Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Claude Turmesin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0369/2008), joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (KOM(2008)0019 - C6-0046/2008 - 2008/0016(COD)).

  Claude Turmes, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi on virstanpylväs EU:n energiapolitiikassa. Direktiivillä varmistetaan entistä ympäristöystävällisempi sähkö, lämmitys ja liikenne Euroopassa, ja se takaa myös kotimaisen energian sekä säilyttää työpaikat ja rahan Euroopassa. Luomme johtavat markkinat ja varmistamme teknologisen johtoasemamme sekä turvaamme vientimarkkinamme. Voitaisiinko kriisitilanteessa enää tämän paremmin toimia?

Onnistuminen on yhteinen: yhteiseen onnistumiseen ovat osallistuneet Lise, Aris, Hans, Paul, Michel, Fred, kaikki nuo henkilöstön taustavaikuttajat, joita emme näe täällä. Onnistuminen on tämän parlamentin. Haluan kiittää jälleen kerran Fiona Hallia, Britta Thomsenia, Umberto Guidonia, Werner Langenia sekä Anders Wijkmania siitä, että he uskoivat johtamistaitooni neuvotteluissa. Haluan kiittää myös yhtä henkilöä erityisesti, nimittäin Jean-Louis Borloota. Ilman hänen henkilökohtaista panostaan ja ilman hänen kabinettinsa ja puheenjohtajavaltio Ranskan panosta emme olisi saaneet viikko sitten Berlusconia kiinni koko viikonlopuksi emmekä olisi saaneet tätä direktiiviä valmiiksi. Onnistuminen oli siis yhteinen, ja juuri tämänkaltaisiin onnistumisiin Eurooppa kykenee!

Palaan lyhyesti sisältökysymyksiin. Ensinnäkin direktiivillä varmistetaan investointeja, sillä meillä on ainakin 20 prosentin sitovat tavoitteet. Meillä on myös kansallisesti sitovat tavoitteet, hyvin seikkaperäiset kansalliset toimintasuunnitelmat sekä välitavoitteet, joita komissio valvoo tiukasti. Tämä luo riittävät paineet 27 jäsenvaltioille, jotta ne panostavat laajasti tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan sekä biomassaan.

Vuotta 2014 koskeva tarkistuslauseke on epämääräinen. Tarkistuslausekkeessa ei kyseenalaisteta tavoitteita eikä myöskään yhteistyön mekanismeja. Italian uusiutuvan energian teollisuus kiittää minua tänään siitä, että Euroopan avulla voimme edistää uusiutuvan energian käyttöä myös Italian kaltaisessa maassa.

Kansalliset tavoitteet (34 % Itävallassa, 17 % Italiassa ja 23 % Ranskassa) voidaan täyttää myös yhteistyöllä. Tämä oli yksi niistä kohdista, jota meidän piti komission ehdotuksessa muuttaa. Haluamme yhteistyötä emmekä spekulointia uusiutuvan energian markkinoista. Tämän vuoksi vastustimme ehdotusta alkuperätakuiden kauppaamisesta.

Myös infrastruktuuri on uusiutuvaa. Halusimme, että sähköverkot ja kaasuputket avattaisiin ja että lämmitysverkkoihin panostettaisiin laajasti. Halusimme myös, että rakennuksissa, kuten esimerkiksi julkisten rakennusten katoissa, käytettäisiin tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa.

Esittelijänä en ole niin tyytyväinen uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä. Maapallollamme on rajansa. Öljyvaramme ovat rajalliset, mutta niin on myös viljelykelpoinen maa. Siten olemme panneet stopin suurten luksusautojen ja nelivetojen myytille muka vihreästä bensasta.

Panostamme myös sähkön liikkuvuuteen ja kiinnitämme entistä tarkempaa huomiota biomassaan kestävyyden suhteen. Verts/ALE-ryhmä aikoo yhdessä ympäristönkehitysliikkeen kanssa taistella vastedes älyttömien maatalousperäisten polttoaineiden markkinoille tuloa vastaan!

(Suosionosoituksia)

  Jean-Louis Borloo, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan yhtyä esittelijän eri henkilöille esittämään kiitokseen, jossa on kyse muustakin kuin vain kohteliaisuudesta, ja haluan sanoa myös, että tehty työ on ollut todella erinomaista.

Toki meillä oli asioita, joihin olimme aluksi tyytymättömiä. Nuo kohdat on nyt osittain korjattu, ja ne koskivat polttoaineen tuontia, ja maanjakoa koskevaa kohtaa muutettiin hieman. Muilta osin on sanottava, että eri mailta vaaditut eritasoiset ponnistelut, joista ei ole käyty kunnon keskustelua (tai minun piti sanoa, ettei niistä syntynyt varsinaista väittelyä), osoittavat, mistä eurooppalaisessa solidaarisuudessa on tosiasiassa kyse.

Joidenkin maiden on tehtävä paljon nykyistä enemmän uusiutuvan energian suhteen, koska niillä on siihen valmiudet. Jotkin maat taas ovat panostaneet muihin siirtymäajanjaksoon sisältyviin aloihin. . Tämä on minusta varsin poikkeuksellinen direktiivi.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijä Turmesia, varjoesittelijöitä ja kaikkia niitä, jotka ovat ajaneet uusiutuvien energialähteiden asiaa. Muistan yhä keskustelun uusiutuvasta energiasta, lämmityksestä ja jäähdytyksestä, ja kaikista näistä kysymyksistä saatiin aikaan väittelyä. Osasimme mielestäni laatia hallitusti tämän direktiivin. Tavoitteiden sitovuus merkitsee ennustettavia ja pitkäkestoisia toimia ja tukiohjelmia jäsenvaltioille, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa. Siten uudet tekniikat pääsevät markkinoille, eivätkä ne jää marginaaliin. Esitämme perusteellista muutosta.

On totta, että maiden tavoitteet vaihtelevat, mutta haluan mainita myös erään erityisen asian, joka nousi esiin neuvostossa. Vain yhtä maata lukuun ottamatta kaikki maat uskoivat voivansa päästä tähän tavoitteeseen, ja sitä varten niillä on käytössään kaksi ylimääräistä välinettä. Ensinnäkin meidän olisi panostettava voimakkaasti energiatehokkuuteen, jolla edistetään tavoitteiden saavuttamista. Toiseksi meidän ei pidä sivuuttaa yhtään sektoria, koska kaikki sektorit on otettava huomioon, sekä sähkö mutta myös lämmitys, jäähdytys ja liikenne. Tämän vuoksi voimme mielestäni jäsenvaltioiden myönteisen asenteen ansiosta suhtautua optimistisesti tavoitteen saavuttamiseen.

