Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä lentoliikennesopimuksesta.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esittelijänne El Khadraouin sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten tekemän työn ansiosta Euroopan parlamentilla on tänään tilaisuus tuoda äänensä kuuluviin asiassa, joka koskee mielestäni merkittävää sopimusluonnosta Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä.

Tarkoitan lentoliikennesopimusta, johon Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin neuvottelijat päätyivät kymmenen päivää sitten Brysselissä. Alle kymmenen päivän kuluttua esitän tämän sopimusluonnoksen EU:n liikenneministereille, joiden on määrä tehdä siitä poliittinen päätös.

Osallistutte asian käsittelyyn ratkaisevalla hetkellä ja voitte näin tuoda eurooppalaisten äänen kuuluviin paitsi neuvostossa myös itse Yhdysvaltojen toimielimissä.

Nämä neuvottelut ovat olleet pitkät ja monimutkaiset. Niitä on käyty neljä vuotta sen jälkeen, kun yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomionsa niin kutsutussa open skies -tapauksessa. Tänä aikana on järjestetty 11 neuvottelutilaisuutta, joista on aiheutunut häiriötä ja sekasortoa. Näiden pitkällisten neuvottelujen ansiosta voimme kuitenkin saada tilaisuuden lujittaa transatlanttisia suhteita ja edistää Lissabonin strategiaa.

Voimme nyt saavuttaa tilanteen, jossa eurooppalainen lentoyhtiö voi lentää miltä tahansa eurooppalaiselta lentokentältä mihin tahansa Yhdysvalloissa sijaitsevaan kohteeseen ilman rajoituksia ja jossa eurooppalaisen lentoyhtiön kansallisuudella ei ole merkitystä.

Jos nykyään haluaa lentää Brysselistä Washingtoniin, on käytettävä yhdysvaltalaista tai belgialaista lentoyhtiötä. Sabenan ajauduttua selvitystilaan reitillä ei ole toiminut belgialaista lentoyhtiötä, minkä vuoksi Washingtoniin voi lentää nyt vain yhdysvaltalaisen lentoyhtiön koneella.

Tämän vuoksi yhteisöjen tuomioistuin totesi tuomiossaan, että nämä kahdenväliset sopimukset ovat laittomia. Näillä sopimuksilla syrjitään eurooppalaisia lentoyhtiöitä kansallisuuden perusteella. Uuden sopimuksen myötä käytäntö muuttuu. Yhdysvallat tunnustaa lentoyhtiöidemme eurooppalaisuuden.

Unohdamme aivan liian usein, etteivät kaikki voi suinkaan harjoittaa lentoliikennettä Yhdysvaltoihin. Jäsenvaltioistamme 16:lla on open skies -sopimus mutta 11:llä ei. Baltian maista ei voi lentää suoraan Yhdysvaltoihin, ja erityisesti Espanjasta, Irlannista ja Kreikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvien reittien määrä on hyvin rajallinen. Aiommekin nyt avata näille maille uusia mahdollisuuksia.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen ongelmana on ollut kuitenkin alusta lähtien tasapaino. Marraskuussa 2005 neuvosto piti myönteisenä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen valtiontuki-, kilpailu- ja turvallisuussäännösten lähentymisen sekä markkinoille pääsyn osalta saavutettua edistystä, mutta samalla neuvosto vaati entistä parempaa pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille.

Haluan kertoa teille, miksi sopimus on nyt, viimeisen neuvottelukierroksen päättyessä, aiempaa suotuisampi Euroopan unionille. En aio käsitellä yksityiskohtaisesti lentoliikenteen vapauksia – viidettä vapautta, seitsemättä vapautta – jotka perustuvat vuonna 1944 tehtyyn Chicagon yleissopimukseen. Ne ovat tärkeitä, mutta niissä on kyse teknisistä vapauksista. Jokainen mekaanikko tietää, että näiden tunnettujen vapauksien osalta Euroopan unioni on saanut enemmän kuin on antanut.

Keskityn puheessani lentoyhtiöiden ongelmiin, jotka koskevat omistusoikeutta, investointeja ja pääomaa. Ensin käsittelen investointeja Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen lainsäädännössä, jota kongressi ei voimakkaiden poliittisten kiistojen vuoksi voi tarkistaa lyhyellä aikavälillä, säädetään, etteivät ulkomaalaiset voi omistaa enempää kuin 25 prosenttia yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden äänioikeutetuista osakkeista ja etteivät he voi saada määräysvaltaa näissä yhtiöissä.

Näiden kahden rajoituksen osalta olemme taanneet eurooppalaisille sijoittajille oikeuden omistaa yli 50 prosenttia kokonaispääomasta ilman, että tämän katsotaan tuovan heille määräysvaltaa lentoyhtiössä. Olemme saaneet Yhdysvaltojen viranomaiset käsittelemään investointeja oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Olemme myös taanneet eurooppalaisille sijoittajille oikeuden solmia luvakesopimuksia. Lufthansa voi jatkossa liittää nimensä, tuotemerkkinsä, ja värinsä yhdysvaltalaiseen lentoyhtiöön Yhdysvaltojen kotimaanliikenteessä ja myydä yhdysvaltalaiselle lentoyhtiölle osaamistaan. Tämä ei ole teoreettinen järjestely. Virgin-konserni, joka myy kirjojaan ja CD-levyjään vapaasti New Yorkissa, yrittää parhaillaan myydä tuotemerkkiään perustaakseen Virgin America -yhtiön San Franciscoon. Hankkeen tiellä on ollut kuitenkin joukko vakavia esteitä. Yhdysvaltojen antamissa sitoumuksissa määritetään, mitkä toimet ovat mahdollisia nimenomaan tämänkaltaisten investointien yhteydessä.

Yhdysvalloissa tavoiteltiin vuonna 2006 uudistusta, joka kuitenkin kaatui erittäin voimakkaaseen vastarintaan ja jota jotkut teistä seurasivat tiiviisti. Siltä osin voidaan todeta, ettei neuvotteluissa saavuttamiamme oikeuksia voida heikentää. Nämä uudet oikeudet on kirjoitettu sopimuksen myötä kiveen, eikä Yhdysvallat voi muuttaa niitä yksipuolisesti. Tämä on kaikki, mitä minulla on sanottavana investoinneista Yhdysvaltoihin.

Toiseksi käsittelen yhdysvaltalaisten investointeja Eurooppaan. Koska Yhdysvallat ei voi muuttaa 25 prosentin sääntöään, olemme pidättäneet oikeuden rajoittaa yhdysvaltalaisten investoinnit eurooppalaisiin lentoyhtiöihin samalle tasolle. Kyse on tasapainon palauttamisesta.

Kolmanneksi käsittelen eurooppalaisten investointeja kolmansiin maihin. Nykysäännöillä emme voi investoida kolmannen maan lentoyhtiöön ja käyttää siinä määräysvaltaa ilman, että näin saatetaan heikentää yhtiön liikennöintioikeuksia Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi Virgin on investoinut Nigeriaan. Yhdysvallat ei hyväksy Virgin Nigerian liikennöintiä Yhdysvaltoihin, koska lentoyhtiön kansallisuus ei ole enää oikea. Sopimuksemme ansiosta Yhdysvallat ei voi enää vastustaa yhteisön investointeja Euroopan unionin ulkopuolisiin Euroopan maihin – kuten Sveitsiin – ja 18:aan Afrikan maahan. Amerikkalaiset eivät voi enää palata tähän kohtaan, vaan heidän on hyväksyttävä, että eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat kohdistaa merkittäviä investointeja kolmansien maiden lentoyhtiöihin.

