– Lichtenbergerin mietintö (A6-0060/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä assosiaatiosopimus koskee meneillään olevaa aloitetta yhteisestä eurooppalaisesta ilmatilasta. Tällaisille sopimuksille tyypillisellä tavalla yksi tämän aloitteen keskeisistä näkökohdista koskee liikennealan asteittaista vapauttamista sopimusosapuolten kesken sekä kaunistelevalta kiertoilmaisulta kuulostavaa valtion monopolien "mukauttamista".

Haluamme tästä syystä tuoda uudelleen julki sen periaatteen, että jokaisen jäsenvaltion on voitava päättää itse, kuinka ilmaliikenteen alan palveluja tarjotaan ja millä ehdoilla, joista yksi voi olla myös sellainen ehto, että ihannetilanteessa valtio tarjoaa itse näitä palveluja.

Haluamme myös vahvistaa katsovamme, että kaikkiin näiden sopimusten nojalla toteutettaviin toimiin pitäisi soveltaa ensisijaisesti sitä periaatetta, että yhteistyötä ja kansallista suvereniteettia on kunnioitettava – ja myös sitä, että jokainen valtio hallitsee itse omaa ilmatilaansa.

Lentoliikenteen vapauttaminen on johtanut siihen, että tarjottavien palvelujen laatu on heikentynyt ja että tämän keskeisen alan työntekijöiden oikeudet ovat olleet uhattuina. Samalla vapauttaminen on hyödyttänyt suuria kansainvälisiä lentoyhtiöitä alan keskittymisen myötä, mikä on ollut haitaksi pienemmille toimijoille.

Haluan lopuksi painottaa olevan käsittämätöntä, että Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen siviilihallinto Kosovossa on sekaantunut asiaan.

– Costan suositus (A6-0134/2007)

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuinka usein kuulemmekaan sen perustelun, että koska johonkin tiettyyn politiikanalaan liittyy kansainvälinen ulottuvuus, Euroopan unioni tarvitsee sillä lainkäyttövaltaa? Pintapuolisesti tämä peruste vaikuttaa vakuuttavalta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa sen olevan harhaanjohtava, ja erityisen hyvin tämä ilmenee juuri ilmailualan politiikassa.

Tämä on toki valtioiden rajat ylittävä asia, mutta kuten tässä mietinnössä on todettu, sitä on käsiteltävä pikemminkin kansainvälisesti kuin ylikansallisesti ja asian käsittelyyn on otettava mukaan sekä EU:n jäsenvaltiot että sen ulkopuoliset valtiot.

Tämä on epäilemättä parempi tapa toteuttaa eurooppalaista yhteistyötä kuin se, että kaikkia rajat ylittäviä asioita valvotaan Brysselistä käsin. Laajennetaan tätä toimintamallia muihinkin aloihin kuin vain ilmailualaan.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Olen äänestänyt siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan asetuksen puolesta.

Katson lisäksi, että erityistoimenpiteiden, kuten sen, ettei koneisiin saa viedä juomia ja nesteitä, pitäisi päättyä kuuden kuukauden kuluttua. Nykytilanne, jossa lentokentät soveltavat tätä sääntöä eri tavoin ja epäammattimaisella tavalla, niin etteivät monet matkustajat tiedä tarkkaan, mitä tavaroita he saavat viedä mukanaan ja mitkä säännöt ovat voimassa, ei ole kestävä, ja on ymmärrettävää, että ihmiset ovat kyllästymässä siihen. On äärimmäisen tärkeää, että matkustajille kerrotaan tarkasti heidän oikeuksistaan ja lentokenttien turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan velvollisuuksista, jos heidät on tarkoitus tarkastaa rauhallisesti ja tehokkaasti lentokentillä.

Mikäli jokin jäsenvaltio päättää toisin, on arvioitava ensin perusteellisesti, millaisia turvallisuusriskejä, kustannuksia ja lentoihin kohdistuvia vaikutuksia näistä toimenpiteistä aiheutuu.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Tämä suositus koskee neuvoston yhteistä kantaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta. Äänestän sitä vastaan.

Jäsen Costa on huomauttanut aivan oikein, etteivät komission ehdottamat ylimääräiset turvatoimenpiteet tarkoita, että lennoilla olisi pakko olla aseistautuneita turvamiehiä. Esittelijän mukaan tällaisen päätöksen tekeminen kuuluu jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Tekstissä on myös puututtu asianmukaisesti lisäturvatoimenpiteiden rahoittamista koskevaan ongelmaan. Jäsenvaltioiden pitäisi maksaa osa turvatoimien kustannuksista, eikä niitä pitäisi jättää lentoyhtiöiden maksettaviksi, kuten Euroopan komissio ehdottaa. Kaikista lentojen turvallisuusjärjestelyistä aiheutuvista kustannuksista, jotka sisältyvät lipun hintaan, pitäisi ilmoittaa erikseen lipussa tai niistä pitäisi kertoa asiakkaille ymmärrettävällä tavalla.

Olen myös samaa mieltä suosituksessa tehdystä ehdotuksesta, jonka mukaan yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon edellyttämien yksityiskohtaisten toimenpiteiden voimassaolon on päätyttävä kuusi kuukautta niiden voimaantulon jälkeen. Yksi esimerkki tällaisesta toimenpiteestä on Euroopan komission päätös rajoittaa nesteiden viemistä lentokoneeseen. Mikäli niitä halutaan jatkaa, turvallisuusuhka ja toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset on arvioitava perusteellisesti.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin niitä tarkistuksia vastaan, joilla Euroopan lentoturvallisuusviranomaiselle pyrittiin antamaan turvallisuudesta vastaamiseen liittyviä tehtäviä. Tämä on erillinen asia, eikä näitä asioita pidä sekoittaa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Liikennepolitiikan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä sääntöjä.

Terrorismin uhkaa on torjuttava selvillä ja tarkoilla tavoitteilla. Meidän täytyy pyrkiä takaamaan matkustajien turvallisuus mahdollisimman tehokkaalla tavalla ja torjumaan sinnikkäästi tällaisia rikoksia.

Tehokkuuden, selvyyden ja johdonmukaisuuden pitäisi siksi olla tärkeimpiä tavoitteitamme.

Meidän on ratkaistava monia tärkeitä kysymyksiä, kuten kysymykset ilmailualan turvatoimista aiheutuvien kustannusten jakamisesta, yhden tai useamman jäsenvaltion toteuttamista rajoittavista toimenpiteistä ja nesteiden kuljettamisesta lentokoneessa. Näitä kysymyksiä ratkoessamme emme saa kuitenkaan unohtaa sitä, että tärkeimpänä tavoitteenamme on taata kansalaisten turvallisuus, vaikka se tapahtuukin joskus lentoliikennepalvelujen mukavuuden ja täsmällisyyden kustannuksella. Näin ollen velvollisuutenamme on saavuttaa tasapaino näiden kahden seikan, lentoliikenteen turvallisuuden ja laadun välillä. Mitä hyötyä on laadukkaista liikennepalveluista, ellei tiukkoja turvallisuusvaatimuksia kyetä täyttämään?

– Seeberin mietintö (A6-0064/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda lainsäädäntökehys tulvariskien arvioimiselle ja hallitsemiselle ihmisten terveyden, ympäristön, kulttuuriperinnön ja taloudellisen toiminnan turvaamiseksi. Tämä tavoite on määrä saavuttaa kolmivaiheisella menetelmällä. Ensin laaditaan alustava tulvariskiarvio riskialueiden määrittämiseksi. Tämän jälkeen kartoitetaan tulvat ja kolmanneksi jokien valuma-alueille laaditaan tulvariskin hallintasuunnitelmat.

En halua kyseenalaistaa edessämme olevan ehdotuksen taustalla vaikuttavia periaatteita ja tavoitteita, mutta haluaisin tietää, miksei kuivuusongelmasta ole laadittu samanlaista välinettä, vaikka se vaikuttaa joka vuosi miljooniin EU:n kansalaisiin ja erityisen tuhoisasti maatalousalaan ja kansalaisten vedensaantiin.

Tämä laiminlyönti on erityisen vakava siksi, että toukokuussa 2006 hyväksymässään, luonnonkatastrofeja koskevassa päätöslauselmassa parlamentti kehotti komissiota muun muassa laatimaan kuivuusriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan EU:n politiikan perustaksi kuivuutta koskevan strategian, joka käsittäisi myös strategioita kuivuuden vaikutusten pienentämiseksi.

Vaikka äänestimmekin mietinnön puolesta, olemme siis hyvin pettyneitä tästä laiminlyönnistä ja korostamme EU:n tarvitsevan kuivuutta koskevan strategian.

  Christa Klaß (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Kun vesi tulee luoksemme tulvina, se on luonnonvoima, joka vaarantaa terveytemme, ympäristön, infrastruktuurin ja omaisuutemme. Vesi ei piittaa maiden rajoista. On tärkeää, että EU käyttää tätä ehdotusta direktiiviksi tulvien arvioinnista ja hallinnasta edistääkseen entistä enemmän rajat ylittävää yhteistyötä, jonka on perustuttava jäsenvaltioiden olemassa oleviin suunnitelmiin. Jäsenvaltioiden pitäisi puolestaan turvautua parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin, menettelyihin ja teknologiaan tulvariskin hallinnan alalla.

Olen iloinen siitä, että viimeisistä ratkaisemattomista kysymyksistä on päästy sopimukseen, niin että uusi direktiivi voi tulla pian voimaan.