Ehdotetut joustomekanismit eivät kenties ole parhaat mahdolliset. Olen kuitenkin samaa mieltä parlamentin ja neuvoston kanssa tarpeesta panostaa tässä vaiheessa moniin eri tekniikoihin. Pahinta olisi se, että estämme jonkin tietyn tekniikan kehittämisen, esimerkiksi aurinkoenergian, joka on nykyään kalliimpaa kuin tuulienergia. Minusta on oikein taata tukisuunnitelmat niin, että samalla mahdollistetaan jäsenvaltioiden välinen yhteistyö. Mainitsisin tšekkiläisen yrityksen tekemän investoinnin tuulienergiaan Romaniassa. Tähän mekin pyrimme. Pyrimme massiivisiin investointeihin siellä, missä ne ovat halvempia kuin meillä, mutta se ei tarkoita välttämättä jonkin tietyn tekniikan poissulkemista.

Minusta on tärkeää, että liitännäistoimia kehitetään ja että voidaan ratkaista hallinnollisia esteitä. Tarvitaan ehdottomasti myös muita toimia, jotta onnistumme energia-asioissa.

Liikennekysymyksessä olen positiivisempi kuin esittelijä, sillä minusta on erittäin tärkeää ratkaista kestävyyskriteerit. Meillä on jo kasvihuonekaasuja koskevat kestävyyskriteerit. Joidenkin mielestä ne voisivat olla tiukemmat, mutta minusta ne ovat jo tiukat, ja motivaatio on korkealla. Toiseksi olemme määritelleet niin sanotut kielletyt alueet, mikä on minusta myös mullistava muutos. Olemme käsitelleet myös maankäyttöasioita, jotka edellyttävät sekä suoria että epäsuoria muutoksia. Tiedämme, ettei tieteellinen todistusaineisto riitä vielä selkeään päätökseen asiasta, mutta se osoittaa meille ainakin tien, jota kulkemalla saavutamme myös näitä kysymyksiä koskevat sitovat järjestelyt. Jopa tämä direktiivin osa on minusta suuri menestys, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun kestävyyskriteerit on määritelty toteuttamiskelpoisessa muodossa. Minusta liikennesektori tarvitsee uusiutuvia energialähteitä eikä pelkästään lämmitys-, jäähdytys- ja sähkötekniikkaa.

Olen hyvin ylpeä esittelijöidemme yhteistyöstä neuvoston ja puheenjohtajavaltio Ranskan kanssa. Uskon, että vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksessa on vähintään 20 prosenttia ja jopa paljon enemmän. Nyt siis voimme siis olla luottavaisia ja vuonna 2020 varsin tyytyväisiä.

  Béla Glattfelder, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (HU) Kansainvälisen kaupan valiokunnassa käsiteltiin lähinnä biopolttoaineita, jotka ovat tärkeitä kansainväliselle kaupalle. Kansainvälisen kaupan valiokunta katsoo, että biopolttoaineiden kansainvälinen kauppa (joka tarkoittaa tässä mielessä lähinnä tuontia kolmansista maista) ei saa johtaa ympäristön tuhoutumiseen tai nälänhädän lisääntymiseen maailmassa. Näin ollen valiokunta suosittaa, että jäsenvaltiot eivät saisi biopolttoaineiden tavoitteiden täyttämisessä ottaa huomioon tuontipolttoaineita, joilla on suora tai epäsuora yhteys metsien häviämiseen, tai sellaisista maista tuotuja polttoaineita, jotka saavat kansainvälistä ruoka-apua tai jotka asettavat maataloustuotteille vientitulleja tai muita vientirajoituksia. Minusta myös Euroopassa voidaan tuottaa biopolttoaineita, ja voimme vähentää energiariippuvuuttamme vasta, kun ryhdymme käyttämään Euroopassa tuotettuja biopolttoaineita.

  Mariela Velichkova Baeva, talous- raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (BG) Haluan kiittää esittelijää heidän erinomaisista tuloksista. Voidaksemme täyttää uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tavoitteet, meidän on luotava lainsäädäntökehys pitkäaikaisten investointipäätösten tekemiseksi.

Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian ja biopolttoaineiden odotettavissa oleva tarve avaa runsaasti mahdollisuuksia, joita ovat muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten riskipääoman varmistaminen, jotta ne voivat tuoda uusia tekniikoita markkinoille.

Rahoituslaitoksilla on keskeinen välineiden järjestämisessä ja kauppaamisessa rooli myös nykyisissä vaikeissa oloissa, kun tavoitteena on rahoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden edistämishankkeita sekä muita tavoitteita. Tähän päästään ottamalla käyttöön pitkäkestoinen sääntelykehys yhteisössä ja jäsenvaltioissa ja painottamalla paikallisten ja alueellisten viranomaisten vaikutusvaltaa uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä.

  Anders Wijkman, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että tämä uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi on energia- ja ilmastopaketin paras osa. Olen erityisen iloinen siitä, että biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä onnistuttiin parantamaan merkittävästi. Esittelijä on tehnyt mielestäni erinomaista työtä.

Meidän on syytä onnitella itseämme tästä direktiivistä, sillä energiapaketin muissa osissa on paljon parantamisen varaa. Nyt, kun täysipainoista päästökauppajärjestelmää on lykätty vuoteen 2027 (mikä tarkoittaa kokonaista sukupolvea) ja yli 60 prosenttia päästövähennyksistä voidaan tehdä kolmansissa maissa, missä ovat ponnistelut ja kannustimet, joita tarvitaan energiantuotannon, kuljetusten tai teollisuuden muuttamiseksi? Tämä vaarantaa paitsi pitkäkestoiset ponnistelumme päästöjen vähentämiseksi myös teollisuuden. Tarvitsemme innovaatioita. Arvoisat komission jäsenet, teidän asemassanne olisin hieman huolissani päästökauppamarkkinoiden mahdollisesta romahtamisesta kotimaisiin toimiin kohdistuvien vähäisten vaatimusten ja taantuman vuoksi.

Uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi on minusta erinomainen esimerkki. Direktiivi tarjoaa tarvittavat kannustimet teknologian kehittämiseen, sen avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vähentää energiariippuvuuttamme muista maista. Kaikki nämä ovat kipeästi kaivattuja muutoksia.

  Inés Ayala Sender, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, minäkin olen iloinen uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä koskevien neuvottelujen päättämisestä. Etenkin liikenteen näkökulmasta olemme sitä mieltä, että tie on viitoitettu selkeästi. Teollisuudessa tätä on vaadittu oikeusvarmuuden takaamiseksi. Saimme aikaan myös riittävät olot ja vaihtoehtoja niin, että biopolttoaineet ja muut energiamuodot, kuten vety tai uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva sähkö, sisältyisivät energialähdeyhdistelmään, jota tarvitaan sekä 20 prosentin tavoitteen että siihen sisältyvän 10 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi.

Kestävyyskriteereiden käyttöönotto on mielestäni äärimmäisen tärkeä perusasia. Kriteereihin olisi sisällytettävä toki myös ympäristökriteerit, kuten maankäyttö ja sen vaikutukset kolmansissa maissa. Myös sosiaaliset kriteerit ovat kuitenkin mielestäni ratkaisevan tärkeitä. Kehotan komissiota erikoiseen tarkkuuteen tässä suhteessa, sillä kansalaiset peräänkuuluttavat juuri sosiaalisia kriteereitä näin taantuman ja suuren epävarmuuden aikana.

