Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2289(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0214/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0214/2007

Keskustelut :

PV 11/07/2007 - 17
CRE 11/07/2007 - 17

Äänestykset :

PV 12/07/2007 - 6.12
CRE 12/07/2007 - 6.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0352

Puheenvuorot
Keskiviikko 11. heinäkuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

17. Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2006 edistymiskertomus (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Erik Meijerin laatima ulkoasiainvaliokunnan mietintö (A6-0214/2007) entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2006 edistymiskertomuksesta (2006/2289(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, Euroopan parlamentti päätti joulukuussa 2005 antaa entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasvaltion aseman ennen kaikkea siitä syystä, että maa oli edistynyt tuntuvasti Ohridin puitesopimukseen sisältyvän säädöskehyksen täyttämisessä ja sitoutunut panemaan täytäntöön vakautus- ja assosiaatiosopimuksen.

Neuvosto korosti tuolloin myös sitä, että olisi harkittava uusia etenemisvaiheita tiettyjen neuvoston päätelmissä esitettyjen edellytysten täyttämiseksi. Vuotta myöhemmin eli joulukuussa 2006 neuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen tapahtuneeseen edistymiseen mutta valitti, että uudistustahti oli hidastunut vuonna 2006. Näissä olosuhteissa joulukuun 2006 Eurooppa-neuvosto kehotti kiirehtimään uudistuksia keskeisillä aloilla ja yksilöimään Euroopan unionin kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet, jotta maa edistyisi kohti jäsenyyttä.

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vakautus- ja assosiaationeuvoston seuraava kokous on määrä pitää 24. heinäkuuta Brysselissä, ja sen aikana tarjoutuu tilaisuus analysoida vakautus- ja assosiaatiosopimuksen toteutumista ja pohtia tärkeitä aiheita, jotka ovat tulleet esiin sopimuksen puitteissa, kumpaakin osapuolta mahdollisesti kiinnostavien kahdenvälisten ja kansainvälisten kysymysten ohella.

Komission seuraava vuotuinen kertomus on määrä julkaista syksyllä, ja sen perusteella neuvosto arvioi seikkaperäisesti entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistymistä EU:n asettamien edellytysten ja vaatimusten täyttämisessä.

Maan sisäisessä tilanteessa EU kiinnittää erityisen suurta huomiota vakaasti toimivien demokraattisten instituutioiden olemassaoloon ja todelliseen poliittiseen vuoropuheluun. Nämä seikat ovat keskeisiä yhdentymisprosessissa EU:hun. Haluan tässä yhteydessä kiittää EVMRO-, DPMNE- ja DUI-puolueita siitä, että ne pääsivät 29. toukokuuta 2007 sopimukseen etenemistavoista tietyissä yhteisesti kiinnostavissa kysymyksissä, minkä jälkeen DUI on palannut parlamenttiin. Neuvosto toivoo nyt perustavan tärkeistä sisäisistä kysymyksistä käytävän poliittisen vuoropuhelun jatkuvan kaikkien parlamentissa edustettuina olevien puolueiden kesken ja kaikkien asianosaisten laillisten poliittisten instituutioiden kesken.

Maassa on säilytettävä rakentava poliittinen ilmapiiri, jos maa aikoo keskittyä olennaisiin uudistuksiin, joita tarvitaan sen tiellä kohti EU:n jäsenyyttä. Erityistä huomiota kaipaavia seikkoja ovat julkishallinnon vahvistaminen, lainsäädännön tosiasiallinen ensisijaisuus, oikeuslaitoksen uudistus, korruption torjunta sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen jatkuva toteuttaminen.

Lisäksi tässä yhteydessä kannattaa mainita Ohridin puitesopimus, jonka täysimääräinen ja jatkuva täytäntöönpano muodostaa olennaisen osan poliittisia kriteereitä ja on yhä ratkaisevassa asemassa maan edetessä kohti EU:n jäsenyyttä. Tältä osin on tärkeää, että suurin mahdollinen luottamus Badinterin periaatteen soveltamiseen säilytetään. Toivomme niin ikään, että hallinnon hajauttamisessa ja oikeudenmukaisessa edustuksessa tapahtuu edelleen edistystä. Ohridin uudistusten tulisi edetä mahdollisimman laaja-alaisen yhteisymmärryksen pohjalta ja ottaen täysin huomioon puitesopimuksen hengen ja ehdot.

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää puheenjohtajavaltio Portugalia ja puheenjohtaja Lobo Antunesia siitä, että puheenjohtajavaltio Portugali on asettanut Länsi-Balkanin tulevaisuudennäkymät EU:ssa ensisijaiseksi tavoitteeksi, kuten olemme tänään jälleen saaneet todeta. Tämä on hyvin tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Esittelijä Meijerin mietinnössä käsitellään monia niistä aiheista, joiden yhteydessä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia kohtaa haasteita erityisesti politiikan alalla edetessään kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Luotan siihen, että parlamentin päätöslauselman hyväksyminen edistää merkittävästi maan integroitumista EU:hun.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että päätöslauselmaesityksessä tähdennetään vuoden 2001 Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimus ei ole pelkkä lupaus sovittelusta ja vakaudesta, vaan se on merkittävä esimerkki vaikeasta mutta palkitsevasta taidosta tehdä kompromisseja yhteiseksi hyväksi.

Entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta on tullut alueen malliesimerkki monietnisen yhteiskunnan toteutumisesta yhtenäisessä demokraattisessa valtiossa ja sellaisten mekanismien määrittelystä, joilla mahdollistetaan yhteiseen haluun perustuva lähestymistapa etnisten ryhmien välisissä kysymyksissä. Lähestymistapa vaikutti tosiaan ratkaisevasti EU:n päätökseen myöntää maalle ehdokasvaltion asema joulukuussa 2005. Samalla tiellä jatkaminen on edelleenkin ehdottoman tärkeää koko liittymisprosessin ajan. Tätä taustaa vasten komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että hallitus ja osa oppositiota ovat edistyneet keskinäisessä poliittisessa vuoropuhelussaan.

Vuoropuhelu on nimittäin ehdottoman tärkeää instituutioiden vakauden ja toimivuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, että uudistusten täytäntöönpanoprosessi on mahdollisimman kattava.

Odotamme nyt innokkaasti, että vuoropuhelu jatkuu. Odotamme myös innokkaasti, että se syvenee erityisesti parlamentissa ja johtaa käytännöllisiin, todellisiin tuloksiin. On ehdottoman tärkeää, että VMRO:n ja DUI:n välillä saavutettu poliittinen sopimus pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

Muihin keskeisiin haasteisiin kuuluvat poliisitoimen ja oikeuslaitoksen uudistusten tehokas toteutus sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

Mietinnössänne annetaan aivan oikeutetusti tunnustusta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian myönteiselle roolille alueella nyt ja tulevaisuudessa. Silti meillä on selvä tarve jatkaa maan kannustamista eteenpäin sen pyrkiessä alueelliseen yhteistyöhön ja hyviin naapuruussuhteisiin.

Komissio arvioi maan edistymistä vuotuisessa edistymiskertomuksessa, joka on tarkoitus hyväksyä 7. marraskuuta tänä vuonna. Esitämme niin ikään ehdotuksen uudeksi kumppanuudeksi. Siinä laaditaan tiekartta uudistuksille, joita maassa tarvitaan tulevina vuosina.

Maalla on kaiken kaikkiaan vielä paljon työtä edessään, ja sen edistyminen kohti Euroopan unionia riippuu sen kyvystä täyttää poliittiset kriteerit.

Muistutan puheenvuoroni lopuksi, että haasteita on monia. Edistyminen EU:n integroitumisprosessissa on todellakin maan johtajien käsissä. Luotan siihen, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitus ja parlamentti ottavat huomioon päätöslauselmaesitykseenne sisältyvät järkevät ja yhtenäiset suositukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, entinen Jugoslavian liittotasavalta on jaettu kuuteen kansainvälisesti tunnustettuun valtioon, ja näyttää siltä, että Kosovo lisätään pian tähän luetteloon. Huomiota herättävää on, että Euroopan unioni on valinnut erilaisen lähestymistavan jokaiseen näistä seitsemästä valtiosta.

Slovenia on ollut jäsenvaltio jo yli kolmen vuoden ajan, Kroatian kanssa ovat meneillään hyvin etenevät neuvottelut ja Makedonialla on ollut vuodesta 2005 ehdokasvaltion asema ilman siihen liittyviä neuvotteluja. Kuten muillakin alueilla, ainoastaan vakautuksesta ja assosiaatiosta on keskusteltu, ja tässä suhteessa Serbia ja Bosnia ovat jääneet merkittävästi jälkeen, koska ne eivät ole täyttäneet asiaa koskevia edellytyksiä.

Tämä kaikki on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että Neuvostoliiton vuoteen 1991 asti miehittämät Viro, Latvia ja Liettua ja yhteisen valtion vuoteen 1993 saakka muodostaneet Tšekin tasavalta ja Slovakia liittyivät EU:n jäseniksi vuonna 2004. Olen aina puhunut sen puolesta, että ainakin Kroatian ja Makedonian liittymisprosessin annettaisiin tapahtua mahdollisimman yhtäaikaisesti. Valitettavasti Makedonia on nyt kaksi vuotta Kroatiaa jäljessä neuvottelujen viivästymisen vuoksi.

En väitä, että Makedonia on täysin valmis jäseneksi. Vakava ympäristön saastuminen ja ammattiliittojen monimutkainen asema poikkeavat Euroopan unionin vakiotasosta. Myöskään muissa ehdokasvaltioissa todettuja korruption ja lainkäyttövallan ongelmia ei ole vielä ratkaistu. Valtion roolia Saksan kansalaisen kidnappauksessa ja luovutuksessa amerikkalaisille kuulustelijoille ei ole vielä selvitetty. Nykyinen hallitus korosti alkuvaiheessa suhteettomasti talouskasvua määräämällä muun muassa erittäin alhaiset verot, jotka voivat viedä maan perikatoon. Nämä ja muut ongelmat on ratkaistava lähivuosina.

