Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

– Atanas Paparizovin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1775/2005 muuttamisesta (KOM(2007)0532 – C6-0319/2007 – 2007/0199(COD)) (A6-0253/2008),

– Romano Maria La Russan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/55/EY muuttamisesta) (KOM(2007)0529 – C6-0317/2007 – 2007/0196(COD)) (A6-0257/2008), ja

– Jerzy Buzekin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta (2008/2005(INI)) (A6-0255/2008).

  Nathalie Kosciusko-Morizet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen, esittelijät ja hyvät naiset ja herrat, Euroopan energia-alan tulevaisuudessa on kaksi haastetta. Ensimmäinen on, että varmistetaan turvallinen, kestävä ja kilpailukykyinen energiatoimitus tehokkaalla, toimintakykyisellä ja yhteenliitetyllä verkolla. Toinen on muutos, jota tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ensimmäisen kohdan osalta haluaisin erityisesti ja kokonaisuudessaan korostaa puheenjohtajavaltio Slovenian edistymistä, joka huipentui energian sisämarkkinoiden yleisten puitteiden hyväksymiseen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Saavutetun kompromissin kaikkein tärkein kohta koskee tuotannon ja tarjontatoimien tehokasta erottamista − ja korostan sanaa ”tehokas” − sekä siirtoverkkojen hyödyntämistä. Haluaisin korostaa neuvoston soveltuvin osin valitsemaa kaasu- ja sähköalan ratkaisua.

Vaikka monet jäsenvaltiot ja komissio pitävät parempana omistuksen täydellistä eriyttämistä, jäsenvaltiot halusivat säilyttää tietyn joustavuuden, ja neuvosto hyväksyi vaihtoehdon riippumattomasta siirtoverkonhaltijasta. Tätä vaihtoehtoa voisivat käyttää jäsenvaltiot, joiden siirtoverkkojärjestelmä kuuluu vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen ajankohtana, kun direktiivi tulee voimaan. Tämä vaihtoehto edellyttää merkittäviä muutoksia, jotta siirtoverkonhaltijoiden riippumattomuus varmistetaan päätöksenteon ja rahoituksen osalta.

Vaikuttaa siltä, että menetelmällä on mahdollista välttää eturistiriitoja integroidun yrityksen eri elinten välillä sekä varmistaa tasapaino yhtäällä siirtoverkonhaltijoiden riippumattomuuden, sen kehittämissuunnitelman ja sen investointitarpeiden sekä toisaalla emoyhtiön taloudellisten etujen välillä.

Erityistä huomiota kiinnitettiin tältä osin järjestelmän kehittämiseen sekä takuuseen kompromissista, jolla ei syrjitä siirtoverkonhaltijoita. Siirtoverkonhaltijoiden toimintaa valvovat valvontaviranomaiset. Valvontaviranomaisten tehtäviä ja toimia vahvistetaan perustamalla energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jota on toivottu jo pitkään ja jonka perustamisen Euroopan parlamentti vahvisti viime kuussa.

Haluaisin korostaa muita tärkeitä tekijöitä tässä ”sisämarkkinoiden vapauttamista” koskevassa paketissa. Ensimmäinen on erityisen tärkeä kysymys infrastruktuurista. Samoin painotetaan Euroopan laajuista kymmenen vuoden investointisuunnitelmaa. Se on keskeinen uusi toimi, jolla edistetään integraatiota ja uudistamista.

Toinen tärkeä seikka on kolmansien maiden investoinnit siirtoverkkojärjestelmiin. Tämä liittyy läheisesti energiaturvallisuutta koskevaan kysymykseen. Meidän on saatava kussakin tapauksessa aikaan käytännöllinen ratkaisu. Keskustelut etenevät neuvostossa juuri tällä hetkellä, ja olen varma, että saadaan aikaan kompromissi, jonka kaikki jäsenvaltiot voivat hyväksyä.

Seuraava askel, hyvät naiset ja herrat, on se, että nämä yleiset suuntaviivat vahvistetaan, kun 10. lokakuuta pidettävässä energia-alan neuvostossa hyväksytään poliittinen sopimus, jonka jälkeen marraskuussa tai joulukuussa annetaan yhteinen kanta. Tällä käynnistetään toimielintemme väliset toisen käsittelyn keskustelut.

Haluaisin käsitellä erästä muuta kohtaa. Uskon, että on välttämätöntä luoda vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava talous, jossa jokainen jäsenvaltio voi valita, mitä energialähteitä se haluaa käyttää. Tämän talouden maailmanlaajuista muutosta koskevien tavoitteiden ja investointien on kohdistuttava pitkän aikavälin toimiin. Ne aiheuttavat monia teknisiä haasteita seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Haluaisin mainita niistä joitakin: hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen taloudellinen hyödyntäminen, suurimpien tuuliturbiinien tuotantokapasiteetin kaksinkertaistaminen, aurinkosähkön tai termodynaamisen aurinkoenergian todellinen kaupallinen hyödyntäminen, kestävästi tuotetut toisen sukupolven biopolttoaineet, sellaisten laitteiden markkinoille saattaminen, joiden avulla on mahdollista hyödyntää tehokkaammin rakennusteollisuuden, liikenteen ja teollisuuden energian loppukäyttöä, huomattava edistyminen materiaalien energiatehokkuudessa, biotieteet ja tietotekniikka.

Arvoisa komission jäsen, neuvosto hyväksyi komission suuntaviivojen mukaisesti päätelmät, joiden toiminnallisista tekijöistä mainitsen muutaman. Ensimmäinen on komission ehdottama kuutta teollisuudenalaa koskevan aloitteen käyttöönotto. Alat ovat: tuulivoima, aurinkoenergia, bioenergia, hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja varastointi, sähköverkot ja kestävä ydinfissioenergia. Toimilla pyritään myös tukemaan ja kannustamaan tieteellistä tutkimusta erityisesti energiatehokkuuden alalla sekä julkisviranomaisten, teollisuuden ja tutkijoiden välisten sopimusten perustamista alalla, jotta tuetaan strategisen suunnitelman mukaisia tavoitteita.

Haluaisin lopuksi kiittää komissiota ja esittelijää heidän tähänastisesta työstään ja toivon, että energian sisämarkkinoita koskevat kantamme lähentyvät toisiaan toisessa käsittelyssä.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen, että voin käsitellä täällä jälleen energian sisämarkkinapaketin toista osaa, eli maakaasua.

Parlamentissa keskusteltiin viime kuussa sähköstä ja virastosta. Monet maakaasua koskevat tarkistukset ovat samankaltaisia, joten en käsittele kaikkia seikkoja, jotka nostettiin esiin sähköä koskevassa keskustelussa.

Haluaisin aluksi kiittää esittelijöitä Romano Maria La Russaa ja Atanas Paparizovia heidän erinomaisista mietinnöistään sekä myös varjoesittelijöitä ja kaikkia osallistuneita valiokunnan jäseniä. Kävitte hyvin korkealaatuisen keskustelun, jossa otettiin huomioon melko monimutkaisen lainsäädännön erittäin lyhyet määräajat.

Haluaisin selvittää, miksi kaasumarkkinoiden vapauttaminen on yhtä tärkeässä asemassa kuin sähkömarkkinoiden vapauttaminen siinä, että Euroopan unionissa varmistetaan kilpailukykyinen, kestävä ja turvallinen energian toimitusvarmuus, Korostan myös, että niiden vuoksi on toteuttava samoja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.

Maakaasu on yksi tärkeimmistä teollisuuden ja kotitalouksien energialähteistä EU:ssa. Energian hinta nousee jyrkästi. EU:n kuluttajat tarvitsevat enemmän kuin koskaan kilpailukykyisiä kaasumarkkinoita, jotta he suorittavat ainoastaan tehokkaasta tarjonnasta aiheutuvat kustannukset.

Sähkömarkkinat eivät toimi kunnolla, jos kaasumarkkinat eivät toimi asianmukaisesti. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan monilla alueilla kaasulla toimivat voimalaitokset määräävät sähkön hinnan huomattavan osan ajasta. Kallis kaasu merkitsee siten kallista sähköä. Päättäjien on ymmärrettävä, että kaasu- ja sähköteollisuus liittyvät yhä suuremmassa määrin toisiinsa samoin kuin markkinoiden suunnittelu ja sääntelyjärjestelmät.

Tämä seikka on jopa keskeisempi siinä vaiheessa, kun tarvitsemme enemmän uusiutuvaa energiaa. Tuuli- ja aurinkovoima eivät aina toimi toivomallamme tavalla, joten sähköntuotantoa on vaikea ennustaa. Sähköntuotantoa varten tarvitaan varasuunnitelma energialähteestä, joka on ennustettavissa ja hyvin joustava. Se on maakaasu.

Maakaasu on puhtain kaikista fossiilisista polttoaineista. Jos haluamme vähentää hiilidioksidipäästöjä ja torjua ilmastonmuutosta, se on yksi kaikkein tehokkaimmista tavoista. Meidän on kuitenkin oltava varmoja siitä, että maakaasun toimitus on kilpailukykyistä.

Toimitusvarmuus on myös tärkeää. Paras tapa turvata maakaasun toimitus EU:hun on 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. EU:ta kuullaan selkeästi, jos se puhuu yhdellä äänellä. Sitä on erittäin hankala ymmärtää, jos 27 ääntä puhuu samanaikaisesti. Meidän on työskenneltävä yhdessä sisämarkkinoilla, koska meillä on yksi yhteinen etu.

Kaikki nämä näkökohdat tähdentävät niiden toimien merkitystä, joista meidän on tänään annettava kantamme. Olen iloinen voidessani todeta, että suurinta osaa tarkistuksistanne kannatetaan.

Tarvitsemme siirtoverkonhaltijoille todellisen riippumattomuuden, jotta varmistetaan investoinnit ja verkon optimaalinen käyttö.

Komissio katsoo, että omistuksen eriyttäminen on kaikkein tehokkain tapa riippumattomuuden saavuttamiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä, ja kuten tiedätte, neuvosto ei ole päässyt sopimukseen riippumatonta siirtoverkonhaltijaa koskevasta vaihtoehdosta. Katson, että ainoastaan omistuksen eriyttämistä koskevalle vaihtoehdolle pitäisi antaa mahdollisuus. EU rakennettiin samoilla keinoilla vaihe vaiheelta.

Pyysitte, että virastosta vahvistettaisiin. Olen samaa mieltä kanssanne kyseisestä periaatteesta, mutta meidän on toimittava perustamissopimuksen rajoitusten mukaisesti. Olemme sitoutuneet noudattamaan perustamissopimusta sekä yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytäntöä asiassa Meroni. Tarvitsemme komiteamenettelyä, jotta säännöt olisivat sitovampia. Virasto voi sitten valvoa menettelyä ja toimeenpanoa. Varteenotettava virasto ei ole ristiriidassa komiteamenettelyn kanssa. Asia on päinvastoin. Virasto tarvitsee suuntaviivoja sen toimivaltuuksien rajaamiseksi, jotta se voi tehdä yksittäisiä sitovia päätöksiä markkinoiden toimijoista.

Varastointilaitteistojen ja nesteytetyn maakaasun saatavuus on yhtä tärkeää kuin siirtoverkkoihin pääsy. Pidämme myönteisinä toimianne tässä direktiivissä varastointilaitteistojen saatavuuden parantamiseksi. Tarvitsemme varastointilaitteistojen toimijoiden oikeudellista eriyttämistä, jotta varmistetaan, että pääsyä koskevat säännökset ovat tehokkaita.

Avoimuus on myös keskeinen osa ehdotuksiamme, ja olette korostaneet sitä edellisissä äänestyksissä. Avoimuuden pitäisi olla sääntö, ja luottamuksellisuuden pitäisi olla poikkeustapaus, eikä ainoastaan siirtoverkon käytön vaan myös tasehallinnan, varastointilaitteistojen ja nesteytetyn maakaasun osalta.

Olen iloinen, että monet horisontaaliset kysymykset, kuten herkässä asemassa olevien asiakkaiden suojelu ja energiaköyhyyden vastainen taistelu, on sisällytetty tähän maakaasua koskevaan mietintöön. Nämä näkökohdat ovat keskeisiä markkinoiden avaamisen toteuttamisessa, ja niitä olisi lujitettava. Komissio tarkastelee huolellisesti sanamuotoa, jotta toissijaisuusperiaatetta noudatetaan. On tärkeää vahvistaa jälleen, että toimintalinjallamme ei pitäisi estää todellisia investointisignaaleja ja markkinoille pääsyä.

Katson, että neuvosto on selvästi ilmaissut toiveensa ratkaisun aikaansaamisesta toisessa käsittelyssä. Vakuutan teille, että komissio toimii rakentavasti, jotta saadaan aikaan kaikille EU:n kansalaisille edullinen ratkaisu ja jotta kehitetään voimavaraamme, energian sisämarkkinoita.

Toisen mietinnön osalta haluaisin kiittää Jerzy Buzekia hänen erinomaisesta mietinnöstään sekä ilmaista kiitollisuuteni teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle sen tuesta strategista energiateknologiasuunnitelmaa koskevalle aloitteelle.

Luulen, että olen jo ylittänyt puheaikani. Olen työskennellyt hyvin tiiviisti kollegani Janez Potočnikin kanssa. Yhdyn hänen tätä erittäin tärkeää ehdotusta koskevaan näkemykseensä, enkä ainoastaan sen vuoksi, että arvostan paljon Jerzy Buzekin työtä, vaan myös siksi, että olemme tehneet todellista yhteistyötä komissiossa tämän asian siirtämiseksi eteenpäin.

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa muutaman sanan yhteisestä hankkeestamme, strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta.

Tiedämme kaikki, että edessämme on valtava haaste energia-asioiden ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Se on ehkä 21. vuosisadan merkittävimpiä haasteita. Mitään harhakuvitelmia ei saa olla: tämä ei ole helppo tehtävä. Eurooppaa vuonna 2020 koskeva tavoitteemme on tärkeä merkkipaalu, mutta ei sitä enempää. Laaja-alaisempi muutos on tärkeä pitkällä aikavälillä: nykyisen hyvinvoinnin ja vaurauden tarjonneiden energiajärjestelmiemme täydellinen remontti.

Tarvitsemme uutta tietoa ja uusia välineitä, jotta voimme pitää lupauksemme. Lupaukset toteutetaan energiateknologian tutkimus- ja innovaatiotoimilla. Tämän syyn vuoksi strateginen energiateknologiasuunnitelma on erityisen tärkeä Euroopalle. Meidän täytyy olla aktiivisia, eikä jäädä horrokseen, joka on ominaista energia-alan innovaatiolle viime vuosikymmeninä. Meidän on investoitava enemmän ja paremmin. Tarvitsemme uuden yhteistyötä koskevan ajattelutavan Euroopassa kyseisen teknologian kehittämiseksi ja soveltamiseksi.

Olen erittäin tyytyväinen parlamentin strategista energiateknologiasuunnitelmaa koskevasta mietinnöstä. Se osoittaa, että EU:n tasolla on vankka yksimielisyys tehokkaasta toiminnasta tällä alalla. Emme ole luonnollisesti kaikki samaa mieltä siitä, mitä teknologiaa tarvitaan, mutta kuten tiedämme, jokainen jäsenvaltio voi valita oman energialähteiden yhdistelmänsä, omat energiavaransa ja hyödyntämispotentiaalinsa.

Asiat, joista olemme samaa mieltä, ovat tärkeämpiä kuin erimielisyyttä aiheuttavat asiat. Olemme samaa mieltä energian säästön ja energiatehokkuuden perustavanlaatuisesta merkityksestä.

Olemme samaa mieltä, että Euroopan tutkimusalueen perustaa on laajennettava, vahvistettava ja vapautettava toimimaan paljon dynaamisemmin ja kansainvälisemmin. Olemme samaa mieltä, että tarvitsemme enemmän julkisia ja yksityisiä voimavaroja. Olemme myös samaa mieltä tarpeesta tehostaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta vastataan maailmanlaajuiseen haasteeseen.

Olette tietoisia kunnianhimoisista tavoitteistani EU:n tutkimuspolitiikan ja Euroopan tutkimusalueen kehittämiseksi.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma ja tutkimuspolitiikkamme kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Pidän suunnitelmaa edelläkävijänä monelta osin, mukaan lukien eurooppalaista tutkimusaluetta koskevat aloitteet, kuten yhteinen ohjelmointi. Uskon, että strateginen energiateknologiasuunnitelma aloittaa prosessin, joka on mallina Euroopan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan järjestämiselle. Tässä prosessissa muutetaan tapaa tehdä tutkimusta Euroopassa. Tämä muuttaa puolestaan lopulta Eurooppaa.

Osallistuin viime viikolla Saksan tutkimusneuvoston DFG:n vuosikokoukseen. Sen puheenjohtaja Matthias Kleiner sanoi jotain merkille pantavaa: näköalat ilman toimintaa ovat toiveunta, mutta toiminta ilman näköaloja on painajaista. En usko, että on olemassa tänään käsiteltävää strategista energiateknologiasuunnitelmaa parempaa esimerkkiä siitä, miten totta kyseinen näkökanta on. Tarvitsemme selkeät näköalat, ja meidän on toimittava nopeasti.

  Atanas Paparizov, esittelijä. – (BG) Arvoisa puhemies, keskustelua kolmannesta energiapaketista täydennetään keskustelulla ja äänestyksellä heinäkuun täysistunnossa maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetusta asetuksesta yhdessä Romano Maria La Russan mietinnön kanssa.

