Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Jutta Haugin ja Janusz Lewandowskin budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009 (kaikki pääluokat) (16257/2008 – C6 0457/2008 – 2008/2026(BUD)) (A6-0486/2008).

  Jutta Haug, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vaikuttaa siltä, että neuvoston puheenjohtaja ei ole vielä paikalla. Joka tapauksessa Euroopan unionin talousarvion toinen käsittely on huomisen päivän esityslistalla. Mitä todennäköisimmin äänestys ei vie paljon aikaa. Asiaan osallistuneiden jäsenten välisen rakentavan yhteistyön ansiosta – sekä erityisvaliokunnissa että budjettivaliokunnassa – ainoastaan muutamasta kohdasta toimitetaan enää äänestys, ja vielä harvempi asia on kiistanalainen. Haluaisin tästä syystä esittää näille jäsenille vilpittömät kiitokseni. Olen tyytyväinen etenkin siksi, että tiedän, ettei tätä asiaa voi pitää itsestäänselvyytenä. Tämä koskee myös taustatyötä, jota teki koko budjettivaliokunnan työryhmä, koko ryhmän henkilöstön tekemää työtä sekä henkilökohtaisten avustajien tukea, joten kiitän teitä kaikkia.

Lisäksi haluaisin esittää kiitokseni komissiolle sen halusta tehdä yhteistyötä. Sen parlamentille kohdistama viestintä ei ole aina miellyttänyt kaikkia osapuolia, mutta se on toiminut aina avuliaasti, ja ennen kaikkea se piti yhteyttä kanssani eri yhteyksissä, mitä ei voi todeta puheenjohtajavaltiosta. Tähän mennessä puheenjohtajavaltio Ranska ei ole kyennyt keskustelemaan minun, yleisesittelijän kanssa, yhdessäkään tilaisuudessa. Ei yhdessäkään. Se ei ole edes lähettänyt vastausta kirjeeseen, jonka kirjoitin ennen 13. marraskuuta järjestettyä kolmenvälistä keskustelua, mikä on hyvin omituista ja hyvin hämmentävää.

Täysin outoa tai hämmentävää ei kuitenkaan ollut se, miten neuvoston edustajat käyttäytyivät sovittelukokouksessa. Neuvoston käytös ja asenne olivat sellaisia, joita emme olisi odottaneet. Ensinnäkin totean, että pienintäkään tarkistusta ei pidä tehdä, ei missään oloissa. Toiseksi, maksumäärärahoja on alennettava joka tapauksessa, vaikka maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen välinen kuilu kasvaa entisestään. Kolmas asia on se, että kuluvan varainhoitovuoden käyttämättä olevat määrärahat olisi luovutettava käyttöön mieluiten välittömästi. Joka tapauksessa noin 4,9 miljardia euroa ohjataan takaisin valtiovarainministerien rahakirstuun. Olemme parlamentissa hyvillämme siitä, että olemme kyenneet suostuttelemaan komission lupamaan 700 miljoonan euron siirtosumman maaseudun kehittämiseen. Katsomme myös, että yhteiset sitovat julkilausumat menettelyn yksinkertaistamisesta ja rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanon nopeuttamisesta sekä lupaus siitä, että lisää maksumäärärahoihin kohdennettavia varoja ehdotetaan viipymättä tarpeen tullen, auttavat tehtävien hallintaa tulevana varainhoitovuonna.

Nämä tehtävät eivät ole mitenkään mitättömiä. Rahoitusmarkkinakriisin vaikutus ja sen jälkiseuraukset reaalitalouteen tuntuvat kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi parlamentti on kaikin tavoin valmistautunut vapauttamaan varoja työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen ja varoja taloudellisen dynamiikan varmistamiseen niiden erilaisten välineiden lisäksi, joita Euroopan unionilla on jo käytössään. Olemme valmistautuneet tekemään kaiken mahdollisen mahdollisimman nopeasti, mikä ei tietenkään tarkoita harkitsematonta toimintaa, mutta jos on selvää, mihin hankkeisiin varoja varataan ja miten asianmukaisia ne ovat, ketään meistä ei jätetä pulaan.

Parlamentti on myös valmistautunut tekemään tarkistuksen keskipitkän aikavälin rahoitusohjelmaan. Aivan ensimmäiseksi neuvosto tarvitsee kuitenkin yhteistä kantaa.

Voimme kyllä äänestää huomenna toisessa käsittelyssä, mutta minulla on epämääräinen tunne siitä, että äänestämme vain budjettikehyksestä. Siihen tehtäviä lisäyksiä meitä vaaditaan tekemään vähän kerrallaan vuoden aikana.

  Janusz Lewandowski, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin toimielinten talousarviota koskeva toinen käsittely on periaatteessa ensimmäisen käsittelyn toistoa, ja minun tehtäväni on nyt selittää, miksi näin on.

Neuvoston tapauksesta totean, että kunnioitamme herrasmiessopimustamme ja arvostamme neuvoston malttia vuoden 2009 talousarviomenoissa, ja samalla tunnustamme pohdintaryhmään liittyvien resurssien lisätarpeen. Muista toimielimistä on syytä panna merkille, että tilintarkastustuomioistuimen korotettu rahoituksen tarve johtuu sen uudesta päätoimipaikasta maksetuista käsirahoista (viime kädessä tämä menetelmä uuden päätoimipaikan rahoittamiseksi on kustannustehokasta eurooppalaisten veronmaksajien kannalta). Euroopan yhteisöjen tuomioistuin puolestaan tarvitsee rahoitusta uutta kiireellistä menettelyään varten: se tarvitsee varoja voidakseen työllistää lisää henkilöstöä.

Euroopan parlamentista totean, että olemme testanneet tänä vuonna kokeiluhanketta. Kokeiluhanke on tuottanut rohkaisevia tuloksia, mikä on parlamentin hallintopalvelujen tekemän erinomaisen yhteistyön ansiota, ja esitän henkilökohtaiset kiitokseni myös pääsihteeri Rømerille. Testi ei ollut merkityksetön, koska tulevasta vuodesta tulee Euroopan parlamentille erityinen tulevien vaalien, vaalikampanjaan tarvittavan rahoituksen, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa ja eläkerahaston entistä suurempaa avoimutta koskevien täysin uusien säännösten sekä avustajien palkkaamisen ja rahoittamisen yhteydessä noudatettavien uusien sääntöjen vuoksi. Se, että Euroopan parlamentin jäseniä ja heidän avustajiaan koskevaa asiaa käsitellään, on vaalivuonna hyvä uutinen.

Tämä aiheuttaa tietenkin lisäkustannuksia Euroopan unionin talousarviossa. Tästä huolimatta olemme nähneet vaivaa ja saavuttaneet tavoitteemme, jonka eteen teimme työtä monen vuoden ajan. Olemme varmistaneet, että Euroopan parlamentin erityistarpeista huolimatta sen budjetti ei ylitä 20 prosenttia Euroopan unionin hallinnollisista kuluista. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että torstain äänestys toimitetaan nopeasti koordinaattorien hyvän yhteistyön ja Euroopan parlamentin sihteeristön erinomaisen yhteistyön ansiosta, ja tässä yhteydessä haluaisin mainita Marianna Parin ja Richard Westerin. Nämä henkilöt on syytä mainita tällaisessa tilaisuudessa.

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa, että vuoden 2009 talousarvioneuvottelut olivat hyvin erityiset, hyvin tärkeät ja vaikeammat kuin koskaan aikaisemmin. Tämän talousarvion painopisteenä ovat kasvu ja työpaikat. Tämän vuonna talousarvion valmistelussa on keskitytty myös kehitysmaita koskevan elintarvikeapuvälineen rahoitukseen. Olemme yhdessä onnistuneet saavuttamaan tasapainoisen sopimuksen turvataksemme nämä 1 miljardin euron määrärahat.

Talousarvio ei yksistään riitä. Meidän on myös pantava se täytäntöön asianmukaisesti ja oikeaan aikaan. Näin ollen kun ottaa huomioon, että koheesio on avaintekijä talouskasvun piristämisessä, parlamentti on korostanut talousarvion tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä ja tarvetta parantaa ja yksinkertaistaa sitä. Olimme tästä asiasta yksimielisiä neuvottelujemme aikana. Komissio kannattaa tätä tavoitetta, ja 26. marraskuuta se antoi ehdotuksia, joilla nopeutettaisiin rakennerahastojen hallinnoinnin täytäntöönpanoa ja yksinkertaistamista.

Viime viikolla Eurooppa-neuvosto antoi tälle lähestymistavalle täyden tukensa, ja toivon nyt, että asiaankuuluvia oikeustoimia koskevista vaadittavista muutoksista päästään kaiken kaikkiaan jouhevasti yksimielisyyteen.

Kun suuntamme katseemme lähitulevaisuuteen, meidän kaikkien on tunnustettava, että meidän on pian selvitettävä uusia haasteita voidaksemme käsitellä Euroopan rahoitus- ja talouskriisiä. Komission esittämä Euroopan talouden elvytyssuunnitelma sisältää sellaisia osatekijöitä, jotka vaikuttavat yhteisön ensi vuoden talousarvioon. Viime viikolla pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tuettiin tätä elvytyssuunnitelmaa. Näin ollen komissio antoi ehdotuksen tarkistaa monivuotinen rahoituskehys toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.

