Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen huippukokouksesta.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvosto on tyytyväinen, että Euroopan parlamentti on kiinnostunut vahvistamaan strategista kumppanuutta Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välillä. Olemme myös ilahtuneita parlamentin ottamasta aktiivisesta asemasta, kun se on kannustanut konkreettisiin sitoumuksiin kyseisellä alueella. Tämä toisi merkittäviä etuja molempien osapuolten kansalaisille.

Ensinnäkin haluaisin onnitella teitä EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen (Eurolat) perustamisesta. Kokouksella on keskeinen rooli molempien puolten kansalaisten tuomisessa yhteen. Eurolatin viime joulukuun istunnossa hyväksytyt päätöslauselmat olivat arvokas ja kannustava panos molempien osapuolten maiden valtioiden ja hallitusten päämiesten päämääriin huippukokouksessa, joka on määrä pitää ensi kuussa. Arvoisa puhemies, olemme myös ilahtuneita, että olette ilmaissut kiinnostuksenne osallistua toukokuussa järjestettävään EU–LAK-huippukokoukseen. Osallistumisenne jatkaa hyvää käytäntöä, joka aloitettiin huippukokouksessa Wienissä vuonna 2006.

Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka ja Karibian alueen maat ovat sopineet, että heidän Limassa pidettävässä huippukokoustapaamisessaan, jonka nimenä on ”Addressing our People's Priorities Together”, keskitytään kahteen pääasiaan. Ensimmäisenä ovat köyhyys, epätasa-arvoisuus ja syrjäytyminen: Nämä kolme asiaa ovat keskeisimpiä haasteita sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Toisena pääaiheena ovat ympäristö, ilmastonmuutos ja energia – nimenä on kestävä kehitys. Ensimmäisen aiheen, köyhyyden, epätasa-arvon ja syrjäytymisen, osalta haluaisin painottaa, että Euroopan unionille sosiaalinen yhteenkuuluvuus on erittäin tärkeää ja myös tavoite, joka on yhdenmukainen pitkäaikaisten eurooppalaisten perinteiden kanssa. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus merkitsee kaikkia kolmea, se merkitsee köyhyyden, epätasa-arvon ja syrjäytymisen torjumista. Näitä kolmea osatekijää on mahdotonta erottaa toisistaan. Olemme samaa mieltä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden kanssa siitä, että yhteistyötämme olisi lujitettava kaikilla mainituilla kolmella alueella. Tämän takia aiomme keskittää huomiomme seuraaviin aiheisiin: sosiaaliturva, veropolitiikka ja sen tehokkuus, tuottavat sijoitukset, jotta saadaan lisää ja parempia työpaikkoja, kaikenlaisen syrjinnän, seksuaalisen, etnisen, uskonnollisen tai muun, torjumiseen tähtäävä politiikka, perussosiaalipalvelujen ja sosiaaliturvaverkkojen parantaminen ja koulutuksen laatu.

Tärkeä näkökohta sosiaalisessa edistymisessä on sopivien työpaikkojen tarjoaminen. Kuten tiedätte, kaikki sopimukset Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden ja alueiden välillä sisältävät artikloja yhteistyöstä sosiaalipolitiikan alalla ja sitoumuksia kansainvälisen työjärjestön määrittämien, ensisijaisten työnormien kunnioittamisesta. Valmisteluissa Liman huippukokoukseen molemmat osapuolet ovat etsineet tapoja suosia kyseisen määritelmän mukaisia työpaikkoja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Samaan aikaan puheenjohtajavaltio Slovenia on korostanut, että on erittäin tärkeää sijoittaa koulutukseen, erityisesti perus- ja ammattiopetukseen, jos halutaan parantaa maiden kilpailukykyä sekä Euroopan unionissa että Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

Toisena tärkeänä aiheena tulevassa huippukokouksessa ovat kestävä kehitys ja ympäristö, ilmastonmuutos ja energia. Painotamme, että köyhyys liittyy läheisesti näihin kysymyksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa vakavasti talouksiimme, kasvuumme ja köyhyyden vähentämistä koskevaan politiikkaamme. Tiedämme jo, että haavoittuvaisimmat ryhmät kärsivät todennäköisesti eniten. Tiedämme sekä Euroopan unionissa että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa turvallisuusriskit, jotka ilmastonmuutos aiheuttaa. Tiedämme, että jos epäonnistumme toimissamme, seuraukset ovat paljon vakavammat kuin ehkäisevien toimenpiteiden kustannukset. Tämänhetkisissä keskusteluissa huippukokouksessa hyväksyttävästä julkilausumasta on aivan selvää, että meidän on yhdessä vastattava useisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Meidän molempien on muutettava kestämätöntä kehitystä ja kulutusta. On järjestettävä konkreettisia ja välittömiä toimenpiteitä metsien kestävään hoitoon ja luonnonvarojen käyttöön, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää, jotta voidaan kannustaa vähähiilidioksidipäästöiseen tuotantoon tehtäviin sijoituksiin ja jotta luonnon monimuotoisuus voidaan säilyttää vesivarojen hoidossa ja niin edelleen.

Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden on tietenkin asetettava tämän alan yhteistyö jatkossakin etusijalle Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa. Esittelyn lopuksi haluan kiittää teitä mielenkiinnostanne.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluan yhtyä ministerin kiitoksiin parlamentille siitä, että se otti Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen huippukokouksen esityslistalle täysistuntoonsa. Tästä tulee viides korkean tason tapaaminen alueidemme välillä siitä alkaen, kun strateginen kumppanuus aloitettiin Rion huippukokouksessa vuonna 1999.

Liman huippukokouksessa korostetaan erityisesti kahta aihetta: ensinnäkin köyhyyden, epätasa-arvon ja syrjäytymisen torjumista ja toiseksi ilmastonmuutosta ja energiaa. Huippukokouksen ilmapiiristä tulee erittäin innostava.

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue muuttuvat hyvin nopeasti. Ensimmäistä kertaa alueen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin viisi prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. Niinpä julkiset varat ovat kasvaneet, ja tämän ansiosta alue voi puuttua sosiaalisen epätasa-arvon riskeihin, jotka ovat edelleen merkittäviä. Ei saa unohtaa, että yli 200 miljoonaa ihmistä elää kyseisellä alueella edelleen köyhyydessä. Alueesta on tulossa myös kansainvälisesti yhä tärkeämpi maataloustuotteiden ja biopolttoaineiden tuottajana.

Tämä kehitys on osa poliittista kehystä, joka on jakautunut demokratian, edelleen yleisin järjestelmä alueella, ja jatkuvasti yleistyvän populismin välillä, kun joissakin tapauksissa toimeenpanovaltaa vahvistetaan parlamentarismin ja oikeuden ensisijaisuuden kustannuksella.

Kuten tiedätte, Eurooppa osallistuu toimintaan monilla tasoilla. Eurooppa on sitoutunut ratkaisemaan näitä rakenteellisia ongelmia kyseisellä alueella. Eurooppa on edelleen tärkein kehitysyhteistyön rahoittaja ja suurin ulkomainen työnantaja. Eurooppa on alueen toiseksi tärkein kauppakumppani ja johtava tekijä sijoituksissa, jotka ovat merkittävästi suuremmat kuin Kiinan tekemät sijoitukset. Chilen ja Meksikon kanssa tehdyillä yleisillä assosiaatiosopimuksillamme on vaikutettu merkittävästi kauppamme kasvuun siitä lähtien, kun sopimukset otettiin käyttöön. Olemme nyt neuvottelujen kolmannessa vaiheessa ja allekirjoittamassa assosiaatiosopimuksia Andien yhteisön ja Keski-Amerikan alueen kanssa. Allekirjoittamisen pitäisi tapahtua lähitulevaisuudessa. Työskentelemme edistääksemme ja tukeaksemme alueellista yhdentymistä ja kerromme vastaavista myönteisistä kokemuksistamme Euroopassa.

Olemme myös neuvottelemassa Mercosur-maiden kanssa mahdollisuuksista käynnistää toimet uudelleen nykytilanteessa. Allekirjoitimme äskettäin strategisen kumppanuussopimuksen Brasilian kanssa. Tämän pitäisi johtaa ensimmäisen yhteisen toimintasuunnitelman käynnistämiseen tämän vuoden loppuun mennessä. Karibian alue on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa alue, joka on neuvotellut menestyksekkäästi taloudellisen kumppanuussopimuksen unionin kanssa Cotonoun sopimuksen nojalla.

Tuemme tietenkin jatkossakin demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla kyseisellä alueella yhteistyöohjelmien avulla ja tarvittaessa ja niin pyydettäessä myös vaalitarkkailuvaltuuskuntien avulla.