Katson, että tältä pohjalta voin ennen kaikkea kiittää varjoesittelijöitä, joiden kanssa olen työskennellyt mietinnön laatimiseksi sekä kahden muun asetuksen esittelijöitä, joiden kanssa olemme päässeet yhteiseen lähestymistapaan kolmannen energiapaketin ratkaisemista koskevista ongelmista. Haluaisin erityisesti mainita, että vahvistimme toimissamme komission siirtoverkonhaltijoiden verkostoa koskevat ehdotukset, mutta rajoitimme niiden toimintaa nimenomaan sen velvoitteen osalta, että niiden on toteutettava tekniset tehtävänsä ja kehitettävä verkkoa, mutta ei luoda sääntöjä kaupankäynnille.

Kumosimme ehdotuksissamme sen, että tulevalla virastolla on korostunut tehtävä kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyössä. Me katsomme, että juuri tämän viraston pitäisi olla tärkeä viranomainen, jonka olisi komission ohjeiden mukaan määriteltävä energiamarkkinoiden mukaan lukien kaasumarkkinoiden tärkeimmät suuntaukset ja kehitystä koskevat suuntaviivat. Virasto ei siten ainoastaan toteuttaisi tässä vaiheessa vapaaehtoisten sääntöjen hyväksymistä koskevaa tehtävää, vaan viimeisten ehdotustemme mukaan komissio voisi myös ehdottaa komiteamenettelyä käyttäen, että joistain säännöistä tulee pakollisia.

Katson, että alueellisia aloitteita koskevat tekstit ovat äärimmäisen tärkeitä markkinoiden kehittymiseksi. Alueellisella investointisuunnitelmalla, jota kehitetään kymmenen vuoden investointisuunnitelman perusteella, autetaan jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alueellisella tasolla. Se on välitavoite tuleville yhteisille energiamarkkinoille. Mietinnössä on ratkaistu monia tärkeitä kysymyksiä, jotka koskevat avoimuutta ja markkinatoimijoiden vuorovaikutuksen edistämistä.

(EN) Olen erittäin ilahtunut siitä, mitä komission jäsen Piebalgs sanoi suhtautumisestaan virastoa koskeviin ehdotuksiimme. Uskon, että voimme perustaa asiaa Meroni koskevien periaatteiden ja parlamentin ehdotusten mukaisesti viraston, joka on toimintakykyinen. Tämän viraston on toimittava komission markkinoiden kehittymistä koskevien ponnistelujen mukaisesti.

Olen samanaikaisesti ilahtunut 6. kesäkuuta pidetyn neuvoston tuloksista ja uskon, että kompromissille on saatu aikaan hyvä perusta. Olen tyytyväinen, että komission jäsen Piebalgs mainitsi tänään tämän mahdollisen kompromissin. Hän ei tehnyt sitä aikaisemmassa, sähköä koskevassa, keskustelussa. Uskon, että komission tuella ja tulevassa kolmikantaneuvottelussa on mahdollista löytää ratkaisu vuoden loppuun mennessä.

Olen hieman lannistunut puheenjohtajavaltio Ranskan ehdottamien lykkäysten vuoksi. Uskon, että voisimme työskennellä nopeammin, jotta vastaisimme edellisen Eurooppa-neuvoston toiveeseen, että saamme työn päätöksen vuoden loppuun mennessä eikä lainsäädäntökauden loppuun mennessä, mikä merkitsee ensi vuoden puoliväliä.

  Romano Maria La Russa, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olemme viimeinkin kokoontuneet yhteen monien pitkien työkuukausien jälkeen. Tämä ei ole ollut todellakaan helppoa. Joistain epäilyksistä huolimatta uskon, että valiokunnan ehdotuksilla vastataan työlääseen tehtävään monopolien purkamisesta. Tämä sekä uusien kilpailijoiden markkinoille pääsyn estäminen on pitkään rajoittanut investointia ja verkkojen yhteenliittämistä koskevia mahdollisuuksia.

Jokainen, joka on kuunnellut puheitani valiokunnassa tietää, että olen pitänyt omistuksen eriyttämistä aivan alusta saakka ensisijaisena toimena, jotta varmistetaan, että maakaasun siirtoon erikoistuneet yritykset ovat täysin riippumattomia maakaasua tuottavista yrityksistä. Omistuksen eriyttäminen ei ole tietenkään vastaus kaikkiin ongelmiin. On selvää, että kun vertikaalisesti integroidun yrityksen sallitaan − vaikka vain väliaikaisesti − pitää siirtojärjestelmien omistus, on otettava käyttöön tarkat lainsäädännölliset valvontamekanismit, jotka eivät ole liian ankaria tai häiritseviä.

On myös selvää, kuten kaikki tiedämme, että maakaasudirektiivin täytäntöönpanotoimet toteutetaan eri aikataulussa kuin sähköä koskevat toimet. Tämä ero kävi selkeästi ilmi teollisuusvaliokunnassa, joka valitsi riippumattomat siirtoverkonhaltijat vaihtoehdoksi omistuksen eriyttämiselle. Kyseessä on kompromissiehdotus, joka ei ole itselleni paras vaihtoehto, mutta jonka perusteella edistetään laajempaa vapauttamista. Toisin kuin riippumaton verkonhaltija, riippumaton siirtoverkonhaltija on vastuussa erilliselle elimelle, jolla on todellinen valvontavalta. Toivon, että neuvosto hyväksyy teollisuusvaliokunnan hyväksymän riippumatonta siirtoverkonhaltijaa koskevan ehdotuksen. Virastolle tulevassa lainsäädäntökehyksessä myönnettävää tehtävää on korostettava: kyse ei saa olla pelkästään neuvoa-antavasta tehtävästä − minkä pelkään olevan neuvoston aikomus − vaan laajemmasta tehtävästä tulevaisuudessa.

Jos haluamme saavuttaa tavoitteemme energiariippuvuuden vähentämisestä, tarvitsemme yhteiset energiamarkkinat ja yhteisen integroidun verkon. Pyydän siksi kollegoita tukemaan esittämiäni ja muiden esittämiä tarkistuksia mahdollisuudesta yhdistää eri siirtoverkon haltijat yhdeksi eurooppalaiseksi verkkoyhtiöksi. Tämän tarkoitus on varmistaa yhteiset oikeudelliset puitteet ja taata kaikille toimijoille pääsy markkinoille. Näin ratkaistaan hankaluudet, jotka syntyvät eriyttämiselle myönteisistä, mutta omistuksen eriyttämiselle kielteisistä suuntauksista.

Toinen tärkeä näkökohta mietinnössäni on kuluttajien keskeinen asema. Käsittelen asiaa lyhyesti. Tariffit pitää määrittää avoimesti ja ymmärrettävästi, jotta kuluttajat voivat saada milloin tahansa kulutusta koskevia tietoja ja jotta he voivat vaihtaa halutessaan toimittajaa. Olen tyytyväinen, että komissio hyväksyi kantani komiteamenettelystä. Katson, että jäsenvaltioiden olisi laadittava suuntaviivat, eikä sitä saisi tehdä yksinomaan komission puolesta toimiva komitea.

Haluaisin lopuksi mainita poliittisten ryhmien välillä aikaansaadun sopimuksen, joka esitetään mietinnössä ja joka koskee kansallisten sääntelyviranomaisten valtuuksia ja tehtävää. Katson, että tämä on tärkeä sopimus erityisesti seuraamuksen määräämistä koskevan mahdollisuuden vuoksi. Hyvät naiset ja herrat, meidän on päätettävä, haluammeko, että huomispäivä on ratkaiseva hetki, jolloin luodaan yhdet yhtenäiset energiamarkkinat. Eurooppa tarvitsee niitä seuraavan vuosituhannen haasteisiin vastaamiseksi. Jos päädytään jälleen kerran kompromissiin, tuloksena on varovainen ja epäröivä uudistustoimi, jota lykätään seuraavaan lainsäädäntökauteen. Toivon lisäksi, että neuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon parlamentin päätökset. Näin ei aina tapahdu.

  Jerzy Buzek, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, olin melko yllättynyt, kun luin, että strateginen energiateknologiasuunnitelma ja energiapaketti käsitellään yhdessä. Sama tilanne olisi kyseessä, jos puhuisimme yhteiskeskustelussa ihmisoikeuksista ja ihmisten sairauksista, sillä kummassakin tapauksessa on kyse ihmisistä. Tämä ei ole kovin hyvä ajatus. Se, että kummassakin tapauksessa on kyse energiasta ei ole riittävä syy yhdistää energiateknologiaa ja energiapakettia, sillä kyse on hyvin erilaisista aiheista.

Olen kuitenkin tyytyväinen päätöksestä, koska kummatkin komission jäsenet ovat läsnä ja koska energiateknologiasuunnitelma on erittäin tärkeä Euroopalle. Siihen tarvitaan tiettyjen komission jäsenten ja koko komission vankkaa tukea. Kuten olette nähneet teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan äänestyksestä, teillä on Euroopan parlamentin tuki.

Käsittelen nyt energiateknologiasuunnitelman sisältöä. Se on kuitenkin todennäköisesti helpompaa äidinkielelläni, joten käytän sitä.

(PL) Euroopan unioni päätti, että hiilidioksidipäästöistä on suoritettava maksu. Tämä on tärkeä päätös. Meidän on osoitettava, että aiomme torjua ilmaston lämpenemistä. Meidän on osoitettava, että olemme torjuntatoimissa johtavassa asemassa. Sen sijaan on muistettava, että hiilidioksidipäästöjä koskevat maksut aiheuttavat vaikeuksia taloudelle ja johtavat korkeampiin tuotantokustannuksiin lähes joka alalla. Haluaisin korostaa, että juuri energia-alaan vaikutetaan eniten erityisesti valtioissa, joissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetään kivihiiltä.

Komission tekemä ehdotus strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta on mielestäni erinomainen vastaus Euroopan talouden uhkakuviin. Tavoitteena on vähentää energiakustannuksia. Komissio on ottanut käyttöön tukitoimia vähän päästöjä aiheuttavan tai täysin päästöttömän teknologian soveltamiseksi energiantuotantoprosessissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on samassa asiakirjassa kaikki menetelmät ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja energian toimitusvarmuuden takaamiseksi. Tämä merkitsee, että siihen kuuluu myös ydinenergia. Osa kollegoistamme, erityisesti vihreän puolueen kollegat, ovat edelleen asiasta huolissaan ja esittävät ydinvoiman tuotantoon liittyviä riskejä. Kuitenkin nykyiset kolmannen sukupolven ydinvoimalat ovat täysin erilaisia kuin ne, jotka rakennettiin Tšernobyliin.

Vaikuttaa siltä, että toisesta merkittävästä haasteesta ja kysymyksestä ollaan samaa mieltä. Kyseessä on hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Tämä on uusi teknologia, joten kannustimet ovat tärkeitä tällä uudella ja lupaavalla teknologian alalla. Parlamentissa ei ollut epäselvyyttä energiatuotannonalan kestävän teknologian tuesta. Parlamentti pitää energiatehokkuutta ja energian säästämistä kaikkien tärkeimpinä aloina. Ehkä tämän vuoksi voi olla mahdollista, että emme rakenna yhtä tai kahta ydinvoimalaa, koska parannamme tehokkuutta ja energian säästöä.

Haluaisin lopuksi mainita kaksi seikkaa. Tutkimuksen järjestäminen Euroopan tasolla on erinomainen ajatus, ja me tuemme sitä. Tämä voisi olla ensimmäinen ala, jossa toimitaan näin Euroopan unionissa. Tämä on yhteisten energiamarkkinoiden alku myös tällä alalla sekä tietojen vapaan liikkuvuuden alalla. Ehdotin tässä mietinnössä erityistä rahoitusta uuden teknologian tueksi. Tämä on välttämätöntä, jos haluamme auttaa teollisuuttamme, energia-alaa ja jos haluamme saada Lissabonin strategian onnistumaan.

  Christian Ehler, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies ja arvoisat komission jäsenet, talous- ja raha-asioiden valiokunnassa käydyssä keskustelussa kaasumarkkinoista ja maakaasun siirtoverkoista ei käsitelty asioita näin ideologiselta pohjalta. Talous- ja raha-asioiden valiokunta teki päätöksensä hyvin yhtenäisesti ja suurella ääntenenemmistöllä. Verkkojen eriyttämisestä syntymässä olevaa kompromissia ei pidä tarkastella ideologiselta kannalta.

Mietinnössä on ennemminkin kysymys siitä, miten soveltuvia kansalliset hyväksymismenettelyt ovat todellisuudessa silloin, kun varmistetaan rajatylittävien verkkojen, verkkojen kehittämisen ja niitä koskevien investointien edistyminen tulevaisuudessa. Me katsomme, että tällä alalla on vielä paljon tehtävää, ja on valitettavaa, että esimerkiksi täysistunnossa hyväksytyssä kannassa painotetaan vain jonkin verran tarvetta nopeuttaa hyväksymismenettelyä kansallisella tasolla.

Toinen meille tärkeä kysymys koskee sääntelyviranomaista. Jäsenvaltiot olisivat valmiimpia hyväksymään sääntelyviranomaisen, jos sille taattaisiin laaja riippumattomuus. Tästä asiasta on esitetty sopimusluonteisia huolenaiheita. Kuitenkin, jos asiaa tarkastellaan sääntelyn kannalta, on ainoastaan mahdollista puoltaa säätelyviranomaista, jolla on asianmukaiset toimintamahdollisuudet.

Haluaisin tämän nimenomaisen asian kohdalla kiittää vilpittömästi kollegaani Jerzy Buzekia. Olemme käyneet yhteistä keskustelua energiapolitiikasta, ja Jerzy Buzek on esittänyt hyvin rakentavia ehdotuksia, jotka kuuluvat strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan mietinnön esittelijänä tuen näitä kunnollista rahoitusta koskevia ehdotuksia.

Tämän kiivaan ja ideologisen keskustelun jälkeen katson, että meidän pitäisi nyt antaa etusija kysymykselle konkreettisista toimenpiteistä. Tämä merkitsee, että olemme nyt siirtymävaiheessa, jossa meidän on myös tarkasteltava, toimivatko ehdotetut toimenpiteet. Tämä on minusta paljon tärkeämpää kuin ideologiset keskustelut verkon omistuksesta.

  Inés Ayala Sender, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (ES) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pitää periaatteessa Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa myönteisenä, koska sillä edistetään yhteisten energiamarkkinoiden luomista, Lissabonin sopimusta ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumista.

Katsomme myös, että kuulemismenettely toteutettiin erittäin myönteisesti ja tämän olisi jatkuttava.

Pahoittelemme kuitenkin, että strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa keskitytään enemmän tarjontaa koskeviin toimiin kuin energiatarpeen vähentämiseen, eli energian säästämistä ja energiatehokkuutta koskeviin toimiin. Pyydämme, että näihin kahteen näkökohtaan keskitytään enemmän. Haluaisimme siten asettaa teollisuusaloitteet arvojärjestykseen, jotta toimet keskitettäisiin niihin aloitteisiin, joiden avulla on mahdollista vähentää päästöjä lyhyellä aikavälillä, vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Pitempää aikaväliä koskevia toimia ei saa kuitenkaan laiminlyödä, jotta vuodelle 2050 vahvistetut tavoitteet saavutetaan.

Näiden painopisteiden osalta katsomme, että kunkin teknologian elinkaari ja ympäristövaikutukset olisi otettava huomioon tuotantoprosessissa. Samalla olisi harkittava mahdollisuutta, että näiden teknologioita sovelletaan kehittyviin talouksiin teknologisen kuilun supistamiseksi. Pidämme myös tarpeellisena laajentaa sellaisia muille aloille esitettyjä teollisuusaloitteita, joilla voitaisiin rajoittaa merkittävästi päästöjä. Aloja ovat esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vety, rakennusala ja asuminen, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, energian varastointi- ja jakeluinfrastruktuurin parantaminen.

Haluamme lopuksi sanoa, että tähän teknologiaan käytettävien varojen pitäisi kuulua keskusteluun EU:n toimintalinjojen tulevasta rahoituksesta ja että jäsenvaltioiden olisi siten ryhdyttävä vähintään yhtä laajoihin toimiin kuin 1980-luvun energiakriisejä torjuttaessa.

  Bernhard Rapkay, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, esitän hetken kuluttua talous- ja raha-asioiden valiokunnan valinnat. Tämä on ollut jonkin verran järjenvastainen hanke ja yhtä järjetön kuin keskustelujemme järjestelyt. Tämä on sitten lopputulos. Näiden syiden vuoksi esitän vain yhden kommentin, sillä muuhun ei ole tarpeeksi aikaa.

Komission jäsen huomautti juuri, että komission kannalta omistuksen eriyttäminen on − hänen sanojensa mukaan − tehokkain toimenpide. Epäilemme tätä, koska sitä ei voida varmistaa empiirisesti tai teoriassa. Empiirisesti ei ainakaan, koska on monia esimerkkejä, jotka osoittavat, että omistuksen eriyttämisen jälkeen monet yritykset eivät toimi tehokkaasti. Sitä ei voi varmistaa teoriassakaan. Se on ja pysyy monopolina, luonnollisena monopolina. Monopolilla on vähän tekemistä vapaan kilpailun kanssa.

