Suulliset äänestysselitykset

− Mietintö: Gklavakis (A6-0166/2008)

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, koska kyseessä on Kreikan maatalouden kannalta herkkä ja erityisen tärkeä tuote, olisi oletettavaa, että nimenomaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisujen aiheuttaman painostuksen avulla toteutetulla uudistuksella turvattaisiin puuvillan yhteinen markkinajärjestely vuoteen 2013 saakka. Kyseinen vakauttaminen perustuisi YMP:n tilatukijärjestelmän mukaisiin periaatteisiin, jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen sisältämään yhteisön rahoitusvakuuteen ja jäsenvaltioiden mahdollisuuteen hallinnoida joustavasti kansallisia määrärahoja.

Tavoitteeksi olisi asetettava mahdollisimman suuri pinta-alatuki talousarvion tasapainon periaatteen rajoissa. Lisäksi tukea olisi suunnattava tuottajille, jotka parantavat tuotteidensa laatua.

Tätä tavoitetta ei kuitenkaan ole saavutettu. Rakennerahaston perustamista koskevassa ehdotuksessa, joka on esitetty mietinnössä ensimmäisen pilarin yhteydessä, kehotetaan myöntämään rahoitusta alan nykyaikaistamiseen etenkin puuvillapuhdistamoissa, kuten pääasiassa tarkistuksissa 9, 14, 16, 23, 26, 31 ja 39 todettiin. Uudistuksella pyritään tasapainottamaan puuvillapuhdistamojen tappioita, jotka johtuvat tuotannon vähenemisestä tai puuvilla-alan markkinahäiriöistä.

Näistä syistä PASOK-puolueen parlamenttiryhmä on äänestänyt täysistunnossa puuvillan suoria tukijärjestelmiä koskevaa mietintöä vastaan.

− Transatlanttinen talousneuvosto (RC-B6-0209/2008)

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen, että sain tilaisuuden antaa äänestysselityksen transatlanttisesta talousneuvostosta tehdystä sopimuksesta.

Mielestäni on aiheellista todeta, että kannatamme yleisesti sääntely-yhteistyötä varsinkin silloin, kun tämän avulla edistetään kaupan lisäämistä ja varsinkin silloin kun sen avulla edistetään transatlanttista kauppaa, sillä aivan liian usein molemmat suuret kaupan keskittymät – EU ja Yhdysvallat – ovat tukkanuottasilla kauppaa koskevissa kysymyksissä.

On kuitenkin varmistettava, ettei yleisistä sääntelynormeista tekemiämme sopimuksia käytetä tekosyynä yhteisille protektionistisille toimille. On varmistettava, ettei yhteisesti sovittujen globaalien normien varjolla torjuta muilta maailmanmarkkinoilta tulevia tuottajia ja toimittajia.

Kun pyritään antamaan yhteisiä ja globaaleja normeja, on siis varmistettava, että pystymme myös auttamaan köyhempien maiden tuottajia noudattamaan kyseisiä normeja, jotta emme niiden varjolla estä heidän pääsyään maailmanmarkkinoille.

Loppujen lopuksi luulen molempien osapuolten kannattavan tätä sopimusta, ja tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

− Mietintö: Cappato (A6-0153/2008)

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Marco Cappaton mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään yhtä Euroopan parlamentin tärkeimmistä tehtävistä eli neuvoston ja komission toteuttaman ihmisoikeuspolitiikan valvonnan hoitamista. Tämä vahvistaa Euroopan unionin asemaa maailmanlaajuisena ihmisoikeuksien valvojana. Tämän prosessin yhteydessä on esimerkiksi välttämätöntä, että ihmisoikeuksien alivaliokunta arvioi järjestelmällisesti asiaankuuluvat välineet ja että parlamentti osallistuu Euroopan unionin ihmisoikeusvuoropuheluihin.

Tästä huolimatta kaikki tällä alalla toteutetut toimet ovat pelkkää silmänlumetta, ellei niiden lähtökohdaksi aseteta perusedellytystä, joka koskee näiden perusoikeuksien jakamattomuutta. Vain tällä tavalla pystytään varmistamaan, että uskottavuus vie voiton kaksinaismoraalista.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin 141 kohtaa vastaan, jossa tuetaan täysimääräisesti Yogyakartan periaatteita. Nämä periaatteet on määritelty varsin epäselvästi varsinkin seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevissa arkaluonteisissa kysymyksissä.

Sen sijaan kannatin tarkistusta 15, jossa ”pannaan merkille” nämä periaatteet. Tärkeintä on, ettei näitä periaatteita pitäisi tulkita jonkinlaiseksi jäsenvaltioita koskevaksi ohjeeksi.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, käytän Marco Cappaton mietintöä koskevan puheenvuoron esittelijän itsensä ehdottaman tarkistuksen takia. Tarkoitan ensimmäistä tarkistusta, jossa esittelijä yhtäkkiä alkaa pohtia modernin kansallisvaltion ja kansallisen suvereniteetin asianmukaisuutta nykyaikana. Marco Cappato ei välttämättä anna kovin selvää kuvaa näistä asioista. Tämä on hänen asiansa, mutta ihmisoikeuksista täysin piittaamattomat totalitaariset kommunistihallinnot tukivat täysin samoja ajatuksia. Sama asia, joka esiintyy hänen tarkistuksessaan, esiintyy myös Bulgarian ja muiden Itä-Euroopan valtioiden kommunistien selityksissä. Näin ollen ehdottaisin, että jos Marco Cappato haluaa jatkaa samalla linjalla, hän vierailisi Kim Jong-Ilin luona Pohjois-Koreassa. Siellä hänen ajatuksiaan kannatettaisiin, ja niihin suhtauduttaisiin varmasti myönteisesti.

− Mietintö: de Keyser, Salafranca Sánchez-Neyra (A6-0138/2008)

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Mielestäni EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien työ on erittäin tehokasta ja äärimmäisen tärkeää, ja se hoidetaan erittäin ammattitaitoisesti. Se edistää demokratisoitumisprosessia ja demokratiakehitystä monissa heikossa asemassa olevissa maissa ja kehitysmaissa.

Minulla oli etuoikeus toimia parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan puheenjohtajana Sierra Leonessa, erittäin hankalassa ja köyhässä maassa, jossa toteutettuun operaatioon liittyi monia logistisia ongelmia ja varsinkin sääongelmia sadekaudella. Koko henkilöstö, johon kuuluivat sekä EU:n henkilöstö että paikallinen henkilöstö, toteuttivat operaation erittäin ammattitaitoisesti.

Oli todella kunnioitusta herättävää huomata, miten innokkaasti monet tavalliset sierraleonelaiset suhtautuivat vaaleihin. He jonottivat tuntikausia sateessa äänestääkseen demokraattisissa vaaleissa. Suhteellisen pieni rahallinen panoksemme tähän oli hyvinkin sen arvoista, ja kannatan mielihyvin tätä mietintöä ja äänestän sen puolesta.

− Mietintö: Ford, Aita (A6-0151/2008)

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, suuret kiitokset, että sain tilaisuuden antaa äänestysselityksen Glyn Fordin mietinnöstä, joka koskee ASEANin kanssa tehtyä sopimusta.

Yleisesti ottaen arvelen, että mieluiten kehitämme ja lisäämme kansainvälistä kauppaa Maailman kauppajärjestön monenvälisen järjestelmän avulla, mutta mielestäni meidän on myönnettävä kahdenvälisten suhteiden merkitys kaupan ja globalisaation hyötyjen jakautumiselle eri maanosiin.

Mielestäni oli erityisen tärkeää korostaa tässä mietinnössä ihmisoikeuskysymyksiä. Yleensä suhtaudun tähän melko varauksellisesti, sillä useasti sitä käytetään tekosyynä muista maista tulevien tuotteiden protektionistiselle kohtelulle. Tässä yhteydessä se on kuitenkin varsin tarkoituksenmukaista, sillä Burma on ASEANin jäsenvaltio.

Minusta tämä oli kuitenkin todella ongelmallista, sillä jätin aluksi valiokunnan käsiteltäväksi tarkistuksen, joka hyväksyttiin. Siinä todettiin, että jos tietyt ASEANin jäsenmaat ovat haluttomia tekemään sopimuksia, niitä olisi silti tehtävä halukkaiden maiden kanssa. Emme saisi antaa kaikkein protektionistisimpien maiden viivyttää sopimuksia.

Valitettavasti EU on päättänyt lujasti hoitaa neuvottelut suurten kaupparyhmittymien kesken, ja tästä syystä äänestin tyhjää.

− Mietintö: Friedrich (entinen esittelijä: Stubb) (A6-0105/2008)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen erittäin tyytyväinen antaessani äänestysselityksen teidän johtaessanne puhetta, arvoisa puhemies Luisa Morgantini, ja etenkin kun parlamentin jäsenet osoittavat taustalla suosiota. Omasta puolestani haluan todeta – tämä koskee minua henkilökohtaisesti yksityisenä parlamentin jäsenenä ja eläkeläisten puolueen edustajana – että äänestin edunvalvonnan sääntelystä laadittua mietintöä vastaan. Syy tähän on seuraava: olen pettynyt siihen, että muiden ihmisten ajatellaan itsestään selvästi vaikuttavan Euroopan parlamentin jäsenten päätöksentekoon ja että sääntelyä pidetään sen vuoksi tarpeellisena

Totta kylläkin on, että päätöksentekooni on aina vaikuttanut vain ja ainoastaan Carlo Fatuzzo, eikä kukaan muu kuin Carlo Fatuzzo. Niinpä minusta on hyvin outoa, että tällainen mahdollisuus voidaan hyväksyä. Jos yleensä jotakin olisi tehtävissä tai pitäisi tehdä, jotta ymmärtäisimme paremmin asiakirjoja, joista äänestämme, meillä pitäisi olla käytettävissämme asiantuntijoita, jotka esittävät toisilleen vastakkaisia näkemyksiä, minkä jälkeen voimme käyttää päätöksenteossa omaa järkeämme.

Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni esittämällä itselleni ja teille seuraavan kysymyksen: kuka vaikutti edunvalvonnan sääntelyä koskevaan päätökseen? Ilmeisesti on olemassa edunvalvontaryhmä – edunvalvojien edunvalvontaryhmä – joka on vaikuttanut edunvalvontaa koskeviin sääntöihin!

  Puhemies. − (IT) Huomaan, että olette edelleen individualisti: toivottavasti saatte tilaisuuden vertailla kokemuksianne muiden kanssa.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin on suuri ilo nähdä teidän johtavan puhetta tänään. Teidän pitäisi johtaa istuntoja useammin. On myös suuri ilo antaa äänestysselitys Carlo Fatuzzon jälkeen. Onneksi en tehnyt sitä ensimmäisellä kaudellani, sillä muuten en olisi koskaan lounastanut Strasbourgissa.

Tästä mietinnöstä toimitetun äänestyksen yhteydessä mietin, onko meillä todella oikea kohdeyleisö. On hyvä, että kerromme rehellisesti parlamentissa tapaamistamme lobbaajista, ja on hyvä, että komission vierailijoista laaditaan rekisteri. Pohdin kuitenkin, pitäisikö meidän saada rekisteri myös niistä tahoista, joihin komissio vaikuttaa yrittäessään vaikuttaa äänestyksiin, joita parlamentissa toimitetaan sen esittämistä direktiiveistä.

Arvoisa kollegani Daniel Hannan on jo paljastanut komissiolle esitetyissä kysymyksissä ne rahasummat, joita hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan NSPCC, saavat suoraan Euroopan komissiolta. Ei siis ole mikään yllätys, että ne kirjoittavat parlamentille, että oikeastaan sen pitäisi kannattaa Lissabonin sopimusta.

On koko joukko sellaisia järjestöjä, jotka saivat EU:n varoja Lissabonin sopimuksen valmistelun yhteydessä pidettyä Kansalaisten Agora -tapahtumaa varten, ja silti ne kaikki olivat samalla kannalla. Parlamentissa on pieni demokratiaa koskeva ongelma: myönnämme varoja väärille ihmisille, ja olisikin parempi, jos tämä rahoitus lopetettaisiin kokonaan.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, lobbaajat rakastavat Brysseliä. Saapuessaan EU:n toimielimiin ne huomaavat välittömästi, että järjestelmä suunniteltiin niiden kaltaisten ihmisten toimesta ja niitä varten.

Ne saavat Euroopan parlamentissa läpi lainsäädäntöä, jota kansan valitsema lainsäädäntöelin ei koskaan hyväksyisi. Tarkoitan sellaisia lakialoitteita kuin vitamiini- ja kivennäislisien korkeampaa annostasoa koskeva kielto, jota vastustettiin kiivaasti kaikissa jäsenvaltioissa, mutta jonka muutamat farmasia-alan suuryritykset runnoivat parlamentissa läpi salaisilla sopimuksilla.

Luullakseni tämä kaikki on parlamentin ulkopuolella hyvin tiedossa. Harvemmat ehkä ymmärtävät, missä määrin edunvalvontajärjestöt ovat – kuten kollegani Christopher Heaton-Harris juuri totesi – itse Euroopan unionin käskyläisiä, joiden rahoitus tulee kokonaan komissiosta.

Kun Euroopan komissio siis käy läpi kansalaisyhteiskunnan kuulemista koskevia esityksiä, tämä tarkoittaa oikeastaan sitä, että se kuulee Euroopan unionin toimittajien eturyhmää, Euroopan naisten eturyhmää, Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä ja monia muita järjestöjä, jotka saavat kaikki tulonsa eurooppalaisten veronmaksajien pussista.

Velvollisuutenani on kysyä, onko kansallisvaltioissa ketään, joka todella tukee tätä hanketta saamatta siitä maksua jossain muodossa. Sitä, olenko oikeassa tässä asiassa, voidaan kokeilla järjestämällä Lissabonin sopimuksesta kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

− Mietintö: Mavrommatis (A6-0149/2008)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tämän merkittävän mietinnön yhteydessä haluan kiinnittää huomiota kysymykseen, joka koskee paikallistason nuorisourheilua.

On edistettävä toimia, jotka tekevät liikunnasta houkuttelevampaa lapsille ja nuorille, samoin kuin tuettava urheilun hyväksi aktiivisesti toimivia kouluja. Siksi on välttämätöntä tukea hankkeita, joiden tavoitteena on urheilumahdollisuuksien kehittäminen kouluissa ja niiden ulkopuolella, sekä ohjelmia, joilla lapset saadaan osallistumaan opetussuunnitelman ulkopuoliseen toimintaan.

Mielestäni on tärkeää tukea urheilutoimintaa ruohonjuuritasolla, toisin sanoen mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tämä voidaan toteuttaa myöntämällä asianmukaista rahoitustukea pienemmille seuroille ja urheilutiloille.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytin puheenvuoron tätä aihetta koskevassa varsinaisessa keskustelussa. En kuitenkaan varsinaisesti selittänyt, miksi äänestin mietintöä vastaan. Tämä johtui monenlaisista syistä, jotka selitin äänestyksessä. Olisin mielelläni äänestänyt mietinnön puolesta, jos vain EU:n toimielimet tekisivät jotain järkevää urheilun alalla.

Viime vuoden talousarviokeskustelussa parlamentti vastusti äänestyksessä rahoitusosuutta, joka oli myönnetty Special Olympic Movement for Unified Sports -erityisolympialaisille. Kyseinen ohjelma olisi toteutettu kymmenessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa 3 000 kehitysvammaisen osallistujan voimin.

Esitän tämän ehdotuksen uudelleen keskusteltuani paikalla olevien lukuisten esittelijöiden kanssa, mutta olisin utelias tietämään, miten kiinnostunut parlamentti oikeastaan on urheilusta. Ehkä se haluaa vain haalia itselleen valtaa voidakseen sekaantua ihmisten jokapäiväiseen elämään. Toisinaan kun on kyse vammaisia koskevista myönteisistä toimista, se ei halua tehdä oikeastaan mitään.