Neljänneksi käsittelen kolmansien maiden investointeja eurooppalaisiin lentoyhtiöihin. On yhdenmukaista äsken sanomani kanssa, ettei Yhdysvallat voi kieltää eurooppalaisten liikennöimiä lentoja Yhdysvaltoihin, jos Islannin kaltaiset eurooppalaiset maat investoivat kyseisten lentoyhtiöiden pääomaan. Näin voimme houkutella eurooppalaisia investoimaan lentoyhtiöihimme ja yhdenmukaistaa lentoliikennealaa.

Hyvät parlamentin jäsenet, sopimus onkin entistä tasapainoisempi, ja tämä tasapaino on Euroopan unionin edun mukaista. Emme saa jättää tätä ensimmäistä vaihetta liian vähälle huomiolle, sillä ensimmäisen vaiheen on oltava valmis ennen siirtymistä seuraavaan, jotta voimme saavuttaa lopullisen päämäärämme, lentoliikennealan avoimuuden.

Jotkut sopimuksen arvostelijoista eittämättä pelkäävät, ettei toista vaihetta koskaan tule, koska Yhdysvallat on hyötynyt ensimmäisessä vaiheessa kaikilla osa-alueilla. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaaditte perustellusti mekanismia, jolla taataan siirtyminen toiseen vaiheeseen. Olen saavuttanut sellaisen! Neuvottelut alkavat viimeistään tammikuussa 2008. Jos emme saavuta toisen vaiheen sopimusta vuoden 2010 puoliväliin mennessä, voimme kumota sopimuksen elementtejä.

En odota kostotoimia, vaan olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että luomamme vauhti on omiaan murtamaan viimeisenkin jäljellä olevan vastarinnan omistusoikeuden ja määräysvallan aloilla.

Emme rakentaneet sisämarkkinoita yhdellä kertaa. Ne muodostettiin kolmessa vaiheessa, mutta aikaa tähän kului alle kymmenen vuotta. Hyvät parlamentin jäsenet, nämä 11 neuvottelutilaisuutta ovat siis todella mahdollistaneet edistymisen. Mitä on pelissä tässä sopimuksessa? Viiden vuoden kuluessa kyse on 6–12 miljardin euron hyödystä. Voidaan myös sanoa, että seuraavien viiden vuoden kuluessa kyse on 80 000 työpaikasta Atlantin molemmin puolin ja viime kädessä 26 miljoonasta matkustajasta, joilla on mahdollisuus matkustaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä – niiden 50 miljoonan matkustajan lisäksi, jotka jo nyt hyödyntävät transatlanttisia lentoja. Matkustajien määrä kasvaa siis todennäköisesti 50 miljoonasta 75 miljoonaan. Nämä arviot perustuvat perusteellisiin tutkimuksiin.

Hyvät parlamentin jäsenet, päätän puheenvuoroni toteamalla, että sopimus on ilmiselvästi merkittävä ja että se voi olla hyvin arvokas Euroopan unionille. Lisään vielä, että tämänaamuisessa istunnossa saan myös aiempaa paremman kuvan odotuksistanne ja voin kenties vastata kysymyksiinne. Haluan myös toistaa olevani varma, että voimme selvittää tämän ensimmäisen vaiheen ja että myös toinen vaihe on nyt näköpiirissä.

Hyvät parlamentin jäsenet, tässä olivat tiedot, jotka halusin välittää teille.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MORGANTINI

  Georg Jarzembowski, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä onnittelee varapuheenjohtaja Barrot'ta, hänen neuvotteluryhmäänsä ja Daniel Calleja Crespoa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tärkeän lentoliikennesopimuksen ensimmäisen osan saattamisesta onnistuneesti päätökseen. Kiittäkäämme kuitenkin yhdessä myös Yhdysvaltojen neuvotteluryhmää ja erityisesti John Byerlyä, sillä näiden neuvottelujen saattaminen onnistuneesti päätökseen ei ollut hänellekään helppo tehtävä.

On selvää, että sopimuksella saadaan lopulta aikaan suuret transatlanttiset lentoliikennemarkkinat, jotka hyödyttävät niin lentoyhtiöitä kuin matkustajiakin. Tästä lähtien eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat päästä Yhdysvaltojen markkinoille EU:n kaikista osista ilman kansallisia rajoituksia. Samalla panemme täytäntöön myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 2002 antamaa tuomiota. Myös Lontoon Heathrow'n lentokenttää koskevat yhteisön lainsäädännön vastaiset rajoitukset on kumottava. Olen varma, että Atlantin yläpuolisen ilmatilan vapautuminen tuo mukanaan myös kiinnostavia tarjouksia lentomatkustajille.

Sopimus on tasapainoinen, koska komissio on onnistunut nyt ensimmäistä kertaa hieman raottamaan Yhdysvaltojen markkinoita eurooppalaisille lentoyhtiöille. Olisimme voineet odottaa muutakin kuin markkinoiden avaamista, mutta hyvä näinkin. Nyt on annettu uudet säännökset omistusoikeudesta ja määräysvallasta, toimiluvista ja tuotemerkkien käsittelystä. Uskon, että nämä hyödyt antavat perusteen kutsua tätä tasapainoiseksi sopimukseksi.

Omasta mielestäni on vielä tätäkin tärkeämpää, että olemme perustaneet sekakomitean, jossa myös liike-elämä on edustettuna. Komitea pystyy esimerkiksi estämään Yhdysvaltoja tai Euroopan unionia toteuttamasta jatkossa yksipuolisia turvallisuustoimia, jotka ovat haitaksi lentoyhtiöille ja matkustajille.

PPE-DE-ryhmä kehottaa puheenjohtajavaltio Saksaa varmistamaan viipymättä neuvoston tuen tälle kompromissille. Tällä olisi myös suurta symboliarvoa.

Kiitän lämpimästi ystäväämme El Khadraouita hänen erinomaisesta päätöslauselmastaan, joka – uskon näin – hyväksytään huomenna suurella enemmistöllä keskustelujemme hengessä.

  Saïd El Khadraoui, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämä keskustelu on todellakin hyvin ajankohtainen, sillä neuvottelut on juuri saatettu päätökseen ja liikenneneuvosto tekee päätöksensä ensi viikolla. Itse asiassa parlamenttimme voi antaa vasta tämän päätöksen jälkeen virallisen lausuntonsa sopimuksesta mietinnössä, jonka aion laatia mahdollisimman nopeasti.

Minun aloitteestani ja eri ryhmien tuella kootulla päätöslauselmalla haluamme kuitenkin lähettää selkeän viestin neuvostolle ja komissiolle. Arvoisa komission jäsen, pähkinänkuoressa voidaan todeta, että voitte luottaa tukeemme ja että kehotamme neuvostoa hyväksymään neuvotellun sopimuksen. Tämä sopimus merkitsee suurta läpimurtoa matkalla kohti täysin yhdennettyjä transatlanttisia lentoliikennemarkkinoita ja tarjoaa keinon päästä eroon oikeudellisesta Damokleen miekasta, joka on jo hyvän aikaa riippunut liikennealan yllä.