Tarkistuslausekkeista on sanottava, että uskon voivamme kehittää ja parantaa niitä muun muassa uusien lainsäädäntöehdotusten turvin. Yhteiset menettelyt auttavat myös jäsenvaltioita täyttämään kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisältyvät tavoitteet, jotka olemme asettaneet.

Lopuksi kysyisin komissiolta, mitä suunnitelmia sillä on jakeluinfrastruktuurin ja -logistiikan varalle, ja…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Samuli Pohjamo, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään suuresta työstä.

Uusiutuvien energialähteiden kestävä ja lisääntyvä käyttö on alueiden kannalta myönteinen asia. Se tuo uusia työpaikkoja, parantaa energiaomavaraisuutta, ja samalla se on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hallintaa. Lisäksi se edistää uusiutuvan energian tuotannossa käytettävien koneiden ja laitteiden maailmanlaajuisia markkinoita.

Aluekehitysvaliokunta korosti lausunnossaan alueiden ja paikallisen tason ratkaisevaa merkitystä direktiivin täytäntöönpanossa. Tässä työssä tarvitaan paljon yhteistyötä, hyvien kokemusten vaihtoa ja myös tutkimusta, tuotekehitystä ja pilottihankkeita.

Olosuhteet ja ilmastolliset tekijät vaihtelevat paljon eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Tämäkin käy ilmi kompromissiehdotuksesta, mikä mahdollistaa mm. valiokuntamme esittämän turpeen kestävän käytön pienessä määrin tuotantoprosesseissa.

On tärkeää, että voimme hyväksyä tästä direktiivistä saavutetun kompromissin osana historiallista ilmasto- ja energiapakettia.

  Csaba Sándor Tabajdi, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää esittelijä Turmesia, sillä tämä on erittäin tärkeä direktiivi. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on mielissään siitä, että Euroopan komissio piti sanansa vuosi sitten, kun parlamentti hyväksyi biokaasuja koskevan mietinnön. Tuolloin sovimme komission jäsenen Mariann Fischer Boelin kanssa, ettei erillistä biomassaa käsittelevää direktiiviä annettaisi, vaan biomassakysymystä käsiteltäisiin uusiutuvien energialähteiden yhteydessä. Kiitänkin Euroopan komissiota tämän päätöksen noudattamisesta. Maatalouden valiokunnan mielestä biomassalla ja biokaasulla on ratkaiseva asema uusiutuvien energialähteiden joukossa, mutta biomassa ei saa johtaa metsien tuhoamiseen tai ruoan tuotantoon tarkoitetun maan käyttöön. Biopolttoaineiden ja biomassan tuotanto ei saa siis missään oloissa tapahtua ruoantuotannon kustannuksella. Yhdysvaltain bioetanoliohjelma on negatiivinen esimerkki siitä, miten paljon kyseinen maissintuotantoon perustuva ohjelma on vaikuttanut hintojen nousuun. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

  Werner Langen, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensinnäkin sanoa, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä hyväksyy neuvottelukompromissin. Neuvottelut ovat olleet tiukat, ja Claude Turmes on uhrannut paljon aikaa niihin. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa meillä oli 1500 tarkistusta, joissa käsiteltiin lausuntoja, ja ideoita tulvi niin runsaasti, että uusia ehdotuksia esiteltiin jatkuvasti. Saimme kuitenkin aikaan tyydyttävän lopputuloksen, ja haluan kiittää erityisesti pääneuvottelijaa, Ranskan pysyvää edustajaa Léglise-Costaa, joka säilytti tarvittavan maltin näissä äärimmäisen vaikeissa neuvotteluissa, joihin liittyi ainakin kymmenen kierrosta. Claude Turmes hyväksyi lopulta kompromissin, joka saa täyden tukemme, sillä se avaa kaikki mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden määrätietoiselle käytölle.

Komission jäsen Dimas hon todennut seuraavaa: "Hyväksykää vain koko paketti, vaikka siinä olisikin osia, jotka eivät miellytä teitä." Andris Piebalgsilta tullut ehdotus oli todella hyödyllinen. Tässä suhteessa saatoimme neuvotella vakaan pohjan eikä meidän tarvinnut tehdä liikaa muutoksia, toisin kuin joissakin muissa kysymyksissä, joissa on vielä neuvoteltavaa. Tältä pohjalta voimme edetä yhdessä uusiutuvissa energialähteissä ja taivutella jäsenvaltiot ottamaan vastuuta uusien tekniikoiden kehittämiseksi, jotta saavutamme yhteisen tavoitteemme, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energiankäytöstä olisi vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Kokonaiskompromississa on valitettavasti yksi kohta, joka ei ole mielestäni paras mahdollinen, nimittäin komission ehdotus joustomekanismien käyttöönottamisesta. Parlamentin ja neuvoston on pysähdyttävä tässä kohtaa. Minusta olisi ollut parempi, jos olisimme antaneet jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia. Huolimatta tätä yksittäistä kohtaa koskevaa varaustamme ryhmämme hyväksyy täysin energiapaketin. Suurkiitokset Claude Turmesille, puheenjohtajavaltiolle Ranskalle sekä komissiolle.

  Britta Thomsen, PSE-ryhmän puolesta. – (DA) Kiitoksia, arvoisa puhemies. Vielä 22 kuukautta sitten monikaan ei uskonut, että EU sitoutuisi tavoitteeseen, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energiankäytöstä olisi vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kyse on todellakin maailman tärkeimmästä energialainsäädännöstä, jonka olemme hyväksymässä huomenna täällä Euroopan parlamentissa. Sen myötä voimme vihdoinkin heittää hyvästit useita vuosisatoja kestäneelle öljy- ja kaasuriippuvuudellemme, joka on vahingoittanut ilmastoamme ja aiheuttanut sotia, levottomuuksia ja epäoikeudenmukaisuutta kaikkialla maailmassa. Tie on ollut kuoppainen ja täynnä esteitä, mutta nyt olemme voineet tunnustaa, ettemme voi jatkaa tekemättä mitään. Meidän on toimittava, ja tämän uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin myötä olemme ottamassa ensiaskelta kohti entistä puhtaampaa ja parempaa maailmaa.