Lopuksi esitän ensisijaiset tavoitteet huippukokoukselle ja lähitulevaisuudelle. On huomioitava sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja alueellisen yhdentymisen merkitys taloudelliselle ja poliittiselle vakaudelle. Näiden seikkojen on pysyttävä poliittisina painopisteinä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuudessa, samoin monenvälisyyden, sillä kyseisten kahden alueen arvot ovat hyvin samanlaiset. Euroopan unionin tärkein tavoite Liman huippukokouksessa on lujittaa nykyistä strategista kumppanuutta ja edistää sitä kahdella alalla, sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa ja kestävässä kehityksessä, jotka ovat erittäin tärkeitä suhteellemme alueen kanssa lähitulevaisuudessa.

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla Euroopan komissio on toteuttanut merkittäviä tuki- ja yhteistyöohjelmia alueen köyhyyden vähentämiseksi. Seuraaville kuudelle vuodelle myönnettävistä 2,6 miljoonasta eurosta yhteistyö- ja kehitysmäärärahoja käytetään 40 prosenttia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ongelmien ratkaisemiseen.

Haluamme tehdä alueen kanssa enemmän yhteistyötä vastataksemme ympäristön ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen haasteeseen. Komission aloitteesta ensimmäinen Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ministeritason vuoropuhelu ympäristöstä aloitettiin maaliskuussa 2008 johdantona Liman huippukokoukseen. Meidän on tartuttava meille avautuvaan mahdollisuuteen vahvistaa kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen välillä vallitsevaa suhdetta, vaikka monet Latinalaisen Amerikan maat eivät kiinnitä vielä juurikaan huomiota ilmastonmuutosongelmiin huolimatta niiden kielteisestä ja joskus tuhoisastakin vaikutuksesta kyseiseen alueeseen.

Euroopan unionin on painotettava tärkeää asemaansa alueen yhdentymisen edistämisessä ja alueen osien taloudellisen ja poliittisen vakauden yhdentymisen myönteistä vaikutusta.

Tämän tiedon haluan välittää parlamentille ja olen tietenkin kiinnostunut kuulemaan seuraavat puheenvuorot.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti haluaa huomenna hyväksyttävältä, kunnianhimoiselta päätöslauselmalta muutakin kuin pelkkiä puheita. Se haluaa, että siirrytään sanoista tekoihin, ja se tukee Liman esityslistaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen osalta ja ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjumisen osalta useilla toimenpiteillä.

Arvoisa puhemies, haluaisimme myös edetä järjestelyihin, joita tarvitaan assosiaatiosopimuksille – joihin meidän on luotettava ja uskottava – Mercosur-tulliliiton, Andien yhteisön ja Keski-Amerikan kanssa. Sopimukset olisi voitava tehdä mahdollisimman pian ja erityisesti tämän parlamenttikauden aikana, jotta parlamentti voi antaa pakollisen hyväksyntänsä.

Haluamme myös ilmaista solidaarisuutemme kaikille niille, jotka on siepattu Kolumbiassa, mukaan lukien tietenkin Ingrid Betancourt, ja pyytää jälleen näiden henkilöiden ehdotonta ja välitöntä vapauttamista.

Arvoisa puhemies, Latinalaisen Amerikan asukasluku on 600 miljoonaa, alue tuottaa 10 prosenttia maailman BKT:stä, siellä kasvaa 40 prosenttia planeetan kasvilajeista, ja siellä on poikkeuksellisen rikkaat inhimilliset voimavarat.

EU:lle Latinalainen Amerikka ei ole kuitenkaan pelkkä markkina-alue, vaan maanosa, jonka kanssa meillä on yhteistä historiaa ja yhteisiä arvoja, jotka ovat selvästikin vahvistumassa, joskaan eivät ongelmitta ja kaikkialla. Näitä arvoja ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaate.

Tämän viestin haluamme välittää Euroopan parlamentista ja toistamme sen Eurolat-kokouksessa Limassa ensi viikolla: haluamme nähdä, miten alueellinen strateginen yhdentyminen luodaan ja miten se perustuu arvoille. Tällöin kaksi aluetta yhdistyy strategisesti ja saa hengen.

Arvoisa puhemies, mielestäni tämä on erinomainen tilaisuus pyytää neuvoston puheenjohtajaa ja komissiota tekemään parhaansa. Euroopan parlamentti tosiaankin huolehtii, että Liman huippukokouksesta tulee valtaisa menestys, ja teillä, arvoisa puhemies, on tilaisuus välittää parlamentin puolesta selkeä ja täsmällinen viesti EU:n uudesta sitoumuksesta Latinalaiseen Amerikkaan.

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa tyhjä sali, hyvät naiset ja herrat, toukokuun 16.–17. päivänä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden valtioiden ja hallitusten päämiehet tapaavat Limassa. Tällöin heillä on tilaisuus historialliseen läpimurtoon kahden alueen, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan, välisessä vuoropuhelussa ja uuden ulottuvuuden kehittämisessä kahden maanosamme välisiin suhteisiin.

Kolmannes Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioista on Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maita. Jo tuo luku yksinään osoittaa eurooppalaisille, että transatlanttiset suhteet tarkoittavat muutakin kuin vain Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita. Transatlanttiset suhteet tarkoittavat ennen kaikkea Eurooppaa ja Latinalaista Amerikkaa! Lähes kaikissa tärkeissä kysymyksissä, joista keskustelemme parlamentissa, Latinalaisen Amerikan maiden mielipiteet sopivat yhteen Euroopan unionin kantojen kanssa.

Päätöslauselmassamme puhumme käsityksistämme sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, ja kaikki Latinalaisen Amerikan hallitukset, olivatpa ne oikeistolaisia tai vasemmistolaisia, ovat kokonaisuudessaan samaa mieltä näistä käsityksistä. Puhumme toimenpiteistä, jotka ovat olennaisia ympäristön ja ilmaston suojelemisessa, ja myös Latinalainen Amerikka yhtyy niihin laajalti. Haluan korostaa, että yhtäkään ilmastotavoitteista – ei yhtäkään – voida saavuttaa, jos Latinalainen Amerikka ei ole mukana kanssamme.

Kun puhumme kansainvälisten elinten uudistuksesta, Yhdistyneiden Kansakuntien uudistuksesta, turvallisuusneuvoston uudistuksesta, kun me eurooppalaiset puhumme monenvälisen politiikan olevan ratkaisu 2000-luvun ristiriitatilanteisiin, kaikki Latinalaisen Amerikan kumppanimme tukevat meitä varauksetta. Kun puhumme tarpeesta uudistaa rahoitusjärjestelmiä ja valvoa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, ei kukaan muu ymmärrä meitä paremmin kuin Latinalainen Amerikka. Puhukaa kenelle tahansa argentiinalaiselle poliitikolle, oikeiston tai vasemmiston edustajalle, ja he kertovat teille sen, millaisen sekasorron kansainvälinen rahoituspolitiikka voi aiheuttaa valtiossa!

Kun puhumme ruokakriisistä, kuten eilen, ja vähenevästä ruoan ja viljelymaiden määrästä biomassatuotannon tuloksena ja siitä, kuinka tämä on ympäristöpolitiikan seurausta, meidän olisi puhuttava brasilialaisille ja Latinalaisen Amerikan poliitikoille. Näihin ongelmiin keskitytään todella. Ruoan määrän jatkuva väheneminen aiheuttaa hintojen nousua ja iskee kovaa kuluttajiimme, mutta se iskee vielä kovemmin Latinalaisen Amerikan kuluttajiin. Mistään muualta kuin Latinalaisesta Amerikasta Eurooppa ei saa vahvempaa tukea ja vastakaikua ratkaistessamme nykyisiä ongelmia.

Viimeisimmässä huippukokouksessa Wienissä liittokansleri Schüssel, tuolloinen neuvoston puheenjohtaja, sanoi: ”Olipa hienoa, että kaikki keskustelivat toistensa kanssa!” Se on hienoa, mutta meillä ei ole varaa siihen, että Liman kokouksen tulokset jäisivät ainoastaan tähän. Meidän on päästävä todellisiin sopimuksiin Mercosurin, Andien yhteisön ja Keski-Amerikan maiden kanssa ja saatettava neuvottelut päätökseen.

En halua vaieta monista nykyisistä ongelmista, jotka on ratkaistava ja joihin on puututtava. Mitä teemme Kuuballe? Haluammeko säilyttää pakotteet vielä kauankin? EU:n jäsenvaltioiden laaja enemmistö haluaa poistaa hyödyttömät pakotteet. Tämä ei ole kuitenkaan kaikkien mielipide. On kiinnostavaa, että jotkut valtiot, jotka eivät halua poistaa pakotteita, ovat tällä hetkellä kuitenkin laajentamassa merkittävästi kauppasuhteitaan Kuuban kanssa. Tätä on vaikea selittää kenellekään ajan mittaan. Meidän on lopetettava tällainen politiikka. Meidän on muistettava, että muutoksen aikaansaaminen suhteita lähentämällä on aina parempi lähestymistapa kuin George W. Bushin puolustama eristäminen.