Sopimuksen vastustajat ovat oikeassa siinä, ettei epätasapainosta ole edelleenkään päästy eroon, kun tarkastellaan yhdysvaltalaisten yhtiöiden oikeuksia Euroopan unionissa ja meidän oikeuksiamme Yhdysvalloissa. Tähän on historialliset syynsä: lukuisten kahdenvälisten sopimusten ansiosta Yhdysvalloilla on huomattavasti enemmän sananvaltaa kuin meillä. Emme saa kuitenkaan unohtaa, ettei Euroopan unioninkaan liikennemarkkinoita vapautettu yhdellä kertaa. Kannatimme selkeästi yhtä suurta sopimusta, mutta poliittisesti sellainen ei ole mielestämme toteuttamiskelpoinen. Eurooppalaisten kuluttajien kannalta sopimus on hyvä uutinen. Kuten totesitte aiemmin, eurooppalaiset yhtiöt voivat jatkossa lentää miltä tahansa eurooppalaiselta kentältä mihin tahansa Yhdysvalloissa, mistä on seurauksena tarjonnan lisääntyminen ja luultavasti hintojen aleneminen. Lisäksi Yhdysvallat on tehnyt joukon myönnytyksiä ja myöntänyt eurooppalaisille yhtiöille hieman aiempaa vapaamman pääsyn Yhdysvaltojen sisämarkkinoille. Annoitte meille hetki sitten joitakin esimerkkejä. Mielestämme on kuitenkin tärkeää, että näiden toimien jälkeen seuraa vielä toinen vaihe.

Katsomme myös, että jos perustamme sekakomitean, mahdollistamme vuoropuhelun, jossa voidaan käsitellä monia sosiaaliseen ulottuvuuteen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Korostimme tätä varsin voimakkaasti päätöslauselmassa, sillä kun otetaan huomioon kaikki lentoliikennealan vapauttamisen myönteiset ja kielteiset seuraukset, vapauttamisen yhteydessä on mielestämme määritettävä korkeat standardit äsken luettelemilleni aloille. Olemme panneet esimerkiksi merkille, että ympäristöalaa varten on määrätty teknisestä yhteistyöstä, jotta jatkossa voidaan käyttää tehokkaimpia lentoreittejä. Tämä on myönteinen asia.

Epäileville tuomaksille ja erityisesti brittiläisille kollegoillemme, jotka ovat paineen alla, haluan todeta, että mielestäni hekin hyötyvät sopimuksesta merkittävästi. Heathrow'n lentokenttä voi nyt – paremmin kuin koskaan ennen – kehittyä portiksi Yhdysvaltoihin ja tarjota entistä enemmän suoria yhteyksiä brittiläisille kuluttajille.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi totean, että teemme omalta osaltamme parhaamme, jotta myöhemmät vaiheet saadaan onnistuneesti päätökseen. Aiomme esimerkiksi vakiinnuttaa yhteyden kollegoihimme kongressissa. Toivomme, että voimme luottaa panokseenne myös tulevissa neuvotteluissa.

  Jeanine Hennis-Plasschaert, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Yhdysvallat ja EU muodostavat kaksi maailman suurinta lentoliikenteen markkina-aluetta, joiden yhteenlaskettu osuus maailman kaikesta lentoliikenteestä on 60 prosenttia. Tällä hetkellä asianomaista lentoliikennettä säännellään kahdenvälisillä open skies -sopimuksilla. Useimmat jäsenvaltiot ovat määrittäneet tämänkaltaiset erilliset säännökset Yhdysvaltojen kanssa. Maaliskuun 2. päivänä tehdyllä sopimuksella nämä kahdenväliset sopimukset mitätöityvät lopullisesti. Tämä on valtava edistysaskel, johon olen erittäin tyytyväinen. Kahdenväliset sopimuksethan muodostavat esteen vapaalle kilpailulle, jos nousu- ja laskeutumisoikeudet varataan vain kansallisille lentoyhtiöille. Tällainen ei hyödytä lentoliikennealaa, kuluttajista puhumattakaan.

Näin myös yhteisöjen tuomioistuin totesi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, ja nyt, vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen, on lopultakin saavutettu kohtalaisen tasapainoinen sopimus – ei täydellinen mutta kuitenkin kohtuullinen. Toivonkin, että neuvosto antaa sopimukselle hyväksyntänsä mahdollisimman nopeasti, toisin sanoen kokouksessaan 22. maaliskuuta.

Mielestäni vastalauseet, joita erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt, eivät ole kovin rakentavia. Omien markkinoiden suojelu vuonna 2007 on hävytöntä ja kaukana eurooppalaisesta ajattelusta. On selvää, että transatlanttisen lentoliikenteen uusi oikeuskehys hyödyttää lentoalaa ja kuluttajia ja parantaa myös työllisyyttä. Lisäksi se tarjoaa eurooppalaisille lentoyhtiöille niiden kipeästi kaipaaman oikeusvarmuuden.

Kuten hetki sitten totesin, ehdotus ei ole täydellinen. Tähän päivään saakka Yhdysvallat on tehnyt tyhjiksi kabotaasiin liittyvät neuvottelut vetoamalla turvallisuusnäkökohtiin, minkä vuoksi alalla ei ole edistytty lainkaan. Lisäksi EU:n lentoyhtiöiden mahdollisuudet valvoa tehokkaasti yhdysvaltalaisia lentoyhtiöitä ovat edelleen rajalliset huolimatta omistusoikeutta koskevista kattavista säännöksistä. Omien markkinoidemme suojelussa turvallisuuden nimissä ei ole mitään järkeä, ja mielestäni se merkitsee heikkouden tunnustamista.

Arvoisa komission jäsen, suhtaudun tulevaisuuteen kuitenkin toiveikkaasti, sillä uusi kehys merkitsee sitovaa aikataulua toiselle sopimukselle, jonka yhteydessä nämä rajoitukset otetaan uudelleen käsiteltäviksi. Jos Yhdysvallat kieltäytyy jatkossakin tekemästä myönnytyksiä, EU:n on pysyttävä lujana. On ensiarvoisen tärkeää, että tämä tehdään selväksi amerikkalaisille.

Kiitän komission jäsentä ja hänen työryhmäänsä määrätietoisuudesta ja toivon, että määrätietoisuus jatkuu myös tulevaisuudessa. Haluan kiittää myös esittelijäämme El Khadraouita hänen tarmokkuudestaan ja ansioistaan laadittaessa päätöslauselmaa, josta huomenna äänestämme.

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kymmenen päivän kuluttua komission jäsen esittää EU:n ja Yhdysvaltojen välisen open skies -sopimusluonnoksen EU:n liikenneministereille. Neuvottelutulos on myönteinen, vaikka neuvottelut itse asiassa jatkuvat edelleen, koska osa kysymyksistä on vielä ratkaisematta. Sopimuksella muodostetaan avoin transatlanttinen lentoliikennealue, mikä tarkoittaa, ettei jatkossa käydä enää vaivalloisia kahdenvälisiä neuvotteluja Yhdysvaltojen ja EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden välillä.

Käytännön vaikutuksista kuluttajien kannalta totean, että kilpailun lisääntyminen merkitsee ilman muuta yhteysvalikoiman laajentumista ja lentolippujen hintojen laskua. EU ei ole suonut Yhdysvalloille erikoiskohtelua, sillä EU on tehnyt jo aiemmin 16 vastaavaa sopimusta Aasian ja Afrikan maiden sekä Australian kanssa. Kyseisiin maihin lukeutuvat muun muassa Kroatia, Ukraina, Marokko, Libanon, Singapore ja Australia. Euroopan unioni teki hiljattain samankaltaisen sopimuksen myös Chilen kanssa. Edellinen puhuja oli luonnollisesti oikeassa todetessaan, että lentojen määrän ja merkityksen suhteen nyt käsittelemämme sopimus on omalla tavallaan poikkeuksellinen.

Kaikkea voitavaa ei ole vielä tehty esteiden poistamiseksi ja palvelujen vapauttamiseksi. On pidettävä mielessä, että seuraavaan vaiheeseen kuuluu Yhdysvaltojen mahdollinen myöntyminen eurooppalaisten yhtiöiden investointien edistämiseen Yhdysvaltojen lentoliikennemarkkinoilla.

