Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/0125(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0282/2006

Keskustelut :

PV 12/10/2006 - 3
CRE 12/10/2006 - 3

Äänestykset :

PV 12/10/2006 - 7.23
CRE 12/10/2006 - 7.23
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 30/11/2006 - 8.7
CRE 30/11/2006 - 8.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0415
P6_TA(2006)0510

Puheenvuorot
Torstai 12. lokakuuta 2006 - Bryssel EUVL-painos

3. Euroopan unionin perusoikeusviraston perustaminen – Perusoikeusvirasto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa koskeva toiminta) (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

- Kinga Gálin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0306/2006) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (KOM(2005)0280 – C6-0288/2005 – 2005/0124(CNS))

ja

- Magda Kósáné Kovácsin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0282/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston valtuuttamisesta harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla (KOM(2005)0280 – C6-0289/2005 – 2005/0125(CNS)).

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, tänään on saavutettu merkittävä vaihe komissiolle ja parlamentille erittäin tärkeän säännöksen arvioinnissa. Ensinnäkin kyseinen aloite hyväksyttiin yhteisen päätöksenteon poissulkevan virallisen menettelyn mukaisesti, ja sen käsittelyä jatkettiin erittäin tiiviissä poliittisessa yhteistyössä parlamentin kanssa. Kolmikantamenettely, jonka avulla olemme monesti päässeet yhteisymmärrykseen, on itse asiassa poliittinen ratkaisu. Vaikka kyseessä ei institutionaaliselta ja juridiselta kannalta valitettavasti olekaan virallinen yhteispäätösmenettely, olemme tämän poliittisen ratkaisun avulla kyenneet toistaiseksi erinomaiseen yhteistyöhön.

Kiitän esittelijöitä Gália ja Kósáné Kovácsia hyödyllisestä yhteistyöstä. Olemme päässeet yksimielisyyteen monista kohdista, ja toivon, että myös muutamat ratkaisematta jääneet kohdat pystytään selvittämään vuoden loppuun mennessä, jotta perusoikeusvirasto vihdoin vuonna 2007 aloittaa toimintansa, kuten Eurooppa-neuvosto ja parlamentti ovat usein toistaneet ja kuten komissio toivoo.

Edellisen ja kaikesta huolimatta erittäin hyödyllisen kolmikantakeskustelun jälkeenkin on vielä pohdittava ja hiottava joitakin seikkoja. Aiheisiin, joita käsittelin viime viikolla Luxemburgissa pidetyssä sisäministereiden neuvoston kokouksessa ja äskettäisessä tapaamisessani Euroopan neuvoston pääsihteerin kanssa, kuuluu kolme peruskysymystä.

Ensimmäinen kysymys koskee nimenomaan uuden viraston ja Euroopan neuvoston välisiä suhteita. Komission, minun itseni ja varmasti Euroopan parlamentinkin aikomuksena on estää tulevan viraston ja Euroopan neuvoston päällekkäinen toimivalta. Euroopan neuvosto tekee jo nyt erinomaista työtä perusoikeuksien suojelun ja edistämisen puolesta. Olen vakaasti sitä mieltä, että yhteistä tavoitetta voidaan edistää toisaalta luomalla toimiva suhde viraston ja Euroopan neuvoston välille ja toisaalta kummankin toimiessa oman vastuualueensa rajoissa.

Viraston päätehtävä on valvoa ja seurata yhteisön lainsäädännön noudattamista ja koota siihen liittyvää aineistoa ylittämättä näitä toimivaltuuksia. Ensimmäiseksi on siis varmistettava Euroopan neuvoston toimivallan ehdoton kunnioittaminen ja yhteistyöhalukkuus. Toinen kohta liittyy viraston toimivallan ja tehtävien maantieteelliseen kattavuuteen. Muistanette, että alkuperäisen kannan mukaan maantieteellinen kattavuus rajoittui vain EU:n jäsenvaltioihin. Pian ilmeni kuitenkin selvästi tarvetta laajentaa vastuualuetta ehdokasvaltioihin eli niihin valtioihin, jotka ovat jo – vaikkakin hyvin eri tahtiin – liittymässä Euroopan unioniin.

Lisäksi on vielä vakava ongelma, joka koskee liittymistä valmistelevia maita eli mahdollisia ehdokasmaita. Tämä on äärimmäisen tärkeä käsite, jolla tarkoitetaan Euroopan kannalta keskeistä maantieteellistä aluetta eli Länsi-Balkania. Toiset näistä maista neuvottelevat Euroopan unionin kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta ja toisten kanssa sellainen on jo voimassa. Nämä sopimukset sisältävät muun muassa perusoikeuksien suojeluun liittyvää äärimmäisen arkaluonteista aineistoa. Tästä syystä neuvosto kannattaa tänään käsiteltyyn asiakirjaan sisältyvää ehdotusta soveltamisalan laajentamisesta kyseisiin maihin.

Jotkut jäsenvaltiot ovat suhtautuneet tähän varauksellisesti, ja Euroopan neuvosto on esittänyt voimakkaita huolenilmauksia, joista minulla on velvollisuus ilmoittaa. Katson kuitenkin, että on mahdollista löytää tyydyttävä kompromissiratkaisu, joka ei missään tapauksessa estä sitä, että nämäkin maat kuuluisivat viraston toimivaltaan. Tällaisessa kompromissiratkaisussa otettaisiin huomioon jopa se, että kyseinen virasto, jonka vastuulle kuuluvat uusien toimivaltuuksien lisäksi jo kaikki Wienin keskuksen toimivaltuudet – rasismi, muukalaisvastaisuus ja antisemitismi – voisi ainakin aluksi parhaiten keskittyä Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja ehdokasmaihin. Siksi on suositeltavaa, ettei jätetä pois laskuista mahdollisuutta ottaa huomioon liittymistä valmistelevat maat, mutta on silti pidettävä mielessä toisaalta Euroopan neuvoston ja toisaalta joidenkin vaikutusvaltaisten jäsenvaltioiden vaatimukset. Jälkimmäiset nostivat tämän kysymyksen virallisesti esiin neuvoston kokouksessa Luxemburgissa. Tätä asiaa on vielä pohdittava.

Kolmas ja viimeinen kohta liittyy niin kutsuttujen "kolmannen pilarin" asioiden eli poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön mukaan ottamiseen. Komissio ja minä itse olemme alusta alkaen kannattaneet suunnitelmaa tämän aiheen sisällyttämisestä kyseisen viraston toimialaan, ja myös parlamentin mielestä tämä on paras ratkaisu. Nähdäkseni olisi varsin hankalaa joutua selittämään Euroopan kansalaisille, että olemme perustamassa perusoikeuksien edistämisestä ja puolustamisesta vastaavaa virastoa, ja jättää sitten kyseisten valtuuksien soveltamisalan ulkopuolelle poliisiyhteistyötä ja oikeustoimia koskevat näkökohdat. Niiden osalta on varmistettava puolueettomasti esimerkiksi syytettyjen ja oikeuteen haastettujen henkilöiden perusoikeuksien ehdoton noudattaminen. Kuten tiedätte, myös oikeusperustaan liittyy ongelmia, joihin en nyt kuitenkaan puutu poliittisista syistä. Jos tämän viraston on määrä hyödyttää kansalaisia, sen soveltamisalaan on jollain tavoin sisällytettävä "kolmanteen pilariin" kuuluvat asiat.

Meidän tehtävämme on löytää hyväksyttävä ratkaisu, mutta mielestäni päätöstä "kolmannen pilarin" asioiden mukaan ottamisesta ei sen takia pidä lykätä siihen asti, kunnes virasto on jo perustettu. Päätöksen lykkääminen merkitsisi päätöksen tekemättä jättämistä, ja mielestäni se olisi virhe. Kuten tiedätte, neuvostossa jotkut suuret EU:n jäsenvaltiot ovat jokseenkin haluttomia hyväksymään tätä lisäystä ja sanovat sen johtuvan perustuslakia koskevista sisäisistä ongelmista. Henkilökohtaisesti katson, että nämä ongelmat ovat ratkaistavissa ja että nimenomaan tässä kysymyksessä parlamentilla voi olla hyvin merkittävä poliittinen rooli.

Lopuksi esitän toivomuksen, että neuvosto hyväksyy kompromissiratkaisun ansiosta asiakirjan, josta ei tosin ole tehty virallista yhteistä päätöstä mutta joka voi olla osoitus parlamentin, neuvoston ja komission yhteistoiminnasta. Hyvät parlamentin jäsenet, tämä saattaisi kenties olla ensimmäinen tapaus, jossa yhteinen poliittinen tahto on saanut meidät luopumaan säännöistä, jotka eivät salli virallista yhteispäätösmenettelyä, ja olemmekin itse asiassa tehneet yhteisen poliittisen päätöksen. Sen lisäksi, että viraston tulevaisuus on tämän ratkaisun ansiosta epäilemättä vakaammalla pohjalla, keskustelumme tästä aiheesta voisi myös toimia hyvänä esimerkkinä monille muille aloille, joihin ei valitettavasti ole vielä sovellettu yhteispäätösmenettelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kinga Gál (PPE-DE), esittelijä. – (HU) Minulla on ollut kunnia osallistua tähän prosessiin, joka osoittaa, – kuten komission jäsen Frattini juuri puheenvuoronsa lopussa totesi – että tuloksekasta yhteistyötä voidaan tehdä ilman muodollisuuksiakin, jos yhteistä tahtoa löytyy.

Perusoikeusviraston perustamisesta on väitelty useaan otteeseen. Tämän mietinnön hyväksymisestä käytiin monen monituista uuvuttavaa keskustelua. Erityiskiitokset kuuluvat komission jäsenelle Frattinille, puheenjohtajavaltio Itävallalle ja puheenjohtajavaltio Suomen suhtautumistavalle.

Koko prosessin ajan parlamentti on järkähtämättä pitänyt kiinni kannastaan, jonka mukaan nykyistä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskusta on välttämätöntä muuttaa sen toimivaltuuksien laajentamiseksi kaikkien perusoikeuksien alalle. Meidän on oltava valppaina tällä alalla, kuten perusoikeuksien loukkaukset uusissa jäsenvaltioissa yhä selvemmin osoittavat. Lisäksi tarvitsemme puolueetonta tietoa luotettavista hallituslähteistä ja hallituksista riippumattomista lähteistä, tutkimuskeskuksilta ja useilta kansalaisyhteiskunnan osapuolilta, kuten uskonnollisilta järjestöiltä, ja meidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä perusoikeuksien puolustamiseksi.

Perusoikeusviraston perustamissuunnitelmat ovat herättäneet ja herättävät yhä keskustelua Euroopan neuvoston parlamentaarisessa edustajakokouksessa. Asiakirjassa, josta pian äänestetään, osoitetaan kunnioitusta Euroopan neuvoston työlle ja myönnetään sen tarpeellisuus ja merkitys, ja siinä on otettu huomioon kyseisen elimen huomautukset, joiden mukaan viraston työn ei pitäisi millään tavoin mennä päällekkäin Euroopan neuvoston nykyisen työn kanssa. Pikemminkin sen rakenteiden ja verkoston pitäisi tukea Euroopan neuvostoa ja ennen kaikkea EU:n päätöksentekoelimiä eli neuvostoa, parlamenttia ja komissiota.