Tulvat uhkaavat jatkuvasti jokilaaksojen asukkaita. Nämä ihmiset voivat suojata omaisuuttaan niiltä jossakin määrin. Mosellen laaksossa naapurikyläni suojaksi rakennettiin tulvapato, mutta kaikkien kansalaisten yhteiset ehkäisytoimenpiteet ovat silti paljon parempia ja tehokkaampia.

Mietinnössä viitataan yhteisvastuullisuuden periaatteeseen. Yhteisvastuullisuus ilmenee käytännössä kylissä tulvien saapuessa, kun kaikki auttavat toisiaan ja vapaapalokunnan jäsenet osoittavat ihailtavaa sitoutumista tehtäväänsä. Tätä yhteisvastuullisuuden periaatetta on kehitettävä ja tuettava paitsi kylissä, joihin tulvat vaikuttavat, myös yli kaikkien rajojen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yhteisön toimet ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Tästä syystä katson, etteivät yhteisön toimielimet ja jäsenvaltiot voi toteuttaa kapea-alaisia toimenpiteitä, joissa keskitytään vain ilmiön yhteen puoleen ja unohdetaan loput.

Puhun siksi ilmastonmuutokseen kohdistuvien kokonaisvaltaisten toimenpiteiden puolesta. On selvää, että äänestäessämme tulvien arvioinnista ja hallinnasta sivuutamme sen, että tulvat kulkevat käsi kädessä muiden ilmiöiden, kuten kuivuuden ja metsäpalojen kanssa.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tämä on ympäristön kannalta myönteinen asia: huhtikuussa 2007, keskellä Pohjois-Euroopan ennätyksellistä lämpöaaltoa Euroopan parlamentti on juuri sanonut lounasaikaan "kyllä" jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin tehostamiselle tulvien torjumiseksi.

Tämä on käytännöllinen vastaus maissamme yleistyviin ja yhä dramaattisempiin luonnonkatastrofeihin: Euroopan parlamentin belgialaiset jäsenet muistanevat varmasti joulukuun 2002 tulvat – puhumattakaan tulvista, jotka koettelivat Keski- ja Itä-Eurooppaa kesällä 2002 ja 2005. Nämä kaksi tragediaa olivat hyvä peruste ottaa käyttöön EU:n pelastuspalvelualan mekanismit.

Pidän itsessään myönteisenä sitä, kuinka komissio on toiminut koordinoidessaan suurten katastrofien hallintatoimia Brysselissä toimivan seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta.

Teen ehdotuksen: tehokkuussyistä EU:n keskuksen toiminta pitäisi yhdistää 27 jäsenvaltion sää- ja vesistötieteellisiin palveluihin.

Jotta EU:ssa ei syntyisi tulvia liian usein, mielestäni riskinhallintasuunnitelmissa on otettava kiireesti huomioon metsien hävittäminen, maatalouskasvien viljely ja rakennuslupien myöntäminen tulvariskialueilla, kuten jäsen Seeberin mietinnössä pyydetään.

– Mikolášikin mietintö (A6-0031/2007)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Olemme juuri äänestäneet mietinnöstä, jossa kehotin hyväksymään tekstin ja tarkistukset, joilla estettäisiin sekä nyt että tulevaisuudessa se, että EU:n kaikkien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä ihmissikiöiden käyttäminen tutkimukseen ja mahdollisesti hoitoihin, sellaisten ihmis–eläin-hybridien kehittäminen, joilla käytäisiin kauppaa niiden kudosten vuoksi, sekä ihmisten sukusolujen peukalointi.

Sen perusteella, kuinka Euroopan parlamentin enemmistö on äänestänyt, näyttää siltä, että olemme hyväksyneet tällä kertaa tekstin, joka on toistaiseksi eettisesti neutraali mutta pysyy sellaisena vain, kunnes markkinoille ilmestyy kantasolututkimukseen perustuvia tuotteita. Ihmisenä, isänä ja lääkärinä aion korostaa jatkuvasti, että kansoilla on oikeus olla soveltamatta edellä mainitsemiani käytäntöjä. Vastustan voimakkaasti sitä, että tulevaisuudessa voitaisiin käydä kauppaa ihmiskudoksilla, ostaa ja myydä sikiöitä, turvautua eugeniikkaan tai muuttaa eugeenisesti ihmisen perimää.

Euroopan komissio vakuutti meille parlamentissa 23. huhtikuuta, ettei ihmiskehon kaupallistaminen tule kysymykseenkään, sillä EU:n lainsäädäntö suojaa sitä. Voin vakuuttaa teille, että minä ja Euroopan parlamentti seuraamme ja valvomme tiiviisti tämän periaatteen noudattamista.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Parlamentti on äänestänyt geeniterapiaa, soluterapiaa ja kudosteknologisia tuotteita koskevan lainsäädännön yhtenäistämisestä. Keskusrekisterin avulla yhdennetään markkinoita, leikataan kustannuksia, lisätään EU:n kilpailukykyä ja synnytetään toivoa siitä, että vakaviinkin sairauksiin löytyisi hoito. Se eduista.

Hyvät parlamentin jäsenet, vastustan periaatteellisista syistä sitä, että olette kieltäytyneet asettamasta rajoja ihmisten geeneillä tehtäville kokeille. Euroopan liberaalit, sosialistit ja kova vasemmisto eivät ole ottaneet huomioon kolmen valiokunnan asiantuntijoiden lausuntoja ja ovat hylänneet tarkistuspakettimme, jolla olisi kielletty hirvittävät päähänpistot, kuten ihmisen DNA:n siirtäminen eläinten sikiöihin. Näin on avautunut myös mahdollisuus muuntaa ihmissoluja ja käydä kauppaa ihmiskehoilla. Haluaisin tietää, mihin kriteereihin Lontoon rekisterin toiminta perustuu.

Kuinka voimme saavuttaa yhteismarkkinoiden tavoitteen, kun joissakin vanhoissa jäsenvaltioissa ihmisten ja eläinten kloonausta ja muita ihmisen kehitystä uhkaavia kokeita ei pidetä rikoksina? Valitettavasti joidenkin maiden on vielä ratifioitava ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä tehty yleissopimus. Se, että äänestin lopullisessa äänestyksessä "ei", kertoo maalaisjärjestä, jonka mukaan tämä askel on äärimmäisen vastuuton ja piittaamaton.

  Jim Allister (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin tänään tarkistuspaketin puolesta, jolla pyritään varmistamaan, että asetukseen pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävistä lääkkeistä lisätään keskeiset eettiset suojalausekkeet. Tarkistuksilla pyritään suojelemaan periaatteita, jotka kieltävät ihmiskehon ja sen osien kaupallistamisen siten, että kudoksien ja solujen luovuttamisen on oltava vapaaehtoista eikä siitä saa maksaa palkkiota. Niillä pyritään myös estämään kaikenlainen puuttuminen ihmisen sukusoluihin, millä voisi olla vaikutuksia tuleviin sukupolviin, sekä varmistamaan, ettei tutkimuksessa käytetä ihmisen ja eläimen hybridisikiöistä tai kimairoista saatuja tuotteita. Pidän lisäksi myönteisenä tarkistusta, joka koskee toissijaisuusperiaatteen kunnioittamista ja tuo tässä tilanteessa jäsenvaltioille oikeusvarmuutta, sillä ne saavat halutessaan kieltää tiettyjen eettisesti kiistanalaisten solujen käytön.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE), kirjallinen. (DE) Näyttämällä vihreää valoa oikeudellisesti epäselvälle, uusia hoitomuotoja koskevalle asetukselle Euroopan parlamentin enemmistö on antanut sosialidemokraattien, komission ja Saksan hallituksen muodostaman liiton sokaista itsensä. Samalla parlamentti on luopunut omista arvoistaan. On häpeällistä, että parlamentin jäsenet poistavat selvän kiellon, joka koskee ihmiskehon kaupallistamista, sekaantumista geeniperimään sekä ihmisten ja eläinten hybridien kehittämistä.

Saksan hallituksen lobbaajilla oli valtava vaikutus äänestystulokseen. Neuvoston puheenjohtajavaltiona toimiessaan Saksan hallitus on polkenut omalta osaltaan Berliinin julistuksessa korostettuja EU:n arvoja ja varmistanut näin, että ne jäivät pelkiksi tyhjiksi lupauksiksi.

Vain Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunto (jonka valmistelijana toimin) ihmissikiön kantasolujen jättämisestä asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi taannut oikeudellisen selvyyden ja oikeusvarmuuden. On vähintäänkin epäilyttävää, että Saksan hallituksen edustajat halusivat hyödyntää Euroopan unionia mitätöidäkseen Saksan lainsäädännön kantasoluista, eikä komission poikkeuslupaa, jota parlamentti periaatteessa kannattaa, kyetä puolustamaan tuomioistuimessa.

Parlamentti ei ole tänään kunnioittanut EU:ssa vallitsevaa yhteisymmärrystä, joka ilmenee EU:n perusoikeuskirjasta ja bioteknologian patentteja koskevasta direktiivistä, vaan se on mahdollistanut sen, että ihmisiä voidaan kohdella kuin kauppatavaraa. Voimme yhä toivoa, että neuvoston muilla jäsenvaltioilla on riittävästi rohkeutta pysäyttää bioetiikan rappio, jota tämänpäiväinen äänestystulos enteilee, ja vaatia totaalista suunnanmuutosta.

  Niels Busk, Anne E. Jensen ja Karin Riis-Jørgensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Karin Riis-Jørgensenin, Anne E. Jensenin ja Niels Buskin äänestysselitys, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä.

Parlamentissa on esitetty monia eettisiä tarkistuksia, jotka ovat jokseenkin turhia ja aiheuttavat pahimmillaan sekaannusta sen suhteen, mistä tässä asiassa on kyse.

