Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2151(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0388/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0388/2007

Keskustelut :

PV 13/11/2007 - 23
CRE 13/11/2007 - 23

Äänestykset :

PV 14/11/2007 - 3.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0507

Puheenvuorot
Tiistai 13. marraskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

23. Maanjäristysten alueelliset vaikutukset (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Nikolaos Vakalisin aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö maanjäristysten alueellisista vaikutuksista (2007/2151(INI)) (A6-0388/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE), esittelijä.

– (EL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, naiset ja herrat, vaadin tätä mietintöä ymmärrettyäni seuraavan seikan:

vaikka maanjäristykset ovat tappaneet 1900-luvulla yli 1,5 miljoonaa ihmistä maailmassa ja vahingoittaneet monia muita, vaikka maanjäristykset ovat maailman toiseksi tappavin luonnonkatastrofi ja vaikka vuosina 2002–2007 maanjäristykset olivat neljänneksi yleisin luonnonkatastrofi jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa, me EU:ssa reagoimme tähän ongelmaan vain ajoittaisesti ja toisarvoisena ja ainoastaan muiden luonnonkatastrofien muodostamassa viitekehyksessä.

Tunnen nyt, että asia on korjattu ja olen tyytyväinen siihen, että mietintöni on hyväksytty aluekehitysvaliokunnassa ja että kaikki poliittiset ryhmät tukevat sitä. Euroopan parlamentin viesti on selvä: tulevaisuudessa meidän, EU:n, ei pidä emmekä voi käsitellä maanjäristyskysymystä epäsäännöllisesti ja toisarvoisena – meidän on keskityttävä siihen erityisenä, erillisenä ongelmana ja tutkittava sen kaikki yksilölliset näkökohdat ja osa-alueet.

Erityisesti mietinnössä pyydetään, että komissio toimisi ripeästi valmistellessaan tiedonannon, joka sisältää maanjäristysten riskienarvioinnin ja jossa tarkastellaan niiden estämistä, hallintaa ja avustus- ja jälleenrakennustoimenpiteitä. Toisin sanoen tiedonannon on vastattava tulvia koskevaa tiedonantoa. Euroopan parlamentti odottaa komission tutkivan vähintään vastaavan tiedonannon edellyttämällä tarkkuudella useita mietinnön sisältämiä ehdotuksia.

Ensiksi maanjäristyksiltä suojaavien toimenpiteiden toteuttamisen pitäisi tulevaisuudessa olla oleellinen ehto rakennerahastosta myönnettävälle, infrastruktuuriin kohdistetulle tuelle, ottaen huomioon erityisesti sen, että maanjäristykset vaarantavat niiden vaikutusten alaisten alueiden yleisen taloudellisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden. Maanjäristykset ovat ennen kaikkea uhka elämälle ja terveydelle, infrastruktuurille, työllisyydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja turismille.

Toiseksi meidän pitäisi edistää uusien rakennusten rakentamista sekä vanhojen rakennusten ja rakenteiden, mukaan lukien maanjäristyssääntöjen vastaisten monumenttien, konservointia ja uudistamista.

Kolmanneksi Euroopan komission pitäisi varmistaa, että yleisön tiedotukseen ja maanjäristysalan ammattilaisten kouluttamiseen ohjataan enemmän varoja.

Neljänneksi pitäisi kehittää eurooppalainen maanjäristystutkimuksen strategia. Tällaisen toiminnan sosiaalisten etujen lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös sen taloudelliset edut.

Viidenneksi EU:n pitäisi yhteistoimin luoda tekninen säännöstö, jolla varaudutaan vakaviin seismisiin suuronnettomuuksiin ja jossa painotetaan erityisesti ratkaisevan tärkeitä infrastruktuurin osia eli kuljetusalaa, energiaa, matkaviestintää ja terveydenhuoltoa.

Lopuksi Barnierin ehdotus pitäisi herättää henkiin. Myös Sarkozyn ja Karamanlisin ehdotusta Euroopan pelastuspalvelujoukoista pitäisi käsitellä edelleen komission lainsäädäntöehdotuksen puitteissa – ja korostan tässä sanaa lainsäädäntö.

Arvoisat puhemies ja komission jäsen, mietintö, jonka parlamentti huomenna hyväksyy, sisältää yksityiskohtaisia ehdotuksia. Me – sekä komissio että jäsenvaltiot – haluamme vastata niihin välittömästi ja toimia jokaisen osapuolen vastuun edellyttämällä tavalla.