Energiankulutuksemme on keskeisessä asemassa, kun on kyse siitä, mitä voimme tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä jo onnistumme energiankulutustottumistemme muuttamisessa ja lopetamme fossiilisten polttoaineiden käytön, onnistumme tekemään jotain myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Neuvoston kanssa aikaan saamamme sopimus on oiva tulos Euroopan parlamentin sosialistiryhmän näkökulmasta, sillä säilytimme tärkeimmät sitovat tavoitteet (joiden mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energiankäytöstä olisi vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä) riippumatta siitä, että jotkin maat keksivät strategioita näiden tavoitteiden kiertämiseksi. Varmistimme sitovat tavoitteet, joiden mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energiankäytöstä liikenteessä olisi vähintään 10 prosenttia, ja varmistimme myös, että biopolttoaineita tuotetaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Me sosialistiryhmässä olemme korostaneet lisäksi sosiaalisen kestävyyden tarvetta. Olemme mielissämme myös siitä, että toisen sukupolven biopolttoaineilla on kaksinkertainen tililuokitus, jolla kannustetaan kehittämään uusia energiatekniikoita. Varmistimme myös perustan teollisuudelle, kahdelle miljoonalle uudelle työpaikalle Euroopassa sekä vihreiden energiatekniikoiden tutkimukselle, joten minulla on syytä tuntea ylpeyttä tänään. Olen ylpeä siitä, että Euroopan parlamentti osoitti kykynsä toimia, ja olen iloinen siitä, että sosialistiryhmä on voinut käyttää merkittävää vaikutusvaltaa niin, että voimme huomenna antaa tukemme tälle lainsäädännölle. Haluan kiittää kaikkia kollegoitani heidän erinomaisesta yhteistyökyvystään aiheen parissa.

  Fiona Hall, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen pettynyt siihen, että ilmastopakettiin kuuluvista päästövähennysvaatimuksista on tingitty. EU:n on otettava päättäväisesti kurssi kohti vähähiilistä tulevaisuutta, sillä muutoin maat, jotka haluavat ottaa kiinni menetetyn ajan, ajavat sen ohi. Saatamme myöhemmin katua, jos emme tartu tilaisuuteen ja hoida omaa vastuuta asiassa ennen muuta maailmaan.

Sitä vastoin uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä parlamentti sai jäsenvaltiot taivuteltua niin, että ne ymmärtäisivät perusteellisen muutoksen tarpeen energianhankintatavassamme. Haluankin kiittää Claude Turmesia siitä, että hänen päättäväisyytensä ansiosta tämä onnistunut tulos oli mahdollinen.

Direktiivi luo uusiutuvalle energialle oikeusvarmuuden ja poistaa edistyksen tiellä olleita esteitä, kuten sähköverkkoihin liittämisen esteet. Mitä tulee uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä, teollisuudessa on asetettu tiukat kriteerit biopolttoaineiden käytölle, mikä on hyvä asia. Olen huojentunut sen johdosta, että lopullisessa tekstissä suojellaan biologiselta monimuotoisuudeltaan rikasta sekä hyvin hiilipitoista maata ja että kasvihuonekaasusäästöjä koskevaa tavoitetta nostettiin uusien laitosten osalta komission alkuperäisen esityksen mukaisesta 35 prosentista 60 prosenttiin vuonna 2017. On erityisen tärkeää, että maankäytön välillisen muutoksen vaikutukset otetaan vastedes huomion laskettaessa kasvihuonekaasusäästöjä ja että biopolttoaineille, joilla ei ole sivuvaikutusten riskiä, saavat bonuksen. Vaikutuksia ruoan hintaa valvotaan ja hoidetaan säännönmukaisella raportoinnilla ja vuonna 2014 tehtävällä tarkistuksella.

Jos parlamentti olisi saanut tahtonsa läpi, osa toimista olisi ollut tiukempia ja välittömämpiä. Tämä lopullinen teksti ansaitsee kuitenkin parlamentin tuen.

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen mietinnöstään. Muistuttaisin parlamenttia siitä, että saimme ennen neuvoston kokousta aikaan kompromissin kolmesta yhteensä kuudesta mietinnöstä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopakettiin. Kompromissi ei tosin ollut vankalla pohjalla. Tuolloin joku olisi voinut sanoa, että koska puolelle direktiiveistä löytyi yhteinen kanta, Euroopan energiateollisuuden "lasi" oli puoliksi täynnä. Skeptikot sitä vastoin olisivat voineet huomauttaa, että lasi oli puoliksi tyhjä. Huippukokouksen jälkeen unionin lasi on nyt kuitenkin ääriään myöten täynnä.

Kompromissi ei tullut helposti. Kompromissi velvoittaa jäsenvaltiot, myös uudet, tekemään valtavia taloudellisia ponnisteluja olosuhteista huolimatta. Kompromissiversion standardeja on nostettu ylöspäin, ja aluettamme koskevat standardit on asetettu korkealle. Meidän on syytä pitää mielessä, että kaikki nämä luvut ja indikaattorit, joihin on kovin helppo sitoutua paperilla, määräävät verorahoista saatavien todellisten varojen tason. Niistä riippuu myös uhanalaisten työpaikkojen kohtalo.

  Umberto Guidoni, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatamme tätä Euroopalle tärkeää kompromissia, vaikka Euroopan parlamentille se oli katkera pala.

Etenkin kolmikantaneuvottelujen tuloksena syntynyt uusiutuvia energialähteitä koskeva teksti sisältää selkeästi määritellyt tavoitteet, jotka todetaan pakollisiksi. Vuotta 2014 koskeva tarkistuslauseke lisää joustavuutta vähennystavoitteen (joka pidettiin 20 prosentissa) saavuttamisessa, ja oikeissa oloissa tavoite nostetaan 30 prosenttiin viimeistään vuonna 2020. On syytä panna merkille, että paras ja taloudellisesti kannattavin tapa mahdollistaa joustavuus jäsenvaltioissa on asettaa kansalliset tehokkuustavoitteet rakennuksia, liikennettä ja teollisuussektoreita varten sähkön käytön tehostamiseksi.

Biopolttoaineita koskeva pakollinen 10 prosentin tavoite olisi määriteltävä yhdessä valmistusprosessien tehokkuusvaatimusten kanssa ympäristö- ja sosiaalista kestävyyttä koskevat kriteerit huomioon ottaen. Biomassan käyttö olisi suunnattava aloille, joista ei ole kiistaa, sekä ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineiden tehokkaisiin muuntoteknologioihin. Neuvostossa löydetty kompromissi ja Euroopan parlamentin myönteinen kanta lähettävät myönteisen viestin: emme selviä tästä vakavasta talouskriisistä strategiaamme muuttamatta. On voitu osoittaa, että Berlusconi, joka joidenkin muiden tavoin pilkkasi direktiiviämme "kolmen tuulen" direktiiviksi ja haihattelevaksi suunnitelmaksi, oli väärässä.

Paketti, jolle haetaan nyt parlamentin hyväksyntää, tarjoaa jonkin verran innovatiivisia keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämiseen siitäkin huolimatta, että sitä jouduttiin vesittämään jäsenvaltioiden itsekkyyden vuoksi. Jos emme toimi ripeästi, ongelma rasittaa entistä enemmän Euroopan taloutta ja etenkin Euroopan kansalaisten elämää.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Keskustelumme kohteena olevan direktiivin tavoitteena on edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä, ja se on osa energia- ja ilmastopakettia. Aion äänestää tätä pakettia vastaan huomenna, sillä olen vakaasti sitä mieltä, että tämä kovan vaivan tuloksena 27 valtionpäämiehen kesken syntyneenä kompromissina meille esitetty lainsäädäntö on käsittämätön, pinnallinen ja mahdollisesti jopa vaarallinen. Toivon, ettei sitä panna koskaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

Koko ilmastopaketin luomis- ja neuvotteluprosessi tuo mieleeni lähinnä Hans Christian Andersenin sadun keisarista, jolla ei ollut vaatteita. Hallitusten ministerit, jotka lopulta hyväksyivät yksimielisesti Brysselissä näiden kaoottisten asetusten, ohjeiden, rangaistusten ja sakkojen sekamelskan, edustavat usein kotimaissaan täysin päinvastaista näkemystä. Yksityisissä keskusteluissaan he ovat jopa laskeskelleet ympäristöystävällisen hullutuksen kielteisiä vaikutuksia sekä todenneet, että tämä vihreä kupla saattaa vahingoittaa heidän kotimaidensa talouksia. Tästä huolimatta he eivät ole uskaltaneet käyttää veto-oikeuttaan hylätäkseen lain, joka tulee vain heikentämään lisää EU:n kilpailukykyä.

