Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Bangladeshia koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

  Robert Evans (PSE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Bangladesh on maa, jossa olen vieraillut useita kertoja ja josta pidän hyvin paljon. Minulla on useita bangladeshilaista alkuperää olevia ystäviä Lontoossa, ja seuraan maan poliittista tilannetta hyvin tiiviisti.

Päätöslauselmassa myönnetään tilanteen heikentyneen merkittävästi viime kuukausina niin, että laista ja järjestyksestä, ihmisoikeuksista ja vieläpä demokratian säilymisestä on nyt tullut todellisia huolenaiheita maassa. Tätä tähdennetään läpi koko päätöslauselman.

Kun vaaliprosessi keskeytettiin tammikuussa, uskoakseni useimmat meistä toivoivat, että vaalien järjestäminen olisi vain viikkojen kysymys. Mutta viikot muuttuivat kuukausiksi ja kuukaudet ovat nyt muuttuneet vuosiksi, ennen kuin voidaan saada aikaan uusi demokraattisesti valittu hallitus.

Tällä välin meidän on tyydyttävä perustuslain vastaiseen ja epätyydyttävään tilanteeseen väliaikaisen siviilihallituksen pyrkiessä armeijan tuella pitämään yllä lakia ja järjestystä yhä toivottomammassa ja väkivaltaisemmassa ilmapiirissä. Kaksi edellistä pääministeriä on vangittu. Yliopistossa on järjestetty mellakoita, satoja ihmisiä, myös tiedemaailman edustajia, on pidätetty, ja maassa on syyllistytty väkivaltaisuuksiin ja kidutuksiin.

Tällä tavoin ei voida päästä eteenpäin ja, aivan kuten 11 kohdassa selvästi ilmoitetaan, olen varma, että me täällä Euroopan parlamentissa olemme valmiita auttamaan ja tukemaan demokratian palauttamista Bangladeshiin niin nopeasti kuin mahdollista.

  Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Bangladesh on pinta-alaltaan suunnilleen Kreikan kokoinen mutta sen väestömäärä on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Saksan. Siitä tuli kansakunta vasta vuonna 1971 sen jälkeen, kun se oli käynyt vuosien ajan sisällissotaa naapurimaidensa, Britannian entisten siirtomaiden Pakistanin ja Intian, kanssa. Bangladesh kärsi 15 vuoden ajan sotilasdiktatuurista, ja vaikka maahan palautettiinkin siviilihallinto vuonna 1990, se ei ole vielä lähelläkään todellista demokratiaa.

Bangladeshin kansa on nykyisin hyvin köyhä, ja se kärsii laajalle levinneestä korruptiosta, armeijan sekaantumisesta politiikkaan, vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, poliittista toimintaa koskevista kielloista, naisiin kohdistuvasta syrjinnästä, ääriuskonnollisuudesta ja monista muista epäkohdista, joista joitakin mainitaan päätöslauselmassa. Ja kuitenkin, niin kuin johdanto-osassa N selvästi todetaan: ”EU:lla ja Bangladeshilla on pitkään ollut hyvät suhteet ja ne ovat merkittäviä talouskumppaneita”. Tämä on totta, mutta juuri muuta ei voidakaan sanoa ystäviemme ja kumppaniemme valinnasta tai tuloksista, joita on saavutettu pyrittäessä auttamaan tällaisia ystävällismielisiä kansoja lisäämään hyvinvointia ja lujittamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevia periaatteita.

Rehellisesti sanottuna EU on yrittänyt parantaa Bangladeshin tilannetta, mutta onko se yrittänyt tarpeeksi? Onko Bangladeshille tarkoitettu apu suunnattu selvästi maan tuottavien perusrakenteiden kehittämiseen vai onko se ajautunut korruptoituneiden virkamiesten taskuihin? Onko armeijaa painostettu riittävän tiukasti ja päättäväisesti olemaan puuttumatta maan poliittiseen elämään vai onko painostus ollut laimeaa ja tehotonta?

Jokainen voi vastata itse näihin kysymyksiin. Mielestäni apumme ei kuitenkaan ole lähellekään riittävää; meidän on kiireesti tarkistettava Bangladeshin-politiikkaamme unohtamatta pakotteiden täytäntöönpanoa sekä naapurimaille, Pakistanille ja Intialle, suunnattuja ankaria varoituksia, jotta ne vastustaisivat houkutusta puuttua Bangladeshin sisäisiin asioihin.