Sallikaa minun päättää kiittämällä varjoesittelijöitä erinomaisesta yhteistyöstä ja myös kaikkiin puolueryhmiin kuuluvia kollegoitani, jotka ovat parantaneet alkuperäistä ehdotustani esittämällä kysymyksiä ja korjauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen−(EL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, komissio ja minä henkilökohtaisesti haluamme kiittää esittelijä Nikolaos Vakalista tästä äärimmäisen hyödyllisestä ja arvokkaasta mietinnöstä.

Maanjäristykset ovat vaikeita. Valmistelujen on oltava sopivat ja etukäteen on toteutettava riittäviä toimenpiteitä siten, että voimme selvitä kaikkein vakavimmista seurauksista.

Vuosi 2007 oli tärkeä, koska tällöin kehitettiin tapoja hoitaa luonnonkatastrofeja EU:n tasolla. Kreikan metsäpalojen vuoksi toteutetun, EU:n pelastuspalvelujärjestelmän suurimman yksittäisen liikekannallepanon lisäksi kaksi uutta lainsäädäntötointa hyväksyttiin pelastuspalvelun alalla: pelastuspalvelun rahoitusväline ja tarkistettu Euroopan pelastuspalvelumekanismi. Lisäksi kuten syyskuussa ilmoitettiin, ja seurauksena Euroopan parlamentin metsäpaloja ja tulvia koskevasta julkilausumasta, komissio tekee erityisaloitteen EU:n suuronnettomuusvalmiuden vahvistamiseksi.

Nopea ja tehokas reagointi hätätilanteissa on itsestään selvästi äärimmäisen tärkeätä, erityisesti sellaisten uhkien kuin maanjäristysten osalta, joita on lähes mahdotonta ennustaa. Kuitenkin ennalta ennustamattomien tapahtumien sattuessa tehokasta reagointia on tuettava sopivilla ehkäisevillä toimenpiteillä, kuten aikaiset varoitukset mahdollisten tuhojen rajoittamiseksi ja tilanteen hallintaanoton mahdollistamiseksi.

Tämän vuoksi komissio kehittää vuonna 2008 täyden aloitteen suuronnettomuuksien estämiseksi yleensä.

Reagoinnin ja ennaltaehkäisyn jälkeen kolmas taso suuronnettomuuksien, kuten maanjäristysten, hallinnassa on jälleenrakennus. Tämän osalta olen tyytyväinen parlamentin neuvostolle osoittamaan kehotukseen edistää solidaarisuusrahastoa koskevaa ehdotusta.

Pelastuspalvelun rahoitusväline tarjoaa pitkän aikavälin rahoitusviitekehyksen pelastuspalveluille, mukaan lukien maanjäristyksien vaatimille operaatioille. Uudella asetuksella lähes kaksinkertaistettiin käytössä olevat varat. Komissiolla on myös erityissuunnitelmia maanjäristyksiin liittyvissä asioissa toimimiseksi ja, kiitos Euroopan parlamentin vuoden 2006 talousarvioon myöntämän pääoman, komissio tukee jo STEP-hanketta. Tämä hanke toteutetaan Italian, Portugalin ja Saksan kumppanuusohjelmana ja sen tarkoituksena on kehittää siirrettävä arviointi- ja hallinnointiyksikkö maanjäristysten hallinnointiin. Komissio kannattaa esittelijä Nikolaos Vakalisin vaatimusta paremmasta koordinoinnista. Viime kesän tapahtumat osoittivat, että vaikka EU:n pelastuspalvelutoiminta oli vaikuttavaa, parannuksille on paljon sijaa. Barnierin mietinnössään esittämien ehdotusten perusteella komissio kehittää nyt valmiiksi muodostettuja pelastuspalveluyksikköjä, jotka koostuvat suuronnettomuuksien asiantuntijoista ja jotka voidaan saada toimintavalmiuteen välittömästi.

