Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2115(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0350/2008

Keskustelut :

PV 09/10/2008 - 4
CRE 09/10/2008 - 4

Äänestykset :

PV 09/10/2008 - 7.15
CRE 09/10/2008 - 7.15
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0477

Puheenvuorot
Torstai 9. lokakuuta 2008 - Bryssel EUVL-painos

10. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Panzeri (A6-0365/2008)

 
  
MPphoto
 

  Rumiana Jeleva (PPE-DE). - (BG) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, sallikaa minun aluksi onnitella Pier Antonio Panzeria hänen mietinnöstään. Olin PPE-DE-ryhmän varjoesittelijä, ja äänestin tämän mietinnön puolesta.

Äänestin mietinnön puolesta, koska onnistuimme mielestäni työstämillämme kompromisseilla sisällyttämään siihen tiettyjä tarkistuksia ja muuttamaan eräitä ehdotuksia tasapainoisemmiksi. Ryhmämme ehdottamat tarkistukset, joilla mietinnöstä olisi saatu kattavampi, jäivät kuitenkin hyväksymättä.

Mietinnön olisi ehdottomasti pitänyt sisältää teksti, jossa luetellaan liiallinen verotaakka ja korkeat sosiaaliturvamaksut eräinä tärkeimpinä syinä pimeän talouden esiintymiseen ja jopa kasvuun tietyillä aloilla. Torjuessamme pimeää työtä meidän on värvättävä liike-elämä liittolaiseksemme.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on autettava vähentämällä hallintotaakkaa ja yksinkertaistamalla menettelyjä. On kuitenkin selvää, että tässä vaiheessa ei voida ehdottaa keskusteluja ja tarkistuksia, koska mietinnön laatiminen aloitettiin yksien sääntöjen ollessa voimassa ja se saatettiin päätökseen ja siitä äänestettiin toisten sääntöjen mukaan.

 
  
  

Mietintö: Zimmer (A6-0364/2008)

 
  
MPphoto
 

  Anja Weisgerber (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Gabriele Zimmerin mietintöä vastaan, mutta kannatan silti vilpittömästi sen tavoitetta eli yhteiskunnallisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden, myös lasten köyhyyden torjumista Euroopan unionissa. Olen erityisen tyytyväinen lähestymistapaan, jossa puolustetaan vähimmäistoimeentulo-ohjelmia ihmisarvoisen elämän perusedellytyksenä. Tätä periaatetta on sovellettava niin työssäkäyviin kuin työttömiin.

En kuitenkaan voi äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jossa toistuvasti vaaditaan, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön minimipalkat, ja jossa kehotetaan neuvostoa sopimaan EU:n minimipalkkajärjestelmätavoitteesta. Tämä vaatimus rikkoo toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden perustavanlaatuista toimivaltaa sosiaalilainsäädännön alalla.

Lisäksi mietinnössä kannatetaan selväsanaisesti komission ehdotusta kaikki syrjinnän muodot kattavaksi horisontaaliseksi direktiiviksi. Minä vastustan syrjintää, mutta tämä lähestymistapa on mielestäni väärä.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä mahdollisuudesta selittää, miten äänestin. Edellisen puhujan tavoin minäkään en usko, että kukaan vastustaa mietinnön tavoitteita, yhteiskunnallisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista.

Meidän on kuitenkin todella ymmärrettävä, että on päästävä irti ajatuksesta, jonka mukaan ratkaisu mihin tahansa ongelmaan löytyy EU:n tasolta. Itse asiassa ratkaisua ei usein löydy edes kansalliselta tasolta.

Jos todella haluamme poistaa köyhyyttä ja edistää yhteiskunnallista osallisuutta, meidän on varsin monissa tapauksissa etsittävä ratkaisuja omista yhteisöistämme. Kaikkialla Euroopan unionissa, kaikkialla kotimaassani, kaikkialla edustamassani suurenmoisessa Lontoon kaupungissa on monia yhteisöryhmiä, jotka taistelevat köyhyyttä vastaan "nyrkit savessa" ilman valtion osallistumista. Ne ymmärtävät ongelmat, ja yhteisöt toimivat yhdessä. Meidän on luotava oikeat edellytykset, jotta paikallisyhteisöt voivat tarttua näihin ongelmiin: jos etsitte ratkaisuja, käykää Lontoon vaalipiirini yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden keskuksen verkkosivuilla.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, köyhyys on monitahoinen ilmiö. Se yhdistetään yleensä työttömyyteen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Siksi työtä pidetään parhaana keinona ehkäistä köyhyyttä. Työ ei kuitenkaan ole ainoa köyhyyden ehkäisykeino, kuten monet köyhyystapaukset työssäkäyvien keskuudessa osoittavat. Meidän on syytä muistaa, että 78:aa miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa uhkaa köyhyys. Tämä on 16 prosenttia unionin kansalaisista.

Kaikkien viranomaistasojen on yhdistettävä voimansa työmarkkinaosapuolien, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksittäisten kansalaisten kanssa. Sosiaalipolitiikka ja työmarkkinapolitiikka on organisoitava paremmin ja niistä on tehtävä tehokkaampia. Tarvitaan pitkäkestoisia ja kauaskantoisia ponnistuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Meidän olisi myös muistettava, että lainsäädännöllisillä sosiaalisen suojelun ohjelmilla olisi oltava ennaltaehkäisevä rooli. Niillä pitäisi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja helpottaa sosiaalista integraatiota. Yksi mietinnön tärkeimmistä kohdista koskee lasten köyhyyden poistamista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yksinhuoltajien, suurperheiden ja maahanmuuttajaperheiden lapsiin. Tarvitaan tehokkaita ratkaisuja, joilla estetään näiden ryhmien sosiaalinen syrjäytyminen.

 
  
  

Mietintö: Panzeri (A6-0365/2008)

 
  
MPphoto
 

  Astrid Lulling (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, kannatan tätä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaa, koska se sisältää nimenomaiset ehdotukseni pimeän työn torjumiseksi.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietintöön sisällytettiin ehdotukseni pyytää Euroopan komissiota kehittämään kokeiluväline, jossa otetaan mallia Luxemburgissa kehitetyn ja Euroopan sosiaalirahaston yhteisrahoittaman 2 Plus -hankkeen kaltaisista malleista, joiden tarkoituksena on päästä eroon pimeästä työstä vesittämällä sen kiinnostavuus yksinkertaistamalla huomattavasti työnantajan hallinnollisia menettelyjä huolehtien samalla siitä, että työntekijät ovat vakuutettuja sosiaaliturvan kautta, keventämällä työnantajan verotusta esimerkiksi lähityöhön liittyvien kulujen vähennyksin ja myöntämällä verovapaus kaikelle työlle, josta saatava palkka on alempi kuin tietty jäsenvaltion vahvistama minimimäärä.

Myös ehdotukseni perheyrityksissä avustavien aviopuolisoiden tai perheenjäsenten asemaa koskevien puitteiden luomisesta, jotta heidät saadaan pakollisen sosiaaliturvan piiriin, on liitetty mietintöön, ja olen siitä hyvin iloinen. Olen tyytyväinen myös huomautukseemme siitä, että perheen toiminta muodostaa jo itsessään perheyrityksen ja että perheissä tehtävän epätyypillisen työn tunnustamista ja sen pakollista sisällyttämistä sosiaaliturvajärjestelmään on harkittava. Totuus on, että varsinaisen pimeän työn lisäksi Euroopassa on miljoonia kansalaisia, varsinkin naisia, jotka työskentelevät perheyrityksissä ja joilla ei ole mitään yksilöllistä sosiaaliturvaa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Astrid hyvä, haluaisin vain tehdä selväksi, että puheaika on rajattu yhteen minuuttiin, ei kahteen. Tuohan on jo melkein kuin pimeää työtä.

 
  
  

Valko-Venäjän tilanne (RC B6-0527/2008)

 
  
MPphoto
 

  Milan Horáček (Verts/ALE). - (DE) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, koska se on selväsanainen kehotus Valko-Venäjän hallitukselle alkaa vihdoin kunnioittaa ihmisoikeuksia.

On pettymys, että Euroopan viimeisessä diktatuurissa elävien Valko-Venäjän kansalaisten toiveet demokraattisesta kehityksestä eivät täyttyneet syyskuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa, jotka olivat epäilyttävät, etten sanoisi vilpilliset. Sama koskee opposition ja kansalaisyhteiskunnan strategista tukahduttamista.

Olemme myös kehottaneet neuvostoa ja komissiota ryhtymään lisätoimiin henkilökohtaisten yhteyksien helpottamiseksi ja tehostamiseksi ja kyseisen valtion demokratisoimiseksi sekä harkitsemaan mahdollisuutta alentaa Valko-Venäjän kansalaisilta Schengenin alueelle myönnettävien viisumien hintaa, mikä on ainoa keino estää Valko-Venäjän ja sen kansalaisten eristyminen entisestään.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, demokratian tappio Valko-Venäjällä on erityisen tuskallinen asia, kun otetaan huomioon unionin Georgian tapahtumien jälkeen Valko-Venäjää kohtaan soveltama uusi sovittelupolitiikka. Presidentti Lukashenko ei ymmärtänyt EU:n elettä ja mahdollisuutta päästä ulos eristyksestä. Etyjin lausunnossa todetaan, että Valko-Venäjän vaalit eivät täyttäneet demokraattisten vaalien vaatimuksia. Näin ollen uusi parlamentti koostuu jälleen Euroopan viimeistä diktaattoria nöyristelevistä henkilöistä. Näistä väärinkäytöksistä huolimatta vaikuttaa välttämättömältä jatkaa keskinäisten suhteiden sulattamispolitiikkaa. On kuitenkin korostettava, että unionin ei pitäisi olla ainut myönnytyksiä tekevä osapuoli. Valko-Venäjän presidentin on selkeästi osoitettava hyvää tahtoa asianmukaisilla toimilla. Presidentti Lukashenkon painostusta olisi lisättävä, mutta samalla olisi tarjottava etuja Valko-Venäjän kansalaisille, jotta EU:n tarjous nähdään parempana vaihtoehtona kuin suhteiden tiivistäminen Venäjään.

 
  
  

WTO:n Dohan kierroksen keskeyttäminen (RC-B6-0521/2008)

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, neuvottelujen saattaminen menestyksellisesti päätökseen Dohan kierroksen puitteissa näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Peter Mandelsonin eroaminen kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen tehtävästä on yksi syy tähän. Neuvottelut jatkuvat luultavasti vasta vuonna 2010. Tilannetta mutkistaa entisestään se, että seuraavien kahden vuoden aikana pidetään vaalit paitsi Yhdysvalloissa myös Intiassa ja Brasiliassa. Tämä tarkoittaa, että uudet neuvottelut käydään eri ihmisten kanssa. Ensimmäistä kertaa neuvottelujen katkeamisesta ei ole vastuussa Euroopan unioni. Heinäkuun ministeritason keskustelujen epäonnistumiseen ovat syypäitä Yhdysvallat ja Intia. Asiantuntijoiden mukaan neuvottelujen katkeamisen pääsyy oli se, ettei palvelujen ja teollisuuden suhteen edistytty.

Mikäli neuvottelupöytään palataan, etusijalle on asetettava pohdinta siitä, miten auttaa köyhimpiä valtioita. Samalla emme kuitenkaan saa unohtaa omia, varsinkaan maatalousalaa koskevia etujamme. Markkinoidemme perusteeton avaaminen vaarantaisi pahasti viljelijöiden tulojen vakauden. Se saattaisi viedä monia tiloja vararikkoon. Jos näin käy, miten pystymme takaamaan Euroopan unionin elintarviketurvan? Se, ettei kauppakysymyksistä päästy sopimukseen, on esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on saavuttaa sovitteluratkaisu tärkeistä kysymyksistä, kun neuvotteluihin osallistuu näin suuri määrä valtioita, joiden edut ovat hyvin erilaisia.

Toivottavasti ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa saadaan aikaan myönteisempi tulos.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, kiitos, että sain tilaisuuden esittää äänestysselitykseni Dohan kierroksen keskeyttämisestä.

Olen hyvin kiitollinen huomatessani, että suurin osa parlamentista pahoittelee WTO:n Dohan kehityskierroksen keskeyttämistä, koska markkinoiden vapauttamisen lisäämisellä olisi voitu saavuttaa todellisia tavoitteita.

Valitettavasti jäimme taas kiinni maatalouteen, ja vaikka EU onnistui välttämään syntipukin aseman, meidän on mielestäni myönnettävä, että meillä oli asiassa oma sisäinen politiikkamme ja kun komission jäsen Mandelson halusi mennä maatalouden suhteen pidemmälle, erään Euroopan unionin protektionistisimmat valtiot pysäyttivät hänet.

Meidän on ymmärrettävä, että kyseessä on suurempi tavoite, että palvelut, jotka muodostavat niin suuren osan taloudestamme, on avattava ja vapautettava. Valitettavasti meidän on avattava maatalous ja tavaramarkkinat, ennen kuin voimme avata palvelumarkkinat.

Meidän on vapautettava kauppaa entisestään. Meidän on lopetettava kilpailukyvyttömien viljelijöiden suojeleminen. Meidän on tehtävä kehitysmaiden ja köyhien maiden yrittäjille ja viljelijöille helpommaksi käydä kauppaa kanssamme ja myydä tavaroitaan ja palveluitaan, sillä vain kaupankäynti, ei mittava avustusteollisuus, auttaa nämä ihmiset pois köyhyydestä.

 
  
  

Mietintö: Carnero González (A6-0347/2008)

 
  
MPphoto
 

  Bogdan Pęk (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, käsiteltävänä oleva mietintö on jo saanut parlamentin enemmistön hyväksynnän. Juuri ennen äänestystä johtava parlamentin jäsen Andrew Duff kuitenkin ilmaisi hämmästyksensä siitä, että Itä-Euroopan maat, jotka ovat vasta äskettäin liittyneet unioniin, vastustavat lipun ja hymnin pakollista käyttöönottoa Euroopan parlamentissa. Minun on todella heti selitettävä jäsen Duffille, että kampanjassa käytetylle yksinkertaiselle iskulauseelle, jonka mukaan Brysselistä johtaminen ei ole parempi kuin Moskovasta johtaminen, on vankat perusteet. Se, kuinka helposti Bryssel voi säätää ja panna toimeen yhteisön oikeutta loukkaavia muutoksia, on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, kuinka vaikeaa on toteuttaa solidaarisuuden, rehellisyyden ja syrjimättömyyden periaatteia. Hyvä esimerkki tästä on energiapolitiikka, jossa Puola määrättiin toteuttamaan sen energia-alan romuttavia toimenpiteitä lain voimalla ja mainittujen periaatteiden vastaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, olemme juuri hyväksyneet suurella enemmistöllä, joskin minä ja joukko muita jäseniä äänestimme vastaan, mietinnön, jolla tässä toimielimessä otetaan käyttöön lippu, hymni, tunnuslause ja juhlapäivä, toisin sanoen kaikki oikean valtion tunnukset tai "hepenet". Alankomaalainen kabareetaiteilija Wim Sonneveld, joka itse asiassa sopisi varsin hyvin tänne parlamenttiin, sanoisi tästä nou breekt m'n klomp, "tämä on kaiken huippu".

Muistutan kuitenkin, ettei ole kovin kauan siitä, kun Alankomaiden ja Ranskan hylättyä Euroopan perustuslain siitä poistettiin huolellisesti tunnusten käyttöä koskevat säännökset, eikä niitä enää sisällytetty Lissabonin sopimukseen, koska tajuttiin, etteivät kansalaiset halua niitä. Nyt parlamentti hyväksyy ne taas ja jopa väittää tekstissä, että ne on hyväksyttävä, jotta kansalaisille lähetetään selvä poliittinen viesti. Mikä kyyninen vitsi! Euroopan etuoikeutettujen nomenklatuura jatkaa marssiaan, mutta Euroopan kansalaiset lakkasivat seuraamasta heitä jo kauan sitten.

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, keskustelussa Carlos Carnero Gonzálezin mietinnöstä tuntui hetkittäin, että keskustelimme EU:n tunnuksista emmekä niiden sisällyttämisestä parlamentin työjärjestykseen. Juuri nyt keskustelu ei koske tunnuksia, vaikka voin hyvin kuvitella, että monilla on kysymyksiä toukokuun 9. päivänä vietettävästä Eurooppa-päivästä. Kyse on kuitenkin siitä, että ensin luvattiin, että eurooppalaisen supervaltion ulkoisia tunnuksia ei sisällytetä Lissabonin sopimukseen, jonka useimmat jäsenvaltiot ovat ratifioineet, ja nyt ne yhtäkkiä sisällytetään ja kirjataan Euroopan parlamentin työjärjestykseen. Tämä on yksinkertaisesti äänestäjien, EU:n kansalaisten, halveksimista. Olemme Brysselin norsunluutorneissa taas kerran onnistuneet etäännyttämään itsemme yhä kauemmaksi jäsenvaltioiden kansalaisista. Tämä on surullista.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, meitä kehotetaan yleensä pitämään nationalismia mielivaltaisena, ohimenevänä ja hieman epäilyttävänä – mutta kun kyseessä on euronationalismi, otamme tyystin toisen asenteen ja ihannoimme valtion tunnuksia ja koristeita, lippua, hymniä, kansallispäivää ja kaikkea muuta.

Vastustan erityisesti Beethovenin yhdeksännen sinfonian ryöstämistä EU:n hymniksi, jota meidän nyt odotetaan kuuntelevan asennossa seisten. Pelkään, että se vaikuttaa minuun suurin piirtein samoin kuin Kellopeli Appelsiini -elokuvan päähenkilöön Alexiin, ja samoista syistä, nimittäin koska se herättää ikäviä mielleyhtymiä.

Tärkein sanomani on kuitenkin tämä: ainoa ja varsin itsestään selvä muutos, joka Euroopan perustuslakiin tehtiin, kun se muutettiin Lissabonin sopimukseksi, oli Euroopan kansallisten tunnusten poistaminen.

Palauttamalla ne yksipuolisesti tämä ikääntyvä ja raihnainen parlamentti näyttää maksaläikkäistä keskisormea äänestäjille, jotka hylkäsivät Euroopan perustuslain.

Jos haluatte, että nämä tunnukset ovat sitovia, teidän on uskallettava alistaa ne kansanäänestykseen. Pactio Olisipiensis censenda est!

 
  
MPphoto
 

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Carlos Carnero Gonzálezin mietintöä vastaan, jolla on tarkoitus ottaa parlamentissa uudelleen laajemmassa mitassa käyttöön EU:n lippu ja hymni.

Kotimaassani kansalaisille kerrottiin, että Lissabonin sopimus oli niin erilainen Euroopan perustuslakiin verrattuna, ettei kansanäänestykseen enää ollut aihetta, mutta ainoa merkittävä ero, jonka perustuslain ja Lissabonin sopimuksen välillä huomaan, on näiden valtion koristeiden poistaminen. Nyt parlamentti yrittää palauttaa ne.

Tämä osoittaa kuvaavasti, millaiselle huijaukselle koko Eurooppa-hanke perustuu. Se kuvaa sitä äärimmäistä halveksuntaa, jolla me parlamentin jäsenet suhtaudumme yleiseen mielipiteeseen ja kohtelemme meidät tänne valinneita äänestäjiä. Meidän on nyt järjestettävä kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta kokonaisuudessaan.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä mahdollisuudesta esittää äänestysselitykseni tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Edellisten puhujien tavoin olen pannut merkille sen kaksinaamaisuuden, jota Eurooppa-hankkeen kannattajat usein osoittavat. Meille sanottiin esimerkiksi, että Lissabonin sopimus kaatuu, jos yksikin valtio äänestää sitä vastaan. Kun ranskalaiset ja alankomaalaiset sitten äänestivät "ei", meille kerrottiin, että useimmat valtiot haluavat itse asiassa jatkaa, joten me jatkamme.

Kun Irlanti hylkäsi Lissabonin sopimuksen, meille kerrottiin, että meidän on löydettävä keino saada irlantilaiset äänestämään uudelleen kunnes he äänestävät oikein, sen sijaan että olisi hyväksytty tämän merkinneen lopullista naulaa Lissabonin sopimuksen arkkuun. On vielä yksi esimerkki. Meille kerrottiin, että Lissabonin sopimus on täysin erilainen kuin perustuslaki. "Katsokaa itse", meille sanottiin, "olemme muuttaneet kirjasinkokoa ja vaihtaneet kappaleiden paikkoja, se on nyt täysin erilainen ja lisäksi olemme poistaneet siitä Euroopan unionin tunnukset." Me varoitimme, että tämä ei kauan kestäisi. Hankkeen kannattajat löytäisivät keinon palauttaa tunnukset. Juuri näin on tapahtunut.

Pyydän niitä teistä, jotka kannattavat Eurooppa-hanketta, olemaan rehellisiä äänestäjiä kohtaan ja riittävän rohkeita järjestämään asiasta kansanäänestys.

 
  
  

Mietintö: Seeber (A6-0362/2008)

 
  
MPphoto
 

  Gyula Hegyi (PSE). - (HU) Ilmastonmuutos näyttäisi ilmenevän Keski-Euroopassa lähinnä sateiden jakautumisen jyrkkänä muuttumisena. Pitkää kuivuutta seurasivat rankkasateet. Kuivuudet ja tulvat voivat aiheuttaa miljardivahinkoja. Tämä on osoitus siitä, että ilmastonmuutos on todella alkanut. EU:n ilmastopolitiikassa on käsiteltävä vahinkojen lievittämistä, katastrofien ehkäisemistä ja keinoja hidastaa ilmastonmuutosta. Meidän on kehitettävä vedenvarastointi- ja kastelujärjestelmiä, ja kaupungeissa ja maaseudulla on pidettävä sadevesivarastoja, jotta meillä on vettä kuivuuden aikana. Tämä on erityisen tärkeää Alföldin alueella Unkarissa. Euroopan unionin on yhteisön toimenpiteenä parannettava vesihuoltoa, ja tähän olisi seuraavasta talousarviosta myönnettävä riittävästi Euroopan unionin rahoitusta.

 
  
MPphoto
 

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan, koska se on huono mietintö. Ilmastonmuutos on kokonaisvaltainen aihe, ja veden niukkuus on myös kysymys, joka vaikuttaa alueisiin ja edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Mietinnöstä saa sen vaikutelman, että ainoa ratkaisu on säästää hanoista tulevaa juoksevaa vettä ja kaupunkiemme vesijohdoissa olevaa vettä. Tämä on vähättelevä, epäjärjestelmällinen ja kestämätön lähestymistapa. Vastustin mietintöä, vaikka se sisältää eräitä hyviä näkökohtia, kuten että veden on oltava kaikille yhteistä tai että meidän on jaettava resursseja ja että alueiden on oltava solidaarisia keskenään.

Olen kuitenkin Gyula Hegyin kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on ryhdyttävä toimiin maan suhteen. Uudessa lähestymistavassa vettä säästetään maalla uusien patojen, uuden jokien sääntelyn, katastrofien ennaltaehkäisyn sekä uusia käytänteitä mahdollistavien maatalousstrategioiden avulla ja luonnollisesti tarvittaessa jokien virtausta muuttamalla.

