Puhemies. – (FR) Seuraavana esityslistalla on keskustelu kuudesta Burmaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Mikel Irujo Amezaga, valmistelija. − (ES) Arvoisa puhemies, kuten jo totesin, 12. maaliskuuta järjestetyn Burman ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokratiaa koskevan kampanjan mukaan Burman vanhin poliittinen vanki vietti 78-vuotispäiväänsä vankeuden yksinäisyydessä Inseinin vankilassa.

Hän on U Win Tin, ansiokas toimittaja ja kansallisen demokratialiigan johtaja. U Win Tin on Burman vanhin mielipidevanki. Hän on viettänyt viimeiset 19 vuotta vankilassa, heinäkuusta 1989 lähtien.

Hänet tuomittiin kolmeen 21 vuoden vankeuteen. Meillä on tietoja hänen nykyisestä tilanteestaan ainoastaan Burman ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yozo Yokotan viimeisimmän raportin ansiosta.

U Win Tin on kieltäytynyt luopumasta poliittisista ihanteistaan vapautta vastaan. Hänet vietiin tammikuussa 2008 sairaalaan toista tyräleikkausta varten.

Hän on yksi Burman 1 873 poliittisesta vangista. Haluamme tietysti tässä päätöslauselmassa tuomita myös Daw Aung San Suu Kyin kotiarestin jatkamisen.

Ryhmäni vaatii välittömiä toimenpiteitä pikaisen ja välttämättömän poliittisen ja taloudellisen uudistusprosessin käynnistämiseksi. Ensiksi kaikki poliittiset vangit on vapautettava. Toiseksi peruskansalaisvapaudet on palautettava ja tietysti on myös aloitettava poliittinen vuoropuhelu kaikkien osapuolten kesken.

Toistamme myös neuvostolle vaatimuksemme tiukkojen toimenpiteiden toteuttamisesta Burman sotilasjunttaa vastaan, koska siitä on tullut ihmisoikeusrikkomusten johtava tekijä maailmassa.

  Marios Matsakis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies! Parlamentissa on käsitelty useita päätöslauselmia, joissa on tuomittu Burman sotilasjuntta sen monista ja toistuvista vakavista ihmisoikeusrikkomuksista Burman kansaa vastaan. Nämä sydämettömät kenraalit eivät kuitenkaan juuri piittaa sanomisistamme. Päinvastoin he pysyvät edelleen tiukasti vallassa inhottavan pöyhkeilevällä ja ärsyttävällä tavalla.

Äskettäisen hirmumyrskyn tuhojen jälkeenkin he torjuivat vapaan maailman avun ja sen lisäksi käyttivät hyväkseen kansalaistensa kurjuutta hädän hetkellä kiillottaakseen omaa kuvaansa laupiaina samarialaisina ja hyvinä enkeleinä esiintymällä suureellisesti juntan hallitsemissa viestimissä ja järjestämällä kansanäänestyksen perustuslaista vain pari päivää pyörremyrskykatastrofin jälkeen.

Juntan vastustajia kidutetaan, tapetaan ja vangitaan. Yksi esimerkki on tietysti Nobelin rauhanpalkinnon saaja Aung San Suu Kyi, joka johti kansallisen demokratialiigan voittoon 18 vuotta sitten pidetyissä vaaleissa ja on viettänyt 12 vuotta vankeudessa – ja jonka kotiarestia juntta äskettäin päätti pidentää.

Mielestäni on korkea aika vakavampiin toimenpiteisiin Burman hirviömäistä junttaa vastaan. Tehokkain toimenpide olisi Kiinan painostaminen lopettamaan juntan tukeminen. Jollei Kiina suostu yhteistyöhön tässä asiassa, meidän on ryhdyttävä toimiin Pekingin kauppasuhteittemme osalta ja Kiinassa järjestettävien olympialaisten osalta. Tämä lienee viimeinen keinomme tehdä jotain vapauden ja demokratian hyväksi Burmassa.

  Ryszard Czarnecki, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, mielestäni maan suhtautuminen katastrofin ja luonnonmullistusten yhteydessä tarjottuun kansainväliseen apuun osoittaa, millaisen maan kanssa olemme tekemisissä. Vaikka Kiinan osalta voi olla monia varauksia, tiedämme, että se suostui ottamaan vaikeina aikoina vastaan kansainvälistä apua. Vastaavasti näimme Burman suhtautumisen kansainväliseen apuun, myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden apuun.

