Puhemies . – (FR) Esityslistalla on seuraavana kuusi Sudania ja etenkin Afrikan unionin rauhanturvaajien murhaa koskevaa päätöslauselmaesitystä.(1)

  Marios Matsakis (ALDE), laatija.–(EN) Arvoisa puhemies, parlamentissa on toistuvasti käsitelty Darfurin vakavaa tilannetta, ja viimeisin päätöslauselma hyväksyttiin vasta tämän vuoden syyskuun puolivälissä. Uutiset, joiden mukaan syyskuun lopussa Etelä-Darfurissa tehtiin Afrikan unionin tukikohtaa vastaan tuhoisa isku, jossa sai surmansa kymmenen rauhanturvaajaa, kahdeksan muuta henkilökunnan jäsentä loukkaantui vakavasti, ja panttivangeiksi ilmeisesti otettiin sen lisäksi noin 40 henkeä, muistuttaa meitä armotta siitä, että ponnisteluistamme huolimatta on tehtävä vielä paljon rauhan ja vakauden turvaamiseksi tässä murheellisessa maailmankolkassa.

Meidän on tietenkin myös muistettava, että vähintään 200 000 ihmistä on saanut surmansa Darfurissa nelivuotisen konfliktin aikana ja että yli kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Syyskuun iskun Afrikan unionin rauhanturvaajia vastaan on pakotettava EU ja YK varmistamaan, että Darfurissa on riittävän suuri määrä rauhanturvaajia, joilla on riittävä koulutus, asianmukaiset ja riittävät varusteet ja että he saavat riittävää logistista ja muuta tarpeellista tukea suorittaakseen tehtävänsä turvallisesti ja tehokkaasti.

Kuten tässä tapauksessa on osoitettu, pelkkien heikosti koulutettujen ja huonosti varustettujen Afrikan unionin siviilien lähettämisestä erittäin vaarallisiin tilanteisiin ei ole hyötyä. Niin voidaan vähentää rahallisia kustannuksia, mutta ihmishenkiä menetetään enemmän. On erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö pohtii tilannetta pikaisesti uudelleen ja tekee uusia suunnitelmia.

Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä, meidän ei pidä unohtaa niitä 40 ihmistä, jotka ovat edelleen kateissa ja joiden uskotaan joutuneen panttivangiksi. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin saamaan selville, mitä heille on tapahtunut, ja auttaa heitä palaamaan turvallisesti omaistensa luo.

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Alain Hutchinson (PSE), laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, menetettyään kymmenen miestään Haskanitan hyökkäyksessä kenraali Martin Luther Agwai, joka johtaa Afrikan unionin operaatiota Darfurissa, teki todellisen hälytyksen korostaen, että hänen joukkonsa olivat heikosti varustettuja, heitä oli liian vähän, ja heidät voitiin voittaa hyvin nopeasti. Tähän saakka tilanne ei ole muuttunut, ja 29. syyskuuta tehdyn hyökkäyksen kaltaiset tapahtumat ovat edelleen mahdollisia. Kansainvälisen yhteisön ja etenkin Euroopan unionin on kuultava kenraalin hätähuuto. Euroopan unioni voisi varmasti vedota erittäin voimakkaasti kaikkien Euroopan unionin lupaamaa tukea antavien jäsenvaltioiden tehokkaaseen yhteistyöhön.

Kahden päivän kuluttua Libyassa on määrä käydä tärkeitä neuvotteluja Sudanin hallituksen ja erilaisten kapinallisjoukkojen välillä. Vieläkään ei tiedetä, osallistuuko tällä hetkellä Ranskassa maanpaossa elävä Abdel El-Nur, Sudanin vapautusarmeijan perustaja, näihin neuvotteluihin. Muista eri kapinallisjoukkojen edustajista ei itse asiassa tiedetä sen enempää, koska heidän lukumääränsä muuttuu päivittäin. Oli miten oli, meidän on joka tapauksessa asetettava etusijalle nämä neuvottelut, jotka saattavat johtaa tulitaukoon. Pyydämme siis jälleen Euroopan unionin viranomaisia tiedottamaan erittäin laajasti tämän tapaamisen suuresta merkityksestä ja Euroopan unionin aikeesta tukea kaikkia myönteisiä edistysaskelia, joihin se saattaa johtaa niin sotilaallisella tasolla kuin erityisen vaikeassa tilanteessa toimivien avustustyöntekijöiden työolojen parantamisen suhteen.