Yksikään poliitikko ei ole puhunut vastuullisesti siitä, kuinka uusi direktiivi ja asetukset nostavat lämmitys- ja sähkökustannuksia. Mihin tarvitsemme alkuperätakuut tarjoavia uusia rekistereitä ja vuosikertomuksia? Miksi epävarmaan tuulienergiaan perustuvan kilowattitunnin pitäisi sähkönjakeluverkossa sivuuttaa luotettavat ydinenergiaan perustuvat kilowattitunnit? Kuka EP:n jäsenistä osaa laskea esimerkiksi normalisointisäännön vesivoimalaitoksissa tuotetun energian huomioon ottamiseksi? Parlamentti haluaa käyttää tätä sääntöä monimutkaisen kaavan avulla voidakseen sanella kaikkien unionissa toimivien vesivoimaloiden toimintaa. Kuka täällä esittelijää tai muutamaa virkamiestä lukuun ottamatta edes tietää, mistä puhun?

Jos haluamme toimia kansalaistemme etujen mukaisesti ja varmistaa kestävän kehityksen, emme voi häätää kaikkea teollisuustoimintaa pois unionista, suosia pelkästään tuuli- ja vesivoimaa, kieltää ydinvoima ja nostaa loputtomasti energian hintaa hyödyttömillä byrokraattisilla toimenpiteillä. Sen vuoksi koko ilmastopaketti olisi syytä hylätä huomisessa äänestyksessä.

  Alejo Vidal-Quadras (PPE-DE). – (ES) Hyvät parlamentin jäsenet, meidän on tunnustettava, että parlamentin tämänpäiväisessä keskustelussa ja huomisessa äänestyksessä on katkeransuloinen sävy, millä on sekä hyvä että huono puoli.

Huono puoli on se, että intensiteetti ja nopeus, jolla olemme tätä prosessia käsitelleet, on saanut monet parlamentin jäsenet tuntemaan itsensä syrjäytetyiksi sitä toimenpidepakettia koskevasta keskustelusta, joka on varmasti meidän kaikkien mielestä tämän parlamenttikauden tärkein.

Hyvä puoli on se, että olen vakuuttunut siitä, että näiden ennätyspitkien neuvottelujen tulos on lopultakin tyydyttävä.

Tämä on koko pakettia koskeva yhteinen keskustelu, mutta juuri nyt keskustelemme uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä, joten haluan ottaa esille muutamia, juuri tätä aihetta koskevia näkökohtia.

Ensinnäkin direktiivissä säilytetään perustellusti biopolttoaineiden osuutta koskeva tavoite 10 prosentissa, sillä jos meillä Euroopassa on ongelma, se koskee juuri energiatoimitusten varmuutta.

Kansalliset tukiohjelmat, joita jatketaan niin ikään, ovat onnistuneet erinomaisesti joissakin jäsenvaltioissa, kuten Espanjassa. Näiden näkökohtien säilyttäminen on minusta siis erittäin hyvä asia.

Joustomekanismeilla on tarkoitus auttaa jäsenvaltioita, joilla on muita heikommat valmiudet ottaa osaa tähän kunnianhimoiseen uusiutuvan energian käytön edistämishankkeeseen, yhdistämällä voimavarat niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on paremmat valmiudet. Myös tämä on erittäin myönteinen asia.

Uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi merkitsee Euroopan teollisuudelle varmasti myös hyvin voimakasta ja selkeää viestiä, joka kannustaa sitä toimimaan luottavaisesti ja varmasti. Tämä avaa valtavia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja työpaikkojen luomiselle sekä Euroopassa että muualla maailmassa.

Lyhyesti sanottuna tämä lainsäädäntöpaketti aloittaa uuden aikakauden ympäristön laatuun sitoutumiselle, joka on niin laaja, että…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Mechtild Rothe (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää upeasta työstä. Hyvä kollega Claude Turmes, vilpittömät kiitokset sinulle! Suuntaviivat tarjoavat meille nyt valtavat mahdollisuudet antaa uutta puhtia Euroopan tarvitsemille energia-alan muutoksille.

Tiedämme, että nopeasti etenevä ilmastonmuutos edellyttää selkeitä panostuksia uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Se, mitä meille on tänään esitetty neuvoston kanssa aikaan saatuna kompromissina, on erittäin hyvä tulos. Siten on poistettu uhka, jonka komission ehdottama todistuskauppa asetti kansallisten tukiohjelmien onnistumiselle. Joustavuus, jota tarvitsemme, jos haluamme saavuttaa ja toivoakseni jopa ylittää 20 prosentin tavoitteen yhdessä, on voitu varmistaa todellisin yhteistyövälinein. Kaiken lisäksi olemme voineet selkiyttää merkittävästi kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa määritellään uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat strategiat.

Euroopan parlamentti on parantanut huomattavasti myös biopolttoaineiden ympäristökriteereitä sekä lisännyt sosiaaliset kriteerit. Haluan näin ollen kiittää esittelijää ja koko valtuuskuntaa tästä tuloksesta.

  Roberts Zīle (UEN). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Ensinnäkin haluan kiittää Turmesia ja kaikkia kolmikantaneuvotteluihin osallistuneita aikaan saadusta sopimuksesta. Uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi on mielestäni tärkeä, sillä emme poikenneet aiemmin asetetuista tavoitteista ja sitoumuksista rahoitus- ja talouskriisistä ja siitä tosiasiasta huolimatta, että fossiilisten polttoaineiden hinta laskee lähitulevaisuudessa. Liikenteestä haluaisin sanoa, että oli todellakin hyvä idea esittää kestävyyskriteereitä ja että myös uuden sukupolven biopolttoaineiden käytön edistämiselle löytyi suunnitelma, mikä on minusta oiva kompromissi tässä ruoantuotannon ja biopolttoaineiden kannalta kriittisessä tilanteessa. Olen iloinen myös siitä, että Latvian kaltaisen pienen eurooppalaisen maan näkemyksiä on kuunneltu ja että Latviaa (missä uusiutuvan energian osuus on erityisen korkea ja korkein Euroopan unionissa) koskeva tavoite on voitu saavuttaa ja sitä on voitu lieventää. Tämä osoittaa, että EU ymmärtää myös pienten jäsenvaltioiden asemaa. Kiitoksia.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, nykyisin, kun me kaikki olemme huolissamme energiavarmuudesta, on toki perusteltua pyrkiä edistämään uusiutuvan energian käyttöä, mutta uusiutuvan energian on oltava kestävää sekä ympäristön että talouden kannalta. Tässä mielessä olen hyvin huolissani tuulienergian nopeasta ryntäyksestä etenkin kotimaassani, missä tuulivoiman käytölle on asetettu ylioptimistisia ja täysin saavuttamattomia tavoitteita. Ei ole lainkaan taattu, että tuulivoimalla voidaan täyttää asetetut kriteerit, sillä se on todella kallista ja nostaa jo nyt sähkön kustannuksia ahtaalla olevissa perheissä ja yrityksissä.

