Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Figueiredon laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0409/2006) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta (KOM(2006)0273 C6-0199/2006 2006/0098(CNS)).

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin kiitän eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn päätöksen 90/424/ETY muuttamista koskevasta komission ehdotuksesta vastaavien valiokuntien jäseniä heidän tekemästään työstä. Tänä vuonna komissio myönsi noin 210 miljoonaa euroa tukea jäsenvaltioiden toteuttamille eläintautien hävittämis- ja seurantaohjelmille. Tämä ohjelma on avainasemassa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevassa yhteisön strategiassa.

Kuten tiedämme, eläintaudit ovat ennalta arvaamattomia: yllätyksiä saattaa tulla ja tuleekin. Vaikka joissakin jäsenvaltioissa esiintyi vuosina 2005–2006 lintuinfluenssaa, bluetongue-tautia ja klassista sikaruttoa, yhdessäkään jäsenvaltiossa tautitapauksia ei ollut paljon, ja pystyimme pitämään ne hallinnassa ja estämään laajat vahingot.

Komissio on käynnistänyt eläinten terveyttä koskevan yhteisön politiikan monitahoisen uudelleentarkastelun. Laaja arviointi saatiin hiljattain päätökseen, ja sen tulokset esiteltiin Brysselissä pidetyssä konferenssissa viime kuussa. Ilokseni huomasin useiden parlamentin jäsenten olevan läsnä ja jopa johtavan kokouksia.

Tautien hävittämisestä johtuvien kustannusten rahoittamiseen tarkoitetun vakuutus- tai kustannustenjakojärjestelmän mahdollinen käyttöönotto oli yksi tämänpäiväisen keskustelun tärkeimmistä aihealueista, joka herätti huomattavaa kiinnostusta. Nämä ovat kuitenkin kauaskantoisia toimenpiteitä, joista on vielä keskusteltava melkoisesti eri sidosryhmien kanssa, ennen kuin voidaan päättää paras menettelytapa. Muutamia olennaisia muutoksia voidaan kuitenkin tehdä heti, jotta tehostetaan komission ja jäsenvaltioiden rahoituksen hallinnointikäytäntöä tällä alalla. Tänään käsiteltävän ehdotuksen avulla on tarkoitus tehdä tällaisia muutoksia ja jättää samalla riittävästi aikaa muiden pitkän aikavälin kysymysten käsittelylle käynnissä olevan toimien uudelleentarkastelun yhteydessä.

Ehdotuksessa on kolme pääkohtaa. Ensinnäkin ehdotamme, että tautien hävittämisohjelmissa olisi mahdollisuus monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun, jonka menettelyjä yksinkertaistetaan sekä jäsenvaltioiden että komission kannalta helpommiksi. Toiseksi ehdotamme paitsi Traces-ohjelman myös tiedotustoimien oikeusperustan vahvistamista. On kiintoisa havainto, että nykyisin eläinten hyvinvointia koskevilla tiedotustoimilla on oikeusperusta mutta eläinten terveyttä koskevilla toimilla ei, ja tämä aiotaan ehdotuksessa korjata. Kolmanneksi ehdotamme, että rahoitusta myönnetään vain selkeiden painopisteiden mukaisille tautien hävittämisohjelmille, mutta kuitenkin siten, että luetteloa voidaan tarvittaessa tarkistaa tilanteen kehittyessä.

Ehdotetuilla muutoksilla edistettäisiin tuntuvasti elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan strategian vahvistamista ja priorisointia. Ehdotuksessa tehdään muutamia parannuksia, joilla myös lisätään tehokkuutta ja vähennetään byrokratiaa sekä komissiossa että jäsenvaltioissa. Olen kiitollinen parlamentin tuesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, parlamentille laatimassani maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee mahdollisuutta hyväksyä monivuotisia ohjelmia ja ajantasaistaa joitakin eläinten terveyttä koskevan yhteisön politiikan välineitä. Mietinnössä todetaan myös, että jotkin päätöksen 90/424/ETY muuttamista koskeviin ehdotuksiin sisältyvät erityistoimet eivät täytä vaatimuksia.