On harvinaista, että Euroopan komission tekemä sopimus osoittautuu niin kiistattomaksi ja niin selkeästi edulliseksi eurooppalaisten kuluttajien kannalta. Komission jäsen ansaitseekin kiitoksemme. Open skies -politiikka merkitsee tilaisuutta parantaa ja lisätä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä lentoyhteyksiä ja laskea niiden hintaa. Jatkossa Atlantin ylittäminen on entistä halvempaa ja miellyttävämpää.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan aloittaa kiittämällä jäsen El Khadraouita. Keskustelumme kohteena olevalla sopimuksella poistetaan – vihdoinkin – joitakin taloudellisia epäoikeudenmukaisuuksia, joista Euroopan unioni on tähän saakka kärsinyt, mutta tavallaan siinä unohdetaan tulevaisuuden tuomat haasteet.

Lentoliikenteen päästöjä koskeva kysymys on valitettavasti jätetty sopimuksen ulkopuolelle, vaikka meidän on ilmastonmuutoksen suhteen tiedostettava, että lentoliikenteenkin on tehtävä osansa ilmansaasteiden vähentämiseksi.

Pidän edelleen suurena ongelmana, ettei täydellistä vastavuoroisuutta ole vieläkään saavutettu. Meidän on turvauduttava tältä osin vaiheittaiseen suunnitelmaan. Jos Yhdysvallat ei onnistu noudattamaan suunnitelmaa, parlamentin on varmistettava, että Euroopan unioni pysyy lujana. Tämä koskee paitsi investointeja myös tietojen luovuttamisen turvallisuutta ja erityisesti päästörajoituksia. Meidän on varmistettava, ettei Euroopan unionin etuja uhrata tiettyjen tunneperäisten näkökohtien nimissä ja ettei yksittäisiä taloudellisia etuja aseteta yleisen edun edelle.

Lopuksi haluan kiittää myös komission jäsentä siitä, että hän ilmoitti tukevansa taivaan avaamista kaikille. Teologit ovat varmasti mielissään, sillä kyseessä on hyvin demokraattinen lähestymistapa, joka käsittää myös syntiset.

  Jaromír Kohlíček, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikenteen osuus koko maailman lentoliikenteestä on noin 60 prosenttia. Näiden kahden kumppanin onkin päästävä sopimukseen, jos haluamme saavuttaa edes jonkinlaista edistystä kansainvälisen lentoliikenteen alalla. Tällaisen sopimuksen on oltava ennen kaikkea tasapainoinen, kummankin osapuolen hyväksyttävissä ja teknisiltä osiltaan selkeästi määritetty. Edellytyksenä on myös, että kummankin osapuolen on tulkittava sopimusta samalla tavoin. Käynnissä olevissa neuvotteluissa on osoittautunut, että – aivan kuten muillakin aloilla – Yhdysvaltojen lähestymistapa on syrjivä ja avoimuudeltaan puutteellinen ja että sopimuksen tulkintatapa tulee ajan mittaan vaihtelemaan huomattavasti. Tämän vuoksi on välttämätöntä tukea lisäneuvotteluja, jotta voimme saavuttaa koko EU:n kannalta kaikkein tasapainoisimmat sopimukset. Saavutetusta edistyksestä huolimatta on vielä liian aikaista puhua yhdennetyistä transatlanttisista lentoliikennemarkkinoista. Nämä ajatukset muodostavat pohjan myös suhtautumisellemme ehdotettuihin tarkistuksiin.

Tarkastelkaamme lähemmin joitakin Yhdysvaltojen ja EU:n suhteisiin liittyviä erityiskysymyksiä. Tällä hetkellä EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välillä on voimassa joukko kahdenvälisiä sopimuksia. Tilanne on sekava, ja huijaamme itseämme, jos kuvittelemme voivamme saavuttaa tilanteen, jossa EU:n lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti. Tässä vaiheessa keskeisenä ongelmana on osapuolten välinen neuvotteluasetelma. Yhdysvaltojen asema on tässä suhteessa tietenkin huomattavasti vahvempi, mistä seuraa epäreiluja etuja transatlanttisille kumppaneillemme.

Ensimmäisenä ennakkoehtona on luonnollisesti niin kutsuttu kabotaasi. Yhdysvalloissa osavaltioiden välinen lentoliikenne luokitellaan kabotaasiksi, kun taas EU:n sisäistä lentoliikennettä ei ole vielä sisällytetty sellaisena perussopimuksiin. Tämä ala on yhdenmukaistettava. Samoin on välttämätöntä keskustella tyypillisistä suojatoimista, joilla Yhdysvallat estää muista maista lähtöisin olevia tahoja saamasta määräysvaltaa yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä. Komission jäsen Barrot esitti tästä aiheesta joitakin erittäin hyviä huomioita.

Yhtä ongelmallinen on infrastruktuurin eli lentokenttien valvontaa koskeva vaatimus. Vapauttamista koskevien tavoitteiden ja todellisuuden ero on tällä alalla edellistäkin suurempi. EU:n lentoliikenteen osalta keskustelu liikenteen ympäristövaikutuksista on hyvin ajankohtainen. Tähän liittyviä kysymyksiä ovat polttoaineen verotus, päästöjen ja erityisesti hiilidioksidipäästöjen jakauma, melu ja muut kiistanalaiset osa-alueet. Jos EU:n lentoyhtiöiden halutaan sitoutuvan Kioton pöytäkirjan mukaiseen päästökauppaan, on välttämätöntä, että sama koskee myös kilpailijoita ja erityisesti Yhdysvaltoja, joka on merkittävin kilpailijamme. Meidän on tiedostettava, että laatiessamme kansainvälisiä sääntöjä muodostamme ennakkotapauksen, josta tulee standardi koko alalle.

Sosiaalisten ehtojen osalta ongelmat ovat mielestäni kolmenlaisia. Ensinnäkin ongelmana on henkilökunnan pätevyyttä koskeva velvoite, toiseksi lentomiehistön työaikojen yhdenmukaistaminen vuorolistojen osalta ja kolmanneksi niiden lentokenttätyöntekijöiden pätevyysvaatimukset, jotka huolehtivat lentokoneiden valmistelusta ja välilaskujen yhteydessä tehtävistä tarkastuksista.

Viime aikoina meidän on täytynyt selvitä turvallisuusriskeistä, biometrisiä tietoja koskevista velvoitteista, matkustajaluetteloiden luovuttamisesta sekä monenlaisista ohjeista ja kielloista. Siksi meidän on pidettävä jatkuvasti mielessämme hiljattain hyväksytty direktiivi liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien parantamisesta lentoliikenteessä. Jotkin lentokentillä käyttöön otetuista toimista ovat miltei ristiriidassa matkustajien ihmisoikeuksien kanssa. Tyypillinen esimerkki tästä on matkustajien henkilötietojen käsittely. Arvoisa komission jäsen, haluaisin tietää, miten tämä suhteutuu tietojen suojaamiseen Schengenin järjestelmässä, jota on määrä laajentaa tänä vuonna. Muut toimet, kuten matkatavaratarkastusten toistaminen siirryttäessä lentokentän sisällä, lähentelevät ahdistelua. Uskon, että nämä ongelmat ratkaistaan, ja odotan innolla aiheen käsittelyä yhdessä komission kanssa.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, viime viikolla tietyillä tahoilla juhlittiin läpimurtoa, joka saavutettiin pitkään tavoitellun open skies -sopimuksen suhteen.

Tunteeni ovat erittäin sekavat koko asiassa. Toisaalta on hyvä, että lentämisestä tulee edullisempaa ja että lentovalikoima kasvaa. Meidän on luonnollisesti vastattava tähän kasvuun lisäämällä polttoainetehokkuutta, jotta voimme ehkäistä päästömäärien merkittävän kasvun. Jos matkailu ohjautuu lentohintojen halvetessa Euroopan unionin kolmelle keskeiselle lentokentälle, matkustamisesta tulee joka tapauksessa nykyistäkin painajaismaisempaa.

