Puhemies. Esityslistalla on seuraavana del Castillo Veran laatima teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö (A6-0384/2006) aiheesta "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen" (2006/2138(INI)).

  Pilar del Castillo Vera (PPE-DE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelemme parhaillaan mietinnöstä, josta äänestetään tänä aamuna ja jossa käsitellään yhdessä useita komission esittämiä asiakirjoja. Näillä asiakirjoilla on yksi perustava ja erittäin hyvin määritelty tavoite, nimittäin ei enempää eikä vähempää kuin toteuttaa hyvin erityyppisiä toimia, joiden ansiosta meidän on mahdollista kehittää EU:ssa tietoon perustuva yhteiskunta ja talous, joka on viime kädessä perusväline työllisyyden ja kasvun ja siten kaikkien EU:n kansalaisten hyvinvoinnin luomiseen.

Tässä mietinnössä esitetään tilanne, jossa meillä on erittäin hyvä diagnoosi, kuten sitä nimitän, siitä, missä olemme, miksi olemme tässä tilanteessa ja mitä tarvitsemme. Näin on tehty myös muissa asiantuntijoiden laatimissa raporteissa, esimerkiksi Ahon raportissa, joka on äärimmäisen tyhjentävä ja yksityiskohtainen raportti ja jossa käsitellään samoja kysymyksiä, tai muissa komission aiemmin laatimissa asiakirjoissa. Todennäköisesti yhdelläkään toisella alalla meillä ei ole näin tarkkaa tietämystä kuin tällä alalla, mikä antaa meille mahdollisuuden edistää kasvua Euroopan unionissa.

Meillä on diagnoosi ja meillä on myös ratkaisut. Me kaikki tiedämme, että edistääksemme tietoon perustuvaa yhteiskuntaa meidän on edistettävä innovointia. Tiedämme kaikki, että meidän on edistettävä koulutusta, jotta kansalaiset voivat sopeutua kaikkiin työelämässä tapahtuviin muutoksiin, uudistua ja löytää uudenlaista työtä. Samoin meistä kaikki tietävät, että innovointi on välttämätöntä, jotta sosiaaliturvajärjestelmä ei menetä kykyään vastata kansalaisten muun muassa terveyttä ja koulutusta koskeviin tarpeisiin. Me kaikki tiedämme myös, että yritykset tarvitsevat suotuisat toimintaedellytykset, joilla yrityksiä autetaan ja kannustetaan kehittämään innovointia ja joilla ehkäistään niiden kohtaamia byrokraattisia ongelmia, jotka aiheuttavat hankaluuksia hyvin monilla erityyppisillä toimialoilla.

Nyt ei ole oikea aika luetella kaikkia mietintöön sisältyviä näkökohtia, koska ne löytyvät mietinnöstä ja te kaikki olette niistä tietoisia. Haluan käyttää tätä tilaisuutta painottaakseni erittäin voimakkaasti tarvetta tehdä kertaheitolla loppu kaikesta puhumisesta ja lopettaa hienojen nimien antaminen raporteille ja analyyseille, kun kansallisvaltioiden toiminta on edelleen jossain määrin lamaannuksissa. Askel, joka on otettu 25 kansallisen uudistusohjelman osalta, on tärkeä. Katson kuitenkin, että meidän olisi painotettava hyvin voimakkaasti näissä kansallisissa ohjelmissa saavutetun edistyksen perinpohjaista arviointia.

Aika kuluu, ja jäämme yhä enemmän jälkeen. Kun Lissabonin toimintasuunnitelma laadittiin, asioiden odotettiin kehittyvän tietyllä tavalla. Lissabonin toimintasuunnitelman toteuttamisen puolivälissä EU:n keskiarvo – tilanteet tietysti vaihtelevat jäsenvaltioittain – oli huonompi kuin toimintasuunnitelman laatimisen aikaan. Saatamme vuonna 2010 huomata, ettemme ole vieläkään onnistuneet saavuttamaan minkäänlaista edistystä ja että olemme siten jääneet entistäkin enemmän jälkeen. Uskon vilpittömästi, että jos palkkaisimme ulkopuolisen tarkastajan, tämä hämmästyisi nähdessään, miten hyvä diagnoosi meillä on ja miten hyvät parannuskeinot ja ratkaisut meillä on, mutta kaikki toimet niiden soveltamiseksi on jätetty toteuttamatta.