Keskustelua julkisuudessa ja tiedostusvälineissä ovat niin Makedoniassa kuin sen ulkopuolellakin hallinneet kaksi muuta asiaa: maan eri väestöryhmien väliset suhteet sekä suhde naapurimaihin, erityisesti Kreikkaan. Monet Euroopan valtiot, erityisesti Belgia ja Sveitsi mutta myös Espanja, Italia ja Suomi ovat osoittaneet, että asukkaat voivat olla tasa-arvoisia huolimatta maissa vallitsevista merkittävistä kieli- ja kulttuurieroista. Itsenäisyyden alkutaipaleella tuli liian helposti vaikutelma, että Makedonia on makedonian kieltä puhuvien kansalaisten valtio. Makedonian kieli on sukua bulgarialle ja vähäisemmässä määrin serbin kielelle. Nyt kuitenkin onneksi tunnustetaan yleisesti, että omakielinen koulutus ja hallinto ovat ratkaisevan tärkeitä valtavalle albaaniväestölle, joka on enemmistönä maan luoteisosissa.

Tulevan naapurin Kosovon kanssa pyritään myös läheisempiin suhteisiin, koska monilla on perhesiteitä kyseiseen maahan. Äskettäiset sopimukset suurimman hallituspuolueen ja parlamentin istuntoja kuukausikaupalla boikotoineen suurimman albaaninkielisen puolueen välillä antavat toivoa sovittelusta ja albaaninkielisen väestön entistä tasavertaisemmasta asemasta. Lisäksi huomattavasti pienempien väestönosien, joista tunnetuimpia ovat romanit ja turkkilaiset, jäsenillä on oikeus yhtäläiseen kohteluun, päätöksentekoon ja hallituspaikkoihin. Makedonia esittäytyy nyt monietnisenä valtiona, mikä luo sille velvoitteita.

Makedonia tarkoittaa maantieteellistä aluetta, jolla on pitkä historia ja jonka asukkaat ovat vaihtuneet tiheään. Osa alueesta kuuluu nyt Kreikkaan ja Bulgariaan. Se, että valtion nimenä käytetään siihen osin sisältyvän alueen nimeä, on luonut ristiriitoja. Bulgaria pakotettiin vuonna 1878 luovuttamaan takaisin Turkille valtaosa siitä Makedoniasta, joka oli jo määrätty kuuluvaksi sen alueeseen, ja sen jälkeen se joutui todistamaan alueen liittämistä Serbiaan. Bulgaria teki sovinnon itsenäistyneiden naapureidensa kanssa ja tunnusti ensimmäisenä valtiona Makedonian tasavallan perustuslaillisen nimen.

Naapurivaltio Kreikka on sen sijaan voimakkaasti vastustanut maan perustuslaillista nimeä Makedonian itsenäisyydestä eli vuodesta 1991 lähtien. Kreikan nykyinen kanta on, että nimi Makedonia voidaan hyväksyä, kunhan siihen liitetään määre, joka osoittaa, että kyseinen alue on vain osa Makedonian historiallista aluetta. Jos tätä nimeä käytetään ilman etuliitteitä ja varsinkin jos siihen liitetään kreikkalais-makedonialaisen historian symboleita, Kreikassa herää epäilys, että siltä vaaditaan Pohjois-Kreikan kolmen samannimisen maakunnan alueita.