Lopuksi Nikolaos Vakalis korostaa kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Pelastuspalvelumekanismi mahdollistaa yhteistyön kolmansien maiden ja Euromed-ohjelman kanssa luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn, lieventämisen ja hallinnoinnin osalta ja on taas yksi hyvä esimerkki yhteistyöstä tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Lambert van Nistelrooij, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(NL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin kaikkein ensimmäiseksi onnitella Nikolaos Vakalista tämän mietinnön johdosta. Kreikkalaisena hän on perehtynyt aiheeseen, joka vaikuttaa myös hänen omaan alueeseensa ja kansalaisiinsa. Hän sai valmiiksi tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön hyvin lyhyessä ajassa, ja annan mietinnölle täyden tukeni.

Haluaisin tarkastella suuronnettomuuksien hallintaa ja ennaltaehkäisyä laajemmassa kontekstissa, nimittäin ilmastonmuutoksen puitteissa. Sateesta, rankkasateista, tulvista, kohoavista merenpinnoista ja niin edelleen tulee yhä yleisempiä ongelmia.

Tämän osalta ihmiset luonnollisesti kiinnittävät katseensa Euroopan unioniin. Osallistuin 31. lokakuuta ja 2. marraskuuta välisenä aikana New Yorkissa YK:n järjestämään keskustelutilaisuuteen, johon osallistui edustajia useista maanosista ja useilta alueilta. Myös he kiinnittävät katseensa Euroopan unioniin ja pyytävät meitä tekemään parhaamme ennaltaehkäisyn, ennaltaehkäisyohjelmien ja suuronnettomuuksien ehkäisyn osalta, ja toivovat meidän käyttävän asiantuntemustamme.

Mielestäni meidän on tosiaan tarjottava näitä asioita sekä innovaatioita ja solidaarisuutta globaalissa mittakaavassa. Kotimaani Alankomaat, on osittain merenpinnan alapuolella ja meillä on erityisosaamista, jota voimme käyttää tällä alalla. Olen siksi iloinen siitä, että voimme näyttää hyvää esimerkkiä Euroopan unionin useiden rahastojen suhteen.

Haluaisin uudistaa tukeni sille, mitä sanottiin tämän aamuisessa keskustelussa komission kanssa: solidaarisuusrahastomme on oltava joustavampi. Meillä on erittäin hyvä rahasto, hyvä esimerkki, mutta Eurooppa-neuvostolla on edelleen siihen liittyviä varauksia.

Lopuksi, arvoisa puhemies, Nikolaos Vakalisin mietinnöllä on erityisesti eurooppalainen ulottuvuus. Suuronnettomuudet ovat usein monikansallisia, ne eivät pysähdy rajoille, ja haluaisin siksi kehottaa komissiota esittelemään uusia aloitteita, joilla suojellaan ja tuetaan kansalaisiamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasile Dîncu, PSE-ryhmän puolesta.(RO) Arvoisat puhemies ja esittelijä, hyvä kollegat, maanjäristysten alueellisia vaikutuksia käsittelevä mietintö ei ollut helppo tehtävä, varsinkin, koska se tapahtui kuten maanjäristyksetkin: hyvin nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Tästä syystä haluaisin onnitella kollegaamme Nikolaos Vakalisia siitä, että hän onnistui toimimaan tämän laivan kapteenina.

Koska maanjäristyksillä ei ole aatteellista merkitystä, ryhmien välillä ei ollut mielipide-eroja. Meidän ainoa tehtävämme oli löytää käytännöllisiä toimintamuotoja täyttämään aukot lainsäädännössä ja luoda tehokkaita EU:n tasoisia reagointimekanismeja.

Nikolaos Vakilisin alkuperäisen aavistuksen mukaisesti totesimme tämän mietinnön tutkimusjakson aikana, että meillä on EU:n tasolla vakavia aukkoja maanjäristysvalmiuden alalla.

Meillä ei ole yhteistä toimintamekanismia maanjäristysten varalle. Monilta eurooppalaisilta valtioilta ja alueilta puuttuu kartat vaara-alueista. Monissa valtioissa ei ole asianmukaisia kansallisia lakeja. Sijoitamme hyvin vähän tutkimukseen. Meillä ei ole eurooppalaista seismisten uhkien tutkimusagendaa.

Esimerkiksi vakuutukset eivät kata seismisiä uhkia riittävästi tai lainkaan. Meillä ei ole väestön koulutusohjelmaa, vaikka meillä on Eurocode 8, johon kuuluu ohjeet suojelusta maanjäristysten varalta. Sitä ei kuitenkaan sovelleta kaupunkisuunnittelun sääntöihin uudisrakennusten osalta.

