Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana Saïd El Khadraouin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä (8044/3/07 – KOM(2006)0169 – C6-0210/2007 – 2006/0058(CNS)) (A6-0320/2007).

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvä Saïd El Khadraoui, parlamentilla on ollut tärkeä poliittinen rooli sen auttaessa meitä allekirjoittamaan 30. huhtikuuta Washingtonissa ensimmäisen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen.

Parlamentti vaikutti erittäin ratkaisevasti transatlanttista lentoliikennettä sääntelevien järjestelyjen nykyaikaistamiseen ja uusien mahdollisuuksien tarjoamiseen Euroopan kansalaisille tukemalla sopimusta 14. maaliskuuta eli jopa ennen kuin matkailuasioiden neuvosto oli ilmaissut oman kantansa. Sopimus tulee voimaan ensi vuoden maaliskuussa, ja eurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset valmistautuvat jo tarjoamaan uusia transatlanttisia yhteyksiä. Sekakomitea, jonka on tarkoitus hallinnoida sopimusta, on jo kokoontunut kesäkuussa. Sen on määrä kokoontua jälleen marraskuussa ja varmistaa siten soveltamisen kitkattomuus sekä aloittaa tärkeisiin aiheisiin kuten kilpailuun tai turvallisuuteen liittyvä työ.

Ottaessanne tänään virallisesti kantaa sopimukseen tuotte esille monia avainkohtia, joista olen täysin samaa mieltä. Korostatte toisen vaiheen sopimuksen merkitystä Yhdysvaltojen markkinoille pääsyn edistämisessä, erityisesti mahdollistettaessa eurooppalaisten investointien suuntaamista Yhdysvaltoihin. Korostatte erityisesti turvallisuutta koskevien säännöstemme lähentämisen tärkeyttä ja pyrkimystä päästä kerralla toteutettaviin turvatoimiin. Korostatte ympäristönäkökohtien ja erityisesti hiilidioksidipäästökaupan merkitystä. Lopuksi korostatte parlamentille tiedottamisen ja parlamentin kuulemisen merkitystä.

Olen yhtä mieltä myös poliittisista painopistealueistanne. Iloitsen siitä, että kahden toimielimemme kesken on nyt päästy sopuun näistä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa poliittisesti hyvin herkistä kysymyksistä.

Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että parlamentti pitäessään yllä jatkuvaa vuoropuhelua Yhdysvaltojen kongressin ja hallituksen kanssa tuo eurooppalaisten äänet kuuluville Yhdysvalloissa. Meidän on tehtävä herpaantumattomasti yhteistyötä niissä kysymyksissä, joissa suhteessa Washingtoniin on ongelmia. Syyskuussa Montrealissa pidetty kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kokous oli pettymys. Kuten tiedätte, EU ja sen eurooppalaiset naapurit, toisin sanoen 42 maata, pakotettiin esittämään varaus hiilidioksidipäästökauppaa koskevaan päätöslauselmaan, sillä totesimme olevamme eri kannalla kuin Yhdysvallat ja muut maailman maat.

Lisäksi edustajainhuone hyväksyi tarkistuksen, jolla rajoitetaan mahdollisuutta, että amerikkalaiset yritykset joutuisivat ulkomaiseen valvontaan. Vaikka tarkistuksesta ei vielä ole äänestetty senaatissa, tämä heittää varjon toisen vaiheen sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin, joiden on määrä alkaa keväällä. Sekä Euroopan parlamentti että minä olemme tiedottaneet asiasta kongressille ja Yhdysvaltain hallitukselle, ja meidän on edelleen käytettävä energiaamme niin, että voimme estää kaiken sellaisen kehityksen, joka on ristiriidassa ilmailualan normalisoinnin kanssa.

Vaikka nämä tapaukset ovat osoituksena vaikeuksista, joita on voitettavana, emme saa unohtaa kaikkein tärkeintä osaa. Nyt Euroopan ja Yhdysvaltain työskentelylle on luja perusta, jonka pohjalta ne voivat suhtautua toisiinsa tasa-arvoisesti. Näin ei ollut puoli vuotta sitten. Siksi meidän on rakennettava tälle saavutukselle, joka on neljän vuoden työn tulosta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvä Saïd El Khadraoui, vakuutan, että olen luonnollisesti valmis ja halukas yhtymään sekä parlamentin että neuvoston poliittisiin tavoitteisiin ja että olen erittäin iloinen siitä, että Eurooppa, eurooppalaisten unioni on yksimielinen tässä asiassa.

  Saïd El Khadraoui, esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, kun tänä iltapäivänä näytämme lopullisesti vihreää valoa EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle lentoliikennesopimukselle, kyse ei ole vain monta vuotta kestäneen ja suurin vaikeuksin edenneen prosessin päättymisestä vaan myös uuden luvun alkamisesta lentoliikenteen historiassa. Seuraukset – vaikka ne eivät ole täysin ennustettavissa – voivat olla valtavat.