Useiden alueellisten lentokenttien kautta voitaisiin avata uusia eurooppalaisia alueita matkailulle ja liiketoiminnalle. Pelkään kuitenkin, että nämä kentät joutuvat altavastaajiksi vapaassa ja kilpailuhenkisessä open skies -ympäristössä, ellei sitä määritetä huolellisesti.

Vaikutukset alueellisiin lentokenttiin ja niiden ympäristöön on arvioitava. Vaalipiirissäni olemme jo pitkään peräänkuuluttaneet vaikutustenarviointia, erityisesti Shannonin alueella. Vielä näinkin myöhäisessä vaiheessa on tärkeää, että tällaisia arviointeja suoritetaan.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, viime vuosina olemme kuulleet eurooppalaisten ja myös monien EU:n jäsenvaltioiden hallitusten valittavan yhä useammin, että Euroopan unioni sekaantuu kaikkeen. Tämä arvostelu ei ole täysin sattumaa, ja monissa tapauksissa se on myös perusteltua. Tänään käsittelemämme esimerkki osoittaa kuitenkin, että tarvitsemme lukuisissa kysymyksissä entistä vahvempaa Euroopan unionia ja entistä selkeämpää yhteisöllistä lähestymistapaa. Tästä näkökulmasta tarkastellen emme voikaan muuta kuin suhtautua myönteisesti tämän tulevan open skies -sopimuksen tekemiseen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kesken. Sopimuksella korvataan suuri määrä yksittäisiä sopimuksia, ja se toimii myös esimerkkinä monille muille Euroopan unionin ja muun maailman välisille sopimuksille.

Arvoisa komission varapuheenjohtaja, kuten totesitte, amerikkalaisten kanssa ei ole helppoa saavuttaa hyvää neuvottelutulosta, ja annoitte tästä monia esimerkkejä. Tiedämme, että tietyissä tilanteissa voi olla vieläkin vaikeampaa päästä sopimukseen nykyisen kongressin kanssa, mutta tämän ei saa antaa johtaa siihen, että Yhdysvallat turvaa neuvotteluasemansa turvin itselleen erityisiä yksipuolisia etuja. Asia voidaan hyvin kääntää toisin päin ja todeta, että olisi hyvä, jos komissio ja neuvosto ottaisivat tähänastista paremmin huomioon Euroopan parlamentin, kansanedustuslaitoksen, halun ilmaista näkemyksensä.

Yksi hyvin käytännöllinen perustelu tässä yhteydessä – perustelu ei liity välittömästi sopimuksen aiheeseen, mutta sillä on paljon tekemistä aiheen kanssa – on, että kansainvälisen lentoliikenteen turvallisuusmääräykset on saneltu tähän saakka pitkälti ja yksipuolisesti amerikkalaisten etujen ja toimien mukaisesti. Tätä tilannetta on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa muutettava.

  Brian Simpson (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, sopimus on luonnollisesti hyvin merkittävä Yhdistyneen kuningaskunnan kannalta, sillä se kattaa yli 40 prosenttia Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisistä markkinoista. Myönnän toki, että sopimus voi tuoda joitakin etuja kuluttajille, mutta siinä ei mielestäni käsitellä tiettyjä peruskysymyksiä ja ilmaan jää useita kysymysmerkkejä. Sopimus on puutteellinen erityisesti tarkasteltaessa pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille tavalla, jota useat Euroopan unionissa toimivat lentoyhtiöt tavoittelevat. Sopimuksella ei juurikaan paranneta omistusoikeutta yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä, ja se poikkeaa vain vähäisessä määrin aiemmista Euroopan unionin hylkäämistä sopimuksista.

Sopimuksen avosylin vastaanottaneiden onkin mielestäni syytä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan sitä huolellisesti ja arvioida, mitä etuja se tuo Euroopan unionille. Tiedän, että lopullisena päämääränä on saada Yhdysvaltojen kanssa aikaan avoin lentoliikennealue, ja kannatan todellakin kaikkia sopimuksia, joilla edistetään transatlanttisten lentoliikennemarkkinoiden vapauttamista. Kysymys kuitenkin kuuluu, edistetäänkö tällä sopimuksella tuon päämäärän saavuttamista. Mielestäni sopimuksessa puhutaan Euroopan unionille huomisesta, mutta Yhdysvaltojen osalta se toimii jo tänään. Jos sopimus kuitenkin toteutuu, on varmistettava, että sen yhteyteen luodaan pikimmiten selkeä aikataulu, jolla kannustetaan kumpaakin osapuolta konkreettisesti kohti toisen vaiheen sopimusta, jolla luodaan täysin avoimet lentoliikennemarkkinat.

Lyhyesti sanottuna en pidä sopimusta katastrofina, mutta se ei myöskään ole niin suurenmoinen kuin komissio antaa teidän ymmärtää. Kyseessä on vasta ensimmäinen askel, joka vaikuttaa Yhdysvaltojen kannalta edulliselta. Odotan mielenkiinnolla tulevia sopimuksia, joissa Yhdysvallat antaa toivottavasti hieman enemmän vastineeksi. Odotan myös, että Yhdysvallat lakkaa ylisuojelemasta lentoliikennealaansa.

  Paolo Costa (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, en voi sanoa olevani sen paremmin innoissani kuin pettynytkään, mutta mielestäni on paikallaan kiittää käytännönläheisyydestä, jolla komission jäsen ja komissio saattoivat tämän neuvotteluvaiheen päätökseen. Kyllä vain, olisimme kaikki halunneet nähdä mielellämme yleisen sopimuksen, joka kattaa myös omistusoikeuden, määräysvallan ja Yhdysvaltojen sisämarkkinoiden avaamisen. On kuitenkin selvää, että tämä halu on ristiriidassa sen äärimmäisen tärkeän tosiseikan kanssa, että meillä oli kyseisissä neuvotteluissa kaksi päämäärää: sisäinen päämäärä ja ulkoinen päämäärä.

Nämä päämäärät kuvastavat tarvetta ja etua: tarvetta lopettaa Euroopan unionin sisäinen syrjintä, jonka taustalla on erilaisten markkinoiden ja kahdenvälisten sopimusten hyväksyminen. Nämä tekijät aiheuttavat yhteisön sisällä epäreiluja tilanteita, minkä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kieltänyt. Ilmeisesti tämä syrjinnän lopettamisen tarve, joka koskee ainoastaan Euroopan unionia, on heikentänyt valmiuksiamme neuvotella Yhdysvaltojen kanssa.

Realistisesti ajatellen tästä voidaan päätellä, että ensimmäinen vaihe on epäilyksettä "sisäinen". Tämä huomioon ottaen on helppo ennustaa minkä tahansa vaikutustenarvioinnin tulos: sopimus vaikuttaa väistämättä kielteisesti joihinkin jäsenvaltioihin, yhtiöihin ja lentokenttiin, kun taas toiset hyötyvät siitä. Tästä huolimatta on selvää, että olemme vähentämässä monopolien sananvaltaa ja avaamassa markkinoita oikeudenmukaisesti kaikille, kaikissa jäsenvaltioissa kautta Euroopan unionin. Mielestäni tätä on pidettävä myönteisenä päämääränä.

