Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Mauritanian vallankaappausta koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Alain Hutchinson, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, voimme katsoa Mauritaniassa tehdyn vallankaappauksen olevan todellinen tragedia. Aivan kuten Euroopan unioni on investoinut moniin muihin maihin, se on investoinut valtavasti Mauritanian demokratisointiin. Lisäksi, mikä on mielestäni vielä tärkeämpää, Mauritanian kansa on antanut suuren panoksen. Diktaattori Tayan melko hiljattain tapahtuneesta kukistamisesta vastanneet onnistuivat nostattamaan valtavia toiveita maan väestön keskuudessa, noudattaen samalla kaikkia sitoumuksiaan perustuslakia koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä kesäkuussa 2006 presidentinvaaleihin maaliskuussa 2007 paikallis- ja parlamenttivaalien järjestämisen lisäksi. Tämä pitkä prosessi antoi kaikille tilaisuuden saada äänensä kuuluville: ammattiliitoille, kansalaisyhteiskunnalle ja tietenkin poliitikoille. Vain vuotta myöhemmin tämä vallankaappaus on lyönyt kaiken pirstaleiksi, ja demokraattien joukoissa ollaan valtavan pettyneitä.

Tämä demokratiaa ja Mauritanian kansaa kohdannut katastrofi muistuttaa meitä selvästi kaikkien nuorten demokratioiden äärimmäisestä hauraudesta ja myös erityisestä huomiosta, joka niihin on kiinnitettävä. Nyt on erittäin tärkeää, että tuomitsemme kiertelemättä Mauritanian uuden hallinnon. Jos vaaleilla valittu presidentti toimi tahdittomasti tai virheellisesti, oli Mauritanian kansan, sen parlamentin ja maan vaaleilla valittujen edustajien tehtävä reagoida, kritisoida ja määrätä seuraamuksista. Armeijalla, santarmeilla tai millään muilla poliisivoimilla ei missään tapauksessa ollut oikeutta sekaantua tähän yksinomaan poliittiseen asiaan.

Kehotamme näin ollen Mauritanian niin sanottuja ”vahvoja miehiä” palauttamaan Mauritanian kansalle siltä anastamansa vallan. Vaadimme heitä sallimaan vaaleilla valitun presidentin palaavan poliittisiin tehtäviinsä mahdollisimman pian, vaikka se tarkoittaakin kaiken kritiikin kestämistä, sillä edellytyksellä, että se ilmaistaan demokraattisesti ja kunnioittaen Mauritanian kansan toiveita, kansan, joka on taas kerran joutunut vähemmistön toiveiden panttivangiksi.

Lisäisin vielä, arvoisa puhemies, että minulla oli kunnia johtaa parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntaa Mauritaniassa ja tapahtumat ovat tietenkin koskettaneet minua syvästi. Lopetan tähän ja annan puheenvuoron Marie Anne Isler Béguinille, joka johti Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntaa. Olemme erittäin pahoillamme näistä tapahtumista, sillä todistimme Mauritaniassa todellista tahtoa koko väestön taholta, koko menneen vuoden ajan ilmaistua tahtoa, ja nyt tapahtunut on tragedia.

  Marios Matsakis, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Arvoisa puhemies, kyseinen köyhä Afrikan valtio on kärsinyt poliittisesta epävakaudesta ja sekasorrosta jo monta vuotta. Tästä kertoo se, että maassa on tehty kaksi sotilasvallankaappausta kolmen viime vuoden aikana. Toinen niistä tehtiin 6. elokuuta 2008. Eräs kenraali kaappasi vallan rikkoen perustuslain mukaista järjestystä ja pidätti presidentin, pääministerin, muita hallituksen jäseniä ja monia siviilejä. Omituista kyllä, kaksi kolmasosaa Mauritanian parlamentaarikoista on allekirjoittanut julistuksen, jossa tuetaan vallankaappauksen johtajia.

Siitä huolimatta, että asiaan vaikutti mahdollisesti vainojen pelko, on loukkaus demokratiaa vastaan ja surullinen asiaintila, kun vaaleilla valitut kansanedustajat turvautuvat demokraattisen prosessin epäonnistumisen myöntämiseen ja ilmaisevat hyväksyvänsä sotilasdiktatuurin. Kehotamme Mauritanian kaikkia poliittisia tahoja nostamaan kansansa edun ensisijaiseksi ja työskentelemään yhdessä tervejärkisen kypsästi perustuslain mukaisen järjestyksen palauttamiseksi maahansa. Tässä tarkoituksessa kehotamme EU:ta, YK:ta ja Afrikan unionia tarjoamaan kaiken tarvittavan tuen, ja odotamme sitä.