Omistusta koskevaa kysymystä tärkeämpi on sääntelyä koskeva kysymys. Tätä alaa on säänneltävä tiukasti. Sääntelyn on kohdistuttava eriytettyihin verkkotoimijoihin aivan samalla tavoin kuin niihin verkkotoimijoihin, joita ei ole eriytetty. Olemme tehneet asiasta monia ehdotuksia talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, ja toivomme, että nämä ehdotukset otetaan huomioon.

  Emmanouil Angelakas, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelijana kommentoida maakaasun siirtoverkkoihin pääsyn edellytyksiä koskevaa kysymystä sekä kiittää Atanas Paparizovia erittäin hyvästä työstä, kun hän tarkasteli valiokunnassamme käsiteltyä ehdotuspakettia.

Meidän tehtävämme on suojella kuluttajia sekä hyväksyä sosiaalisesti asianmukaisia ja avoimia toimia heidän turvaamiseksi.

Haluaisin lisätä, että kyseessä on mietintö, johon ei suhtauduttu vihamielisesti tai kielteisesti ja joka hyväksyttiin sitä käsitelleissä parlamentin valiokunnissa. Energiapaketin muiden toimien kohdalla omistuksen eriyttämisestä tuli hallitseva kysymys.

Erityisesti kuluttaja-asioita käsittelevä valiokuntamme keskittyi kuluttajansuojeluun sekä ehdotuksiin, joilla edistetään ja varmistetaan todelliset Euroopan maakaasun sisämarkkinat.

Kantamme tehokkaan alueellisen yhteistyön edistämisestä jäsenvaltioissa on merkittävässä osassa, kun varmistetaan todelliset rajatylittävät sisämarkkinat. Siten on tarpeen luoda siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto. Yhteistyön perustana on se, että varmistetaan Euroopan maakaasumarkkinoiden tehokkuus, edustus ja avoimuus.

Katson myös, että siirtoverkkojärjestelmää koskevassa yhteistyössä ei tarvitse eriyttää verkoston tuotantoa ja toimittamista koskevia toimia. Siirtoverkko voi toimia tehokkaasti ilman omistajuuden eriyttämistä kaikissa verkkoon osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Meistä on myös erittäin tärkeää, että maakaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto kuulee sidosryhmiä ja myös kuluttajia ja kuluttajajärjestöjä, koska he ovat loppukäyttäjinä tärkeitä sidosryhmiä.

Olemme tukeneet avointa tietoa varastoista ja maakaasun varastointimahdollisuuksista. Näin taataan reilut hinnat ja todelliset avoimet markkinat kuluttajien hyväksi.

  Toine Manders, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Myös minusta yksi minuutti on todella lyhyt, mutta kiitän arvoisaa komission jäsentä ja ministeriä sekä jäseniä ja Romano Maria La Russaa heidän valmistelutyöstään.

Puhun lyhyesti. Energiamarkkinat ovat toimineet Euroopan tasolla pääasiassa siten, että energian saatavuus taataan loppukäyttäjille markkinahintaan. Tämä on tavoitteemme. Eriyttäminen ei ole itsessään päämäärä, vaan katsomme, että se voi olla keino toteuttaa toimivat markkinat. Jos niin sanotulla kolmannella tai neljännellä tiellä, mitä neuvosto ehdotti, voidaan toteuttaa toimivat markkinat, niin tämä on myönteistä.

Kuitenkin, jos tämä kolmas tai neljäs tie ei toimi, me olemme tehneet ehdotuksen − toivon, että se hyväksytään huomenna − Euroopan unionin johtamasta ja valvomasta niin sanotusta eurooppalaisesta verkonhaltijasta. Toivon, että komissio ja neuvosto voivat tukea tätä, jotta meillä on ainakin vaihtoehto käytettävissämme muutaman vuoden kuluttua. Arvoisa puhemies, haluamme järjestää lokakuussa pyöreän pöydän keskustelun, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät. Toivomme, että tätä ajatusta tuetaan laajasti.

  Herbert Reul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tämä energiapakettia koskeva keskustelu jää muistiini yhdeksi niistä keskusteluista, joita ei käyty kunnollisesti ja asiamukaisesti, koska meillä oli kova kiire. Meillä ei ollut tarpeeksi aikaa tähän. Haluan mainita tämän tässä keskustelussa ja juuri tällä hetkellä. Toivon, että tämä asia ei koidu ongelmalliseksi jonain päivänä.

Näen jälleen kerran, että politiikassa on olemassa todellinen vaara, että kehitellään jonkinlainen ihmelääke, viedään sitä tarmokkaasti eteenpäin ja luvataan kansalaisille, että tämä on ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Toivon, että voimme lopulta saada aikaan ratkaisun ongelmiimme, eli miten saamme lisättyä investointeja ja pidettyä hinnat kohtuullisina ja miten saavutamme toimitusvarmuuden Euroopan energia-alalla. Saamme lukea aamusta iltaan sanomalehdistä ja kuulla televisiosta uutisia kaikenlaisista huolenaiheista, joita tämä asia aiheuttaa ympäri maailmaa. Onko tämä ratkaisu siihen, mihin olemme pyrkineet koko tämän ajan näissä keskusteluissa? Minulla on omat epäilykseni.

Olen siten kiitollinen, että me olemme edistyneet hieman enemmän maakaasudirektiivissä, että olemme pääsemässä lähemmäksi kompromissia. Olemme myös huomanneet, että sähkö ja kaasu ovat kaksi eri asiaa, joten enää ei ole ratkaisua, jota voidaan soveltaa kaikkiin tapauksiin. On hyvä, että meillä on kolmas vaihtoehto ja että emme pidä enää eriyttämistä pääasiallisena vaihtoehtona ja että olemme saaneet tehtyä joitain tarkistuksia komission ehdotuksiin. Ainoastaan aika osoittaa, olivatko nämä toimet riittävät.

Olen hyvin kiitollinen, että neuvosto osoitti kesäkuussa uudessa ehdotuksessaan, että jopa näin vaikeassa tilanteessa voimme toimia yli kansallisten rajojen ja mielipide-erojen, jotta saamme aikaan ratkaisun. Toivon, että sitä, mitä olemme nyt päättäneet maakaasusta, tarkistetaan hieman huomenna ja että pääsemme lähemmäksi kompromissia, joka on jo saatu aikaan neuvostossa. Jos haluamme nopean ratkaisun, meidän on saatava aikaan komission, neuvoston ja parlamentin välinen kompromissi. Uskon, että se, mitä neuvosto on esittänyt, on hyvin lähellä meidän ajatuksiamme tästä asiasta. Meidän pitäisi käyttää tätä ehkä vertailukohtana sähkömarkkinoita koskevassa asiassa.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää vilpittömästi kolmea esittelijää heidän erinomaisesta työstään. Pyydän anteeksi, että keskityn pääasiassa kollegani Romano Maria La Russan maakaasudirektiiviä koskevaan mietintöön. Romano Maria La Russa ja eri varjoesittelijät ovat tehneet hyvää yhteistyötä.

Olemme jo keskustelleet eriyttämisestä, verkkojen erottamisesta ja maakaasun toimitusvarmuudesta. Tämä ei ole yksi tärkeimmistä tai keskeisimmistä kysymyksistä. Olemme tyytyväisiä aikaansaadusta kompromissista, vaikka se ei ole kovin tiukka. Kompromissi tarjoaa mahdollisuuden, että eriyttämistä ei tarvitse suorittaa täydellisesti, mutta tämä on mahdollista vain hyvin tiukkojen ehtojen nojalla. Komissio voi joka tapauksessa käyttää tarkistuslauseketta ja painostustoimia varmistaakseen kilpailun ja kilpailuedellytysten olemassaolon.

Meidän on tietenkin tarkasteltava asiaa hieman pidemmällä aikavälillä. Tässä suhteessa olemme täysin samaa mieltä kollegamme Toine Mandersin ilmaisemasta näkökannasta, että meidän on tarkasteltava, voidaanko saada aikaan yhteinen eurooppalainen infrastruktuuri. Tämä on kuitenkin mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto. Emme voi vielä käsitellä asian yksityiskohtia.

On tärkeää, että meillä on poikkeuksia ja että niitä voidaan soveltaa kaikkiin merkittäviin investointeihin, joissa käytetään paljon pääomaa ja joista emme vielä pysty sanomaan, saadaanko asia ratkaistua. Tästä on kyse esimerkiksi Nabucco-hankkeessa. Meidän on oltava myös tarpeeksi joustavia. Tällaiset investoinnit ovat pitkäaikaisia, ja emme tiedä tarkalleen, milloin voimme tehdä sopimuksen. Tämä on erityisen tärkeä näkökohta.

Toivon, että parlamentin enemmistö kannattaa tarkistuksiamme huomenna. Muussa tapauksessa hyväksymme mietinnön siten, kuin siitä äänestettiin avoimuutta, kuluttajansuojaa, energiaa ja energiaköyhyyttä koskevien seikkojen osalta. Kun tarkastelemme, mitä komissio ja komission puheenjohtaja ovat viimeksi sanoneet tästä aiheesta, olisi tärkeää, että meillä on selkeä sitoumus tällä alalla. Ensiksi, kuluttajien on saatava avointa tietoa, ja tämä ei aina toteudu. Toiseksi, verkon käyttäjille olisi luotava neuvontapalvelu, jotta myös he voivat pyytää tietoja. Kolmanneksi, valituksille pitäisi olla riippumaton muutoksenhakuelin, sillä valituksia tulee aina ja jokainen meistä on tietoinen tällaisista tapauksista, vaikka asia ei vaikuttaisikaan meihin. Neljänneksi, herkässä asemassa olevia asiakkaita, kuten esimerkiksi eläkeläisiä ja vammaisia, on suojeltava.

Nämä ovat kaikki todellisia huolenaiheita etenkin energian hinnannousun vuoksi. En ymmärrä, että valiokunta ei sisällyttänyt tätä asiaa erityisesti maakaasualaan, vaikka konservatiivit − ja lopulta komission puheenjohtaja Barroso − sanoivat toistuvasti, että meidän pitää auttaa kuluttajia ja erityisesti herkässä asemassa olevia kuluttajia. En halua kommentoida enempää, merkitseekö tämä yhteiskunnan tukemaa hinnoittelua tai muuta vaihtoehtoa. Yksittäisten jäsenvaltioiden on päätettävä asiasta. Jäsenvaltiot eivät saa aina siirtää vastuuta komissiolle, vaan niiden pitäisi tehdä omat päätöksensä. Komission ja parlamentin pitäisi osoittaa, että kyseinen vaihtoehto on mahdollinen ja että se on hyödyllinen, jos aiomme turvata kuluttajien sosiaaliset edut ajankohtana, jolloin energian hinnat ovat korkeat.

  Danutė Budreikaitė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) EU:lla ei ole yhteisiä maakaasumarkkinoita. Markkinat ovat hyvin hajanaiset ja pääasiassa alueelliset. Joillain alueilla EU:ssa ei ole edes alueellisia maakaasumarkkinoita. Kyseessä ovat Baltian maat − Liettua, Latvia, Viro ja Suomi − joita ei ole yleensä yhdistetty ja joilla ei ole mitään yhteyttä EU:n kaasuverkkoon.

Riippuvuus yhdestä toimijasta, jolla on taipumus käyttää energiaa poliittisiin tarkoituksiin, on melko vaarallista sekä energiahuollon varmuuden että EU:n yleisen turvallisuuden kannalta.

”Energiasaarekkeiden” poistaminen ja yhteyksien luominen valtioiden ja alueiden välille pitäisi olla EU:n energiapolitiikan ensisijainen tavoite, jota tuetaan unionin rahoituksella ja poliittisella tahdolla.

Kaasumarkkinoiden kolmas energiapaketti voidaan toteuttaa ainoastaan EU:n tuella, ja se on väline, jota soveltamalla EU voisi olla turvallisempi.

Kolmannessa tapauksessa on kyse viiden vuoden ajanjaksosta, jonka kuluessa EU:n jäsenvaltioiden on löydettävä poliittinen tahto ja rahoitus kaasumarkkinoiden energiasaarekkeiden poistamiseksi.

  Roberts Zīle, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluaisin ensiksi onnitella sekä komission jäsentä Piebalgsia ja esittelijä Romano Maria La Russaa, koska he ovat saamassa aikaan merkittävän edistysaskeleen kaasumarkkinoiden vapauttamisessa, vaikkakaan kyse ei ole varmasti täydellisestä edistymisestä. Minusta ongelmana on sama, mihin edellisen puheenvuoron esittäjä viittasi Euroopan kaasumarkkinoiden ”saarekkeilla”, Baltian mailla ja Suomella. En ole täysin vakuuttunut 6. heinäkuuta neuvostossa aikaansaadusta sopimuksesta, koska nykyisten omistajien, pääasiassa Gazpromin ja siihen liittyvien yrityksien, ei tarvitse jakaa omistusoikeutta ennen kuin näihin maihin saadaan yhteydet. Kyseessä on jonkinlainen ”muna vai kana” -ongelma, koska on hyvin todennäköistä, että uusia yhteyksiä ei synny, jos asiasta ei päästä etukäteen sopimukseen eikä olla täysin selvillä pääsystä olemassa oleviin verkkoihin. On siis mahdollista, että meidän on otettava käyttöön jonkinlainen erityinen määräaika riippumattoman siirtoverkonhaltijan käyttöönottamiseksi kyseisissä monopolitapauksissa.

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tänään käsittelemme maakaasumarkkinoita. Maakaasua koskevissa kysymyksissä on erotettava toisistaan kahdet markkinat. Ensimmäinen on se, että me tuomme maakaasua Eurooppaan. Tarvitsemme sitä varten vakaan investointipolitiikan, jossa otetaan huomioon myös kaasua toimittavat maat. Tätä varten tarvitsemme pitkän aikavälin sopimuksia, ja meidän on annettava Euroopan yrityksille mahdollisuus investoida kaasuputkistoihin, jotta tämä kaasu tuodaan Eurooppaan. Se, mitä tarvitsemme − kaikki joutuvat ponnistelemaan enemmän ja erityisesti kansalliset hallitukset − on yhtenäinen eurooppalainen maakaasupolitiikka, jossa 27 ääntä edustaa samaa asiaa kansainvälisellä tasolla. Tämä on luultavasti parempi määritelmä siitä, mitä tarvitsemme.

Jos Nord Stream -kaasuputki rakennetaan, meillä on kaasua Greifswaldissa ja siitä eteenpäin Euroopassa. Silloin meillä on nesteytetyn maakaasun markkinat, mikä merkitsee Euroopan maakaasumarkkinoita. Herää kysymys, onko meidän laadittava toimintalinjat kuluttajia varten vai Euroopan kaasumarkkinoille osallistuvia yrityksiä varten.

Mitä yrityksen pitää tehdä, jotta se muodostaa kartellin? Ensimmäiseksi sen on saatava haltuunsa kaasuputkistot, jotta kilpailijat eivät pääse kotimarkkinoille. Toiseksi sen on saatava haltuunsa kaasun varastointilaitteistot. Siten, samalla kuin se saa toimituksia, sillä ei ole vaikeuksia suorittaa jakelua. Kolmas seikka on määräävä markkina-asema. E.ONilla on tällä hetkellä 60−70 prosenttia Saksan markkinoista, Gaz de Francella on 70−80 prosenttia Ranskan markkinoista, ja minkäänlaisia välineitä ei ole käytössä, jotta asiaan voitaisiin puuttua. Neljänneksi, Euroopan sääntelyjärjestelmä on heikko, mikä merkitsee, että kansainväliset näkökohdat ovat etualalla ja kansalliset sääntelyviranomaiset ovat toisella sijalla. Viidenneksi, avoimuutta on vähän.

Mitä Herbert Reul ja muut ehdottavat? Juuri näitä samoja seikkoja. Toisin sanoen, muotoilemme toimintalinjat yrityksiä emmekä kuluttajia varten. Näiden syiden vuoksi Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kannattaa kahta perustavaa lähestymistapaa. Meidän on tuotava kaasua Eurooppaan, mutta sen jälkeen kun kaasu on tuotu Euroopan sisämarkkinoille, on varmistettava kilpailu: siirtoverkkojen eriyttäminen, parempi pääsy kaasun varastointilaitteisiin ja kaasunsiirtokapasiteetin vapauttamisohjelmat.

Hyvät konservatiivit ja liberaalit, ette voi enää sallia tilannetta, että 70, 80 tai 90 prosenttia markkinoista on määräävän markkina-aseman piirissä ja että ainoa keino vastata tähän on kaasunsiirtokapasiteetin vapauttaminen. Olemme tehneet uudelleen tarkistuksen kaasunsiirtokapasiteetin vapauttamisohjelmasta. Tarvitsemme tätä ohjelmaa. Neljännen kohdan osalta tarvitsemme eurooppalaista sääntelyviranomaista. Tämä merkitsee FDF:n ja CDU/CSU:n jäsenille sekä liberaaleille ja konservatiiveille, että huomenna on tilinteon päivä: joko teemme politiikkaa kuluttajia varten tai sitten yrityksiä varten.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, käsiteltävänämme on jälleen mietintö, jonka tavoitteena on energiamarkkinoiden vapauttaminen, tällä kertaa kaasun tapauksessa.

Parlamentin enemmistö vaati sähkömarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä tuotannon ja verkkojen omistuksen eriyttämistä eli ”unbundlingia”. Neuvosto käveli kuitenkin parlamentin ylitse, ja hyvä on, että käveli.

Omistuksen eriyttäminen ei millään muotoa takaa kuluttajahintojen alenemista. Mitä kaasuun tulee, jäsenvaltioille jää vaihtoehdoiksi eriyttää omistus tai jatkaa kutakuinkin nykyiseen tapaan.