Näin ollen haluamme korostaa 12:ta tarkistusta, joiden tarkoituksena on saavuttaa seuraavat viisi keskeistä tavoitetta: koska tiettyjen eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien toteutuksesta eri jäsenvaltioissa saadaan vähän tietoa, ensimmäisenä tavoitteena on kehottaa komissiota esittämään joka neljäs vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus eläinten terveystilanteesta ja eri jäsenvaltioissa toteutettujen ohjelmien kustannustehokkuudesta sekä selvitys käytetyistä perusteista.

Toinen tavoite on tukea hyvien käytäntöjen levittämistä ja edistää kahden tai useamman jäsenvaltion esittämiä yhteisiä raja-alueohjelmia aina kun se osoittautuu tärkeäksi tarttuvien eläintautien, kuten zoonoosien, torjunnan, hävittämisen ja seurannan kannalta. Tavoitteena on ottaa huomioon, että eri jäsenvaltioissa suhtaudutaan samoihin tauteihin eri tavoin ja myös toimitaan eri tavalla niiden suhteen, mikä saattaa vaikuttaa toteutettaviin toimenpiteisiin.

Kolmas tavoite on tehdä rahoitussuunnitelmien esittäminen pakolliseksi hätätilanteissa, joiden hoitamiseen tarvitaan kiireellisesti huomattavia rahasummia, joiden maksamiseen ei ole voitu ennalta varautua. Rahoitussuunnitelmiin ei pitäisi soveltaa tässä päätöksessä säädettyjä määräaikoja, joiden pitäisi joka tapauksessa ylittää komission asettamat määräajat. Esimerkkinä tästä mainittakoon suu- ja sorkkataudin puhkeaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2000. Näiden tautien torjuntatoimet ovat sitä tehokkaampia, mitä varhemmin ja voimaperäisemmin ne toteutetaan. Jotta tämä olisi mahdollista, on välttämätöntä perustaa vähimmäisvaranto odottamatta, huomaamattomasti ja ennakoimattomasti syntyvien hätätilanteiden varalta.

Neljäs ehdotuksemme on laajentaa päätöksen liitteessä olevaa luetteloa yhteisön rahoitustukeen oikeutetuista tarttuvista eläintaudeista. Komissio oli ehdottanut tämän luettelon supistamista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnössä ehdotetaan kahdeksan taudin lisäämistä nykyiseen luetteloon, ja lisäksi ehdotetaan muitakin tauteja, joiden torjuntaan ja hävittämiseen tarvittava rahoitus halutaan näin varmistaa.

Haluan korostaa tämän ehdotuksen ratkaisevaa merkitystä, sillä monissa maissa hävittämisohjelmia on jo käynnistetty, eikä niitä pitäisi keskeyttää. Portugalissa, jonka tilanteen tunnen parhaiten, nautaeläinten leukoosi on kuulunut hävittämisohjelmaan noin 20 vuoden ajan, ja taudin lopullinen hävittämien on käsillä. Viime vuonna tavattiin ainoastaan muutamia leukoositapauksia, ja arviolta vuoden kuluessa kyseinen tauti voidaan hävittää lopullisesti. Tämän taudin poistaminen tukikelpoisista taudeista saattaa vaarantaa kaikki tähänastiset saavutukset ja johtaa taudin hallitsemattomaan leviämiseen.

Toinen esimerkki on Newcastlen tauti, joka on luonnonvaraisten lintujen kotoperäinen tauti ja voi milloin tahansa tarttua rokottamattomaan siipikarjaan. Taudin leviämisellä lintuihin saattaisi olla tuhoisat taloudelliset seuraukset. Komissio ehdotti, että luettelosta poistettaisiin myös sikojen Aujeszkyn tauti, jota koskeva ohjelma oli myös suunnitteilla Portugalissa. Mikäli tautia ei saada hävitetyksi, estyy sikojen vienti joillekin markkina-alueille kokonaan. Nykyisestä luettelosta puuttuu myös Portugalissa ja Välimeren alueella esiintyvä sikojen luomistauti, joka saattaa aiheuttaa edellä mainitun kaltaisia kauppaan liittyviä ongelmia.

Nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamiseksi komissio ehdottaa myös tiettyjen eläintautien hävittämis- ja seurantatoimiin sovellettavista yhteisön perusteista tehdyn neuvoston päätöksen 90/638/ETY kumoamista. Kyseisessä päätöksessä säädetyt perusteet korvataan uusilla teknisillä perusteilla, jotka vahvistetaan uuden päätöksen liitteessä. Komissio aikoo muuttaa nämä nyt tarkasteltavana olevan päätöksen perusteet myöhemmin perusteiksi ja vakiovaatimuksiksi.

Mietinnössä ehdotetaan, että parlamentti antaisi uuden lausunnon siinä tapauksessa, että voimassa olevia perusteita muutetaan.

Arvoisa puhemies, lopuksi esitän kiitokset kaikille niille, jotka auttoivat tämän mietinnön laatimisessa. Toivottavasti komissio hyväksyy mietinnössä esitetyt ehdotukset, joiden tavoitteena on edistää eläinten terveyttä.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONYSZKIEWICZ

  Mairead McGuinness, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää hänen työstään tämän mietinnön parissa ja komissiota sen tämäniltaisesta osuudesta.

Käsittelen tulevaisuutta, koska sillä on merkitystä uudelleentarkastelun kannalta. Kuten tähän mietintöön liittyvistä kysymyksistä totesimme, olemme yleisesti ottaen yksimielisiä suuresta osasta tätä ehdotusta. Kaikki myöntävät, että eläintautien torjunta ja seuranta on välttämätöntä, koska taudit paitsi vaikuttavat ihmisten terveyteen myös aiheuttavat puhjetessaan taloudellisia seurauksia. Esimerkiksi Irlannissa puhkesi vuonna 2001 suu- ja sorkkatauti, ja maa lamaantui. Onneksi tilanne saatiin hallintaan, mutta se osoitti, millaisia seurauksia ongelmilla voi olla.

Tautitapauksissa tieto on avaintekijä torjunnan, seurannan ja tehokkaan toiminnan kannalta, ja ilokseni totean, että aiomme perustaa parempia tietojärjestelmiä jäsenvaltioihin ja niiden välille.

Tiedotuspolitiikan rahoitussuunnitelma on erittäin myönteinen asia, ja monivuotinen rahoitusohjelma on hyvin käytännöllinen ehdotus, joka helpottaa jäsenvaltioiden toimintaa. Tästä on hyötyä, kuten kahden jäsenvaltion tai raja-alueen yhteisistä ohjelmistakin. Meidän on pidennettävä määräaikaa, johon mennessä jäsenvaltioiden on esitettävä ehdotukset tauteja koskeviksi ohjelmiksi. Laajensimme tautiluetteloa. Olemme tietoisia siitä, että 6 artiklassa otetaan huomioon hätätilanteet, mikä on myönteistä.

Huomautan erityisesti tulevaisuutta ajatellen, että EU:n on katsottava rajojensa ulkopuolelle ja varmistettava, ettei sen kauppapolitiikka ole ristiriidassa kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien kysymysten kanssa. Elintarvikkeiden tuonti EU:hun on sallittua, ja on vähintäänkin varmistettava, että tuontielintarvikkeet täyttävät EU:ssa tuotetuille elintarvikkeille asetetut vaatimukset. Vähänkin epäilyttävät tuontielintarvikkeet on karsittava. Ongelmien tuominen maahan on aivan liian helppoa, mutta niiden selvittäminen on hyvin vaikeaa, kun ne ovat päässeet rajojemme sisäpuolelle. Olen huolissani siitä, että WTO:n vaatimukset täyttävässä kaupankäynnissä ei kiinnitetä asianmukaista huomiota eläinten terveyteen ja ihmisten terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Olen epävarma siitä, otetaanko EU:n nykyisissä säännöissä huomioon esittämäni näkökohdat, enkä luota pelkästään tietokonepohjaisten järjestelmien antamaan suojaan.

Lopuksi totean, että EU on ottanut ohjat käsiinsä näissä kysymyksissä, mutta olisi valitettavaa, jos normimme sekä eläinten ja kansalaisten terveys vaarannettaisiin kauppasopimuksen takia.