En yllättynyt siitä, että esittelijänä toimiessani minua kehotettiin noudattamaan yksipuolisesti jompaakumpaa näiden kahden naapurivaltion ristiriitaisista kannoista. Olen puolueeton ja katson, että kummankin osapuolen olisi yhdessä löydettävä ratkaisu pitkäaikaisen mielipide-eronsa sopimiseksi rakentavalla tavalla mahdollisimman pikaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sopimuksia kaikkien symboleja tai karttoja koskevien provokaatioiden välttämiseksi ja lopettamiseksi. Vaikka yleisessä mielipiteessä voidaan vedota rajan kummallakin puolella poliitikkojen kansalliseen ylpeydentuntoon, samalla halutaan myös rauhaa ja yhteistyötä. Ilman asianmukaisia sopimuksia on vaarana, että Makedonian liittyminen Euroopan unioniin viivästyy tarpeettomasti, vaikka juuri EU:hun liittymistä yleinen mielipide niin siellä kuin Kreikassakin haluaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Ibrisagic, PPE-DE-ryhmän puolesta.(SV) Aina kun keskustelemme jostain maasta ja sen suhteista EU:hun, keskustelut kääntyvät monesti siihen, että luetteloimme asioita, joita pidämme hyvinä kyseisessä maassa, ja toisia asioita, joista haluamme arvostella sitä. Unohdamme usein kokonaiskuvan ja laajemmat kokonaisuudet. Kun puhumme EU:sta ja laajentumisesta, puhumme liian usein taloudellisesta yhteistyöstä, rahasta ja laajentumisen kustannuksista. Katsomme laajentumista liian harvoin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja eurooppalaista yhteistyötä liian harvoin rauhan näkökulmasta. Makedonia on EU:hun lähentymisensä puolesta kuin oppikirjan esimerkki. Se opettaa meille läksyn, jonka aika ajoin unohdamme mutta jonka Balkanin historia palauttaa silloin tällöin mieleen. Geopoliittisen sijaintinsa vuoksi Makedonia on arvokas voimavara, joka voi osaltaan lisätä vahvasti alueen turvallisuutta. Samainen geopoliittinen sijainti tuo mukanaan myös monenlaisia haasteita ja joskus myös huomattavia rasitteita maalle. Siksi on ehdottoman tärkeää, että annamme Makedonialle selkeät tulevaisuudennäkymät EU:n jäsenenä – ja niin tässä mietinnössä todella tehdään. Nämä tulevaisuudennäkymät voivat merkitä – sekä Makedonialle että koko alueelle – eron tekemistä niiden kahden tien välillä, joista toinen vie takaisin menneisyyden konflikteihin ja toinen eteenpäin kohti vapaata ja demokraattista tulevaisuutta. EU:n jäsenyysnäkymät tuovat mukanaan kuitenkin monia velvoitteita. Korruption torjunnan on jatkuttava. Erilaisten enemmistöjen ja vähemmistöjen välistä yhteistyötä on tehostettava, ja monia uudistuksia on pantava alulle. Uskon silti, että makedonialaiset ovat jo tietoisia näistä velvoitteista ja työstä, joka heidän on vielä tehtävä, koska he ovat jo toteuttaneet monia uudistuksia, joita tarvitaan maan yhdistämiseksi mahdollisimman pian takaisin eurooppalaiseen perheeseen. Sanoin "takaisin", koska Makedonia on ja on aina ollut osa Eurooppaa. Ilman turvallista ja turvattua Makedoniaa Balkanille ei saada turvaa eikä turvallisuutta; ilman Balkanin rauhaa ja turvallisuutta emme saa myöskään rauhanomaista ja turvallista Eurooppaa.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MORGANTINI

 
  
MPphoto
 
 

  Józef Pinior, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Erik Meijerin mietinnössä entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta arvioidaan maan edistyneen myönteisesti sen jälkeen, kun se ilmaisi halukkuutensa liittyä Euroopan unioniin. Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on yhtä mieltä mietinnön tärkeydestä.

Haluan tähdentää Makedonian edistyneen Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttämisessä ja vuoden 2005 Eurooppa-kumppanuuden sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen toteuttamisessa. Erityisen tärkeää on, että Makedonian viranomaiset ovat panneet moitteettomasti täytäntöön Ohridin sopimuksen tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kanssa. Sopimus takaa kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet kaikille kansalaisille etnisestä alkuperästä riippumatta. Ohridin sopimus on todellakin uudistanut Makedoniaa, koska siinä on tunnustettu täysimääräisesti sen monesta etnisestä ryhmästä, kulttuurista ja uskonnosta rakentuva luonne. Tältä osin meidän tulisi korostaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vastuullista ulkopolitiikkaa, sen toimintaa kansainvälisen turvallisuuden ja rauhan puolesta. Lopuksi haluan painottaa hyvää yhteistyötä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, erityisesti sen ulkoasiainministeriön, ja Euroopan parlamentin kesken.

Tasa-arvoinen ja rauhanomainen yhteiselo Makedonian yhteiskunnassa sekä Ohridin sopimuksen kirjaimen ja hengen noudattaminen vaikuttavat merkittävästi maan pyrkimyksiin liittyä Euroopan unionin jäseneksi. Haluan jälleen kerran korostaa tämän mietinnön poliittista päätelmää: entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on toteuttanut uudistuksia, joiden tulisi johtaa tämän maan tulevaan Euroopan unionin jäsenyyteen.

 
  
MPphoto
 
 

  István Szent-Iványi, ALDE-ryhmän puolesta. – (HU) Makedonia on ollut virallinen jäsenehdokas jo kaksi vuotta, ja sen mahdollisuudet päästä jäseneksi ovat selvät. Tästä huolimatta emme edelleenkään tiedä, milloin jäsenyysneuvottelut alkavat. Me liberaalit ja demokraatit haluaisimme niiden alkavan jo ensi vuonna. Asia riippuu kuitenkin suuresti Makedoniasta.

Makedonia on yltänyt viime vuosina merkittäviin suorituksiin ja saavuttanut tuntuvia tuloksia, mutta sillä on vielä paljon tehtävää. Uudistuksia tarvitaan valtionhallinnossa sekä oikeuslaitoksessa ja poliisitoimessa. Myös korruption torjuntaa on tehostettava.