José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra on tietenkin oikeassa vaatiessaan FARCia vapauttamaan panttivangit. Kolumbian valtio on terrorismin panttivanki pahemmin kuin mikään muu valtio, ja Ingrid Betancourt ja kaikki muut panttivangit on vapautettava.

Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan väliset suhteet voisivat olla avain yhteistyöhön näiden kahden tärkeän alueen välillä. Maailman muuttaminen rauhallisemmaksi paikaksi, toimielinten sopeuttaminen 2000-luvun tarpeisiin, ympäristö- ja ruokaongelmien ratkaiseminen, paremman varainhoidon hallinnan kehittäminen: kaikki nämä asiat kuuluvat Liman esityslistalle. Ryhmäni mielestä on erittäin tärkeää kannustaa Euroopan parlamenttia nostamaan tämä politiikka paljon tärkeämpään asemaan tulevaisuudessa kuin mitä se aiemmin oli.

  Josu Ortuondo Larrea, ALDE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhteisö, jonka koko väestö Amerikan mantereella muistuttaa omaamme ja jolle voimme puhua sen omaa kieltä – muun muassa portugalia, ranskaa ja espanjaa – ansaitsee Euroopan toimielimiltä erityishuomion ja -kohtelun.

Historiallisten yhteyksien lisäksi meillä molemmilla on yhteiset kristilliset juuret, periaatteet, arvot ja monet kiinnostuksenkohteet, ja meidän onkin jatkettava kahden alueen välisen strategisen yhdentymisen käsittelyä. Yhdentymisestä on julistettu jo neljässä valtion ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa, jotka edelsivät Liman huippukokousta, josta tänään keskustelemme.

Voimme siis jatkaa sosiaalista, kulttuurista ja poliittista lähentymistä yhteiskuntiemme välillä myös kaupan, talouden ja turvallisuuden aloilla, ilmastonmuutosta torjuessamme ja kestävää kehitystä tukiessamme.

Minustakin meidän olisi annettava tälle yhdentymiselle täysi strateginen visio, joka seuraisi Meksikossa ja Chilessä annettuja visioita ja jonka olisi ohjattava mahdollisimman pian neuvotteluihin Mercosurin, Andien yhteisön ja Keski-Amerikan kanssa monikulttuuriseen näkemykseen perustuen, Näin voisimme luoda yleisen, alueiden välisen Eurolat-alueen WTO:n mallia mukaillen. Alueella ihmisillä olisi vapaa liikkuvuus, ja vapaalle liiketoiminnalliselle ja alueelliselle kaupalle annetaan mahdollisuudet.

Euroopan onkin osallistuttava Latinalaisen Amerikan tuotantoprosessien monipuolistamiseen ja nykyaikaistamiseen suunnitelmilla teknologian siirrosta ja valmiuksien kehittämisestä, luotava paras mahdollinen ympäristö sijoituksille oikeusvarmuuden vertailukelpoisissa puitteissa kohti Latinalaisen Amerikan yhdentymistä. Kaiken kohokohtana olisi köyhyyden, epätasa-arvon ja syrjäytymisen hävittäminen.

Meidän on käytettävä järkevästi yhteisön rahoitusvälineitä, jotka liittyvät kehitysyhteistyöhön ja demokratian ja ihmisarvojen edistämiseen, ja muita ohjelmia, jotka liittyvät koulutukseen, opetukseen, tieteelliseen ja tekniseen yhteistyöhön, terveyteen, siirtolaisuuteen ja niin edelleen.

Meidän olisi perustettava kahden alueen välinen solidaarisuusrahasto, konfliktinestokeskus, rahasto vuoropuheluun kannustamiseksi ja siirtolaisuuden valvontakeskus ja lisättävä Mercosur välittömästi parlamentaariseen Eurolat-edustajakokoukseen.

Tulevaisuus ei odota, arvoisa puhemies, ja Atlantin molempien rantojen yhdistäminen on lännen haaste globalisaatiossa ja 2000-luvulla.

  Inese Vaidere, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Hyvät naiset ja herrat, vaikka Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisiä suhteita voikin kuvata dynaamisiksi, yhteistyömahdollisuuksiamme ei käytetä missään läheskään niiden täydellä teholla. Nyt käytännön asioita: Latinalaisessa Amerikassa on yleisesti ottaen rikkaat energiavarat, mutta kysyntä on kasvamassa ja tarvitaan merkittäviä sijoituksia. On molemminpuolisesti edullista, että sijoituksillemme on samanlaiset mahdollisuudet eri Latinalaisen Amerikan maissa – mukaan lukien niissä, joissa on määrätty rajoituksia. Euroopan unionin olisi autettava omalta osaltaan uusiutuvaan energiaan liittyvän tekniikan alalla, sillä ilmastonmuutos on yhteinen huolenaiheemme. Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden todellisuudessa demokratian edut eivät kaikissa tapauksissa yllä kaikkialle yhteiskuntaan. Onkin hyvin tärkeää välittää eteenpäin kokemuksiamme demokraattisten elinten vahvistamisesta. Vakaa ja turvallinen alue, jonka sosioekonominen kehitys on kestävää, on etujemme mukainen. Siirtyminen rahoittajapolitiikasta tasa-arvoisten kumppanien väliseen yhteistyöhön on sekä tavoite että tulos, jota toivomme yhteiseltä työltämme. Kiitos.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluaisin muistuttaa parlamenttia siitä, että keskustelemme huippukokouksesta, jonka prosessi on epäilyttävä ja jonka tuloksia ei todellakaan voi ennustaa. Mielestäni kukaan ei epäile sitä, ettei olisi tärkeää parantaa suhteita maailman asutetuimpien ja kehitystasoltaan korkeiden alueiden, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan, välillä.

Tällä hetkellä ainakin aiempien huippukokousten tulosten perusteella on kuitenkin myös totta, että prosessissa on liikaa tuntemattomia tekijöitä. Puheista huolimatta on kuitenkin tosiasia, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisillä suhteilla ei ainakaan toistaiseksi ole saavutettu merkittävää menestystä alueellisessa yhdentymisessä tai köyhyyden vähentämisessä.

Tiedämme kaikki, ettei ole helppoa varmistaa erityisiä sopimuksia näin moninaisella foorumilla ja niin laajassa poliittisten näkemysten kirjossa kuin Liman huippukokouksessa. Kuitenkin tämän takia on mielestäni oleellista kiinnittää tarkasti huomiota alueen sosiaalisiin ja poliittisiin liikkeisiin, jotka saavat aikaan muutoksia entisissä enemmistöissä Amerikan mantereella. Haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni onnitellakseni presidentti Lugoa Paraguayssa saavutetuista tuloksista, jotka ovat esimerkki suunnanmuutoksista, jotka meidän on pantava merkille.

Myönnän suhtautuvani erittäin epäluuloisesti valtion päämiesten toukokuisen tapaamisen tuloksiin. Siellä toistetaan jo aiemmin tehdyt kolme sitoumusta eli köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen yhdentymisen ja kestävän kehityksen puolustaminen.

Olipa asia miten tahansa, uskon kuitenkin, että on tärkeää käyttää tämä tilaisuus hyväksi, eikä sitä saa jättää huomiotta, niin kuin aiemmin teimme. On kaksi olennaista seikkaa, joiden pitäisi mielestäni liittyä molempiin keskusteluihin ja niiden päätelmiin. Ensinnäkin meidän on muistettava, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisten sopimusten on oltava kattavia, kunnianhimoisia ja tasapainoisia, mutta kaikkein tärkeintä on, että niillä parannetaan ihmisoikeuksia, ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia, molemminpuolista kestävää kehitystä ja eriarvoisuuden vähentämistä. Toiseksi tämä tarkoittaa, että molempien alueiden väliset nykyiset epäsuhdat olisi otettava huomioon muistaen erityisen päämäärän: emme saa siirtyä liian lähelle sitä, minkä jotkut puolueet toivovat näkevänsä eli Euroopan tyylisen Amerikkojen vapaakauppa-alueen.

Haluaisin vedota huippukokoukseen myös siinä, että se ottaisi huomioon täällä parlamentissa äskettäin esitetyn pyynnön taistella naistenmurhia vastaan. Pidän tätä yhtenä maailman, mukaan lukien kyseisten alueiden, suurimmista haasteista nykyään.