Toiseksi haluan kiinnittää huomiota turvallisuuskysymykseen, joka koskee sekä omistusoikeutta että sisämarkkinoiden avaamista. On selvää, että tämä saattaa tarjota Yhdysvalloille pätevän syyn tai verukkeen. Meidän on poistettava kaikki verukkeiden ainekset. Turvallisuusmääräyksiä koskeva sopimus on nostettava etusijalle, jotta kysymys voidaan selvittää, sillä tämän ongelman ratkaiseminen tekisi tyhjäksi kaikki muut perustelut, joiden mukaan heikko turvallisuustilanne johtuu ulkomaisesta omistuksesta yhdysvaltalaisissa yhtiöissä tai sisämarkkinoiden avaamisesta.

Haluan myös huomauttaa, että Yhdysvalloissa turvallisuus kuuluu kokonaisuudessaan liittovaltion talousarvion piiriin ja että Euroopan unionin olisi tältä pohjalta hyödyllistä pohtia tapaa, jolla aihetta lähestymme.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää komission jäsentä hänen julkilausumastaan ja osoittaa hänelle ansaittua kunnioitusta asioiden viemisestä eteenpäin. Joudun kuitenkin valitettavasti olemaan eri mieltä joidenkin kollegojeni kanssa, sillä vaikka olenkin tyytyväinen toimiin markkinoiden avaamiseksi, tämän avaamisen on tapahduttava oikeudenmukaisesti, eikä kyseisessä sopimuksessa mennä mielestäni riittävän pitkälle.

Nykyiset ehdotukset olisivat vahingollisia Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksille, mutta ne voivat vaikuttaa haitallisesti myös yleisemmin Euroopan unionin yrityksiin. Käsiteltävänä olevalla tekstillä tarjotaan yhdysvaltalaisille yrityksille kiistatta merkittävä osa sääntelemättömistä markkinoistamme mutta jätetään Euroopan unionin yritykset taistelemaan Yhdysvaltojen säänneltyjen markkinoiden murusista. Mielestäni meidän on pyrittävä nykyistä voimakkaammin vastavuoroisuuteen omistusoikeutta koskevissa sopimuksissa.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nykyisen sopimuksen mukaan yhdysvaltalaiset osapuolet voivat omistaa eurooppalaisen lentoyhtiön äänioikeusosakkeista jopa 49 prosenttia, kun eurooppalaiset osapuolet voivat omistaa vastaavasti vain 25 prosenttia yhdysvaltalaisen lentoyhtiön äänioikeusosakkeista. Tämä ei liene oikeudenmukaista eikä avointakaan. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan kaikissa transatlanttisissa neuvotteluissa on kunnioitettava jäsenvaltioiden kahdenvälisiä sopimuksia, kuten Bermuda II -sopimusta, eikä tätä aihetta käsitellä mielestäni riittävästi sopimuksessa.

Komissio pyrkii yhdenmukaistamaan toimintalinjojaan eikä ole ottanut huomioon kaikkia jäsenvaltioiden välisiä eroja. Vaadimme tässä asiassa toimia pelkän vuoropuhelun sijaan. Mielestäni komissio on kyllä edistänyt asiaa, mutta on myös tärkeää, että palatessamme neuvottelupöytään kolmen kuukauden kuluttua – mihin siis suhtaudun myönteisesti – Yhdysvallat sitoutuu määrätietoisesti lisätoimiin, jotta se voi vastata tarpeisiimme tällä alalla.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, olen erittäin tyytyväinen voidessani kiittää teitä komission onnistumisesta. Tukenanne ovat olleet puheenjohtajavaltio Saksa ja komission tehokkaat yksiköt, joissa espanjalaisuuskin näkyy tietyssä määrin; mielestäni näin on oikeutettua sanoa.

Onnistumisen taustalla on myös muun muassa Euroopan parlamentin harjoittama painostus. Parlamentti tuki alusta lähtien komission open skies -strategiaa ja kannusti komissiota ongelmien kasautuessa esimerkiksi monimutkaisten transatlanttisten suhteiden osalta.

Sopimuksen hyvänä puolena on se, että sillä lujitetaan näitä transatlanttisia suhteita aikana, joka on ratkaisevan tärkeä kaikille: Yhdysvalloissa valmistaudutaan vaaleihin, ja meidän on kehitettävä Euroopan unionin lentoliikennealan ympäristövaatimuksia.

Sopimus auttaa myös vahvistamaan eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan unionin omaa identiteettiä maailmanlaajuisena kumppanina. Tältä osin uskon, että sopimuksen myötä kansalaisille lähetetään myönteinen viesti.

Kyseessä on myös sopimus, jolla edistetään ratkaisevasti Lissabonin strategiaa ja – etenkin kilpailuoikeudellisen vapautuksen osalta – kaupallisia sopimuksia ja lentoyhtiöiden välisten liittoumien kehitystä. Nämä tekijät edistävät varmasti lentoliikenteen kasvua ja demokratisoitumista kansalaisten keskuudessa.

Sopimukseen sisältyy myös säännöksiä teknisestä yhteistyöstä ilmastonmuutoksen alalla, ja toivon, että näistä säännöksistä on hyötyä torjuttaessa lentoliikennealan ympäristövaikutuksia.

Olen tyytyväinen myös lentoyhtiöissä käytettävää määräysvaltaa koskeviin säännöksiin, ja jäsen Costan mainitseman turvallisuuden osalta totean, että haluaisin meidän perehtyvän kunnolla Yhdysvaltojen järjestelmän tuloksiin, sillä sen luotettavuus on toisinaan asetettu hyvin kyseenalaiseksi.

Meidän on nyt vihdoin nujerrettava viimeinenkin vastarinta neuvostossa, ja toivon, että jäsen El Khadraouin tekemä työ auttaa teitä tässä.

  Jim Higgins (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin hiljattainen open skies -periaatesopimus on erittäin tervetullut, sillä olemme edenneet joitakin kuukausia sitten vallinneesta pattitilanteesta hyvin lähelle avoimia lentoliikennemarkkinoita. Tästä on hyötyä matkailijoille.

Lentoliikennealan kilpailu on mullistanut lentomatkailun. Lentomatkustajilla on nyt valinnanvaraa, ja halvoista, pelkistetyistä lentomatkoista on tullut päivän sana. Uusi järjestely hyödyttää matkustajia entistäkin enemmän. Yhdysvaltojen ongelmalliseksi kokema omistusoikeuskysymys on toivottavasti ratkaistu hyvällä kompromissilla. Yhdyn kuitenkin kollegoihini Simpsoniin ja Kirkhopeen ja kehotan komissiota pysymään erittäin lujana tulevissa neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa.

Kiitän komissiota vahvasta kannasta, jonka se on omaksunut kieltämällä EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen erilliset kahdenväliset sopimukset. Tällaiset kahdenväliset sopimukset heikentäisivät ja viivyttäisivät juuri aikaansaatua sopimusta. Toivottavasti uusi järjestely tarjoaa Irlannin länsirannikolla sijaitsevalle Shannonin lentokentälle jonkinlaisen suojan. Shannonin lentokenttä on toiminut jo yli 70 vuoden ajan lentoliikenteen solmukohtana Yhdysvaltojen ja Irlannin välillä. Kaikki Yhdysvaltoihin lähtevät ja sieltä saapuvat lentokoneet ovat tehneet välilaskun Shannonin kentällä. Viime vuosina pakollisia välilaskuja on vähennetty. Keskeistä on kuitenkin se, että uuteen sopimukseen sisältyy siirtymäaika, jonka kuluessa Shannonin kaltaiset lentokentät voivat mukautua uuteen tilanteeseen.joneetrlannin välillä. Kaikki Yhdysvaltoihin lähtevät ja sieltä saapuvat lentojoneetymys on toivottava