Entisaikoina oli amerikkalainen peli, nimeltä ”Same Time, Next Year” (ensi vuonna samaan aikaan). Parlamenttimme käyttäytyy tuon pelin tavoin Burman tilanteessa. Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei todellista, merkittävää muutosta ole tapahtunut. Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa esitetyistä tosiseikoista. Tilanne, jossa opposition johtajaa, joka on nainen, on pidetty kotiarestissa näin monta vuotta, on ennenkuulumaton koko maailmassa. Emme saisi tottua tähän tilanteeseen. Toivon, että onnistumme unohtamaan eromme täällä parlamentissa ja esiinnymme yhtenäisinä puolustamassa Burman demokratiaa.

  Thomas Mann, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, Burman sotilasjuntta jatkaa sinnikkäästi pyrkimyksiään eristää maansa ja kansansa muusta maailmasta. Syyskuussa 2007, kun buddhalaismunkkien vastalauseet oli julmasti torjuttu, asetettiin uutissaarto. Viime kuussa estettiin kansainvälisiä järjestöjä auttamasta hirmumyrskyn uhreja. Kului pitkä aika, ennen kuin pelastustyöntekijät pystyivät auttamaan hädässä olevia, ja joillekin apu tuli liian myöhään.

Nyt toiset raportit kertovat yhtä hälyttävästä tilanteesta, esimerkiksi että hirmumyrskyn uhreja, jotka ovat pyytäneet apua YK:n toimistoista, on pidätetty. Lisäksi turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi tai haavoittivat vakavasti vankeja, jotka yrittivät päästä pois Nargis-pyörremyrskyn tuhoamasta vankilasta. EU ei jäänyt toimettomaksi. Se julisti kauppasaarron, jolla tosin ei vielä ole ollut toivottua vaikutusta. Se uhkasi kovemmilla rangaistuksilla, jollei ihmisoikeustilanne parane. Burman johtajat eivät kuitenkaan ole tehneet mitään.

Älkäämme lakatko vaatimasta! Burman poliittiset vangit on vapautettava! Aung San Suu Kyin jo vuosikymmeniä jatkunut kotiaresti on lopetettava! Tämän Nobelin palkinnon saajan rohkea sitoutuminen olisi kirous kenelle tahansa diktaattorille. Burman kenraalit on lopulta saatettava vastuuseen tavasta, jolla he ovat kohdelleet oman maansa kansalaisia, joista monet ovat edelleen kadoksissa. Vuoropuhelu YK:n erityisraportoijan kanssa ja vakuutus siitä, että hänet päästetään maahan, ovat ensimmäinen askel. ASEANin jäsenmaiden hallitusten olisi myös käytettävä vaikutusvaltaansa juntan saattamiseksi järkiinsä. Myös Kiinaa on painostettava enemmän. Se kun on todennäköisesti ainoa jäljellä oleva Burman kannattaja. Neuvoston ja EU:n jäsenvaltioiden on tarvittaessa tiukennettava rangaistuksiaan. Arvoisa komission jäsen, odotamme todella teidän toimivan – Burman kansa tarvitsee solidaarisuuttamme.

  Erik Meijer, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, Burman sotilashallitus pyrkii antamaan sen vaikutuksen, että se noudattaa hyvää politiikkaa ja kannattaa tärkeitä kansallisia arvoja epäystävällistä maailmaa vastaan, joka uhkaa näitä myönteisiä arvoja. Se pyytää kansaa tukemaan yksimielisesti kyseisten arvojen puolustamista.

