Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Guido Sacconin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (COM(2007)0856 - C6-0022/2008 - 2007/0297(COD)) (A6-0419/2008).

  Guido Sacconi, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, sokerina pohjalla, kuten sanotaan, on tämä mietintö. Se valmistui ensimmäisenä, tarkalleen kaksi viikkoa sitten, ja kuinka ollakaan siitä keskustellaan viimeisenä.

Minun on aivan ensimmäiseksi ja todella vilpittömästi kiitettävä kaikkia, jotka ovat työskennelleet tämän mietinnön hyväksi, ennen muuta etenkin puheenjohtajavaltio Ranskan valtuuskuntaa. Minäkin haluan mainita lähettiläs Léglise-Costan, joka vei tätä aloitetta eteenpäin suurella ammattitaidolla. Olemme yhdessä löytäneet asiakokonaisuuteen järkevän ratkaisun ehkäpä vaikeimpaan kuviteltavissa olevaan aikaan eli autoteollisuuden kamppaillessa vaikean kriisin kourissa.

Lähempää tarkasteltuna tästä tuloksesta ei suinkaan ollut etukäteen varmuutta, etenkään kun otetaan huomioon, miten ristiriitaisissa merkeissä asian käsittely alkoi komission hyväksyessä asiaa koskevan ehdotuksen viime joulukuussa. Silti olemme onnistuneet paitsi ajamaan sen läpi, myös tekemään kolme asiaa yhdellä kertaa: olemme vahvistaneet ehdotusta, vahvistaneet strategiaamme ja tuoneet mukaan lisää joustavuutta.

Sanon meidän vahvistaneen ehdotusta, koska kuten tiedätte, parlamentin ehdottamasta ensisijaisesta tavoitteesta on päästy sopuun; toisin sanottuna mukaan on otettu pitkän aikavälin vähennystavoite 95 g CO2/km vuoteen 2020 mennessä. Tämä on tietenkin tärkeää, koska se asettaa alan samalle viivalle kuin muut, päästökauppajärjestelmän tai vastaavien lainsäädäntövälineiden avulla säännellyt alat, mutta myös ja ennen kaikkea siksi, että se antaa yrityksille mahdollisuuden suunnitella investointejaan, innovointiaan ja tutkimustaan asianmukaisesti, mikä uskoakseni on keskeisen tärkeää näinä vaikeina aikoina.

Toiseksi, niiden syiden vuoksi, joista jäsen Corbey äsken teki selkoa, väitän meidän vahvistaneen strategiaamme. Olemme itse asiassa auttaneet muovaamaan tulevaisuutta rohkaisemalla ekoinnovaatioihin ja edellyttämällä niiden tiukkaa valvontaa; olemme rohkaisseet tutkimukseen, joka kohdistuu uusiin moottoreihin tai pikemminkin uusiin polttoaineisiin; ja niitä ajoneuvoja varten, joiden päästöt ovat poikkeuksellisen alhaiset, olemme ottaneet käyttöön erityishyvitysjärjestelmän. Tämä avaa strategisia näkymiä, jotka ovat tietysti riippuvaisia siitä, millainen arvio vuonna 2015 annetaan testausjärjestelmistä, joiden avulla pyritään saamaan tarkkoja ja uskottavia mittaustuloksia siitä, missä määrin eri teknologiat auttavat vähentämään päästöjä.

Lopuksi olemme, kuten sanoin, lisänneet joustavuutta, koska onnistuessamme vahvistamaan asetusta on ollut mahdollista, järkevää ja oikeudenmukaista antaa yrityksille mahdollisuus asteittaiseen lähestymistapaan siten, että uudet toimenpiteet ajoitetaan vuosien 2012 ja 2015 välille. Samanaikaisesti, kuten huomaatte, olemme muotoilleet menettelyt uudelleen siten, että ne antavat meille edelleen mahdollisuuden taivutella yritykset tekemään investointeja, joiden avulla niiden on mahdollista saavuttaa omat erityiset vähennystavoitteensa, samalla kun niiden siirtymistä uuteen järjestelmään helpotetaan.

Haluan toistaa vielä, kuinka tyytyväinen olen tähän ehdotukseen; uskon, että se on suuri saavutus teollisuuspolitiikassa. On vahinko, että meillä ei ole valtaa tai kaikkia tarvitsemiamme välineitä asettaa käyttöön muita välineitä tai kannustimia, ja toivon, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat komission ohjauksessa järkevää politiikkaa kysynnän lisäämiseksi ottamalla käyttöön esimerkiksi, kuten Ranskan hallitus on jo omalta osaltaan tehnyt, erilaisia ympäristöverotuksen muotoja, joiden avulla estetään kaikenlainen kilpailun vääristyminen. Tämä olisi erittäin hyödyllinen lisätoimenpide olemassa olevien, vanhentuneiden ajoneuvojen korvaamiseksi, samalla kun se mahdollistaisi laajamittaisen tehokkaampien autojen markkinoille saattamisen.

Toivon, että meillä on tänään myös ilo kuulla komission mielipide tästä kompromissista, sillä tähän mennessä sitä ei ole esitetty virallisesti.

  Jean-Louis Borloo, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan hyvin vilpittömästi kiittää esittelijä Sacconia, koska kyse on vaikeasta asiasta, eikä nykyinen, todellinen ja vakava teollisuuden ja yhteiskunnan kriisi Euroopassa tee sitä helpommaksi.

Lisäksi olemme tekemisissä jonkin sellaisen kanssa, mikä on pohjimmiltaan aika lailla tunnusomaista kaupunkilaiselle elämänmuodollemme, tavoillemme liikkua, tavoillemme elää, teollisuudellemme, yhteiskunnallemme. Kyse oli näin ollen mahdottomasta haasteesta asiassa, jossa kaiken lisäksi on totta puhuen osallisena useita kuluttajamaita ja vain harvoja tuottajamaita. Kyse oli näin ollen hyvin monimutkaisesta asiasta.