Periaatteesta, joka koskee kudosten ja kantasolujen luovuttamista ilman palkkiota, on jo säädetty kudoksia ja kantasoluja koskevassa direktiivissä. Kannatamme tätä periaatetta, joka on ollut voimassa ennen tätä äänestystä ja sen aikana ja joka on voimassa sen jälkeenkin.

Jäsenvaltioilla on – ja niillä pitää olla jatkossakin – valta tehdä itse eettisiä päätöksiä.

  Marco Cappato (ALDE), kirjallinen. (IT) Äänestimme Euroopan liberaalidemokraattien liiton, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän sekä Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämien kompromissitarkistusten puolesta, sillä katsomme, että tehokkaita hoitoja odottavia miljoonia kansalaisia voidaan auttaa ja tieteellisen tutkimuksen vapaus voidaan varmistaa vain, jos pitkälle kehitettyä terapiaa koskeva EU:n asetus hyväksytään pian. Lääkärit ja tutkijat tarvitsevat toiminnalleen oikeusvarmuutta tuovan kehyksen, jossa EU panee merkille heidän työnsä ja jolla taataan, että hoitoa tarjotaan kaikille potilaille, jotka sitä tarvitsevat.

Parlamentin suuri enemmistö on hylännyt niin sanotut "eettiset tarkistukset". Tosiasiassa ne olivat tieteen vastaisia ja niillä pyrittiin ainoastaan hidastamaan ja estelemään sellaisen lainsäädännön hyväksymistä, jolla tarjotaan mahdollisuus kehittää EU:n tieteellistä tutkimusta toimivampaan ja kilpailukykyisempään suuntaan ja jolla potilaille annetaan uutta toivoa.

Kaikki tekaistut eettiset vastalauseet voidaan kumota täysin sillä, että jäsenvaltiot voivat riippumattomuutensa ansiosta rajoittaa tutkimusta. Näin tapahtuu esimerkiksi Italiassa sikiöiden kantasolujen käytön suhteen. Tästä syystä tämänpäiväinen äänestys oli tärkeä askel: sillä varmistettiin, että EU:n kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada hoitoa, ja sillä annetaan uutta toivoa kaikille niille, jotka joutuvat tällä hetkellä lähtemään kalliille matkoille saadakseen sopivaa hoitoa. Samalla sillä lisätään tieteen vapautta.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Kantamme tämänpäiväiseen, erityisesti osasta 3 pidettyyn äänestykseen perustuu moniin seikkoihin, muun muassa siihen, että meidän mielestämme tällaisista asioista pitäisi päättää kansallisesti ja että ryhmämme on vielä ilmaistava muodollinen kantansa tiettyihin kysymyksiin, jotka nousivat esiin tämän päivän äänestyksessä.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatin kaikkia, kehittyneiden hoitomuotojen ja erityisesti soluterapiatuotteiden hyväksi tehtyjä tarkistuksia. Äänestin ikuisten taantumuksellisten esittämiä tarkistuksia vastaan, sillä he haluavat kieltää kaikkien sellaisten solujen käytön, jotka ovat edes välillisesti peräisin embryonaalisista lähteistä, sillä varjolla, että he suojelevat elämän alkua, sikiötä. Kun sikiöiden suojelun puolestapuhujat pyrkivät tekemään kaikista embryonaalisista soluista pyhiä, he unohtavat nykyisen elämän, geneettiset sairaudet ja ihmisten kaikenlaisen kärsimyksen, jota voitaisiin ehkäistä tai vähentää käyttämällä edistyneitä hoitomuotoja.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. (NL) Arvoisa puhemies, olen äänestänyt kolmen osapuolen väliseksi paketiksi kutsumani kokonaisuuden puolesta. Toivomme voivamme antaa tämän lainsäädännön ja lähestymistavan avulla sairaille ja kärsiville tilaisuuden käyttää uusia, kehittyneitä hoitomuotoja mahdollisimman pian. Olen perehtynyt asetusehdotukseen ja tarkistuksiin perinpohjaisesti ja tullut siihen tulokseen, että voimme hyväksyä tämän asetuksen puhtaalla omallatunnolla heikentämättä jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Olen siksi monien potilaiden tavoin iloinen siitä, että tämän äänestyksen lopputulos oli myönteinen.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Hyväksyn mietinnön, vaikka oikeudellisten asioiden valiokunnan kaikkia tarkistuksia ei hyväksytäkään eikä niitä kaikkia nähdä myönteisessä valossa. On riittävää, että eettisiin kysymyksiin sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. Asetusta sovelletaan lähes yksinomaan tuotteisiin, joihin ei liity eettistä ristiriitaa, ja se on saatettava voimaan eurooppalaisten potilaiden ja heidän turvallisuutensa suojelun takaamiseksi.

Vastustan ihmiskehon tai sen osien hyödyntämistä kaupallisen hyödyn saamiseksi.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Sen lisäksi, että kommunistit, sosialistit ja liberaalit ovat hylänneet yhteisiin eettisiin vaatimuksiin liittyviä tärkeitä kehotuksia, myöskään jäsenvaltiot eivät kykene hoitamaan vastuutaan kansallisina terveydenhuoltopalvelujen tarjoajina.

Hyväksytty kompromissi ei vastaa lainkaan edessämme olevaa tehtävää. Kansallinen lupavaatimus ei koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä jäsenvaltioissa sairaaloiden kanssa, kun taas muiden on haettava lupaa Lontoossa sijaitsevalta virastolta. Kompromissi on laadittu suurteollisuuden sanelusta itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienten ja keskisuurten yritysten vastustuksesta huolimatta.

Tämän lisäksi jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus julkisen terveydenhuollon alalla on kaventumassa, sillä nyt Englannissa sijaitseva virasto päättää lääkkeiden myyntiluvista. Tämä on toissijaisuusperiaatteen vastaista ja vähentää jäsenvaltioiden vastuuta kansanterveyden ja kuluttajansuojan kaltaisilla keskeisillä aloilla.

Olemme menettäneet tilaisuuden laatia koko EU:lle perustavanlaatuiset eettiset periaatteet. Aikaisemmin EU:ssa ei suvaittu sekaantumista ihmisen geeniperimään, ja siispä ihmiskehon ja sen osien kaupallistaminen oli kielletty. Vaikka aikaan saadussa kompromississa hylätäänkin nämä ihmiselämän kunnioittamista koskevat periaatteet, tietyt seikat ovat keskeisiä huonoissa poliittisissa kompromisseissa ja vahingollisia niille: yksi niistä on ihmiselämän peukalointi. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

– Zingarettin mietintö (A6-0073/2007)

  Andreas Mölzer (ITS). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka teollis- ja tekijänoikeuksia ja niiden keskeistä merkitystä yritysten menestymisen kannalta onkin tärkeää suojella, äänestin jäsen Zingarettin mietintöä vastaan. Jos Euroopan unioni haluaa ottaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun todella vakavasti, kuten perusoikeuskirjassa määrätään, sen on toteutettava lisää toimia puuttuakseen siihen, kuinka näitä oikeuksia rikotaan esimerkiksi Kiinassa. Sen sijaan, että EU toisi tämän ongelman esiin näkyvällä tavalla ja pyrkisi tekemään sille jotakin, vaikuttaa siltä, että se pyrkii vaikeuttamaan uusien keksintöjen tekemistä ja langettamaan rangaistuksia rikkomuksista, joihin yksityishenkilöt syyllistyvät ilman minkäänlaista tarkoitusta hyötyä asiasta taloudellisesti, sillä juuri tähän direktiivillä pyritään sen nykymuodossa. Mielestäni tekstin nykyiset epäselvät sanamuodot haittaavat kilpailua, estävät talouskasvun ja tasoittavat tietä jonkinlaiselle sensuurille.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Haluan kertoa, miksi äänestin teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisen kriminalisoivaa direktiiviä vastaan. Direktiivin perusajatus oli hyvä, ja kannatan voimakkaasti rangaistusten langettamista väärentämisestä ja piratismista.

Valitettavasti direktiivi ei nykymuodossaan auta juurikaan torjumaan Aasiasta tulevia väärennöksiä, päinvastoin. Sen sijaan, että direktiivi suojaisi innovatiivisia yrittäjiä, joitakin kohtia voidaan käyttää kilpailukyvyn lisäämistarkoituksessa väärin niiden epäjohdonmukaisuuden vuoksi. EU:n yrittäjiä vastaan voidaankin nostaa tulevaisuudessa epäreiluja kanteita, ja niiden esittäjät saattavat olla aasialaisia väärentäjiä. EU:n pitäisi keskittyä teollis- ja tekijänoikeuksien vahvistamiseen sen rajojen ulkopuolella eikä kriminalisoida sen omia kansalaisia ja yrityksiä.

Vastustan sitä ajatusta, että EU puuttuisi ensimmäistä kertaa historiansa aikana jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöön. En kannata sitä, että EU asettaisi oikeussubjekteja rikosoikeudelliseen vastuuseen Tšekin kaltaisissa maissa, vaikka näiden maiden omassa lainsäädännössä ei säädetä siitä. Vastusta sitä ajatusta, että suurta yleisöä, toimittajia, tutkijoita ja tavallisia kuluttajia voitaisiin rangaista niin sanotun "johdetun rikosoikeudellisen vastuun" nojalla.

Lopuksi pyydän muuttamaan tapaa, jolla äänestin ensimmäiseksi 43 ja 44 artiklasta. Tarkoitukseni oli äänestää niiden puolesta, mutta painoin vahingossa punaista nappia.