Haluan myös muistuttaa, että tähänastisten toimiensa vuoksi Khartumin hallituksella on valtava vastuu nykyisestä traagisesta tilanteesta, eikä vain siksi, että se on tukenut Janjaweed-joukkoja, jotka kylvävät kuolemaa ja kauhua mustan afrikkalaisväestön keskuudessa. Hallitus on myös jo kuukausien ajan kieltäytynyt ehdottomasti päästämästä länsimaisia joukkoja Sudaniin. Lisäksi hallitus ei päästä toimittajia ja ulkomaisia tarkkailijoita kaikkein levottomimmille alueille, vaikka he voisivat tehdä siellä työtä, joka edistäisi todella kansainvälisen yleisen mielipiteen aktivoitumista. Tämä aktivoituminen on selvästi tarpeen, jotta voisimme varmistaa, että Euroopassa jokainen kantaa vastuunsa torjuessamme ilmiötä, joka on tunnustettava selväksi kansanmurhaksi.

Toinen tärkeä näkökohta on se, että uudet eurooppalaiset joukot, joiden on määrä levittäytyä Itä-Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosiin, vaikeuttavat kapinallisten vapaata liikkumista rajojen yli sekä heidän tapaansa värvätä vapaaehtoisia tai vastentahtoisia taistelijoita pakolaisleireiltä tai kotiseudultaan siirtymään joutuneiden keskuudesta. Jotkin aseistetut ryhmät kiinnittävät tätä estettä ennakoiden huomionsa jo Darfurin toiselle puolelle, viereiselle Kordofanin alueelle, johon pääsee Haskanitan kautta. Tässäkin asiassa tuki, jota Euroopan unioni on ryhtynyt tarjoamaan, saattaa osoittautua erittäin hyödylliseksi mutta myös nopeasti erittäin riittämättömäksi.

Tehtävänämme on siis tehdä jatkossakin sitkeästi voitavamme sellaisten poliittisten ehtojen aikaansaamiseksi, joiden avulla Eurooppa voi puuttua tilanteeseen tehokkaasti. Olemme varmasti nähneet riittävästi väkivaltaa ja epätoivoa tässä maailmankolkassa. Sen lisäksi, että on jo menetetty satojatuhansia ihmishenkiä, Darfurin sosiaalinen verkko on myös tuhottu täysin, joten jälleenrakennuksesta tulee päivä päivältä vaikeampaa.

  Puhemies . – (FR) Tiedän hyvin, että tänä iltapäivänä meillä on hieman enemmän aikaa, mutta ei sentään pidä liioitella!

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), laatija.–(DE) Arvoisa puhemies, hyökkäys, johon päätöslauselma liittyy, kohdistui Sudanin tilanteen diplomaattista ratkaisemista vastaan. Asiayhteys on melko tärkeä, koska hyökkäys tehtiin hieman ennen sitä, kun Desmond Tutun oli määrä johtaa merkittäviä neuvotteluita Darfurissa. Näyttää ilmeiseltä, että hyökkäys oli harkitusti ajoitettu niin, että se estäisi diplomaattiseen ratkaisuun pyrkimisen, jota alueella niin kipeästi tarvitaan. Hyökkäystä seurasi tietenkin pitkällinen arvailu siitä, mikä kapinallisryhmä oli kymmenen Afrikan unionin rauhanturvaajan hengen vaatineen hyökkäyksen takana. Merkit näyttävät viittaavan siihen, että todennäköisin syyllinen on länsimielinen kapinallisryhmä.

Darfurin tilannetta käsiteltäessä on tärkeää välttää keskittymistä liian kapealle alalle ja muistaa sen sijaan, että siellä toimii paikallisten molempia osapuolia edustavien asevoimien lisäksi todella erilaisia sudanilaisia, tšadilaisia ja keskiafrikkalaisia kapinallisryhmiä.

Mielestäni on erittäin valaisevaa, että Euroopan unionin yritys vaikuttaa Darfurin konfliktiin Tšadin operaation kautta on tosiasiassa tällä hetkellä surkeassa tilassa. Aluksi puhuttiin EU:n joukkojen lähettämisestä paikalle. Itse asiassa ranskalaiset joukot, joilla oli hieman lisäjoukkoja, on lähetetty sinne EU:n lipun alla. En ole vielä saanut asianmukaisia tietoja joukkojen tosiasiallisesta toiminta-alueesta. Vaikka meille edelleen kerrotaan, että joukot ovat paikalla pääasiassa pakolaisten suojelemiseksi, useimmat pakolaiset ovat raja-alueella, jonne Tšadin hallitus ei nimenomaan halua EU:n joukkoja sijoitettavan. Ehkä komission jäsen voi jälleen auttaa antamalla tietoja.