Hyväksyttäväksi ehdotettu asiakirja on tervetullut kompromissi. Samalla parlamentti on pitänyt kiinni alkuperäisestä kannastaan, sillä neuvosto ei ole vielä päässyt yhteisymmärrykseen eräästä olennaisesta kohdasta. Mielestämme on täysin selvää, että halutaan perustaa tehokas organisaatio eikä pelkkää näyttelyesinettä, sillä jälkimmäisessä tapauksessa rahat menisivät hukkaan. Olen tästä asiasta samaa mieltä niiden kanssa, jotka eivät antaisi tukeaan turhille organisaatioille, ja siksi viraston toimivaltuuksia on väistämättä laajennettava tiedonsaantiin, tiedonkeruuseen ja kolmanteen pilariin kuuluvista kysymyksistä annettaviin selvityksiin. Kuten päivästä toiseen näemme, kaikkein huolestuttavimmat asiat nousevat esiin juuri poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Tarkoitan esimerkiksi lapsi- ja naiskauppaan liittyviä erityisongelmia.

Siksi haluamme saada neuvoston kanssa aikaan asianmukaisen kompromissin. Tästä syystä lykkäämme lopullista äänestystä ja palautamme mietinnön komissioon siinä toivossa, että neuvosto suhtautuu vakavasti omaan päätöksensä, joka koskee 1. tammikuuta 2007 olevaa määräaikaa. Äänestämällä kompromissitarkistusten eli tämän pitkällisen prosessin kuluessa neuvottelemansa sovittelevan sanamuodon puolesta parlamentti haluaa muistuttaa painokkaasti koko asiakirjan sisällön merkityksestä sekä huomauttaa neuvostolle, että jatko riippuu nyt siitä.

Äänestettävässä asiakirjassa on viittauksia perusoikeuskirjaan ja perustamissopimuksen 7 artiklaan, sillä parlamentti voi olla mukana perustamassa vain sellaista virastoa, joka on ratkaisevan tärkeä ja tehokas elin ja josta voi tulla osa EU:n ratkaisumallia. Jatkuvasti ilmenee uusia perusoikeuksiin liittyviä ongelmia, jotka vaativat huomiota ja ratkaisukeinoja.

Ratkaisun on löydyttävä ääntemme avulla, ja meidän on osoitettava selvästi, että Euroopan kansalaiset haluavat meidän perustavan tehokkaan, riippumattoman ja silti vastuullisen organisaation. Kiitos avustanne ja tuestanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Magda Kósáné Kovács (PSE), esittelijä. (HU) Neuvoston päätös, jossa kehotetaan komissiota esittämään ehdotus perusoikeusviraston perustamisesta ja valtuutetaan se kyseiseen tehtävään, on nyt päässyt lapsenkengistään. Kolmen vuoden jälkeen meistä vaikuttaa kuitenkin edelleen siltä, etteivät jäsenvaltiot ole päässeet yksimielisyyteen tietyistä peruskysymyksistä.

Kolmen toimielimen välinen yhdenmukaistamisprosessi oli meille hyvin tärkeä, hauska ja opettavainen kokemus. Se oli osoitus parlamentin, komission ja nykyisen puheenjohtajavaltion edustajien kyvystä päästä yhteisymmärrykseen tärkeimmistä kysymyksistä, vaikka neuvoston koko jäsenistö ei vielä olekaan saavuttanut tällaista yhteisymmärrystä. Tämä tehokas yhdenmukaistaminen saa minut huomattavan luottavaiseksi ja toiveikkaaksi, vaikka se koskeekin tavallaan tulevaisuutta.

Valmistelutoimien yhteydessä sovimme kaikkein tärkeimmistä vaatimuksista. Tässä vaiheessa muistutan mieliin vain pääasiat: yhteinen tahtomme on, että tämä toimielin on riippumaton, vastuullinen ja tehokkaasti organisoitu ja että sen työ on avointa, jotta se lisää kansalaisten luottamusta EU:n toimielinten työtä kohtaan.

Olemme hyväksyneet myös sen toimivallan pääperiaatteet, sillä kuten jäsen Gál totesi, pidämme yhdessä kiinni siitä, että viraston on keskityttävä pääasiassa jäsenvaltioihin ja niiden toimielimiin. Viraston on voitava ilmaista kantansa perusoikeuksia koskevasta EU:n lainsäädännöstä, ja sillä on oltava toimivalta valvoa kolmansia maita määrätyllä tarkkarajaisella maantieteellisellä alueella, sillä emme halunneet riistää virastolta sen pääasiallista vastuualuetta eli Euroopan yhteisöä.

Tehtäväni oli esittää parlamentille neuvoston päätöslauselmaluonnos, joka on herättänyt laajaa keskustelua, sillä edelleenkään ei ole täyttä yhteisymmärrystä siitä, pitäisikö virastolla olla muuta kuin ensimmäiseen pilariin kuuluvaa toimivaltaa. Ilmoitan kollegoilleni, että alkuperäisessä suunnitelmassa kannatimme viraston toimivallan laajentamista toiseen pilariin kuuluvien järjestöjen valvontaan. Koska vaikutti siltä, että tässä asiassa ei päästä sopuun, peruin esittelijänä nämä ehdotukset ennen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa toimitettua äänestystä.

Monet meistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että viraston merkitys vähenisi, jos estäisimme sen toimivallan laajentamisen kolmanteen pilariin. Tästä syystä seisomme vankasti ratkaisumme takana, vaikka emme edelleenkään ole hylänneet ajatusta kompromissista, toisin sanoen molemminpuolisesta kompromissista. Haluankin esittää kiitokseni puheenjohtajavaltioille Itävallalle ja Suomelle ja ennen kaikkea varapuheenjohtaja Frattinille, jonka määrätietoisuus ja tehokkuus auttoivat meitä saavuttamaan lopullisen ratkaisun.

Pyydän kollegoitani tukemaan kansalaisvapauksien valiokunnan esittämiä ehdotuksia sekä niihin tehtyjä tarkistuksia. Myöhemmin siirrämme toimivallan takaisin komissiolle, sillä komissio päättää ehdotusten esittämisestä neuvostolle, jossa toivomme niiden saavan tarvittavan kannatuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Cem Özdemir (Verts/ALE), ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, muistutan parlamentille jälleen kerran, että tämänpäiväinen keskustelu sai alkunsa neuvoston joulukuussa 2004 tekemästä päätöksestä. Siksi keskustelemme tänään perusoikeusvirastosta, eikä neuvosto voi tällä kertaa vaivihkaa liueta aihetta koskevasta keskustelusta teeskentelemällä koko ajan, että parlamentin jäsenet haluavat järjettömästi lisätä EU:n byrokratiaa ja ettei asialla ole mitään tekemistä Euroopan unionin kansalaisten etujen kanssa.

Korostettakoon myös, että parlamentti on käynnistänyt sekä komission että neuvoston kanssa perusoikeusvirastoa koskevat neuvottelut, joissa se on pyrkinyt rajaamaan tarkasti viraston toimeksiannon. Korostan vielä kerran, mistä tässä kaikessa on kyse. Kukaan parlamentissa ei halua päällekkäisiä toimintarakenteita, ja olemme päässeet keskinäiseen kompromissiin siitä, että viraston toimeksiannossa edellytetään sen keskittyvän perusoikeuksien suojeluun jäsen- ja ehdokasmaiden lisäksi niissä maissa, joiden kanssa EU on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. Jäsenvaltioiden kuulemista varten on tehty tarvittavat järjestelyt.

Haluan vielä kerran tehdä selväksi, että laatimassamme luonnoksessa otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan neuvoston edut. Lopuksi haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää jäsen Gália ja jäsen Kovácsia vielä kerran heidän tekemästään työstä.

Nyt on neuvoston vuoro tarttua toimeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jutta Haug (PSE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, käytän puheenvuoron budjettivaliokunnan puolesta, mikä tarkoittaa aina sitä, että on kiinnitettävä enemmän huomiota rahaan kuin mietinnön varsinaiseen aiheeseen. Näin ollen lausunnossani käsitellään raha-asioita eikä niinkään mietinnön sisältöä, josta parlamentin jäsenet ovat jo sanoneet kaiken tarpeellisen.

Euroopan unionin perusoikeusviraston rahoittaminen on meille todellinen ongelma. Kyseessä on kemikaaliviraston ja tasa-arvoinstituutin tapaan aivan uusi virasto, ja sen toiminta käynnistyy vuoden 2007 alusta edellyttäen, että siitä päästään yhteisymmärrykseen olettamaamme määräaikaan mennessä. Yleisesti tiedetään, että neuvosto ja parlamentti päättivät 17. toukokuuta tehdyn toimielinten sopimuksen 47 kohdassa ja komission kanssa talousarvion kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tekemänsä sopimuksen yhteydessä, että neuvoston ja parlamentin edellytetään keskustelevan uusien virastojen rahoitusjärjestelyistä ja pääsevän niistä sen jälkeen yhteisymmärrykseen.

Jo tämän vuoden heinäkuussa, ennen kesätaukoa, budjettivaliokunta kehotti neuvostoa käynnistämään neuvottelut parlamentin kanssa – valiokunta toisti kehotuksen vieläpä useaan otteeseen. Koska neuvosto ei ole toistaiseksi vastannut kehotukseemme, budjettivaliokunta on tulevaa varainhoitovuotta koskevissa keskusteluissaan nimennyt uudelleen sen budjettikohdan, jolle komissio oli antanut määritelmän "ihmisoikeusvirasto", ja tehnyt siitä "Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskusta" koskevan budjettikohdan sekä perustanut uuden kohdan, jonka määritelmä on "tiedoksi". Toivottavasti saamme pian oikeusperustan ja pystymme sen jälkeen pääsemään yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa uuden viraston rahoitustavasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, lisäyksenä jäsen Haugin puheenvuoroon voisin kenties Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta esittää muutamia virastoihin liittyviä olennaisia huomioita.

Parlamentti on vuosia torjunut byrokratiaa, päällekkäisiä rakenteita ja turhia muodollisuuksia, ja vaikka sen toiminta on aina ollut oikeutettua, se on osittain epäonnistunut yrityksissään. Samanaikaisesti kuitenkin sekä parlamentti että varsinkin neuvosto tukevat jatkuvasti uusien virastojen perustamista. Lisäksi vaaditaan uusia seurantaelimiä ja seurantarakenteita, joiden vaikutukset ovat ilmiselvät, kun tarkastellaan tilintarkastustuomioistuimen kertomusta.

EU:ssa on nyt 16 virastoa. En tiedä, ovatko ne kaikki teille tuttuja ja tiedättekö, missä ne sijaitsevat, mutta ne työllistävät nykyisin yli 2 300 ihmistä, ja niiden kokonaiskustannukset ovat nyt todennäköisesti ylittämäisillään miljardin euron rajan. Tässä on kyse 1 000 000 000 eurosta, ja kun kyseisestä määrästä 60 tai 70 prosenttia on pelkästään näiden virastojen hallintokuluja, on aivan oikeutettua ihmetellä, mitä järkeä näiden virastojen ylläpitämisessä on. Kysymyksiä herää entistä todennäköisemmin, kun käy ilmi, että osa työstä tehdään joko komissiossa, Eurooppa-neuvostossa tai jopa Euroopan parlamentissa ja että nämä kolme toimielintä voisivat hyvin hoitaa kyseiset tehtävät paremmin ja tehokkaammin. Tällainen ongelma meillä on ratkaistavana.

