Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- József Szájerin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eräiden perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisten säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY, valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta — ensimmäinen osa (KOM(2007)0741 – C6-0432/2007 – 2007/0262(COD) (A6-0088/2008)); ja

- József Szájerin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eräiden perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisten säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY, valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta — kolmas osa (KOM(2007)0822 – C6-0474/2007 – 2007/0282 (COD) (A6-0086/2008)).

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, komitologiamenettelyllä on kaksi keskeistä ominaisuutta. Yhtäältä se on erittäin tekninen menettely, jota tavallisen kansalainen on luultavasti vaikea ymmärtää. Toisaalta se on erittäin tärkeä, sillä se koskee sitä, miten parlamentti valvoo lainsäädäntötoimien toimeenpanoa. Vuoden 2006 komitologiapäätöksen uudistuksen yhteydessä esiteltiin ”valvonnan käsittävä sääntelymenettely”, jolla annetaan parlamentille veto-oikeus laajakantoisiin toimenpiteisiin, joilla muutetaan yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyä säädöstä.

Vuoden 2006 loppuun mennessä 26 erityisen kiireelliseksi luokiteltua säädöstä oli jo mukautettu uuteen menettelyyn, jolla varmistetaan parlamentin vahvempi asema. Olen tyytyväinen siihen, että olemme tänään täällä edistämässä asiaa.

Marraskuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana komissio ehdotti yhteensä yli 220 säädöksen mukauttamista uuteen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn. Jotta näiden tiedostojen tarkastaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston toimesta olisi helpompaa, valitsimme niin sanotun kokoomalähestymistavan ryhmittelyehdotuksineen. Neljä niin kutsuttua kokoomaehdotusta hyväksyttiin.

Komissio on hyvin tyytyväinen nähdessään, että yksimielisyys ensimmäisen ja kolmannen kokoomaehdotuksen osalta voidaan saavuttaa ensimmäisessä käsittelyssä ja että kolmen toimielimen välillä on tehty hyviä ja oikeudenmukaisia kompromissiratkaisuja. Haluaisin erityisesti kiittää esittelijää ja parlamentin valiokuntia, jotka työskentelivät hyvin ahkerasti ja hyvin nopeasti.

Komissio haluaisi tehdä seuraavan ilmoituksen. Direktiivin 2005/36/EY tarkastamisen yhteydessä, kuten on määrätty direktiivin 60 artiklassa, komissio arvioi erityisesti direktiivin 61 artiklan sisältämän poikkeuslausekkeen nojalla siirretyn toimivallan täytäntöönpanoa.

Komissio tukee voimakkaasti poliittista tahtoa edetä tässä asiassa ja parlamentin tahtoa siirtyä eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Toivomme myös neuvoston vahvaa sitoutumista asiaan. Aion ottaa asian esille puheenjohtajavaltion Ranskan kanssa, ja olen varma, että se on tulevaisuudessa aktiivinen tällä saralla. Jatkamme tiivistä yhteistyötä näiden kahden toimielimen kanssa päästäksemme sopimukseen kahdesta jäljellä olevasta kokoomaehdotuksesta.

  József Szájer, esittelijä. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, haluaisin aloittaa toistamalla sen, mitä komission varapuheenjohtaja sanoi, nimittäin että olemme todellakin tekemisissä asian kanssa, jolla on kaksi puolta. Yhtäältä kyseessä on erittäin tekninen asia – haluaisinkin lisätä, että tehtävänämme on ratkaista tekniset ongelmat ja toteuttaa kaikki tähän liittyvät tehtävät, joten meidän on ymmärrettävä näitä asioita. Toisaalta se tarjoaa samalla kansalaisille uuden mahdollisuuden, koska uusi valvonnan käsittävä menettely antaa kansalaisille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden vapaasti ja suoraan valitsemiensa edustajien avulla valvoa Euroopan komission täytäntöönpanotoimenpiteitä ja normatiivisia toimenpiteitä.

Olette varmasti kuulleet monia tarinoita siitä, kuinka Euroopan komissio ja eurooppalaiset byrokraatit haluavat säännellä jokaista yksityiskohtaa. Tällaisia tarinoita on enimmäkseen liikkeellä euroskeptikkojen piireissä. Me kaikki tunnemme joitakin näistä – kauhutarinoita kananmunien koosta tai paprikan väristä. Emme tietenkään tiedä, miten totuudenperäisiä nämä tarinat ovat, mutta joka tapauksessa Brysselin byrokraatteja koskevat myytit ovat osoittautuneet pysyviksi. Yksi syy myyttien säilymiseen on se, että tähän mennessä Euroopan parlamentilla ei ole ollut aitoa ja todellista valvontatoimivaltaa komissiolle siirrettyjen normatiivisten toimenpiteiden osalta.