Se, mitä EU tällä hetkellä tekee, ei todellakaan ole sitä, mitä nykyisen tilanteen laukaisemiseen tarvitaan. Meidän on ilmoitettava erittäin selvästi, että meidän pitäisi tukea juuri Desmond Tutun toivomaa diplomaattista ratkaisua.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), laatija.–(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Sudanista, joka on pinta-alaltaan Afrikan suurin valtio, piti itsenäistyttyään vuonna 1956 tulla koti kaikille, pohjoisen arabeille ja etelän mustille, muslimeille, kristityille ja animisteille.

Lähes 50 vuotta jatkunut sisällissota on kuitenkin vaatinut maassa vähintään kaksi miljoonaa uhria. Yli 4,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Darfurissa, jossa konflikti puhkesi vuoden 2003 alussa, on kuollut noin 200 000 ihmistä, ja lähes kaksi miljoona on ajettu pois kodeistaan. Tämä on seurausta kauheista taisteluista, puhdistuksista ja terrorista. Tämä on tällä hetkellä maailman traagisin humanitaarinen kriisi, jota nälkä ja veden puute pahentavat entisestään.

Näin ollen on oltava kiitollinen kaikille, jotka tekevät rauhanaloitteita tässä piinatussa maassa. Meidän pitäisi osoittaa tällaiset kiitokset Afrikan unionille, joka lähetti sinne 7 000 sotilaan rauhanturvajoukot. Viimeisin operaatioon kohdistunut hyökkäys, joka tehtiin Haskanitassa, herätti voimakkaita vastalauseita. Vähintään kymmenen sotilasta kuoli ja noin 50 katosi tai ryöstettiin. Tämä rikkoo selvästi olemassa olevia sopimuksia sekä Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmia. Haluan ilmaista myötätuntoni näiden ihmisten perheille.

Euroopan unionin edustajina meidän pitäisi vaatia, että syyllisiä rangaistaan ja että rauhanprosessia jatketaan. YK:n operaatioon tarkoitetuissa joukoissa ja Afrikan unionin joukoissa on yhteensä noin 20 000 uutta sotilasta. Heillä on kuitenkin oltava mahdollisuuksia rauhoittaa aseellinen konflikti ja auttaa vakauttamaan tämä Afrikan räjähdysaltis alue. Toivon, että Euroopan parlamentin päätös myöntää Saharov-palkinto sudanilaiselle asianajaja Salih Mahmoud Osmanille auttaa saamaan aikaan läpimurron Sudanin draamassa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija. –(ES) Arvoisa puhemies, haluan tietenkin yhtyä rauhanturvajoukkojen jäsenten murhan voimakkaaseen tuomitsemiseen.

Samanaikaisesti haluan kuitenkin muistaa myös kaikkia uhriksi joutuneita siviilejä ja niitä siviilejä, jotka ovat Darfurin tilanteen uhreja. Viittaan etenkin eräiden selvästi seksuaalissävytteisten hyökkäysten ja vakavien loukkausten raakuuteen sen suhteen, miten naisia käytetään hyväksi monilla rintamilla, myös seksuaalisesti.

Uskon, että tämä kaikki vaatii paitsi toimenpiteitä ja julistuksia myös luotettavia tutkimuksia, joita pitäisi tehdä sekä paikalla olevien ihmisten että kansainvälisen rikostuomioistuimen. Minä pidän sitä yhtenä tämän keskustelun perusluonteisista näkökohdista.

Toiseksi haluan myös huomauttaa, että meidän pitäisi kannattaa sitä, että tällä hetkellä Sudanin hallitus on myöntänyt luvan – antaakseni sille jonkinlaisen nimen – hyväksyä UNAMID-joukot, mutta samaan aikaan meidän pitäisi myös ottaa huomioon, että muulloin he ovat rikkoneet sitoumustaan ja lupaustaan, ja näin ollen meidän pitäisi olla jossain määrin varovaisia.

Uskon tietenkin, että vaatimusten esittämistä on jatkettava, ja kuten Tobias Pflüger sanoi, samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, että paikalle lähetetään Yhdistyneiden Kansakuntien laajalla mandaatilla varustettuja joukkoja, jotka eivät aja vain yhden valtion etuja.

Kolmanneksi uskon, että on myös välttämätöntä ja tarpeellista muistaa, että kaiken avun on oltava saatavilla tarpeen mukaan, olipa se poliittista, taloudellista tai teknistä, jotta voitaisiin suorittaa tehtävät, joita operaatiossa paikan päällä tarvitaan. Ei ole mahdollista lähettää kentälle operaatiota ilman takeita siitä, että se voi täyttää mandaattinsa vaatimukset.