  Charles Tannock (PPE-DE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani Robert Evansin tavoin minäkin edustan alueellamme Lontoossa bangladeshilaista alkuperää olevia äänestäjiä, joita on yli 150 000.

Bangladesh on suuri ja strategisesti tärkeä Etelä-Aasian maa, ja ikävä kyllä se on noussut jälleen kerran uutisotsikoihin, joissa puhutaan elokuussa järjestetyistä opiskelijamielenosoituksista ja kolmen entisen pääministerin pidättämisestä oikeudenkäynnissä, jonka tarkoituksena oli taistella korruptiota vastaan mutta joka valitettavasti muistuttaa kieroutunutta pyrkimystä tukahduttaa demokraattiset, vaikkakin syvästi jakautuneet, poliittiset luokat.

Väliaikainen hallitus on vakuuttanut EU:lle ja Yhdysvalloille, että se järjestää demokraattiset vaalit vuoden 2008 lopussa sen jälkeen, kun äänestysrekisteriprosessi saadaan valmiiksi ja rekisteristä saadaan riittävän luotettava vaalivilpin ehkäisemiseksi. Aikataulu vaikuttaa kuitenkin hyvin pitkältä, ja on epäilyksiä siitä, että armeija, jonka poliittinen merkitys on äskettäin lisääntynyt, haluaa muuttaa maan poliittista luonnetta perusteellisesti raivaamalla tieltä kaksi voimakasta johtohahmoa eli entiset pääministerit Sheikh Hasinan ja Khaleda Zian. On vaikeaa ymmärtää, miksi heitä ei vapauteta takuita vastaan oikeudenkäynnin ajaksi ja miksi pidätykset alun perin toteutettiin niin melodramaattisesti ja ilman sääntöjenmukaista oikeudenkäyntiä poikkeustilan aikana – jonka kumoamista päätöslauselmassa oikeutetusti vaaditaan. Samoin vaaditaan EU:n diplomaattisille tarkkailijoille oikeutta olla läsnä molempien naisten oikeudenkäynneissä.

Länsimaiset kehitysavun antajat seuraavat varmasti Bangladeshia erittäin tarkasti, kun otetaan huomioon ihmisoikeustilanteen heikkeneminen muutaman viime vuoden aikana samoin kuin bangladeshilaisen yhteiskunnan islamilainen radikalisoituminen ja sen hyvin valitettava suunnanmuutos alkuperäisestä maalliseen monipuoluedemokratiaan perustuvasta linjasta, jonka jatkamista Bangladeshissa me EU:ssa yhä voimakkaasti tuemme.

  Marcin Libicki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, tänään iltapäivällä käymässämme keskustelussa käsittelemme seuraavaksi Bangladeshia, jossa perusoikeuksia myös loukataan. Kun kuulemme kaikista näistä yksittäisistä tapauksista, voimme vain ihmetellä, miten tällainen on mahdollista maailmassa, jossa niin kutsuttu globalisaatio jatkuvasti etenee ja jossa taloudellisten ja ennen muuta poliittisten järjestöjen muodostamat verkostot leviävät kaikkialle, maailmassa, joka on ollut todistamassa Yhdistyneiden Kansakuntien ja omalla mantereellamme Euroopan unionin perustamista; maailmassa, jossa niin monet järjestöt vaativat ihmisten kunnioittamista. Voimme vain ihmetellä, miksi globalisaatio ei kata inhimillisiä perusperiaatteita.

Se tuntuu olevan ongelmana meidän aikanamme ja meidän järjestöissämme. Kaikki ovat kiinnostuneita politiikasta ja kansantaloudesta, mutta me tunnumme olevan avuttomia siinä vaiheessa, kun politiikkaan ja kansantalouteen pitäisi yhdistää inhimillinen ulottuvuus, jotta tavallisille nöyrille kansalaisille ei aiheutettaisi lisää vahinkoa.

Äsken Burmasta käymämme keskustelun aikana komission jäsen Reding sanoi, että on olemassa riski, että me jälleen kerran pitäydymme avuttomina vastaamasta vääryyksiin. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että joihinkin toimenpiteisiin on ryhdyttävä ja että poliittiset ja taloudelliset toimemme eivät ole tasapainossa verrattuna siihen, missä määrin yleisiä perusoikeuksia kunnioitetaan.