Sosiaaliset ja taloudelliset seikat vaikuttavat kansalaisten elämään ja maailmassa vallitsevaan elintarvikepulaan. Tämä olisi pitänyt ottaa tässä päätöslauselmaesityksessä huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Madeleine Jouye de Grandmaison (GUE/NGL). - (FR) Arvoisa puhemies, äänestin Richard Seeberin mietinnön puolesta sen ansioiden vuoksi. Kiitän niitä, joiden ansiosta ehdottamani tarkistukset hyväksyttiin.

Yksi asia minua kuitenkin huolestuttaa: se koskee maaperän ja pohjaveden pilaantumista maataloudessa käytettävien vaarallisten aineiden vuoksi. Näin on tapahtunut Ranskan merentakaisilla alueilla, varsinkin Martiniquella ja Guadaloupella, hyvin pitkäikäisen klordekonimolekyylin vuoksi. Tätä saastuttavaa ainetta, joka kiellettiin Euroopassa lähes 30 vuotta sitten, käytettiin Ranskan merentakaisilla alueilla vuoteen 1997 asti.

Tänään tämä saaste uhkaa aiheuttaa vakavia kansanterveysongelmia ja haitata talouskehitystä, ja lisäksi ainakin Martiniquella on sen vuoksi mahdotonta saavuttaa 23. lokakuuta 2000 annetussa vesipuitedirektiivissä asetettuja tavoitteita.

Myöntääkö Euroopan komissio vihdoin, että eräät jäsenvaltiot rikkovat sen direktiivejä ympäristön ja terveyden kaltaisilla hyvin herkillä aloilla?

 
  
  

Mietintö: van den Burg ja Dãianu (A6-0359/2008)

 
  
MPphoto
 

  Astrid Lulling (PPE-DE). - (FR) Arvoisa puhemies, haluan oikaista äänestykseni Ieke van den Burgin mietintöön ehdotettujen tarkistusten 3 ja 9 suhteen. Äänestin erehdyksessä niitä vastaan, mutta tarkoitukseni oli äänestää niiden puolesta. Miksi? Katson, että pääomavaatimuksia koskevassa ehdotuksessa voitaisiin määrätä, että alullepanevien luottolaitosten on sisällytettävä osa arvopaperistetuista tuotteistaan taseeseensa, asettaa alullepaneville luottolaitoksille pääomavaatimuksia tai harkita muita keinoja varmistaa sijoittajien ja alullepanevien luottolaitosten riittävät edut. Katson myös, että luottoluokituslaitosten ehdottamat itsesääntelyratkaisut saattavat osoittautua riittämättömiksi, kun otetaan huomioon niiden keskeinen rooli rahoitusjärjestelmässä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. - (FR) Teille jäi neljä sekuntia ylimääräistä aikaa seuraavaa kertaa varten.

 
  
  

Mietintö: Alojz Peterle (A6-0350/2008)

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kuten juuri olemme saaneet kuulla, että uudistuksen vastustajat elävät menneisyydessä. Me haluamme muotoilla tulevaisuutta! Uudistuksen vastustajien pitäisi pysyä kotonaan kansallisvaltioissa ja tukea niitä, jotka työskentelevät Euroopan hyväksi.

Alojz Peterle ilmaisi asian tyhjentävästi: haluamme kansalaisten elävän pitkään ja terveinä. Tästä syystä olemme työskennelleet aktiivisesti iästä johtuvien sairauksien parissa EU:n seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa. Nyt on tullut aika antaa pk-yrityksiä tukevalla aloitteella voimakasta tukea freelance-työntekijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja yhdenmiehenyrityksille, jotta myös ne voivat toimia aktiivisesti terveysalan markkinoilla ja antaa siten kansalaisille tulevaisuudessa enemmän valinnanvaraa ja mahdollisuus valita itse niin määrällisesti kuin laadullisesti paras ratkaisu.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Leinen (A6-0372/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöksen puolesta, jolla hyväksytään EU-asioita koskevan komission viestinnän tärkeimpiä näkökohtia koskeva kehys "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä". Sen tarkoituksena on luoda puitteet, joilla vahvistetaan hyvin monenlaisia viestinnän elementtejä sisällyttämällä ne eurooppalaista viestintäpolitiikkaa koskevalla valkoisella kirjalla käynnistettyyn laajempaan rakenteeseen. Valkoisessa kirjassa kannatetaan vastavuoroista viestintää, jolle on tyypillistä kansalaisten osallistuminen sekä K-suunnitelma ("kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu").

On tärkeää huomata, että tällä viestinnällä, jonka komissio käynnisti sen jälkeen, kun luonnos perustuslakisopimukseksi ei onnistunut virittämään keskustelua unionin demokraattisten toimielinten ja kansalaisten suhteista, ei ilmeisesti ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. K-suunnitelma on epäonnistunut: miten voisi olla kansanvaltaa ilman kuuntelemista ja kuuntelemista ilman keskustelua? On selvää, että tällä ei juuri kurota umpeen sitä valtavaa kuilua, joka on avautunut kansalaisten, jotka eivät enää ymmärrä Euroopan yhdentymisen merkitystä, ja toimielinten, joista on tullut liian käsittämättömiä, väliin. Voimme vain toivoa, että tämä uusi yritys toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamiseksi mahdollistaa etenemisen asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ja heitä valistetaan objektiivisesti ja asiallisesti EU:n yhteistyöstä. Se ei kuitenkaan saa olla propagandaa nykyistäkin ylikansallisemman hallinnon käyttöönoton puolesta unionissa.

Yhteisessä julkilausumassa EU-asioita koskevasta viestinnästä, jota mietinnössä käsitellään, mainitaan useita EU:n ohjelmia, kuten "K-suunnitelma" ja "Kansalaisten Eurooppa", joihin Junilistan-puolue suhtautuu erittäin kriittisesti. Julkilausumassa ylistetään EU:n tason puolueita ja niihin liittyviä poliittisia säätiöitä, joiden Junilistan-puolueen mielestä on rakennuttava alhaalta käsin jäsenvaltioiden kansallisista puolueista eikä ylhäältä EU:n byrokratiasta.

Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan. Katsomme, että viestintää EU-asioista koskeva yhteinen julkilausuma olisi pitänyt laatia toisella tavoin ja että siinä olisi pitänyt korostaa asiapohjaista tiedotusta ja valistusta sekä avointa keskustelua, johon myös sellaiset poliittiset voimat voivat osallistua, jotka haluavat Eurooppaan hallitustenvälistä yhteistyötä eivätkä Euroopan Yhdysvaltoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Taas yksi "tyypillinen" mietintö…

Vaikka mietinnössä todetaan, että "viestintä on tärkeä osa sekä edustuksellista että osallistuvaa demokratiaa", siinä ollaan itse asiassa "huolestuneita" – mikä on kaunein tapa ilmaista asia – niiden kansanäänestysten tuloksista, joilla hylättiin ehdotettu, nyt Lissabonin sopimuksena tunnettu sopimus, ja varsinkin Irlannissa pidetystä kansanäänestyksestä.

Tämän mukaisesti parlamentin enemmistö on päättänyt hyväksyä yhteisen julkilausuman "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä". Siinä kolme EU:n toimielintä (neuvosto, Euroopan komissio ja parlamentti) sopivat propagandaristiretkestä – ja on syytä huomata, että se jatkuu tulevien Euroopan parlamentin vaalien läpi – sen olettamuksen pohjalta, että kansanäänestysten osoittama lisääntyvä tietoisuus ja vastustus EU:n politiikan taustalla olevia luokkatekijöitä ja merkittäviä etuja kohtaan voidaan voittaa ohjaamalla ja valvomalla sitä, mitä asioita tiedotusvälineissä käsitellään.

Itse asiassa tämä on yritys kätkeä EU:n politiikan ja päätöksenteon todellinen sisältö, jos tämä on ristiriidassa EU:n eri jäsenvaltioiden työntekijöiden ja muiden sosiaaliryhmien etujen kanssa.

Käyttämällä demagogisesti sanoja "demokratia" ja "viestintä" mietinnöllä yritetään todellisuudessa asettaa ne kyseenalaisiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani kannatamme EU:n politiikkaa ja toimielimiä koskevaa asiallista tiedottamista ja avoimuuden lisäämistä.

Nykyisissä taloudellisissa ja rahoituksellisissa olosuhteissa me katsomme kuitenkin, että EU:lla on kiireellisempiä ja tärkeämpiä tehtäviä.

Tästä syystä olemme päättäneet äänestää tyhjää tästä mietinnöstä.

 
  
  

Mietintö: Marinescu (A6-0343/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. (LV) Tämä pöytäkirja on 25 jäsenvaltion EU:n kanssa tehdyn sopimuksen "looginen jatko". Koska tässä pöytäkirjassa käytetään samoja oikeusperustoja kuin edellisessä (10-jäsenisen EU:n kanssa tehdyssä) pöytäkirjassa, siinä annetaan Sveitsille oikeus jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Romaniasta ja Bulgariasta tuleviin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, jotta kummankin maan kansalaisten pääsyä Sveitsin työmarkkinoille voidaan helpottaa asteittain lisäämällä määrää vuosittain.

Katson, että sopimuksen laajentaminen koskemaan Romaniaa ja Bulgariaa lisää kilpailua Sveitsin työmarkkinoilla, helpottaa sveitsiläisten työntekijöiden lähettämistä näihin maihin, parantaa romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden työhönottomahdollisuuksia ja avaa Sveitsille myös tulevia vientimarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kannatan tätä aloitetta, jolla on tarkoitus jälleen kerran laajentaa Sveitsin ja EU:n välillä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta (kesäkuussa 2002) tehtyä sopimusta käsittämään Romanian ja Bulgarian.

Näin epäilemättä edistetään uusien työ- ja investointimahdollisuuksien syntymistä sekä kaikkien asianomaisten maiden talouskasvua varsinkin lisäämällä niiden välisen kaupan määrää.

Suunnitteilla on erityisiä, enintään seitsemän vuotta kestäviä siirtymäkausia, joiden aikana Sveitsillä on oikeus jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Romaniasta ja Bulgariasta tuleviin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, jotta kummankin maan kansalaisten pääsyä Sveitsin työmarkkinoille voidaan helpottaa asteittain lisäämällä näiden uusien työntekijöiden määrää vuosittain kuitenkin riippuen Sveitsin markkinoiden tarpeista ja työllisyysluvuista.

Myös Romania ja Bulgaria voivat soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samojen siirtymäkausien ajan.

Tämän ajan jälkeen kiintiöt voidaan ottaa uudelleen käyttöön vain, jos suojalausekkeessa säädetyt tarvittavat ehdot täyttyvät. Se on voimassa vain vuoteen 2019 asti.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatin äänestyksessä mietintöä neuvoston päätöksestä Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen johdosta sopimuspuolina Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta (9116/2008 – C6-0209/2008 – 2008/0080(AVC)).

Esittelijä Marian-Jean Marinescu kannattaa varauksetta sopimuksen soveltamisalan laajentamista. Hän huomauttaa perustellusti, että tämä muodostaa valtavan mahdollisuuden yhtäältä Sveitsille ja toisaalta Romanialle ja Bulgarialle. Tällä toimenpiteellä myös levitetään Euroopan unionin talouskasvuun ja työllisyyden lisääntymiseen perustuvaa politiikkaa.

Kuten esittelijä Marinescu totesi, se, että saavutettu ratkaisu poikkeaa ajallisesti aiemmasta 10-jäsenistä EU:ta koskeneesta sopimuksesta, on huolestuttavaa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Romaniaa ja Bulgariaa koskevan siirtymäkauden pidentäminen on kielteinen toimenpide.

On tärkeää pitää tämä kaikki mielessä ja pyrkiä nopeaan ratifiointi- ja täytäntöönpanoprosessiin välittömästi vuoden 2009 kansanäänestyksen jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Sveitsissä järjestetään 8. helmikuuta 2009 kansanäänestys Euroopan unionin kanssa tehdyn vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen laajentamisesta ja Romanian ja Bulgarian sisällyttämisestä siihen.

Joidenkin sveitsiläisten puolueiden mukaan kansanäänestyksen tavoitteena on pysäyttää "valtava hallitsematon muuttoliike" Romaniasta ja Bulgariasta. Sveitsi järjesti vastaavan kansanäänestyksen myös syyskuussa 2005 vuoden 2004 laajentumisen jälkeen. Tuolloin kansanäänestyksen tulos oli onneksi myönteinen.

Emme saa kiistää kunkin valtion oikeutta järjestää kansanäänestyksiä; katson kuitenkin, että kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että Euroopan unioni on yhtenäinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Äänestin Marian-Jean Marinescun suosituksen (A6-0343/2008) puolesta seuraavista syistä:

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artiklan mukaan "jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella", ja Rooman sopimuksessa vuodelta 1957 todetaan, että "kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä".

On luonnollista, että sekä Romania että Bulgaria uusina Euroopan unionin jäsenvaltioina osallistuvat sopimuspuolina Euroopan yhteisön ja Sveitsin henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tekemään sopimukseen voidakseen nauttia sen määräyksistä ja samoista oikeuksista kuin kaikki Euroopan valtiot. Muutoin emme voisi puhua Maastrichtin sopimuksen (1993) mukaisesta todellisesta "Euroopan unionin kansalaisuudesta".

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Äänestin Marian-Jean Marinescun mietinnön puolesta, joka koskee Sveitsin ja EU:n henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tekemän sopimuksen laajentamista koskemaan 1. tammikuuta 2007 Euroopan unionin jäseniksi liittyneitä Romaniaa ja Bulgariaa.

Esittelijän tavoin uskon, että tämä laajentaminen tuo molemmille osapuolille taloudellisia etuja lisäämällä työllisyyttä, avaamalla vientimarkkinoita ja siten lisäämällä kauppaa ja talouskasvua. Samalla kuitenkin säilytetään Sveitsin oikeus soveltaa jo edellisessä pöytäkirjassa (EU-10) säädettyjä siirtymäkauden toimenpiteitä, tosin tarvittavin mukautuksin.

 
  
  

Mietintö: Romagnoli (A6-0360/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LV) Tämän ehdotuksen tavoitteena on toteuttaa jo edellisissä lainsäädäntövälineissä sovittuja periaatteita kytkemällä sähköisesti yhteen kansalliset rekisterit. Tähän asti sähköisen yhteyden puuttuminen on estänyt eurooppalaisen rikosrekisterijärjestelmän tehokkaan toiminnan. Ehdotus on tarkoitettu täydentämään tekniseltä ja tietotekniseltä kannalta edellisillä lainsäädäntövälineillä luotua järjestelmää. Perusperiaatteet eivät kuitenkaan muutu: viitekohtana pysyy jäsenvaltio, jonka kansalaisuus tuomitulla on; tiedot säilytetään kansallisissa keskusrekistereissä, eivätkä muiden jäsenvaltioiden rekisterit saa niitä käyttöönsä suoraan; jäsenvaltiot hallinnoivat ja päivittävät omia tietopankkejaan.

Hyväksymällä tämän säädöksen 27 jäsenvaltiota, joilla kaikilla on tällä hetkellä omat oikeudellis-sosiaaliset herkät kohtansa, löytäisivät yhteisen kosketuspinnan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan komissio on ehdottanut vuodesta 2005 alkaen erilaisia lainsäädäntöaloitteita, joilla säänneltäisiin ja helpotettaisiin rikosrekisteritietojen vaihtoa ja korvattaisiin vuonna 1959 tehtyyn Euroopan neuvoston yleissopimukseen perustuva hidas ja tehoton järjestelmä.

Ensimmäinen edistysaskel otettiin rikosrekisteritietojen vaihtamisesta vuonna 2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä, jolla etenkin lyhennettiin tietojen toimitusaikoja.

Vuonna 2007 neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen puitepäätöksestä, jolla on tarkoitus varmistaa, että jokainen jäsenvaltio voi vastata mahdollisimman täydellisesti ja totuudenmukaisesti sen kansalaisia koskeviin rikosrekisteritietopyyntöihin.

Käsillä olevalla aloitteella ei ole tarkoitus muuttaa puitepäätöksen perusperiaatteita vaan täydentää niitä. Sen tavoitteena on perustaa tietokoneperusteinen järjestelmä tuomioita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, toisin sanoen eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS).

Jäsenvaltioiden 27 erilaista oikeusjärjestystä omine oikeudellis-sosiaalisine herkkine kohtineen säilyvät, mutta tavoitteena on löytää yhteinen kosketuspinta, joka mahdollistaa järjestelmän soveltamisen käytännössä.

Tässä yhteydessä nähdään taas selvästi, että riittävän tietosuojan varmistamiseksi on kiireesti tarpeen hyväksyä kolmannessa pilarissa tietosuojaa koskeva puitepäätös, jota olen toistuvasti vaatinut.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestin ECRIS-järjestelmää koskevan mietinnön puolesta, koska tämän hämärän lyhenteen takana piilee kansallisten rikosrekistereiden verkostoitumisen kannalta keskeinen tekijä.

Tahdon tehdä aivan selväksi, että emme ole luomassa ylikansallista keskitettyä tietokantaa. Kukin jäsenvaltio hallinnoi edelleen keskitetysti tietoja omista kansalaisistaan; kunkin valtion keskushallinto on ainoa taho, jolla on mahdollisuus käyttää eurooppalaisia yhteenliitettyjä rikosrekistereitä.

Kansallisilla oikeusviranomaisilla ei siis ole pääsyä eurooppalaiseen rikosrekisteriin, vaan niiden on itsekin osoitettava tietopyynnöt oman maansa keskusrikosrekisteriin, joka toimittaa sen eteenpäin.

Tähän asti eurooppalainen rikosrekisterijärjestelmä ei ole toiminut tehokkaasti. Meillä on toki vuonna 2006 käynnistetty pilottihanke, jossa ovat mukana Belgia, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Espanja. Koska hanke on ollut onnistunut, muitakin maita on liittynyt siihen.

Samoin meillä on ollut päätös rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä.

Meiltä on kuitenkin puuttunut teksti, jolla tämä sähköinen yhteenkytkentä järjestetään teknisellä tasolla.

Nyt tämä on saavutettu ECRIS-järjestelmällä, joka osoittaa, että uusi teknologia helpottaa oikeusalan jokapäiväistä toimintaa unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. (NL) Luca Romagnolin mietintö ansaitsee parlamentin tuen, koska se merkitsee todellista edistystä jäsenvaltioiden välisessä oikeusasioita koskevassa yhteistyössä. Menneisyydessä on ollut liian monta tapausta, joissa muussa kuin kotijäsenvaltiossaan asuvien vakaviin rikoksiin syyllistyneiden rikollisten rikosrekisteritietoja ei ole toimitettu syyttäjänvirastoille. Michel Fourniret'n tapaus Belgiassa on tästä surullisin esimerkki.

Yhdenmukaistetun eurooppalaisen rikosrekisterijärjestelmän perustaminen on hyvä ajatus, luonnollisesti sillä ehdolla, että kaikkien perusoikeudet taataan. Tässä suhteessa se, että eräissä jäsenvaltioissa "rasisminvastaiset lait", joissa määrätään vankeusrangaistuksia, rajoittavat vakavasti ilmaisunvapautta, saattaa olla ongelma. Mielipiteenilmauksien kriminalisointi menee esimerkiksi Belgiassa paljon pidemmälle kuin Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa ilmaisunvapautta todella kunnioitetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kyseessä on kuulemismenettely, jonka on määrä johtaa yksimielisyyteen ehdotuksesta perustaa eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS), joka merkitsee tietokoneperusteista tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.

Komission mukaan keskeisenä tavoitteena on "vahvistaa Euroopan turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta" ja se, että "aiempia tuomioita koskevat tiedot liikkuvat tuomareiden, syyttäjien ja poliisiviranomaisten välillä".

Kuten todettu, "tämä tavoite edellyttää, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat järjestelmällisesti kansallisia rikosrekisteritietoja siten, että voidaan taata tietojenvaihdon tehokkuus ja tietojen keskinäinen ymmärrettävyys."

Me katsomme, että jäsenvaltion kansalaisia koskevien rikosrekisteritietojen toimittamisen toiseen jäsenvaltioon on tarvittaessa tapahduttava asianomaisten osapuolien (kahdenvälisen) yhteistyön pohjalta. Mietinnössä asetetaan kuitenkin jäsenvaltioille velvoitteita, jotka merkitsevät paljon meidän suosittelemaamme jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pidemmälle menevää oikeus- ja sisäasioiden "yhteisöllistämistä". Muun muassa tämä on kysymys, jonka soveltamisalaa ja seurauksia olisi arvioitava.

Ymmärrämme luonnollisesti, että mekanismeja rikosrekisteritietojen vastavuoroiseksi vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä tarvitaan, mutta asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti ja yhteistyön puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. (FR) Kollegamme laatima mietintö merkitsee todellista edistysaskelta rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisessä ja sisällössä jäsenvaltioiden välillä.

On selvä, että sellaisia ihmisiä kuin vastenmielinen pedofiili Michel Fourniret, joka pystyi terrorisoimaan ihmisiä Ranskassa ja sitten Belgiassa, koska hänen rikosrekisteritietojaan ei toimitettu maasta toiseen, saattaa vielä olla olemassa. Tällaiset hirviöt, murhaajat, roistot ja varkaat eivät voi pakoilla oikeutta eri valtioiden kansallisten tietokantojen avoimuuden puutteen takana.

Näistä pakottavista syistä me kannatamme eurooppalaisen rikosrekisterijärjestelmän perustamista, kunhan siinä taataan kaikkien henkilöiden perusvapaudet. Tarkoitan erityisesti ilmaisuvapauden välttämätöntä suojelua sekä sellaisten mielipiteiden kriminalisointia, jotka eivät ole Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuvien dogmien ja poliittisesti korrektien diktatuurin mukaisia.

Rikosrekisterien sähköinen yhteenliittäminen edellyttää myös tärkeitä varotoimia, kuten vaihdetun tiedon eheyden ja aitouden takaamista ja sen päivittämisen varmistamista. Tämä järjestelmä on vasta alkuvaiheessaan: siksi meidän on oltava valppaita ja varovaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin ehdotuksesta neuvoston päätökseksi eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2008/XX/YOS 11 artiklan mukaisesti (KOM(2008)0332 – C6-0216/2008 – 2008/0101(CNS)) laaditun mietinnön puolesta.

Esittelijä Luca Romagnoli painottaa aivan oikein, että ehdotuksella on tarkoitus toteuttaa jo sovittuja periaatteita ja säätää täytäntöönpanotoimenpiteistä, ei määrittää periaatteita uudelleen.

On erittäin tärkeää perustaa sähköinen viestintäjärjestelmä, jotta tiedonsiirto eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän puitteissa tehostuu. Nykyisin tiedonsiirto kestää liian kauan. Tämän päivän maailmassa tiedonsiirron nopeus on kuitenkin menestyksen kannalta ratkaisevaa.