Tämä on hyväksyttävä sekä parlamentissa että neuvostossa tulevina kuukausina, ja kuten yleensäkin, luotan yhteistyöhön, etenkin parlamentin puolelta.

Päätteeksi haluaisin muistuttaa, että vuoden 2009 talousarviota koskevat neuvottelut edellyttivät kompromisseja kaikilta osapuolilta. On myös osoitettu, että parhaat tulokset voidaan saavuttaa toimielinten välisen rehellisen yhteistyön hengessä. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman parlamentin rakentavaa ja vastuullista roolia koko neuvotteluprosessin ajan. Haluan myös korostaa puheenjohtajavaltion ratkaisevan tärkeää roolia, kun se selvitti jäsenvaltioiden kantaa.

Lopuksi haluaisin ilmaista kiitollisuuteni parlamentin neuvottelutyöryhmälle ja erityisesti puheenjohtaja Borgille, vuoden 2009 talousarviota käsittelevän mietinnön esittelijöille jäsen Haugille hänen tänä vuonna osoittamastaan innovatiivisesta lähestymistavasta ja jäsen Lewandowskille sekä myös kaikille budjettivaliokunnan poliittisille koordinaattoreille, jotka tarjosivat komissiolle ja parlamentille valtavasti apua.

Toivon meidän kaikkien kannalta myönteistä äänestystä huomenna, ja toivotan teille kaikille mitä parhainta uutta vuotta.

  László Surján, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Olemme kuulleet niistä vaikeuksista, joita on jouduttu kohtaamaan. Olen sitä mieltä, että Jutta Haugin johdolla olemme melko menestyksekkäästi selvittäneet nämä vaikeudet. Hän ansaitsee kiitoksemme tekemästään työstä ja siitä, että jokainen poliittinen ryhmä voi tuntea omakseen tämän talousarvion.

Talousarvion laatiminen on politiikkaa lukuina ilmaistuna. Mietin, mikä on se sanoma, jonka Euroopan kansanpuolue näkee tässä talousarviossa. Meidän näkemyksemme on, että meidän on tarjottava Euroopan kansalaisille entistä suurempi turvallisuuden tunne, ja Euroopan unioni on valmis ja kykenevä tekemään niin. Noin kolmannes talousarviosta on omistettu asioille, jotka kasvattavat turvallisuuden tunnetta. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän tekemät tarkistukset ovat kasvattaneet talousarvion määrärahoja noin 1 miljardilla eurolla, mikä on parantanut sen profiilia. Tarkoitan tällä varoja, joilla tuetaan pieniä yrityksiä, säilytetään työpaikkoja ja luodaan uusia mahdollisuuksien mukaan, kehitetään alikehittyneitä alueita, edistetään energiaturvallisuutta sekä suunnitellaan Nabuccon kaltaisia hankkeita. Elintarviketurvallisuus on kuitenkin myös hyvin tärkeä asia, erityisesti näinä aikoina, puhumattakaan Schengen-alueen rajojen puolustamista ja laittoman maahanmuuton torjumista.

On kuitenkin todettava, että vaikka talousarvio olisi kuinka hyvä, se on kaukana täydellisestä. Osasyy sen sisältämiin puutteisiin johtuu jäsenvaltioista. Ei ole hyväksyttävää, että jäsenvaltiot eivät käytä niitä määrärahoja, joita Euroopan unioni sille varaa, jolloin 1 miljardi euroa jää käyttämättä Euroopan unionin rahavaroihin. Eräät jäsenvaltiot luovat keinotekoisia esteitä, jotka vaikeuttavat tekevät tarjouskilpailuihin osallistumisesta vielä vaikeampaa kuin olemme itse tarkoittaneet. Euroopan komission pyrkimykset yksinkertaistaa näitä menettelyjä ovat kiitettäviä, mutta meidän ei pidä antaa jäsenvaltioiden luoda sellaista vaikutelmaa tai toteuttaa sellaisia muutoksia, jotka ovat näiden pyrkimysten vastaisia.

Syy ei kuitenkaan ole yksinomaan jäsenvaltioissa. Euroopan unioni ei kykene reagoimaan nopeasti muuttuvan maailman tuomiin haasteisiin. Olemme toki ratkaisseet elintarvikeapua koskevan ongelman, mutta hintana olivat hyvin kiivaat keskustelut. Nyt, kun meidän olisi sitten siirryttävä eteenpäin, kohtaamme vaikeuksia käsitellä myös talouskriisiä. Olen sitä mieltä, että tulevana ajanjaksona, tulevana vuonna, meidän on toteuttava huomattavia yksinkertaistamistoimia sekä nykyisten kehysten kannalta että entistä suuremman joustavuuden vuoksi. Kiitän teitä huomiostanne. Toivon, että saamme aikaan hyvän talousarvion.

  Catherine Guy-Quint, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin panna merkille neuvoston poissaolon ja puheenjohtajavaltio Ranskan innovaation, kun se kunnioittaa meitä poissaolollaan. Tämä on ensimmäinen kerta. Jäsen Haug, haluaisin sanoa, että ajattelitte puheenjohtajavaltio Ranskan jättäneen tapaamisen kanssanne väliin, koska se ylenkatsoi sitä. Olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että poissaolo on todistus siitä ylenkatseesta, jota puheenjohtajavaltio tai joka tapauksessa sen ministerit osoittavat Euroopan unionin talousarviota kohtaan.

En käy läpi esittelijöiden esittämiä ehdotuksia, mutta haluaisin käydä läpi muutamaa ajatusta. Toistan jälleen kerran tänä vuonna, että talousarvio on puutteellinen, ja monivuotinen rahoituskehys on epäkelpo. Määrärahoja ei ole varattu riittävästi talouden elvytystoimiin, tutkimukseen, elinikäisen oppimisen verkostoihin eikä pk-yritysten ja mikroyritysten tukemiseen. Alueellisen yhteenkuuluvuuden toimia ja erityisesti koheesiorahastoa on vaikea panna täytäntöön, minkä vuoksi miljardeja euroja jää yli käyttämättöminä maksusitoumusmäärärahoina. Liian paljon rahaa korvamerkitään markkinoiden maatalouden tukemiseen, jolloin marginaaleja jää käyttämättä sellaisten oikeusperustojen vuoksi, jotka kieltävät uudet sitoumukset. Ongelmia on sellaisten rahasummien käyttämisessä, joita on siirretty sivuun maaseudun kehittämistä ja ympäristöä varten. Rahaa levitetään turvallisuus- ja oikeustoimiin, mikä on kaukana neuvoston julkisista sitoumuksista, ja kansalaisuutta ja tiedotusta koskevat toimet ovat käytännössä rappeutuneet, eivätkä ne mahdollista todellista yhteydenpitoa Euroopan kansalaisten kanssa.

Ulkoisten toimien puitteissa annetut lupaukset edustavat kuitenkin realismin puutteen huippua. Tarpeet kasautuvat jatkuvasti, konfliktit ja köyhyys valtaavat koko maailmaa. Niitä on Somaliassa, Darfurissa, Aasiassa on taifuuneja, pyörremyrskyjä, nälänhätää, Palestiinassa ja Kosovossa ja nyt myös Georgiassa käydään sotaa, eikä varattujen määrärahojen määrää muuteta. Joka vuoksi mahdottomista tehtävistä tulee entistä mahdottomampia toteuttaa.

Aavistuksen toivoa on tarjonnut ainoastaan sellaisen miljardin euron suuruisen rahaston luominen, jolla on yritetty elvyttää toimeentulon tarjoavaa maataloutta kaikkein köyhimmissä maissa. Luottamalla rahoitusnäkymiin toivoimme, että voisimme edelleen toteuttaa perinteisiä toimia ja löytää tarjolla olevista marginaaleista riittävästi rahaa, jota voitaisiin käyttää erilaisiin kiireellisiin tarpeisiin, joihin olisi lisättävä ilmastonmuutoksen torjuminen. Tässä unohdetaan, että talousarviosopimuksesta neuvotellaan neuvoston kanssa ja että neuvosto, tai pikemmin sanoisin jäsenvaltioiden 27 hallitusta, joutuvat perinteisten ongelmiensa lisäksi kohtaamaan Euroopan taloutta uhkaavan rahoituskriisin, joka kuitenkin koetaan 27 kansallisena talousarviokriisinä.

Tämän vuoksi meidän on ollut pakko hyväksyä sellainen talousarvio, joka ei ole jäsenvaltioiden odotusten mukainen. Tällaisessa talousarviossa sitoumusten ja maksujen välinen kuilu antaa aihetta kasvavaan huoleen budjettimenettelyn vilpittömyydestä. Halu osallistua mahdollisimman vähän unionin tulojen kokoamiseen aiheuttaa sen, että jäsenvaltiot omaksuvat yksinkertaiset ja tuottamattomat lähestymistavat. Ensinnäkin maksut pidetään vähimmäistasolla, näin ollen maksusitoumusmäärärahat ovat alle 0,9 prosenttia BKT:stä, ja sitoumuslupauksia ei koskaan seurata. Jäsenvaltiot eivät myöskään mahdollista Euroopan unionin politiikanalojen täytäntöönpanoa maassaan välttääkseen yhteisrahoituksen, mikä johtaa siihen, että käyttämättömät maksusitoumusmäärärahat virtaavat takaisin kunkin valtion rahakirstuun.