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme tarkistusten 43 ja 44 puolesta ja lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, sillä katsomme, ettei ole osoitettu riittävän hyvin, että ensimmäinen pilari tarjoaisi riittävät oikeudelliset perusteet laatia yhteistä rikoslainsäädäntöä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Komission laaja tulkinta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta asiassa C-176/03 on kyseenalaistettu, ja ellei asiaa tutkita tarkemmin, tulkintaa ei voida tällä tavoin laajentaa koskemaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien alaa.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani Zingarettin erinomaisen mietinnön puolesta. Mietintö koski tarkistettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä. Euroopan komissiolla ei luonnollisestikaan ole eikä sillä pidä olla oikeudellista valtaa muissa kuin kansakuntien välisiin neuvotteluihin liittyvissä asioissa. Rikoslainsäädäntö on kansakuntien, ei Euroopan unionin vastuulla. Komissio voi kuitenkin laatia direktiivejä, joilla komissio viestii jäsenvaltioille varmistaakseen yhteisön lainsäädännön tehokkuuden. Näin ollen patenttien ja laajemmin teollis- ja tekijänoikeuksien alalle tarvitaan kiireesti EU:n oikeuskehys, joka on luotettava ja jota noudatetaan. Väärentämisen, piratismin, kopioinnin ja varkauksien kaltaiset ilmiöt ovat käymässä niin vakaviksi, ettei niitä voida jättää rankaisematta.

  Marco Cappato (ALDE), kirjallinen. – (IT) Euroopan parlamentin Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän radikaalijäseninä äänestimme yhdessä ryhmämme kanssa jäsen Zingarettin mietintöä vastaan, sillä katsomme, että rikoslainsäädännön säädösten soveltaminen ensi kertaa tekijänoikeusrikkomuksiin edellyttää sekä varovaisuutta että tasapainoa. Hyväksytyt tarkistukset eivät kuitenkaan jättäneet näille asioille tilaa.

Väärentäjien kansainvälisten verkostojen ja rikollisjoukkojen torjuminen on toki ensisijaisen tärkeää, mutta se, että saatamme kriminalisoida kymmenet miljoonat kansalaisemme esimerkiksi vain paljastamalla ne, jotka lataavat Internetin vertaisverkoista musiikkia, nostaaksemme rikossyytteitä, on menettelytapana paitsi todellisuudesta vieraantunut myös haitallinen, jos tavoitteenamme on torjua rikollisjärjestöjä.

Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä esitti käytännöllisiä tarkistuksia, joilla mietinnöstä pyrittiin tekemään tasapainoisempi. Niillä pyrittiin rajaamaan direktiivin soveltamisalaa tekijänoikeuksiin ja tavaramerkkeihin ja määrittelemään selvästi raskauttavat asianhaarat, kuten järjestäytynyt rikollisuus taikka kansanterveydelle tai turvallisuudelle koituva uhka, jotka olisivat peruste rikosoikeudellisten seuraamusten langettamiselle. Yritimme myös rajata "yhteisten tutkimusryhmien" valtuuksia, sillä tällaiset ryhmät antaisivat yrityksille valtaa osallistua aktiivisesti tutkimuksiin ja kerätä todisteita.

  Charlotte Cederschiöld, Lena Ek, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic, Olle Schmidt, Anders Wijkman ja Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmä on äänestänyt jäsen Zingarettin mietintöä vastaan siksi, että yhteisön perussopimusten nojalla rikoslainsäädäntö kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Päätöksenteko rikoslainsäädännön niillä alueilla, joilla jäsenvaltiot ovat kuitenkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja joista esimerkkinä voidaan mainita tietynlainen rajat ylittävä rikollisuus, kuuluu neuvostolle, ja näin ollen oikeudellisena perustana pitäisi olla EU:n kolmas, hallitustenvälinen pilari (joka kattaa oikeus- ja sisäasiat) eikä yhteisön ylikansallisesta oikeudesta muodostuva ensimmäinen pilari.

Niin kauan kuin meillä ei ole perustuslakisopimusta, jossa määrätään perusoikeuksista Euroopan unionissa, meillä ei voi myöskään olla yhteistä rikoslainsäädäntöä.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (PSE), kirjallinen. (DA) Euroopan parlamentin sosialidemokraattiset tanskalaisjäsenet ovat äänestäneet tarkistuksen 43 puolesta. Tämän tarkistuksen esittivät jäsenet Guidoni, Holm, Pafilis, Remek ja Figueiredo Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta.

Katsomme, ettei direktiivi ole riittävän laadukas. Sillä ei kyetä ehkäisemään kunnolla tämän alan järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä on ehdotuksen tavoite, eikä se tarjoa tyydyttävää suojaa kansalaisille, jotka ovat rikkoneet tekijänoikeuksia tahattomasti.

Me Euroopan parlamentin sosialidemokraattiset tanskalaisjäsenet äänestimme tyhjää koko ehdotuksesta, sillä katsomme ehdotuksen olevan nykyisen säännöstön vastainen. Haluamme kuitenkin korostaa kannattavamme toimia teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi.

  Brian Crowley (UEN), kirjallinen. (EN) En kannata tänään hyväksyttyä päätöstä, jolla pyritään antamaan Euroopan unionille valtuudet langettaa rikosoikeudellisia seuraamuksia kansalaisille, jotka rikkovat teollis- ja tekijänoikeuksia.

Toivon, että Euroopan unionin neuvoston kanta asiaan on toinen kuin Euroopan parlamentin tämänpäiväinen kanta. Toivon näin siksi, että Irlannissa käytetään niin sanottua tapaoikeusjärjestelmää, kun taas monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa käytetään siviilioikeusjärjestelmää. Irlannin oikeusjärjestelmässä syytetyn katsotaan olevan syytön, kunnes hänet todetaan syylliseksi, kun taas monissa EU:n jäsenvaltioissa on käytössä päinvastainen järjestelmä.

Meidän ei pidä hyväksyä järjestelmää, joka antaa Euroopan unionille vapaat kädet langettaa rikosoikeudellisia seuraamuksia EU:ssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut EU:n voivan langettaa rikosoikeudellisia seuraamuksia EU:n ympäristölainsäädännön vakavista rikkomuksista. Tämän tuomion ei voida kuitenkaan tulkita tarkoittavan sitä, että EU:lla on nyt oikeus langettaa rikosoikeudellisia seuraamuksia mistä tahansa teosta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vastustamme tiukasti oikeusperustaa, jota komissio on käyttänyt esittäessään tämän ehdotuksen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä, ja olemme hyvin pettyneitä siihen, ettei ehdotustamme tekstin hylkäämisestä hyväksytty.

Komissio on antanut ympäristölainsäädäntöä koskevan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion perusteella – joka sekin on kyseenalainen – direktiiviehdotuksen rikosoikeudellisista toimenpiteistä, joita jäsenvaltioiden on toteutettava niiden kansalaisten rikkoessa teollis- ja tekijänoikeuksia. Rikoslainsäädäntö kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siksi katsomme, ettei komissiolla ole valtaa laatia asiaa koskevia säädösehdotuksia.

Olemme pettyneitä siihen, että useimmat ehdotuksemme hylättiin, sillä pyrimme torjumaan niillä suurimman osan komission ehdotuksen huonoimmista näkökohdista. Mietinnössä on muutamia hyviä kohtia, jotka enemmistö hyväksyi, mutta yleisesti ottaen kielteisiä näkökohtia on myönteisiä enemmän. Emme voi myöskään hyväksyä sitä, että komission ehdotuksen nojalla yksityisyritykset saisivat osallistua rikostutkimuksiin.

Näin ollen äänestimme mietintöä vastaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan on korostanut moneen kertaan, ettei rikoslainsäädännön pidä kuulua EU:n toimialaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on yleisesti ottaen vahvistanut tämän tuomiossaan, jonka se antoi 13. syyskuuta 2005 asiassa C-176/03, jossa komissio nosti kanteen neuvostoa vastaan. Esittelijä katsoo sen sijaan, että rangaistusten langettamista koskevat EU:n aloitteet ovat täysin johdonmukaisia "sen laajan tulkinnan kanssa, jonka komissio halusi antaa tuomioistuimen – – antamalle tuomiolle".

Oikeudellisesta näkökulmasta tämä mietintö on kestämätön. Olemme huolissamme sananvapaudesta ja oikeudesta vaihtaa tietoja. Komissio ja monet Euroopan parlamentin jäsenet myöntyvät selvästikin mahtavan musiikki- ja elokuvateollisuuden vaatimuksiin ja myötäilevät sen etuja. Tehdessään näin ne eivät ota huomioon Euroopan yhteisöjen selvää tulkintaa EU:n valtuuksista tai kansalaisten oikeusturvan tarpeesta. Muutaman tarkistuksen lisäksi, joita Junilistan kannattaa, tekstistä on vaikeaa löytää mitään kansalaisia hyödyttävää sananvapauden ja tiedonvaihdon suhteen. Olemme siksi äänestäneet tyhjää niistä tarkistuksista, joiden kohdalla meidän oli valittava kahdesta pahasta pienempi.

Junilistan kannattaa tekijänoikeuksien suojelua mutta katsoo komission ehdotuksen olevan uhka demokratialle.

Siksi Junilistan äänestää mietintöä vastaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska sillä pyritään langettamaan rikosoikeudellisia seuraamuksia väärennettyjen tuotteiden loppukäyttäjille eli kuluttajille. Katson, että näiden tuotteiden valmistajia pitää rangaista – ei kuluttajia.