Seuraavat seikat on pidettävä mielessä:

– Järjestelmän onnistumisen takaamiseksi tuomioistuimille on pyrittävä antamaan hakuvälineet.

– S-TESTA-järjestelmä, jolla taataan verkkojen turvallisuus, on tietosuojan kannalta erittäin tärkeä.

On huomautettu, että ehdotettu oikeusperusta ei ole asianmukainen. Tämä on huolestuttavaa, ja asia tulisi tarkistaa asianomaisten perussopimusten perusteella.

Katson, että mietintö olisi hyväksyttävä ja että päätökset olisi pyrittävä panemaan täytäntöön jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Rajatylittävän rikollisuuden lisääntyessä jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. Emme myöskään saa unohtaa, että rikosta, josta yhdessä valtiossa tuomitaan ankaria rangaistuksia, saatetaan toisessa valtiossa pitää vähäisenä rikkomuksena. Tämä meidän on syytä pitää mielessä. On myös tärkeää noudattaa tietosuojavaatimuksia ja vaalia sekä syytettyjen että uhrien oikeuksia. Vaikuttaa siltä, että nämä asiat taataan käsiteltävänä olevassa mietinnössä, ja tästä syystä äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että sillä on tärkeä rooli eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täytäntöönpanossa, sillä sen avulla luodaan tekniset ja käytännön välineet jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa varten.

Katson kuitenkin, että tekstiä, josta äänestettiin, voidaan parantaa tulevaisuudessa (julkishallintojen S-TESTA-viestintäverkon väliaikaisen käytön jälkeen) käyttämällä Euroopan oikeudellisen verkoston viestintäjärjestelmää seuraavista syistä:

– Hyväksymällä Kaufmannin mietinnön Euroopan parlamentti tuki uudenaikaisen ja turvallisen televiestintäverkon luomista Euroopan oikeudelliselle verkostolle.

– Rikosrekisteritiedot ovat yksi oikeutta jäsenvaltioissa edistävän Euroopan oikeudellisen verkoston toimialaan kuuluvista aiheista.

– Yhtä viestintäverkkoa käyttämällä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä.

– Käyttämällä yhtä oikeudellisluonteista viestintäjärjestelmää kaikki sidosryhmät saavat tarvittavat tiedot käyttöönsä nopeasti, turvallisesti, yhtenäisesti ja helposti.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Brittiläiset konservatiivit äänestivät tätä ehdotusta vastaan, koska sillä lisätään kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia kerätä rikosrekisteritietoja ilman kunnollista valvontaa. Me kannatamme edelleen hallitusten välistä yhteistyötä rikosoikeudellisissa asioissa, mutta emme automaattista oikeutta saada tällaisia tietoja.

 
  
  

Mietintö: Panzeri (A6-0365/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme päättäneet äänestää pimeän työn torjuntaa käsittelevän mietinnön (A6-0365/2008) puolesta. Mietintö sisältää monia tärkeitä näkökohtia, kuten alihankkijoita käyttävän yrityksen vastuu alihankkijoiden sääntöjenvastaisuuksista. Mietinnössä vastustetaan myös tapaa, jolla yhteisöjen tuomioistuin on viime aikoina tulkinnut työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettua direktiiviä.

Kokonaisuutena mietintö on näin ollen hyvä, mutta haluamme selventää, että verotuspolitiikka ja ennen kaikkea verotuksen tasosta päättäminen kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan. Näistä mietinnön osista ei kuitenkaan ollut mahdollista äänestää erikseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Äänestin italialaisen kollegani Pier Antonio Panzerin Euroopan komission tiedonannon pohjalta laatiman, pimeän työn torjunnan tehostamista koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Siinä suositellaan pimeän talouden vastaista taistelua, sillä se uhkaa taloutta kokonaisuudessaan, jättää työntekijät vaille suojelua, on kuluttajille haitallista ja pienentää verotuloja sekä johtaa epäterveeseen kilpailuun yritysten välillä.

On tärkeää erottaa selvästi toisistaan rikollinen tai laiton toiminta sekä työ, joka on laillista mutta jota ei ilmoiteta viranomaisille eli joka ei noudata erilaisia sääntelyrajoitteita, erityisesti velvollisuutta maksaa sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Valvontaa on luonnollisesti tehostettava. Meidän on kuitenkin edelleen kevennettävä työvoiman verotusta kunkin valtion tilanteen mukaan parantamalla julkisen talouden laatua. On tärkeää yksinkertaistaa verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmien hallinnollista monimutkaisuutta, joka saattaa kannustaa erityisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pienyrityksiä pimeään työhön.

Meidän on kiireesti tutkittava mahdollisuuksia perustaa työtarkastajien ja muiden petoksia seuraavien ja torjuvien elinten eurooppalainen yhteistyöfoorumi.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Brittiläiset konservatiivit kannattavat toimenpiteitä pimeän työn torjunnan tehostamiseksi, ja erityisesti eräitä mietinnössä mainittuja toimia – esimerkiksi niitä, joilla kannustetaan jäsenvaltioita keventämään työvoiman verotusta ja lisäämään laillisen työn etuja.

Mietinnössä on kuitenkin useita seikkoja, joita emme voi tukea.

Niitä ovat työsuojelutarkastusviranomaisten yhteisön tason koordinaatiorakenteen perustaminen sekä työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY tarkistaminen. Brittiläiset konservatiivit katsovat, että direktiivi on pantava nykyistä paremmin toimeen, mutta se ei edellytä oikeudellisia muutoksia, jotka voisivat aiheuttaa hämmennystä työnantajien ja työntekijöiden keskuudessa. Näistä syistä äänestimme tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Filip (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin pimeän työn torjunnan tehostamista koskevan mietinnön puolesta, sillä pimeä työ on vakava ongelma koko yhteisön alueella. Pimeiden työmarkkinoiden leviäminen johtuu pääasiassa liiallisesta verotuksesta ja byrokratiasta, ja se aiheuttaa verotulojen huomattavaa pienentymistä ja johtaa siten epäsuorasti talousarvion alijäämäisyyteen.

Lisäksi työntekijöiden työhön ottaminen noudattamatta vaadittuja muodollisuuksia kannustaa myös epäterveeseen kilpailuun. Sen lisäksi, että viranomaisten tulisi kiinnittää enemmän huomiota työmarkkinoiden verotuksen keventämiseen ja byrokratian vähentämiseen, painotan tässä yhteydessä tarvetta kannustaa uusien työpaikkojen luomista ja ottaa käyttöön väliaikaista ja satunnaista työtä koskevat joustavat säännöt.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Toimivat työmarkkinat edellyttävät sekä hyvää lainsäädäntöä että tehokasta koordinointia työmarkkinaosapuolten ja asianomaisten viranomaisten välillä. Pimeä työ on vain yksi monista vakavista ongelmista, joihin työmarkkinaosapuolten on löydettävä ratkaisuja.

Pier Antonio Panzerin mietintö on täynnä hyvää tarkoittavia ja eräissä tapauksissa pitkälle meneviä neuvoja siitä, miten yksittäiset jäsenvaltiot voivat järjestää työmarkkinansa yleensä ja erityisesti ratkaista pimeän työn ongelman. Esittelijä muun muassa kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistamista sekä toteuttamaan yhteisiä toimia pimeän työn torjumiseksi. Esittelijä ehdottaa myös yhteistä lähestymistapaa EU:hun suuntautuvaan maahanmuuttoon ja että "kaikkien jäsenvaltioissa toteutettujen talouspolitiikan, verotus- tai sosiaaliturvajärjestelmien uudistusten pitäisi olla yhtenäisiä ja niissä olisi otettava huomioon pimeän työn tärkeimmät syyt".

Junilistan-puolue katsoo, että työmarkkinapolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja olemme tästä syystä hyvin huolissamme siitä, että EU yrittää jatkuvasti lisätä vaikutusvaltaansa näissä kysymyksissä yksittäisten jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Näistä syistä Junilistan-puolue on päättänyt äänestää tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Pimeä työ on monimutkainen ja monitahoinen ilmiö. Siihen sisältyy taloudellisia, sosiaalisia, institutionaalisia ja jopa kulttuurisia ulottuvuuksia, ja se haittaa monia toimijoita. Kansalliset budjetit menettävät tuloja, joita niissä luonnollisesti tarvittaisiin menojen kattamiseen. Itse pimeän talouden työntekijöillä ei usein ole työntekijöille kuuluvia oikeuksia. Lisäksi nämä työntekijät altistuvat terveys- ja turvallisuusriskeille, eikä heillä ole juuri mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti.

Pimeä työ on ongelma myös sisämarkkinoiden kannalta. Se haittaa niiden toimintaa. Pimeän työn syyt vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen, ja siksi myös sen torjuntatoimenpiteiden on vaihdeltava vastaavasti. Yhdyn mietinnön tärkeimpiin näkökohtiin, joilla tämän ilmiön torjuntaa on määrä tehostaa. Tämän vuoksi kannatin Pier Antonio Panzerin mietintöä.

Haluan kuitenkin tehdä täysin selväksi, etten usko, että yhteisöjen tuomioistuimen päätöksiin liittyvä direktiivin säännösten ehdotettu tarkistaminen on tehokas väline pimeän työn torjumiseksi. Aion johdonmukaisesti vastustaa kehotuksia muuttaa työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin säännöksiä.

Katson, että toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen työntekijöiden pimeän työn torjunnassa riittää, että hallinnollista yhteistyötä tehostetaan ja vaihdetaan tietoja jäsenvaltioiden välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL) , kirjallinen. (SV) Me katsomme, että pimeän työn lopettamiseksi on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä.

Emme kuitenkaan voi hyväksyä esimerkiksi sitä, että yhteinen maahanmuuttopolitiikka olisi osa pimeän työn ongelman ratkaisua. Tästä syystä me äänestimme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Pimeä työ on ilmiö, joka haittaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Pimeä työ on yleisintä työvoimavaltaisilla ja usein matalapalkkaisilla aloilla, eikä sitä tekevillä työntekijöillä ole työsuhdeturvaa, sosiaalietuuksia eikä työntekijöiden oikeuksia. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin pimeän työn vähentämiseksi, ja näin ollen äänestin Pier Antonio Panzerin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) On erittäin tärkeää torjua pimeää työtä, varsinkin kun tämä talouden syöpä lisääntyy ja siten hillitsee kasvua ja vääristää kilpailua sisämarkkinoilla sosiaalisen polkumyynnin kautta. Tämän maanalaisen talouden ensimmäisiä uhreja ovat lailliset työntekijät, jäsenvaltioiden kansalaiset, joiden oikeutetut taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet vaarantuvat.

Me voisimme kannattaa tätä mietintöä sen ansiosta, mitä siinä tuomitaan. Valitettavasti se tarjoaa vankkumattomille EU:n kannattajille taas yhden tilaisuuden käyttää suurimittaisen taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton vaihtoehtoa yhteiskunnallisena painostuskeinona: maahanmuuttoa heidän mukaansa Euroopan murtuneen talouden ja väestön auttamiseksi. Kehotus korvata laittoman työvoiman maahanmuutto "laillisella" maahanmuutolla on perusteetonta tekopyhyyttä. Lisäksi se ei ole taloudellisesti, sosiaalisesti tai yhteiskunnallisesti järkevää.

Ranskan ja Euroopan ei tarvitse avata lisää "laillisen maahanmuuton kanavia", kun ne eivät edes pysty pysäyttämään laitonta maahanmuuttoa. Lisätäksemme kasvua ja ottaaksemme sisämarkkinat uudelleen hallintaamme meidän on palautettava kansalaisten luottamus perhesuuntautuneella ja syntyvyyttä edistävällä politiikalla, kehittämällä nuorten ja työttömien koulutusta ja ohjausta sekä asettamalla EU etusijalle ja suojelemalla sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Aänestin tyhjää Pier Antonio Panzerin mietinnöstä "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan". Vaikka mietinnössä on eräitä hyviä kohtia, katson, että sillä tuodaan taas Euroopan työmarkkinoille joustoturvan elementtejä oikotietä. Joustoturva antaa lisää joustavuutta työnantajille ja vähentää työntekijöiden turvaa. Sitä en voi kannattaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Mietinnössä on joukko ongelmia, kuten epätyypillisten sopimusten ja joustoturvan edistäminen, joka saattaa heikentää vakinaisia työsopimuksia. Myös se, että mietintö sijoitetaan pahasti puutteellisen Lissabonin strategian viitekehykseen, on ongelma.

Eri kieliversioissa näyttää myös olevan ristiriitaisuuksia sen suhteen, mitä toiseen jäsenvaltioon työhön lähetetyistä työntekijöistä sanotaan.

Näistä puutteista huolimatta mietintö sisältää riittävästi myönteisiä seikkoja, jotta voin kannattaa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Noin 20 prosenttia Euroopassa tehtävästä työstä on pimeää. Se kaivaa maata sosiaaliturvajärjestelmämme alta. Tässä ehdotuksessa myönnetään, että markkinat ovat jossain määrin korruptoituneet ja että se aiheuttaa epätervettä kilpailua. Me kannatamme pimeän työn vastaisia toimia, mutta meidän on pidättäydyttävä äänestämästä, koska ehdotuksessa on vakavia puutteita. Se perustuu valitettavasti uusliberalistiseen ideologiaan, jossa työntekijät kilpailevat toisiaan vastaan. Pimeän työn torjuntaa käytetään tekosyynä työvoiman joustavuuden lisäämiseksi. Tämä huonontaa EU:n kansalaisten asemaa työmarkkinoilla, koska he joutuvat kilpailemaan muualta tulevan halvan työvoiman kanssa.

EU:n laajentumisilla vuosina 2004 ja 2007 on kauaskantoisia vaikutuksia. Hyvinvointierot EU:n sisällä ovat kasvaneet huomattavasti, sillä monien uusien jäsenvaltioiden aiemmin menestyksekkäät elinkeinoalat ovat nyt romahtaneet. Nyt nämä maat pitkälti tuovat tavaroita ja vievät työvoimaa. Puolan ja Romanian kansalaiset lähtevät muihin maihin tekemään työtä sietämättömissä olosuhteissa palkalla, joka ei oikeastaan ole kyseisissä valtioissa sallittu. Heidän pieniä palkkojaan hyödynnetään sitten muiden työntekijöiden palkkojen laskemiseksi. Eurooppa ei voi jatkaa yhdentymistä, jos EU:ssa on suuria tuloeroja, joita käytetään hyväksi kilpailussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Pier Antonio Panzerin pimeän työn torjumisen tehostamista koskevan mietinnön puolesta.

Katson, että on entistäkin tärkeämpää taistella tätä yleistyvää ilmiötä vastaan, joka estää yritysten ja alueiden välisen terveen kilpailun, aiheuttaa hallinnollisia vaikeuksia ja haittaa pahoin laillisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä. Olen samaa mieltä tarpeesta toteuttaa tarmokkaita yhteisiä toimia tämän ilmiön torjumiseksi ehkäisevillä toimenpiteillä, kannustimilla ja lisäämällä vastuuntuntoa sekä vastatoimenpiteillä, tehokkaalla valvonnalla ja asianmukaisilla rangaistuksilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Meidän on tehtävä enemmän niiden työntekijöiden auttamiseksi, jotka kärsivät pimeän työn hyväksikäyttämisestä. Häikäilemättömät työnantajat vaarantavat heidän terveytensä ja turvallisuutensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Me äänestämme mietintöä vastaan, koska sillä lähinnä pyritään säilyttämään työntekijöiden raaka hyväksikäyttö. Siinä ei käsitellä pimeän työn ongelmaa työntekijöiden etujen kannalta. Päinvastoin: se perustuu tarpeeseen ylläpitää pääoman tuottavuutta ja vahvistaa EU:n monopolien kilpailukykyä Lissabonin strategian puitteissa. Tästä syystä siinä ehdotetaan tarkastusten ja työnantajille määrättävien rangaistusten kaltaisten toimien sijasta "välillisten työvoimakustannusten vähentämisen" kaltaisia pääoman kannustimia. Tämä vähentää velvoitetta maksaa vakuutusmaksuja tai poistaa sen kokonaan. Nämä ovat myös veronkevennyksiä; yritysten taloudellista taakkaa kevennetään ja otetaan käyttöön epävirallisia työsopimuksia.

Paitsi että tällaisilla toimilla ei ratkaista pimeän työn ongelmaa, niillä myös myönnetään pääomalle täydellinen rankaisemattomuus. Näin ollen tämäntyyppiset työsuhteet lisääntyvät, jolloin työ-, sosiaali- ja vakuutusoikeuksia rikotaan ja työväenluokan riisto pahenee entisestään.

Työväenluokka ei voi odottaa EU:lta, Euroopan parlamentilta tai plutokraattien poliittiselta henkilöstöltä mitään ratkaisua, joka puolustaisi sen etuja.

Työväenliikkeeksi järjestäytyneiden työntekijöiden taistelun tavoitteena on kumota EU:n ja sen jäsenvaltioiden porvarihallitusten kansanvastainen politiikka. Tämä muuttaa radikaalisti valtasuhteita ja takaa sen, että työntekijöiden tuottama vauraus käytetään kansan hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Pimeästä työstä on tullut Euroopan unionissa laajalle levinnyt ilmiö. Esimerkiksi Tanskassa jopa 18 prosenttia väestöstä tekee tällaista työtä tai on ollut yhteydessä siihen.

Usein on niin, että työntekijää ei rankaista millään tavoin tällaisen työn tekemisestä. Yleensä rangaistuksen saa työnantaja. Parhaana tapauksena voitaisiin pitää sitä, että työntekijän on maksettava sakko, joka kuitenkin olisi aina pienempi kuin työnantajan maksama sakko. Teoriassa pimeä työ ei muodosta perustetta karkottaa henkilöä alkuperämaahansa. Eräät valtiot, kuten Belgia ja Tanska, ilmoittavat kuitenkin, että näin saattaa tapahtua tietyissä tapauksissa, esimerkiksi jos lakia rikotaan törkeästi ja jatkuvasti.

Euroopan unionin tulisi tehdä kaikkensa tämän ilmiön poistamiseksi. Tehokkain toimintatapa on keventää veroja ja poistaa hallinnollisia esteitä laillisilta työmarkkinoilta, niin että pimeästä työstä lopulta tulee kannattamatonta molemmille osapuolille.

 
  
  

Mietintö: Zimmer (A6-0364/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme äänestäneet tämän sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan mietinnön puolesta. Haluamme kuitenkin selventää kantaamme minimipalkkoja koskeviin kohtiin. Olemme samaa mieltä siitä, että köyhien työssäkäyvien määrää Euroopassa on vähennettävä. Kaikille Euroopan palkansaajille on taattava kohtuulliset tulot. Jäsenvaltiot, jotka haluavat saavuttaa tämän lakisääteisillä minimipalkoilla, voivat tehdä niin. On myös selvää, että jäsenvaltioiden, jotka ovat antaneet palkoista sopimisen työmarkkinaosapuolten tehtäväksi, on voitava tehdä niin edelleen.

Lissabonin strategia sisältää vertailuja eri työmarkkinamalleista ja tavoista, joilla niissä taataan palkansaajille kohtuulliset palkat. Tällainen kokemusten vaihtaminen jäsenvaltioiden välillä on tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Gabriele Zimmerin yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden, myös lasten köyhyyden torjumisesta EU:ssa laatiman mietinnön puolesta. Varsin suuri osa unionin kansalaisista on edelleen sosiaalisesti syrjäytyneitä: 16 prosenttia väestöstä on köyhyysriskirajalla eläviä työssäkäyviä, joka viidennellä on ala-arvoiset asumisolosuhteet, 10 prosenttia asuu kotitalouksissa, joista kukaan ei käy työssä, pitkäaikaistyöttömyys lähentelee neljää prosenttia, ja yli 15 prosenttia jättää koulun kesken. Toinen yhä tärkeämmäksi käyvä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvä tekijä on tietotekniikan käyttömahdollisuuksien puute.

Kuten valtaosa kollegoistani, myös minä suhtaudun myönteisesti komission aktiivista yhteiskunnallista osallisuutta koskevaan lähestymistapaan, jolla annetaan kansalaisille mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää ja osallistua yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Kannatan jäsenvaltioille esitettyä kehotusta määrittää vähimmäistoimeentulo-ohjelmia yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi sekä toimeentulotukijärjestelmiä, joiden tavoitteena on kansalaisten irrottaminen köyhyydestä ja auttaminen ihmisarvoiseen elämään.

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LV) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on tärkein aihe Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden asialistalla. Kun Lissabonin strategiaa alettiin maaliskuussa 2000 toteuttaa, neuvosto antoi jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle ohjeet ryhtyä toimiin, joilla vähennetään jyrkästi köyhyyttä ja poistetaan se vuoteen 2010 mennessä. Jäsenvaltiot ovat osoittaneet päättäväisyytensä tässä asiassa lukuisilla sekä EU:n että kansallisella tasolla toteutetuilla toimilla. Köyhyyden poistaminen ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden sopeuttaminen uudelleen työelämään ovat kuitenkin edelleen kovia tehtäviä laajentuneelle Euroopan unionille. Emme pysty saavuttamaan tarkistetun Lissabonin strategian tavoitteita, jos haaskaamme edelleen inhimillistä pääomaa, joka on kallisarvoisin resurssimme.

Useimmat jäsenvaltiot harjoittavat hyvinvointipolitiikkaa sekä aktivoivaa politiikkaa ja pyrkivät sopeuttamaan työmarkkinoilta syrjäytyneet uudelleen työelämään. Tästä huolimatta on silti yhä olemassa suuri ryhmä ihmisiä, joilla on hyvin pienet mahdollisuudet löytää työtä ja jotka siksi ovat vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti ja pudota köyhyysrajan alle. Vähimmäistoimeentulo-ohjelmat ovat ainoa keino, jonka avulla kauimpana työmarkkinoilta olevat ihmiset voivat välttää vakavan köyhyyden. Näiden keskeisten toimintojen lisäksi vähimmäistoimeentulo-ohjelmilla olisi kuitenkin kannustettava työkykyisten integroimista työmarkkinoille. Näin ollen tärkein tehtävä on varmistaa, että hyvinvointipolitiikalla saadaan työkykyiset tehokkaasti liikkeelle, sekä saavuttaa pidemmän aikavälin tavoite – kohtuullinen elintaso niille, jotka ovat ja pysyvät työmarkkinoiden ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Brittiläiset konservatiivit kannattavat yhteiskunnallisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista. Vaikka mietintö sisältää eräitä myönteisiä seikkoja, joilla korostetaan tiettyjen yhteiskuntaryhmien ahdinkoa, me emme voi tukea muita kohtia, joissa viitataan esimerkiksi EU:n laajuisen minimipalkan asettamiseen. Monissa EU:n valtioissa on minimipalkka, mutta brittiläiset konservatiivit katsovat, että tämä asia kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan.