Komissio oli jo alun perin huolehtinut tästä vaikeasta työstä niin pitkälle kuin mahdollista. Esittelijä ja parlamentti ovat venyttäneet mahdollisuuksien rajoja, ja uskon, että kiitos tämän 95 gramman tavoitteen, jonka yksityiskohdat otetaan uudelleen käsittelyyn vuonna 2013 mutta joka on nyt kuitenkin selvästi julkistettu, valmistajilla on nyt käsitys siitä mitä on tulossa, ja ne voivat ottaa käyttöön teknologiaa, jonka avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Emme ole tätä nykyä varmoja siitä, mitkä ovat olemassa olevan ajoneuvokannan päästöt. Tietomme koskevat ainoastaan myytyä ajoneuvokantaa, eikä siinä jäädä kauas 160 grammasta. Tavoite on 95 grammaa, ja nykyisessä kannassa luultavasti ylitetään 200 grammaa. Haaste on suuruudeltaan tätä luokkaa. Kyse on todella erittäin merkittävästä askeleesta eteenpäin. En tiedä, mitä komissio aikoo sanoa, mutta koska se on alusta asti ajanut tätä hanketta taitavasti ja asiantuntemuksella, en lainkaan epäile, ettei yhteisymmärrykseen päästäisi.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, ehdotetussa hiilidioksidia ja autoja koskevassa lainsäädännössä määritetään ensimmäistä kertaa sitovat päästötavoitteet autoteollisuudelle. Samalla se on merkittävä väline, jonka avulla jäsenvaltioita autetaan saavuttamaan päästötavoitteensa eri jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimyksiä koskevan ehdotuksen mukaisesti.

Saavutettu kompromissisopimus tuo komission ehdotukseen joitakin muutoksia. Niihin kuuluu tavoitteiden asteittainen käyttöönotto vuosina 2012–2015, lievemmät sakot vuoteen 2018 asti ensimmäisten kolmen gramman osalta, joilla valmistajat ylittävät tavoitteet, ja lopuksi vielä säännös, jolla otetaan huomioon ekoinnovaatiot, joita ei tänä päivänä huomioida mitattaessa päästöjä testisyklien aikana.

Näitä tarkistuksia voitaisiin myös pitää komission ehdotuksen vesittämisenä. Pitkällä aikavälillä kompromissiehdotuksessa korvataan nämä menetykset asettamalla kaikkien uusien autojen päästöjä koskevaksi pitkän aikavälin tavoitteeksi 95 grammaa kilometriä kohden vuoteen 2020 mennessä. Kun ehdotukseen sisällytetään kyseinen tavoite, lainsäädännön avulla saavutetaan noin kolmannes vähennyksistä, joita päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla tarvitaan, mikä on suunnilleen sen verran kuin olimme alun perin laskeneet vuodelle 2020.

Kompromissisopimuksella saavutettiin hyötyä sekä ympäristölle että kuluttajille, joilta säästyy rahaa pienempien polttoainelaskujen ansiosta. Lisäksi se vakauttaa investointeja, antaa valmistajille mahdollisuuden ennakoida liikkeitä, vahvistaa innovointia ja johtaa suurempiin investointeihin tutkimuksessa ja kehityksessä. Tällä tavalla se kannustaa valmistajia siirtymään maailmanlaajuisille markkinoille, missä ekologisten autojen kysynnän odotetaan kasvavan, ja samalla se parantaa autoteollisuuden kilpailukykyä Euroopassa. Haluan kiittää esittelijä Guido Sacconia hänen tärkeästä panoksestaan sopimuksen aikaansaamisessa, ja luotan siihen, että kannatatte kompromissisopimusta huomisessa äänestyksessä.

  Werner Langen, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (DE) Arvoisa puhemies, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta haluan lämpimästi kiittää esittelijä Guido Sacconia. Hän johti neuvotteluja hyvin ja oikeudenmukaisesti, ja uskon, että tulosta kelpaa katsella. Kolmikantaneuvottelujen tulos vastaa olennaisilta osiltaan sitä, mitä teollisuusvaliokunta vaati. Vaadimme kunnianhimoisia tavoitteita vuodelle 2020, vaadimme hidasta, vaiheittaista käyttöönottoa; me tahdomme oikeudenmukaista vastuunjakoa ja me tahdomme ekologisia innovaatioita; myös ekoinnovoinnin tunnustaminen sai laajan enemmistön tuen. Tahdomme pitää tiettyyn markkinarakoon tarkoitetut erikoisajoneuvot ja piensarjat erillään, ja ainoa kohta, josta vielä keskustellaan, on sakkojen suuruus. Itse olen vakuuttunut siitä, että sakkoja olisi voitu vieläkin lieventää ja silti saavuttaa sama vaikutus. Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on sitovia tavoitteita, ja nämä sitovat tavoitteet ovat riittävä painostuskeino. Kyse on kunnianhimoisesta ohjelmasta, ja näin ollen se on ansainnut hyväksynnän.

Jos asiaa arvioidaan kuten Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä tekee, on sanottava, että he haluavat teurastaa lehmän, jonka on tarkoitus tuottaa maitoa. Toiset taas haluavat lypsää sitä jatkuvasti ruokkimatta sitä. Me olemme päässeet järkevään kompromissiin, ja hyvä niin!

  Martin Callanan, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun aluksi kehua vilpittömästi ja täydestä sydämestä Guido Sacconin tässä asiassa tekemää työtä. On ollut ilo työskennellä hänen kanssaan. Saatanpa vielä jonain päivänä opiskella italiaa ja pystyä kommunikoimaan hänen kanssaan kunnolla, vaikka hän jättääkin parlamentin ensi vuonna. Hän on tehnyt hienoa työtä tämän asetuksen puolesta.

Euroopan autoteollisuudella on erityisen tärkeä merkitys. Se on tärkeä useallakin tapaa: miljoonien eurooppalaisten ihmisten työpaikat ja heidän toimeentulonsa riippuvat tästä erittäin tärkeästä ja joiltain osin huipputeknologiaa edustavasta teollisuudenalasta. Se tosiaan edustaa merkittävää osuutta teollisuutemme viennistä. Olemme erilaisin toimin onnistuneet siirtämään merkittävän osan muusta tuotantokapasiteetistamme Euroopan ulkopuolelle. Meidän on oltava hyvin varovaisia, ettei autoteollisuuden kanssa käy samoin.