Lopuksi haluan tehdä jälleen kerran erittäin merkittävän huomautuksen, mennen epäilemättä pidemmälle kuin päätöslauselma, jossa Sudanin hallitusta kehotetaan noudattamaan kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Luis Moreno-Ocampon vaatimuksia Ahmed Harounin, Sudanin humanitaaristen asiain ministerin, pidättämisestä erityisesti siksi, että hänet saataisiin vastuuseen kahden miljoonan ihmisen pakkosiirrosta Darfurissa. Näin käynnistetään kansainvälinen oikeudenkäynti, jonka olisi pitänyt alkaa jokin aika sitten.

  Jürgen Schröder (PPE-DE), laatija.–(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tosiasiat ovat tiedossa: Afrikan unionin rauhanturvajoukkojen kimppuun hyökättiin 30. syyskuuta. Kymmenen sotilasta kuoli, kahdeksan haavoittui vakavasti, ja 40 on edelleen kateissa.

Olin parlamenttimme valtuuskunnan kanssa Darfurissa heinäkuussa. Vierailumme aikana tapasimme AMIS:in (Afrikan unionin operaatio Sudanissa) edustajia. Kuten kuulimme eräiltä AMIS:in edustajilta, se oli ja on edelleen erittäin vaikea operaatio. Esimerkiksi yksi komentajista, nigerialainen kenraali, kertoi meille, että hän tunsi itsensä pikemmin papiksi kuin sotilaaksi. Hän kertoi, ettei voinut tehdä muuta kuin vedota ihmisiin, jotta nämä eivät tekisi pahoja tekoja. Hänellä ei ollut toimiin todellista mandaattia, joten on tuskin yllättävää, että kapinallisryhmät käyttivät tätä heikkoutta hyväkseen.

Lännessä ei keskitytä Afrikkaan kyllin ankarasti. Huomio, jota kiinnitämme Darfurin murhenäytelmään, ei ole suhteessa sen laajuuteen. On hyvä, että Afrikassa järjestetään sotilaallisia operaatioita, mutta vaarana on, että Afrikasta tulee tällaisten operaatioiden koealue. Kun EU johtaa Afrikassa operaatioita, sen joukoilla on oltava vahva mandaatti, asianmukaiset varusteet ja riittävän suuri miesvahvuus. Operaation keston on myös riiputtava sen tavoitteista.

Emme saa piiloutua muiden taakse vaan meidän on täytettävä omat velvollisuutemme. Tämä koskee AMIS:in rahoittamista ja tukea, joka vaihtelee logistiikasta ja sotilaallisista varusteista henkilöstöön. Tarvitsemme kuitenkin ennen kaikkea kaikilta poliittista tahtoa, ja minun mielestäni Darfurissa ja koko Sudanissa voidaan saada aikaan rauha vain yhteistyössä Kiinan kanssa.

  José Ribeiro e Castro, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, luen otteen lehdistöstä: ”Ramadan-paaston katkaisevan ilta-aterian jälkeen 29. syyskuuta noin 30 satojen sudanilaisten kapinallisten täyttämää ajoneuvoa kiisi Afrikan unionin rauhanturvaajien tukikohdan reuna-alueen läpi Haskanitan laitamilla. Haskanita on pieni kaupunki eteläisessä Darfurissa, läntisen Sudanin taistelujen repimässä maakunnassa, jossa surmansa on saanut vähintään 200 000 ja mahdollisesti jopa 300 000 ihmistä kapinan alkamisen jälkeen vuonna 2003.”

Noin sadan miehen yksiköt, joista suurin osa on nigerialaisia, torjui ensimmäisen hyökkäyksen ennen palaamistaan juoksuhautoihin ja jatkoi tulitusta koko yön, kunnes ammukset loppuivat. Sitten kymmenen miestä tapettiin. Vähintään 40 miestä pakeni pensaikkoon. Hyökkääjät ryöstivät tukikohta-alueen ennen kuin sudanilaiset joukot pelastivat henkiinjääneet. Viikkoa myöhemmin Haskanitan kaupunki tuhottiin. Kun YK arvioi vahingot, vain koulu ja moskeija olivat edelleen pystyssä. Noin 7 000 ihmisen uskotaan paenneen. 8. lokakuuta taistelut puhkesivat Muhajiriyan kaupungissa, jota hallitsee darfurilainen kapinallisryhmittymä. Joukoittain ihmisiä surmattiin.