Kieltämättä unionin tavanomaisia politiikkoja pannaan edelleen täytäntöön niin hyvin kuin odottaa saattaa. Komissio panee täytäntöön innovatiiviset toimet, joita usein edistetään omilla kokeiluhankkeilla, ja valmistelevat toimet. Euroopan unionin talousarviolle on kuitenkin omaleimaista se, että kaikenlaista luvataan, eikä riittäviä varoja sijoiteta menettelyjen täytäntöönpanoon kunkin jäsenvaltion halukkuudesta.

Jälleen kerran meillä on tänä vuonna kaksi uutta kiireellisiä toimia edellyttävää haastetta edessämme. Ensimmäinen on ilmastonmuutoksen torjuminen, ja neuvoston aihetta koskevat päätelmät ovat vaatimattomat, mutta ainakin se on laatinut jonkinlaiset päätelmät. Investointeja on tehtävä tänä vuonna, ja niiden määrää on lisättävä vuonna 2010. Toinen haaste on jo ilmoitettu talouden piristäminen 200 miljardilla eurolla. Kyseisestä summasta tarvitaan ainoastaan 5 miljardia euroa uusiin investointeihin. Rahoitusnäkymiä on siis näin ollen jonkin verran tarkistettava.

Eilen neuvoston puheenjohtaja kertoi meille, että tämä tarkistuksen tarve oli tunnistettu, mutta neuvosto ilmoitti meille, että se oli jumiutettu. Kysymys kuuluu, mikä tilanne siis on. Me Euroopan parlamentin sosialistiryhmässä olemme valmiit.

Lopuksi totean, että emme voi mitenkään jatkaa tällä tiellä, koska poliittinen Eurooppa on hajoamassa kappaleiksi silmiemme edessä. On tullut aika tarkistaa rahoitusnäkymiä, jotta saataisiin aikaan tasapaino Euroopan tulojen ja menojen välille, luovuttaisiin eräistä muuttumattomista toimista sekä rahoitettaisiin dynaamisia toimia, joilla voidaan tehokkaasti vastata kansalaisten todellisiin tarpeisiin kaikkialla maailmassa.

Päätteeksi haluaisin toivottaa komissiolle onnea. Komissiosta riippuu, toteutetaanko tämä talousarvio tarkasti tuhlaamatta euroakaan. Komission tehtävä on osoittaa epäileville valtioille se lisäarvo, jota unioni tarjoaa sekä poliittiselta että talousarvion kannalta, ja saada ne siitä vakuuttuneiksi.

(Suosionosoituksia)

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa puheenvuoroni kiittämällä kahta esittelijää, jäsen Haugia ja jäsen Lewandowskia heidän äärimmäisen asiantuntevasta ja ammattimaisesta työstä talousarvion parissa. Haluaisin lisäksi kiittää puheenjohtaja Bögeä ja komission jäsen Grybauskaitėta, koska he ovat toimineet niin hyvin ratkaisujen löytämisessä. Talousarvio on tietenkin hyvin joustamaton. Talousarviokehys on joustamaton. Emme pelkästään siirrä käyttämättömiä varoja maatalouden talousarviokehyksestä talousarvion muihin osiin, ja hiljattain komissio on ottanut miltei tavaksi asettaa tämä joustavuus kyseenalaiseksi ja asettaa tämä jäykkyys kyseenalaiseksi. Meidän ei pitäisi osoittaa komissiolle epäkiitollisuutta tämän vuoksi. Mielestäni on hyvä kokeilla uusia tapoja, ja haluaisin todeta, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä tukee varauksetta tätä talousarviota ja elintarvikeapuvälinettä varten perustettua ratkaisua, sitä miljardia euroa, joka on varattu niin, että kehitysmaille voidaan tarjota entistä enemmän elintarvikkeita. Olemme tyytyväisiä siihen, että oli mahdollista löytää sellainen ratkaisu, johon ei sisältynyt suuria leikkauksia muissa ohjelmissa, vaan sen sijaan kykenimme varaamaan varoja joustovälinettä ja hätäapua varten tehtyä varausta varten.

Lisäksi olemme tyytyväisiä komission jäsenen lupauksiin siitä, että komissio aikoo tutkia rakennerahastoja ja että niitä voidaan yksinkertaistaa. Meillä on tulevina vuosina historiallinen tehtävä: meidän on varmistettava, että uusissa jäsenvaltioissa saadaan aikaan tarvittavaa kehitystä. Katson, että tämä on varmasti kaikkein tärkein tekijä Euroopan unionin talousarviossa.

Matkan varrella olemme tietenkin valittaneet energiaan liittyvien aloitteiden puutteesta talousarviossa, ja sitten viime hetkellä saapui rahoituskriisin seurauksena muistio, jossa todetaan, että myös Euroopan unionin budjettia on käytettävä pyrkimyksissä panna alulle kasvu. Olemme ehdottaneet, että erilaisiin energia-alan aloitteisiin varattaisiin viisi miljardia euroa, ja haluaisin sanoa ryhmäni puolesta, että olemme valmiit löytämään ratkaisun. Olemme valmiit löytämään rahoitusta ja myös työskentelemään nopeasti, mutta mikäli meidän on määrä tarkastella, miten yksittäiset ohjelmat on rakennettu – tarvitaan lisää rahaa Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin, lisää rahaa tutkimusohjelmiin ja lisää rahaa CIP-ohjelmiin, toisin sanoen niihin ohjelmiin, jotka tunnemme hyvin – meidän olisi myös kaikessa rauhassa varmistettava, että toteutamme tämän vakaasti ja järkevästi. Odotan kuitenkin rakentavaa yhteistyötä näiden asioiden parissa, ja haluaisin kiittää komissiota sen tekemästä aloitteesta. On kenties hieman sääli, että asia esitetään näin myöhään, mutta teemme mielellämme rakentavasti työtä näiden asioiden parissa.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, vuoden 2009 talousarvio ei ole sen vähempää mutta eikä myöskään sen enempää kuin kompromissi. Tämä ei myöskään ole mikään yllätys, kuten olemme juuri kuulleet. Rahoitusnäkymät eivät jätä tilaa suurille harppauksille. Euroopan unionin talousarvion rakenne on liian jäykkä ja joustamaton sellaisena kuin se on.

Tästä huolimatta vuoden 2009 talousarviolla annetaan eräitä merkittäviä signaaleja. Olemme esimerkiksi onnistuneet varaamaan miljardi euroa elintarvikeapuun, kaikkien köyhimmille ihmisille ja toivon mukaan kestävää maatalouspolitiikkaa varten köyhimmissä maissa. Käytämme myös hieman entistä enemmän rahaa pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, mikä on hyvin tärkeää talouskasvun kannalta, ja hieman enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

On kuitenkin keskityttävä myös uusiin painopistealoihin. Euroopan unionin talousarviota on tarkistettava, ja haluaisin kohdistaa tämän puheenvuoron erityisesti jäsenvaltioille, myös kotimaani Saksan hallitukselle. Meidän on reagoitava kriisiin lyhyellä aikavälillä mutta ilman muuta myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Euroopan unionin talousarvio ei tietenkään voi korvata kansallisia talousarvioita tai kansallista päätöksentekoa, mutta kaikki ne, jotka eivät mukaudu kriisiin, ovat tuomitut epäonnistumaan.

Näin hiljattain televisiossa lähetyksen lehdistötilaisuudesta, jossa General Motorsin pääjohtaja vetosi Yhdysvaltain kongressiin, jotta yhtiö saisi lisää lainaa. Hän esitti, että yhtiön on rakennettava ympäristöystävällisiä autoja ja investoitava ympäristöystävällisiin teknologioihin, ja hän oli oikeassa. Valitettavasti kyseinen johtaja oli melko hidas aikeiden toteuttamisessa, ja myymättä jääneet amerikkalaiset kuorma-autot kasaantuvat. On todellakin totta, että talouttamme on uudistettava. Euroopan on valmistettava uusia ympäristöystävällisiä korkean teknologian ekotuotteita, mikäli haluamme nähdä talouskasvua tulevina vuosina sekä sisä- että maailmanmarkkinoilla.

Meidän on vähennettävä päästöjä merkittävästi. Meidän on vähennettävä riippuvuuttamme öljystä. Meidän on investoitava entistä enemmän uusiutuvaan energiaan ja paljon enemmän tutkimukseen. Näin saadaan mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja siten myös uusien työpaikkojen luomiselle. Meidän on epäilemättä muutettava maatalouspolitiikkaamme, ja se on liitettävä ekologisen energian tuottamiseen. Tämäkin tarjoaa Euroopan maanviljelijöille uusia mahdollisuuksia.