Haluan vedota myös huippukokouksen järjestäjiin, tässä tapauksessa Perun viranomaisiin ja nimenomaan Liman viranomaisiin, että he antavat kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osallistua. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Enlazando Alternativas -kansalaisjärjestöt saavat tarvittavat tilat ja välineet järjestääkseen työskentelynsä ja keskustelunsa huippukokouksen puitteissa ja että he voivat tosiaankin aloittaa vuoropuhelun, jota on pyydetty useissa yhteyksissä.

Lopuksi haluan sanoa, että Kolumbiassa tarvitaan kiireellisesti merkittäviä toimenpiteitä ja joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiä toimia. Olen kuitenkin yksi niistä monista, joiden mielestä on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta aseelliselle konfliktille saataisiin neuvoteltua päätös. Jos näin ei tapahdu, pelkään, että ratkaisuun tai myönteisiin tuloksiin ei päästä varsinkaan niiden osalta, joiden vapauttamista pyydämme tänään, mutta ei myöskään niiden ihmisryhmien osalta, jotka ovat selvästi uhattuja ja vaarassa useista syistä, ei pelkästään sissijoukkojen takia.

  Willy Meyer Pleite, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, arvoisat komission jäsen ja ministeri, viidennen huippukokouksen esityslistassa keskitytään erityisesti keskusteluun sosiaalisesta syrjäytymisestä ja köyhyydestä.

Hyvät naiset ja herrat, tilanne on todellisuudessa se, että suosittu vastaus on kehittynyt nyt kaikkeen politiikkaan, joka on köyhdyttänyt yhtä maapallon rikkaimmista alueista.

Paraguayn kansan uusi kanta heidän valitessaan presidentiksi Fernando Lugon on selvä merkki uusliberalistisen, maanosaa köyhdyttäneen politiikan vastustamisesta.

EU:n onkin pantava tämä tosiasia merkille. Tämän takia EU:lla olisi meidän mielestämme oltava uusi kanta Kuuban tasavallasta uuden todellisuuden takia.

Arvoisa ministeri, kesäkuussa meidän on mahdollista lakkauttaa vanha erikoisaseman politiikka, jota EU on harjoittanut Kuuban tasavaltaa kohtaan. Kuuba on ollut koko maailmassa ainoa valtio, jota EU on pitänyt tässä erikoisasemassa.

Jäsenvaltioiden ja Kuuban kahdenvälisten suhteiden takia on nyt käynyt niin, että tätä asemaa ei enää ole olemassa. Se on tuhottu, ja meillä onkin hieno tilaisuus olla osa uutta todellisuutta, jonka Latinalainen Amerikka ja Karibian alue ovat nyt esitelleet.

Aiomme siis tukea yhteistä päätöslauselmaa. Uskoisin, että kaikki Euroopan parlamentin ryhmät ovat päässeet yhteisymmärrykseen tämän sopimuksen turvaamiseksi. Säilytämme epäilemättä kaksi tarkistusta. Toinen niistä koskee Kolumbiaa, sillä Yhdistyneiden Kansakuntien kannan mukaisesti meistäkin Kolumbian konflikti on ratkaistava sovitulla neuvottelulla, poliittisella neuvottelulla. Konfliktiin ei ole muuta ratkaisua. Mielipiteemme on myös, että kansalaisyhteiskunnan olisi oltava aktiivinen osallistuja vaihtoehtona valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokoukselle Limassa.

Mekin aiomme vedota Perun hallitukseen, jotta se tekee kaikkensa, että kansalaisyhteiskunnan Enlazando Alternativas -tapaamisten järjestäminen sallitaan. Näin saadaan tarvittavaa kritiikkiä ja vaihtoehtoja.

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen Barroso oli joitakin päiviä sitten myyntimatkalla Irlannissa. Hän pahoitteli, että presidentti Bush oli tavannut 16 eri neuvoston puheenjohtajaa kahdeksan vuotta kestäneellä kaudellaan, ja ylisti Lissabonin sopimusta, jossa säädetään yhteisestä puheenjohtajasta.

Seuraamme parhaillaan televisiokanavilta kilpailevien puolueiden ehdokkaiden kamppailua eri osavaltiossa, kunnes Yhdysvaltain presidentti valitaan. Miten me valitsemme puheenjohtajamme? Häntä ei valita! Ei ole vaalikampanjaa, jota voisi seurata televisiosta. Ei ole ehdokkaita ensimmäiselle kierrokselle, eikä henkilöitä, joita voisimme äänestää. Euroopassa jätämme 27 pääministerin tehtäväksi tavata suljettujen ovien takana ja valita poliitikon menneisyydestä: poliitikon, esimerkiksi Tony Blairin, jota ei enää voida valita hänen omassa maassaan, tai Itävallan entisen liittokanslerin, joka äänestettiin ulos tehtävästään Itävallassa ja joka saattaa olla kompromissiehdokas liittokansleri Merkelille, pääministeri Brownille ja presidentti Sarkozylle – he kolme ovat eurooppalaisia johtajia, jotka valitsevat puheenjohtajan meille kaikille.

He tapaavat yksityisesti suljettujen ovien takana ja nimittävät puheenjohtajan, joka meidän on lähetettävä Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Puheenjohtajamme, jota ei valita vaaleilla, menee Kiinaan ja Venäjälle ja arvostelee niiden demokratian puutetta. Tämä mies – tehtäväänhän ei suunnitella naista – saattaa saada seurakseen komission puheenjohtajan, jota häntäkään ei valita vaaleilla, ja ulkoasiainministerin, jonka valinnan hoitaa myös erittäin pätevä 20 pääministerin enemmistö 27 pääministeristä Lissabonin sopimuksen unionissa.

Demokratia syntyi Euroopassa, 2 500 vuotta sitten Kreikassa. Miten komission puheenjohtaja voi ylistää sopimusta, jossa kaikki täytäntöönpanotehtävistä vastaavat valitaan suljettujen ovien takana äänestystulosten sijasta? Liian usein valtiot lähettävät Brysseliin ne henkilöt, joista halutaan päästä kotona eroon.

Lissabonin sopimuksen demokratian puutteen sijaan meidän olisi pyrittävä demokratioiden Eurooppaan ja demokraattiseen Eurooppaan, jossa äänestäjät valitsevat kaikki ne henkilöt, jotka edustavat Euroopan kansalaisia neuvotteluissa muiden maiden kanssa.

Komission jäsen Barroso sanoi Corkissa, että Lissabonin sopimuksella EU tulee lähemmäs kansalaisiaan. Ei, asia ei ole näin! Sopimuksella poistetaan parlamentaarinen demokratia 49 uudelta alalta, ja sillä annetaan lainsäädäntö ja edustus henkilöille, joita emme voi äänestää tai valita. Meitä, valittuja, voidaan kuulla ulkopolitiikassa, mutta kenenkään ei tarvitse kuunnella meitä. Me, valitut, voimme lähettää ehdotuksia tarkistusten muodossa komissioon ei-valituille. Me, valitut, voimme äänestää komission jäsenen Barroson puolesta tai häntä vastaan, jos 20 pääministeriä 27:stä nimittää hänet uudelleen. Tällaista demokratian kaavaa meidän ei pitäisi esittää ei-demokraattiselle maailmalle.

Arvoisa puhemies, kiitos, että sain esittää kriittisiä ja rakentavia näkökantoja 29 vuoden ajan tässä edustajakokouksessa, joka on pienin paha EU:n toimielimistä. Tämä saattaa olla viimeinen keskusteluni komission ja neuvoston kanssa. Jätän paikkani 29 vuoden jälkeen seuraajalleni Hanne Dahlille, enkä ole enää parlamentin jäsen tulevalla parsakaudella toukokuussa. Näkemiin parsa, Elsassin viini, Münsterin juusto ja Strasbourgin ja Brysselin väliä matkustava hirviösirkus.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Tuleva Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välinen huippukokous on molempien alueiden ylempien virkamiesten viides tapaaminen. Huippukokouksen osallistujat keskittyvät tärkeimpiin tavoitteisiin, jotka vaativat erityishuomiota: köyhyyden, epätasa-arvon ja syrjinnän poistamiseen, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja energiaan.

Eurolatin varapuheenjohtajana haluaisin puhua ympäristöstä ja erityisesti vesikysymyksestä. Olen valmistellut työasiakirjan Liman kokousta varten. Analysoin siinä tämän tärkeän luonnonvaran nykytilaa Euroopan unionissa. Arvioin asiakirjassa myös Euroopan unionin Latinalaiseen Amerikkaan vesikysymyksissä antamaa apua selonteolla, jossa luetellaan useita hankkeita, joiden tarkoituksena on auttaa tällä alalla esimerkiksi veden jakelussa ja puhdistuksessa, yhdennetyssä valvonnassa, tutkimuksessa, luonnonkatastrofien tarkkailussa ja ehkäisemisessä.

