Seznam 
 Předchozí 
 Další 
 Úplné znění 
Postup : 2006/0064(CNS)
Průběh na zasedání
Stadia dokumentu na zasedání :

Předložené texty :

A6-0028/2007

Rozpravy :

PV 14/02/2007 - 10
CRE 14/02/2007 - 10

Hlasování :

PV 15/02/2007 - 6.6
PV 15/02/2007 - 6.13
CRE 15/02/2007 - 6.13
Vysvětlení hlasování

Přijaté texty :

P6_TA(2007)0047

Rozpravy
Středa, 14. února 2007 - Štrasburk Revidované vydání

10. Dohoda ES–Rusko o krátkodobých vízech – Dohoda ES–Rusko o předávání a zpětném přebírání osob (rozprava)
PV
MPphoto
 
 

  Le Président. – L'ordre du jour appelle la discussion commune sur:

- le rapport de Mme Maria da Assunção Esteves, au nom de la commission des libertés civiles, de la justice et des affaires intérieures, sur la proposition de décision du Conseil concernant la conclusion de l'accord visant à faciliter la délivrance de visas de court séjour entre la Communauté européenne et la Fédération de Russie (COM(2006)0188 – C6–0169/2006 – 2006/0062(CNS) (A6-0029/2007), et

- le rapport de Mme Maria da Assunção Esteves, au nom de la commission des libertés civiles, de la justice et des affaires intérieures, sur la proposition de décision du Conseil concernant la conclusion de l'accord de réadmission entre la Communauté européenne et la Fédération de Russie (COM(2006)0191 – C6–0168/2006 – 2006/0064(CNS) (A6-0028/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Gloser, amtierender Ratspräsident. Herr Präsident! Ich darf hier gemeinsam für Kommission und Rat sprechen. Die Kommission und der Rat tragen den Anliegen des Europäischen Parlaments hinsichtlich der Achtung der Menschenrechte in der Russischen Föderation in vollem Umfang Rechnung. Die Kommission und der Rat bekräftigen, dass die Achtung der Menschenrechte ein grundlegender Faktor bei der Umsetzung der Abkommen zwischen der Europäischen Gemeinschaft und der Russischen Föderation über Visaerleichterung und Rückübernahme ist.

Sie werden diesen Aspekt im Rahmen der durch das Rückübernahmeabkommen und das Abkommen über Visaerleichterung eingesetzten gemeinsamen Ausschüsse aufmerksam verfolgen. Im Rahmen des Letzteren werden Sie auch den Grundsatz der Gegenseitigkeit bei der Umsetzung des Abkommens, die Gleichbehandlung bei der Registrierung von Staatsangehörigen der Europäischen Union und der Russischen Föderation sowie den freien Personenverkehr im Gebiet der Russischen Föderation im Auge behalten.

Die Achtung der Menschenrechte und Grundfreiheiten bildet das Fundament der Beziehungen zwischen der Europäischen Union und Russland in ihrer Gesamtheit, die sich auf die Partnerschafts- und Kooperationsabkommen und die Fahrpläne für die gemeinsamen Räume begründen.

Darüber hinaus haben die Europäische Union und die Russische Föderation gemäß dem Fahrplan für den gemeinsamen Raum der Freiheit, der Sicherheit und des Rechts vereinbart, ihre Zusammenarbeit durch die Achtung der Rechte des Einzelnen in den EU-Mitgliedstaaten und Russland, einschließlich der Einwanderer und Angehörigen von Minderheiten, sowie die Achtung der Grundrechte und -freiheiten nach Maßgabe der Konvention zum Schutze der Menschenrechte und Grundfreiheiten und des internationalen Übereinkommens zur Beseitigung jeder Form von Rassendiskriminierung zu stärken. In diesem Fahrplan ist ferner die Förderung der Zusammenarbeit beim Schutz der Rechte von Kindern vorgesehen, und in diesem Zusammenhang werden die Möglichkeiten eines Beitritts zu internationalen Übereinkommen sondiert.

Auch die halbjährlichen Menschenrechtskonsultationen zwischen der Europäischen Union und Russland bieten der Europäischen Union Gelegenheit, mit Russland allgemeinere Fragen zu erörtern.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, Member of the Commission. Mr President, firstly I would like to thank the rapporteur of the Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs, Mrs Esteves, and the rapporteurs of the Committee on Foreign Affairs, Mr Pinior and Mr Vatanen, for their reports on visa facilitation and readmission agreements. They reflect the European Parliament’s concerns and the advice to which the Commission will pay great attention in monitoring the implementation of the two agreements. I wish to confirm the joint Council-Commission statement that was just heard by you, that Vice-President Frattini and I have addressed to the Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs at the request of its chairman, Mr Cavada.

I would not underestimate the concerns the European Union has over the human rights situation in Russia. We remain worried about the shortcomings regarding in particular the rule of law and media freedom in Russia. I understand and share the concerns raised by the European Parliament in this regard.

The Commission has always looked to the European Parliament as an ally in its promotion of the principles of democracy and the universality of human rights in our relations with partner countries such as Russia. For their own sake, but also because they are cornerstones of peace and human development, they are indeed agreed common values and the foundations of the long-term strategic partnership which the European Union wants to have with Russia.