Verkkojen rakentaminen ja ylläpito eivät ole tuottoisaa liiketoimintaa, ja on ymmärrettävää, jos nykyiset omistajat ovat valmiita luopumaan niistä. Yhtiöiden voitot kerätään sähkön ja kaasun hinnoittelulla, mitä vastaan komission ehdotuksessa ei suojauduta, eikä siinä suojata kuluttajia energiaköyhyydeltä.

Markkinoita vapautettaessa muistutan jälleen kerran Yhdysvaltojen tilanteesta. Kansalaisjärjestö Public Citizenin laskelmien mukaan niissä 14 osavaltiossa, joissa sähkön hintaa ei säädellä, se on 52 prosenttia korkeampi, kuin niissä 36 osavaltiossa, joissa sitä säädellään. Vapauttaminen, kilpailu ja omistuksen eriyttäminen eivät automaattisesti johda hintojen alenemiseen.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa oletetaan, että EU on hyvin riippuvainen maakaasusta energiantuotantoa varten. Minä asetan tämän asian kyseenalaiseksi, koska maakaasu pitää lähes kokonaan tuoda muualta. Sen vuoksi olisimme riippuvaisia muista, joista kaikki eivät suinkaan ole ystävällisiä. Pitääkö minun muistuttaa, miten Venäjä keskeytti kaasutoimitukset Ukrainaan joulunaikaan kaksi vuotta sitten?

Entä sitten omat vaihtoehtoiset luonnonvaramme? Länsi-Euroopassa on runsaasti hiiltä, jota tarvitsee kuljettaa vain lyhyen etäisyyden päähän voimalaitokseen. Kivihiilellä on huono maine osaksi saasteen vuoksi sekä sen vuoksi, että se tuottaa enemmän hiilidioksidia kilowattituntia kohden maakaasuun verrattuna.

Olemme ajastamme jäljessä. Kivihiiltä voidaan polttaa tällä hetkellä tehokkaammin, ja siitä vapautuu paljon vähemmän hiilidioksidia kuin aikaisemmista menetelmistä. Pidän henkilökohtaisesti parempana, että sitä ei polteta vaan se koksataan. Kivihiilen muuntaminen koksiksi vapauttaa kaksi savutonta lähdettä: kaasua ja koksia. Kun ne poltetaan oikein yhdessä, ne tuottavat enemmän energiaa kuin niiden alkulähteenä ollut kivihiili suhteessa 5:4. Lisäksi, kun kaasu puhdistetaan kunnolla, saastuttavat aineet poistetaan. Sivutuotteet ovat itse asiassa hyvin samankaltaiset kuin öljystä. Ja kaikki tämä on jalkojemme alla.

Lisäksi sähköä voidaan tuottaa ydinvoimasta. Silläkin on huono maine yhden, mutta eittämättä vakavan, Tšernobylin, tapauksen vuoksi. Kyseessä oli vanha huonosti suunniteltu neuvostoliittolainen laitteisto. Sen käyttäjät yrittivät ilman valvontaa sammuttaa laitteiston toiminnan, mutta se ei onnistunut.

Miksi ydinvoimasta olisi epäilyjä ja erityisesti täällä Ranskassa, jossa ydinvoimalat tuottavat 70 prosenttia sähköstä? On pantava merkille, että hyvin ympäristötietoinen Suomi on juuri hyväksynyt kolmannen ydinvoimalan.

Me olemme aivan hiljattain joutuneet seuraamaan sitä, että EU edistää biopolttoaineita. Nyt nämä toimet ovat joutuneet kyseenalaisiksi. Biopolttoaineet tuotetaan joko uudella viljelymaalla, joka on saatu aikaan sademetsiä tuhoamalla tai nykyistä viljelymaata muuntamalla. Ensiksi mainitulla toimella tuotetaan enemmän hiilidioksidia, mitä säästöjä biopolttoaineilla saadaan aikaan. Jälkimmäisellä toimella aiheutetaan elintarvikepulaa erityisesti vähemmän kehittyneissä valtioissa.

Tarvitsemme tietenkin maakaasua etenkin kotimaista käyttöä varten. Näiden mietintöjen liikkeellepaneva voima on kuitenkin se, että EU:hun on tuotava maakaasua siten, että EU valvoo sitä itse sääntelyllään. Jos asiassa käy niin kuin yhteisen kalastuspolitiikan kanssa − kun lainsäädännöllä pyrittiin säilyttämään kalastus, mutta sen seurauksena ala melkein tuhottiin − niin taivas meitä varjelkoon. Ei ole epäilystäkään siitä, että maakaasun tarjontaa koskeva lainsäädäntö on byrokratian painajainen, vaikka komissio ilmoitti, että se haluaa vähentää hallinnollista taakkaa. Miten muutoin voidaan saada aikaan tilanne, jossa maakaasun toimitus jaetaan kahteen osaan, talteenottoon ja kuljetukseen? Tehokkain järjestelmä on varmasti se, että varastoija voi myös toimittaa, mutta ei, te haluatte jakaa asian ja lisätä hallinnollista taakkaa.

Mietinnössä ehdotetaan lupia putkistojen haltijoille ja toiseen päähän asennettavia älymittareita, jotta kuluttajaa voidaan valvoa tarkasti. Kuka itse asiassa valvoo? Valtion valvontaa lisätään. Energiahäiriöstä tehdään yleistä järjestystä koskeva kysymys, jossa poliisille annetaan valtuudet puuttua asiaan.

Sen lisäksi, että kuluttaja joutuu epäluotettavien järjestelmien piiriin, näillä mietinnöillä laajennetaan valtion valtaa kansalaisiin nähden. Lyhyesti sanottuna asiassa on kyse valvonnasta.

Samalla on todettava, että parlamentti hyväksyi tänään aiemmin Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun kaasuputken ympäristövaikutuksia koskevan tutkinnan. Tämä merkitsee, että hyväksytään hanke Venäjän maakaasun tuomisesta suoraan Saksaan, mutta Puola ohitetaan, joten Saksan toimitukset varmistetaan, mutta meillä muilla ei ole väliä. Kutsuvatko he tätä solidaarisuudeksi?

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tuen täysin Romano Maria La Russan ehdotuksen menettelyjä ja sisältöä. Vihdoinkin päätämme maakaasun tuotannon omistuksen eriyttämisestä, sen siirtämisestä tai ainakin sen jakelun uskomisesta erilliselle toimittajalle. Tämä on näiden parlamentin tarkistusten, joilla otetaan käyttöön riippumatonta siirtoverkonhaltijaa koskeva käsite, liikkeellepaneva voima.

Kyseessä on myönteinen pyrkimys purkaa vaarallisia monopoleja − kuten Roberts Zīle juuri totesi − ja siten ratkaista eturistiriidat mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on tärkeää toimitusvarmuuden takaamiseksi. Lisäksi on pyritty kiitettävästi estämään geotaloudellisia ja geopoliittisia häiriöitä kieltämällä kolmansien maiden toimijoita − vaikkakin poikkeusluvilla, joiden toivon olevan lyhytaikaisia − valvomasta verkoston kaasuputkia, jotka ovat unionille strategisesti tärkeitä.

Romano Maria La Russan mietinnön yksi ansio on seuraava: jos on totta − ja se on totta − että yhteisön laajuisen maakaasun sisämarkkinoiden tarkoitus on tarjota kaikille EU:n kansalaisille vapaus valita toimittajansa sekä samalla luoda uusia kaupallisia mahdollisuuksia, meidän täytyy edellyttää tehokkaampaa palvelua, mikä heijastuu kilpailukykyiseen hinnoitteluun. Toimitusvarmuuden edistäminen vaikuttaa myös itsestään selvältä. Lopuksi, yksi sosiaalisesti huomionarvoinen näkökohta on vahvistaa käyttäjien suojaa kansallisella tasolla. Kyseessä ovat etenkin heikoimmassa asemassa olevat sekä epäsuotuisilla tai syrjäisillä alueilla tai seuduilla asuvat. Tällainen suoja on tarjottava etuuskohteluun oikeuttavilla tariffeilla.

Haluaisin kiittää kollegaani ja toivon, että hänen mietintönsä saisi laaja-alaista tukea, mitä se ansaitsee.

Puhetta johti
varapuhemies Adam BIELAN

  Alejo Vidal-Quadras (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestämme huomenna energiamarkkinoiden vapauttamista koskevan kolmannen lainsäädäntöpaketin toisesta ja viimeisestä osasta, eli maakaasualaa koskevasta osasta.

Parlamentti on aina katsonut, että kaasumarkkinoiden todellisuus eroaa sähkömarkkinoiden todellisuudesta. Markkinat, joilla kaikkea toimintaa hallitaan tuotannosta loppujakeluun, ovat erilaisia sellaisiin markkinoihin nähden, joihin kohdistuu vahva geopoliittinen paine käyttöönotto- ja tuotantovaiheessa ja joilla hallitaan ainoastaan siirtoa ja lopullista myyntiä.

Siksi suurin osa Euroopan parlamentista katsoi ja on edelleen sitä mieltä, että meidän pitäisi harkita toista vaihtoehtoa kaasun omistuksen eriyttämiseksi. Tämän syyn vuoksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi kompromissitarkistuksen La Russan mietintöön. Siinä vahvistetaan kanta, jonka valtaosa jäsenistä voi hyväksyä. Heidän mielestään tämä on vakuuttava vaihtoehto omistuksen eriyttämiselle. Kyseessä on vaihtoehto, jolla varmistetaan siirtoverkonhaltijoille todellinen riippumattomuus. Ainoastaan sillä voidaan varmistaa lisää investointeja kapasiteetin lisäämiseksi, mikä puolestaan poistaa uusille tulokkaille aiheutetun pääasiallisen esteen ja johtaa parempaan ja laajempaan kilpailuun.

Ne, jotka kannattavat omistuksen eriyttämistä, ovat aina sanoneet, että me voimme hyväksyä vakuuttavan vaihtoehdon, jolla taataan samat tulokset. Uskon, että olemme onnistuneet laatimaan asianmukaisen suunnitelman tässä kaasua koskevassa kompromississa.

Olemme kuitenkin tietoisia, että tietyt ihmiset suosivat neuvoston ehdottamaa vaihtoehtoista suunnitelmaa, jossa vastustetaan edunvalvojaa koskevaa näkökantaa ja jossa ehdotetaan erillistä äänestystä. Haluaisin todeta, että ilman tätä näkökohtaa kyseessä oleva vaihtoehto ei ole todellinen vaihtoehto omistuksen eriyttämiselle. Se olisi ainoastaan oikeudellinen malli, jonka nojalla tietyt jäsenvaltiot olisivat toisia tasa-arvoisempia markkinoidensa avaamisen kannalta. Tämä mahdollisuus ei tunnu johdonmukaiselta.

Haluaisin lopuksi ilmaista varauksettoman tukeni Atanas Paparizovin maakaasuasetusta koskevalle mietinnölle sekä kiittää häntä, että hän auttoi meitä erinomaisesti ensimmäisessä käsittelyssä.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisat puhemies, komission jäsenet ja neuvoston puheenjohtaja, haluaisin aloittaa Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta sekä onnitella ja kiittää Jerzy Buzekia, että hän otti mukaan ryhmäni välttämättöminä pitämät tarkistukset. Olemme tyytyväisiä tapaan, jolla olemme käsitelleet yhteisesti rahoitusta. Tämä on yhteinen huolenaihe tärkeässä suunnitelmassa. Meidän on mainittava myös inhimilliset voimavarat, koska niitä on lisättävä ja koska suunnitelmaan kuuluu myös muita näkökohtia, kuten koulutus, liikkuvuus ja koordinointi.

Yksi erittäin tärkeä tavoite on saavutettu. On annettu paljon tärkeämpi tehtävä energiatehokkuutta lisäävälle teknologialle ja tutkimukselle yleisesti, jotta voidaan hyödyntää täysin Euroopan tutkimusalueen tarjoamia mahdollisuuksia. Mietinnössä vahvistetaan, että tutkimus ja perustieteet ovat tärkeät, jotta energiateknologiassa edistytään. Mietinnössä kehotetaan yksityistä sektoria investoimaan enemmän tutkimukseen ja ottamaan enemmän riskejä, jotta EU olisi kärjessä tällä alalla.

Teknologian siirtoa olisi myös parannettava. Tämä on uuden Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tehtävä. Jäsenvaltioiden ja yhteisön muiden välineiden välillä on oltava enemmän yhteistyötä, jotta vahvistetaan tutkimusta, kehittämistä ja innovointia kyseisillä aloilla. Koordinointia olisi laajennettava kaikille osa-alueille − erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan − jotka voivat monialaisen luonteensa vuoksi ottaa osaa energiateknologian tutkimuksen ja kehitykseen.

Maakaasun osalta pitäisi yksinkertaisesti sanoa, että nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset ja niiden varastointia koskeva infrastruktuuri − jos ne liittyvät yhteen siirtoverkkojen kanssa − toimivat täydentävinä laitoksina. Niillä on tärkeä asema, kun varmistetaan uusien toimijoiden pääsy sekä vauhditetaan Euroopan todellisten sisämarkkinoiden luomista. Olisi siksi loogista soveltaa samoja toimia tällä alalla.

Tässä yhteydessä, kun toimitaan parlamentin soveltaman ”keskitettyä hankintaa” koskevan periaatteen mukaisesti, riippumattoman infrastruktuurin yhdistetty toimija vaikuttaa olevan tehokkain vaihtoehto. Yksi toimija helpottaa käyttäjän mahdollisuuksia hyödyntää maakaasun infrastruktuuria. Kyseisessä infrastruktuurissa on käytössä samat sopimukset ja säännöt, se on yhtä avoin ja sillä tarjotaan mahdollisuus järjestää yhdistettyjä palveluita.

Nämä syyt ovat täysistuntoon tekemiemme tarkistusten taustalla. Pyydän, että kollegamme äänestävät tarkistusten puolesta.

  Adina-Ioana Vălean (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, strategista energiateknologiasuunnitelmaa koskevan mietinnön varjoesittelijänä pidän tätä aloitetta myönteisenä. Olemme perustamassa uutta energia-alan tutkimussuunnitelmaa Euroopalle. Se on hyvin tarpeellinen, kun tarkastelemme seuraavan vuosikymmenen aikana edessämme olevia haasteita.

Komissio katsoo, että Euroopan pitäisi alentaa puhtaan energian kustannuksia ja asettaa teollisuus vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan teknologian alan kärkeen. Vaikka olen samaa mieltä näistä tavoitteista, haluaisin myös sanoa, että parhaat aikomukset eivät koskaan toteudu ilman asianmukaista rahoitusta. Tästä syystä olen pahoillani, että komissio ei julkaissut vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan uuden teknologian rahoitusta koskevaa tiedonantoa. Miten komissio aikoo rahoittaa nämä toimet? Haluaisin joka tapauksessa vakuuttaa teille, että parlamentti ei hyväksy varojen uudelleen kohdentamista seitsemännestä puiteohjelmasta tai yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Rahoitusta koskeva kysymys esitetään myös hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan 12 hankkeen takia. Uskon, että tällä teknologialla voidaan kannustaa teollisuutta vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mutta en voi hyväksyä, että Euroopan veronmaksajien varoja käytetään rahoittamaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämistä. Tämä on lopulta jonkun tahon harjoittamaa liiketoimintaa. Katson liberaalina, että meidän on annettava markkinoiden toimia ja kehitettävä tarvittaessa reilua kumppanuutta teollisuuden kanssa.

  Dariusz Maciej Grabowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin lähestymistapa energia-alan kysymyksiin on täynnä ristiriitaisuuksia. Kuulemme yhä enemmän vaatimuksia sovinnollisesta, yhtenäisestä ja pitkän aikavälin yhteistyöstä ja strategiasta, vaikka voimme samanaikaisesti nähdä esimerkkejä koordinoimattomista toimista, osittaisista ehdotuksista ja investoinneista, joilla vastataan vain yhden osapuolen intresseihin muiden kustannuksella.

Esitetyissä mietinnöissä on yritetty puuttua tähän ongelmaan tai kiinnittää huomio kysymyksiin ja ongelmiin, mitä ei ole tarkasteltu tarpeeksi. Meidän on kiitettävä tästä esittelijää. Maailmanhistoriassa ei ole koskaan nähty esimerkkiä tuotteesta, jonka hinta on noussut näin paljon näin lyhyessä ajassa. Kyse on öljyn ja maakaasun hinnasta. Tästä syystä voimme todeta selvästi, että tulevaisuuden ennakoinnissa tehtiin virheitä.

Ei ole epäilystäkään, että tämä taloudellinen ongelma on ratkaistava kahdella toimella: ensinnäkin on lisättävä energialähteiden toimitusta mukaan lukien uudet ja tehokkaammat energialähteet ja toiseksi on hillittävä kysynnän lisääntymistä käyttämällä uutta ja säästävämpää tekniikkaa. Euroopan unionin on osoitettava, että se toimii tehokkaammin tässä asiassa, ja se ei saa sallia, että raaka-aineiden saannista vastaavat monopolit tai sitä, että osakkaiden enemmistö päättää markkinatilanteen. Tästä syystä kaasun jakeluverkon käyttäminen, uutta teknologiaa koskeva tutkimustyö ja uudet virastot ovat hyödyllisiä ehdotuksia.