Kukaan ei tiedä varmasti, keitä hyökkääjät olivat. Epäilykset kohdistuvat jopa Omar El Bashirin hallitukseen. Kyse saattaa kuitenkin olla kapinallisista. Tiedämme, että nämä tapahtumat jatkuvat, kunnes paikalle saadaan kansainvälisiä joukkoja, joilla on tehokkaat mandaatit ja välineet. Tämä on kaikkien tiedossa, ja on aika lopettaa tämä piiloleikki Khartumin hallituksen kanssa.

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, tätä kapinallisjoukkojen karmeaa hyökkäystä Haskanitassa, joka kohdistui Afrikan unionin operaatioon Sudanissa (AMIS), seurasi sarja muita hallituksen joukkojen kostoiskuja kaikkia sellaisia kyliä vastaan, joiden oletettiin suojelevan kapinallisia. Siviiliuhrien määrä oli valtava.

Meidän on ymmärrettävä, että Darfurin yhteisöjen ja kapinallisryhmien jakaminen ja tuhoaminen sopii hyvin Bashirin klikin kansanmurhastrategiaan Khartumissa, jotta rauhanneuvottelut, kuten ne, joiden on tarkoitus alkaa tänä viikonloppuna Libyassa, eivät edistyisi.

Karmea hyökkäys ja sitä seurannut väkivalta osoittavat myös Darfurin täysin afrikkalaisten joukkojen, kuten AMIS:in, perustavanlaatuiset puutteet. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että Afrikan unionin ja YK:n yhteinen operaatio Darfurissa (UNAMID), joka on tarkoitus käynnistää tammikuun alussa, on siihen mennessä täysin varustettu ja toimintakykyinen.

Tässä yhteydessä on todella järkyttävää, että Afrikan unionin komission puheenjohtaja Konaré on vaatinut täysin afrikkalaisia joukkoja ja jopa torjunut Uruguayn, Thaimaan ja Norjan tarjoamien yksiköiden integroimisen UNAMID:iin YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen vastaisesti jäljitellen näin Khartumin klikin toimia.

Järkyttävää on myös se, Euroopan unioni, Yhdysvallat ja muut rikkaat valtiot eivät ole tarjonneet pikaisesti täyttä tukeaan, jota niiden pitäisi antaa tämän operaation käynnistämiseksi. Ne eivät ole tarjonneet sille rahoitusta ilmakuljetuksiin tai muuta logistista ja sotilaallista kapasiteettia, jota se tarvitsee toimiakseen. Jopa Tšadin operaatio on viivästynyt hyvin paljon, ja sen piti olla ”kiireellinen”.

Lopuksi, Bashirille levitetään Lissabonissa punainen matto. Sitä ei ole tarkoitettu vain Mugabelle. Toivon, että Euroopan unionin viranomaiset, komissio ja puheenjohtajavaltio sekä jäsenvaltiot tarttuvat tilaisuuteen asettaa hänet vastakkain tämän valtavan vastuun kanssa, joka jonain päivänä tuo hänet Haagiin.

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta.–(SV) Ensinnäkin, muistamme poikia, veljiä ja omaisia, jotka ovat nyt AMIS:in joukkoihin kohdistuneen raa'an hyökkäyksen jälkeen kateissa. Nämä ihmiset menehtyivät yrittäessään auttaa lähimmäisiään naapurimaassa. Monet ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, raiskauksia, murhia ja äärimmäistä köyhyyttä. Kuinka monta kertaa olemme seisseet täällä keskustelemassa siitä? Kuinka monta kertaa olemme vaatineet, että hallitus tai joku muu ryhtyy toimenpiteisiin? Sallikaa minun muistuttaa, että hallitusten tärkein tehtävä on suojella siviiliväestön ihmisoikeuksia. Tämä hallitus ei ole koskaan koko uransa aikana pyrkinyt siihen tai yrittänyt tehdä sitä. Meidän on kuitenkin edelleen oltava kärsivällisiä turhautumisestamme huolimatta, koska voimme onnistua siinä vain tarjoamalla pitkäaikaista taloudellista ja poliittista tukea niille, jotka yrittävät ratkaista konfliktin. Meidän ei pidä täysin sivuuttaa omia taloudellisia etujamme. Joskus omat öljy-yhtiömme tukevat eräitä ryhmiä joko suoraan tai epäsuorasti. Meidän on käsiteltävä sitäkin. Hallituksella on valtava vastuu, ja meidän on asetettava lisää vaatimuksia. Olen täysin samaa mieltä kollegani Raül Romevan kanssa siitä, että kansainväliselle rikostuomioistuimelle on annettava täydet valtuudet ja oikeudet tutkia asiaa, jotta tämän hätää kärsivän maan asukkaat saavat aikanaan oikeutta. Kiitos.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, kun irlantilaiset sotilaat lähtevät Tšadiin suojelemaan naapurimaasta Sudanista saapuvia pakolaisia, tilanne muistuttaa minua jälleen kipeästi siitä, että Sudanin traaginen kansanmurha jatkuu päivä toisensa jälkeen, eikä loppua ole näkyvissä. Kiitän tätä esitystä väkivallan tuomitsemisesta sekä tuesta YK:n ja AU:n operaatioille Sudanissa. Esityksen mukaan ”meidän on osoitettava yhtenäisyyttä”. Vaikka hyväksyn ajatuksen, en tiedä, miten se voisi onnistua. YK:ssakin nimittäin on asiasta epäsuoria erimielisyyksiä.