Lyhyesti sanottuna, teimme monia muita ehdotuksia. Nikolaos Vakalis mainitsi joitakin niistä. Ne meistä, jotka kuulumme Euroopan sosiaalidemokraattien puolueeseen, uudistimme kannatuksen Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamiselle kehottaen komissiota antaman tämän suuntaisen ehdotuksen. Ehdotimme keskitettyä eurooppalaista välinettä maanjäristyksistä aiheutuvien kriisien ehkäisemiseksi ja hallinnoimiseksi. Vaadimme korkeatasoista tutkimusta ja tutkimusohjelmaa, joka rahoitetaan EU:n tasolla.

Kaiken tämän osalta Nikolaos Vakalis toimi kuin täydellinen katalyytti, hän valmisteli erinomaisia yhteenvetoja kompromissitarkistuksiksi, kun me olimme laatimassa sanakirjan laajuista mietintöä. Tästä syystä uskon, että tämä mietintö on erinomaisen yhteistyön tulosta ja onnittelen kollegaani Nikolaos Vakalista ja kaikkia, jotka osallistuivat tämän mietinnön valmisteluun.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António dos SANTOS

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, onnittelut Nikolaos Vakalisille erinomaisesta työstä. Tässä mietinnössä korostetaan sitä tosiasiaa, että vaikka maanjäristyksillä on tuhoisa taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus seismisesti aktiivisilla seuduilla, niihin ei ole EU:ssa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Esittelijän mielestä – ja tämä on oikeutettua – tarvitsemme kiireisesti useita säännösluontoisia ja taloudellisia toimenpiteitä tämän surullisen tilanteen korjaamiseksi. Tällaisten toimenpiteiden tarkoituksena pitäisi olla aiheutuneen vahingon minimointi, nopean ja tehokkaan reagoinnin edistäminen sekä korvauksien toimittaminen alttiiksi joutuneille yksilöille ja yhteisöille.

Nikolaos Vakalis toteaa, että erityishuomiota pitäisi kiinnittää tutkimukseen. Olen samaa mieltä. Ei välttämättä tietenkään maanjäristysten ennakoimiseen liittyvään tutkimukseen, jolla on todistettu olevan rajoituksensa, vaan rakennusten tutkimiseen. Esimerkiksi vakaampiin, tukevampiin ja kevyempiin materiaaleihin pitäisi kiinnittää huomiota. Turvatoimet maan järinästä aiheutuvien sähköiskujen ja sähköpalojen estämiseksi ovat toinen ala, jolla tutkimus voi auttaa pelastamaan ihmishenkiä. Matkaviestinjärjestelmien kehittäminen siten, että ne eivät tukkeudu niin helposti maanjärjestystä seuraavassa paniikissa ja tutkimus, jolla kehitetään erityislaitteistoa uhrien löytämiseksi ja pelastamiseksi sortuneista rakennuksista on yksi ala, jolla tutkimus voi olla hyvin hyödyllistä ja palkitsevaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastiano (Nello) Musumeci, UEN-ryhmän puolesta.–(IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, uskoakseni maanjäristysten alueellisia vaikutuksia koskevassa päätöslauselmaesityksessä käsitellään ensimmäistä kertaa loogisesti ja yhdenmukaisesti seismisen haavoittuvuuden kysymystä Euroopan unionin eri osissa ja vastaavasti pelastuspalvelujen vastuuta. Sanonkin siksi esittelijälle: kiitos niille joille se kuuluu!

Tämä aihe kiehtoo minua ja on minulle myös henkilökohtainen, koska asun sillä Euroopan alueella, joka on suurimman seismisen uhan alainen ja vulkaanisesti aktiivisin, nimittäin Sisiliassa, Etna-vuoren juurella. Minulla oli hiljattain kunnia palvella Italian hallituksen hätätila-asioista käsittelevänä valtuutettuna tämän tulivuoren vakavan purkauksen aikana. Tunnen siten tämän ongelman hyvin ja tiedän myös kuinka jälkeen jäänyt Italia on uhkien ennakoimisen ja estämisen alalla, eikä siis tietenkään vain seismisten uhkien alalla.