Samalla tiedämme, että tämä on vain välivaihe ja että meillä on vielä tehtävänä paljon työtä pyrkiessämme enemmän tai vähemmän yhdennettyihin transatlanttisiin lentoliikennemarkkinoihin. Jotkut jäsenet ovat sitä mieltä, että olemme jo tehneet liian monia myönnytyksiä amerikkalaisille tässä ensimmäisessä vaiheessa. He katsovat, että neuvotteluhalu hupenee erityisesti siksi, että amerikkalaisilla lentoyhtiöillä on jo tosiasiassa kabotaasioikeudet eli ne voivat lentää jäsenvaltiosta toiseen, mitä me emme voi tehdä Yhdysvaltain alueella.

Kumpikin osapuoli saa niin sanotun viidennen vapauden liikenneoikeuden, joka antaa amerikkalaisille lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää Afrikkaan tai Aasiaan Euroopan kautta. Päinvastainen toiminta on myös mahdollista mutta vähemmän tärkeä Yhdysvaltojen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Sitä paitsi ensi vuoden maaliskuusta lähtien poistuvat rajoitukset, joita vielä on pääsyssä tietyille lentokentille, esimerkiksi Heathrowille, jota vain kaksi amerikkalaista lentoyhtiötä saa nykyisin käyttää.

Siksi joissain suhteissa todellista tasapainoa ei ole, mutta toisaalta, arvoisa komission jäsen, sopimus on selvä parannus nykytilanteeseen. Ensinnäkin sopimus poistaa oikeudellisen epävarmuuden, joka syntyi yhteisöjen tuomioistuimen vuoden 2002 päätöksistä, joissa lausuttiin käsitys, että nykyinen avointa ilmatilaa koskeva kahdenvälinen sopimus sisältää osia, jotka ovat lainvastaisia ja jotka on tarkistettava. Toiseksi kuluttajat tuntevat vastaisuudessa eron. Kun tähän saakka vain kansalliset liikenteenharjoittajat ja amerikkalaiset lentoyhtiöt ovat voineet lentää jäsenvaltioista Yhdysvaltoihin, tulevaisuudessa kaikki eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat lentää mistä tahansa paikasta Euroopassa Yhdysvaltoihin ja sieltä edelleen esimerkiksi Meksikoon tai Etelä-Amerikkaan. Siten voidaan todeta, että tulevaisuudessa tämä merkitsee ilman muuta lisää valinnanmahdollisuuksia kuluttajille ja luultavasti myös alempia hintoja.

Kolmanneksi, perustamalla sekakomitea – jonka te, arvoisa komission jäsen myös mainitsitte – jossa on molempien puolien edustus, luodaan instituutio, joka käsittelee sopimukseen liittyviä kysymyksiä ja muun muassa sosiaalisia säännöksiä ja ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä säännöksiä. Siksi se on väline, joka voisi vahvistaa luottamusta ja yhteisymmärrystä molemmin puolin. Tämä on hyvin tärkeää, koska tämän transatlanttisten markkinoiden avaamisen ohella on luonnollisesti tärkeää, että säännöksiä asteittain yhdenmukaistetaan ja lähennetään toisiinsa korkealla tasolla.

Kun viranomaiset pääsevät paremmin tilanteen tasalle ja kun tiiviin yhteistyön edut ovat selvempiä, amerikkalaiset saattavat myös käydä halukkaammiksi tekemään uusia myönnytyksiä pääsyyn Yhdysvaltojen sisäisille markkinoille. Edelleen on kuitenkin ratkaisematta monia kysymyksiä, joihin tekin jo viittasitte. Tarkoitan kabotaasia, eurooppalaisten lentoyhtiöiden sijoittautumisoikeutta, valvontaa ja omistajuutta koskevia sääntöjä ja kaikenlaisia muita rajoituksia, joita on yhä käytössä.

Siksi, tietäen, että toisen vaiheen neuvottelut alkavat hyvin pian – itse asiassa ensi kesänä – komission on välttämätöntä miettiä nyt hyvää neuvottelustrategiaa. Mitä haluamme tosiasiassa saavuttaa? Mitkä ovat ensisijaiset tavoitteemme? Kuinka voimme taivuttaa amerikkalaiset ottamaan uusia askelia? Missä voidaan yhä tehdä myönnytyksiä ilman, että meille on siitä haittaa? Arvoisa komission jäsen, minun ei tarvitse kertoa teille, että tausta on erittäin ongelmallinen. Ensi vuonna käydään presidentinvaalit. Yhdysvalloissa vallitsee kongressiinkin yltävä epäluulo sen suhteen, voidaanko ulkopuolisten sallia valvoa strategisia teollisuudenaloja kuten ilmailua. Amerikkalaiset ammattijärjestöt myös pelkäävät ulkomaisen osallistumisen myötä menettävänsä otteensa alaan pääasiassa siksi, että koetaan, että ne voivat menestyä ja koska oletetaan, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat paremmin organisoituja ja että ne pystyvät helposti valloittamaan merkittäviä osuuksia markkinoista. Lisäksi meillä on tietenkin edessä Euroopan parlamentin vaalit.

Lisäksi on tietysti otettava huomioon jo nyt olemassa olevat ongelmat. Viittaatte yhdysvaltalaisen kollegamme kongressiedustaja Oberstarin yritykseen antaa sopimuksen lukuisille osille toisenlainen tulkinta. Silti sekä minä esittelijänä että parlamentti näytämme sille tänä iltapäivänä vihreää valoa. Aiomme äänestää varauksetta sopimuksen puolesta. Tietenkin seuraamme valmisteluja hyvin tarkasti. Toivomme saavamme olla tiiviisti osallisina kuten olimme aikaisemmin. Luotamme siihen.