Mietintö sisältää myös joitakin osa-aikatyötä koskevia kielteisiä viittauksia, jotka eivät valtuuskuntamme mielestä millään lailla heijasta Yhdistyneen kuningaskunnan tilannetta. Näistä syistä konservatiivit äänestivät tyhjää tästä mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Olemme päättäneet äänestää yhteiskunnallisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista EU:ssa koskevaa mietintöä vastaan, koska monet sen ehdotuksista liittyvät aloihin, joista olisi päätettävä kansallisella tasolla. Terveydenhuollon sisältö kuuluu ensi sijassa jäsenvaltioiden vastuualueeseen, kuten myös työmarkkinapolitiikan konkreettinen sisältö pääosin. Näitä kahta alaa koskevat päätökset on parasta tehdä kansallisella tasolla, lähempänä kansalaisia. Minimipalkkojen kaltaiset toimet ovat myös mietinnön tavoitteen vastaisia, sillä niillä luodaan lisää esteitä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tiedämme, että työssäkäyvien köyhien osuus on kasvussa epävarmojen työsuhteiden ja huonosti palkatun työn lisääntymisen seurauksena. Näin ollen tämän kysymyksen olisi syytä olla yksi Euroopan unionin päättäjien keskeisistä huolenaiheista. Palkan yleensä ja erityisesti minimipalkkojen – riippumatta siitä, onko ne määritetty lailla vai työehtosopimuksella – on taattava ihmisarvoinen elintaso.

On tärkeää, että tämä mietintö hyväksyttiin, mutta valitettavaa, että enemmistö ei sallinut keskustelua siitä täysistunnossa. Yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden, etenkin lasten köyhyyden torjuminen EU:ssa ovat epämukavia aiheita, koska meistä ei ole hauska kohdata tosiasioita. Sanotaan, että EU:ssa on 20 miljoonaa ihmistä, enimmäkseen naisia, eli noin 6 prosenttia koko väestöstä, jotka ovat työssäkäyviä köyhiä, ja että 36 prosenttia aktiiviväestöstä on vaarassa joutua työssäkäyvien köyhien luokkaan. Yhtenä mietinnössä esitetyistä suosituksista Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita puolittamaan lasten köyhyyden vuoteen 2012 mennessä ja sopimaan EU:n laajuisesta sitoutumisesta katulapsi-ilmiön poistamiseksi vuoteen 2015 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Filip (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, koska siinä on ymmärretty mainiosti aktiivista sosiaalista osallistamisprosessia edistävät tekijät, ja tästä syystä äänestin sen puolesta. Tämän osallistamisen tehostamiseksi palautan mieliin eräitä seikkoja, joita pidin oppimisprosessin kannalta tarpeellisina, sillä mielestäni nuorten olisi saatava erittäin hyvä koulutus järjestelmällisen ja johdonmukaisen sosiaalisen ja ammatillisen kehittämisen menetelmän avulla.

Katson, että tarvitsemme yhtenäisen lähestymistavan 27-jäsenisen EU:n koulutusjärjestelmiin, mutta meidän on myös keskityttävä tutkinto- ja ammattipätevyystodistusten tunnustamiseen ja kieltenopetukseen viestintäesteiden poistamiseksi Euroopasta. Toivoisin myös, että otetaan käyttöön johdonmukainen menetelmä, jolla tulevia tutkinnonsuorittajia ja heidän työmarkkinoille valmistavaa käytännön koulutustaan seurataan alueellisin eikä vain kansallisin perustein organisoiduissa työnvälitystoimistoissa EU:n työllisyysdynamiikan parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Tämä Euroopassa esiintyvää köyhyyttä käsittelevä mietintö on osoitus siitä, että Euroopan unionin toteuttamat toimet ovat täysin epäonnistuneita, ja se kuvaa jälleen kerran parlamentin todellisuudentajun puutetta.

Yli 80 miljoonaa ihmistä on "köyhyysriskirajalla", mietinnön termiä käyttääkseni; yli 100 miljoonan eurooppalaisen asuinolot ovat ala-arvoiset; yli 30 miljoonaa työntekijää ansaitsee äärimmäisen pientä palkkaa, ja tämä luku on todellisuudessa paljon suurempi, sillä pelkästään Ranskassa 7 miljoonan työntekijän katsotaan olevan köyhiä.

Haluan painottaa tätä viimeksi mainittua seikkaa. Esittelijä ehdottaa minimipalkkoja ja riittäviä tulotasoja sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi, mutta mitä hyötyä niistä on, jos Euroopassa samanaikaisesti edistetään mittavaa edullisen työvoiman maahanmuuttoa? Mitä hyötyä niistä on, jos Euroopan unioni sallii sosiaalisen polkumyynnin jäsenvaltioidensa välillä, kuten yhteisöjen tuomioistuimen pöyristyttävät tuomiot asioissa Viking ja Laval osoittavat? Mitä hyötyä niistä on, jos Eurooppa uhraa työntekijänsä maailmanlaajuiselle vapaakauppajärjestelmälle? Onko tavoitteena täydentää häpeällisen pieniä palkkoja julkisin varoin ja antaa niiden säilyä ennallaan?

Jälleen kerran näemme sen järjestelmän rajat, johon te olette meidät pakottaneet 50 vuoden ajan. Nyt on muutoksen aika!

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) On skandaali, että lasten köyhyys on yhä 2000-luvun Euroopassa polttava aihe. Kotimaassani Skotlannissa, jolla on runsaasti luonnonvaroja, lasten köyhyys on häpeällisellä tasolla – ja samalla Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus Lontoossa on edelleen sitoutunut Trident-ohjusjärjestelmän uudistamisen kaltaisiin tuhlaileviin ja epäinhimillisiin hankkeisiin. Onneksi Skotlannin hallitus on sitoutunut käyttämään nykyisiä toimivaltuuksiaan lasten köyhyyteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Viime viikolla Skotlannin opetusministeri ilmoitti suunnitelmasta tarjota oppilaille näiden kolmena ensimmäisenä kouluvuonna ilmaiset kouluateriat, mikä on tervetullut aloite nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Se on avuksi lasten köyhyyden torjunnassa; asian hyväksi tehdään paljon enemmän, kun itsenäinen Skotlanti saa päättää täysin itse omista varoistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Äänestin Gabriele Zimmerin köyhyyden torjuntaa koskevan mietinnön puolesta. Poliitikkojen on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin köyhyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Kauniit sanat eivät ole tarpeeksi niille, jotka yrittävät pärjätä liian pienillä sosiaalietuuksilla, ovat epävarmassa työsuhteessa tai varttuvat pitkään köyhyydestä kärsineessä perheessä. Riittävä sosiaaliturva, varhain alkava yksilöllinen koulutus ja motivaatio irrottautua köyhyyskierteestä omin ponnistuksin ovat kaikki tässä suhteessa merkittäviä tekijöitä.

Sen vuoksi on hyvin valitettavaa, että tarkistusten jättäminen valiokunta-aloitteisiin mietintöihin täysistunnossa ei enää ole mahdollista. PPE-DE-ryhmä vastustaa kohtaa 5 ja kohtia 10–17, joissa käsitellään minimipalkkaa. Vastustamme EU:n laajuisia määräyksiä: työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvien osapuolien on voitava tehdä päätöksensä itsenäisesti. Emme tietenkään halua työssäkäyviä köyhiä eli ihmisiä, jotka työskentelevät ankarasti aivan liian pienellä palkalla. Oikeudenmukaisuus on sosiaalisen markkinatalouden peruselementti, ja myös palkkakysymyksissä on oltava oikeudenmukaisuutta. Emme kuitenkaan voi kannattaa sitä, että tästä johdetaan oikeus minimipalkkaan.

Parhaillaan ehdotetaan myös horisontaalista syrjinnän vastaista direktiiviä, jota ryhmäni yksimielisesti vastustaa. Olisimme toivoneet myös suppeampaa mietintöä. Koska esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat kuitenkin oikeita – köyhyyden vähentäminen EU:n laajuisesti – ryhmäni enemmistö voi äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Köyhyyden torjuminen on ensisijainen tavoite jokaiselle demokraattiselle yhteiskunnalle, jonka juuret ovat ihmisarvossa ja kaikkien kansalaisten osallistumisessa yhteiskunnan kehittämiseen. Tähänastisilla toimilla ei ole vielä saavutettu haluttuja tuloksia eli sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden tuntuvaa vähenemistä. Meiltä puuttuu kokonaisvaltainen lähestymistapa maailmanlaajuiseen ongelmaan, jonka monitahoisuus aiheuttaa vakavia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia koko yhteiskunnalle.

Talouskasvun edistäminen Euroopan vauraan, oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden takaamiseksi edellyttää toimeentulotukea sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi, yhteyttä yhteiskunnallista osallisuutta edistäviin työmarkkinoihin, laadukkaiden palvelujen parempaa saatavuutta sekä kaikkien kansalaisten aktiivista osallistumista. Emme voi sallia, että 16 prosenttia Euroopan väestöstä elää köyhyysriskirajalla, että joka viides eurooppalainen asuu ala-arvoisissa oloissa tai että joka kymmenes eurooppalainen asuu kotitaloudessa, josta kukaan ei käy töissä. Näistä syistä pyrimme jatkuvasti torjumaan köyhyyttä, joka uhkaa kaikkia ja estää yhteiskuntiemme terveen kasvun.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Gabriele Zimmerin yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden, myös lasten köyhyyden torjumisesta EU:ssa laatiman mietinnön puolesta.

Euroopan unionissa on selvästi vielä paljon tehtävää sen varmistamiseksi, että yhteiskunnallinen osallisuus, josta niin usein keskustelemme, on todellista ja tehokasta. Tavoitteet, jotka koskevat köyhyyden poistamista, yhteiskunnallista osallisuutta edistävien työmarkkinoiden kehittämistä ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden sekä ihmisarvoisen elintason turvaavien riittävien tulojen takaamista kaikille kansalaisille – kuten Gabriele Zimmerin mietinnössä mainitaan – ovat luonnollisesti kannatettavia ja ansaitsevat täyden huomiomme.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Gabriele Zimmerin mietintö on tyypillinen esimerkki siitä, miten käy, kun aihetta ei ole riittävän hyvin rajattu. Siinä on sikin sokin sinänsä hyviä ajatuksia kohtuullisen verotaakan merkityksestä sekä kummallisia lausumia kansalaispalkan ja EU:n määräämien minimipalkkojen tärkeydestä. Mitä itse asiakysymyksistä ajatteleekin – ja kahden jälkimmäisen tapauksen suhteen kantani on tiukan kielteinen – on helppo nähdä, että nämä ovat aloja, joilla EU:lla ei ole, tai ei pitäisi olla, toimivaltaa. Koska mietinnön poliittinen asiasisältö ja poliittinen taso eivät vastaa perusvakaumustani liberaalina ja Folkpartiet-puolueen jäsenenä, äänestin ehdotusta vastaan, vaikka mietintö sisältää myös monia varteenotettavia huomioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Köyhyyden torjuminen EU:ssa on välttämätöntä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. EU:ssa joka viides lapsi elää köyhyyden partaalla, ja tämä on kuitenkin yksi maailman rikkaimmista alueista. Meidän on yhdessä pyrittävä löytämään ratkaisuja lasten köyhyyden poistamiseksi EU:sta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Vuonna 2006 19:ää prosenttia lapsista uhkasi köyhyys, kun vastaava osuus koko väestöstä oli 16 prosenttia. Tällä hetkellä maanosamme 78 miljoonasta köyhyydessä elävästä ihmisestä 19 miljoonaa on lapsia.

Mainitsen vain eräitä köyhyyden monista syistä. Niitä ovat riittämättömät tulot, peruspalvelujen huono saatavuus, rajalliset kehitysmahdollisuudet sekä yleisten ja kohdennettujen toimien tehokkuuden vaihtelu.

Lapsiperheitä tukevalla politiikalla torjutaan yksinhuoltajien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Sillä olisi torjuttava myös edellä mainittujen ongelmien muodostamaa uhkaa. Tästä syystä katson, että unioni ei saisi säästellä ponnistuksiaan tässä asiassa.

 
  
  

Mietintö: Zaleski (A6-0337/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin puolalaisen kollegani ja hyvän ystäväni Zbigniew Zaleskin laatiman mietinnön puolesta, joka koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Luxemburgissa vuonna 1994 allekirjoitettuun ja 1. maaliskuuta 1998 voimaan tulleeseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen sisältyvien, palveluiden kauppaa koskevien sitoumusten säilyttämistä koskevan Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisen sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona. Nämä palvelut kuuluvat niiden sitoumusten piiriin, jotka Ukraina teki liittyessään Maailman kauppajärjestöön (WTO), lukuun ottamatta kansainvälistä meriliikennettä, jota säännellään edelleen kahdenvälisellä sopimuksella.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että palveluala on ensisijaisen tärkeä EU:n ja Ukrainan talouksille. Suhtaudun myönteisesti kaikkiin Euroopan unionin toimiin, joilla se tukee Ukrainan pyrkimyksiä liittyä Maailman kauppajärjestön jäseneksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan-puolue kannattaa kaupan lisäämistä ja taloudellisten suhteiden syventämistä Ukrainan kanssa. Olemme aiemmin äänestäneet Ukrainan kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen puolesta (Brokin mietintö A6-0023/2004).

Zbigniew Zaleskin mietintö perustuu komission ehdotukseen, jonka tarkoituksena on ainoastaan uudistaa osa Ukrainan kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta maan liityttyä WTO:hon. Mietintöä leimaavat kuitenkin interventionistiset tavoitteet ja pitkälle menevät ehdotukset EU:n keinoista valvoa Ukrainan kehitystä monilla politiikanaloilla, kuten energiapolitiikassa, finanssipolitiikassa, televiestintäalalla, vesipolitiikassa sekä matkailun ja koulutuksen aloilla.

Koska Junilistan-puolue vastustaa tiukasti EU:n ulkopoliittisia tavoitteita, olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietintöön liittyvissä perusteluissa osoitetaan erinomaisesti, mistä itse asiassa on kyse, ja niiden vuoksi äänestimme mietinnön puolesta.

Esittelijä vahvistaa, että "Ukrainan liittyminen WTO:hon viitoittaa tietä laajaan EU:n ja Ukrainan keskinäiseen vapaakauppa-alueeseen" ja että "siihen sisältyy myös palvelujen kauppaa koskevia lisäsitoumuksia". Tämän tavoitteen saavuttamiseksi "Ukrainan on toteutettava sisäisiä uudistuksia ja käytävä EU:n kanssa kunnianhimoisia neuvotteluja".

Tämän lähtöolettamuksen pohjalta esittelijä mainitsee eräitä esimerkkejä:

– "nopeuttaa Ukrainan liikenneinfrastruktuurin, varsinkin satamien ja vesiväylien, integroimista Euroopan liikenneverkostoon Euroopan laajuisten liikennekäytävien varrelle";

– "Ukraina otetaan täysipainoisesti mukaan yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, mikä saattaa edellyttää ilmailuun liittyvän toiminnan vapauttamista, mihin lukeutuvat myös lentokentät";

– "painottaa, että moitteettomasti toimivat energiamarkkinat ja politiikka, jolla taataan tehokas öljyn- ja kaasunsiirto, ovat välttämättömät edellytykset Ukrainan täysimääräiselle liittämiselle EU:n energiajärjestelmään";

– "Vapaakauppasopimuksen tekeminen ei mahdollista ainoastaan pääomaliikkeiden rajoitusten poistamista, vaan se koskee myös rahoituspalveluita".

Lisää sanoja, mutta mitä tarkoitusta varten...

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestän Zbigniew Zaleskin mietinnön puolesta, joka koskee kansainvälisen meriliikenteen palveluiden tarjoamisen vapautta Euroopan unionin ja Ukrainan sisävesiväylillä käsittelevään kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen sisältyvien, palveluiden kauppaa koskevien sitoumusten säilyttämistä.

Olen esittelijä Zaleskin kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n ja Ukrainan välisellä kaupalla ja etenkin palvelujen kaupalla on suuria kasvumahdollisuuksia. Katson, että tämä mietintö vastaa täysin Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jonka piiriin Ukraina on kuulunut vuodesta 2004, ja että tämä politiikka voi olla hedelmällisintä ja tuottaa taloudellista hyötyä molemmille osapuolille juuri palvelualalla.

 
  
  

IASCF: perussäännön tarkistaminen – julkinen vastuuvelvollisuus ja IASB:n muutosehdotusten laatiminen (B6-0450/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin IASB:n (kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta) uudistamista koskevan päätöslauselman puolesta, jonka talous- ja raha-asioiden valiokunta esitti osana keskustelua, joka perustui kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiön (IASCF) kuulemisen yhteydessä esitettyyn suulliseen kysymykseen.

On tärkeää muistaa, että Euroopan unioni suorittaa IASB:n laatimien kansainvälisten tilinpäätösstandardien muuntamisen yhteisön lainsäädännön puitteissa komiteamenettelyllä. Tästä yhteisön hyväksymismenettelystä huolimatta on tärkeää varmistaa, että IASB toimii moitteettomasti, ja valvontaryhmän perustaminen on myönteinen askel. Valvontaryhmän olisi heijastettava maailman merkittävimpien valuutta-alueiden tasapainoa ja kulttuurien monimuotoisuutta sekä kehittyneiden ja nousevien talouksien sekä viranomaisille vastuussa olevien kansainvälisten instituutioiden etuja.

Valvontaryhmän on toimittava aktiivisessa roolissa tulosraportoinnin avoimuuden sekä pääomamarkkinoiden kehittämisen ja tehokkaan toiminnan edistämisessä, syklisyyttä edistävän toiminnan torjumisessa, rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamisessa ja systeemisten riskien ehkäisemisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, josta on nyt keskusteltu kunnolla valiokunnassa ja täysistunnossa.

On tärkeää, että meillä on vahva valvontaelin, joka koostuu vaaleilla valituille elimille vastuussa olevista instituutioista.

Toivon, että päätösten avoimuutta voidaan nyt pitää aivan yhtä tärkeänä seikkana kuin itse päätöksiä.

 
  
  

Valko-Venäjän tilanne (RC B6-0527/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Valko-Venäjän tilannetta 28. syyskuuta 2008 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen koskevan 9. lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, jota kuusi poliittista ryhmää, myös PPE-DE, olivat esittäneet. Presidentti Alexander Lukashenkon lausunnot olivat herättäneet jonkin verran toivoa: hän oli julkisesti 10. heinäkuuta 2008 vaatinut avoimia ja demokraattisia vaaleja ja toistanut tämän vaatimuksen televisiossa 29. elokuuta 2008 sekä luvannut tässä yhteydessä, että vaalit olisivat ennennäkemättömän oikeudenmukaiset. On mahdotonta hyväksyä, että eräistä vähäisistä parannuksista huolimatta 28. syyskuuta 2008 järjestetyt vaalit eivät täyttäneet kansainvälisiä demokraattisia standardeja, kuten Etyjin vaalitarkkailuvaltuuskunta vahvisti. Demokratian pelossaan Euroopan viimeinen diktaattori hukkasi mahdollisuuden liittyä siihen suurenmoisten historiallisten kehitysaskelten kulkueeseen, jota olemme todistaneet Berliinin muurin murruttua vuonna 1989 ja kommunismin romahdettua.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan-puolue katsoo, että EU on arvoihin perustuva unioni, ja siksi sen olisi edistettävä demokratiaa ja ihmisoikeuksia lähialueillaan. Tämä sisältää Valko-Venäjän.

Valko-Venäjällä syyskuussa järjestetyt parlamenttivaalit eivät vaikuta täyttäneen kansainvälisiä standardeja, mistä myös kansainväliset tarkkailijat huomauttivat. On erittäin valitettavaa Valko-Venäjän, alueen ja koko Euroopan kannalta, että vaalit eivät olleet avoimet ja demokraattiset.

Päätöslauselma sisältää kuitenkin useita lausumia, joita siinä ei pitäisi olla. Euroopan parlamentti esimerkiksi kehottaa Valko-Venäjää lopettamaan ennakkoäänimenettelyn. Saattaa olla totta, että tämän äänestysmenettelyn yhteydessä tapahtuu jonkin verran vaalivilppiä, mutta katsomme silti, että on jokaisen suvereenin valtion oma asia päättää siitä, miten vaalit toimitetaan, kunhan ne ovat demokraattiset. Kommentteja esitetään myös viisumeista, joita me pidämme kansalliseen toimivaltaan kuuluvana asiana. On jokaisen suvereenin valtion oma asia päättää, kuka saa oleskella niiden alueella.

Edellä esitetyistä huomautuksista huolimatta äänestimme päätöslauselman puolesta, koska meistä on tärkeää korostaa, että Valko-Venäjästä on tultava demokraattinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Ties kuinka monennen kerran: älkää odottako meidän pesevän puhtaaksi teidän tekopyhyyttänne ja röyhkeää itsenäisen valtion asioihin puuttumistanne.

Monien muiden huomionarvoisten seikkojen ohella parlamentin enemmistö on tällä päätöslauselmalla yrittänyt kierosti kyseenalaistaa sen, mitä Etyjin vaalitarkkailuvaltuuskunta ei asettanut kyseenalaiseksi (esimerkiksi valitun parlamentin demokraattisen legitiimiyden), sekä kehottaa käyttämään EU:n varoja operaatioihin, joilla sekaannutaan Valko-Venäjän asioihin.

Keskeinen kysymys on kuitenkin, mikä on sellaisen parlamentin moraali, joka arvostelee eri maissa pidettyjä vaaleja EU:n suurvaltojen geostrategisten, poliittisten ja taloudellisten etujen perusteella? Muistutan teitä siitä, että Palestiinan vaalitulosta ei tunnustettu. Muistutan teitä Georgian vaalien tuloksen johdosta esitetystä varoituksesta. Tämä on silkkaa kyynisyyttä.

Mikä on sellaisen parlamentin moraali, joka vaatii ranskalaisten ja alankomaalaisten vuonna 2005 ja irlantilaisten vuonna 2008 hylkäämän perussopimusehdotuksen hyväksymistä täysin piittaamatta näiden kansojen demokraattisesti ja itsenäisesti ilmaisemasta tahdosta?

Mikä on sellaisen parlamentin moraali, joka tässä istunnossa on hyväksynyt mietinnön, jonka tavoitteena on määrätä käyttöön niin sanotut "unionin tunnukset", vaikka tätä unionia ei oikeudellisesti edes ole olemassa ja nämä tunnukset on poistettu ehdotetun perussopimuksen tekstistä?

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin Valko-Venäjää koskevan päätöslauselman puolesta. Päätöslauselma on sekä tasapainoinen että tarpeellinen. Se on yritys parantaa Valko-Venäjän tilannetta. On selvää, että me kaikki haluamme vapaan ja demokraattisen Valko-Venäjän, joka jakaa eurooppalaiset arvot ja normit. Uskon, että tilannetta voidaan parantaa. Oikeanlaisen strategian löytäminen ja sen elementtien toteuttaminen on tilanteen parantumisen ehdoton edellytys. Uskon, että hyväksytyllä päätöslauselmalla pääsemme lähemmäksi tällaista ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Valko-Venäjä on selvä haaste Euroopan unionin tavoitteelle toimia demokratian edistäjänä maailmassa ja etenkin sen naapurimaissa.