Tiedämme, että virastoihin liittyy väistämättä hallintokuluja ja että ne nousevat rajusti. Olen itse tutustunut lukuihin, jotka osoittavat henkilöstökulujen kasvaneen vuodessa 10–20 prosenttia ja nousevan joissakin virastoissa jopa 80–100 prosenttiin. Herääkin kysymys, kuka tarkastaa, mitä tehtäviä nämä virastot todellisuudessa hoitavat, miten ne hyödyttävät Euroopan unionin kansalaisia tai mitä lisäarvoa ne tuovat. Saattaa hyvinkin olla, että jotkut niistä – kenties monetkin – ovat tarpeettomia. Meidän pitäisi uskaltaa selvittää, miten erilaiset tehtävät voidaan jakaa paremmin ja millä tahoilla muut voisivat hoitaa ne paremmin.

Vaadinkin harkinta-aikaa ja nykyisten 16 viraston tulosten ja lisäarvon uudelleentarkastelua. Kehotan myös harkitsemaan kaikkien tarkoitustaan vastaamattomien ja muutenkin täysin hyödyttömiksi käyneiden virastojen sulkemista sen sijaan, että jatkuvasti spekuloidaan, minne perustettaisiin uusia virastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Michael Cashman, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen yhteistyöhaluisesta työskentelytavastaan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa tässä asiassa. Jäsen Pirkerin puheenvuorosta huomaatte, että jäsen Gál on joutunut tekemään omassa ryhmässään valtavasti töitä, ja kiitän häntä siitä työstä, jota hän on tehnyt saadakseen ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.

Totean ohimennen jäsen Pirkerille, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetyn sanonnan mukaan "on ryhdyttävä tuumasta toimeen". On maailman helpointa sanoa, että on "kiinnostunut" tai "sitoutunut", mutta on paljon vaikeampaa saattaa asiat loppuun ja myöntää resursseja kaikkien yhteisesti toivoman tuloksen saavuttamiseksi. Usein puhumme byrokratiasta tarkoittaessamme, ettemme halua estää ihmisiä tekemästä jotain, mitä heidän ei pitäisi tehdä. Kun tässä tapauksessa kyse on ihmisoikeuksia puolustavien tahojen valttuuksien lisäämisestä, byrokratia on aivan välttämätön ja mielestäni jopa erinomainen asia. Kustannuksista puheen ollen paljastamme jälleen tekopyhyytemme, jos sanomme pitävämme jotakin asiaa arvossa emmekä myönnä varoja sen tukemiseen. Siksi pyydän jäsen Gália jatkamaan erinomaista työtään. Luotan siihen, että pääsemme kompromissiin neuvoston kanssa, koska komissio on osoittanut haluansa tämän kompromissin alullepanemiseen.

Todettakoon myös Euroopan neuvostolle, että vaikka ymmärränkin täysin sen huolenaiheet, ei ihmisoikeuksien puolustajia voi koskaan olla liikaa, kun tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaaminen. Tämän viraston tehtävät eivät ole yhtäläiset Euroopan neuvoston tehtävien kanssa. Euroopan unionillakin on velvoitteita, joista on määrätty nimenomaan perustamissopimuksissa: Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

Olemme aivan viime kuukausina ja eritoten viime vuoden aikana todenneet poliitikkojen syyllistyvän huolestuttavaan vihanlietsontaan tietyissä osissa Euroopan unionia. Vihanlietsonnan lisäksi myös rasistisen, muukalaisvastaisen ja homofobisen väkivallan on todettu lisääntyneen, eikä neuvosto ole tehnyt mitään 6 ja 7 artiklaan liittyvää. Neuvoston toimettomuuden takia ei ole mikään ihme, että tarvitsemme viraston, joka seuraa tapahtumia, tiedottaa niistä ja antaa suosituksia sekä valvoo samalla, että joka ikinen jäsenvaltio noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan. Tämä on järkevää.

Lopuksi totean, että jos näemme yhdenkin ihmisen kimppuun hyökättävän uskonnon, sukupuolisen suuntautumisen, sukupuolen, etnisen alkuperän tai jonkin muun syyn takia ja peräydymme jättäen asian sikseen, luomme samanlaiset olosuhteet, jotka aiheuttivat toisen maailmansodan. Juuri Euroopan parlamentti perustettiin toisen maailmansodan savuaville raunioille sen lupauksen varaan, ettemme koskaan suhtautuisi välinpitämättömästi tai jättäisi puuttumatta ihmisten väliseen hirvittävään väkivaltaan

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän mielihyvin parlamentin kahta esittelijää, Gália ja Kósáné Kovácsia, erinomaisesta työstä ja kiitän myös komission jäsentä Frattinia voimakkaasta tuesta tälle menettelylle. Eilinen tyytymättömyyteni häneen matkustajarekisteritiedoista (PNR) käydyssä keskustelussa on nyt vaihtunut suureksi tyytyväisyydeksi. Olisin halunnut kiittää myös neuvostoa, mutta sen edustajat eivät tietenkään ole paikalla.

Perusoikeusvirasto ei ole mikä tahansa EU:n toimielin. Mielestäni se auttaa vakuuttamaan EU:n kansalaiset siitä, että "Brysselin virkakoneisto" ja EU:n jäsenvaltioiden hallitukset vaalivat ihmisoikeuksia pannessaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä. Näin ollen se kasvattaa luottamusta Euroopan unioniin, ja mielestäni onkin erittäin sopivaa, että Euroopan unioni antaa itselleen tällaisen 50-vuotislahjan ennen maaliskuuta 2007.

Toivon, että sen avulla saadaan loppumaan myös EU:n direktiivien "parantelu", johon jotkut hallitukset ovat kovin taipuvaisia. Saattaessaan EU:n säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä ne lisäilevät niihin asioita, jotka ovat maanneet jonkin ministeriön pöytälaatikossa. Toivottavasti tämä pysyy nyt paremmin aisoissa. On kuitenkin oleellista sisällyttää viraston toimivaltaan oikeuteen, turvallisuuteen ja poliisitoimintaan liittyviä asioita, sillä vaikka poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön sekä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin suhtauduttaisiin luonnostaankin hyvin suopeasti, ne myöskin mitä suurimmalla todennäköisyydellä nostavat esiin huolestuttavia ihmisoikeuskysymyksiä. Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön eurooppalaisen pidätysmääräyksen, mutta syytetyille ja oikeudenkäyntiä odottaville jo kauan sitten luvattuja täydentäviä menettelyllisiä takeita emme ole vieläkään saaneet.

Mielestäni tämä ei heikennä Euroopan neuvoston asemaa, ja olen täysin samaa mieltä Michael Cashmanin kanssa siitä, että virasto tehostaa ihmisoikeuksien puolustamista Euroopassa. Sille on kuitenkin annettava toimivalta myös perustamissopimuksen 6 ja 7 artiklaa koskevissa asioissa. Meidän on tehostettava ihmisoikeuksia koskevia vertaisarviointi- ja seurantatoimia Euroopan unionissa, jos aiomme lisätä keskinäistä luottamusta ja siten luoda perustan rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Voggenhuber, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan esittää ryhmäni kiitokset esittelijöille Kovácsille ja Gálille, enkä tee niin vain muodon vuoksi, vaan koska molempien esittelijöiden tehtävä on ollut hyvin vaivalloinen ja koska he ovat esittäneet parlamentin puolesta voimakkaan ja vakuuttavan kannanoton, jota laaja enemmistö tukee ja joka toivottavasti tekee vaikutuksen myös neuvostoon.

Euroopan parlamentti on aina pitänyt itseään perusoikeuksien puolestapuhujana, ja sellainen sen todella pitääkin olla. Perusoikeuksien puolustaminen on luonnollista kansalaisten suoraan valitsemalle edustuselimelle, ja mielestäni on valitettavaa, ettei neuvosto ottanut tätä huomioon harkitessaan kysymystä yhteisestä päätöksenteosta, minkä vuoksi koko keskustelu jäi puutteelliseksi.

Jos haluatte selvittää, onko poliitikkojen todella tarkoitus saada jotakin aikaan ja mitä päämääriä he kaikkein innokkaimmin ajavat, tutkikaapa niitä välineitä, joita he käyttävät tavoitteidensa saavuttamiseen. Jäsen Pirker on juuri muistuttanut meitä EU:n byrokratiasta. Rahapolitiikassa, yhtenäismarkkinoilla ja vakaussopimuksissa edellytetään velvoittavia säädöksiä avokätisestä varojenkäytöstä, seuraamuksista, sitovista määräajoista, valvontaelimistä ja monista muista seikoista. En ole silti koskaan kuullut jäsen Pirkerin pitävän meteliä finanssi- ja budjettipolitiikan välineistä, näiden politiikan alojen seuranta- ja valvontaelimistä, kaikkien kansallisten tietojen luovuttamisesta, mainittujen politiikan alojen seuraamusjärjestelmästä ja tuomioistuinten toimivallasta, toisin sanoen kaikesta siitä, mikä olisi toivottavaa kyseisten politiikan alojen lopullisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kun kyse on demokratiasta ja perusihmisoikeuksista, joudumme kuitenkin tyytymään sopimuksiin ja järjestelyihin, jotka eivät ole sitovia. Meillä on vain joukko vakuutuksia vailla mitään seuraamuksia, takeita tai seurantamekanismeja. Tämä on yksi syy EU:n luottamuskriisiin. Taloudellisten tavoitteiden noudattamisessa ollaan äärimmäisen tarkkoja, kun taas kansalaisten eduista on sopivaa antaa tekopyhiä lausuntoja tai yhä vain uusia vakuutuksia.

Kaikkien näiden tapahtumien taustalla on vakava tilanne. Vielä vuosienkaan kuluttua perusoikeuskirja ei ole astunut voimaan eikä siitä ole tullut oikeudellisesti sitova. CIA:n vankiloihin liittyvät ongelmat, tiedonsiirto, hitaasti edistyvät tutkimukset ja hallitusten paikallaan polkeva yhteistyö ovat horjuttaneet kansalaisten luottamusta niin voimakkaasti, että sen palauttaminen kestää kauan.

Meidän on yhä vaikeampi saavuttaa vapauden ja turvallisuuden välistä tasapainoa terrorisminvastaisissa toimissamme, ja kansalaiset tuntevat tämän nahoissaan. Yksi Euroopan perustuslain väliaikaisen epäonnistumisen seurauksista on ollut se, että hallitustenvälinen yhteistyö on jäänyt polkemaan paikalleen: se on eurooppalaisen demokratian musta aukko.

Yhden jäsenvaltion – tarkoitan Puolaa – hallitus harkitsee avoimesti kuolemanrangaistuksen käyttöönottoa. Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeri vaati Euroopan parlamentin puhujakorokkeella kidutusta koskevan kiellon höllentämistä terroristien tapauksessa. Vielä tänä päivänäkään ei ole perustettu 6 ja 7 artiklaan liittyvää ennakkovaroitusjärjestelmää. Hyvä jäsen Pirker, on valitettava tosiasia, että perusoikeuksien noudattamisen valvontaan ja takaamiseen tarkoitetut välineet eivät ole samanarvoisessa asemassa kuin ne välineet, joilla varmistetaan talous- ja rahapolitiikan täytäntöönpano.