Mielipahaksemme olemme panneet merkille, että viime vuoden kesäkuun vaalien jälkeen uudistusinto on laimentunut. Kehotamme makedonialaisia ystäviämme valmistautumaan jäsenyyteen uudella tarmolla. Pidämme tärkeänä Ohridin puitesopimuksen täysimääräistä toteutumista, koska haluamme neuvottelujen alkavan mahdollisimman pian.

On palkitsevaa, että suurin oppositiopuolue on palannut parlamenttiin puolen vuoden boikotin jälkeen. Demokratiassa demokraattisen puolueen on puolustettava äänestäjien etuja parlamentissa, ja siksi kiitämme ja juhlimme heidän paluutaan.

Pidämme kysymystä Makedonian perustuslaillisen nimen käytöstä kahdenvälisenä asiana. Tämä ratkaisematon asia ei saa estää Makedonian liittymistä, ja samalla toivomme, että neuvottelut johtavat YK:n välityksellä ennen pitkää kaikkia tyydyttävään tulokseen. Toivomme näkevämme myönteisen ratkaisun.

Lopuksi totean, että suhtaudumme myönteisesti viisumiehtojen helpottamisesta käytyjen neuvottelujen onnistuneeseen lopputulokseen. Pidämme hyvin tärkeänä, että Makedonian kansalaisten on 1. tammikuuta jälkeen huomattavasti helpompi päästä EU:n alueelle. Tämä on silti mielestämme vasta ensimmäinen vaihe. Päätavoitteenamme on, että ennen pitkää, lähitulevaisuudessa, kaikki makedonialaiset pääsevät EU:n alueelle ilman viisumia.

 
  
MPphoto
 
 

  Hanna Foltyn-Kubicka, UEN-ryhmän puolesta.(PL) Arvoisa puhemies, Makedonian paikka maana on varmasti yhdentyneessä Euroopassa, ja uskon vakaasti, että se liittyy Euroopan unioniin yhteisön tasavertaisena jäsenenä varsin pian.

Ennen kuin näin tapahtuu, maan on kuitenkin vastattava lukuisiin haasteisiin. Sen on suoriuduttava paremmin ympäristön suojelusta ja jatkettava talouden ja hallinnon uudistamista. Tärkein asia on silti luottamuksen rakentaminen ja todellisen tasa-arvon varmistaminen kaikkien etnisten ryhmien kesken.

Ohridin puitesopimus on hyvin tärkeä askel tähän suuntaan. Meijerin mietinnössä otetaan niin ikään esiin aloja, joilla Makedonia on edistynyt merkittävästi panemalla täytäntöön monia vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kohtia ja lähentymällä Kööpenhaminan perusteita. Makedonian viranomaisia on tuettava tässä prosessissa kaikin keinoin ja saatava todelliset jäsenyysneuvottelut käyntiin mahdollisimman ripeästi.

Makedonialaiset veljemme, me odotamme teitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Beer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, saanen toivottaa Makedonian parlamentin valtuuskunnan kollegat tervetulleiksi vihreiden ryhmän puolesta seuraamaan tätä Euroopan parlamentin keskustelua! Tämä on hyvä enne: olimme erittäin huolissamme albaniankielisen DUI-puolueen viime kuukausien boikotista maan parlamentissa. Nyt kaikki ovat saapuneet yhdessä tänne parlamenttiin, mikä on osoitus uudistusprosessia haitanneen suman laukeamisesta.

Arvoisa komission jäsen Rehn, mainitsitte aiemmin uutta sopimusta käsitelleen huippukokouksen. On rehellisyyden nimissä sanottava, että liittokansleri Merkel menestyi todella hyvin Euroopan unionin puheenjohtajana. Meillä ei ole enää vastaanottokykyyn liittyvää ongelmaa – keskustelu siitä on päättynyt – ja nyt ehdokasvaltioiden uudistukset määrittävät, voimmeko antaa niiden liittyä.

Haluan sanoa muutaman sanasen EU:sta tässä välissä. Haluan kysyä Euroopan unionilta, miten voimme uskottavasti vaatia suuria uudistuksia ehdokasvaltioilta, kun Yhdistyneen kuningaskunnan kaltainen jäsenvaltio haluaa evätä kansalaisiltaan perusoikeudet. Tämä uskottavuusvaje on Euroopan unionin korjattava, ei ehdokasvaltioiden. Emme voi hyväksyä poikkeuksia perusoikeuksiin Euroopan unionissa.

Makedonia on edistynyt valtavasti, ja kannatamme Makedonian nopeaa pääsyä EU:hun. Minulla onkin toive seuraavalle puhujalle: hänellä on yksi minuutti aikaa perua tarkistuksensa, joilla hän yrittää jatkuvasti sabotoida Makedonian ja Kreikan välistä sopimusta ja estää tällä tavoin rauhanomaisen ratkaisun.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Karatzaferis, IND/DEM-ryhmän puolesta.(EL) Arvoisa puhemies, EJTM:n on päästävä Euroopan unioniin. Kukaan ei epäile, etteikö sen pitäisi. Meidän ei pidä kuitenkaan aliarvioida tiettyjä kysymyksiä, joita sekä neuvosto että komissio ovat aliarvioineet, vaikka esittelijä viittasikin EJTM:n ja Kreikan välisiin suhteisiin.