Mielestäni hukkasimme tilaisuuden viime vuonna. Korostan tätä jälleen tänä vuonna, ja panen tänään merkille parlamentin kiinnostuksen erityisolympialaisia kohtaan. Kyseessä on suurenmoinen organisaatio.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Manolis Mavrommatisin mietinnön puolesta. En tehnyt tätä vain siksi, että mietintö on mielestäni monipuolinen ja hyvin laadittu, vaan myös siksi, että olen erityisen kiitollinen esittelijälle ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle siitä, että mietintöön sisällytettiin esittämäni tarkistukset. Tarkistusteni tarkoituksena on taata vammaisurheilijoille yhdenvertainen kohtelu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Määrätyissä kansallisissa lainsäädäntöjärjestelmissä on annettu säännöksiä rahoitustuen myöntämisestä olympiaurheilijoille, joilla on taloudellisia vaikeuksia urheilu-uran loputtua, mutta kyseiset säännökset eivät koske vammaisurheilijoita. Urheiluharrastus lisää vammaisten omanarvontuntoa ja itseluottamusta.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, en tiedä, onko minulla puheenvuoro vai ei. En ole tehnyt kirjallista äänestysselityspyyntöä. Haluaisin kuitenkin vastata hyvin lyhyesti hyvälle ystävälleni ja kollegalleni Christopher Heaton-Harrisille. Luultavasti meillä on kaikilla omat näkemyksemme EU:n toimielinten arvosta, mutta mielestäni ei ole oikeudenmukaista syyttää Euroopan unionia eikä valtionhallintoa ja paikallishallintoa siitä, että ne osoittavat kiinnostusta tai välinpitämättömyyttä vammaisurheiluun liittyviä kysymyksiä kohtaan.

Omassa vaalipiirissäni on monia esimerkkejä siitä, että Euroopan unionista on rehellisesti sanoen ollut valtavasti hyötyä ihmisille – sekä vammaisille että varsinkin terveille. Mielestäni on yksinkertaisesti epäoikeudenmukaista syyttää jotain toimielintä tällä tavoin. Luullakseni kaikki meistä haluavat tehdä voitavansa edistääkseen urheilua ja rohkaistakseen kaikkia osallistumaan avoimesti. EU:n kannattaminen tai vastustaminen on kokonaan toinen kysymys.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa muutaman sanan Manolis Mavrommatisin mietinnöstä. Äänestin sen puolesta ja pidän sitä erittäin hyvänä. Erittäin hyvää siinä on minun mielestäni urheilun erityispiirteiden tunnustaminen ja erityisesti se, että siinä otetaan huomioon erityisryhmät vammaiset mukaan lukien. Olen samaa mieltä jäsenen Christopher Beazleyn kanssa, enkä täysin ymmärrä ystäväni Christopher Heaton-Harrisin logiikkaa tässä asiassa, koska nimenomaan tämän kautta me voimme huolehtia siitä, että erityisryhmät ja vammaiset saavat tasavertaisen kohtelun. Terveysliikunta on nimenomaan yksi tämän mietinnön painopistealueista. Urheilu on niin ikään osoittautunut erittäin hyväksi keinoksi rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa.

Haluan vielä todeta, että äänestyskoneeni ei kaikilta osin toiminut, ja muun muassa kohdassa 42 en saanut sitä toimimaan oikealla tavalla. Toivon, että tekniikka selvittää, minkä vuoksi minun äänestyskoneeni juuttui hetkittäin. Huomasin samoja ongelmia olleen muillakin, ja haluan lähettää tekniikalle sellaisen viestin, että toivon mukaan ensi kerralla kone toimii moitteettomasti.

− Mietinnöt: Mavrommatis (A6-0149/2008), Friedrich (entinen esittelijä: Stubb) (A6-0105/2008)

  Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, käsittelen aluksi Manolis Mavrommatisin mietintöä. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan erityisesti vedonlyönnin ja Itävallan pelikasinoiden panosta urheilun rahoituksessa. Kannatan kyseistä kohtaa. Äänestin Ingo Friedrichin mietinnön puolesta, koska siinä torjuttiin tunnustettujen kirkkojen ainutlaatuiseen ja monipuoliseen yhteiskunnalliseen asemaan kohdistuva hyökkäys ja annetaan lisäksi monivivahteisempi kuva lakimiesten merkityksestä. Pidän erittäin tärkeänä niitä kokemuksia ja tietoja, joita saamme näkemystenvaihdosta ja ratkaisumahdollisuuksia koskevasta vuoropuhelusta kansalaisten, eturyhmien, lakimiesten ja lobbaajien kanssa.

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja esittää kiitokseni sadoista keskusteluista sekä niistä lukemattomista sähköposteista ja ideoista, joita olen saanut. Muutamat niistä ovat ärsyttäviä, koska ne vain vievät kallista aikaa, mutta suurin osa niistä on mielestäni sekä valaisevia että hyödyllisiä. Haluan vielä kerran kiittää siitä, mutta haluan myös sanoa, että lopullinen vastuu suhtautumisesta edunvalvojiin on meillä itsellämme. Päätämme itse, kenen kanssa haluamme keskustella, kuinka paljon aikaamme he vievät, mistä keskustelemme ja miten kehitämme yhteistyösuhdetta. Kannatan selviä ja avoimia sääntöjä, mutta vastustan liiallista sääntelyä, joka tekee yhteistyöstä ongelmallisempaa ja byrokraattisempaa.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Mietintö: Ortuondo Larrea (A6-0085/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Koska Seychellien tasavallan kanssa tehtyä sopimusta on mielestämme tärkeää jatkaa ja kehittää tarpeen mukaan, yhdymme arvioon, jonka mukaan ei riitä, että (kalastusmahdollisuuksista ja niitä koskevasta taloudellisesta korvauksesta tehdyn) pöytäkirjan tekstiin lisätään paikallisen satamainfrastruktuurin tilaa ja mahdollista näkökulman vaihtamista (myös taloudellisen korvauksen käyttötavoitteet) koskevia seikkoja Seychellien viranomaisten yksinomaisen toimivallan nojalla.

Emme myöskään pidä hyvänä ajatuksena ehdotusta sisällyttää pöytäkirjaan sellaisia toimenpiteitä, joissa ei oteta huomioon etenkään jäsenvaltioiden toimivallan kunnioittamista ja turvaamista. Esimerkkinä mainittakoon Euroopan komission toimenpiteet, jotka koskevat lisenssien keskeyttämistä.

Myöskään samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatetta ei vielä noudateta, sillä sopimuksessa mainitaan vain, että sopimuksen edunsaajiin kuuluvien EU:n jäsenvaltioiden alusten seychelliläisen miehistön palkkaehdot eivät saa olla huonommat kuin niiden seychelliläisten miehistöjen, jotka tekevät samanlaista työtä kyseisen maan aluksilla.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Seychellien kanssa tehtyä kalastussopimusta koskevaa Josu Ortuondo Larrean mietintöä vastaan. YKP on ollut täydellinen katastrofi, eikä sillä ole edistetty kalastusalan kestävää kehitystä rannikkoalueillamme.

Tämän seurauksena Skotlannissa on jouduttu romuttamaan satoja aluksia, ja kalastusyhteisöt ovat kärsineet. Tätä ei ratkaista muiden jäsenvaltioiden ylituotannon maastaviennillä kolmansien maiden kanssa tehtävien kalastussopimusten muodossa.

Jos muilla jäsenvaltioilla on ylimitoitettu kalastuslaivasto perinteisille kalastusvyöhykkeilleen, niiden pitäisi ratkaista ongelma itse, eikä turvautua EU:hun löytääkseen lisää vesiä ryöstettäväksi.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen mielissäni siitä, että Euroopan parlamentti hyväksyi tarkistukset, jotka tehtiin vuosia 2005–2011 koskevaan Euroopan yhteisön ja Seychellien väliseen kalastuskumppanuussopimukseen.

Muutoksilla ei muokata sopimuksen perustekijöitä. Niissä otetaan ainoastaan huomioon saavutetut tulokset ja mahdollistetaan nykyisiä tarpeita vastaavat käytännön mukautukset. Siksi 55 000 tonnin viitesaalismäärä nostetaan 63 000 tonniin viimeisten kolmen vuoden keskimääräisten saaliiden perusteella. Tilanteen tasapainottamiseksi myös varustajien maksuosuutta korotetaan 35 euroon tonnilta muiden tonnikalasopimusten mukaisesti, ja näin ollen yhteisön osuutta alennetaan 75 eurosta 65 euroon tonnilta. Vuosittainen taloudellinen kokonaiskorvaus nousee siis 4 125 000 eurosta 5 355 000 euroon.

Sopimuksen onnistuminen on osoitus siitä, että Euroopan unioni on selvästi kiinnostunut keskinäisten kumppanuussopimusten tekemisestä etenkin kalastusalalla. Réunionin laivasto on pystynyt hyödyntämään näitä kalastusmahdollisuuksia, ja toivon, että tämänpäiväisen äänestyksen avulla vahvistetaan ja elvytetään EU:n merenkulkualan taloutta.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Meren ja merialueiden luonnonvarat ovat hyvin tärkeitä Euroopan unionin työllisyydelle ja talouskasvulle. Ne ovat ravinnon- ja energianlähde. Lisäksi matkailuala, joka on talouden merkittävä osa-alue, kehittyy rannikkoalueilla huomattavasti. Merialueiden luonnonvaroja pitäisi hyödyntää vastuullisesti.

EU:n kalastusala on maailman toiseksi laajin. Kalastus- ja vesiviljelyala tuottaa noin 7,3 miljoonaa tonnia kalaa vuodessa, ja kalastus- ja jalostusala työllistää 360 000 ihmistä. Siksi katson, että EU:n pitäisi tehdä kolmansien maiden kanssa yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevia sopimuksia tai parantaa nykyisiä järjestelyjä.

− Mietintö: Marques (A6-0146/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kannatamme yksilöllisempien sääntöjen soveltamista sekä poikkeuksia ja täsmällisiä, räätälöityjä erityistoimenpiteitä, jotka vastaavat asianmukaisesti syrjäisimpien alueiden taloudellisia edellytyksiä ja ovat suotuisampia niiden tuotantokyvyn kannalta.

Mietinnön tavoitteena on soveltaa erityistä valmisteverokantaa Madeiralla tuotettuun olueen. Vahvistettua kansallista verokantaa alhaisempaa verokantaa sovelletaan silloin, kun panimon tuotanto on enintään 300 000 hehtolitraa.

Kuten komissio huomauttaa, Madeiralla tuotetun oluen hinta on 50 prosentin veroedusta huolimatta yhä 7,5 prosenttia korkeampi kuin Manner-Portugalissa pannun ja Madeiran markkinoilla myytävän oluen vähittäismyyntihinta. Jos veronalennus menetetään, paikalliset panimot eivät pysty vastaamaan kilpailuun.

Kun pidetään mielessä syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja näiden alueiden tilannesidonnaiset tarpeet, kannatamme toimenpiteitä, joilla pyritään sen vuoksi turvaamaan oikeus alueen omia mahdollisuuksia vastaavaan tuotantoon, ottamaan huomioon alueen talous ja takaamaan siten paikallisen panimoteollisuuden elinkelpoisuus.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Minulle ainoa syy äänestää tämän valmisteveroa koskevan päätöksen puolesta on sen suppea paikallinen soveltamisala. Sillä ei siis voida vaikuttaa haitallisesti itävaltalaiseen Brauerei zu Göss -panimoon, joka – kuten tunnettua – tuottaa Euroopan parasta olutta.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Esittelijän käsittelemä kysymys houkuttelee pohtimaan, miten sovittaa yhteen todelliseen kilpailuun perustuvan järjestelmän tukeminen ja yhdenvertaisuutta lain edessä koskeva periaate. Erästä lausuntoa mukaillakseni vapaa markkinatalous on selvästi paras talouden sääntelymekanismi siihen saakka, kunnes jotain parempaa keksitään. Tältä näkökannalta esittelijän aloitteessa saatetaan viitata interventiotoimiin, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia talouteen. Toisaalta markkinoiden kestävyyden turvaaminen edellyttää eri osa-alueiden suojaamista ja monopolisoinnin ennaltaehkäisyä. Laajempi keskustelu ja asiantuntijoiden lisätutkimukset ovat tarpeen ennen kuin tehdään yhtä tärkeitä päätöksiä kuin kyseessä oleva päätös. Mietinnössä ei käsitellä kaikkia aihetta koskevia näkökohtia. Siksi päätin äänestää tyhjää.

− Mietintö: Frassoni (A6-0107/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin italialaisen kollegani Monica Frassonin laatiman mietinnön puolesta. Se koskee Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemistä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn neuvoston päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä päätöksellä 2006/512/EY, soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Valitettavasti komiteamenettely ei toimi kunnolla, ja tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, jotta komissio voi käyttää täytäntöönpanovaltaansa Euroopan parlamentin valvonnassa. Valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä sovellettaessa kaikkien kolmen toimielimen on mainittava asiasta asiakirjoissa. Olen tyytyväinen siihen, että uudessa sopimuksessa määritellään täsmällisemmin komission velvoite antaa parlamentille tietoja sellaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka takaavat tietojen välittämisjärjestelmän avoimuuden ja tehokkuuden sekä toimitettujen tietojen ja menettelyn eri vaiheiden yksilöimisen. Olen tyytyväinen päätökseen ottaa käyttöön ”varhaisvaroitusjärjestelmä”, jonka kautta parlamentille ilmoitetaan ehdotuksista täytäntöönpanotoimenpiteiksi. Kannatan ajatusta, jonka mukaan komission on julkistettava kaikki toimenpide-ehdotukset heti, kun ne on esitetty muodollisesti.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kannatan Monica Frassonin mietintöä, joka koskee uusia komiteamenettelyjä.

Valvontamenettelyssä parlamentille annetut uudet valtuudet, joiden avulla parlamentin jäsenet voivat estää valiokunnan hyväksymän esityksen voimaantulon, elleivät asiantuntijat ole noudattaneet toimeksiantoaan, on parlamentin kannalta suuri menestys ja parantaa merkittävästi EU:n toimielinten välistä valtatasapainoa.

Myönnän, että on suositeltavaa tehostaa menettelyä selkeyttämällä valiokunnan päätöksiä ja lisäämällä niiden avoimuutta. Samoin kannatan sähköisen rekisterin perustamista, sillä se helpottaa komiteamenettelyn avulla tehtyjen päätösten tarkistamista.

On tietenkin välttämätöntä, että parlamentin valvontaoikeudelle suunniteltua kolmen kuukauden määräaikaa sovellettaisiin heinäkuussa vuonna 2007 tehdyn toimielinten sopimuksen sanamuodon mukaisesti vain poikkeustapauksissa: lyhyempi määräaika pitäisi hyväksyä vain kun se on perusteltua kiireellisyyden tai tehokkuuden takia.

Jotkin Euroopan parlamentin valiokunnat ovat jo tuloksekkaasti uhanneet käyttää veto-oikeutta saadakseen komissiolta välittömästi vastauksen ja selvennyksen. Vakaa käsitykseni onkin, että parlamentin pitäisi enenevässä määrin käyttää tätä välinettä myös teknisten päätösten poliittiseen valvontaan.

− Mietintö: Frassoni (A6-0108/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin italialaisen kollegani Monica Frassonin mietinnön puolesta. Siinä käsitellään Euroopan parlamentin työjärjestyksen 81 artiklan muuttamista; kyseinen artikla koskee niin kutsutun ”komiteamenettelyn” täytäntöönpanotoimenpiteitä. Parlamentin työjärjestyksen 81 artiklan 4 kohdassa määrätään, että jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, valvonta-aika alkaa, kun ehdotus toimenpiteistä on annettu parlamentille kaikilla virallisilla kielillä. Kannatan ehdotettua lisäystä, jonka mukaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisia lyhennettyjä määräaikoja sovellettaessa ja 5 a artiklan 6 kohdan mukaisissa erittäin kiireellisissä tapauksissa määräaika alkaa päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa päätöksen 1999/468/EY nojalla perustetun komitean jäsenille toimitetut kielitoisinnot lopullisesta ehdotuksesta täytäntöönpanotoimenpiteeksi, ellei parlamentin valiokunnan puheenjohtaja vastusta tätä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, Monica Frassonin mietinnössä korostuu komission jokseenkin ylimielinen asenne sen valtasuhteissa Euroopan parlamenttiin. Esittelijä on oikeassa muistuttaessaan komissiota sen velvollisuuksista, ja kannatamme tätä yritystä palauttaa vähimmäismäärä komission toiminnasta demokraattiseen valvontaan.