Meidän on suoritettava tämä elintärkeä tehtävä, ja nähdäksemme yksi syy sen suureen merkitykseen on perusoikeuksien jakamattomuus. Euroopan parlamentin keskeinen vaatimus onkin, että hallitukset tekevät yhteistyötä tässä asiassa. Toisen ja varsinkin kolmannen pilarin on kuuluttava kokonaisuudessaan viraston toimivaltaan. Muussa tapauksessa ihmiset saavat sellaisen käsityksen, että kun on kyse kaikkein haavoittuvimmasta politiikan alasta eli perusoikeuksista, hallitukset eivät suhtaudu kansalaisoikeuksiin niin vakavasti kuin pitäisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni on oikein laajentaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimivaltaa ja toimintaa. Viime vuosina kerätyt tiedot ovat huolestuttavia: keskuksen vuosikertomuksista käy ilmi, että huumausaineisiin liittyvät tapaukset ovat lisääntyneet. Näin ollen perusoikeusviraston perustaminen voi auttaa paitsi seuraamaan näitä vakavia ilmiöitä myös torjumaan niitä ponnekkaasti. On outoa, että jäsen Pirkerin edustama Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on huolissaan byrokratiasta ja lisäkustannuksista samalla, kun muut ovat huolissaan perusoikeuksien puolustamisesta. Ihmisoikeuksille ei voi määritellä rahallista arvoa. Perusoikeuksien suojelu on osa identiteettiämme ja kenties ainoa tapa vahvistaa EU:ta.

Odotin hyökkäystä virastoja kohtaan, mutta niin ei käynyt. Vastustusta ei kohdannut edes rajaturvallisuusvirasto Frontex, joka ei ole hoitanut mitään tehtäviä tänä vuonna eikä auttanut parantamaan EU:n kansalaisten elämää. Sen sijaan katson, että perusoikeusviraston toimintaa ja tulevaisuutta on puolustettava voimakkaasti. Päällekkäisyys ei aiheuta ongelmia, enkä ole huolissani, vaikka hieman päällekkäisyyttä esiintyisikin, sillä olen vakaasti sitä mieltä, että ihmisoikeuksien suojelemiseen tarkoitettujen virastojen, rakenteiden ja laitosten lisääminen vain auttaa parantamaan Euroopan kansalaisten elämää.

Olen huolissani neuvoston edustajan poissaolosta: ministeri poistui parlamentista juuri eilen, ja tänään käydään tärkeä keskustelu. Katson, että tämänkaltaisessa keskustelussa, jossa kaksi vastakkaista kantaa – Euroopan parlamentin ja neuvoston kanta – ovat ristiriidassa keskenään, olisi jo pelkkä neuvoston edustajien läsnäolo parlamentissa ollut hyödyksi.

Pidän myönteisenä sitä, että parlamentille on annettu vahva rooli perusoikeusviraston perustamisessa. Samoin pidän tärkeänä jäsen Gálin, jäsen Kósáné Kovácsin ja komission jäsenen Frattinin työtä sekä sitä, että komission jäsen on vahvistanut myönteisen kantansa parlamentissa. On kuitenkin huolehdittava myös kansalaisjärjestöjen ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan aktiivisesta osallistumisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Roszkowski, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, aikanaan ihmisoikeuksiin perustuva ideologia oli keskeinen tekijä tuhoisan totalitarismin kukistamisessa. Nykyisin tämä ideologia on kuitenkin alkanut muuttua – tai on jo muuttunutkin – irvikuvaksi entisestään. Olemme järjettömyyden rajoilla, kun jokaisella on oikeus kaikkeen, velvollisuuksien sijaan on vain oikeuksia ja oikeudet on korvattu etuoikeuksilla.

Perusoikeusvirasto kuulostaa hyvin ylevältä. Mutta millainen tästä virastosta tulee ja mitkä sen tehtävät ovat? Viraston perustamista koskevan pyynnön perusteena oli, että virastolle on annettava laajempi toimivalta, jotta se voi toteuttaa EU:n tavoitteet, yhteinen ulkopolitiikka mukaan luettuna. EU:n toimielinten toimivallan laajentaminen uhkaa kuitenkin suvereniteetti- ja toissijaisuusperiaatetta. Se vaarantaa esimerkiksi sellaisten kummallisten asiakirjojen kuin muukalaisvihaa koskevan Euroopan parlamentin uusimman päätöslauselman täytäntöönpanon. Ongelma on siinä, miten viraston pitäisi käyttää toimivaltaansa. Puuttuuko se ihmisoikeuksien todellisiin uhkiin vai häpäiseekö se vain julkisesti hallituksia, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet EU:n enemmistön epäsuosioon? Vaihtoehtoisesti se voi omistautua edistämään määrättyjen vähemmistöjen etuoikeuksia tai naurettavan epämääräisiä käsitteitä, kuten kaikki alat kattava sukupuolten tasa-arvo, jonka olen aiemmin tuonut esiin Euroopan parlamentissa.

On vihjattu, että virastoa koskevasta ehdotuksesta poistettaisiin perusoikeusfoorumin perustaminen. Tällaiseen foorumiin piti osallistua yhteiskunnallisten, ammatillisten ja kirkollisten sekä uskonnollisten ja filosofisten järjestöjen edustajia. Niiden osallistumisesta viraston toimintaan on nyt annettu vain epämääräinen lupaus. Tämä tarkoittaa, että virkamiehet ja poliitikot päättävät kaikesta äänestämällä. Päätökset ovat varmastikin puolueettomia, mutta miten tällainen puolueettomuus toimii käytännössä? Annan tästä tuoreen esimerkin. Euroopan unioni avustaa YK:n väestörahastoa, joka puolestaan edistää pakkoabortteja kehitysmaissa. Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän tarkistukset hylättiin jälleen tämän vuoden talousarviosta käydyssä keskustelussa. Vaadimme, ettei EU:n avustaisi pakkoabortteja edistäviä ohjelmia. Vaatimus perustuu perusoikeuskirjaan ja Kairossa vuonna 1994 järjestetyn konferenssin määräyksiin. Sivumennen sanoen kysymys ei millään tavoin liity keskusteluun abortin laillisuudesta tai laittomuudesta. Siinä puututaan valinnanvapauteen, joka kuuluu perusihmisoikeuksiin ja jonka Euroopan parlamentin enemmistö oletettavasti tunnustaa. Budjettivaliokunnan enemmistö kuitenkin hylkäsi nämä kolme tarkistusta ja tuki siten pakkovaltaa torjuen samalla perusoikeuskirjan soveltamisen kolmansiin maihin.

Vaikka mietintö pursuaa latteuksia erilaisten vähemmistöjen oikeuksista, Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö on sitä mieltä, että voimme käyttää EU:n yhteisiä varoja esimerkiksi pakkoaborttien kaltaisten toimien rahoittamiseen Kiinassa. Siellä ne naiset, joiden raskaus ylittää hallituksen kiintiöt, raahataan kodeistaan ja pakotetaan aborttiin vastoin tahtoaan jopa yhdeksännellä raskauskuukaudella. Vuosi sitten länsimainen lehdistö raportoi lukuisia järkyttäviä esimerkkejä tällaisista toimista, mutta missä olivat silloin naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien puolustajat? Kyse ei edes ole syntymättömien lasten puolustamisesta vaan perusihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Abortin puolestapuhujat väittävät sikiön olevan osa naisen kehoa. Hyvät kollegat, muistutan, että jos kyse olisi käden tai jalan pakkoamputoinnista, asiasta nousisi varmasti häly. Sikiö ei kuitenkaan edes ole kehon osa vaan pohjimmiltaan erillinen. Vaikka toiset pitävät sitä elävänä olentona, se on toisten mielestä vähempiarvoinen kuin mikä tahansa ruumiinosa. Jos Euroopan unioni jättää rajojensa ulkopuolella huomiotta naisten oikeuden saada lapsia, miten se voi puolustaa ihmisoikeuksia omalla alueellaan? Tämä on suuren mittaluokan tekopyhyyttä. Hienosti toimittu liberaalidemokraatit: te tuette pakkovaltaa!

Tämän tuoreimman esimerkin jälkeen minulla on erittäin suuret epäilykset, että ehdotetusta perusoikeusvirastosta tulee jälleen uusi poliittisen taktikoinnin väline, jossa terveelle järjelle ei ole sijaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, EU:n perusoikeusvirasto on poliittisesti niin kiistanalainen, että yksi jäsenvaltio harkitsee sen estämistä vetollaan. Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous vastustaa sitä voimakkaasti, ja viime viikolla sen puheenjohtaja vaati ehdotuksen uudelleentarkastelua.

Perusoikeusviraston perustamista vastaan on esitetty kaksi merkittävää perustetta, ja on valitettavaa, ettei jäsen Gálin saavuttama kompromissi riitä kumoamaan niitä. Minulle tämä on riittävä syy jättää käsiteltäväksi tarkistus sen ehdotuksen hylkäämisestä, josta meidän on tänään määrä äänestää. Ehdotetun viraston toimet menisivät tarpeettomasti päällekkäin Euroopan neuvoston, ihmisoikeustuomioistuimen ja Etyjin toimien kanssa. Lisäksi se jakaisi vastenmielisellä tavalla EU:n 25 jäsenvaltiota ja 21 muuta Euroopan maata eri leireihin. Toiseksi perusoikeusvirasto estää EU:ta luomasta hyviä suhteita naapurivaltioihin tässä asiassa. Euroopan unionin ja kolmansien maiden kansainvälisiin suhteisiin kuuluvat tietenkin neuvottelut ja jatkuva vuoropuhelu, joiden yhteydessä keskustellaan muistakin aiheista kuin perusoikeuksia koskevista kriittisistä näkemyksistä.

Aivan äskettäin Alankomaiden senaatti kielsi yksimielisesti hallitusta äänestämästä tämän ehdotuksen puolesta. Koska Alankomaiden veto voidaan estää ainoastaan ottamalla huomioon edellä mainittu kritiikki, äänestystä todennäköisesti lykätään.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI).(NL) Arvoisa puhemies, hyvin monet toivottavat perusoikeusvirastolle onnea ja menestystä, ja viimeaikaiset tapahtumat osoittavat onnentoivotusten olevan todella tarpeen. Luullakseni virastolla on aivan tarpeeksi tekemistä pelkästään sananvapauden puolustamisessa. Eilen parlamentti ilmaisi täysin oikeutetusti närkästyksensä Venäjän tapahtumista, vaikka Venäjä ei olekaan ainoa paikka, jossa sananvapautta on puolustettava. Annan muutaman esimerkin. Kotimaassani ammattiliitot ilmoittivat eilen selvittävänsä, ketkä kannattivat viime vaaleissa puoluettani Vlaams Belangia, aikomuksenaan erottaa kyseiset henkilöt. Tämä merkitsee käytännössä ammatinharjoittamiskieltoa keskellä Euroopan unionia. Ranskassa filosofian professorina toimiva tohtori Redeker joutui piiloutumaan tappouhkausten vuoksi, koska aina niin suvaitsevainen islam ei siedä Koraanin arvostelua. Turkin hallitus uhkaa Ranskaa talousboikotilla, koska Charles Aznavour ja presidentti Chirac vaativat Jerevanissa vieraillessaan Turkkia tunnustamaan Armenian kansanmurhan, mikä ei ollut niin kutsutun malliehdokasmaan mieleen.