Kuten itse elämäkin, yhteiskunnat syntyvät eri sukupolvien välisellä yhteistyöllä. Yksi sukupolvi kerrallaan kuljettaa viestikapulaa. Kyseessä on ikään kuin viestijuoksu, mutta tässä tapauksessa eteenpäin annetaan viestikapulan sijasta yhteisömme perusta. Uusia eurooppalaisia syntyy ja kasvaa parhaillaan. Toiset, kuten me täällä parlamentissa, jäävät ennen pitkää eläkkeelle. Me kaikki tarvitsemme yhteiskuntaa, jossa Euroopan unioni voi jatkossakin säilyttää kilpailukykynsä, johtajuutensa ja tulevaisuuteen suuntautuneisuutensa, jotka ovat seurausta eurooppalaisille tunnusomaisesta voimakkaasta ja syvästä päättäväisyydestä jättää parempi perintö kotimaidensa tulevaisuudelle ja, meidän tapauksessamme, kaikkien eurooppalaisen yhteiskunnan muodostavien maiden tulevaisuudelle.

Tämä on näin ollen meidän vastuumme, ja meidän on tehtävä tätä työtä sydämellämme.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, komissio on tyytyväinen mahdollisuuteen osallistua tähän keskusteluun kasvu- ja työllisyyspolitiikasta. Pidämme käsiteltävänä olevaa mietintöä hyvin myönteisenä. Haluan kiittää esittelijä del Castillo Veraa erittäin lämpimästi asianomaisten kysymysten perinpohjaisesta ja objektiivisesta tarkastelusta.

Käymme tätä keskustelua muutama päivä ennen kuin komissio tekee päätöksen kasvu- ja työllisyyspolitiikan edistymistä vuonna 2006 käsittelevästä kertomuksesta. Yhdyn jäsen del Castillo Veran arvioon, jonka mukaan me Euroopan unionissa tiedämme itse asiassa aivan hyvin, missä ongelmamme ovat. Tiedämme myös aivan tarkasti, mitä meidän on tehtävä. Meillä on oikeat vastaukset ongelmiin, mutta – ja tässä jäsen del Castillo Vera on aivan oikeassa – ongelmana on oikeiksi katsottujen toimien toteuttaminen erityisesti kansallisella tasolla. On myös helppo selittää, mistä se johtuu.

Pitkän aikavälin uudistustarpeet, jotka olemme määrittäneet EU:n kasvu- ja työllisyyspolitiikalle, törmäävät aina kansallisen politiikan lyhyen aikavälin etuihin. Jossakin on aina vaalit. Koneisto alkaa aina yskiä jossain. Voin kuitenkin kertoa teille tänään, että edistymiskertomuksessa, jonka hyväksymme kahden viikon kuluttua, lähetetään kaksi harvinaisen myönteistä signaalia.

Ensimmäinen signaali on se, että ensimmäistä kertaa meillä Euroopan unionissa on todellakin toimiva mekanismi jäsenvaltioiden ja EU:n talouspoliittisten toimien yhteensovittamiseksi. Kuten totesitte, tämä oli tietysti suuri ongelma Lissabonin strategiassa siinä mielessä, että vaikka strategian tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoiset, sen täytäntöönpanomekanismi oli käytännössä olematon.

Toinen myönteinen signaali on se, että jäsenvaltioiden painopistealueet ovat muuttuneet huomattavasti. Pystymme osoittamaan kertomuksissamme, jotka kattavat jokaisen yksittäisen jäsenvaltion ja jokaisen yksittäisen taloudenalan, että strategiaamme sisältyviä kysymyksiä käsitellään nyt kaikkialla Euroopan unionissa. Näitä kysymyksiä ovat koulutus, tutkimus ja kehittäminen, innovaatio, yritysten ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä niiden yhteiskuntaryhmien työllistettävyyden parantaminen, joiden pääsy työmarkkinoille on estetty. Kaikki nämä kysymykset ovat politiikan kuumimpia puheenaiheita jokaisessa jäsenvaltiossa, joten olen hyvin tyytyväinen, että tänään keskusteltavana olevassa mietinnössä otetaan hyvin selkeästi kantaa juuri näihin aiheisiin. Haluan painottaa mahdollisimman selvästi, miten myönteisesti suhtaudun siihen, että mietinnössä kannatetaan niin selkeästi pk-yrityksiä ja innovaatiota koskevaa komission politiikkaa.