Nykyinen menettely, joka päättyy huomenna kahteen äänestykseen, antaa parlamentille ainakin osittain mahdollisuuden toteuttaa tällaisia valvontatoimia; tästedes nämä normatiivisen toimenpiteet ovat poliittisen valvonnan kohteena. Sen osalta, mitä on tapana kutsua demokratiavajeeksi, minun täytyy sanoa, että tämä on merkittävä askel. Se on myös merkittävä askel demokratiavajeen poistamiseksi ilman perustamissopimuksen muuttamista. Olen aina tehnyt parhaani tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja näin on tehnyt myös parlamentti; Euroopan komission ja parlamentin vuonna 2006 tekemää sopimusta käytettiin tänään perustana keskustelun kohteena oleville muutoksille. Olen aina kannattanut ajatusta siitä, että meidän ei pitäisi odottaa Lissabonin sopimuksen siirtävän asiaa koskevaa toimivaltaa Euroopan parlamentille. Odottaminen ei ole tarpeen, koska kahden toimielimen välinen sopimus ja nyt käsiteltävänä olevat ehdotukset ratkaisevat nämä ongelmat suurelta osin. Lisäksi en usko kenenkään voivan tänään sanoa varmasti, milloin Lissabonin sopimus tulee voimaan.

Parlamentti tarvitsee tätä toimivaltaa. Varoituksen sana on kuitenkin kohdallaan: tämä on valtava tehtävä, jota neuvosto on monien vuosien ajan toteuttanut komitologiamenettelyyn osallistuvien komiteoiden avulla. Parlamentille tämä on täysin uusi tehtävä, ja paljon työtä on tehtävä sen varmistamiseksi, että me todella pystymme käyttämään meille myönnettyä uutta toimivaltaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään Euroopan parlamentin toimivallan käyttäminen; tästä lähtien se on velvollisuus, sillä Euroopan kansalaiset voivat vaatia meidät heidän edustajinaan tilille tavastamme käsitellä näitä asioita. Haluaisin vilpittömästi kiittää komissiota näiden ehdotusten esittämisestä, ja haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että vain kaksitoista kolmestakymmenestä tai pikemminkin noin neljäkymmentäkuusi kolmanteen luetteloon sisältynyttä säädöstä on toistaiseksi toimitettu. Pyydämme teitä toimittamaan jäljellä olevat kolmekymmentäneljä säädöstä mahdollisimman pian, jotta voimme käsitellä niitä. Neuvoston kanssa ensimmäisestä ja kolmannesta kokoomapaketista käydyt neuvottelut on saatu menestyksekkäästi päätökseen.

Uskon, että neuvosto jatkaa tätä prosessia – neuvosto on todellakin sitoutunut tekemään niin – ja mahdollisuuksien mukaan ratkaisee ongelmat ja saattaa menettelyn päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Jotta tämä voi toteutua, kaikkien toimielinten on tietenkin jatkettava yhteistyötä toistensa kanssa. Toinen syy, miksi tämä on tärkeää, on se, että tässä tapauksessa sekä komissio että neuvosto luovuttavat merkittävää perustuslaillista valtaa parlamentille. Voisin siis myös korostaa, kuinka kiitettävää tämä on, ja kuinka kiitollisia olemme meille myönnetyistä valtuuksista. Uskon vilpittömästi, että tämä askel on otettu demokratian edistämiseksi Euroopan unionissa, liiallisten byrokraattisten menettelyjen poistamiseksi ja Euroopan unionin muuttamiseksi tehokkaammaksi, avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi. Kiitän toimielimiä yhteistyöstä, ja kiitän kaikkia valiokuntia asian nopeasta käsittelystä, minkä ansiosta parlamentti voi ratkaista tämän asian ainakin ensimmäisen ja kolmannen kokoomaehdotuksen osalta. Kiitokset huomiostanne.

  Oldřich Vlasák, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Wallström, hyvät naiset ja herrat, Euroopan komissiolla on korvaamaton asema yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanossa. Sen tehtävänä on panna lainsäädäntö täytäntöön yhteisön tasolla ja varmistaa, että lainsäädäntöä noudatetaan yksittäisissä jäsenvaltioissa. Komitologiamenettely on yksi tärkeimmistä välineistä tämän prosessin hallinnoinnissa. Komitologiamenettely on perusteltu, ja sillä on korvaamaton asema päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessissa. Se luotiin vastauksena käytännön tarpeeseen muuttaa yhteisön usein varsin teknistä lainsäädäntöä siten, että säädökset vastaavat todellisuutta ja soveltuvat käsillä olevaan tilanteeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nykyinen järjestelmä on ihanteellinen. Komitologiamenettelyn puitteissa meidän on ensinnäkin löydettävä tasapaino komission, neuvoston ja/tai jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välillä.