Lopuksi korostan, että tässä kysymyksessä tarvitaan yleistä lähestymistapaa institutionaalisten ja lainsäädännöllisten muutosten ja innovointien kautta vesialalla. Puhtaan veden saatavuus ja sopivat ratkaisut jäteveden hävittämiseen ja puhdistamiseen ovat tärkeitä edellytyksiä kansanterveydelle.

  Peter Liese (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin tietenkin toivottaa Jens-Peter Bondelle henkilökohtaisesti kaikkea hyvää tulevaan. Mielestäni on kuitenkin sääli, että hän tunsi pakottavaa tarvetta toistaa tavalliset huomionsa toimielimistä tämän tärkeän Latinalaista Amerikkaa koskevan keskustelun aikana, koska Latinalainen Amerikka on aiheena itsessään tärkeä. Tämä ilmenee Martin Schulzin lainaamista luvuista. Kolmannes Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenistä tapaa Limassa. Meitä on yhteensä miljardi ihmistä, ja jos pääsemme sopimukseen, voimme vaikuttaa myönteisesti maailman kehitykseen. Globalisaatiossa ja edessämme olevissa haasteissa, erityisesti suhteissa Kiinaan ja moniin muihin maihin, on erittäin tärkeää, että Latinalainen Amerikka ja Eurooppa tekevät yhteistyötä.

Ilmastonmuutos on tärkeä aihe, ja päätöslauselmissa ollaan oikeassa siinä, että köyhät kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Puhun tässä kokemuksesta. Olen mukana pienen kansalaisjärjestön toiminnassa Keski-Amerikassa. Stan- ja Mitch-hurrikaanien ihmisille aiheuttamat kärsimykset ovat vain pientä esimakua siitä, mitä voimme odottaa, jos emme saa ilmastonmuutosta kuriin. On hyvä, että olemme samaa mieltä niin monesta asiasta.

Vielä on kuitenkin asioita, joista emme ole samaa mieltä. Täällä parlamentissa kannatimme suurella enemmistöllä lentoliikenteen lisäämistä päästökauppaan. Varapuheenjohtaja Barrot tietää tämän ja on esittänyt asiasta erittäin kriittisiä mielipiteitä. Muu maailma on yrittänyt estää tämän toimenpiteen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kautta, ja valitettavasti Latinalainen Amerikka on tässä mukana. Tästä olisi mielestäni keskusteltava Limassa. Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta yhdessä, myös Latinalaisen Amerikan maiden on otettava rakentava osa.

Lopuksi haluaisin sanoa muutaman sanan Kuubasta. Martin Schulz sanoi, ettei meidän pitäisi noudattaa samaa politiikkaa kuin George W. Bush, mutta niin emme ole koskaan tehneetkään. Emme ole koskaan käyttäneet sellaisia talouspakotteita – pakotteita, jotka vaikuttavat kuubalaisiin – joita Yhdysvallat on asettanut. Olemme aiemmin pitäneet ensisijaisena varmistaa, että kumppanimme, demokraattinen oppositio, on mukana vuoropuhelussa.

Oswaldo Payálle ja Damas de Blanco -liikkeelle on annettu Saharov-palkinto, emmekä voi yksinkertaisesti palata ”takaisin normaaliin”, jos Damas de Blanco ei vieläkään ole voinut vastaanottaa palkintoa ja jos, niin kuin viime viikonloppuna tapahtui, jotkut liikkeen jäsenistä on pidätetty uudelleen. Emme saa unohtaa kumppaneitamme vuoropuhelussa Kuuban kanssa.

  Luis Yañez-Barnuevo García (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluan ilmaista tukeni ryhmämme puheenjohtajalle ja tämän aiheen tiedottajalle Martin Schulzille. Mielestäni EU:n suhteet Latinalaisen Amerikan kanssa ovat tärkeimmät suhteemme, ja niissä ovat suurimmat tulevaisuudenmahdollisuutemme, kun otetaan huomioon niihin liittyvät ulottuvuudet, joista on jo puhuttu: yhteiset arvomme YK:n monenvälisessä järjestelmässä ja Latinalaisen Amerikan kehitys, jossa näkyvät talouden kasvu ja köyhyyden väheneminen.

Latinalaisen Amerikan maat ovat kaikki demokratioita, paitsi Kuuba. Liman huippukokous on hyvä tilaisuus muille 49 maalle vedota Kuuban viranomaisiin, jotta ne aloittaisivat rauhanomaisen siirtymisen kohti demokratiaa vuoropuhelun kautta. Huippukokous on myös hieno tilaisuus muodostaa aito, strateginen ja kestävä liitto.

Emme saa langeta tyypillisen eurooppalaisiin, romanttisiin houkutuksiin terrorismista tai järjestöistä, jotka FARCin tavoin ovat nykyään huumeita välittäviä sissiryhmiä eivätkä romanttisia puolisotilaallisia joukkoja 1970-luvulta, vaan meidän olisi vedottava myös näihin ryhmiin, jotta ne hylkäisivät väkivallan lopullisesti, yksipuolisesti ja ehdoitta.

  Renate Weber (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedän, että ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien pitäisi olla tärkeimpiä tavoitteita Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisessä suhteessa. Haluaisin kiinnittää huomionne Nicaraguan erityistilanteeseen. Vuonna 2006 terveydellisistä syistä tehtävä abortti hyväksyttiin. Nyt se on kuitenkin kielletty, ja tällä on ollut jo traagiset seurauksensa naisten terveyteen. Raiskauksen uhrit, esimerkiksi yhdeksänvuotias tyttö tai kaksitoistavuotias alaraajahalvaantunut tyttö, joutuivat käymään raskauden läpi, vaikka heidän henkensä olivat vaarassa.

Lisäksi juristit ja ihmisoikeuksien puolustajat joutuvat rikostutkintaan rikoksiin yllyttämisestä pelkästään siksi, että he uhmaavat tätä epäinhimillistä lainsäädäntöä tai puolustavat lääkäreitä. Tätä on mahdotonta hyväksyä, eikä Euroopan unioni saa vaieta asiasta.

Viime viikolla Euroopan neuvoston neuvoa-antava kokous antoi päätöslauselman turvalliseen ja lailliseen aborttiin pääsystä Euroopassa, mikä tarkoittaa, että välitämme naisista Euroopassa. Jos kuitenkin haluamme vakuuttaa kansalaisemme siitä, että todellakin arvostamme ihmisoikeuksia, meidän on osoitettava, ettemme ole kaksinaismoralistisia suhteissamme kumppaneihimme, joiden kanssa käymme sopimusneuvotteluja.

  Liam Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välinen kumppanuus on strategisesti erittäin tärkeä. 1960-luvusta lähtien Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue ovat solmineet tiiviitä poliittisia ja taloudellisia siteitä.

EU on tällä hetkellä merkittävin tukija kyseisissä maissa, ja EU on Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen toiseksi suurin kauppakumppani. Suuri osa EU:n tälle alueelle myöntämästä tuesta menee hankkeisiin, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja torjutaan köyhyyttä. Yhdessä poliittisina, demokraattisina eliminä työskentelemme molemminpuolisesti tärkeiden kysymysten parissa, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat aiheet: energia- ja ympäristökysymysten kasvavaan merkitykseen keskittyminen, mukaan lukien ilmastonmuutos EU:n Rion ryhmän kautta, yhteistyö monissa hankkeissa, joilla edistetään konfliktinratkaisua, oikeusvaltion periaatteita, demokratiaa, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksia, ja tiiviimpien korkeakouluopetusyhteyksien käyttöönotto ryhmittymiemme välillä.

Poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten yhdyssiteidemme on jatkettava vahvistumistaan. Kuitenkin olemme merkittävästi erilaisiakin. Uskon, että EU on tehnyt oikean päätöksen brasilialaisen naudanlihan tuonnista ja että kaiken Euroopan unioniin tulevaisuudessa tuotavan ruoan on täytettävä aina täsmälleen ne standardit, jotka ovat käytössä myös Euroopassa maatalous- ja elintarvikealoilla. Tasapuoliset toimintaedellytykset on mahdollistettava kaikkina aikoina EU:n tuontiruoalle – sen alkuperästä huolimatta – ja EU:ssa tuotetuille tuotteille asetettujen sääntöjen mukaisesti.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen maininnut jo toisessa yhteydessä sen, kuinka Euroopan on strategisesti tärkeää päättää erityisestä kumppanuudesta Latinalaisen Amerikan kanssa ja ottaa huomion, että meillä on selvästikin samat periaatteet, arvot, kulttuuri ja kiinnostuksenkohteet.