Haluan todeta erittäin selvästi, että kasvumme ja työpaikkojemme tulevaisuus riippuu siitä, miten onnistumme tukemaan pk-yritysten innovaatiopotentiaalia siten, että ne pystyvät edistämään yhä enemmän kasvua ja työllisyyttä EU:ssa. Juuri pk-sektorilla syntyvät ne lisätyöpaikat, joita tarvitsemme, joten on tärkeää, että kaikkea politiikkaamme arvioidaan sen perusteella, annetaanko sillä EU:n pk-yrityksille niiden tarvitsemaa liikkumavaraa vai ei.

Meidän on hyvin pian mahdollista keskustella kasvu- ja työllisyyspolitiikan tilasta komission edistymiskertomuksen pohjalta. Arvoisa jäsen del Castillo Vera, olen melko varma, että yhdytte tuolloin näkemykseeni siitä, ettei Euroopan unioni ole pysähtyneisyyden tilassa. Olemme pikemminkin selvästi menossa oikeaan suuntaan.

  Patrizia Toia (ALDE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unioni tarvitsee ehdottomasti uutta pontta kuroakseen umpeen kuilun, joka erottaa sen maailman muista vahvoista, dynaamisista ja kilpailukykyisistä talouksista. En tarkoita vain EU:n perinteisiä kilpailijoita vaan myös kansainväliselle näyttämölle ilmestyneitä uusia kilpailijoita. Euroopan unioni vaarantaa siten paljon, ellei se kykene pysymään niiden vauhdissa ja uudistumaan antamalla itselleen tätä uutta pontta ja lisäpotkua, jota siltä pyydetään, eikä vähiten tässä keskustelussa. EU on vaarassa menettää yhteensopivuuden, jota se on aina pystynyt osoittamaan toisaalta talouden, tuottavuuden ja teollisuustuotannon kasvun ja toisaalta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja työllisyyden ja osallistavamman kasvun edistämiskyvyn välillä.

Mielestäni tämä "lisäpotku" edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin meidän on toteutettava toimia, jotka koskevat talouden ja työllisyyden kasvun uusia tekijöitä. Näitä ovat inhimillinen pääoma ja sen kouluttaminen, ihmisten kykyjen ja taitojen lisääminen sekä teknologinen innovointi, jolla ymmärretään myös kykyä siirtää tuotantoprosesseihin tutkimustulokset ja se, mitä tietämys tänä päivänä antaa käyttöömme. On kuitenkin myös toinen asia, jonka haluan mainita puheenvuoroni päätteeksi ja joka on avain tämän haasteen voittamiseen: Euroopan unionin on tehtävä enemmän yhteistyötä! EU:n on hankittava tämä strateginen kyky, nimittäin yhteinen näkemys. Kaksikymmentäviisi kansallista suunnitelmaa heikentävät kykyämme kasvaa yhteen, ja tarvitsemmekin yhden, yksiselitteisemmän näkemyksen. Lyhyesti sanottuna tarvitsemme yhdenmukaistetumpaa politiikkaa verotuksen, työllisyyden ja teollisuuspolitiikan aloilla.

  Gyula Hegyi (PSE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, ennen vanhaan nuoret oppivat ammattinsa vanhempien mestareiden pajoissa. Ennen maailmansotia ja rautaesirippua monet unkarilaiset nuoret lähtivät muutamaksi vuodeksi läntiseen Eurooppaan laajentaakseen ammatillista koulutustaan työskentelemällä ulkomaisten mestareiden palveluksessa. Tällä tavoin he oppivat sekä ammattinsa että yhden tai kaksi vierasta kieltä.

Meidän ei pitäisi keksiä uutta, meidän olisi vain muistettava vanhat perinteet. Ajat ovat tietysti muuttuneet, ja valtiolla on tärkeä rooli ammatillisessa koulutuksessa. Kuten yksittäiset mestarit tai killat ennen vanhaan, pk-yritysten pitäisi kuitenkin osallistua käytännön kokemuksen antamiseen opiskelijoille. Ammatillista koulutusta koskevat hankkeemme ovat melko vaatimattomia. Meidän on osoitettava enemmän varoja ohjelmiin, joilla tarjotaan kokemusta ulkomailla työskentelystä ja mahdollisuus opiskelijavaihtoon.