  Arlene McCarthy (PSE), kirjallinen. (EN) Vaikka Euroopan parlamentin työväenpuolue kannattaakin voimakkaasti jäsen Zingarettin mietintöä ehdotuksesta direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä, se suhtautuu suurella varauksella komission ehdotukseen laajentaa kiireesti rikosoikeudellisia seurauksia ensimmäisen pilarin lainsäädäntöön, ennen kuin nykyiset oikeuskäsittely Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on viety päätökseen.

Lisäksi jotkin tänään hyväksytyt ehdotukset, jotka koskevat harkittujen loukkausten ja kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten määritelmiä, uhkaavat viedä koulutetuilta ja päteviltä kansallisilta tuomareilta mahdollisuuden ottaa kussakin yksittäistapauksessa vallinneet olosuhteet huomioon. Tällaiset päätökset on parasta jättää jäsenvaltioiden tuomioistuimille ja jäsenvaltioiden tuomareille, joilla on runsaasti kokemusta tällaisten asioiden hoitamisesta. Tekstiin, josta parlamentti äänesti, liittyy myös se vaara, että vankilaan joutuu viattomia kuluttajia, samalla kun järjestäytyneeseen ja vakavaan rikollisuuteen sekaantuneet yksittäiset rikolliset pääsevät hyödyntämään sen porsaanreikiä.

Esittelijän hyväksymä kompromissi heikentää oikeusvarmuutta ja vie tuomareilta ja jäsenvaltioiden tuomioistuimilta harkintavallan. Tästä syystä työväenpuolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet ovat äänestäneet mietintöä vastaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Direktiivillä yritetään jälleen saattaa voimaan vaivihkaa kansan hylkäämän "EU:n perustuslain" merkittävimmät taantumukselliset määräykset. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti pyrkivät ilmiselvästi mitätöimään jäsenvaltioiden yksimielisyyttä koskevan periaatteen voidakseen hyväksyä Euroopan unionissa rikosoikeudellisia toimenpiteitä ja kumoten näin EU:n yhden perusperiaatteen eli sen jäsenvaltioiden kansallisen suvereniteetin.

Toisaalta tässä direktiivissä, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän, sosialistien ja liberaalien surullisenkuuluisassa "pyhässä liitossa", mukaudutaan vain monopolien ärsyttäviin vaatimuksiin saada hallita älyllisen luovuuden alaa ilman rajoja. Direktiivissä jätetään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen liittyvien "rikosten" määritelmä tarkoituksella epäselväksi, säädetään kovista rangaistuksista (vähintään neljän vuoden vankilarangaistuksesta ja 300 000 euron sakosta) ja yksityistetään ennennäkemättömällä tavalla rikosoikeudelliset menettelyt siten, että suuryhtiöt voivat osallistua rikostutkintaan, joissa selvitetään, onko niiden oikeuksia rikottu. Tämä on selvä osoitus siitä, kuinka monopolit yrittävät valvoa tiukasti älyllisen luovuuden kaikkia osa-alueita. EU on muuttanut rangaistavaksi jopa työntekijöiden mahdollisuuden käyttää vapaasti luovan työn tuloksia, millä se tukahduttaa tämän inhimillisen luovuuden osa-alueen ja lisää Eurooppaa yhdentävän pääoman tuottoa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä annetun direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on langetettava rangaistus teollis- ja tekijänoikeuksien kaikista tahallisista loukkauksista, mikäli ne on tehty kaupallisessa laajuudessa. Väärentäminen ja piratismi ovat selvästikin rangaistavia rikoksia. Tältä osin kaikki on vielä kunnossa.

En voi kuitenkaan äänestää Zingarettin mietinnön puolesta monista eri syistä. Teollis- ja tekijänoikeuksien rajallinen luettelo vähentää oikeusvarmuutta. Emme voi hyväksyä sitä, että yrityksiä lannistetaan ja estetään näin tekemästä innovatiivista ja luovaa työtä ja investoimasta, jos on ilmeistä, että yritykset ovat rikkoneet näitä oikeuksia tahattomasti. Emme voi myöskään hyväksyä, että tällaiset yritykset asetettaisiin rikoslainsäädännön nojalla välittömästi syytteeseen.

Lisäksi "kaupallisen laajuuden" käsite on jätetty jokseenkin epämääräiseksi. Kattaako se katusoittajat? Entä käytön omiin henkilökohtaisiin tarkoituksiin?

Mielessäni on myös useita vakavia, toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen liittyviä kysymyksiä. Eikö EU:n pitäisi määritellä rangaistusten luonne ja laatu, etenkin jos asiaan liittyy myös henkilökohtaisia vapauksia? Vaikka mietinnön 7 artiklassa ehdotetaankin tutkintaryhmiä, jotka hyödyttäisivät tekijänoikeuksien haltijoita, ei rikosoikeudellisen syytteeseenpanon yksityistäminen ole myöskään mikään vaihtoehto.

Kansalaisilla on oikeus yksitulkintaiseen lainsäädäntöön, eikä mietintö ole tässä mielessä onnistunut.

– Sterckxin mietintö (A6-0086/2007)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Meriturvallisuutta koskeva EU:n politiikka on ollut EU:n poliittisen asialistan kärkipäässä vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 1999 haaksirikkoutunut Erika ja vuonna 2002 uponnut Prestige osoittivat, kuinka puutteellisia EU:n politiikka ja jäsenvaltioiden strategiat olivat laivojen haaksirikkojen suhteen.

Katson, että tämä mietintö auttaa lisäämään koko meriliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta.

Mietintö on mielestäni tasapainossa myös kalastusalaan kohdistuvien vaikutusten suhteen, ja sillä suojellaan pieniä kalastusaluksia, joihin ei tarvitse asentaa automaattista tunnistusjärjestelmää.

Äänestän tämän mietinnön puolesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Pidämme yleisesti ottaen myönteisenä direktiiviehdotusta alusliikennettä koskevan seuranta- ja tietojärjestelmän asentamisesta, millä pyritään ehkäisemään onnettomuuksia ja lisäämään meriliikenteen turvallisuutta.

Emme voi kuitenkaan hyväksyä kaikkia ehdotettuja tarkistuksia, esimerkiksi sitä että, päätösvalta merihädässä olevien alusten vastaanottamisesta suojapaikkaan, suojasataman nimi mukaan luettuna, siirrettäisiin "riippumattomalle viranomaiselle", joka ei olisi lainkaan riippumaton, ottaen huomioon asiaan liittyvät eturistiriidat, mistä oli kyse juuri Prestige-onnettomuuden yhteydessä.

Tämä vastuu kuuluu jokaiselle jäsenvaltiolle. Kunkin jäsenvaltion kansallisten viranomaisten vastuulla on hoitaa sen alueeseen kuuluvia yksinomaisia talousvyöhykkeitä. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa meren luonnonvarojensa hoito.

Ehdotamme siksi, että kaikkien yhteisön meriliikenteen turvallisuutta koskevien aloitteiden – ainakin olennaisina ja tarpeellisina pitämiemme aloitteiden – pitäisi olla osa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ilman että jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta loukataan.

– Costan mietintö (A6-0063/2007)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Vaikka monet euroskeptiset UKIP-puolueen jäsenet ovat yrittäneet antaa sellaisen vaikutelman, että tämä mietintö olisi pahasta, äänestän sen puolesta siksi, että komission ja esittelijän pyrkimys laajentaa sen soveltamisalaa sisävesiin on torjuttu. Lisäksi kotimaan meriliikenteen sisällyttämisestä asetuksen soveltamisalaan totean, että tekstin sääntöjä sovelletaan jo laajalti Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näin ollen teksti ei mielestäni uhkaa omalla alueellani tarjottavia laivaliikennepalveluja, suuntautuivatpa ne sitten Scilly Isles -saarille tai Lundyyn, eikä kansainvälinen ulottuvuus vaikuta Gibraltarilla tarjottaviin palveluihin. En näe ainuttakaan syytä, miksei laivamatkustajia pitäisi viime kädessä suojella samalla tavalla kuin lento- tai junamatkustajia.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yleisesti ottaen ehdotus merten matkustajaliikenteen harjoittajien vastuusta on mielestämme myönteinen.

Tällä ehdotuksella pyritään ensisijaisesti siihen, että meriliikenteessä otetaan matkustajien oikeudet huomioon samaan tapaan kuin ne huomioidaan tällä hetkellä lentoliikenteessä. Edessämme olevan ehdotuksen mukaan liikenteenharjoittajilla on esimerkiksi oltava vakuutus, jota ne voivat käyttää onnettomuuden sattuessa. Tekstissä lisätään myös liikenteenharjoittajien taloudellista korvausvastuuta matkustajille onnettomuustilanteessa.

Kielteistä sen sijaan tämän päivän äänestyksessä oli se, että sisävesiliikenne poistettiin tämän asetuksen soveltamisalasta.

Katson, että tällainen väline on laadittava myös siksi, että turvallisuusvaatimuksia vähennetään asteittain, mikä puolestaan johtuu valtion liikenteenharjoittajien lakkauttamisesta tai niiden määrän vähentymisestä ja yksityisten toimijoiden määrän kasvusta. Yksityiset toimijat eivät usein noudata laatu- ja työolovaatimuksia, mistä esimerkkinä voidaan mainita määräaikaisten työsopimusten käytön yleistyminen. Matkustajien turvallisuuden kunnioittaminen kulkee käsi kädessä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen kanssa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä pyritään suojaamaan matkustajia merionnettomuuksien sattuessa. Äänestin kuitenkin niitä tarkistuksia vastaan, joilla pyrittiin jättämään sisävesiliikenne asetuksen ulkopuolelle. Katson nimittäin, että vastuun soveltamisalassa on eroa siltä osin, tapahtuuko onnettomuus merellä vai sisävesillä, kuten joella.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin sisävesiliikenteen jättämistä tämän säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle monista syistä.