Tuuliturbiinien valmistuksessa, rakentamisessa, kuljetuksessa ja pystyttämisessä tarvitaan paljon energiaa. Perustusten kaivauksissa sekä infrastruktuurin, teiden ja kaapeleiden rakentamisessa syntyy huomattavat määrät hiilidioksidia. Arvoisa puhemies, en ole eniten huolissani kuitenkaan näistä kysymyksistä vaan tuulivoimaloiden vaikutuksista paikallisyhteisöihin. Kotiseudulleni Leicestershireen ja Northamptonshireen rakennetaan kovalla vauhdilla tuulipuistoja, jotka rikkovat maisemaa, alentavat maan arvoa sekä turmelevat elämää, koteja ja yhteisöjä. Olemme kovin huolissamme pientaajuusäänen terveysvaikutuksista ja siitä, että ääni häiritsee etenkin öisin paikallisasukkaiden unta. On tullut aika suojella kansalaisia, joita edustamme. Minusta uusien tuuliturbiinien ja asuintalojen välille olisi syytä määrätä vähintään kolmen kilometrin sääntömääräinen etäisyys.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, kiitoksia kaikille esittelijöille.

Paljon on tapahtumassa: Unioni on ollut lopettamassa Georgian sotaa, me olemme aloittaneet laajan finanssikriisin hallinnan, ja nyt laadimme energiapakettia, joka ei myöskään ole pieni asia.

On sovittu siitä, mitkä teollisuudenalat saavat päästöoikeuksia. On tärkeää, ettei synny investointilamaa ja sen myötä työttömyysseurauksia. Se olisi tapahtunut rahoituslaman lisäksi, mikä olisi ollut kohtalokas yhdistelmä. Samalla työllisyys saa uutta pontta, koska teollisuus ei siirry muihin maihin ja energiatehokkuus lisääntyy, ja siihen tarvitaan teknologioita.

Olen iloinen siitä, että ehdotuksemme kauden 2005–2007 käyttämisestä perusviitekautena hyväksyttiin, koska sillä luodaan oikeudenmukaisuutta. Eurooppa johtaa nyt muutosta, joka perustuu solidaarisuuteen myös niitä kohtaan, jotka eivät ole niin energiatehokkaita vielä tänä päivänä.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää ja antaa tukeni kompromissille, jonka saimme aikaan uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiiviluonnoksesta. Haluan myös käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kommentoidakseni muutamaa asiaa.

Puhuessamme uusiutuvista energialähteistä tarkoitamme tuulivoiman hyödyntämistä, aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa, aaltoenergiaa, joista saatavaa energiaa, biomassaa ja biokaasua. Uusiutuvan energian tuotantovälineet voivat valitettavasti vahingoittaa ympäristöä tai rajoittaa ruoantuotantoa, vaikka näin ei välttämättä tapahdu. Siksi on tärkeää järkevöittää kaikkea toimintaamme ja teettää perusteellisia tutkimuksia. Meidän olisi pyrittävä myös alentamaan uusiutuvan energian valjastamiskustannuksia innovatiivisin ratkaisuin. Uusiutuvan energian ei todellakaan tarvitse olla kallista. Myös lisäkustannukset olisi syytä laskea ottamalla huomioon perinteisten energialähteiden käytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat.

Korostaisin tältä osin paikallisviranomaisten sitouttamisen tarvetta etenkin kaupunkialueilla. Yhteiskunnassa olisi kerrottava ymmärrettävästi näistä asioista. Energiasäästöt ja energian järkevä käyttö ovat niin ikään tärkeitä toimia. Äitimaan luonnonvaroja ei pidä tuhlata.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, saanen aluksi sanoa, että olen otettu argumenteista, joita on esitetty tässä keskustelussa, jossa käsittelemme EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä osia.

En voi kuin ihailla, kuinka puheenjohtajavaltio Ranska on näinä taloudellisesti epävakaina aikoina yrittänyt (myös yhdessä presidentti Berlusconin kanssa, joka ansaitsee kiitokset ja tunnustuksen tältä osin) ratkaista ongelman (joka tunnustetusti edistää maapallon tuhoa ja saastumista) niin, että samalla varmistetaan teollisuutemme säilyminen kohtuullisin ehdoin. Turmesin mietintö lisää ratkaisevasti mahdollisuuksiamme, sillä uusiutuvien energialähteiden tarpeesta ei ole epäilystäkään.

Kannatan mietinnön yleislinjausta sekä erityisesti tarkistuksia 1, 2, 4, 5 ja 7, joiden puolesta aion äänestää, vaikka olisin toivonut, että jotkin uusiutuvan energian tuotantovälineet olisi arvioitu toisin, kun otetaan huomioon, ettei kyseisen energiamuodon vaikutuksia ole arvioitu tai käsitelty vielä kunnolla. Esitetyissä tavoitteissa on kuitenkin otettava huomioon sekä sosiaalinen että ekologinen kestävyys ja siten myös valmistusteollisuuden kaikkien osa-alueiden kestävyys.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, tämä mietintö merkitsee eittämättä suurta askelta kohti entistä turvatumpaa, kilpailukykyisempää ja kestävämpää energiajärjestelmää. Siksi haluan onnitella esittelijää hienosta työstä, jonka ansiosta parlamentti voi ottaa johtoaseman tässä asiassa.

On kuitenkin harmillista, että vuotta 2014 koskeva tarkistuslauseke säilytettiin. On totta, että varotoimia on esitetty sen varmistamiseksi, ettei lauseke vahingoita 20 prosentin tavoitetta eikä jäsenvaltioiden päätäntävaltaa omista kansallisista tukijärjestelmistään, mutta varotoimet eivät ole minusta riittävät.

Nykyisten sanamuotojen nojalla osa jäsenvaltioista voisi väittää, että uusiutuvaa energiaa koskevilla todistuksilla käytävä kauppa on elvytetty uudelleen, mitä juuri yritimme niin kovasti varoa direktiivistä käydyissä neuvotteluissa.

Parlamentilla on nyt velvollisuus varmistaa, ettei tavoitteista tingitä, sekä rohkaista unionia edistämään uusiutuvien energialähteiden tarjoaman suuren potentiaalin käyttöä myös muualla maailmassa.