  Reinhard Rack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, parlamentti ja erityisesti ryhmäni PPE-DE äänestämme tänään suurella enemmistöllä tämän sopimuksen puolesta, sillä olemmehan loppujen lopuksi saavuttaneet hyvän välituloksen.

Se on tosin vain väliaikainen tulos. Sekä varapuheenjohtaja Barrot että esittelijä Saïd El Khadraoui ovat jo korostaneet sitä, että meillä on Open Sky -sopimuksen yhteydessä vielä ratkaistavana myös muita tärkeitä kysymyksiä. Niitä ovat muun muassa kabotaasia, sijoittautumisoikeutta ja omistusta ja monia muita seikkoja kuten tukia koskevat kysymykset.

Vaikka nyt on onnistuttu saamaan aikaan kohtalaisen hyvä välitulos, sopimus paljastaa joukon järjestelmäämme liittyviä heikkouksia. Niihinkin on täällä jo viitattu. Vastaisuudessa meidän on toimittava niin, että myös Euroopan parlamentilla – samalla tavoin kuin Yhdysvaltain kongressin kollegoilla, jotka – voisi väittää – ovat viime vuosisatoina anastaneet itselleen erilaisia oikeuksia – on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa myös tämän sopimuksen tärkeimpään sisältöön. Olemme tällä kertaa saavuttaneet jonkin verran tulosta järjestelmään liittyvän keinon avulla, kun toimme käsityksemme esiin ennen neuvoston kantaa. Sisältöön vaikuttamiseksi tarvitsemme kuitenkin vastaisuudessa parempia sääntöjä.

Haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja korostaa jälleen kerran seikkaa, joka myös on tärkeä lentoliikenteessä, erityisesti Yhdysvaltain ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä. Turvamääräykset ja turvatarkastukset ovat tärkeitä, jotta matkustajat voivat rauhallisin ja turvallisin mielin käyttää tätä tärkeää liikennevälinettä. Turvatoimia ei saa kuitenkaan pitää tekosyynä toimenpiteille, jotka vain aiheuttavat hankaluuksia matkustajille mutta eivät lisää heidän turvallisuuttaan. Siksi sanon ties kuinka monennen kerran: nesteiden mukana kuljettamista koskevia säännöksiä on muutettava!

  Brian Simpson, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin pyytää anteeksi teiltä, komission varapuheenjohtajalta ja arvoisilta jäseniltä, koska minun on heti puheenvuoroni jälkeen poistuttava parlamentista. Syynä on eräs haastattelu. Ei ole tapaistani tehdä näin, ja pyydän anteeksi, etten voi jäädä keskustelun loppuun saakka.

Haluaisin kiittää kollegaani Saïd El Khadraouita hänen laatimastaan mietinnöstä ja varoittaa häntä, että hän saattaa mahdollisesti lyödä ennätykseni ja olla parlamentin historian kauimmin toiminut esittelijä, mikäli hän jatkaa tämän asian parissa! Olkaamme rehellisiä. Liitto, josta Euroopan unioni ja Yhdysvallat sopivat ensimmäisen siviili-ilmailua koskevan lentoliikennesopimuksen muodossa on järkiavioliitto, jossa EU on innokas sulhanen ja Yhdysvallat perin vastahakoinen morsian. Nyt, kun olemme täydellistämässä liittoa, huomaamme, että amerikkalainen morsian ei pidä EU-sulhastaan kovinkaan puoleensavetävänä. Hän kokee saaneensa sulhasesta irti parhaat palat heidän hääpäivänään eikä viitsi nyt panna liittoa täytäntöön, koska kongressiedustaja Oberstar seisoo parin yläpuolella haulikko valmiina.

Ilmailupolitiikassa on EU:n ja Yhdysvaltain välillä suuria eroja, enkä olisi hämmästynyt, jos kuulisin tulevien viikkojen ja kuukausien aikana, että neuvottelut toisen vaiheen sopimuksesta ovat katkenneet, koska Yhdysvallat ei halua edetä keskeisissä kysymyksissä. Pelkäänpä, että EU-sulhanen haluaa niin epätoivoisesti panna tämän liiton täytäntöön, että annamme kuitenkin taas periksi vastahakoiselle morsiamelle. Entä päästökauppajärjestelmä ja turvallisuus, joissa EU ja Yhdysvallat ovat aivan eri planeetoilta? Entä Yhdysvaltain lentoyhtiöiden omistajuus tai viidennen vapauden liikenneoikeuteen liittyvät vastavuoroisuudet? Entä matkustajaluettelot ja luvun 11 suoja? Kaikki nämä kysymykset jakavat meitä, ja vaikka tunnustan, että halukkuutta istua alas ja neuvotella on, meistä tuntuu aina, että se tapahtuu amerikkalaisten sanelemin ehdoin.