Tarvitsemme tällä hetkellä kiireellisiä toimia ja täytäntöönpanoa. Tästä syystä tutkijoiden olisi tarkasteltava ilmaston vakautta uhkaavia hiilidioksidipäästöjä uudelleen ja varmistettava tietojen täsmällisyys, jotta emme tulevaisuudessa ole sellaisessa tilanteessa, että päästöjen vähennykset tuovat etua vain muutamille, etupäässä suurille yrityksille, mutta eivät kuluttajille, ja että samalla hiiliteollisuuden ala tuhotaan.

  Rebecca Harms (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olemme saaneet äskettäin kuulla uutisia Japanista, jotka varmasti ilahduttavat esittelijä Jerzy Buzekia. Uutisissa sanottiin, että kotimaani Saksa oli täysin eristyksissä ydinvoiman käytön osalta. Ihmettelen joskus, miten tällainen raportointi on mahdollista. Tietävätkö ihmiset edes, kuinka harva valtio maailmassa käyttää tällä hetkellä ydinenergiaa.

Jos asiaa todella tutkitaan, voidaan havaita, että kolme neljäsosaa koko maailman ydinenergiasta tuotetaan vain kuudessa valtiossa ja että parilla muulla on vähäinen osuus ydinvoiman markkinoista. Tämä merkitsee, että kansainvälisellä tasolla ydinenergialla on vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta. Sillä on merkitystä osassa Eurooppaa. Pohjois-Amerikassa se on merkittävässä asemassa.

Monet tekijät määräävät, muuttuuko tilanne. Yksi tekijöistä on se, kuinka paljon julkisia varoja sijoitetaan tähän hiipuvaan teollisuudenalaan. Yhdysvallat, joka herätti paljon huomiota Hokkaidossa, on nyt asemastaan poistuvan presidentti Bushin vuoksi luvannut sijoittaa 18 miljoona Yhdysvaltojen dollaria kahden tai kolmen reaktorin rakentamista koskevaan hankkeeseen. Mitään tällaista ei ole rakennettu siellä kahteenkymmeneen vuoteen, ja ydinvoimateollisuus tarvitsee paljon julkisia varoja, jotta voidaan luoda markkinat keinotekoisesti.

On ilmoitettu, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa aiotaan käyttää hankkeeseen kuusi miljardia euroa. Tämä on ilmoitettu reaktorin kustannukseksi, jos saksalainen yritys E.ON rakentaa sen. Jos luomme katseen muualle, huomaamme, että Belenen voimala rakennetaan halvemmalla, vaikka Bulgaria haluaa 600 miljoonaa euroa Brysselistä suunnitelman toteuttamiseksi.

Meidän on päätettävä, käytämmekö vuosien ajan julkisia varoja tulevaisuuden teknologiaa ja uusia markkinoita varten, vai sovellammeko viime vuosisadan teknologiaa, jolla aiheutetaan valtavia riskejä. Perustelen asiaa tulevaisuuden puolesta ja ydinenergiaa vastaan, koska olen vakuuttunut, että tämän teknologian riskejä ei voida poistaa. Tänään julkaistu uutinen − jälleen kerran − uudesta onnettomuudesta, joka sattui tällä kertaa Paksin ydinvoimalassa Unkarissa vain vahvistaa mielipidettäni. Kiitos huomiostanne.

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, arvoisat komission jäsenet ja neuvoston edustajat, haluaisin sanoa, että olemme tänään samassa tilanteessa, kuin John Bunyanin teoksen Kristityn vaelluksen henkilöt, jotka halusivat tietää, toteutettiinko jotain vai jäikö asia puheiden tasolle. Uskon, että nyt on aika toimia ja että Euroopan äänestäjät haluavat, että toteutamme energiamarkkinoilla toimenpiteitä kohtuullisten hintojen varmistamiseksi. Keinottelun osuus on tällä hetkellä 30−40 prosenttia loppuhinnasta. Olisi hyvä, että energian hinnasta suoritettavaa maksua voisi lykätä, kun vuosittainen lisäys on yli 30 prosenttia. Tämä on tilanne tällä hetkellä. Uskon, että kansalaiset edellyttävät meiltä tällaisia toimia. On selvää, että pelkästään markkinat eivät ole pelastuskeino. Vanhan sananparren mukaan rahoittajat tukevat valtiota niin kuin köysi tukee hirtettyä. Katson, että vapauttaminen ei auta meitä tässä tilanteessa. Se, mikä meitä auttaa, on uuden kapasiteetin rakentaminen − mukaan lukien paljon parjattu ydinenergia − ja investoinnit, massiiviset investoinnit uuteen teknologiaan. Suuri haaste on, että luodaan perusta uudelle pitkän aikavälin teknologiselle aikakaudelle energia-alalla. Kriisit, kuten energiakriisit, ratkaistaan innovaatiolla.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, pelkään, että ratkaisemme tänään jälleen kerran energiamarkkinoiden osittaisia ongelmia sen sijaan, että pysähtyisimme ajattelemaan kattavasti strategisia ongelmia. Tiedämmekö todella, mitkä ovat Euroopan unionin energiatarpeet realistisesti seuraavien vuosikymmenten ajan, ja otetaanko tämä huomioon asetuksissamme ja direktiiveissämme? Tiedämmekö todella, millaisen vakaan eurooppalaisen energiatilanteen pitäisi olla? Voimmeko tunnistaa selkeästi valtiot, jotka pyrkivät aktiivisesti etsimään ratkaisuja energiatarpeisiinsa ja jotka samalla osoittavat sormella niitä häiritsijöitä, jotka ovat ainoastaan energian tuojia, mutta häpeämättä kritisoivat energian tuottajia ja viejiä? Olemmeko edes vähän realistisimpia − kun otetaan huomioon Maailmanpankin viimeisin tutkimus − unionin järjettömistä biopolttoaineita koskevista tavoitteista?

Hyvät naiset ja herrat, mitkään markkinat eivät toimi, jos kysyntä ylittää tarjonnan. Näin voi käydä unionissa pian energia-alalla. Meidän pitää sen vuoksi aloittaa tutkimuksen ja kehittämisen edistäminen, ja mikä tärkeintä, käsitellä kaikkia energiaketjun osa-alueita, kuten tuotantoa, siirtoa, jakelua ja kulutusta. Halusimme tai emme, niin resurssien vuoksi on rakennettava uusia laitoksia, jotta olemassa olevat elinkaarensa lopussa olevat laitokset korvataan ja jotta vastataan kasvavaan energiatarpeeseen. Uskon, että meidän on aloitettava keskustelut useampien energialähteiden käytöstä, jossa ei syrjitä mitään energialähdettä ydinenergia mukaan lukien ja jossa kunnioitetaan raaka-aineiden omistajien maantieteellisiä ja poliittisia rajoja. Keskusteluiden on perustuttava nykyaikaiseen tieteelliseen tietoon, jota voidaan toteuttaa käytännössä. Ne eivät saa perustua vihreisiin unelmiin.

Arvoisat naiset ja herrat, kannatan luonnollisesti niin sanottua kolmatta vaihtoehtoa, jonka perusteella jäsenvaltiot säilyttävät oikeuden määritellä vapaasti energian tuottajien ja siirtoverkkojen omistussuhteet. Pidän myös myönteisenä toimia edistää siirtoverkkojen mahdollisten toimijoiden valtuuksien ja velvollisuuksien riippumattomuutta. Uskon, että tällä tavoin voimme välttyä lisäämästä yksipuolista riippuvuutta Venäjän maakaasutoimituksista ja samalla voimme investoida maakaasutoimitusten jakeluun ja turvallisuuteen.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, energia on tulevaisuuden voimavara. Sen vuoksi on tärkeää, että meillä on keskusteluissamme pitkän aikavälin näköala Euroopan energiahuoltoon. On myös tärkeää, että pitkän aikavälin sopimuksia ei suljeta pois, vaan pikemminkin varmistetaan, että ne otetaan huomioon, kun suunnitellaan vakaampaa energiahuoltoa Euroopassa.

Meidän pitäisi myös tarkastella Euroopan laajuisten verkkojen tuotanto- ja tarjontaedellytyksiä. Voisimme tarjota tukea ja kannustimia sekä edellyttää, että eriyttäminen − jopa omistuksen eriyttäminen − olisi perustana tuotannon ja tarjonnan ehtojen käyttöönotolle. On olemassa lukemattomia malleja, joita asiassa voitaisiin soveltaa tulevien markkinoiden turvaamiseksi.

Keskeinen seikka − josta on jo keskusteltu tänään − koskee ydinvoimaloiden toimintaa. On korkea aika, että komissio toimii aktiivisesti tällä alalla ja perustaa viraston tai sääntelyviranomaisen, joka on vastuussa ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Tällä viranomaisella pitäisi olla valtuudet poistaa vaaralliset ydinvoimalat verkosta.

Ranskan virasto voisi olla tässä asiassa esimerkkinä. Ranska on tarjonnut meille erinomaisen esimerkin, miten perustetaan riippumaton sääntelyviranomainen. Olisi hyvä, jos tälle Ranskan sääntelyviranomaiselle annettaisiin mahdollisuus tarkastella toimia muiden 26 valtion sääntelyviranomaisten kanssa. Tällä vahvistettaisiin kansallisia sääntelyviranomaisia ja terveyttä ja turvallisuutta koskevia näkökohtia Euroopassa. Jaamme tästä kaikesta vastuun. Meidän on pohdittava pitkän ajan strategiaa siitä, miten eurooppalaisia suojellaan tulevina vuosina.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, arvoisat kollegat, mietinnön esittelijät ja varjoesittelijät, saavutettu kompromissi kaasudirektiivistä on hyvä ja voimme tukea sitä.

Heikossa asemassa oleviin asiakkaisiin, kuluttajiin, ei kuitenkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota; tämä koskee niin köyhiä kuin syrjäseudulla asuvia. Pyydänkin siis teitä tukemaan muutosesityksiämme. Toisekseen on hyvä, että neuvoston kanssa on saavutettu kompromissi, joka takaa, että ne valtiot, joista ei johdeta putkia muihin EU:n jäsenvaltioihin, eivät myöskään joudu toteuttamaan kaikkia sisämarkkinasääntöjä, koska ne eivät osallistu sisämarkkinoihin.

Strategista energiateknologiasuunnitelmaa todellakin tarvitaan, ja onnittelen esittelijää siitä, että energiatehokkuus on otettu mukaan. Energiateknologian rahoitus on ollut riittämätöntä. Se on johtanut siihen, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kaikilla sektoreilla energiateollisuudessa tapahtunut voimakas käänne on johtanut siihen, että ilmastonmuutokseen herännyt teollisuus ei saa tarvitsemaansa tekniikkaa riittävän nopeasti. Osien toimittajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.

Ilmastonmuutoksen todellisuuteen herääminen on osoittanut, miten vähän olemme siihen valmistautuneet. Kansalaisten asennemuutos on kuitenkin selvä, nyt tarvitaan niin yhteisön, unionin, sen jäsenvaltioiden kuin teollisuudenkin yhteistyötä samalla, kun on estettävä kehittyviä talouksia saastuttamalla pilaamasta elinmahdollisuuksiamme.

Meidän on parannettava ilmastoalan yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja samalla saatava aikaan energiayhteistyösopimus Venäjän kanssa. Tärkeintä on siis ottaa huomioon kuluttajat, teollinen kehitys ja yhteistyö Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa.

  Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa kahta kaasumarkkinoita koskevaa asiaa. Ensimmäinen koskee pitkän aikavälin sopimuksia. Tällaiset sopimukset ovat tärkeitä kuluttajille, eli yksityishenkilöille ja teollisuudelle. Sen perusteella saamme pitkän aikavälin näköalan markkinoista, ja siten varmistetaan, että markkinat toimivat vakaammin ja tehokkaammin.

Toinen koskee järjestelmien ja erityisesti kaasutoimituksien turvallisuutta. Maakaasunsiirtoverkot ovat vieläkin tärkeämpi strategisesti kuin sähkönsiirtoverkot. Omistusta koskeva kysymys on välttämätön Euroopan mallin luomiseksi. Euroopan mallille on tunnusomaista suuri riippuvuus Euroopan unionin ulkopuolisista tuotantomaista.

Näiden syiden vuoksi kannatan tarkistusta kolmannesta vaihtoehdosta, jolla taataan syrjimätön verkkoon pääsy. Tämän lisäksi ryhmäni ehdotti, kuten sähkön kohdalla, että perustetaan yksi Euroopan siirtoverkkojärjestelmän haltija, joka varmistaa strategiset etumme. Haluaisin siten rauhoittaa kollegaani Claude Turmesia tässä asiassa. Maakaasumarkkinoita koskevalla direktiivillä ei pyritä suojelemaan kansallisia perinteisiä toimijoita, vaan antamaan niille mahdollisuus olla Euroopan energia-alan huippuyrityksiä.

  Liam Aylward (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, EU:n strategioissa on oltava keskeisenä uuteen ja puhtaampaan teknologiaan investoiminen. Näin voimme varmistaa, että saavutamme EU:n tavoitteen siitä, että 25 prosenttia energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. On yhtä tärkeää, että muut kaupparyhmittymät ympäri maailmaa tekevät samankaltaisia sitoumuksia lähitulevaisuudessa. Polttoaineen hinnat ovat nyt vakava huolenaihe Euroopan valtioiden kansalaisille. Euroopan unionin on otettava käyttöön innovatiivisia toimintalinjoja, joiden avulla öljyn hinnannousua hillitään. Öljyntuotannon lisääminen on olennainen osa tätä prosessia.

(EN) Arvoisa puhemies, kansainväliset rahoitusmarkkinat ovat tällä hetkellä epävarmat. Monet keinottelijat ovat siirtäneet investointistrategiansa hyödykemarkkinoille, ja tämä spekulointi nostaa osaltaan öljyn hintoja ylöspäin. Öljyn hinnan nousu on viimeinen asia, jota Euroopan liike-elämä ja kuluttajat tarvitsevat hetkellä, jolloin on yhä enemmän taloudellisia vaikeuksia. Euroopan unionilla on oltava käytössään edistysmielinen naapuruuspolitiikka, jolla varmistetaan, että voimme suojella ja turvata energiatarpeemme tulevaisuudessa.

  Jacky Hénin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, sekä maakaasun että yleensä energian osalta on olemassa kaksi jyrkästi toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa. Liberaalinen lähestymistapa merkitsee, että maakaasua ja sen tarjontaa pidetään tavanomaisena kauppatavarana ja palveluna. Tämä aiheuttaa hallitsematonta kilpailua. Sen vuoksi puretaan aivan järjettömästi julkisten palveluiden integroituja yrityksiä.

Hinnat nousevat väistämättä, palvelut huonontuvat, markkinoinnin ja mainonnan kustannukset nousevat jyrkästi tutkimuksen ja kehittämisen sekä turvallisuuden kustannuksella. Pahinta on, että tämä aiheuttaa haitallista kilpailua eri energiamuotojen välillä ja siten edistää lyhytnäköisiä valintoja, jotka perustuvat ainoastaan suurimpaan voittoon kaikkein lyhyimmässä ajassa.

Tämä on meille esiteltyjen mietintöjen johtoajatus. On olemassa kuitenkin toinen lähestymistapa. Sen mukaan energiaa, maakaasua ja niiden tarjoamista pidetään julkisena palveluna, jota on tarjottava kaikille tasapuolisuuden ja alueellisten tasaustoimien perusteella. Tämä johtaisi todelliseen energiayhteistyöhön ja yleiseen etuun perustuvaan Eurooppaan, joka luotaisiin Euroopan energiaviraston ympärille. Virasto koordinoisi ja yhdistäisi jäsenvaltioiden kaiken tutkimustyön ja varmistaisi kaikille kansalaisille yhtäläisen pääsyn energiaan. Se perustuisi taloudelliseen yhteenliittymään, johon kuuluisivat sekä julkiset että yksityiset eurooppalaiset energiayritykset. Tämä taloudellinen yhteenliittymä toteuttaisi yhteistyön avulla unionin merkittäviä teollisia hankkeita ja sen avulla voitaisiin yhdistää resursseja.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Meillä on energia-alalla ainakin kolme haastetta: ympäristöä, Euroopan talouden kilpailukykyä sekä säännöllisen energiahuollon turvaamista koskevat haasteet.

Ehdoton edellytys ja tarpeellinen peruste näihin haasteisiin vastaamiseksi on se, että toimijat toimivat avoimilla sisämarkkinoilla, missä on yhdenmukaiset säännökset.

Energia-ala ja maakaasun ala ovat tietenkin erilaisia. Maakaasun alalla tuonnin osuus on 60 prosenttia ja joidenkin ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia. Pelkästään Venäjän osuus kaikesta maakaasun tuonnista on 40 prosenttia, ja jotkut jäsenvaltiot joutuvat tuomaan kaiken maakaasun, joten niiden riippuvuus tuonnista on sata prosenttia. Tämän syyn vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa, että yhdentynyt Eurooppa on pätevä ja tasavertainen kumppani Venäjän kanssa.

Energia-alan vapauttamisen vuoksi alalla toimii useita riippumattomia toimijoita. Euroopalla on jo suuri haaste varmistaa riittävä määrä asianmukaisesti koulutettuja henkilöitä. Vapauttamisen jatkuessa on yhä vaikeampaa varmistaa, että asiantuntijoita on riittävästi. Tämä koskee erityisesti pienempiä jäsenvaltioita, joilla on suhteellisen vähäinen määrä energia-alan yrityksiä. Toinen haaste tässä yhteydessä on se, että poliittista vastuuta hyvinvoinnista on pidettävä yllä valtiossa, vaikka Euroopan energiamarkkinoilla on muutoksia.