Valvonnan parempi hyödyntäminen tulevaisuudessa on kuitenkin epävarmaa jo pelkästään siksi, että komissio toivoo salaa voivansa estää parlamenttia järjestämästä kuulemisia niistä toimenpiteistä, joita komissio aikoo toteuttaa.

Pahoittelemme myös sitä, ettei mietinnössä mainita perusongelmaa eli komission laajaa täytäntöönpanovaltaa, joka muistuttaa lainsäädäntövallan käyttäjän ja sääntelyviranomaisen toimivaltaa, mutta on kuitenkin uskottu virkamiehille. Siinä ei myöskään mainita komiteamenettelyn olevan demokraattista vilppiä.

− Mietintö: Gklavakis (A6-0166/2008)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Mielestämme yhteinen maatalouspolitiikka on lakkautettava. Samalla katsomme, että tehtyjä sopimuksia on noudatettava. Tänään toimitetussa äänestyksessä kannatimme siksi komission ehdotusta, jonka mukaan Portugalin, Kreikan ja Espanjan kanssa tehtyjä liittymissopimuksia on noudatettava. Kyseisissä sopimuksissa EU sitoutui valitettavasti varmistamaan, että puuvillanviljelylle myönnetään myös tuotantotukea. Siksi pahoittelemmekin, että komissiolla ei ole ollut tilaisuutta esittää tällä alalla ehdotusta, jossa noudatettaisiin muiden maatalouden alojen toimintalinjaa eli tuen irrottamista tuotannosta.

Euroopan parlamentin mietinnössä (A6-0166/2008) ehdotettiin mahdollisuutta vähentää entisestään tuen irrottamista tuotannosta, ja siksi päätimme äänestää mietintöä vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Koska puuvillan viljelyllä on tärkeä yhteiskunnallis-taloudellinen asema tietyillä EU:n alueilla, etenkin Kreikassa ja Espanjassa, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin pitäisi kiinnittää tähän asianmukaista huomiota.

Vuonna 2003 alkaneen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä käyttöön otettu tuotannosta irrotettu tilatuki johti vuonna 2006 siihen, että komissio toteutti tämän periaatteen käytännössä puuvilla-alalla.

Espanja kuitenkin vei asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen sillä perusteella, ettei ennen uudistusta ollut tehty vaikutustenarviointia. Tuomioistuin ratkaisi asian Espanjan hyväksi ja kumosi puuvilla-alan uuden tukijärjestelmän.

Euroopan komission nykyinen ehdotus on kuitenkin käytännössä samanlainen kuin edellinenkin. Lisäksi on kulunut tuskin vuosi puuvilla-alan yhteistä markkinajärjestelyä koskevan uudistuksen täytäntöönpanosta, kun sen tuhoisat seuraukset ovat jo nähtävissä: puuvillan tuotanto väheni Kreikassa lähes 20 prosenttia ja Espanjassa yli 50 prosenttia. Samoin tilojen lukumäärä on vähentynyt 11 prosenttia Kreikassa ja 25 prosenttia Espanjassa. Jopa puuvillanpuhdistamot ovat vaarassa.

Siksi äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin poliittisen ryhmäni tavoin Ioannis Gklavakisin mietintöä vastaan, sillä huolimatta muutamista myönteisistä tarkistuksista, joita tehtiin komission alkuperäiseen ehdotukseen, kokonaislopputulos on kielteinen. Puuvillan tuottajille on välttämätöntä myöntää lisätukea leikkaamatta tuotantoa enempää. Samanaikaisesti on toteutettava merkittäviä ympäristönsuojelutoimia ja tuettava maaseudun kestävää kehittämistä.

− Transatlanttinen talousneuvosto (RC-B6-0209/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin transatlanttisesta talousneuvostosta 8 päivänä toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Siinä korostetaan, että tiivis transatlanttinen kumppanuus on keskeinen väline globalisaation kehittämiseksi siten, että se toimii yhteisten arvojen hyväksi ja edistää poliittisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaista globaalia järjestelmää. Olen samaa mieltä siitä, että toimivat ja kilpailukykyiset transatlanttiset markkinat muodostavat perustan transatlanttiselle kumppanuudelle ja auttavat EU:ta ja Yhdysvaltoja käsittelemään yhdessä maailmanlaajuisia poliittisia ja taloudellisia haasteita. Turvallinen kauppa on erityisen tärkeää yhä integroituneemmassa maailmantaloudessa, mutta myönnän, että ehdotus kaikkien ulkomailta tulevien konttien läpivalaisusta terrorismiuhkan torjumiseksi on perusteeton ja epärealistinen. Teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamista koskevalle yhteistyölle sekä väärentämisen ja piratismin torjumista koskevan yhteistyön vahvistamiselle kansainvälisen patenttilainsäädännön vastavuoroista tunnustamista koskevan etenemissuunnitelman avulla on pikainen tarve. Mielestäni on valitettavaa, ettei dollaria ja euroa koskevaa rahapoliittista yhteistyötä kehitetty.

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää tästä päätöslauselmasta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä erityisesti seuraavista syistä.

Päätöslauselmaan sisältyy myönteisiä näkökohtia, kuten viittaus ennalta varautumisen periaatteeseen. En kuitenkaan voi tukea määrättyjä ehdotuksia ja tavoitteita.

Vaikka voin hyväksyä transatlanttisia markkinoita koskevan periaatteen, on mahdotonta ja vielä vähemmän suotavaa toteuttaa ne vuoteen 2015 mennessä.

Näiden markkinoiden toteuttaminen edellyttää muiden kuin tulliesteiden (17 kohta) eli sosiaalisten, terveyttä ja ympäristöä koskevien ja muiden normien poistamista. Näitä aloja koskevaan EU:n lainsäädäntöön sisältyvillä säännöksillä varmistetaan EU:n kuluttajille ja kansalaisille riittävä suoja, ja näitä säännöksiä on noudatettava tai peräti parannettava.

Kuluttajat eivät myöskään voi tehdä tietoon perustuvia valintoja pelkästään merkintöjen ja jäljitettävyyden perusteella (28 kohta). Kuluttajansuojapolitiikka ei voi perustua pelkästään tämänkaltaisiin toimenpiteisiin. Kuluttajille on taattava myös maataloustuotteita koskeva valinnanvapaus estämällä muuntogeenisten organismien sekoittuminen tavanomaisiin ja luonnonmukaisesti tuotettuihin viljelykasveihin.

Lopuksi totean, että mietinnön sanamuoto, joka koskee klooratulla vedellä käsitellyn siipikarjan tuontia Yhdysvalloista, on liian epäselvä. Tuonti on kiellettävä, jos haluamme pitää kiinni yhteisön elintarviketurvallisuuspolitiikasta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kapitalismin yhä syvenevän kriisin ja sen lisääntyvien ristiriitojen takia tämä päätöslauselma ja ”transatlanttisten markkinoiden” perustamista varten asetetut (”pitkän aikavälin”) tavoitteet esitetään todellisena selviytymiskeinona, jonka avulla pyritään jatkamaan ”kolmikon” kahden keskeisen jäsenen ja Naton kantavien voimien markkinoiden vapauttamista tilanteen ratkaisemiseksi.

”Transatlanttisen” strategisen kumppanuuden vahvistamisen lisäksi päätöslauselma toimii tosiasiassa rahoitusmarkkinoiden sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppasuhteiden vapauttamista koskevana etenemissuunnitelmana, koska siinä luetteloidaan suurten rahoitus- ja talousryhmittymien huviksi ja hyödyksi kilpailun laajentamisen ja pääoman keskittämisen esteet.

Vaikka ”transatlanttisten markkinoiden” todellisia tavoitteita, ristiriitoja ja seurauksia on mahdoton salata, päätöslauselmassa tähän pyritään korostamalla joitakin mahdollisia yhteiskunnallisia näkökohtia ja ympäristönäkökohtia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä seikat on tuotu esiin ainoastaan siinä tarkoituksessa, että niitä voitaisiin hyödyntää kapitalistisessa kilpailussa erityisesti Maailman kauppajärjestössä.

Vaikka päätöslauselmassa yritetään lievittää tilannetta uhmaamalla ”kapitalistista globalisaatiota”, siinä salataan ne vakavat seuraukset, joita työntekijöille ja tavallisille ihmisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuu sekä EU:ssa ja Yhdysvalloissa että kansainvälisesti.

  Kartika Tamara Liotard ja Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Olemme äänestäneet tarkistusta 4 vastaan, koska siinä todetaan, että olipa ratkaisu mikä tahansa, se ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen.

Kysymyksen perusteella tässä korostuu, että taloudelliset edut menevät kansanterveydellisten näkökohtien edelle. Emme voi hyväksyä tällaista ajattelutapaa. Mielestämme Euroopan unionin pitäisi elintarviketurvallisuutta koskevissa kysymyksissä noudattaa ennalta varautumisen periaatetta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisissä suhteissa tapahtuu hyvin paljon muutoksia kolmansia maita koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta, vaikka niissäkään erimielisyydet eivät välttämättä ole ylitsepääsemättömiä. Tämä keskustelu, mainitut tekstit ja tänään hyväksytty asiakirja voivat siten osoittautua erittäin hyödyllisiksi.

Näin ollen on välttämätöntä toteuttaa tarvittavat toimet transatlanttista taloudellista yhdentymistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä suhteessa toimet, joita on toteutettu etenkin muiden kuin tulliesteiden (kansainvälistä kauppaa vakavasti haittaavat epämääräiset yleissäännöt) poistamiseksi, ovat äärimmäisen hyödyllisiä, kuten uusimmat tutkimuksetkin osoittavat. Tämä edellyttääkin molemmilta osapuolilta tiiviimpää sitoutumista.

Lisäksi Pohjois-Atlantin molemmilla puolilla on annettava tehokkaampi ja johdonmukaisempi panos tällä samalla kansainvälisen kaupan alalla.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhtenä tämän mietinnön laatijoista kannatan transatlanttista talousneuvostoa koskevan prosessin realistisia tavoitteita.

EU:n ja Yhdysvaltojen on välttämätöntä ryhtyä kehittämään esteitä vähentäviä aloitteita. Olen erityisen tyytyväinen rahoituspalvelujen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) sekä meklareita ja välittäjiä koskevan sopimuksen tasaiseen edistymiseen.

On toteutettava lisätoimia ja tutkittava muita mahdollisuuksia, kuten monenvälistä lähestymistapaa. Olen kuitenkin huolissani, sillä osapuolet eivät saisi jäädä odottamaan sellaisia parannuskeinoja, jotka eivät varmuudella tasoita EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä eroja. Tämä vaatii sen sijaan kovaa työtä eikä ole itsestäänselvyys sen enempää kuin vakuutusalalla tai etenkään vakuuksia koskevissa kysymyksissä.

Transatlanttinen talousneuvosto ei ole varsinaisesti kaupan alan kysymys. Siinä on kyse suhteidemme tiivistämisestä sääntelyn alalla, mikä kehittää teollisuustuotannon avoimuutta ja tehokkuutta ja auttaa pääsemään eroon aiemmin käytetyistä kehnoista verukkeista.

Edessämme on nyt valtava maailmanlaajuinen haaste, jonka yhteydessä on EU:n ja Yhdysvaltojen edun mukaista perustaa järjestelmä, jolla edistetään kasvua protektionismin ja eristäytymispolitiikan sijasta.

Transatlanttisen talousneuvoston avulla tiivistetään EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita, mutta ne eivät voi turvautua omiin saavutuksiinsa transatlanttisessa talousneuvostossa. Tarvitaan lisätoimia, jotta tämänkaltaista lähestymistapaa voitaisiin soveltaa jokapäiväisiin ratkaisuihimme tällä tasolla. Julkistalouksien perusteella on liiankin helppo luoda uhkakuvia – tämän pelon voittamiseksi tarvitaan kovaa työtä.

− Mietintö: Cappato (A6-0153/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin maailman ihmisoikeustilannetta vuonna 2007 koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietinnön on laatinut italialainen kollegani Marco Cappato. Kannatan toteamusta, jonka mukaan komission ja neuvoston on toteutettava kiireellisiä toimia – samalla periaatteella kuin kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisen yhteydessä – tukeakseen ihmisoikeuksien suojelemiseen osallistuvien kansainvälisten tuomioistuimien toimintaa. Yhdistyneiden Kansakuntien uudella ihmisoikeusneuvostolla (UNHCR) on mahdollisuus muodostaa hyödyllinen toimintakehys maailman ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Kannatan väkivallattomuuden edistämistä, sillä se on ratkaiseva väline, jolla turvataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja toimitaan kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta. Kollegojeni tavoin minua hämmästyttää, että monet Euroopan maat eivät ole vielä ratifioineet kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa. Panen tyytyväisenä merkille, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) on ollut hyvin tehokas, mutta sen määrärahat eivät likimainkaan vastaa siihen kohdistuvia odotuksia, ja kannatan EIDHR:n määrärahojen lisäämistä vuodesta 2009 alkaen.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Annan äänestysselityksen ihmisoikeuksien suojelua koskevan mietinnön puolesta, sillä ihmisoikeuksia loukataan vielä nykyäänkin aivan liian usein.

Euroopan unioni katsoo ihmisoikeuksien kuuluvan perusperiaatteisiinsa jopa siinä määrin, että niiden noudattaminen on oikeutetusti EU:n jäsenyyden edellytys.

Euroopan unionilla on näin ollen velvollisuus valvoa ihmisoikeuksien noudattamista EU:ssa ja kolmansissa maissa johdonmukaisella yhteisellä ulkopolitiikalla, joka on riippumatonta jäsenvaltioiden pyrkimyksistä ja asemasta. EU:n on edistettävä kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön ratifiointia maailmanlaajuisesti suojellakseen ihmisiä rikoksilta ihmisyyttä vastaan ja estääkseen sen, että kansanmurhiin ja muihin julmuuksiin voitaisiin tulevaisuudessa syyllistyä tarvitsematta pelätä seuraamuksia. Sen on myös autettava lisäämään UNHCR:n tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Samoin katson, että Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselma kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmalliseksi keskeyttämiseksi on pantava täytäntöön.

Euroopan unionin on myös edistettävä ihmisoikeuksien noudattamista tärkeimmissä kauppakumppanimaissaan. Toivon, että Kiina lopettaa kidutuksen käytön antaakseen merkittävän osoituksen myönteisestä suhtautumisesta ihmisoikeuksia kunnioittavaan kulttuuriin ja toimiakseen olympiakisoja perinteisesti symboloineen rauhanaatteen mukaisesti.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen tänään hyväksyttyyn Marco Cappaton päätöslauselmaan, joka koskee vuosittaista ihmisoikeusraporttia 2007 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa.

Mietinnössä tarkastellaan ihmisoikeuksien alalla maailmanlaajuisesti saavutettua edistystä ja arvioidaan EU:n pyrkimyksiä edistää ihmisoikeuksia toiminnassaan ja eri politiikan aloilla.

Siinä korostetaan oikeutetusti, että sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta on parannettava tällä alalla.

Mietinnössä keskitytään erityisesti kuolemanrangaistusta koskevaan kysymykseen, kidutuksen, syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan kaikkien muotojen torjumiseen ja tarpeeseen vahvistaa lasten oikeuksien suojelua.

Siinä toistetaan, että EU:lla on vastuu kansalaisyhteiskunnan aseman parantamisesta, jotta torjuntatoimia voidaan tehostaa ja tarkoituksenmukaistaa ja kyseiseen tarkoitukseen suunniteltuja välineitä vahvistaa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan kannattaa merkittävää maailmanlaajuista työtä ihmisoikeuksien puolesta, mutta pitää tätä vuosikertomusta jälleen yhtenä Euroopan parlamentin yrityksenä laajentaa EU:n toimivaltaa ulkopolitiikan aloilla.

Monien maiden tilanne on hyvin huolestuttava, ja kansainvälisen yhteisön on tietenkin toimittava. Toimet on kuitenkin toteutettava YK:n ja sen eri elinten kautta, sillä ne ovat legitiimejä ja niillä on laaja kannatus valtioiden enemmistön keskuudessa toisin kuin EU:lla

Tästä syytä olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Joka vuosi joudumme todistamaan Euroopan parlamentin tekopyhyyttä maailman ihmisoikeuskysymyksissä.