Ensinnäkin mietinnöllä pyrittiin säätämään merellä kulkevien laivojen – ei sisävesiliikenteen, kuten jokia ja joensuita ylittävien laivojen – asianmukaisesta vastuusta.

Toiseksi tämän ehdotuksen soveltamisalan laajentaminen sisävesiliikenteeseen olisi aiheuttanut vakavia ongelmia paitsi matkailijoita ja lomalaisia palvelevalle Yhdistyneen kuningaskunnan sisävesiliikenteelle myös monille jokia ylittäville aluksille, jotka tarjoavat keskeisiä julkisia palveluja osana julkista liikenneverkkoa.

Kolmanneksi, jos joensuita ylittävät alukset olisi otettu mukaan tämän lainsäädännön soveltamisalaan, joidenkin toimijoiden kustannustaakka olisi kasvanut huomattavasti, mikä olisi voinut vaarantaa koko liiketoiminnan elinkelpoisuuden.

Olin yllättynyt siitä, että liberaalidemokraatit kannattivat sisävesiliikenteen sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan, sillä tämä olisi voinut vaikuttaa haitallisesti Mersey-joen lauttojen toimintaan, jota he väittävät tukevansa.

Onneksi Euroopan parlamentin jäsenet kaikessa viisaudessaan hylkäsivät täysistunnossa liberaaliesittelijämme näkemyksen ja poistivat tekstistä ongelmakohdat, joihin olen viitannut.

Tämä tarkoittaa, että voin ilokseni äänestää mietinnön puolesta sellaisena, joksi se on täysistunnossa muutettu.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin yhdessä Euroopan parlamentin työväenpuolueeseen kuuluvien kollegoideni kanssa sen puolesta, että sisävesiliikenne jätettäisiin näiden toimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä onnistui liberaalidemokraattien vastustuksesta huolimatta: liberaalidemokraatit halusivat sisällyttää nämä pienet alukset säädöksen soveltamisalaan, mikä olisi nostanut kustannuksia suhteettomasti, heikentänyt toiminnan taloudellista elinkelpoisuutta ja johtanut palvelujen vähenemiseen.

Tuomitsen erityisesti pöyristyttävät lehdistötiedotteet, joita tietyt poliittiset puolueet antoivat ennen näitä äänestyksiä. Ne aiheuttivat turhaa huolta. Isle of Wightin lauttojen kaltaiset toimijat ovat saattaneet joutua pohtimaan kannattavuuttaan tällaisten opportunististen lehdistötiedotteiden vuoksi. Siksi on myönteistä, kuten jo totesin, ettei tällaisia toimenpiteitä oteta käyttöön.

– Vlaston mietintö (A6-0081/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani ja ystäväni Vlaston erinomaisen mietinnön puolesta. Se koski ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta. En ole alan asiantuntija, mutta pidän myönteisenä jäsen Vlaston merkittävää työtä, jolla hän on pyrkinyt säilyttämään Euroopan unionin satamaan saapuvien alusten tarkastamista koskevan lainsäädännön tasapainossa. Kaikki ymmärtävät – valitettavasti – aikaisemmin tapahtuneiden onnettomuuksien takia, että lippuvaltion valvontaa on täydennettävä satamavaltion valvonnalla. Direktiivi, johon jäsen Vlasto on tehnyt muutoksia ja joka on nyt paljon kunnianhimoisempi kuin Euroopan komission alun perin ehdottama teksti, tarjoaa meille mahdollisuuden parantaa meriturvallisuutta entisestään, mikä hyödyttää EU:n rannikkoalueita, ympäristöä, yrityksiä ja kansalaisia.

– Sánchez Presedon mietintö (A6-0133/2007)

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta.

Mietinnössä käsitellään kysymystä, joka liittyy keskusteluun EU:n kilpailuympäristöön mahdollisesti tehtävistä parannuksista sekä erityisesti yksityisistä vahingonkorvauskanteista ja kilpailun vastaisten toimien takia esitetyistä, riita-asioita käsittelevissä tuomioistuimissa ratkaistavista korvausvaatimuksista. Kannatan tällaisten vahingonkorvauskanteiden nostamisen helpottamista. Tavoitteena on edistää kilpailua, ei lisätä aktiivisuutta oikeusasioissa. Olisi tarkoituksenmukaista rohkaista sopimaan asioista nopeasti ilman oikeudenkäyntiä. Yhdeksänkymmentä prosenttia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä riita-asioista sovitaan ilman oikeudenkäyntiä. Yritykset ovat taipuvaisia tekemään sovitteluratkaisuja silloinkin, kun ne eivät ole vastuuvelvollisia, välttääkseen pitkän oikeudenkäynnin. Asiaa auttaisi, jos EU:ssa ei otettaisi suoraan käyttöön amerikkalaista menettelytapamallia. Siksi meidän on asetettava etusijalle vaihtoehtoiset riitojenratkaisumenetelmät. Jos me kaikki ajattelemme suuryhtiöitä, joihin asia vaikuttaa, emme selvästikään suojele pk-yrityksiä. Siksi meidän on oltava valppaina varmistaaksemme, ettei pk-yritysten toiminta vaarannu.

– Liotardin mietintö (A6-0054/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin luonnonvarojen kestävän käytön teemakohtaista strategiaa koskevan mietinnön puolesta. Kukaan ei voi enää kiistää sitä, että luonnonvaramme ovat uhattuna. Jo maapallon väestömäärän nykyinen kasvuvahti itsessään edellyttää, että meidän on kiinnitettävä huomiota luonnonvaroihimme: väestön odotetaan kasvavan 12 vuodessa miljardilla eli 6,5 miljardiin. Vaikka mietintö olisi voinut olla kunnianhimoisempi sekä paremmin jäsennelty ja dokumentoitu, se on edelleen hyvä mietintö tästä vaikeasta, kestävään kehitykseen liittyvästä aiheesta.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Äänestimme tänään tätä mietintöä vastaan. Sen keskeisin viesti on se, että meidän on vähennettävä tuntuvasti luonnonvarojen käyttöä ja että mittava poliittinen sääntely on paras tapa toteuttaa tämä. Meillä ruotsalaiskonservatiiveilla on omat epäilyksemme asiasta.

Katsomme sen sijaan, että luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää selviä omistusoikeuksia, mikä mahdollistaa luonnonvarojen käytön ennemminkin markkinoiden mekanismien kuin poliittisten päätösten sääntelemällä tavalla. Luonnonvarojen käyttö markkinataloudessa on poliittista sääntelyä parempi tapa edistää säästäväisyyttä ja tekniikan kehitystä.

Ihmiselämällä ja luovuudella on tapana jättää jälkensä. Ihmiskunnan voitto on se, että olemme kehittäneet ideoita ja tekniikkaa, jotka ovat lisänneet tuottavuutta ja vähentäneet maailman köyhyyttä kolmannekseen 50 vuodessa. Me ruotsalaiskonservatiivit katsomme, että voimme tuotannolla ja kaupalla paitsi poistaa köyhyyden myös parantaa ympäristöämme. Tähän tarvitsemamme tahdon ja menetelmät saamme juuri teknologiasta ja vauraudesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komission ehdotus luonnonvaroja koskevasta strategiasta on liian kapea-alainen, kuten mietinnön esittelijä, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsen Liotard on tuonut esiin. Hän on pyrkinyt laajentamaan sen soveltamisalaa esittämillään ehdotuksilla. Ehdotukset koskevat keskeisiä seikkoja, kuten vettä, puuta, maata ja öljyä, jotka ovat elintärkeitä paitsi taloudellemme myös meille itsellemme.

Pidämme näin ollen myönteisenä sitä, että jäsen Liotardin mietintö on hyväksytty, koska siinä puolustetaan kestävää talouskehitystä sekä luonnonvaroista, niiden käytöstä ja markkinoille pääsystä saatavan hyödyn oikeudenmukaista ja tasapuolista jakamista köyhyyden vähentämiseksi ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olemme kuitenkin pettyneitä siihen, ettei lopulliseen päätöslauselmaan otettu mukaan kaikkia hänen ehdotuksiaan, joita me kannatimme.

Pidämme myönteisenä, että tekstiin otettiin mukaan ehdotukset, joissa pyydetään edistämään kierrätyksen lisäksi uusiokäyttöä, kehotetaan komissiota tukemaan tekniikkaa, jolla edistetään tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta, uusiokäyttöä ja kierrätettävyyttä, ja pyydetään sisällyttämään läheisyysperiaate kaikkeen lainsäädäntöön.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Äänestän periaatteessa verouudistuksen puolesta, vaikka se kuvaillaankin tekstissä huonosti. Katson, että pääoma- ja kulutusvero edistävät vaurautta ja oikeudenmukaisuutta ja että EU:n pitäisi antaa jäsenvaltioidensa vaihtaa yhdestä verotusmuodosta toiseen.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Päätin tänään kannattaa tarkistusta 3, jota Vihreät / Euroopan vapaan allianssin ryhmä esitti jäsen Liotardin mietintöön luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kannatan periaatteessa verojärjestelmän uudistamista niin, että työstä, pääomasta ja kulutuksesta kannettavat, kasvua estävät verot korvataan veroilla, joita kannetaan ympäristöä vahingoittavasta toiminnasta. Työhön kohdistuvasta verotuksesta pitäisi lisäksi siirtyä alkoholin ja tupakan verottamiseen.