Jos pyritään unohtamaan päätöslauselman monet turhat kohdat, uskon, että tulevassa kokouksessa on korostettava, että on kyseisten kahden maanosan edun mukaista tehostaa puolivalmisteisten huipputeknologiatuotteiden kauppaa molempien kumppanien hyväksi ilman, että epätasa-arvoinen suhde hyödyttäisi loppujen lopuksi muita mahdollisia kauppakumppaneita.

Tällaisesta on uskoakseni hyötyä molemmille maanosille, mistä ansio kuuluu osittain Euroopan lähestymistavalle, jossa ymmärretään epäilemättä paremmin kestävää kehitystä kuin esimerkiksi Yhdysvaltain tai Kiinan lähestymistavoissa. Euroopan merkittävä kokemus sosiaalisesta organisoinnista ja kehityksestä voi tuoda kahdenväliseen kauppaan myös merkittävää lisäarvoa. Tämän takia onkin mielestäni tarpeen vahvistaa sitoumustamme EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välillä.

  Alojz Peterle (PPE-DE). – (SL) Limassa huhti- ja toukokuussa järjestettävien parlamenttien ja hallitusten tason tapahtumien on vahvistettava transatlanttisen yhteistyön eteläistä ulottuvuutta. Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin välisen strategisen kumppanuuden kehittymiselle on olennaista, että se tapahtuu taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti vakaassa tilanteessa. Tämän takia uskon, että on äärimmäisen tärkeää, että pyrimme ensisijaisesti kahteen tärkeimpään tavoitteeseen, vaikka meillä onkin useita päämääriämme täydentäviä tavoitteita. Ensinnäkin on pyrittävä tukemaan kestävää talouskasvua. Olen iloinen, että Latinalaisessa Amerikassa talouskasvu on jatkunut nyt jo useita vuosia. Toiseksi on vahvistettava alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä.

Uskoisin, että Latinalaisella Amerikalla on nyt edessään samat haasteet kuin Euroopan unionilla yhteisten menettelytapojen käyttöönoton alkuvuosina. Olenkin vakuuttunut, että Euroopan unionin kokemuksia voitaisiin soveltaa hyvin Etelä-Amerikan pyrkimyksiin saavuttaa uutta laatua alueelliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön, mukaan lukien uuteen dynamiikkaan pääsemiseen. Uskon, että dynamiikka on erittäin osuva sana – tiedämme, millaisia vaikeuksia Mercosurilla oli alussa ja on edelleen.

Hyvät naiset ja herrat, sain tilaisuuden nähdä Patagonian häviävät jäätiköt. Sama ilmiö tunnetaan hyvin myös Euroopan pohjoisosissa, ja uskon, että näiden jatkuvasti nopeutuvien tapahtumien ennustamaton kehityskulku ja/tai seuraukset vaativat enemmän yhteistyötä ja merkittävää solidaarisuutta. Toivon, että Liman huippukokouksessa kiinnitetään huomiota myös tällaisiin mahdollisiin tapauksiin.

  Manuel António dos Santos (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välinen yhteistyö on ollut menestystarina. Sillä on nyt oma erityinen kehyksensä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen puitteissa. Näin yhteistyöhön saadaan tuoreita virikkeitä ja kannustimia. Kutsuisin tätä Latinalaisen Amerikan parlamenttien jäsenten ja tämän parlamentin jäsenten yhdentymisen ensimmäiseksi vaiheeksi. Toivon, että me Euroopan parlamentissa kannamme vastuumme ja hyväksymme kyseessä olevan yhteisen julkilausuman, jotta sitä voidaan käyttää etenemissuunnitelmana valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa.

Minulla ei ole paljon aikaa antaa perusteluja, minkä takia tuen poliittisen ryhmäni puheenjohtajan, Martin Schulzin, sanomaa. Vaikka olenkin täysin samaa mieltä hänen kanssaan, huomautan muutamasta asiasta. Ensinnäkin Euroopalla on erityinen vastuu ratkaista ongelmat Kolumbiassa. Euroopan on sitouduttava täysin Kolumbian-kysymykseen ja autettava vakauden saavuttamisessa kyseisessä maassa. Euroopan on myös löydettävä pian ratkaisu, jotta Euroopan unionin ja Kuuban väliset suhteet normalisoituvat. Nykytilannetta ei ole järkeä jatkaa. Meidän on siirryttävä eteenpäin edistyksen ja yhteistyön hengessä.

  Francisco José Millán Mon (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, monet Latinalaisen Amerikan periaatteet ja arvot ovat samoja kuin Euroopan unionilla näiden alueiden tiiviiden historiallisten, inhimillisten ja kulttuuristen yhdyssiteiden tuloksena. Meitä voisi kutsua jopa luonnollisiksi kumppaneiksi.

Liman huippukokouksessa olisi vahvistettava kahden alueen välistä liittoamme Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa kaikilla aloilla ja kannustettava siihen, että sopimuksessa otetaan huomioon yhteiset maailmanlaajuiset haasteet ilmastonmuutoksesta huumeiden salakuljetukseen ja terrorismiin.

Yksi hallitsevimpia ongelmia Latinalaisessa Amerikassa on sosiaalinen epätasa-arvoisuus, Meidän on tuettava maita tässä asiassa, ja toivon, että Limassa käsiteltävä köyhyyden poistamista koskeva esityslista on kunnianhimoinen. Kuitenkaan asianosaisten hallitusten poliittista tahtoa ei voi korvata mitenkään.

Köyhyyden torjumisessa tärkein tekijä on taloudellinen kasvu, jota yksityiset sijoitukset edistävät. Sijoittaminen vaatii kuitenkin vakaita oikeudellisia puitteita, ja haluaisinkin nähdä, että Liman huippukokouksessa annetaan sitoumus oikeusvarmuudesta. Ulkomaisia sijoittajia ei saa pelottaa pois Latinalaisesta Amerikasta, sillä nykyisellä globalisaation aikakaudella heidän on helppoa löytää muitakin alueita sijoituksilleen.

Jotta alueiden välisiä suhteita, mukaan lukien taloudellisia ja kaupallisia suhteita, voidaan vahvistaa, on Keski-Amerikan maiden ja Andien yhteisön assosiaatiosopimuksia koskevia neuvotteluja nopeutettava. Toivottavasti Liman huippukokouksessa voidaan edistää myös poispääsyä Mercosur-neuvotteluiden umpikujasta. Chilen ja Meksikon kanssa tehtävien sopimusten olisi edistettävä asioita. Kun kerran käsittelemme aihetta, haluaisin sanoa, että olisi pohdittava Meksikon ja EU:n välisen liiton nostamista strategiseen asemaan.

Hyvät naiset ja herrat, tiiviimpien ihmis- ja koulutussuhteiden muodostamisen osalta toivon myös, että Liman huippukokouksessa tuetaan niin kutsuttua korkeakoulutusaluetta, yhteistä korkeakoulutusaluetta, ja että edistyksemme jatkuu yliopistojen välisen yhteistyön ja opintojen ja tutkintojen tunnustamisen aloilla.

Huippukokouksessa olisi tarkoitus myös hyväksyä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan säätiö, joka olisi eräänlainen asiantuntijaryhmä alueiden välisten suhteiden kehitykselle ja joka antaisi suhteellemme tarvittavaa näkyvyyttä, sillä valitettavasti se on suhteellisen tuntematon Euroopassa.

Lopuksi toivon, että huippukokouksessa uudistetaan sitoumus moniarvoiseen demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen molemmin puolin Atlanttia kannatettavan syvällisen ihmisarvokäsityksen mukaisesti. Ajatus poliittisista vangeista, arvoisa puhemies, on poistettava täysin Latinalaisesta Amerikasta ja Kuubasta, ja toisinajattelijoihin kohdistuva väkivalta on lopetettava.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen huippukokouksilla on merkittävä osa, kun määritellään ja vahvistetaan alueidemme välisen strategisen kumppanuuden suunta. Tuleva Liman huippukokous tarjoaa tilaisuuden syventää vuoropuhelua molemmille alueille merkittävistä asioista. Olenkin tyytyväinen huomatessani, että huippukokouksessa painotetaan kysymyksiä, jotka ovat elintärkeitä yhteiskuntiemme jatkuvalle hyvinvoinnille ja vakaalle taloudelliselle kasvulle.