Since the beginning, the Commission has been and will continue to emphasise to the Russian authorities that our strategic partnership is based on common values which underpin EU-Russia relations as enshrined in the partnership and cooperation agreement and in the four Common Spaces roadmaps. They explicitly foresee the strengthening of our cooperation through respect of individual rights in the EU Member States and Russia.

The readmission agreement fully respects human rights and fundamental freedoms and is consistent with the EU’s human rights policies. Article 18 of the agreement explicitly clarifies that it is without prejudice to the rights, obligations and responsibilities of the Community, the Member States and the Russian Federation arising from international law, in particular from the 1951 Geneva Refugee Convention, the 1950 European Convention on Human Rights and the 1984 UN Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment.

The practical implementation of the readmission agreement will fall under the exclusive competence of the Member States and Russia’s national authorities. All of those authorities are directly bound by the above-mentioned international instruments and their individual return decisions are subject to judicial review before national courts.

As far as asylum seekers are concerned, I would like to clarify that they are not included in the scope of the readmission agreement. They have for the duration of their asylum procedure a temporary right to stay in the territory of Member States. The agreement covers only illegal immigrants, that means people who do not or no longer fulfil the conditions in force for entry to, presence in, or residence in the territory.

In the case of asylum applications at the border, the principle of non refoulement has in particular to be fully respected by Member States in accordance with Article 18 of the Agreement.

Honourable Members, the extension of our common borders after the EU enlargement has of course broadened the scope of our cooperation with Russia. Russia is, and should be, a strategic partner and an important neighbour to the European Union. Now migration policy and movement of people have become strategic priorities for the EU’s external relations in general and with Russia in particular. I firmly believe that only by engaging with Russia can we achieve real results in those areas of common concern.

Through visa facilitation, we are decisively contributing to the common objective of building a new Europe without dividing lines and facilitating travel among our citizens. We are fostering trust and dialogue. People-to-people contacts are intensifying and our economic and societal interaction is increasing to the benefit of all our citizens. Through readmission we are effectively fighting illegal migration, contributing to joint migration management.

Finally, the first agreement on visa facilitation ever negotiated by the Community and the first readmission agreement concluded with a major partner country are tangible signs of our practical cooperation within the aforementioned common space on freedom, security and justice. They are evidence of our resolve to successfully address common challenges with Russia. They will remain, I think, as landmark, sectoral agreements within the overall new architecture provided by the strategic agreement on which we hope to launch negotiations with Russia soon.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Assunção Esteves (PPE-DE), relatora. – Sr. Presidente, Srª. Comissária, Sr. Representante do Conselho, Srs. Deputados, na Comissão das Liberdades Cívicas, da Justiça e dos Assuntos Internos, o Parlamento Europeu debateu os acordos de facilitação de vistos e de readmissão de imigrantes ilegais celebrados entre a União Europeia e a Federação Russa. Com a intervenção activa da maioria dos deputados da comissão e com a especial ajuda dos Srs. Lax e Vatanen e da Srª. Roure, que aqui quero agradecer, o debate esteve longe de ser simples. Foi um debate inquieto porque esteve sempre presente a paisagem política da Federação Russa na relação difícil que tem com a democracia e os direitos humanos.

Em primeiro lugar, o Parlamento só foi consultado quando já não era possível influenciar o conteúdo dos acordos. A Comissão e o Conselho deveriam fazer chegar esses acordos aqui mais cedo, numa prática de lealdade institucional, também exigida pelos Tratados. Nós sabemos que a natureza ainda intergovernamental da política externa da União não nos reconhece todos os poderes de um verdadeiro Parlamento. Virá um dia em que assim será, quando estiver superada a crise da Constituição Europeia.

A letra dos acordos e a sua paisagem política suscitam ao Parlamento muitas interrogações. O acordo de facilitação de vistos não garante uma verdadeira reciprocidade entre a União Europeia e a Federação Russa. Não o garante pela sua letra e pela realidade que se antevê. Os vistos na Federação Russa conhecem uma complexidade insuportável: registos obrigatórios em cada deslocação no interior da Rússia, taxas suplementares, autorizações adicionais, sobretudo nas viagens à Chechénia e a algumas partes da Rússia Oriental, convites para a entrada que favorecem a corrupção, obstáculos burocráticos, enfim, controlo sobre controlo. Todos o sabemos, a simplificação dos vistos na Rússia está envolvida num manto de incertezas. Um forte empenhamento da Comissão e do Conselho junto das autoridades russas é o que o Parlamento Europeu deseja e espera.

Apesar de todas as dificuldades, o Parlamento congratula-se com a abertura que o regime de facilitação de vistos traz à relação entre os povos. A abertura necessária para uma nova Europa, uma Europa mais ampla, uma justiça de larga escala que todos queremos construir. Também os acordos de readmissão de imigrantes tiveram na Comissão das Liberdades Cívicas um debate apaixonado. Rejeitámos a classificação simplista e perigosa deste acordo como sendo um acordo meramente técnico. Um acordo sobre pessoas nunca é, por natureza, um acordo técnico e sobretudo um acordo sobre imigrantes ilegais a fazer saltar aos nossos olhos a miséria humana da pobreza e da exclusão. O mal de alguns, que é afinal a alienação de todos nós. Se há lugar em que as garantias dos direitos humanos podem ser fragilizadas é precisamente neste lugar da imigração.