En voi kuitenkaan äänestää jäsen Liotardin mietinnön puolesta, koska se sisältää useita valitettavia ilmaisuja. Siinä esimerkiksi katsotaan olevan kielteistä, että maataloustuotteiden ja vähittäismyyntiin tarkoitettuja tuotteita kuljetetaan pitkiä matkoja. Tällaisten kuljetuksien myötä syntynyt kauppa on auttanut miljoonat ihmiset pois köyhyydestä. Meidän pitäisikin rajoittaa pikemminkin tällaisten kuljetusten aiheuttamia päästöjä.

– Transatlanttiset suhteet (RC-B6-0149/2007)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestän tämän mietinnön puolesta. Yksi asia, joka EU:n on ratkaistava kiireesti, on Yhdysvaltojen pyyntö saada ottaa itärajallamme käyttöön toiminta-alueen ohjuspuolustusjärjestelmä. Nämä ehdotukset uhkaavat horjuttaa suhteitamme Venäjään ja rohkaista venäläisiä nykyaikaistamaan ja päivittämään omia ohjuksiaan ja ydinaseitaan, ja ne pikemminkin kannustavat venäläisiä rakentamaan islamilaista pommia kuin saavat heidät luopumaan sellaisen kehittämisestä. EU:n reaktio on tärkeä testi, jossa mitataan kykyämme tuoda esiin ulkopoliittisia etujamme, sen sijaan että alistuisimme Yhdysvaltojen uuskonservatiiviseen ohjelmaan, joka on uhka meille kaikille.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Transatlanttisia suhteita koskeva päätöslauselma, jonka oikeisto ja sosialidemokraatit ovat allekirjoittaneet ja jonka parlamentin enemmistö on tänään hyväksynyt, on kätevä yhteenveto EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden nykytilasta. Parlamentin enemmistö on laatinut asialistan ja sen painopisteet, joista haluaisin korostaa seuraavia:

– "pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltain suhteiden lämpenemistä tasa-arvoiselta pohjalta" ja tuo esiin toivovansa yhteistä vastuunjakoa osana niin sanottua globaalia hallintoa;

– katsoo transatlanttisten markkinoiden lujittamisen ja rahoituspalvelujen vapauttamisen olevan keskeinen kysymys ja pyytää lähentämään sääntelyä ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset monenvälistä investointisopimusta silmällä pitäen;

– vahvistaa tilanteen "tarjoavan Euroopan unionille ja Yhdysvalloille erinomaisen tilaisuuden työskennellä tiiviisti yhdessä – – Länsi-Balkanin, eteläisen Kaukasuksen alueen, Keski-Aasian, Lähi-idän, Afganistanin, Välimeren alueen, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan tapauksissa";

– katsoo, että terrorismin torjunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen alalla tehtävää yhteistyötä on lujitettava, sillä nämä alat "ovat edelleen molempien osapuolten suurimpia turvallisuushaasteita", ja että NATO toimii "samanarvoisten osapuolten poliittisen keskustelun transatlanttisena foorumina".

Tämä asialista ilmentää EU:n suurten kapitalistivaltojen, erityisesti Saksan tavoitteita suhteissa Yhdysvaltoihin.

  Willy Meyer Pleite (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Olen äänestänyt transatlanttisia suhteita koskevaa päätöslauselmaa vastaan, sillä olen vakuuttunut, että näiden suhteiden pitää perustua yhteisiin arvoihin. Yhdysvallat on osoittanut useaan otteeseen, ettei se kunnioita näitä arvoja. Asia ilmenee presidentti Bushin epäonnistuneesta militaristisesta ulkopolitiikasta, josta yhtenä esimerkkinä voidaan mainita suunnitelmat sijoittaa ohjuksia EU:n tiettyihin jäsenvaltioihin. Yhdysvaltojen hallitus on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeus- ja perusoikeusrikkomuksiin Afganistanissa, Irakissa ja Guantánamossa sekä laittomiin pidätyksiin ja kuljetuksiin CIA-lentojen yhteydessä.

EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden ehdottomana edellytyksenä pitäisi olla kansainvälisen oikeuden täydellinen kunnioittaminen. Meidän pitäisi kehottaa Yhdysvaltoja vetämään joukkonsa pois Irakista ja kunnioittamaan maan luonnonvaroja. EU:n pitäisi kehottaa Yhdysvaltoja ratifioimaan erilaiset kansainväliset yleissopimukset, esimerkiksi sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta, Ottawan yleissopimus jalkaväkimiinoista sekä Kioton pöytäkirja. EU:n pitäisi tuomita Helms–Burtonin laki laittomana sekä Kuubaan kohdistuva Yhdysvaltojen kauppasaarto.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kuten päätöslauselmassa todetaan aivan oikein, transatlanttiset suhteet ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina. Niiden laatu on parantunut toivotulla tavalla, vaikka ne eivät koskaan voikaan olla täysin ongelmattomat eikä kukaan edes toivo niistä sellaisia. Tähän hyvään suhteeseen on tärkeää panostaa. Tarkastellessamme 1970-, 1980- tai 1990-luvun vanhaa maailmaa tai Berliinin muurin kaatumisen jälkeistä uutta maailmaa ja globalisaation alkamista voimme tehdä vain sen johtopäätöksen, että Yhdysvallat on yhä suurin liittolaisemme sekä paras ystävämme ja kumppanimme pyrkiessämme tekemään maailmasta vapaamman ja kehittyneemmän paikan. Sillä, että Yhdysvallat on liittolaisemme, on kiistaton merkitys, ja tämä suhde on vertaansa vailla. Sitä ei saa vaarantaa poliittisilla ajatuksilla, jotka ovat aina perustuneet siihen näkemykseen, että Yhdysvallat on pikemminkin ongelman ydin kuin keskeinen osa pyrkimyksiä kohti rauhaa, vaurautta, demokratiaa ja vapautta.

Yleisesti ottaen haluan kertoa olevani kiitollinen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän johtajalle hänen puheestaan, jossa hän toi esiin kannattavansa suurten transatlanttisten markkinoiden luomista vuoteen 2015 mennessä ja kehotti kansanedustuslaitoksia Atlantin molemmin puolin osallistumaan tiiviimmin lainsäädännöllisen pohjatyön valmisteluun, jotta tämä olisi mahdollista.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet hyvin hedelmälliset viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisesti yksi hyvin myönteinen asia, jossa hallitukset ja poliitikot Atlantin molemmin puolin ovat saaneet todella aikaan edistystä, on rahoituspalvelut.

Olisi hyvin hyödyllistä, jos 29. toukokuuta 2005 päivätyn ja molempien osapuolten hyväksymän OECD:n työasiakirjan tavoitteet voitaisiin toteuttaa käytännössä. Jos siinä mainitut esteet poistettaisiin, bruttokansantulo kasvaisi yli 3 prosenttia joka vuosi vuodesta toiseen. Transatlanttiset markkinat edellyttävät molemmilta osapuolilta kovaa työtä. Ellei tämä kuitenkaan onnistu, se tarkoittaa, että unohdamme tuotannonalamme ja että taloudelliset riskit alkavat uhata kansojamme globaalissa ympäristössä.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Koska tapasin Intian presidentin, en voinut äänestää tästä päätöslauselmasta. Transatlanttisten suhteiden puolustajana olisin äänestänyt sen puolesta. Vastustan kuitenkin voimakkaasti hyvin vaarallista silmänkääntötemppua, joka on yleistynyt EU:n poliittisissa asiakirjoissa: tarkoitan sitä, että korvaamme kansalliset hallituksemme Euroopan unionilla, josta pyritään tekemään Yhdysvaltojen yksi ainut "kumppani" transatlanttisissa suhteissa. Tämä asia on erityisen tärkeä Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Samoja ilmaisutapoja käytetään viitattaessa myös Natoon. Lisäksi on muistutettava, että transatlanttisia yhtenäismarkkinoita koskeva ajatus oli brittikonservatiivin aloite, joka esitettiin monta vuotta sitten ja jonka olen lisännyt omien tarkistusteni muodossa uudempiin mietintöihin. Koska en näe perusteita sille, miksi Euroopan parlamentilla pitäisi olla virkamiehiä muissa maissa, vastustan voimakkaasti 40 kohdan kallista ehdotusta yhden pysyvän viran perustamisesta Washington DC:hen Euroopan parlamenttia varten.

– Swobodan mietintö (A6-0092/2007)

  Andreas Mölzer (ITS). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutaman lyhyen huomion Kroatian edistyskertomuksesta. Nyt kun slovenialaiset saavat jälleen ostaa kiinteistöjä Kroatiasta, maa on hoitanut vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaiset velvoitteensa, joten tämä kiistakysymys olisi pitänyt jo unohtaa. Kroatia on jo myös edistynyt jossakin määrin sotarikoksiin kohdistuvissa toimenpiteissä, ja jopa alueiden komitea pani eilen hyväksymässään raportissa merkille, että Kroatian liittyminen aiheuttaisi vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia.

Katson siis olevan häpeällistä, että Kroatiaa, joka kuuluu kiistatta eurooppalaisten kansojen perheeseen ja täyttää kaikki liittymiselle asetetut ehdot, on huiputettu näin pitkään. Katson, että sen sijaan, että tuhlaamme aikaa Turkkiin, joka ei kykene täyttämään eikä halua täyttää EU:n vaatimuksia mutta vaatii kuitenkin hävyttömällä tavalla EU:ta asettamaan liittymispäivän, meidän pitäisi suunnata kaikki energiamme siihen, että saatamme Kroatian kanssa käytävät neuvottelut pian päätökseen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme juuri hyväksyneet erittäin tärkeän mietinnön toimista, joita Kroatia on toteuttanut voidakseen liittyä 27 jäsenvaltion EU:hun. Kenenkään ei pidä epäillä sitä, että Kroatia on osa Eurooppaa ja että siitä pitäisi tulla pian yhteisön täysimääräinen jäsen.