Toivoisin, että nämä väitteet olisivat tosia ja että Burman kansa voisi olla tyytyväinen viimeksi kuluneiden 40 vuoden tilanteeseen, mutta mitä arvoja hallitus puolustaa? Mieleen tulee neljä ominaispiirrettä. Ensiksi sotilaskastin etuoikeudet; suljettu armeijan ryhmä valvoo hallintoa ja taloutta. Tämä ryhmä rikastuu ja muut pysyvät köyhinä. Toiseksi kansallisten vähemmistöjen sorto, maassa asuvien ryhmien, joilla on eri kieli ja kulttuuri ja jotka haluavat itsehallintoa. Näiden alueet liitettiin Burmaan brittiläisen siirtomaavallan aikana, mutta nyt ne on sysätty kolmannen luokan kansalaisten asemaan. Kolmanneksi ulkomaantulot ansaitaan viennillä, joka perustuu äärimmäisen alhaisin palkoin ja pakkotyöllä aikaan saatuun kilpailuun. Neljänneksi järjestelmällinen kieltäytyminen neuvottelemasta muutosta haluavien ryhmien kanssa, vaikka nämä voittivat ainoat vapaat vaalit, jotka tämä hallitus on viitsinyt järjestää.

Tulvavahinkojen jälkeen tarjotun avun yhteydessä tajusimme, miten paljon juntta pelkää sitä mahdollisuutta, että ulkomaalaiset näkevät, miten paha tilanne on, tai vaikuttavat väestöön. Sisäisten pakolaisten on palattava nopeasti tuhoutuneisiin kyliin, joita ei ole jälleenrakennettu, pelkästään siksi, että katastrofin koettelemien joukkojen välillä ei syntyisi yhteyksiä. Välittömästi katastrofin jälkeen tärkeimmäksi seikaksi asetettiin kansanäänestyksen järjestäminen, minkä ainoana tarkoituksena oli sulkea demokraattinen oppositio pysyvästi pois vallasta vääristetyn tuloksen avulla. Ihmisten pidättäminen poliittisin perustein on tällaisen hallituksen vallassa pysymisen edellytys. Ulkomaailman on puolustettava näitä vankeja ja muita opposition jäseniä. Myös Kiinan ja Intian sekä Euroopan olisi toimittava näin.

  Józef Pinior, valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, olemme täällä Strasbourgissa viime aikoina käsitelleet Burman tilannetta lähes joka kuukausi torstai-iltapäivisin. Meillä on käsiteltävänämme kaksi Burman tilannetta koskevaa raporttia. Ensimmäisen on laatinut parlamenttien välinen liitto, IPU, ja toisen Burman ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija. Nämä raportit eivät jätä tulkinnan varaa. Niissä tuodaan esiin parlamentin jäsenten pidätykset, murhat, poliittisten vankien kamalat vankeusolot sekä väestön katastrofaalinen tilanne tässä maassa.

Meidän on Euroopan parlamenttina painostettava Burman viranomaisia. Jotta tilanne muuttuisi lähiviikkoina ja -kuukausina, on maailman kaikkien parlamenttien on toteutettava yhdessä toimenpiteitä ja yhteistyöhön on otettava mukaan Intia ja Kiina, millä painostetaan Burman viranomaisia, jotta tilanne todella parantuisi.

Haluaisin kertoa Burmassa vangittuina olevien parlamentin jäsenten kohtalosta – sekä niiden, jotka vangittiin syksyllä 2007, että niiden, jotka katosivat tai kuolivat epäselvissä olosuhteissa pidätyksensä yhteydessä, ja niiden, jotka murhattiin tai jotka kuolivat epäselvissä olosuhteissa.

YK:n raportoijan raportti on selkeä. Aung San Suu Kyin välitön vapauttaminen olisi alku Burman viranomaisten kanssa käytäville keskusteluille demokratiasta ja ihmisoikeustilanteen parantamisesta maassa. Vapauden takaaminen poliittisille vangeille ja ensiksi ja ennen kaikkea terveydenhuollon järjestäminen noille vangeille ovat eritäin tärkeitä seikkoja, joihin meidän on pakotettava Burman viranomaiset.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (LT) Puhumme tänään Burmasta, tuhansista poliittisista vangeista, jotka kärsivät maan vankiloissa, Aung San Suu Kyista, kansallisen demokratialiigan karismaattisesta johtajasta. Puolue voitti vaalit hänen johdollaan vuonna 1990 ja sai 82 prosenttia äänistä, mutta maan johdossa olleet kenraalit kieltäytyivät kunnioittamista kansan tahtoa. Aung San Suu Kyi on ollut siitä lähtien kotiarestissa jo 13 vuoden ajan.