Toivon kaikille onnistumista ponnisteluissa, PSE-ryhmä äänestää sopimuksen puolesta. Toivon kuitenkin vilpittömästi, että neuvottelut ovat menestyksekkäät ja että lopputuloksena on tasapainoisempi, vastavuoroinen ja oikeudenmukainen sopimus. Epäilen kuitenkin, että Yhdysvaltain asenteiden vuoksi näin ei käy ja kysyn, johtaako tie, jolla parhaillaan olemme, tämän järkiavioliiton päättymiseen Las Vegas -tyyppiseen eroon.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toimin kollegani Sophia in 't Veldin sijaisena.

Luotan siihen, että toiset henkilöt tuntevat tämän sopimuksen yksityiskohdat. Koska olen parlamentin jäsen, joka edustaa Lontoota ja sen merkittävää Heathrowin lentoasemaa, minua todellakin kannustaa se seikka, että tämä sopimus tuo lisää kilpailuetuja matkustajille. Sikäli on hyvä, että sopimukseen on päästy.

Haluan käsitellä sopimuksen turvallisuusnäkökohtia. Saan mietinnöstä käsityksen, että sekakomitea vastaa suurelta osin tähän liittyvästä sääntelystä. Yhdyn mietintöön siinä, että pidän EU:n ja Yhdysvaltain ilmailuviranomaisten yhteistyötä myönteisenä. Kuten mietinnössä todetaan, turvamääräysten olisi kuitenkin perustuttava asianmukaiseen riskien arviointiin, eivätkä ne saisi olla liiallisia tai koordinoimattomia. EU:n ja Yhdysvaltain välillä tapahtuvan henkilötietojen vaihdon yhteydessä olisi kunnioitettava Euroopan ja Yhdysvaltain kansalaisten yksityisyyttä.

Parlamentin jäsenet ovat varmaankin tietoisia matkustajarekisteritietojen ympärillä käytävästä melkoisesta kiistasta. Euroopan parlamentti on tuonut hyvin voimallisesti esiin sen, että sillä ei ole ollut sopimuksen yhteydessä sellaista merkittävää roolia, jonka se olisi halunnut. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että suoja on uudessa sopimuksessa todellakin merkittävästi heikompi kuin aikaisemmissa sopimuksissa ja että uusi sopimus jättää avoimeksi useita kysymyksiä ja sisältää puutteita.

Vaikka komission jäsen Barrot oli tyytyväinen parlamentin tärkeään rooliin lentoliikennetoiminnan muita näkökohtia koskevan lainsäädännön nykyaikaistamisessa, meidän on valitettavasti tuotava esiin pettymyksemme siihen, ettemme ole onnistuneet antamaan haluamaamme panosta yksityisyyden ja henkilötietojen suojan takaamisessa. Matkustajarekisteritietoja koskevan sopimuksen mukaan tiedot säilytetään 15 vuotta, mikä on mielestäni kohtuutonta, ja sitähän emme mietinnönkään mukaan halua. Yhdysvalloilla on mahdollisuus päästä arkaluonteisiin tietoihin ja jopa käyttää niitä vähäisten rikosten tapauksissa, joissa ei ole kyse terrorismin torjunnasta.

Kaiken kaikkiaan suhtaudun tähän sopimukseen myönteisesti. Ikävä kyllä minun on todettava, että tämän mietinnön toiveissa siitä, että turvamääräysten arvioinnissa olisi otettava kunnolla huomioon se, vaikutetaanko niillä riskien torjuntaan, että ne eivät saisi olla kohtuuttomia ja että niillä olisi suojattava yksityisyyttä, ei matkustajarekisteritietojen vaihdon suhteen ole onnistuttu.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ette ollut ensimmäistä kertaa tekemisissä neuvottelukumppanin kanssa, joka – lievästi ilmaistuna – on erittäin vaikea, koska se lähtee edeltäkäsin ja kokemustensa perusteella nimenomaan siitä, että Eurooppa joka tapauksessa ja aina antaa periksi. Kun asiakirjaa lukee läpi, voi todeta, että Yhdysvallat on paljolti etulyöntiasemassa. Se, onko siinä jotain Euroopan unionin kannalta myönteistä, nähdään vasta myöhemmin. Sekakomitea on vasta mahdollisuus, se ei merkitse vielä onnistumista, etenkään, kun tulokset jo nyt asetetaan Yhdysvalloissa kyseenalaisiksi. Minä en näe vielä mitään tasapainoa ja hyvin vähän vaatimustemme huomioon ottamista. Edelläni puhuneen kollegan vertaus hieman omituisiin avioliittovalmisteluihin on tässä aivan osuva.

Lentoturvallisuus, ympäristönsuojelu ja omistusoikeudet ovat edelleen ajankohtaisia aiheita. Turvallisuuskysymyksissä emme ole vielä saavuttaneet sitä, mikä meidän pitää saavuttaa. Tietosuojaa koskevassa kysymyksessä – Euroopan kansalaisten suojaaminen ylimitoitetuilta toimenpiteiltä – emme ole vielä saavuttaneet sellaista tulosta, joka tarvitaan ja joka meidän pitää saada aikaan. Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että lentoliikenteellä on edelleen suunnaton vaikutus Kioton tavoitteen saavuttamatta jäämiseen.