Toisaalta huippukokouksessa käsitellään sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, erityisesti köyhyyteen, epätasa-arvoisuuteen, syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä asioita. Haluaisin huomauttaa, että YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouskomission arvioiden mukaan vuonna 2007 kyseisen alueen väestöstä 36,5 prosenttia eli köyhyydessä ja 13,5 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä. Luvut ovat parantuneet viime vuosina, mutta monien kumppanien on kiinnitettävä ongelmaan edelleen huomiota: Euroopan unionin jäsenvaltiot kuuluvat tähän joukkoon.

Toisaalta kestävään kehitykseen, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvät kysymykset ovat haasteita, jotka vaikuttavat enenevässä määrin molempien maanosien toimintatapoihin. Onkin epäilemättä tarpeellista luoda yhteiset painopistealat ja yhteistyötavat, jotta voimme vastata tehokkaasti tuleviin muutoksiin. Taloudellisen kasvun sovittaminen yhteen kestävän kehityksen periaatteiden kanssa on erityisen tärkeää. Haaste on tosiaankin vaikea, erityisesti kehittyvien ja parhaillaan muuttuvien talouksien tapauksissa.

On pidettävä myös mielessä, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhteistyö ylittää Liman huippukokouksessa käsiteltävät kaksi pääaihetta.

Haluan myös korostaa, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen toinen sääntömääräinen istunto pidetään Limassa huippukokouksen aattona. Euroopan parlamentin osallistuminen vahvistaa varmastikin alueidemme välistä strategista kumppanuutta. Odotankin Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen viidennen huippukokouksen tuloksia ja loppujulistusta erittäin kiinnostuneena.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut, että hallitukset ryhtyvät vuoropuheluun keskeisistä kysymyksistä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen huippukokouksessa. Małgorzata Handzlik puhui juuri erittäin tärkeästä asiasta: parlamenttien olisi osallistuttava entistä enemmän maanosien väliseen vuoropuheluun ja myötävaikutettava prosessiin.

Mielestäni on erittäin tärkeää, että eurooppalaisten ja Etelä-Amerikan tai Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ihmisten väliset suhteet olisivat tiiviimpiä. Kyse ei ole pelkästään liike-elämän toimijoista tai matkailijoista, vaan ennen kaikkea nuorista, joiden asema on tärkeä. Tarvitsemme heitä, jos haluamme muodostaa aidosti paremmat suhteet.

Euroopan unionissa olemme saaneet arvokasta kokemusta opiskelijavaihto-ohjelmista jäsenvaltioiden välillä, ja tätä järjestelmää olisi nyt tehostettava myös suhteissamme Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueen maihin.

Tarvitsemme nuoria, jotta voimme löytää toteuttamiskelpoisia ja kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja moniin edessämme oleviin kysymyksiin.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, Latinalainen Amerikka on muuttuva maanosa. Muutoksia tapahtuu jatkuvasti, ja viime kuukausien, viikkojen tai päivien aikana on tapahtunut kaksi merkittävää muutosta.

Ensimmäinen on Kuuban politiikka siitä, miten se kohtelee kansalaisiaan taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Toisen muutoksen aiheuttivat Paraguayn vaalit, jotka lupailevat täysin uudenlaista hallitusta.

Kun nämä tilanteet ja muutokset otetaan huomioon, miten neuvosto ja komissio ovat reagoineet huomioidakseen muutokset ja mahdollisuuden vaikuttaa kyseisiin maihin?

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Latinalaisen Amerikan maat ovat ryhtyneet laajoihin eläkeuudistuksiin Maailmanpankin merkittävällä tuella. Euroopan väestönkehityskriisin takia meidän olisi pohdittava, olemmeko tyytyväisiä säädöksiin, joilla luvataan suhteellisen hyvä kohtelu, vaikka lupausten täyttämiseen tarvittavasta taloudellisesta tuesta ei voida olla täysin varmoja. Tästä asiasta molemmilla maanosilla on erilaisia kokemuksia, ja olisikin hyvä tehdä yhteistyötä, kun pohdimme ongelmaan ratkaisua. Meidän on löydettävä tapa, jolla ikääntyneet ihmiset voivat elää arvokasta elämää, vaikka heidän terveytensä olisi huono ja vaikka he eivät voisi jatkaa työntekoa väestönmuutoskriisin taloudellisesta vaikutuksesta huolimatta.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Latinalaisen Amerikan ja Euroopan parlamentit ovat olennaisessa asemassa vaikuttamassa huippukokouksen menestykseen. Ne ovat myös olennaisessa asemassa kahden päätavoitteen saavuttamisessa. Tavoitteet ovat Latinalaisen Amerikan yhdentyminen ja Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan yhteistyö, joka perustuu Euroopan parlamentin puolustamiin arvoihin ja erityisesti poliittisen ryhmäni puheenjohtajan korostamiin arvoihin.

Arvoisa puhemies, minun on kuitenkin tuotava ilmi toinenkin huomio. Tämä yhteistyö ja sen tehokkuus ovat tärkeitä paitsi kahdelle maanosalle, Latinalaiselle Amerikalle ja Euroopalle, myös maailmanlaajuisesti näiden kahden ryhmän kaikkialla maailmassa puolustamien arvojen takia. Tulokset, joita ei saavutettu vuosituhannen kehitystavoitteilla, voidaan saavuttaa kaikkialla maailmassa tällä yhteistyöllä, monenvälisyydellä ja seuraamalla Euroopan yhdentymistä ja eurooppalaista hanketta johtaneita arvoja. Tällä maailmanlaajuisella näkökannalla voidaan mielestäni perustella, miksi meidän kaikkien, ja erityisesti parlamenttien, on sitouduttava työhön entistä enemmän.

  Gabriela Creţu (PSE). – (RO) Historialliset, sosiaaliset ja poliittiset olosuhteet Latinalaisessa Amerikassa ovat asettaneet naiset kaksinkertaisesti vaikeaan asemaan: toisaalta he ovat suurimmassa vastuussa taloudellisesta tuotannosta, erityisesti maaseutuympäristössä.

Toisaalta he ovat suosituimpia uhreja pakkosiirroissa ja omaisuuden riistämisessä, ihmiskaupassa, väkivallassa, seksuaalisessa hyväksikäytössä ja naisten lisääntymiskyvyn julkisessa valvonnassa.

Näissä olosuhteissa sukupuolen huomioiva lähestymistapa ei ole vain suositeltava, vaan tarpeellinen. Tämän takia pyydämme tukeanne suulliseen tarkistukseen, jolla tuettaisiin naisten aseman vahvistamista ja heidän oikeuksiensa kunnioittamista.

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Olen seurannut EU–LAC-huippukokouksen valmisteluja käsittelevää keskustelua erittäin tarkasti ja uskon, että siitä on paljon hyötyä huippukokoustapaamisen valmisteluissa ja järjestelyissä. José Ignacio Salafranca sanoi, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden yhteistyössä on siirryttävä sanoista tekoihin. Olen aivan samaa mieltä, mutta haluan lisätä, että näin on jo tapahtumassa. EU–LAC-huippukokoukset eivät ole pelkästään tapahtumia, joissa annetaan kaunopuheisia julkilausumia ja joissa ilmoitetaan suurista suunnitelmista, jotka eivät koskaan tule toteen. Nämä kokoukset ovat tapahtumia, joissa tehdyt sitoumukset muuttuvat tosiaankin tosiksi.

Tässä yhteydessä haluan tuoda ilmi seuraavat seikat. Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden välistä yhteistyötä koskeva mietintö, jonka yhteispuheenjohtaja esitteli edellisessä, neljännessä huippukokouksessa Wienissä, on todiste merkittävästä edistyksestä, joka on saatu toistaiseksi aikaan toteuttamalla tehdyt sitoumukset. Haluan mainita myös Guadalajarassa annettujen sitoumusten täytäntöönpanemiseksi toteutetut lähes 400 alueiden välistä toimenpidettä ja uuden luettelon, joka on valmisteltu Wienissä vuonna 2006 pidetyn huippukokouksen sitoumusten täytäntöönpanosta. Toivomme, että Liman huippukokouksessa otetaan uusi askel kohti annettujen sitoumusten hyväksymistä ja täytäntöönpanoa.

Useat Euroopan parlamentin jäsenet, muun muassa Martin Schulz, Willy Meyer-Pleite, Peter Liese, Manuel António dos Santos ja useat muut, en valitettavasti voi mainita heitä kaikkia, ovat puhuneet Kuuban kysymyksestä. Haluaisin sanoa, että Liman huippukokous ei ole EU:n ja Kuuban välinen huippukokous eikä huippukokous Kuubasta. Koska asiasta on esitetty niin monta mielipidettä, haluaisin kuitenkin huomauttaa parista tärkeästä asiasta.