Kannatammekin aloitetta uusiutuvan energian käyttöön liittyvistä kysymyksistä vastaavan kansainvälisen viraston perustamisesta tämän energiamuodon käytön edistämiseksi myös Euroopan ulkopuolella.

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Hyvät parlamentin jäsenet, minusta on erittäin tervetullut asia, että ilmastonmuutospaketista syntyi yksimielinen kompromissi, sillä on selvää, että voimme edetä tehokkaasti vain yksimielisyyden vallitessa. Ensinnäkin muistuttaisin teitä siitä, että kompromissin sanamuodossa löytyi ratkaisu niille jäsenvaltioille, jotka ovat vähentäneet päästöjään vähintään 20 prosentilla vuosina 1990–2005. Ratkaisun pitäisi kuitenkin olla vieläkin rohkeampi, sillä esimerkiksi kotimaassani Latviassa päästöjä vähennettiin vuosina 1990–2005 jopa 57 prosentilla, ja päästökaupasta peräisin oleva kokonaisrahoitus, jota käytetään energiapaketin toteuttamiseksi, on vähentynyt merkittävästi. Toiseksi jotta vuoden 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa, meidän on luotava EU:n laajuinen tehokas kannustinjärjestelmä, jolla tuetaan yrityksiä ja henkilöitä, jotka käyttävät tai ottavat käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Tämä voitaisiin toteuttaa kattamalla osa muutoksen vaatimista kustannuksista. Muutoin tämän tavoitteen täyttäminen voisi olla mahdotonta jäsenvaltioissa, joissa ei ole tarvittavia budjettimäärärahoja. Myös Euroopan komission olisi ponnisteltava nykyistä enemmän määrärahojen löytämiseksi entistä tehokkaampien ja halvempien uusiutuvaa energiaa käyttävien tekniikoiden kehittämiseen. Näiden tekniikoiden on oltava kohtuuhintaisia, jos haluamme parantaa ilmaston tilaa koko maailmassa...

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Uusiutuvien energialähteiden osuus käytetystä energiasta olisi oltava 20 prosenttia viimeistään vuonna 2020. Tämä on hyvin kunnianhimoinen tavoite Euroopan nykyoloissa. Nykyisin uusiutuvien energialähteiden kokonaisenergiankulutuksesta on 8,5 prosenttia. Kunkin maan olisi hankittava resurssit, joita ne voivat hyödyntää parhaiten omassa maassaan.

On syytä huomata, että paikallisviranomaiset ovat entistä valmiimpia hyödyntämään uusiutuvaa energiaa. Uskon, että energiasektorin tulevaisuus riippuu todellakin paikallisesta aloitteellisuudesta. Paikallisviranomaiset voivat luottaa vahvaan kansalliseen ja EU:n tukeen, myös rahoitukseen.

Siksi on erityisen tärkeää edistää paikallisia toimia niiden tuomien hyötyjen toteen näyttämiseksi sekä tukea jo alulle pantuja aloitteita. Hyötyjä on monenlaisia: lisää työpaikkoja, tuloja, verotuloja ja ennen kaikkea enemmän uusiutuvia energialähteitä.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, tämä mietintö on kiistämättömästi Euroopan parlamentin saavutus. Tosiasia on, että on löydettävä tasapaino kahden eri asian välillä: energian tuotanto kaikista mahdollisista lähteistä, myös uusiutuvista ja vaihtoehtoisista energialähteistä, sekä energian tuotanto ja kulutus sekä ympäristönsuojelu.

Tämä direktiivi on tärkeä väline, jolla tämä tavoite voidaan saavuttaa. On tärkeää toteuttaa taloudellisesti tehokasta politiikkaa ja toimia energian kuluttajiin kohdistuvan taakan minimoimiseksi ja yhteiskunnan eduksi. Direktiivin kannattaminen tarkoittaa myös sellaisten tekniikoiden kannattamista, joita on perinteisesti käytetty energiantuotantoon, jos ne ovat turvallisia, kestäviä ja luotettavia, mikä on tärkeää esimerkiksi ydinvoiman kohdalla. Siksi tarvitsemme joustavuutta.

Tämän vuoksi haluan jälleen kerran kiinnittää huomiota Bulgarian ydinvoimalassa suljettujen ydinreaktoreiden ongelmaan, sillä Bulgarian olisi saatava tarpeeksi kunnon korvausta voidakseen ottaa tehokkaasti osaa…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Hyvät parlamentin jäsenet, viime viikolla saatoin omakohtaisesti nähdä Poznanissa sen suuren toivon, jota muu maailma on asettanut Euroopan unioniin. Meitä on rohkaistu säilyttämään johtoasemamme ilmastonmuutosasioissa. Myös Yhdysvalloista ja Australiasta on tullut merkkejä siitä, että ne aikovat valita saman tien kuin me.

Tässä meillä on luonnollisesti valtava haaste. Meillä on vastuu järkevien lakien säätämisessä ja täytäntöönpanossa. Vastuu on sitäkin suurempi, kun tiedämme, ettei lainsäädäntöömme sisälly rangaistuksia. Tämän vuoksi kehottaisin jäsenvaltioiden hallituksia sekä parlamentin jäseniä pitämään huolen siitä, että todella täytämme tavoitteemme.

Haluaisin korostaa vielä kahta asiaa: meidän on investoitava liikenneverkkoihin sekä uusiutuvia energialähteitä koskevaan tuotantokapasiteettiin. Älykkäät verkot ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa tältä osin, koska ne mahdollistavat sähkön jakelun. Vielä yksi asia, nimittäin se, että on lisättävä biomassan käyttöä..

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Turmesia. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistäminen edellyttää, että jäsenvaltiot sitoutuvat tiukasti energiantuotantoinfrastruktuurinsa uudistamiseen, erottavat tuotannot toisistaan sekä liittävät yhteen eri energianjakeluverkostot Euroopassa niin, että uusiutuvan energian tuottajat pääsevät osallisiksi energian siirto- ja jakeluverkosta.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelma tarjoaa runsaasti varoja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, eri energiantuotantoverkkojen yhdistämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä tarkoittaa, että uusiutuvan energian edistämisellä voidaan luoda uusia työpaikkoja ja edistää talouskehitystä.

Tarvitaan huomattavia investointeja, jotta voimme vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja nykyisiä energiantuotantolaitoksia on uudistettava ja tehostettava. Biopolttoaineissa EU:n on investoitava toisen sukupolven biopolttoaineiden tutkimukseen…

  Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Haluan esittää muutaman ajatuksen biopolttoaineista. Tiedämme, että kyse on hyvin kiistanalaisesti energiamuodosta, sillä jo tuomme sitä kehitysmaista, vaarana on sademetsien tuhoutuminen tai nälänhädän aiheuttaminen monissa maissa. Toisaalta erityisesti kolmannen sukupolven biopolttoaineet voivat edesauttaa kokonaisvaltaista energiatasapainoa, joten biopolttoaineita olisi mielestäni tuotettava kotimaisista eli omista lähteistämme, toisin sanoen Euroopan maatalouden ylikapasiteetti pitäisi käyttää tähän tarkoitukseen. Annan yhden esimerkin: Unkarissa on lähes miljoona hehtaaria maata, jota ei hyödynnetä lainkaan. Jos voisimme hyödyntää tätä maata biopolttoaineiden innovatiiviseksi hyödyntämiseksi säilyttämällä niiden luonnollinen ominaisuutensa (toisin sanoen niitä ei käytettäisi tehoviljelyssä), voisimme samalla sekä auttaa ympäristöasiaa että Turmesin mainitsemaa tavoitetta lähinnä omien lähteidemme hyödyntämiseksi Euroopassa, jotta…

  Claude Turmes, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitokset kaikille ja kiitos teille kukista. Oli ilo työskennellä kanssanne. Haluan tehdä vain muutaman pikku huomion.