  Esko Seppänen, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (FI) Arvoisa puhemies, Mauritanian sotilasjuntan vallankaappaus on aiheellisesti tuomittu laajalti. Vuosien 2006 ja 2007 vaalit käytiin Mauritaniassa kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan sääntöjen mukaisesti eikä maan syrjäytetyn hallinnon legitimiteetistä ole epäselvyyttä.

Mauritaniassa on ollut yli kymmenen vallankaappausta tai sellaisen yritystä sen jälkeen kun se itsenäistyi Ranskan siirtomaavallasta. Edellinen vallankaappaus tapahtui vain kolme vuotta sitten, silloinkin armeijan johtoportaan näkyvällä osallistumisella ja nyt taas. Kehitystä ei voida kuvata vakaaksi eikä demokraattiseksi.

Mauritaniassa demokraattisesti valitun presidentin ja kenraalien väliset ristiriidat suhtautumisessa ääri-islamilaisuuteen vaikuttivat omalta osaltaan vallankaappauksen tapahtumiseen. Tämä on suuri haaste muille, jotka koettavat saada alueelle rauhanomaista vakautta aikaan.

Päätöslauselmaesityksessä huomioidaan aivan oikein, että laillisen ja demokraattisesti valitun hallinnon palauttaminen on edellytys Mauritanian vakaalle demokratiakehitykselle. Uusien vaalien järjestäminen ei siten ole hyväksyttävä ratkaisu, sillä se antaisi oikeutuksen sotilasjuntan vallan käytölle. Vaarana tilanteessa on se, että maan eristyksiin jääminen ruokkii äärimmäisiä mielipiteitä ja toimintaa, jotka sysäävät demokraattisen kehityksen sivuraiteelle. Tästä syystä on tuettava YK:n johdolla haettavaa mahdollisimman pikaista ja rauhanomaista ratkaisua. Ryhmämme tukee päätöslauselmaesitystä Mauritanian tilanteesta.

  Marie Anne Isler Béguin, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, teidän ansiostanne pystyin johtamaan Mauritanian vaalitarkkailuvaltuuskuntaa.

Olimme erittäin ylpeitä tuloksista, koska suuri menestys oli se, että 24 vuoden jälkeen armeija luovutti vallan kansalle.

Olin Mauritaniassa koko viime viikon, ja mitä kuulin siellä? Kuulin kansan, joka oli aiemmin niin onnellinen siviilihallituksesta, iloitsevan taas kerran siitä, että armeija oli palannut ”panemaan demokratian taas järjestykseen”, kuten he asian ilmaisivat.

Tietenkin kutsumme tätä vallankaappaukseksi. Se on vallankaappaus. Tuomitsemme sen ja olemme tuominneet sen. Mielestäni meidän on kuitenkin todella mentävä katsomaan, mitä paikan päällä tapahtuu, ja neuvoisin teitä, hyvät kollegat, lähettämään valtuuskunnan selvittämään asiaa. Afrikan unionin edustaja Jean Ping kutsuu sitä ”epätyypilliseksi tilanteeksi”. YK:n Saïd Djinnit kutsuu sitä ”täyskäännöstilanteeksi”, ja molemmat sanovat, että meidän on oltava nyt luovia. Kun he sanovat tilanteen olevan umpikujassa, on aivan totta, että se on institutionaalisesti umpikujassa. Tämä institutionaalinen umpikuja ei kuitenkaan johdu vallankaappauksesta; vaan se on tulosta tilanteen huononemisesta, joka alkoi huhtikuussa ja kärjistyi kesä- tai heinäkuussa välikysymykseen, josta ei voitu äänestää, parlamentin ylimääräisiin istuntoihin, joita ei hyväksytty eikä tunnustettu, ja tosiaan presidenttiä kannattavaan kahden kolmasosan – jos ei jopa kolmen neljäsosan – murskaavaan enemmistöön, joka käännettiin päälaelleen, ja lopulta presidenttiä pyydettiin eroamaan. Tämä oli todella täyskäännös, ja niiden, jotka eivät seuraa tilannetta, on vaikea ymmärtää sitä.

Pyytäisin teitä, hyvät kollegat, tutustumaan todelliseen tilanteeseen paikan päällä, ja kehottaisin teitä tukemaan demokraattisia saavutuksia, jotka maa onnistui saamaan aikaan viime vaaleissa.

On myös muistettava, että sellaiset toimielimet kuin senaatti, parlamentti ja kunnanvaltuustot toimivat edelleen, ja uskon todella, että nämä elimet toimivat kansan vallan vartijoina. Siksi on mielestäni niiden tehtävä löytää ratkaisu. Mielestäni meidän on luotettava siihen, että kollegamme sikäläisessä parlamentissa ehdottavat toimintasuunnitelmaa tälle sotilasjuntalle, jonka olemme kieltäneet, ja että on todella kansan edustajien – aivan kuten mekin olemme kansalaistemme edustajia – asia päättää siitä, mitä nyt on tehtävä.

Mielestäni voimme uskoa heihin ja osoittaa hieman luottamusta. Jos he eivät onnistu löytämään ratkaisuja, jotka ovat laillisia ja institutionaalisesti oikeutettuja, voimme puuttua asiaan päättäväisesti, mutta katson, että nyt näiden kansan edustajien, joilla on legitimiteetti puolellaan, pitäisi tehdä ehdotuksia ja meidän pitäisi antaa heille tukemme kollegoina.

  Ryszard Czarnecki, päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, jokainen, joka on kiinnostunut Mauritaniasta, on tietoinen maan tämänhetkisestä tilanteesta. Samoin ne jäsenet, joilla oli kunnia edustaa Euroopan parlamenttia tässä maassa. Olin osa kyseistä ryhmää.

Marie Anne Isler Béguinilla on runsaasti olennaista kokemusta. Uskon hänen olevan oikeassa esittäessään, että meidän pitäisi osaltamme lisätä voimavaroja, niin että Euroopan parlamentti voi antaa tehokkaan panoksen tilanteeseen, kuten se on jo tehnyt muiden maiden kohdalla. Tähän ei pitäisi kuulua, että toteamme, mikä on oikein, mitä pitäisi tapahtua, tai että viittaamme tiettyihin normeihin. Sen sijaan siihen pitäisi kuulua vilpitön apu ihmisille, jotka taistelevat kansalaisten oikeuksien ja demokraattisten arvojen puolesta alueilla, joilla näiden saavuttaminen on paljon vaikeampaa kuin Euroopan unionissa. Siksi on ehdotettu voimavarojen jakamista niin, että niitä voidaan hyödyntää todella tehokkaasti.

  Colm Burke, päätöslauselmaesityksen esittäjä. − (EN) Aion ehdottaa suullista tarkistusta ennen äänestystä. Mauritanian tuore vallankaappaus on pettymys. Maassa, joka on edistynyt huomattavasti kohti demokratiaa viime vuosina, vallankaappaus on takaisku tälle kehitykselle.

Demokraattisen Mauritanian merkitystä ei pidä aliarvioida tällä Afrikan epävakaalla alueella, joten paluu demokratiaan ja siviilihallintoon on etusijalla. Demokraattisesti valitun hallituksen suistamista vallasta on yksinkertaisesti mahdotonta hyväksyä, samoin kuin tämän maan presidentin ja pääministerin pitämistä jatkuvasti kotiarestissa. On kuitenkin myös pantava merkille, että kaksi kolmasosaa Mauritanian parlamentin jäsenistä allekirjoitti julistuksen, jossa tuetaan vallankaappauksen johtajaa ja muita kaappaukseen osallistuneita kenraaleja. Viime sunnuntaina kenraalit muodostivat oman hallituksensa, jota minun mielestäni on pidettävä laittomana.

Vaikka en tunnustakaan tätä itsensä nimittänyttä väliaikaishallintoa, kannustaisin siitä huolimatta sotilasjunttaa laatimaan aikataulun uusien presidentinvaalien ajankohtaa varten mahdollisimman pian, niin että voidaan taas nimittää siviiliministerit sotilashenkilöiden tilalle. Juntan on sitouduttava vaaleja koskevaan puolueettomuuteen, kuten se teki edellisen vallankaappauksen jälkeen vuonna 2005. Jos tällaisia toimia ei saada aikaan aivan lähitulevaisuudessa, Euroopan unionin on harkittava kovempia toimenpiteitä, esimerkiksi muun kuin humanitaarisen avun jäädyttämistä. Komission on harkittava vakavasti Cotonoun sopimuksen 96 artiklan ottamista uudelleen käyttöön, mikä saattaa johtaa juntan jäsenten varojen jäädyttämiseen sekä avun jäädyttämiseen. Lopuksi kehotan Euroopan unionia tekemään tiivistä yhteistyötä Afrikan unionin kanssa tämän poliittisen kriisin ratkaisemiseksi.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (LT) On valitettavaa, että Mauritanian kenraalit ovat tehneet taas vallankumouksen, joka valitettavasti vaikuttaa erittäin kielteisesti kyseisen maan ihmisiin. Se, että sotilasvallankaappauksen seurauksena, heikentyvässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa, Maailmanpankki on tehnyt päätöksen jäädyttää maksut tälle maalle, on tehnyt tilanteesta vielä pahemman, ja kansa tuntee pian sen seuraukset. Ainoa mahdollinen kanta tässä tilanteessa on, että tuomitsemme vallankaappauksen tekijät ja vaadimme perustuslaillisen järjestyksen ja siviilihallinnon palauttamista mahdollisimman pian. Vaadimme presidentti Sidi Mohamed Ould Cheikh Abdallahin vapauttamista välittömästi ja hallituksen virkamiesten tavanomaisten työskentelyolosuhteiden palauttamista.

Sotilasvallankaappaus ei ole tie ulos kriisistä. Vain poliittiset keskustelut ja vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit voivat johtaa maan pois perustuslaillisesta kriisistä. Euroopan unionin velvollisuus on auttaa selviämään kriisistä mahdollisimman tehokkaasti ja tarjota apua ihmisille, joista on tullut haavoittuvaisia taloudellisen ja elintarvikekriisin kourissa.

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Mauritania on köyhä maa. Se on myös epätyypillinen islamilainen maa ja monien verettömien vallankaappausten uhri. Se on maa, joka tunnustaa Israelin ja tukee Yhdysvaltoja sen sodassa al-Qaidaa vastaan. Mauritanialla on demokraattinen perustuslaki. Sitä koettelevat monet luonnonkatastrofit. Orjuus on siellä edelleen tapana, mikä tarkoittaa, että ihmisiltä riistetään heidän kulttuurinen ja uskonnollinen identiteettinsä ja persoonallisuutensa. Tämä on maassa kuitenkin vanha tapa. Uskotaan, että Mauritania hyödyntää melko hyvin sille infrastruktuurin ja koulutuksen kehittämiseen annettavaa apua.

Viimeisimmän vallankaappauksen yhteydessä al-Qaida julisti pyhän sodan. Tämä saattaa hyvinkin horjuttaa maan vakautta, lisätä nälänhätää ja tehdä tyhjäksi saavutetun edistyksen. Se saattaa myös johtaa monien ihmisten kuolemaan ja radikaalin islamin epäinhimillisten menetelmien käyttöönottoon maassa. Näiden vaarojen takia on erittäin tärkeää, että Euroopan unioni ja Afrikan maiden järjestöt toimivat nopeasti estääkseen tällaisen tragedian.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, juuri eilen puhuimme epäjohdonmukaisuudesta ja tehottomuudesta, jotka joskus luonnehtivat Euroopan unionin pakotepolitiikkaa. On selvää, että Mauritania on ilmeinen esimerkki tästä. Tässä maassa kesällä tapahtunut vallankaappaus on tuomittava, minkä teemme tässä päätöslauselmassa.

Kehotamme kuitenkin myös laukaisemaan poliittiset jännitteet olennaisissa toimielimissä, jotka ovat ne, jotka edelleen pystyvät tällaiseen.

Tämän lisäksi kansainvälisessä reaktiossa ei saisi arvostella niitä, jotka eivät sitä ansaitse, erityisesti Mauritanian kansaa, joka kärsii jo tarpeeksi taloudellisesta ja elintarvikekriisistä.

Siksi kehotamme Euroopan komissiota jättämään peruuttamatta demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen (EIDHR) puitteissa kansalaisyhteiskunnan tukihankkeille myönnettyä rahoitusta ja myös harkitsemaan uudelleen kalastussopimuksen jäädyttämistä.

Kehotamme komissiota myös aloittamaan Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisen poliittisen vuoropuhelun perustuslain mukaiseen tilanteeseen palaamiseksi. Jos tämä vuoropuhelu ei onnistu, komission pitäisi ottaa uudelleen käyttöön Cotonoun sopimuksen 96 artikla, mikä saattaa johtaa tukien jäädyttämiseen elintarvikeapua ja humanitaarista apua lukuun ottamatta.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Afrikan hauraat demokraattiset hallinnot, jotka suistetaan vallasta sotilasvallankaappauksessa, muodostavat päättymättömän tarinan, joka jatkuu ja jatkuu. En liioittele sanoessani, että tämä parlamentti on ilmaissut tuomitsevansa kaikenlaiset vallankaappaukset Afrikassa varmaankin jo kymmeniä kertoja. Suurimmassa osassa Afrikan maita vallitsee edelleen oikeudeton hallinto, ja samat hallitsijat ovat usein olleet vallassa jo vuosikymmeniä. Miljardien kehitysapu ei ole muuttanut tätä seikkaa. Hirmuvaltiaat pysyvät usein vallassa, ja me järjestämme heille hienon vastaanoton aivan liian usein. Tämä antaa aihetta pessimismiin.

Vaalit, joiden valvonnassa tämä parlamentti auttoi, toimitettiin puolueettomasti, mikä on jo todettu täällä. Mauritanian kesäiset tapahtumat antavat kuitenkin uusia todisteita siitä, että vaalit eivät yksinään riitä demokraattisten arvojen saamiseksi pysyvästi hyväksytyiksi Afrikassa.

Meidän on tänään opittava, että Euroopalla on oltava rohkeutta tehdä taloudellinen tuki ja kehitysapu riippuvaisiksi hyvästä hallinnosta ja demokratiasta, sillä loppujen lopuksi siitä hyötyvät itse afrikkalaiset. EU:lla ei kuitenkaan tähän saakka ole ollut rohkeutta omaksua tätä kantaa. Mauritanian vallankaappauksen sanallinen tuomitseminen ei riitä, jos Euroopan unioni ei samalla aseta konkreettisia pakotteita juntan eristämiseksi.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, on erittäin valitettavaa, että huomaamme keskustelevamme tänään Mauritaniasta. Viime vuonna Mauritaniassa pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien Euroopan parlamentin tarkkailuvaltuuskunta, tunnusti ne rehellisiksi ja avoimiksi. Mauritania oli edistynyt huomattavasti kysymyksissä, joilla on suuri merkitys sen demokratisoitumiselle, vakaudelle ja tulevalle kehitykselle. Ajattelen orjuuden kriminalisointia, tiedotusvälineiden vapauttamista ja pakolaisten paluuta.

Mauritania on nyt ottanut askeleen taaksepäin, kumoten demokraattisten vaalien tulokset ja osoittaen kunnioituksen puutetta oikeusvaltion periaatetta kohtaan. Presidentti Abdallahin toiminnasta voi hyvinkin olla olemassa erilaisia tulkintoja ja arvioita, mutta yksi asia on varma. Yleisissä, demokraattisissa ja vapaissa vaaleissa valittua presidenttiä ei koskaan voida syrjäyttää vallankaappauksella. Tällainen siirto on mahdoton hyväksyä maassa, joka kehittää demokratiaansa, mitä Mauritania teki vielä vähän aikaa sitten. Euroopan unionin on tehtävä yhteistyötä Mauritanian hallituksen ja Afrikan unionin kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). - (FI) Arvoisa puhemies, kuten olemme elokuun alussa kuulleet, Mauritaniassa ensimmäistä kertaa demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti on syösty vallasta ja vangittu maan pääministerin ja sisäministerin kanssa sotilasvallankaappauksen yhteydessä.

Mauritania on yksi maailman köyhimpiä maita ja uusimpia öljyn tuottajia. Demokraattisen kehityksen vaarantuessa näin laajoissa mittasuhteissa yhteistyö sen kanssa tulee kuitenkin kyseenalaiseksi. Maailmanpankin jäädytettyä 175 miljoonaa dollaria avustusrahoja ja EU:n harkitessa 156 miljoonan euron jäädyttämistä on usea kehitysprojekti vaarassa hautautua. Helläkätisyys ei kuitenkaan palkitse tällaisissa tilanteissa pitkällä tähtäimellä.

Tiukan linjan ottaminen ei tietenkään tarkoita elintarvikeavun ja humanitaarisen avun poistamista mauritanialaisilta. Hallitsevaa sotilasjunttaa on kuitenkin tarpeellista muistuttaa Cotonou-sopimuksesta ja siitä, että mikäli vuoropuhelua demokraattisen järjestyksen palauttamisesta ei saada aikaan, tulee EU:n rahoitus jälleen kerran katkeamaan.

  Glyn Ford (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, toistaisin sen, minkä useat kollegat ovat sanoneet tänä iltapäivänä: demokraattinen Mauritania edustaa alueellaan vakauden saareketta. Tuskin vuosi sen jälkeen, kun Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunta julisti vaalit rehellisiksi, Mauritanian kenraalit tekivät toisen vallankaappauksen kahden vuoden sisällä.

Vaadimme presidentin ja pääministerin vapauttamista välittömästi, ja uskomme tilanteen ratkeavan vuoropuhelun avulla. Suhtaudumme myönteisesti Afrikan unionin osallistumiseen prosessiin, mutta kehotamme komissiota käynnistämään tämän vuoropuhelun yrittääkseen löytää rauhanomaisen ja demokraattisen ratkaisun tämänhetkiseen kriisiin ja käyttämään tarvittaessa uhkausta siitä, että keskeytämme kaiken avunannon – elintarvikeapua ja humanitaarista apua lukuun ottamatta – Mauritanialle, jos emme löydä tyydyttävää ratkaisua tulevina kuukausina.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). - (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluan tukea Filip Kaczmarekin kommentteja. Vallankaappaus Afrikassa ja tarkemmin sanottuna Mauritaniassa ei voi tulla yllätyksenä. Jos tarkastelemme mantereen tilannetta, tulemme väistämättä siihen tulokseen, että vaikka demokratisoimisprosessi onneksi on alkanut monilla alueilla ja jatkuu edelleen, se pysyy hyvin heikkona. Tämä on tosiasia.

Meidän roolimme on tehdä kaikkemme demokratisoitumisen tukemiseksi. Siihen kuuluu toimintamme, joka liittyy parlamentti- tai presidentinvaaleja tarkkaileviin valtuuskuntiin. Siihen kuuluu myös taloudellinen apu. Ollessamme paikan päällä läsnä voimme lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, mistä demokratiassa on kyse, ja selittää, miten he voivat nyt hoitaa oman tehtävänsä siinä vaikean valmisteluvaiheen jälkeen. Tämä on varmasti hanke, johon kannattaa panostaa, kuten teemmekin. Mielestäni meidän ei pitäisi pihistellä tässä asiassa. Päinvastoin, meidän on oltava anteliaita. Pelissä on Afrikan tulevaisuus.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, Mauritania on useiden kuukausien ajan ollut jännittyneessä poliittisessa tilanteessa, jossa suuri osa parlamentista on ollut presidenttiä vastaan. Elokuun 6. päivänä 2008, sen jälkeen, kun presidentti Abdallah oli erottanut useita armeijan johtajia, sotilaat reagoivat tekemällä nopean ja verettömän vallankaappauksen. Tällä hetkellä vaaleilla valittu presidentti on vangittuna vierastalossa. On huomattava, että myös pääministeri on pidätetty, kun taas muihin toimielimiin, kuten vaaleilla valittuun parlamenttiin, ei ole koskettu.

Kolme vuotta aiemmin, 3. elokuuta 2005, nämä samat kenraalit – tuolloin everstejä – olivat tehneet vastaavanlaisen kaappauksen eversti Ould Tayan, joka itsekin oli tullut valtaan vallankaappauksella, 20 vuotta vanhaa hallintoa vastaan.

Tämänkertainen vallankaappaus eroaa kuitenkin selvästi vuonna 2005 tehdystä, joka teki lopun diktatorisesta hallinnosta ja jonka tuloksena oli esimerkillinen siirtyminen demokratiaan, jota Euroopan unioni tuki vahvasti, poliittisesti ja taloudellisesti. Tämä siirtymä oli useiden vapaiden ja rehellisten vaalien avulla tuonut valtaan Mauritanian ensimmäiset demokraattisesti valitut toimielimet, joiden toimintaa on edelleen parannettava.

Vallankaappauksen ensimmäisestä päivästä alkaen kantamme on ollut selvä. Komission jäsen Michel tuomitsi vallankaappauksen päättäväisesti ja vaati presidentti Abdallahin vapauttamista ja asettamista uudelleen valtaan sekä nopeaa paluuta perustuslailliseen järjestykseen. Koko kansainvälinen yhteisö seurasi ilmaisemalla hyvin samanlaisen kannan.

Sotilasjuntan – joka julisti itsensä ”korkeaksi valtioneuvostoksi” – viimeisimmät päätökset vallankaappauksen muodollistamisesta ja uuden pääministerin ja hallituksen nimittämisestä ovat nyt sarja askeleita väärään suuntaan ja vastoin kansainvälisen yhteisön vaatimuksia.

Tämä vallankaappaus rikkoo mielestäni vakavasti ja ilmiselvästi Cotonoun sopimuksen oleellisia osia, jotka liittyvät demokraattisiin ja oikeusvaltion periaatteisiin. Siksi komissio hyväksyi 2. syyskuuta 2008 tiedonannon neuvostolle neuvottelujen avaamisesta Mauritanian kanssa Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla.

Neuvottelujen tulosten pohjalta ehdotetaan asianmukaisia toimenpiteitä. Ottaen huomioon toimenpiteiden mahdollisen kielteisen vaikutuksen väestöön toivomme silti edelleen, että tyydyttävä ratkaisu löydetään ilman, että on eristettävä tällainen strategisesti merkittävä maa, kuten monet teistä ovat sanoneet.

Sillä välin jatkamme Mauritanian tilanteen seuraamista tukien täysimääräisesti Afrikan unionin ponnisteluja perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan.

Nyt haluaisin kommentoida lyhyesti kahta kysymystä. Tässä vaiheessa on liian aikaista harkita yksityiskohtaisesti asianmukaisia toimia, joihin voidaan ryhtyä tiettyjen hankkeiden tai yhteistyöalojen kohdalla. Mielestäni meidän pitäisi odottaa Cotounoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen tuloksia, ja olisi myös hyvä, arvoisa Marie Anne Isler Béguin, siirtää valtuuskunnan lähettämistä maahan. Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaiset neuvottelut on käynnistettävä ensin.

Lopuksi mainitsen kaksi tärkeää hanketta: yksi on Euroopan kehitysrahaston käynnissä oleva hanke (arvo 4,5 miljoonaa euroa) kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi, ja toinen on suunniteltu tuki demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyville investoinneille (arvo 300 000 euroa). Näitä todennäköisesti jatkettaisiin, jos yhteistyö jäädytettäisiin osittain. Tällä hetkellä olemme siis vaiheessa, jossa katsomme, että on turvauduttava Cotonoun sopimukseen ja ryhdyttävä 96 artiklan mukaisiin neuvotteluihin, ja sitten katsotaan uudestaan.

  Puhemies. – (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelun päätteeksi.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Valitettavasti kysymys ihmisoikeuksien kunnioittamisesta Afrikan maissa on ikuinen. Monille eurooppalaisille ihmisoikeuksien kunnioittaminen on lahja, jonka he saivat syntymässä. Minä tulen maasta, joka koki Euroopan kovimman kommunismin ja jossa ihmisoikeudet eivät olleet kovin korkealla sen johtajien asialistalla. En sano, että 18 vuotta demokratiaa olisivat johtaneet ihmisoikeusloukkausten täydelliseen katoamiseen, mutta tilanne on paljon parempi kuin kommunismin vuosien aikana.

Hauraalla Afrikan mantereella, jonka vuosisatoja vanha historia on leimannut huomattavasti sen asukkaiden mielenlaatua, on nyt edessään myös uhka kokonaisen alueen vakauden horjumisesta Mauritanian sotilasjohdon vallankaappauksen jälkeen. Se todella kumosi Mauritanian kansan, joka oli valinnut demokraattisesti ensimmäisen presidenttinsä, demokraattisen päätöksen. Oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen on demokratian ensimmäinen, oleellinen edellytys.

Mauritanian uudella hallinnolla ei ole kansan tukea, ja se edustaa rajallisen ihmisryhmän yksinomaista toivetta. Kansainvälisen yhteisön velvollisuutena on varmistaa, ettei tilanne heikkene tässä maassa, sekä sen asukkaiden turvallisuuden että koko alueen, jolla terrorismi on todellinen uhka, vakauden takia.