  Heinz Kindermann, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, komission nykyisessä ehdotuksessa ei muuteta lainkaan eläintautien ja zoonoosien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa koskevia nykyisiä sääntöjä, vaan tavoitteena on pikemminkin saattaa ajan tasalle joitakin välineitä, joilla täydennetään eläinten terveyttä koskevaa yhteisön politiikkaa. Suhtaudumme tähän myönteisesti, mutta erityisen tyytyväisiä olemme komission ilmoitukseen, että se aikoo pian antaa kattavan kertomuksen eläinten terveyttä koskevasta EU:n politiikasta. Tämä olisi oikea aika ja tilaisuus keskustella nykyisiin sääntöihin tehtävistä kauaskantoisemmista muutoksista ja perustaa tarvittaessa uusi sääntelykehys.

Olemme samaa mieltä niistä tavoitteista, joita komissio esitti ehdotuksensa perusteluosassa, ja yhdymme myös esittelijän näkemykseen. Kannatamme neuvoston päätökseen 90/424/ETY ehdotettuja tarkistuksia sekä esittelijän kriittisiä huomautuksia, jotka koskevat eläinten siirtojen seurantajärjestelmän rahoitusta sekä rahoitusjärjestelmää yllättävien tautien, epidemioiden tai pysyvää haittaa aiheuttavien eläintautien varalta. Eläintautien torjuntatoimenpiteisiin kuluu aina huomattavia rahasummia, ja usein ongelmana onkin niiden järjestäminen lyhyessä ajassa. Esittelijä ehdotti, että tietty osa varoista säästettäisiin vararahastoon, mitä voidaan tietenkin harkita. Pohjimmiltaan toivomme, että ehdotetuilla tarkistuksilla edistetään eläintautien hävittämistä koskevien osarahoitettujen ohjelmien täytäntöönpanoa.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, aluksi kiitän esittelijää hänen hyvin tasapainoisesta mietinnöstään. Edelliset puhujat, ja erityisesti tohtori Kindermann, totesivatkin jo, että tämä on tekninen mietintö, jossa esitetään välttämättömiä tarkistuksia.

Kriisitilanteissa olennaista on joustavuus. Pikaisesti annettu apu on monin verroin arvokkaampaa tällaisissa tapauksissa. Reaktioiden ja toteutettujen toimenpiteiden on kuitenkin oltava harkittuja, ja ennaltaehkäisy on jälkireagointia parempi vaihtoehto. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on vaatinut, että EU:n ulkopuolelta tuotavien elävien eläinten seurantaan sovelletaan EU:ssa vuosikausia käytettyä tiivistä seurantaa.

Kuten yleisesti tiedetään, eläinten terveys vaikuttaa välittömästi eläinperäisiin elintarvikkeisiin ja siten viime kädessä kansanterveyteen. Siksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei enää esiinny aiemmin todettuja kielteisiä vaikutuksia, jotka horjuttavat vakavasti kansalaisten luottamusta eläinperäisiin elintarvikkeisiin ja vahingoittavat taloutta.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin jäsenenä ja eläinlääkärinä annan tukeni jäsen Figueiredon mietinnölle. Kannatan etenkin vaatimusta nautaeläinten leukoosin ja Aujeszkyn taudin kaltaisten tarttuvien eläintautien säilyttämisestä yhteisön osarahoitukseen oikeutettujen tautien luettelossa. Muistutan parlamentille, että näiden tautien hävittäminen määrätyistä jäsenvaltioista on erityisen tärkeää muun muassa EU:n sisäisen kaupan takia. Yksi sikojen markkinoille saattamisen edellytyksistä on se, että niiden on oltava peräisin sellaiselta alueelta tai sellaisesta maasta, jossa ei ole Aujeszkyn tautia. Myös nautakarjan on oltava peräisin sellaisista laumoista, joilla on todistus siitä, ettei niissä esiinny tarttuvaa nautaeläinten leukoosia.

Monien uusien jäsenvaltioiden julkinen talous on tiukoilla, eikä niillä näin ollen ole tarvittavia taloudellisia voimavaroja tautien täydelliseen hävittämiseen. Euroopan komission ehdotus, jonka mukaan tautiluetteloa tarkistettaisiin poistamalla siitä nautaeläinten leukoosi ja Aujeszkyn tauti, saattaa olennaisesti supistaa nykyisiä ennalta ehkäiseviä ohjelmia tai jopa keskeyttää ne kokonaan.