Nykyisessä kasvuvauhdissa Eurooppa joutuu suuriin vaikeuksiin, ellei meillä ole Yhdysvaltojen kanssa yhteistä sopimusta. Sitä ei mielestäni ole tällä hetkellä lainkaan näköpiirissä. Näen korkeintaan ensimmäisiä askeleita. Euroopan on kuitenkin omaksuttava tässä neuvotteluprosessissa paljon vahvempi itseluottamus ja yksimielisyys, sillä se, mitä tähän mennessä on tapahtunut, antaa meille mahdollisuuksia.

Emme ole vielä niittäneet satoa, ja voin sanoa, että Euroopan parlamentti ja liikenne- ja matkailuvaliokunta tutkivat erittäin tarkastivat tulokset, jotka tämä yhteinen neuvottelukomitea aikanaan esittää.

  Georgios Toussas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, lentoliikennettä koskevan EU:n ulkopolitiikan ytimessä on avoimen lentoliikennealueen perustaminen Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välille. Tämä politiikka toimii täysin pääoman etujen mukaisesti. Sitä käytetään luomaan painostuksen ja uhkien avulla EU:n alueelle pari kolme monopoliasemassa olevaa lentoliikennetoimintaa hallitsevaa ryhmittymää. Ne myös voivat valita kansainvälisen lentoliikenteen, kun taas jäljelle jäävät lentoyhtiöt ovat luonteeltaan alueellisia, ja niiden toiminta rajoittuu jatkossa jäsenvaltioiden sisälle. Se voimakas ahdinko ja uhka, jota Alitalian, Olympic Airlinesin ja muiden lentoyhtiöiden työntekijät tätä nykyä kokevat, on tyypillinen nyt esiintyvä ilmiö. Konfliktit neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa olivat silminnähtäviä. Tuloksena oli tällainen sopimus ja hankauksesta oli merkkejä. Sitä osoittavat Airbusin ja Boeingin valtiontuet, Yhdysvaltain sisäisiä lentoja koskevan kabotaasin estäminen ja Yhdysvaltain hallituksen kieltäytyminen sallimasta sitä, että eurooppalaiset lentoliikenteen harjoittajat voisivat hankkia osuuksia yhdysvaltalaisista lentoyhtiöistä saatikka ostaa niitä.

Sopimus ilmentää EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kompromissien määrää. Tämä on kaikkea muuta kuin ihmisten tarpeisiin vastaamista; yritysostojen ja lentoyhtiöiden fuusioiden vuoksi sillä on keskittymistä kiihdyttävä vaikutus. Kaikilla näillä alueilla on yhä vakavia ongelmia henkilötietosuojan ja ympäristönsuojelun suhteen.

Näistä syistä äänestämme Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välistä lentoliikennesopimusta koskevaa ehdotusta vastaan.

  Luca Romagnoli, ITS-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vastavuoroisuus on tärkeä arvo ihmistenvälisissä suhteissa, ja sitäkin tärkeämpi se on valtioiden välisissä suhteissa, myös kaupallisissa suhteissa. Yritin todellakin tuoda esittää tarkistuksia Saïd El Khadraouin mietintöön, millä pyrin – tuloksetta – kiinnittämään valiokunnan kollegojen huomion muun muassa tähän seikkaan.

Aikana, jolloin liikenneyhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä ja jolloin lentoyhteydet avaavat aikaisemmin mahdottomilta tuntuneita matkustusmahdollisuuksia, valtioiden väliset lentoliikennesopimukset ovat selvästi tarpeellisia ja toivottavia. Se, mikä ei kuitenkaan ole selvää, on se, miksi me tässä mietinnössä – samoin kuin kaikissa muissakin Euroopan unionin toimissa – tunnumme olevan kyvyttömiä vaatimaan vastavuoroisuutta, mikä merkitsee myös samanarvoisia kilpailuolosuhteita. Meidän pitäisi keskustella kuin kansalaiset, erityisesti meidän parlamentin jäsenten, kun otetaan huomioon, että olemme ainoa EU:n toimielin, jolla on takanaan kansan suora mandaatti.

Siksi jos parlamentti haluaisi osoittaa itsenäistä kykyä suunnata muiden toimielinten politiikkaa, sen olisi näytettävä teoissaan ja – joskin rajoitetuissa – yhteispäätöksissään, että se ei ole Euroopan ulkopuolisten intressiryhmien huojutettavissa. Tämä pätee tänään kollega Saïd El Khadraouin mietintöön, joka muutoin on monissa suhteissa erinomainen. Haluankin tässä yhteydessä kiittää häntä hänen työstään. Mutta kuten monissa muissakin tapauksissa tässä mietinnössä ei pystytä ilmoittamaan selvästi, että mikäli kilpailun on tarkoitus olla vapaata, on ehdottomasti saatava aikaan tasaveroiset ehdot kabotaasin ja sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vaatimusten suhteen. Vastavuoroisuus ei päde myöskään turvallisuutta tai matkustajien oikeuksia koskevissa asioissa.

Lisäksi mietinnössä tunnustetaan, että ilmailualalla on useita kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Siksi en ymmärrä, miksi kollegani eivät tukeneet jättämääni tarkistusta, joka koski lentokoneiden sumuvanan sisältämiä yhdisteitä ja sitä, että nämä vaikutukset lentoliikenteen kasvaessa todennäköisesti lisääntyvät. Olin myös vaatinut ilmailun sisällyttämistä Euroopan päästökauppajärjestelmään.