Perusoikeusvirastolla on todellakin edessään vielä valtava urakka muuallakin kuin Venäjällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Gália uutterasta työstä, mutta ikävä kyllä joudun myös esittämään näissä keskusteluissa melkoisia soraääniä.

EU:n perusoikeuskirjaa käsittelevän valmistelukunnan entisenä jäsenenä en tietenkään pidä ongelmallisena ihmisoikeuksien parantamista, mutta tätä ehdotusta kylläkin. Mielestäni virasto on tarpeeton. Jos sille halutaan antaa todellisia valtuuksia, se on mahdollista vain Euroopan perustuslain tai jonkin muun perussopimuksen oikeusperustan nojalla. Edellistä ei lähitulevaisuudessa saada, eikä jälkimmäinenkään vaihtoehto ole realistinen.

Perusoikeuskirja on mielestäni aina ollut ristiriidassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusyleissopimuksen kanssa, johon on liittynyt myös monia EU:n ulkopuolisia maita. Artiklat ovat kunkin tapauksessa hyvin erilaisia. Sanottinpa mitä hyvänsä, EU:n uusien virastojen ja niiden tehtävien lisääminen paitsi aiheuttaa päällekkäisyyttä myös lisää tarpeetonta byrokratiaa. Tämä on tietenkin kallista, ja huomauttaisin jäsen Cashmanille, joka kehotti "ryhtymään tuumasta toimeen", ettei toimia toteuteta meidän kummankaan rahoilla vaan Euroopan kansalaisten rahoilla, ja velvollisuutemme on harkita erittäin huolellisesti, käytämmekö heidän rahojaan tällaisiinn aloitteisiin.

Mahdollinen uusi virasto pohjautuu nykyiseen toimielimeen eli Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskukseen, jonka toiminta ei todellisuudessa ole osoittautunut kovinkaan puolueettomaksi tai myönteiseksi. Olen muutamaan otteeseen nostanut Euroopan parlamentissa esiin kysymyksen antisemitismiä koskevan mietinnön julkaisemisen estämisestä vuonna 2003. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti, ja kävi selvästi ilmi, ettei ihmis- ja perusoikeuksia tarkasteltu riittävän puolueettomasti, vaan muutamien virkamiesten näkemykset olivat varsin subjektiivisia. En halua tilanteen kehittyvän sellaiseksi, että Euroopan neuvoston virasto ja EU:n oma virasto joutuvat keskenään törmäyskurssille ja että sen lisäksi epäilemättä aina arkaluonteisia tapauksia käsitellään puolueellisesti.

Mielestäni meidän on noudatettava suurta varovaisuutta. Tietenkin voimme unelmoida ja toivoa, että ihmisoikeuksia parannetaan sekä Euroopan unionissa että varsinkin niissä valtioissa, joissa ne selvästi jäävät huomiotta, kuten Venäjällä ja muuallakin. On kuitenkin tärkeää, ettemme pelkästään tästä syystä lisää virastojen määrää poliittisin perustein. Meidän on tarkasteltava nykyisiä virastojamme ja kaikkein voimakkaimpia suostuttelukeinojamme ja hyödynnettävä niitä mahdollisimman tehokkaasti ennen ryhtymistämme tähän uhkayritykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin puheenvuoroni alustukseksi tietää, puhuiko jäsen Pirker ryhmänsä nimissä vai omasta puolestaan. Kuultuani jäsen Kirkhopen puheenvuoron en enää tiedä. Ensimmäisenä puhuneen Pirkerin oletettiin ilmoittavan ryhmänsä kannan. Häntä kuunneltuani ihmettelin todella, tukeeko Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä esittelijäänsä Gália vai ei. Kantamme ei ole enää tänään kovin selvä. Silti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta vaikutti päässeen yhteisymmärrykseen, ainakin äänestyksen perusteella. Myönnän, että olemme hieman ymmällämme Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän tämänpäiväisestä kannasta, joka ei lainkaan vastaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa käymäämme keskustelua. Mitä hyötyä valiokuntakeskusteluista sitten on? Ainakin oma ryhmämme on ollut johdonmukainen.

Kiitän jäsen Gália ja jäsen Kósáné Kovácsia erinomaisista ehdotuksista ja heidän työstään, joka on huipentunut yksimielisesti hyväksyttyyn kompromissiin. Suhtaudumme myönteisesti komission ehdotukseen laajentaa rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa siten, että siitä tehtäisiin Euroopan unionin perusoikeusvirasto, sillä Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä takaamalla parempi suoja kansalaistensa perusoikeuksille.

Viraston pääasiallinen tehtävä – olen pahoillani siitä, että jotkut aiemmista puhujista ovat jo poistuneet – on perusoikeusien suojelu ensisijaisesti jäsenvaltioissa. Tämä ei estä virastoa toimimasta muuallakin, mutta jäsenvaltiot on asetettava etusijalle: oma pesä on puhdistettava ensin. Viime vuosina ääriliikkeet ja herjaava vihanlietsonta ovat lisääntyneet Euroopassa. Meidän on puolustettava valppaasti kaikkien oikeuksia, ja tämän valppauden on ulotuttava jopa Euroopan parlamenttiin. Meidän on pidettävä silmällä rasistisia ja muukalaisvastaisia hyökkäyksiä. Yhteiskuntarauha vaarantuu, ellemme pysty juurruttamaan mieliin erilaisuuden kunnioittamista ja moniarvoisuuden hyväksymistä.

Viraston on huolehdittava, että asiaa koskeva EU:n lainsäädäntö saatetaan tehokkaasti osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Siten varmistetaan, että kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädäntö on EU:n periaatteiden mukaista. EU:ssa on todellakin varsin kattava syrjinnänvastainen lainsäädäntö, jonka puutteellinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on yleisesti tiedossa. Virasto voisi nostaa ongelmia esille ja antaa neuvoja tämän lainsäädännön parhaista täytäntöönpanokäytännöistä. Virastolla olisi toimivalta kaikilla EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, vaikka perusoikeuskirja ei olekaan vielä kannekelpoinen. On syytä muistaa, että Euroopan parlamentti oli yksi perusoikeuskirjan alullepanijoista, ja perusoikeuskirjalle on annettava avainasema EU:n yhdentymisprosessissa.

Olemme yhtä mieltä siitä, että jos virasto ei saa kolmanteen pilariin kuuluvaa toimivaltaa, se ei tuo paljonkaan lisäarvoa nykyiseen seurantakeskukseen verrattuna. Itse asiassa poliisin ja oikeuslaitoksen toimilla on keskeinen merkitys perusoikeuksien suojaamispyrkimyksissä. Siksi on olennaista, että virastolla on toimivaltaa tällä alalla, ja oletin tämän olevan yksi niistä painopisteistä, jotka koko parlamentti hyväksyy. On syytä muistuttaa, että komission ehdotus laadittiin, koska neuvosto vaati toistuvasti tällaisen viraston perustamista. Esimerkiksi joulukuussa 2003 Eurooppa-neuvosto ehdotti Wienin seurantakeskuksen toimivallan laajentamista, ja tämä toive vahvistettiin Haagin ohjelmassa. Sanalla sanoen meidän pitäisi todellakin jo tietää, mitä haluamme.

Näin ollen tuemme mietintöjä kokonaisuudessaan ja kehotamme neuvostoa ottamaan huomioon kansalaivapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tästä asiasta muotoileman kannan, jota parlamentin valtaenemmistö tukee.

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, tehtäköön jäsen Rouren puolesta täysin selväksi, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä varmasti arvostaa ja tukee jäsen Gálin tekemää työtä, ja hän on tästä hyvin perillä, joten mikään ei tässä suhteessa ole muuttunut. Pidämme yhtä suuressa arvossa komission jäsenen työtä, mutta kuten jo alussa totesin, virastoja on yleisesti ottaen harkittava perusteellisesti. Pidämme ihmisoikeuksia jakamattomina, joten niiden noudattaminen ei ole pelkästään harkinnanvaraista. On nähdäkseni päivänselvää, että niitä on noudatettava Euroopan unionissa ja niissä valtioissa, jotka ovat valmiita liittymään siihen.

Siksi on suositeltavaa pohtia virastoja ja niiden toimintamuotoa perusteellisesti. Tuen varauksetta jäsen Gália ja komission jäsentä, mutta kaikki muut huomautukseni pätevät edelleen, ja painotan niitä erityisen voimakkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Ona Juknevičienė (ALDE). (LT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, parlamentti on aina reagoinut asianmukaisesti ihmisoikeusloukkauksiin. Olen puhunut tästä parlamentissa moneen otteeseen ja käsitellyt ihmisoikeusrikkomuksia etenkin Keski-Aasian tasavalloissa. Emme kuitenkaan ole tottuneet puhumaan ihmisoikeuksien suojelusta ja loukkaamisesta yhteisössä. Kenties kuvittelemme, ettei tämä ole meidän ongelmamme tai että sen merkitys on vähäinen.

Annan konkreettisen esimerkin. Vuonna 2005 raportoitiin seuraavat ihmisoikeusloukkaukset: yksityisyyden suojan loukkaaminen varsinkin kuuntelemalla yksityisiä keskusteluja tai julkaisemalla esitutkinta-aineistoa, poliittinen sekaantuminen lainvalvontaviranomaisten ja tuomioistuinten toimintaan, esitutkinnan ja oikeudenkäyntien puolueellisuus, epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, poliisien epäinhimillinen ja julma käytös, syrjintä, rasismi, naiskauppa ja niin edelleen.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, oletatte minun varmaankin jälleen tarkoittavan Keski-Aasian tasavaltoja. Valitettavasti kaikki tämä tapahtui kotimaassani Liettuassa. Tämän ilmoituksen teki Liettuan ihmisoikeuksia valvova instituutti ja jopa Liettuan tasavallan presidentti myönsi asian. Lehdistön mukaan demokratiakehitys on pysähtynyt kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa. Olen samaa mieltä tästä väitteestä, ja katson tilanteen johtuvan siitä, että liittymisvalmistelujen paineet ovat ohi. Siksi katson, että uuden viraston avulla pääsemme eteenpäin. Sillä ei kuitenkaan ole nykyään riittävästi toimivaltaa. Virasto tarvitsisi huomattavasti suuremmat valtuudet voidakseen valvoa tehokkaasti kansalaisten oikeuksia ja turvatakseen ne. Loppujen lopuksi demokratian ja ihmisoikeuksien turvaaminen on velvollisuutemme ja syy siihen, että yhteisön kansalaiset valitsivat meidät.