Tarvitaan myös hyvin koulutettua työvoimaa, jotta voidaan hyödyntää strategisen energiateknologiasuunnitelman mahdollisuuksia. Olemme pelkästään neljän edellisen vuoden aikana ottaneet käyttöön useita mekanismeja tutkimuksen ja kehityksen edistämiseksi energia-alalla. Edellytän sen vuoksi, että komissio kiinnittää erityistä huomiota erilaisten sopimusten yhdenmukaistamiseen.

Hyvät naiset ja herrat, puheenjohtajavaltio Slovenia on tehty paljon työtä vapauttamista koskevan kolmannen lainsäädäntöpaketin edistämiseksi. Toivon, että puheenjohtajavaltio Ranska jatkaa työtä yhtä antaumuksellisesti.

  Šarūnas Birutis (ALDE). – (LT) Ainoa tapa saada aikaan kunnollisesti toimivat ja turvalliset maakaasumarkkinat on päättää monopolien vertikaalisesta eriyttämisestä. Sähkö- ja kaasumarkkinoiden ero on epäilemättä melkoinen, ja meidän olisi erotettava ne toisistaan asiakirjoissamme. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta teki näin oikeutetusti. Meillä on valitettavasti vain vähän maakaasun toimittajia. Jos emme tee jotain riippuvuuden vähentämiseksi mahdollisimman tehokkaasti, olemme niistä äärimmäisen riippuvaisia sekä nyt että todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Riippuvuutemme vähentäminen on äärimmäisen tärkeää, ja nyt käsiteltävänä olevilla asiakirjoilla on merkittävä tehtävä tässä prosessissa.

Meidän on tarkasteltava asiaa objektiivisesti ja valittava kolmas vaihtoehto. On tarpeen ottaa jäsenvaltioiden kaasumarkkinoiden asemaa koskevat tosiseikat huomioon. Esimerkiksi Liettualla on muiden Baltian maiden tapaan ainoastaan yksi kaasuntoimittaja, Gazprom. Ei ole epäilystäkään, että Venäjän hallinto aikoo ylläpitää ja lisätä vaikutusvaltaansa maakaasun toimittamisen alalla EU:ssa. Mitään taloudellisia resursseja ei säästetä. Jokainen on voinut nähdä Nord Streamin ja muiden hankkeiden voimakkaan lobbauksen. Kyse ei ole taloudesta vaan politiikasta, ja melko aggressiivisesta politiikasta.

Ainoa keino, jolla voimme vastustaa tätä ehdotonta vallankäyttöä on toimia solidaarisesti ja luoda yhteinen EU:n energiajärjestelmä sekä tukea ja toteuttaa vaihtoehtoisia ja ydinenergiaa koskevia hankkeita. Tarvitsemme tätä varten poliittista tahtoa ja yhteistä rahoitusta.

  Guntars Krasts (UEN). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Kyse on ajankohdasta, jolloin Euroopan unionin pitäisi vastata maakaasun hinnan nousuun markkinoiden vapauttamisella. Tämä on ainoa väline, jolla ilmaistaan asianmukaisesti tarjonnan ja kysynnän välinen suhde. Valitettavasti on vielä mahdollista nähdä, että energia-ala on vertikaalisesti ja valtion politiikan tasolla integroituneiden eurooppalaisten energia-alan yritysten käsissä. Haluaisin siten ilmaista, että parlamentti on kiitollinen asiasta vastaavalle valiokunnalle sen pyrkimyksistä toteuttaa uudistuksia markkinoiden vapauttamista koskevan lähestymistavan mukaisesti. Komission jäsen Piebalgs on kuitenkin oikeassa, kun hän ilmoittaa, että meidän on annettava omistusoikeuksien jakamiselle mahdollisuus. Tätä vahvistaa se, että seitsemän unionin jäsenvaltiota on itse asiassa pyrkinyt tähän. Neuvosto on säätänyt direktiiviä koskevista poikkeuksista, joita sovelletaan pieniin ja syrjäisiin kaasumarkkinoihin. Euroopan parlamentissa edustamani valtio Latvia ei voi vedota täydelliseen eristäytymiseen, koska sillä on yhteiset kaasumarkkinat kahden muun EU:n jäsenvaltion kanssa sekä kaasun varastointilaitteisto, josta kaasua toimitetaan alueelle. Nämä ovat riittäviä edellytyksiä luoda markkinat alueelle. Pyydän siten, että ette tue neuvoston tämänkaltaisia ehdotuksia ainakaan kolmen Baltian maan osalta, vaan myönnätte niille poikkeuksen direktiivistä. Niiden on valmistauduttava EU:n kaasumarkkinoiden integrointiin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, keskeinen näkökohta on, että käsittelemme maakaasumarkkinoiden vapauttamista siten, että painostamme jäsenvaltioita nopeuttamaan vielä julkisten laitosten yksityistämistä. Jotta tämä saataisiin aikaan nopeasti, ehdotuksen tukijat vaativat siirtoverkkojen omistuksen eriyttämistä ilman, että huolehditaan energian toimitusvarmuudesta.

Tosiasia on, että vapautettujen sähkömarkkinoiden tunnustettu lopputulos osoittaa, etteivät työntekijät tai kuluttajat hyötyneet vapauttamisesta. Tämä pikemminkin vähensi työllisyyttä ja oikeuksia ja se lisäsi kuluttajahintoja. On selvää, että sähköalan taloudellisten ryhmittymien voitto on lisääntynyt, mutta puute polttoaineesta on myös lisääntynyt, eli yhä useammat henkilöt ja perheet joutuvat kamppailemaan mahdollisuudesta käyttää energiaa. Siksi on valitettavaa, että samat toimet toistetaan maakaasun kohdalla. Vaikka kyseessä on erilaiset alat, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat samat. Tämä on syy, miksi vastustamme näitä toimia.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, mistä tahansa puhummekin, oli kyse sitten ympäristö- tai turvallisuuskysymyksistä, ilmastonmuutoksesta tai Euroopan kilpailukyvystä, energiamarkkinat ja niiden toiminta tulevaisuudessa ovat ratkaisevan tärkeät. Tämä koskee myös keskustelua lainsäädännön seuraavasta osasta, joka koskee hiilidioksidipäästöjä: miten taakka jaetaan ja kuinka kehitetään Euroopan päästökauppajärjestelmää.

Haluaisin siksi osoittaa asian puheenjohtajavaltiolle ja korostaa, että koska olemme tänään käsitelleet ja hyväksymme huomenna energiapaketin, on erittäin tärkeää, että puheenjohtajavaltio aloittaa keskustelut parlamentin ja neuvoston välillä. Asia ei saa viivästyä, koska näiden markkinoiden on toimittava, kun uusi lainsäädäntö on otettu käyttöön. Voimme kysyä, toimivatko Euroopan energiamarkkinat tarpeeksi hyvin. Vastaus on hyvin helppo: eivät toimi.

Sähkömarkkinoiden ja kaasumarkkinoiden välillä on ero. Sähköala on riippuvainen eri energialähteistä ja eri tuottajista, mutta kaasuala on yleensä riippuvaisempi jakelijoista. Tämän syyn vuoksi käsittelemämme lainsäädännön ero − täydellinen omistuksen eriyttäminen sähköalalla ja järjestelmä, josta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta päätti parlamentissa − on hyväksyttävä. On tärkeää varmistaa, että asia käsitellään ja siitä neuvotellaan mahdollisimman pian. On tärkeää varmistaa, että kaasualaa koskevassa lainsäädännössä voidaan erottaa tuotanto ja jakelu, joka myös vahvistaa kunnolla energiapaketin kolmatta valtiota koskevaa lauseketta.

Haluaisin jälleen kerran huomauttaa puheenjohtajavaltiolle, että neuvottelut pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Me emme voi viivyttää niitä lokakuuhun. Meidän on aloitettava heti.

  Catherine Trautmann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, vaikka puhun kollegani Gunnar Hökmarkin jälkeen, en ole samaa mieltä hänen esittämästään kannasta. Katson, että meidän olisi pantava kolme haastetta merkille nyt, kun olemme hyväksymässä tämän energiapaketin.

Ensimmäinen on energiaa koskeva haaste tai ilmastoa koskeva haaste. Näin korostuu, miten tärkeää on, että otamme huomion resurssin, eli maakaasun, luonteen ja että suhtaudumme siihen erityisellä tavalla. Toinen haaste on seikka, jonka kansalaisemme ovat saattaneet tietoomme, eli hinta. Öljyn hinta vaikuttaa kansalaisten ostovoimaan. He haluavat käyttää luotettavaa ja jatkuvasti saatavilla olevaa raaka-ainetta, joten heidän etuja on erityisesti suojeltava. Sen lisäksi on otettava huomioon yrityksiä ja henkilöstöä koskevat haasteet. Tällä hetkellä on suuria huolenaiheita. Kuluttajat huolehtivat mahdollisuuksistaan käyttää energiaa ja työntekijät ovat huolestuneita kaasualan yritysten purkamisesta. Uskon sen vuoksi, arvoisa puhemies, että meidän olisi kiinnitettävä paljon huomiota kaikkiin ehdotettuihin ratkaisuihin.

Yksi asia on mainittava, eli kolmas vaihtoehto. Haluaisin ensiksi kiittää kaikkia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kollegoitani, jotka hyväksyivät viisaasti Alejo Vidal-Quadrasin ja Anne Laperrouzen kompromissin viime kuussa. Uskon vakaasti, että tämä yksimielinen lähestymistapa – että jokainen jäsenvaltio pystyy toteuttamaan tarvittavat parannukset kaasumarkkinoilla perinteidensä mukaisesti – on hyvä perusta keskustelulle neuvoston kanssa, ja haluaisin kehottaa kollegoitani vahvistamaan tämän.

On totta, että kun hinnat ovat korkealla, tietoisuus ilmastonmuutoksen herkkyydestä korostuu. Meidän on vastattava kolmeen haasteeseen – ympäristöä, turvallisuutta ja toimitusvarmuutta koskeviin kysymyksiin – ja meidän on valittava paras, eli kolmas, vaihtoehto.

  Vladko Todorov Panayotov (ALDE). – (BG) Kehotan komissiota ottamaan huomion uusien jäsenvaltioiden, kuten Bulgarian mahdollisuudet uuden energiateknologian kehittämisessä ja toteuttamisessa. Komission pitäisi ottaa käyttöön menetelmiä tutkimuksen tueksi, jotta vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan ja kasvihuonekaasuja vähennetään vuoteen 2050 mennessä 60−80 prosentilla. Sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävä vähän hiiltä sisältävä tai hiilen vähentämistä koskeva teknologia pitäisi saattaa markkinoille.

Nämä tavoitteet sekä uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet voidaan toteuttaa vain siten, että Euroopan unionin innovaation kaikkien mahdollisuuksien käyttöä koordinoidaan. Kehotan jäsenvaltioita tehostamaan vuorovaikutusta jäsenvaltioiden välillä uuden energiateknologian kehittämiseksi. Monet erilaiset kansalliset säännökset ja tekniset erittelyt jakavat markkinoita ja hankaloittavat teollisuuden investointeja riskialttiiseen tekniikkaan. Kehotan siis vielä kerran komissiota ottamaan huomion uusien jäsenvaltioiden, kuten Bulgarian, mahdollisuudet uuden energiateknologian kehittämisessä ja toteuttamisessa.

  Nathalie Kosciusko-Morizet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää, että saan puheenvuoron, koska minulla on erittäin kiireinen aikataulu − pahoittelen asiaa − ja joudun sen vuoksi palaamaan junalla.

Haluaisin aluksi kiittää komissiota ja parlamentin jäseniä tästä mielenkiintoisesta keskustelusta ja kaikesta työstä, mitä energian sisämarkkinoita koskevan paketin vuoksi on tehty.

Kuten monet teistä huomauttivat, tämän paketin hyväksymisellä on suora vaikutus kansalaisten elämään. Käsittelemme aihetta, joka koskee Euroopan kansalaisten toiveita. Katson, että kansalaistemme edellyttämät parannukset saadaan aikaan kahdella toimintalinjalla. Ensimmäinen on johdonmukaisten sääntöjen ja menettelyiden soveltamisen tarve Euroopan unionissa. Tällä paketilla edistetään sitä.

Toinen on se, että markkinoiden toimijat ja kuluttajat tarvitsevat selkeyttä ja yleistajuisuutta. Kuluttajien kannalta on tärkeää, että direktiivien liitteet A saatetaan osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Niiden perusteella saadaan parempaa tietoa, otetaan paremmin huomioon kansalaisten huolenaiheet sekä erityisesti huolehditaan heikommassa asemassa olevista kuluttajista.

Kaikkea työtä ei ole kuitenkaan saatu loppuun. Yhteisymmärrystä ei ole monesta kohdasta, kuten kaasualan todellisesta eriyttämisestä, mistä kantamme ovat jo kuitenkin hyvin samankaltaiset, sekä sähköstä. Puheenjohtajavaltio Ranska vahvistaa 6. kesäkuuta hyväksytyt yleiset puitteet 10. lokakuuta pidettävässä energia-alan neuvostossa. Vasta kyseisenä ajankohtana meillä on neuvoston asianmukaisesti vahvistettu kanta. Meidän on erityisesti käsiteltävä kolmansia maita koskevaa lauseketta, jotta otamme huomioon kaikkien jäsenvaltioiden huolenaiheet.

Sen jälkeen puheenjohtajavaltio välittää yhteisen kannan Euroopan parlamentille, jotta sisämarkkinapaketti voidaan toteuttaa parlamentin lainsäädäntökauden loppuun mennessä. Se on tarkoituksemme. Toivon, että yhteisiin ponnisteluihimme vastataan rakentavassa ja kompromisseille myönteisessä hengessä kaikkien toimielinten välillä.

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet. Haluaisin aivan ensiksi kiittää keskusteluun osallistuneita esittelijöitä heidän työstään. Kahdessa maakaasua koskevassa mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti markkinoiden vapauttamiseen Euroopassa. Lainsäädännöllä tarjotaan vaihtoehto täydestä omistuksen eriyttämisestä siten, että sovelletaan mallia riippumattomasta verkonhaltijasta. Myönteisiin ominaisuuksiin kuuluu erityisesti kansallisten viranomaisten velvollisuus ottaa mukaan uusiutuvat energialähteet siirtoverkkoihin, suuntaviivat kolmannen osapuolen pääsystä, verkkoonpääsytariffien käyttöönottaminen ja seuraamuksien määrääminen syrjivistä toimista. Kaasualan siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, eli yhteistyön alalla toimivan elimen, ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston luominen on myös tärkeää. Kyseiset virastot ovat edellytyksenä maakaasun yhdennettyjen markkinoiden luomiselle.

Meidän on kuitenkin lisättävä, että markkinoiden vapauttamisen edut toteutuvat ainoastaan, jos tällä hetkellä on jo käytössä monipuoliset toimitusmarkkinat. Näin on suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa. Sitä vastoin melkein kaikissa uusissa jäsenvaltioissa maakaasun toimittajilla on lähes monopoliasema. Paradoksaalista on, että nämä valtiot voivat loppujen lopuksi kärsiä vapauttamista koskevasta paketista, koska ehdotetulla lainsäädännöllä heikennetään niiden siirtoverkonhaltijoiden asemaa, joilla on sopimuksia monopolituottajien kanssa. Niin sanottu kolmas vaihtoehto sopii paremmin tällaiseen taloudellisten suhteiden malliin. Olen markkinoiden vapauttamisen kannalla, mutta maakaasua koskevassa kysymyksessä meidän pitää useimmissa uusissa jäsenvaltioissa ensin saattaa loppuun markkinoiden monopolit ja lisätä toimittajia. Vasta sitten voimme ryhtyä eriyttämään omistusta ilman mitään riskejä.

Haluaisin lopuksi sanoa muutaman sanan Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta. Se liittyy läheisesti energiankulutukseen unionissa, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja Euroopan riippuvuuteen energian tuonnista. Kuitenkin, kuten esittelijä korostaa, siinä kiinnitetään vähän huomiota taloudelliseen tuotantoon, yhteistuotantoon tai monimuototuotantoon, loppukäyttäjien säästöihin ja teollisuuden energiatehokkuuteen, ja vahvistettujen tavoitteiden talousarvio on hyvin pieni. Teknologian demonstrointiin, kuten hiilen keräämiseen ja varastointiin, ei ole tarpeeksi varoja. On hyvä, jos Euroopan energiatutkimusta koskevien laajamittaisten toimien ja näkökantojen tueksi myönnetään riittävät budjettivarat.

