähitellen kasvaa, kunhan me onnistumme kehittämään Kööpenhaminan ja Bolognan prosesseja ja tarjoamaan uskottavuutta, korkeita normeja ja taattuja laatuparametrejä. Olen vakuuttunut, että tämä hyödyttää EU:ta kokonaisuutena sekä sen kansalaisia ja toimielimiä. Uskon, että tästä on hyötyä varmistaessamme, ettei esimerkiksi puolalaista tai muunkaan maalaista putkimiestä koeta uhkaksi vaan erittäin tärkeäksi tekijäksi liikkuvuuden ja kilpailukyvyn edistämisessä yhteisessä Euroopan unionissa. Jatketaan hyvää työtä tämän tutkintojen viitekehyksen tiimoilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

 
Päivitetty viimeksi: 28. marraskuuta 2006Oikeudellinen huomautus