On niin ikään tärkeää tarkistaa open skies -sopimusta muutaman vuoden välein ja arvioida näin sopimuksen vaikutuksia Shannonin kaltaisten lentokenttien kannalta. Sopimus on historiallinen. Se on todellakin historiallisin sitten vuonna 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen. Kiitän molempia osapuolia ja erityisesti komissiota sopimuksen pelastamisesta – sopimuksen, joka vaikutti muutama kuukausi sitten tuhoon tuomitulta.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennemarkkinoiden osuus koko maailman lentoliikenteestä on yhteensä 60 prosenttia. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen lentoliikennesopimus hyödyttääkin kuluttajia Atlantin molemmin puolin. Se auttaa syventämään transatlanttisia suhteita ja toimii mallina tuleville vapauttamistoimille ja säännösten lähentämiselle kautta maailman.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa todetaan, etteivät jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen lukuisat kahdenväliset lentoliikennesopimukset ole yhdenmukaisia Euroopan unionin oikeudellisten periaatteiden kanssa ja että EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimus on paras tapa varmistaa EU:n lainsäädännön täysimääräinen noudattaminen. Säännösten yhdenmukaistaminen etenkin turvallisuuden, ympäristösuojelun ja työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien aloilla on erityisen tärkeää tämänkaltaisessa lentoliikennesopimuksessa.

Perustava kysymys on EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikenteen turvallisuudesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten läheinen yhteistyö niin EU:n ja Yhdysvaltojen liittovaltion kuin jäsenvaltioidenkin tasolla. Tavoitteena on oltava yhtenäisen turva-alueen muodostaminen lentoliikennealalla. Tämä tarkoittaa, että matkustaja ja hänen matkatavaransa tarkastetaan vain kerran matkan aluksi eikä jokaisen välilaskun yhteydessä.

Haluan myös korostaa, että matkustajien henkilötietojen vaihdossa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on kunnioitettava Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kansalaisten yksityisyyttä. Tämä on tehty jo selväksi Euroopan parlamentin päätöslauselmissa. Transatlanttisen lentoliikennesopimuksen on perustuttava Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin, joilla taataan kansalaisten oikeudet ja vapaudet.

Jäsen El Khadraoui ansaitsee kiitokset tunnollisesta työstään Euroopan parlamentin kannan määrittämiseksi tässä asiassa.

  Christine De Veyrac (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barrot, onneksi olkoon! Keskustelut ja neuvottelut ovat kestäneet jo vuosia. Tehtävänne oli vaikea, mutta onnistuitte olemaan vakuuttava ja tehokas. Haluan kiittää saavutetusta sopimuksesta, sillä se on hyvä ja Euroopan unionin etujen mukainen sopimus.

Transatlanttisen lentoliikenteen vapauttamisella edistetään todellakin lentoyhtiöidemme kasvua aikana, jona ne joutuvat selviämään kerosiinin hinnan noususta, yhä tiukemmista turvallisuusrajoituksista ja tulevasta verosta, joka otetaan käyttöön osana ilmaston lämpenemisen torjuntaa. Kun lentoyhtiöiden sallitaan liikennöidä tästä lähtien Yhdysvaltoihin mistä tahansa Euroopan unionin kaupungista eikä vain kotimaastaan, lisätään lentoyhtiöiden toimintoja ja luodaan uusia työpaikkoja kansalaisillemme. Reittien määrän sekä lentotiheyttä ja -aikoja koskevan vapauden lisääntyminen tarkoittaa myös kuluttajien valintamahdollisuuksien lisääntymistä. Näin myös eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset matkustajat hyötyvät merkittävästi tästä sopimuksesta.

Kolmantena tyytyväisyyden aiheena on eurooppalaisille lentoyhtiöille tarjoutuva mahdollisuus hankkia yli 50 prosenttia yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden pääomasta. Voisimme toki pahoitella, että yhdysvaltalaiset ystävämme estävät markkinoiden vapaan toiminnan rajoittamalla eurooppalaisten lentoyhtiöiden äänioikeuden 25 prosenttiin, mutta älkäämme nyrpistelkö nenäämme, sillä joskus asiat on parasta jättää sikseen. Arvoisa komission jäsen, sanoitte myös, että sopimuksessa määrätään vastavuoroisesti EU:n mahdollisuudesta rajoittaa yhdysvaltalaisten investointeja lentoyhtiöidemme osakepääomaan.

Jäsen Jarzembowskin tavoin haluan päättää puheenvuoroni kehottamalla Euroopan unionin liikenneministereitä antamaan muutaman päivän kuluttua täyden tukensa komissiolle, sillä kyse on suurimpiin talousaloihimme kuuluvan alan edusta, jota meidän on suojeltava. Kun vastassa on Yhdysvallat, tällainen tulos ei olisi ollut mahdollinen ilman voimavarojemme yhdistämistä. Arvoisa komission jäsen, yksin emme voi saavuttaa kovinkaan paljon, mutta yhdessä kaikki on mahdollista.

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin hyvät suhteet ovat ratkaisevan tärkeät molemmin puolin Atlanttia, vaikka jotkut kenties näkevät asian toisin.

Onneksi on jo kauan aikaa siitä, kun Kolumbus löysi uuden maailman – hän teki sen muuten ekologisesti hyväksyttävällä tavalla. On kulunut kauan aikaa myös siitä, kun monopolistinen ääriajattelu toi Eurooppaan valtavan määrän takapajuisuutta.

Euroopan komissio on juuri saavuttanut Yhdysvaltojen kanssa lentoliikennesopimuksen, joka avaa eurooppalaisille lentoyhtiöille uusia näkymiä.

Arvoisa komission varapuheenjohtaja, kiitän teitä lämpimästi kaikesta tekemästänne työstä. Haluan kiittää myös valtuuskuntanne johtajaa Daniel Callejaa ja – jos sallitte minun mainita hengen, jossa tämä sopimus on varmasti tehty – myös edeltäjäänne Loyola de Palaciota.

Uskon vilpittömästi, että tämä on merkittävä saavutus komissiolta. Toivon, että neuvosto hyväksyy sopimuksen yksiselitteisesti mahdollisimman pian. Yhdysvaltojen ja jäsenvaltioiden väliset kahdenväliset sopimukset on korvattava laajemmilla sopimuksilla, ja aina parempi, jos sopimus saadaan voimaan lokakuussa, kuten komissio haluaa.

Kun sopimus astuu voimaan ja yhteinen ilmatila on todellisuutta, Euroopan unionin kansalaiset ja yhtiöt pääsevät nauttimaan monista eduista: samat säännöt Atlantin molemmin puolin, mahdollisuus avata uusia matkustus- ja tavarankuljetusreittejä sekä aiempaa edullisemmat hinnat, jotka auttavat parantamaan yhtiöidemme ja lentoliikenteemme kilpailukykyä. Kaiken tämän pitäisi koitua kuluttajien hyödyksi, kun lentolippujen loppuhinnat laskevat.

Näiden sopimusten perimmäisenä tavoitteena on luoda Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välille tulevaisuudessa vapaa lentoliikennepalvelujen alue, joka on Lissabonin strategian mukainen ja parantaa elintärkeitä transatlanttisia suhteita.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi pientä myöhästymistäni ja kiitän myötämielisyydestänne. Minulla oli ongelmia hissien kanssa.

Transatlanttinen matkailu on elintärkeää Irlannille, ja laajenemiselle on huomattavasti varaa. Vuonna 2005 Irlannissa vieraili lähes 7 miljoonaa matkailijaa, joista yli puoli miljoonaa saapui Atlantin yli ja hyödytti Irlannin taloutta yli 500 miljoonalla eurolla. Open skies -sopimuksen hyväksymisen myötä luvut voivat arvioiden mukaan kolminkertaistua, jolloin Irlannin talous kasvaisi ylimääräisellä miljardilla eurolla. Ilmatilan vapautuessa voimme edelleen nauttia hyväntahtoisuudesta, jota olemme saaneet osaksemme Tour de Francen, erityisolympialaisten sekä Ryder Cupin isännöinnin ansiosta. Jos Irlannin kaltainen pieni valtio hyötyy tällä tavoin, millaisia mahdollisuuksia onkaan koko Euroopan maanosalla?