”Käyttäkää vapauttanne meidän vapautemme edistämiseen!”, kuten Nobel-palkinnon saaja kerran totesi. Olen varma siitä, että silloin Burman kansa syöksisi kenraalit vallasta. Diktaattorit eivät ole kuolemattomia, mutta vapauden henki on ikuinen.

Emme saa jäädä puolueettomiksi kohdatessamme raakalaismaista epäinhimillistä käyttäytymistä. Haluaisin lainata Martin Luther Kingiä, joka sanoi: ”Lopulta emme muista vihollistemme puheita, vaan ystäviemme vaikenemisen”.

Tämän vuoksi Euroopan parlamentin on tänään vastattava kysymykseen: kenen puolella olemme? Olemme Aung San Suu Kyin ja tuhansien poliittisten vankien puolella! Vaadimme heidän välitöntä vapauttamistaan! Vaadimme ihmisoikeuksien kunnioittamista Burmassa!

  Genowefa Grabowska, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, vuottakaan ei ole kulunut, ja keskustelemme Burmasta jo kolmatta kertaa. Kehotamme jälleen kerran Burman hallitusta kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan vankien kohtelussa humanitaarisia perussääntöjä. Osoitamme vääryydet, laadimme vetoomuksia, esitämme vaatimuksia, valitamme tilannetta, määräämme rangaistuksia ja tuomitsemme jälleen kerran Burman hallituksen. Kyseinen hallitus sitä vastoin osoittaa uskomatonta piittaamattomuutta kansainvälisen yhteisön painostuksesta, jättää huomiotta vetoomukset, eikä yksinkertaisesti tee mitään niiden suhteen. Tämän vuoksi puhun tässä Burmasta hieman hämmentyneenä. Näen tähänastisen voimattomuutemme, joka ei ole pelkästään meidän voimattomuuttamme, siis Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin, vaan kaikkien yhteisöjen, mukaan lukien Yhdistyneet Kansakunnat.

Tämän vuoksi katson, että puheiden aika on ohi. Meidän olisi vaadittava tiukasti diplomaattista painostusta niin, että Euroopan unionin neuvoston ja jäsenvaltioiden diplomaattisten kanavien kautta kyseinen hallitus voitaisiin pakottaa toimimaan oikein.

Haluaisin pyytää hyväksymään päätöslauselman kohdat seitsemän ja kymmenen, joissa kehotetaan aloittamaan kansallisen sovinnon prosessi Burmassa.

  Marcin Libicki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, diktatuurit ja väkivaltaa käyttävät hallitukset tai väestöä vainoavat hallitukset harvoin kaatuvat yleisen diplomaattisen painostuksen vuoksi. Tietysti olen samaa mieltä Genowefa Grabowskan kanssa siitä, että painostus on välttämätöntä. Tällaiset hallitukset kaatuvat ainoastaan, kun sisäinen tilanne muuttuu sellaiseksi, että ne menettävät niiden kannatuksen, joihin sisäpolitiikka perustuu. Tämän vuoksi kaikki diplomaattiset pyrkimykset olisi suunnattava tukemaan heikkoakin ja tuskin näkyvää oppositiota, ja toisaalta toinen ratkaisu voisi olla siinä, että kansainväliset poliittiset järjestöt, kansainvälinen painostus turvautuisi pakkokeinoihin. Tämän vuoksi haluaisin toistaa vielä kerran: Euroopan unionilla pitäisi olla omat joukot, jotka voisivat puuttua Burman kaltaisiin tapauksiin.

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien rikkomisesta Burmassa on keskusteltu useaan otteeseen Euroopan parlamentin kuluvana istuntokautena. Valitettavasti käydyt keskustelut ja annetut päätöslauselmat eivät ole muuttaneet poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta Burmassa, jossa armeija on pitänyt vuodesta 1962 lähtien vallassa maailman epäsuosituimpiin kuuluvaa poliittista hallintoa.

Kuluneina 40 vuotena tuhansia on vainottu ja tuomittu poliittisen toiminnan vuoksi vankeuteen Burmassa, joka on joutunut kokemaan muitakin katastrofeja kuin vallassa olevan hallinnon. Burmalaiset joutuvat pakkotyöhön, ja jopa lapset määrätään armeijaan. Demokratialiigan pääsihteeri on viettänyt viimeksi kuluneista 18 vuodesta 13 vuotta poliittisena vankina kotiarestissa, ja äskettäin pidätettiin 1 900 henkeä – jotka joutuvat elämään ihmisoikeuksien vastaisissa oloissa – koska he ilmaisivat haluavansa Burmaan demokratian tai vain koska he pyysivät humanitaarista apua hirmumyrskyn tuhojen jälkeen.