Lopuksi totean, että kansainvälisen sosiaalilainsäädännön soveltamisessa eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset liikenteenharjoittajat eivät mielestäni ole tasavertaisessa asemassa, ja siten tässäkään suhteessa molemminpuolisia oikeuksia ei ole. Kaikki tämä oikeuttaa mielestäni äänestämään mietintöä vastaan.

  Georg Jarzembowski (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, haluaisin vielä kerran torjua kollegoideni Eva Lichtenbergerin ja Luca Romagnolin näkemykset. Tietenkään mitään oikeuksien täydellistä vastavuoroisuutta ei ole, mutta aikaisempaan verrattuna tämä on tasapainoinen sopimus. Siksi äänestämme sen puolesta! Jos olette sitä mieltä, että sopimus ei ole tasapuolinen, voitte hyvin äänestää sitä vastaan. Kuitenkin me ja esittelijä katsomme, että se on tasapainoinen ensimmäinen askel, ja olemme yksimielisiä siitä, että sen jälkeen on otettava toinen askel. Tuen luonnollisesti esittelijää hänen vaatimuksessaan – kuten Reinhard Rack jo sanoi – että meidän on päästävä nopeasti toiseen vaiheeseen.

Meidän olisi aivan yksinkertaisesti käytettävä hyväksemme sitä, mistä nyt on sovittu. Siksi kehotan Euroopan lentoyhtiöitä nyt myös käyttämään tämän sopimuksen mukaisia mahdollisuuksiaan harjoittaa omistus- ja valvontaoikeuksiaan, perustaa lisensiointitoimintoja, ryhtyä tuotemerkkien rakentamiseen ja osallistua osittain Yhdysvaltain hallituksen ohjelmaan. Niiden ei pitäisi odottaa toista vaihetta, vaan hyödyntää nyt ensimmäinen vaihe. Silloin voimme, kun pääsemme neuvottelujen toiseen vaiheeseen, jo hyötyä saamistamme kokemuksista ja todeta, mitä puutteita eurooppalaisten yhtiöiden oikeuksissa Yhdysvaltain markkinoilla vielä on.

Meidän on vedottava hallintoomme ja myös komissioon, jotta tämän sopimuksen mahdollisuudet käytettäisiin täysin hyväksi. On esimerkiksi sovittava pysyvästi kerralla toteutettavista turvatoimista. Tähän voidaan päästä sekakomitean ja hallinnon kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Voimme osoittaa kansalaisille, että tämä sopimus on kansalaisten kannalta hyödyllinen erityisesti siksi, että tarkastuksia lentokentillä ei enää tarvitse toistaa.

Kollegani ja minä kiitämme komissiota, jonka kanssa olemme tässä asiassa tehneet hyvää yhteistyötä. Meidän on kuitenkin myös pidettävä kiinni siitä, että toimimme hyvässä yhteistyössä myös toiseen vaiheen sopimuksesta neuvoteltaessa. Varoitan amerikkalaisia hyväksymästä edustaja Oberstarin esitystä, sillä jos he haluavat yksipuolisilla vaatimuksillaan vesittää tämän sopimuksen, reaktiostamme tulee jyrkkä. Kertokaamme siis amerikkalaisille, että olemme edelleenkin valmiita keskusteluihin myös kongressin ja Euroopan parlamentin kesken mutta että he eivät saa yksipuolisella tulkinnallaan mitätöidä sopimusta.

  Ulrich Stockmann (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin ensin kiittää esittelijää hänen selkeästä tilannekuvauksestaan ja kannanilmaisustaan.

Aluksi myönteiseen asiaan, jonka myös minua edeltänyt puhuja mainitsi. Yhdysvaltain ja Euroopan kesken tehdyn niin sanotun Open sky -sopimuksen myötä on nyt vihdoin mahdollisuus toteuttaa lentoreittejä Euroopan unionista Yhdysvaltain kautta kolmansiin maihin kuten Meksikoon tai Etelä-Amerikkaan. Lisäksi jokainen Euroopan unionin alueella toimiva lentoyhtiö voi lentää mistä tahansa paikasta EU:ta Yhdysvaltoihin, ja tämä voi tapahtua ilman hinta- ja kapasiteettirajoituksia. Olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa: nämä mahdollisuudet on hyödynnettävä.

Myös Yhdysvaltain lentoyhtiöihin investoimisen suhteen tällä sopimuksella saavutettiin etuja. Open sky -sopimuksella toteutuu siten ensimmäinen tärkeä askel kohti avoimen ilmailualueen luomista ilman rajoituksia kummallekaan osapuolelle. Voidaan siis luoda uusia järkeviä lentoyhteyksiä ja siten paljon uusia työpaikkoja.

Toisaalta tietenkin – tämä jo mainittiinkin – on tehtävä selväksi, että kyseessä on vasta ensimmäinen askel, eikä tätä voida pitää lopullisena sopimuksena. Odotamme komissiolta seuraavana askeleena neuvottelujen käymistä Yhdysvaltain kanssa avoimista kysymyksistä, joita ovat kabotaasi, sijoittautumisoikeus, omistus ja valtion tukia koskevat kysymykset. Komission jäsen jo teki hyvin selviksi konfliktien mahdollisuudet. Toivon kuitenkin, että transatlanttisen komitean työ etenee hyvin, jotta lopulta saamme Open sky -nimenkin arvoiset vastavuoroiset oikeudet.