On selvää, että tuemme joitakin mietinnön kohtia. Pohjimmiltaan se on kuitenkin erinomainen esimerkki ihmisoikeuksien välineellistämisestä ja niiden asiattomasta käytöstä poliittisena aseena EU:n vaikutusvaltaisimpien jäsenten ja niiden suurten rahoitus- ja talousryhmittymien etujen ajamiseen sekä niitä ihmisiä vastaan, jotka vastustavat niiden määräyksiä.

Varsinaiset viittaukset EU:n jäsenvaltioiden ja/tai niiden liittolaisten kuten Yhdysvaltojen, Israelin, Turkin tai Marokon räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin Palestiinassa, Irakissa, Afganistanissa, Kyproksen miehitetyssä osassa tai Länsi-Saharassa loistavat poissaolollaan, eikä niitä tuomita millään tavoin.

Mietinnössä yritetäänkin jälleen kerran pitää ihmisoikeudet erillään asettamalla ne toisarvoiseen asemaan taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin nähden. EU:n poliittisen toimintakehyksen lähtökohdaksi on asetettava ihmisoikeuksien sekä niiden jakamattomuuden ja samanarvoisuuden puolustaminen ja kyseisten oikeuksien merkitys kansojen oikeuksien, aidon yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, rauhan, vapauden ja demokratian välttämättömänä edellytyksenä. Meille niissä on kyse ihmisten oikeuksien puolustamisesta eikä tekopyhyydestä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin ihmisoikeuksia koskevan Marco Cappaton mietinnön puolesta. Ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu kaikkialla maailmassa, ja EU:n jäsenten on aina puolustettava niitä, jotka joutuvat tästä kärsimään.

Meidän on myös oltava valppaina omalla alueellamme tapahtuvien ihmisoikeusloukkauksien varalta – luovutuslennot ovat esimerkki siitä, miten helposti ihmisoikeusloukkauksia voi tapahtua.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, äänestin ryhmän linjaa vastaan Cappaton mietinnön 94 kohtaan tehdyssä tarkistuksessa 12, jolla poistettaisiin käsite ”lisääntymis- ja seksuaaliterveys”. Vaikka termi ”lisääntymis- ja seksuaaliterveys” käsittää myös abortin, jota en absoluuttisena oikeutena tue, on se mielestäni tässä yhteydessä tarpeellista mainita. 94 kohdassa muistutetaan, että Euroopan unionin kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeuspolitiikan on korostettava terveysohjelmia, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä koskevia ohjelmia siellä, missä sukupuoleen perustuva väkivalta on yleistä ja naiset ja lapset ovat alttiita HIV/AIDS tartunnoille tai heiltä on kielletty tiedonsaanti sekä mahdollisuus ehkäisyyn ja/tai hoitoon.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin maailman ihmisoikeustilannetta vuonna 2007 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, ja niitä on sovellettava rajoituksetta. EU:lla on mahdollisuus ajaa ihmisoikeusasiaa maailmanlaajuisesti. Tämä edellyttää täsmällistä arviota nykytilanteesta, ja siksi kannatan Marco Cappaton aloitetta.

EU:n ihmisoikeuspolitiikan yhdenmukaistaminen on erityisen tärkeää yhteisen toimintalinjan kehittämiseksi esimerkiksi kuolemanrangaistusta tai kidutusta vastaan. Yhtenäinen kanta olisi suotava myös kansainvälisissä yhteyksissä. Vaikuttaa siltä, että jotkut maat kuten Kiina, Venäjä ja Iran eivät juurikaan näe vaivaa selvittääkseen alueellaan tapahtuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia. EU:n on esiinnyttävä määrätietoisesti ja yksimielisesti ollessaan tekemisissä näiden maiden kanssa, ja tämä on mahdollista vain EU:n yhteisen ihmisoikeuspolitiikan avulla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Marco Cappaton mietintöä maailman ihmisoikeustilanteesta vuonna 2007 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta. Mietinnössä korostetaan, että EU:n on välttämätöntä kohdistaa enemmän huomiota ihmisoikeuksiin etenkin kauppaneuvotteluissa.

Myönnän mietinnössä mainitut ihmisoikeuksia koskevat puutteet ja kannatan määrättyjä Marco Cappaton ehdottamia ratkaisuja, kuten Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan aseman vahvistamista ja neuvoston osallistumista tällaisiin keskusteluihin. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On outoa, että Euroopan unioni ehdottaa ”väkivallattomuutta koskevan Euroopan teemavuoden” julistamista, vaikka EU toteuttaa omia operaatioita Tšadissa, jossa on Ranskan etunäkökohtien vuoksi mahdotonta saavuttaa vaadittavaa puolueettomuutta. Entä toimiko EU väkivallattomasti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen CIA:n salaisten vankiloiden ja luovutuslentojen tapauksissa? Puhumattakaan siitä, että liittymisneuvottelut ovat käynnissä sellaisen maan kanssa, joka polkee vähemmistöjen oikeudet jalkoihinsa, kohtelee naisväestöään toisen luokan kansalaisina ja seuraa huoletta Yhdysvaltojen esimerkkiä ja aloittaa Yhdysvaltojen siunauksella hyökkäyssodan naapurimaataan vastaan. Puhumattakaan siitä, että demokraattisia oikeuksia halveksitaan etenkin jättämällä huomiotta kansanäänestysten tulokset ja että yhä useammat perusoikeudet uhrataan terrorismintorjunnan varjolla.

Jos EU aikoo vilpittömästi ja vakavissaan puolustaa ihmisoikeuksia, sen on selvitettävä vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka koskevat Yhdysvalloissa kidutukseen käytettäviä vankiloita ja CIA:n ”poikkeuksellisia luovutuksia koskevaa ohjelmaa”, sekä keskeytettävä välittömästi neuvottelut Turkin kanssa, sillä EU:n ihmisoikeuspolitiikkaan on olennaisesti kuuluttava demokratian ja demokraattisten arvojen puolustaminen myös EU:ssa.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) En äänestänyt ihmisoikeusraporttia koskevan päätöslauselman puolesta seuraavista syistä:

1. Mietinnössä on muutamia kannatettavia kohtia. Siinä jätetään kuitenkin täysin huomiotta se, että suuresta osasta maailmaa puuttuvat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, minkä vuoksi miljoonat ihmiset kuolevat nälkään tai ovat asunnottomia ja työttömiä. Mietinnössä rajataan ihmisoikeudet pelkästään kansalaisoikeuksiin ja jätetään siis huomiotta YK:n peruskirjassa vahvistettu ihmisoikeuksien jakamattomuuden periaate.

2. Mietinnössä ei käsitellä niitä ihmisoikeusloukkauksia, joihin EU:n jäsenvaltiot ovat syyllistyneet tai joita ne ovat hyväksyneet. Välttääkseen syytökset tekopyhyydestä EU:n on kuitenkin tutkittava ja selvitettävä ne ihmisoikeusloukkaukset, joihin EU:n jäsenvaltiot ovat osallistuneet tai myöntyneet kolmansissa maissa ja jotka ovat kohdistuneet kolmansien maiden kansalaisiin. Niihin kuuluvat esimerkiksi kidutussyytökset EU:n Artemis-operaatioon Kongossa osallistuneita joukkoja vastaan.

3. Sota on edelleen kaikista ihmisoikeusloukkauksista pahin, mutta se jätetään mietinnössä täysin huomiotta. Lissabonin sopimus ja ilmoitukset, jotka annettiin Ranskan ottaessa hoitaakseen neuvoston puheenjohtajuuden vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla, antavat kuitenkin todella aihetta huolestua siitä, että EU aikoo osallistua uusiin sotilasoperaatioihin. Ihmisoikeuksia ei pitäisi käyttää verukkeena näille operaatioille. Tämä näkökulma puuttuu mietinnöstä kokonaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Mietintö, josta tänään äänestetään, on jatkoa neuvoston ja komission kertomuksille. Sen ansioiksi voidaan yleisesti lukea ajantasaisuus ja maailman ihmisoikeustilanteen kriittinen tarkastelu. Tähän sen ansiot valitettavasti jäävätkin. Vaikka mietinnössä on nähty vaivaa luettelemalla useita aloitteita, joita Euroopan parlamentti on tehnyt määrätyissä tilanteissa, vaikuttaa siltä, että tavoitteeksi asetettu arvio EU:n toimien todellisesta vaikutuksesta ihmisoikeuksien edistämiseen on jäänyt puolitiehen. Jotta kyseinen arvio olisi tehokas, siihen olisi pitänyt sisällyttää selvä kuvaus konkreettisista tavoitteista, yleiskatsaus kaikista tässä yhteydessä käytetyistä politiikan välineistä ja sen jälkeen arvio saavutetuista tuloksista. Toisin sanoen mietintö on merkittävä ja hyvin huomionarvoinen luettelo, mutta sen merkitys ei koskaan kasva niin suureksi kuin olisi ollut mahdollista tai suotavaa. Tästä syystä olen useiden etenkin PPE-DE-ryhmään kuuluvien kollegojeni tavoin kiinnostunut tarkistamaan niitä ehtoja, joiden mukaisesti tämä mietintö laaditaan ja tämä keskustelu käydään vuosittain.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE), kirjallinen. − (ES) PPE-DE-ryhmä äänesti Marco Cappaton mietinnön Yogyakartan periaatteita koskevaa kohtaa vastaan, ja torjuu sen ehdottomasti. Vain muutamat maat ovat allekirjoittaneet kyseiset periaatteet ja noudattaneet niitä, ja vain kansainvälinen yhteisö ottaa niiden sisällön huomioon. Samaa voidaan sanoa ”lisääntymis- ja seksuaaliterveyden” yleiskäsitteestä. Se on yleistermi, jonka varjolla jotkut yrittävät piilotella tai ottaa käyttöön ideoita, joiden mukaan kaikki on hyväksyttävää. Emme voi yhtyä tähän käsitykseen.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Elintarvikkeiden hintojen jyrkän nousun takia on välttämätöntä pitää riittävää ravinnonsaantia ihmisoikeutena. Elintarvikekriisi, josta maailman köyhin väestönosa joutuu kärsimään, edellyttää kiireellisiä toimia. Kehotan Eurooppa-neuvostoa ja komissiota käyttämään kaikkia tarvittavia keinoja auttaakseen niitä, jotka kärsivät elintarvikkeiden rajusta hinnannoususta.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (SV) Päätin äänestää tyhjää tästä asiasta, sillä joissakin Marco Cappaton mietinnön kohdissa kannatetaan päätöksentekoa EU:ssa (erityisesti 15, 45 ja 141 kohta). Mielestäni on jäsenvaltioiden tehtävä päättää ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. – (PL) Marco Cappaton mietinnössä asetetaan etusijalle kysymys, joka koskee epämääräistä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja lisääntymisoikeuksia.

Samalla nykyisin yleinen uskonnonvapauden loukkaaminen jäi vähälle huomiolle.

Tästä syystä en voinut kannattaa Marco Cappaton mietintöä tänään toimitetussa äänestyksessä.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivijäsenet tunnustavat EU:n keskeisen merkityksen ihmisoikeuksien ja demokratian maailmanlaajuisena edistäjänä. Voimme tukea muutamia tärkeitä kohtia Marco Cappaton mietinnössä.

Olemme kuitenkin täysin eri mieltä joistakin kohdista, kuten esimerkiksi 2, 5, 14, 15, 30 ja 38 kohdasta. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivijäsenet saavat yleisen käytännön mukaan äänestää vapaasti kuolemanrangaistukseen ja raskaudenkeskeytykseen liittyvistä asioista.

Olemme äänestäneet lopullisessa äänestyksessä mietinnön puolesta, koska haluamme tuoda selvästi julki periaatteellisen tukemme maailmanlaajuisten ihmisoikeuksien vaalimiselle ja vahvistamiselle. Vakaa käsityksemme on, että EU:n jäsenvaltioilla on merkittävä rooli tässä tehtävässä.

  Sahra Wagenknecht (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) En äänestänyt ihmisoikeuksia koskevan mietinnön puolesta seuraavista syistä:

1. Ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia, jakamattomia ja yleismaailmallisia. Silti sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia ja niihin maailmanlaajuisesti kohdistuvia mittavia loukkauksia tuskin edes mainitaan mietinnössä. Siinä jätetään enimmäkseen huomiotta seuraavat seikat: miljoonat ihmiset jäävät vaille keskeisimpiä perusoikeuksiaan, EU:n hyvin kyseenalaisten toimintatapojen takia heillä on yhä vähemmän ravintoa käytettävissään, nälkä, taudit ja ihmisarvoisen asunnon puute ovat heille julmaa todellisuutta, monilla ihmisillä ei ole koulutusmahdollisuuksia ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan.

2. Mietinnössä ei mainita lainkaan niitä ihmisoikeusloukkauksia, joita EU:ssa tapahtuu ja joihin se osallistuu eri maanosissa osittain sotilaallisista ja asevarustelupolitiikkaan liittyvistä syistä ja jatkuvasti laajentuvien sotilasoperaatioiden takia. Vain EU:n ulkopuolella tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia arvostellaan, ja EU:n omat laiminlyönnit ja velvollisuudet sivuutetaan. Mietinnössä ei mainita EU:n uusliberalistisen politiikan sisäisiä ja ulkoisia vaikutuksia ja niiden kielteisiä seurauksia ihmis- ja perusoikeuksille.

3. Mietinnössä kritiikkiä esitetään hyvin valikoivasti, kuten kritiikin kohteeksi valitut maat ja arvostelun laajuus osoittavat. Ihmisoikeuspolitiikka ei kuitenkaan voi perustua poliittisiin vaatimuksiin, jos sen on tarkoitus säilyttää uskottavuutensa.

− Mietintö: De Keyser, Salafranca Sánchez-Neyra (A6-0138/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntia koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Sen ovat yhdessä laatineet belgialainen kollegani Véronique De Keyser ja espanjalainen kollegani José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra. Vaalitarkkailun on edelleen kuuluttava EU:n painopisteisiin etenkin uusissa demokratioissa, sillä vaikka demokratia ei perustu vaaleihin, ne ovat sen olennainen osa ja näin ollen ihmisten perusoikeus.

Kollegojeni tavoin pahoittelen sitä, että EU:lta puuttuu yhä yhteinen ja kattava demokratian edistämisstrategia. On välttämätöntä jatkaa vaalien jälkeisiä toimenpiteitä, koska joissakin tapauksissa ei riitä, että asennoidutaan passiivisesti niitä maita kohtaan, joiden vaaliprosessia tarkkailijat ovat arvostelleet ankarasti.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Véronique De Keyserin ja José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran mietintöä, koska olen kahteen otteeseen toiminut Euroopan unionin päävaalitarkkailijana: Indonesiassa vuonna 2004 ja Acehissa vuosina 2006–2007. Olen vakaasti sitä mieltä, että EU:n toimet rehellisen vaaliprosessin kehittämiseksi ovat välttämättömiä. Tehtävämme ei yleensä ole vahvistaa voittajia vaan saada häviäjät vakuuttuneiksi siitä, että he ovat kärsineet oikeudenmukaisen tappion ja että he voivat ratkaisevasti lievittää vaalien jälkeistä jännitystä.

Vaikka hyväksynkin kolmansien maiden kuten Sveitsin, Norjan ja Kanadan kansalaisten osallistumisen, on huolehdittava siitä, että enemmistö läsnäolijoista on EU:n kansalaisia. Yhdessä tapauksessa he tietääkseni muodostivat lähes enemmistön vaalitarkkailuvaltuuskunnan jäsenistä.

Kuten 38 kohdassa todetaan, on oikeus ja kohtuus että Euroopan parlamentti tukisi valittuja parlamentteja vaalien jälkeen. Koska olen vuonna 1999 antanut YK:n kehitysohjelman (UNDP) nimissä Indonesian parlamentille sen työjärjestyksen tarkistamista koskevia neuvoja, olen selvillä siitä, miten suurta hyötyä tästä voi olla. Kiitän molempia kollegojani heidän mietinnöstään, johon varmasti palaamme uudella lainsäädäntökaudella vuoden 2009 jälkeen.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Vastustamme mietinnön kohtia, joissa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat pyritään vakiinnuttamaan kolmansia maita koskevaksi toimintalinjaksi. Väärinkäytökset on käsiteltävä elimissä, joilla on vahvempi legitimiteetti ja laajempi kannatus kuin EU:lla, eli tässä tapauksessa etupäässä Etyjissä ja YK:ssa.