Meidän on lisäksi käytettävä enemmän rahaa hyvin ymmärrettävästi kehitysapuun, ei hyväntekeväisyytenä, vaan siksi, että on älykäs ja strateginen toimintatapa harjoittaa reilua kauppaa maailmanlaajuisesti ja todella kehittää strateginen lähestymistapaa hyvinvointikuilun kaventamiseksi maailmanlaajuisesti. Meidän on myös viimein liitettävä kasvu ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tarvitsemme uutta kasvuun liittyvää ajatusmallia, ja tämä ei koske pelkästään Eurooppaa vaan myös kehittyviä talouksia, kuten Intiaa ja Kiinaa, sekä tietysti Yhdysvaltoja.

Toivomme kovasti, että uusi Obaman hallinto tuo muutoksen amerikkalaiseen ajatustapaan ja pohtii uudelleen Kioton pöytäkirjan seuraajaa. Kaikki nämä asiat on kuitenkin otettava huomioon myös Euroopan unionin talousarviossa, minkä vuoksi tarvitaan uusia painopisteitä. Meidän on vastattava kysymykseen, mistä rahat tulevat. Ryhmäni Vihreät / Euroopan vapaan allianssi katsoo, että tarvitaan entistä enemmän ympäristöveroja. Hiilidioksidin kulutusta on verotettava, ja kerosiiniverot on vihdoin otettava käyttöön. Tämän pitäisi muodostaa suuren osuuden Euroopan talousarviosta.

Kaikki se, mitä nyt – siis joka toinen kuukausi – kuulemme komissiolta, osoittaa kuitenkin, että sisäisen logiikan mukaan meidän on välttämätöntä tarkistaa Euroopan unionin talousarvio todistaaksemme kansalaisille, että olemme todellakin ymmärtäneet asiat, haluamme muuttaa asioita ja tarvitsemme uusia painopistealoja, meidän on käytettävä enemmän rahaa tutkimukseen ja kehitykseen ja että tarvitsemme uusia käyttövoimateknologioita.

Meidän on epäilemättä myös tässä mielessä tehtävä enemmän tutkimusta, muuta mahdollisuutta ei ole. Kuten olemme jo keskustelleet, viljat kuuluvat ruokapöytään eikä säiliöön. Tämä asia Euroopan unionin on myös tehtävä selväksi. Talouskriisin aikana meidän on sijoitettava aikaisempaa enemmän varoja myös koulutukseen. Tällä tarkoitetaan Erasmus Mundus -ohjelmaa opiskelijoiden liikkuvuuden ja yliopistovaihtojen edistämiseksi sekä elinikäistä oppimista. Tämä on ainoa keino tarjota Euroopan nuorille uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla ja myös heidän henkilökohtaisesta elämäänsä varten.

Meidän on myös investoitava enemmän kulttuuriseen monimuotoisuuteen, joka merkitsee Euroopan unionin rikkautta, ja kansalaiset kiittävät meitä tästä, kun he huomaavat, että Euroopan varat todellakin yltävät heidän paikallisalueelleen. Mikäli haluamme toimia vastuuntuntoisesti, meidän on myös tehtävä enemmän ennaltaehkäisevän ulkopolitiikan hyväksi pikemmin kuin että toimimme vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Tämäkin kuuluu poliittiseen vastuualueeseemme. On tärkeää toimia hyvissä ajoin, ja sen vuoksi tarvitsemme enemmän resursseja vakautusvälinettä varten.

Kesäkuussa pidettävien tulevien vaalien lähestyessä meidän on osoitettava Euroopan kansalaisille, että olemme ymmärtäneet asiat, meillä on rohkeutta ja että olemme valmiit muuttamaan Euroopan politiikkaa. Tähän sisältyy kaikki tarvittava maltillisuus Euroopan talousarviota laadittaessa. Toivon ja uskon, että kansalaiset arvostavat tätä, kun on kyse vaaleista.

  Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti siihen, että talousarvioon jätetään vain muutamia tarkistuksia. On vaikea arvioida, kuka on oikeassa, emmekä saa tietää totuutta ennen vuoden 2009 loppua. On onni, että talousarvion hyväksymisen jälkeen voimme toteuttaa muutoksia aivan vuoden alussa, kuten teemme joka vuosi.

Eilen puheenjohtajavaltio Ranskan presidentti Sarkozy sanoi, että suurista asioista käydään enemmän keskusteluja kuin pienistä asioista. Tämä tarkoittanee samaa asiaa kuin komission jäsen Grybauskaitėn lausunnossa, että tulevaisuudessa meidän olisi laadittava täysin erilainen talousarvio, eikä meidän pitäisi pelkästään muuttaa budjettikohtia, vaan varmistaa, että ne sisällytetään talousarvioon paremmin.

Nykyinen pirstoutunut talousarvio, joka sisältää monia kohtia, ei ole kovin helppolukuinen. Sen laatiminen kestää kauan ja saa aikaan paljon keskustelua. Itse asiassa se on ajantasainen vain muutaman päivän, ellei muutaman tunnin ajan. Näin tapahtui vuoden 2008 talousarvion kohdalla, kun korjauksia esitettiin jo budjettivaliokunnan ensimmäisessä kokouksessa. Olisi suotavampaa ottaa käyttöön laajempia budjettikohtia ja määritellä, mihin tarkoituksiin varoja voitaisiin käyttää. Tämä tekisi talousarvion täytäntöönpanosta huomattavasti joustavampaa ja tarjoaisi Euroopan komissiolle sekä Euroopan parlamentille parempia mahdollisuuksia, kun ne voisivat seurata, miten varoja käytetään koko sen voimassaolon ajan, ja vastata välittömästi mahdollisiin esiin tuleviin tarpeisiin.

Neuvoston vuonna 2008 tekemä rahoituksen lisäys tai määrärahojen korotus tulevia vuosia varten 200–250 miljardilla eurolla osoittavat, että ei ole järkeä käydä näitä vuoden mittaisia keskusteluja talousarvion yksityiskohdista seuraavana vuonna.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari. Ensi vuoden budjettiesityksen maksumäärärahojen loppusumma on ainutlaatuisen alhainen. Rahat riittävät maksuihin, kun noudatetaan samaa maksatuspolitiikkaa kuin viime vuosina. Komissio ei pane täysimääräisesti budjettia täytäntöön.

Eilen parlamentti päätti palauttaa jäsenvaltioille lähes viisi miljardia niistä kuudesta, joita ei käytetty tämän vuoden maksuihin, vaikka oli budjetoitu, että käytetään. Ensi vuoden budjettiin lisättiin miljardi elintarvikeapua varten. Sen jälkeen kun komissio sitä esitti, ruoan hinta on puolittunut, ja EU joutuu pian interventioimaan omaa tuotantoaan. Maailmassa on miljoona nälkää näkevää ihmistä, ja apu tulee toki tarpeeseen, mutta komission esityksen perusteet ovat vanhentuneet puolessa vuodessa.

Budjetin valmisteluun liitettiin viime viikolla komission pr- ja propagandaharjoitus EU:n jäsenvaltioiden talouden elvytysohjelmaksi. Se on budjettiakrobatiaa ja kriisin valohoitoa. EU:n viiden miljardin osuus merkitsee sitä, että rahaa siirretään momentilta toiselle ilman, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneita antamaan EU:n käyttöön uutta, tuoretta rahaa. Se ei ole todellista elvytystä globalisaation tuhojen korjaamiseksi. Tarvitaan järeitä toimia hullun rahan taudin lääkkeeksi, ja näitä järeitä toimia EU:lla ei ole. EU:n komissio ja neuvosto eivät ole valmiita päättämään tällaisista toimista.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, kuten yleensä, meillä on tässä asiakirja, joka on esimerkki talousarvion laatineiden parlamentaarisesta aikaansaannoksesta. Samanaikaisesti olemme järjettömässä tilanteessa, jossa teemme jotakin sellaista, mitä meidän ei pitäisi tehdä. Keskustelemme parhaillaan siitä, miten meidän olisi käytettävä entistä enemmän rahaa. Euroopan parlamentti ei edusta veronmaksajia, se ei pyri hillitsemään rahankäyttöä, vaan sen sijaan se on huolissaan siitä, että rahaa ei käytetä riittävästi. Ei riitä, että yli kaksi kolmasosaa rahasta käytetään johonkin sellaiseen, johon meidän ei pitäisi osallistua parlamenttina, vaan lisäksi sitä käytetään täysin vääriin tarkoituksiin. Rahaa varataan edelleen maatalouspolitiikkaan, maaseudun kehittämiseen ja aluepolitiikkaan, eli kaikkiin sellaisiin asioihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden omaan vastuualueeseen ja joista niiden pitäisi itse maksaa.

Paljon asioita on sanottu ja aivan oikeutetusti siitä, että vuosi 2009 on kriisin vuosi Euroopassa, Yhdysvalloissa ja itse asiassa koko maailmassa, ja sitten kysymme itseltämme: mitä meidän pitäisi tehdä? Täällä? Minun vastaukseni tähän on, että täällä emme voi tehdä asialle mitään. Euroopan unionin maat käyttävät kenties 40–50 prosenttia rahoistaan julkisiin menoihin. Yksi prosentti tulee tänne, ja se käytetään vääriin kohteisiin. Jätämme itsemme sivuun tällä lähestymistavalla. Paljon kiitoksia.