  Adam Gierek (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, jokaisen suunnitelmaan olisi sisällyttävä päätöksiä sekä aikaa että tilaa koskevista näkökohdista, mutta komission nykyisillä päätöksillä hidastetaan aikaisempien suunnitelmien täytäntöönpanoa. Esimerkiksi suunnitelmia sähkön ja lämmön yhteistuotannosta on estetty markkinoilla, koska ei ole kannattavaa muuntaa lämpövoimaloita tehokkaiksi sähköä ja lämpöä tuottaviksi laitoksiksi, joita rasitetaan päästömaksuilla ja siirtoverkko-ongelmilla. Komissio on lisäksi jakanut EU:n jäsenvaltiot parhaimpiin, jotka voivat lisätä päästöjään ja huonoimpiin, joiden on rajoitettava niitä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat luonnollisesti pääasiassa Keski- ja Itä- Euroopan valtiot. Kioton pöytäkirjan perusteella päästöjen viitevuonna pitäisi olla päästökauppajärjestelmässä vuosi 1990 eikä vuosi 2005, mitä komissio esittää. Tämä olisi rehellisempää ja osoittaisi suurempaa solidaarisuutta. Emme voi olla köyhimpien väestöryhmien kustannuksella johtajia alalla, joka koskee päästöjen kiistanalaista vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tehokkuuden ja energiankäytön rajoittamisen pitäisi olla kuitenkin painopisteitä. Uusiutuvia energialähteitä pitäisi käyttää pikemminkin täydentävinä toimina kuin vaihtoehtona. Tulevaisuudessa käytetään hiiltä keskipitkällä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä, mikä jo voidaan nähdä, ydinenergiaa.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, Euroopan energiamarkkinoilla on erittäin suuria ongelmia. Tuontitarpeemme nousee jopa 65 prosenttiin vuonna 2030. Kuluttajamme eivät voi valita, millaista energiaa he haluavat käyttää, ja heille aiheutuu haitallisia vaikutuksia energian hinnan kasvun, kasvihuonekaasujen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen vuoksi.

Tänään käsittelemässämme Atanas Paparizovin mietinnössä todetaan, että siirtoverkonhaltijoiden välillä tarvitaan enemmän yhteistyötä ja että kaasumarkkinoilla tarvitaan lisää investointeja. Tämä on hyvä, mutta ei tarpeeksi. Jerzy Buzekin tutkimusta ja innovaatiota koskevassa mietinnössä todetaan, että investointeja on aivan liian vähän. Haluaisin muistuttaa teille, että parlamentti halusi lisätä investointeja tutkimukseen ja että aloitamme pian uudet budjettineuvottelut. Romano Maria La Russan mietinnössä käsitellään monopolien eriyttämistä ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantamista. Sitä vastustavat henkilöt katsovat, että jos omistus- ja jakelumonopolit lopetetaan, energian hinta nousisi. Meidän on siten kysyttävä: kun olemme nostaneet energian hintaa ja ilmastonmuutos on nopeutunut, aiommeko ratkaista ongelman useammilla monopoleilla? En usko. Valiokunnan äänestyksen tulos on tarjonnut jotain, mitä tarvitsemme. Meidän on kuitenkin toteutettava vielä monia toimia ennen kuin meillä on tehokkaat ja ympäristöä säästävät energiamarkkinat Euroopassa.

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE) – (RO) Haluaisin kiittää esittelijöitä pitkän ajan strategisesta lähestymistavasta Euroopan unionin maakaasua koskevaan kysymykseen ja energia-alan tutkimukseen.

Euroopan unioniin tuodun kaasun osuus oli 62 prosenttia vuonna 2006. Sen kysyntä ja riippuvuus kaasuntuonnista lisääntyy 80 prosenttiin vuonna 2030. Sen vuoksi on tärkeää vastata konkreettisesti Euroopan unionin energian toimitusvarmuuden varmistamista ja energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa koskeviin näkökohtiin.

Katson, että esittelijän ehdotuksissa on kolme välttämätöntä tekijää. Haluaisin Mustanmeren synergian esittelijänä korostaa alueellisen yhteistyön menestyksekkään kehittämisen ja rajatylittävien yhteenliittämistoimien merkitystä. Alueelliset toimet ovat sopivia yhteisten sääntöjen ja periaatteiden perustamiseksi. Niillä voidaan myös varmistaa kaasualan koordinointi ja avoimuus.

Toiseksi, on välttämätöntä laajentaa kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa Euroopan unionin energia-alalla toimivien kolmansien maiden yrityksiin.

Haluaisin lopuksi tukea ajatusta lujittaa energia-alan tieteellistä tutkimusta, koska se on keskeistä pitkän aikavälin toimintalinjoissa.

  Giovanna Corda (PSE). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, hyvät kollegat, tavoitteemme pitää olla syrjimättömien sääntöjen käyttöönottaminen, jotta määritellään ehdot kaasun siirtoverkkojärjestelmiin, nesteyttäviin laitoksiin ja varastointilaitteistoihin pääsemiseksi.

Asetuksen tavoitteena on saada yritysten välisistä suhteista avoimempia siten, että tariffeja, tariffien laskumenetelmiä ja kaasun siirtoverkkojärjestelmien toimintaa yhdenmukaistetaan. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on yhdistyttävä eurooppalaiseksi verkostoksi, joka voi varmistaa investoinnit kaasun siirtämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla Euroopassa.

Tämän uuden eurooppalaisen lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet ovat äärimmäisen tärkeitä kansalaisille, koska energian hinta kohoaa äärimmäisen nopeasti. Korostan varjoesittelijänä erityisesti kuluttajien oikeuksia. Kilpailun on hyödytettävä kuluttajia. Tarvitsemme toimia markkinoiden sääntelemiseksi ja hintojen valvomiseksi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden vuoksi.

  Anni Podimata (PSE). – (EL) Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisat komission jäsenet, vaikka tänään keskitytään keskusteluissa tietenkin energian sisämarkkinoihin, olisi tasapuolista korostaa Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman suurta merkitystä. Eurooppa voi sen perusteella vastata nykyisiin valtaviin energia- ja ympäristöhaasteisiin.

Meidän on harkittava uudelleen painopisteitämme, ja meidän on myös määriteltävä nykyinen kehitysmallimme. Siten voimme keskittyä alhaisiin hiilidioksidipäästöihin tai nollapäästöihin. Voimme samalla luoda kehitysmahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle, jolla on mahdollisuus toimia johtajana nopeasti kehittyvässä alhaisia hiilidioksidipäästöjä tai nollapäästöjä koskevassa teknologiassa.

EU:n energia-alan talousarvion lisääminen sekä innovaation edistäminen esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden ja älyverkkojen alalla on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan vastata nykyisiin haasteisiin.

(Suosionosoituksia)

  Pierre Pribetich (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, haluaisin aloittaa kiittämällä kaikkia kollegoitani ja erityisesti Jerzy Buzekia hänen mietinnöstään.

Kuten Aristoteles sanoi, ”aloitettu on puoliksi tehty”. Se, että aloitetaan – pikemminkin kuin edistetään hyödyllisiä tavoitteita – on ratkaisevaa, kun luodaan perusta ilmastonmuutoksen välttämättömälle torjunnalle.

Tämä merkittävä haaste edellyttää uutta määritelmää Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta, joka perustuu kahteen uudelleen määriteltyyn toimintalinjaan: paremman ja puhtaamman tuotannon varmistamiseen hiilidioksidipäästöjen osalta innovatiivista teknologiaa käyttämällä ja kaikenlaisen energian käytön vähentämiseen kaikkia mahdollisia ratkaisumalleja edistämällä. Tämä tervejärkinen lähestymistapa ei valitettavasti välity tärkeimmissä toimintalinjoissamme. Energian kulutuksen vähentämistä ei tueta tarpeeksi strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa eikä EU:n rakennepolitiikan keskeisillä aloilla.

Toinen tärkeä tekijä on kiireellinen tarve lisätä sekä inhimillisiä että taloudellisia resursseja, jotta voimme vastata eurooppalaisiin tavoitteisiimme. Milloin vastaamme vihdoinkin konkreettisesti tähän tärkeään kysymykseen, ilmastonmuutoksen haasteeseen? Olemme edelleen jäljessä vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan teknologian tutkimuksen rahoituksessa. Käyttääkseni jälleen Aristoteleen sanoja, arvoisa puhemies, jos aloitamme tarjoamalla rahoitusta tätä teknologiaa koskevaan tutkimukseen, olemme jo puoliksi toteuttaneet tavoitteemme tässä uudessa maailmassa. Energiatehokkuutemme on ensiluokkaista ja jonkin ajan kuluttua jopa poikkeuksellista.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Unionissa tarvitaan yhteistä energiapolitiikkaa.

Ensisijaiset hankkeet, kuten Nabucco-hanke, jonka myös neuvosto on hyväksynyt, monipuolistavat Euroopan unionin maakaasun hankintalähteitä. Hankkeet on toteutettava.

Alueellinen yhteistyö on välttämätöntä unionin energiahuollon varmistamiseksi. Siksi katson ja pyysin tarkistuksessani, että komissio määrittelee jokaisen alueellisen yhteistyörakenteen maantieteellisen alueen ainoastaan kuultuaan kyseisen alueen jäsenvaltiota.

Tämän vuoksi pyysin tarkistuksessa, että unionin raja-alueilla olevien merien pohjaan rakennettavia maakaasuputkia koskevissa hankkeissa komissio ja asiaan osallistuvat jäsenvaltiot tekevät ympäristövaikutusten arvioinnin.

Pidän tärkeänä, että julkisen palvelun velvoitteita ja niistä aiheutuvia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia lujitetaan paremmin. Siten varmistetaan, että väestö ja pienet ja keskisuuret yritykset voivat käyttää kaasualan palveluita.

  Dragoş Florin David (PPE-DE). – (RO) Keskustelemme tänään kolmesta Euroopan unionin energiapolitiikalle tärkeästä mietinnöstä, joissa käsitellään energiateknologiaa, energiavarmuutta ja energian puutteen torjumista. Ne ovat keskeisiä tekijöitä, kun saavutetaan energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

Kollegamme Atanas Paparizovin mietinnössä määritellään uudet menettelytavat pääsystä maakaasun siirtoverkkoihin. Kollega Romano Maria La Russan mietinnössä otetaan merkittävästi kantaa maakaasun sisämarkkinoiden keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioihin, ja kollega Jerzy Buzekin mietinnössä korostetaan tarvetta kehittää strategista energiateknologiaa.

Näiden mietintöjen nopea täytäntöönpano edistää tehokkaampia ja avoimempia sisämarkkinoita ja vaikuttaa suoraan kilpailukyvyn lisäämiseen, loppukäyttäjän suorittamien hintojen avoimuuteen ja kuluttajien oikeuksien suojeluun.

Nyt on korkea aika, että komissio ja neuvosto kannustavat selvästi ja konkreettisesti hankintalähteiden monipuolistamista sekä uusien maakaasun varastointilaitteistojen kehittämistä, jotta varmistetaan unionin energiapolitiikan riippumattomuus ja turvallisuus.

Haluaisin lopuksi kiittää kolmea kollegaamme tavasta, jolla he ovat laatineet mietintönsä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään keskusteltavien asetusten tarkoitus on helpottaa yksittäisten markkinoiden kaasumarkkinoiden yhdentämistä ja lisätä täytäntöönpanon valvontaa Euroopan tasolla. Kaasumarkkinoita olisi tarkasteltava erillään sähkömarkkinoista, koska Eurooppa on erittäin riippuvainen tuonnista. Omistuksen eriyttäminen voisi olla erittäin hyödyllinen väline, jolla taataan Euroopan unionin yhtenäiset kaasumarkkinat. Tällä toimella voidaan myös luoda todellista kilpailua EU:n energiamarkkinoilla. Tämä voi käytännössä johtaa energiahintojen laskemiseen tai ainakin vakaantumiseen.

Meidän pitäisi kuitenkin olla varovaisia. Vapauttamista koskeva prosessi edellyttää todellisia rakenteellisia muutoksia, joihin kaikki Euroopan unionin valtiot eivät ole valmiit. Markkinoiden vapauttaminen ja omistuksen eriyttäminen pelkästään Puolassa − ilman, että se toteutetaan EU:n kaikkien tärkeiden energiatuottajien keskuudessa − voisi antaa Länsi-Euroopan yrityksille etulyöntiaseman Puolassa. Euroopassa tarvitaan energiamallia, jolla ei ainoastaan varmisteta kilpailun olemassaoloa alueellisilla markkinoilla ja Euroopan yhteisillä markkinoilla vaan jolla varmistetaan loppukäyttäjien turvaaminen ja ennen kaikkea taataan energiavarmuus.

  Ioan Mircea Paşcu (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin tarkastella asiaa laajemmasta poliittisesta perspektiivistä. Energia-asiat merkitsevät hetkellä melkein samaa kuin ulkopolitiikka ja jopa ilmastonmuutos joutuu toissijaiseen asemaan. On ilmeistä, että nykyinen tilanne on yllättänyt Euroopan. Kansalliset energiajärjestelmämme ovat nurkkakuntaisia, monopolistisia, monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Siten on hankala vastustaa pyrkimyksiä vastata nykyisiin haasteisiin erikseen. Yksien energia-alan yhteismarkkinoiden luomista koskevia ponnisteluja vastustetaan yhä enemmän, ja Euroopan tavoitteita vähentää riippuvaisuutta ulkomaisista hankintalähteistä on vaikea saavuttaa. Uusien ratkaisujen sisällyttäminen vanhoihin puitteisiin tekee tehtävästämme vieläkin vaikeamman. Euroopan on siksi kiireellisesti uudistettava nykyisiä toimia sekä ajettava päättäväisesti yksiä energiamarkkinoita. Sen on myös investoitava huomattavasti vaihtoehtoisia energialähteitä koskevaan tutkimukseen. Tässä asiassa on kyse yksinkertaisesti Euroopan selviytymisestä.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE-DE). – (RO) Haluaisin onnitella kolmea esittelijää ja todeta samalla, että Romania on noudattanut täysin maakaasun yhtenäismarkkinoiden vaatimuksia. Se on eriyttänyt täysin myös omistuksen osalta siirtotoiminnat maakaasun tuotannosta ja jakelusta.

Valitettavasti meillä Euroopan unionissa ei ole vielä kilpailukykyisiä maakaasun yhtenäismarkkinoita, ja eräät jäsenvaltiot ovat vielä haluttomia eriyttämään tuotantoa jakelusta.

Yksien maakaasun sisämarkkinoiden puuttumisen vuoksi tärkeät maakaasun toimittajat voivat neuvotella hankintasopimukset eri tavalla kunkin jäsenvaltion kanssa. Ne voivat vaikuttaa tai pyrkiä vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Siksi katson, että nämä direktiivit olisi hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti ja pantava täytäntöön kokonaisuudessaan.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, yksi tärkeimmistä kysymyksistä on energian toimitusvarmuuden varmistaminen. Energiapolitiikassa on otettava huomioon, että eri valtioilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet monipuolistaa maahantuodun maakaasun toimituslähteitä. Tämän raaka-aineen saannissa ja ostamisessa on eroja. Olen usein huomauttanut, että on ensiarvoisen tärkeää laatia yhtenäinen energiapolitiikka, jolla varmistetaan eri jäsenvaltioiden energiaturvallisuus. Kaasumarkkinoiden omistuksen eriyttämistä koskevat toimet parantavat varmasti kilpailukykyä ja tarjottujen palveluiden laatua. Kaasu- ja energiamarkkinoiden huomattavien erojen vuoksi kannatan esittelijän ehdotusta siitä, että näitä aloja on säänneltävä erikseen. Kaasumarkkinat ovat todella kilpailukykyisiä ainoastaan silloin, kun asiakkaat voivat saada helposti tietoa, kuinka paljon he käyttävät maakaasua ja kun he voivat vaihtaa toimittajaa.

  Inés Ayala Sender, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (ES) Arvoisa puhemies, en voinut ajanpuutteen vuoksi kiittää esittelijä Jerzy Buzekia, että hän otti mukaan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdotukset energiatehokkuutta, useiden energiamuotojen elinkaarta koskevat kysymykset ja erityisesti inhimillisiä voimavaroja, koulutusta ja kehitysyhteistyötä koskevat näkökulmat.

Haluaisin siksi kiittää lämpimästi Jerzy Buzekia, koska en voinut ajanpuutteen vuoksi tehdä sitä aikaisemmin.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kaasuvarojen osalta on erittäin tärkeää varmistaa, että nämä toimet sisältyvät sopivaan kilpailuympäristöön. Uusiutuvilla energialähteillä on näissä asioissa tärkeä tehtävä. Toisaalta maakaasu tarjoaa kilpailevan vaihtoehdon uusiutuville energialähteille. Uskon, että tämän kilpailun perusteella meillä on mahdollisuus ohjata hintoja oikeaan suuntaan. Jos tuemme tätä tehokkailla toimilla, voivat hinnat vastaavasti alentua.

Kunnollisella energianjakelulla on yhä merkittävämpi tehtävä Euroopassa tulevaisuudessa. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset edistävät yhä enemmän energiatehokkuutta, koska rakennusten kunnostaminen ja vanhojen kiinteistöjen entistäminen on tärkeää näissä toimissa. Kilpailu on merkittävää kotitalouksiin toimitettavan kaasun osalta.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, on hyvin selvää, että näkökannat ovat samankaltaisia kolmessa mietinnössä. Haluaisin jälleen kiittää esittelijöitä Jerzy Buzekia, Romano Maria La Russaa ja Atanas Paparizovia, että he saivat tällaisen yksimielisyyden aikaan. Tiedämme, että pyrimme turvalliseen, kestävään ja edulliseen energiahuoltoon ja että samanaikaisesti ymmärrämme, että energia-alan muutos tapahtui hieman aikaisemmin, mitä oli odotettavissa. Tämän vuoksi meidän on toimittava paljon nopeammin ja määrätietoisemmin.