Ammatillisessa koulutuksessa olisi lisäksi tarjottava kielikursseja, joilla opetetaan myös liike-elämässä ja teknologiassa käytettäviä ilmaisuja. On hauskaa oppia Hamletin monologit ulkoa, mutta kirvesmiesten tai ATK-henkilöiden olisi tunnettava myös ammattiterminsä vierailla kielillä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella lämpimästi esittelijää ja kiittää häntä kaikesta hänen työstään asiassa, joka on erittäin tärkeä EU:n talouden tulevaisuudelle. Meidän on valitettavasti pakko myöntää, että Euroopan yhteisön taloudelliset tulokset tuottavat jatkuvasti pettymyksen, erityisesti kun otamme huomioon EU:n yhtenäismarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yritysten kohtaamiin vaikeuksiin. Pk-yrityksethän ovat yksi EU:n talouden voimatekijöistä.

Sääntelyn parantaminen ja yksinkertaistaminen on ratkaisevaa yhteisön lainsäädännön yhteenkuuluvuuden ja selkeyden lisäämiseksi ja auttaisi vähentämään pk-yrityksiä erittäin voimakkaasti kuormittavia hallinnollisia rasitteita. Tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa olisi omaksuttava laaja ja monipuolinen lähestymistapa, joka perustuu nykyisen lainsäädännön yksityiskohtaiseen tarkasteluun ja ehdotuksen vaikutusten perinpohjaiseen arviointiin. Pk-yrityksiin ja niitä edustaviin järjestöihin olisi pidettävä säännöllistä yhteyttä, jotta ne voivat olla osallisina yhteisön ohjelmien toteuttamisessa ja kehittämisessä.

  Dominique Vlasto, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, ensinnäkin saanen kiittää esittelijäämme del Castillo Veraa ja onnitella häntä erinomaisesta mietinnöstä, erityisesti koska mietintö rakentuu sellaisten selkeiden teemojen ympärille, joilla on tarkoitus parantaa Lissabonin strategian seurantaa. Katson lisäksi, että erityisesti yhden asian pitäisi panna meihin liikettä, nimittäin yhteisöpatentin uudelleentarkastelun.

Olemme liian kauan toistelleet, kuten jäsen del Castillo Vera juuri totesi, että on erittäin tärkeää edistää innovointia Euroopan tasolla tehtävän yhdenmukaistamisen avulla. Nyt sanomamme on tultava kuulluksi. Puhumme paremman sääntelyn antamisesta, ja lainsäädännön soveltamisala on valtava. On kuitenkin myös yllättävää, että EU on innovoinnissa niin kaukana jäljessä. Kun kuitenkin muistetaan, että patentti maksaa EU:ssa keskimäärin 46 700 euroa ja Yhdysvalloissa taas 10 250 euroa, uskon meidän valitettavasti tietävän, miksi näin on. Näin suurten summien veloittaminen on paras tapa tukahduttaa innovointi EU:n pk-yrityksissä. Patentin hinta on kohtuuttoman korkea. Neuvosto on näin ollen saatava pikaisesti harkitsemaan asiaa uudelleen ja auttamaan yrityksiämme pääsemään tästä valitettavasta tilanteesta.

Haluan nyt myös korostaa toista tärkeää seikkaa, jota meidän olisi pitänyt käsitellä mietinnössä, nimittäin julkisia hankintoja koskevaa sopimusta. Tämä sopimus, jota uudistetaan parhaillaan Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, tarjoaa sen 36 allekirjoittajamaalle, joihin 25 jäsenvaltiotamme kuuluvat, pääsyn sopimuskumppaneidensa julkisten hankintojen markkinoille. Monet kyseisistä kumppaneista eivät kuitenkaan noudata sääntöjä. Riittää, kun katsoo, mitä Yhdysvallat ja Kanada tekevät. Kansallisten säännösten avulla ne jättävät sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ne julkisten hankintojen markkinat, jotka ne varaavat omille pk-yrityksilleen, vaikka näiden maiden on mahdollista toimia 25 jäsenvaltion julkisten hankintojen markkinoilla.

En voi hyväksyä sitä, että transatlanttisissa suhteissa tapahtunut edistys on kaikki samansuuntaista. Meillä on siten velvollisuus edistää pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista lakia Yhdysvalloissa vuodesta 1953 lähtien voimassa olleen Small Business Act -lain mallin mukaan. Meidän voitaisiin sanoa olevan 50 vuotta jäljessä. Lienette samaa mieltä siitä, että siinä on jo kylliksi. Meidän tehtävämme on antaa parempaa sääntelyä.