Haluaisin kiinnittää huomiota myös toiseen aiheeseen. Lausunnossa viitataan muun muassa uskonnollisista syistä johtuviin vainoihin. Haluaisin korostaa, että uskonnolliset vainot kohdistuvat yleensä, vaikkakaan eivät aina, kristittyihin ja erityisesti katolisiin. Nykyisin katoliset ovat se ryhmä, jota eri puolilla maailmaa vainotaan ja surmataan kaikkein useimmin uskontonsa vuoksi. Meidän pitäisi pysyä tosiasioissa ja muistaa vainoista puhuttaessa, kuka vainoaa ja ketä.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), laatija. – (SV) Arvoisa puhemies, Bangladesh on mielestäni ollut suurten odotusten maa. Maassa on uskonnon vapaus, maaseudun naisille tarjotaan mikroluottoja ja voimme havaita, että paikallinen talous alkaa kehittyä.

Tämä myönteinen kehitys on kuitenkin nopeasti kääntynyt toiseen suuntaan maassa, jossa leviää kauhu. Toimittajia, lakimiehiä, poliittisia vaikuttajia ja opiskelija-aktivisteja vangitaan hallituksen mukaan korruption torjumiseksi. Jos saan sanoa oman mielipiteeni, kaikkien ihmisten vangitseminen on lievästi sanottuna huono tapa torjua korruptiota. Lupaamme auttaa Bangladeshia sen demokratiapyrkimyksissä, ja hallituksen on osoitettava, että sillä on tahtoa.

Ennen kuin päätän puheenvuoroni, haluan ottaa esille aiheen, jota on käsitelty päätöslauselmassa mutta josta monetkaan eivät ehkä puhu. Pidän sitä tärkeänä, koska olen viettänyt paljon aikaa slummeissa asuvien ihmisten kanssa. Vanhan hallintojärjestelmän aikana vallassa olevaan luokkaan kuului ihmisiä, jotka ottivat maat haltuunsa, mutta kun hallitus yritti saada niitä takaisin, miljoonia varattomia ihmisiä, köyhiä talonpoikia ja slummien asukkaita häädettiin kodeistaan. Heiltä vietiin viimeisetkin vähäiset toiveet selviytymisestä, jonka pieni maa-alue saattoi taata. Meidän on ajateltava myös näitä ihmisiä, kun taistelemme Bangladeshin demokratian puolesta, sillä heidän on vaikeinta saada ääntään kuuluville. Heillä on kaikkein vähiten valtaa.

  Boguslaw Sonik, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Bangladeshin tilanne on epäilemättä huolestuttava. Maassa on kuitenkin ryhdytty toimenpiteisiin vaalien järjestämiseksi sovittuna ajankohtana. Voidaan silti epäillä, saadaanko heinäkuussa 2007 esitetty vaalilautakunnan työohjelma ajoissa valmiiksi. Meidän pitäisi muistaa, että Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunnan työ päättyi 22. tammikuuta, jolloin Yhdistyneet Kansakunnat keskeytti myös tukensa.

Emme saa hylätä Bangladeshia tässä vaiheessa. Meidän on lähetettävä tarkkailijoita, joilla on laajat toimivaltuudet. Tarkkailijoiden pitäisi valvoa myös käynnissä olevia rikosoikeudenkäyntejä ja tavallisten kansalaisten pidätyksiä. Erityisesti viranomaisia olisi painostettava takaamaan 28. elokuuta 2007 pidätettyjen opiskelijoiden vapauttaminen. Meidän pitäisi toimia nopeasti ja tarjota laaja-alaista apua; muuten meidän on turha odottaa, että vaalit järjestettäisiin sovittuna ajankohtana.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, on kulunut lähes vuosi siitä, kun Euroopan parlamentti viimeksi laati Bangladeshia käsittelevän päätöslauselman. Suurista odotuksistamme huolimatta tilanne maassa on huonontunut. Tämän vuoden tammikuulle suunniteltuja vaaleja ei järjestetty, ja ne siirrettiin vuoden 2008 lopulle. Väliaikainen hallitus julisti hätätilan armeijan tuella.

Nykyinen johto rajoittaa avoimesti kaikkea poliittista toimintaa sekä lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden vapautta. Pidätettyjen joukossa on kaksi entistä pääministeriä, 160 johtavaa poliitikkoa ja yli 100 000 siviilihenkilöä. Kansainvälisesti herätti vakavaa huolta armeijan vastaisten opiskelijamielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen tämän vuoden elokuussa Dhakan yliopistossa.