Haluaisin mainita yhden tietyn yhteistoimintatapauksen, jonka olen nähnyt ja joka on hyvin tärkeä. Vierailin eilen teknisen termodynamiikan instituutissa Strasbourgin lähellä, Stuttgartissa. Heillä on käynnissä tutkimushanke energiahuollon tehokkuuden lisäämisestä yhdistämällä kaasuturbiinien kierron ja polttokennot. He pyrkivät siten käyttämään olemassa olevia energialähteitä ja lisäämään tehokkuutta uudella teknologialla. Tutkimus etenee kohtuullisen hyvin, mutta siinä on paljon teknisiä haasteita. Tarvitsemme enemmän tukea tämänkaltaisille hankkeille, jotta edistymme. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että jos markkinoilla ei ole kilpailua, tällaiset hankkeet jäävät pelkästään laboratorioihin. Meidän on toimittava molempiin suuntiin, jotta voimme edistyä.

Sisämarkkinapaketin osalta katson, että nyt äänestyksen jälkeen on erityisen tarpeellista, että kaikki kolme toimielintä etenevät nopeasti, jotta asia saadaan toteutusvaiheeseen.

Komissio pyrkii kaikin tavoin saamaan nopeasti aikaan kompromissin toisessa käsittelyssä sekä saamaan paketin hyväksyttyä.

Strateginen energiakatsaus on alkuvaiheessa. Energiateknologiasuunnitelma on aivan lähtöpisteessä. Tarvitsemme vielä paljon toimia, jotta voimme todella edetä asiassa. Yksi niistä toimista, joita olen luvannut kollegoilleni ja parlamentille on tiedonanto vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien energialähteiden rahoittamisesta, mutta tämä ei ole ainoa toimi. Uskomme, että tarvitsemme paljon muita toimia, jos haluamme todella edetä asiassa. Ensimmäisen öljykriisin aikana kerrottiin paljon viisaita näkemyksiä. Meillä ei ole liian paljon öljyä, mutta meillä on ajatuksia.

Uskon − tai ainakin se on mielipiteeni, ja se on ilmaistu tässä keskustelussa − että meidän on todella toteutettava aikomuksemme. Euroopan unionin maaperässä ei ole paljon öljyä jäljellä.

Komission kanta parlamentin tarkistuksiin

Atanas Paparizovin mietintö (A6-0253/2008)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 2, 3, 5, 6, 8, 9, 10, 12, 14, 16, 17, 25, 31, 39, 41, 43, 44.

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 1, 11, 18, 19, 20, 21, 22, 24, 26, 27, 29, 30, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 46, 47, 49, 50, 51, 53 osittain.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 4, 7, 13, 15, 23, 28, 40, 42, 45, 48, 52, 54.

Romano Maria La Russan mietintö (A6-0257/2008)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 2, 3, 7, 16, 20, 24, 27, 31, 32, 33, 34, 36, 40, 44, 50, 56, 60, 64, 73, 74, 87, 92, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 112, 120, 122, 124, 136, 140, 142.

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 17, 21, 23, 25, 26, 28, 29, 35, 45, 46, 48, 49, 51, 52, 53, 55, 61, 63, 64, 68, 69, 75, 76, 77, 78, 80, 81, 84, 85, 86, 88, 91, 93, 94, 95, 96, 104, 107, 111, 115, 117, 118, 119, 125, 127, 132, 135, 138, 139, 141, 143 osittain.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 1, 4, 10, 14, 15, 18, 19, 22, 30, 37, 38, 39, 41, 42, 43, 47, 54, 57, 58, 59, 62, 65, 66, 67, 70, 71, 72, 79, 82, 83, 89, 90, 97, 105, 106, 108, 109, 110, 113, 114, 116, 121, 123, 126, 128, 129, 130, 131, 133, 134, 137, 144, 145.

Puhetta johti
varapuhemies Mechtild ROTHE

  Atanas Paparizov, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, olin hyvin vakuuttunut keskustelusta ja siitä, mitä kollegani sanoivat sääntöjen tueksi. Olin vakuuttunut tuesta niille tiukoille vaatimuksille, joista voi tulla velvoittavia ja joilla kannatetaan voimakasta virastoa. On selvää, että kaasumarkkinat eivät ole markkinoita, joista puuttuu kilpailu. Sopimuksista 90 prosenttia tehdään pitkälle aikavälille, joten on hyvin tärkeää, että meillä on tiukat säännöt ja että emme ratkaise ongelmia yhdellä eriyttämistä koskevalla mallilla. Tämä ilmaistiin täällä parlamentissa ja minusta tämä oli hyvä viesti neuvotteluiden seuraavalle vaiheelle.

Erittäin tärkeää oli tuki ehdotukselleni alueellisten aloitteiden kehittämistä koskevasta kymmenen vuoden suunnitelmasta, josta tulee yhteisten energiamarkkinoiden perusta. Kuten monet kollegat totesivat, emme saa suhtautua asiaan ideologisesti. Meidän on toimittava pragmaattisesti ja kehitettävä avoimia markkinoita, joissa on selkeät säännöt.

Se, mitä keskustelussa sanottiin markkinoiden eri osallistujien tehtävästä, oli myös erittäin tärkeää. On totta, että uusi kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto ENTSOG voi kehittää paljon teknisiä sääntöjä. Aivan yhtä totta on, että kansallisten sääntelyviranomaisten aloitteisiin ja kokemukseen perustuva virasto voi edistää hyvin tärkeitä periaatteita näiden sääntöjen kehittämiseksi.

En olisi tyytyväinen, jos eri yritysten valvontamekanismeja kehitetään liikaa. Katson, että neuvostossa aikaansaatu kompromissi olisi perusta, jota voitaisiin soveltaa sekä maakaasuun että sähköön. Se voisi avata tien kolmannen energiapaketin ratkaisemiseksi, koska siihen sisältyy paljon uusia parannuksia sekä kuluttajille että avoimuuden näkökulmasta. Olisi sääli, että puhtaasti ideologisista syistä lykätään tätä pakettia, joka on hyvin tärkeä ja tarpeellinen energiariippumattomuutemme kehittämiseksi.

  Romano Maria La Russa, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tiesin alusta alkaen, että tämä keskustelu ei olisi helppo tai helposti ymmärrettävä. Tätä direktiiviä on varmasti vaikea toteuttaa, mutta tämän päivän keskustelun jälkeen − keskustelu oli erittäin intensiivinen ja korkeatasoinen − uskon, että voin olla ja että voimme kaikki olla vähän luottavaisempia, että pääsemme myönteiseen ratkaisuun.

Monet kollegat esittivät puheenvuoron ja jokaiseen vastaukseen pitäisi käyttää ainakin yksi työpäivä. Aikataulumme ei salli sitä. Lisäksi minulle on esitetty paljon − aivan liian paljon − kunnioittavia ja imartelevia kommentteja. En haluaisi, että tämä nousee minulle päähän. Luulen, että minulle esitetyt kiitokset pitäisi mieluummin osoittaa koko teollisuusvaliokunnalle, joka on tehnyt erittäin tunnollisesti työtä näiden pitkien kuukausien aikana.

Haluaisin siksi kiittää erityisesti kollegoitani Toine Mandersia, Hannes Swobodaa, Herbert Reulia, komission jäsentä Andris Piebalgsia ja myös Alejo Vidal-Quadrasia. Kiitos teille kaikille. Olemme työskennelleet mielestäni koko tämän ajan täysin avoimesti ja täydellisessä yhteistyössä. Olemme pyrkineet kuulemaan kaikkia ja ottamaan kaikki mukaan direktiiviä koskevaan työhön. Uskon, että olemme varmistaneet avoimuuden ja selkeyden. Vain muutamia kertoja pyysin ehkä kollegoitani jättämään kansallisen parlamentin jäsenen roolin ja puolueroolin ja toimimaan enemmän Euroopan parlamentin jäsenenä, joka työskentelee kaikkien kansalaisten puolesta.

Haluaisin vastata tyynnyttävästi kollegani Roberts Zīlelle, joka esitti Gazpromia ja Venäjää koskevan ongelman. Olemme kaikki hyvin tietoisia, että kyse on erittäin vakavasta aiheesta, johon on vastattava, jota on tutkittava ja joka on ratkaistava hyvin varovaisesti ja perusteellisesti.

Kuluttajien osalta katson, että olen kuukausien aikana esittämissäni puheenvuoroissa ja mietinnössäni pyytänyt avoimuutta ja tukea kuluttajille unohtamatta kuitenkaan toimijoita, joilla on omat ansionsa. Emme saa antaa periksi suurvalloille tai eurooppalaisille monopoleille taikka muiden valtioiden monopoleille.

  Jerzy Buzek, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia kollegoitani keskustelusta − joka oli erittäin hyvä ja erittäin syvällinen − sekä erityisesti varjoesittelijöitä ja kaikkia kollegoita, jotka valmistelivat lausuntoja muissa valiokunnissa. Kiitän esittelijöitä Atanas Paparizovia ja Romano Maria La Russaa. Kannatan mietintöjänne ja luonnollisesti omaa mietintöäni, mutta en ole ehkä sen kohdalla täysin objektiivinen.

Olette voineet huomata keskustelusta, että strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta ei ole paljon ristiriitaa, mutta haluaisin vastata yhteen kysymykseen. Adina-Ioana Vălean ei kannata hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevia laitoksia − tämän CCS-teknologian kaupallisen demonstroinnin laitoksia − koska yritykset, joita haluaisimme tukea, harjoittavat liiketoimintaa.

Haluaisin antaa esimerkin. Samat yritykset saavat valtavia kannustimia kansalaisten veroista uudistuvia energialähteitä varten. On olemassa myös kaupallisia uusiutuvia energialähteitä koskevia laitoksia, jotka harjoittavat liiketoimintaa, eikä mitään muuta. Minä tuen hyvin voimakkaasti näitä uusiutuvia energialähteitä koskevia kannustimia. Jos planeettamme ilmastonmuutosta koskeva ongelma halutaan ratkaista, meidän on selvitettävä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva kysymys, koska meillä ei ole siihen todellista vastausta. Tämän näkökulman perusteella, kuten uusiutuvia energialähteitä koskevassa kysymyksessä, meidän pitäisi tarjota kannustimia ensimmäisille hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia harjoittaville tahoille.

Haluaisin kiittää ja onnitella kumpaakin komission jäsentä. Teette hyvää työtä energia-asioissa sekä tutkimuksessa ja kehittämisessä ja innovaatiotoimissa.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 9. heinäkuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. — (PL) Arvoisa puhemies, EU:n perustavanlaatuiset heikkoudet sen suhteissa Venäjään aiheutuvat vapaiden ja yhtenäisten energiamarkkinoiden puutteesta. Euroopassa on tällä hetkellä monia energiakeskuksia, joista jokaista hallinnoi kansallinen sääntelyviranomainen. On luonnollista, että kansalliset hallitukset haluavat varmistaa, että he saavat halpaa energiaa ja että alalla, jota he pitävät ensisijaisena, on työpaikkoja. Kuitenkin tällä tavoin, kansallisen itsekkyyden vuoksi, häviämme Gazpromin Euroopan energiamarkkinoihin kohdistuvan hyökkäyksen vuoksi. Euroopan integroiduilla markkinoilla ja yhteisellä toiminnalla – kun vastassa on EU:n ulkopuolinen toimittaja – varmistamme energiaturvallisuuden jopa ennen energiahankinnan monipuolistamista.

Toistaiseksi EU ei ole onnistunut luomaan vapaita ja kilpailukykyisiä energiamarkkinoita, ja Venäjä käyttää tätä epäilemättä hyväksi. Euroopan maakaasun sisämarkkinoiden avaaminen kilpailulle johtaa parempaan tehokkuuteen. Se vahvistaa kuluttajien oikeuksia sekä kansallisia sääntelyviranomaisia. Tämänkaltaisen yhteen kytketyn järjestelmän ansiosta on helpompaa vastata yksittäisen jäsenvaltion energiahuollon kriisitilanteeseen, ja energialla kiristämistä koskeva riski on vähemmän todennäköinen.

Meidän on pysäytettävä venäläisten yritysten laajentuminen Euroopassa. Venäjää on painostettava siten, että se kunnioittaa energia-alan investointien tasavertaista kohtelua.

Olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa, että jäsenvaltioiden pitäisi tukea kansallisten markkinoiden yhdentymistä sekä siirtoverkonhaltijoiden välistä yhteistyötä Euroopan tasolla sekä alueellisella tasolla.

  András Gyürk (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Energiahintojen voimakas nousu kiinnittää huomiomme entistä enemmän siihen, että energiamarkkinoita ei säädellä tarpeeksi tehokkaasti. Tämä pätee myös maakaasun alaan. Juuri tämän syyn vuoksi voidaan pitää tärkeänä edistysaskeleena, että Euroopan parlamentti hyväksyy pian maakaasumarkkinoita koskevan mietinnön. Katsomme, että komission valmistelema asiakirja on asianmukainen tehokkaampaa sääntelyä edistävä ensimmäinen toimi.

Uudella lainsäädäntöpaketilla voidaan edistää todellista kilpailua Euroopan markkinoilla. Tälle on suuri tarve, koska jäsenvaltiot ovat pitkälti ulkopuolisten toimittajien armoilla. Euroopan riippuvuus maakaasun tuonnista on jo 50 prosenttia, ja tämä osuus voi edelleen kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että jotkut jäsenvaltiot ovat erityisen haavoittuvia ja että tämäkin osuus ylittyy. Esimerkiksi Unkarin riippuvuus yhdestä ainoasta toimittajasta, Venäjästä, on 80 prosenttia. Uudella asetuksella ei poisteta kerralla tätä riippuvuutta, mutta sillä luodaan ainakin avoimemmat suhteet. Sillä edistetään tehokkaampaa kilpailua ja vähennetään kuluttajiin kohdistuvaa taakkaa.

Pidämme tärkeänä edistysaskeleena, että ehdotetulla lainsäädännöllä vahvistetaan jo voimassa olevia kuluttajansuojatoimia. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että energian kohoava hinta on yksi keskeisimmistä köyhyyden syistä. Toivomme, että uuden asetuksen perusteella on mahdollista, että kuluttajien ei tarvitse suorittaa toivottoman korkeita maksuja tulevaisuudessa.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Maakaasumarkkinoiden vapauttaminen on erittäin tärkeä osa toimia, joilla pyritään luomaan yhteiset energian sisämarkkinat. Tällä hetkellä maakaasumarkkinoita hallitsevat suuret yritykset, jotka usein hallitsevat vielä tuotantoa ja jakelua.

Tehokkaat energian sisämarkkinat ovat välttämättömät, jotta Lissabonin strategian tavoitteet toteutetaan ja jotta varmistetaan kohtuulliset kuluttajahinnat. Keskustelussa ei saa kuitenkaan unohtaa energian toimitusvarmuutta. Se on varmistettava monipuolistamalla tuotavan energian tarjontaa.

Tämä ei merkitse, että energiamarkkinat ovat samanlaisia joka alalla. Maakaasumarkkinat eroavat huomattavasti sähkömarkkinoista. Tämän syyn vuoksi ei ole mahdollista, että sähköalaa koskevat asetukset saatetaan koskemaan maakaasualaa.

Maakaasualan todellisen vapauttamisen pitäisi perustua siirtoverkonhaltijoiden omistuksen eriyttämiseen. Ainoastaan tällä tavoin voimme välttää tarpeettomat eturistiriidat ja tarjota tasapuolisen ja syrjimättömän pääsyn siirtoverkkoon. Jotta kilpailu on reilua yhteisillä energiamarkkinoilla, kolmansien maiden investoijien pitäisi noudattaa samoja omistuksen eriyttämistä ja riippumattomuutta koskevia kriteerejä kuin jäsenvaltioiden yritysten. Tätä asiaa on korostettava erityisesti.

Toivon, että Euroopan markkinat ovat pian avoimet markkinat ja että niillä on tehokkaasti eriytetty energian tuotantoa ja jakelua koskevat toiminnot siirtoverkon toiminnoista, jotta markkinoiden laajempi avoimuus turvataan.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kaasumarkkinoilla on erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon. Niihin kuuluvat tarjontaa koskevat rajoitukset, joiden vuoksi on tehtävä pitkän aikavälin sopimuksia toimittajavaltioiden kanssa. Alalla on myös tehtävä erityisen suuria investointeja siirtoon ja jakeluverkkoihin. Niillä on varmistettava kuluttajille korkeatasoinen suoja. Sen vuoksi poliittinen haaste on selvästi se, että investointeja ja innovaatiota on edistettävä, asiantuntemusta on vahvistettava ja toimitukset on varmistettava.

Komissio keskittyi ehdotuksessaan omistuksen eriyttämiseen samalla tavoin kuin kilpailua koskevaan pakkomielteeseen. Se ei millään tavoin vastannut edellä mainittuihin haasteisiin. Sen teksti aiheutti epävakautta strategisesti erittäin tärkeille markkinoille. Olemme erittäin riippuvaisia tuonnista ja ulkomaisista yrityksistä, joiden kanssa meidän pitäisi pystyä neuvottelemaan vahvasta asemasta, jota ei heikennetä teollisuuden purkamista koskevilla näköaloilla.

Kun hyväksymme tarkistuksen toimintojen tehokkaasta eriyttämistä mahdollisena vaihtoehtona täydelliselle omistuksen eriyttämiselle, voimme saada aikaan tasapainoisemman ja erityisesti oikeasuhtaisemman tekstin. Sen vuoksi on tärkeää, että tätä kantaa tuetaan. Sillä vahvistetaan myös investointeja, siirtoverkon käyttöä ja sen toimintaa koskevaa erinomaista työtä. Tällä tavalla turvallisuus ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.