Euroopan parlamentin merkitys ja sen asema eurooppalaisen lainsäädännön hyväksymisessä on korvaamaton. Näin ollen meidän on muistettava, että säädösten täytäntöönpanon valvontamahdollisuudet ovat rajalliset niin ajallisesti kuin myös teknisten näkökohtien ja osaamisen suhteen. Mielestäni Euroopan parlamentti osallistuu menettelyyn liiallisessa määrin lisäten sitä kautta byrokratiaa ja vaarantaen koko prosessin. Tavoitteemme pitäisi olla juuri päinvastainen: byrokratian vähentäminen. Sadat komitologiamenettelyyn osallistuvat komiteat sekä tuhannet kokoukset ja täytäntöönpanosäädökset tuskin edistävät komitologiamenettelyn avoimuutta. Mielestäni komitologiajärjestelmän pitäisi olla paremmin strukturoitu. Menettelyä on myös epäilemättä selkeytettävä ja yksinkertaistettava. Hyvät naiset ja herrat, komitologiamenettely on Lissabonin sopimuksen tavoin asia, jota kansalaiset eivät ymmärrä. Komitologiamenettelyä koskevassa keskustelussamme meidän pitäisi siis nähdä Irlannin kielteinen äänestystulos varoituksena.

  Manuel Medina Ortega, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, tänä iltana parlamentti tekee jotakin aivan uutta. Mielestäni kaikki puheenvuoron käyttäneet henkilöt komission jäsenestä lähtien ovat korostaneet komitologiamenettelyn kutakuinkin vaikeatajuista luonnetta. Todisteena tästä on se, että tänä iltana täällä ei ole yleisöä seuraamassa keskustelua. Minun olisi erittäin vaikeaa selittää äänestäjilleni, mitä teen täällä kello yhdeltätoista illalla.

Puheenvuoron käyttäneet henkilöt ovat maininneet tämän vaikeuden. Tuodaksemme EU:n toimielimet lähemmäs kansalaisia meidän on löydettävä jonkinlainen menettely, jonka avulla voimme selittää kansalaisille mistä me oikeastaan keskustelemme.

On tietysti totta, että käsittelyssä oleva toimenpidepaketti on varsin laaja. Kuten komission jäsen totesi, on olemassa neljä kokoomapakettia. Käsittelemme ainoastaan ensimmäistä ja kolmatta pakettia, ja artikla artiklalta esiin nousee yhä useampia täytäntöönpanoa koskevia ongelmia. Kuten esittelijä ja muut puheenvuoron käyttäneet henkilöt ovat sanoneet, tämä on tarpeellinen tehtävä, mutta luonnollisesti meidän pitäisi pyrkiä selventämään sitä.

Ehkä on syytä mainita joitakin aiheita, kuten uimaveden laadusta annettu neuvoston direktiivi 76/160/ETY tai yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu neuvoston direktiivi 91/271/EY. Hyväksytyllä menettelyllä on käytännössä seurauksia kansalaisten osalta, mutta kysymys kuuluu, miten voimme lisätä heidän tietoisuuttaan asiasta.

Mielestäni József Szájer on tehnyt hyvää työtä ja me parlamentissa olemme pyrkineet toimimaan vastuullisesti ja aiomme edelleen toimia näin. Ainoa asia, joka meidän on vielä tehtävä, on se, että meidän on tiedotettava kansalaisille siitä, mitä oikeastaan teemme täällä. Tämä on melko vaikeaa ja uskon tämän olevan melkoinen haaste. Ottaen huomioon sen, mitä olemme saavuttaneet, ja jatkamalla sitä, mitä me teemme tänä iltana, mielestäni meidän on tulevaisuudessa toteutettava tämä toinen osa, jotta parlamentaarinen keskustelu ei enää olisi niin kolkkoa kuin se on tänä iltana.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin ottaminen mukaan komitologiamenettelyihin on välttämätöntä sen lainsäädännöllisen toimivallan kehittämisen näkökulmasta ja erityisesti osana perustamissopimuksen 251 artiklassa kaavailtua yhteispäätösmenettelyä. Tämä on suunta, jota noudatetaan 17. heinäkuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä ja 5a artiklassa, jolla otetaan käyttöön uusi menettely, jossa parlamentti päättää yhdessä neuvoston kanssa tiettyjen täytäntöönpanovaltuuksien ehdottamisen perusteista. Uusi valvonnan käsittävä sääntelymenettely liittyy laajakantoisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään muuttamaan yhteispäätösmenettelyn mukaisesti annetun perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia.