Minun on sanottava, että mielestäni alkuperäinen komission ehdotus oli liian tiukka ja asetti liian paljon raskaita velvoitteita autoteollisuudelle, ja laajoilta osin se oli luultavasti mahdoton toteuttaa ilman merkittävää teollisuudenalan sisäistä muutosta.

Olemme nyt kuitenkin päässeet erittäin hyvään ja hyväksyttävissä olevaan kompromissiin. Oli tärkeää, että sen sijaan, että aina vain tarjoaisimme keppiä, jätimme hieman sijaa myös porkkanoille. Mielestäni näin olemme nyt tehneet: olemme tarjonneet valmistajille kannustimia puhtaamman ja ympäristöystävällisemmän teknologian kehittämiseen sen sijaan, että uhkailisimme heitä jatkuvasti ankarilla rangaistuksilla.

Emme saa kuitenkaan unohtaa, miten tärkeä rooli jäsenvaltioille jää, sillä niiden on mukautettava verojärjestelmiään siten, että kannustimista puhtaampien ja ympäristöystävällisempien autojen ostoon tulee huomattavasti houkuttelevampia.

Ehdotus on nyt hyvä, ja ryhmäni antaa sille tukensa huomisessa äänestyksessä. Kiitän Guido Sacconia vielä kerran hänen tekemästään työstä. Olen sitä mieltä, että neuvoteltuamme, väiteltyämme ja keskusteltuamme pitkään ja hartaasti, olemme saaneet aikaan hyväksyttävissä olevan kompromissin, ja mielestäni tästä kuuluu kunnia puheenjohtajavaltio Ranskalle. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että koko ensimmäisen käsittelyn prosessissa on vakavia puutteita, ja toivon, ettemme toimi samalla tavalla tulevien säädösten yhteydessä.

  Pierre Pribetich, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, "Kun Eurooppa keksii jotain suurta, se kiertää keksintönsä kanssa maailman ympäri". Mukailemalla näin presidentti Mitterrandin sanoja haluan tuoda esiin sen, että ilmastonmuutospaketti on mahdollisuus, todellinen tilaisuus kehitykseen alueellamme.

Uusia autoja koskeva hiilidioksidiasetus, joka on osa tähän lähestymistapaan liittyviä toimia, on kompromissin tulosta, kuten kollegamme Guido Sacconi, jota onnittelen, sanoi.

Kuten on minkä tahansa kompromissin laita, voimme nähdä sen lasina, joka on puoliksi täynnä, tai lasina, joka on puoliksi tyhjä. Oli miten oli, 95 g CO2/km vuoteen 2020 mennessä on tavoite, joka sopii täydellisesti yhteen sellaisen teknologisen vallankumouksen, sellaisen kunnianhimon ja ajattelumallin kanssa, joiden haluamme nostavan päätään teollisuuspolitiikassa, jota kriisin kourissa painivalla autoalalla sovelletaan, ja tämä tarjoaa näkökulman kompromissiin.

Tällainen teollisuuden tila edellyttää kuitenkin monia ainesosia: unionin taloudellista valmiutta investoida, luoda todellinen eurooppalainen sopeuttamisrahasto hiilivapaata taloutta varten, etenkin ajoneuvotutkimuksen alalla, ja sitä, että niiden alojen palkansaajat, joita asia koskee, tuodaan yhteen perustamalla ilmastonmuutosta käsittelevä neuvoa-antava komitea työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun järkeistämiseksi.

Kriisien ja ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimusten vuoksi on kiireesti turvauduttava uusiin teollisuuspolitiikan muotoihin, jotka perustuvat kykyyn ennakoida, huolehtia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta ja työllisyyden kehittämisestä. "Kunnianhimosta paranee vain kunnianhimon avulla".

Euroopan parlamentin sosialistiryhmän jäsenet muistivatkin...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tämä ilmastopaketin osa on yksi tärkeimmistä osista, koska autoteollisuudella on monien jäsenvaltioiden taloudessa keskeinen sija. Tästä syystä tämä neuvotteluluku oli saatava nyt päätökseen, niin että autoteollisuudessa voidaan keskittyä sitä koettelevaan kriisiin ilman, että on koko ajan taisteltava siitä, mihin lukuihin on päästävä tai mitkä on mahdollista saavuttaa.

Tarvitsemme suunnitteluvarmuutta, ja tämä paketti takaa suunnitteluvarmuuden. Kyse on "nyt tai ei koskaan" -paketista. Kyse on "nyt tai ei koskaan" -päätöksestä, koska jos emme saa sitä läpi nyt, jos joudumme nyt turvautumaan toiseen käsittelyyn, ajoneuvoasetus jää saamatta. Tästä syystä ja koska ennusmerkit ovat erityiset, haluan onnitella Guido Sacconia.

Kun hän ryhtyi esittelijäksi tässä vaikeassa osuudessa, ei ollut helppo löytää tasapainoa ja päästä sopimukseen. Hän onnistui siinä. Minun on sanottava, että arvostan työtänne mitä suurimmassa määrin, koska olette tässä mietinnössä onnistuneet luomaan teollisuudelle kannustimia, mutta samanaikaisesti ottaneet käyttöön sakkoja, jotka eivät kenties, kuten Werner Langen sanoi, ole kovin suuria, mutta joiden avulla saadaan aikaan ajattelutavan muutos, mikä on nimenomaan tarpeen.

Emme voi aina vain toitottaa autoteollisuudelle samaa ja sanoa, että ette ole saavuttaneet tavoitteitanne. Muistatteko vielä, kun autoteollisuus kehitti Smartin, Lupon ja Audi A2:n, eikä kukaan ostanut niitä? Autoista, jotka jäävät näyttelytiloihin, ei ole mitään hyötyä. Nyt olemme kuitenkin sellaisessa vaiheessa, että taloustilanteen johdosta ja nyt valmistelemamme lainsäädännön ansiosta on mahdollista siirtyä liikkumisen uuteen aikaan.

Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että kyse ei ole vesittämisestä, kyse on edessämme olevasta ajattelutavan muutoksesta, johon olemme olleet myötävaikuttamassa, ja tämä muutos ajattelutavassa jää historiaan Stavros Dimasin nimen kera. Haluan kiittää komission jäsentä hänen itsepäisyydestään, hänen peräänantamattomuudestaan, koska loppujen lopuksi pääsimme tähän tulokseen sen ansiosta.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan kehua Stavros Dimasia. Hän teki erittäin järkevän ehdotuksen. On vahinko, että ympäristöministeri Borloo ei antanut komission jäsen Dimasille pontevampaa tukea Saksan ja etenkin Italian tiukan taantumuksellisia valtionjohtajia vastaan. Juuri Silvio Berlusconi ja Angela Merkel pitivät huolen siitä, että saamme nyt direktiivin, jonka seurauksena meillä on vuonna 2012, kun tämän direktiivin säännökset on hyödynnetty, keskimäärin suuremmat eurooppalaisen autokannan tuottamat päästöt kuin tänä päivänä. Mihin kunnianhimo unohtui?

Hyvä kollega Langen, pyysin teitä jo viime kerralla todisteita siitä, että selviydytte peruslaskutoimituksista. Ainakin minä päädyn lopulta siihen tulokseen, että tämä direktiivi ei painosta mitenkään innovoinnin suuntaan, sillä melko kunnianhimotonta raja-arvoihin liittyvää sääntelyä lukuun ottamatta siinä ei tunnusteta kunnollisia rangaistusmekanismeja eikä vuoden 2020 raja-arvosta ole tehty sitovaa.

Nykyisen eurooppalaisen autoteollisuuden kriisin aiheutti myös autoteollisuus itse. Vuosikymmenien ajan se seurasi innovaatiopaineita sivusta tekemättä mitään. Se ei onnistunut vastaamaan tarpeeseen suojella ilmastoa eikä myöskään energiakriisin vaatimuksiin, ja nyt lykkäämme taas pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle tilaisuuden huolehtia rakentavan painostuksen aikaansaamisesta.

Ellei huomenna päästä sopimukseen sitovasta pitkän aikavälin tavoitteesta, ryhmäni ei voi äänestää tämän direktiivin puolesta. Olen pahoillani siitä, hyvä komission jäsen Dimas, että näin on. Meidän on suhtauduttava tähän direktiiviin esimerkinomaisesti. Meidän on kysyttävä itseltämme, ovatko eurooppalaiset todella tosissaan pyrkimyksissään suojella ilmastoa, jos he eivät käy bensaa nielevien autojen ja statussymbolina Euroopassa pidettyjen autojen kimppuun sen hanakammin kuin me tällä direktiivillä.

  Alessandro Foglietta, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijä Sacconia hänen tekemästään erinomaisesta työstä liittyen kompromissiin, joka saatiin aikaan päättäväisyyden ja, totta tosiaan, sitkeyden ansiosta.

Kevyiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevaan mietintöön liittyy eräs tärkeä yksityiskohta: ilmastonmuutoksen torjunta. Ensimmäistä kertaa, itse asiassa, olemme säännelleet henkilöajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä asettamalla kunnianhimoiseksi ja sitovaksi pitkän aikavälin tavoitteeksi 95 g CO2/km vuoteen 2020 mennessä, ja tämä aikana, jolloin vakava talouskriisi ja EU:n ulkopuolisissa maissa autoteollisuudelle annettavat tuet koettelevat vakavasti omaa teollisuuttamme. Olemme taistelleet menestyksellisesti sen puolesta, että ehdotukseen sisällytetään seuraamusten lieventäminen, kun kyse on pienistä poikkeamista asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Mielestämme menetelmä, jonka komissio on valinnut vähennystavoitteiden määrittämiseksi ja joka perustuu keskivertoauton omapainoon, on kyseenalainen ja perusteeton ympäristön kannalta katsottuna. Tällainen säännös johtaa nurinkuriseen tilanteeseen, jossa ajoneuvoja, jotka ovat kevyempiä ja pienempiä ja jotka saastuttavat tämän vuoksi vähemmän, itse asiassa rangaistaan. Tästä huolimatta uskon ja toivon, että kun tekstiin löytyy asianmukainen tasapaino, se vauhdittaa tuntuvasti tavoitteellisia ponnisteluja. Näiden syiden vuoksi pidän ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevaa mietintöä merkittävänä saavutuksena, ja näin ollen kannatan sen hyväksymistä.

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Eurooppalaisen liikennealan päästöt ovat kasvaneet yli 30 prosentilla vuodesta 1990 lähtien. Jo vuonna 1995 Euroopan komissio ehdotti eurooppalaisia autoja koskevaksi päästövaatimukseksi 120:tä grammaa kilometriä kohden. Nyt kuitenkin äänestämme menetetystä tilaisuudesta. Kun tämä säädös tulee vuonna 2012 voimaan, 35:tä prosenttia autoista koskee poikkeus. Niin sanottujen ekoinnovaatioiden ansiosta autonvalmistajilla on mahdollisuus vielä suurempiin päästöihin. Sakot ovat niin alhaisia, että tulee halvemmaksi jättää lainsäädäntö huomiotta kuin tehdä tuotantoa koskevia muutoksia. Mitä merkitsee parlamentin vaatimus 95 g CO2/km vuoteen 2020 mennessä? Ei mitään!

Äänestäkää Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jättämän tarkistuksen 50 puolesta. Silloin saamme oikeasti sitovan päästövaatimuksen autoja varten: 95 grammaa hiilidioksidia vuoteen 2020 mennessä. Jos tämä hyväksytään, olemme GUE/NGL-ryhmässä valmiit kannattamaan ehdotusta. Muussa tapauksessa emme ole.