Edellä mainitut tapahtumat huomioon ottaen neuvoston ja Euroopan komission olisi seurattava tilannetta tarkasti. Niiden pitäisi vaatia ennen muuta, että riippumattomat elimet ja poliittiset puolueet saisivat jatkaa toimintaansa Bangladeshissa. Meidän on ehdottomasti lähetettävä maahan uusi tarkkailuvaltuuskunta ja toimitettava teknistä apua, jolla voitaisiin edistää vapaiden demokraattisten vaalien valmistelua. Bangladeshin tilanne voidaan vakiinnuttaa tehokkaasti vain, jos kaikki osapuolet toimivat yhteistyössä.

  Koenraad Dillen, ITS-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, on luonnollisesti hyvä, että Bangladeshin ihmisoikeustilannetta käsitellään avoimesti täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Olemme joka tapauksessa nähneet nykyisen hallituksen pyrkimykset vaientaa opiskelijoiden ja toimittajien lailliset poliittiset mielenosoitukset mielivaltaisilla pidätyksillä ja vangitsemisilla. Yli 250 000 ihmistä on jo pidätetty sen jälkeen, kun uusi hallitus nousi valtaan tammikuussa 2007. Hätätilan julistamisen jälkeen armeija on syyllistynyt lukemattomiin kidutuksiin ja murhiin.

Mutta haluaisin todella tuoda esiin erään toisen ilmiön, joka on levinnyt laajalle Bangladeshissa ja pitää pintansa hallitusvaihdoksista huolimatta. Kyseessä on ilmiö, joka jätetään usein huomiotta kaikenlaisissa ihmisoikeusjärjestöissä, koska selvästikin kyseessä on asia, josta yksinkertaisesti ei voida puhua. Puhun Bangladeshissa laajamittaisesti ja järjestelmällisesti tehtävistä joukkoraiskauksista. Naisiin ja nuoriin tyttöihin kohdistuva väkivalta on tämän islamilaisen valtion yksi kaikkein häpeällisimmistä ihmisoikeusloukkauksista. Tämäntyyppiseen väkivaltaan lasketaan seksuaalinen väkivalta ja perheväkivalta, joukkoraiskaukset, naisten vammauttaminen hapolla sekä kunniamurhat. Riippumatta siitä, haluavatko ihmiset kuulla asiasta vai eivät, äärimuslimien kiistattomana tarkoituksena on puhdistaa Bangladesh siellä elävistä uskonnollisista vähemmistöistä näiden hirmutekojen avulla ja tehdä maasta yhtenäinen islamilainen valtio. Yksikään Bangladeshin hallituksista ei ole onnistunut puuttumaan asiaan, ja se on todellinen häpeä. Bangladesh ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen vuonna 1984. Parlamentin on korkea aika välittää selkeä viesti Bangladeshin hallitukselle ja muistuttaa sitä sen vastuusta.

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Hyvät kollegat, Euroopan unioni ja YK eivät kumpikaan keskeytä vaalitarkkailuvaltuuskuntiensa toimintaa kevyin perustein; ikävä kyllä Bangladeshissa toimintaa ei voitu jatkaa. Tammikuussa demokraattinen hallitus erotettiin armeijan tuella maassa, jossa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella tavalla kumpaakin pääpuoluetta johtaa nainen.

Myönnän, että pakkovallan ja korruption vastustaminen on tärkeää tehokkaan talouselämän ja politiikan takaamiseksi, vaikka se ei oikeutakaan käyttämään epäoikeudenmukaisia keinoja, kuten tukahduttamaan mielenosoituksia, rajoittamaan lehdistön vapautta tai vaikeuttamaan oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien järjestämistä. Lähes kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Bangladesh on pyrkinyt lähestymään eurooppalaista mallia. Sekularismi kuuluu yhdessä uskonnollisen suvaitsevaisuuden, ihmisoikeuksien ja sananvapauden kanssa arvoihin, joita parlamenttimme tukee kaikin mahdollisin tavoin.