  Sergej Kozlík (NI). – (SK) Haluaisin ilmaista arvostukseni tekstille, joka käsittelee Euroopan unionin talousarviosta varainhoituovuodeksi 2009 laadittua päätöslauselmaa, jonka on esittänyt budjettivaliokunta ja esittelijä Jutta Haug. Sen sanamuodoissa ilmaistaan ensi vuoden Euroopan unionin talousarvion riskit perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Mielestäni tärkein edelleen avoinna oleva asia on se varainhoitoa koskeva säännös, joka koskee niitä vaikutuksia, joita Euroopan unionin suunnitelmalla rahoituskriisin seurausten käsittelemiseksi on. Kriisin laajuus ja suunta ovat edelleen avoimia kysymyksiä. Kaikkien tärkeimmät aloitteet kohdistetaan kestävään kehitykseen, työllisyyden kasvuun ja pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen sekä alueiden välisen koheesion tukemiseen. Tämä on avaintekijä talouskasvun piristämisessä Euroopassa.

Vuonna 2009 voimme odottaa näkevämme entistä nopeampaa varojen siirtoa rakenne- ja koheesiorahastoista, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on asianmukaista korostaa budjettivallan käyttäjien velvollisuutta tarjota lisää maksumäärärahoja hyvissä ajoissa. Mahdollinen lähde näille maksumäärärahoille voisi olla 7,7 miljardin rahavarat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän varalta. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää ottaa käyttöön toimia, joilla yksinkertaistetaan rakenne- ja koheesiorahastojen mekanismeja, jotta voidaan ryhtyä parantamaan kykyä hyödyntää niitä Euroopan unionin maissa.

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluaisin esittää erityiskiitokseni puheenjohtajavaltio Ranskan edustajalle Sorelille, joka on antanut hienon esimerkin yhteistyöstä budjettivaliokunnan kanssa osallistumalla kaikkiin keskusteluihin, joita se on järjestänyt.

Parlamentin työ Euroopan unionin talousarvioluonnoksen kanssa on saatu jälleen kerran tyydyttävään päätökseen tänä vuonna. Olemme tarvinneet monen vuoden kokemusta neuvotteluista komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Tunnemme kunkin toimielimen rajat, ja olemme onnistuneet saamaan aikaan sopimuksen perusasioista, joten huominen äänestys voidaan esittää Euroopan unionin institutionaalisena menestyksenä.

Kaikki keskinäisten suhteiden vuodet kertovat meille kuitenkin myös siitä, että perusasioita sisältävä sopimus jää kauas niistä perusasioista, joita meidän olisi normaalioloissa kyettävä vaatimaan.

Ongelma on se, että talousarvioesitys suunniteltiin kuukausi sitten maaliskuussa tai huhtikuussa ottamatta huomioon talous- ja rahoituskriisin valtavia mittasuhteita. Näin ollen tämä ei ole epätavallista, koska eräät jäsenvaltiot ovat myös tehneet näin. Ne eivät ole suunnitelleet asioita riittävän pitkälle etukäteen.

Talousarviomenettelymme on perimmiltään hyvin jäykkä, eikä se jätä tilaa korjauksille matkan varrella. Parlamentti teki ensimmäisessä käsittelyssä joitakin ehdotuksia, joiden tavoitteena oli auttaa talouden elpymistä ja tarjota kansalaisille turvaverkosto, pääosin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän esittämien tarkistusten kautta. Neuvosto hyväksyi jotkut niistä, ja muita ei hyväksytty.

Vasta prosessin lopussa sitten, kun sovittelumenettely on jo käyty läpi, neuvosto ja komissio esittävät suuria ajatuksia siitä, miten Euroopan unionin talousarvioita voitaisiin käyttää talouskasvun vauhdittamiseksi. Kun improvisointi ja kiire yhdistetään, kaikkein todennäköisin tulos on pettymys.

Viime kädessä vastaus talouskriisiin annetaan jäsenvaltioissa eikä yhteisössä, eikä Euroopan unionin talousarvio valitettavasti ole sellainen tehokas talouspolitiikan väline, jollainen sen olisi pitänyt olla.

Emme voi ymmärtää sitä, miksi talouskasvun vuosina 2005–2006 ne rahoitusnäkymät, jotka hyväksyttiin, olivat niin suppeat ja rajoitetut, että vuotuista talousarviopolitiikkaa ei voitu käyttää suhdannepoliittisena aseena.

Meitä rajoittavat nyt vuotuiset ylärajat, eikä monivuotisesta rahoituskehyksestä ole mitään hyötyä kriisin vuosina.

Esitän vielä yhden ajatuksen. Kaksi yhteisön ohjelmaa, joihin vuoden 2006 talousnäkymäsopimus – Euroopan laajuiset verkostot ja maaseudun kehittäminen – vaikutti kaikkein eniten, ovat ne, jotka on nyt valittu Brysselissä Euroopan talouskasvun vauhdittajiksi.

Kysymykseni kuuluu: ketä olisi nyt pidettävä vastuussa siitä, että niitä karsittiin niin voimakkaasti vuonna 2006?

  Göran Färm (PSE). - (SV) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan talousarviota käsittelevän mietinnön esittelijänä minun on todettava, että valiokunnassa sovimme hyvin varhaisessa vaiheessa, jopa ennen kriisin alkamista, että meidän on annettava enemmän painoarvoa ilmasto- ja energiatoimille sekä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Olemme nyt päätyneet samaan lopputulokseen budjettivaliokunnassa, ja haluaisin kiittää esittelijöitä heidän poikkeuksellisen rakentavasta yhteistyöstä tämän vuoden talousarvion parissa. Haluaisimme myös korostaa tarvetta keskittää investointeja yhteiseen kasvuun ja infrastruktuureihin.

Kuuntelin Itsenäisyys/demokratia-ryhmää edustavan jäsen Lundgrenin puheenvuoroa hetki sitten. Hän on tietenkin ymmärtänyt asian täysin väärin. Kukaan ei usko, että meillä voisi olla niin laaja Euroopan unionin talousarvio, että Euroopan unioni itse kykenisi ehkäisemään niitä pyrkimyksiä, joilla taloustilannetta parannetaan. Asiat, joita meidän olisi tehtävä, ovat sellaisia yleisiä asioita, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty hoitamaan, rakentaaksemme Euroopan unionista yhteismarkkinat, todelliset yhteismarkkinat. Nyt, kun olemme poistaneet kaupan esteet, meidän on myös luotava yhteinen infrastruktuuri, erityisesti yhteinen energiainfrastruktuuri ja yhteinen tutkimustoiminta, jotta voimme toimia johtavassa asemassa maailmanlaajuisesti. Tästä tässä kaikessa on tietenkin kysymys. Ei ole kyse siitä, että jäsenvaltioita vietäisiin jotakin pois.

Puhuin ensimmäisen kerran tässä talousarviokeskustelussa vuonna 1999. Mistä puhuimme silloin? Samoista asioista kuin tänään: työpaikoista, kasvusta, yksinkertaistamisesta ja tehokkuuden parantamisesta, joustavuuden lisäämisestä talousarviossa niin, että voitaisiin parantaa Euroopan unionin valmiuksia toimia uusien haasteiden edessä. Valitettavasti kuljemme kuitenkin edelleen aivan liian vanhalla maaperällä. Komission elvytyssuunnitelman yhteydessä esittämä aloite on näin ollen tervetullut, vaikka se onkin laadittu liian nopeasti.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että kaikkein tärkein asia, mitä voimme nyt tehdä, on saada aikaan todellisempi ja pysyvämpi muutos Euroopan unionin talousarviopolitiikassa. Komission pitkän aikavälin talousarvion parissa tekemän avoimen yhteistyön tulokset osoittavat, mistä tässä oikein on kyse: vakaasta ja pitkän aikavälin investoimisesta kasvu-, ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että voimme irtautua nykyisestä tilanteesta jatkuvilla erityistoimilla, joilla talousarviosuunnitelmaa voidaan tarkistaa. Tarvitsemme nyt uutta rakennetta pitkän aikavälin talousarviota varten. Tämä on kaikkien tärkein asia, jonka komissio voi nyt hoitaa. Kiitos.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, tänä vuonna talousarviomenettely on jälleen kerran pakottanut parlamentin käymään katkerat neuvottelut vuoden 2009 talousarvion kokonaissummasta sekä niistä painopistealoista, jotka olemme itsellemme asettaneet, jotta saavuttaisimme sekä kasvuun että talouteen liittyvät tavoitteemme hyvin harkitusti suunnitellun talouden puitteissa, mutta samalla myös ottamalla huomioon maailmanlaajuinen kriisi ja ulkopoliittiset toimet sekä otsakkeen 3 alle sisällytetyt politiikan alat, jotka ovat kansalaisuus, vapaus, oikeudenmukaisuus.