Burman hallitus vainoaa oppositiota. Sen lisäksi se rikkoo ihmisoikeuksia epäämällä humanitaarisen avun antamisen hirmumyrskyn jälkeen, mikä on vaarantanut maan kansalaisten elämän. Hallitus on pakottanut hirmumyrskyn uhrit poistumaan väliaikaisilta leireiltä ja palaamaan katastrofissa tuhoutuneisiin koteihinsa. YK:n pääsihteerin ja muiden järjestöjen vetoomukset ovat lisänneet näiden piinattujen kansalaisten pidätyksiä ja tappamista.

Totta kai tuemme päätöslauselmaa, jossa vastustamme Nobel-palkinnon saajan vainoamista ja jossa sen lisäksi ehdotetaan muiden poliittisten vankien vapauttamista ja kehotetaan tekemään YK:n johdolla tutkimus väitteistä, joiden mukaan armeija tappoi vankeja äskettäisen katastrofin yhteydessä.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, on kulunut vuosi siitä, kun Euroopan parlamentti viimeksi hyväksyi päätöslauselman, jossa kiinnitettiin huomiota Burman tilanteeseen. Vallassa oleva sotilashallinto ei kuitenkaan ole ryhtynyt mihinkään demokratiaan johtaviin toimiin. Kansallisen demokratialiigan pääsihteeri on viettänyt viimeksi kuluneet 13 vuotta kotiarestissa. Nobel-palkinnon saaja Aung San Suu Kyi, joka sai myös Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon, on vangittu ilman oikeudenkäyntiä, kansainvälisten järjestöjen painostuksesta huolimatta. 1 900 opposition aktivistia pidetään Burmassa vangittuina epäinhimillisissä oloissa. Huolestuttavia ovat myös raportit 36 vangin tappamisesta Rangoonin vankilassa ja toisten 70 haavoittumisesta paniikissa, jonka Burmassa tämän vuoden toukokuussa riehunut hirmumyrsky aiheutti.

Vallassa olevan hallituksen olisi välittömästi poistettava kaikki sananvapauden ja perusoikeuksien rajoitukset ja rauhanomaisen poliittisen toiminnan kiellot. Burmalla on velvollisuus toimittaa apua hirmumyrskyn uhreille ja päästää kansainväliset humanitaariset järjestöt vapaasti katastrofin koettelemille alueille. Nykyisten taloudellisten sanktioiden ja juntalle annettavan EU:n tuen valvonnan kiristäminen sekä ASEANin poliittisen painostuksen tehostaminen edistäisivät varmasti Burman tilanteen vakiintumista.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Olen samaa mieltä niiden minua ennen puhuneiden parlamentin jäsenten kanssa, jotka totesivat, että Euroopan parlamentin on omaksuttava taipumaton asenne maahan, jossa vallassa olevien totalitaarisella röyhkeydellä ei ole rajoja. Totalitäärinen hallinto, joka hankkii poliittisia voittoja oman kansansa tragediasta, ei ansaitse ymmärtämystä, vaan se on tuomittava.

Hyvät naiset ja herrat, meidän on käytettävä kaikkia käytettävissämme olevia keinoja yhdessä YK:n kanssa Nargis-hirmumyrskyn uhrien auttamiseksi. Kehotan neuvostoa toimenpiteisiin, joilla estetään junttaa saamasta EU:n rahoitusta. Koska tiedämme varmasti, että Burmassa rikotaan jatkuvasti ihmisoikeuksia, EU:n on tuettava demokraattisia voimia maassa ja vaadittava kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.

  Marianne Mikko (PSE). - (ET) Hyvät naiset ja herrat, tänään kun Burman ihmisoikeuksien ja demokratian puolustaja Aung San Suu Kyi täyttää 63 vuotta, meidän olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mitä tuossa maassa tapahtuu.