On olennaisen tärkeää, että tautiluetteloa ajantasaistetaan tulevaisuudessa vain Euroopan parlamentin ja neuvoston suostumuksella.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että parlamentin jäsenet osoittivat kiinnostusta niin kutsutun eläinlääkintärahaston muuttamista koskevaa ehdotusta kohtaan. Ymmärtääkseni parlamentti on hyväksynyt ehdotuksen yleiset periaatteet.

Esitetyt ehdotukset ovat hyviä, mutta monet niistä ovat jo käytössä. Esimerkiksi ajatus kriisitilanteessa myönnettävistä hätämenoista on merkittävä, mutta siitä on jo säädetty päätöksen 3 artiklassa. Komissio osallistuu näiden tautien kiireellisiin torjuntatoimiin yleensä rahoittamalla 50 prosenttia tukikelpoisten toimien kustannuksista ja 60 prosenttia suu- ja sorkkatautiin liittyvistä kustannuksista.

Ajatus jäsenvaltioiden esittämien ohjelmien koordinoinnista on myönteinen, mutta myös se on jo toteutunut. Komissio jatkaa tätä käytäntöä, mutta katsoo, ettei sitä ole tarkoituksenmukaista tehdä 16 artiklassa. Esitämme ajatuksen työryhmistä ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta jossakin muussa yhteydessä.

Hävittämissuunnitelmat ovat julkisesti saatavilla komission WWW-sivustolla, mutta komissio antaa mielellään parlamentille ja neuvostolle tietoa edistymisestä ja suosittelee ohjelmia jäsenvaltioille.

Päätöksessä määrätään ne kriteerit, jotka jäsenvaltioiden komissiolle esittämien hävittämisohjelmien on täytettävä. Kyse on teknisistä kriteereistä, ja siksi vaaditut tiedot on tarkoituksenmukaista määrittää sääntelykomiteamenettelyllä. Jäsenvaltioiden antamien tietojen on oltava hyvin täsmällisiä, ja siksi komission on hyödyllistä eritellä tarkasti muotoseikkoja koskevat vaatimukset.

Rahoitushakemuksen määräpäivän lykkäämistä koskevasta ehdotuksesta totean, että kehotamme jäsenvaltioita jättämään hakemuksensa mahdollisimman alkuvuodesta. Komissio hyväksyy kuitenkin lopulliseksi määräpäiväksi 30. huhtikuuta.

Monet puhujat toivat esiin tukikelpoisten tautien luettelon. Ehdotimme luettelon lyhentämistä keskittääksemme toimet tärkeimpiin painopisteisiin: niihin tauteihin, joilla on välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, ja niihin tauteihin, jotka saattavat aiheuttaa vakavia kaupan ongelmia. Tautien lisääminen luetteloon tai jäsenvaltioiden laajempi mahdollisuus esittää vapaasti kaikenlaisia ohjelmia saattaisi vesittää nämä painopisteet. Tästä huolimatta monet taudeista ja käsitellyistä kysymyksistä aiotaan rahoittaa tai rahoitetaan nykyisin eri tavoin, esimerkiksi päätöksen 3 artiklan mukaisista hätämenoista. Sen soveltamisalaan kuuluvat sellaiset taudit kuin klassinen sikarutto, lintuinfluenssa sekä suu- ja sorkkatauti, jotka saattavat aiheuttaa huomattavia menetyksiä.

Luettelossa on kuitenkin kaksi tautia, joihin jäsenvaltiot saavat nykyisin rahoitusta: Aujeszkyn tauti ja nautaeläinten leukoosi. Näiden kahden taudin takia olen valmis tarkastelemaan välineitä rahoituksen jatkamiseksi muutamilla vuosilla.

Parlamentille toimitetaan täydellinen luettelo komission kannasta kuhunkin tarkistukseen, ja luotan siihen, että nämä kannat liitetään istuntopöytäkirjaan (1).

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina klo 12.30.

Liite – Komission kanta

Figueiredon mietintö (A6-0409/2006)

Komissio hyväksyy tarkistukset 7, 8 ja 10.

Tarkistukset 1, 2, 4 ja 12 hyväksytään osittain.

Komissio ei hyväksy tarkistuksia 3, 5, 6, 9 ja 11.