Tästä kysymyksestä käytävässä teoreettisessa keskustelussa olemme niiden puolella, joiden mielestä demokratian edistäminen on itsessään yhtä oikeutettua ja ansiokasta kuin omien etujen puolustaminen. Tästä syystä katson, että meidän olisi hyvin tärkeiden ajankohtaisten kysymysten (kuten poliittisten vankien vapauttamisen ja vaaliprosessin laadun parantamisen) lisäksi syytä korostaa, että meidän on tärkeää vastata kysymykseen: mitä EU voi tehdä edistääkseen demokratiaa naapurimaissaan? Mitä mekanismeja EU:lla on (ja etenkin mitä mekanismeja sillä pitäisi olla) tähän tarkoitukseen? Jos todella haluamme olla demokraattisia naapureita emmekä voi tarjota jäsenyyden porkkanaa kaikille, miten meidän sitten pitäisi edetä?

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Äänestin Valko-Venäjän tilannetta 28. syyskuuta 2008 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta.

Huolimatta Valko-Venäjän viranomaisten osoittamista huomattavista avoimuuden merkeistä, kuten poliittisten vankien vapauttamisesta ja kieltäytymisestä tunnustamasta Etelä-Ossetian ja Abhasian yksipuolisesti julistamaa itsenäisyyttä, katson, että äskettäisten vaalien demokraattinen legitiimiys on vähintäänkin kyseenalainen.

Tilanne on tulosta maan sisäisestä politiikasta, joka ei ollenkaan vastaa Euroopan unionin politiikkaa, mitä todistaa kuolemanrangaistuksen olemassaolo ja tiettyjen rikoslain pykälien käyttäminen sorron välineinä. Tästä syystä Valko-Venäjän hallituksen on tulevaisuudessa toteutettava toimia aidosti demokraattisten vaalien takaamiseksi kansainvälisen oikeuden säännösten mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani olemme tänään äänestäneet painokkaasti Valko-Venäjän tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Tuemme voimakkaasti Valko-Venäjän demokraattista oppositiota ja olemme samaa mieltä kaikista keskeisistä kohdista, jotka koskevat uuden parlamentin kyseenalaista demokraattista legitiimiyttä.

Päätöslauselman 19 kohdan osalta toteamme, että Euroopan parlamentin brittiläiset konservatiivijäsenet pitävät kuolemanrangaistusta perinteisesti omantunnonkysymyksenä.

 
  
  

WTO:n Dohan kierroksen keskeyttäminen (RC-B6-0521/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kreikkalaisen ystäväni ja entisen ministerin Georgios Papastamkosin PPE-ryhmän puolesta laatiman, Dohan kierroksen keskeyttämistä koskevan päätöslauselman puolesta. Kyseiset neuvottelut ajautuivat pattitilanteeseen heinäkuussa 2008, ja pahoittelen, että Pascal Lamy vaati itsepäisesti aivan liian kunnianhimoisen sopimuksen aikaansaamista hinnalla millä hyvänsä ja unohti, että Doha on ensisijaisesti kehityskierros, jolla on tarkoitus auttaa vähiten kehittyneitä ja kehitysmaita.

Tämä epäonnistuminen lisää nykyistä maailmanlaajuista taloudellista epävarmuutta ja kyseenalaistaa WTO:n uskottavuuden, mikä johtaa alueellisiin ja kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. Olen täysin sitoutunut kauppapolitiikkaa koskevaan monenkeskiseen lähestymistapaan ja sellaiseen WTO:hon, joka pystyy varmistamaan kansainvälisen kaupan kannalta tasapainoisen lopputuloksen vuosituhannen kehitystavoitteiden täydellisen noudattamisen avulla.

Pahoittelen, että komission jäsen Peter Mandelson ei ollut täällä Euroopan komission edustajana kertomassa toimeksiannostaan, vaikka ymmärrän, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus tarvitsee kipeästi jäsentä, joka levittää unionin lähestymistapaa varsinkin rahoituskriisin ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin tätä yhteistä päätöslauselmaa, jossa ilmaistaan parlamentin pahoittelu ja pettymys WTO:n Dohan kierroksen keskeyttämisestä. Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana. Totuus on, että Yhdysvaltojen marraskuussa pidettävien vaalien ja niiden jälkeen Washingtoniin tulevan uuden hallinnon vuoksi Yhdysvalloilla ei ole ennen ensi kesää neuvottelukykyistä kauppaneuvottelijaa. Silloin Eurooppa itse asettaa uudelleen poliittisen painopisteensä. Dohan kierros on tarpeellinen, mutta palaamme siihen aikaisintaan vuonna 2010. Tällä välin EU:n on jatkettava neuvotteluja alueellisista vapaakauppasopimuksista Korean tasavallan, ASEAN-valtioiden ja Intian kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan-puolue myöntää, että EU:lla on kauppapolitiikassa keskeinen rooli. Hyvät suhteet ja kehittynyt maailmankauppa ovat perusedellytyksiä pyrittäessä luomaan taloudellista vaurautta kaikille maailman maille ja varsinkin köyhimmille maille.

Näin ollen Junilistan-puolue kannattaa monia päätöslauselmassa esitettyjä näkemyksiä. Kehittyneille maille ja edistyneemmille kehitysmaille esitetty kehotus taata vähiten kehittyneille maille täysin tulli- ja kiintiövapaa markkinoillepääsy myös sisämarkkinoille on tervetullut. Kannatamme myös ehdotusta WTO:n uudistamisesta sen tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseksi ja sen demokraattisen oikeutuksen lisäämiseksi Dohan kierroksen päätyttyä.

Sitä vastoin pahoittelemme, että päätöslauselma sisältää viittauksia Lissabonin sopimukseen. Ehdotetun sopimuksen voimaantuloa olisi pidettävä äärimmäisen epävarmana varsinkin, kun Irlannin kansalaiset hylkäsivät sen aiemmin tänä vuonna. Jatkuvat viittaukset Lissabonin sopimukseen ovat siten osoitus kyvyttömyydestä hyväksyä demokraattisen järjestelmän säännöt.

Kokonaisuutena päätöslauselman lausumat perustuvat kuitenkin terveeseen ymmärrykseen siitä, kuinka tärkeää maailmankauppa on jatkuvan kehityksen ja vaurauden kannalta. Tästä syystä Junilistan-puolue on päättänyt äänestää päätöslauselman puolesta kokonaisuutena.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä tapaus on kuin sanonnan strutsi, joka hautaa päänsä hiekkaan...

Koska WTO:n neuvottelut – joihin osallistui vain seitsemän sen jäsenistä – heinäkuussa 2008 katkesivat yhtäältä EU:n ja Yhdysvaltojen ja toisaalta tärkeimpien kehitysmaiden näkemyserojen vuoksi, Euroopan parlamentin enemmistö on joutunut jälleen kerran olosuhteiden pakosta käyttämään maltillista kieltä pelastaakseen maailmankaupan vapauttamisen asialistan ja tavoitteet nykyisellä neuvottelukierroksella.

Kaunistelevasti nimetyn "Dohan kehitysohjelman" ja muiden verbaalisten latteuksien lisäksi parlamentin enemmistö ei pohjimmiltaan ole kyseenalaistanut keskeistä seikkaa, joka on neuvoston seitsemän vuotta sitten määrittämä neuvottelumandaatti, jonka Euroopan komissio yrittää epätoivoisesti virallistaa.

EU:n suurimpien taloudellisten ja rahoitusalan ryhmittymien ajama taloudellisen vallan ohjelma on näiden tahojen jatkuvista ponnisteluista huolimatta kuitenkin törmännyt lisääntyviin ristiriitaisuuksiin ja kehitysmaiden etuihin.

EU:n todelliset tarkoitusperät näkyvät niiden kahdenvälisten "vapaakauppasopimusten" sisällössä, joihin se yrittää Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) sekä Latinalaisen Amerikan ja Aasian valtiot pakottaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Neuvottelujen kariutuessa oli käymässä yhä selvemmäksi, että EU:n maatalous oltiin uhraamassa "kehityksen" nimissä, mutta tämä "kehitys" palveli kehittyneiden maiden palveluntarjoajien ja maailmanlaajuisten elintarvikeyritysten pikemmin kuin kehitysmaiden kansalaisten etuja.

Mandelsonin ehdotukset tulisi välittömästi vetää pois.

Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sääntelyn puutteen seuraukset käyvät yhä ilmeisemmiksi, elintarviketurva on asetettava etusijalle niin kehitysmaita kuin kehittyneitä maita hyödyttävällä tavalla. Tällä perusteella maatalousalaa on tuettava muilla kuin markkinamekanismeilla. Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sääntelyn puutteen seuraukset ovat liiankin ilmeiset, tämä on erityisen tärkeää.

WTO:n Dohan kierros on suunnattava tyystin uudelleen, jotta saadaan aikaan sekä EU:ta että kehitysmaita hyödyttävä tilanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen (RO) Sosiaalidemokraatteina olemme huolestuneita siitä, että Maailman kauppajärjestön Dohan kierroksen neuvottelujen keskeyttäminen saattaa haitata vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.

Nykyisten talous-, rahoitus- ja elintarvikekriisien leimaamassa tilanteessa on erittäin tärkeää tukea monenkeskistä järjestelmää, jolla varmistetaan uskottava ja tasapuolinen kauppa. Jotta tähän päästään, on tärkeää, että Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin kauppaneuvotteluihin Lissabonin sopimuksen hengessä.

Romania kannattaa sellaisen neuvottelukierroksen loppuunsaattamista, jolla luodaan tasapainoa koko pakettiin samoin kuin kullekin alalle, esimerkiksi maatalouteen ja teollisuustuotteiden alalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Dohan kierroksen toistuvat umpikujat ovat koko maailman kannalta huonoja uutisia. Talous globalisoituu, halusivat hallitukset sitä tai eivät. Näin ollen kysymys kuuluu, haluavatko kansalliset viranomaiset säännellä globalisaatiota ja kannustaa ja edistää menestystä tuovia mekanismeja tässä maailmanlaajuisessa vaurautta luovassa prosessissa. Jos vastaus on kyllä, kuten väitämme, meidän on lisättävä kauppaa, avoimuutta sekä sääntöjen selkeyttä ja ennustettavuutta. Dohan kierroksen umpikuja ei hyödytä sen paremmin kehittyneitä kuin kehitysmaita. Se ei lisää vaurautta eikä luottamusta maailmantalouden ollessa myllerryksessä. Näistä syistä kannatamme lausumaa, jonka mukaan on päättäväisesti jatkettava prosesseja, jotka ovat lisänneet kansainvälistä kauppaa. Se, että Euroopan parlamentti yhä suhtautuu innokkaasti kaupan hyviin puoliin ja tosiasioihin, on hyvä merkki.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä WTO:n Dohan kierroksen keskeyttämisestä.

Olen hyvin tietoinen vaikeuksista saavuttaa neuvotteluissa selkeä lopputulos. Katson, että Dohan kierroksen ongelmat korostavat sitä, että WTO tarvitsee sisäisen uudistuksen, joka lisää sen avoimuutta ja tehokkuutta, joita siltä toistaiseksi puuttuu. Toistan myös, että osana Dohan kehityskierrosta kehitysmaille on tarjottava teknistä apua. Olen vakuuttunut siitä, että nykyisissä oloissa Dohan neuvottelujen myönteinen lopputulos voisi osoittautua koko maailman taloutta vakauttavaksi tekijäksi.

 
  
  

Mietintö: Carnero González (A6-0347/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme päättäneet äänestää Carlos Carnero Gonzálezin Euroopan unionin tunnusten käyttöä parlamentissa käsittelevää mietintöä (A6-0347/2008) vastaan.

Nämä tunnukset ovat jo olemassa ja käytössä, eikä niitä ole tarpeen säännellä tällä tavoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Äänestin espanjalaisen kollegani Carlos Carnero Gonzálezin Euroopan unionin tunnusten käyttöä parlamentissa koskevan uuden 202 a artiklan lisäämisestä Euroopan parlamentin työjärjestykseen laatiman mietinnön puolesta. Nämä kolme tunnusta (lippu, jossa on 12 kultaista tähteä sinisellä taustalla, hymni, jonka perustana on "Oodi ilolle" Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta sekä tunnuslause "moninaisuudessaan yhtenäinen") auttavat lähentämään kansalaisia Euroopan unioniin ja rakentamaan eurooppalaista identiteettiä, joka täydentää jäsenvaltioiden kansallisia identiteettejä.

Näitä tunnuksia on käytetty yli 30 vuoden ajan kaikissa unionin toimielimissä, ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi ne virallisesti vuonna 1985. Olen iloinen, että Eurooppa-päiväksi valittiin 9. toukokuuta: sillä muistellaan toukokuun 9. päivää 1950, jolloin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman Ranskan ulkoministeriön kellosalissa pitämässään puheessa esitti julkisesti Jean Monnet'n idean saattaa ampumatarvikkeisiin tarvittava hiili- ja terästuotanto ylikansallisen korkean viranomaisen alaisuuteen. Hänen tavoitteenaan oli tuolloin estää uuden sodan syttyminen Ranskan ja Saksan välille ja sitoa Saksa lujasti läntiseen leiriin kylmän sodan alkaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. (NL) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Euroopan unioni ei ole valtio, joten sen ei pidä koristautua valtion tai kansakunnan tunnuksiin kuten kansallishymniin, lippuun ja niin edelleen. Lissabonin sopimuksella ja sen kopiolla, niin sanotulla Euroopan perustuslailla, jotka irlantilaiset, ranskalaiset ja alankomaalaiset hylkäsivät, oli tarkoitus tehdä juuri näin. Parlamentin olisi syytä osoittaa hiukan kunnioitusta kansalaisten demokraattista tahtoa kohtaan, jos EU halua saada demokraattista legitiimiyttä. Liput ja hymnit kuuluvat valtioille, eivät valtioiden välisille taloudellisen yhteistyön järjestöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Tämä Euroopan unionin tunnuksien käyttöä parlamentissa koskeva mietintö ei ole mikään mietintö, vaan osoitus "perustuslaillisesta uskosta", uskonnollisuutta hipova tunnustus!

Euroopan unionin tunnuksia – lippua, hymniä ja tunnuslausetta – ei oikeudelliselta kannalta ole ollut olemassa sen jälkeen, kun kaksi Euroopan valtiota hylkäsi selvästi Euroopan perustuslain vuonna 2005. Niitä ei myöskään mainita Lissabonin sopimuksessa, joka sekin on Irlannin kansanäänestyksen jälkeen kuollut. Eurooppalaista supervaltiota ei ole olemassa!

Pyrkimykset sen luomiseksi näitä tunnuksia käyttämällä voisivat olla naurettavia, elleivät ne heijastaisi teidän syvälle juurtunutta halveksuntaanne demokraattisia mielipiteenilmaisuja kohtaan ja haluanne luoda ylikansallinen eurokraattivaltio hinnalla millä hyvänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Näemme, että nyt yritetään epätoivoisesti luoda eurooppalaista kansakuntaa, jolla on oma kansallinen identiteetti. Kokemus osoittaa, että yhteistä identiteettiä ei voi luoda keinotekoisesti. Tästä on monia esimerkkejä, muun muassa Belgian valtio, joka perustettiin lähes 180 vuotta sitten yhdistämällä Flanderi ja Vallonia. Yhteisestä kuningasperheestä, lipusta, kansallishymnistä ja valuutasta huolimatta Belgia on hajoamassa.

EU:n lippu, hymni ja Eurooppa-päivä saattavat vaikuttaa symbolisilta asioilta, joilla ei ole suurempaa merkitystä. Ne ovat kuitenkin osa Euroopan parlamentin yleistä päämäärää, Euroopan Yhdysvaltojen rakentamista. Alkuperäinen EU:n perustuslaki, joka hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä, sisälsi viittauksia muun muassa EU:n kansallishymniin ja lippuun. Ne poistettiin, ja EU:n johtajat esittivät "uuden" sopimuksen, niin sanotun Lissabonin sopimuksen. Niinpä Euroopan parlamentti yrittää nyt ottaa vahingon takaisin ja ujuttaa EU:n tunnusten käytön sisään takaovesta.

Katsomme, että EU-yhteistyön uhkaa käydä kuten esperanton, keinotekoisen kielen, josta ei koskaan tullut maailmankieltä vaan joka on lähes kuollut. Identiteetin ja yhteenkuuluvuuden luo kansa, ei eliitti.

Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Hyväksymällä tämän mietinnön äänin 503 puolesta, 96 vastaan ja 15 tyhjää parlamentin enemmistö on jälleen kerran osoittanut vakavan piittaamattomuutensa demokratiaa ja kansan suvereniteettia kohtaan.

Tämä on yritys pakottaa käyttämään niin sanottuja "unionin tunnuksia", tässä tapauksessa sisällyttämällä ne parlamentin työjärjestykseen, jossa sitten määrätään, että "lippua käytetään kaikissa parlamentin rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa" ja "kussakin parlamentin kokoushuoneessa", että "hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa" ja että "tunnuslausetta [moninaisuudessaan yhtenäinen] käytetään parlamentin virallisissa asiakirjoissa".

Mietinnössä pidetään "tärkeänä tunnuksia, jotka kytkevät kansalaiset Euroopan unioniin ja joilla rakennetaan eurooppalaista identiteettiä, joka täydentää jäsenvaltioiden kansallisia identiteettejä".

Tarkoittaako tämä "kytkeminen" piittaamattomuutta kansan demokraattisesti ja vapaasti ilmaisemasta tahdosta hylätä ensin ehdotus perustuslakisopimukseksi ja sitten Lissabonin sopimus ja pyrkimystä kiertää se? Tekopyhyyden huippu!

Tarkoittaako tämä "kytkeminen" sitä, että "unionin tunnukset" määrätään käyttöön, vaikka unionia ei oikeudellisesti edes ole olemassa ja nämä tunnukset on poistettu ehdotetusta sopimustekstistä? Kyynisyyden huippu!

Pohjimmiltaan tämä on vain taas yksi temppu, jolla yritetään elvyttää hylätty ja kahdesti haudattu perussopimusehdotus.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh (PSE) , kirjallinen. − (SV) Olen päättänyt äänestää Carlos Carnero Gonzálezin Euroopan unionin tunnusten käyttöä parlamentissa käsittelevää mietintöä vastaan. Tämä johtuu siitä, että mielestäni tunnusten käytöstä ei ole tarpeen määrätä perussopimuksessa tai työjärjestyksessä. Ne ovat olemassa joka tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) En voinut äänestää Carlos Carnero Gonzálezin mietinnön puolesta, mutta en myöskään halunnut tukea euroskeptikkojen kantaa. Kannatan Euroopan unionia täydestä sydämestäni. Puolue, jonka puheenjohtaja olen, perustuu siihen periaatteeseen, että Skotlannin olisi oltava itsenäinen valtio – ja meidän mielestämme tämän itsenäisyyden olisi toteuduttava vapaana EU:n jäsenvaltiona. En kuitenkaan usko, että Euroopan kansalaiset pahemmin haluavat unionin koristautuvan supervaltion hepeniin. EU:n tunnukset kirjattiin EU:n perustuslakiin – jonka Ranska ja Alankomaat hylkäsivät. Tämän jälkeen tunnukset jätettiin pois Lissabonin sopimuksesta, jonka Irlanti tästä huolimatta hylkäsi. Jos Euroopan unioni haluaa päästä lähemmäs kansalaisiaan, sen on esitettävä toimia, jotka ovat kansalaisille tärkeitä, eikä leikittävä merkityksettömillä tunnuksilla, joilla ei ole minkäänlaista sisältöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Euroopan kansalaiset, kuten myös parlamentin jäsenten suuri enemmistö, ovat erittäin huolissaan talouden tilasta ja pankkisektorimme ilmeisestä haavoittuvuudesta. Missä on työpaikkojemme, säästöjemme ja eläkkeidemme turva? Euroopan kansalaiset eivät ole ollenkaan "moninaisuudessaan yhtenäisiä", kuten EU:n tunnuslause kuuluu, vaan peloissaan vastoinkäymisistä, ja he katselevat tätä äänestystä epäuskoisina.

Tällä mietinnöllä parlamentti syyllistyy hedelmättömään omaan napaan tuijotukseen ja heittää menemään kaiken tekemämme arvokkaan työn. Parlamentin valtaapitävät repivät säännöllisesti hiuksiaan ihmetellen, miksi Euroopan kansalaiset eivät voi antaa parlamentille sitä, mikä sille kuuluu. He näyttävät päättäneen, että tunnukset ja hymnit ratkaisevat tämän ongelman.

Uskon, että jos eräät jäsenet keskittyisivät vähemmän mattoihin ja Beethoveniin ja enemmän parlamentin todellisiin tehtäviin, meidän ei tarvitsisi anella äänestäjien luottamusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni haluaa koristautua valtion arvomerkkeihin. Se haluaa oman hymnin, lipun, juhlapäivän, valuutan ja tunnuslauseen. Me emme halua tätä supervaltiota; me emme halua tätä ylhäältä määrättyä federalismia.

Vuonna 2005 Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset hylkäsivät kansanäänestyksissä luonnoksen Euroopan perustuslaiksi, johon nämä tunnukset sisältyivät. Kesäkuussa 2008 oli irlantilaisten vuoro hylätä nämä supervaltion tunnukset sanomalla "ei" Lissabonin sopimukselle.

On täysin pöyristyttävää, että tunnukset yritetään salakavalasti palauttaa Euroopan parlamentin työjärjestykseen tehtävin muutoksin.

Euroopan kansalaisilla on tässä asiassa sananvaltaa, ja heitä on kunnioitettava. Heillä on myös velvollisuus muistaa. Yhteiskuntien ja talouksien globalisoituessa yhä enemmän meidän on muistettava, nyt enemmän kuin koskaan, keitä me olemme, mistä me tulemme ja mitkä meidän arvomme ja identiteettimme ovat.

Eurooppaa ei rakenneta kiistämällä sen kansojen ja kansakuntien historia ja toimimalla vastoin kansallisia todellisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Marie Le Pen (NI), kirjallinen. (FR) Yksi harvoista Euroopan perustuslain ja 25 valtioiden ja hallitusten päämiehen allekirjoittaman Lissabonin sopimuksen välisistä eroista olivat juuri EU:n tunnukset – lippu, hymni, tunnuslause ja Eurooppa-päivä – jotka hylättiin yksimielisesti 13. joulukuuta 2007. Oli tärkeää ylläpitää kulisseja ja olla antamatta Euroopan kansalaisille vaikutelmaa siitä, että oltiin perustamassa liittovaltion rakenteita.

Yrittämällä palauttaa nämä tunnukset Euroopan parlamentti liikkuu jälleen lain rajojen ulkopuolella ja rikkoo tietoisesti unionin perussopimuksia.

Unionin toimielimet ovat epäilemättä yrittäneet tätä ennenkin. Se röyhkeä tapa, jolla toimielimet yrittävät saada Irlannin järjestämään uuden kansanäänestyksen, kuvaa niiden vääristynyttä käsitystä demokratiasta. Kaikki Euroopan yhdentymistä vastustava on poistettava millä keinoin tahansa, myös oikeudellisin keinoin.