Ponnistukset voivat tuottaa vain osittaisia tuloksia, kun Kiina, päättävä jäsen, pitää konfliktia yllä ja pitkittää sitä toimittamalla alueelle aseita. Meidän on jälleen kerran osoitettava sormella Kiinaa, Khartumin hallituksen pääasiallista tukijaa. Kiina vaihtaa kiinalaisia aseita sudanilaiseen öljyyn, eikä tarvitse olla ydinfyysikko ymmärtääkseen, että tämä on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla käynnissä olevaa konfliktia pidetään yllä.

Meidän ei pidä hyväksyä sitä, että Kiinan asevientipolitiikkaa verhoaa salaperäisyys. Peking ei julkista minkäänlaista tietoa ulkomaille siirrettävistä aseista eikä ole viimeisten kahdeksan vuoden aikana toimittanut mitään tietoja YK:n tavanomaisten aseiden rekisterille. Kiinasta vietyjen aseiden arvoksi arvioidaan yli kaksi miljardia dollaria vuodessa, joten heidän toimintansa vastuullisuus on kyseenalaistettava. Joitakin näistä aseista käytettiin hetki sitten kuvatussa iskussa.

Ellei tähän puutua, kärsimykset eivät koske vain Sudania. Kiinalaisia aseita löytyy Australiasta, Malesiasta, Thaimaasta ja Etelä-Afrikasta saakka. Burmaan ja Nepaliin lähetetään säännöllisesti aselähetyksiä. Lopuksi vetoankin siis parlamenttiin Kiinan tuomitsemiseksi siitä, että se hyväksyy toimillaan Sudanin kansanmurhan. Voimme hyvin kannattaa rauhaa ja YK:n roolia, mutta meidän on kannatettava niitä aktiivisesti. Muuten vaarana on, että edistämme omalta osaltamme Sudanin kansan kärsimyksiä.

  Koenraad Dillen, ITS-ryhmän puolesta.–(NL) Arvoisa puhemies, kymmenen Afrikan unionin rauhanturvajoukkojen sotilaan kuolema Darfurissa on tietenkin jälleen uusi traaginen tapaus. Parlamentti on jo monen vuoden ajan ilmaissut huolensa alueesta.

Pahoittelen kuitenkin sitä, että olemme jälleen kerran menettäneet tilaisuuden nostaa esiin Kiinan vastuu ja tuhoisa rooli konfliktissa, koska on jälleen sanottava, että Kiina, joka haluaa vaikutusvaltaa Afrikassa, esittää sodan runtelemassa Sudanissa haitallista roolia. Se tekee niin Darfurissa murhattujen uhrien kustannuksella ja nyt myös epäsuorasti, vuodattaen tilanteen vakauttamisessa auttavien sotilaiden verta.

Kiinalaiset ovat myötävaikuttaneet arveluttavilla sijoituksillaan valtavasti paikallisen hallinnon sotaponnistuksiin. Euroopan on vain ymmärrettävä, että mitä enemmän vaikutusvaltaa Kiina Afrikassa saa, sitä heikompi on oma länsimainen viestimme demokratiasta, vapaudesta ja hyvästä hallinnosta. Kiina on kuitenkin Euroopalle liian tärkeä kauppakumppani, ja puhe ihmisoikeuksista ja demokratiasta työnnetään liian usein taka-alalle, kun kuvaan astuu reaalipolitiikka.