Kuten olemme aina todenneet ja toden totta toistaneet, monivuotinen rahoituskehys on tiukka, ja se edellyttää ehdottomasti tätä perusteellista muutosta, koska tulevaisuudessa kykenemme täyttämään 27 jäsenvaltiosta koostuvaan laajentuneen Euroopan lukuisia tärkeitä tarpeet vielä huonommin kuin nyt.

Tältä osin esittelijöiden meille ehdottama talousarvio on yleisesti ottaen niin hyvä kuin se voi olla, ja olen iloinen siitä, että komission jäsen ilmoitti tänä aamuna, että monivuotinen kehys on päätetty tarkistaa ratkaisevalla tavalla. Suhtaudun myönteisesti siihen, että hän on jatkuvasti täällä kanssamme, ja minäkin pahoittelen valtiovarainministerin poissaoloa, josta ilmoitettiin lyhyesti sähköisellä näyttötaululla istunnon alussa. Ilmeisesti ministeri ei katsonut olevan soveliasta liittyä joukkoomme.

Talousarviosta puhuttaessa olen erityisen iloinen niistä toimista, joihin on ryhdytty maapallon lämpenemisen torjumisen, pk-yritysten tukemisen, energiariippuvuuden käsittelyn sekä kaikkien sellaisten toimien hyväksi, joista sovittiin. Näin halutaan luoda entistä inhimillisempi ja entistä humanistisempi Eurooppa, jolla on paremmat valmiudet kohdata maahanmuuttopolitiikan asettamat merkittävät haasteet.

Haluaisin silti ilmaista huoleni määrärahoista, jotka on varattu maaseudun kehittämiselle, ja haluan jälleen kerran tuomita sen tavan, jolla tätä maaseudun aluetta koskevaa politiikkaa korostetaan.

Suuret kiitokset jäsen Haugille ja hänen yhteistyöhenkilöilleen, jäsen Lewandowskille sekä budjettivaliokunnan puheenjohtajalle.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomion kolmeen asiaan tässä keskustelussa.

Aikana, jolloin rahoituskriisi ja sen myötä myös talouskriisi syvenee entisestään Euroopan unionissa, budjetti on poikkeuksellisen pieni. Kun maksusitoumusmäärärahojen määrä on hieman yli 1 prosenttia bruttokansantuotteesta, maksumäärärahojen määrä on 0,9 prosenttia, ja erityisesti marginaali on 3,2 miljardin euroa, tämä todistaa, että kaikkein suurimmat jäsenvaltiot eivät halua rahoittaa kaikkein tärkeimpiä Euroopan unionin tavoitteita.

Toiseksi on todettava, että Euroopan unioni omaksuu hyvin helposti lisäsitoumuksia, joita ei ollut ennakoitu rahoitusnäkymissä. Hiljattain korvamerkittiin ylimääräiset 1 miljardia euroa kolmannen maailman nälänhädän ehkäisemiseen, kun taas 0,5 miljardia euroa on luvattu myöntää jälleenrakennustoimien tukemiseksi Georgiassa. Nämä menot, jotka ovat täysin perusteltuja, on rahoitettava muiden sellaisten merkittävien toimintojen kustannuksella, jotka unioni oli sitoutunut rahoittamaan paljon aikaisemmin.

Päätteeksi totean, että talouskriisin voittamiseksi tarkoitetuissa toimissa yksittäiset jäsenvaltiot, erityisesti Puolan kaltaiset muita vähemmän varakkaat maat, ovat panneet toivonsa rakennerahastojen piiriin kuuluvien hankkeiden etukäteisrahoituksen aloittamiselle. Toivon, että tämä poikkeuksellisen vaatimaton budjetti antaa meille kuitenkin mahdollisuuden rahoittaa tällä tavoin suuria investointihankkeita.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Kuten korostimme lokakuussa, Euroopan unionin vuoden 2009 talousarviolle olisi pitänyt olla tunnusomaista poliittiset toimet ja niihin liittyvät budjettikohdat, jotta yhä pahenevan talouskriisiin voitaisiin vastata tehokkaasti.

Sen sijaan, että pyritään lisäämään varoja taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistämiseksi sekä työntekijöiden ostovoiman parantamiseksi, Euroopan unionin vuodeksi 2009 ehdotetussa talousarviossa kuitenkin vähennetään maksumäärärahoja ennätyksellisen alhaiselle tasolle (4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2008 talousarviossa hyväksytyt maksumäärärahat). Ne eivät yllä edes sille tasolle, jota suunniteltiin monivuotista rahoituskehystä 2007–2013 varten ja joka oli täysin riittämätön. Suhteellisesti tämä on kaikkein pienin Euroopan unionin budjetti sen jälkeen, kun Portugali liittyi Euroopan talousyhteisöön.

Varainhoitovuodeksi 2009 ehdotetun Euroopan unionin talousarvion oletetaan tukevan elvytyssuunnitelmaa ja niin kutsuttua Euroopan yhteisvastuullisuutta. Todellisuudessa tunnuslauseena on kukin itsensä puolesta -periaate, toisin sanoen sellainen politiikka, joka lisää entisestään eroja taloudellisesti kehittyneempien maiden ja koheesiomaiden välillä.

Tarvitsemme pikaisesti sellaisia talousarviotoimia, jotka tarjoavat tehokasta tukea pienille ja perheyrityspohjaisille maatalous-, kalastus-, tekstiili- ja vaateteollisuuden aloille, laivanrakennusteollisuudelle sekä mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille. Näillä toimilla olisi suojeltava tuotantoaloja jokaisessa jäsenvaltiossa, erityisesti koheesiomaissa, sekä taattava palkkatyöhön liittyvät oikeudet ja riittävät palkat työntekijöille.

  Jeffrey Titford (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, "ylimielisyys" on se sana, joka tulee mieleen, kun lukee tätä pitkää mietintöä, koska teksti on täynnä sitä. Esimerkiksi kohdassa 25 pidetään valitettavana sitä, että käytettävissä olevin varoin "unioni ei pysty nykyisellään hoitamaan tehtäväänsä maailmanlaajuisena toimijana". Samassa kohdassa viitataan Euroopan unionin "valmiuksiin hoitaa tehtävänsä maailmanlaajuisena toimijana". Kuka kumma halusi EU:n toimivan sellaisessa roolissa? Miksi se liioittelee niin kovin omaa merkitystään? On varmaa, että kukaan kotimaassani ei ole antanut ääntään EU:n kehittämiselle maailmanlaajuisena toimijana. Meille kerrottiin, että kyse on yhteismarkkinoista, joiden ansiosta saadaan halpaa viiniä ja mukavia lomamatkoja.

Panen myös merkille, että "maailmanlaajuinen toimija" haluaa tavaramerkkiään käytettävän kaikessa yhteydenpidossa kansan syvien rivien keskuudessa, ja se haluaa suuren tiedotuskampanjan vuoden 2009 vaaleja varten. "Tiedotus" on yhtä kuin "aivopesu", koska Euroopan unioni myy epäilemättä itsensä suurimpana etuna ihmiskunnassa sitten penisilliinin keksimisen, pikemmin kuin groteskina demokratian ja ajatuksenvapauden vihollisena, jota se todellisuudessa edustaa.

Edellä kuvattu ylimielisyys leviää kaikkialle, mihin se koskee. Ei ole parempaa esimerkkiä hiljattaisesta häpeällisestä ja epäkunnioitettavasta tavasta, jolla Euroopan parlamentin jäsenet kohtelivat presidentti Klausia, valtionpäämiestä, Prahassa. Vakuutan teille, että EU:lla ei ole minkäänlaista demokraattista mandaattia tässä talousarviossa esitetyn imperiumin rakentamiseen.

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, jouluna pikkupojat saavat lahjaksi punaisia autoja, joilla he leikkivät palomiehiä, ja pikkutytöt saavat Barbie-nukkeja, joilla he voivat leikkiä kaikkea muuta.

Samalla tavalla komissiolla ja ministerineuvostolla on pieni budjetti, jolla he leikkivät julkisen talouden leikkiä. Me sitten leikimme teekutsuja talousarviolla, tarjoilemme jotakin Galileolle, vähän Kosovolle tai vähän Palestiinalle. Jopa kouluun vietäviä hedelmiä riittää.

Rahoituksen ja talouden tsunami pyyhkii yli autoteollisuuden, kiinteistökaupan, palvelujen, ja me leikimme 116 miljardin euron budjetilla, joka on koko 42 miljoonasta, tai pikemmin 45 miljoonasta, kansalaisesta koostuvan Espanjan budjetti, ja käsittelemme asiaa, joka koskee 400 miljoonaa kansalaista. En edes aio mainita Yhdysvaltain 2 000 miljardin suuruista budjettia.

Maanosa on ajautumassa taantumaan, ja me jaamme osiin muutamia murusia. Jatkamme myös jaarittelua 1 prosentin suuruisen bruttokansantuotteen tuomista tuloista ja alijäämistä, joiden ei pidä ylittää 3 prosenttia.