O Parlamento Europeu interroga-se precisamente sobre as garantias dos direitos humanos no procedimento acelerado de readmissão e também sobre o respeito do estatuto do direito internacional dos requerentes de asilo e dos apátridas. A velocidade do procedimento não é um valor, valor é a dignidade das pessoas em toda a linha, com os direitos que mais se evidenciam no drama da imigração ilegal, o direito de defesa, de tratamento humano na detenção, a unidade familiar, a integridade física e psíquica. É por isso que o Comité Misto de Readmissão, de que fala o acordo, não pode excluir uma competência de vigilância dos direitos humanos, uma competência activa de vigilância, porque esta é a marca da Europa, esta é a identidade da Europa. Os direitos humanos só podem constituir aqui o parâmetro incontornável de avaliação do cumprimento dos acordos e da boa fé das partes.

Srª. Comissária, Sr. Representante do Conselho, um acto político tem sempre a marca da sua circunstância. Aqui a circunstância é uma União Europeia à procura da sua própria energia e é uma Federação Russa obstinada em não subscrever declarações essenciais sobre direitos humanos. Mas o silêncio da União aqui seria a sua negação da sua cultura de direitos. A União não pode silenciar esta cultura. Seja qual for o lado do mundo para que nos viramos, a Realpolitik não pode desafiar sem limites a utopia. Uma declaração conjunta de compromisso do Conselho e da Comissão, como essa que se promete e se junta à decisão do Parlamento, é o passo mais importante que hoje damos. Passo pequeno ou passo de gigante? Ele fica à mercê da consciência ética dos seus protagonistas, ele fica à espera de ser realidade.

Sr. Presidente, contava com menos tempo. Assim dou mais tempo aos outros oradores.

 
  
MPphoto
 
 

  Le Président. – Comme vous aviez deux rapports, vous aviez droit à deux fois cinq minutes, ce qui fait dix, mais vous avez très bien rempli, avec concision, votre mission.

 
  
MPphoto
 
 

  Ari Vatanen (PPE-DE), ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. – Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, jos tarkastelemme aikaansaatua sopimusta objektiivisesti, ei voi kieltää, etteikö se olisi askel parempaan suuntaan, joskin hyvin vaatimaton askel. Meidän on muistettava, että lähtökohta oli erittäin vaatimaton. Yksi kolmesta tärkeimmästä asiasta, jotka aiheuttavat edelleenkin matkailijoille vaikeuksia Venäjällä, on rekisteröintivaatimus. Miten tänä päivänä edelleen voidaan matkailijalta vaatia eri paikoissa rekisteröintiä poliisin luona? Käytännössä tämä estää normaalin automatkailun Venäjällä täysin.

Venäjän federaatiossa on äskettäin otettu käyttöön laki, jolla estetään ei-toivottujen henkilöiden pääsy Venäjälle. Millä kriteereillä? Estetäänkö sellaisten henkilöiden pääsy Venäjälle, jotka ovat arvostelleet Venäjää, Kremliä, Putinia tai hänen Münchenin-puhettaan? Nekö ovat ne kriteerit, joilla tulee Venäjällä ei-toivotuksi henkilöksi? Venäjällä on alueita, kuten Tšetšenia ja muita alueita, joille matkailija ei voi päästä.

Vaikeata tässä koko tilanteessa on se, että tämä kertoo EU:n ja Venäjän välisestä suhteesta. Se kertoo siitä, että me emme pysty ratkaisemaan ongelmia tasavertaisella tavalla. Komission jäsen puhui hyvin kauniisti yhteisistä arvoista, mutta missä ovat ne yhteiset arvot? Jos meillä on yhteiset arvot, silloin me pystymme tekemään myös tasavertaisia sopimuksia, jotka palvelevat kumpaakin osapuolta ja meidän yhteistä tulevaisuuttamme. Jos me hyväksymme näin yksipuoliset sopimukset niin kuin tämänkin, me itse asiassa hidastamme Venäjän kehitystä oikeusvaltioksi. Tässä sopimuksessa on vielä kaikuja menneeltä ajalta, ja jos me tarkastelemme rehellisesti yhteistyötämme ja sen kehittämistä, meidän on aloitettava välittömästi uuden sopimuksen suunnitteleminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Józef Pinior (PSE), autor projektu opinii Komisji Spraw Zagranicznych. – Panie Przewodniczący! W opinii Komisji Spraw Zagranicznych w sprawie wniosku dotyczącego decyzji Rady dotyczącej zawarcia umowy o readmisji między Wspólnotą Europejską a Federacją Rosyjską, której byłem autorem, komisja odniosła się przychylnie do zawarcia umowy o readmisji między Wspólnotą Europejską a Federacją Rosyjską równolegle z umową o ułatwieniach wizowych. Stanowi to krok naprzód w tworzeniu wspólnej przestrzeni wolności, bezpieczeństwa i sprawiedliwości w ramach partnerstwa strategicznego między Unią Europejską a Rosją.

Jednocześnie komisja uważa, iż należy doprowadzić do poprawy zdolności Federacji Rosyjskiej do zarządzania migracją, tak aby jej władze potrafiły sprostać zobowiązaniom wynikającym z umowy o readmisji w chwili jej wejścia w życie. Szczególne zaniepokojenie budzi brak uregulowań prawnych stanowiących podstawę do wdrożenia umowy. Komisja Europejska powinna dążyć do zapewnienia władzom rosyjskim niezbędnej wiedzy specjalistycznej pozwalającej Rosji na wywiązanie się z zobowiązań zgodnie z przyjętymi normami międzynarodowymi. To jest w tej chwili najważniejsza sprawa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE frakcijos vardu. – Aš kalbėsiu dėl Europos Sąjungos ir Rusijos readmisijos susitarimo, nors iš tiesų abu susitarimai – dėl readmisijos ir dėl trumpalaikių vizų išdavimo tvarkos supaprastinimo – yra svarstomi kartu.