EU:lla on kuitenkin merkitystä vaalitarkkailijana yhdessä kyseisten kansainvälisten elinten kanssa. EU:n hankkimaa merkittävää kokemusta ja asiantuntemusta pitäisi hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Näin ollen päätimme kannattaa mietintöä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tätä valiokunta-aloitteista mietintöä ei pidä tarkastella erikseen, vaan pikemminkin olennaisena osana EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämän takia siitä uhkuu mielestämme suunnattoman ylimielinen asenne ja itsekehu esimerkiksi sillä perusteella, että EU arvioi itsensä kansainvälisen vaalitarkkailun alan ”johtavaksi” organisaatioksi.

Omien ”arvojensa” ja menettelytapojensa ”paremmuuteen” vedoten EU yrittää usein käyttää vaalitarkkailuvaltuuskuntia painostusvälineenä puuttuakseen maiden sisäisiin asioihin varsinkin niissä maissa, jotka haluavat ehdottomasti toteuttaa kansallisen suvereeniuden ja itsenäisyyden vahvistamiseen perustuvia kehittämishankkeita.

Asiaa voidaan tarkastella myös siltä kannalta, mitä EU oikeastaan yrittää saavuttaa ”yhteisellä ja kattavalla demokratian edistämisstrategialla”. Mitä EU yrittää saavuttaa rahoittamalla muiden maiden kansallisia parlamentteja ja puolueita? Oma tilanteemme antaa siihen vastauksen. EU yrittää pakottaa ihmiset samaan (kapitalistiseen) muottiin. Kyseinen malli palvelee tehokkaampaa riistopolitiikkaa ja pakottaa vapauttamaan kansainvälisen kaupan. Siinä uhrataan ihmisiä palveleva edistys ja maiden kehitys monikansallisten yhtiöiden eduille.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Véronique De Keyserin ja José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran mietintöä, jossa käsitellään tärkeitä asioita. EU:n sitoutuminen demokraattiseen prosessiin on varteenotettava asia, ja mietinnössä todetaan aivan oikein, että demokraattisten arvojen juurruttaminen pitkällä aikavälillä on demokratian edellytys.

Tämä ratkaiseva seikka jätettiin huomiotta, kun Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta päättivät sotatoimista Irakissa. Maan katastrofaalinen nykytilanne osoittaa ainoastaan sen, että demokraattisia arvoja on vaalittava ja että niitä ei saavuteta aseiden voimalla.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien vahvistamista, jotta uusia demokratioita voidaan tukea tehokkaasti.

Tässä yhteydessä kannatan vaatimusta demokratiakehitystä lujittavasta eurooppalaisesta konsensuksesta, joka voisi lisätä vaalitarkkailuvaltuuskuntien tehokkuutta.

Vaalit ovat tärkeä vaihe pysyvän demokratian edistämisessä, ja niillä on suuri symboliarvo sekä kyseiselle maalle että laajemmalle kansainväliselle yhteisölle. EU on ottanut vaalitarkkailussa johtavan aseman, ja sen pitäisi kehittää tätä asemaa voimakkaasti. Tässä yhteydessä vaalien jälkeisen seurannan parantaminen on nähdäkseni erityisen tärkeää. EU:n on määriteltävä vaalien toimittamisesta aiheutuvat keskeiset haasteet ja ratkaistava ne yhdenmukaisella ja ymmärrettävällä tavalla. Euroopan parlamentin olisi myös järkevää tukea vasta valittuja parlamentteja.

Kannatan varauksetta kaikkia näitä tavoitteita, etenkin kun omat kokemukseni EU:n vaalitarkkailijana Guatemalassa osoittavat niiden olevan välttämättömiä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaalitarkkailuvaltuuskunnat ovat keskeinen osa EU:n ulkopoliittista asemaa. Demokraattisista valtioista muodostuvana unionina EU:n pitäisi jakaa kokemuksiaan tehokkaasti ja kannustaa esittämään sille vaaliprosessia koskevia yhteistyöpyyntöjä maailmanlaajuisesti.

Parantamalla tarkkailuvaltuuskuntiensa toiminta- ja menettelytapoja EU voi edistää tehokkaasti demokratian vahvistamista kaikkialla maailmassa. Siksi äänestin José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran ja Véronique De Keyserin yhteisen mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan parlamentti liputtaa demokratian puolesta ja lähettää tarkkailijoitaan lukuisiin vaaleihin. Kyseisen maan kansalaisille on ratkaisevan tärkeää, että vaalit toimitetaan rehellisesti ja asianmukaisesti. EU:n vaikutusvalta edistää myös tässä asiassa merkittävästi demokratiakehitystä edellyttäen tietenkin, että sen suositusiin suhtaudutaan todella vakavasti.

Emme kuitenkaan saa uskotella itsellemme, että EU noudattaa demokraattisia normeja: emme ainakaan niin kauan kuin henkilö, joka tuo julki epämiellyttäviä tosiasioita, leimataan oikeistoradikaaliksi, niin kauan kuin kahden jäsenvaltion kansanäänestyksissä hylätty perustamissopimus runnotaan läpi parlamenteissa pintapuolisesti paranneltuna versiona, niin kauan kuin kansalaisten sallitaan toistuvasti äänestää halutun lopputuloksen saavuttamiseksi ja ainakaan niin kauan kuin Turkin liittymistä Euroopan unioniin suunnitellaan vastoin kansalaisten tahtoa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vaalit eivät suinkaan ole demokratian ainoa tapahtuma tai ilmentymä. Usein ne kuitenkin ovat käännekohta. Maissa, joissa ei ole vaaliperinnettä, vaalien toimittaminen voi antaa – ja usein antaakin – tilaisuuden vääjäämättömään demokratiakehitykseen. Keskustelemme nyt kuitenkin prosessista. Tästä syystä kaikki, mitä tässä mietinnössä todetaan Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien menestyksestä, ongelmista, puutteista ja uudistustarpeesta, on tärkeää ja ansaitsee täyden huomiomme. Silti mietinnössä ei koskaan käsitellä olennaisinta seikkaa eli EU:n eri välineiden kokonaisvaikutusta demokratian saavuttamiseen (jossa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat ovat ilmiselvästi mukana). Uskon vakaasti, että tämä on saanut meidät pohtimaan keskustelussa esiin noussutta haastetta, joka meidän on otettava vastaan. Demokratian edistäminen ja turvaaminen ovat paitsi Euroopan unionin olennaisia perustekijöitä myös osa sen maailmankatsomusta, joka koskee niin periaatteita, arvoja kuin sen omia etujakin.

− Mietintö: Ford, Aita (A6-0151/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin arvoisan englantilaiskollegani Glyn Fordin erinomaisen valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Siinä käsitellään kauppa- ja taloussuhteista Kaakkois-Aasian valtioiden liittoon (ASEAN), joka on mukana laajemmassa kahdenvälisessä ja alueiden välisessä kauppaneuvottelustrategiassa.

Pakollisesti täytäntöön pantavia ihmisoikeuslausekkeita sisältävä kumppanuus- ja yhteistyösopimus on ennakkoehto sille, että EU voi tehdä vapaakauppasopimuksen jonkin maan kanssa. Singaporen pankkisalaisuutta koskeva ongelma on välttämätöntä selvittää, jos alueiden välillä on tulevaisuudessa todella tarkoitus tehdä vapaakauppasopimus. Kollegojeni tavoin kiinnitän erityistä huomiota väärennettyjen lääketuotteiden torjuntaan, koska ne ovat osoitus epäreilusta kilpailusta ja aiheuttavat vaaraa kuluttajille.

Mielestäni on valitettavaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdystä sopimuksesta (TRIPS-sopimus) ja lääkkeiden saatavuudesta annetussa julistuksessa vahvistettujen joustovälineiden mahdollisimman laajamittaista hyödyntämistä koskeva periaate hyväksyttiin.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kannatan tätä mietintöä, koska olen vakuuttunut siitä, että vapaakauppa on välttämätön vaihe maailmalaajuisen hyvinvoinnin edistämisessä.

EU:n tuki ylikansallisille taloussopimuksille edellyttää kuitenkin tiukkoja sääntöjä, jotka velvoittavat kaikki osapuolet ratifioimaan ILO:n keskeiset sopimukset ja samalla varmistamaan työntekijöitä koskevat suojatoimet ja turvan.

Kuten esittelijä on muistuttanut, ASEAN on kokonaisuutena EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani. Tämä korostaa EU:n monia kauppaan liittyviä etuja kyseisellä alueella, jonka markkinat epäilemättä kasvavat nopeasti.

Alueen vahva asema ja tehokkaan paikallisen työlainsäädännön puute velvoittavat EU:ta varmistamaan, että uudessa sopimuksessa laaditaan vankat säännöt, jotka koskevat paitsi taloudellisia kysymyksiä myös ennen kaikkea työllisyyttä, ympäristöä ja ihmisoikeuksia ja vähentävät samalla sosiaalisen polkumyynnin vaikutuksia.

Tuoteturvallisuutta sekä työntekijöiden ja ympäristön suojelua ei voida eikä pidä vaarantaa yksinomaan taloudellisia näkökohtia koskevalla sopimuksella.

Kaikilla niillä, joita yhdistävät samanlaiset arvot, on moraalinen ja institutionaalinen velvollisuus uskaltaa valita kauppakumppaninsa paljon tarkemmin: kaikkien EU:n kumppaneiden on annettava sille takeet siitä, että ne näyttävät esimerkkiä muille maailman kansoille.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Vastustamme sitä, että mietinnössä on muutamia näkökohtia, jotka eivät liity millään tavoin kauppapolitiikkaan. Myanmarin poliittinen tilanne ja poliittisten vankien vapauttaminen ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä, mutta niitä ei pitäisi vetää mukaan EU:n ylikansalliseen kauppapolitiikkaan. Pidämme tätä jälleen EU:n uutena yrityksenä laajentaa toimivaltaansa ulkopolitiikan alalla.

Toisaalta Junilistan pitää EU:n ja muiden alueiden välisiä vapaakauppasopimuksia yhtenäismarkkinoiden ja yhteisen kauppapolitiikan luonnollisena seurauksena. Näin ollen olemme kaikesta huolimatta päättäneet äänestää mietinnön puolesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietinnön mukaan kaupallisten etujen saavuttaminen eri alueiden kanssa tehdyillä vapaakauppasopimuksilla on EU:lle paras toimintastrategia kriisin ratkaisemiseksi ainakin Maailman kauppajärjestössä jatkuvan pattitilanteen ajan.

Mietinnössä halutaan kuitenkin mennä pidemmälle. Vapaakauppasopimusten ohella siinä kannatetaan alueiden taloudellista yhdentymistä samalla tavoin kuin EU:ssa ja mahdollisuuksien mukaan niiden talouden ja politiikan alistamista palvelemaan EU:n tarkoitusperiä.

Laaja vastustus ryhmämme esittämiä tarkistuksia kohtaan paljastaa selvästi perimmäisen tavoitteen: keinoja kaihtamattoman ja seurauksista piittaamattoman markkinoiden vapauttamisen. Hylätyiksi tulivat jopa ne tarkistukset, joissa korostettiin, että on syytä ottaa huomioon nykyiset erot kyseessä olevien kahden alueen välillä sekä työllistämistä, kestävän talouskehityksen turvaamista, elintarvikeomavaraisuutta ja -turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskevat tavoitteet. Euroopan parlamentin enemmistö ei hyväksynyt ehdoitta edes lääkkeiden saatavuuden ja teknologian siirron helpottamista koskevia tavoitteita.

Tämän toimintalinjan vaikutukset ovat selvät: energian ja elintarvikkeiden hinnat nousevat ja sosiaalinen eriarvoisuus sekä alueiden väliset erot, köyhyys, nälkä ja taudit lisääntyvät.

Siksi emme voi muuta kuin äänestää tätä mietintöä vastaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Glyn Fordin mietintöä kauppa- ja taloussuhteista ASEANiin. On välttämätöntä, että komissio sisällyttää ehdottamiinsa uusiin vapaakauppasopimuksiin tiukat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat lausekkeet. Tällaisella toimenpiteellä ei vain piristettäisi innovaatioita ja tutkimusta ASEANin jäsenmaissa vaan ennen kaikkea myös suojeltaisiin kuluttajia lääkeväärennösten kaltaisilta vaarallisilta tuoteväärennöksiltä.

Parlamentissa keskusteltiin tällä viikolla väärennöksiä koskevasta uudesta OECD:n tutkimuksesta, jossa todetaan, että tuoteväärennösten kauppa on Malesiassa ja Filippiineillä saavuttanut samanlaiset mittasuhteet kuin Kiinassa. Mietinnössä käsitellään näitä kysymyksiä, ja äänestin siinä annettujen suositusten puolesta.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Aion äänestää tämän erinomaisen mietinnön puolesta. Tärkeimpiä minulle olivat tarkistukset 7 ja 14 sekä 42 kohta.

Kyseisissä kohdissa myönnetään, että on tärkeää varmistaa helposti saatavat ja kestävät julkiset palvelut (tarkistus 7), työnormien täytäntöönpano riitojen ratkaisumenettelyn avulla (tarkistus 14) sekä ympäristöystävällisten tuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden erilainen kohtelu tullimaksujen osalta (42 kohta).

Kiitän esittelijää Glyn Fordia hänen mietinnöstään.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin kauppa- ja taloussuhteita ASEANiin (Kaakkois-Aasian valtioiden liitto) koskevan Glyn Fordin mietinnön puolesta.

Haluan korostaa, että jos sopimuksella on määrä saada aikaan tuloksia, molempien osapuolten on sitouduttava siihen. Uusia neuvottelukierroksia koskevien selvitysten perusteella pikainen ja kunnianhimoinen sopimus ASEANin kanssa voi kariutua neuvotteluvalmiuksien puutteeseen ja yhteisen kannan laatimisen vaikeuksiin. ASEAN olisi EU:n viidenneksi tärkein kauppakumppani.

Mietinnössä tuetaan suunniteltua vapaakauppasopimusta ASEANin kanssa edellyttäen, että sopimus täyttää tietyt keskeiset ehdot. On tärkeää varmistaa, ettei kuluttajansuojaa supisteta tai ympäristönsuojelua vähennetä.

Sopimuksen neuvotteleminen kymmenestä itsenäisestä maasta koostuvan alueen kanssa on monimutkaista ja aikaa vievää. Samalla alueidenväliset sopimukset tuovat suurta hyötyä, koska ne edistävät alueellista yhdentymistä, joka vahvistaa kumppanuusmaiden talouksia ja vähentää sääntelyn määrää.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin olisi noudatettava erityistä huolellisuutta, kun se hoitaa kauppa- ja taloussuhteita kolmansiin maihin.

BKT:n kasvuvauhti lisääntyy ASEANin jäsenmaissa vuosi vuodelta. Muiden ennusteiden lisäksi Bangko Sentral ng Pilipinas ennakoi Filippiinien BKT:n kasvavan 4,8–5,5 prosenttia. Se ennustaa myös viennin kasvavan 11 prosenttia ja ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten vieraassa valuutassa tekemien rahalähetysten arvon kasvavan 10 prosenttia.

Malesian asukaskohtainen BKT on 6 721 Yhdysvaltain dollaria. Sen ennustetaan nousevan 7 596 Yhdysvaltain dollariin vuonna 2008. Vuonna 2007 Malesian talouden BKT kasvoi 6,3 prosenttia. Kaikkien ASEANin jäsenmaiden BKT:n kokonaiskasvun on arvioitu olevan noin 6 prosenttia. Kauppa- ja taloussuhteita Kaakkois-Aasian valtioihin (ASEAN) on arvioitava näiden tärkeiden indikaattorien perusteella.