  Norbert Glante, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kuten muistutamme jatkuvasti itsellemme, pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka. Eurooppalaisten työntekijöiden enemmistö työskentelee juuri pk-yrityksissä, joilla on silti edelleen omat ongelmansa.

Haluan huomauttaa, että komission ensimmäinen tiedonanto, jossa käsiteltiin monia näistä ongelmista, esiteltiin parlamentissa heinäkuussa 1994. Sitä seurasivat saman vuoden joulukuussa annetut suositukset ja toinen tiedonanto vuonna 1998. Sitten vuonna 2000 asiantuntijat huomasivat, ettei jäsenvaltioissa toteutettu puoliakaan näistä toimista. On syytä huomata, että vielä nykyäänkin vain 55 prosenttia toimista on toteutettu, joten jäsenvaltioiden on esitettävä sanojensa tueksi toimia.

Haluaisin sanoa pari sanaa yritysten luovutuksesta, joka on tärkeä asia ja johon kiinnitetään liian vähän huomiota koko ongelmaa tarkasteltaessa. Tämä koskee paitsi verolainsäädännöstä vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia myös yrityksiä, joiden on aloitettava hyvissä ajoin toimet yrityksen luovuttamiseksi uudelle omistajalle.

Kaikilla asianosaisilla on työtä tehtävänä. Etenkin seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa parlamentti on toteuttanut toimia pk-yritysten hyväksi. Asiasta on kiistelty riittävästi, joten nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin.

  Ona Juknevičienė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Ensinnäkin haluan onnitella esittelijää hänen puheenvuoronsa valmistelusta. Olen pohjimmiltani samaa mieltä hänen kanssaan. Mietintö on jälleen yksi uusi asiakirja monien muiden joukossa. Näillä kaikilla asiakirjoilla on määrä kannustaa yrittäjyyttä EU:ssa – alkaen pk-yritysten laajenemisesta. Yhteisön tätä kysymystä koskeva politiikka on todellakin johdonmukaista ja mielestäni oikeudenmukaista. Ongelmana on, ettei sitä useinkaan noudateta tosielämässä. Lakeja jätetään usein noudattamatta, ja byrokraattisia esteitä luodaan. Haluan kiinnittää huomiota kahteen ongelmaan, joiden ratkaisemisesta pk-yritysten menestyminen mielestäni riippuu. Ensinnäkin ongelmana ovat yritysten rekisteröintimenettelyt. Komissio on luvannut, että vuoden 2007 loppuun mennessä niin sanottua yhden luukun periaatetta sovelletaan koko yhteisössä. Maaliskuisessa kokouksessaan jäsenvaltiot myös sopivat yksinkertaistavansa uusien yritysten rekisteröintimenettelyjä. Sovittiin, että niihin saisi kulua enintään viikko. Todellisuudessa yritysten rekisteröinti kestää kuitenkin joissakin yhteisön jäsenvaltioissa tällä hetkellä yhdestä päivästä useisiin viikkoihin. Rekisteröintikustannukset vaihtelevat myös selvästi. Tietyissä jäsenvaltioissa rekisteröinti ei maksa mitään, kun taas toisissa se voi maksaa jopa satoja euroja.

Toinen ongelma on useiden valtion virastojen valvonnan piiriin kuuluvien yritysten toiminnan valvominen. Liettuassa toimii tällä hetkellä 152 valvontaelintä. Liike-elämän edustajat pitävät tätä yhtenä suurimmista ongelmista ja korruption lähteistä. Äskettäin 300 komission virkamiestä sitoutui työskentelemään ainakin viikon ajan pk-yrityksissä vuoteen 2009 mennessä. Tällä tavoin he yrittävät ymmärtää niiden ongelmia. Tämä on myönteinen ja konkreettinen askel. Ehkäpä samantapaisia aloitteita pitäisi laajentaa muihin Euroopan osiin, mutta tukisiko yhteisö tällaisia aloitteita? Olen varma, että meidän on tulevaisuudessa poistettava yritysten laajenemisen byrokraattiset esteet. Sitten voimme sanoa luovamme Eurooppaa yritystoiminnan kautta ja kannustavamme sen kasvua.