Sanotaan, että jos kaksi yritysjohtajaa suljetaan samaan huoneeseen, he alkavat heti keskustella siitä, miten he voivat jakaa markkinat keskenään ja muodostaa kartellin. Valitettavasti tämä pätee myös tämän parlamentin kahteen suureen poliittiseen ryhmään, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmään ja Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseen ryhmään. Jälleen kerran PPE-DE-ryhmä ja PSE-ryhmä ovat päättäneet jyrätä meidät muut alleen. Ketkä mahtavat olla tässä suurimmat häviäjät? No, ympäristö ja sosiaalidemokratia. Ympäristön kannalta kyse on menetetystä mahdollisuudesta saada autojen päästöt valvontaan. Mitä tulee sosiaalidemokraatteihin, tämä sopimus osoittaa, että he alkavat yhä enemmän muistuttaa ympäristöön vihamielisesti suhtautuvia poliittisia vastustajiaan PPE-DE-ryhmässä. Se ei lupaa hyvää.

  Johannes Blokland , IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, vapaaehtoisia sopimuksia autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tehtiin autonvalmistajien välillä jo 1990-luvulla. Näiden sopimusten mukaisesti tähän mennessä olisi jo pitänyt saada aikaan huomattavia päästövähennyksiä.

Käytännössä tästä on kuitenkin hyvin vähän merkkejä. Auton aiheuttamat keskimääräiset hiilidioksidipäästöt eivät tänä päivänä juurikaan poikkea 10 vuoden takaisista päästöistä. Tämän vuoksi meidän on määrättävä tiukat, sitovat säännöt. Voimakas teollisuuden lobbaaminen on kuitenkin merkittävästi heikentänyt alkuperäistä komission ehdotusta, mitä pidän valitettavana.

Mukaan on kuitenkin otettu pitkän aikavälin tavoite 95 g/km vuoteen 2020 mennessä, mihin olen tyytyväinen, mutta se, miten hyvin tämä tavoite on sisällytetty nykyiseen tekstiin, riippuu tulkinnasta. Lisäksi lyhyen aikavälin sopimukset on vesitetty, mistä johtuu osittain siitä, että sekä määrät että seuraamukset otetaan käyttöön vaiheittain, minkä vuoksi ponnistelut jäävät vähäisemmiksi.

Näin ollen en voi kannattaa nykyistä neuvoston ja parlamentin välillä aikaan saatua sopimusta, ja pidän valitettavana sitä, että komission ehdotus ei toteutunut.

  Amalia Sartori, (PPE-DE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin halusin käyttää puheenvuoron esittääkseni kiitokseni tehdystä työstä, ennen kaikkea Guido Sacconille, jonka tähän mennessä hankkima kokemus auttaa häntä ratkaisemaan vaikeimmatkin käsiteltävät asiat, mutta tietysti myös puheenjohtajavaltio Ranskalle, neuvostolle ja komissiolle. Näiden tahojen yhteiset ponnistelut ovat antaneet meille mahdollisuuden saattaa päätökseen kaikki nämä ilmastoon liittyvät asiakokonaisuudet ja etenkin tämä autoalaa koskeva asiakokonaisuus, joka herätti nykyisen talouden tilanteen vuoksi huolta, kuten monet ovat todenneet.

Monet tämänpäiväiset puhujat ovat sanoneet, että kyse on kunnianhimoisista tavoitteista, alkaen alkuperäisistä vuotta 2012 koskevista tavoitteista aina lopullisiin vuoden 2020 tavoitteisiin asti, ja että oli viisas päätös valita tämä yksi yhtenäinen aikataulu, jota sovelletaan myös muihin mietintöihin, joita lähivuosina hyväksymme. Olen samaa mieltä myös päätöksestä ottaa mukautettu seuraamusjärjestelmä käyttöön asteittain ja mahdollisuudesta ottaa ekoinnovaatioiden käytön avulla saavutetut vähennykset huomioon. Kaikki nämä asiat perustuvat toimielinten välisiin kolmikantaneuvotteluihin, ja mielestäni ne ovat antaneet meille mahdollisuuden ratkaisuihin, jotka tänä kriittisenä aikana laskevat valmistajille koituvia taloudellisia kustannuksia ilman, että ne vaikuttavat yleistavoitteisiin. Yksi esimerkki tästä on erityishyvitysten käyttöönotto, kun kyse on autoista, joiden päästöt ovat pienemmät kuin 50 g CO2/km.

Silti minäkin haluan tuoda esiin sen, että todennäköisesti nyt valittu lähestymistapa, jonka mukaan päästöjen raja-arvo nousee ajoneuvon painon mukaisesti, tarkoittaa sitä, että pienimpien ajoneuvojen osalta ei noudateta yleissääntöä, jonka mukaisesti se joka saastuttaa eniten, myös maksaa eniten. Olemme kuitenkin tyytyväisiä tulokseen ja äänestämme mielellämme tämän mietinnön puolesta.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan kiittää jäsen Sacconia hänen valtavasta kärsivällisyydestään ja viisaudestaan, joiden avulla paitsi onnistuimme pelastamaan ympäristön, talouden, työllisyyden ja teollisuuden kannalta keskeisen tärkeän asetuksen, myös kykenimme pelastamaan tällä asetuksella koko energia- ja ilmastopaketin, joka itse asiassa oli riippuvainen tästä viisasten kivestä.

Haluan onnitella häntä ja itseämme, koska hän löysi olennaisen tärkeän tasapainon porkkanoiden ja keppien välille, ja ennen kaikkea hän onnistui tuomaan esiin ne porkkanat, joita tarvitaan näin monimutkaisen tekstin eteenpäin viemiseen.

Tässä mietinnössä kannustetaan hiilidioksidin vähentämiseen liittyviin ekoinnovaatioihin, tuetaan tutkimusta ja innovointia päästöjen vähentämiseksi, ja myös edistetään biopolttoaineita ja tähän tarvittavia tankkausasemia.

Siinä myös esitetään uutta autokantaa koskevia ennusteita vaadittavan tavoitteen osalta, mihin liittyy uudelleentarkastelu ja ehdotus, joka komission on tehtävä vuonna 2014 ja jossa puitteet on otettava huomioon.