  Colm Burke (PPE-DE).- (EN) Arvoisa puhemies, pahoittelen syvästi kymmenen tuntemattomien joukkojen surmaaman Afrikan unionin rauhanturvaajan kuolemaa 30. syyskuuta 2007 eteläisen Darfurin Haskanitassa. Vähintään kahdeksan muuta henkilökunnan jäsentä, jotka osallistuivat Afrikan unionin operaatioon Sudanissa (AMIS), loukkaantui myös vakavasti, ja lisäksi 40 henkilöä on edelleen kateissa. Kehotan Sudanin hallitusta tekemään täysimääräistä yhteistyötä iskun riippumattomien tutkijoiden kanssa ja saattamaan kaikki syylliset oikeuden eteen.

Nämä kuolemat muistuttavat meitä alueen turvallisuustilanteen vakavuudesta. Tällä hetkellä ei valitettavasti ole rauhaa, jota turvata, mutta siitä huolimatta on kansainvälisen yhteisön, myös YK:n ja Euroopan unionin, vastuulla yrittää auttaa tämän alueen turvaamisessa mahdollisimman pian, jotta tulevaisuudessa voitaisiin solmia rauha.

Euroopan unionin operaatiossa Tšadin, Keski-Afrikan tasavallan ja Darfurin rajalla on otettava myös huomioon kuolonuhrien mahdollisuus. Kukaan ei ole väittänyt, että tehtävä on helppo. On ratkaisevan tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot myöntävät aktiivisesti poliittista, rahallista, logistista ja teknistä tukea irlantilaisille, ranskalaisille, belgialaisille, puolalaisille ja muille joukoille, jotka muodostavat osan tätä operaatiota. Emme voi antaa joukkojemme olla huonosti varustettuja niin kuin ahdistettu AMIS. Jos lähetämme joukkomme epävakaaseen ympäristöön, meidän on annettava heille välineet, joiden avulla he voivat puolustaa itseään. Tämä EU:n operaatio saa vahvan voimankäyttömandaatin, jossa viitataan YK:n peruskirjan VII lukuun, ja joukkoja pitäisi rohkaista vetoamaan siihen. Rauhanturvaajan ammatti on yksi kaikkein jaloimmista ammateista, ja on traagista, kun rauhanturvaaja saa surmansa varjellessaan muiden henkeä.

Näin ollen meidän on edelleen painostettava konfliktin eri osapuolia...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE).- (PL) Darfurissa vuodesta 2003 jatkunut konflikti on tunnustettu aikamme suurimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi. 200 000 ihmistä on menehtynyt etnisten puhdistusten ja joukkovainojen seurauksena, ja kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä on lisäksi siirretty kodeistaan. Miljoonat pakolaiset elävät huomispäivän tapahtumien pelossa, ja heillä on apunaan vain 7 000:n huonosti varustetun Afrikan unionin rauhanturvaajan joukko, johon kohdistuu yhä enemmän verisiä hyökkäyksiä, kuten viime vuoden syyskuussa Haskanitassa tehty hyökkäys.

Alueen tilanne pahenee dramaattisesti, ja humanitaaristen rauhanjärjestöjen edustajia joutuu sieppausten uhriksi. Tässä tilanteessa on tärkeää toimia mahdollisimman nopeasti YK:n ja Afrikan unionin yhteisen operaation käynnistämiseksi. Nyt, kun Sudanin hallitus on hyväksynyt sen, sillä on myös oltava vahva mandaatti, joka antaa sille mahdollisuuden tarjota täysimittaista suojelua siviiliväestölle. Operaatiossa on oltava asianmukainen määrä sotilaita sekä varusteita ja varoja. Euroopan unionin, YK:n ja Afrikan unionin on tehtävä yhteisiä ponnistuksia Darfurin rauhanprosessin käynnistämiseksi uudelleen ja auttaakseen oikeudenmukaisen ja kestävän, kaikkien asianosaisten allekirjoittaman sopimuksen syntymisessä.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio yhtyy Euroopan parlamenttiin ja tuomitsee jyrkästi Afrikan unionin rauhanturvaajien surmaamisen Haskanitassa sekä muissa kuluneen vuoden aikana tapahtuneissa välikohtauksissa, ja tietenkin myös sen, että monet muut ovat edelleen kateissa.

Meidän ei pitäisi kuvitella, että edes suuremmat rauhanturvajoukot, joiden on tarkoitus ottaa hoidettavakseen tehtävät, joita tällä hetkellä hoitaa Afrikan unionin operaatio Sudanissa (AMIS), kykenevät puolustautumaan helposti varmistaakseen Euroopan komission ja monien muiden rahoittajien tukeman laajan humanitaarisen operaation toteutumisen ja turvatakseen rauhan, ellei ole rauhaa, jota turvata. Kysymys on tästä.