Europos Sąjungos ir Rusijos santykiai apima vis daugiau sričių. Norint, kad šie santykiai būtų iš tikrųjų sėkmingi, reikia, kad juose imtų dominuoti ne grynai techniniai aspektai, o vertybės. Tik taip galime pasiekti tikslą sukurti atviresnę Europą, kuri gerbia pamatines vertybes ir gali keisti pasaulį pozityvia linkme.

Mano manymu, pagrindinė Europos Sąjungos ir Rusijos readmisijos susitarimo problema yra ta, kad neaišku, ar pagrindinis dėmesys skiriamas žmogaus teisėms, ar pirmenybė teikiama apibendrinamajam požiūriui į asmenų grąžinimą, t. y. pirmenybė teikiama saugumo, o ne žmoniškumo aspektams. Puikiai suprantu, kad sudarant readmisijos susitarimus tenka atsispirti norui sutapatinti nelegalią migraciją su nusikalstamumu. Ir vis dėlto, sudarant tokius susitarimus neturi būti linkstama kaip migracijos politikos pagrindą pasirinkti grąžinimo klausimą. Siekdami mus tenkinančių statistinių rezultatų vis tiek privalome ypatingą dėmesį skirti žmogaus teisėms, t. y. praktiniai aspektai neturi užgožti moralinių. Užtenka vieno vienintelio nepagarbos žmogaus teisėms atvejo, kad jis sukeltų susirūpinimą.

Ponas Pirmininke, ponia komisare, manau, būtina paminėti, kad didelis trūkumas yra tai, kad nėra reglamentavimo sistemos, pagal kurią būtų galima įgyvendinti susitarimą. Manau, iš principo galima pritarti šiam susitarimui, tačiau noriu dar kartą pabrėžti būtinybę stiprinti Rusijos Federacijos gebėjimą valdyti migraciją, kad jos valdžios institucijos galėtų prisiimti įsipareigojimus, teksiančius joms pagal readmisijos sutartį nuo šios sutarties įsigaliojimo dienos.

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure, au nom du groupe PSE. – Madame le Commissaire, Monsieur le Président en exercice, les deux accords internationaux avec la Russie que vous nous présentez aujourd'hui, l'un sur les mesures visant à faciliter la délivrance des visas et l'autre sur la réadmission, ont suscité, je dois le dire, notre vive inquiétude.

La coopération de l'Union européenne avec la Russie doit permettre une meilleure promotion de la protection des droits fondamentaux, y compris des droits des migrants et des demandeurs d'asile. Certes, ces accords permettent des avancées, en particulier sur le prix des visas et la simplification de la procédure, mais plusieurs problèmes subsistent. En effet, les événements survenus récemment en Russie montrent que la liberté de la presse et la liberté d'expression n'y sont pas garanties de manière systématique. L'Europe doit donc maintenir de hautes exigences en faveur de la protection des droits de l'homme.

Vous avez répondu à une partie de nos préoccupations dans votre déclaration. La Commission s'est engagée à garantir la réciprocité dans la mise en œuvre de l'accord sur les visas, le traitement égalitaire sur les procédures d'enregistrement et la libre circulation au sein de la Russie. J'aurais, bien sûr, souhaité des engagements plus fermes, en particulier sur la protection des migrants et des droits des enfants. Je suis particulièrement préoccupée par la procédure accélérée prévue par l'accord de réadmission. La Commission s'assurera-t-elle, d'ailleurs, que cette procédure respecte le principe de non-refoulement.

Nous avions également demandé des engagements plus clairs pour les visas, qui auraient à terme permis de mettre fin au système d'invitation et d'enregistrement et de poursuivre la simplification pour les voyageurs de bonne foi.

Je dois enfin, une nouvelle fois, répéter l'insatisfaction qu'inspire à notre assemblée, le fait d'être simplement consultée sur ces accords internationaux et ce, longtemps, après leur conclusion. La consultation préalable du Parlement européen, pendant les négociations, permettrait, faut-il le dire, un plus grand contrôle démocratique.

 
  
MPphoto
 
 

  Henrik Lax, för ALDE-gruppen. – Herr talman! Kolleger, kommissionsledamot, företrädare för rådet! Rätten att röra sig inom Europa är en helt fundamental, en existentiell fråga. Att unionen nu gått in för visumförenklingsavtal med sitt östra grannskap är naturligtvis en bra sak. Man kan inte nog betona hur viktiga just visumreglerna är för hur Europeiska unionen uppfattas av omvärlden och hur det tredje landet, i detta fall Ryssland, uppfattas av EU-medborgarna. Om man rör sig i EU:s gränstrakter, är det ofta den första frågan man stöter på. Vi parlamentariker har ett stort ansvar. Det är vårt ansvar att bedöma avtalet och dess verkliga innehåll. Det är ingen hemlighet att den liberala gruppen har varit missnöjd.