Siinä huomioidaan myös päästöttömät ajoneuvot ja äärimmäisen vähän päästöjä aiheuttavat ajoneuvot sekä niiden kerrannaisvaikutus; tämä auttaa teollisuutta ja paitsi tarjoaa sille porkkanaa, myös asettaa sille velvoitteita, ja lisäksi se takaa kuluttajille paremmat tiedonsaantimahdollisuudet.

En halua enää lisätä muuta kuin kenties pyytää Guido Sacconia tekemään kaikkensa, jotta hän palaisi vielä takaisin parlamenttiin.

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, miten kunnianhimoisia autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyviä tavoitteita meillä oli vain muutama kuukausi sitten, nämä ehdotukset ovat suuri pettymys. Ne ovat pettymys ympäristön kannalta, ne ovat pettymys autonkuljettajille, jotka joutuvat maksamaan enemmän ja käyttämään erittäin paljon polttoainetta kuluttavia autoja, ja ne ovat pettymys jopa eurooppalaiselle autoteollisuudelle, jota uhkaa vaara joutua innovatiivisempien kilpailijoidensa jalkoihin.

Perusteena on se, että autoteollisuus on taloudellisessa kriisissä. Kuitenkin on niin, että teimmepä nykytilanteessa mitä tahansa, esitimmepä millaisia ehdotuksia tahansa tai otimmepa millaista lainsäädäntöä tahansa käyttöön, se ei vaikuta teollisuuden nykyiseen tilanteeseen. Kehottaisimme vain autosuunnittelijoita istumaan tietokoneidensa ääreen ja alkamaan rakentaa ja suunnitella tulevaisuuden autoja.

Tämä lainsäädäntö on surkeaa. Se on huonoa. Lisäksi, kun otetaan vielä huomioon, että Kansainvälinen energiavirasto on hiljattain ennustanut, että öljyvarannot eri puolella maailmaa saavuttavat huippunsa 10 vuoden sisällä, sitä voidaan jopa kuvailla täysin järjettömäksi. Minä en aio äänestää sen puolesta.

  Matthias Groote (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan lausua kiitokseni Guido Sacconille, koska hän onnistunut mahdottomassa tehtävässä. Kun tarkastellaan, mistä pääsimme yksimielisyyteen Daviesin mietinnössä ja myös CARS 21 -mietinnössä, jonka mukaisesti itse asiassa haluamme käynnistää lainsäädäntömenettelyn vasta vuonna 2015, komission ehdotuksen sisällöstä on yleisesti ottaen pidetty kiinni ja sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja taloudellisten kriteereiden välillä vallitsee tasapaino.

Mitä tulee innovointiin, minun on sanottava, että Guido Sacconin esittämä innoovaatiobonus on hyvä väline, koska valmistajia, joiden autojen hiilidioksidipäästöt jäävät alle 50 gramman, palkitaan autojen myynnistä, ei siitä, kuten Jorgo Chatzimarkakis sanoi, että ne koristavat näyteikkunoita tai ovat esillä autonäyttelyissä. Autot on myytävä, jotta hyvitys voidaan myöntää. Tämä asettaa teollisuudelle paineita saada nämä autot kuluttajille nopeasti.

  Bogusław Liberadzki (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, sattumalta kävi niin, että käsittelimme Matthias Grooten mietintöä juuri eilen. Se oli erittäin hyvä mietintö, ja myös se liittyi autoalaan, mutta raskaisiin ajoneuvoihin.

Tänään meillä on edessämme Guido Sacconin mietintö. Voimme täydellä syyllä ja ylpeänä todeta, että teemme Euroopan unionina ja parlamenttina kaikkemme sen varmistamiseksi, että ihmiset eli kansalaisemme hyötyisivät yhä paremmasta, ympäristön suojeluun liittyvästä elintasosta. Meidän on varmistettava, että teollisuudessa todella kyetään panemaan nämä toimet täytäntöön. Se ei ole helppoa, mutta se näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista.

Toinen seikka, jonka haluaisin tuoda esiin, on se, että suunnittelemillemme uusille tuotteille tarvitaan ostajia. Guido Sacconin työ on osoitus siitä, että nämä myönteiset asiat, toisin sanoen ympäristön suojelu ja mahdollisuus valmistaa tällaisia ajoneuvoja, jotka sitten hyväksytään markkinoilla, saatetaan hyvinkin onnistua ajamaan läpi. Haluan kiittää häntä tästä.

  Juan Fraile Cantón (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Guido Sacconia hänen tekemästään työstä ja tuloksista, joita hänen työnsä ansiosta on saatu aikaan.

Ehdotuksella, jota nyt tarkastelemme, on kaksi päätavoitetta: saavuttaa päästöraja 95 g/km vuoteen 2020 mennessä uusiin ajoneuvoihin tehtävien teknisten parannusten avulla ja onnistua vähentämään päästöjä vielä lisää parantamalla muita järjestelmiä tai osia, kuten renkaita tai ilmastointia, ja edistämällä taloudellisempia ajotapoja.

Kannatamme sopimusta, koska se on tasapainoinen. Se auttaa merkittävästi vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja säilyttää eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukyvyn.

Ponnistelemme kohti kunnianhimoista sopimusta vuodeksi 2020. Me edellytämme autoteollisuudelta samaa kuin olemme edellyttäneet muiltakin tuotannonaloilta, ja nyt teollisuuden on itse laadittava strategia, jonka avulla asetetut tavoitteet saavutetaan.

Euroopassa tuotetaan tätä nykyä kolmannes kaikista kautta maailman valmistetuista autoista. Jos haluamme säilyttää tämän etuoikeutetun aseman, meidän on varmistettava, että meidän automme ovat kaikista puhtaimmat ja turvallisimmat. Tämän vuoksi meidän on investoitava innovointiin ja siihen, että edistämme ajoneuvokantamme uudistamista.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) (mikrofoni aluksi pois päältä)...on noin kolmannes ilmakehään pääsevistä kasvihuonekaasupäästöistä. On täysin selvää, että on tarpeen tukea innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla pyritään ottamaan käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa.