Kreikka voi ainoastaan olla kyseistä maata vastaan niin kauan kuin se vaatii irredenttisiä oikeuksia. Se vaatii jopa alueita omassa perustuslaissaan. Maan nykyisissä koulukirjoissa opetetaan, että Kreikka miehittää osaa EJTM:n alueesta.

Käsitättekö, mitä tämä merkitsee? Jos vahvistatte tätä ylimielistä asennetta huomenna, sijoitatte samalla ruutitynnyrin Balkanille.

EJTM:n on tajuttava, että kaikki nämä asiat, kuten toisen maan historian vaatiminen itselle ja maalle kuulumattoman nimen käyttäminen – maan nimi oli Vardaska vuoteen 1945 – merkitsevät alueen saattamista suureen vaaraan. Kreikka pysyy uppiniskaisena, jos Skopje ei pysty osoittamaan maltillisuutta ja sovittelevaa asennetta näissä vaatimuksissaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Димитър Стоянов, от името на групата ITS. – (BG) Първо към г-н комисаря, искам да кажа, че Македония отдавна не е унитарна държава.

Македония стана жертва на една терористична банда, на един международен заговор срещу нея, на една банда от наркотрафиканти, подкрепени от международната общност, които веят знамето на великоалбанския шовинизъм и на радикалния ислям.

На Македония с т.нар. Охридско рамково споразумение й беше наложен един диктат, който не съществува никъде другаде в момента в никоя демократична държава, нито в този парламент, нито никъде, слава Богу. Диктат на една малка общност над волята на многото в тази държава.

Освен това искам да обърна една забележка към господин докладчика. За съжаление, трябва да се постараете малко повече да се запознаете с историята, защото в Македония, получили сте някаква представа, но в Македония не се говори македонски език.

И това ще го обясня с факта, който споменахте, че през 1878 г. 85 % от населението се е определяло като българи. Македония трябва да дойде в Европейския съюз. Аз подкрепям нейното присъединяване, за да получи някаква справедливост в крайна сметка.

 
  
MPphoto
 
 

  Giorgos Dimitrakopoulos (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Meijeriä yhteistyöstä, jonka puitteissa muotoilimme tiettyjä tarkistuksia koko valmisteluajan.

Minäkin kannatan luonnollisesti EJTM:n tulevaisuudennäkymiä EU:ssa ja sen tulevaisuutta. Juuri näiden tulevaisuudennäkymien ja tulevaisuuden takia EJTM:n tulisi muistaa, että ehdokasvaltion asema merkitsee oikeuksien lisäksi myös velvoitteita, joista yksi on hyvät naapuruussuhteet ja toinen on tarve löytää yhteisesti hyväksyttävät ratkaisut naapurimaiden kanssa avoinna oleviin kysymyksiin. Näin Salzburgin julistuksessa ja tietenkin myös vakautus- ja assosiaatioprosessissa edellytetään.

Sen tulisi niin ikään muistaa, että nimikysymyksessä on selkeästi jatkettava Yhdistyneiden Kansakuntien valvonnassa käytäviä neuvotteluja, ja EJTM:n on käytävä neuvottelupöytään vilpittömässä tarkoituksessa, suopeana ja rakentavalla asenteella. Tämä on aina ollut kansainvälisen yhteisön kanta.

Vastaavasti meidän on muistettava EJTM:n viimeaikainen käyttäytyminen. EJTM nimesi lentoasemansa uudelleen Aleksanteri Suuren lentoasemaksi, ja maan liikenneministeri julisti, ettei nimeä muuteta, kävi miten kävi. Tällainen käytös on hyvien naapuruussuhteiden varaan rakentuvan vuoden 1995 tilapäissopimuksen kirjaimen ja hengen vastaista.

Tällaisen käytöksen on loputtava. Lopuksi totean, että lukuisia tarkistuksia on esitetty. Osa niistä on hyväksyttävä, kuten passeja koskevien kohtien parantamiseen tarkoitetut tarkistukset, mutta lentoliikennettä koskevat tarkistukset, kuten tarkistus 12,…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Panagiotis Beglitis (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, olemme jatkuvasti tukeneet entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tulevaisuudennäkymiä Euroopan unionissa ja osallistuneet talouden jälleenrakennukseen ja instituutioiden demokratisointiin.

Erityisesti Kreikka on ollut viime vuosina tilapäissopimuksen allekirjoituksen jälkeen taloudellisesti ja investoinneiltaan merkittävin toimija Skopjessa ja auttanut luomaan tuhansia työpaikkoja.

Samalla olemme realistisesti pyrkineet yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun edelleen ratkaisemattomassa nimikysymyksessä.

Nimikysymys ei ole Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kahdenvälinen asia. Ratkaisun puitteet on muotoiltu YK:n turvallisuusneuvoston päätöksissä, tilapäissopimuksessa ja asiaa koskevissa Euroopan unionin päätöksissä.