Burma loittonee huolestuttavalla vauhdilla yhä kauemmaksi demokraattisista arvoista. Tähän asti Nobel-palkinnon ja Saharov-palkinnon saaja Aung San Suu Kyi on viettänyt 12 vuotta ja 239 päivää vankeudessa. Hän ei saa ottaa vastaan vieraita, puheluita tai postia.

Tämän esimerkillisen naisen lisäksi tuhannet rauhanomaiset mielenosoittajat on vangittu poliittisista syistä, ja ihmisiä on kadonnut salaperäisesti. Burman juntta turvautuu raakaan väkivaltaan.

Meidän on tuomittava Burman sotilashallinnon epädemokraattiset ja raa’at toimet. Kiinan on lopetettava Burman tukeminen. Aung San Suu Kyi ja muut poliittiset vangit on vapautettava välittömästi eli tänään. Emme saa sallia Burman uhmaavan jatkuvasti YK:ta ja kansainvälistä yhteisöä.

  Ewa Tomaszewska (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, noin 1 900 henkeä on pidätettyinä erittäin huonoissa oloissa, koska he ovat ilmaisseet tukevansa demokratian saamista Burmaan. Lukuisat vastalauseisiin osallistuneet ovat kadonneet jälkeä jättämättä. Aung San Suu Kyi on viettänyt 13 vuotta vangittuna ilman oikeudenkäyntiä, mikä on jopa Burman lain vastaista. Lukuisat muut Nargis-hirmumyrskyn uhrit on pidätetty, koska he ovat pyytäneet humanitaarista apua. Lisäksi Rangoonissa olleita vankeja tulitettiin hirmumyrskyn iskiessä vankilaan. Kehotamme Burman viranomaisia lopettamaan rauhanomaisen toiminnan kieltäminen ja vapauttamaan välittömästi poliittiset vangit. Toivomme tutkimusta poliittisten vankien murhista Nargis-hirmumyrskyn yhteydessä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, vaikka koko maailma ja lukuisat kansainväliset laitokset ja järjestöt ovat osoittaneet suunnatonta mielenkiintoa Burman tilannetta kohtaan, maassa ei ole tehty sisäisiä muutoksia. Tuhannet ovat edelleen vangittuina kamalissa oloissa sillä perusteella, että he puolustivat demokratiaa tai esittivät vastalauseensa perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä, jonka tuloksia ei voida pitää luotettavina. Sotilashallitus on entistä aggressiivisempi poliittisia vankeja kohtaan. Toiveet siitä, että Burman viranomaiset aloittaisivat neuvottelut opposition ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, tuskin toteutuvat. Tämän vuoksi on määrättävä tehokkaat sanktiot ja painostettava maan hallitusta mahdollisimman monen maan tuella.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, vain kahdeksan päivää hirmumyrskyn jälkeen Burman hallitus pakotti maansa, oman maansa, kansanäänestykseen laajaa arvostelua osakseen saaneesta ja ristiriitaisesta perustuslakiluonnoksesta. Mikä oli tulos? Naurettava, kuin suoraan kommunismin kaudelta: äänestysprosentti – 99 prosenttia; uuden perustuslain saama kannatus – 93 prosenttia. Tuloksista voidaan sanoa vain, että ne ovat absurdiuden malliesimerkki.

Olen vakuuttunut siitä, että Burman hallituksen kaltaiset hallitukset kaatuvat ennemmin tai myöhemmin ja Euroopan unionin olisi autettava tätä kaatumista.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, Benita Ferrero-Waldner ei valitettavasti ole täällä tänään, joten minun on – hänen puolestaan – esitettävä teille muutamia huomioita Burman/Myanmarin tilanteesta.

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä keskitytään poliittiseen tilanteeseen ja erityisesti jatkuvaan poliittisten vankien pitämiseen. Ennen tämän seikan kommentoimista haluaisin kertoa teille komission toiminnasta hirmumyrskyn osalta. Kyseinen hirmumyrsky tuhosi kuusi viikkoa sitten Ayeryawaddyjoen suiston.

Komission reaktio hirmumyrskyyn oli nopea ja keskittyi olennaiseen: hyväksyimme 17 miljoonan euron arvosta humanitaarista apua, josta viisi miljoona euroa oli elintarvikeapua. Aktivoimme myös pelastuspalvelumekanismin – mekanismiin liittyneiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Toimiin kuuluu vedenpuhdistus, venekuljetukset, ensiapu ja muita tärkeitä katastrofin jälkeisiä toimia.