Den europeiska resenären som reser till Ryssland möter i praktiken två problem, ifall han inte åker på gruppresa. Han skall ha en inbjudan från en rysk organisation eller en enskild person. Vilken vanlig EU-medborgare har sådana kontakter? Det andra hindret är att han skall registrera sig hos en rysk lokalmyndighet inom tre dagar efter sin ankomst, en registrering som kan ta flera dagar. Hur gör man, om man då inte befinner sig i Moskva eller i S:t Petersburg? Ingen av dessa frågor tas upp i avtalet. Vi måste få klart för oss att avtalet är en deklaration och inte ett dokument med ett betydande innehåll. Om jag gissar rätt, tror också många i denna kammare att avtalet medför visumlättnader för alla ungdomar och alla studerande. Så är det inte. Endast den som redan har en studieplats skulle få se några små lättnader. Då får vistelsen inte heller överstiga 90 dagar. Det finns inte många sådana studieprogram.

Trots alla brister har parlamentet visat en konstruktiv hållning. Vi förstår den viktiga politiska signalen. Däremot är det viktigt för alla, våra medborgare, att kommissionen och rådet förbinder sig att målmedvetet arbeta för kännbara visumlättnader från nu och framöver. Utan ett sådant löfte röstar den liberala gruppen nej.

Kommissionen och rådet har lagt fram en deklarationstext som delvis följer parlamentets önskemål. Jag har dock en fråga till kommissionsledamot Ferrero-Waldner: Vilket är nu nästa steg som ni tänker ta för att i konkreta termer avskaffa registreringsskyldigheten och systemet med inbjudan? Båda frågorna är ju i linje med det allmänna stora målet för hela avtalet, det vill säga att avskaffa visumsystemet.

 
  
MPphoto
 
 

  Hanna Foltyn-Kubicka, w imieniu grupy UEN. – Panie Przewodniczący! Umowy, nad którymi toczy się obecnie dyskusja są niewątpliwie ważnym krokiem zmierzającym do zacieśnienia stosunków między Unią Europejską a Rosją, zaś ich przyjęcie oznaczać będzie znaczne ułatwienia dla osób przekraczających granice.

Tak jest w teorii. Praktyka, niestety, odbiega od stanu idealnego i to w kilku punktach.

Podróż w niektóre regiony Federacji Rosyjskiej, szczególnie do Czeczenii, nadal wymagać będzie dodatkowych pozwoleń, a powodów takich decyzji władz rosyjskich nie trzeba chyba tłumaczyć. Umowa o ułatwieniach nie zawiera wzajemnej klauzuli praw człowieka i demokracji, której umieszczanie powinno być regułą w porozumieniach Unii z krajami trzecimi.

Niezrozumiały jest też brak uprawnień wspólnego Komitetu ds. Readmisji w sprawie monitorowania przestrzegania praw człowieka oraz włączenie w zakres umowy osób ubiegających się o azyl polityczny. Wydaje się, że przy sporządzaniu omawianych dokumentów sprawy praktyczne i techniczne zepchnęły na drugi plan kwestie poszanowania godności jednostki ludzkiej, a powinny one stanowić centralny punkt wszystkich umów, zwłaszcza tych zawieranych z Rosją.

 
  
MPphoto
 
 

  Tatjana Ždanoka, on behalf of the Verts/ALE Group. – Mr President, I would like to congratulate our rapporteur for her consistent work in preparing Parliament’s opinion under consideration.

As a shadow rapporteur, I am especially satisfied that, following a two-hour discussion with the Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs, my proposal to mention the requirement to undergo a mandatory registration procedure as being a serious obstacle to travel within Russia and the EU has been taken into account.

The requirement to undergo registration in Russia has become an enormous problem for those EU citizens applying for private short-stay visas to Russia. Latvian citizens and non-citizens know this problem from their own negative experience since many of us, especially Russian speakers, mainly go to Russia in order to visit our relatives and friends living there.

The new law on migration registration of foreign nationals and stateless persons in the Russian Federation entered into force recently, on 15 January of this year. The law provides some facilitation of the registration procedure and abolishes registration fees but, nevertheless, the system as such is preserved.

Unfortunately, such a system is reciprocal, since some EU Member States also demand the registration of certain categories of third-country nationals. Both the Russian and EU sides have to make immediate efforts to find a solution for essential facilitation of movement of people between our countries.

Nevertheless, since some facilitation of the issuing of short-stay visas is better than none at all, our political group is supporting the agreement on this. On the other hand, we maintain our principal reservations with respect to the agreement on readmission.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, sekä EU-maiden että Venäjän kansalaisilta vaaditaan matkustusasiakirjaksi viisumia. Venäläinen osapuoli on aktiivisesti vaatinut viisumivapautta. Viisumin myöntämisen helpottamiseksi on ensin tehtävä vastavuoroisia sopimuksia, joista esimerkkeinä ovat nyt käsillä olevat esitykset. Parlamentin valiokuntien mietinnöissä arvostellaan oikeusvaltion tilaa, itse asiassa sen puutetta Venäjällä. Niissä ilmaistaan huoli viisumin myöntämättä jättämisen uhkasta vapaalle kansalaistoiminnalle. Niissä myös arvostellaan pakollista rekisteröintimenettelyä ja muistutetaan takaisinottosopimuksen täytäntöönpanosäännösten puutteesta ja ihmisoikeusongelmista ja niin edelleen.