Samaan aikaan komitean olisi edistettävä myös Yhdysvalloista lähtevien lentojen sisällyttämistä päästökauppaan, sillä tiedämme, ettemme – kuten kerroitte – saaneet ICAO:n kokouksessa aikaan kovinkaan paljon. Luonnollisesti komitean olisi tähdennettävä vaatimustamme, että pyrimme kerralla toteutettaviin turvatoimiin.

  Puhemies. – (EL) Hyvät kuulijat, haluaisin toivottaa tervetulleeksi Euroopan parlamentin uuden jäsenen Georgios Gerogioun ja antaa hänelle puheenvuoron.

  Georgios Georgiou (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, olen viime vuosina pannut merkille eurooppalaisten epätoivoisen pyrkimyksen saada allekirjoitetuksi lentoliikennesopimus Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka meidän puoleltamme siihen on ollut paljon halukkuutta, olen myös todennut amerikkalaisten vastahakoisuuden. Jos merkittävään sopimukseen on tarkoitus päästä, meidän olisi saatava eurooppalaiset tajuamaan se seikka, että heidän olisi oltava valmiita antamaan avoin sekki. Arvoisa puhemies, nämä sopimukset eivät kuitenkaan koske vain koneistoja, intressiryhmiä ja yrityksiä. Nämä sopimukset koskevat ihmisiä – ihmisiä, jotka matkustavat Euroopasta Yhdysvaltoihin. Näiden joukossa on myös kreikkalaisia, joita kohdellaan eri tavoin kuin muita eurooppalaisia. He voisivat kertoa paljon siitä, miten vaikeaa on saada Yhdysvaltain viisumi ja mitä heidän pitää esittää saapuessaan maahan. Heidät tarkastetaan ja tutkitaan ikään kuin he olisivat mahdollisia terroristeja. Varmasti ymmärrätte, että tämä on rasittavaa kreikkalaisille, jotka joka tapauksessa ovat osa Eurooppaa.

Arvoisa puhemies, jos nämä hallitusten tai parlamenttien kesken allekirjoitetut sopimukset eivät kosketa Euroopan asukkaiden ja kansalaisten sydäntä ja sisintä, niistä tulee poikkeuksellisen lyhytikäisiä ja täysin tuloksettomia. Haluaisin sisällyttää tämän ohjeisiimme, kun yritämme neuvotella uudelleen. Sopimusten olisi perustuttava tasa-arvoisuuteen, rehellisyyteen ja vastavuoroisuuteen.

  Jim Higgins (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, ensiksi haluan sanoa, että olen tyytyväinen sopimuksen periaatteeseen. Kun tämä Yhdysvaltain ja EU:n välinen sopimus saadaan lopullisesti neuvotelluksi, siitä tulee tärkeä ja historiallinen edistysaskel. EU:n lentoyhtiöille se merkitsee lisää Atlantin ylittäviä lentoja Yhdysvaltoihin. Sopimus on hyvä asia myös lentomatkustajien näkökulmasta: on enemmän lentoyhtiöitä ja enemmän kilpailua, ja hinnat laskevat. Olemme jo nähneet Euroopan sisällä sen myönteisen vaikutuksen, joka halpalentoyhtiöillä on ollut ilmailualaan: matkustajamäärät ovat lisääntyneet huikeasti.

Kiitän EU:n neuvottelijoita siitä, että he ovat jatkaneet menestyksekkäästi näitä kovin vaikeita neuvotteluja. Neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen, ja ne vaativat runsaasti kärsivällisyyttä ja diplomatiaa, mutta kun se joskus tapahtuu, toivottavasti lopputulos on ollut odotuksen arvoinen. Toivon vilpittömästi, että sopimukseen liittyvät vielä avoinna olevat ongelmat voidaan ratkaista.

Olen ongelmista yhtä mieltä kaikkien aikaisempien puhujien kanssa. Meidän on pureuduttava asiaan täysin ja varmistettava, että saamme aikaan tasapuolisen sopimuksen ja että lopulta liputamme Euroopan puolesta niin, että vaadimme ehdottomasti aina samaa kuin hekin. Katson, että Yhdysvaltain viranomaisten rajoitukset, joissa turvallisuussyihin vedoten vaaditaan henkilötietojen luovuttamista, ovat kohtuuttomia. Meidän on huolehdittava siitä, että tämä ei ole esteenä Yhdysvaltoihin matkustaville EU:n kansalaisille. Jos emme ratkaise tätä nimenomaista ongelmaa, siitä tulee suuri este.