(Suosionosoituksia)

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies DOS SANTOS

 
  
MPphoto
 
 

  Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, kannatan erinomaisesti tehtyä työtä ja haluan kiittää jäsen Gália ja jäsen Kósáné Kovácsia siitä. Mielestäni perusoikeusvirasto on Euroopan unionille hyvin tärkeä kyseisten oikeuksien turvaamiseksi ja niiden noudattaminen varmistamiseksi koko unionissa. Haluan mainita yhden perusoikeuksiin liittyvän näkökohdan: kieleen ja kulttuuriin liittyvät oikeudet. Niitä ei ole selvästi suojattu monissa EU:n jäsenvaltioissa eikä myöskään joissakin jäsenehdokasvaltioissa. Perusoikeusvirasto voisi olla erinomainen väline tämän seikan korostamiseen ja sen varmistamiseen, että valtiottomien kansalaisten tai johonkin kansalliseen vähemmistöön kuuluvien kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan. Barcelonassa vuonna 1996 laadittu kielellisten oikeuksien yleismaailmallinen julistus on hyvä ottaa huomioon, ja mielestäni toimemme ovat oikean suuntaisia. Toivon parlamentilta äänten enemmistöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL).(CS) Hyvät kollegat, olen samaa mieltä jäsen Juknevičienėn kanssa. Parlamentissa puhutaan usein ihmisoikeuksien puolustamisesta kolmansissa maissa, mutta meillä on harvoin tilaisuutta vahvistaa ihmisoikeussuojaa jäsenvaltioissa. Perusoikeusviraston perustaminen on mielestäni selvästi askel oikeaan suuntaan. EU:n kansalaisilla on todellakin oikeus saada tosiasioihin perustuvaa, vertailukelpoista ja tasapuolista tietoa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä omassa jäsenvaltiossaan että kaikkialla Euroopassa. Vaikka olenkin vahvasti tämän viraston perustamisen kannalla, haluaisin kuitenkin esittää muutamia olennaisia kysymyksiä.

Ensinnäkin olen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen entinen jäsen ja ihailen suuresti kyseisen elimen työtä. Haluaisinkin kysyä, miten yhteistyö viraston kanssa toteutetaan käytännössä siten, ettei se johda toiminnan päällekkäisyyteen vaan pikemminkin toisiaan täydentäviin toimiin.

Toiseksi on otettava huomioon, että ainakin tämän ehdotuksen mukaan viraston on määrä suuntautua taviotteisiin ja arviointiin. Kysyisin, miten näiden aihealueiden määrittelyn yhteydessä voidaan varmistaa, etteivät jotkin jäsenvaltiot sivuuta poliittisesti kiusallisia kysymyksiä.

Kolmanneksi korostan, että suurin osa eli vähintään kaksi kolmasosaa talousarviosta on osoitettava ohjelmiin eikä hallinnollisiin velvoitteisiin tai henkilöstön tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogdan Pęk (IND/DEM).(PL) Arvoisa puhemies, vaikuttaa siltä, että taas on perusteilla uusi virasto. Parkinsonin laki on jälleen voimissaan. Välttääkseni voimakkaampia sanakäänteitä totean, että on vähintäänkin naiivia kuvitella, että ryhmä korkeapalkkaisia virkamiehiä pystyisi parantamaan ihmisoikeuksia hallinnollisilla toimenpiteillä. On virhearvio ja klassinen poliittinen etikettivirhe perustaa lisää maailmaa parantavia poliittisia elimiä samaan aikaan, kun EU:n poliittiset ryhmät ja jopa Euroopan parlamentti tukahduttavat talouden toimintavapauden, jolla voitaisiin kustantaa todellisia parannuksia eurooppalaisten elintasoon.

Siksi pyydän parlamenttia tänään pohtimaan, kuka takaa puolueettomuuden sellaisessa virastossa, jossa sadat hyvin palkatut virkamiehet toimivat käytännössä ilman valvontaa. Työntekijät voisivat käyttää virastoa poliittisena aseena torjuakseen epämieluisia henkilöitä tai poliittisia vastustajia taikka horjuttaakseen hankalia hallituksia, jotka eivät taivu niin kutsuttuun poliittiseen korrektiuteen.

Pidän tätä toimintaa perustuslain vastaisena ainakin joissakin jäsenvaltioissa. Se on peitelty yritys toteuttaa hylätyn perustuslain periaatteita. Se johtaa umpikujaan ja edellyttää mielestäni erittäin tarkkaa harkintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paweł Bartłomiej Piskorski (NI).(PL) Arvoisa puhemies, emme keskustele parlamentissa tänään siitä, pitäisikö perusoikeuksia noudattaa. Emme keskustele siitä, kuuluvatko ihmisoikeudet olennaisesti Euroopan unionin toimintaan vaan siitä, onko jälleen yksi EU:n rakenteisiin kuuluva ja kymmeniä miljoonia euroja maksava virasto todellakin sellainen väline, jolla edistetään ihmisoikeuksien noudattamista jäsenvaltioiden lisäksi myös niissä maissa, joihin EU on luonut suhteet.

Itse torjun ehdottomasti muutamien parlamentin jäsenten näkemyksen, jonka mukaan meidän on vakuutettava äänestäjämme myötämielisyydestämme jollekin asialle perustamalla kyseiseen tarkoitukseen virasto. Tämä on virheellinen ajattelutapa ja rahanhukkaa. Äänestäjät eivät vakuutu myötätunnostamme. Sen sijaan he tietävät varmasti, että käytämme heidän rahojaan ja siten myös sen, että ajaudumme yhä kauemmas heistä. Jäsenistönsä muodostama Euroopan parlamentti on EU:n tarvitsema perusoikeusvirasto. Tietenkin meidän pitäisi kerätä tietoa ihmisoikeuksien noudattamisesta, mutta se pitäisi tehdä ennemminkin myöntämällä tukea kansalaisjärjestöille kuin perustamalla jälleen uusi EU:n virasto.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE-DE).(PL) Arvoisa puhemies, muistutan parlamentille, että puoli vuotta sitten perustimme Euroopan tasa-arvoinstituutin, ja nyt olemme jälleen perustamassa uutta virastoa. Viittaan aluksi jäsen Rouren puheenvuoroon. Hän syyttää ryhmääni, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää, erimielisyyksistä. Hyvä jäsen Roure, yrittäkää ymmärtää, että joissakin puolueissa ihmisillä saa olla erilaisia näkemyksiä. Sosialidemokraattinen ryhmä saattaa noudattaa yhtä ainoaa sitovaa poliittista linjaa, mutta me toimimme eri tavalla, ja annan tukeni jäsen Kirkhopelle.

EU:n perusoikeusviraston tarkoitus on korjata EU:n toiminnan puutteita. Sen on määrä keskittyä EU:n sisäisiin toimiin, joiden soveltamisalaan kuuluvat EU:n elimet ja jäsenvaltiot. Pääasiassa ehdokasvaltioita koskeviin ulkoisiin näkökohtiin on kiinnitetty valitettavan vähän huomiota. Viraston toimivaltuuksien rajoittaminen perustuu näkemykseen, jonka mukaan perusoikeuksia koskeva yhtenäinen sisäpolitiikka on välttämätöntä, jos aiomme toimia johdonmukaisesti kansainvälisiin suhteisiin liittyvissä ihmisoikeuskysymyksissä.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että perusoikeuksien noudattaminen on paljon suurempi ongelma monissa Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa, jopa Venäjän ja Valko-Venäjän kaltaisissa naapurimaissa. Tästä syystä viraston toimintaa ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioihin, joissa todelliset ihmisoikeusongelmat ovat merkittävästi pienempiä kuin EU:n rajojen ulkopuolella, etenkin kun kullakin jäsenvaltiolla on omat perus- ja ihmisoikeuksien noudattamista valvovat elimensä.

Mielestäni olemme menettäneet tilaisuuden ja mahdollisuuden tukea Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta. Perusoikeusviraston perustamista koskevan ehdotuksen tarkoitus on laajentaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja perustaa Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Sen avulla perustetaan Euroopan unionissa ilmeneviin perusoikeuskysymyksiin erikoistunut tietokeskus. Minulla ei ole tähän muuta vastaansanomista kuin se, että viraston pitäisi käsitellä ihmisoikeuksien noudattamista myös Euroopan unionin ulkopuolella. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, ellei tämän uusimman viraston perustaminen maksaisi Euroopan unionin kansalaisille yli 150 miljoonaa euroa. Onko mitään mieltä kuluttaa varoja jälleen uuteen virastoon, kun vuosien 2007–2013 talousarvio on erittäin tiukka?

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE).(PL) Arvoisa puhemies, yksi Euroopan unionin itselleen asettamista päämääristä on ihmisoikeuksien ja kansalaisten etujen suojelu sekä vapauden turvaaminen ja perusoikeuksiin pohjautuvan demokratian tukeminen. Siksi on tärkeää turvata perusoikeuksien alan tukitoimet ja erityisasiantuntemus asiasta vastaavissa yhteisön ja jäsenvaltioiden toimielimissä.

Tämä ehdotus on mielestäni perusteltu, kun otetaan huomioon ne epätavallisen kiivaat keskustelut ja poliittiset kiistat, joita nykyisin käydään Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimintaa jatkavan Euroopan unionin perusoikeusviraston tehtävänä olisi täydentää nykyisiä perusoikeuksien seurantamekanismeja. On kuitenkin huolehdittava siitä, että tämä uusi EU:n toimielin toimii riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteiden mukaisesti. Toisaalta on varmistettava viraston riippumattomuus ja toisaalta sen ehdoton vastuuvelvollisuus Euroopan unionin toimielimille. Tästä syystä sekä viraston sisäisen päätöksentekoprosessin että sen päätöksentekoelinten nimittämisen on oltava avoimia.

Euroopan parlamentti on merkittävä vaikuttaja ihmisoikeuskysymyksissä, ja siksi siihen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota päätettäessä viraston rakenteista, jotta vahvistetaan viraston legitiimiyttä. Sekä komission että parlamentin on osallistuttava aktiivisesti viraston monivuotisen ohjelmakehyksen suunnitteluun. Viraston päätoiminta-alan eli Euroopan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden avustamisen lisäksi on pohdittava yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä kolmansien maiden kanssa yhteisön lainsäädännön ja Euroopan unionin sisäisten toimien paremman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Erityisesti on edistettävä yhteistyötä ehdokasvaltioiden kanssa, sillä siten EU pystyy tukemaan niiden yhdentymistoimia, jotka liittyvät kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen yhteisön lainsäädännön kanssa.

Perusoikeusviraston toiminnassa on tärkeää ottaa huomioon Euroopan neuvoston erilaiset toiminta-alat, jotta päällekkäisyydet voidaan välttää ja jotta molempien organisaatioiden välinen synergiayhteistyö voidaan varmistaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, Euroopan neuvosto on Euroopan tärkein ihmisoikeusvirasto myös tämän viraston perustamisen jälkeen. Euroopan neuvostolla on laajat valvonta- ja monitorointioikeudet. Nyt käsiteltävänä oleva virasto on täysin toisenlainen. Viraston tehtävänä ei ole valvoa jäsenvaltioita vaan tarjota niille ja unionin toimielimille tietoa ja asiantuntemusta. Virasto on palvelulaitos, jonka tehtävänä on avustaa meitä. Viraston toiminta ei tulisi koskaan olemaan maakohtaista, eikä se tutkisi yksittäisiä tärkeitä tapahtumia tai rikkeitä, kuten Euroopan neuvosto tekee. Silti, arvoisa puhemies, on tärkeää, että EU:lle perustetaan tällainen riippumaton perusoikeusvirasto, ihmisoikeusvirasto. Ja on tärkeää, että se tekee yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa.