Ensinnäkin arvoisa komission jäsen Andris Piebalgs, olette aivan oikeassa. Täällä me puhumme vain 20 prosentista, mutta minusta se on minimi. Olen varma, että vuonna 2020 pystymme parempaan kuin 20 prosenttiin, koska teknologian kustannukset laskevat ja koska koko järjestelmä ja talous rakennetaan uusiutuvien energialähteiden varaan.

Tarkastelkaammepa esimerkiksi sähköä: vihreän sähkön osuus nousee nykyisestä 15 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Mikä estäisi meitä nostamasta tuo osuus 50 prosenttiin vuosina 2025–2030? Siten tämä direktiivi aloittaa huomisesta alkaen vihreän energiavallankumouksen, ja ensi vuonna meidän on tuettava sitä kahdella eri toimenpiteellä. Ensinnäkin Euroopan investointipankista olisi osoitettava nykyistä enemmän varoja.

Toiseksi toivoisin, että kun komissio esittää ensi vuonna uusiutuvaa energiaa koskevan toimintasuunnitelman, se pohtisi tarkoin alueellista yhteistyötä, toisin sanoen yhteistyötä Pohjanmeren ja Itämeren välillä, alueellista yhteistyötä Ranskan käynnistämässä aurinkoenergiahankkeessa sekä biomassaa koskevaa alueellista yhteistyötä. Miksemme voisi perustaa osaamiskeskusta Puolaan biomassan käytön jouduttamiseksi koko Itä-Euroopassa yhdessä lämpöverkkojen kanssa?

Vihreä vallankumous on siis jo alkanut. Nyt voimme keskittyä energiatehokkuuteen. 20 prosentin energiatehokkuutta ei ole korostettu tarpeeksi viime kuukausina. Emme voi tehdä kaikkea. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosina 2009 ja 2010 meidän on kiinnitettävä huomiomme energiatehokkuuteen, rakennuksiin, kuljetuslogistiikkaan, elektroniikkaan ja sähkölaitteisiin. EU:n tulevien puheenjohtajavaltioiden Ruotsin, Espanjan ja Belgian on yhteistyössä parlamentin ja komission kanssa tehtävä energiatehokkuudesta Euroopan unionin menestystarina unionin ohjaamiseksi oikealle tielle.

Kiitokset kaikille. Oli todellinen ilo puhua täällä. Tämä oli eräällä tapaa elämäntehtäväni ja unelma, joka kävi toteen, minkä vuoksi kiitän teitä siitä tyydytyksen tunteesta, jonka annoitte minun kokea tämän asian käsittelyssä.

  Puhemies. – (EN) Kiitos, jäsen Turmes, ja onnittelut tässä keskustelussa saavutetusta menestyksestä sekä menestyksestä, jonka saavutamme huomisessa äänestyksessä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa-neuvosto keskusteli hiljattain energiaa ja ilmastonmuutosta koskevasta lainsäädäntöpaketista. Talous- ja rahoituskriisi oli suurin huolenaihe. Emme voi kuitenkaan sivuuttaa tähän liittyvää elintarvikekriisiä. Taloudellisesti elinkelpoinen maatalous on nyky-Euroopassa elinehto kansalaisten elintarvikkeiden saannin varmistamiseksi.

Ymmärrän kollegani Turmesin huolen biopolttoaineista sekä hänen kielteisen kantansa komission tukemaan tavoitteeseen, jonka mukaan biopolttoaineiden osuuden polttoaineiden kokonaiskulutuksesta olisi oltava 10 prosenttia. Joidenkin mielestä energiantuotantoon käytettävä vilja on syypää ruokakriisiin ja ruoanhinnan nousuun. Kyseisen viljan osuus Euroopan maataloustuotannosta on nykyisin kuitenkin vain kaksi prosenttia.

Nyt on vaarana, että biopolttoaineiden tuotannon perusteeton lisääntyminen kilpailee ruoantuotannon kanssa. Tämä riski voidaan välttää selkeästi määritellyllä lainsäädännöllä ja asettamalla selkeät tavoitteet kansallisissa toimintasuunnitelmissa.

Emme saa unohtaa biopolttoaineiden käytön hyötyjä, joita ovat muun muassa riippuvuuden vähentyminen fossiilisista polttoaineista sekä kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen. Romanian, Bulgarian ja Puolan kaltaisissa maissa, joissa on merkittävä maatalouspotentiaali, biopolttoaineiden käyttö on sosioekonomisesti elinkelpoinen vaihtoehto maaseudun kehittämiseksi ja ympäristönsuojelun edistämiseksi niin, että hyödynnetään energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden tarjoama potentiaali.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Tämän direktiivin hyväksyminen luo entistä suurempaa luottamusta investoijiin ja tarjoaa sääntelykehyksen, joka on elintärkeä sellaisista tulevaisuuden investoinneista sopimiseksi, joiden tavoitteena on kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa käsittelevä direktiivi tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia uusien teollisuussektorien kehittämiseen ja noin kahden miljoonan työpaikan luomiseen vuoteen 2020 mennessä. Tämä on äärimmäisen tärkeä tavoite nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä.

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetulla direktiiviehdotuksella asetetaan pakollisia lainsäädännöllisiä tavoitteita kullekin jäsenvaltiolle siitä, mikä uusiutuvan energian osuus on oltava kokonaisenergiankulutuksesta. Romanian odotetaan lisäävän uusiutuvan energian käyttöä lopullisesta kokonaisenergiankulutuksesta vuoden 2005 tasosta eli 17,8 prosentista 24 prosenttiin vuonna 2020. 11 prosenttia kotimaisesta bruttoenergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä katetaan uusiutuvista energialähteistä.

Kansallinen tavoite, joka on asetettu uusiutuvien energialähteiden käytölle sähköntuotannossa, voidaan täyttää myöhemmin, jos seuraavat toimet toteutetaan:

- joudutetaan panostuksia energiatehokkuuden parantamiseen koko energiaketjussa, joka käsittää resurssit, tuotannon, kuljetukset, jakelun ja kulutuksen;

- edistetään nestemäisten biopolttoaineiden, biokaasun ja geotermisen energian käyttöä:

- tuetaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn liittyviä toimia ja julkistetaan tutkimustuloksia.