  Guntars Krasts, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Olen täysin varma, että innovaatiota koskevilla saavutuksilla, taidolla hyödyntää näitä saavutuksia ja kyvyllä elvyttää yrittäjyysympäristöä erityisesti pk-yrityssektorilla vakiinnutetaan EU:n asema globaalissa taloudellisessa kilpailussa. Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä omaksumalla proaktiivinen kanta globaaliin talouteen ja sosiaaliseen sääntelyyn. Jos esimerkiksi haluamme saada Yhdysvallat kiinni innovoinnin alalla, jolla olemme erään Euroopan komission arvion mukaan sitä tällä hetkellä 50 vuotta jäljessä, on siten ensiarvoisen tärkeää muuttaa tieteen ja yritystoiminnan sekä yritystoiminnan ja valtion sääntelyroolin välisiä nykyisiä suhteita samoin kuin tieteen rahoitusmalleja. Rajoitukset, ei yrittäjyyden puute, ovat syy siihen, miksi enemmistö EU:n asukkaista haluaa olla työntekijöitä eikä työnantajia. Pidämme myönteisenä, että mietinnössä korostetaan yhteismarkkinoiden roolia yritystoiminnan edistämisessä. Ne alat, joilla yhteismarkkinat eivät toimi kunnolla, ovat palvelut ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Yksi tehtävä, jossa olemme aikataulusta jäljessä työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämisessä, on tutkintojen ja pätevyyden vertailukelpoisuuden saavuttaminen jäsenvaltioissa. Tästä kysymyksestä on tullut erityisen ajankohtainen vuoden 2004 laajentumisen jälkeen ja Bulgarian ja Romanian liittymisen vuoksi. Toivon, että mietintö saa parlamentin jäsenet ajattelemaan asiaa uudelleen ja ymmärtämään virheet, joita on päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta tehty etenkin äskettäin hyväksytyssä palveludirektiivissä ja eurooppapatentin käyttöönoton torjumisessa. Kiitoksia.

  Godfrey Bloom, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vain hetkisen testata loistavia tulkkejamme. "Yrittäjyys Euroopan unionissa" on oksymoron, eikö totta? EU:n koko olemassaolon tarkoitushan – jos saan vaihtaa parlamentille ominaiseen kieleen – on tukahduttaa pienyritystoiminta. Sääntöjä sääntöjen jälkeen ja asetuksia asetusten jälkeen laativat yleensä ihmiset, joilla ei ole lainkaan kaupallista kokemusta. Kävin juuri eilen läpi luettelon yli 700:sta Euroopan parlamentin jäsenestä enkä löytänyt kuin viitisen ihmistä, joilla oli oikeaa liiketoimintakokemusta.

Komission jäsenet lomailevat Microsoftin huvipurrella, Britannian pääministerillä on läheiset suhteet BP:n pääjohtajaan lordi Browneen ja niin edelleen, mutta tällä ei ole mitään tekemistä liiketoiminnan kanssa.

Liiketoiminta Länsi-Euroopassa tarkoittaa miljoonia ja taas miljoonia pienyrittäjiä, joiden elämää leimaa hiljainen epätoivo ja jotka yrittävät raapia elantonsa kokoon. Pienyritysten osuus Yhdistyneen kuningaskunnan BKT:sta on yli 52 prosenttia.

Te kerrotte meille täällä parlamentissa, minkäikäisiä työntekijöitä saamme palkata, mikä heidän ihonvärinsä saa olla, miten paljon lomaa heillä on oltava ja miten suuret heidän eläkkeensä ovat. Tämä luettelo vain jatkuu ja jatkuu. Jos todella haluaisimme saada asiat täällä järjestykseen ja todella haluaisimme yrittäjyyttä, tarvitsisimme nähdäkseni vain komission jäseniä ja Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat todellakin tehneet elämänsä aikana edes yhden päivän rehellistä työtä. Sellaisia henkilöitä ei löydy!

(Suosionosoituksia yleisölehteriltä)

  Puhemies. Vaikka ymmärränkin, että jotkin täällä parlamentissa käytetyt puheenvuorot saavat osakseen vierailijoiden hyväksynnän tai paheksunnan, minun on todellakin pyydettävä lehtereillä olevia pidättäytymään näkemystensä ilmaisemisesta.