Tunnustamme sen, että Sudanin hallitus on hyväksynyt YK:n rauhanturvajoukkojen läsnäolon Sudanin maaperällä. Aiomme varmistaa yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa, että hallitus pitää sanansa. Kannatamme hallituksen aietta julistaa vihamielisyydet päättyneiksi, kun neuvottelut käynnistyvät Libyassa 27. lokakuuta, mutta hallituksen on mentävä pidemmälle. Euroopan komissio vaatii Sudanin hallitusta myös sitoutumaan mielekkäällä tavalla neuvotteluihin, joiden on tarkoitus johtaa oikeudenmukaiseen vallan ja vaurauden jakamiseen Darfurissa. Yhdymme koko Euroopan unioniin kehottamalla kapinallisliikkeitä julistamaan päättyneeksi surmaamisen ja ryöstelyn, joka tahraa heidän ajamansa asian. Kehotamme heitä myös osallistumaan täysimittaisesti neuvotteluihin Sirtessä.

Kuten tiedätte, tämän lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1778, joka hyväksyttiin 25. syyskuuta, antaa kansainvälisille, moniulotteisille joukoille mandaatin itäisen Tšadin ja Keski-Afrikan koillisosien vakauttamista ja näin ollen myös paikallisen siviiliväestön, pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneen väestön turvallisuuden takaamista varten sekä Sudanin tilanteen vakauttamista varten.

Tällä perusteella yleisten asioiden neuvosto ja ulkoasiainneuvosto päätti 15. lokakuuta lähettää tilapäiset ja moniulotteiset eurooppalaiset 3 000 miehen joukot, jota kutsumme EUFOR Tšadiksi, tukemaan ja täydentämään lyhyellä aikavälillä alueelle sijoitettavia YK:n joukkoja. Kun otetaan huomioon Darfurin kriisin alueellinen ulottuvuus, tämä uusi EUFOR Tšadin operaatio ja YK:n poliisioperaatio Sudanissa samanaikaisesti UNAMID:in kanssa on mielestäni ratkaiseva askel, joka edistää pysyvän ratkaisun löytämistä Darfurin konfliktiin, ja lopulta Tšadiin asettuneiden sudanilaisten pakolaisten vapaaehtoista paluuta. Voin kertoa teille, että juuri tällä hetkellä paikalla on irlantilainen kenraali, joka tutkii tilannetta ja sitä, mihin EUFOR-joukot pitäisi sijoittaa.

Palatakseni kuitenkin itse Sudanin kysymykseen, sallikaa minun sanoa, että uskomme vakaasti siihen, että Sudanin tulevaisuus riippuu vaurauden ja vallan jakamisesta, liittohallituksesta ja valtioliitosta. Hallitus ja kapinalliset sopivat asiasta Naivashassa tammikuussa 2005, kun allekirjoitettiin kokonaisvaltainen rauhansopimus, ja vuosikymmeniä pohjoisen ja etelän välillä kestänyt sisällissota päättyi. Kansainvälisen yhteisön on tuettava päättäväisesti tätä kokonaisvaltaista rauhansopimusta. Jos tämä sopimus pystytään pitämään voimassa, se on voimakas osoitus siitä, että samankaltaisia järjestelyitä voidaan varmasti laajentaa myös Darfuriin. Sopimus on tällä hetkellä kyllä vaikeuksissa, mutta nämä vaikeudet eivät välttämättä ole lopullisia.

Laajentamalla tukea myös Euroopan kehitysrahaston mukaisesti eteläisen Sudanin elpymistä ja jälleenrakentamista sekä koko maan oikeudenmukaista ja kestävää kehittämistä varten tuemme päättäväisesti kokonaisvaltaista rauhansopimusta. Tuemme myös EU:n Sudanin erityisedustajan ponnistuksia rauhan helpottamiseksi Darfurissa ja olemme yhdessä muiden rahoittajien kanssa valmiita varmistamaan, että taloudellinen hyvitys rauhasta seuraa Darfurin jälleenrakentamisen ja elpymisen muodossa aivan tuoreen rauhansopimuksen kannoilla.

Olemme sitä mieltä, että on kaikkien osapuolten – hallituksen, Darfurin kapinallisten, Afrikan sarven maiden ja kansainvälisen yhteisön – etujen mukaista, että Sudan pysyy yhtenäisenä. Miten pitkiä ja vaikeita ja aika ajoin lannistaviakin Sirten neuvotteluista tuleekin, meidän on mielestäni kannatettava Sudanin rauhaa järkkymättä. Tämän maan yhtenäisyys on ulottuvillamme.

  Puhemies . – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen äänestysten aikana. Ne ovatkin esityslistalla seuraavana.