Olemme viime aikoina edistyneet tällä alalla merkittävästi. Moottoriajoneuvojen määrän jatkuva lisääntyminen merkitsee kuitenkin sitä, että myönteiset vaikutukset eivät vielä tunnu kovin selvästi. Tämän vuoksi komission aloite muutosten vauhdittamiseksi näyttää olevan askel oikeaan suuntaan.

Meidän olisi pidettävä mielessä huippukokouksen tavoitteen saavuttaminen eli vaarallisten yhdisteiden päästöjen rajoittaminen. Tästä huolimatta meidän on kuitenkin otettava huomioon myös ajoneuvovalmistajien esittämät argumentit. He huomauttavat, että eurooppalainen autoteollisuus on eräs Euroopan taloudellisen mahdin symboleista ja työllistää tuhansia työntekijöitä. Liian tiukkojen vaatimusten käyttöönotto voisi heikentää tämän teollisuudenalan kilpailukykyä, koska tuotetut ajoneuvot maksaisivat enemmän. Tämän seurauksena puolestaan menetettäisiin valtava määrä työpaikkoja.

Tällaiset huolenaiheet ovat varmasti perusteltuja, jos otamme huomioon, miten kielteisesti talouskriisi on vaikuttanut moottoriajoneuvoalaan.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Haluan onnitella Guido Sacconia hänen mietinnöstään, joka koskee taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta äärimmäisen tärkeää alaa, jonka merkitys vahvistetaan myös Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa. Asetettuun tavoitteeseen päästään moottoriteknologiaan tehtävien parannusten ja teknologisten innovaatioiden avulla.

Vuoteen 2012 mennessä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt eivät saisi olla yli 130 g/km. Ajoneuvovalmistajien on varmistettava asteittain etenevän prosessin avulla, että vuoteen 2012 mennessä 65 prosenttia uusista autoista täyttää nämä vaatimukset ja että vuoteen 2015 mennessä kaikki autot täyttävät ne. Autoihin, joiden päästöt jäävät alle asetetun raja-arvon, sovelletaan bonusjärjestelyjä, kun taas autoista, joiden päästöt ylittävät tämän raja-arvon, määrätään valmistajille rangaistusseuraamuksia. Autoteollisuuden on näin ollen investoitava uusiin teknologioihin, jotta se voi tuottaa ympäristöystävällisiä autoja. Kiitos.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, ihailen kovasti Guido Sacconia ja olen yleensä hänen kanssaan samaa mieltä, mutta en tässä asiassa.

Kahdentoista vuoden päähän asetettu tavoite 95 g/km ei valitettavasti ole saavutus. Se on merkittävä takaisku, ja ihmettelenkin, onko tässä lainsäädännössä kyse ympäristön suojelemisesta vai autonvalmistajien suojelemisesta.

Minulla on se vaikutelma, että tässä tapauksessa ympäristöihmiset, komission jäsen Dimas mukaan luettuna, taistelivat urhoollisesti suojellakseen ympäristöä, mutta he hävisivät suurimmille autonvalmistajille. Tämä on hyvin surullista, koska meillä oli tilaisuus merkittävään muutokseen, mutta menetimme sen.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, ketä me yritämme suojella asettamalla autoteollisuudelle matalia vaatimuksia? Sanotaan, että lainsäädännössä on aukkoja. Nämä eivät ole aukkoja. Nämä ovat pikemminkin moottoriteitä, joilla on hätäuloskäynnit autoteollisuutta varten, joka väistelee vastuuta ja kaikkia vaatimuksia. Kenelle tästä on hyötyä? Onko tarkoitus, että jatkossakin tuotamme autoja, joita yksikään ihminen maailmassa ei halua ajaa? Ei. Suurin osa autoista myydään tulevaisuudessa Intiassa ja Kiinassa ja muissa kehitysmaissa, ja nämä maat haluavat energiaa säästäviä autoja. Äiti Maa haluaa energiaa säästäviä autoja ja eurooppalaiset kuluttajat haluavat energiaa säästäviä autoja. Aiommeko me antaa autoteollisuuden elää haavemaailmassa, jossa ne voivat edelleen tuottaa autoja, joita kukaan ei halua? Ei. Tämä on huonoa politiikkaa ympäristön, kuluttajien, talouden ja tutkimuksen kannalta. Toisin sanoen täydellinen epäonnistuminen. Tämän vuoksi emme voi tukea tätä ehdotusta.

  Puhemies. − (IT) Hyvä jäsen Sacconi, lähestymme nyt loppua, mutta nähdäkseni ymmärryksemme ei ole lopussa.

  Guido Sacconi, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä on yksinkertainen laskutoimitus, jonka kuka tahansa voi itse laskea kynällä ja paperilla. Kun vuonna 2005 myytyjen autojen hiilidioksidipäästöt olivat 159 grammaa kilometriä kohden, tällä asetuksella, johon sisältyy vuodeksi 2020 asetettu sitova tavoite 95 grammaa kilometriä kohden, vuonna 2020 olemme leikanneet myytyjen autojen keskimääräisiä päästöjä 38 prosentilla. Tähän tulokseen on helppo päästä eikä siihen päätymiseen tarvita vaikutustenarviointia. Se on mielestäni hienoa.

Pyydän anteeksi kaikilta, jotka kehuivat minua ja kiittivät minua tekemästäni työstä ja jotka hyväksyvät tämän kompromissin - tämä näyttäisi olevan suuri enemmistö teistä - mutta pyydän saada osoittaa sanani etupäässä toisinajattelijoille ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmästä tuleville ystävillemme, etenkin jäsen Daviesille, jotka osoittavat jälleen kerran olevansa kykenemättömiä kantamaan vastuuta. He kyllä esittävät vaatimuksia hienoista tavoitteista, mutta kun on päätöksenteon aika, he jättävät päätösten tekemisen meille.