Näyttää siltä, että aika ei ole vielä kypsä viisumivapaalle matkustamiselle. Niin kauan kuin viisumit vaaditaan, niiden saaminen on tehtävä helpoksi ja halvaksi kunniallisille kansalaisille. On varottava viisumien politisoimista.

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE). – Panie Przewodniczący! Wzajemność i solidarność to dwie wartości, a jednocześnie warunki brzegowe, które powinny określać relacje między Unią Europejską a Rosją. Wzajemność to podstawa stosunków międzynarodowych. Nie wyobrażam sobie umowy między państwami, których wzajemne prawa i obowiązki nie byłyby równomiernie rozłożone. Każda dysproporcja byłaby natychmiast oprotestowana. Nie mam więc wątpliwości, że zasada wzajemności musi być respektowana w umowach pomiędzy Wspólnotą a Federacją Rosyjską.

Drugą wartość, solidarność, widzę w dwóch aspektach. Pierwszy to solidarność państw członkowskich Unii, które wyraziły zgodę na przygotowanie obydwu porozumień. Jestem zadowolona, że uczestniczył w tym procesie mój kraj, Polska, który od wieków sąsiaduje z Rosją, odnotowując w bilateralnych kontaktach – jak to często między sąsiadami bywa – wzloty i upadki. Umowy te pokazują, że chcemy dobrego, normalnego sąsiedztwa.

Drugi aspekt to solidarność obywateli Unii z obywatelami Federacji Rosyjskiej. Pokazujemy ją, traktując obywateli Rosji jak osoby podróżujące w dobrej wierze po terytorium Unii, ułatwiając im wjazd i pobyt. Chcę podkreślić, że zwłaszcza my, obywatele nowych państw członkowskich, wiemy jakim dobrodziejstwem jest swoboda podróżowania. Wiemy, co oznacza odformalizowane przekraczanie granic i bardzo to sobie cenimy. Tymi wartościami chcemy się dzielić – na zasadzie wzajemności i poszanowania praw człowieka – z obywatelami Rosji. Dlatego uważam, że Parlament powinien te umowy poprzeć, bo tworzą one politykę dobrego unijnego sąsiedztwa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paavo Väyrynen (ALDE). – Arvoisa puhemies, EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa ei ole pitkään aikaan saavutettu edistystä. Tästä syystä nyt käsiteltävinä olevat sopimukset ovat tärkeitä, vaikka ne ovatkin sisällöllisesti melko vaatimattomia.

On hyvin valitettavaa, ettei vieläkään ole päästy neuvottelemaan uudesta sopimusjärjestelystä EU:n ja Venäjän välillä. Ponnistuksia neuvottelujen käynnistämiseksi on jatkettava. Uutta sopimusta koskevien neuvottelujen viipymisen ei pidä kuitenkaan antaa estää molemmille osapuolille tärkeän yhteistyön kehittämistä. Uutta strategista kumppanuutta voidaan ja sitä tulee rakentaa myös nykyisen kumppanuussopimuksen puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Inese Vaidere (UEN). – Godātie kolēģi! Vīzu atvieglojumu un readmisijas jautājumu atrisināšana ir svarīgs uzdevums, kas veicinātu kopīgu vērtību nostiprināšanos. Tomēr gan diskusijas, gan arī Komisijas un Padomes atbildes apliecina to, ka sarunās ar Krieviju patiesībā nekas nav panākts: ne reģistrācijas procedūra, ne ielūgumu sistēmas vienkāršošana. Tas ir atstāts Krievijas labās gribas ziņā. Nav skaidrs, kāpēc Krievijai dots pārejas periods trešo valstu personu readmisijai. Mūsu 2005. gada maija ziņojumā par Eiropas Savienības un Krievijas attiecībām ir uzsvērts, ka Eiropas Parlaments atkārto aicinājumu Krievijai ratificēt robežlīgumu ar Igauniju un parakstīt un ratificēt robežlīgumu ar Latviju bez kavēšanās. Uzskatu, ka robežu demarkācija un readmisijas līgumu noslēgšana ir priekšnosacījumi vīzu atvieglojumu nolīgumu parakstīšanai. Krievija šajā ziņā nav izrādījusi nekādu iniciatīvu, vien diktējusi abām valstīm savus noteikumus. Tā kā Parlaments ir nostādīts visai pazemojošā situācijā, uzskatām, ka nav iespējams šos nolīgumus atbalstīt — pie tiem vēl ir ļoti nopietni jāstrādā.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Remek (GUE/NGL). – Děkuji pane předsedo. Vážení přítomní, z mého pohledu je dohoda o zjednodušení vízového procesu s Ruskem přes všechny uvedené připomínky a výhrady krokem vpřed. Ukazuje, že je možné i ve složitých otázkách najít mezi Evropskou unií a Ruskem kompromis.

Navíc si odpovězme na otázku: „Chceme umožnit alespoň studentům, vědcům, podnikatelům nebo třeba rodinným příslušníkům jednodušší, rychlejší i levnější cestu k vízům?“ Myslím, že chceme. Ano, je to sice selektivní přístup, a o něm víme své i my v České republice. Např. ve vztahu k Evropské unii. Třeba k začlenění do Schengenu jsem nuceni jít také postupně, a nikoli bez problémů.