Mutta myös EU on tällä rintamalla jäänyt jälkeen. Olen esimerkiksi jo vuosia kehottanut parlamenttia ja komissiota perustamaan Euroopan pelastuspalveluviraston, joka vastaisi jäsenvaltioiden hätäpalveluiden koordinoinnista ja loisi yhtenäisen politiikan ennaltaehkäisyn, ennakoimisen ja henkilökunnan ja vapaaehtoisten kouluttamisen varalle.

Tämänpäiväinen päätöslauselma näyttää vihdoin vievän meitä tähän suuntaan. Jos totta puhutaan, EU:lta kokonaisuutena puuttuu edelleen väestönsuojelun kulttuuri, joka on usein vain hyväntahoisten keskustelujen ja vaalilupausten aihe, vaikka vaakalaudalla on meidän jokaisen oikeus tuntea olomme turvalliseksi. Ennen kuin EU vaatii paikallisia toimijoita, maakuntia, kuntia ja alueita esittelemään konkreettisia esimerkkejä, sen pitäisi itse osoittaa, että se aikoo vihdoin kääntää uuden sivun, ja uskoakseni tämä päätöslauselma voisi muodostaa ensimmäisen kunnollisen askelen tähän suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, maanjäristyksiä ei voi estää, mutta kuolemantapausten ja tuhojen vähentämiseksi ja turvallisemman ympäristön mahdollistamiseksi voimme toteuttaa suojaavia toimenpiteitä.

Esittelijä ehdottaa useita järkeviä toimenpiteitä, joita en toista. Minun on kuitenkin lisäksi korostettava ennen maanjäristyksiä toteutettavien rakenteiden tarkastuksien ja vahvistamisen tärkeyttä sekä julkisissa että yksityisissä rakennuksissa, kuten tehtaissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan keskuksissa, eli paikoissa joissa ihmiset kokoontuvat suurin joukoin. Samaan aikaan meidän on suojattava ja laajennettava avoimia tiloja, jotta voimme majoittaa väestön vakavan maanjäristyksen jälkeen, koska maan arvo on lisännyt rakennustiheyttä.

Uudisrakentamisen osalta materiaalien laatu ja rakentajien luotettavuus on varmistettava, joskus suuremmat voitot syrjäyttävät ihmishengen turvaamisen, kuten olemme Kreikan maanjäristyksissä huomanneet. Erityisiä suojaavia toimia on aluksi toteutettava alueilla, jotka ovat maanjäristysherkimmät. Näitä ovat erityisesti tiuhaan rakennetut alueet, jotka ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti köyhiä ja joilla rakennuskanta on huonoa.

On oikein, että yhteisön pitäisi avustaa jälleenrakennuksessa. Nämä ovat kansalaisten rahoja. Hallituksen on myös pidettävä kiinni menetelmistä, jotka on mukautettu alueen maaperä- ja asutusolosuhteisiin parhaimman mahdollisen suojan ja asuinrakennusten kehittämisen varmistamiseksi maanjäristyksiä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Georgiou, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella kollegaani Nikolaos Vakalisia ja kiittää komission jäsentä Dimasia toivosta, jota hän tulevaisuuteemme antaa.

Voitte paeta tulta, hyvä puhemies, ja jos osaatte uida, pääsette pakoon tulvia. Maanjäristyksessä voitte ainoastaan toivoa jumalan olevan rinnallanne. Koska tämä liittyy meidän metafyysisiin päämääriimme ja toiveisiimme, olisi hyvä, jos EU olisi silloin rinnallamme. Joskus valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, koska olemme nähneet solidaarisuusrahaston toimineen ainoastaan yhdessä maanjäristystapauksessa, mutta tulva- ja tulipalotapauksissa se on osoittanut suurta halukkuutta. Ymmärrämme tietenkin, että sääntöjen mukaan tuhojen arvon pitää ylittää kolme miljardia, mutta sortuvat talot eivät ole Onassiksen tai Bill Gatesin, ne ovat köyhien koteja. Voimme siksi ohittaa säännöt. Koska Välimeren alue on usein kokenut sietämättömiä kärsimyksiä, jotka hipovat epäoikeudenmukaista fyysistä rangaistusta, me vaadimme, jos mahdollista, rakenteellisen kehitysrahaston, solidaarisuusrahaston (edellyttäen, että sen tiukkoja sääntöjä voidaan muuttaa), Euroopan aluekehitysrahaston ja myös pelastuspalvelurahaston aktivoimista. Tämä mahdollistaa elintärkeiden tutkimusohjelmien rahoittamisen ja tuhojen korjaamisen silloin, kun se on inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolf Berend (PPE-DE).- (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, naiset ja herrat, tämä kollegamme Nikolaos Vakalisin valmistelema erinomainen mietintö yhdistyy saumattomasti kolmeen parlamentin viime vuonna hyväksymään luonnonkatastrofeja käsittelevään mietintöön, ja on tärkeä lisä niihin, koska näissä aiemmissa mietinnöissä ei käsitelty maanjäristyksiä. Tiedämme kuitenkin, että useat valtiot ja alueet – erityisesti eteläisessä Euroopassa ja Välimeren alueella – kärsivät suuresta maanjäristysriskistä. Kannatan siksi esittelijän komissiolle esittämää vaatimusta tiedonannosta, jossa arvioidaan maanjäristysten aiheuttamat vaarat ja ehdotetaan tarpeelliseksi nähtyjä ehkäisy- ja seurantatoimia kuten tulvien osalta tehtiin.