  Ashley Mote (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mietin, moniko täällä salissa olevista on keksinyt uuden yritysidean, koonnut yrityksen perustamiseen tarvittavat rahat itse omalla riskillään ja hoitanut kyseistä yritystä menestyksekkäästi vielä 20 vuoden ajan luoden työpaikkoja ja vaurautta. Näen, ettei yksikään käsi nouse. Silti komissio on täällä puhumassa yrittäjien aseman vahvistamisesta ja tasapuolisista toimintaedellytyksistä, mikä on suurin kuviteltavissa oleva ristiriita koko yrittäjä-käsitteessä. Koko yrittäjyyden ideahan on luoda jotain, jota kukaan muu ei ole koskaan aiemmin tullut ajatelleeksi.

Tuolla komission jäsen istuu puhumassa Yhdistyneestä kuningaskunnasta vietäviin tuotteisiin sovellettavan brittiläisen mittajärjestelmän käytön kriminalisoimisesta vuoden 2009 jälkeen. Tämän seurauksena renkaiden, polkupyörien, vaatteiden, lääketieteellisten laitteiden, meijerituotteiden, pakaste-elintarvikkeiden, erikoispapereiden, kotitalouslaitteiden, käsityökalujen, tietokoneen osien sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa käytettävien komponenttien valmistajat joutuvat kaikki kärsimään, joka ikinen niistä. Yksi tällainen vaalipiirissäni toimiva valmistaja joutuu lopettamaan toimintansa, koska hän ei mitenkään voi tulevaisuudessa myydä komponenttejaan öljy- ja kaasuteollisuudelle Yhdysvaltoihin. Amerikkalaiset eivät aio nostaa poraansa parin kilometrin syvyydestä vain tarkistaakseen mitan – ei onnistu! Hänestä tulee joko rikollinen liiketoimintaa jatkaessaan tai hän lopettaa toimintansa.

Vuosia sitten kävelin yhden Yhdysvaltojen suurimman teollisuusmiehen toimistoon, ja hänen takanaan olevassa lapussa luki: jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa, joten pois tieltä! Tätä sanomaa suosittelen Euroopan parlamentille.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, on monia syitä siihen, miksi Euroopan unioni häviää kilpailussa muiden maiden kanssa. Se pärjää huonosti sekä pitkälle teollistuneisiin maihin että kehitysmaihin verrattuna. En voi käydä läpi kaikkia tähän vaikuttavia tekijöitä, mutta tärkeimmät niistä ovat pk-yritysten riittämätön tukeminen ja liian vähäiset investoinnit tieteeseen ja koulutukseen.

Haluan kuitenkin keskittyä tänään toiseen näkökohtaan, nimittäin hyvin selviin kehityseroihin Euroopan unionin sisällä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Jos aiomme luoda aidon eurooppalaisen tieteellisen ja teknologisen alueen, meidän on ensin kurottava umpeen rikkaampien ja köyhempien jäsenvaltioiden välinen kuilu. Tämä edellyttää tietysti lisäresursseja, millä en tarkoita vain rakenteellisia varoja tai maatalouteen osoitettavia varoja vaan myös tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tieteeseen ja koulutukseen myönnettäviä varoja.

Rikkaammat jäsenvaltiot ovat valitettavasti onnistuneet turvaamaan itselleen lähes kaiken näihin tarkoituksiin varatun rahoituksen sillä perusteella, että ne ovat tehokkaampia kyseisillä aloilla. Siten ei pitäisi tulla yllätyksenä, että EU:n rikkaiden ja köyhien osien väliset erot eivät ole suinkaan hämärtymässä vaan muuttumassa yhä selvemmiksi ja että Euroopan unioni kehittyy huomattavasti hitaammin kuin Yhdysvallat tai Aasian maat.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluan sanoa vielä kaksi asiaa.

Ensinnäkin ymmärrän hyvin olosuhteisiin kohdistetun kritiikin, eikä komissio, kuten tiedätte, kaihda kritiikin esittämistä silloin, kun se on aiheellista. On kuitenkin yksi asia, jota ei pitäisi sivuuttaa, nimittäin se, että EU:n taloustilastoissa on nähtävissä nouseva suuntaus. Talouskasvu on tänä vuonna ylittänyt odotukset monin verroin, työttömyys vähenee todella tuntuvasti, eurooppalaisten yritysten tuottavuus lisääntyy, ja on erittäin selvästi nähtävissä, että jäsenvaltioiden painopisteet ovat muuttumassa sitä mukaa, kun niiden kiinnostus yrittäjyyden edellytysten parantamista kohtaan kasvaa.