Ovšem jako člověk, který strávil dlouhodobě mnoho let v Rusku, a jako člen Delegace pro vztahy s Ruskem, jsem se přesvědčil o komplikacích kvůli vízům a proto tvrdím: „Zjednodušení alespoň části vízových vztahů je lepší než nic“. Děkuji.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – Europos Sąjunga griauna sienas, trukdančias bendrauti geros valios žmonėms. Po penkerių bendro su Rusija darbo metų „vizų režimo siena“ tarp ES ir Rusijos tampa kiek žemesnė. Pradėjus veikti vizų supaprastinamo ir readmisijos sutartims, nemaža grupė žmonių keliaus ir bendraus lengviau.

Lieka nuskriausti kaliningradiečiai, vykstantys į Lietuvą ir Lenkiją, bei lietuviai ir lenkai, keliaujantys į Kaliningradą. Dabar jie tai daro nemokamai, o tarsi palengvinanti padėtį sutartis atneš jiems sunkumus – 35 eurai už vizą. Taip paminami bendradarbiavimo abipus sienos principai bei Kaliningrado regiono anti-izoliacianistinė politika, kuria suinteresuota ir Rusija, ir ES. Vilnius, Varšuva, Briuselis ir Berlynas kartu su Maskva derasi dėl dvišalių sprendimų Šengeno sutarties nuostatų lankstumo rėmuose.

Lietuva pramynė kelią ES kaip pirmoji ir vienintelė Sąjungos valstybė, turinti readmisijos sutartį su Rusija. Treji metai patirties teigiami. Per sutarties galiojimo laiką Lietuvos–Rusijos sieną kirto beveik 2 milijonai žmonių, tačiau nei karto sutartimi nebuvo pasinaudota.

Sutinku su daugeliu kolegų aštriai kritikavusių sutartį, ypač dėl jos nepakankamo ryšio su žmogaus teisėmis ir laisvėmis. Ir vis dėlto tai žingsnis teisinga kryptimi. Ilgame kelyje link „vizų sienos griovimo“ lieka dar daug kliūčių. ES valstybių gyventojai, atvykę į Rusiją, privalo registruotis, o keliaujant į kai kuriuos regionus reikalingi papildomi leidimai. Šitos „paslėptos“, vidinės vizos naikintinos, kadangi suvaržo piliečių judėjimo laisvę. Apie tai reikia kalbėti tiesiai.

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Gloser, amtierender Ratspräsident. Herr Präsident! Ich möchte mich bei Ihnen, sehr verehrte Kolleginnen und Kollegen, für die vielen wichtigen Hinweise bedanken, aber auch für die realistische Einschätzung, dass man natürlich nicht mit allem einverstanden sein kann. Wir hätten uns alle in der Tat aufgrund unserer eigenen Vorstellungen etwas gewünscht, und einer der Vorredner hat es ja auch gesagt: All dies ist ein wichtiger Schritt nach vorne; wir brauchen aber noch viele weitere Schritte.

Die gemeinsame Erklärung von Kommission und Rat macht deutlich, dass wir auf den wichtigen Grundsatz der Gegenseitigkeit in verschiedenen Bereichen geachtet haben. Was ebenfalls wichtig ist, was Sie auch zu Recht angemahnt haben, ist die Achtung der Menschenrechte. Ich will die beiden Aspekte nicht vermischen, aber sie hängen ja irgendwie auch zusammen. In verschiedenen Debatten ist bereits zum Ausdruck gekommen, wie wichtig der Dialog mit Russland ist.

Es wird auch immer gefordert, was wir durchsetzen sollen. Aber wenn beispielsweise immer noch kein grünes Licht für die Aufnahme der Verhandlungen des Partnerschafts- und Kooperationsabkommens mit Russland gegeben wird, dann haben wir auch nicht die Möglichkeit, unsere Forderungen und Wünsche, oder auch Ihr Petitum, hier mit einzubringen. Darum wäre es an der Zeit, dieses Signal zu erhalten.

Ich hoffe, dass wir das Problem, das noch über dieser Frage schwebt, entsprechend lösen können. Auch wenn es im Zusammenhang mit der Achtung der Menschenrechte Dinge gibt, die wir nicht akzeptieren können, so haben wir immerhin die halbjährlichen Menschenrechtskonsultationen zwischen der Europäischen Union und Russland, um genau diese Fragen zur Sprache zu bringen.

Auch die Frage der Bürokratisierung wurde angesprochen. Natürlich hätten wir auch hier gerne viele Bereiche anders geregelt, aber in Bezug auf die erforderlichen Einladungen — die Frau Kommissarin wird sicherlich noch darauf eingehen — sind dennoch Erleichterungen vorgenommen worden. Natürlich noch nicht in dem Maße, wie es der eine oder andere gefordert hat, aber daran kann man ja erkennen, dass wir uns Schritt für Schritt bewegen, auch wenn es oft nur kleine Schritte sind. Im Bereich des Dialogs, vor allem mit Russland, ist es wichtig, auch einmal einen kleinen Schritt nach vorne zu gehen.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, Member of the Commission. Mr President, honourable Members, I have taken good note of the many concerns you have expressed, but let me first say that Article 300(1) of the EC Treaty clearly states that negotiations on international agreements on matters falling under Community competence are conducted by the Commission on the basis of negotiating directives approved by the Council. The European Parliament needs to be consulted before the conclusion of the agreement, as laid down in paragraph 3 of that article. This provision also applies in areas of codecision, so in my view the procedures set up by the EC Treaty have been fully respected, both on readmission and on visa facilitation. I wanted to say that, because it came up in the discussion. At the same time, however, I can also reiterate that of course we are at your disposal to provide any relevant information, even during the ongoing negotiations.