− Mietintö: Miguélez Ramos (A6-0103/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Puutteelliset tiedot syvänmeren kalakannoista sekä saaliista ja pyyntiponnistuksesta ja niiden vaikutuksesta kunkin lajin populaatioihin ovat ongelma, johon tarvitaan pikainen ratkaisu.

Kyseiset tiedot ovat välttämättömiä tutkimusten ja tieteellisten lausuntojen laatimista ajatellen, mutta niillä voidaan myös ratkaisevasti edistää asianmukaisten kalastuksenhoitotoimenpiteiden toteuttamista.

Mielestämme onkin välttämätöntä, että tämä kuuluu jäsenvaltioiden toiminnan painopisteisiin niiden parantaessa luotettavien tietojen keruuta ja saatavuutta sekä analysoidessa syitä siihen, että voimassa olevia hoitotoimenpiteitä ei sovelleta lainkaan tai että niitä sovelletaan virheellisesti, kuten mietinnössä todetaan. Kansainväliset järjestöt ovat arvelleet, että jotkin näistä lajeista kärsisivät liikakalastuksesta, ja siksi tämä on entistä välttämättömämpää.

Tavoitteena on varautua asioihin etukäteen yrittämällä saada kalastusmahdollisuudet ja kantojen pysyvyys tasapainoon keskenään. Siksi kannatamme käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia. Mielestämme toteutettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon kunkin lajin erityispiirteet, kalastusvyöhyke ja käytetyt pyydykset, etenkin valikoivammat ja merenpohjaa säästävät pyydykset.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin syvänmerenkalastusta koskevan Rosa Miguélez Ramosin mietinnön puolesta. Syvänmerenkalastus on suhteellisen uusi innovaatio, joka kohdistuu muutamiin aiemmin hyödyntämättömiin kalakantoihin, vaikka aihetta koskevaa tutkimusta ja oikeudellista sääntelyä on niukasti. Tästä syystä on otollista käsitellä näitä kysymyksiä.

Kannatan Rosa Miguélez Ramosin mietinnössä esitettyä vaatimusta siitä, että kalastajat ja heidän etujärjestönsä on ehdottomasti otettava mukaan meriympäristön suojelua koskevien toimenpiteiden suunnitteluun. Kestävä kalastus edellyttää, että päätökset tehdään paikallisesti ja että päätöksentekoon osallistuvat ne, joita päätökset koskevat.

− Mietintö: Friedrich (entinen esittelijä: Stubb) (A6-0105/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Brysselissä toimii nykyisin noin 2 500 edunvalvontaorganisaatiota. Yli 300 niistä on paikallis- ja alueviranomaisia edustavia organisaatioita, jotka toimivat suurlähetystöjen tavoin. Niihin kuuluu eurooppalaisen vaalipiirini Małopolskan (Vähä-Puola) edustusto. Haluaisin käyttää hyväkseni tilaisuutta, jonka Euroopan parlamentissa mietinnöstä käyty keskustelu tarjoaa, ja kiinnittää huomiota kysymykseen EU:n toimielinten ja tämänkaltaisten organisaatioiden välisistä suhteista. Kun alue- ja paikallisviranomaisten edustajat yrittävät saada luotettavaa tietoa EU:n toimielimiltä, ne antavat samalla uusimmat tiedot alueidensa tilanteesta. Esittelijä totesi avoimuuden olevan kaksisuuntainen katu. Kyseisen toteamuksen perusteella haluan korostaa EU:n toimielinten avoimuuden lisäämisen merkitystä ja kaikkien Brysselissä edustettuina olevien organisaatioiden yhdenvertaista kohtelua.

Kannatin edellä mainittua mietintöä, koska siinä annettiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Euroopan parlamentti voi parantaa ulkopuolisiin organisaatioihin sovellettavien menettelyjen avoimuutta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) On yleisesti tiedossa, että ammattimainen lobbaus, jonka tavoitteena on EU:n poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen, kehittyy Brysselissä nopeasti ja jatkuvasti. Siksi on tarpeen ainakin vahvistaa säännöt, joilla taataan tiedonsaanti lobbaajien ajamista eduista, vaikka tästäkin huolimatta on vaikea varmistua toiminnan avoimuudesta ja epäeettisten käytäntöjen välttämisestä. Siksi äänestimme tämän mietinnön puolesta.

Voimme kuitenkin vain pahoitella sitä, ettei ryhmämme esittämiä ehdotuksia hyväksytty – varsinkaan niitä ehdotuksia, joiden mukaan edunvalvojilla olisi rekisteröintivelvoitteen lisäksi velvollisuus ilmoittaa toimintakulunsa antamalla Euroopan parlamentin jäseniin käytetyistä edunvalvontamenoista samat tiedot kuin Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat antamaan ilmoituksessaan taloudellisista eduistaan.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, koska siinä vahvistetaan lobbaajia koskevia EU:n toimielinten sääntöjä. Laadin yli vuosikymmen sitten eli tammikuussa 1996 tästä aiheesta silloisen sääntövaliokunnan ensimmäisen mietinnön, ja edunvalvojia koskevat nykyiset säädökset ovat samoja, joita ehdotin alkuperäisessä mietinnössäni.

Yli kymmenen vuoden jälkeen on selvästi aika muuttaa ja vahvistaa näitä sääntöjä. Viime kerralla emme saaneet aikaan kaikkien toimielinten yhteistä järjestelmää, mutta nyt se vaikuttaa mahdolliselta. Mielestäni lobbaajiin kuuluvat kaikki ne, jotka haluavat päästä vaikuttamaan Euroopan parlamentin, komission tai neuvoston päätöksentekoprosessiin, olipa kyse sitten työnantajista tai työntekijöistä, kuluttajaryhmistä, tuottajaryhmistä tai erityisistä eturyhmistä.

Brysselissä on noin 5 000 edunvalvojaa – seitsemän jokaista Euroopan parlamentin jäsentä kohti. Valtaenemmistö heistä tekee hyvää työtä, hyvin pientä määrää lukuun ottamatta. On huolehdittava siitä, etteivät nämä harvat tahraa enemmistön mainetta ja että ulkopuolisten antama panos hyödyttää parlamentin toimintaa eikä suinkaan vääristä sitä. Odotan innokkaasti ”yhteistä lainsäädäntöä” koskevia ehdotuksia vuoden loppuun mennessä.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää Alexander Stubbin mietinnöstä, joka koskee sääntöjen kehittämistä edunvalvojien toiminnalle, sillä olen vakaasti sitä mieltä, että jotkut kollegoista tekevät liian suuren numeron toiminnasta, joka on yhtä vanhaa kuin ihmiskunta, eli yrityksestä vaikuttaa päätöksentekijöihin. On normaalia, että kansalaiset yhdistävät voimansa puolustaakseen etujaan. Ammattijärjestöillä, työnantajaliitoilla ja kansalaisjärjestöillä on oikeus puolustaa etujaan missä tahansa lainsäädäntöelimessä. Lainsäädäntöelimen velvollisuutena on kuunnella niitä ennen päätöksentekoa. Lainsäädäntöelimen on kuitenkin säilytettävä riippumattomuutensa, ja näin ollen parlamentin jäsenten on tärkeää ilmoittaa taloudelliset etunsa. Tästä huolimatta mietinnön suurin puute on se, että siinä vaietaan rahoituksesta, jota määrätyt yhdistykset saavat EU:n talousarviosta. Kyseisellä alalla pitäisi myös toimia avoimesti.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on täysin hyväksyttävää kuulla niitä osapuolia, joita valmisteilla tai käsiteltävänä oleva lainsäädäntö koskee. Euroopan parlamentin jäsenet, joita pyydetään tekemään päätöksiä toisinaan äärimmäisen teknisistä kysymyksistä, myöntävät mielihyvin sen merkittävän tiedotustehtävän, joka yleisesti lobbaajina tunnetulla ryhmällä on. Heidän toimintansa on hyödyllistä, mutta heidän suhdettaan toimielimiin on säänneltävä tiukasti ja johdonmukaisesti, ja siksi äänestämme tämän mietinnön puolesta. Haluaisin kuitenkin esittää muutamia huomautuksia. On tärkeää, ettei kaikkia eturyhmiä niputeta yhteen: monikansallisten yhtiöiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia ei voida kohdella samalla tavoin kuin demokraattisesti valittuja paikallisia tai kansallisia viranomaisia. Mielestämme ”lainsäädännöllisen jalanjäljen” eli kuultujen ryhmien ilmoittamisen on oltava pakollista etenkin komissiolle. Tiedämme, miten paljon vaikutusvaltaa näillä ryhmillä on lainsäädäntöehdotusten valmisteluun tai EU:n politiikan alojen suuntaan ja miten vaikeaa lainsäädäntöelimen on muuttaa näitä ehdotuksia tai ohjeita merkittävästi. Lopuksi totean, että edunvalvojilta vaadittujen rahoitustietojen on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta kyseessä olevat taloudelliset edut ja rahoituslähde voidaan määritellä tarkasti.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän avoimuutta edistävän mietinnön puolesta. Lobbaajat ovat tärkeitä toimijoita, jotka voivat tarjota hyödyllistä asiantuntemusta. On kuitenkin oleellista tunnistaa painostusryhmien edustamat organisaatiot. Neuvoston, komission ja parlamentin yhteinen lobbaajien rekisteri, joka on pakollinen ja julkinen ja jossa luetellaan lobbaajien rahoituslähteet, on hyvä aloite, joka selkeyttää asioita. Olisi myös yksinkertaisempaa perustaa ”yhden luukun” järjestelmä, jossa edunvalvojilla olisi kerran rekisteröityään pääsy parlamenttiin, komissioon ja neuvostoon. On myös hyväksyttävää määrätä seuraamuksia niille edunvalvojille, jotka eivät noudata menettelysääntöjä.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Olisi laadittava säännöt, jotka koskevat lobbaajien jatkuvaa pääsyä Euroopan parlamentin tiloihin. Kannatamme nykyisiä menettelysääntöjä. Kannatamme avoimuuden lisäämistä päätöksenteossa.

Äänestimme mietintöä vastaan, koska se aiheuttaa byrokratiaa, joka toimii vastoin sen omia tavoitteita. Poliitikkojen suhteita koskeva kattava sääntely estää luonnollisen ja avoimen yhteydenpidon kansalaisten ja vaaleilla valittujen edustajien välillä. Kansalaisten pitäisi voida ottaa yhteyttä edustajiinsa siten, ettei heidän keskusteluistaan ja näkemyksistään tiedoteta julkisesti.

Ei ole mahdollista tehdä yksityiskohtaisesti selkoa siitä, miten mielipiteet ja näkemykset muodostuvat. Päätöksiä koskevien perustelujen ja vastuun on oltava avointa, ei yksityishenkilöiden välisen vuoropuhelun. On tärkeää varmistaa yksittäisten parlamentin jäsenten ja yksittäisten kansalaisten koskemattomuus.

Mietinnössä ehdotetusta avoimuudesta on vaarassa tulla kuvitteellista ja harhaanjohtavaa. Avoimuuden on perustuttava poliitikkoihin, jotka ottavat vastuun kannanotoistaan ja tekevät selkoa vaikuttimistaan.

Lisäksi Euroopan parlamentin ja komission yhteinen lobbaajien rekisteri merkitsisi luopumista parlamentin riippumattomuudesta.

Lyhyesti sanoen poliittisen päätöksenteon pitäisi perustua demokraattisesti valittuihin edustajiin, jotka ovat ja joiden oletetaan olevan rehellisiä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatan ehdotusta lobbaajien rekisteristä. Aikana, jolloin kansalaisten luottamus politiikkaan on vähäistä, poliittisten toimielinten toiminnan pitää olla mahdollisimman avointa.

Kannatan myös sitä, että lakimiesten ei tarvitse rekisteröityä antaessaan lainopillisia neuvoja. Tässä noudatetaan Skotlannin oikeudellisessa perinteessä jo pitkään tunnustettua periaatetta lakimiehen ja asiakkaan välisestä luottamuksellisuudesta.

Silti muutamat keskeiset tarkistukset, jotka ryhmäni oli laatinut sääntöjen tiukentamiseksi, hylättiin, ja sekä minä että ryhmä äänestimme lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta mielestäni voitaisiin toteuttaa lisätoimia, jotta taataan kansalaisten tasapuolinen edustus suosimatta EU:n toimielimissä vaikuttavia eturyhmiä.

Lobbaustoiminta on kehittynyt huomattavasti, ja nykyään jo pelkästään Brysselissä on yli 2 500 organisaatiota, joilla on yli 15 000 työntekijää. Kun Lissabonin sopimus tulee voimaan ja parlamentti ja Euroopan unioni saavat uutta toimivaltaa, tämä suuntaus vahvistuu. Ne eturyhmät, joiden päätoimipaikka on Brysselissä, voivat vaivatta osallistua EU:n päätöksentekoprosessiin, kun taas kansalaisryhmillä ja kansalaisjärjestöillä ei ole samoja keinoja saada ääntään kuuluviin EU:n lainsäädäntöprosessissa. On selvää, että vuoropuhelua EU:n toimielinten ja jäsenvaltioissa toimivien kyseisten organisaatioiden välillä on edistettävä.

Vakaa käsitykseni onkin, että komission ja parlamentin edustajien tehtävänä olisi välittää kansalaisten näkemykset ja erilaiset aloitteet EU:n päätöksentekoelimille. Lisäksi kyseisen toiminnan rahoittamista varten olisi perustettava asianmukaiset budjettikohdat.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. – (PL) Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti käsittelee lobbausta, joka ei voi olla kielletty aihe julkisessa keskustelussa. Tarvitaan tietyt säännöt, ja avoimuus on välttämätöntä. Tämä on poliittisesti ja taloudellisesti arkaluonteinen aihe. Ymmärrämme, että lainsäätäjät hyötyvät asiantuntijakontaktien kautta saamistaan erityisalojen tiedoista. Tämä on myös eräänlaista yhteiskunnallista vuoropuhelua, joka vaikuttaa tavallaan vastavuoroisesti. Loppujen lopuksihan Euroopan komission ja muiden toimielinten jäsenet ja virkamiehet eivät toimi eristyksissä ympäröivästä maailmasta. Saamiensa tietojen avulla he voivat laatia parempaa ja käyttäjäystävällisempää lainsäädäntöä.

Toisaalta nousee esiin kysymys epärehellisestä vaikuttamisesta lainsäädäntöprosessiin. Joissakin tapauksissa lakia käytetään yksipuolisesti määrätyn painostusryhmän kuten abortin kannattajien ja suuryritysten etujen ajamiseen. Tämä johtaa välittömästi korruptioon, eikä lopputuloksena ole todellista lainsäädäntöä vaan säännösten sekamelska.

Pystymmekö todella tarkentamaan ja tiukentamaan säädöksiä epäasiallisen lobbauksen ja korruption estämiseksi? Valitettavasti vastaus on päivänselvä: emme pysty. Aina on mahdollista löytää säännöksistä porsaanreikä tai kiertää ne. On pidettävä mielessä myös se, että niin kutsuttua epäasiallista lobbausta voi harjoittaa myös suorilla suhteilla jäsenvaltioissa.

Olen halukas suhtautumaan mietintöön myönteisesti, mutta en voi hyväksyä tarkistuksia, joiden mukaan kirkkoja pidetään edunvalvontaryhminä. Lainsäädännön ohella on otettava huomioon myös etiikka, avoimuuden noudattaminen ja moraali. Moraali ei koskaan voi olla demokratian vihollinen!

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, on vahinko, ettei ryhmäni nimissään ehdottama tarkistusehdotus 7 tullut hyväksytyksi. Tarkistus olisi ollut aivan olennainen lobbausta koskevan keskustelun mittasuhteiden ymmärtämiseksi, ei vain muistutuksena komissiolle vaan myös laajemmalle kuulijakunnalle. Hyvänä esimerkkinä tästä käyvät ympäristöjärjestöt, joiden resursseja on verrattu usein teollisuuden resursseihin, mutta perin kummallisella tavalla: yksittäisen järjestön metsäkampanjan budjettia on verrattu vaikkapa kaikkien metsäyhtiöiden yhteenlaskettuihin koko budjetteihin. Näin unohdetaan, että metsäyhtiöt eivät voi kaikkea rahaa käyttää viestintään, niiden varsinainen toiminta on puun jalostaminen. Kohtuullisempaa olisi verrata yhtiöiden viestintäbudjettia, mutta siitäkin on otettava pois resursseja vievä pörssitiedotus. Ja toiselle puolelle taas pitäisi laskea kaikkien ympäristöjärjestöjen metsäkampanjarahat. Kun näin katsomme hieman pintaa syvemmälle, käytössä olevat resurssit paljastuvat paljon usein luotua mielikuvaa tasavertaisemmiksi.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä laaditun mietinnön puolesta.