Kaikki ne, jotka ovat kiirehtineet tunnustamaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sen perustuslaillisella nimellä YK:n ja Euroopan unionin institutionaalisten puitteiden vastaisesti, tekevät hallaa yrityksille löytää kunniakas kompromissi maan kansainväliseksi nimeksi – korostan tätä seikkaa – ja ruokkivat naapurimaamme poliittisen johdon myöntymättömyyttä ja kansallismielistä ilmapiiriä.

Mekin olemme sitä mieltä, että umpikujasta on päästävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Rogalski (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, Makedonian tasavalta saavutti vuonna 2005 EU:n jäsenehdokasvaltion aseman. Ennen kuin Makedonia liittyy meidän järjestelmäämme, sen on saavutettava sisäinen yhteisymmärrys maan monien erilaisten etnisten ryhmien rinnakkainelon sääntelystä demokratian ja tasa-arvon pohjalta. Tämä kriteeri on täytettävä, ennen kuin Makedoniasta tulee EU:n erottamaton osa. Maan on rakennettava yhtenäinen julkinen hallintojärjestelmä ja koulutusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon kielelliset ja etniset erot siten, että etniset ryhmät ja kansalliset vähemmistöt voivat elää sovussa rinnakkain.

Maan on niin ikään päästävä nopeasti sopimukseen Kreikan kanssa omasta nimestään. Kreikan on osoitettava asiassa suurempaa joustavuutta, koska nimikysymystä ei voi missään tapauksessa käyttää verukkeena Makedonian EU-liittymisneuvottelujen estämiseksi.

Makedoniaa koskevissa kysymyksissä meidän ohjenuoranamme eivät ole tunteet vaan Kööpenhaminan kriteerit.

 
  
MPphoto
 
 

  Doris Pack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, Makedonia on käynyt tähän mennessä pitkän tien matkallaan kohti EU:n jäsenyyttä. Se on nyt ehdokasvaltio. Se on allekirjoittanut vakautus- ja assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa. Tässä olikin asian helppo osio. Makedonialaispoliitikoilla on vielä paljon tehtävää.

Sopimuksen muuttaminen käytännön lainsäädännöksi on raskas työ, mutta siihen on käytävä ponnekkaasti käsiksi esimerkiksi oikeuslaitoksen, hallinnon, talouden, finanssipolitiikan ja ennen muuta rikollisuuden ja korruption torjunnan aloilla. Tämä on hallituksen ja parlamentin kiireellisin tehtävä.

Makedonia on onnistunut lopettamaan verisen konfliktin kansainvälisen yhteisön tuella, ja nyt sen on kiireesti pantava täytäntöön Ohridin sopimus. "Badinterin valiokunta" on hyödyllinen väline asioissa, jotka koskevat albaaniväestöä. Se ei saa kuitenkaan estää tarpeellisen lainsäädännön voimaan saattamista, eikä sitä pidä käyttää ohjeena hallituksen muodostamisessa.

On sääli, että nimikiista varjostaa edelleen Makedonian suhdetta naapuriinsa Kreikkaan, joka investoi Makedoniaan merkittävästi, kuten juuri kuulimme. Kummankaan osapuolen kansallismieliset puheet eivät auta asiaa. Tämä ongelmallinen suhde on johtanut jo kaksoisviisumien myöntämiseen Kreikassa. Tämä ratkaisematon kahdenvälinen kysymys ei tietenkään estä Makedoniaa liittymästä EU:hun, mutta asian varhainen ratkaisu hyödyttäisi kaikkia osapuolia, ja sen pitäisi olla mahdollista YK:n välittäjän avustuksella.

Naapurissa olevan Kosovon epäselvän aseman vuoksi entinen albanialainen vallankumoustaistelija, joka on nykyisin Makedonian parlamentin jäsen, on tarjoutunut vastaanottamaan 10 000 albanialaistaistelijaa Makedoniasta taistelemaan Kosovon itsenäisyyden puolesta.

Kehotan albaaniväestöä keskittymään omiin asioihinsa Makedoniassa ja jättämään Kosovon kysymyksen asianmukaisesti valituille edustajille.

 
  
MPphoto
 
 

  Кристиан Вигенин (PSE).(BG) Уважаеми колеги, днес обсъждаме напредъка на Република Македония в една по-оптимистична атмосфера: Европейският съвет вече отвори пътя за институционалната реформа, която е задължителна предпоставка за всяко бъдещо разширяване.

За периода на краткото си съществуване като държава Македония премина през различни кризи и много трудности, но запази стабилността си и възможностите си за развитие и просперитет. Именно тази жизнеспособност и перспективите за бъдещето трябва да бъдат източник на самочувствие за македонските граждани, а не подправената история или присвоените чужди исторически личности и символи.