Miten me voimme luottaa tällaiseen Euroopan unioniin, joka tallaa jalkoihinsa periaatteet, joita sen pitäisi puolustaa, ja tuo mieleen entisen Neuvostoliiton, jossa mielipiteen- ja sananvapaus oli kirjattu perustuslakiin mutta jossa niitä ei koskaan sovellettu?

Hyvät parlamentin jäsenet, demokratia on jakamatonta, kuten myös totalitarismi. Tämä on tänä päivänä liiankin ilmeistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Esittelijä Carlos Carnero González katsoo, että on hyvin kyseenalaista, voiko lipun tunnustaminen muodostaa esteen Lissabonin sopimuksen ratifioinnille. Näin hän kyseenalaistaa Alankomaiden pääministerin Jan Peter Balkenenden esittämän näkemyksen. Pääministeri Balkenende esitti Strasbourgissa 23. toukokuuta 2007 näkemyksenään, että EU:n tunnuksia ei pitäisi sisällyttää perustuslakisopimukseen.

Hänen tärkein perustelunsa oli, että silloin Alankomaiden korkein hallinto-oikeus katsoisi välttämättömäksi järjestää Alankomaissa uusi kansanäänestys. Esittelijä Carnero González ehdottaa nyt, että EU:n lippu, hymni ja tunnuslause kirjataan Euroopan parlamentin työjärjestykseen. Hänen perustelunsa on, että näin lähetetään poliittinen viesti siitä, että nämä tunnukset edustavat Euroopan unionin arvoja. Hän odottaa EU:n toimivan vapauden, kehityksen ja solidaarisuuden esimerkkinä maailmassa. EU:lle on ainakin yhtä tyypillistä hallitsematon kunnianhimoisuus, häiritsevä asioihin sekaantuminen, vaarallinen painostus taloudellisen vapauden puolesta ja sotilaallisen voiman esittely.

Olisi parempi, jos EU hankkisi selvemmän identiteetin "kuuntelemalla äänestäjiä". Tämä tunnuspolitiikka ei muuta mitään. Sininen lippu on jo kaikissa seteleissä ja autojen rekisterikilvissä. Me käyttäydymme yhä ikään kuin Lissabonin sopimus olisi toteuttamiskelpoinen, vaikka se on hylätty sen omien sääntöjen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Symbolien voimaa ei pidä aliarvioida. Niillä voidaan ilmentää abstrakteja asioita ja luoda identiteettiä. Symbolit voivat kuitenkin herättää myös kielteisiä mielleyhtymiä; esimerkiksi ihmisen DNA:n symbolista on tullut geenimanipulaation symboli. "Manipulaatioksi" nimittäisin myös EU:n nykyistä toimintatapaa.

Vuoden 2005 kansanäänestyksissä Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset hylkäsivät EU:n perustuslain, mutta koko hankkeelle yritetään nyt EU:lle tyypillisellä härkäpäisyydellä antaa uusi pintasilaus jättämällä EU:n tunnukset pois ja paketoimalla tämä epäonnistunut mutta lähes identtinen hanke uudelleen Lissabonin sopimukseksi. Jos EU pitää kiinni tästä pyrkimyksestään herättää alkuperäinen sopimus henkiin tekemällä siihen vain yhden todellisen muutoksen, nimittäin poistamalla EU:n tunnukset, se menettää loputkin uskottavuudestaan. Tämä on törkeä yritys johtaa kansalaisia harhaan, ja siksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. (IT) Kiitän esittelijää siitä, että hän on sisällyttänyt unionin tunnukset työjärjestykseen nyt, kun ne on yllättävästi poistettu uudesta perussopimuksesta. Eurooppa-valmistelukunnan jäsenenä painotin aina, että unionilla on oltava sielu, joka lähentää sitä Euroopan kansalaisiin yhteisten arvojemme avulla.

Tunnusten jättäminen pois sopimuksesta oli ties kuinka mones toimenpide, jolla unionin toimielimiä etäännytetään kansalaisista. Miten kansalaiset voisivat samastua unioniin, jos se tekee itsestään yhä tunnistamattomamman ja hylkää tunnukset, joiden pitäisi edustaa sitä sekä jäsenvaltioissa että sen kansainvälisissä suhteissa?

Unionin tunnusten yleinen tunnustaminen on ensimmäinen askel kohti yhteistä eurooppalaista kotia, joka paitsi pystyy antamaan Euroopan kansalaisille poliittisia vastauksia myös palauttamaan politiikalle sen ansaitseman etusijan "yhteisen hyvän" hoitamisessa.

Tästä syystä onnittelen toistamiseen esittelijää ja toivon, että muut unionin toimielimet liittyvät tähän Euroopan parlamentin aloitteeseen, jonka uskon vahvistavan tätä parlamentaarista toimielintä, jonka jäseniä olemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Perustamisestaan lähtien Euroopan yhteisöt ja sitten Euroopan unioni ovat pyrkineet saamaan tunnukset, joihin kansalaiset voivat helposti samastua. Perustuslakisopimuksen ratifiointiprosessi kaatui epäonnistumisiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä. Kompromissin tuloksena syntynyt ja perustuslakisopimuksen korvannut Lissabonin sopimus ei eräiden jäsenvaltioiden harjoittaman painostuksen vuoksi sisältänyt säännöksiä tunnuksista.

Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että jokaisella organisaatiolla on oma logo. Liput, tunnukset, hymnit, tunnuslauseet, värit ja muut symbolit välittävät tunteisiin perustuvan kuvan niiden edustaman organisaation arvoista.

Tämä valtioiden, alueiden, kirkkojen, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen yhteinen kokemus pätee myös EU:n tasolla. Lippu, jossa on 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä sinisellä taustalla, on aina kiehtonut minua. Saapuessani Slovakiaan ja nähdessäni sen liehuvan rakennusten lippusaloissa olen onnellinen, koska Slovakia kuuluu yhteiseen eurooppalaiseen kotiin. Olisi vaikea löytää yhtä tunnettua musiikkikappaletta ja runoa, joka symboloisi Euroopan yhdentymisaatetta paremmin kuin Ludwig van Beethovenin yhdeksänteen sinfoniaan perustuva Euroopan unionin hymni.

Vaikka yhteisvaluuttaa ei vielä käytetäkään kaikissa jäsenvaltioissa, varsinkin kolmannet maat alkavat yhdistää EU:n euroon samalla tavoin kuin ne yhdistävät Yhdysvallat dollariin. Tunnuslause "moninaisuudessaan yhtenäinen" ilmaisee mielestäni täydellisesti Eurooppa-hankkeen olemuksen. Kannatan unionin tunnusten käyttöä, ja siksi äänestin esittelijä Carlos Carnero Gonzálezin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Haluan pöytäkirjaan merkittävän, että äänestin Carlos Carnero Gonzálezin Euroopan unionin tunnusten käyttöä parlamentissa koskevan uuden artiklan lisäämisestä Euroopan parlamentin työjärjestykseen laatiman mietinnön puolesta.

Kuten hyvin tiedetään, symbolit ovat arvokkaampia kuin iskulauseet tai sanat. Ne ovat keskeisiä osatekijöitä kaikentyyppisessä viestinnässä, erityisesti sellaisessa, joka liittyy jonkin sosiaaliryhmän tai organisaation identiteetin muodostamiseen. Liput, kuvat ja hymnit ovat erittäin tärkeitä, jotta suuri yleisö voi tunnistaa organisaation.

Tästä syystä suhtaudun myönteisesti kollegamme aloitteeseen, jolla on tarkoitus auttaa kansalaisia osallistumaan nykyistä enemmän Eurooppa-hankkeeseen ja siten lisätä sen oikeutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Voin sanoa unionin tunnusten käyttöä koskevasta mietinnöstä vain, että se on jälleen yksi osoitus siitä, miten Euroopan unionissa kierretään demokraattisia menettelyjä. Jokin aika sitten unionin tunnukset raukesivat, kun niin sanottua Euroopan perustuslakia koskeva ehdotus hylättiin. Perustuslaki, tai ainakin sen keskeinen sisältö, on tosiasiallisesti herätetty henkiin Lissabonin sopimuksella, ja nyt Euroopan parlamentti yrittää herättää henkiin unionin tunnuksia. Minun on kysyttävä, mitä unionin toimielimet aikovat tehdä, jos näitä tunnuksia käytetään väärin? Äskettäin koko maailma sai esimerkiksi nähdä kuvia Georgian presidentistä, jolla oli virkahuoneessaan paitsi Georgian myös EU:n lippu, kun hän käynnisti konfliktin Venäjän kanssa. Tämä ei voi olla hyväksyttävää.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin sitä vastaan, että Euroopan parlamentti tunnustaa oikeudellisesti Euroopan unionin tunnukset, seuraavista syistä.

Ensinnäkin oikeudellinen tunnustaminen on täysin vastoin Eurooppa-neuvoston päätöksiä. Niissä kaikki jäsenvaltiot päättivät jättää unionin tunnukset pois uudistussopimuksesta, jolla korvattiin ehdotus perustuslakisopimukseksi.

Toiseksi, parlamentin päätös merkitsee tunnusten tuomista sisään takaovesta jäsenvaltioiden tahdon vastaisesti. Parlamentti osoittaa heikkoutta pikemmin kuin vahvuutta turvautuessaan tällaisiin oikeudellisiin temppuihin.

Kolmanneksi, tällaiset toimenpiteet herättävät perusteltua epäluottamusta monissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisissa, jotka eivät halua, että kansallisvaltioille varattuja tunnuksia liitetään Euroopan unionin kaltaiseen kansainväliseen järjestöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Tämä Euroopan parlamentille esitetty kehotus edistää EU:n tunnusten laajempaa käyttöä provosoi Euroopan kansalaisia. Parlamentin aloitteella "euro-perustuslaki" yritetään "herättää eloon", ei vain muutettuna versiona, Lissabonin sopimuksena, jonka Irlannin kansalaiset äskettäin hylkäsivät, vaan alkuperäisessä muodossaan, perustuslakisopimuksena, jonka Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset tuomitsivat.

Omaksumalla tällaisen asenteen Euroopan parlamentti paljastaa jälleen kerran olevansa EU:n taantumuksellisten uudistusten kulmakivi ja arkkitehti. Se osoittaa räikeää halveksuntaa Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansalaisten päätöksiä kohtaan samoin kuin kaikkien muiden Euroopan maiden kansalaisia kohtaan, joita Euroopan plutokraattien EU:n kansanvastaista luonnetta ilmentävät toimintalinjat, instituutiot, arvot, visiot ja tunnukset eivät liikuta.

Euroopan kansojen on tehostettava taisteluaan, jotta taantumuksellinen euro-perustuslaki vihdoin hylätään. Niiden on taisteltava köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden, sodan ja sorron imperialistista EU:ta vastaan. Ne ennakoivat sen hajoamista ja pyrkivät vakiinnuttamaan oman valtansa ottaen käyttöön uusia, niiden omia tarpeita ja arvoja vastaavia instituutioita ja tunnuksia.

 
  
  

Mietintö: Seeber (A6-0362/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme samaa mieltä siitä, että kuluttajilla on keskeinen rooli veden kestävän käytön saavuttamisessa EU:ssa. Me katsomme kuitenkin, että tiedotus- ja valistuskampanjoita tulisi toteuttaa lähinnä paikallis- ja aluetasolla eikä EU:n pyynnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Äänestin itävaltalaisen kollegani Richard Seeberin vastauksena Euroopan komission tiedonantoon "Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaaminen Euroopan unionissa" laatiman erinomaisen valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

Myös minä pahoittelen sitä, että Euroopan komission lähestymistavassa ei ole todellista kansainvälistä ulottuvuutta, ja kannatan esittelijän ehdotuksia, joiden mukaan veden niukkuuden sekä kuivuuden erityisluonne edellyttää koordinoituja toimia EU:ssa ja jäsenvaltioissa samoin kuin alue- ja paikallishallinnossa. Vesipula on vaikuttanut ainakin 11 prosenttiin Euroopan unionin väestöstä ja 17 prosenttiin sen alueesta, ja viime aikojen kehitys on osoittanut, että vesivarojen niukkuus todennäköisesti pahenee huomattavasti Euroopassa.

Euroopan unionin on kiireesti saatava aikaan vesipolitiikka, jolla taataan riittävät ja laadukkaat vesivarat Euroopan kansalaisten, yritysten, julkisten elinten, kasviston ja eläimistön tarpeiden täyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Veden niukkuus on polttava ongelma, joka koskettaa Euroopan ja koko maailman kansalaisia. Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että EU:ssa tuhlataan 20 prosenttia vedestä tehottomuuden vuoksi; kansalaiset eivät ole riittävän tietoisia tarpeesta lisätä veden säästämistä, ja 17 prosenttia EU:n alueesta kärsii vakavasta vesipulasta. Vastatakseen tähän EU:n on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, johon sisältyy täsmällisiä toimenpiteitä vesihuollon ja vedenjakelun parantamiseksi.

On selvää, että meillä on suuria mahdollisuuksia säästää vettä (jopa 40 prosenttia) teknisillä parannuksilla ja muuttamalla kansalaisten käyttäytymistä sekä tuotantomalleja nykyisen kriisinhallintatyylin sijasta. Vettä säästävällä teknologialla ja kastelujärjestelmien hallinnalla teollisuudessa ja maataloudessa veden liikakäyttöä voitaisiin vähentää jopa 43 prosenttia, ja vedenkäytön tehokkuutta lisäävillä toimilla veden tuhlausta voitaisiin pienentää kolmanneksella. Nykyisin maatalous kuluttaa 64 prosenttia vedestä, 20 prosenttia kuluu energian tuotantoon, kansalaiset käyttävät 12 prosenttia vedestä ja teollisuus 4 prosenttia. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän kuivuuteen, joka aiheuttaa ympäristön kannalta tuhoisia metsäpaloja.

EU pyrkii lisäämään jäteveden uudelleenkäyttöä ja kehittämään suolanpoistoa, parantamaan "saastuttaja maksaa" -periaatteeseen perustuvia vesivarojen hallintaohjelmia, käynnistämään merkintäjärjestelmiä sekä tutkimus- ja seurantatoimia aavikoitumisen pysäyttämiseksi, parantamaan vuoroviljelyjärjestelmiä ja edistämään kansalaisten tehokkaampaa vedenkäyttöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Kaunis sanahelinä ei pysty kätkemään mietinnön ehdotusten kansanvastaista luonnetta. Sen pääsisältönä on taantumuksellinen ajatus "kysyntäperustaisesta vesivarojen hallinnasta". Mietinnön lopussa korostetaan erilaisia toimenpiteitä, joiden vaikutus rajoittuu lähinnä veden hinnan ja sen jakelukustannusten nousuun. Massoille sekä köyhille ja keskisuurille viljelijöille määrätään taas yksi raskas maksu, sillä vesi kaupallistetaan täysin. Tavoitteena on myös lisätä monopoliasemassa olevien yritysryhmittymien kannattavuutta.

Päätöslauselmassa ei tehdä eroa kuivuuden ja veden niukkuuden välillä, jotka ovat kaksi erillistä ilmiötä ja edellyttävät erilaisia erilaisia vastatoimia. Siinä ei mainita lainkaan hyödyntämiskelpoisten vesivarojen sekä saatavilla olevien vesivarojen ja sademäärien välisen suhteen säilyttämistä ja parantamista.

Mietinnössä aliarvioidaan metsien myönteinen rooli kuivuutta lievittävänä ja veden niukkuutta torjuvana aktiivisena tekijänä. Näin ollen se ei sisällä metsittämistoimia koskevia ehdotuksia, ja lisäksi siinä painotetaan, että "metsien lisäämistä" olisi harkittava vain, kun se on "ehdottoman tärkeää".

Mietinnössä vähätellään tulvariskiä ja tarvetta toteuttaa tulvasuojelutoimenpiteitä. Päinvastoin: sen mukaan meidän pitää "välttää jokien luonnollisen virtauksen estäminen", ja siinä pelotellaan jokien virtauksen muuttamisen aiheuttamilla yhteiskunnallisilla ja ekologisilla ongelmilla.

Työläiset taistelevat puhtaan ja turvallisen veden riittävän saannin puolesta. He vastustavat tämän vielä toistaiseksi sosiaalisen, joskin monopolien voitontavoittelun kohteeksi joutuneen hyödykkeen kaupallistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Olemme eri mieltä sen ajatuksen taustalla olevasta järkeilystä, jonka mukaan vesivarojen hallinnan on noudatettava markkinoiden periaatteita ja näin ollen hintojen on oltava kulutuksen hallinnan keskeinen väline. Mietinnössä mainitaan tarve saada tuottoa investoinneille, ikään kuin tämä olisi ongelman koko ratkaisu tai osa siitä. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Veden hävikkiä, jokien valuma-alueiden suunnittelua, "harmaan veden" uudelleenkäyttöä, valtioiden välistä vaihtoa ja seurantakeskuksen asteittaista perustamista koskevilla näkökohdilla ja ehdotuksilla tarkoitetaan selvästi hyvää. Niitä ei kuitenkaan näy vesipuitedirektiivillä perustetussa järjestelmässä, jossa kehotetaan soveltamaan vesivarojen hallintaan talous- ja rahoitusmarkkinoiden periaatteita turvaamatta sen keskeisiä edellytyksiä: veden julistamista oikeudeksi ja sen demokraattista hallintaa.

On myös esitetty eräitä huolenaiheita, jotka olisi otettava huomioon, vaikka niissä kyseenalaistetaan EU:n politiikka. Mietinnössä todetaan, että metsänviljelyn ja maatalouspolitiikan välillä sekä rajoittamattoman kaupunkirakentamisen ja aavikoitumisen ja kuivuuden välillä on suora yhteys. YMP:tä ei kuitenkaan aseteta kertaakaan kyseenalaiseksi aavikoitumisen tärkeimpänä syynä Portugalin kaltaisissa maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Skotlannin edustajana luulen, että monet Richard Seeberin mietinnössä käsitellyt kysymykset eivät ehkä juuri kiinnosta valitsijoitani. Laadukkaan veden tarjonta on kuitenkin erittäin tärkeää EU:n kaikilla maantieteellisillä alueilla, ja sellaiset kysymykset kuin huonon vesitehokkuuden aiheuttama hävikki koskettavat meitä kaikkia. Skotlannissa vesihuollosta vastaa Skotlannin parlamentille vastuussa oleva julkisessa omistuksessa oleva yhtiö, ja Skotlannin hallituksen suunnitelman mukaan Scottish Water -yhtiöstä on määrä tulla koko maailmalle malliesimerkki siitä, miten vesihuolto parhaiten järjestetään. Kannatan varauksetta tätä suunnitelmaa ja suosittelen sitä myös Euroopan parlamentille.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN), kirjallinen. − (IT) Toisiinsa suorasti liittyvät veden niukkuuden ja kuivuuden ongelmat koettelevat monia erityisesti eteläisen Euroopan osia, ja niillä on tuhoisia seurauksia ympäristölle ja paikallisille asukkaille.

Kotiseutuni Sisilia kärsii joka vuosi säännöllisesti vesipulasta ja kuivuudesta, mikä aiheuttaa vakavia vahinkoja maataloudelle. Tämä on hälyttävä ongelma, joka voitaisiin osittain ratkaista ainakin kahdella rintamalla toteutettavilla tarmokkailla toimilla. Ensimmäinen niistä koskee infrastruktuuria: esimerkiksi Sisilian saarella menetetään paljon vettä – arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia – vesijohtojen huonon kunnossapidon vuoksi. Toinen koskee ennaltaehkäisyä: olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että jo kouluissa alkava koulutus ja valistus tiedotuskampanjoiden avulla on erittäin tärkeää käyttäytymisen muuttamiseksi sekä säästävän ja tehokasta vedenkäyttöä suosivan kulttuurin luomiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Arvoisa puhemies, äänestin Richard Seeberin mietinnön osalta tyhjää. Mietintö on liian pitkä, ja eräät suositukset toistavat itseään. Suurin ongelma on se, että koko mietintö perustuu vanhaan vesivaroja koskevaan ajattelutapaan, ja vain kerran, 48 kohdassa, siinä mainitaan lyhyesti uusi ajattelutapa, tarve lisätä sadeveden keräämistä.

Muut kehotukset ja ehdotukset ovat liian epäselviä, jotta ne voitaisiin toteuttaa onnistuneesti käytännössä. Mietinnössä ei käsitellä yhdennettyä lähestymistapaa, vaan keskitytään ainoastaan juoksevan veden säästämiseen. Sen rakenne on hyvin tiukka, ja siksi se ei mahdollista yksiselitteistä tulkintaa.

Loppujen lopuksi se toistaa vain EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tarinan. Direktiivin tavoitteena oli edistää vesistöjen integroitua hallinnointia valuma-alueilla. Se kuivui kokoon pelkiksi erillistoimiksi. Tästä on osoituksena se, että viime vuonna hyväksyttiin toinen direktiivi: tulvadirektiivi. Jos jotain kutsutaan "integroiduksi", sitä käsitellään kokonaisuutena, ei osa osalta. Valitettavasti lähestymistapa ei ollut integroitu, ja vesivarojen hallinnoinnin parissa työskentelevät käyttävät vesipuitedirektiiviä irtolehtikalenterina. Yhtenä hetkenä he ratkaisevat tulvaongelmia ja seuraavana kuivuutta.

Vastaavaa tapahtui sosialismin aikana Slovakiassa, tarkemmin sanottuna Itä-Slovakian alangolla. Ensin yritimme ratkaista maankuivatuskysymyksen ja sitten, myöhemmässä vaiheessa, kasteluongelman. Nykyään Itä-Slovakian alanko on kuin keittolevy, joka ajaa pilvet viileämpään Karpaattien vuoristoon, josta syntyy suuria tulvia.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä Richard Seeberin mietintöä, jossa käsitellään veden niukkuuden ja kuivuuden vakavaa ongelmaa Euroopan unionissa.

Vesi on rajallinen luonnonvara. Ekosysteemien, vesivarojen, juoma- ja uimavesien turvaaminen on ympäristönsuojelun avaintekijä. Tästä syystä unionin tasolla toteutettavat yhteiset toimet takaavat, että tätä kallisarvoista luonnonvaraa hallinnoidaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisäksi kiitän Richard Seeberiä hänen tekemästään työstä. Hän on kiinnittänyt huomiota tärkeimpiin kysymyksiin, joihin unionin olisi puututtava: liialliseen vedenkulutukseen ja siitä johtuvaan veden tuhlaukseen, ongelmaa koskevaan tietämättömyyteen ja tiedostamattomuuteen sekä yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan puutteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Veden niukkuuden ja kuivuuden ongelma on nyt kriittinen, kuten myös siihen liittyvät ilmastonmuutoksen seuraukset. Äärimmäinen kuivuus ja veden niukkuus on lisääntynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu paljolti tehottomasta vesivarojen hallinnoinnista ja veden liiallisesta käytöstä maataloustarkoituksiin.