Tähän kaikkeen sisältyy kaksi opetusta. Ensimmäinen on se, että kun ei voida arvioida öljytynnyrin hintaa, joka on laskenut 100 dollarista 40 dollariin, vaikka Goldman Sachs ennusti hinnaksi 200 dollaria, ja kun ei voida laatia ennustetta muutamaksi tulevaksi kuukaudeksi, miten ihmeessä voidaan laatia monivuotinen rahoituskehys seitsemäksi vuodeksi? Tämä on tieteellistä järjettömyyttä.

Toinen opetus on seuraava: koko talousarvion historia osoittaa, että lailliset ylärajat, Gramm-Rudman-Hollings -laki Yhdysvalloissa, 1 prosentin bruttokansantulon sääntö, ovat kaikki jälleen kerran typeryyttä. Julkista taloutta johdetaan empirismillä eikä dogmaattisuudella. Meidän olisi pitänyt laatia talousarviota koskeva energiasuunnitelma taloudellisen ilmaston muuttamiseksi. Sitä kutsuttiin suureksi eurooppalaiseksi lainaksi. Meillä olisi pitänyt olla mahdollisuuksia muuttaa asioita, mutta siihen olisi tarvittu kunnianhimoa.

  Puhemies. – (FR) Haluaisin muistuttaa kaikkia jäseniä olemaan varovaisia eikä puhumaan liian nopeasti, koska tulkit eivät muuten pysy mukana.

  Reimer Böge (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluaisin aloittaa puheenvuoroni kiittämällä mietinnön esittelijöitä jäsen Lewandowskia ja jäsen Haugia sekä ja myös sihteeristön koordinaattoreita ja henkilökuntaa ja ryhmää. Erityisesti viimeksi mainittu joutui toisinaan venymään miltei yli voimavarojensa työmäärän takia, mikä on heille tavallinen tilanne joka vuosi. Haluan myös kiittää puheenjohtajavaltio Ranskaa sen käymistä hyvistä ja oikeudenmukaisista neuvotteluista. Ymmärrän, että puheenjohtajavaltio olisi ollut valmis menemään vielä pidemmälle, mikäli valtaosa neuvostosta olisi suostunut siihen. Haluaisin myös korostaa, että komissio osallistui neuvotteluihin erityisen rakentavasti. Arvoisa komission jäsen – jos nyt saan sanoa tämän avoimesti täällä – koska olemme onnistuneet saavuttamaan hyvän työsuhteen, en panisi vastaan, jos asettuisitte ehdolle uudelleen ensi vuonna.

Hyvät kuulijat, vuoden 2009 talousarvio on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on se, että huomenna äänestetään. Rahoitamme Euroopan unionin perustarpeet 133,7 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina ja 116 miljoonalla eurolla maksumäärärahoina, ja olemme onnistuneet saamaan elintarvikerahoitusvälineen hyvälle mallille poikkeustoimien avulla. Olemme tehneet tarkistuksia toimielinten väliseen sopimukseen, käyttäneet joustovälinettä sekä siirtäneet varoja otsakkeen 4 alla. On hyvä, että nämä asiat ovat hyvällä mallilla, mutta on myös tehtävä selväksi, että nykyisten kehitysvälineiden tarkistus sekä talousarvion kehitysyhteistyöosassa että Euroopan kehitysrahastossa on myös osa pakettia, mikäli haluamme saavuttaa paremman ratkaisun ja paremmat näkymät pitkällä aikavälillä. Tämä koskee myös elintarvikkeiden saannin turvaamista kehitysmaissa. Talousarviossa korostetaan myös sitä, miten ratkaisevan tärkeää ja kiireellistä on tehdä otsakkeen 4 perusteellinen tarkistus, erityisesti asiassa, joka koskee Euroopan unionia maailmanlaajuisena toimijana.

Osasta 2 on keskusteltava, kun hyväksytyn julkilausuman rahalliset edut alkavat vaikuttaa. Tarkoitan tällä rakennerahastoja koskevien sääntöjen ja maaseudun kehittämisen toteuttamisen nopeuttamista ja yksinkertaistamista. Jos teemme kaikki kotiläksymme tämän ensimmäisen neljänneksen aikana, tämän pitäisi johtaa ja se johtaakin lisämäärärahoihin rakennerahastoille ja maatalousrahastoille varattavien korotettujen maksumäärärahojen muodossa, ja myös tämä tukee talouskehitystä. Jos emme sitten onnistu ylittämään 120 miljardia euroa maksumäärärahoina vuoden aikana, tästä on tultava hallinnollisia ja poliittisia seurauksia. Kaikki muu olisi kestämätöntä.

Kolmas kohta koskee talouden elvytyspakettia. Euroopan talousarviota koskevat luvut, joista keskustelemme, ovat taipuvaisia suuntaamaan alaspäin, ja näin ollen haluaisin tästä asiasta lausua muutaman sanan. Ensimmäinen on se, että Euroopan investointipankille on oikein ja elintärkeää osallistua näihin toimiin, mutta Euroopan unioni talousarvion ulkopuolelle ei pidä pitkällä aikavälillä jäädä uutta varjobudjettia. Toinen asia on se, että olemme valmistautuneet takaamaan ehdotetun tarkistuksen oikeiden hankkeiden ja tarpeellisten menettelyjen perusteella, ja tämä koskee myös niitä painopistealoja, joilla energiaverkot liitetään yhteisvastuullisuuden mukaisiin etuihin Lissabonin sopimuksen energiapolitiikan mukaisesti ja rakennetaan toimivat laajakaistayhteydet epäsuotuisassa asemassa olevilla maaseutualueille. Tämä kaikki täydentää kaikkia muita välttämättömiä toimia, jotka ovat jo asialistalla.

  Costas Botopoulos (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluaisin aluksi sanoa, että Ranskan hallituksen edustajan poissaolo tänään osoittaa toisen puolen puheenjohtajavaltiosta, jota voi muuten lämpimästi onnitella poliittisista menestyksistään. Tämä toinen puoli puheenjohtajavaltiossa, joka ei pelaa peliä meidän muiden kanssa, on vahvasti ristiriidassa valiokuntamme ja esittelijän, jäsen Haugin, toiminnan kanssa, sillä hän on hyvin auliisti osallistunut talousarviopelin pelaamiseen.

– (EL) Hyvät kuulijat, haluaisin todeta, että talousarvio, josta keskustelemme tänään ja josta äänestämme huomenna, sisältää yhden myönteisen asian, joka on vain täytäntöönpanoa vailla, sekä kolme suurta ongelmaa. Myönteinen asia on tietenkin se, että olemme onnistuneet, vaikkakin viime hetkellä, sisällyttämään talousarvioon elintarvikeavun, jota tarvittiin kipeästi ja joka osoittaa sen, että Eurooppa ymmärtää, mitkä ovat ajan ongelmat.

Asiaan liittyy kuitenkin kolme suurta ongelmaa.

Ensinnäkin talouskriisin aikana – josta muuten haluan muistuttaa parlamentille, että se ei alkanut syyskuussa 2008, kuten monet puhujista ovat sanoneet, koska näimme merkkejä siitä jo vuosi sitten – tämä talousarvio ei vastaa mitenkään kaikkia näitä vaikeita tilanteita, se on kaukana todellisuudesta. Meillä on hyvin alhaiset sitoumukset ja sellaisia sitoumuksia, joiden täytäntöönpano ei ole mitenkään varmaa. Toinen ongelma, jonka useat puhujat ovat maininnneet, on syntynyt rakennerahastojen yhteydessä. On uskomatonta, että niin paljon rahaa on palautettu viime vuoden talousarvion mukaisista rakennerahastoista, eikä mitään tehdä sen varmistamiseksi, että onnistumme selvittämään ainakin tulevaa vuotta varten. Koko järjestelmä kaipaa tarkistusta. Kolmas ongelma on, että olemme epävarmoja talousavusta, niistä kuuluisista 200 miljardista, joista 30 prosenttia tulee yhteisön budjetista. Totean jälleen, että valitettavasti emme voi millään tavoin tietää, että nämä rahat löytyvät, ja ne on löydettävä, koska tarvitsemme niitä.

  Jan Mulder (ALDE). - (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin aloittaa puheenvuoroni kiittämällä kaikkia asian pohdintaan osallistuneita siitä tavasta, jolla he ovat toimineet tämän vuoden talousarvioprosessin yhteydessä. Olemme jälleen onnistuneet valmistelemaan talousarvion vuodeksi 2009. Tavanomainen rituaali, joka muotoutuu päivän kokouksen aikaan, on jälleen kerran toteutunut neuvostossa.

Yksi asioista, joka juolahti mieleeni, kun ajattelin asioita taaksepäin, on se, miten tärkeänä eräät ryhmät pitävät maksuhyvitysten tiettyä prosenttiosuutta. En kykene ymmärtämään, miten tärkeää on se, onko osuus 0,88, 0,92 tai todellakin 0,9 prosenttia. Se, mikä on tärkeää, on, että se on sopiva. Kuten kaikki tiedämme, bruttokansantuote voi laskea ensi vuonna, ja siinä tapauksessa se on korkeampi kuin se 0,9 prosenttia, josta on nyt sovittu. Tekisikö tämä parlamentin eri ryhmät todellakin tyytyväisiksi? Tämä menee yli ymmärryskeni. Maksujen prosenttiosuuksien on siis oltava sopivat, ei sen enempää eikä vähempää. Pahimmassa tapauksessa lisäbudjetti voitaisiin valmistella myöhemmin vuoden aikana.