Neuvoston päätöksellä on vallankumouksellinen merkitys lainsäädäntömenettelyn suhteen, sillä se antaa parlamentille veto-oikeuden täytäntöönpanovaltaa koskevan komission ehdotuksen suhteen. Tämän seurauksena on mahdollista muuttaa ehdotusta tai jatkaa lainsäädäntömenettelyä. On erittäin tärkeää, että paketti hyväksytään mahdollisimman pian, jotta uutta menettelyä voidaan soveltaa välittömästi nykyiseen säännöstöön. Siksi pyydän, että tulevassa äänestyksessä hyväksymme komission ehdotuksen, joka kattaa luettelon säädöksiä, jotka on mukautettava uuteen menettelyyn yhdessä parlamentin toimivaltaisten valiokuntien ehdottamien tarkistusten kanssa.

Samalla haluaisin huomauttaa, että parlamentin tapa hyödyntää sen saatavilla olevia voimavaroja on ratkaisevan tärkeä tämän komitologiamenettelyn uudistuksen onnistumisen kannalta. Vaatimuksella, joka koskee annettujen äänten ehdotonta enemmistöä täytäntöönpanovaltaa koskevan komission ehdotuksen hylkäämiseksi, tai menettelyn laajentamisella esimerkiksi siksi, että asiakirjat on tarpeen kääntää 23:lle EU:n viralliselle kielelle, voi olla kielteinen vaikutus menettelyn etenemiseen. Meidän on myös muistettava, että parlamentti voi joutua painostuksen kohteeksi sellaisten henkilöiden taholta, jotka haluavat vaikuttaa toimeenpanovallan lopulliseen muotoon. Ylimääräisenä haasteena – niin yleisesti ottaen kuin myös organisatorisista syistä – on ottaa huomioon valtava määrä toimeenpanovälineitä, jotka tulevaisuudessa esitetään parlamentille.

  József Szájer, esittelijä. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, haluan kiittää kollegoitani oikeudellisten asioiden valiokunnassa ja myös muita valiokuntia tiiviistä yhteistyöstä. Haluan myös kiittää kaikkia, jotka ovat työskennelleet yhdessä valiokunnan kanssa ja auttaneet minua tässä erittäin monimutkaisessa ja vaikeassa asiassa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme onnistuneet pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa tässä asiassa, ja toivon, että voimme saattaa prosessin päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä. Haluan myös ilmaista toivomukseni, että tämä prosessi jatkuisi samaan tahtiin toisen ja neljännen kokoomaehdotuksen osalta – neljäs saattaa olla jokseenkin hankalampi. Näitä koskevat neuvottelut ovat jo alkaneet. Uskon, että voimme saattaa prosessin päätökseen vuoden loppuun mennessä tai ehkä jopa aikaisemmin ja että voimme käynnistää virallisen prosessin.

Lissabonin sopimuksessa tätä menettelyä käsitellään johdetun oikeuden yhteydessä, mutta ei olisi ollut perusteltua hukata kaksi vuotta ilman komitologiamenettelyä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä oppimisprosessi on parlamentille tarpeen; sen on opittava käsittelemään näitä asioita. Eräs puheenvuoron käyttänyt henkilö mainitsi, että on ratkaisevan tärkeää, että osaamme erottaa toisistaan tärkeät ja ei-tärkeät asiat. Lainsäätäjän tehtävänä on keskittyä elintärkeisiin asioihin, ja tästä syystä sen on siirrettävä tiettyjä toimivaltuuksia toimeenpanevalle elimelle eli toisin sanoen komissiolle, mutta meillä on oltava mahdollisuus ja oikeus valvoa sen laatimia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Esitetyt huomautukset on sisällytetty ehdotuksiin. Haluan kiittää teitä huomiostanne ja toivottaa Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle onnea ja menestystä vielä edessä olevien tehtävien suorittamisessa ottaen huomioon, että tämä säädös on jo yli kuudeskymmenes ja suurin osa säädöksistä on vielä käsittelemättä. Toivon, että asia ratkaistaan vuoden toisella puoliskolla. Suuret kiitokset huomiostanne.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 18. kesäkuuta 2008.