Meidän on toki kannettava huolta ilmastonmuutoksesta, mutta vastauksena ovat lentoliikenteen uudet polttoaineet ja nykyisten polttoaineiden käytön tehostaminen. Protektionismi ei hyödytä talousalueidemme kuluttajia. Selkeä open skies -politiikka paitsi rohkaisee ihmisiä matkailuun Euroopassa myös auttaa edistämään eurooppalaisten tuotteiden myyntiä Pohjois-Amerikassa. Open skies -sopimuksella amerikkalaiset markkinat avataan aiempaa laajemmin eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille. Kykymme matkustaa ja käydä kauppaa yhä useampien kaupunkien kanssa voi vain vahvistaa talouksiamme ja parantaa pääsyämme Yhdysvaltojen vahvalle talousalueelle etenkin nykytilanteessa, jossa euro on vahva suhteessa dollariin. Tämä enteilee hyvää eurooppalaisille yrityksille.

Lopuksi mainittakoon, että sopimuksen mahdollistama talous- ja kulttuurivaihto pitää Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset suhteet terveinä tulevina vuosina. Kehotankin komissiota ja neuvostoa vastustamaan protektionismia ja oman edun tavoittelua tässä asiassa.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää vilpittömästi parlamentin jäseniä ja kaikkia puhujia heidän tuestaan ja äärimmäisen arvokkaasta panoksesta tässä tärkeässä keskustelussa. Ei ole epäilystäkään siitä, että olemme tekemässä transatlanttisia suhteita koskevan historiallisen sopimuksen. Sopimus on historiallinen myös sikäli, että sen avulla edistetään lentoliikennettä maailmanlaajuisesti sekä – kuten on jo todettu – lisätään lentoliikenteen demokraattisuutta ja saatetaan se mahdollisimman monien ulottuville.

En aio käsitellä enää sopimuksen etuja, joita ovat korostaneet esimerkiksi jäsenet Jarzembowski ja El Khadraoui. Haluan kiittää erityisesti jäsen El Khadraouita hänen aloitekyvystään. Yksi äärimmäisen tärkeistä eduista on lentoyhtiöiden mahdollisuus liikennöidä mistä tahansa Euroopan unionin maasta mihin tahansa Yhdysvalloissa ilman kansallisuuteen perustuvaa syrjintää. Hyvä jäsen Costa, tämä auttaa meitä ennen kaikkea ratkaisemaan tietyt oikeudelliset ongelmat, jotka aiheutuivat open skies -tuomioista. Kuluttajien kannalta on suureksi eduksi, että heillä on jatkossa entistä enemmän valinnanvaraa entistä edullisemmilla hinnoilla. Lisäksi todettakoon, että olemme avaamassa jopa 60:tä prosenttia maailman lentoliikenteestä.

Ei pidä unohtaa, että meillä on sekakomitea, jolla on keskeinen merkitys sopimuksen täytäntöönpanossa sekä sosiaalisia näkökohtia, omistusoikeutta, määräysvaltaa, kilpailua, tukia ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä.

Jotkut teistä, esimerkiksi jäsen Hennis-Plasschaert, nostivat esiin turvallisuusongelman. Sopimukseen sisältyy säännöksiä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä helpottamaan turvatarkastuksia molemmin puolin Atlanttia ja luomaan lopulta samanlaiset järjestelmät, joiden avulla voidaan edetä kohti yhtenäistä turvatarkastuskäytäntöä eli niin kutsuttua keskitettyä turvaamista.

Ympäristönäkökohtien osalta haluan todeta erityisesti jäsen Lichtenbergerille, että hän on oikeassa. Tarkoituksenamme on nimenomaan tehostaa huomattavasti yhteistyötämme Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen (FAA) kanssa. Tältä osin aiomme tarkistaa Atlantin yli suuntautuvien lentojemme liikennöintitapaa ja vähentää käytössä olevia lentoratoja. Aiomme myös perehtyä ratkaisuihin, joiden avulla voimme tehostaa polttoaineen käyttöä ja vähentää päästöjä. Tämän vuoksi sopimuksessa on kokonainen ympäristöosa.

Jotkut teistä, esimerkiksi jäsen Kohlíček, nostivat esiin kabotaasiin liittyvän ongelma. Mahdollisuudesta tarjota kabotaasipalveluja Yhdysvalloissa keskustellaan paljon. Lähtökohtaisesti meillä ei ole tällaista mahdollisuutta, emmekä salli sellaista vastaavasti myöskään yhdysvaltalaisille lentoyhtiöille. Yhdysvaltalainen lentoyhtiö ei näin ollen voi kuljettaa matkustajia tai rahtia esimerkiksi Frankfurtin ja Berliinin välillä.

Hyvä jäsen Sinnott, sopimus hyödyttää myös alueellisia lentokenttiä, sillä sen avulla avataan uusia mahdollisuuksia ja poistetaan nykyisiä rajoituksia. Jäsen Rack ja monet muut teistä painottivat turvallisuusongelmia. Yhdysvallat on tunnustanut, että on tärkeää pyrkiä luomaan yhteisiä käytäntöjä ja standardeja mahdollisimman monien Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten erojen poistamiseksi näissä kysymyksissä. Yhdysvallat ottaa myös huomioon toimet, jotka on jo toteutettu Euroopan unionissa.

Hyvä jäsen Simpson, transatlanttista aluetta ei missään tapauksessa rakenneta yhdellä kertaa. Kyse on nyt todellakin ensimmäisestä vaiheesta, mutta tässä ensimmäisessä vaiheessa on luotu jo erittäin vahva yhteys toiseen vaiheeseen: Euroopan unionilla on mahdollisuus evätä amerikkalaisten pääsy markkinoille, jos he vitkastelevat eivätkä edisty asiassa. Näin ollen meillä on keinot toimia sen takaamiseksi, että todella pääsemme toiseen vaiheeseen matkalla kohti lopullista päämäärää.

Jäsen Kirkhopelle haluan sanoa, että koska Yhdysvallat ei ole vielä suostunut muuttamaan 25 prosentin sääntöään, olemme säilyttäneet mahdollisuuden rajata sen investoinnit eurooppalaisiin lentoyhtiöihin samalle tasolle. Tämä on yksi tapa palauttaa tasapaino.

Arvoisa puhemies, pyysitte minua puhumaan lyhyesti, joten esitän pahoitteluni puhujille, joille en ehtinyt vastata selkeästi. Haluan kiittää kaikkia puhujia ja todeta myös niitä jäsenvaltioita edustaville parlamentin jäsenille, jotka eivät kuulu open skies -sopimusten piiriin – erityisesti irlantilaisille puhujille – että haluamme ulottaa transatlanttisen lentoliikenteen vapauttamisen edut kaikkiin jäsenvaltioihin.

Jäsen De Veyrac ja muut puhujat korostivat, että kaikki tämä on tarmokkaiden toimien tulosta. Haluan muistaa tässä yhteydessä edeltäjääni Loyola de Palaciota, joka hänkin teki suuren työn ensimmäisessä vaiheessa. Tämä vaihe on mielestäni tärkeä niin Euroopan unionin ja transatlanttisten suhteiden tulevaisuuden kuin talouden ja työllisyydenkin kannalta.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.30.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI