Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/0202(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0322/2008

Keskustelut :

PV 23/09/2008 - 4
CRE 23/09/2008 - 4

Äänestykset :

PV 23/09/2008 - 5.23
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0436

Puheenvuorot
Tiistai 23. syyskuuta 2008 - Bryssel EUVL-painos

4. Terrorismin torjunta – Henkilötietojen suoja (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– jäsen Lefrançois'n kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi terrorismin torjumisesta tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS muuttamisesta (KOM(2007)0650 – C6-0466/2007 – 2007/0236(CNS)) (A6-0323/2008) ja

– jäsen Rouren kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (uudelleen kuuleminen) (16069/2007 – C6-0010/2008 – 2005/0202(CNS)) (A6-0322/2008).

 
  
MPphoto
 

  Roselyne Lefrançois, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensimmäiseksi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat työskennelleet tämän asian parissa kanssani, sillä yhteistyömme on ollut todella erinomaista koko prosessin ajan. Asiakirja, josta äänestämme tänään, on erityisen arkaluontoinen, sillä terrorismin torjumisesta puhuminen merkitsee uhkaa unionin kansalaisten oikeuksille, aiheutui tämä uhka sitten terroristien toimista tai terrorismin torjuntaan käytettyjen toimenpiteiden vapauksia rajoittavasta vaikutuksesta.

Viime vuosina jotkin hallitukset ovat voineet liioitella terrorismin uhkaa voidakseen oikeuttaa kotimaisten tai kansainvälisten turvallisuuspolitiikkojensa käyttöön ottamisen. Liioittelusta huolimatta uhka on todellinen, ja Euroopan unionin on tehtävä osansa ehkäistäkseen ja torjuakseen terrorismia mahdollisimman määrätietoisesti. Unionin 500 miljoonan asukkaan turvallisuus sekä unionin perustan luovien perusarvojen ja periaatteiden puolustaminen riippuvat näistä toimista. Kuten hyvin tiedämme, 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden iskujen jälkeen myös EU:n alueella on tapahtunut useita terroristi-iskuja, joiden seuraukset ovat olleet dramaattisia: ensimmäinen niistä tapahtui Madridissa maaliskuussa 2004 ja toinen Lontoossa heinäkuussa 2005. Olette varmaankin kaikki kuulleet myös eilen Cantabriassa tapahtuneista useista iskuista.

Terroristeilla on käytössään yhä hienostuneempia ja lukuisampia välineitä ja keinoja, mikä tekee tehtävästämme entistä vaikeamman. Tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti internetin, kehitys helpottaa terroristiverkostojen järjestäytymistä sekä propagandan ja jopa koulutusoppaiden levittämistä verkossa. Tällaisia verkkosivustoja arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 5 000. Näin ollen Euroopan komissio on ehdottanut täysin perustellusti yhteisön lainsäädännön mukauttamista paitsi terroristi-iskujen myös iskujen suunnittelun ehkäisemiseksi.

Tässä pyrkimyksessä komissio on käyttänyt mallina terrorismin ehkäisemisestä tehtyä Euroopan neuvoston yleissopimusta. Ongelmallista on se, että komissio on poiminut yleissopimuksesta vain rajoittavat toimenpiteet ja jättänyt huomiotta perusoikeuksien kunnioittamista koskevat määräykset, jotka Euroopan neuvoston mukaan muodostavat rajoituksille välttämättömän vastapainon. Olin erityisen huolissani käsitteestä "julkinen yllytys" (public provocation) ja uhasta, jonka se aiheuttaa ilmaisunvapaudelle, sillä julkisen yllytyksen kriminalisoinnin kautta puheista tai kirjoituksista, joiden väitetään johtaneen terroristi-iskuun tai jotka todennäköisesti voivat johtaa sellaiseen, tehdään rangaistavia.

Kansallisten parlamenttien kanssa huhtikuussa järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa totesimme, ettemme ole ainoita, jotka suhtautuvat komission tekstin tiettyihin kohtiin varauksella. Useat kansalliset parlamentit ilmaisivat epäilyksiä tämän puitepäätöksen täytäntöönpanosta ja "julkisen yllytyksen" määrittelystä. Euroopan neuvosto painotti myös suojalausekkeiden pois jättämiseen liittyviä uhkia. Tämän lisäksi riippumattomat asiantuntijat ilmaisivat eri tutkimuksiin viitaten varauksensa erityisesti "julkisen yllytyksen" määritelmästä ja tekstin oikeusturvan tasosta. Joidenkin perusoikeuksien suojasta erityisen huolestuneiden kansallisten valtuuskuntien painostuksesta neuvosto lisäsi puitepäätöksen tekstiin itse useita turvalausekkeita. Joissain tietyissä kohdissa se kuitenkin ehdotti puitepäätöksen tiukentamista, ja puitepäätöstä oli joka tapauksessa vielä muokattava riittävän oikeusturvan ja vapauksien suojan takaamiseksi.

Olemme sen vuoksi yhdessä muiden kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenten kanssa yrittäneet löytää tasapainoisen ratkaisun näiden kahden vastakkaisen mutta erottamattoman tavoitteen – terrorismin torjumisen sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojaamisen – välillä. Tätä varten meidän oli suoritettava hienovarainen tasapainotus, erityisesti sen vuoksi, että käytännössä on toisinaan hankalaa päätellä, missä kulkee ilmaisunvapauden ja ihmisten oikeuksien rikkomisen välinen raja. Ajatelkaapa vain niiden tanskalaisten pilakuvien kaksi vuotta sitten aiheuttamaa skandaalia tai alankomaalaisen parlamentin jäsenen, Geert Wildersin, hiljattain islamista tekemän lyhytelokuvan aikaansaamaa kiistaa.

Tätä taustaa vasten katsellen uskon, että saavuttamamme kompromissi on onnistunut. Olemme tehneet neljä keskeistä muutosta. Ensinnäkin olemme korvanneet termin "provocation" termillä "incitation", joka on tarkempi ja jota käytetään yleisemmin juridisessa kielessä. Toiseksi olemme laatineet käsitteelle "julkinen yllytys" tarkemman määritelmän, jossa kriminalisoitava toiminta rajataan tiukemmin ja joka näin ollen estää ilmaisunvapauden rajoittamiseen johtavat väärinkäytökset. Kolmanneksi olemme sisällyttäneet tekstiin useita ihmisoikeuksien suojaa ja perusvapauksia sekä erityisesti ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta koskevia säännöksiä. Neljänneksi olemme lisänneet tekstiin muistutuksen siitä, että demokraattisessa ja syrjimättömässä yhteiskunnassa on taattava toteutettavien toimenpiteiden oikeasuhteisuus tavoitteisiin nähden.

Nämä ovat tämän asiakirjan pääkohdat. Olen iloinen, että tämä aihe on valittu tämän aamun täysistunnon pääaiheeksi, ja toivon, että asiasta syntyy antoisa ja vilkas keskustelu.

 
  
MPphoto
 

  Martine Roure, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minulle on ilo, että voimme tänään käydä yhteisen keskustelun kollegani jäsen Lefrançois'n terrorismin torjuntaa koskevasta mietinnöstä ja omasta mietinnöstäni, joka koskee rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista. On syytä muistaa, että terrorismin torjunta ei voi olla tehokasta ja oikeasuhteista, ellei jokaisen kansalaisen perusoikeuksien vahvistamista taata. Ponnistellessamme demokraattisia yhteiskuntiamme uhkaavia terroristiliikkeitä vastaan meidän on noudatettava perusarvojamme, joihin kuuluu perusoikeuksien kunnioittaminen.

Komission ehdotus terrorismin torjumisesta oli mielestäni yksipuolinen, sillä siinä vahvistettiin vain turvallisuutta ja jätettiin huomiotta monia perusvapauksia suojaavia toimenpiteitä. Tämän vuoksi haluan onnitella jäsen Lefrançois'ta ja hänen työtovereitaan vielä kerran siitä, että he ovat onnistuneet tasapainottamaan tekstiä tavalla, joka varmistaa ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamisen.

Kuten tiedämme, terroristiverkostot käyttävät yhä enemmän uutta tietotekniikkaa, muun muassa internetiä, yllyttääkseen ja värvätäkseen terrorismiin. Tällaisen toiminnan valvominen internetissä vaatii lukuisien henkilötietojen keräämistä, mutta keräämisen yhteydessä on voitava taata näiden henkilötietojen suojan korkea taso.

Haluaisin muistuttaa neuvostoa sitoumuksista, jotka se teki hyväksyessään tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin. Tuolloin ilmaisimme toiveemme, että terrorismin torjumisen kannalta arvokkaita tietoja voitaisiin käyttää. Vastapalveluksena neuvostolla on velvollisuus pitää sitoumuksensa ja hyväksyä henkilötietojen suojaamisesta puitepäätös, joka takaa tietosuojan korkean tason.

Haluan kiittää lämpimästi kaikkia työtovereitani kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ja kaikkia, jotka työskentelivät kanssani, erityisesti varjoesittelijöitä, sillä mietinnössäni ehdotetut tarkistukset hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti. Nämä tarkistukset osoittavat, että emme hyväksy pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuvaa yhdenmukaistamista. Uskomme, että puitepäätöksen soveltamisalueen pitäisi olla riittävän laaja, jotta päätös ei rajoittuisi vain jäsenvaltioiden väliseen tietojen vaihtoon. Sen tulee koskea myös kansallisella tasolla käsiteltyjä tietoja, mikä mahdollistaisi eri jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyön vahvistamisen ja samalla varmistaisi samantasoisen tietosuojan kaikkialla Euroopan unionissa. Suhteellisuusperiaate ja käyttötarkoituksen rajoittamisen periaate on taattava määrittelemällä ja rajoittamalla tapaukset, joissa tietoja voidaan käsitellä edelleen. On erittäin tärkeää ymmärtää tämän kohdan merkitys. Tietoja ei pidä käyttää muuhun tarkoitukseen kuin siihen, jota varten ne on kerätty. Me emme halua kieltää kaikkia tietosiirtoja kolmansiin maihin, sillä tällaiset siirrot voivat osoittautua tarpeelliseksi osaksi terrorismin torjuntaa. Ennen kutakin siirtoa on kuitenkin arvioitava, takaako kyseessä oleva kolmas maa riittävän tietosuojan tason. On erityisen tärkeää, että arvion tekee riippumaton viranomainen.

Pyydämme neuvostoa sisällyttämään puitepäätökseen säännöksiä kansallisista viranomaisista, joilla on käytettävissään yksityisten tahojen keräämiä tietoja – saanen muistuttaa vielä kerran – niiden sitoumusten mukaisesti, jotka tehtiin tietojen säilyttämistä koskevan direktiivin hyväksymisen yhteydessä Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajuuskaudella.

Lopuksi arkaluonteisten tietojen, kuten poliittisia mielipiteitä, uskonnollista vakaumusta, terveyttä tai sukupuolielämää koskevien tietojen, käytön on periaatteesta oltava kiellettyä, toisin kuin puitepäätöksessä tällä hetkellä ehdotetaan. Voitte huomata, että tällä tarkistuksella Euroopan parlamentti pyrkii kumoamaan neuvoston ehdotuksen, joka sallii näiden tietojen käsittelyn tietyissä olosuhteissa. Parlamentti sen sijaan haluaa näiden tietojen käsittelyn olevan kiellettyä tietyin poikkeuksin. Menettely on käännetty täysin ylösalaisin, ja pidämme sitä tärkeänä. Euroopan parlamentti on hyväksynyt tämän kannan kunnioittaakseen ihmisarvoa, ja uskomme, että neuvosto on kanssamme yhtä mieltä tämän kunnioituksen aiheellisuudesta.

 
  
MPphoto
 

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja, hyvä jäsen Deprez, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, tämä päivä on ranskalaisten, ja tämä päivä on myös minun päiväni. Pyydän anteeksi, että Rachida Dati ei päässyt odottamattoman esteen vuoksi paikalle. Minulle on kuitenkin kunnia saada jälleen kerran osallistua Euroopan parlamentin työhön, etenkin tänään, kun käsiteltävät kysymykset ovat varsin arkaluontoisia. Haluan neuvoston puheenjohtajavaltion puolesta kiittää erityisesti jäsen Rourea ja jäsen Lefrançois'ta heidän henkilökohtaisesta sitoutumisestaan ja mielenkiinnosta, jota he ovat osoittaneet terrorismin torjuntaa ja henkilötietojen suojaa kohtaan.

Näiden kahden asiakirjan ansiosta parlamentilla on nyt selkeä kuva eurooppalaisen yhteiskunnan viimeaikaisesta kehityksestä ja jokapäiväisestä elämästä. Meidän on suojeltava kansalaisiamme terrorismin uhalta, ja meidän on myös turvattava heidän yksityiselämänsä ja yksityisyytensä. Tämä on poliittista vastuuta sen jaloimmassa merkityksessä. Haluaisin kommentoida äskettäin esiteltyjen mietintöjen joitain kohtia.

Ensinnäkin terrorismin torjumisesta annetusta puitepäätösehdotuksesta totean, että terrorismin torjuminen on Euroopan unionille haaste, joka vaatii kaikkien toimiemme yhdistämistä. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori, Gilles de Kerchove, jonka tapasin useita viikkoja sitten, on myös kertonut Euroopan parlamentille, että esimerkiksi Al-Qaidan toiminta on erityisen huolestuttavaa. Euroopan alueella tapahtui 583 terroristi-iskua vuonna 2007. Tänään käsiteltävä puitepäätös on näin ollen merkittävä lainsäädännöllinen edistysaskel terroristitoiminnan leviämisen torjumiseksi.

On pöyristyttävää, että internetsivustolla voidaan antaa ohjeita kotitekoisen pommin laatimiseksi sivuston takana olevien yksilöiden joutumatta siitä edesvastuuseen. Internetissä arvioidaan tänä päivänä olevan lähes 5 000 sivua, jotka edistävät nuorten tämän kaltaista radikalisoitumista Euroopassa, ja kuten tiedätte, Slovenia onnistui puheenjohtajuutensa aikana turvaamaan näitä haasteita koskevan sopimuksen oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 18. huhtikuuta.

Olen tyytyväinen jäsen Lefrançois'n mietintöön, jossa tuetaan neuvoston tavoitetta sisällyttää 13. kesäkuuta 2002 tehtyyn puitepäätökseen Euroopan neuvoston yleissopimuksessa huomioidut rikokset. Jäsen Lefrançois'n ehdotukset vastaavat suurelta osin neuvoston neuvotteluiden aikana tekemiä tarkistuksia, ja, kuten tiedätte, neuvoston sisällä tästä asiakirjasta käydyt keskustelut olivat varsin vilkkaita. Keskustelu, jota parhaillaan käymme, on tyypillinen kaikille demokraattisille yhteiskunnille, jotka pyrkivät torjumaan terrorismia tehokkaasti ja samalla kunnioittamaan kaiken demokraattisen elämän pohjan muodostavia oikeusvaltion perussääntöjä ja periaatteita, kuten ilmaisunvapautta.

Haluaisin kiinnittää huomionne kahteen seikkaan. Ensinnäkin puitepäätöksen tavoitteena on kriminalisoida kolme käyttäytymismuotoa, jotka todennäköisesti edeltävät varsinaisia terroristi-iskuja: julkinen yllytys terrorismiin – ja korostan sanaa "julkinen", joka siis sulkee pois yksityisen kirjeenvaihdon valvomisen – koulutus terrorismiin ja värväys terrorismiin. Puitepäätöksellä sisällytettäisiin Euroopan unionin lainsäädäntöön rikoksia, jotka ovat jäsenvaltioille jo tuttuja terrorismin ehkäisemisestä tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta, joka valmistui vuonna 2005.

Näiden kolmen rikoksen määritelmät on jäljennetty puitepäätökseen sanasta sanaan. Määritelmiin tehtiin vain pieniä johdonmukaisuuden edellyttämiä muutoksia EU:n lainsääntöön vuodesta 2002 kuuluneiden käsitteiden "terrorismirikos" ja "terroristiryhmä" kohdalla. Tästä johtuu siis termin "provocation" käyttö jäsen Lefrançois'n ehdottaman termin "incitation" sijaan. Tekstin hyväksyminen EU:n tasolla helpottaa sen jäsenvaltioiden lainsäädäntöön siirtämisen valvontaa ja nopeuttaa sen soveltamista kaikkialla EU:n alueella.

Toinen seikka, jonka haluaisin ottaa esiin, on se, että neuvosto kiinnitti erityistä huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen. Perusoikeuksien kunnioittamisen merkitys tuotiin esiin parlamentin 7. huhtikuuta 2008 järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa. Neuvosto oli perillä parlamentissa käydyistä keskusteluista ja noudatti tarkkaan Euroopan neuvoston käyttämää lähestymistapaa. Alkuperäiseen ehdotukseen lisättiin turvalausekkeita, joista on erityisesti syytä mainita lehdistön ja ilmaisunvapautta koskeva lauseke sekä kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjen rikosten kriminalisoinnin suhteellisuutta koskeva lauseke.

On myös syytä huomata, että neuvosto ei säilyttänyt ehdotuksia, joilla pyrittiin laatimaan ekstraterritoriaalista tuomiovaltaa koskevia sääntöjä ja joita esittelijänne ei hyväksynyt. Neuvosto pyrki neuvotteluissa siis tasapainoiseen ratkaisuun, minkä ansiosta käsiteltävänä olevassa tekstissä otetaan huomioon pääosa esittämistänne epäkohdista.

Mitä tulee sitten jäsen Rouren esittelemään puitepäätökseen henkilötietojen suojaamisesta, on totta, kuten esittelijä Roure totesi, että käytettävissä on vain vähän, jos lainkaan, lainsäädäntöä, joka käsittelee niin kutsuttuja "suvereeniteettia koskevia" tietoja, erityisesti yleisen turvallisuuden osalta. Tietojen vaihdon järjestäminen ja sääteleminen on kuitenkin erityisen tärkeää juuri tällä alalla julkisten vapauksien suojelemiseksi. Olette oikeassa: meidän on toimittava nopeasti ja tehokkaasti, ja samalla meidän on myös kunnioitettava niiden ihmisten oikeuksia, joita koskevia tietoja vaihdetaan, säilytetään ja arkistoidaan.

Oikeusministerit pääsivät 8. marraskuuta 2007 sopimukseen puitepäätösehdotuksesta. Kuten olette itse todenneet, jotkin Euroopan parlamentin jäsenistä olisivat halunneet viedä asian pidemmälle. Neuvoston puheenjohtajavaltio on tietoinen tästä, mutta puitepäätös, josta neuvosto pääsi yksimielisyyteen yli kaksi vuotta kestäneiden neuvotteluiden tuloksena, on ensimmäinen askel, ja siinä annetaan EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset henkilötietojen käytöstä rikosasioita koskevassa yhteistyössä aikana, jolloin kolmannen pilarin alalla ei ole koskaan ollut yhteisiä sääntöjä. Kyseessä on kompromissi. Euroopan rakentaminen edellyttää kompromisseja, erityisesti tällä alalla. Kyseessä on kompromissi, mutta se ei tee päätöksestä sen huonompaa. Pikemminkin kyseessä on paras mahdollinen ratkaisu tänä päivänä, sillä se täyttää olemassa olevan puutteen ja avaa tien tulevalle kehitykselle.

Kyseessä on ensimmäinen askel kohti Euroopan unionin sisäistä oikeudellisessa tarkoituksessa käytyä tietojen vaihtoa koskevaa lainsäädäntöä, jonka täytäntöönpanoa voidaan valvoa paljon tehokkaammin kuin Euroopan neuvoston yleissopimuksen soveltamista. Puitepäätöksen kansallisen lainsäädännön osaksi saattaminen ja täytäntöönpano voidaan antaa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston arvioitavaksi kuten esimerkiksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen tapauksessa tehtiin.

Kun institutionaaliset puitteemme ovat kehittyneet riittävästi – mitä kaikki toivomme – komission varapuheenjohtaja voi tarvittaessa käynnistää rikkomusmenettelyjä. Euroopassa kysymys on usein siitä, onko meidän parempi laatia vähimmäisvaatimuksia, joita voidaan korottaa myöhemmin, vai tulisiko meidän pitäytyä vallitsevassa tilanteessa, mikä nykypäivänä tarkoittaa äärimmäisen vaihtelevia tietosuojaa koskevia vaatimuksia, EU:n toimielinten puutteellista valvontaa ja kolmansien maiden kanssa käytyjä kahdenvälisiä neuvotteluja tietojen vaihdoista, jotka eivät tarjoa kansalaisillemme riittäviä takuita ja jotka voidaan suorittaa ilman suostumustamme. Tämä pätee Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin.

Uskon itse, että on parempi käydä eteenpäin kuin pysytellä nykyisessä tilanteessa. Meidän näkemyksemme mukaan puitepäätös on ensimmäinen, elintärkeä askel tähän suuntaan. Lisäksi aiempien puheenjohtajavaltioiden tekemä työ on pohjimmiltaan auttanut meitä löytämään tasapainottavia seikkoja, joissa myös otetaan huomioon jäsen Rouren esittämät epäkohdat. Mainitsen tässä niistä muutaman.

Ensimmäinen niistä on se, että tulevaa puitepäätöstä sovelletaan, kuten totesitte, ainoastaan jäsenvaltioiden väliseen tietojen vaihtoon, mutta jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet mukauttamaan omaa tietosuojatasoaan. Kehotan katsomaan puitepäätöksen 27 artiklaa ja sitä tukevaa johdanto-osan 8 kappaletta. Artiklassa pyydetään komissiota laajentamaan tekstin soveltamisalaa viiden vuoden kuluttua, minkä jälkeen teksti voisi koskea myös kansallisia tietoja. Neuvoston puheenjohtajavaltiona pidämme tätä ratkaisua onnistuneena.

Toinen huomioitava seikka on se, että kaikkiin tietojen vaihtoihin sovelletaan suhteellisuusperiaatetta, minkä ansiosta on mahdollista tarkistaa tapauskohtaisesti, mihin tarkoitukseen tietoja ollaan siirtämässä ja ylittääkö vaihdettavien tietojen määrä tarpeellisen määrän.

Kolmanneksi siirrettäessä tietoja kolmansiin maihin on noudatettava tiukkoja vaatimuksia ja takuita, joiden tarkoituksena on varmistaa tietosuojan riittävä taso. Tiedätte, että tämä säännös on herättänyt huomiota joidenkin, aiemmin mainitsemieni ulkoisten yhteistyökumppaniemme keskuudessa. 14 artikla muodostaa luotettavan suojamuurin, joka estää toiseen jäsenvaltioon siirrettyjen henkilötietojen siirtämisen kolmansiin maihin ilman suostumustamme. Sillä myös varmistetaan, että toisen jäsenvaltion tietosuoja on tasoltaan omamme kaltainen.

Neljänneksi ja viimeiseksi on syytä mainita, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet raportoimaan kansallisista toimenpiteistään komissiolle, joka esittää arvionsa ja puitepäätöstä koskevat muutosehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Näin ollen te voitte osallistua täysimääräisesti tämän puitepäätöksen seurantaan.

Arvoisa puhemies, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, puheenjohtajavaltio on tietoinen siitä, että pidätte perusoikeuksien kunnioittamista Euroopan unionissa erittäin tärkeänä, ja haluan painottaa, että tuleva ryhmä, jossa kokoontuvat kuusi oikeusministeriä Saksasta, Portugalista, Sloveniasta, Ranskasta, Tšekin tasavallasta ja Ruotsista, on tehnyt tietosuojan vahvistamisesta Euroopan unionin tulevien vuosien painopistealueen. Kaikki jäsenvaltiot tunnustavat sen merkityksen, ja kaikki oikeusministerit tukivat sitä 25. heinäkuuta järjestetyssä epävirallisessa neuvoston kokouksessa.

Arvoisa puhemies, näihin seikkoihin halusin kiinnittää Euroopan parlamentin huomion.

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, toivotan luonnollisesti tervetulleiksi neuvoston puheenjohtajan, Jean-Pierre Jouyet'n, sekä kaksi esittelijäämme, jotka ovat tehneet hienoa työtä. Jäsen Lefrançois esitteli terrorismin torjumisesta annetun puitepäätöksen muutosehdotuksen, ja jäsen Roure esitteli puitepäätöksen henkilötietojen suojaamisesta. Haluan tietenkin kiittää myös neuvoston puheenjohtajavaltiota. Puheenjohtaja Jouyet'n esittämät kommentit todistanevat, että puheenjohtajavaltio pyrkii lähentämään eriäviä näkemyksiä.

Arvoisa puhemies, yritän puhua lyhyesti, sillä uskon tämänaamuisesta parlamentin keskustelusta tulevan varsin mielenkiintoinen. Ensin haluan sanoa muutaman sanan terrorismin torjumisesta annetusta puitepäätösehdotuksesta. Kuten puheenjohtaja Jouyet aivan oikein totesi, nykyaikainen tieto- ja viestintätekniikka levittävät terrorismin uhkaa merkittävällä tavalla. Terroristit hyödyntävät internetiä, joka on halpa, nopea, helposti saavutettava ja lähes koko maailman kattava viestintäkanava.

Internetin etuja, joita lainkuuliaiset kansalaiset arvostavat, käytetään valitettavasti myös rikollisiin tarkoituksiin. Terroristit käyttävät internetiä levittääkseen mobilisointiin ja värväykseen tähtäävää propagandaa sekä terroristien koulutusta tai iskujen suunnittelua koskevia ohjeita ja sähköisiä opaskirjoja. Tämän uhan toteutumisen estäminen on ilman muuta poliittinen painopistealue. Euroopan unionin on torjuttava nykyaikaista terrorismia ja sen uusia menetelmiä samalla määrätietoisuudella, jolla se torjui perinteistä terrorismia.

Komission valmistelemassa ehdotuksessa päivitetään terrorismin torjunnasta annettu puitepäätös ja yhdenmukaistetaan se terrorismin ehkäisemisestä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen kanssa sisällyttämällä terrorismin käsitteeseen julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin.

Komissio on tyytyväinen jäsen Lefrançois'n mietinnön saamaan myönteiseen vastaanottoon, mikä korostaa ehdotuksen lisäarvoa. Jäsen Lefrançois on kuitenkin ilmaissut myös ehdotusta koskevia epäkohtia ja toivonut useita tarkistuksia.

Yritän vastata lyhyesti. Ensinnäkin mietinnössänne asetetaan kyseenalaiseksi termin "provocation" käyttö, ja ilmaisette selvästi, että termi "incitation" olisi mielestänne tässä yhteydessä tarkempi. Komission ehdotus perustuu kuitenkin Euroopan neuvoston yleissopimukseen ja myötäilee varsin tarkasti yleissopimuksessa annettuja rikosten määritelmiä kahdesta syystä.

Ensinnäkin halusimme ottaa huomioon Euroopan neuvoston vertaansa vailla olevan kokemuksen ihmisoikeuksien alalla ja työn, jonka neuvosto on tehnyt laatiessaan kyseisen yleissopimuksen tekstin. Lisäksi yleissopimus perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ilmaisunvapautta koskevaan oikeuskäytäntöön.

Toiseksi komissio halusi tehdä sekä muutetun puitepäätöksen että Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioille helpompaa. Eikö eriävä terminologia tekisi täytäntöönpanosta jonkin verran monimutkaisempaa? Toivon teidän ottavan tämän kysymyksen huomioon.

Mitä tulee toiseen mietinnössänne esiin nostettuun seikkaan, komissio tukee ajatustanne siitä, että muutettavaan tekstiin tulisi sisällyttää ihmisoikeuksia koskevia turvalausekkeita, jotka vastaavat terrorismin ehkäisemisestä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 12 artiklan turvalausekkeita. Itse asiassa haluaisin huomauttaa puheenjohtaja Jouyet'lle, että neuvoston 18. huhtikuuta 2008 hyväksymä yhteinen kanta sisältää jo lisäturvalausekkeita, jotka ovat 12 artiklan lausekkeiden suuntaisia.

Mitä tulee sitten haluun sulkea pois velvoite rikoksen järjestämisaikomuksen kriminalisoimiseksi, olemme yhtä mieltä. Tämän velvoitteen pois sulkeminen varmistettiin jo komission ehdotuksessa samoin kuin neuvoston 18. huhtikuuta 2008 laatimassa yhteisessä kannassa.

Lisäksi haluan todeta oikeudenkäyttöä koskevista säännöistä, joita sovelletaan uusiin rikoksiin, että olemme suurelta osin – mutta emme täysin – mietinnössänne esitettyjen tarkistusten kannalla. Komissio voi näin ollen hyväksyä ehdotukseen lisäämiensä oikeudenkäyttöä koskevien sääntöjen poistamisen.

Komissio ei kuitenkaan ole esittelijän kanssa yhtä mieltä nykyiseen puitepäätökseen sisältyvien oikeudenkäyttöä koskevien sääntöjen osalta, sillä se merkitsisi ikään kuin uusia rikoksia koskevan rajoituksen asettamista. Mietinnössä ehdotetulla tarkistuksella poistetaan jäsenvaltioita koskeva velvoite tutkia uusia rikoksia, jotka on tehty kyseisen jäsenvaltion ulkopuolella, mutta sen alueella toimivan oikeudellisen henkilön toimesta tai sen instituutioita tai asukkaita vastaan tai sellaista EU:n toimielintä vastaan, jonka päätoimipaikka sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa. Pelkäämme, että asianomaisen jäsenvaltioiden tutkintavelvoitteen poistaminen rajoittaa komission ehdotuksen tehokkuutta, sillä nämä uudet rikokset ovat varsin usein ylikansallisia, erityisesti silloin kun ne tehdään internetin välityksellä.

Komissio toivoo kuitenkin ennen kaikkea tämän asian etenevän siten, että muutettu puitepäätös voi tulla voimaan mahdollisimman pian. Lainsäädäntömme uudistaminen on todellakin kaiken vaivamme arvoista. Haluan kiittää sekä Euroopan parlamenttia että puheenjohtajavaltiota siitä, että ne tekevät kaikkensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Me todella tarvitsemme tätä uutta välinettä.

Siirryn nyt käsittelemään jäsen Rouren laatimaa mietintöä. Esittämässään vahvassa puolustuksessa jäsen Roure toi selvästi esiin parlamentin toiveen saada aikaan tarkoituksenmukainen puitepäätös, joka avaa tien tulevalle kehitykselle. Puitepäätöksen on todellakin edistettävä rikosasioissa tehtävää poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyötä tuomalla siihen aitoon legitimiteettiin perustuvaa tehokkuutta ja vahvistamalla perusoikeuksien kunnioitusta, erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan osalta. Yhteiset säännöt, jotka säätelevät henkilötietojen käsittelyä ja suojaa rikosten torjunnan ja estämisen yhteydessä, voivat helpottaa näiden kahden tavoitteen saavuttamista.

Puheenjohtaja Jouyet'lle ei varmaankaan ole yllätys, että komissio on pettynyt puitepäätöksen melko suppeaan soveltamisalaan. Aioimme mennä asiassa pidemmälle, mutta tiedän, että tämänhetkinen puheenjohtajavaltio jakaa suurelta osin tämän kannan. Puitepäätöksen teksti kattaa nyt vain henkilötietojen rajatylittävän vaihdon, ja sen vuoksi me halusimme viedä asian pidemmälle. Tällä välin henkilötietojen käsittelyä näiden viranomaisten toimesta kansallisella tasolla ei yhdenmukaisteta EU:n tasolla. Näitä toimia säätelee kansallisella tasolla kuitenkin kansallinen tietosuojalainsäädäntö. On totta, kuten jäsen Roure on tuonut esiin, että kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet Euroopan neuvoston tietosuojaa koskevaan yleissopimukseen 108. Itse jaan kuitenkin kannan, jonka mukaan meidän pitäisi mennä tässä asiassa pidemmälle.

Puitepäätöksen jälkiarviointi, johon puheenjohtaja Jouyet viittasi, on luonnollisesti yksi tapa arvioida puitepäätöksen sääntöjen täytäntöönpanoa ja tarkistaa, että suhteellisuus- ja käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteita, jotka jäsen Roure aivan oikein otti esiin ja jotka ovat elintärkeitä tällä alalla, kunnioitetaan. On totta, että tarkistaminen, arviointilauseke, voisi jäsenvaltioiden tekemän arvioinnin valossa todellakin mahdollistaa tämän tietosuojan soveltamisalan laajentamisen.

On varmaa, että tekstistä tulee tärkeä paitsi eurooppalaisten kannalta myös kolmansien maiden kanssa käymiemme neuvotteluiden kannalta, mutta tätä minun ei tarvitse sen enempää korostaa, sillä neuvoston puheenjohtaja viittasi tähän hetki sitten. Asemamme on huomattavasti vahvempi, jos voimme vaatia tietosuojatoimenpiteitä, jotka todella vastaavat kansalaistemme tarpeita ja odotuksia, erityisesti neuvotellessamme Yhdysvaltojen kanssa, jonne olen paljon yhteydessä. Sen vuoksi toivonkin, että neuvosto jatkaa tämän asian viemistä eteen päin ja että voimme päästä yksimielisyyteen. Kuten puheenjohtaja Jouyet totesi, tämä on vasta ensimmäinen askel. Tämän askeleen on kuitenkin oltava riittävän merkittävä. Tämä on minun toiveeni.

Arvoisa puhemies, olen joka tapauksessa tyytyväinen, jos nämä kaksi ehdotusta ja mietintöä, joita komissio pitää erittäin mielenkiintoisina ja arvokkaina, auttavat meitä pääsemään sopimukseen, mitä todella toivon.

 
  
MPphoto
 

  Luis de Grandes Pascual, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Jouyet, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen valmistellut oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tätä asiaa koskevasta mietinnöstä ja puhun nyt tämän lausunnon valmistelijan ominaisuudessa.

Haluaisin kiittää oikeudellisten asioiden valiokuntaa saamastani tuesta. Haluan kiittää myös esittelijää, jäsen Lefrançois'ta ja todeta, että hän on ollut tehtävässään avoin ymmärtämään ja keskustelemaan päästäkseen yksimielisyyteen, mikä on tämän asian kohdalla elintärkeää.

Hyvät parlamentin jäsenet, tätä puitepäätösehdotusta voitaisiin pitää tarpeettomana. Euroopan neuvosto on jo ottanut asian käsiteltäväkseen terrorismin ehkäisemisestä tehdyssä yleissopimuksessa ja tunnistanut kolme rikostyyppiä, jotka komissio on sisällyttänyt ehdotukseensa. Nämä ovat julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin.

Puitepäätösehdotus tuo kuitenkin lisäarvoa, sillä se sisältää paremman määritelmän terrorismista ja se on kattavampi, koska siihen sisältyy merkittävä luettelo seuraamuksista.

Haluan sanoa vilpittömästi, että tämä komission ehdotus on tarpeellinen ja erittäin arvokas lisä terrorismin torjuntaan.

Tässä tapauksessa ei ole syytä olla huolissaan perusoikeuksista, eikä ehdotus ole ristiriidassa myöskään ilmaisunvapauden kanssa. Hyvät parlamentin jäsenet, Espanjassa toimiva terroristiryhmä ETA ei kuulu Euroopan unionin terroristiryhmistä kokoamaan luetteloon sanojensa, vaan tekojensa vuoksi – koska se käyttää tavoitteidensa saavuttamiseen kiristystä, sieppauksia, väkivaltaa, pelottelua ja kuolemaa. ETA on siis terroristiryhmien luettelossa tekojensa, ei sanojensa vuoksi.

Espanjan parlamentissa on itsenäisyyttä puolustavia ryhmiä, jotka puhuvat oikeutetusti ja kannattavat itsenäisyyttä, eikä niitä tietenkään millään tavoin vaadita siitä edesvastuuseen.

Kyse ei ole mielipiderikollisten vainoamisesta, vaan nykyaikaista tekniikkaa hyödyntävästä yhteistyöstä ja tehokkaasta terrorismin torjunnasta.

Olette varmaankin tietoisia, että eilen Espanjassa kunniallinen kansalainen, puolustusvoimien upseeri nimeltään Juan Luis Conde murhattiin raukkamaisesti käyttämällä autopommia. Iskun takana oli terroristiryhmä ETA.

Euroopan unionin on puhuttava tässä asiassa yhdellä äänellä, määrätietoisesti ja asiantuntevasti. Meidän on voitava tunnistaa rikostyyppejä, jotka eivät ole vaikeaselkoisia, sillä jos tuomioistuimet pitävät määritelmiä ongelmallisina, syytetyt vapautetaan syytteistä. Me emme saa hukata tätä tilaisuutta.

ETAn ja kaikkien maailman terroristiryhmien tulisi tietää, että Euroopan unioni puhuu niille yhdellä äänellä, niiden pitäisi menettää toivonsa ja olla varmoja siitä, että unionin demokraattinen paino lankeaa niiden päälle ja että me emme luovuta ennen kuin ne on pyyhitty pois maidemme elämästä.

 
  
MPphoto
 

  Panayiotis Demetriou, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, meillä on tänään käsiteltävänämme kaksi hyvin merkittävää mietintöä. Ne ovat poikkeuksellisia paitsi tasapainoisen lähestymistapansa vuoksi myös siksi, että ne ovat tulosta laajemmasta yhteistyöstä asioissa, joista yleensä sovitaan terrorismin torjumisen sekä ihmisoikeuksien ja luonnollisesti myös henkilötietojen suojaamisen yhteydessä.

Terrorismi on meidän aikamme vitsaus. Se on vaikeasti kitkettävä, epäinhimillinen, barbaarimainen ja säälimätön ilmiö. Sen vuoksi meidän on torjuttava sitä kaikin laillisin keinoin unohtamatta kuitenkaan ihmisoikeuksien kunnioittamista. Jäsen Lefrançois'n mietintö tähtää juuri tähän.

On moneen kertaan sanottu, että ehdotus terrorismin torjumisesta pohjautuu Euroopan neuvoston yleissopimukseen. Olemme kuitenkin päättäneet muokata "julkisen yllytyksen" määritelmää, jotta tämä käsite olisi juridisesti ymmärrettävämpi kaikissa valtioissa. Käsitteen "provocation" sijasta käytämme käsitettä "incitation", mikä vastaa paljon paremmin yleissopimuksen henkeä ja tavoitettamme.

Käsitellessämme tätä mietintöä keskityimme erityisesti ihmioikeuskysymyksiin. Kävimme laajoja keskusteluja, sovimme sanamuodoista ja lisäsimme joitain säännöksiä mainitsemani tasapainon takaamiseksi.

Myöhemmät lisäykset todennäköisesti järkyttäisivät tätä tasapainoa ja yritys määritellä tarkemmin terrorismi olisi tuhoon tuomittu, sillä tähän määritelmään pääseminen ei ollut Euroopalle helppo tehtävä. Olin mukana Euroopan neuvostossa kolmen vuoden ajan. Yritimme löytää määritelmän terrorismille, mutta emme onnistuneet siinä. Nyt kun olemme päässeet tähän määritelmään, ei ole mitään syytä vastustaa sitä.

Joka tapauksessa ihmisoikeuksien osalta on syytä muistaa ehdotuksen johdanto-osan 10 kohta, jossa käsitellään suojeltavia oikeuksia – kokoontumisoikeutta ja ammattiyhdistysoikeutta ja kaikkia niihin liittyviä oikeuksia – kattavasti ja syvällisesti. Näiden asioiden käsittelyä ei näin ollen ole tarvetta jatkaa.

Lyhyesti sanottuna haluaisin todeta, että tämä asia on hyvissä käsissä. Meidän on kuitenkin syytä tarkastella asiaa toiselta kannalta: meidän olisi käännyttävä terrorismia vaalivien yhteiskuntien puoleen. Meidän olisi keskusteltava järkevien, maltillisten ihmisten kanssa, jotta terroristeille näissä yhteiskunnissa annettu moraalinen tuki voitaisiin kitkeä pois. Meidän olisi suunnattava toimintamme, pohdintamme, ohjelmamme ja kampanjanne tähän tavoitteeseen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Claudio Fava, PSE-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Jouyet, arvoisa varapuheenjohtaja Barrot, hyvät parlamentin jäsenet, taisteltuamme terrorismia vastaan seitsemän vuoden ajan uskon, että me pystymme nyt tunnistamaan terrorismin uhat, vaikutukset ja sen tuhoisat seuraukset. Uskon myös, että vaarallisin näistä seurauksista on tasapainon menettäminen – sen tasapainotajun menettäminen, joka säätelee reagoimistamme terrorismin uhkaan.

Tasapainoa tarvitaan tarkasteltaessa tämän väkivallan muodon syvällisiä syitä pinnallisten syiden sijaan, ja se on elintärkeä laadittaessa ehkäisemistä ja seuraamuksia koskevaa politiikkaa hylkäämättä oikeuskulttuurimme perusperiaatteita. Tämä tasapaino on arvokas, mutta myös vaativa, sillä se on muunnettava säännöiksi, jotka eivät jätä varaa tulkinnalle. Olen näin ollen tyytyväinen komission aloitteeseen tarkistaa vuoden 2002 puitepäätös sillä edellytyksellä, että tänään käsitellyissä mietinnöissä esitetyt varsin ajankohtaiset suositukset otetaan huomioon.

Arvoisa puheenjohtaja Jouyet ja arvoisa varapuheenjohtaja Barrot, ensimmäinen näistä suosituksista vaatii meitä välttämään epäluulon kylvämistä: yhteiskuntamme perustaminen epäluuloille ja sopeuttamis- ja maahanmuuttopolitiikan laatiminen molemminpuolisen epäluottamuksen periaatteen perusteella olisi lahja terrorismille, sillä terrorismin tärkein tavoite on jakaa ihmiset eri leireihin.

Tämän vuoksi puhuttaessa terrorismirikoksista ja yllytyksestä me käytämme yleiseltä ja subjektiiviselta vaikuttavan termin "provocation" sijaan mieluummin oikeudellisesti johdonmukaisempaa ja tarkempaa termiä "incitation". Uskon, että se on objektiivisempi ja vähemmän hämmentävä periaate. Haluaisin huomauttaa varapuheenjohtaja Barrot'lle, että kyseessä ei ole terminologinen, vaan sisällöllinen kysymys: "provocation" viittaa väärinkäytöksiin ja kohtuuttomuuteen, samalla se soveltuu kiinnittämään liiallista huomiota sosiaalisesti kuohuttavaan, mikä voisi usein aiheuttaa kohtuuttomia ja hämmentyneitä reaktioita. Tämä kaikki johtaa toiseen uhkaan, jota meidän on vältettävä: meidän ei tule pitää terrorismin torjumista perusteena tarkistaa, supistaa ja muuttaa perusoikeuksien soveltamisalaa.

Odotamme näistä kahdesta mietinnöstä selkeää ja yksitulkintaista viestiä. Tähän haasteeseen meidän on lainsäätäjinä vastattava: meidän on yhdistettävä toisaalta terrorismin ja siihen johtavan toiminnan torjuminen ja toisaalta Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen; erityisesti meidän on noudatettava ilmaisun- ja kokoontumisvapautta, joita ilman kulttuurimme palaisivat barbarian aikakaudelle. Arvoisa varapuheenjohtaja Barrot, meidän on kerrottava totuus: on olemassa uhka, että terrorismin torjunta muuttuu käsissämme kulttuurien tai uskontojen väliseksi konfliktiksi, että kielenkäyttömme muuttuu rasistiseksi. Tämä on varsin todellinen uhka, kuten erään Euroopan parlamentin jäsenen, Mario Borghezion, vastuuton osallistuminen joitain päiviä sitten Kölnissä järjestettyyn kokoukseen osoittaa. Euroopan parlamentin on siis ilmaistava painokkaasti, tässä ja nyt, että fasistisella suvaitsemattomuudella ei ole mitään tekemistä terrorismin torjumisen kanssa!

Tänään käsiteltävänämme olevissa arvokkaissa mietinnöissä omaksutaan tämä sama kanta. Terrorismi on torjuttava, terrorismin epätoivoinen väkivalta on estettävä, mutta samaan aikaan meidän on taattava, että kansalaistemme turvallisuuden ja heidän vapauksiensa ja perusoikeuksiensa välinen tasapaino säilyy oikeanlaisena. Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Jouyet ja varapuheenjohtaja Barrot, pyydämme neuvostoa ja komissiota olemaan tarkkaavaisia tämän asian suhteen ja lupaamme, että Euroopan parlamentti tekee kaikkensa tehdäkseen yhteistyötä kanssanne.

 
  
MPphoto
 

  Alexander Alvaro, ALDE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, jäsen Lefrançois ja jäsen Roure ovat tehneet mietinnöissään suuren työn, ja minulla on tässä yhteydessä ollut ilo työskennellä yhdessä heidän kanssaan. Olemme saavuttaneet paljon ja saaneet aikaan suuren muutoksen. On ikävää, että jäsen Rouren mietintö on yhä jumissa neuvostossa, vaikka olemme tarkistaneet sen. Tässä suhteessa katson, että puheenjohtaja Jouyet'n puheenvuoro oli jossain määrin puutteellinen. Erityisen riittämättömänä pidän tapaa tarttua aiheisiin ja julistaa ne suurieleisesti painopistealueiksi. Hiljattain myös muun muassa Saksa on viljellyt tällaista käytäntöä neuvoston puheenjohtajuuskautensa aikana. Valitettavasti näitä julistuksia ei ole pantu täytäntöön. Euroopan parlamentti ei voi pitkällä aikavälillä tyytyä pelkkiin korupuheisiin.

Haluan ottaa jäsen Lefrançois'n mietinnöstä esiin erään merkittävän seikan, jota ei ole tässä keskustelussa vielä huomioitu. Mietinnössä vihjataan, että käsillämme on yksi harvoista tapauksista, joissa yhdenmukaistamme aineellista rikosoikeutta – selvästi ympäristöalan ulkopuolella. Tämä menee merkittävästi Euroopan unionin aiempia toimia pidemmälle. Siviilioikeudellisen lainsäädännön yhteydessä olemme todistaneet samaa rajatylittävissä asioissa. Aineellisen rikosoikeuden yhdenmukaistaminen menee kuitenkin paljon tämänpäiväistä keskustelua syvemmälle. Näin ollen komissio kenties ymmärtää, miksi keskustelemme näin kiihkeästi termeistä "provocation" ja "incitation". "Incitation" on normaali juridinen termi kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan neuvoston jäsenvaltiot päättivät termin "provocation" käytöstä kompromissina. Tämä koskee myös sellaisia valtioita kuin Venäjää.

Mielestäni ei ole tarvetta keskustella siitä, onko meillä kaikilla tässä asiassa yhteinen oikeusperusta. Jäsen Lefrançois'n kanssa käymissäni keskusteluissa olen myös toistuvasti tuonut esille, että omasta kansallisesta näkökulmastani mietinnössä ehdotettu termi "incitation" on ongelmallinen, sillä järjestelmällemme on vierasta se, että "incitation" voi olla rangaistava teko ilman, että sitä edeltää harkittu laiton rikos. Sekä "incitation" että "provocation" ovat termeinä huonoimmillaankin vain hämäystä. Kumpikaan niistä ei tuo esille rikoksentekijän harkintaa. Se, tulkitaanko jonkun sanat vakavaksi terrorismirikokseen yllyttämiseksi vai ei, riippuu täysin kolmansien osapuolien käsityksestä. Ihmettelen juuri, miten voidaan määritellä terroristin ja naapurinsa ilmiantaman, kantapöydässään istuvan tuohtuneen kansalaisen välinen raja.

Myös tässä yhteydessä meidän on huomioitava kansalliset oikeusjärjestelmät. Tiedän, että järjestelmä on jossain määrin erilainen Espanjassa, mutta siten, että se soveltuu kotimaisen terrorismin torjumiseen. Olen todella kiitollinen siitä, että olen sen verran nuori, etten joutunut näkemään Punaisen armeijakunnan terrorismin aikoja Saksassa, mutta silloinkin keskusteltiin asiaa koskevista laeista. Valtioiden on luonnollisesti toimittava poikkeustilanteissa poikkeuksellisin tavoin, mutta viimeisten seitsemän vuoden aikana olemme nähneet myös, että monet alun vimmassa tehdyistä päätöksistä on nyt peruttava. Tässä mielessä olen iloinen, että yli puoluerajojen olemme keskittyneet tässä mietinnössä erityisesti ihmisiin ja perusoikeuksiin.

Mitä tulee Rouren mietintöön, on huomattavasti tärkeämpää, että neuvosto ryhtyy toimiin. Me emme saa huijata itseämme Lissabonin sopimuksen suhteen. Me kaikki haluamme sen kestävän Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaaleihin saakka, mutta me tiedämme myös, että pelkkä haluaminen ei riitä. Meidän on nyt punottava jäsen Rouren mietintö yhteen näiden keskusteluiden kanssa – erityisesti mitä tulee komission parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa käymiin EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojasopimusta koskemiin keskusteluihin. Emme todellakaan voi sallia näiden kahden olevan toisistaan irrallisia. Tämän vuoksi toivoisin, että meillä olisi enemmän kuin vain poliittista tahtoa, että me loppujen lopuksi pääsisimme poliittiseen päätökseen, jotta tietosuojaa koskeva puitepäätös voisi viimein tulla voimaan.

Komissio ja neuvosto toimivat uskomattoman aktiivisesti ryhtyäkseen toimenpiteisiin henkilötietojen taloudellisen suojan alalla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja muissa jäsenvaltioissa julkisten viranomaisten hallinnoimia henkilötietoja on kadonnut tai varastettu. Tällaiset tapaukset kertovat, että meidän on ryhdyttävä toimiin kiireesti. Kansalaisten oikeudet ovat nyt vaakalaudalla ennen näkemättömällä tavalla, sillä kansalaiset eivät voi estää hallintoaan käyttäytymästä tällä tavoin. Yritysten kohdalla kansalainen voi epäilysten herätessä sentään kääntyä jonkin toisen yrityksen puoleen.

 
  
MPphoto
 

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja komission varapuheenjohtajaa sekä esittelijöitä heidän mietinnöistään, jotka ovat mielestäni varsin merkittäviä.

Kun keskustelun aiheena ovat terrorismia ja tietosuojaa koskevat kysymykset, näyttäisi toisinaan – Euroopan parlamentin keskustelujen sisältöä tarkasteltaessa – siltä, että keskustelijat jakautuvat niihin, jotka haluavat parantaa yksilön oikeuksien ja vapauksien suojaa, ja niihin, jotka haluavat ennen kaikkea suojella väestöä kokonaisuudessaan väkivallan riskiltä ja uhalta tai väkivaltaan yllyttämiseltä, kuten jotkut kollegoistani ovatkin jo maininneet.. Kun jatkamme näiden ehdotusten käsittelyä, meidän on sen vuoksi oltava varmoja siitä, että ehdottamallamme ja tässä parlamentissa tarkistamallamme lainsäädännöllä on todellinen oikeusperusta, jotta tullessaan voimaan sitä ei enää voida kiistää tai moittia. Yksi kohtaamistamme hankaluuksista on se, että puitepäätöksen vuoksi, oikeusperustan vuoksi – tai sen puuttumisen vuoksi – joidenkin puitepäätöksen näkökohtien osalta, meitä voidaan syyttää tekopyhyydestä tai siitä, että vain teeskentelemme toimivamme kuitenkaan ryhtymättä mihinkään todellisiin toimenpiteisiin.

Kun tarkastelemme Euroopan parlamentin käynnistämää oikeudellista ja poliisiyhteistyötä historian kuluessa, 90 prosenttia siitä on perustunut eri jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen molemminpuoliseen luottamukseen. Se on ollut ainoa tehokas tapa löytää keino päästä eteenpäin, sillä sopimuksista ja päätöksistä huolimatta emme voi puhua merkityksellisestä yhteistyöstä tai edistyksestä, jos jäsenvaltioiden viranomaisilla ei ole todellista halua tehdä yhteistyötä ja vaihtaa keskenään tietoja.

Meidän on oltava hyvin varovaisia tietosuojan ja kerättyjen henkilötietojen suhteen, sillä monet meistä tietävät, että omissa jäsenvaltioissamme on lukemattomia kansallisia ja paikallisia virastoja, joilla on arkistoissaan tietoja joka ikisestä henkilöstä. Suurin pelko Yhdistyneessä kuningaskunnassa tällä hetkellä liittyy hiljattain tapahtuneeseen identiteettivarkauteen. Sen lisäksi huolta herättää valtion virastojen – sosiaalialan, puolustusvoimien ja poliisilaitoksen – tietoja sisältävien tietokoneiden katoaminen. Ne sisältävät henkilötietoja, tietoja, joita kukaan ei itse luovuttaisi kenellekään. Näitä tietoja ei kuitenkaan ilmeisesti suojella mitenkään.

Sen vuoksi meidän on oltava varovaisia EU:n tasolla ja laadittava eurooppalainen puitepäätös, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön kuitenkaan pakottamatta jäsenvaltioita tällaiseen valvontaan. Halusin tuoda tämän esiin, koska yksilöillä on käytettävissään tämän puitepäätöksen tuomaa suojaa kattavampi suoja kansallisten viranomaisten käyttäessä väärin tai virheellisesti tai kadottaessa heitä koskevia tietoja, ja jos yritämme pakolla soveltaa tätä tietosuojaa koskevaa puitepäätöstä myös kansallisiin tietoihin, aliarvioimme jo olemassa olevia oikeuksia monin tavoin. Koska viemme eteen päin uutta suunnitelmaa EU:n tasolla, meillä on jonkin verran liikkumavaraa, jonka ansiosta voimme vastata tietosuojan yhteydessä kohtaamiimme vaikeuksiin hiukan joustavammin. Jotta voisimme olla varmoja tämän lainsäädännön tehokkuudesta, meidän on kuitenkin paitsi määriteltävä selkeästi sille antamamme tehtävä, myös saatava kansalaiset vakuuttuneiksi siitä, ettei laki käytä heitä hyväkseen vaan suojelee heitä.

 
  
MPphoto
 

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, olen vakuuttunut siitä, että neuvosto haluaa vilpittömästi parantaa kansalaisten turvallisuutta ja että se myös arvostaa kansalaisoikeuksia. Saatatte olla tyytyväisiä tänään käsiteltäviin mietintöihin, mutta jos olette lukeneet ne tarkasti, olette huomanneet, että tekemämme johtopäätökset poikkeavat omistanne. Me uskomme, että hyväksymänne ehdotukset ovat yksinkertaisesti riittämättömiä ja että ne uhkaavat rikkoa kansalaisoikeuksia.

Miksi me sitten arvioimme asioita niin eri tavalla? Ensinnäkin parlamentit perinteisesti kiinnittävät hallituksia enemmän huomiota kansalaisoikeuksiin, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Euroopan parlamentti haluaa kuitenkin erityisesti katsoa näiden päätösten vaikutuksia yhteiskuntaan pidemmällä aikavälillä. Kun hallinnon ja kansalaisten välistä suhdetta tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta, havaitaan, että hallinnolla on voimankäytön monopoli, kun taas kansalaisilla on perusoikeuksia, joita hallinto ei voi rikkoa, ellei rikkominen ole välttämätöntä, tehokasta ja oikeasuhtaista. Jos kansalaiset kuitenkin joutuvat liian usein toteamaan, että hallinnon toimet eivät ole välttämättömiä eivätkä perusteltuja, heidän luottamuksensa hallintoon ja sitä kautta myös heidän halunsa tehdä yhteistyötä hallinnon kanssa vähenee, ja silloin meillä on todella edessämme valtava pitkän aikavälin turvallisuusongelma. Luottamus on vaikea voittaa, mutta helppo menettää.

Mielestäni tietosuojaa koskeva ehdotus ei tarjoa tarkoitettua suojaa, ja neuvosto liikkuu ohuella jäällä pyrkiessään laajentamaan puitepäätöstä.

Aloitan jäsen Rouren mietinnöstä. Haluan ensiksi kiittää esittelijää lämpimästi siitä, että hän on vienyt tätä mietintöä Euroopan parlamentissa eteenpäin jo vuosien ajan. Haluan erityisesti esittää neuvostolle joukon kysymyksiä. Ehdotus koskee oikeudellista ja poliisiyhteistyötä Euroopassa, toisin sanoen turvallisuuteen liittyviä palveluita. Olen kuitenkin ymmärtänyt – neuvoston puheenjohtaja saattaa kiistää näkemykseni – että neuvosto ei katso näiden ehdotusten sitovan sitä tilanteessa, jossa keskeiset kansalliset turvallisuusintressit ovat uhattuina. Mistä intresseistä tässä on kyse, ja voitteko antaa esimerkin, minkälaisen seikan vuoksi olisitte valmis heittämään tämän puitepäätöksen romukoppaan?

Toinen keskeinen seikka, jonka jäsen Roure ottikin jo puheeksi, koskee arkaluonteisia tietoja. Ymmärrän, että neuvosto haluaa tiettyjä tietoja, mutta voiko neuvosto selittää minulle, missä tilanteessa se voisi hyötyä siitä tiedosta, että tietty henkilö on ollut ammattiliiton jäsen? Haluaisin, että annatte minulle esimerkin tilanteesta, jossa olisi hyödyllistä tietää, onko tietty henkilö ollut alankomaalaisen ammattiyhdistysliiton jäsen. Onko tämän tarkoitus kertoa niskoittelevasta käytöksestä? Missä ihmeen olosuhteissa tällainen tieto voisi oikein olla merkityksellinen? Entäpä sukupuolielämää koskevat tiedot? Aktiivisen pedofiilin kohdalla voin kyllä ymmärtää tietojen keräämisen: silloin kyseessä on rikos, joka voidaan toki merkitä rekistereihin. En kuitenkaan ymmärrä, minkälaisista asioista oikein haluatte lisätietoja.

Tietojen siirrosta yhteisön ulkopuolisiin maihin muistan hupaisan tilanteen Saksan puheenjohtajuuskaudelta, kun eräs neuvoston edustaja totesi, että joissakin tilanteissa on tarpeellista siirtää tietoja hyvin nopeasti Iraniin. Se sai koko parlamentin haukkomaan henkeään: ei hän kai nyt voinut tarkoittaa sitä – ettäkö tietoja siirrettäisiin Iraniin! Esitän tuon kysymyksen siis nyt: voiko kyseinen neuvoston jäsen taata, että arkaluonteisia tietoja ei missään olosuhteissa siirrettä Iraniin? Voisitteko mahdollisesti ilmoittaa myös sen artiklan numeron, johon tuo takuu perustuu?

Vaikka pidänkin suojan tasoa riittämättömänä, allekirjoitan päätöksen tavoitteen: parantaa oikeudellisten ja poliisiyksiköiden yhteistyötä EU:n tasolla (tämän yhteistyön tiedetään takkuilevan jopa jäsenvaltioissa). Avainsana tämän yhteistyön parantamiseen on "luottamus" – tässäkin tapauksessa kysymys on luottamuksesta. Moitin neuvostoa siitä, että se ei ole tehnyt tarpeeksi tämän luottamuksen ja samalla yhteistyön rakentamiseksi. Luottamuksenhan täytyy aina perustua johonkin, kuten vankkaan tietosuojaan tai epäiltyjen oikeuksiin, jotka sopivat oikeusvaltiomme arvolle. Te ette kuitenkaan ole onnistuneet tämän luottamuksen rakentamisessa. Olette työskennelleet epäiltyjen menettelytapaa koskevien oikeuksien parissa koko vaalikauteni ajan, mutta vieläkään ette ole saaneet aikaan mitään näkyvää. Sen lisäksi niissä asioissa, joissa todella voisitte auttaa edistämään yhteistyötä, ette tee niin. Sen sijaan esittelette keskentekoisen puitepäätöksen terrorismin torjumisesta.

Jäsen Lefrançois on laatinut tästä asiasta onnistuneen mietinnön, mistä kiitän myös häntä lämpimästi. Kysymykseni on yhä vailla vastausta: mitä ongelmaa neuvosto tässä yrittää itse asiassa ratkaista? Väkivaltaan yllyttäminen, "incitation", on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa ja hyvä niin, mutta nyt myös "provocation" ollaan kriminalisoimassa. Mikä sitten luokitellaan käsitteen "provocation" alle? Joku, joka kirjoittaa Yhdysvaltojen olevan roistovaltio, pahan akseli, joka on taltutettava? Jos tämä henkilö vielä kirjoittaa "ne, jotka eivät ole puolellamme, ovat meitä vastaan", vastaako hänen kirjoituksensa käsitettä "provocation"? Jos länsimaalainen henkilö tekee tarkoituksellisesti islaminvastaisen elokuvan, jonka tarkoituksena on loukata ihmisiä, provosoiko hän siinä tapauksessa terrorismirikokseen? Puhunko minä parhaillaan provosoivasti?

Epäselvä lainsäädäntö on huonoa lainsäädäntöä. Tuen väkivaltaan yllyttämisen kriminalisoimista myös EU:n tasolla, mutta en halua tehdä sitä tällä tavoin. Kun verrataan eri kieliversioita, ei ole edes selvää, onko kyse käsitteestä "incitation" vai "provocation". Nainen voi pukeutua provosoivasti, mutta se ei tarkoita, että hän yllyttää raiskaukseen. 1 artiklan 1 kohta on hälyttävä tässä mielessä, sillä siinä todetaan, että henkilö voidaan tuomita terrorismirikoksesta riippumatta siitä, suosittaako hän nimenomaisesti tällaista rikosta. Ryhmäni katsoo tämän menevän aivan liian pitkälle.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

 
  
MPphoto
 

  Sylvia-Yvonne Kaufmann, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, koska minulla on käytettävissäni vain vähän aikaa, haluaisin käsitellä vain Martine Rouren mietintöä. Kun puhumme henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä, haluaisin sanoa hyvin selkeästi, että minun mielestäni tarvitsemme yhtenäisiä EU:n säädöksiä.

Viime vuosina on käynnistetty monia näiden tietojen käsittelyä koskevia hankkeita, erityisesti Schengenin tietojärjestelmän toinen sukupolvi ja viisumitietojärjestelmä (VIS). Kyseiset tiedot ovat kuitenkin olennaisia myös jäsenvaltioiden välisessä rikosrekisteritietojen vaihdossa ja jopa eurooppalaisen matkustajarekisterijärjestelmän käyttöönotossa. Korkeatasoinen tietosuoja on jokaisen kansalaisen edun mukainen, ja minun mielestäni se voidaan taata vain EU:n yhtenäisillä säädöksillä.

Neuvoston puheenjohtaja on sanonut, että nykyinen neuvoston päätös oli paras ratkaisu, joka voitiin saada aikaiseksi. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minun on sanottava teille, että olen pettynyt neuvoston uuteen ehdotukseen, sillä parlamentin tärkeimpiä vaatimuksia ei ole otettu huomioon, ja minun mielestäni sillä säädetään sellaisesta tietosuojan tasosta, joka joissain suhteessa jää tietosuojasopimuksessa säädetyn tason alle. Siksi kaikki ryhmät yli niitä jakavien rajojen arvostelevat sopimusta, ja minun mielestäni tämän yksiselitteisen viestin pitäisi antaa neuvostolle ajattelemisen aihetta.

Meidän olisi erityisesti varmistettava, että puitepäätöstä sovelletaan kansalliseen tietojenkäsittelyyn, muuten koko ehdotuksen ydin joutuu kyseenalaiseksi.

Haluaisin myös korostaa sitä, mitä esittelijämme Martine Roure on sanonut: erityisesti arkaluonteisia tietoja koskevia ryhmiä, eli henkilön etnisen alkuperän, poliittisen mielipiteen tai uskonnollisen vakaumuksen paljastavia tietoja, ei pitäisi käsitellä. Jos aiomme sallia poikkeuksia tähän periaatteeseen, on olennaista, että esimerkiksi asianmukaiselta oikeuselimeltä saadaan hyväksyntä etukäteen. Tätä tietoryhmää ei pitäisi yksinkertaisesti käsitellä automaattisesti.

Neuvosto on jo pitkään lupaillut parlamentille hyväksyvänsä tämän puitepäätöksen. Katson, että neuvoston on nyt korkea aika pitää lupauksensa, ja sen pitäisi tehdä se puitepäätöksellä, jolla on oikeasti merkitystä.

Tuen kaikkia tarkistuksia, joita parlamentti mietinnössä ehdottaa, koska minun mielestäni tarvitsemme mahdollisimman korkean tietosuojan tason, eikä sitä taata vielä neuvoston nykyisellä puitepäätöksellä.

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, nämä neuvoston päätökset ovat osa prosessia, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa kansalliset oikeus- ja lainsäädäntöjärjestelmät yhteisen EU:n järjestelmän kanssa. Jo nyt EU:n kansalainen voidaan karkottaa yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla vähimmäistakein. Jopa silloin, kun kansallinen oikeusjärjestelmä tai kansallinen hallitus tietää, että räikeää epäoikeudenmukaisuutta tapahtuu, se ei voi estää sitä.

Uusien poissaolevana tuomitsemista koskevien sääntöjen mukaan meitä voidaan nyt syyttää ja meidät voidaan tuomita toisessa EU:n jäsenvaltiossa ilman, että edes olemme tietoisia, että se tapahtuu, ja sitten joutua karkotetuksi ja vangituksi. Meille voidaan antaa sakko ja omaisuutemme voidaan takavarikoida, eivätkä omat kansalliset oikeusjärjestelmämme tai hallituksemme voi taaskaan estää sitä tai suojella meitä.

Lissabonin sopimuksen nojalla suunnitellaan Euroopan yleistä syyttäjää, jolla olisi laajat valtuudet tutkia ja syyttää niitä, joita syytetään rikkomuksista unionin etua vastaan, ja jota auttaisi Europol, jonka virkailijoita ei voida syyttää mistään, mitä he tekevät tai sanovat velvollisuuksiaan suorittaessaan. Ja tietysti meillä on Euroopan unionin omat puolisotilaalliset poliisivoimat, Vicenzaan perustettavat Euroopan santarmijoukot, jotka saavat valtuudet ylittää rajoja tukahduttaakseen kansalaislevottomuuksia EU:n jäsenvaltioissa.

Tämä kaikki tehdään sen nimissä, että meitä suojellaan terrorismilta, mutta todellisuudessa Euroopan unioni pyrkii loputtomasti lisäämään ja vahvistamaan omia valtuuksiaan ja hallintaansa kaikilla kansallisen elämän aloilla. Terrorismi on todella oikea uhka, ja sen suurin yksittäinen lähde tämän päivän maailmassa on jyrkän fundamentalistisen ääri-islamilaisuuden ideologia. Kansallisten hallitusten pitäisi torjua terrorismia tekemällä yhteistyötä toistensa kanssa, eikä terrorismia pitäisi käyttää tekosyynä Euroopan unionin valtuuksien lisäämiseen.

 
  
MPphoto
 

  Koenraad Dillen (NI). (NL) Arvoisa puhemies, monilta tahoilta kuullaan useasti, että terrorismin torjunta uhkaa vapauksiamme – mutta se on valheellista kahtiajakoa. Ilmaisunvapaus, lehdistönvapaus ja oikeus yksityisyyteen ovat todellakin länsimäisen yhteiskuntamme perusominaisuuksia, mutta kuten edellinen puhuja juuri sanoi, juuri näitä avoimia yhteiskuntia uhkaa tällä hetkellä ääri-islamismi, joka kannustaa terroristitekoihin kyseisiä arvoja vastaan. Tässä mietinnössä esitetyt toimenpiteet ovat yksi askel – mutta vain yksi – oikeaan suuntaan. Valtioilla ei ole ainoastaan velvollisuus suojella kansalaisiaan terrorismilta, vaan niiden on myös voitava toteuttaa kaikki toimenpiteet yleisen järjestyksen takaamiseksi.

Haluaisin kuitenkin nyt tehdä sivuhuomautuksen, koska monet puhujat ovat viitanneet Italiaan tämän päivän keskustelussa. Italian hallituksella on kaikki oikeudet torjua laitonta maahanmuuttoa ja rikollisuutta tarpeellisiksi katsomillaan tavoilla edellyttäen, että se voidaan perustella puolueettomilla ja lainmukaisilla perusteilla. Viime viikolla Roomassa järjestetty häpeällinen kuuleminen, jossa muutama tämän parlamentin äärivasemmistolainen jäsen syytti Italian poliisia romanilasten kiduttamisesta, oli loukkaus Italian kansaa kohtaan eikä sovi tähän parlamenttiin. Toivon siksi, että Euroopan parlamentin puhemies pyytää meidän kaikkien puolesta anteeksi Italian hallitukselta.

 
  
MPphoto
 

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, halusin puhua tässä vaiheessa, koska valitettavasti minun on lähdettävä osallistumaan toimielinten väliseen vuoropuheluun. Pyydän tätä anteeksi parlamentilta ja esittelijältä. Haluaisin vain vastata ryhmien johtajille sanomalla ensinnäkin Roselyne Lefrançois’n mietinnön osalta ja erityisesti "taivuttamisen" ja "yllyttämisen" erosta käytettyjen puheenvuorojen johdosta, että neuvoston teksti mukailee Euroopan neuvoston yleissopimuksen 5 artiklaa, jotta soveltamisen eroilta voidaan välttyä. Katsomme, että meidän pitäisi luottaa siihen, että tuomarit soveltavat tätä kriminalisointia järkevästi ja, kuten Luis de Grandes Pascual aivan oikein sanoi, ottavat olosuhteet asianmukaisesti huomioon, erityisesti Espanjan terrorismin osalta. Viimeiseksi haluaisin huomauttaa, että neuvoston tekstissä otetaan suurelta osin huomioon toisaalta 2 artiklan ilmaisunvapauslauseke ja toisaalta 14 artiklan suhteellisuuslauseke.

Martine Rouren mietinnöstä haluaisin sanoa, että olen myös samaa mieltä Kathalijne Maria Buitenwegin ja Alexander Alvaron kanssa: on todellakin edistystä, että kolmannessa pilarissa on sääntelyä, joka antaa mahdollisuudet muutoksenhakuoikeuteen. Olen myös kuullut kaikki vaatimuksenne, jotka liittyvät soveltamisalaan, erityisesti Barbara Kauffmannin vaatimukset. Ranska ajatteli samoin kuin komissio, mutta meidän on oltava realistisia. Voisimme hyväksyä yksimielisesti eri tekstin. Olisimme halunneet mennä pidemmälle – näin myös komission jäsen Barrot sanoi – mutta vain jos soveltamisalaa olisi laajennettu, mikä olisi todella hyvä asia; en usko, että saavuttaisimme tämän edistyksen lyhyellä aikavälillä.

Meidän on saavutettava kompromissi, saatava aikaan tasapaino. Olen samaa mieltä Martine Rouren kanssa siitä, että tämä ei ole täysin tyydyttävää, mutta se on kuitenkin edistystä, ja se meidän on hyväksyttävä. Joka tapauksessa, kuten sanoin, meillä on myös arviointilauseke. Kehotan komissiota, varapuheenjohtajaa – ja tiedän, että hän tekee sen – hyödyntämään mahdollisimman hyvin tätä arviointilauseketta ja tietojenkeruuta koskevia säännöksiä, joissa ehdotetaan, että käsittelemme myös kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kuuluvia asiakirjoja. Mainitsitte tiettyjen tässä päätöksessä ilmenevien tietojen sisällyttämisen. Minä olisin myös hyvin iloinen, jos uskonnollisuutta ja seksuaalisuutta koskevien tietojen sisällyttäminen tarkistettaisiin, tai ainakin jos sen sanamuoto olisi parempi kuin se nyt on.

Vastauksena Koenraad Dillenille romanien osalta: kuten hän tietää, 16. syyskuuta järjestetty romaniasioiden huippukokous osoitti puheenjohtajavaltio Ranskan ja komission sitoutumisen romaneja koskevaan kysymykseen. Varapuheenjohtaja oli siellä, ja kartoitimme aiempia toimenpiteitä, joihin jäsenvaltiot voivat sitoutua tulevaisuudessa edistääkseen romanien integrointia yhteiskuntiimme. Se on aihe, joka on näkyvästi esillä komission jäsenen Špidlan sosiaalipoliittisessa ohjelmassa.

Tässä on kaikki, mitä halusin sanoa vastauksena tässä hyvin kiinnostavassa keskustelussa esitettyihin puheenvuoroihin.

 
  
MPphoto
 

  Manfred Weber (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluaisin ensiksi kiittää puheenjohtajavaltio Ranskaa siitä, että keskustelemme näistä asioista yhdessä, sillä ne kuvastavat haasteessa ilmenevää tasapainoa: toisaalta tärkeimmän haasteen – terrorismin – voittamista ja toisaalta tietosuojaa. On ikävää, että neuvoston puheenjohtaja ei voi olla paikalla koko ajan. Se olisi ollut hyvin hyödyllistä tälle keskustelulle.

Ensiksi haluaisin sanoa, että olemme jo kuulleet monien puheenjohtajavaltioiden edustajien kertovan meille tietosuojassa saavutetusta huomattavasta ja merkittävästä edistyksestä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta haluaisin huomauttaa, että esittelijällämme Martine Rourella on koko parlamentin täysimääräinen tuki tässä asiassa, koska meidän on edistyttävä.

Kolme asiaa on meille erityisen tärkeitä. Haluaisin erityisesti korostaa, että meidän on edelleen korostettava sitä, että tuemme tietojen vaihtoa. Schengenin tietojärjestelmästä tiedämme, että voimme jäljittää monia rikollisia tietoja vaihtamalla ja että kyseisellä tietojen vaihdolla varmistetaan onnistuminen ja myös taataan turvallisuus. Muut näkökohdat ovat kuitenkin myös tärkeitä: kansalaisten oikeus tietojen käyttöön on erityisen tärkeä minulle – kansalaisoikeuksien vahvistaminen – ja soveltamisala, josta on jo toistuvasti keskusteltu. Varapuheenjohtaja Barrot on huomauttanut, että hänelle on tärkeää, että kyseiset päätökset ovat tukena erityisesti Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen aikana. Haluaisin kuitenkin lisätä, että jos Yhdysvallat paheksuu sitä, että kyseisiä oikeudellisia puitteita sovelletaan valitettavasti vain EU:n asioihin eikä EU:n sisäisesti jäsenvaltioiden tilanteisiin, sillä on selkeä perustelu meitä vastaan, koska emme uskalla edes panna näitä oikeudellisia puitteita täysimääräisesti täytäntöön Euroopan unionissa.

Terrorismin torjumisen osalta on minun mielestäni ikävää, että vaikka neuvosto esittääkin jatkuvasti uusia lähestymistapoja, se ei etene yhtään monien toimintaan liittyvien toimenpiteiden käytännön täytäntöönpanossa. Muistamme kaikki, että vei yli vuoden nimittää Gilles de Kerchove EU:n terrorismin torjunnan koordinaattoriksi, että toimimme nopeasti tietojen säilyttämisessä, mutta valitettavasti täytäntöönpanossa on ollut viivästyksiä eikä meillä ole Europolissa vieläkään toimintaryhmää, tähän alaan erikoistunutta osastoa. Meidän on osoitettava suurempaa sitoutumista tässä työssä ja torjunnassa, ja meidän pitäisi pikemmin edistyä toiminnassa kuin vain väitellä sanamuodosta.

Erityisesti islamilaisessa terrorismissa suurimmat ongelmamme koskevat käännynnäisiä – ihmisiä, jotka kasvavat yhteiskunnassamme, varttuvat aikuisiksi ja kääntyvät sitten islaminuskoon. Nyt on pohdittava, mitä vikaa on yhteiskunnissamme ja mitä vikaa on islamilaisuudessa, niin että nämä ihmiset radikalisoituvat. Tätä on pohdittava.

Pystymme elämään Euroopassa turvassa myös siksi, että meillä on asiaansa sitoutuneet poliisivoimat, joita on tässä vaiheessa kiitettävä.

 
  
MPphoto
 

  Bárbara Dührkop Dührkop (PSE).(ES) Haluan ensiksi onnitella esittelijöitä erinomaisista mietinnöistä, mutta aion pääasiassa puhua Roselyne Lefrançois’n mietinnöstä.

Askel askeleelta, aina lainsäädännön avulla, lähestymme jatkuvasti terrorismia. Vuoden 2002 puitepäätöksen nojalla voimme laatia yhteisen määritelmän ja oikeudelliset puitteet terrorismirikoksille.

Tänään esitetyt muutokset sisältävät muun muassa kolme uutta rikosta, joilta meidän on suojauduttava vastauksena vanhoihin ja uusiin terroristien uhkauksiin, ja tietotekniikan käytön, myös tietoverkkoihin kohdistuvan terrorismin lisääntymisen. Terroristitekoja on paljon lasten opettamisesta ja heidän fanaattisuutensa herättämisestä murhaan.

Tämä ehdotettu muutos rajoitetaan koskemaan julkista yllytystä terrorismirikokseen, värväystä terrorismiin ja koulutusta terrorismiin. Viimeksi mainittu kattaa nyt terrorin kylvämisen perinteiset ja uudenaikaiset menetelmät.

Emme kuitenkaan erottele menetelmiä, mutta meidän on oltava äärimmäisen varovaisia erottaessamme sen, mitä ei voida hyväksyä, ja mistä täytyy siksi antaa rangaistus, ilmaisunvapaudesta, joka on perusoikeus.

Julkisessa yllytyksessä ero on häilyvämpi. Tarkoitus ja ilmeinen vaara ovat siksi olennaisia edellytyksiä sille, että jotakin voidaan kuvailla rikokseksi. Kaikki muu on ilmaisunvapautta, jota suojellaan itse puitepäätöksellä, EU:n perustamissopimuksen 6 artiklalla, perusoikeuskirjalla ja Euroopan neuvoston yleissopimuksella.

Yleissopimuksessa on se puute, että monet jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet sitä, mikä ei paljon auta terrorismin torjunnassa tai vapauksien suojelussa.

Yleissopimusta ei voida korvata alkuperäisellä puitepäätöksellä eikä nykyisellä tarkistetulla versiolla, vaan sen ratifiointi pikemminkin vahvistaisi EU:n lainsäädäntöä ja antaisi sille lisäarvoa ja täydellisemmät oikeudelliset puitteet.

Koska Prümin sopimuksessa ja monissa muissa teksteissä EU:n lainsäädännössä ei erotella eri terrorismin lajeja, sitä voidaan käyttää yhtä hyvin unionin sisällä ja kansainvälisen terrorismin osalta.

Viime vuonna Europol rekisteröi yhteensä 583 terroritekoa, 24 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Espanjassa ja Ranskassa toimivat separatistiryhmät tekivät niistä 517. Islamilaisista terroriteoista epäiltyinä pidätettiin 201 ihmistä.

Haluan onnitella poliisivoimia kiitettävästä työstä ja pyrkimyksistä lopettaa terrorismi ja ottaa terroristit kiinni.

Arvoisa puhemies, valitettavasti kotimaani on jälleen uutisissa. Meillä on terrorismista pitkät ja kurjat perinteet. Tiedämme, että demokratiassa ei ole sijaa terroristeille, mutta siinä ei ole sijaa myöskään niille, jotka rohkaisevat, majoittavat ja tukevat terroristeja. Siksi minun mielestäni lainsäädäntöämme voisi täydentää vielä yksi oikeudellinen käsite: terrorismin uhreja tai heidän perheitään häpäisevien tai loukkaavien mielenosoitusten kriminalisointi. Tämä kannattaisi pitää mielessä seuraavaksi tehtäviä muutoksia varten.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan sanoa, että pidän valitettavana, ettemme voi soveltaa Lissabonin sopimuksen pöytäkirjaa N:o 10, joka olisi nopeuttanut kansalaisten mielestä merkittävien ja huomattavien asioiden yhteisöllistämistä.

 
  
MPphoto
 

  Sophia in 't Veld (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, aloitan työjärjestyspuheenvuorolla, sillä haluaisin pyytää parlamentin puhemiehistöä kirjoittamaan puheenjohtajavaltio Ranskalle ja ilmoittamaan, ettemme voi hyväksyä sitä, että puheenjohtajavaltio Ranskan edustaja ei ole paikalla koko tällaisen merkittävän keskustelun aikana.

(NL) Arvoisa puhemies, terrorismia ei keksitty 11. syyskuuta 2001, sitä on ollut aina. Lisäksi, kuten edellinen puhuja juuri huomautti, Europolin terrorismitilanteesta ja -suuntauksista Euroopassa antamassa selvityksessä todetaan, että suurimmasta osasta hyökkäyksiä eivät vastaa ääri-islamistit vaan sekä äärioikeistolaisten että äärivasemmistolaisten voimien separatistit.

Vuoden 2001 jälkeen on kuitenkin uutta, että hallitukset ovat alkaneet käyttää terrorismin torjuntaa vähentääkseen kansalaisoikeuksia ja -vapauksia. Olen ehdottomasti rikollisuuden torjunnassa tehtävän yhteistyön puolella ja kannatan täysin Manfred Weberin sanoja, mutta hyvin usein henkilötietojen keräämisen kaltaisia toimenpiteitä käytetään tarkoituksiin, joilla ei ole minkäänlaista tekemistä terrorismin kanssa. Esimerkiksi matkustajarekisterin tietoja käytetään maahanmuuton valvonnassa tai "tavallisten" rikosten torjunnassa. Se on itsessään sangen oikeutettua, mutta kutsutaanpa asioita niiden oikeilla nimillä.

Neuvoston juhlalliset julistukset kansalaisoikeuksista ja yksityisyydestä kuulostavat sangen ontoilta, kun neuvosto ei edes ole täällä ja erityisesti kun se ei ole edes valmistautunut panemaan täytäntöön erityisesti Martine Rouren mietinnössä esitettyjä Euroopan parlamentin suosituksia. Ehkä sitten neuvosto lopettaisi krokotiilin kyynelten vuodattamisen irlantilaisten ei-tuloksen takia.

Lopuksi minulla on kaksi erityistä kysymystä. Haluaisin pyytää komissiolta – koska neuvosto ei ole täällä – tietoja korkean tason kontaktiryhmästä. Kahden vuoden ajan suljettujen ovien takana ja ilman valtuutusta käytyjen neuvottelujen jälkeen Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeri Michael Chertoff vaatii nyt komission jäsentä Barrot’ta allekirjoittamaan sopimuksen joulukuussa. Haluaisin tietää, aikooko komission jäsen Barrot sanoa puolestamme ei.

Toinen kysymykseni on seuraava: EU:n puolesta käydään neuvotteluja järjestelmästä, jonka nojalla tulli – Euroopassa ja ilman mitään selityksiä tai rajoituksia – voisi rajalla tutkia ja takavarikoida kannettavia tietokoneita. Haluaisin tietää, mikä tilanne on tämän osalta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Mielestäni on tärkeää ilmoittaa teille, että puheenjohtajavaltio Ranska esitti asianmukaisesti etukäteen keskustelun alussa anteeksipyyntönsä ja tiedotti meille, ettei ministeri Dati voinut osallistua keskusteluun, koska hän oli estynyt pakottavien syiden takia, ja että hänet korvaava Jean-Pierre Jouyet ei voisi jäädä.

Vastalauseenne on kuitenkin edelleen tärkeä, ja välitämme sen eteenpäin. Haluan kuitenkin korostaa, että puheenjohtajavaltio Ranska esitti anteeksipyyntönsä etukäteen.

 
  
MPphoto
 

  Bogusław Rogalski (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, terrorismi on yksi nykyajan suurimmista uhista. Syyskuun 11. päivän hyökkäykset todistivat sen ehdottomasti oikeaksi. Terrorismi perustuu sekä psykologisiin että sosiaalisiin vaikutuksiin ja tiedotusvälineiden vaikutukseen. Ongelma onkin synnyttänyt loputtoman luettelon kysymyksiä siitä, miten välttää tämäntapaiset uhat, joilla on nyt maailmanlaajuinen ulottuvuus. Pelon ja terrorin kylväminen ja hyökkäykset kansalaisyhteiskuntaa vastaan – ne ovat terrorismin kasvot.

EU:n on tarjottava kansalaisilleen korkeatasoista turvaa. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että terroristit käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa, erityisesti Internetiä, mikä auttaa levittämään propagandalähetyksiä ja koulutusoppaita. Sitä meidän on todella torjuttava. Terrorismin torjunnan on oltava painopisteala meille EU:ssa, erityisesti sen uhkaavimman muodon, islamilaisen terrorismin, torjunnan, sillä sen tavoitteena on länsimaisen sivilisaation täydellinen tuho. Mitä voimme tehdä? Valinta on helppo: joko me tuhoamme terrorismin tai terrorismi tuhoaa maailman.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Beer (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, voimme käydä tämän keskustelun perusperiaatteista – meidän on käytävä se – mutta ei keskustelematta tietystä välineestä. Puhun siitä, mihin viitataan terroristijärjestöjen luettelona. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 3. syyskuuta antamasta tuomiosta lähtien tiedämme, että oikeudellinen arvio on täydellisen selkeä. Sekä EU:n että YK:n terroristijärjestöjä koskevien luettelojen järjestelmällä loukataan kansalaisten perusoikeuksia, ja sitä on siksi uudistettava.

Mitä on tapahtunut? Kyseinen EU:n luettelo terroristijärjestöistä toimii täysin harmaalla alueella ilman minkäänlaista parlamentaarista valvontaa. On todellakin outoa, että me parlamentissa kuulemme, että maa- ja kalatalousneuvoston 15. heinäkuuta pidetyssä kokouksessa – jossa kokoontui maatalouteen, metsätalouteen ja maaseudun kehitykseen erikoistuneita poliitikkoja – hyväksyttiin uusi terroristijärjestöjä koskeva EU:n luettelo keskustelematta ja tietämättä, mitä siinä on. Tiedämme, että ulkopolitiikan monimutkaisuus johtaa tässä täydellisen harmaalle alueelle, kun kansainvälistä lainsäädäntöä loukataan. Tämän me haluamme muuttaa, ja pyydän tukeanne sen tekemiseen. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Giusto Catania (GUE/NGL). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin olen pettynyt siihen, että Ranskan ministeri on lähtenyt, koska hän olisi voinut esimerkiksi oppia, että hänen meille antamansa tiedot eivät pidä paikkaansa. Barbara Dührkop Dührkop on itse asiassa oikeassa sanoessaan, että suurimmalla osalla Euroopan unionissa tehdyistä terroristihyökkäyksistä on riippumaton perusta eikä niillä ole mitään tekemistä Al-Qaidan kanssa, toisin kuin Jean-Pierre Jouyet’n lausunnossa todettiin.

Siinä tapauksessa olisimme voineet poistaa kyseisen meille usein esitetyn vihjailevan rinnastuksen islamin ja terrorismin välillä. Tämä on yleistyvä suuntaus ja, valitettavasti, sillä on kannattajansa myös tässä parlamentissa. Ajattelen nyt Mario Borghezion äskettäisessä Kölnin mielenosoituksessa omaksumaa asennetta, koska jos tätä puitepäätöstä sovellettaisiin, häntä syytettäisiin varmasti yllytyksestä terrorismiin. Minä määrittelisin Mario Borghezion toiminnan yllytykseksi, ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta haluaisin pyytää virallisesti parlamentin puhemiestä antamaan Mario Borgheziolle virallisen varoituksen.

Minun mielestäni viime vuosien aikana terrorismin torjunnassa omaksuttu strategia on ollut häviäjän strategiaa, ja siinä on alistuttu liikaa Yhdysvaltain eduille Irakin ja Afganistanin sodissa terroristijärjestöjen luettelon laatimisessa ja oikeusvaltion rajoituksissa. Henkilötietoja on käsitelty aivan liian usein epäasianmukaisesti, ja minun mielestäni meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä – ja olen juuri lopettamassa – varmistaaksemme, että henkilökohtaisia vapauksia ei rajoiteta, lisätäksemme demokraattisia alueita ja varmistaaksemme, että me emme turvallisuuden ja terrorismin torjunnan nimissä edistä juuri itse terroristijärjestöjen tavoitteita.

 
  
MPphoto
 

  Nils Lundgren (IND/DEM).(SV) Arvoisa puhemies, Roselyne Lefrançois’n mietinnössä ehdotetaan merkittäviä muutoksia luottamuksellisuuden, ilmaisunvapauden ja oikeusturvan takaamiseksi. Rikollisena olisi pidettävä terrorismirikosten tekemiseen taivuttamista, ei yllyttämistä. Yksityisyyden suojaa pitää myös soveltaa sähköposteihin ja muuhun sähköiseen viestintään, ja kaikkia lainsäädäntömme perusperiaatteita, oikeasuhteisuutta, tarpeellisuutta ja syrjimättömyyttä, on korostettava.

Erinomaista. Mutta, tässä on yksi iso "mutta": mitä tapahtui toissijaisuudelle? Minkälaista terrorismia on käsiteltävä EU:n tasolla? Espanjassa tehtiin viime viikolla kauhea terrorismirikos, ja tunnemme myötätuntoa Espanjan kansaa kohtaan, mutta se rikos ei ole EU:n asia. Ei myöskään terrorismi, joka jatkui vuosikymmeniä Pohjois-Irlannissa. Terrorismin pelkoa käytetään selkeästi hyväksi edistämään EU:n kantoja oikeus- ja poliisiasioiden alalla jäsenvaltioiden kustannuksella. Toissijaisuus on sopiva aihe poliittisiin puheisiin, mutta se ei näy lainsäädännössä.

 
  
MPphoto
 

  Jana Bobošíková (NI). (CS) Hyvät kuulijat, tänä viikonloppuna Tšekin tasavallan Pakistanin-suurlähettiläs joutui pommihyökkäyksen uhriksi Pakistanissa. Eilen kolme tšekkiläistä sotilaista haavoittui rakettihyökkäyksessä Afganistanissa. Terrorismi vaikuttaa näinä päivinä suoraan myös minun kotimaani kansalaisiin. Ei ole epäilystäkään, että tämä on yksi sivilisaation petollisimmista ja vaarallisimmista ilmiöistä ja että me emme voi antautua tällä pelkurimaiselle ja ilkeälle pahuudelle, vaan meidän on torjuttava se. Terrorismin vastaisesta sodasta ei kuitenkaan saa tulla kaikkeen käypää loitsua. Kaikista terrorismin verisistä seurauksista huolimatta jokapäiväistä epäluottamusta ja pelkoa turvallisuudesta ei voi asettaa vapauden edelle. Siksi torjun Euroopan komission ehdotuksen siitä, että taivuttaminen terrorismirikokseen olisi rikos. Ehdotuksella pyritään rankaisemaan suullisista ja kirjallisista kannanotoista, ja siten uhataan selkeästi ilmaisunvapautta ja perusihmisoikeuksia. Minun, demokraattisen poliitikon, mielestä tätä ei voi hyväksyä.

 
  
MPphoto
 

  Carlos Coelho (PPE-DE). (PT) Arvoisat puhemies ja komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, aloitan Martine Rouren mietinnöstä ja tuen jälleen kerran sen pyrkimyksiä saada aikaan sellainen poliittinen yhteisymmärrys ehdotuksesta puitepäätökseksi henkilötietojen suojelusta kolmannen pilarin puitteissa, joka ei perustu pienimpään yhteiseen nimittäjään, tietosuojan vähimmäistasoon ja vakaviin puutteisiin. Haluaisin toistaa kantani, jonka olen tehnyt täällä selväksi monesti aiemmin: on välttämätöntä hyväksyä nopeasti oikeudellinen väline, jolla taataan tietosuoja kolmannen pilarin puitteissa ja varmistetaan henkilötietojen suojan taso, joka vastaa vähintään direktiivissä 95/46/EY ensimmäisellä pilarilla taattua tasoa.

Nautin todella paljon varapuheenjohtaja Barrot'n kannanottojen kuuntelemisesta. Hän kuuntelee parlamentin huolia, mutta olen pahoillani siitä, että neuvoston tyhjä tuoli on elävä esimerkki poliittisesta kuuroudesta, joka on vallinnut jokaisella puheenjohtajakaudella. En ole ollenkaan toiveikas neuvoston vastauksen suhteen.

Sitten Roselyne Lefrançois'n mietinnöstä: teimme vuonna 2002 puitepäätöksen, jonka nojalla yhdenmukaistimme "terrorismin" määritelmän ja sovellettavat rangaistukset. Monet puhujat ovat jo viitanneet Internetiin, uuteen tietotekniikkaan ja niiden tuomaan etuun, mutta myös siihen, mitä rikolliset voivat Internetissä tehdä. Kuten on jo todettu, on olemassa noin 5 000 terroristien propagandasivustoa, jotka ovat radikalisointi- ja värväysvälineitä sekä tietolähteitä terroristikeinoista ja -menetelmistä. Siksi vuoden 2002 direktiiviä on tarkistettava, jotta voidaan luoda tarvittavat välineet tällaisen tietoverkkoihin kohdistuvan terrorismin käsittelemiseksi. Tuen Roselyne Lefrançois'n ehdotuksia, joissa yhdistetään tämän torjumisen kiireellisyys siihen, että sananvapautta ja yhdistymisvapautta on ehdottomasti kunnioitettava.

Lopuksi, arvoisa puhemies, on hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot ratifioivat Euroopan neuvoston vuoden 2005 yleissopimuksen terrorismin torjunnasta, jotta voidaan varmistaa molempien välineiden rinnakkainen täytäntöönpano ja perusteellisempi ja kattavampi oikeusjärjestelmä.

 
  
MPphoto
 

  Stavros Lambrinidis (PSE). (EL) Arvoisa puhemies, viime vuosien aikana Euroopan komission ja neuvoston keskustelu terrorismista on miltei poikkeuksetta kummunnut perusoikeuksiemme suojelun itsestään selvästä hyväksymisestä. Miltei yhtä väistämätön seuraus ovat näitä oikeuksia rikkovat vääristyneet lainsäädäntöehdotukset.

Tänään käsittelemämme ehdotus terrorismin torjunnasta Internetissä on tyypillinen esimerkki. Se perustuu sen tunnustamiselle, että jotkut terroristit käyttävät Internetiä terrorismiin yllyttämiseksi ja että meidän on pysäytettävä heidät.

Ehdotuksessa kuitenkin päädytään seuraavaan äärimmäiseen toimenpiteeseen: terrorismin torjumiseksi Internetissä meidän pitäisi vangita kaikki kansalaiset, jotka kirjoittavat mitä tahansa, minkä poliisi voi tulkita siten, että sillä pyritään rohkaisemaan terrorismia – ei edes "yllyttämään" siihen. Lisäksi kuka tahansa, joka suoraan tai välillisesti tukee terrorismirikoksia, on syyllinen. Toisin sanoen kuka tahansa, joka uskaltaa ilmaista, suullisesti tai kirjallisesti, poliittisen kannan, joka voitaisiin tulkita terrorismin kannatukseksi, voidaan pidättää. Ehdotuksessa todetaan muualla, että vaikka ihmisillä ei olisi mitään aikomusta rohkaista kirjoituksillaan terrorismia, heitä voidaan syyttää pelkästään sen perusteella, että heidän sanoillaan on poliisin mielestä sellainen vaikutus. Toisin sanoen yksi rikosoikeudenkäynnin perusperiaatteista käännetään täysin päinvastaiseksi.

Onneksi Roselyne Lefrançois'n mietinnöllä palautetaan demokraattisen yhteiskunnan itsestään selvät arvot tähän hulluun puitepäätökseen. Siinä suojellaan lehdistönvapautta ja sähköpostiemme sisältöä viranomaisten ennaltaehkäisevältä vakoilulta, ja siinä todetaan selvästi, että kriminalisoinnilla ei mitenkään "rajoiteta tai estetä … radikaalien, kärkevien tai kiistanalaisten mielipiteiden esittämistä julkisessa keskustelussa arkaluonteisista poliittisista kysymyksistä, mukaan luettuna terrorismista". Toivon, että neuvosto hyväksyy nämä itsestään selvät muutokset.

Tässä parlamentissa kukaan ei aliarvioi tarvetta torjua terrorismia, mutta kun sen torjunta johtaa toimenpiteisiin, joilla lopulta rajoitetaan demokratiaamme, Euroopan parlamentti on aivan oikein velvoitettu olemaan hyväksymättä niitä.

Tämän takia on – jälleen yksi noista itsestään selvistä totuuksista, joita ei enää tämän päivän Euroopassa pidetä välttämättä selvänä – järjetöntä väittää, että torjumme terrorismia "suojellaksemme demokratiaamme", kun ehdotamme toimenpiteitä, jotka ovat vastoin demokratian perusperiaatteita. Demokratian moraalinen ylemmyys on siinä, että siihen vastaamiseen ja sen suojeluun on monia tapoja, mutta niihin ei missään nimessä kuulu kansalaisten ajatusten ja sanojen ennaltaehkäisevä valvonta eikä missään nimessä niiden ihmisten ennaltaehkäisevä rajoittaminen tai kriminalisointi, jotka ovat eri mieltä siitä, mikä enemmistölle on itsestään selvää.

Kehotan teitä tukemaan Roselyne Lefrançois'n ja Martine Rouren mietintöjä. Poissa olevalle neuvostolle sanon: olkaa tarkkana.

 
  
MPphoto
 

  Sarah Ludford (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, Euroopan komission tavassa käsitellä oikeus- ja sisäasioita on perustavanlaatuisia virheitä, muun muassa täysimääräisen avoimen ja demokraattisen päätöksenteon puute, kun Lissabonin sopimus ei ole voimassa (olen pahoillani, että lähtemällä täältä Jean-Pierre Jouyet osoitti välinpitämättömyytensä näkemyksiämme kohtaan riippumatta siitä, esittikö hän anteeksipyyntönsä vai ei), ja toiseksi perusoikeuksien tasapainon ja kunnioittamisen puute. Ne valitettavasti näkyvät täysimääräisesti täällä kahdessa käsiteltävänä olevassa toimenpiteessä.

Epämääräisen käsitteen, "julkisen yllytyksen terrorismiin", kriminalisointi uhkaa johtaa sananvapauden rajoittamiseen, vaikka meillä jo voimassa oleva taivuttamista koskeva rikos on jo täysin riittävä.

Toisella toimenpiteellä suojellaan vain heikosti näennäisesti lain valvontaa varten vaihdettuja henkilötietoja, mutta porsaanreiät ovat suuria. Voin ilmoittaa parlamentille, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa sadat sellaiset virastot, jotka eivät valvo lakia, käyttävät tietojen säilyttämisestä annettua direktiiviä – joka on Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakauden kolmen vuoden takainen suursaavutus – päästäkseen käsiksi henkilöiden yhteystietoihin. Paikalliset neuvostot käyttävät sitä tarkistaakseen, ovatko vanhemmat valehdelleet asumisesta julkisen koulun vaikutusalueella. Se saattaa olla tuhmaa, mutta se ei ole mikään merkittävä rikos.

On häpeällistä, että sisäasiainministerit ovat antaneet Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen ja konservatiivien kaltaisille eurokammoisille mahdollisuuden rangaista koko rajatylittävää rikollisuutta koskevia EU:n ponnisteluja. Tiedämme, että suuri enemmistö eurooppalaisesta yleisöstä, myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tukee EU:n toimintaa rikollisten ja terroristien pidättämiseksi, muun muassa eurooppalaisen pidätysmääräyksen avulla. UKIP-puolue ja konservatiivit, jotka väittävät antavansa ensisijaisen aseman laille ja järjestykselle, vilkuttavat kuitenkin iloiset jäähyväiset kaikille rikollisille, jotka pakenevat Englannin kanaalin kautta. Meidän ei pitäisi antaa heidän selvitä seurauksitta propagandastaan erityisesti siksi, että sisäasianministerit tekevät parhaansa heikentääkseen yleistä tukea poliisiyhteistyölle yksioikoisella lähestymistavallaan, jossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota kansalaisvapauksiin, oli kyse sitten suojelusta yksityisyyteen puuttumiselta tai vastaajien oikeuksista.

Euroopan unionin hallitukset ovat tyhmästi antaneet Gerard Battenin ja hänen kaltaistensa ottaa kaikki irti Yhdistyneen kuningaskunnan ajamasta poissa olevana annettujen tuomioiden tunnustamisesta, jolla ei ole onnistuttu vahvistamaan puolustuksen oikeuksia. Katsokaapa eurokammoisten ja selkärangattoman työväenpuolueen hallituksen epäpyhää liittoa!

Lopuksi haluan kysyä, missä oikeusministerit ovat tässä koko asiassa. Heidän on saatava ote sisäasianministereiden toiminnasta ja alettava rakentaa todellista eurooppalaista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Tarvitsemme Lissabonin sopimuksen, jotta tästä hankkeesta tulee avoin ja demokraattinen, ja tarvitsemme sen nopeasti, ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

 
  
MPphoto
 

  Konrad Szymański (UEN).(PL) Tätä keskustelua kuunnellessani olen saanut välillä sellaisen käsityksen, että unohdamme, että puitepäätös on tarkoitettu demokraattisia valtioita varten, demokratiaan vankasti perustuvia EU:n jäsenvaltioita varten. Siksi ei ole mitään välitöntä syytä eikä tarvetta, vähentää puitepäätöksen vaikutusta ottamalla käyttöön "taivuttamisen" tai "todellisen terroristiuhan" kaltaisia käsitteitä. Mitä on se epäluulon ilmapiiri, josta Claudio Fava puhui, valtiota koskeva epäluulo? Kenen pitäisi arvioida, miten todellista uhasta on todella tullut? Onko veren virrattava jonkin eurooppalaisen kaupungin kadulla, jotta voimme olla sataprosenttisen varmoja, että koulutukseen, taivuttamiseen tai yllyttämiseen liittyvä uhka on todellista?

Näitä ja muita suojalausekkeita voidaan tulkita pahantahtoisesti esimerkiksi tuomioistuimissa. Niitä voidaan lopulta pitää ideologian ilmaisuina, ihmisoikeuksien ymmärtämisenä väärin, millä tässä yhteydessä heikennettäisiin terrorismin torjunnan tehokkuutta. Pyydän jäsenvaltioita osoittamaan enemmän luottamusta, jottei puitepäätöstä heikennettäisi ja jotta puitepäätös olisi yhtenäinen Euroopan neuvoston kansakuntien laatiman, terrorismin torjuntaa koskevan yleissopimuksen kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Adamos Adamou (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, kaikkien tässä parlamentissa olevien jäsenten on tuomittava terroristiteot. Sen ei kuitenkaan pitäisi vaikeuttaa todellisen turvallisuutemme suojelemista. EU:n valinnat, joiden avulla nämä iljettävät rikokset pyritään poistamaan, ovat itse asiassa jakaneet ja tehneet meistä erittäin epävarmoja.

Yhä taantumuksellisempien toimenpiteiden hyväksyminen vahvistaa, että olemme olleet oikeassa, kun olemme olleet alusta alkaen eri mieltä koko hankkeen hengestä, ja että olemme nyt aiheellisesti huolissamme kansalaistemme oikeuksien todellisesta suojelusta. Uudistusehdotuksissa kehotettiin investoimaan jopa enemmän sellaisiin toimenpiteisiin ja politiikkaan, joiden nojalla syyttömät ihmiset voidaan panna syytetyn penkille ja tuomita. Syyttömyysoletusta koskeva perustavanlaatuinen oikeudellinen periaate hylätään pelkän epäilyn perusteella.

Miten julkinen taivuttaminen tai yllyttäminen voi olla rikos, jos sillä ei ole seurauksia tai jos se ei johda toimintaan? Miten kaukaa haettu yllyttämisen määritelmä voi olla? Milloin sitä pidetään julkisena? Milloin se on todella vaarallista ja siksi rangaistavaa?

Joidenkin ilmaisunvapauden suojelusta annettujen säännösten selittävä luonne ei riitä: ehdotuksen täytäntöönpano määrittyy ehdotuksen määritelmien takana olevan ajatuksen perusteella. Tämä on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa ja voi johtaa siihen, että mielenosoitukset, puheet ja muut vastaavat teot kriminalisoidaan.

Mielestämme EU on jälleen kerran tekemässä omaan etuun perustuvaa valintaa pikemmin kuin yrittämässä suojella kansalaisten todellisia vapauksia. Se yrittää karkottaa huolemme selittävillä lausekkeilla, joilla ei pystytä takaamaan niiden suojelua, joita jotkut haluavat pitää mahdollisina terroristeina.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Georgiou (IND/DEM).(EL) Minkälaista surua, minkälaista kärsimystä, minkälaista tuskaa, minkälaista vihaa terrorismiin kuuluukaan! Onneksi meitä on opetettu piiloutumaan, suojelemaan itseämme ja vihaamaan, sillä sellaisia ovat perusoikeutemme ja tähän ne on vähennetty. Meille ei kuitenkaan ole opetettu perusvelvoitetta: olla yllyttämättä terrorismiin. Terrorismi ei ole pahe. Se voi olla protestiksi tehty rikos tai kostoksi tehty rikos, ja se on ehdottomasti kauhistuttava rikos, mutta se ei ole pahe. Olen nähnyt kieroutuneita terroristeja, jotka kuolevat uhriensa kanssa. Terrorismiin yllytetään. Sitä käyttävät ja siihen yllyttävät edistävät terrorismia, joten terrorismi tappaa.

Meidän parlamentissa on suojeltava eurooppalaisia, mutta meidän on suojeltava myös niitä, joita tapetaan Islamabadissa, Sharm el-Sheikhissä ja viimeisimpänä Algeriassa. Nyt on parlamentin velvollisuus suojella niitä, joita ei voida syyttää.

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Ashley Mote (NI). (EN) Arvoisa puhemies, kaksi viikkoa sitten Yhdistyneen kuningaskunnan muslimineuvoston puheenjohtaja osallistui tässä rakennuksessa kokoukseen, jossa hän kielsi jyrkästi uskontojen välisen vastavuoroisuuden ja vaati, että alkuperäisväestöllä on velvollisuus toivottaa tulokkaat tervetulleiksi ja että näillä tulokkailla on oikeus pysyä erillään heistä. Hän ei mitenkään viitannut islamilaisten fundamentalistien kitkemiseen omasta yhteisöstään, vaikka hän tiesi – kuten hänen täytyi tietää – että muslimit ja vain muslimit tietävät, miten löytää ja pysäyttää omat fanaatikkonsa.

Skotlantilaiset rugbyn pelaajat eivät räjäyttäneet Lontoon metrojunia, eivätkä walesilaiset maanviljelijät, eivät edes englantilaiset kriketin pelaajat. Ne räjäytti joukko aivopestyjä musliminuoria, jotka etsivät paratiisin 72:ta neitsyttä ja jotka uskoivat, että heillä on jumalan antama oikeus teurastaa vääräuskoisia. Me emme torju terrorismia. Me käymme uskontojen sotaa, ja on jo korkea aika tunnustaa tuo ero.

 
  
MPphoto
 

  Urszula Gacek (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, monet kollegat ovat tehneet viisaita huomioita siitä, miten saada aikaan oikea tasapaino terroristitekojen estämisen ja kansalaisoikeuksiemme suojaamisen välille, erityisesti tietojen säilyttämisen ja keräämisen osalta.

Haluaisin nostaa esiin kysymyksen siitä, miten kansalaisiamme koskevaa tietoa kerätään ja miten sitä säilytetään ja annetaan saataville. Annan vain tiedonkeruuta koskevan esimerkin, joka luultavasti koskee monia kollegoita tässä istuntosalissa. Matkustamme usein lentokoneella ja olemme lentokenttämyymälöiden asiakkaita, ja kaikki tekemämme ostokset edellyttävät tarkastuskortin esittämistä. Sitä voidaan perustella hajuvesien, alkoholin ja tupakan erilaisilla verokannoilla, mutta oletteko ikinä miettineet, miksi tarkastuskorttia tarvitaan sanomalehden ostoon?

Kenen tarvitsee tietää, ostetaanko oikealle suuntautuva Daily Telegraph vai vasemmalle suuntautuva Libération? Jos se ei olisi tarkoituksenmukaista, miksi kukaan haluaisi tietää sen?

Toiseksi meidän lisättävä tietojen säilyttämistä ja saatavuutta koskevaa suojaa. Miten ihmeessä aiomme vakuuttaa kansalaisemme siitä, että heiltä pyydetyt henkilökohtaisia vapauksia koskevat uhraukset ovat perusteltuja, jos jäsenvaltioiden hallitusten virastot ovat hukanneet valtavia tietokantoja, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtui, tai jopa julkaisseet niitä Internetissä, kuten verotietojen kanssa kävi Italiassa?

Pelkästään nämä esimerkit osoittavat, miksi komission ja neuvoston pitäisi kuunnella kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa, joka – muun muassa – edellyttää, että poliittiset kannat paljastavien tietojen käsittely pitäisi kieltää ja että puitepäätöstä pitäisi soveltaa myös kansalliseen tietojen käsittelyyn.

Vain näiden ja parlamentin ehdottamien täydentävien takeiden nojalla kansalaiset hyväksyvät tiedonkeruun. Ilman tätä meillä on eurooppalainen tiedon heinäsuova, josta lentelee ympäriinsä oljenpätkiä ilman toivoa kuuluisan neulan löytymisestä, sen neulan, joka on se tärkein tiedon osa, jolla estetään terroristien julmuudet.

 
  
MPphoto
 

  Wolfgang Kreissl-Dörfler (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ei ole epäilystäkään, että meidän kaikkien on jatkettava terrorismin torjuntaa kaikin voimin. Pidän siksi erityisen myönteisenä sitä, että jatkamme välttämättömien välineiden kehittämistä ja niiden mukauttamista saamiimme käsityksiin. Yhden asian on kuitenkin oltava selvä: voimme voittaa tämän taistelun ainoastaan oikeusvaltion periaatteen nojalla. Lakien ja moraalin hylkääminen vain vahvistaa terrorismia, ei heikennä sitä. Bushin hallinnon toimet ovat osoittaneet tämän meille sangen selvästi. Eurooppa voi johtaa tässä esimerkin avulla.

Kansalaisten turvallisuus ja vapaus liittyvät aina kuitenkin yksittäisen ihmisen vapauteen. Tarvitsee vain tarkastella esimerkiksi Baskimaan aluetta. Ihmiset elävät kauhussa ja pelossa, koska kadulla kävelemisellä tai väärään baariin menemisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia. Meidän tehtävämme on suojella kansalaisiamme sellaisilta uhilta. Sen tekemiseksi tarvitaan toisinaan rajoituksia muihin henkilökohtaisiin vapauksiin. Kansalaistemme on kuitenkin voitava luottaa siihen, että nämä rajoitukset ovat myös asianmukaisia ja että tiedustelupalvelut eivät levitä heidän tietojaan koko maailmalle. Lyhyesti: kansalaisemme eivät saa joutua jonakin päivänä heräämään ja huomaamaan, että Orwellin näyt eivät enää ole utopiaa. Juuri tästä on kyse: ehjin nahoin selviämisen takaamisesta yksityisyyttä tuhoamatta.

Haluaisin tässä kohdassa kiittää kollegoitani, jotka ovat laatineet kaksi erinomaista mietintöä. Molemmissa tehdään selväksi, että vaadimme neuvostolta suurempia ponnisteluja perusoikeuksien suojelemiseksi ja että haluamme, että henkilötietojen käsittelyssä ollaan varovaisempia ja sovelletaan parempaa suojaa. Annamme täysimääräisen ja täyden tukemme neuvostolle kaikissa tarkoituksenmukaisissa ja asianmukaisissa terrorismin torjuntaa koskevissa toimissa.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä huolehtii aina siitä, että kaikki kansalaiset voivat tuntea olevansa turvassa, olivatpa he kadulla, suurissa tapahtumissa tai kotonaan. Vapaus on liian arvokas asia tuhottavaksi, miltä puolelta tahansa. Tiedämme tämän tarpeeksi hyvin Euroopan omasta tuskallisesta historiasta.

 
  
MPphoto
 

  Jean-Marie Cavada (ALDE). (FR) Arvoisa puhemies, paljon on jo sanottu, joten en puhu pitkään tästä aiheesta. Haluaisin vain kiinnittää huomiota uuteen tilanteeseen: terrorismi on tuonut yhteiskuntaamme jotain, mitä siellä ei aiemmin ollut. Terrorismi on saanut hallitukset ja opettanut valtiot olemaan luottamatta ulkopuolisen tunkeutujan sijasta omiin kansalaisiinsa, ja siinä on hallinnon ongelma.

Mikään ei ole vaikeampaa kuin turvallisuuden takaaminen ja oikeuksien kunnioittaminen. Tältä kannalta haluaisin sanoa, että Roselyne Lefrançois'n ja Martine Rouren mietinnöt muodostavat erittäin tasapainoisen yhteenvedon edistyksestä, jota tarvitaan kansalaisten suojelun ja heidän vapautensa suojelun varmistamiseksi.

Näiden kahden välttämättömyyden yhteensovittamista hallitukset eivät osaa tehdä. Se ei kuulu niiden perinteeseen, ja sitä ne opettelevat vähä vähältä tekemään. On ehdottomasti kunnia Euroopan parlamentille ja tälle istuntosalille, että me olemme niitä, jotka saavat aikaan tasapainon pyrittäessä edistykseen näillä kahdella alalla: kansalaisten turvallisuudessa ja heidän vapautensa turvassa.

Tällaisenaan minusta näyttää, että Martine Rouren ja Roselyne Lefrançois'n mietinnöillä muutettu puitepäätös on monen vuoden työn tulos ja että se on siksi erittäin arvokas. Tämä on kuitenkin vain yksi askel eteenpäin. Hallitusten on opittava löytämään tasapaino kansalaisten hallinnoinnin ja heidän elämänsä suojelun välillä. Tässä suhteessa meillä voi olla arvokas tehtävä auttaa niitä tekemään vaaditut päätökset, joita ne minun mielestäni eivät pysty tekemään yksin tai soveltamaan niitä kansallisten rajojensa sisällä.

 
  
MPphoto
 

  Mirosław Mariusz Piotrowski (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, Islamabadin äskettäisen iskun kaltaiset terroristi-iskut osoittavat selvästi, että terrorismi on todellakin kauhistuttavaa todellisuutta. Meidän on siksi pidettävä myönteisenä mitä tahansa terrorismin tehokasta torjuntaa koskevaa ehdotusta, toisin sanoen tarjottava Euroopan kansoille tyydyttävä turvaa.

Toisaalta käsiteltävänä oleva mietintö on vastoin näitä tavoitteita, sillä siinä yritetään tiukentaa terrorismin käsitettä taivuttamisen tasolle, mutta samalla siinä toisaalta viitataan hylättyyn Lissabonin sopimukseen. Mietinnössä asetetut tavoitteet ja niiden perustelut sulkevat toisensa pois. Emme voi torjua terrorismia tehokkaasti leikkaamatta tai rajoittamatta tiettyjä kansalaisten oikeuksia. Surullista kyllä, tämä hinta meidän on maksettava.

Euroopan unioni ei ole tähän mennessä ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, joilla pyritään koordinoimaan kansainvälistä toimintaa, vaan se pyrkii torjumaan terrorismia virtuaalisella ja sanallisella tasolla. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän aloitteesta Euroopan parlamenttiin perustettiin "CIA-asioita käsittelevä valiokunta", joka ei ole onnistunut tekemään mitään vaan on vain heikentänyt terrorismin torjuntaa. Meidän vaalittava toivoa, että tällä kertaa emme mene samaan suuntaan perusoikeuksien suojelua tekosyynä käyttäen.

 
  
MPphoto
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, neuvoston ja komission ehdotus, josta mietinnössä ollaan yleisesti samaa mieltä, on perusteellisen taantumuksellinen hyökkäys jopa perustavanlaatuisimpia demokraattisia kansalaisoikeuksia ja -vapauksia vastaan. Sen tavoitteena on vahvistaa institutionaalisia sortotoimenpiteitä, jotta sitä voitaisiin käyttää ihmisten kamppailujen murskaamiseen.

Ottamalla käyttöön uudet käsitteet "väkivaltainen radikalisointi" ja huipentumana "ääri-ideologiat" ehdotuksella kriminalisoidaan mielivaltaisesti kaikki sellaiset ilmaisun, mielipiteen, näkemyksen ja ideologisen käsityksen muodot, joilla kyseenalaistetaan hyväksikäyttävä kapitalistinen järjestelmä.

Tässä yhteydessä terrorismia koskevaan EU:n lainsäädäntöön tehtävällä tarkistuksella lisätään kolme rikosta, jotka kaikki liittyvät Internetin käyttöön. Näiden keskiaikaisten institutionaalisten puitteiden nojalla sallitaan sortomekanismit, joilla kielletään ajatusten liikkuminen ja rangaistaan siitä sillä tekosyyllä, että ne synnyttävät tai kannustavat terroristitekoja. Samalla saman filosofian mukaan niitä taistelun ja torjunnan muotoja, joilla kyseenalaistetaan EU:n politiikka ja pyritään kumoamaan se, pidetään terroristitekoina.

Ihmisten on vastattava mieluummin tottelemattomuudella ja sääntöjen noudattamatta jättämisellä kuin hyväksyttävä näitä taantumuksellisia lakeja.

 
  
MPphoto
 

  Sylwester Chruszcz (NI).(PL) Arvoisa puhemies, puhumme tänään neuvoston puitepäätöksen muodosta suhteessa rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamiseen. Tämä on hyvin tärkeä asia, joka edellyttää perusteellista analyysiä. Heti mietinnön alussa kuitenkin viitataan Lissabonin sopimukseen ja sen voimaantulon mukanaan tuomiin muutoksiin. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että Irlannin kansanäänestyksen perusteella tällä sopimuksella ei ole mitään vaikutusta, eikä ole oikein yrittää muokata asioita tällä tavalla. Mietinnössä ehdotetut parlamentin tarkistukset johtavat jopa laajempaan yhdenmukaistamiseen kuin komissio on esittänyt. Minun mielestäni jäsenvaltioiden pitäisi antaa laatia yksityiskohtaisemmat määritelmät kansallisella tasolla, eikä kaikkea pitäisi sanella Brysselistä, ja tämä koskee myös henkilötietojen suojelua.

 
  
MPphoto
 

  Ioannis Varvitsiotis (PPE-DE). (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla kahta kollegaa, jotka ovat laatineet tänään käsittelemämme mietinnöt. Terrorismin torjuminen on ehdottomasti meidän kaikkien yhteinen ja itsestään selvä tavoitteemme. Oikeusjärjestelmämme kuitenkin edellyttää, että yksilön oikeuksia ja henkilötietoja suojellaan.

Kun siis kyse on neuvoston puuttumisesta yksilön oikeuksiin, vastustan sitä täysin. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota toiseen seikkaan. Monien henkilötietojen lukuisat vuodot useissa jäsenvaltioissa ovat vakuuttaneet minut siitä, että tähän asti kyseisten tietojen suojelu on ollut tehotonta.

Tarvitseeko minun muistuttaa teitä Yhdistyneen kuningaskunnan tapahtumista, jotka pakottivat itse pääministerin, Gordon Brownin, pyytämään anteeksi kansalaisiltaan? Pitäisikö minun muistuttaa teitä siitä, että selonteon mukaan puolet Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä on vaarassa joutua väärennösten ja pankkipetosten uhriksi? Tarvitseeko minun muistuttaa teitä siitä, että myös Saksassa on jo ollut tapauksia, jotka pakottavat hallituksen ryhtymään ankariin toimenpiteisiin? Olen varma, että myös muissa maissa on vastaavia tapauksia, joista en ole tietoinen.

Näiden tapahtumien takia olen hyvin vastahakoinen hyväksymään henkilötietojen siirtoa yhdestä maasta toiseen. Pelkään, että ainoa tulos, joka tällä menettelyllä saavutetaan, on juuri se, mihin terroristit pyrkivät: sen luottamuksen väheneminen, jota kansalaisten pitäisi tuntea valtiota kohtaan. Sitä on vältettävä.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

 
  
MPphoto
 

  Genowefa Grabowska (PSE). (PL) Arvoisa puhemies, laissa ei määritellä terrorismia, mutta me kaikki kuitenkin tiedämme, mihin kyseinen ilmiö perustuu. Tuhannet eurooppalaiset ovat itse kokeneet terroristien tekemät julmuudet. Haluaisimme yhteiskunnan, joka on vapaa terrorismin edustamasta henkisestä tulehduksesta. Siksi meidän on varustettava itsemme. Meidän on varustettava itsemme tätä ilmiötä vastaan, mutta meidän on tehtävä se viisaasti ja tehokkaasti. Meidän on torjuttava terrorismia, mutta ei kostonhimoisen, vaikkakin raamatullisen periaatteen "silmä silmästä, hammas hampaasta" mukaan. Olemme demokraattinen yhteiskunta, ja olemme sitoutuneet EU:n normeja koskeviin arvoihin, joihin uskomme syvästi – ne ovat perusoikeuksia, ihmisarvon kunnioittaminen ja yksityisyyden suoja, mikä sisältää myös henkilötiedot. Siksi kiitän esittelijöitä heidän työstään.

Olen tyytyväinen nähdessäni ehdotuksen tarkistuksiksi komission päätelmiin, mutta samalla haluaisin kuitenkin pyytää tehokkaita ja yhtenäisiä toimia, joiden avulla kaikkia, etenkin lapsiamme ja nuoriamme, suojellaan terroristien propagandalta ja yllytykseltä. Näitä yksilöitä, jotka ovat kaikkein alteimpia, koska he ovat nuoria, avoimia ja luottavaisia, on suojeltava Internetissä ja muissa tiedotusvälineissä usein erityisesti sananvapauden nimikkeen avulla leviäviltä vaarallisilta teksteiltä.

Taivuttaminen on hyvä sana kyseisten toimien kuvailemiseen, mutta ei riitä, että se lisätään puitepäätökseen. Meidän on perustettava mekanismit, meidän on luotava tehokas eurooppalainen järjestelmä ja hyvät menettelyt, jotta voimme tehdä sen, mitä nyt kutsumme rikosten viisaaksi valvomiseksi. Ilman kyseisiä välineitä, ilman tätä koskevaa yhteistä politiikkaa emme pysty saavuttamaan niin kovasti haluamaamme menestystä.

 
  
MPphoto
 

  Marek Aleksander Czarnecki (ALDE).(PL) Keskustelu siitä, mitä terrorismille pitäisi tehdä, on koko ajan painostavampaa, erityisesti Pakistanin ja Espanjan viime päivien traagisten tapahtumien takia. Euroopan unioni on ottanut tavoitteekseen korkeatasoisen turvan ja oikeuden tarjoamisen kansalaisilleen, ja nyt sillä on uusia haasteita ja uhkia tieto- ja viestintätekniikan, myös Internetin, kehittymisen takia. Terroristien käyttämät uudet menetelmät, kuten tuhansien terrorismipropagandaan käytettyjen Internet-sivujen luominen, vaativat Euroopan unionilta lujaa vastausta.

Tuen esittelijän, Roselyne Lefrançois'n, omaksumaa kantaa siitä, että tärkein asia on asiamukaisten oikeudellisten puitteiden perustaminen tietoverkkoihin kohdistuvaa terrorismia vastaan ja samanaikaisesti EU:n kansalaisten perusoikeuskirjalla taattujen perusoikeuksien ja -vapauksien suojelu. Minun mielestäni on lisäksi olennaista, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat Euroopan neuvoston yleissopimuksen terrorismin torjunnasta.

 
  
MPphoto
 

  Mario Borghezio (UEN). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti puolustaa ilmaisunvapautta koko Euroopassa – myös Kölnissä, sillä Köln on osa Eurooppaa – kaikkien niiden puolesta, jotka haluavat puhua fundamentalismia ja islamilaista totalitarismia vastaan, niitä vastaan, joiden ideologinen perusta ei ole islam, vaan terrorismin fundamentalistinen islam.

Joten riittää sensuurista – puolustetaan tuota oikeutta!

Täällä yritetään tehdä salakähmäisiä sopimuksia ja puolustaa oikeutta vapauteen antamalla tilaisuus kenelle tahansa, joka haluaa puhua moskeijoissa terrorismin puolesta. Jos he puhuvat myös muutaman sanan rasismia ja ulkomaalaisvihaa vastaan, emme voi enää sensuroida heitä, emmekä voi estää heitä levittämästä propagandaansa. Meitä on estetty puhumasta, ja siksi vaikenen!

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Kiitos, hyvä Mario Borghezio, luulen, tai pikemminkin päättelen päätöksestänne vaieta, että puheenne on päättynyt.

 
  
MPphoto
 

  Luca Romagnoli (NI).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuten tavallista, mietinnöissä yritetään yhdistää tietosuoja terrorismin ehkäisemiseen. Me kaikki tietysti haluamme tehostaa torjuntaa ja voittaa sodan terrorismia vastaan, mutta suoraan sanottuna minä mietin, koska meillä on nämä molemmat tavoitteet, päätyykö se, mistä keskustelemme, kuten kaikki kompromissit, laimentamaan aloitteiden soveltamisalan. No, poliisiyhteistyö ja yksilön oikeuksien suojelu ovat usein vastakkaisia, mutta tässä niiden välille onnistutaan löytämään järkevä tasapaino.

On kuitenkin varmaa, että EU:n kansalaisia häiritsevät heidän yksityisyytensä jatkuvat, jopa tukahduttavat rajoitukset. Samoin on varmaa, että se on täysin hyödytöntä meidän suojelemisessamme terroristeilta. Huolimatta maailmanlaajuisesta viestinnän ja henkilöiden liikkuvuuden valvonnasta, terroristit itse asiassa jatkavat ihmisten käännyttämistä ja kuoleman kylvämistä. Meidän aloitteemme eivät valitettavasti yllä yhtä pitkälle kuin tietyn islamilaisen radikalismin rikollinen käsi, ja niinpä meidän pitäisikin ehkä omaksua erilainen lähestymistapa sen torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Herbert Reul (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, edellinen puhuja on uskoakseni yhdistellyt asioita väärin. Se, mitä Kölnissä tapahtui, ei ollut fundamentalismin vastaisten tai demokraattien pitämien puheiden kieltämistä, vaan välitön uhka kansalaisille. Kyse oli äärioikeistolaisista, joiden julkinen käytös oli sellaista, että se olisi saattanut vaarantaa yleisen turvallisuuden. Tämä on jotakin täysin muuta, eikä näitä voi sekoittaa, edes vaikutuksen tekemiseksi täällä parlamentissa – minusta se on erittäin ärsyttävää.

Toiseksi se, että olemme täällä parlamentissa sopineet ryhtyvämme toimenpiteisiin terrorismia vastaan, on järkevää, oikein ja ehdottoman välttämätöntä. Koska tietosuojan kanssa on aina vaikeaa tasapainoilla, joka ainoa päätös on järjettömän vaikea joka ikiselle täällä parlamentissa. On tietysti kuitenkin totta, että kun näemme sellaisia asioita tapahtuvan kuin Islamabadin Marriott-hotellin tapahtuma tai mitä Espanjassa jälleen tapahtuu, kun kohtaamme jatkuvasti tällaista väkivaltaa – ja me kaikki tiedämme, että näiden murhaajien suunnitelmat tehdään nykyaikaisten viestintäkanavien kautta ja käsitellään sitten tiedotusvälineissä käyttämällä nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa – meille ei myöskään jää muuta vaihtoehtoa. Komissio oli oikeassa ehdottaessaan, että teemme kaikkemme päästäksemme tästä Euroopan laajuisiin sopimuksiin.

Se on vaikea tasapainottava toimi, ja sellaisena se pysyy. Ennen kaikkea velvollisuutemme on kuitenkin suojella ihmiselämää. Karkeasti sanottuna, mitä hyötyä on tietosuojasta, jos ihmiset kuitenkin kuolevat? Siksi on oikein, että me yksinkertaisesti tarkastelemme nyt kunnolla nykyaikaista tietotekniikkaa värväyksen, rahoituksen ja iskujen täytäntöönpanon sekä iskujen glorifioinnin osalta ja teemme sopimukset siitä, miten torjumme niitä koko Euroopassa sekä täydennämme tätä koskevia kansallisia asetuksia eurooppalaisilla järjestelyillä ja sopimuksilla. Tämä on ehdoton velvollisuutemme. Nyt on ryhdyttävä toimiin. Loppujen lopuksi on myös myönteistä mainosta Euroopalle, että pystymme ratkaisemaan tällaisia merkittäviä kysymyksiä, vaikka yksittäiset päätökset eivät olekaan millään tavoin helppoja.

 
  
MPphoto
 

  Jörg Leichtfried (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja onnitella lämpimästi esittelijöitä Roselyne Lefrançois’ta ja Martine Rourea, sillä he ovat mietinnöillään saavuttaneet jotakin sellaista, joka mielestäni on erittäin merkittävää. Aina, kun terrorismia ilmenee, meidän on oltava hyvin huolellisia, ettemme palvele terroristien tavoitteita laatimillamme laeilla, erityisesti ottamalla kyseiset välineet käyttöön yhteiskunnassamme, joka perustuu tasa-arvoon, vapauteen ja oikeusvaltion periaatteeseen, sillä se luultavasti tarkoittaisi, että he ovat saavuttaneet tavoitteensa, ja sitä meistä kukaan ei halua.

Siksi minulle on äärimmäisen tärkeää, että tiedonsiirrossa on huomattavia rajoituksia, että arkaluonteista tietoa voidaan siirtää vain hyvin ankarasti säännellyissä poikkeuksellisissa tapauksissa ja että tiedon siirtoon kolmansiin maihin voidaan määrätä hyvin tiukkoja rajoituksia.

Olen myös sitä mieltä, että sana "yllytys" on väärin. Se ei sovi perustuslailliseen järjestelmäämme, ja käsite "taivuttaminen" olisi ehdottomasti ollut parempi. Samoin on tärkeää varmistaa lehdistönvapaus, ilmaisunvapaus, viestinnän yksityisyys ja televiestinnän salassapitovelvollisuus.

Nyt voin vain vedota, että kaikki tämä tapahtuu. Jos meillä olisi Lissabonin sopimus, minun ei tarvitsisi esittää tätä vetoomusta, koska käyttäisimme yhteispäätösmenettelyä. On kuitenkin hyvä nähdä, että näin ovat paljastuneet nuo jäsenet takana äärioikealla, jotka ovat kironneet Lissabonin sopimuksen. He haluavat vähentää ihmisten oikeuksia, he haluavat vähentää tietosuojaa, he haluavat vähentää vapautta ja he haluavat heikentää parlamenttia. Olen varma, että äänestäjät huomaavat tämän ensi kerralla.

 
  
MPphoto
 

  Toomas Savi (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, tuen luonnollisesti mietintöjä, mutta minusta on sangen outoa keskustella terrorismin torjunnasta Euroopan unionissa tällä hetkellä, kun puheenjohtajavaltio on vakavasti heikentänyt tätä toimintaa asettamalla Iranin Kansan mujaheddin -liikkeen terroristijärjestöjä koskevalle EU:n mustalle listalle vastoin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kiellettyjä järjestöjä koskevan valituslautakunnan päätösten mukaan.

On käynyt ilmi, että on väitetty, että edellinen päätös Kansan mujaheddin -liikkeen asettamisesta mustalle listalle oli tulosta mitättömien kansallisten etujen edistämistä hämäristä diplomaattisista lehmänkaupoista.

Euroopan unioni ei voi jatkaa oikeusvaltion periaatteen kiertämistä, ja siksi kehotan kollegoitani liittymään vasta muodostettuun eurooppalaiseen oikeuskomiteaan, jonka johdossa on varapuhemies Alejo Vidal-Quadras, ja joka kehottaa poistamaan Kansan mujaheddin -liikkeen välittömästi mustalta listalta.

 
  
MPphoto
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, avoimet demokraattiset yhteiskuntamme ovat vahvuus, mutta niiden avoimuutta itseään voidaan käyttää hyväksi niin, että siitä tulee haavoittuvuutta. Tätä näkökulmaa käsittelemme tänään. Turvallisuus ei ole tietenkään mikään pelkkä tekninen prosessi. Turvallisuus ja vapaus täydentävät toisiaan, ja vahvin suojamme on kunkin kansakuntamme yhdistynyt, yhtenäinen yhteiskunta, joka perustuu jaettuihin demokraattisiin arvoihin ja keskinäiseen luottamukseen.

Viime vuosina instituutioitamme ja perinteisiä arvojamme vastaan on kuitenkin hyökätty jatkuvasti sekä sisältä että ulkoa. Samaan aikaan olemme nähneet, miten omissa yhteiskunnissamme kasvaa alakulttuureja, jotka eivät kunnioita liberaaleja arvojamme, vaan joissa tarkoituksella pyritään perustamaan vaihtoehtoisia poliittisia ja oikeudellisia rakenteita, joskus väkivaltaa käyttämällä, kätkeytymään monimutkaisten ja väljien oikeudellisten järjestelmiemme ja ihmisoikeuksia koskevan liberaalin näkemyksemme taakse.

EU ei useinkaan ole auttanut. Se näkee valitettavasti jokaisen kriisiin tilaisuutena laajentaa omaa valtaansa ja kysyy harvoin, onko sen toimilla yhdellä alueella tuhoisia vaikutuksia toisella. Minä esimerkiksi kyseenalaistan avointen rajojen politiikan, löyhän lähestymistavan turvapaikkoihin ja maahanmuuttoon sekä yritykset sisällyttää perusoikeuskirja säädöskokoelmiin.

Olen varma, että me kaikki haluamme löytää keinot terrorismin uhan torjumiseksi, mutta en ole yhtään varma siitä, miksi EU:n mielestä on sen puitepäätöksen avulla välttämätöntä kaksinkertaistaa toimenpiteet, joihin Euroopan neuvosto on jo ryhtynyt.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ja 19 muuta valtiota ovat sen jäseniä, ja oletettavasti ne ovat jo antaneet asianmukaista lainsäädäntöä. Euroopan neuvoston toimivaltaan kuuluu kuitenkin yksi alue, joka hyötyisi tarkistuksesta, ja se on Euroopan ihmisoikeussopimus. Kyseinen yleissopimus laadittiin hyvin erilaisissa olosuhteissa yli 50 vuotta sitten. Sen oikeudellinen tulkinta luo usein esteen terroristien karkottamiselle maistamme. Jos haluamme tehdä jotakin hyödyllistä, ehkä voisimme sopia, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen tarkasteleminen uusin silmin olisi hyödyllistä.

 
  
MPphoto
 

  Marianne Mikko (PSE). (ET) Hyvät kuulijat, henkilötiedot ovat arkaluonteista tietoa, jota on käsiteltävä erittäin huolellisesti. Tietosuojassa ei saa olla aukkoja, sen on toimittava asianmukaisesti. Juuri se on niiden tarkistusten tavoite, jotka esittelijä on esittänyt ehdotukseen rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltyjen henkilötietojen suojaamista koskevasta neuvoston puitepäätöksestä. Minä myös onnittelen esittelijää hänen tekemään työstä.

Puitepäätöksellä on huomattava vaikutus yhteen Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksista: oikeudesta yksityisyyteen. Koska Euroopan parlamentti on aina päättäväisesti tukenut vahvaa, suojaavaa puitepäätöstä, joka mahdollistaisi korkeatasoisen tietosuojan, neuvoston pitäisi harkita vakavasti parlamentin tarkistuksia. Henkilötietojen vaihtoa pitäisi säännellä vakiomuotoisilla ja helposti ymmärrettävillä menettelyohjeilla. Niiden tehtävänä on oltava sellaisen luotettavan suojan tarjoaminen, jolla taataan ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen.

Erittäin merkittävää on se, miten henkilötietoja itse asiassa käytetään. Henkilön rodun tai etnisen alkuperän, poliittiset mielipiteet, uskonnolliset tai filosofiset vakaumukset, ammattiliittojen jäsenyyden, terveyden tai seksuaalisen käyttäytymisen paljastavien henkilötietojen käsittelyä on säänneltävä yhtä ankarasti kuin apteekkeja. Sitä ei saa rajoittaa vain lausekkeella, jonka nojalla se on sallittua, jos se on välttämätöntä ja jos riittävä suoja on taattu. Tämä on liian yleistä, poikkeukset on esitettävä. Henkilötietojen käytön ja kyseisten tietojen paljastamisen on oltava lainmukaista, turvallisuus on taattava täysin. Sitä varten tarvitaan vedenpitävä, erityinen, suojaava puitepäätös ja valvontajärjestelmä. Meidän tehtävämme on taata kansalaistemme perusoikeudet ja samalla estää terrorismia. Tehkäämme niin mitä huolellisimmin.

 
  
MPphoto
 

  Olle Schmidt (ALDE).(SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin kiittää esittelijöitä erinomaisesta työstä, jolla on parannettu komission ehdotuksia huomattavasti. Minusta on aiemmin ollut vaikeaa tukea terrorismia käsitteleviä mietintöjä siitä huolimatta, että terrorismi on minusta todella yksi tärkeimmistä kokeista unionin uskottavuudelle ja kyvylle solidaarisuuteen ja jaettuun vastuuseen. Kaikella asianmukaisella kunnioituksella niitä kollegoitani kohtaan, jotka tulevat jäsenvaltioista, joita terrorismin hulluus on koskettanut, minun on sanottava, että tärkein velvollisuutemme on varmistaa, että demokratiaa ei koskaan puolusteta epädemokraattisilla keinoilla. Oikeusvaltioperiaate on säilytettävä, niin on myös kansalaisten yksityisyyden kunnioitus.

Komission hämmentävät muotoilut julkisen yllytyksen kriminalisoinnista sekä muut ehdotukset, joilla soveltamisalaa laajennetaan terrorismia ymmärtäviin lausuntoihin, ovat niin laajoja ja tulkinnanvaraisia, että ne uhkaavat saattaa lainsäädännön tavoitteen – yhteisen suojelun tason saavuttamisen koko unionissa – vakavasti kyseenalaiseksi. Terrorismia on torjuttava yhteiseltä pohjalta mutta kunnioittaen unionin erilaisia oikeudellisia perinteitä ja normeja ja etenkin kunnioittaen demokraattisia perinteitä ja arvoja.

 
  
MPphoto
 

  Jas Gawronski (PPE-DE).(IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, monet ovat puhuneet tänä aamuna täällä sodasta terrorismia vastaan ja monet ovat jopa sanoneet, että on vaikeaa käydä sotaa jotakin sellaista vastaan, joka ei ole konkreettista, jolla ei ole armeijaa eikä aluetta vaan joka on vain taktiikka.

Tätä outoa sotaa ei ole voitettu, ja sitä on ehdottomasti vaikea voittaa, mutta joitakin myönteisiä tuloksia on saavutettu, kuten jo se, että Yhdysvaltoihin ei ole enää kohdistunut enempää iskuja syyskuun 11. päivän jälkeen. Näillä menestyksillä on kuitenkin ollut hintansa, ja olen samaa mieltä Roselyne Lefrançois'n kanssa siitä huolesta, että rajalinja sananvapauden ja lain rikkomisen välillä on sangen sekava, ja voin nähdä vaaran siinä, että ponnistelut EU:n kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi johtavat käytännössä kyseisten kansalaisten oikeuksien ja vapauksien rajoittamiseen.

On hyvin vaikeaa löytää tasapaino näiden kahden vaatimuksen välillä, osittain koska olemme tuntemattomalla alueella: terrorismi on meille liian uusi ilmiö, jotta voisimme pohjata edeltäviin tapahtumiin tai jotta meillä olisi kokemusta, josta oppia. Ei ole epäilystäkään siitä, että terrorismin vastaisen sodan nimissä on tehty laittomuuksia, pääasiassa niitä on tehnyt se maa, joka on tehnyt eniten terrorismin torjunnassa, myös meidän etujemme mukaisesti – nimittäin Yhdysvallat. Tämä johtuu siitä, että terrorismin kurissa pitämisestä on maksettava hinta, ja se on kansalaisvapauksien rajoittaminen.

Toisaalta on helppoa olla tekemättä yhtään virhettä, jos tekee vähän tai ei tee mitään. Siksi, jos me Euroopan unionissa haluamme varmistaa turvallisemman tulevaisuuden, meidän on tehtävä enemmän. Meidän on parannettava jäsenvaltioiden toiminnan koordinointia ja turvallisuuspalvelujen tekemiä aloitteita, ja ennen kaikkea emme saa jättää Yhdysvaltoja kantamaan tätä vastuun taakkaa yksin. Jos teemme tämän, voimme ehkä yrittää saada periaatteemme johtaviksi, samoin kuin ajatuksemme kansalaisten turvallisuuden ja ihmisoikeusrikkomusten välisestä häilyvästä erosta.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (PSE). (RO) EU:n toimielinten välisen yhteistyön terrorismin torjunnassa on toimittava täydellisesti, erityisesti, koska tämä ilmiö on vahvistunut. Terrorismista on tullut vakauden ja maailmanrauhan suurin vihollinen. Syyskuun 11. päivän tapahtumat tai Madridin tai Lontoon tapahtumat muutama vuosi sitten ovat täydellinen kuvaus terrorista, kauhusta ja kärsimyksestä.

Kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi meidän on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin terrorismin torjumiseksi tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Millään puitepäätöksen osalla ei voida vähentää tai rajoittaa perusoikeuksia ja -vapauksia, kuten ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta tai kokoontumisvapautta. Arkaluonteisia poliittisia kysymyksiä, myös terrorismia, koskevien radikaalien, kiistanalaisten tai ristiriitaisten mielipiteiden ilmaisu ei kuulu puitepäätöksen soveltamisalaan. Niin kauan kuin vapauksien kunnioittaminen ja kansalaisten turvallisuuden suojeleminen ovat tasapainossa, kaikki aloitteet ovat tervetulleita.

 
  
MPphoto
 

  Mihael Brejc (PPE-DE). (SL) Puitepäätöksistä laaditut kaksi mietintöä ovat kaksi lisäpalaa monista terrorismin torjuntaan liittyvistä asetuksista, direktiiveistä ja muista asiakirjoista muodostuvaan palapeliin. Tuen molempia mietintöjä, koska minun mielestäni tarvitsemme molempia puitepäätöksiä ja koska yksilöiden turvallisuuden ja vapauden varmistavien toimenpiteiden välille on saatu aikaan tasapaino. Minun mielestäni komission ja neuvoston on kiinnitettävä tulevaisuudessa enemmän huomiota seuraaviin kysymyksiin:

Ensinnäkin terrorismin vastaisten lakien kukoistava kasvu ja kyseisten lakien suuremmasta avoimuudesta säätäminen. Myös tässä joukossa on tarpeettomia ja epäkäytännöllisiä lakeja ja säädöksiä, joita on harkittava uudelleen tai kumottava arvioinnin jälkeen.

Toiseksi lakien sovellettavuus ja siten terrorismin tehokas torjunta eivät riipu pelkästään vakaasta lainsäädännöstä vaan myös tehokkaasta yhteistyöstä jäsenvaltioiden välillä ja niiden poliisi- ja turvallisuuspalveluista. Tässä emme ole vielä saavuttaneet yhteistyön asianmukaista tasoa.

Meidän on tutkittava ja vertailtava Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa saatavilla olevia valvontamekanismeja. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota tapauksiin, joissa tietokantoja on kadotettu tai käytetty väärin, ja jäsenvaltioiden pitäisi myös vaihtaa tästä asiasta keskenään tietoja.

Lopuksi meidän on lisättävä yleistä tietoisuutta, jotta ihmiset ymmärtäisivät helpommin, miksi jotkin toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Onnittelut molemmista mietinnöistä.

 
  
MPphoto
 

  Iliana Malinova Iotova (PSE). (BG) Viimeisimmät tapaukset Pakistanissa ovat valitettavasti jälleen selkeä todiste tämän päivän keskustelun ajankohtaisuudesta. Tästä keskustelusta on saatava selkeä ja ehdoton vastaus kahteen periaatteelliseen kysymykseen: ensinnäkin, olemmeko todella tehneet ehdotetun asiakirjan nojalla riittävästi auttaaksemme rikosten torjuntaa, ja toiseksi, olemmeko niin tehdessämme kunnioittaneet ihmisoikeuksia ja tarjonneet asianmukaista suojelua kansalaistemme henkilötiedoille. Tämä asiakirja on pitkän historiansa aikana nähnyt paljon kiistoja ja kokenut paljon muutoksia, ja haluaisin antaa erityistä tunnustusta esittelijöille hienosta työstä, jonka he ovat tehneet saavuttaakseen, loppujen lopuksi, yhteisesti sovitun ja tasapainoisen tekstin.

Niihin Martine Rouren mietinnössä ehdotettuihin tarkistuksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, joissa vaaditaan henkilötietojen keräämistä lainmukaisiin tarkoituksiin ja yleissopimuksen 108 noudattamista sekä pakollista ilmoittamista asianomaiselle henkilölle tarkoituksista, joita varten häntä koskevaa tietoa käsitellään. Jotkin neuvoston ehdottamat säännökset aiheuttavat kuitenkin huolta. Tuen täysin Martine Rouren ehdotusta poistaa neuvoston ehdotuksen 1 artiklan 4 kohta, jolla käytännöllisesti katsoen vapautetaan kansallista turvallisuutta koskevat tapaukset tämän puitepäätöksen soveltamisalasta. Olen vakuuttunut siitä, että jos tämä säännös säilytetään, lainsäädäntöpäätöksellä, josta muutaman tunnin päästä äänestämme, mahdollistetaan lain kiertäminen ja jopa sen väärinkäyttäminen, koska "kansallinen turvallisuus" on aivan liian yleinen käsitys ja sallii aivan liian monet tulkinnat. Esimerkiksi vasta äskettäin Bulgariassa oli tapaus, jossa kansalliselta sairausvakuutussäätiöltä yritettiin ilman valtuutusta saada tietoja, henkilötietoja, ja tämän yrityksen esti vain säätiön johdon ripeä toiminta.

Valvontatehtäviä, kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valtuuksia, on lisättävä. Tutkimukset valitettavasti osoittavat, että kyseisiä viranomaisia käytetään pikemmin ja sangen usein vain tiettyjen lainsäädännön erityissäännösten valvomiseen, mutta niillä ei itse asiassa ole rangaistus- tai tutkimustehtäviä. Näiden tehtävien lisäämistä on suositeltava Euroopan unionin jäsenvaltioille.

 
  
MPphoto
 

  Hubert Pirker (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin puhua ensiksi toisesta mietinnöstä, nimittäin terrorismin torjumista koskevasta puitepäätöksestä. Tiedämme, että terrorismin torjumiseksi tarvitaan toimia, koska on tosiasia, että Euroopan unionissa on yli 300 Al-Qaidan aloitetta ja yli 500 Internet-sivua, joilla on jopa ohjeet pommien tekemiseen. Tämä on selvää, ja minun mielestäni on välttämätöntä yrittää ylläpitää tasapainoa, eli suojella perusvapauksia mutta toisaalta myös ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin tappavien terroristitekojen estämiseksi.

Haluaisin nyt korostaa yhtä seikkaa. Minun mielestäni Euroopan parlamentti tekisi ratkaisevan virheen, jos se tarkistaisi käsitteitä ja korvaisi "julkisen yllytyksen terroristirikokseen" "taivuttamisella". Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että taivuttamisesta ei voida saada todisteita ennen kuin ihmisiä on jo kuollut – mutta sitten on jo liian myöhäistä. Kukaan ei voisi ymmärtää tai hyväksyä sitä. Jos julkinen yllytys kuitenkin sisällytetään tähän oikeussäädökseen, asioihin puuttuminen on mahdollista, jos yllytetään terrorismiin kuuluvaa yleistä tottelemattomuutta lakien suhteen tai yllytetään sellaista toimintaa, josta voidaan rangaista.

Tämä tarkoittaa, että on mahdollista pelastaa henkiä ennen kuin terroristiteko toteutetaan. Pitäisin siksi valitettavana, jos parlamentti lähtisi tässä väärään suuntaan ja tarkistaisi näitä käsitteitä – siksikin, että Euroopan neuvosto on todennut, että meillä pitäisi olla julkista yllytystä koskeva käsite. Jos olen ymmärtänyt oikein, neuvosto ja komissio ovat myös tätä mieltä, ja siitä meidän olisi myös oltava yhtä mieltä – ja tämä on vetoomus teille kaikille – ja jätettävä käsite "julkinen yllytys" ennalleen, koska silloin henkiä voidaan pelastan ennen kuin terroritoimet toteutetaan.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE).(PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä Martine Rourea rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskevan mietinnön laatimisesta.

Ei ole epäilystäkään, että henkilötietojen suojaamista koskevan puitepäätöksen nopea tekeminen kolmannessa pilarissa auttaa suojaamaan jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten henkilötietoja, yksityiselämää ja perusoikeuksia. Tämä on meidän sosialistien painopisteala. Se ei johdu vain siitä, että tämän alan nykyiset oikeudelliset ratkaisut ovat riittämättömiä, kyse on lähinnä sen merkityksestä kaikille EU:ssa eläville.

Minun mielestäni neuvoston aiemmin laatimassa säädöksessä oli liikaa aukkoja. Sillä taattiin vain vähimmäissuoja eikä missään nimessä riittävässä määrin. Tämän takia tuen täysimääräisesti esittelijän ehdottamia tarkistuksia neuvoston luonnokseen, johon emme olleet tyytyväisiä, erityisesti niitä tarkistuksia jotka koskeva kansalaisten DNA:ta, terveyttä tai seksuaalista käyttäytymistä. Kaikki henkilökohtaisiin tai arkaluonteisiin elämänalueisiin liittyvät tiedot, kuten rotu tai etninen alkuperä tai uskonnollisiin vakaumuksiin tai maailmankatsomuksiin liittyvät tiedot, edellyttävät erityistä suojaa, ja niiden käsittely pitäisi sallia vain poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka määritellään lainsäädännössä ja joilla on tuomioistuimen lupa.

On myös poikkeuksellisen tärkeää, että esittelijä on vaivautunut tarkastelemaan tietosuojaa koskevaa ongelmaa silloin, kun tietoja jatkokäsitellään, siirretään kolmanteen maahan tai yksityiseen organisaatioon, koska juuri näissä vaiheissa väärinkäytökset yleisimmin tapahtuvat.

Tarvitsemme tarkan puitepäätöksen, jolla tietoa suojataan ainakin sillä tasolla kuin vuoden 1995 direktiivillä ja tietosuojasopimuksella taattiin ensimmäisessä pilarissa.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, joskus pelkään, että se, että parlamentissamme keskustellaan niin usein terrorismista, kuvastaa yksimielisen vastauksen huolestuttavaa puutetta. Terroristien vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa tekemien julmuuksien, myös Islamabadin äskettäisten pommi-iskujen, olisi varmasti pitänyt paljastaa meille sen todellinen, ilkeä luonne ja se, että on vastustettava päättäväisesti ja yksimielisesti sen läntiselle demokratialle ja elämäntavalle aiheuttamaa huomattavaa uhkaa.

Siksi pidän myönteisenä, että EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä määrittääkseen ja tuomitakseen ankarat rikosrangaistukset niille, jotka taivuttavat terrorismiin. Muistan Lontoon mielenosoitukset, jotka järjestettiin samaan aikaan, kun Tanskassa julkaistiin sarjakuvat profeetta Muhammedista. Me olemme Euroopassa tietysti ylpeitä oikeuksistamme vapaaseen puheeseen ja ilmaisuun, ja mielenosoittajat, jotka kantoivat kylttejä, joissa vaadittiin islamia loukanneiden kaulan katkaisua, ylittivät selkeästi rajan vapaan puheen ja väkivaltaan yllyttävän vihapuheen välillä.

Olemme viime aikoina Yhdistyneessä kuningaskunnassa keskustelleen oikeudenkäyntiä edeltävästä vankeudesta ilman syytettä epäillystä osallisuudesta terrorismiin. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että meidän on annettava poliisille ja turvallisuuspalveluille resurssit, joita ne tarvitsevat suojellakseen kansalaisiamme, mihin tietysti sovelletaan tiukkoja oikeudellisia takeita.

Tätä useimmat ihmiset kotimaassani ja muualla Euroopassa mielipidetutkimusten mukaan varmasti haluavat. Tietojen säilyttämisen osalta olen lisäksi usein pettynyt siihen, että täällä parlamentissa omaksutaan usein pikemminkin jyrkkä kuin tasapainoinen lähestymistapa kansalaisoikeuksiin. Jälleen, edellyttäen, että tietojen jakamisesta on selkeät suojaavat säännöt, meidän on tuettava lainvalvonnasta vastaavia viranomaisiamme.

Lopuksi, EU:n pitäisi lisätä Hizbollah kiellettyjen terroristijärjestöjen luetteloon. Se, ettei se ole tehnyt niin aiemmin ensisijaisten todisteiden perusteella, osoittaa EU:n päättäväisyyden puutetta, mikä suojaa niitä, jotka haluavat tuhota demokraattisen elämäntapamme.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, jäsenvaltioidemme poliisivoimien välinen tiedonvaihto on olennaista terroristiuhkien torjumisessa ja sillä todella ehkäistään julmuuksia. Kotisaarellani Irlannissa on estetty monia julmuuksia kyseisen vaihdon ansiosta.

Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat kauan haluttomia tekemään niin syvälle juurtuneen epäluottamuksen takia. Seuraukset olivat hirvittäviä. Siksi ei olekaan yllätys, että tuen laajasti tiedonvaihtoa. Olen kuitenkin kollegoideni tavoin huolissani, että neuvoston tarkistetuissa ehdotuksissa ei ole riittävää henkilötietojen suojaa, kuten Martine Rouren mietinnössä todetaan. Emme pysty tuhoamaan ETAa ja IRA:ta ja muita niiden kaltaisia, jotka vihaavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia, heikentämällä itse demokraattisia normejamme.

Vetoan siksi, että komissio ja neuvosto ottaisivat huolemme vakavasti, sillä olemme suorilla vaaleilla valittuja poliitikkoja. On olennaista, että Euroopan unionin edistystä ei tukahduteta ja että emme anna käsitystä, että EU ei voi toimia jäsenvaltioiden lakeja laajemmin. Toivoin, että olisimme voineet käsitellä näitä asioita Lissabonin sopimuksen mukaisten uusien yhteispäätösmenettelyjen nojalla. Se ei valitettavasti ole nyt mahdollista, mutta meidän on jatkettava työtämme edistääksemme tämän parlamentin ja Euroopan unionin legitimiteettiä. Sitä emme tee, jos heikennämme henkilökohtaisia oikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, pidän tätä mietintöä myönteisenä. Haluan sanoa alusta alkaen, että tuen voimakkaasti terrorismin torjumista ja että olen koko poliittisen elämäni ajan vastustanut IRA:n ja lojaalistien terrorismia Irlannissa, joten olkaa hyvä ja uskokaa se.

Meidän on kuitenkin varmistettava, että meillä on riittävästi tarkastuksia ja tasapainoa kansalaisten suojelemiseksi valtion harjoittamalta terrorismilta ja valtion, unionin tai toimittajien, järjestöjen, yksityisten henkilöiden tai edes virastojen harjoittamalta tietojen väärinkäytöltä, niiden tahojen, jotka saavat käyttöönsä yksityistä ja luottamuksellista tietoa.

Lääke ei saa olla pahempi kuin sairaus. Kyseisten tietojen säilyttäminen ja hävittäminen ovat olennainen osa tätä suojaa. Kaikkia yrityksiä nolata yksityishenkilöitä tai kaikkia kiristysyritysten muotoja – olivat ne sitten poliittisia, taloudellisia tai muita – olisi pidettävä erityisenä rikoksena ja kaikkien oikein ajattelevien ihmisten pitäisi tuomita ne ankarasti.

Näiden tietojen hävittäminen jätetään usein yksityiselle sektorille, jossa ne hävitetään tietyn ajan kuluttua. Minä esimerkiksi en usko siihen, että erityisesti yksityisellä sektorilla – tai sen puoleen julkisellakaan sektorilla – olisi riittäviä takeita sellaisten tietojen tuhoamisen osalta, joita ei enää tarvita terrorismin torjumisessa. Mielestäni pitäisi soveltaa ankarimpia rangaistuksia niihin, jotka eivät suojele yksityistä tietoa vaan mahdollistavat niiden väärinkäytön ja väärintulkinnan, riippumatta siitä, ovatko kyseiset henkilöt julkisella vai yksityisellä sektorilla, ja kehotan komissiota ottamaan tämän huomioon. Meidän tehtävämme parlamentin jäseninä on varmistaa, että demokratia voi selvitä. Siksi meidän on varmistettava, että meillä on kaikki välineet terrorismin juurimiseksi kokonaan, mutta se ei tarkoita, että voisimme suhtautua huolettomasti kansalaistemme maineeseen, luottamuksellisuuteen ja yksityisyyteen, ja kehotan komissiota ottamaan tämän huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Libor Rouček (PSE).(CS) Hyvät kuulijat, terrorismi on yksi vakavimmista uhista demokratialle ja taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle Euroopassa ja koko maailmassa. Nykyaikaisilla tieto- ja viestintätekniikoilla on valitettavasti huomattava asema terrorismiuhan leviämisessä. Terroristit käyttävät usein halpaa, nopeaa, helppokäyttöistä ja maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa Internetiä levittämään tietoa terrorismista ja värväämään uusia jäseniä ja kannattajia. Siksi pidän myönteisenä neuvoston puitepäätöstä, jolla muutetaan terrorismin torjumisesta tehtyä puitepäätöstä 2002/475/YOS, muun muassa siksi, että se sisältää rikoksina taivuttamisen terroristitekoihin, värväyksen terrorismiin ja koulutuksen terrorismiin. Pidän tätä tarkistusta myönteisenä, koska olen vakuuttunut, että on ensisijaisen tärkeää löytää kansainvälinen vastaus kansainväliseen terrorismiuhkaan. Yksikään EU:n jäsenvaltio ei selviä tästä ongelmasta yksin. Kaikilta jäsenvaltioilta tarvitaan koordinoituja ponnisteluja. Demokratiassa, eurooppalaisten valtioiden demokraattisessa unionissa terrorismia on kuitenkin torjuttava demokraattisen oikeusvaltion puitteissa, ihmis- ja kansalaisoikeuksien puitteissa. Siksi tuen tarkistuksia, joita kaksi esittelijäämme ehdotti näiden osien vahvistamisesta. Lopuksi haluaisin kehottaa kaikkia asiaankuuluvia osapuolia, neuvostoa, komissiota ja parlamenttia hyväksymään nopeasti kompromissiehdotuksen.

 
  
MPphoto
 

  Dumitru Oprea (PPE-DE).(RO) Maailmankylän kauneutta uhkaa 2000-luvulla maailmanlaajuinen terrorismi. Koska yksittäiset maat voivat toissijaisuusperiaatteen vuoksi valvoa vain 10−15 prosenttia verkkoavaruudesta, ja loppu on yksityisten organisaatioiden ja perheiden huolena, meidän mielestämme tarvitaan ensimmäistä kertaa maailmanlaajuista lähestymistapaa, ja vastauksena maailmanlaajuiseen terrorismiin pitäisi olla uusi käsite "maailmankylän maailmanlaajuinen huolenpito". Maailmanlaajuisen verkkoavaruuden suojelua koskevan kyseisen lähestymistavan ja strategian avulla Euroopan unioni todistaa, että se huolehtii maailman turvallisuudesta sekä omasta turvallisuudestaan.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Mircea Paşcu (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, hirvittävistä seurauksistaan huolimatta kansainvälinen terrorismi on edelleen, surullista kyllä, ristiriitainen aihe. Haluamme suojelua mutta vastustamme kustannuksia ja hermostumme viranomaisille, kun ne ehdottavat sitä varten toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Me suremme terroristihyökkäyksiä mutta vastustamme rajoituksia oikeuksiemme täysimääräiselle käytölle, huolimatta siitä, että tiedämme oikein hyvin, että iskujen tekijät käyttävät demokraattista järjestelmäämme hyväkseen.

Ihanteellisesti kaikki oikeuksiemme rajoittaminen voidaan korvata lisäämällä vastaavasti suojeluamme terroristihyökkäyksiä vastaan. Samoin meillä on tapana vastustaa lainsäädännön yhdenmukaistamista terrorismin varalta, vaikka tiedämme, että seuraukset ovat yhtä tuhoisia. Hyökkäykset voivat sitä paitsi lisääntyä, kun rangaistukset ovat lievempiä.

Saadaksemme siis tehokkaan suojan terrorismilta, ehkä meidän pitäisi tehdä päätös ja ensin sovittaa yhteen nämä ristiriitaiset näkemykset.

 
  
MPphoto
 

  Marios Matsakis (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, tuskin kuluu yhtään päivää ilman terroristitekoa. Terrorismi on yhteiskuntamme kehoa vaivaava raivokas tulehdus. Kuten kaikki tulehdukset, jos se jätetään hoitamatta, se leviää, kunnes se tekee potilaasta voimattoman tai jopa tappaa hänet.

Tarvitaan äärimmäisiä toimenpiteitä. Jotkin noista toimenpiteistä ovat ristiriitaisia ja epäilemättä ne jonkin verran rikkovat henkilökohtaisia vapauksia, mutta toisaalta ne ovat välttämättömiä. Ihannemaailmassa tiukka henkilötietojen suoja on tärkeintä, mutta terrorismin saastuttamassa maailmassa on valitettavasti tehtävä myönnytyksiä. Poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät poikkeuksellisia toimenpiteitä.

Minun mielestäni juuri tässä hengessä meidän on tarkasteltava terrorismin torjumisesta tehtäviä päätöksiä. Jos on ehdottomasti valittava henkilökohtaisiin vapauksiin tehtävien pienten kompromissien ja tehokkaamman terrorismin torjumistavan välillä, minun mielestäni pitäisi valita viimeksi mainittu. Lopetan puheenvuoroni seuraavaan kysymykseen: jos joidenkin julmien rikosten, kuten pedofilian, edistäminen Internetissä on rikos – kuten aivan oikein onkin – miksei terrorisminkin edistäminen olisi?

 
  
MPphoto
 

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, eläkeläisten ja minut Euroopan parlamenttiin lähettäneen eläkeläisten puolueen puolesta haluaisin esittää näkemyksemme siitä, miten terrorismia torjutaan: Euroopan parlamentin ja Euroopan taloudellisia varoja pitäisi käyttää enemmän niiden ihmisten kärsimysten lievittämiseen, joilta terroristit saavat suurimman tuen. Näitä varoja on valvottava, jotta niitä käytetään ihmisten hyväksi eikä tiettyjen korruptoituneiden johtajien laittomiin etuihin. Sen tähden ne pitäisi minun mielestäni käyttää Italian pääministerin Silvio Berlusconin ehdottamaan niin kutsuttuun Marshall-apuun Palestiinan kansan avuksi.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Haluaisin puhua Martine Rouren mietinnöstä. Oikeus henkilötietojen suojaan on perusoikeus. Kansalaisilla, joiden tietoja käsitellään, on oikeuksia, joita on kunnioitettava sekä kansallisella tasolla että EU:n tasolla. On olemassa lukuisia EU:n asetuksia ja direktiivejä, joilla edellytetään tietojen vaihtoa EU:n kansalaisten muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan tekemistä rikoksista. Kyseessä ovat muun muassa maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsystä annettu asetus ja rajatylittävän lainvalvonnan helpottamisesta liikenneturvallisuuden alalla annettu direktiivi. Kaikilla näillä EU:n asetuksilla edellytetään sellaisten tietojärjestelmien perustamista, joilla voidaan välittää ilmoituksia ja tietoa jäsenvaltioiden välillä.

Kaikkien vastaavien tietoteknisten järjestelmien on sisällettävä julkinen osa sekä turvallisuusosa, joka sisältää tietoa jäsenvaltioissa tehdyistä rikoksista. Viimeksi mainitun pitäisi olla vain asiaankuuluvien laitosten saatavilla ja vain henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI). (EN) Arvoisa puhemies, nähtyämme viime päivinä lisää julmaa terrorismia Pakistanissa, Espanjassa ja Jerusalemissa, ja omassa kotimaassani lukuisia uusia IRA:n terroriyrityksiä, kukaan meistä ei voi olla tietämätön terrorismin kauheasta kirouksesta. On kuitenkin naiivia ajatella, että olisi olemassa yleiseurooppalainen patenttiratkaisu. Kyllä, me tarvitsemme tehokkaita karkotuksia, ja kyllä, me tarvitsemme tehokasta yhteistyötä, mutta pienimpään yhteiseen nimittäjään asti yhtenäistetty lainsäädäntö on enemmän este kuin apu.

Nämä asiat kuuluvat ennen kaikkea kansalliseen päätösvaltaan. Esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta yrittää säätää 42 päivän pidätyksestä, mikä minusta on enemmän kuin olisi tarpeellista, mutta Lontoolla on oikeus tehdä kyseinen päätös, ei Brysselillä.

Näiden ehdotusten sisältämän lähestymistavan nojalla poistaisimme pian tuon harkintavallan jäsenvaltioilta. Se saattaisi sopia EU:n laajentumiseen pyrkivään ohjelmaan, mutta sillä ei kukisteta terrorismia.

 
  
MPphoto
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE). (RO) Romanian kansalaisten edustajana olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää, että Euroopan parlamentti osallistuu lainvalvonnan puitteissa kerättyjen henkilötietojen suojaa koskevaan päätöksentekomenettelyyn. Meidän pitäisi ottaa huomioon, että EU:n kansalaisten oikeus tietosuojaan on perusoikeus, mutta samalla terrorismin ja rikosten torjuntaan osallistuvilla laitoksilla on oltava pääsy kyseisiin tietoihin.

Tällä mietinnöllä on erityisen merkittävä asema sellaisten oikeudellisten puitteiden luomisessa, joilla säädetään henkilötietojen laadusta, määrittelystä ja ominaispiirteistä ja niiden siirrosta kolmansiin maihin tai yksittäisille henkilöille. Pidän myönteisenä säännöstä, jonka mukaan tietoja ei pitäisi säilyttää pidempään kuin on tarpeen, ja että jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön menettelyihin liittyvät ja tekniset toimenpiteet näiden rajoitusten valvomiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Masip Hidalgo (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella kollegojani, Roselyne Lefrançois'ta ja Martine Rourea, heidän laatimistaan mietinnöistä, mutta myös käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni sanoakseni, että Ranskan poliisi on juuri pidättänyt merkittävän terroristin, ja siksi onnittelen Ranskan hallitusta ja Ranskan poliisia. Mielestäni kaikkien maiden poliittisten viranomaisten pitäisi tehdä yhteistyötä poliisimme, tuomareidemme ja hallitustemme kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi onnitella Euroopan parlamenttia kokonaisuudessaan tämän keskustelun korkeasta tasosta. Euroopan parlamentti odottaa todellakin oikeutetusti Lissabonin sopimuksen ratifiointia, mutta se on todistanut tänä aamuna kypsyytensä tukemalla hyvin suurella enemmistöllä kahta mietintöänne, Roselyne Lefrançois'n mietintöä ja Martine Rouren mietintöä. Näillä kahdella mietinnöllä pyritään löytämään oikea tasapaino yhteisen terrorismilta suojelun – mikä meidän on taattava kansalaisillemme – ja yksittäisten vapauksien suojelun välillä. Mielestäni oikeaa ratkaisua on etsittävä juuri tästä kaksitahoisesta tasapainosta.

Arvoisa puhemies, teen lyhyen yhteenvedon keskustelusta. Käsittelen ensin Roselyne Lefrançois'n mietintöä terrorismin torjumisesta. Haluaisin vain sanoa, että vaikka ilmaisunvapaus, johon kuuluu myös oikeus arvosteluun, on yksi peruspilareista, joille Euroopan unioni rakentuu, taivuttamista rasistiseen vihaan ei voida hyväksyä käyttämällä ilmaisunvapautta tekosyynä. Rasistisella puheella käytetään ilmaisunvapautta hyväksi, eikä sitä voida suvaita.

Seuraavaksi haluaisin muistuttaa teitä siitä, että komission ehdotus laadittiin perusteellisen vaikutustenarvioinnin perusteella. Monia kuulemisia järjestettiin, ja komission ehdotus todellakin perustuu Euroopan neuvoston yleissopimukseen terrorismin torjunnasta, ja me olemme yrittäneet noudattaa yleissopimuksen tasapainoista muotoilua rikoksista.

Jos Roselyne Lefrançois ja monet Euroopan parlamentin jäsenet, jotka ovat tukeneet käsitettä "taivuttaminen", sallivat, haluaisin vain käyttää muutaman minuutin puolustaakseni käsitettä "yllytys". Käsitteen "yllytys" etu on se, että se on uusi. Siksi Euroopan neuvoston käytti sitä. Sen uutuus merkitsee, että se voidaan määritellä yhteisesti ja tarkasti Euroopan unionissa. Yllytys ei ole käsite, jota voidaan tulkita. Minun mielestäni se voidaan määritellä asianmukaisesti oikeuskäytännön nojalla. On oikein, että haluamme välttää kaikenlaisten terrorihyökkäysten tapahtumista todella ja samalla kriminalisoida ne, jotka lähinnä sen nojalla, mitä he ovat sanoneet, ovat kehottaneet kyseisiin hyökkäyksiin, vaikkei hyökkäyksiä olisi tapahtunutkaan. Juuri tämä on ongelmallista. Jätän kuitenkin ratkaisun löytämisen neuvoston ja parlamentin välisessä vuoropuhelussa olevan viisauden huomaan.

Haluaisin myös sanoa, että puitepäätöksen nykyisen tekstin 1 artiklan 2 kohta sisältää ihmisoikeuksien suojalausekkeen, joka koskee – luulen, että Roselyne Lefrançois on samaa mieltä – koko puitepäätöstä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin korostaa arvoa, joka on terrorismin torjumisen asettamisella Euroopan unionin yhdennettyihin institutionaalisiin puitteisiin. Lisäämällä tämän tekstin EU:n lainsäädäntöön saamme takuun sen tehokkuudesta. Se antaa meille erityisiä toimenpiteitä varten yhtenäiset oikeudelliset puitteet rikosoikeudellisten seuraamusten ja oikeudenkäyttöä koskevien sääntöjen luonteen ja tason osalta. Sen ansiosta on mahdollista soveltaa Euroopan unionin yhteistyömekanismeja, joihin vuoden 2002 puitepäätöksessä viitattiin.

Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää ja parlamenttia jälleen kaikesta heidän tästä merkittävästä aiheesta kahden viime vuoden aikana tekemästään työstä, ja yhteenvetona haluaisin toivoa, että päätös tehdään nyt äkkiä kaiken tehdyn työn perusteella, jotta − kuten monet teistä ovat korostaneet – terrorismia voidaan torjua tehokkaasti.

Nyt pääsen toiseen tekstiin, jota ei voida erottaa ensimmäisestä, ja minun mielestäni oli parlamentilta hyvä ajatus liittää ne yhteen, vaatia tietosuojaa ja henkilökohtaisten oikeuksien suojelua samaan aikaan. Kiitän tietenkin Martine Rourea, joka on puolustanut tätä tasapainoa, ja tietosuojaa, niin energisesti. Oli toden totta tärkeää, että tämä asiakirja laadittiin samaan aikaan kuin terrorismin torjumista käsittelevä asiakirja, jotta lakia ja järjestystä valvovilla voimilla voisi lähitulevaisuudessa olla erityiset säännöt tietosuojasta. Kuten olen sanonut, enkä halua liioitella tätä, komissio halusi parlamentin tavoin ilmiselvästi edetä pidemmälle tietosuojan osalta. Ministeri Jouyet mainitsi, että puheenjohtajavaltio Ranskan piti ottaa huomioon kompromissin mahdollisuus, vaikka se halusi samaa asiaa. Voin siten yksinkertaisesti sanoa, että komissio yrittää käyttää arviointilauseketta ja 6 a kohtaa hyvin. Siksi kuulemme kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ja yritämme ottaa huomioon toivomuksenne puitepäätöksen kunnianhimoisesta tarkistuksesta sen soveltamisalan laajentamisen arvioimiseksi. Joka tapauksessa tämän komissio voi tehdä, ja sen minä henkilökohtaisesti yritän tehdä. Tiedän, että Euroopan parlamentti haluaisi, että tarkistus tehdään sangen pian. Toivon vain, että neuvosto on samaa mieltä tarkistuksen sellaisesta aikataulusta, jonka myötä EU:n toimenpide saadaan laadittua hyvin pian.

Arvoisa puhemies, tässä kaikki, mitä halusin sanoa. Haluaisin myös tehdä selväksi kaikille puhujille, että arvostin korkeatasoista keskustelua tällaisesta tärkeästä aiheesta – aiheesta, jossa Euroopan on oltava esimerkkinä – sekä tehokkaan yhteisen suojan takaamisesta terrorismiuhkia vastaan että myös tietysti yksilön vapauksien ja henkilökohtaisen riippumattomuuden suojan tarkasta huomioon ottamisesta. Minun mielestäni parlamentti on jälleen kerran selkeästi osoittanut kypsyytensä ja valmiutensa tehdä tästä aiheesta tulevaisuudessa yhteispäätöksiä.

 
  
MPphoto
 

  Roselyne Lefrançois, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin ensin kiittää kaikkia tänä aamuna puhuneita kollegoitani heidän puheenvuorojensa korkeasta tasosta. Puhujien suuri määrä osoittaa selkeästi, miten kiinnostava tämä aihe on. Palaamatta kaikkiin eri puheenvuoroihin yksityiskohtaisesti haluan vain mainita niistä kolme tai neljä.

Claudio Fava osoitti selkeästi, miten vaikea tehtävä tämä on. Meidän on vältettävä epäluulon ja epäluottamuksen ilmapiiriä, mutta samalla meidän on mietittävä taustoja ja taattava sekä kansalaisten turvallisuus että vapauksien suojelu.

Luis de Grandes Pascual selitti selkeästi terrorismin määritelmän lisäarvon sanomalla, että käyttämämme määritelmä oli merkittävämpi ja myös vaatimalla luetteloa rikoksista. Koska tässä on kyse yhteistyöstä terrorismin torjumisessa, meidän on lähetettävä luja viesti ja samalla suojeltava yksilöiden vapauksia.

Hyvä Panayiotis Demetriou, mainitsitte terrorismin edustaman kirouksen, jota meidän on torjuttava. Käytitte kuitenkin käsitettä "julkinen taivuttaminen" ja sanoitte, että sen kaikki jäsenvaltiot ymmärtävät paremmin. Sarah Ludfordilla on sama huoli. Myös hänen mielestään käsite oli asianmukaisempi, koska meidän on taattava perusoikeudet.

Mietintö on todellakin tulosta pitkästä ja mutkikkaasta neuvotteluprosessista. Minun mielestäni kuitenkin voimme olla tulokseen tyytyväisiä erityisesti terrorismin torjumisen ja perusvapauksien kunnioittamisen välisen tasapainon osalta.

Kollegani Martine Rouren mietintö on lujasti tässä toisessa kategoriassa, koska henkilötietojen suoja on yksi sen tärkeimmistä osista. Kadun vain yhtä asiaa, ja tiedän, että niin tekevät monet ihmiset parlamentissa, erityisesti kollegani Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä. Se on se, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeudenkäyttöä koskevaa valvontaa ei sovelleta täysimääräisesti tällaisen asiakirjan täytäntöönpanoon, jolla on niin suuri vaikutus EU:n kansalaisten vapauksiin.

Tämän takia olisi ollut välttämätöntä tehdä puitepäätös Lissabonin sopimuksen järjestelmän nojalla. Jo ennen kuin Irlannin kansanäänestyksessä äänestettiin ei ja ennen kuin uuden sopimuksen voimaantulo 1. tammikuuta 2009 kyseenalaistettiin, neuvosto oli selkeästi halunnut edetä mahdollisimman nopeasti välttääkseen siirtymisen yhteispäätösmenettelyyn. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa me kuitenkin yritimme tehdä työtä mahdollisimman huolellisesti ja yksityiskohtaisesti ja pysytellä neuvoston asettamassa aikataulussa.

Valiokunnan äänestyksessä 15. heinäkuuta mietintöluonnokseni hyväksyttiin 35 äänellä neljän äänestäessä vastaan ja yhden äänestäessä tyhjää, ja toivon, että se johtaa vakaaseen enemmistöön myös täysistunnossa.

 
  
MPphoto
 

  Martine Roure, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin kiittää kaikkia kollegoitani, koska tämä keskustelu on osoittanut, että Euroopan parlamentti on yhdistynyt todella mutkikkaan aiheen osalta, ja me olemme Euroopan parlamentin edustajia, me olemme ihmisten edustajia. Tätä kannattaa korostaa.

Tänään osoitan sanani erityisesti puheenjohtajavaltio Ranskalle. Pyydämme neuvostoa täyttämään monien perättäisten puheenjohtajavaltioiden kauan sitten antamat sitoumukset. On ehdottoman välttämätöntä tehdä puitepäätös nopeasti ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin tarkistukset. Neuvoston on oltava sanansa mittainen. Meidän on ehdottomasti työskenneltävä luottamuksen ilmapiirissä. Tämä on olennaista. Toivon, että tämä viesti välitetään ministeri Datille, joka ei valitettavasti osallistunut tähän erittäin tärkeään keskusteluun, mistä olemme hyvin pettyneitä.

Haluaisin erityisesti kiittää komission jäsentä Barrot'ta hänen tuestaan, joka on meille hyvin arvokasta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.00.

Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Titus Corlăţean (PSE), kirjallinen.(RO) Henkilötietojen suojaa koskevien oikeudellisten puitteiden laatiminen kolmannessa pilarissa on huoli, jonka kaikki EU:n puheenjohtajavaltiot ovat viime vuosina jakaneet. Vuonna 2006 tehty puitepäätös oli kuitenkin jonkinlainen kompromissi, jossa määritettiin pienin yhteinen nimittäjä henkilötietojen suojassa. Siksi voimme vain pitää myönteisenä uutta Euroopan parlamentin kuulemista puitepäätöksen soveltamisalan laajentamisesta ja analyysistä sen vaikutuksista perusoikeuksiin. Muutosten tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla samanlaisen tietosuojan tason varmistaminen kuin ensimmäisessä pilarissa, ja tästä näkökulmasta pidän valitettavana, että neuvosto on muuttanut komission alkuperäistä ehdotusta. Yhtä lailla valitettavaa on se, että neuvosto poisti kansallisten tietosuojaviranomaisten työryhmää koskevan säännöksen, mikä on takaisku tehokkaan henkilötietosuojajärjestelmän luomista koskevalle prosessille.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Filip (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Tehokas henkilötietojen suoja on edelleen nykyaikaisen demokratian luonnollinen edellytys. Jos tämä suoja joissakin olosuhteissa edellyttää yhteisön tietokantojen muuttamista, jotta estetään tiettyjen henkilökohtaisten tai aineellisten tietojen yhdistäminen tunnistettaviin henkilöihin, meidän pitäisi tiedostaa, että tämän tietojen säilyttämistä ja käsittelyä koskevan maailmanlaajuisen järjestelmän hallinnointi vaatii ajanmukaista turvallisuusjärjestelmää. Koska todellista turvallisuutta ei voida taata pelkästään siten, että hyväksymme joukon yhteisiä periaatteita, mielestäni tarvitaan pragmaattista analyysiä riskeistä, jotka liittyvät lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen yhteistyöhön sellaisten maiden välillä, joilla on alalta eritasoista asiantuntemusta.

Selkeyden vuoksi haluaisin toistaa, että uudet jäsenvaltiot tarvitsevat nopeasti alan asiantuntemuksen siirtoa, jotta voidaan estää kaikki haitat järjestelmän yleiselle turvallisuudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Koska terrorismi lisääntyy ja se on jo verkkoavaruudessa, koska ihmisjoukkoja on mahdollista manipuloida nopeammin ja koska terroristien tunnistamiseen riittävän nopeasti on rajatut mahdollisuudet, mielestäni kyseinen päätös on myönteinen kaikkien kansalaisten kansalaisoikeuksien ja -vapauksien suojelun ja rikosten, erityisesti henkilöiden, maiden ja kansallisen infrastruktuurin turvallisuuteen kohdistuvien rikosten nopealle määrittelylle ja käsittelylle suotuisten puitteiden luomisen yleisissä puitteissa.

Pidän myönteisenä päätöstä käsitellä puitepäätöksessä asetettuja tavoitteita, koska ne ovat tärkeitä Euroopan laajuisesti, erityisesti henkilötietojen suojaa koskevien yhteisten säännösten osalta, minkä avulla jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön samat säännöt ja periaatteet. Minun mielestäni suositusta tarvitaan lisäksi tietojen luokittelua varten viitearvona kansainvälisiin luokituksiin, jotta voidaan poistaa kaikki erot jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden väliltä turvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanossa.

Kaksi perusstrategiaa pitäisi ottaa huomioon varmistettaessa tietosuojaa ja turvallisuusjärjestelmiä: "Mitä ei ole erikseen kielletty, on sallittu", ja "Mitä ei ole erikseen sallittu, on kielletty".

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN), kirjallinen.(PL) Terroristiteoista Euroopalle koituva kasvava uhka on yksi maanosamme merkittävimmistä haasteista. Meitä uhkaavat tällä hetkellä poliittinen terrori, jota hallitsevat valtiot, jotka väittävät tekevänsä yhteistyötä kanssamme, ja rikollisluonteiset ryhmät, mutta näyttää siltä, että suurin uhka tulee islamilaisen fundamentalismin taholta.

Olen hämmästynyt siitä, että Eurooppaa hallitsevat tahot eivät näytä olevan huolissaan. Sosialistien ja liberaalien suosima täydellinen avoimuutemme rajatonta määrää islamilaisista maista tulevia ihmisiä kohtaan aiheuttaa tulevaisuudessa paljon tragedioita yhteisön väestölle. Euroopan rajoittamaton islamisointi ei ole käynnissä!

Autetaan köyhiä maita, mutta ei tehdä maanosastamme paikkaa, jossa ihmisten suvaitsevaisuuden rajoja koetellaan. Uudet tulijat vaativat tällä hetkellä koko ajan enemmän oikeuksia, ja Euroopan perinteisten kansojen on tyydyttävä siihen kaikkeen sekä monia vuosisatoja vanhojen perinteiden tuhoamiseen. Se on vaarallista. Yksi esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa, on Pohjois-Irlanti, ja siellä toisiaan vastaan sotivat ryhmät ovat pelkästään kristinuskon eri suuntia tunnustavia ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian Zlotea (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 muuttivat maailmaa perin pohjin. Tuon päivän terroristi-iskut muuttivat amerikkalaisten näkemystä ja kuvaa maailmasta mutta myös tarjosivat demokraattisille yhteiskunnille koko maailmassa uuden näkemyksen tästä nykyaikaisesta maailmasta, jossa Madridia (maaliskuu 2004) ja Lontoota (heinäkuu 2005) tuhonneiden iskujen kaltaiset iskut ovat jatkuva ja pelottava haaste.

Nyt terroristit käyttävät nykyaikaisia viestintäkeinoja, kuten Internetiä, koulutusta ja värväystä varten ja suunnitellakseen iskuja. Näiden tekniikoiden käyttö on ainoalaatuinen uhka unionille, ja meidän kaikkien olisi tehtävä yhteistyötä torjuaksemme terrorismia kaikilla käytettävissämme olevilla keinoilla.

Jotta demokraattinen yhteiskuntamme voisi tehokkaasti vastata näihin uhkiin, terrorismin torjumiseen on kuitenkin liitettävä perusoikeuksiemme ja -vapauksiemme vahvistaminen. Terrorismin uhan käsittelemiseksi on välttämätöntä, että EU:ssa on yhteiset säännökset, ja voimassa olevaa lainsäädäntöä pitäisi tarkistaa sen mukaisesti.

Nykyaikainen terrorismi toimii uudella tavalla, mutta EU:n on torjuttava sitä samalla voimalla ja päättäväisyydellä kuin perinteistä terrorismia on torjuttu.

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, puhun lyhyesti. Puhun työjärjestyksen 145 artiklan nojalla korjatakseni huomiot ja kommentit, joita Sarah Ludford teki minusta puhuessaan tässä keskustelussa.

Hän sanoi monia asioita, mutta erityisesti hän sanoi, että olen eurokammoinen ja että karkottamisen osalta hurraisin iloisesti rikollisille, jotka pääsevät karkuun Englannin kanaalin kautta.

Haluaisin korjata hänen puheestaan asiatietoja. En ole eurokammoinen. Rakastan Euroopan mannerta, sen historiaa, sen kulttuuria, sen saavutuksia yhtä paljon kuin kuka tahansa, mutta olen EU-kammoinen. Vihaan Euroopan unionia, joka on antidemokraattinen ja epädemokraattinen. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja poissaolevana tuomitsemisen osalta haluan, että englantilainen tai skotlantilainen tuomioistuin pystyy käsittelemään ensisijaisia todisteita epäiltyä vastaan ennen kuin se päättää karkottamisesta ja todellakin, jotta sillä on valtuudet estää se. Niiden on voitava päättää, että vastattavana on asianmukainen asia ja että oikeudenkäynti on oikeudenmukainen.

Teen tämän suojellakseni Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten etuja, kuten esimerkiksi Andrew Symeouta, 19-vuotiaan lontoolaismiestä, jota uhkaa karkotus Kreikkaan 30. syyskuuta tapposyytteen takia. Häntä vastaan esitetyt todisteet ovat hyvin epäilyttäviä, eikä voida jättää ottamatta huomioon väitettä, että todistajia on kidutettu lausuntojen saamiseksi.

Ymmärrän Sarah Ludfordin herkkyyden tässä asiassa, koska hänen puolueensa, liberaalidemokraatit ovat ilmiselvästi lyöneet vetoa väärän hevosen puolesta, ja hän pelkää, aivan oikein, seurauksia vuoden 2009 vaaleissa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Ennen kuin päätän istunnon, haluaisin rauhoittaa turvallisuuspalvelua, koska täällä on levinnyt huhu, että eräs ihminen tuli saliin kasvot peitettynä. Se oli vain Mario Borghezio, joka vaikeni vastalauseeksi, joten parlamentti ei ole minkäänlaisessa vaarassa turvallisuusnäkökulmasta. Halusin vain rauhoittaa turvallisuuspalvelua.

(Istunto keskeytettiin klo 12.00 äänestysten alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 12.05.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
Päivitetty viimeksi: 27. maaliskuuta 2009Oikeudellinen huomautus