EU:n toimielinten avoimuuden turvaamiseksi edunvalvojien toiminnalle tarvitaan johdonmukaisemmat säännöt. Olen samaa mieltä määritelmästä, jonka mukaan lobbaus tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan EU:n politiikan muotoutumiseen ja toimielinten päätöksentekoon, ja että kaikkia tämän määritelmän piiriin kuuluvia toimijoita olisi pidettävä lobbaajina ja kohdeltava samalla tavoin.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Puolitekoisista toimenpiteistä ei ole mitään apua lobbaajia koskevissa ongelmissa. Vain ehdoton avoimuus ja pakolliset rekisterit voivat vähentää teollisuuden eturyhmien kasvavaa vaikutusvaltaa. Näille toimille on kiireellinen tarve, sillä aivan liian usein parlamentin jäsenet jättävät käsiteltäväksi kirjaimellisesti lobbaajien junailemia tarkistuksia. Poliitikkojen tulisi ensisijaisesti kuunnella äänestäjiä, kannattajia ja omaa tervettä järkeään, eikä ammattimaisten lobbaajien valtavaa joukkoa. Kehotan näin ollen Euroopan komissiota kehittämään paljon kauaskantoisemman toimenpidepaketin.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) ”Eturyhmiä” ja yleisesti tunnettuja ”lobbaajia” koskevassa mietinnössä myönnetään avoimen kyynisesti Euroopan parlamentin ja koko EU:n syvään juurtunut taantumuksellisuus ja ne luokat, joiden etua tämä palvelee.

Euroopan parlamentti on vuosien ajan sallinut virallisesti monopoliryhmien edustajien vapaan pääsyn Euroopan parlamenttiin harjoittamaan painostusta ja lahjontaa sekä vaatimaan sääntelytoimia voittojensa varmistamiseksi ja kasvattamiseksi.

Mietinnössä yritetään avoimuutta koskevien sääntöjen varjolla kaunistella monopolien suoraa vaikutusvaltaa. Ammatti- ja toimialajärjestöt ja kansalaisjärjestöt leimataan ”lobbaajiksi”. Työntekijä- ja kansalaisliikkeet niputetaan näin ollen yhteen kapitalistien kanssa, joita mietinnössä kehdataan kutsua kansalaisyhteiskunnan edustajiksi. Ainoa ero on siinä, että heille parlamentin ovet ovat sepposen selällään, kun taas työntekijöitä ei päästetä heidän lähelleen.

Työntekijät eivät saa elätellä turhia kuvitelmia. Euroopan parlamentti ja sen jäsenet eivät ole riippumattomia. Heidän valintansa lähtökohtana on luokkaetujen ajaminen, ja he puolestaan ajavat näitä etuja Euroopan parlamentissa.

Työntekijät ajavat parhaiten omia etujaan kaatamalla poliittisia ryhmittymiä, horjuttamalla kapitalistisia puolueita sekä torjumalla ja vastustamalla EU:n kapitalistisia pyrkimyksiä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä suositusta, joka on annettu sääntöjen kehittämistä edunvalvojien toiminnalle EU:n toimielimissä koskevassa mietinnössä.

Lobbauksen avoimuuden lisäämistä koskevien ehdotusten ansiosta Euroopan parlamentti on edennyt lobbaajia koskevassa sääntelyssä ja taloudellisten seikkojen täydellisessä ilmoittamisessa selvästi pidemmälle kuin mikään muu parlamentti maailmassa.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) EU:n poliittinen päätöksenteko alkaa olla huomattavan riippuvaista suuryritysten eduista. Kyseiset yritykset vahvistavat maailmanlaajuista kilpailuasemaansa leikkaamalla kustannuksia ympäristön, palkkojen, työsuojelun ja kuluttajansuojan aloilla. Yritysten toiminta ei hämmästytä meitä, mutta niin kauan kuin ne menettelevät näin, sen on oltava yleisesti tiedossa. Siten ammattijärjestöillä, ympäristöliikkeillä ja kuluttajaryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Olen vuosien ajan vaatinut Euroopan komissiolle esittämissäni kysymyksissä muun muassa edunvalvonnan avoimuutta koskevia mahdollisimman tiukkoja säädöksiä. Huomaan, ettei tiukempaa linjaa ole hyväksytty vielä tänäänkään. Yhtyneen vasemmiston ja vihreiden ryhmän esittämät kymmenen erityistarkistusta eivät siis saaneet taakseen enemmistöä. Ehdotukset koskevat kaikkien EU:n toimielimiin pääsevien lobbaajien yhteistä rekisteriä, lobbaajien tavoitteiden ja rahoituksen avoimuutta, vuonna 2009 toteutettavia lisätoimia, lobbaajien epäeettisen käytöksen paljastamista, selvitystä Euroopan komissiossa toimivista erityisasiantuntijoista ja lomallaan palkattuina lobbaajina toimiviin virkamiehiin kohdistuvan valvonnan tiukentamista.

Paremman vaihtoehdon hylkäämisestä huolimatta tänään tehty päätös on edistysaskel. Tällä perusteella Alankomaiden sosialistipuolueen molemmat jäsenet äänestivät sen puolesta.

  Lydie Polfer (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin sääntöjen kehittämistä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä koskevan Alexander Stubbin mietinnön puolesta. Siinä annetaan selkeämpi määritelmä arviolta noin 15 000 lobbaajan toiminnasta.

Kannatankin aloitetta, joka koskee yhteisen rekisterin perustamista. Kerran rekisteröidyttyään lobbaajat pääsevät Euroopan parlamenttiin, komissioon ja neuvostoon ja sitoutuvat samalla myös noudattamaan menettelysääntöjä. Parlamentin jäsenten ja EU:n virkamiesten on välttämätöntä tunnistaa eturyhmien edustamat organisaatiot, ja kyseisten ryhmien on noudatettava rehellisyyden ja hyvän menettelytavan periaatteita.

  Vincent Peillon (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sen tavoitteena on laatia paremmat säännöt edunvalvojien toiminnalle EU:ssa.

Brysselissä on valtava joukko lobbaajia: heitä on noin 15 000, ja he edustavat 2 500:aa painostusryhmää. Heidän päätavoitteenaan on vaikuttaa yhteisön päätöksiin, ja heidän toimintansa on tärkeä osa demokratiaa, vaikka jotkut kansalaisista suhtautuvatkin siihen epäluuloisesti ja varauksellisesti. Parlamentin jäsen saa esimerkiksi aina paremman käsityksen säädösehdotukseen sisältyvistä kysymyksistä kuunneltuaan ammattialan järjestöjen, kansalaisjärjestöjen, ammattijärjestöjen tai alueiden edustajien näkemyksiä.

Silti lobbaus hyödyttää demokratiaa vain silloin, kun se on avointa. Parlamentin jäsenten kuten kansalaistenkin on voitava yksilöidä kyseiset toimijat tarkasti. Kuka heitä rahoittaa? Mitä etuja he todellisuudessa ajavat?

Asiakirjassa tämä vaatimus täytetään velvoittamalla lobbaajat kirjautumaan EU:n toimielinten yhteiseen julkiseen rekisteriin ja ilmoittamaan siinä rahoitustietonsa. Lisäksi lobbaajien on vastedes noudatettava menettelysääntöjä, ja niiden noudattamatta jättämisestä määrätään seuraamuksia.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Globaalistuneen maailman muutokset ja niiden seuraukset toimielimille lisäävät epäilemättä jatkuvasti erilaisten sosiaalisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Siksi yhä useammat ryhmät ottavat yhteyttä Euroopan parlamenttiin tai komissioon ja antavat konkreettisia tietoja, jotka myönnetään tärkeiksi. On siis välttämätöntä toimia siten, että uudet edunvalvojat yksilöidään selvästi, sekä laatia heidän toimintaansa koskevat säännöt ja noudattaa niitä.

Tässä mietinnössä vahvistetaan ”edunvalvojan” määritelmä sekä toimenpiteet parlamentin ja komission yhteisen rekisterin vaikutustenarviointia varten. Mietinnön tavoitteena on myös lisätä rahoitustietoihin liittyviä tiedotustoimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta poliittiset päätöksentekijät ja kansalaiset pystyvät tunnistamaan määrättyjen lobbaustoimien taustalla vaikuttavat keskeiset voimatekijät. Olen vakaasti sitä mieltä, että tällaisilla toimenpiteillä on tärkeä merkitys EU:n poliittisten päätöksentekijöiden päätöksentekoprosessin selkeyden ja laillisuuden varmistamisessa, etenkin kun äänestyksessä hylättiin joitakin tarkistuksia, joilla olisi vain heikennetty tämän toiminnan asianmukaista arviointia vanhentuneiden ideologisten ennakkokäsitysten nimissä.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Parlamentin jäsenillä on aina suuri tarve saada olennaista tietoa voidakseen tehdä hyviä päätöksiä. On selvää, ettei yksi ihminen voi olla asiantuntija joka alalla. Tässä mielessä lobbauksella voidaan merkittävästi täydentää tietojenkeruuta asiantuntemuksen ja asiaankuuluvien vaikutustenarviointien avulla.

Kansalaisilla on kuitenkin oikeus tietää, mitä konkreettisia etuja toimintaan liittyy. Edunvalvontaryhmän vaikutusvalta ei välttämättä riipu taloudellisesta vakaudesta – eläinoikeusaktivistit ja muut yhteiskunnalliset liikkeet voivat ajaa etujaan vähintään yhtä menestyksekkäästi kuin teollisuuden edustajat. Eturyhmien rekisteröinti ei tietenkään ole aivan yksinkertaista ainakaan silloin, kun on määriteltävä, kuka tai mitkä ryhmät toteuttavat lobbaustoimia. Päätöksentekijänä minusta on kuitenkin olennaista seurata, kuka käyttää aikaa ja vaivaa vaikuttaakseen lainsäädäntöön. Jos ei ole mitään salattavaa, ei myöskään tarvitse olla huolissaan. Päivänvalo karkottaa uhkakuvat.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (DA) Äänestin lobbausta koskevan lopullisen mietinnön puolesta, koska se on kaikesta huolimatta pienen pieni edistysaskel nykytilanteeseen verrattuna. Se, että tässä ei edistytty pidemmälle, on jo sinänsä todiste lobbaajien vaikutusvallasta EU:n järjestelmässä.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) On oleellista vaatia lobbauksen avoimuuden lisäämistä Euroopan parlamentissa. Toivon, että tällä mietinnöllä tehdään parlamentissa harjoitettavasta lobbauksesta avoimempaa ja rehellisempää.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (SV) Äänestin lobbausta koskevan lopullisen mietinnön puolesta, koska se on kaikesta huolimatta pienen pieni edistysaskel nykytilanteeseen verrattuna. Se, että tässä ei edistytty pidemmälle, on jo sinänsä osoitus lobbaajien vaikutusvallasta EU:n järjestelmässä.

− Mietintö: Mavrommatis (A6-0149/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Urheilu on osa Lissabonin sopimusta ja saa näin ollen EU:n toiminnassa merkittävämmän aseman sopimuksen tultua voimaan. Sosialidemokraatit haluavat korostaa urheilun olevan jo nyt rajatylittävää toimintaa, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että EU:n toimielinten kuten neuvoston, komission ja parlamentin pitäisi puuttua urheilualan hallinnollisiin yksityiskohtiin. Sen sijaan urheilualalla pitäisi olla mahdollisimman laaja itsehallinto, jotta se säilyttäisi riippumattomuutensa ja itsemääräämisoikeutensa.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) On suuri ilo äänestää urheilun turvaamista koskevan Manolis Mavrommatisin mietinnön puolesta. Olen vakaasti sitä mieltä, että urheilu on erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria ja kansalaisuutta. Koska urheilu on merkittävä keino edistää sosiaalista osallisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua, sitä on vihdoin säänneltävä, jotta taataan nuorison turvallisuus ja suojataan heitä alaan kuuluvilta vaaroilta: kaupallisilta paineilta, vilpiltä, alaikäisten hyväksikäytöltä ja väkivallalta.

Koko urheilujärjestelmä ei tietenkään tule toimeen ilman rahoitusta. Monissa tapauksissa rahoitusta saadaan televisiointioikeuksista, joten tästä syystä on mielestäni suositeltavaa sekä antaa mediaorganisaatioiden kattaa maksuillaan urheilukisojen kustannuksia että turvata suuren yleisön pääsy ainakin tärkeimpiin tapahtumiin.

Panen tyytyväisenä merkille, että mietinnössä muistutetaan myös urheiluun liittyvistä asianmukaisista toimintatavoista ja vedotaan rasismin ja dopingin torjumisen puolesta. Mahdollisista vaikutuksistaan riippumatta dopingin käyttö on epäurheilijamaisinta, mitä kuvitella saattaa. Siksi on hyvä ajatus tiivistää kaikentasoista yhteistyötä ongelman torjumiseksi, sillä doping horjuttaa urheilun perusolemusta: kilpailuhenkeä, omien voimavarojen kokonaisvaltaista hyödyntämistä ja henkilökohtaisia huippusuorituksia. Ihminen on aina tarttunut tähän haasteeseen.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Urheilun asemaa Euroopan unionissa koskevan keskustelun yhteydessä haluan korostaa paikallisen toiminnan merkitystä. Olen vakaasti sitä mieltä, että se on ensimmäinen vaihe urheilun edistämiseen tarkoitetun EU:n toimintalinjan kehittämisessä.

Edustan Małoplolskan aluetta (Vähä-Puola), jossa yli 60 000 ihmistä sairastaa diabetesta. Verisuonitaudit ovat suurin kuolinsyy: 51 prosenttia vuonna 2005. Nämä sairaudet johtuvat valtaosin liikalihavuudesta ja liikunnan puutteesta. Yksi kyseisen voivodikunnan kehittämisstrategian päätavoitteista on terveellisen elämäntavan edistäminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että alueella investoidaan infrastruktuuriin ja rakennetaan uusia tiloja: uimahalleja, urheilukenttiä ja sisäurheilutiloja. Lisäksi alueeni edistää urheilutoimintaa jakamalla rahapalkkioita parhaille nuorisourheilijoille. Tähän mennessä yli 120 nuorta on palkittu.

Tukemalla tämänkaltaista alueellista toimintaa olisi annettava ratkaiseva panos terveellisen elämäntavan edistämiseksi kaikkialla Euroopan unionissa. Kannatin Manolis Mavrommatisin mietintöä, koska siinä tuodaan mielestäni esiin monia merkittäviä kysymyksiä, jotka liittyvät urheilun kehittämiseen.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin urheilun valkoista kirjaa koskevan mietinnön puolesta.

Liikunnan puute vaikuttaa haitallisesti EU:n kansalaisten terveyteen lisäämällä ylipainoa, liikalihavuutta ja monia kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta. Tästä syystä pidän tärkeänä naisille annettavia lääkinnällisiä neuvoja, jotka koskevat liikunnasta koituvia hyötyjä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Korostan myös urheilukisoja koskevien syrjimättömien sääntöjen merkitystä: miehille ja naisille on annettava samanarvoiset palkinnot.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietintöön sisältyi valiokunnassa käsiteltäväksi jättämiämme ehdotuksia, joissa suositeltiin, että myös urheilusektorin eri ryhmiä varten perustettujen yhdistysten on oltava asianmukaisella tavalla edustettuina kansainvälisten ja kansallisten liittojen päätöksentekoelimissä. Lisäksi siinä kannatettiin nuoria urheilijoita koskevia ennaltaehkäiseviä toimia ja terveystarkastuksia sen varmistamiseksi, että lasten oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja oikeuksia noudatetaan.