За Македония са особено важни добросъседските отношения със страните-членки на Европейския съюз - България и Гърция. Има какво да се желае в тази посока и аз обръщам внимание на няколкото колеги от фракцията на "зелените", че борейки се за правата на несъществуващо македонско малцинство в България например, всъщност дават "храна" на националистите и от двете страни на границата и влошават перспективите на страната. За европейските социалисти е особено важно да се съхрани междуетническият диалог, а така също приоритетно да се решават проблеми като безработицата, остарялата инфраструктура и регионалните дисбаланси.

В заключение искам да подчертая, че ние ще подкрепяме реформите в Република Македония и се надяваме страната да стартира преговорите за присъединяване към Европейския съюз още в първата половина на 2008 г.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. (PT) Arvoisa puhemies, puhun hyvin lyhyesti. Kuten sanoin, uskon, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian assosiaationeuvosto, joka kokoontuu 24. heinäkuuta, auttaa meitä saamaan selkeämmän kuvan maan edistymisestä kohti EU:n täysjäsenyyttä. Odotamme luonnollisesti, että komissio esittelee syksyllä edistymiskertomuksen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ehdokkuusprosessin nykytilasta.

Puheenjohtajavaltio ja jäsenvaltiot pitävät komission mielipidettä asiasta varmasti hyvin tärkeänä. Kun maa on täyttänyt kriteerit neuvottelujen aloittamiseksi, neuvottelut on tietysti aloitettava.

Maan nimen tai nimityksen aiheuttama kysymys on sekin mainittu monissa yhteyksissä. Portugalin ensimmäisellä puheenjohtajakaudella vuonna 1992 olin yhdessä lordi Carringtonin ja suurlähettiläs José Cutileiron kanssa jäsenenä entisen Jugoslavian kysymystä käsittelevässä ryhmässä, ja kysymys tuli jo silloin esiin. Huomaan, ettei ongelma ole poistunut 15 vuodessa. Toivon todella, että osapuolet pystyvät käymään yhdessä neuvottelupöytään ja saamaan aikaan vastavuoroisesti hyväksyttävän ratkaisun.

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä erittäin olennaisesta ja vastuullisesta keskustelusta. Olen täysin samaa mieltä jäsen Ibrisagicin kanssa. Hän tähdensi EU:n laajentumisen turvallisuusnäkökohtia. Puhumme usein integrointikyvystä, mutta onneksi viime vuoden joulukuun Eurooppa-neuvosto onnistui saamaan aikaan uuden laajentumista koskevan yksimielisyyden parlamentin tuella ja komission aloitteesta.

Uusi laajentumista koskeva yksimielisyys kattaa kolikon kummatkin puolet: laajentumisen strategisen merkityksen turvallisuuden ja vakauden kannalta Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeusarvojen lujittamiseksi, ja toisaalta niiden yhdistämisen Euroopan unionin integrointikykyyn. Kumpikin puoli on välttämätön ja tärkeä huolellisesti hallitussa liittymisprosessissa EU:hun.

Tässä suhteessa entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on erinomainen esimerkki. Vuonna 2001 maa oli sisällissodan partaalla. Vuonna 2005 sille myönnettiin ehdokasvaltion asema. Tässä mielessä kyseessä on menestystarina.

Viime vuonna totesimme uudistusten hidastuneen, mutta juuri sen vuoksi maan on tarkoitus palata vuonna 2007 takaisin Eurooppaan johtavalle tielle määrätietoisten ja käytännön tuloksiin johtavien uudistusten kautta. Näin ollen hallituksen ja kaikkien poliittisten puolueiden painopisteen ei tulisi olla EU:n jäsenyysneuvottelujen aloituspäivissä vaan uudistusprosessin määrätietoisessa jatkamisessa ja sen käytännön tuloksissa.

Uudistukset ovat reitti, jota pitkin päästään neuvottelujen alkuun ja eräänä päivänä myös niiden loppuun. Tämän vuoksi EU-jäsenyystavoitteesta ei saa tulla puoluepoliittista potkupalloa: kaikkien osapuolten on pyrittävä yhteisesti tähän päämäärään ja vahvistettava poliittista ilmapiiriä, joka edistää tarpeellisten uudistusten onnistunutta toteuttamista.

Tämän vuoksi kyseisen maan parlamentin valtuuskunnan edustajiston tehtävä tänään täällä Strasbourgissa on valtavan tärkeä, ja luotan siihen, että se vie tämän merkittävän viestin mukanaan palatessaan kotiin Skopjeen.

Lopuksi totean, että komissio on pannut merkille, ettei nimiasia ole edistynyt viime aikoina, kuten puheenjohtaja Lobo Antunes kertoi. Tilanne on ollut melko lailla sama viimeiset 15 vuotta. Komissio toivoo, että kumpikin osapuoli tarttuu uudelleen toimeen ja lähestyy asiaa rakentavasti, jotta tähän keskeiseen kysymykseen saadaan keskinäisesti hyväksyttävä neuvotteluratkaisu Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksessa ja edistetään tällä tavoin alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 12. heinäkuuta 2007.

 
Päivitetty viimeksi: 20. syyskuuta 2007Oikeudellinen huomautus