Lisäksi haluan korostaa, että nyt kun kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ollaan lisäämässä poliisin valtuuksia ja mietitään ja tiivistetään toimenpiteitä terrorismin vastaisessa toiminnassa, on tärkeää, että samanaikaisesti katsotaan myös, miten perusoikeudet ja ihmisoikeudet toimivat. Myös tämän viraston toimintaa tulisi mielestäni laajentaa kolmanteen pilariin niin, että se koskisi poliisiyhteistyötä sekä rikosoikeudellisen yhteistyön alaa. Jotta kuitenkin päästäisiin eteenpäin, tämä yhteistyö, poliisiyhteistyö ja rikosoikeudellinen yhteistyö, voisi mielestäni toteutua komission ehdotusta rajatummassa muodossa niin, että se menisi läpi. Ja arvoisa puhemies, pitkällä tähtäyksellä EU:n pitää myös korjata sen toimintaa koskeva puute eli se, että EU ei puutu jäsenvaltioidensa ihmisoikeusrikkomuksiin. Meillä ei ole mekanismeja. Tiedämme, että ihmisoikeudet eivät EU:n sisälläkään toimi tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla, ja näihin asioihin pitäisi myös puuttua, eikä aina vain katsoa, mitä EU:n ulkopuolella tapahtuu. On toki tärkeää valvoa ja puuttua ihmisoikeusrikkomuksiin siellä, missä niitä tapahtuu, mutta EU:n ja jäsenvaltioiden on tietysti pidettävä huoli omien kansalaistensa ja täällä asuvien kansalaisten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL).(NL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeudet ovat maailmanlaajuinen kysymys. Merkittävistä puutteista huolimatta Eurooppa on tiennäyttäjä. Euroopan neuvosto on tehnyt sopimuksia ihmisoikeuksien vähimmäistasosta Euroopassa. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty eurooppalainen yleissopimus sitoo 47:ää jäsenvaltiota eli 20:tä jäsenvaltiota enemmän kuin Euroopan unioniin vuodesta 2007 alkaen kuuluvat 27 jäsenvaltiota. Vuonna 2000 laaditussa perusoikeuskirjassa yhdistyvät suurelta osin nykyisten kansallisten perustuslakien määräykset ja kyseinen eurooppalainen yleissopimus. Perusoikeuskirja sisällytettiin myöhemmin II luvun nimellä ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista. Tässä yhteydessä viitattiin perustellusti nykyiseen ihmisoikeuksien suojelemiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, jonka EU:kin näin ollen hyväksyisi. Olisi hyvä, jos ehdotettu ihmisoikeusvirasto toimisi osoituksena siitä, että Euroopan unioni pitää ihmisoikeuksia yhtenäismarkkinoita tärkeämpinä. Joidenkin ryhmäni jäsenten mielestä tämä ehdotus viestii jostakin aivan muusta. He pitävät sitä yrityksenä lietsoa kilpailuhenkeä Euroopan neuvoston kanssa ja tilaisuutena kampanjoida jo kahdesti hylätyn ja vastustamamme perustuslakitekstin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Roger Knapman (IND/DEM).(EN) Arvoisa puhemies, viime viikon neronleimaus Euroopan parlamentissa oli se, että Europolille annettaisiin uusia valtuuksia EU:n alueen valvomiseen samalla kun Europol asetettiin lain yläpuolelle. Tällaista ei keksitty edes kolmannessa valtakunnassa. Tällä viikolla pistettiin vieläkin paremmaksi: suunnitelmissa on perusoikeusvirasto, joka varmistaa, että jäsenvaltioissa noudatetaan perusoikeuskirjaa, joka kylläkin sisältyi epäonnistuneeseen EU:n perustuslakiin. Ranska ja Alankomaat käyttivät sittenkin perusoikeuttaan sanoa perustuslaille "ei", ja silti yritätte taas kerran peitellysti ujuttaa mukaan laajoja osia siitä.

Jäsen Gál jopa totesi puheenvuoronsa alussa, että perustuslakiprosessin keskeyttäminen antaa oivan tilaisuuden ihmisoikeuksien edistämiseen. Niinkö sanoitte? Politbyroo olisi tähän tyytyväinen. Jos perusoikeudet todella merkitsisivät jotain EU:ssa, perustuslain hylkääminen demokraattisesti tekisi tästä aivan sopimattoman hetken tällaisen ehdotuksen esittämiselle.

Muistaakseni vanha Glen Millerin kappale alkoi sanoilla "Sleepy time Gal, you're turning night into day". Voitte kuvitella muuttavanne "ei"-äänet "kyllä"-ääniksi, mutta kun nukkuvat äänestäjät heräävät, he hylkäävät pian tämän ehdotuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (NI).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käytän puheenvuoron Italian uuden sosialistipuolueen nimissä. Ehdotus neuvoston päätökseksi nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimivallan laajentamisesta on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Vaikeassa nykytilanteessa turvallisuutta ja vakautta koskevat maailmanlaajuiset vaatimukset ovat ristiriidassa kansalaisoikeuksien kanssa, ja syrjintä aiheuttaa länsimaissakin yhä paljon eripuraa yhteisöjen, etnisten ryhmien, uskontojen ja heikompiosaisten keskuudessa. Onkin elintärkeää, että tämän kehityksen seurannasta huolehtii vahva ja kauaskantoista toimivaltaa käyttävä elin.

Siksi kannatan ehdotusta uuden perusoikeusviraston toimivallan laajentamisesta "kolmanteen pilariin" ja näin ollen hallitustenväliseen yhteistyöhön poliisi-, oikeus-, maahanmuutto- ja terrorismiasioissa, sillä nämä alat alkavat liittyä yhä tiiviimmin eurooppalaisten jokapäiväiseen elämään ja siis myös perustamissopimuksissamme taattuihin perusoikeuksiin. Kannatan myös parlamentin ehdottamaa menettelyä eli vuoropuhelun edistämistä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja yhteistyötä kaikkien niiden elinten – ja varsinkin kansalaisjärjestöjen – kanssa, jotka sekä paikallisesti, valtakunnallisesti että koko EU:n alueella toimivat aktiivisesti ihmisoikeustilanteen parantamiseksi Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, ihmisoikeudet ovat erittäin arvokas asia, jota meidän on toiminnallamme puolustettava kaikkialla maailmassa, ja vaikka olenkin hyvin selvillä Venäjän murheellisista tapahtumista, EU:ssakin on vielä paljon tehtävää.

Niin tärkeitä kulmakiviä kuin EU:n perustamissopimuksen 6 ja 7 artikla ovatkin, emme voi emmekä saa tyytyä niihin. Koska vain pintapuolinen maininta niistä ei mielestämme riitä, emme useinkaan pysty missään niitä koskevassa keskustelussa kylliksi korostamaan, että tarvitsemme ennen kaikkea oman kattavan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien luettelon sitovan EU:n säädöksen muodossa. Tarvitsemme Euroopan perustuslakia, ja siihen sisältyvästä EU:n perusoikeuskirjasta on tultava muutakin kuin vain juhlallinen vakuutus. Juhlaan on aihetta vasta sitten, kun siitä on tullut sitova ja sellaisenaan sovellettava EU:n säädös, ja tämä on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien painopiste yhtä lailla kuin muidenkin ryhmien painopiste.

Koska annamme oikeutetusti suuren arvon perusoikeuksille, on selvää, että kaikki keskeiset tehtävät, joita perusoikeuksien noudattamisen valvontaan kuuluu, on jätettävä pääasiassa EU:n toimielinten vastuulle. Tänään käsittelemällämme virastolla saa ja pitäisikin olla yksinomaan avustavia tehtäviä, ja tältä osin suhtaudun tähän asiakirjaan epäillen.

Komission jäsen Frattini totesi muun muassa, että viraston on tarkoitus valvoa perusoikeuksien noudattamista, mutta mikä sitten on komission päätehtävä? Olen vuosien ajan opettanut yliopisto-opiskelijoille, että komissio on perustamissopimusten vartija ja valvoo niitä ja että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tehtävä on taata EU:n lainsäädännön oikeussuoja, minkä se tekeekin erinomaisesti. Ovatko muuten jäsenvaltioiden demokraattiset ja oikeudelliset rakenteet todellakin niin suuressa vaarassa kuin jotkut puhujat ovat tänään väittäneet? Joidenkin jäsenten tämänpäiväiset puheenvuorot ovat saaneet minut huolestumaan toden teolla.

Lopuksi mainittakoon vielä eräs tärkeä seikka: EU:n vaatimusten poliittinen valvonta on yksi Euroopan parlamentin keskeisistä tehtävistä, ja sellaisena sen on myös pysyttävä. Juuri tästä syystä ryhmämme kiinnitti virastoihin liittyviä kysymyksiä käsitellessään huomiota niinkin arkipäiväisiin seikkoihin kuin byrokratiaan, rinnakkaisiin rakenteisiin, päällekkäisyyteen ja lisärahoitukseen ja pohti näitä aiheita.

Annamme varauksettoman tukemme työlle, jota jäsen Gál on tehnyt ja jota hän jatkaa edelleen. Hän on toteuttanut tällä alalla hyviä ja tärkeitä valmistelutoimia. Haluamme kuitenkin muistuttaa, ettei ole hyväksyttävää, että kaikkiin muihin virastoihin sovellettavat säännöt eivät sitoisi perusoikeusvirastoa. Se on vastoin tervettä järkeä. Virastolle suunniteltu arviointitehtävä on toinen asia, joka olisi oikeastaan jätettävä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle sen sijaan, että se vaarannettaisiin päällekkäisillä toimilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Józef Pinior (PSE).(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Frattini, ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja poliittisten vapauksien suojelu nykymaailmassa on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä toiminta-aloista. EU:n kasvava merkitys kansainvälisissä suhteissa ja yhteisen ulkopolitiikan kehittäminen edellyttävät uusia toimielimiä, joiden avulla yhteisön poliittisia ja taloudellisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Kehittämällä nykyistä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskusta ja laajentamalla sen toimeksiantoa siten, että siitä tulee perusoikeusvirasto, luodaan perusta uudelle virastolle, josta tulee lähivuosina yksi johtavista EU:n toimielimistä.

Jotta perusoikeusvirasto pystyisi täyttämään tämän tehtävän, sillä on oltava laajemmat toimivaltuudet poliisin sekä tuomioistuin- ja oikeuslaitoksen välistä yhteistyötä, maahanmuuttoa ja terrorismin torjuntaa koskevissa kysymyksissä. Siksi on ensinnäkin vahvistettava Euroopan parlamentin asemaa viraston toimeksiannon suunnittelussa ja sen rakenteen määrittelyssä. Virastoa olisi vaadittava kuulemaan Euroopan parlamenttia viraston monivuotisista puitteista ja johtajaehdokkaista. Ehdokasvaltioiden ja niiden valtioiden, joiden kanssa on allekirjoitettu vakautus- ja assosiaatiosopimus, on voitava osallistua viraston toimintaan. Tulevan viraston on nimitettävä tiedekomitea, joka varmistaa sen akateemisesti korkeatasoisen toiminnan, ja viraston on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja koordinoitava toimintansa Euroopan neuvoston kanssa.

Haluan myös korostaa, että nykyisen rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimintaa jatkavan viraston tehtäväkentän on edelleen katettava rasismi, muukalaisviha, antisemitismi ja vähemmistöjen oikeuksien suojelu, jotka ovat keskeinen osa perusoikeuksien suojelua. Viraston kaikissa kertomuksissa on otettava kattavasti huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset.

 
  
MPphoto
 
 

  Kinga Gál (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä ja kollegoitani saamastani avusta ja tuesta. Kuten johdantopuheenvuorossani muistutin, virasto on hyvin kiistanalainen ja herättää kannanottoja. Vastatakseni jäsen Rouren kysymykseen vakuutan kuitenkin kaikille, että PPE-DE-ryhmä tukee minua, ja tämä tuki ilmaistaan äänestyksessä hetken päästä.