Täysistunnossa hyväksyttiin muita esittämiämme ehdotuksia ja etenkin seuraavat suositukset: nuorten urheilijoiden on saatava ”kahden uran” koulutusta – urheilussa ja akateemisilla aloilla – jotta varmistetaan urheilijoiden paluu työmarkkinoille urheilu-uran päättyessä, on tärkeää rohkaista ihmisiä urheilemaan turvaamalla kaikille mahdollisuus urheiluun ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä investoimalla opettajien ja valmentajien koulutukseen ja julkisiin urheilutiloihin, jolloin valtion on katettava voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden järjestämien harrastelijakilpailujen turvallisuuskulut, on tärkeää arvostaa naisten urheilusaavutuksia ja torjua palkintoihin liittyvää syrjintää, on tuettava naisten uramahdollisuuksia urheiluun liittyvissä tehtävissä, päätöksentekijän tehtävät mukaan lukien, ja on kiinnitettävä huomiota amatööriurheiluun.

Olemme kuitenkin eri mieltä viittauksista Lissabonin sopimukseen.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan vastustaa ehdottomasti tätä mietintöä. Ensinnäkin mietinnössä viitataan Lissabonin sopimukseen, jota ei ole vielä ratifioitu ja josta järjestetään Irlannissa kansanäänestys noin kuukauden kuluessa. Euroopan parlamentin federalistinen enemmistö rikkoo siis keskeisiä perustuslaillisia periaatteita. Lissabonin sopimus vastaa myös 96-prosenttisesti perustuslakisopimusta, joka on jo hylätty Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä. Siksi on täysin moraalitonta viitata tässä mietinnössä Lissabonin sopimukseen.

Mietintö merkitsee myös sitä, että EU puuttuu jälleen kerran uuteen politiikanalaan, jonka Junilistan katsoo kuuluvan jäsenvaltioiden vastuulle.

Siksi äänestämme mietintöä vastaan.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Kiitän esittelijää ja olen iloinen siitä, että parlamentti otti oma-aloitteisesti käsiteltäväkseen Euroopan unionin kansalaisten kannalta näin tärkeän kysymyksen. Mietinnön kohta, jossa korostetaan urheilun välittämän sanoman merkitystä, ansaitsee erityismaininnan. Yleensä kuulemme tämän sanoman tunnetun iskulauseen muodossa: urheilu on yhtä kuin terveys. Iskulauseen ansiosta miljoonat eurooppalaiset huolehtivat paremmin fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään. Eikä tässä vielä kaikki. Lapsuudesta saakka urheilu opettaa meille reilua kilpailua ja rehellisyyttä ja auttaa meitä ymmärtämään, että niin kutsuttu kilpailuasemamme riippuu omasta panoksestamme ja että kilpailuihin valmistautumisen hyväksi tehty työ ja valtava ponnistus palkitaan.

Urheilukilpailuihin osallistuu ulkomaisia urheilijoita. Tämä auttaa torjumaan syrjintää ja opettaa suvaitsevaisuutta urheilukentillä. Suvaitsevaisuus on olennainen osa ihmisoikeuksien kunnioittamista. Se on mainittu kaikissa EU:n asiakirjoissa.

Mietinnössä on toinenkin piirre, joka antaa sille lisäarvoa. Aitoon urheiluun ei kuulu väkivalta, eikä henkilökohtaista panosta huipputulosten saavuttamiseksi saa tehostaa nykyajan vitsauksen eli dopingin avulla.

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. − (SV) Äänestin mietintöä vastaan, koska se liittyy mielestäni liian tiiviisti Lissabonin sopimukseen. En halua ylikansallistaa urheilua, vaan minusta nykytilanne toimii hyvin. Pidän kuitenkin naisia ja urheilua koskevaa tarkistusta asiallisena.

  Mary Honeyball (PSE), kirjallinen. − (EN) Hyväksymme urheilun erityisluonteen. Johdanto-osan I kappaleen englanninkielinen toisinto on kuitenkin hyvin epäselvä ja altis väärille tulkinnoille.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin niiden Manolis Mavrommatisin mietintöön tehtyjen tarkistusten puolesta, joissa tunnustetaan selvästi urheilujärjestöjen itsehallinto. Kotimaassani Skotlannissa autonomisilla ja riippumattomilla urheiluelimillä on pitkät perinteet, joita edustavat sellaiset järjestöt kuin Scottish Football Association (Skotlannin jalkapalloliitto), joka on tunnustettu FIFA:n täysivaltaiseksi jäsenorganisaatioksi, samoin kuin Scottish Rugby Union (Skotlannin rugbyliitto), joka on kansainvälisen rugbyliiton IRB:n jäsen.

Skotlannin urheilualan riippumattomuuden tunnustamisella on ollut suuri merkitys kotimaani historiassa, ja sillä on keskeinen merkitys Skotlannin itsenäisyydestä vuonna 2010 toimitettavassa kansanäänestyksessä – silloin Skotlannista tulee itsenäinen EU:n täysjäsen.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän urheilun valkoisen kirjan puolesta korostaakseni urheilun merkitystä Euroopan unionissa ja tukeakseni tästä asiasta käytävää vuoropuhelua.

Urheilu on tehokas keino edistää sosiaalista integraatiota ja keskinäistä yhteisymmärrystä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Urheilulla on myös merkittävä taloudellinen ulottuvuus. Näistä syistä on tärkeää perustaa jäsenvaltioihin tukirakenteet urheilujärjestöjä ja -tapahtumia varten. Koska urheilutoiminta on suurelta osin kansallista, jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus itsesääntelyyn. Tätä näkökohtaa korostetaan valkoisessa kirjassa, joka on myös tarkoituksenmukainen lähtökohta kaikkia maita koskevien näkökohtien käsittelylle. Niitä ovat nuorison kehitys, antidoping-ohjelmat ja urheilun syrjimättömyys.

Kannatan myös erityisen urheilurahaston perustamista urheilutoiminnan tueksi ja ihmisten urheilumahdollisuuksien edistämiseksi.

  Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer, Esko Seppänen, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Tunnustamme, että urheilulla on yhteiskunnassa erityisasema sosiaalista osallisuutta ja integraatiota edistävänä välineenä ja paikallistason demokratian tukemisessa. Tunnustamme urheilun huomattavan terveydellisen merkityksen liikalihavuuden ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Kannatamme varauksetta ajatusta naisten aseman vahvistamisesta urheilun alalla, kaikenikäisten urheilijoiden aseman turvaamista urheilu-uran aikana ja sen jälkeen, urheilun tukemista yhteiskunnassa ja liikunnan sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmaan, urheilun rahoitukselle välttämättömiä tulonjakotoimenpiteitä sekä kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin ja yleisiä mahdollisuuksia urheilulähetysten seuraamiseen.

Emme kuitenkaan kannata EU:n politiikan aseman vahvistamista urheilualalla. Emme näin ollen voi tukea toimia EU:n politiikan lisäämiseksi tällä alalla. Emme varsinkaan voi tukea ajatusta urheilualan eurooppalaisten poliisivoimien perustamisesta.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission valkoisen kirjan tavoin mietinnössä suhtaudutaan urheiluun vain yhtenä liiketoiminta-alana, jonka on tarkoitus tuottaa voittoa. EU yrittää muuttaa urheilun kokonaan kauppatavaraksi, jotta se tuottaa yhä suurempia voittoja urheilualan yrityksille ja monikansallisille yhtiöille. Tästä syystä EU hyödyntää Lissabonin sopimusta laajentaakseen toimivaltaansa urheilualalle.

Tämä merkitsee käytännössä urheiluharrastuksen järjestelmällistä alasajoa jopa kouluissa. Amatööriurheilu tuottaa raaka-ainetta urheiluteollisuudelle ja kaupallistuneisiin mestaruuskisoihin. Nuorisoa ja koko yleisöä kohdellaan kaupallisesti suuntautuneiden liittojen järjestämän urheiluviihteen katsojina ja asiakkaina. Kauniit sanat muun muassa urheilun edistämistä arvoista ja dopingin torjumisesta vaikuttavat pilkanteolta, kun kilpailuhenki korvataan häikäilemättömällä kilpailulla. Korruptio, doping, kiihkoilu ja suvaitsemattomuus ovat olennainen osa kaupallista urheilua, ja niitä käytetään sitä valvovien yhtiöiden tuotteiden menekinedistämiseen.

Nuorten urheilun ja liikunnan tarve voidaan tyydyttää vain perustamalla infrastruktuureja ja kehittämällä laajamittaista kansanurheilua. Yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun arvoja on tuettava, jotta vastustetaan kapitalistisen järjestelmän kehittämää korruptoitunutta urheilumallia, jossa tuottavuus menee kaiken muun edelle.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen yleisesti Manolis Mavrommatisin mietintöä urheilun valkoisesta kirjasta. Uskoakseni useimmat sen suosituksista hyödyttävät kaikentasoista urheilua EU:n alueella. Minusta tuntuu, että on pelin kannalta myönteistä kannustaa jalkapalloseuroja keskittymään lahjakkuuksien vaalimiseen.

Jokaisen seuran – jopa suurten seurojen – on otettava vastuuta valmennuksesta, eivätkä ne saa turvautua vain suuriin rahoihinsa siirtomarkkinoilla hankkiakseen muiden kouluttamia pelaajia. Jalkapallo ei saisi olla pelkkää taloudellista kilpailua.

  Ioan Mircea Paşcu (PSE), kirjallinen. − (EN) Urheilun valkoinen kirja on kuin venäläinen maatuskanukke: ensimmäisenä on amatööriurheilu, seuraavana ammattiurheilu ja viimeisenä jalkapallo, jossa liikkuvat suuret rahat. Vaikuttaakin siltä, että amatööriurheilu, jonka vakuutetaan olevan mietinnön ”perimmäinen tarkoitus”, on vain tekosyy käsitellä ammattiurheilua ja etenkin jalkapalloa, mikä vaikuttaa olevan päätavoite. Valkoisen kirjan lähestymistapakaan ei ole tasapuolinen: perinteisiä aloja kuten syrjintää, laitonta maahanmuuttoa, laittomia huumausaineita ja kilpailua koskevia nykyisiä sääntöjä sovelletaan tiukasti urheilutoimintaan, mutta kyseisiä aloja koskevien erityissääntöjen laatimiseen suhtaudutaan leväperäisemmin, ikään kuin ei haluttaisi säikyttää niihin osallistuvia ihmisiä tavalla tai toisella. Valkoinen kirja on joka tapauksessa uuden aikakauden airut ja merkitsee EU:n elinten aktiivista osallistumista ammattiurheilun eli eurooppalaisen jalkapallon sääntelyyn. Hyvä uutinen on se, että tähän pyritään keskustelemalla ensin mukana olevien ihmisten kanssa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen tyytyväinen urheilun valkoista kirjaa koskevaan Manolis Mavrommatisin mietintöön. Myönnän kyllä urheilun suuren merkityksen yksilöiden ja yhteiskunnan arkipäivässä, koska jokainen voi tämän keinon avulla voittaa henkilökohtaisia haasteita, löytää oman mieliharrastuksensa ja omat kykynsä, samaistua ryhmään ja ymmärtää sääntöjen noudattamisen merkityksen. Yleistämällä nämä arvot kansainväliselle tasolle voidaan ymmärtää, miksi urheilun avulla pystytään ylittämään maantieteelliset rajat ja edistämään sosiaalista kanssakäymistä ja rauhaa.

Mielestäni on välttämätöntä kiinnittää huomiota siihen, että urheilualalla on rangaistavaa rikkoa yhteiskunnallisia tai moraaliin liittyviä eettisiä sääntöjä esimerkiksi syyllistymällä dopingin käyttöön, tahallisiin rasistisiin eleisiin tai uhkapeleihin. Näin pyritään palaamaan takaisin urheilun ihanteisiin ja perimmäiseen tarkoitukseen.

Lopuksi huomauttaisin, että tiettyjen urheilulajien aseman vahvistamista muiden lajien kustannuksella pyritään usein oikeuttamaan eri lajeja edustavien urheilijoiden välisillä valtavilla palkkaeroilla.

Tästä syystä olisi mielestäni otettava käyttöön tukitoimia harvinaisempien ja tuntemattomampien urheilulajien hyväksi.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Urheilua koskeva mietintö sisälsi paljon mielenkiintoisia ja mielekkäitä näkökohtia. Järkevästi ajatellen kukaan ei voi vastustaa sitä, että EU:n jäsenvaltiot toteuttavat tehokkaita dopingin ja muukalaisvihan torjuntatoimia urheilun alalla. Oli kiistanalaisempaa mutta mielestäni järkevää tukea komission ajatusta urheilutapahtumia turvaavista yhteisistä eurooppalaisista poliisivoimista. Tältä osin olin valmis kannattamaan mietintöä. Valitettavasti todella keskeisessä kysymyksessä, joka koski Euroopan rahapelimonopolien vapauttamista, ei päästy tavoitteeseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että valvotun vapauttamisen ja lisenssillä toimivien rahapeli- ja arpajaisyhtiöiden kautta pystyttäisiin vastaamaan sekä kuluttajien tarpeisiin erilaisilla rahapelimahdollisuuksilla että urheilualan määrärahatarpeisiin. Näin ollen äänestin tyhjää.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Urheilu on tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Useimmat EU:n kansalaiset joko osallistuvat moniin urheilutapahtumiin tai katsovat niitä, ja usein niitä pidetään muuta elämää tärkeämpinä.

Urheilun ei pitäisi olla lain yläpuolella, mutta lainsäätäjinä meidän pitäisi myös tunnustaa urheilun ainutlaatuinen asema Euroopan unionissa ja eri hallintoelinten tehtävät.

Myönnettäköön, että vaikka jalkapallo on hallitseva peli, se ei ole ainoa urheilulaji. On myös hyväksyttävä, että monet erilaiset urheilulajit ja -harrastukset, kuten rugby league -peli ja irlantilainen nurmipallo (hurling) tai crown green bowling -kuulapeli ja kyyhkyskilpailut ovat tärkeässä asemassa.

EU:n tehtävänä ei ole valvoa näitä urheilulajeja eikä varsinkaan toimia jonkinlaisena urheilupoliisina. Kyseisen tehtävän pitäisi kuulua asiaankuuluvalle hallintoelimelle. EU:lla voi kuitenkin olla täydentävä tehtävä, ja se voi auttaa kehittämään kaikkea urheilua vastustamalla avoimesti urheiluun liittyvää syrjintää, jota edelleen esiintyy, kun jokin urheilulaji kokee toisen urheilulajin uhkaksi. Mainitsen yleisenä esimerkkinä tästä Kreikan rugby union -pelin.

Kannatan Manolis Mavrommatisin mietintöä, joskaan en yhtä innokkaasti kuin Wigan Warriors rugby league -joukkuetta tai St Mirreniä ja Blackburn Roversia, mutta toisaalta, tämähän on loppujen lopuksi vain politiikkaa.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Urheilun valkoista kirjaa koskevassa mietinnössä on tunnustettava, että urheilu kuuluu EU:ssa toissijaisuusperiaatteen piiriin. Tästä syystä kannatan tarkistusta 2.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Tunnustamme, että urheilulla on erityisasema yhteiskunnassa sosiaalista osallisuutta ja integraatiota edistävänä välineenä ja paikallistason demokratian tukemisessa. Tunnustamme urheilun huomattavan terveydellisen merkityksen liikalihavuuden ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Kannatamme varauksetta ajatusta naisten aseman vahvistamisesta urheilun alalla, kaikenikäisten urheilijoiden aseman turvaamista urheilu-uran aikana ja sen jälkeen, urheilun tukemista yhteiskunnassa, liikunnan sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmaan, urheilun rahoitukselle välttämättömiä tulonjakotoimenpiteitä sekä kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin ja yleisiä mahdollisuuksia urheilulähetysten seuraamiseen.

Emme kuitenkaan kannata EU:n politiikan aseman vahvistamista urheilualalla. Emme näin ollen voi tukea toimia EU:n politiikan lisäämiseksi tällä alalla. Emme varsinkaan voi tukea ajatusta urheilualan eurooppalaisten poliisivoimien perustamisesta.

  Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. − (EN) Käytän puheenvuoron EPLP-ryhmän puolesta. Hyväksymme urheilun erityisluonteen. Johdanto-osan I kappaleen englanninkielinen toisinto on kuitenkin hyvin epäselvä ja altis väärille tulkinnoille.