Rahoituskysymys on tietenkin keskeinen ja solidaarisuusrahaston esittelijänä en voi ymmärtää miksi neuvosto edelleen viivyttelee, tai on itse asiassa hyllyttänyt solidaarisuusrahaston, jonka tämä parlamentti on jo vahvistanut. Tämän asian osalta tarvitaan välitöntä toimintaa sen varmistamiseksi, että tämä solidaarisuus- ja rahoitusväline on tulevaisuudessa käytettävissä siten, että luonnonkatastrofien – mukaan lukien maanjäristysten – aiheuttamat tuhot voidaan korjata nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti. Ilman joustavuutta, erityisesti aikatauluihin ja rahoituksen järjestämiseen liittyen, on menneisyydessä osoitettu, että maanjäristysten uhrien tarpeet on käytännössä jätetty huomiotta.

Meidän on otettava huomioon, kuten edellinen puhuja huomautti, että nykyistä solidaarisuusrahastoa on käytetty vain kerran maanjäristysuhrien auttamiseksi. Maanjäristykset ovat luonnonkatastrofeja siinä missä tulvat, metsäpalot ja myrskytkin. Suoran rahoituksen lisäksi on olemassa muita rahoituskeinoja, kuten alueellisia valtiontukia tai Euroopan investointirahaston lainoja, joita pitäisi myös käyttää. Tämä on ainoa keino varmistaa, että käytettävissä on asianmukaiset voimavarat maanjäristysten varalle. Mietintö on hyvä panos tähän prosessiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Wolfgang Bulfon (PSE).- (DE) Arvoisa puhemies, Friaulin alueella 30 vuotta sitten tapahtunut maanjäristys tappoi yli 3000 ihmistä, muistan sen edelleen elävästi. En koskaan unohda sitä sekunneissa aiheutunutta tuhoa ja taistelua aikaa vastaan, kun raunioista yritettiin pelastaa vahingoittuneita. Siksi olen erittäin tyytyväinen siitä, että Euroopan parlamentti käsittelee tätä tärkeää aihetta. Ilman pelastustyöntekijöiden – mukaan lukien naapurivaltioista tulleiden vapaaehtoisten – aulista sitoumusta tämänkaltaisesta maanjäristyksen aiheuttamasta suuronnettomuudesta on lähes mahdotonta selvitä, koska ainoastaan ripeästä toiminnasta on apua.

Tästä huolimatta EU:n puitteissa toteutuu edelleen hyvin vähän tutkimusta maanjäristysten riskeistä, eikä yhteistä mekanismia suuronnettomuuksissa toimimiseksi EU:n tasolla ole. Rajat ylittävään yhteistyöhön tarvitaan sitovat säännöt ja yhteistyötä avustusjärjestöjen kanssa on lisättävä. Olen tyytyväinen mietinnössä mainittuun ehdotukseen sisällyttää Eurocode 8 -ohjeet riskialttiiden valtioiden suunnittelusäännöksiin. Useimmissa Euroopan valtioissa ei nykyään ole oikeusperustaa huomattavien rakennusten rakenteiden arvioinnille, vaikka juuri näiden väestönsuojelun kannalta strategisen tärkeiden julkisten rakennusten sekä muun oleellisen infrastruktuurin olisi suuronnettomuuden sattuessa säilyttävä vahingoitta ja toiminnassa ja juuri ne tarvitsevat erityissuojaa. Alueellisiin ohjelmiin on siksi sisällytettävä keskeisenä osana tärkeiden rakennusten arviointi.