Euroopan unioniin itseensä kohdistuu vakavia uhkia ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena. Yli kolmannes Euroopan kansalaisista elää jo nyt alueilla, jotka kärsivät veden niukkuudesta. Ellei järkiperäisemmän ja kestävämmän vedenkäytön takaamiseksi ryhdytä välittömästi asianmukaisiin toimiin, on odotettavissa, että tulevaisuudessa yhä useammat ihmiset kärsivät veden niukkuudesta. Lisäksi väestön ennustettu kasvu kuudesta yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä lisää veden kysyntää vielä entisestään.

Jotkin asiantuntijat ovat alkaneet verrata vettä öljyyn. Halvan ja suhteellisen helposti saatavan veden aikakausi on ohi. Maatalousalan veden niukkuus tulisi ratkaista kehittämällä vedenkeräyslaitoksia ja parantamalla kastelujärjestelmiä. Lisäksi aktiivisella tietoisuutta lisäävällä politiikalla olisi kehitettävä erityinen vastuullisen vedensäästön kulttuuri.

Jokaisen meistä olisi ruvettava säästämään vettä ja käyttämään sitä järkevästi. On myös tärkeää ottaa käyttöön teknologiaa, jolla estetään veden tuhlaus, sekä lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta tästä ongelmasta. Tarvitaan myös nykyistä integroidumpi lähestymistapa veteen ja kuivuuteen liittyviin ongelmiin.

 
  
  

Arktisten alueiden hallinta (RC-B6-0523/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä viiden poliittisen ryhmän, myös PPE-DE-ryhmän, esittämää Euroopan parlamentin päätöslauselmaa arkisten alueiden hallinnasta. Ilman lämpötila nousi arktisilla alueilla 1900-luvulla noin 5 celsiusastetta, ja tämä lämpötilan nousu on kymmenen kertaa nopeampaa kuin maapallon pinnan keskimääräisen pintalämpötilan nousu. Arktisen alueen ennustetaan lämpenevän vielä noin 4–7 celsiusastetta seuraavien sadan vuoden aikana.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että diagnoosien aika on ohi ja nyt on aika toimia. Lisäksi EU:n jäsenvaltioihin kuuluu kolme arktisen alueen maata ja sillä on myös kaksi arktiseen alueeseen kuuluvaa naapurimaata, joilla on kiinteä yhteys sisämarkkinoihin ETA-sopimuksen kautta, mikä merkitsee sitä, että EU ja siihen assosioituneet valtiot muodostavat määrällisesti yli puolet Arktisen neuvoston jäsenistä.

Tällä alueella on ratkaiseva merkitys maapallon tärkeimpien tasapainojen kannalta, ja kiitän tämän päätöslauselman laatijoita nyt, kun vietämme kansainvälistä polaarivuotta.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jättämän tarkistuksen 6 puolesta, jossa vaadittiin ydinaseetonta ja demilitarisoitua arktista. Olen hyvin tietoinen siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan sukellusveneet operoivat tällä hetkellä näillä vesillä, mutta se ei ole peruste olla kannattamatta ehdotusta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla pysäytetään tulevaisuudessa ydinaseiden vieminen tälle alueelle sekä sotilaallinen toiminta siellä. Olen pettynyt, että ehdotusta ei hyväksytty, joskin olen tyytyväinen mainintaan YK:n merioikeusyleissopimuksesta sekä siitä, että Yhdysvaltain senaatin olisi ratifioitava se tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Pahoittelemme syvästi niiden päätöslauselmaan esitettyjen tarkistusten hylkäämistä, joissa mainittiin painokkaasti "riskit, joita voi aiheutua arktisen alueen mahdollisesta käytöstä strategisiin tai sotilaallisiin tarkoituksiin, ja tarve tehdä Pohjoisesta jäämerestä demilitarisoitu ja ydinaseeton alue" ja joissa todettiin, että parlamentti "on erityisen huolestunut arktisten alueiden luonnonvaroista parhaillaan käytävästä kilpailusta, joka voi johtaa … turvallisuusuhkiin ja yleiseen kansainväliseen epävakauteen".

Vaikka päätöslauselma sisältää eräitä myönteisinä pitämiämme seikkoja, sillä sallitaan näin ollen tämän mantereen luonnonvaroista käytävä kilpailu, varsinkin kun siinä todetaan, että "kaikkein pohjoisimmat alueet ovat osa EU:n 'pohjoisen ulottuvuuden' politiikkaa" ja että parlamentti "on vakuuttunut, että tietoisuutta arktisen alueen merkityksestä globaalissa yhteydessä on parannettava edelleen siten, että luodaan oma erillinen EU:n arktinen politiikka".

Lisäksi siinä kehotetaan komissiota ottamaan "arktisten alueiden energia- ja turvallisuuspolitiikan esityslistalleen" sekä "omaksumaan ennakoivan roolin arktisella alueella ja ottamaan ensi alkuun ainakin tarkkailijan aseman Arktisessa neuvostossa".

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm, Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer, Esko Seppänen ja Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Me yhdymme päätöslauselmassa ilmaistuun huoleen ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisella alueilla asuvien yhteisöjen kestävyyteen samoin kuin luonnolliseen elinympäristöön, ja ymmärrämme, että arktiset alueet ovat maailman ilmaston kannalta tärkeitä ja että ne siksi ovat yhteinen huolenaihe.

Emme kuitenkaan voi kannattaa tätä päätöslauselmaa, koska sen lähtökohtana ovat ensisijaisesti EU:n edut. Katsomme, että politiikka, joka ei perustu lujasti arktisten alueiden kansojen etuihin, ei ole oikeutettua. Katsomme, että kaikkien arktista aluetta koskevien neuvottelujen ja aloitteiden lähtökohtana on oltava arktisten alueiden kansakuntien alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen ja varsinkin kaikkien arktisen alueen kansojen kutsuminen osallistumaan niihin tasavertaisina kumppaneina.

Äänestyksessä enemmistö hylkäsi tarkistuksen, jossa korostettiin tarvetta tehdä Pohjoisesta jäämerestä demilitarisoitu ja ydinaseeton alue, ja avasi siten tien sille, että päätöslauselmassa vaadittu arktinen politiikka sisältää arktisten alueiden militarisoimisen ja ydinaseiden sijoittamisen alueelle. Emme voi mitenkään kannattaa tätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä arktisten alueiden hallinnasta globalisoituneessa maailmassamme.

Olen vakuuttunut siitä, että tietoisuutta arktisten alueiden tarjoamista mahdollisuuksista globaalissa yhteydessä on parannettava. Tästä syystä EU tarvitsee erityisen tätä aluetta koskevan politiikan, joka kunnioittaa paikallisia asukkaita ja ympäristöä. Suhtaudun myönteisesti kollegamme aloitteeseen, jossa korostetaan ympäristön merkitystä: tarvitaan rajatylittävä poliittinen tai oikeudellinen rakenne, jonka avulla voidaan sovitella luonnonvaroja koskevia poliittisia kiistoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Me yhdymme päätöslauselmassa ilmaistuun huoleen ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisella alueilla asuvien yhteisöjen kestävyyteen samoin kuin luonnolliseen elinympäristöön, ja ymmärrämme, että arktiset alueet ovat maailman ilmaston kannalta tärkeitä ja että ne siksi ovat yhteinen huolenaihe.

Emme kuitenkaan voi kannattaa tätä päätöslauselmaa, koska sen lähtökohtana ovat ensisijaisesti EU:n edut. Katsomme, että politiikka, joka ei perustu lujasti arktisten alueiden kansojen etuihin, ei ole oikeutettua. Katsomme, että kaikkien arktista aluetta koskevien neuvottelujen ja aloitteiden lähtökohtana on oltava arktisten alueiden kansakuntien alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen ja varsinkin kaikkien arktisen alueen kansojen kutsuminen osallistumaan niihin tasavertaisina kumppaneina.

Äänestyksessä enemmistö hylkäsi tarkistuksen, jossa korostettiin tarvetta tehdä Pohjoisesta jäämerestä demilitarisoitu ja ydinaseeton alue, ja avasi siten tien sille, että päätöslauselmassa vaadittu arktinen politiikka sisältää arktisten alueiden militarisoimisen ja ydinaseiden sijoittamisen alueelle. Emme voi mitenkään kannattaa tätä.

 
  
  

Mietintö: Cercas (A6-0357/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Äänestin espanjalaisen kollegani Alejandro Cercasin (PSE, ES) tieliikenteen sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanosta laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 edelleen hyvin vaihteleva soveltaminen ja täytäntöönpano on valitettavaa.

Meidän on kehotettava jäsenvaltioita toteuttamaan nykyistä tehokkaampia toimia sosiaalilainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon takaamiseksi ja panemaan täytäntöön maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä annettu direktiivi 2002/15/EY, jotta varmistetaan kansalaisten liikenneturvallisuus ja kuljettajien terveys ja turvallisuus sekä luodaan yksiselitteiset puitteet reilulle kilpailulle.

Euroopan komission on suhtauduttava tiukasti tieliikennettä koskevan yhteisön sosiaalilainsäädännön rikkomiseen jäsenvaltioissa, käytettävä pakkokeinoja säännösten noudattamatta jättämisen yhteydessä ja toteutettava ennaltaehkäiseviä ja tarvittaessa oikeudellisia toimia varmistaakseen yhteisön lainsäädännön noudattamisen. Tämä on välttämätöntä reilun ja vääristymättömän kilpailun varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska jäsenvaltioiden on kiireesti pantava sosiaalilainsäädäntö täytäntöön ja varmistettava sen asianmukainen noudattaminen. Tavaraliikenteen kuljettajien terveys ja hyvinvointi sekä muiden tienkäyttäjien turvallisuus ovat riippuvaisia työajan ja ajo- ja lepoaikojen kaltaisia seikkoja koskevista selvistä säännöistä sekä tehokkaista tarkastuksista ja noudattamatta jättämisestä annettavista rangaistuksista.

Näin ollen on hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot vauhdittavat direktiivin 2002/15/EY täytäntöönpanoa ja että Euroopan parlamentti vahvistaa tukensa kaikkien tieliikenteen kuljettajien sisällyttämiselle tällä alalla sovellettavaan työaikalainsäädäntöön heidän työsuhteensa laadusta riippumatta. En näe mitään syytä jättää itsenäiset kuljettajat sellaisten toimien ulkopuolelle, joilla lisätään turvallisuutta maanteillämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Olemme hyvin epäröiden päättäneet äänestää tämän mietinnön puolesta. Tieliikenneala on kuitenkin rajatylittävä kysymys, ja itsenäisten kuljettajien työolot ovat osa tätä kysymystä.

Mietinnössä on osia, joita emme hyväksy, kuten kysymys ammattikuljettajille tarkoitetuista turvallisista ja valvotuista pysäköintialueista, jota me pidämme jäsenvaltioille kuuluvana asiana. Me katsomme myös, että työaikaan liittyvät kysymykset yleensä kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) EU:n tieliikennealan sosiaalilainsäädäntö on hyvin tärkeä asia. Tieliikenne on taloudellisesti erittäin merkittävä ala koko unionissa. On kuitenkin myös tärkeää, että sosiaalilainsäädäntöä sovelletaan sekä kuljettajien että suuren yleisön suojelemiseksi. Nykyisessä lainsäädännössä on epäjohdonmukaisuuksia, ja sen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on ollut puutteellista. Tästä syystä äänestin Alejandro Cercasin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. (LV) Tieliikenne on yksi Euroopan sisämarkkinoiden kannalta hyvin tärkeistä talouden aloista. Se on erityisen tärkeä työllisyyden kannalta, sillä EU:n kuljetusala työllistää yli kolme miljoonaa ihmistä. Vaikka on runsaasti EU:n lainsäädäntöä, jolla pyritään takaamaan EU:n kansalaisten liikenneturvallisuus sekä matkustajien ja tavaraliikenteen kuljettajien terveys ja turvallisuus, lepoaikoja ja taukoja koskevien sääntöjen rikkomukset ovat lisääntymässä jäsenvaltioissa.

Syy tähän tilanteeseen on kaksinainen: se, että jäsenvaltiot eivät ole siirtäneet tieliikennelainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöään lainkaan tai että ne eivät ole tehneet tätä riittävän huolellisesti. Työsuhteessa oleviin kuljettajiin sovelletaan eri terveys- ja turvallisuusvaatimuksia kuin itsenäisiin kuljettajiin. Nykyinen tilanne, jossa työaikalainsäädäntöä sovelletaan vain työsuhteessa oleviin kuljettajiin mutta ei itsenäisiin kuljettajiin, uhkaa vääristää kilpailua liikennealalla. Näennäisesti itsenäisten kuljettajien määrä on lisääntymässä, koska heitä koskevat terveys- ja turvallisuusvaatimukset eivät ole yhtä tiukkoja. Paitsi että tämä tilanne edistää epäreilua kilpailua, se vaarantaa kuljettajien ja muiden tienkäyttäjien terveyden ja turvallisuuden. Euroopan komissio pyrkii varmistamaan, että itsenäiset kuljettajat noudattavat samoja tätä koskevassa lainsäädännössä asetettuja sääntöjä.

Näiden toimenpiteiden avulla voisimme parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta ja taata kuljettajille asianmukaiset terveys- ja turvallisuusolosuhteet samoin kuin reilun kilpailun tieliikennealalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Tämä ehdotus on yritys ottaa aiemmat päätökset vakavasti parantamalla valvontaa ja tiedotusta, perustamalla valvottuja pysäköintialueita moottoriteiden varsille ja kumoamalla itsenäisiä työntekijöitä koskevat poikkeukset 23. maaliskuuta 2009 lähtien. Tieliikennalan sosiaalilainsäädännön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano ovat pahasti myöhässä.

Tätä velvollisuutta laiminlyöviä neljää jäsenvaltiota suojellaan, ellei niitä nimetä avoimesti. Se, että ne eivät sääntele työ-, ajo- ja lepoaikoja, heikentää liikenneturvallisuutta ja haittaa ammattikuljettajien hyvinvointia. Puolueeni, Alankomaiden sosialistipuolue, kannattaa suunnitelmaa tähän puuttumiseksi, joskin parempia ehdotuksia on jo hylätty aiemmissa äänestyksissä. Me kannatamme sitä, koska katsomme, että sosiaalilainsäädännön noudattaminen on tärkeää ja koska myös itsenäisten kuljettajien on kuuluttava direktiivin piiriin. Näin pannaan piste työnantajien väärinkäytöksille, joilla he pakottavat työsuhteiset työntekijänsä ryhtymään itsenäisiksi työntekijöiksi.

Näennäisesti itsenäisinä työntekijöinä heidän työolonsa ovat huonommat ja he joutuvat ottamaan mahdottomia liiketoimintariskejä. Kilpailu tällä alalla on kovaa. Puheet sääntöjen noudattamisesta on muutettava toiminnaksi. Vain siten kuljettajat voivat yhä ansaita riittävästi ja saada varman toimeentulon.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Haluan pöytäkirjaan merkittävän, että äänestin Alejandro Cercasin tieliikennealan sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanosta laatiman mietinnön puolesta.

Euroopan parlamentin on syytä ottaa kantaa näin tärkeään kysymykseen. Vain siten voimme taata liikenneturvallisuuden, kuljettajien ja matkustajien turvallisuuden ja varsinkin reilun kilpailun Euroopan unionin alueella.

Kiitän kollegamme aloitetta myös siinä suhteessa, että selvät säännöt ja valvontamenettelyt ovat erittäin tärkeitä, jotta alalla toimivien henkilöiden työaika voidaan järjestää asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Alejandro Cercasin käsittelemä lainsäädäntö ei ole yksioikoista. Kaikki ovat uskoakseni samaa mieltä siitä, että on sekä kuorma-autojen kuljettajien että suuren yleisön etu, että suuria ja raskaita ajoneuvoja eivät aja pahasta unenpuutteesta kärsivät henkilöt. On selvää, että tällä alalla tarvitaan sääntöjä. Samalla meidän on ymmärrettävä, että Juutinrauman sillalla marraskuussa 2007 puhjennut rekkalakko ei ollut sattumaa. Sekä työnantajat että työntekijät ovat arvostelleet raskaasti EU:n monille ammattialoille laatimia työaikasääntöjä. Tästä syystä voisi olla asianmukaisempaa pyytää komissiota tekemään vaikutustenarviointi, jotta nähdään, miten lainsäädäntö on toiminut ja miten se on otettu vastaan, sen sijaan että kehotetaan tiukentamaan täytäntöönpanoa entisestään. Tämäntyyppinen lainsäädäntö edellyttää huomattavaa joustavuutta, jotta se toimisi esimerkiksi sekä Romaniassa että Tanskassa. Tästä syystä äänestin tyhjää.

 
  
  

Mietintö: van den Burg ja Dãianu (A6-0359/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä alankomaalaisen kollegani Ieke van den Burgin ja romanialaisen kollegani Daniel Dãianun laatimaa valiokunta-aloitteista mietintöä, joka sisältää suositukset komissiolle rahoitusvalvonnan tulevaa rakennetta koskevista jatkotoimista.

Kannatan komissiolle esitettävää virallista kehotusta tehdä lainsäädäntöehdotuksia EU:n rahoituspalvelujen sääntelypuitteiden parantamiseksi paitsi rahoituskriisin vuoksi myös siksi, että emme voi rakentaa Euroopan sisämarkkinoita, ellei meillä ole unionin sääntelypolitiikkaa. Pahoittelen sitä, että mietinnössä ei pyydetä komissiota soveltamaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä, jonka nojalla se voi ehdottaa neuvostolle, että tämä antaa EKP:lle erityistehtäviä, jotka koskevat luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa.

Kannatan vilpittömästi säännöstä, jolla lujitetaan ja selkeytetään Lamfalussyn prosessin kolmannen tason komiteoiden (arvopapereita käsittelevä CESR, vakuutuksia ja eläkkeitä käsittelevä CEIOPS sekä pankkeja käsittelevä CEBS) asemaa ja vastuuta ja annetaan niille tehtäviä vastaava oikeudellinen asema.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Portugalin sosiaalidemokraattisen puolueen PSD:n jäsenet kannattavat tätä mietintöä, joka tulee kansainvälisen rahoituskriisin huomioon ottaen erityisen hyvään aikaan. Rahoitusalan vakaus on taattava, ja pitkällä aikavälillä meidän on toteutettava toimenpiteitä systeemisten riskien estämiseksi.

Maailmanlaajuiset ongelmat edellyttävät koordinoituja maailmanlaajuisia ratkaisuja. Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää markkinoiden uskottavuuden takaamiseksi ja palauttamiseksi.

Euroopan unioni ei ole poikkeus, ja nykyisten ongelmien ratkaiseminen ei voi olla riippuvaista kussakin jäsenvaltiossa toteutettavista erillisistä aloitteista, vaan se edellyttää yhteistoimintaa. Yhteenkuuluvuuden lisääminen EU:n jäsenvaltioiden välillä on oleellista.

Lyhyen aikavälin nopeiden toimien jälkeen meidän on ehdottomasti toteutettava rahoitusjärjestelmän institutionaalinen uudistus talouden vakauttamiseksi, talouskasvun elvyttämiseksi sekä vahvistaaksemme tai parantaaksemme sitä, mitä rahoitusalan innovaatiot voivat tarjota.

On tärkää lisätä avoimuutta ja parantaa rahoitusta koskevaa tiedotusta käytettävissä olevan teknologian avulla. Vain siten kansalaiset voivat yhä suuremmassa määrin hyödyntää parempia käytäntöjä, tuotteita ja rahoituspalveluja. Innovaatioiden ja rahoitusmarkkinoiden on parannettava kuluttajansuojaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.  (FR) Euroopan parlamentti uskoo rahoitusmarkkinoiden sisäsyntyiseen hyvyyteen ja niiden joustavuuteen ja itsesääntelykykyyn, ja tästä syystä unionin – ja ehkä koko maailman – tasolla on erittäin vähän konkreettisia sääntöjä.

Nykyinen kriisi osoittaa kuitenkin, että totuus on täysin päinvastainen. Tämä rahoitusmarkkinoiden toiminta ilman välikäsiä, Euroopan rahoitusalan globaali yhdentyminen, pääoman laajalle levinnyt vapaa liikkuvuus, globalisoituneen talouden arvopaperistaminen ja mielipuoliset markkinat, jotka luovat aina vain monimutkaisempia ja reaalitaloudesta etääntyneempiä tuotteita, ovat vieneet meidät kuilun partaalle. Valtio on suojelija, ja juuri valtioiden päätöksillä on merkitystä nykyisessä toimintaympäristössä.

Muka vapaan kansainvälisen kilpailun järjestelmä on saavuttanut rajansa ja sitä on muutettava, alkaen Euroopan unionista itsestään, jonka toimet ja ideologiset suuntaukset ovat osaltaan vastuussa nykytilanteesta. Se osoittaa tänään täydellisen hyödyttömyytensä, sillä ne, jotka toimivat ja reagoivat, ovat valtiot. Huomenna se osoittaa voivansa aiheuttaa vahinkoa, koska se pidättää itsellään mahdollisuuden määrätä seuraamuksia kansallisista turvatoimenpiteistä kilpailun nimessä.

Kyllä, on aika panna loppu tälle Euroopalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta EU:ta ja muita maailmanlaajuisia rahoitusmarkkinoita koettelevan rahoitustilanteen vakavuuden vuoksi.

Tämä mietintö on tärkeä, koska tarvitsemme tehokkaita sääntely- ja valvontajärjestelyjä rahoituspalvelumarkkinoiden toiminnan valvonnan parantamiseksi.

Olen erityisen tyytyväinen suulliseen tarkistukseen, jolla vaadittiin EU:n kansalaisille yhtäläistä talletussuojaa. On epäoikeudenmukaista, että yhden jäsenvaltion kansalaiset nauttivat korkeatasoisemmasta talletussuojasta suojan kattamien talletussummien suhteen – ne vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä 20 000 eurosta Irlannin rajoittamattomaan takuuseen.

Olen tyytyväinen myös vaatimukseen siitä, että EU:n on vastattava rahoituskriisiin nykyistä koordinoidummin ja että jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien erot tulisi pienentää mahdollisimman vähiin.

Kehotan myös Irlannin hallitusta julkistamaan kaikki Irlannin pankkitakuuohjelman yksityiskohdat, ja huomautan, että se on nyt EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti laajennettu koskemaan myös muita kuin irlantilaisia pankkeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Äänestin suositukset komissiolle Lamfalussy-prosessin jatkotoimista tulevan valvontarakenteen suhteen sisältävän päätöslauselmaesityksen puolesta.

Markkinoita koettelevan vakavan kriisin vuoksi on ehdottoman tärkeää käynnistää uusia toimenpiteitä, joilla säännellään Euroopan unionin rahoituspalveluja. Talouden vakaus on yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista. Sen vuoksi kannatan varauksetta tätä aloitetta, jolla on tarkoitus taata kansalaisille rauhallinen ja vakaa tulevaisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unioni on luottamuskriisissä, joka johtuu siitä, että unionin toimielimillä ei ole suuntaa, avoimuutta, johtajuutta ja valtaa.