Aion nyt olla hyvin rajoittunut ja nurkkakuntainen. Minulla on toisenlainen ongelma, se, että Irlannin ensimmäinen kansainvälinen lentokenttä oli Shannonin lentokenttä. Se oli pitkän aikaa portti Eurooppaan, mutta tämän sopimuksen myötä pakollinen pysähdys Shannonissa jää pois. Tämä heikentää Shannonin lentokentän elinkykyisyyttä, ja tällä on merkittäviä seurauksia Mid-Westin alueelle, joka on hyvin epäsuotuisassa asemassa olevaa seutua. Tämä ei kuitenkaan ole Euroopan vaan Irlannin hallituksen asia. Toistan, että loppujen lopuksi EU tarvitsee suuresti sopimusta, ja myös matkustajat tarvitsevat sopimusta – mutta ei mihin hintaan tahansa.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä. Aivan aluksi haluan sanoa vastauksena esittelijä Saïd El Khadraouille, että joka tapauksessa voidaan todeta, että ensimmäinen vaihe tuotti tasapainoisen sopimuksen. Yhdysvalloilta myös saatiin sitoumus toisen vaiheen neuvotteluihin. On olemassa myös velvoite aloittaa neuvottelut kahden kuukauden kuluessa väliaikaisesta soveltamisesta. Eurooppalainen osapuoli hyväksyi painostustoimenpiteet. On mahdollista perääntyä tiettyihin myönnytyksiin, jos toinen vaihe ei ole eurooppalaisten etujen mukainen. Tämä on todellakin hyvin tärkeä näkökohta.

Komissio on jo aloittanut jäsenvaltioiden kanssa erityisen neuvottelukomitean puitteissa keskustelun toisen vaiheen neuvottelustrategian määrittämiseksi. Georg Jarzembowskin tavoin totesitte, että on ehdottoman välttämätöntä määrittää hyvä neuvottelustrategia. Minä luonnollisesti aion tukea teitä ja parlamenttia siinä, niin että voimme todella käydä mahdollisimman tehokkaita neuvotteluja.

Tosiasia on, kuten Georg Jarzembowski sanoi, että nyt eurooppalaisille yrityksille on tarjolla mahdollisuuksia, joihin on tartuttava. Tämä sopimus tarjoaa enemmän palveluja ja alempia hintoja, se luo työpaikkoja ja on antanut meille mahdollisuuden alkaa koordinoida toimia, joilla voi olla vaikutusta matkustajiin. Näitä ovat turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ja – pidemmällä aikavälillä – kerralla toteutettavat turvatoimet sekä luonnollisesti ympäristökysymykset.

Haluan vastata Sarah Ludfordille ja sanoa, että matkustajarekisteri ei ole lentoliikennesopimuksen osa. Kaikkien matkustajarekisteriin liittyvien päätösten tai toimenpiteiden on oltava sopimuksen ehtojen mukaisia. Matkustajarekisteriasiaa on tarkasteltava sen yhteydessä, ja komission jäsen Frattini on tietoinen huolistanne tässä suhteessa. On totta, että olette korostaneet paljon turvallisuusongelmaa, ja on totta, että tähän vuoropuheluun on todellakin sitouduttava sopimuksen sekakomiteassa, jotta myönteisiä ratkaisuja voidaan saada aikaan. Molemmat sopimuspuolet työskentelevät sellaisen hyvän turvallisuustason saavuttamiseksi, että lentoliikenne ja matkustajat eivät siitä kärsi. Luonnollisesti liikenneturvallisuus- ja koordinointiryhmän on voitava tämän sopimuksen osalta tuottaa konkreettisia vastauksia huoliinne, joihin olen kiinnittänyt paljon huomiotani.

Haluaisin myös sanoa, että meillä todellakin näyttää olevan tässä kaksi ongelmaa, joihin pitäisi voida löytää joitakin parannuksia ja ratkaisuja: turvallisuusongelma ja ympäristöongelma. Ympäristöongelman suhteen toivomme tietenkin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta voimme vastata ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen. Lisäksi, kuten sanoin aikaisemmin ja nyt toistan, ICAO:n kokouksessa Montrealissa puolustimme kaikki yhdessä päästökauppajärjestelmää, menetelmää, jossa käytetään hyväksi markkinainstrumentteja ja joka vaikuttaa kaikkein tehokkaimmalta ratkaisulta. Tällä hetkellä olemme törmänneet Yhdysvaltojen ja joidenkin Aasian valtioiden vastustukseen. Mielestämme tämä ei kuitenkaan estä yhteistyötä. Tiedätte, että Clean Sky -hankkeessakin yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa etenee. Transatlanttisten lentojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi käynnistetty yhteinen AIRE-hanke (Atlantic Interoperability Initiative to Reduce Emissions) on erittäin kiinnostava idea. Se merkitsee uusia laskeutumismenettelyjä, jotka voivat auttaa meitä saavuttamaan parannusta hiilidioksidipäästöjen seurausten osalta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että on selvää, että meidän on onnistuttava toisessa vaiheessa. Euroopalta vaaditaan lujia ponnisteluja ja horjumatonta sitoutumista, jotta se onnistuisi tässä toisessa vaiheessa, joka on tietenkin erittäin tärkeä, koska sen tuloksena Avoin taivas -sopimus saataneen valmiiksi.

Voitte luottaa siihen, että parlamentti osallistuu tiiviisti neuvotteluihin. Niistä tulee varmaankin vaikeita mutta ne, kuten edellä sanoin, alkavat aikanaan. Mehän allekirjoitimme ensimmäisen osan sopimuksesta vain siksi, että siihen kuului tämä toinen vaihe. Joka tapauksessa haluan kiittää parlamenttia sen laajasta ja voimakkaasta tuesta. Me tarvitsemme sen tukea jälleen, jotta voimme päättää sopimuksen ja onnistua toisessa vaiheessa.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.00.