No, ainoa toiveeni on, että taas ei alkaisi sama pelleily kuin REACH-asetuksen yhteydessä, koska silloin nämä samaiset ryhmät sanoivat, että myös REACH-asetuksessa kyse oli luovuttamisesta, että se oli petos. Kuukausi tämän jälkeen sitä ylistettiin niiden verkkosivustolla unionin suurena ympäristösaavutuksena, joka tekee EU:sta maailmanlaajuisen edelläkävijän, sanokaamme vaikkapa kemikaalien valvonnassa. Toivottavasti tällä kertaa säästyn tällaiselta farssilta.

Kiitos myös teille, ministeri Borloo ja komission jäsen Dimas; kantanne on selkeä sellaisena kuin sen toitte esiin, ja se auttaa meitä samaan tämän vaikean työn huomisessa äänestyksessä päätökseen.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 17. joulukuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Ivo Belet (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Osallistuin tänä aamuna Limburgissa sijaitsevassa korkeakoulussa järjestettyyn puhtaan liikkuvuuden konferenssiin. Konferenssissa keskityttiin sähköautoihin. On selvää, että nyt on oikea aika siirtyä käyttämään tätä ympäristöystävällistä teknologiaa. Fossiilisten polttoaineiden aikakausi on tullut tiensä päähän.

Nykyinen autoteollisuutta koetteleva kriisi tarjoaa myös tilaisuuksia täydelliseen suunnanmuutokseen. Valmistajien on valtiolta saamansa tuen ja takuiden vastineeksi investoitava huomattavasti enemmän tähän tulevaisuuden teknologiaan, toisin sanoen siis kohtuuhintaisiin akkuihin, jotka mahdollistavat suuremman toimintasäteen.

Valtion olisi puolestaan tuettava tätä muutosta paljon päättäväisemmin, myös verotuksellisesti.

Vuodesta 2005 lähtien esillä on ollut komission ehdotus autoverotuksen uudistamiseksi ja sen koordinoimiseksi Euroopan tasolla. Tämä ehdotus olisi toimitettava uudelleen ministereiden tarkasteltavaksi. Autovero olisi laskettava uudelleen päästökriteereiden perusteella. Ihmisiä, jotka ajavat sähköautolla ja jotka aiheuttavat vain hyvin vähän tai ei lainkaan hiilidioksidi- ja nokipäästöjä, olisi palkittava tästä verotuksen keinoin.

Nyt on radikaalin muutoksen aika! Insinöörit ovat tehneet osuutensa. Hallitusten on nyt kannustettava autonvalmistajia etenemään nopeasti pidemmälle oikeaan suuntaan.

  Krzysztof Hołowczyc (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Nyt käytävä niin sanottua ympäristöpakettia koskeva keskustelu vahvistaa kunnianhimoiset tavoitteet, joita Eurooppa on asettanut itselleen ilmastonmuutoksen torjunnan osalta. Eurooppalaisella autoteollisuudella on keskeinen rooli EU:n strategiassa, joka koskee kasvihuonekaasujen vähentämistä 20 prosentilla, taloutemme tekemistä vähemmän energiaa kuluttavaksi ja uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden lisäämistä vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2020 mennessä.

Tämä pätee etenkin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. EU:n tietojen mukaan yksityisautot tuottavat 12 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä yhteisön alueella. Tämä korkea päästötaso johtuu pääosin autojen määrän ja maantiekuljetusten käytön lisääntymisestä, jota ei ole kompensoitu moottoreiden rakentamiseen liittyvillä parannuksilla tai ajoneuvojen painon vähentämisellä.

Yksityisautoihin sovellettavia hiilidioksidipäästörajoja on tarkoitus laskea 120 grammaan kilometriä kohden vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi suunnitellaan pitkän tähtäimen strategian laatimista tämän rajan laskemiseksi 95 grammaan kilometriä kohden vuoteen 2020 mennessä. Tämä käy yksiin sen Euroopan parlamentin näkemyksen kanssa, että uudenlaisten moottoriajoneuvojen tuominen markkinoille kestää viidestä seitsemään vuotta. Tämä vaikuttaa tietysti moottoriajoneuvoteollisuuden kehitys- ja tuotantosykleihin.

Omaksutut periaatteet ovat varmasti kunnianhimoisia ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna. Toisaalta uusien normien edellyttämä tutkimukseen ja kehitykseen suunnattujen investointien lisääminen kannustaa teknisiin ratkaisuihin pyrkivää tieteellistä tutkimusta polttoainesäästöihin. Tämä lisää innovointia moottoriajoneuvoalalla, mikä puolestaan edistää EU:n talouden kilpailukykyä.

  Martin Kastler (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Nykyinen rahoitus- ja talouskriisi asettaa autoteollisuudelle ja sen liitännäisaloille valtavia haasteita. Myyntiluvut laskevat ja monet tehtaat ovat keskeyttäneet tuotantonsa vuoden loppuun saakka. Saksassa joka seitsemäs työpaikka on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen autoteollisuudesta. Politiikan yhtenä tärkeänä tavoitteena on oltava luoda edellytykset sille, että saksalaisia työpaikkoja voidaan suojella myös kriisiaikoina. Tämän vuoksi asetus osuu täysin väärään ajankohtaan.

Pidän valitettavana sitä, että mietintöehdotukseen ei sisälly kannustimia päästöjen pysäyttämiseksi. Se olisi minun mielestäni ollut oikea tapa puuttua ilmastonmuutokseen myös talouskriisin aikana. Kauhistuttavilla rangaistuksilla uhkailu ei ole mikään ratkaisu.

Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että nyt on kyse yksipuolisesta etujen ajamisesta saksalaisen talouden kustannuksella. Minulle on tärkeää edistää ilmastonsuojelua, mutta ei yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden kustannuksella. Tämä asetus ei kohdistu pelkästään saksalaisiin autonvalmistajiin, vaan ennen kaikkea useimpiin keskisuuriin alihankkijoihin, joista monet sijaitsevat Nürnbergin suurkaupunkialueella. Uutena nürnbergiläisenä Euroopan parlamentin jäsenenä en näin ollen hyväksy tätä mietintöä.