Vaikka jotkin maat suhtautuvatkin kielteisesti Turkin tai Ukrainan EU-jäsenyyteen ja vaikka EU:n toimielimiä on uudistettava niiden toiminnan parantamiseksi, 50 vuotta sitten alkanutta yhdentymisprosessia ei voida pysäyttää.

Olen vakuuttunut siitä, että Kroatia jatkaa käynnistämiään uudistuksia, myös korruption torjunnan, oikeuden ja hallinnon alalla, ja täyttää näin kaikki EU:n jäsenyydelle asetetut poliittiset ja taloudelliset ehdot, erityisesti Kööpenhaminan kriteerit ja vakautus- ja assosiaatioprosessille asetetut ehdot. Toivon, että Kroatiasta tulee EU:n 28. jäsenvaltio. Toivon sitä sekä Kroatian että meidän kaikkien vuoksi.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Katsomme EU:n laajentumisen olevan hyvä asia. EU ei voi kuitenkaan laajentua, elleivät ehdokasmaat todella täytä kaikkia jäsenyydelle asetettuja kriteereitä. Viimeisin laajentuminen, jonka myötä Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun, tapahtui aivan liian aikaisin, koska nämä maat ja niiden järjestelmät eivät olleet valmiit jäsenyyteen.

Kroatialla on pitkä tie kuljettavanaan esimerkiksi sen julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistamisen alalla, ennen kuin se voidaan ottaa jäseneksi. On rohkaisevaa nähdä, että maa on edistynyt, mutta sekä Kroatian että EU:n vuoksi tämä tärkeä ja peruuttamaton prosessi ei saa edetä liian nopeasti.

Toisaalta on masentavaa, että Euroopan parlamentti käyttää niinkin tärkeää asiaa kuin laajentuminen levittääkseen propagandaa EU:n perustuslain puolesta. Johdanto-osan G kappaleessa todetaan, että nykyinen perustuslakisopimusluonnos pitäisi saattaa voimaan, vaikka Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset vastustivat sitä selvästi ja yksiselitteisesti. Seitsemännessä kohdassa huomautetaan lisäksi, että "EU-jäsenyyden kannatus on hiipumassa väestön keskuudessa Kroatiassa". Jos näin on ja jos kroatialaisten enemmistö vastustaa EU:n jäsenyyttä, on vain demokraattista, ettei Kroatia liity Euroopan unioniin.

Olemme näin ollen äänestäneet tätä mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kroatian irtauduttua Jugoslaviasta ja EU:n ja Naton miehitettyä Balkanin aluetta vuosia Euroopan unioni (tai sen suurimmat vallanpitäjät) haluavat nyt kiihkeästi siirtyä ylivallan uuteen vaiheeseen ottamalla tämän poliittisesti ja taloudellisesti keskeisen alueen maat mukaan "yhdentymiskehitykseensä". Tässä yhteydessä ei pidä myöskään unohtaa Saksan roolia sen tunnustaessa Kroatian sen jälkeen, kun Nato oli ensin hyökännyt alueelle julmalla tavalla ja tuonut Eurooppaan jälleen sodan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen.

Haluan painottaa seuraavia mietinnössä esitettyjä tavoitteita:

– mietinnössä pyritään asettamaan EU:n tulevien laajentumiskierrosten edellytykseksi näennäinen tarve uudistaa perustamissopimuksia ja saattamaan näin niin sanottu "perustuslakisopimus" voimaan

– mietinnössä korostetaan jatkuvasti yhteisön säännöstön eli uusliberalistisen "avoimien ja kilpailukykyisten markkinoiden" käsikirjan hyväksymistä, millä maan omaa kehityshanketta pyritään muokkaamaan suurvaltojen ja niiden suurten taloudellisten ryhmittymien etujen mukaiseksi, sekä uudistusten toteuttamista Kroatiassa, esimerkiksi merkittäviä yksityisiä investointeja ja "eri yhtiöissä olevien valtion vähemmistö- ja enemmistöosakkuuksien myymistä".

Tämä osoittaa, että kuten tavallista, EU:n toiminnan lähtökohtana eivät ole alueen työntekijöiden ja kansan edut.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa onnitellaan Kroatiaa muutoksista, joita se on toteuttanut täyttääkseen liittymiskriteerit.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Valitettavasti ryhmäni ei saanut lainkaan puheaikaa tänä aamuna käsitellessämme Kroatiaa. Mielestämme on valitettavaa, että neuvottelut Kroatian kanssa ovat viivästyneet pahasti 1990-luvulla käydyn sodan vuoksi ja ettei Kroatia kyennyt liittymään EU:hun samaan aikaan kuin Slovenia. Äärinationalistit eivät enää hallitse Kroatiaa, ja Kroatia suojelee vähemmistöjä ja antaa niiden palata maahan. Vaikka Kroatia onkin nyt valmistautunut EU:n jäsenyyteen paremmin kuin jotkin jo liittyneet maat, se on joutunut epäedulliseen tilanteeseen, koska jotkin EU:n jäsenvaltiot kieltäytyvät hyväksymästä uusia jäsenvaltioita, kunnes Alankomaiden ja Ranskan hylkäämä EU:n perustuslaki otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Kroatian kansa on tuohtunut tästä viivästyksestä ja on nyt aikeissa kääntää selkänsä EU:lle.

Ryhmäni katsoo, että jäsen Swobodan mietinnössä esitetyt vaatimukset valtion omistamien yhtiöiden myymisestä ja telakoiden sulkemisesta menevät äärimmäisyyksiin. Tähän saakka on aina väitetty, ettei EU:lla ole mieltymyksiä yritysten omistajuuden suhteen ja että maassa voi hyvin olla sekä valtion omistamia että yksityisiä yhtiöitä. Uudet tulokkaat joutuvat nyt kuitenkin todennäköisesti kohtaamaan tiukat vaatimukset. Ryhmäni vastustaa myös kaikkia tarkistuksia, jotka perustuvat Kroatiaan kohdistuviin Italian aluevaatimuksiin ja Mussolinin miehityksen aikaisten sotarikosten kieltämiseen.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Äänestän Kroatian vuoden 2006 edistyskertomusta koskevan jäsen Swobodan mietinnön puolesta.

Esittelijän analyysi Kroatian nykyisestä poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta on oivaltava. Mietintö on sikäli objektiivinen, että vaikka siinä pannaan merkille kova työ, jota Kroatian hallitus on tehnyt EU:n vaatimusten, esimerkiksi liittymisen poliittisten kriteerien täyttämiseksi, siinä luetellaan myös ongelmia, jotka on yhä ratkaistava.

Yhteisön säännöstön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikilla aloilla on tärkeä osa tätä työtä ottaen huomioon, että yhteinen kuulemisprosessi saatettiin onnistuneesti päätökseen lokakuussa 2006 ja että säännöstön tietyistä näkökohdista käydään parhaillaan neuvotteluja.

Esittelijä toi aivan oikein myös esiin Kroatian myönteisen johtoaseman Kaakkois-Euroopassa.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Brittikonservatiivit äänestivät jäsen Swobodan mietinnön puolesta mutta johdanto-osan G kappaleeseen liittyviä tarkistuksia vastaan. Konservatiivit kannattavat voimakkaasti EU:n laajentumista, erityisesti Kroatian liittymistä, joka sujuu ilman suuria ongelmia, mutta vastustavat voimakkaasti sitä ajatusta, että tuleva laajentuminen edellyttäisi perustuslakia, kuten johdanto-osan G kappaleessa todetaan.

– Sterckxin (A6-0086/2007), Kohlìčekin (A6-0079/2007), Costan (A6-0063/2007), Vlaston (A6-0081/2007) ja Luis de Grandes Pascualin (A6-0070/2007) mietinnöt

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin sosialistiryhmä järjesti pian Erika- ja Prestige-öljytankkereiden upottua kampanjan, jossa se vaati EU:ta laatimaan lainsäädäntöä meriturvallisuuden lisäämiseksi ja tekemään enemmän työtä onnettomuuksista johtuvan aluevesiensä saastumisen ehkäisemiseksi.

Tämä kampanja on kantanut hedelmää, mutta todellista Euroopan meriturvallisuusaluetta ei ole onnistuttu luomaan.

Tämä "kolmas meriturvallisuuspaketti" on ratkaiseva askel kohti tämän tavoitteen saavuttamista. Euroopan parlamentille toimitetuissa viidessä mietinnössä otetaan useita huomattavia edistysaskeleita:

– Niissä määritellään selvä ja tarkka oikeuskehys, jota sovelletaan merihädässä olevien laivojen suojapaikkoihin, joita koskevat päätökset riippumaton viranomainen tekee.

– Niissä asetetaan pysyvä tarkastuselin, mikä helpottaa tarkastusten tekemistä.

– Niissä säädetään matkustajien korkeatasoisesta suojelusta, joka vastaa matkustajien suojelua muissa liikennemuodoissa.

– Niissä säädetään EU:n satamissa tehtävästä tehokkaammasta ja laadukkaammasta valvonnasta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota aluksiin, joihin liittyy "suuri riski".

Näin ollen äänestän näiden mietintöjen puolesta. Toivon, että EU tehostaa vastedes lainsäädäntöään torjuakseen "merten huligaaneja", jotka ovat vastuussa Välimerellä päivittäin tavattavista öljylautoista. Mereen valuu joka vuosi 650 000 tonnia öljyä luvattoman kaasunpoiston seurauksena. Tämä luku vastaa 75:ttä Erikaa!