Lopuksi saanen käyttää hyväksi tämän tilaisuuden ja ilmaista kunnioitukseni sille jälleenrakennustyölle, jonka tällaisten suuronnettomuuksien uhrit ovat tehneet. He ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka heidän omien ponnistustensa vuoksi jopa täydellisen tuhon jälkeen on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Kiitänkin vilpittömästi esittelijää hänen työstään.

 
  
MPphoto
 
 

  Oldřich Vlasák (PPE-DE).- (CS) Hyvät naiset ja herrat, haluaisin aluksi muistuttaa mieliimme JohannWolfgangvon Goethen sanat siitä, että maanjäristyksen kanssa ei kannata väitellä. Tämä pitää paikkansa edelleen, vaikka nämä sanat ovat 150 vuotta vanhat. Kuten Nikolaos Vakalisin esittelemässä mietinnössä todetaan, meidän on opittava elämään maanjäristysten kanssa ja oltava täysin valmistautuneita niihin. Haluaisin kehua esittelijää siitä, että hän antaa käytännöllisiä ohjeita ja osoittaa meille tien eteenpäin.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö maanjäristykset ole tuhoisa ilmiö. Geofyysikkojen ja historioitsijoiden mukaan ihmiskunnan alkuajoista lähtien maanjäristykset ovat vaatineen 150 miljoonan ihmisen hengen. Yhteensä puolet ihmisväestöstä elää nykyään maanjäristysherkillä alueilla. Vaikka maanjäristyksillä ei Euroopassa aina ole tuhoisia seurauksia, meidän on silti suojauduttava niiltä. Maanjäristys, joka on voimakkuudeltaan Richterin asteikon tasolla viisi, voi olla vaarallinen, koska sen vaikutuksesta irtaimisto putoaa, katot romahtavat, rakennukset vahingoittuvat ja kaasu- ja vesihuoltojärjestelmät vahingoittuvat.

Henkilökohtaisesti uskon, että hiljattain toteutetut toimet maanjäristysten kielteisten vaikutusten poistamiseksi ovat oikeanlaisia. Niihin kuuluu: yhtenäisen hätänumeron käyttöönotto, yhtenäisesti toimivien hätäapujärjestelmien rakentaminen, kansainvälisen yhteistyön edistäminen ja pelastusvoimien välinen tietojen vaihto. Meidän on seurattava näiden toimien toteutusta vahvistamalla jatkuvasti naapurialueiden ja -valtioiden pelastusvoimien välistä yhteistyötä, kehittämällä väestönsuojeluasiantuntijoiden taitoja ja kykyjä, varmistamalla tietotekniikan laaja käyttö ja edistämällä koulutusta ja simulaatioita mahdollisten suuronnettomuuksien varalta.

Meidän ei pitäisi pyrkiä mahdottomaan, kuten yhteisten elinten perustamiseen tai lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Sen sijaan meidän pitäisi keskittyä olemassa olevan järjestelmän vikoihin. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, meidän on ymmärrettävä, että maanjäristykset ovat vain yksi luonnonkatastrofien muoto, kuten tulvat tulipalot ja kuivuus, ja luonnonkatastrofien aiheuttamaa ongelmaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena.

 
  
MPphoto
 
 

  Ljudmila Novak (PPE-DE).- (SL) Sanotaan, että hädässä ystävä tunnetaan. Alue, jolla voimakas tai jopa tuhoisa maanjäristys on tapahtunut, luonnollisesti tarvitsee nopeaa ja tehokasta apua Euroopan unionilta, erityisesti jos kyseessä oleva valtio ei itse kykene tarjoamaan täysimääräistä apua.

Ottaen huomioon maanjäristysten esiintymistiheyden, uhrien lukumäärät ja aineelliset vahingot Euroopassa, on hyvin epätodennäköistä, että solidaarisuusrahaston varoja jouduttaisiin käyttämään maanjäristysuhrien auttamiseen vain kerran. Tuhoisat tulipalot Kreikassa osoittivat, että EU ei ole riittävän hyvin järjestäytynyt toimiakseen tällaisten suuronnettomuuksien sattuessa.