Toiseksi kun EU:ta verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin, pitää todellakin paikkansa, että EU:ssa on vähemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita perustamaan itse yrityksen tai hoitamaan sellaista tai – erään parlamentin jäsenen hetki sitten käyttämää ilmaisua lainatakseni – ottamaan riskin ja käyttämään omia rahojaan luodakseen työpaikkoja muille. Tämän taustalla olevat syyt ovat hyvin mielenkiintoisia ja juontavat juurensa kulttuuristamme. Myös tästä syystä komissio on ajanut niin tarmokkaasti yrittäjyyden ja koulutuksen yhdistämistä. Jo peruskoulussa ja korkeakoulussa on oltava mahdollista ohjata nuoria yritystoimintaan. Huomattavaa menestystä on nähtävissä niissä jäsenvaltioissa, joissa näin tehdään, kun taas niissä jäsenvaltioissa, joissa näin ei tehdä, on aivan yksinkertaisesti liian vähän yrityksiä. Päivänselvä tosiasiahan on, ettei työpaikkoja synny, ellei ole niitä luovia yrityksiä.

Opimme parhaillaan – ja tämä on erittäin kiinnostava asia – että "tekemällä oppiminen" on edelleen paras tapa. Keskustelussa on jo viitattu "Enterprise Experience" -hankkeeseen, jonka käynnistin ja jonka tavoitteena on, että kaikki oman pääosastoni hallintovirkamiehet työskentelevät pienessä tai keskisuuressa yrityksessä vähintään viikon ajan. Ensimmäiset 50 virkamiestä ovat nyt palanneet töihin komissioon, ja tulokset ovat kiehtovia. Jokainen heistä – ja kyllä, tarkoitan todella jokaista heistä – on palannut mukanaan tärkeitä parannusehdotuksia ja ehdotuksia tavoiksi, joilla voimme helpottaa pk-yritysten elämää. Nämä ehdotukset ovat ansainneet sen, että niistä keskustellaan vakavasti. Toisaalta yritykset, jotka ottivat virkamiehemme yritykseensä ja antoivat näille mahdollisuuden työskennellä siellä, kertovat oppineensa tästä erittäin paljon ja saaneensa paljon paremman käsityksen siitä, mikä on mahdollista toteuttaa Euroopan tasolla ja mikä ei.

Haluan todellakin kannustaa jäsenvaltioita tekemään samantapaisia aloitteita. Yritykset muuttuvat hyvin nopeasti, joten on ehdottoman välttämätöntä, että yritysten toimintaedellytykset luovilla henkilöillä on omiin havaintoihin perustuvaa todellista tietoa siitä, mitä yrityksissä todellisuudessa tapahtuu ja miten heidän toimensa vaikuttavat yrityksiin.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 11.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE). – (FR) Äänestin jäsen del Castillo Veran yrittäjyydestä ja kasvusta laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Mietinnöllä annetaan tärkeä panos uudistetussa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lissabonin strategian tarkoituksenahan on tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin alue keskittymällä uudelleen kasvuun ja työllisyyteen ja säilyttämällä samalla tämän prosessin kolmen pilarin, nimittäin talouden, sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön, välinen tasapaino.

Jos EU haluaa onnistua vastaamaan tähän suunnattomaan haasteeseen luoda kasvua ja työllisyyttä, sen on otettava huomioon pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka edustavat 70 prosenttia EU:n työpaikkojen kokonaismäärästä ja jotka työllistävät 75 miljoonaa ihmistä, mitä emme saa unohtaa. Luotuaan sisämarkkinat osoittamalla kiinnostusta kuluttajiin ja samanaikaisesti luottamalla kilpailuun, EU:n on tästä lähtien osoitettava kiinnostusta tuottajiin ja, samalla kun se suojelee meitä globalisaation haitallisilta näkökohdilta, varmistettava, että luovuudelle annetaan EU:ssa vapaat kädet. Lopuksi pahoittelen sitä, ettei Euroopan keskuspankin (EKP) tuhoisaa rahapolitiikkaa ole arvosteltu, koska rahapolitiikka ei nykyisellään palvele riittävästi talouskasvua.

(Istunto keskeytettiin klo 10.50 ja sitä jatkettiin äänestyksillä klo 11.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies McMILLAN-SCOTT