Meidän pitäisi sen vuoksi tehdä voitavamme, jotta Bangladesh saataisiin takaisin demokratian tielle. Vaalien järjestämiseksi tarkoitettu tekninen apu ja kahdenväliset työryhmät ovat vähintä, mitä Euroopan unioni voi tehdä. Vaadimme, että hätätila kumotaan välittömästi ja että armeija lakkaa puuttumasta hallintoon.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio on myös huolissaan parlamentin päätöslauselmaluonnoksissa kuvatusta Bangladeshin ihmisoikeustilanteesta. Euroopan unioni on sitä paitsi ollut pitkään sitoutunut rakentavalla tavalla edistämään ihmisoikeuksia ja demokratiaa Bangladeshissa. Tästä sitoumuksesta on osoituksena päätös lähettää EU:n vaalitarkkailulautakunta valvomaan vuoden 2007 vaaleja, jotka keskeytettiin, ja lopettaa tarkkailulautakunnan työ Awami-ryhmän boikotoinnin ja selvien vaalivilppipyrkimysten vuoksi.

Armeijan tukeman väliaikaishallituksen perustamisen ja tammikuussa 2007 julistetun hätätilan seurauksena EU on pyrkinyt vuonna 2008 tukemaan voimakkaasti demokratian palauttamista seuraamalla tiiviisti ihmisoikeustilannetta. Tämä näkyy Euroopan komission aikeessa tarjota yhdessä kahdeksan muun kansainvälisen kehitysapukumppanin kanssa merkittävää tukea valokuvilla varustetun äänestäjäluettelon kehittämiseksi. Parlamentin on muistettava, että äänestyksen lykkäämisen keskeisenä syynä olivat vuoden 2007 vaaleja varten laadittuun luetteloon kohdistuneet syvät epäilyt.

Euroopan komission lähetystö Dhakassa seuraa tiiviisti vaaliluetteloa koskevaa pilottihanketta ja on antanut erittäin myönteistä palautetta prosessista. EU on kuitenkin tehnyt jatkuvasti selväksi, että vaalien teknisissä valmisteluissa on edistyttävä samaan tahtiin poliittisten uudistusten kanssa, ja, kuten EU:n troikka painotti kesäkuussa Dhakaan tekemänsä vierailun aikana, poliittiset puolueet on saatava mukaan uudistusprosessiin mahdollisimman nopeasti.

Rohkaiseva edistysaskel on se, että Bangladeshin vaalilautakunta on ilmoittanut nyt aikataulun maan 15 pääpuolueen kuulemiselle.

EU on esittänyt Bangladeshin hallitukselle ja armeijalle voimakkaita vetoomuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja sääntöjenmukaisten oikeudenkäyntien takaamisesta, viimeksi kannanotossa, jonka EU:n troikka esitti ulkoasioista vastaaville neuvonantajille 8. elokuuta. Samalla kannanotossa otettiin esille ihmisoikeuksien loukkauksista seitsemän yksittäistä tapausta.

Hallitus on toimittanut yksityiskohtaiset selvitykset joistakin esille otetuista tapauksista. EU:n valtuuskuntien päälliköt jatkavat ihmisoikeuskysymysten käsittelyä viranomaisten kanssa taatakseen, että väärinkäytöksiin syyllistyneitä rangaistaan asianmukaisesti ja muut vapautetaan. Yhdistyneiden Kansakuntien erityisraportoijan Sigma Hudan osalta Euroopan komission Dhakan lähetystön päällikkö on ilmaissut ulkoasiainministeriölle huolensa hänen terveydentilastaan ja hänelle tarjottavasta lääkinnällisestä hoidosta. Tietääkseni Sigma Huda valittaa tuomioistuimen päätöksestä, ja Euroopan komissio seuraa tapausta hyvin tiiviisti.

Ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan tukeminen on myös yksi EY:n Bangladeshille myöntämän rahoitustuen kolmesta ensisijaisesta tavoitteesta inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen sekä kaupallisen ja taloudellisen kehityksen lisäksi vuosien 2007–2013 maakohtaisen strategia-asiakirjan perusteella. Kyseisen tavoitteen mukaisiin toimiin on varattu 55 miljoonaa euroa vuosille 2007–2010.

Euroopan komissio on toiveikas ja uskoo Bangladeshin jatkavan pyrkimyksiään järjestää uskottavat parlamenttivaalit vuonna 2008. Edistämme tätä päämäärää huomattavalla poliittisella ja taloudellisella tuella, samalla kun – ja haluaisin painottaa tätä seikkaa – seuraamme erittäin valppaasti ihmisoikeuksiin ja muihin huolenaiheisiin liittyvää kehitystä.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan iltapäivän keskustelujen päätteeksi.