Jotkin valtuuskunnat äänestävät mietintöä vastaan eri syistä, pääasiassa kyseenalaistaakseen yleisesti virastojen merkityksen, mutta PPE-DE-ryhmä on hyvin selvillä siitä, että ihmisoikeuksien suojeleminen on tarpeellista.

Esittelijän tehtävä ei ollut helppo, kuten aiemmin kuulitte, jos olitte tarkkaavaisia. Korostan kuitenkin, että neuvosto päätti vuonna 2004 perusoikeusviraston perustamisesta jatkamalla nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa. Euroopan parlamentti, komissio sekä puheenjohtajavaltiot Itävalta ja Suomi suunnittelivat parhaansa mukaan sellaisen toimeksiannon, joka mahdollistaa hyödyllisen, tehokkaan ja puolueettoman toiminnan. Juuri tätä yhteiskuntamme meiltä odottavat.

 
  
MPphoto
 
 

  Magda Kósáné Kovács (PSE), esittelijä. – (HU) Tämä saattaa olla epätavallista, mutta ensimmäisessä lauseessani haluan kiittää jäsen Gália yhteistyöstä. Valiokunnan kahden parlamenttiryhmän välille kehittynyt erittäin hyödyllinen ja tehokas yhteistyö on pääasiassa hänen ansiotaan.

Silti tänään on selvinnyt, etteivät kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ole samaa mieltä siitä, ettei EU:n jäsenyys ole varma tae ihmisoikeuksien systemaattisesta turvaamisesta jäsenvaltioissa. Kaikki eivät hyväksy sitä, että meidän on kehitettävä tällaista takuujärjestelmää. Jotkut pyytävät ja toivovat apua. Kiitän apua pyytäneitä siitä, että he haluavat auttaa myös omaa maataan. Toisten mielestä EU:n toimielinten ei pitäisi sekaantua jäsenvaltioiden paikallisiin asioihin.

Olen ylpeä siitä, että poliittinen ryhmäni tukee yhteisen arvoperustan mukaisesti sekä jäsen Gálin ehdotusta että minun ehdotustani. Olen hyvin pahoillani siitä, että jotkut tekevät tästä pilkkaa. Luulen, että tällainen pilkanteko saisi enemmän kannatusta Hyde Parkissa kuin Euroopan parlamentissa.

Joka tapauksessa pyydän Euroopan parlamentin jäseniä voittamaan byrokratian pelkonsa merkittävän asian vuoksi ja kysymään itseltään, käytämmekö yhteisön talousarvion jokaisen sentin yhtä hyvin hyödyksi kuin perusoikeusvirastoa nyt vaaditaan käyttämään. Itse asiassa olemme aina valmiit tekemään yhteistyötä talousarviovarojemme käytön tehostamiseksi.

Toivon teidän tukevan tätä tärkeää pyrkimystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, minäkin haluan vielä kerran kiittää molempia esittelijöitä ja kaikkia puhujia. Myönnän ensinnäkin, että parlamentin on saatava suuri enemmistö tämän aloitteen taakse, kuten esittelijät toivoivat. Muuten yhteiset toimemme valuvat hukkaan. Olemme tehneet yhteistyötä vahvistaaksemme parlamentin sananvaltaa ilman virallista yhteispäätösmenettelyäkin. Parlamentin on vältettävä sellaisia erimielisyyksiä, jotka antaisivat neuvostolle sen vaikutelman, että loppujen lopuksi se voisi yksin päättää asioista. Tämä on poliittinen pakko varsinkin siksi, että olen kuullut määrättyjen vaikutusvaltaisten parlamentin jäsenten epäilevän jopa koko viraston tarpeellisuutta.

Ensinnäkin on selvennettävä mainittuja lukuja. Kuulin sanottavan, että viraston kustannukset ovat 150 miljoonaa euroa. Se ei pidä paikkaansa. Kyseisen toimielimen kustannukset vuonna 2007 ovat 14 miljoonaa euroa eivätkä suinkaan 150 miljoonaa euroa, ja sen lopulliset kustannukset vuonna 2010 ovat 21 miljoonaa euroa eivätkä suinkaan 150 miljoonaa euroa. Wienin seurantakeskus työllistää 40 ihmistä, ja vuonna 2007 sen tehtävää luontevasti jatkava virasto työllistää 50 virkamiestä eli vain kymmenen työntekijää enemmän. Hyvät parlamentin jäsenet, 50 virkamiestä vastaa pienen eurooppalaisen, arviolta 10 000–15 000 asukkaan kunnan henkilöstöä. Olemmeko todella sitä mieltä, ettei EU:n ihmisoikeuksien tiiviin seurannan varmistamiseksi kannata palkata 50:tä työntekijää? Minun mielestäni kannattaa.

Mihin virastoa tarvitaan? Sitä tarvitaan riippumattoman arvioinnin järjestämiseen, mitä useat parlamentin jäsenet ovat nimenomaan korostaneet. Kuulin jonkun kysyvän, mitä tekemistä komissiolla on tämän asian kanssa. Komission työskentely tehostuu huomattavasti, jos se voi hyödyntää virastoa, joka pystyy toimittamaan sille itsenäisesti arviointiin ja lausuntojen laatimiseen tarvittavaa aineistoa. Vakuutan jäsen Rackille, että komissio hoitaa edelleen velvollisuutensa, jotka eivät tällä alalla ole virkavelvollisuuksia vaan pikemminkin poliittista tukea parlamentin ja neuvoston työlle. Siksi komissio tarvitsee riippumatonta virastoa, joka toimittaa sille aineistoa ehdotusten laatimista varten. On selvää, ettei komission työn merkitys vähene vaan pikemminkin vahvistuu ja lisääntyy.

Mikä on Euroopan neuvoston rooli? Euroopan neuvosto jatkaa omaa työtään. Vakuutan, että komissio ei halua päällekkäisyyksiä, ja tälläkin alalla sovelletaan perustamissopimusten määräyksiä. Viraston tehtävä on valvoa yhteisön lainsäädäntöön perustuvien perusoikeuksien noudattamista, kun taas Euroopan neuvostolla ei ole yhteisön lainsäädännön mukaista toimivaltaa ihmisoikeuksien alalla, kuten hyvin tiedätte. Näin ollen näillä kahdella elimellä on täysin erilliset toiminta-alat, ja tästä edellytyksestä aiomme pitää kiinni.

Puolustan perusoikeusvirastoa juuri siksi, että sitä ei mielestäni pidä käyttää yksittäisten jäsenvaltioiden syyllistämiseen tai poliittisena kiistakapulana edes sisäisissä valtataisteluissa. Se olisi virhe, ja yhdyn niiden näkemykseen, joiden mielestä poliittisten lausuntojen antamista ei pidä jättää virkamiesten tehtäväksi. Se kuuluu edelleen komission vastuulle. Toivomme, että perusoikeusvirasto auttaa meitä lisäämään perusoikeuksien turvaamiseen käytettyjen menettelyjen avoimuutta EU:ssa.

Mainitsen poliittiset ryhmät ja eurooppalaiset oikeuslaitokset siksi, että uskon niidenkin toivovan – ja varmasti ne toivovatkin – avoimempaa perusoikeuksien turvaamista toimintansa yhteydessä. Tosiasiassa poliisin ja oikeuslaitoksen instituutioiden arvovaltaa parannetaan huomattavasti varmistamalla, että niiden rikostentorjuntatoiminnassa käyttämät menettelyt ovat täysin avoimia. Tällä aloitteella on tarkoitus auttaa niitä eikä suinkaan vaikeuttaa niiden toimintaa. Perusoikeusviraston ei todellakaan ole tarkoitus heittää kapuloita niiden rattaisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.00.

(Istunto keskeytettiin klo 10.40 ja sitä jatkettiin klo 11.00.)

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Gábor Harangozó (PSE).(EN) Euroopan unioni on aina ilmoittanut perusoikeuksien suojelun ja edistämisen kuuluvan sen keskeisiin toimintatavoitteisiin. Tässä mielessä näiden oikeuksien suojelua ja edistämistä varten perustettava virasto on tärkeä väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi hiljattain hyväksytyn Haagin ohjelmaa koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä. Viraston perustaminen onkin hyvin konkreettinen toimenpide, sillä tämän uuden aloitteen avulla aidosti riippumaton asiantuntijakeskus voi kerätä ja analysoida koko EU:ta koskevaa tietoa.

Komission ehdotukset ovat oikeutetusti virittäneet monipuolisen keskustelun tällaisen viraston toimivaltuuksien soveltamisalasta. Jatkamalla Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa on varmistettava toisaalta, että virasto keskittyy edelleen sille ominaiseen tapaan rasismia ja muukalaisvihaa koskeviin kysymyksiin ja toisaalta, että virasto säilyttää riippumattomuutensa paitsi EU:n toimielimistä myös jäsenvaltioista. Näistä seikoista huolimatta suhtaudun toiveikkaasti siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyy yleisesti esittelijän ehdottaman asiakirjan.

 
  
MPphoto
 
 

  Katalin Lévai (PSE).(HU) Olisi vaikea yliarvioida perusoikeusviraston perustamisen merkitystä. Se on todellinen virstanpylväs tärkeässä kamppailussa Euroopan ihmisoikeuksien puolesta. Samaan hengenvetoon on todettava, että virasto voi täyttää tehtävänsä vain, jos sille annetaan todellista toimivaltaa ja tehokkaat toimintavälineet. Muuten siitä tulee pelkkä omaa etuaan ajava byrokratian mylly, jolla ei ole todellista vaikutusvaltaa.

Siksi on tarpeen perustaa riippumaton organisaatio, jolla on konkreettiset ja laajat oikeusvaltuudet, jotta se voi tehokkaasti puuttua ihmisoikeusloukkauksiin.

Meidän on erityisesti panostettava Euroopan synkkien uhkien torjumiseen. Tarkoitan sellaisia silloin tällöin pinnalle nousevia ilmiöitä kuin rasismi, muukalaisviha ja antisemitismi sekä erityisesti joissakin uusissa ja pian EU:hun liittyvissä Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa esiintyviä julmuuksia ja syrjintää romaneja sekä muita etnisiä ja kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Valitettavasti olemme viime aikoina saaneet useita esimerkkejä tällaisista EU:n perusperiaatteita horjuttavista tapauksista. Siksi viraston on kiinnitettävä näihin kysymyksiin erityistä huomiota.

Viraston vahvan toimivallan puolesta esittämistäni perusteluista voidaan suoraan päätellä, että sen toimivaltaa on väistämättä laajennettava oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskeviin kysymyksiin, maahanmuuttoa ja terrorismia koskeviin kysymyksiin sekä ihmiskaupan, lapsiin kohdistuvien rikosten, huumeiden, asekaupan, korruption ja petosten torjuntaan. Puoltaisin tietenkin myös toimivallan laajentamista yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Kannatan Euroopan parlamentin tiiviimpää osallistumista viraston toimintaan, sillä mielestäni Euroopan unionin ainoa suorilla vaaleilla valittu toimielin on yksi ihmisoikeusasian puolustajista.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ALEJO VIDAL-QUADRAS

 
Päivitetty viimeksi: 5. joulukuuta 2006Oikeudellinen huomautus