Kannatan mietinnössä esitettyä sen osalta, että meidän pitäisi sijoittaa runsaammin tutkimukseen, joka koskee seismisten riskien seurantaa, ja tähän tarkoitukseen onkin jo osoitettu varoja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. On myös järkevää tehdä yhteistyötä sellaisten valtioiden kanssa, joilla on jo laajaa tietämystä ja asiantuntemusta tältä alalta.

Strateginen suunnitelma maanjäristystilanteissa toimimiseksi, nopea reagointi, koordinoitu pelastustoiminta ja rajatylittävä apu voivat pelastaa suuria määriä ihmishenkiä. Luonnollisesti edistyneet toimenpiteet voivat myös ehkäistä monia ongelmia. Kuka voisi kuvitella Brysselin ilman Grand Place -toria, Pariisin ilman Eiffelin tornia tai Lontoon ilman Buckinghamin palatsia? Jokaisella maalla ja alueella on omat jalokivensä ja kulttuuriperintönsä, joita sen on kaikin mahdollisin keinoin suojeltava maanjäristyksiä vastaan. Maanjäristyksen kestäviä rakennuksia koskevia standardeja on täydennettävä jatkuvasti erityisesti maanjäristysherkillä alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen.−(EL) Arvoisa puhemies, jälleen kerran haluaisin kiittää kaikkia tämän illan keskustelun puhujia erittäin myönteisestä osallistumisesta.

Komissio kannattaa maanjäristysten alueellisia vaikutuksia koskevan mietinnön hyväksymistä. Kansalaiset odottavat jäsenvaltioiden ja toimielinten toimivan tehokkaasti ja solidaarisuuden hengessä, kun suuronnettomuuksia tapahtuu. Ympäristötuhojen ja ihmisten aiheuttamien tuhojen estäminen edellyttää väestönsuojeluvoimavarojen ja -kykyjen vahvistamista ja kehittämistä paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Komissio on luottavainen sen suhteen, että parlamentti tulevaisuudessakin tukee tätä päämäärää.

Lopuksi sallikaa minun muistuttaa, hyvät naiset ja herrat, että marraskuun 22. ja 23. päivänä komissio järjestää toisen pelastuspalvelufooruminsa Brysselissä. Foorumiin osallistuu noin 500 väestönsuojelun alalla työskentelevää tai siitä muuten kiinnostunutta henkilöä. Osallistujilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja tavata muita, jotka ovat myös kiinnostuneet väestönsuojelusta ja työskentelevät samalla alalla. Kehotan siis kaikkia kollegoitani osallistumaan foorumiin ja tapaamaan väestönsuojeluyhteisöä.

Jälleen kerran, sallikaa minun onnitella teitä, Nikolaos Vakalis, tästä erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.(PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen.–(FR) Maankuoren liikkeet ilmenevät maanjäristysten lisäksi myös tulivuoren purkauksina. Lisäksi erityisesti maansiirtymät ja tsunamit voivat vakavoittaa näiden luonnonkatastrofien vaikutuksia.

Euroopan unionin reunimmaiset alueet, jotka kärsivät usein tämän laatuisista onnettomuuksista, ovat kehittäneet näiden ilmiöiden seuraamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja reagoimiseen liittyvää olennaista kokemusta.

Toivon, että komissio ja jäsenvaltiot rohkaisevat tieteellisten, teknologisten ja arkkitehtuuristen innovaatioiden huippuyksiköiden perustamista näiden luonnonkatastrofien vaikutuksista kärsiville alueille, erityisesti kaukaisimmille reuna-alueille.

Näiden rakenteiden kaksoistarkoitus olisi sekä varmistaa julkinen turvallisuus että mahdollistaa maankäytön kestävyys alueidenvälisen yhteistyön ja kyseessä olevien alueiden tutkimuslaitosten, pk-yritysten ja paikallisten viranomaisten verkostoitumisen avulla.

Haluaisin kiittää esittelijää esittämieni tarkistusten hyväksymisestä ja vakuutan tässä yhteydessä, että kannatan täysin hänen uudelleen esittämäänsä vaatimusta, jossa komissiota kehotetaan julkaisemaan mahdollisimman pian kunnianhimoinen ehdotus todellisten eurooppalaisten pelastuspalvelujoukkojen perustamisesta.

 
Päivitetty viimeksi: 11. marraskuuta 2008Oikeudellinen huomautus