Tällä hetkellä Euroopan unionin, ja Eurooppa-neuvoston ja EU:n puheenjohtajavaltion, Kuubaa koskevaa politiikkaa säännellään seuraavilla asiakirjoilla: Euroopan unionin yhteinen kehys vuodelle 2006 ja yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston tekemät päätelmät viime vuodelta. Näissä asiakirjoissa annetaan perussuositukset kaikille jäsenvaltioille ja niiden kannoille Kuubasta ja myös niiden keskusteluille Kuubasta kolmansien maiden kanssa. Haluaisin lisätä, että Euroopan unionin Kuuban politiikan keskipisteenä ovat ihmisoikeudet.

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kesäkuussa järjestettävässä istunnossa on jälleen tilaisuus keskustella Kuubasta. Puheenjohtajavaltio Slovenian tavoitteena on, että kyseisessä istunnossa hyväksytään uusi yhteinen perusta. Toivomme, että onnistumme pyrkimyksissämme. Kuten mainitsin aikaisemminkin, Kuuba ei kuitenkaan ole aiheena toukokuussa pidettävässä Liman huippukokouksessa, johon EU:n jäsenvaltiot ja kaikki Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maat osallistuvat.

Lopuksi haluan sanoa, että puheenjohtajavaltio Slovenia toivoo, että huippukokoustapaaminen tuo uusia virikkeitä tai, Manuel António dos Santosin sanoja mukaillakseni, luo uutta dynamiikkaa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välille. Olen vakuuttunut, että juuri käynnissä olevan kaltaisilla keskusteluilla Euroopan unioni edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä José Ignacio Salafranca, voin vakuuttaa, että komissio on tehnyt kaiken voitavansa, jotta huippukokouksesta tulisi todellinen menestys. Kuten Martin Schulz osoitti ja arvoisa ministeri juuri sanoi, Liman huippukokouksen on todellakin oltava tilaisuus edistää Latinalaisen Amerikan ja Euroopan välisiä suhteita merkittävästi.

Kuten monet teistä, Martin Schulz mukaan lukien, ovat painottaneet, meillä on monia yhteisiä arvoja. Monenvälisyyttä tuetaan yhteisesti, ja Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välinen tiivis yhteistyö on epäilemättä tarpeen, jos haluamme, että vaikutuksemme tuntuu maailmanlaajuisen järjestyksen paranemisena. Jos haluamme uudistuksia tärkeimpiin kansainvälisiin elimiin, voimme saavuttaa ne vain varsin kauaskantoisella sopimuksella Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin välillä. Maailmassa ei ole mitään muuta aluetta, jonka kanssa tekisimme yhtä tiivistä yhteistyötä monenvälisellä tasolla kuin Latinalaisen Amerikan kanssa.

Arvoisa puhemies, haluaisin vastata nyt nopeasti muutamiin kysymyksiin. Ensimmäinen niistä koskee panttivankeja. Komissio on tietenkin järjestelmällisesti tukenut kaikkia pyrkimyksiä päästä humanitaariseen sopimukseen kaikkien panttivankien vapauttamisesta. Komissio ymmärtää hyvin puheenvuorot, joissa tämä ongelma on otettu esille.

Haluaisin puhua myös Kuubasta. Kuten ministeri sanoi, Kuuba ei tietenkään ole Liman tapaamisen keskeisin kysymys, mutta haluaisin kuitenkin sanoa, että Euroopan unionin politiikka on rakentavan sitoutumisen politiikkaa. Emme kannata eristämis- tai pakotepolitiikkaa. Komissiomme jäsen Louis Michel vieraili äskettäin Kuubassa. Olemme valmiita yhteistyöhön Kuuban kanssa yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta vuoropuheluumme Kuuban kanssa kuuluvat tietenkin ihmisoikeuskysymykset.

Haluamme myös edistyä assosiaatiosopimuksissa. Suunnittelemme etenemistä Mercosurin kanssa. Haluamme myös päästä sopimukseen Andien yhteisön kanssa vuonna 2009.

Mainitsen joitakin asioita, jotka on nostettu esiin tämä kiinnostavan keskustelun aikana. Irena Belohorskán esittämä huomio veden saatavuudesta on erittäin tärkeä, ja asia on lisätty Liman huippukokouksen lausuntoluonnokseen. Komissio tukee veden saatavuuteen liittyviä hankkeita ja ohjelmia useissa maissa.

Myös kansalaisyhteiskunnan osallistuminen mainittiin. Kansalaisyhteiskunta järjestää kaksi tapahtumaa Liman huippukokouksen valmistelemiseksi: järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan konferenssin, ESOSOCin, ja kansalaisjärjestöjen eli järjestäytymättömien yhdistysten konferenssin. Komissio on myöntänyt näille konferensseille taloudellista tukea, ja niitä koskeva mietintö esitetään Liman huippukokouksessa.

Esitettiin myös kysymys elintarvikkeiden hinnoista. On totta, että elintarvikkeiden hintojen nousu vaikuttaa varmasti Latinalaiseen Amerikkaan, missä jo kolmannes väestöstä elää köyhyydessä. Joissakin maissa, esimerkiksi El Salvadorissa, ihmiset ovat erittäin riippuvaisia elintarvikkeista. Elintarvikkeiden hintojen nousu vaikuttaa tietenkin vahvasti väestöön, joka on jo erittäin haavoittuvaisessa asemassa. Kysymys liittyy tietysti biopolttoainestrategiaan. Aihe on arka ja ehdottomasti keskustelun arvoinen.

Naisten asema Latinalaisessa Amerikassa on mainittu. Komissio on erittäin huolestunut tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa, erityisesti Meksikossa ja Guatemalassa. Tiedostamme tilanteen täysin ja yritämme ratkaista ongelman. Olemme kiitollisia Euroopan parlamentille työstä, jota se on tehnyt tällä alalla.

Vastaukseni eivät ole kattavia, mutta keskustelu on ollut erittäin hyödyllinen ja selventää varmasti Liman huippukokouksen asioita. Huippukokouksessa saamme tilaisuuden vauhdittaa kyseisen alueen kanssa käytävää vuoropuhelua ja sovittaa pyrkimyksemme paremmin tärkeisiin kansainvälisiin aikarajoihin erityisesti ympäristön osalta. Saamme myös tilaisuuden nähdä, miten voimme tukea demokraattisia vastauksia rakenteellisiin ongelmiin, jotka liittyvät sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Euroopan toimielinten on varmastikin sovitettava pyrkimyksensä yhteen havaitakseen lähestymistapojensa erot ja mukauttaakseen ne alueen jokaisen valtion ongelmiin.

Lopuksi haluan ilmaista tyytyväisyyteni Eurolatin työhön. Eurolat, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, luotiin Wienissä vuonna 2006 pidetyn huippukokouksen jälkeen. Se on jo osallistunut arvokkaalla tavalla alueen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vahvistanut demokraattista tahtoa molemmin puolin. Olemmekin varmoja, että Euroopan parlamentti, jolla on erityinen yhteys alueeseen Eurolatin kautta, toimii päättäväisesti ja varmistaa, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden liitolla on jatkuvasti kasvava, tärkeä, strateginen rooli.

Haluan kiittää vielä kerran kaikkia niitä parlamentin jäseniä, jotka puhuivat ja selvensivät Liman huippukokouksen valmisteluja.

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä keskustelun päätteeksi.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 24. huhtikuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Ei ole sattumaa, että Latinalaisen Amerikan sademetsiä kutsutaan maailman keuhkoiksi. Ilmastomme ja sen ohella tulevaisuutemme riippuu siitä, kuinka hyvin säilytämme näiden elämänantajien, sademetsien, alkuperäisen laajuuden Brasiliassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Venezuelassa ja muissa Etelä-Amerikan maissa. Myös sademetsien luonnon monimuotoisuus ja eläimistön ja kasviston rikkaus on säilytettävä. Onkin tärkeää, että ympäristönsuojelua ja asianmukaista ilmastopolitiikkaa painotetaan erityisen paljon yhteistyössämme Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä. Kyltymätön voitonahneus, sademetsien raivaaminen ja biopolttoainekasvien kylväminen ovat ristiriidassa ihmiskunnan olennaisten etujen kanssa. Tämän takia meidän on kannustettava ystäviämme Latinalaisessa Amerikassa lopettamaan nämä tuhotoimet. Jos emme halua häiritä alkuperäisiä yhteisöjä, paras tapa suojella alkuperäisiä luonnonvaroja on antaa kansoille omistusoikeus heidän omaan maahansa ja antaa heidän elää elämänsä omaan tapaansa. Kehitys- ja tukipolitiikassamme on olennaista noudattaa ympäristönsuojelun vaatimuksia molemminpuolisesti.