Humanitaarinen hätätila ei ole ohi. Toistaiseksi noin puolet hengissä säilyneistä, eli miljoona henkeä, tarvitsee ehdottomasti edelleen apua. Katastrofin koettelemille alueille pääsy ja tuen jakaminen ei ole ollut helppoa. Syinä ovat olleet katastrofin suuruus ja byrokratia. Kenttätyöntekijämme Myanmarissa raportoivat yhteistyön viranomaisten kanssa helpottuvan vähitellen. Humanitaariset toimemme jatkuvat melko tehokkaina. Myönnämme, että kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen on vaikeampi päästä tuhoalueille.

ASEANin maat ovat samalla johtaneet ulkoisen avun koordinointia. Niillä on käytössä niin kutsuttu kolmikantamekanismi, johon kuuluvat ASEAN-valtiot, Burman/Myanmarin hallitus ja Yhdistyneet Kansakunnat.

Hallitus on antanut uudet ”ohjeet” ulkoiselle avulle. Emme tiedä vielä, käytetäänkö niitä avun toimittamisen rajoittamiseen.

Meille hirmumyrsky kauheine seurauksineen on puhtaasti humanitaarinen asia. Puolustamme tarpeeseen perustuvan humanitaarisen avun käsitettä.

Burman/Myanmarin poliittisessa tilanteessa hallitus näyttää sitoutuneen niin kutsuttuun demokratia-suunnitelmaan. Katsomme tämän suunnitelman käsittävän tarkoin valvotun, hitaan siirtymisen siviilihallintoon, jossa sotilailla on edelleen hallitseva asema. Hallitus näyttää sitoutuneen luopumaan vallasta omaa vauhtiaan välittämättä ulkomaailman näkemyksistä ja kommenteista. Realistisesti ajatellen muita vaihtoehtoja ei luultavasti ole.

Kansallinen sovinto edellyttäisi laajaa vuoropuhelua. Tällaista vuoropuhelua ei voida käydä, kun poliittiset toimijat ovat vankilassa tai kotiarestissa. Siksi painostamme edelleen vapauttamaan kaikki poliittiset vangit. Kollegani Benita Ferrero-Waldner on julkisesti todennut, että hallitus menetti mahdollisuutensa antaa sovinnon merkki kansallisen katastrofin hetkellä jatkaessaan jälleen kerran Aung San Suu Kyin kotiarestia.

Burman/Myanmarin kansa ansaitsee hallintojärjestelmän, jossa keskitytään talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen ja äänestäjien osallistumiseen poliittisen prosessiin. Euroopalle selvästikään sopiva vastaus tilanteeseen ei ole suuttumisen osoittaminen ja maan eristäminen. Burman/Myanmarin kansa ei saa joutua maksamaan poliittisesta pattitilanteesta. He ansaitsevat parempaa.

Lopuksi haluaisin korostaa sitoutumistamme seuraamaan tiiviisti Burman/Myanmarin tilannetta. Tähän kuuluu painostuksen jatkaminen kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseksi ja laajan vuoropuhelun aloittamiseksi laillisten poliittisten puolueiden ja etnisten ryhmien kanssa.

Jatkamme tasapainoista lähestymistapaamme. Emme halua yhteenottoja yhteenottojen vuoksi. Lopullisena päämääränämme on edelleen edistää rauhanomaista siirtymistä lailliseen siviilihallintoon. Tämän vuoksi tuemme täysin YK:n pääsihteerin ja hänen Myanmarin erityisneuvonantajansa toimia.

Burman kansan intressejä palvellaan parhaiten tasapainoisella politiikalla, johon kuuluu myös aineellinen apu. Komissio on valinnut huolellisesti avun kohteet, jotta autettaisiin haavoittuvimpia yhteiskuntaluokkia. Olemme jo merkittävästi lisänneet rahoitusta ja toivomme, että – muiden avunantajien koordinoiduin pyrkimyksin – kokonaisrahoitustaso yltäisi henkeä kohti samaan kuin, mitä käytettiin vastaavissa maissa, kuten Laosissa ja Kambodzhassa. Myanmarin kansa ansaitsee paremman tulevaisuuden.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen päätteeksi.