I also fully share the view that the promotion and the safeguard of human rights in our relationships with Russia, and in connection with those agreements in particular, are of course a fundamental aspect. The Commission, assisted by the EU Member States, will therefore monitor this issue very closely in the context of the joint committees set up by the agreements and, of course, human dignity – the dignity of the human being – is certainly very important here and has priority. Furthermore, the regular semi-annual consultations between the European Union and Russia on human rights are always an occasion where we can address broader concerns with Russia and human rights issues are always raised at the Summit and at ministerial levels, as appropriate.

The visa facilitation agreement constitutes a real improvement of the status quo. It is indeed, as our colleague said, a step forward. It contains important facilitations for issuing short-stay visas which will then apply on a reciprocal basis to citizens of the Schengen Member States and of the Russian Federation. Some of these facilitations apply to all visa applicants and others to specific categories who have a particular interest in travelling, while the agreement provides for legally binding rights and obligations, which will ensure somewhat greater flexibility in the visa procedures.

I wish to draw your attention in particular to the fact that we, the Commission, have managed to negotiate important visa facilitation for journalists, for instance, who will no longer require an invitation or a validation by the Russian authorities, and special attention will also be paid to effective reciprocity in the implementation of the agreement, equal treatment regarding registration procedures for EU and Russian nationals and the free movement of persons within Russian territory.

You raised two topics, namely registration requirements and the removal of invitations. I would like to just say that the agreement includes a commitment to simplify the registration procedures, with a view to ensuring equal treatment for EU and Russian citizens, and I would like to remind you that the Schengen acquis also imposes a general obligation for aliens to register. We have raised this issue with the Russian authorities on several occasions and new legislation, which entered into force in Russia last month, is already in place to simplify these procedures. According to this law, an appearance in person will no longer be required for registration. Of course, we will now monitor and seek further clarification of these rules. I would also like to say that the visa facilitation agreement introduces another important change, namely the fact that validation of invitations by the Russian authorities is no longer required. In comparison with the current situation, where the invitation from the Russian host needs to be validated, this is, I think, a great improvement for a large category of citizens.

Of course, the agreement does not abolish the invitations and their validation for all EU citizens applying for Russian visas. However, it should be borne in mind that the Schengen acquis also requires any person applying for a visa to justify the purpose of the travel and present supporting documents.

I also would like to say that the readmission agreement contains important elements for humane and more effective return management in the future and I would just like to reiterate what I said at the beginning. In the case of asylum applications at the border, the principle of non refoulement has to be fully respected by Member States in accordance with Article 18 of the agreement. So it is clear that this will be an important aspect.

I could go on giving you all the details, because I have listened very carefully. However, I think this matter has already been discussed in the LIBE Committee, so just let me say that I hope the House will follow the committee’s recommendation and give a positive opinion on both agreements. It will make a change for our citizens and ultimately this may be what matters most.

 
  
MPphoto
 
 

  Le Président. – Le débat est clos.

Le vote aura lieu demain, jeudi.

Déclarations écrites (article 142)

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Mikko (PSE), kirjalikult. - Alus Euroopa Liidu ja Venemaa lepingule lühiajaliste viisade väljastamise lihtsustamiseks pandi Peterburi tippkohtumisel 2003. aasta mais. Leping oli mõeldud osana protsessist, mis pidi tugevdama poolte suhteid muuhulgas vabadusel, turvalisusel ja õiglusel rajaneva ühisruumi loomise kaudu.

Ma näen küll lepingut aga mitte ühisruumi, mis oleks pidanud tekkima. Euroopa Parlament ei tagane oma korduvast nõudmisest, et Euroopa Liidu nimel sõlmitavad rahvusvahelised lepingud sisaldaks vastastikust inimõiguste ja demokraatia klauslit. Viisade väljastamise lihtsustamise leping Venemaaga seda klauslit ei sisalda.

Samuti on Venemaa puhul vaadatud läbi sõrmede Euroopa Liidu viisalihtsustuspoliitika olulisele nõudele, mille järgi peab tagasivõtuleping olema juba sõlmitud või aktiivses läbirääkimisfaasis. Tagasivõtuleping on Euroopa Parlamendi ette pandud koos viisalihtsustuslepinguga. Sealjuures on Venemaale tegeliku tagasivõtu alustamiseks antud väga suuremeelne üleminekuaeg.

Ma olen korduvalt juhtinud tähelepanu absurdsele olukorrale, kus Euroopa Liit teeb Venemaa kodanikele lihtsamaks ületada piiri, mida Venemaa ise ei tunnista. Moskva ei ole siiani ratifitseerinud Eesti-Vene piirilepingut. Loogika järgi peaks piiri tunnistamine olema piirirežiimi kehtestamise ja muutmise eeldus.

Toetamaks demokraatiat, võtsid Euroopa Liit ja USA 16 aastat tagasi omaks lähenemise, mis käsitles Venemaad kui paljulubavat noort riiki. Ülisoosiv kohtlemine jätkub, kuid see ei ole enam ajakohane.

Euroopa huvides on hakata käsitlema Venemaad kui täiskasvanud partnerit, kes peab oma rahvusvahelisi kohustusi täitma nagu iga teinegi.

 
Poslední aktualizace: 23. února 2007Právní upozornění