Niiltä puuttuu suunta, koska kenelläkään ei ole vielä selvää käsitystä siitä, miten tämä kriisi voidaan voittaa.

Avoimuuden puute johtuu siitä, että rahoitusmarkkinat ovat osoittautuneet odotettua läpinäkymättömämmiksi.

Johtajuutta puuttuu, sillä kun Yhdysvallat on onnistunut antamaan käytännönläheisen vaikutelman ja osoittanut, että se ei menetä tilanteen hallintaa, Eurooppa on antanut itsestään sekavan ja jopa ristiriitaisen kuvan.

Vallan puute johtuu siitä, että kaikki jäsenvaltiot tekevät yhä aivan niin kuin haluavat. Toistaiseksi talletustakuille ei ole asetettu yhteistä summaa.

Jos jäsenvaltiot, joilla on yhteinen valuutta, eivät kykene toteuttamaan ylikansallisia apujärjestelyjä, olemme tilanteessa, joka saattaa olla tuhoisa itse eurolle.

Tämä poikkeuksellinen ja maailmanlaajuinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ja maailmanlaajuisia vastatoimia, ja varsinkin nopeita vastatoimia.

Tämä luottamuskriisi voitetaan vain pikaisilla ja yhteisillä toimilla.

Euroopan parlamentti hoitaa tehtävänsä. Toivon, että neuvosto on tilanteen tasalla, sillä kyseessä on hätätilanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Yhden keskitetyn unionin tason viranomaisen aika ei ehkä vielä ole tullut. On kuitenkin olemassa selviä paineita, jotka osoittavat, että tällainen ajattelu on perusteltua (vaikka aikaansa edellä). Toivon, että EU ei nykyisessä rahoituskriisissä kaihda valvonnan tämänhetkisiin puutteisiin puuttumista. Solvenssi II -ehdotuksessa esitetty "kollegio-lähestymistapa" on tärkeä etenemistapa ja tarjoaa eräänlaisen puolimatkan krouvin.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Oli pöyristyttävää, että UKIP ja eräät brittiläiset konservatiivit yrittivät kaataa suullisen tarkistuksen, jolla suojellaan säästäjiä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Heidän toimintansa oli häpeällistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Kannatan Ieke van den Burgin ja Daniel Dãianun mietintöä Lamfalussy-prosessin jatkotoimista ja tulevasta valvontarakenteesta.

On selvää, että yhdysvaltalaisten pankkien liian riskialttiiden sijoitusten ja muiden toimien aiheuttaman nykyisen rahoituskriisin vuoksi rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta on pikaisesti uudistettava. Ilman Lissabonin sopimusta EU:n rahoituskriisiä koskeva koordinoitu politiikka ei voi kuitenkaan toimia kunnolla. Sopimuksen ratifiointi on erittäin tärkeää, jotta varmistetaan unionin toimielinten riittävä edustus kansainvälisissä rahoitusalan rakenteissa.

Markkinoiden yhdentyminen on myönteinen ilmiö, mutta valitettavasti asianmukainen rahoitusvalvonta ei ole pysynyt sen mukana. Katson, että valvonta on ajantasaistettava mahdollisimman pian, ja sitä ennen olisi suoritettava EU:n nykyisten sääntely- ja valvontajärjestelyjen kokonaisvaltainen tarkistaminen.

Kansalaisille, sijoittajille ja valvontaelimille olisi taattava riittävä avoimuus. Tätä varten olisi hyvä asettaa neuvoa-antava ryhmä hahmottelemaan pidemmän aikavälin valvontanäkymät ja laatimaan ohjelma tai toimintasuunnitelma pitkän aikavälin uudistusta varten.

Olen samaa mieltä siitä, että unionin olisi ryhdyttävä nyt kehittämään yhtenäisempiä ja tehokkaampia oikeudellisia järjestelyjä tulevien kriisien riskin ehkäisemiseksi.

 
  
  

Mietintö: Alojz Peterle (A6-0350/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Äänestin arvoisan slovenialaisen kollegani ja ystäväni Alojz Peterlen vastauksena Euroopan komission valkoiseen kirjaan "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013" laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan krooniset sairaudet sekä erityisesti aivohalvaukset ja sydänsairaudet ohittavat vähitellen infektiosairaudet. Tästä syystä on tarpeen ryhtyä ripeästi päättäväisempiin ennaltaehkäisytoimiin aloittamalla laajamittaisten terveysvaikutusarviointien laatiminen.

Lääkeväärennösten torjumisen on oltava yksi ensisijainen tavoite. Pahoittelen sitä, että komissio ei ole käsitellyt tarkemmin terveydenhoidon ammattilaisten ongelmia, sillä he ovat kaiken terveyspolitiikan ydin. Yhdyn esittelijän kantaan siitä, että terveyteen liittyvän eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vähentämisen olisi oltava yksi terveydenhoitoalan ensisijaisista tavoitteista. Kannatan nykyaikaista käsitystä varsinkin haavoittuvien väestönosien, kuten pienten lasten, terveyden edistämisestä ja suojelemisesta, sekä integroitua sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Alojz Peterlen vuosien 2008–2013 terveysstrategiaa koskevan mietinnön puolesta, koska katson, että ihmisten terveyden elinikäisen ja korkeatasoisen suojelun on oltava EU:n ensisijainen tavoite.

Toistan mietinnössä esitetyt suositukset ja varsinkin itse tekemäni ehdotukset, joissa painotetaan ennaltaehkäisysuunnitelmien ja terveellisiä elintapoja edistävien toimien laatimista koko EU:ssa sekä seulontaohjelmien toteuttamista sairauksien varhaisen havaitsemisen ja niiden välittömän hoidon edistämiseksi, mikä puolestaan vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta.

Korostan myös tarvetta parantaa terveydenhoidon laatua ja kansalaisille tarjottavaa tukea kroonisten sairauksien yleistymisen ja Euroopan väestön lisääntyvän ikääntymisen vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatan varauksetta Alojz Peterlen mietintöä. Se on mielestäni hyvä jatkotoimi puheenjohtajavaltio Slovenian ensisijaisille tavoitteille. Slovenia piti terveyskysymyksiä hyvin tärkeänä aiheena, mikä on täysin ymmärrettävää, sillä terveys on suurin lahja, minkä ihminen voi elämässään saada. Valitettavasti Euroopassa on ilmennyt eräitä huolestuttavia terveyttä uhkaavia kehityssuuntia. Niitä ovat syöpätapausten lisääntyminen sekä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja liikalihavuuden yleistyminen. Lisäksi meidän on puututtava uusiin haasteisiin, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen, globalisaatioon ja jopa terrorismin aiheuttamaan bioterrorismin uhkaan.

Jäsenvaltioiden terveydenhoitojärjestelmien välillä on kuitenkin huomattavaa eriarvoisuutta. Tämä koskee etenkin terveydenhoidon saatavuutta, ennaltaehkäisyä sekä eräiden sairauksien havaitsemista ja tehokasta hoitamista. Tämän seurauksena eurooppalaisten elinajanodotteet vaihtelevat suuresti. Euroopan terveyskarttaa tarkastelemalla voi tehdä sen surullisen johtopäätöksen, että rautaesirippu on eräässä mielessä vielä olemassa. Nykyinen kahtiajako perustuu terveyteen.

Meidän on parannettava tämän alan yhteistyömenetelmiä, jos haluamme korjata tilanteen. Meidän on myös tehostettava toimiamme ja hyödynnettävä Euroopan koko niin kutsuttu lääketieteellinen potentiaali. Kannatan esittelijän kehotusta lisätä investointeja terveydenhuoltojärjestelmiin. Mielestäni terveydenhuoltoon investoidut varat eivät varsinaisesti ole menoja, vaan tärkeä osa inhimillisen pääoman laatuun tehtäviä investointeja. EU:n kansalaisten terveys on nähtävä yhtenä unionin tulevaisuuden ratkaisevista sosiaalisista ja poliittisista avaintekijöistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Alojz Peterlen EU:n terveysstrategiaa koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä myönnetään, että terveydenhuollon tarjoaminen on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluva asia, ja olen vahvasti sitä mieltä, että sen tulee olla sitä edelleenkin. Parlamentissa ja koko EU:ssa on ryhmiä, joiden mielestä terveydenhuolto tulisi avata täysin vapaiden markkinoiden heilahteluille, mutta minä vastustan päättäväisesti tällaisia ajatuksia. EU:lla on kuitenkin tärkeä rooli tietojen vaihtamisessa ja terveellisten elintapojen edistämisessä. Komission on nyt tehtävä konkreettisia ehdotuksia Euroopan laajuisista terveyttä edistävistä toimista, mutta turvattava samalla yksittäisten jäsenvaltioiden oikeudet päättää itse terveyspalvelujen tarjoamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. (LT) Mahdollisuus terveydenhoitoon on kaikkien EU:n kansalaisten oikeus, ja korkeatasoisten terveydenhoitopalvelujen yhtäläisen saatavuuden varmistaminen kaikille on jäsenvaltioiden viranomaisten keskeinen tehtävä.

Kannatan tätä mietintöä, ja olen samaa mieltä siitä, että siinä käsitellään terveydenhuollon akuuteimpia ongelmia. Meidän olisi sekä EU:n että yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla epäilemättä keskityttävä enemmän terveyden suojeluun pitkällä aikavälillä. Tämä on erityisen tärkeää vanhusten ja fyysisesti tai henkisesti vammaisten sekä kotihoidon kannalta.

Hoitajien puutetta ja heidän tarjoamiensa palvelujen tärkeyttä silmälläpitäen on tarpeen parantaa heidän työolojaan sekä varmistaa, että hoitajat saavat laadukasta koulutusta. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava Euroopan parlamentin kehotusta ja taattava potilaille elintärkeiden lääkkeiden saanti, vaikka ne olisivat kalliita, jotta potilaille voidaan taata yleismaailmallinen oikeus terveyteen.

Jäsenvaltioiden olisi pantava EU:n terveysstrategia viipymättä täytäntöön. Näin kannustettaisiin ja helpotettaisiin rajatylittävien terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa ja terveydenhoidon ammattilaisten ja potilaiden vapaata liikkuvuutta sekä vahvistettaisiin yksityis- ja julkissektorin välistä yhteistyötä. Mikä tärkeintä, EU:n terveysstrategian täytäntöönpanon avulla kansalaiset koko EU:ssa pääsisivät osallisiksi laadukkaasta terveydenhuollosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden välillä on yhä nykyisin suuria terveyskysymyksiin liittyviä eroja. Eurostatin mukaan naisten elinajan odote syntymähetkellä vaihtelee EU-maiden välillä 9 vuodella ja miesten 13 vuodella ja imeväiskuolleisuus on joissakin maissa kuusi kertaa suurempi kuin toisissa. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna olen erittäin tyytyväinen Alojz Peterlen mietintöön, jossa mainitaan tarve pienentää tätä eriarvoisuutta. Koska jopa 40 prosenttia sairauksista liittyy epäterveisiin elämäntapoihin ja kolmannes syöpätapauksista olisi estettävissä varhaisen diagnostisoinnin avulla, huomiot ennaltaehkäisyn merkityksestä ovat mielestäni erityisen arvokkaita.

Olen samaa mieltä siitä, että koska ennaltaehkäisyyn edelleenkin käytetään vain kolme prosenttia terveysbudjeteista, niistä olisi myönnettävä enemmän varoja tähän tarkoitukseen. Lisäämällä yleisön tietoisuutta ennaltaehkäisyn ja terveiden elintapojen merkityksestä voimme lopulta pienentää terveydenhuollon kustannuksia, sillä sairauksien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen myöhemmin. Olen vahvasti sitä mieltä, että valtioiden on ryhdyttävä toimiin terveydenhuollon parantamiseksi, ja tässä yhteydessä komission valkoinen kirja ja neuvoston joulukuussa 2007 tekemät päätelmät tarjoavat hyvän perustan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Saksassa 20–30 klinikkaa joutuu vuosittain lopettamaan toimintansa, koska liian kalliiden lääkkeiden määräämistä koskevat korvausvaatimukset ajavat lääkärit vararikkoon, ja kokonaiset seutukunnat ovat vaarassa jäädä vaille riittäviä terveydenhuoltopalveluja. Nämä ovat vain eräitä viime vuosien järjettömän terveyspolitiikan seurauksia. Muualla Euroopassa näkymät eivät ole sen rohkaisevampia. Paitsi että terveydenhuollon rahoitus horjuu, lääkäreiden ja sairaanhoitajien on vietettävä yhä enemmän aikaa työpöydän ääressä byrokratian parissa sen sijaan, että he suorittaisivat varsinaista tehtäväänsä, terveydenhoitopalvelujen tarjoamista.

Meidän on muutettava ajatteluamme radikaalisti koko EU:n mitassa. Tarvitsemme esimerkiksi järkeviä straegioita, joilla varmistetaan lääkärien riittävyys, sekä esimerkkejä parhaista käytänteistä. Meidän on kuitenkin puututtava myös perustavanlaatuisiin ongelmiin kuten Euroopan alkuperäisen väestön syntyvyyden laskuun tarjoamalla parempia kannusteita. Tarvitsemme myös terveitä elintapoja edistäviä malleja. Ennaltaehkäisy on vain yksi pieni osa terveydenhuollon palapelissä. Tämän vuoksi päätin äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Terveys on yksi ihmisten elämässään eniten arvostamista asioista. Näin ollen suhtaudun myönteisesti komission terveysstrategiaan, jonka otsikkona on "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013". Äänestin Alojz Peterlen mietinnön puolesta, joka perustuu kolmeen avainkäsitteeseen: yhteistyöhön, eriarvoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn.

Vaikka terveydenhuolto kuuluu yhteisvastuun periaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, mikään ei estä antamasta terveydenhuollolle eurooppalaista ulottuvuutta yhteistyön pohjalta. Kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä tietämyksen keskinäisestä vaihtamisesta parhaiden käytäntöjen puitteissa. Jos jokin EU:n jäsenvaltio osaa hoitaa menestyksekkäästi syöpäpotilaita, kaikkialla EU:ssa asuvilla kansalaisilla olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää tätä.

Jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on suurta terveyskysymyksiin liittyvää eriarvoisuutta. Syöpäpotilaiden eloonjäämisasteissa on niin suuria eroja uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä, että voidaan puhua "terveydenhoidon rautaesiripusta". Tautien ehkäisyn alalla tarvitaan strategista muutosta. Näin ollen lähtökohtana olisi oltava ennaltaehkäisevien toimien pitkän aikavälin suunnittelu.

Syöpätutkimukseen tehtävät investoinnit ovat Euroopassa vain viidesosa Yhdysvaltojen vastaavista investoinneista. Meidän on investoitava terveyteen paljon tähänastista enemmän ja sisällytettävä johdonmukaisesti terveyskysymykset politiikkaan kaikilla tasoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että suositusten toteuttaminen pidentää elinajanodotetta Euroopan unionissa ja auttaa meitä saavuttamaan talouskasvuun liittyvät Lissabonin tavoitteet.

Mietintö paljastaa yhteisön ympäristölainsäädännön huonon toimeenpanon ja kansalaisten elämänlaatuun kohdistuvien haitallisten seurausten keskeisen yhteyden.

Taistelua ilmastonmuutoksen kansalaisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi on tuettava myös ilmastonmuutokseen mukautumiseen tähtäävillä aktiivisilla toimilla. Yksi tällainen esimerkki on menetelmien kehittäminen sellaisten vakavien terveysongelmien ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi, joita voi ilmastonmuutosten vaikutusten vakavuudesta riippuen ilmetä, sosioekonomiset olosuhteet samalla huomioon ottaen.

Ponnistuksia on tehostettava, jotta komission vuonna 2005 asettama tavoite vähentää ilmansaasteista johtuvia kuolemantapauksia 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa. Tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että koko maailmassa kaksi viidestä kuolemantapauksesta johtuu välittömästi tai välillisesti ympäristöllisistä tekijöistä.

Onnittelen esittelijää.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unionin terveyspolitiikkaa käsittelevässä valkoisessa kirjassa tuodaan esiin monia tärkeitä kysymyksiä Euroopan tulevaisuudesta ja niistä perusteellisista muutoksista, jotka vaikuttavat yhteiskuntiemme toimintatapaan tulevaisuudessa. Tästä syystä on mielestäni oikein, että esittelijä Peterle kiinnittää huomiota seikkoihin, jotka liittyvät näihin uusiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen, globalisaatioon ja liikkuvuuteen. Niiden on muodostettava uuden politiikan perusta, koska ne aiheuttavat syvällekäypiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia. Meidän on kuitenkin otettava huomioon myös nykyiset terveysongelmat eli sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, liikalihavuus ja syöpä. Sen vuoksi ennaltaehkäisevistä toimista on tulossa yhä tärkeämpiä ja meidän on laadittava nykyistä tilannetta varten selvät puitteet, joissa otetaan huomioon 27 jäsenvaltion tilanteet sekä eri sosiaaliryhmien ja jäsenvaltioiden välinen eriarvoisuus, jotta voimme harjoittaa monialaista terveyspolitiikkaa ja luoda edellytykset terveyspolitiikan tehokkaalle kehittämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin äänestyksessä Alojz Peterlen mietintöä, joka koskee EU:n sitoutumista ja lähestymistapaa terveyskysymyksissä.

Nyt käsiteltävä aihe on äärimmäisen tärkeä Euroopan unionin edessä olevien uusien terveysuhkien vuoksi. Tästä syystä on saatava aikaan yhteinen lähestymistapa Euroopan kansalaisten suojelemiseksi näiltä riskeiltä. Arvostan kollegamme aloitetta myös siksi, että hänen mietinnössään kiinnitetään huomiota terveyden merkitykseen muutoinkin kuin sairauden tai heikkouden poissaolona.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Parhaiden terveyspoliittisten käytäntöjen koordinointi EU:ssa on tärkeää, jotta EU:n kansalaisille voidaan tarjota paras mahdollinen hoito ja terveyden suojelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Kannatin äänestyksessä mietintöä "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013". Tämä strategia on konkreettinen vastaus Euroopan komission valkoiseen kirjaan vuosien 2008–2013 terveyspolitiikasta. Tärkeimmät valkoisessa kirjassa esitetyt seikat koskevat terveellisten elintapojen edistämistä ja terveydenhoitopalvelujen saannin tiellä olevien esteiden poistamista EU:n jäsenvaltioissa. Samoin korostetaan kansalaisten suojelemista terveysriskeiltä, tasapainoisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja uuden teknologian käyttöönottoa tällä alalla. Katson, että terveyden edistämisstrategioissa olisi painotettava voimakkaasti sairauksien ehkäisyä ja varhaista havaitsemista.

Viime aikoina on ilmennyt eräitä huolestuttavia terveyttä uhkaavia kehityssuuntia. Niitä ovat muun muassa syöpätapausten, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien yleistyminen. Vain kolme prosenttia terveysbudjeteista osoitetaan nykyisin ennaltaehkäisyyn, vaikka on hyvin tiedossa, että sairauksien ehkäiseminen on tehokkaampaa kuin niiden hoito.

Taistelu nykyajan sairauksia vastaan voidaan voittaa vain tarjoamalla kansalaisille asianmukaista terveydenhuoltoa ja hoitoa. Lisäksi meidän on yritettävä poistaa eri sosiaaliryhmien välinen eriarvoisuus terveydenhuoltopalvelujen saannissa sekä jäsenvaltioiden väliset erot terveydenhuollon saatavuudessa. Ponnistukset työterveyden ja työturvallisuuden puolesta ovat myös hyvin tärkeitä. Samoin olisi tehtävä enemmän terveydenhuollon mukauttamiseksi potilaiden tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) EU:n tähtäin on nyt kansanterveydessä ja sen kaupallistamisessa. Tavoitteena on moninkertaistaa kapitalistien voitot ajamalla alas julkisen sektorin rakenteet, jotka rajoitetaan kallisiin, yksityisille toimijoille kannattamattomiin aloihin.

EU käsittelee terveyttä keinona lisätä työntekijöiden tuottavuutta ja vähentää sosiaalimenoja. Se puuttuu asioihin alalla, joka kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, ja soveltaa yksityisten yritysten periaatteita, edistää yrittäjätoimintaa ja viis veisaa perustavasta ihmisoikeudesta, oikeudesta terveyteen ja elämään. Samalla EU käyttää terveyttä verukkeena ajaa laajentumiseen tähtääviä, imperialistisia suunnitelmiaan ehdottamalla terveyspalvelujen sisällyttämistä YUTP:hen, kansainväliseen kauppaan ja suhteisiin kolmansiin maihin.

Terveyspalveluita koskeva yhteisön kehys ja terveysjärjestelmien innovaatioiden hallinnointi, eurooppalaisten huippuosaamiskeskusten luominen ja muut ehdotetut toimenpiteet ovat vain ensimmäinen askel kohti terveyspalvelujen keskittämistä muutamien ylikansallisten yhtiöiden käsiin. Nämä päättävät yksityisten vakuutusyhtiöiden kanssa tarjottavista palveluista täysin tuomittavan luokkasyrjintäjärjestelmän perusteella.

Me äänestämme mietintöä vastaan, koska olemme työntekijöiden puolella heidän taistelussaan terveyden kaupallistamista ja yksityistämistä vastaan. Me tuemme taistelua sellaisen ilmaisen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän puolesta, joka tarjoaa tavallisten perheiden tarpeet täysin kattavia korkealaatuisia palveluita.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Kannatan Euroopan unionin vuosien 2008–2013 terveydenhuoltostrategiaa koskevan mietinnön hyväksymistä. Terveysbudjeteista sairauksien ehkäisemiseen osoitetut määrärahat ovat liian pieniä. Ne muodostavat vain kolme prosenttia kokonaisvaroista.

Olemme yhä tietoisempia nyky-yhteiskuntaan liittyvien sairauksien lisääntymisestä. Niitä ovat syöpä, sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes. Nämä sairaudet johtuvat paljolti huonoista ravintotottumuksista ja epäterveellisistä elintavoista. Mahdollisesti tiedotuskampanjoiden avulla toteutettava ennaltaehkäisy olisi terveydenhuoltopalvelujen rahoituksen kannalta paljon halvempaa.

Toinen kysymys koskee hoito-olosuhteita. Ne vaihtelevat Euroopan unionin alueella huomattavasti niin sanotun vanhan unionin hyvin korkeasta tasosta myöhemmin liittyneiden valtioiden paljon matalampaan tasoon. Tämä ilmenee esimerkiksi suurempana lapsikuolleisuutena ja sekä miesten että naisten lyhyempinä elinajanodotteina.

Euroopan unionin olisi ryhdyttävä toimiin, joilla taataan yhtäläiset hoito-olosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa. Terveydenhuoltopolitiikan olisi oltava etusijalla unionin tavoitteissa.

 
Päivitetty viimeksi: 3. elokuuta 2009Oikeudellinen huomautus