Haluaisin kiinnittää huomionne erääseen kokeiluhankkeeseen, joka on osa sellaista selvitystä, jolla voidaan perustella lisämäärärahat vuoden 2013 jälkeen. Haluaisin kehottaa komissiota panemaan merkille tämän asian, koska jos aloitamme sitä koskevat keskustelut ensi vuonna, siinä tapauksessa on mielestäni tärkeää, että tiedämme, miksi myönnämme näitä lisämäärärahoja. Vastaavatko nämä todellisia maksuja saaduista palveluista vai ei?

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti Euroopan unionin ensi vuoden talousarvioesitystä käsitteleviin suosituksiin. Tuen erityisesti sen sisältämää suositusta, joka liittyy Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin. Rahoitustukea on varattu PEACE III -ohjelmaan ja kansainväliseen rahastoon Irlantia varten.

Lisäksi olen iloinen siitä, että talousarviolla tuetaan Balkanin alueen ja Palestiinan rauhanprosessia. Euroopan unioni aikoo myös auttaa Georgian jälleenrakentamisessa ja osoittaa samalla, että kyse on maailman suurimmasta rauhanprosessista. Lisäksi se tarjoaa taloudellista tukea köyhille maille, ja me pyrimme pitämään kiinni tästä tavasta. Euroopan unionin on toimittava johtavassa asemassa ja pantava täytäntöön vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL). - (DA) Arvoisa puhemies, yksi parlamentin olennaisimmista tehtävistä on käydä läpi rahoitustoimia. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että parlamentilla on tilaisuus valvoa talousarvion eri osia. Sen vuoksi on täysin tuomittavaa, että neuvosto pitää edelleen yllä sulkeutunutta asennettaan parlamenttia kohtaan. Olemme tänään kuulleet, miten puheenjohtajavaltio Ranska on jättänyt vastaamatta kaikkiin yhteydenottoihin, joita vuoden 2009 talousarviosta vastaavat esittelijät ovat tehneet, ja talousarvion valvontavaliokunnan neuvostolle vuoden 2007 talousarviota koskevan vastuuvapauden myöntämistä käsittelevän mietinnön esitteljänä voin lisätä, että neuvosto on ollut yhtä haluton vastaamaan yhteydenottoihini. Näin ollen neuvosto on sulkeutunut tulevaisuuden suhteen, mutta se on ollut sitä myös aikaisemmin. Tämä ei ole pelkästään puheenjohtajavaltio Ranskaan liittyvä ongelma, vaan ongelma koskee yleisesti neuvostoa. Neuvoston perusteluna on viittaus niin kutsuttuun neuvoston ja parlamentin väliseen herrasmiessopimukseen, joka tehtiin vuonna 1970. Anteeksi kuinka? 1970? Silloin Euroopan unionia kutsuttiin Euroopan yhteisöksi. Siihen aikaa Euroopan yhteisö koostui kourallisesta maita, eikä parlamenttia valittu vaan nimettiin. Tämä herrasmiessopimus kuuluu näin ollen menneisyyteen, eikä sillä ole mitään arvoa nykypäivänä. Parlamenttina meidän on vaadittava neuvostolta avoimuutta, täydellistä tietojen saatavuutta ja yhteistyötä.

  Patrick Louis (IND/DEM). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, 14:nä perättäisenä vuotena Euroopan tilitatarkastustuomioistuin on kieltäytynyt hyväksymästä Euroopan unionin talousarviota.

Vaikka tuomioistuin on ylistänyt komission laskentamenettelyjä – tämä ei kuitenkaan ole asioista vähäisin – huomaatte, että vain 8 prosenttia Euroopan unionin tileistä on hyväksytty asianmukaisesti. Ymmärrämme kaikki, että tätä vauhtia yksikään yksityinen yritys ei selviäisi tällaisesta kritiikistä. Tämä tarkoittaa sitä, että 92 prosenttiin toisin sanoen yli 100 miljardiin euroon Euroopan talousarviosta liittyy erittäin paljon epäjohdonmukaisuuksia ja sääntöjenvastaisuuksia.

Lainasin juuri mietintöä. Näihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyy monia vastuuttomia tekoja. Kun esimerkiksi ajattelee, että viestintätoimistolla on 15,4 miljoonan euron suuruiset varat, joilla se lähettää avaruuteen vaaliuurnan, jossa lukee iskulause "Voit äänestää missä tahansa", ihmiset ajattelevat aivan perustellusti, että heitä pidetään pilkkana.

Nykyisessä ilmapiirissä, jossa kotitalouksien ja jäsenvaltioiden on kiristettävä vöitään, ja kun Ranska on nettomaksaja 7 miljardilla eurolla, meidän on lakattava pitämästä ranskalaisia ja eurooppalaisia veronmaksajia joulupukin kaltaisina hahmoina Euroopan unionissa, koska kesäkuussa heistä tulee peikkoja.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, toistaessaan taukoamatta itsesääntelevien markkinoiden oppia Euroopan unioni ei ole asettanut selkeitä rajoja, antanut sääntöjä ja eikä harjoittanut valvontaa, vaan lisäksi se on jatkuvasti epäonnistunut, kun se ei ole kyennyt vapauttamaan itseään Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoista. Niin tekemällä se on kieltänyt velvollisuutensa suojella eurooppalaisia globalisaation kielteisiltä seurauksilta.

Meille on vuosia kerrottu, että sosiaali- ja terveydenhoitoalalle ei riittänyt rahaa myönnettäväksi, ja kuitenkin useita miljoonia euroja on tuhlattu arvovaltaisiin hankkeisiin, esimerkiksi Euroopan unionin ihmisoikeusvirastolle, jonka budjetti on miltei nelinkertaistunut tilintarkastustuomioistuimen esittämästä ankarasta arvostelusta huolimatta. Nyt, kun kansalaiset tuntevat, että EU on jälleen kerran jättänyt heidät pulaan massatyöttömyyden uhatessa, minusta on häpeällistä, että Bryssel varustautuu 200 miljardin talouden elvytyspaketilla.

Viime kädessä käytettyjen varojen määrä on todennäköisesti vähemmän tärkeä asia kuin se, miten tarkoituksenmukaisia läpi viedyt toimet todellisuudessa ovat.

  Ville Itälä (PPE-DE). - (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä Haugia ja Lewandowskia sekä koordinaattoreita erittäin vastuullisesta ja hyvästä työstä. Haluan myös kiittää puheenjohtaja Bögeä, jonka vahva rooli on edesauttanut sitä, että olemme saaneet aikaan näin hyvän lopputuloksen.

Elämme merkittäviä aikoja, taloudellinen kriisi on ovella ja joudumme miettimään, miten kansalaisille osoitetaan oikeanlaisia merkkejä Euroopan parlamentista. Haluan kiittää esittelijä Lewandowskia siitä, että koko 20 prosentin lisäystä ei käytetä. Se on osoitus siitä, että me tunnemme vastuumme veronmaksajia kohtaan. Kun otamme huomioon, että ensi vuosi on vaalivuosi ja että parlamentin jäsenille tulee uusi ohjesääntö, tämä työ on ollut todella haastavaa ja lopputulos on erittäin hyvä.

Haugin mietinnöstä haluaisin ottaa esiin yhden yksittäisen kohdan, joka koskee uutta budjettikohtaa Itämeri-strategia. Asiasta on käyty keskustelua, ja olen iloinen, että siitä tehtiin päätös, koska se on mahdollisuus, se on suuri askel kohti Itämeren tilan parantamista.

Koska komissio valmistelee ensi vuodeksi Itämeri-strategiaa, on tärkeää, että talousarviossa on myös kyseistä asiaa koskeva budjettikohta. Strategioilla ei ole mitään merkitystä, jos ne ovat olemassa vain paperilla, vaan meidän täytyy myös luoda strategialle sisältö, ja kun komissio on saanut oman työnsä valmiiksi, niin sen jälkeen meidän on tietysti helpompi luoda asiaa koskevalle budjettikohdalle sisältö.

Kun lisäksi tiedämme, että Ruotsi ottaa puheenjohtajavaltiona prioriteetikseen Itämeri-strategian, niin tämä on juuri oikea hetki sisällyttää kyseinen asia budjettiin. Siksi haluan kiinnittää kollegojen huomiota tähän tärkeään asiaan ja yhteen ensi vuoden prioriteeteistä.

  Vicente Miguel Garcés Ramón (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, olemme saaneet vaikean ja monimutkaisen talousarvioprosessin päätökseen. Äänestämme huomenna, ja luotan siihen, että tulos on myönteinen.

Maailma on vakavan kriisin keskellä, ja sen keskus on rahoitusjärjestelmä, joka on jo turmellut reaalitaloutta. Näin ollen tarvitaan poliittisia muutoksia voidaksemme suunnata uudelleen talousmallimme, pysäyttää tuotantorakenteemme pirstoutumisen ja ehkäistä nyt ilmenevien kielteisten sosiaalisten ja ilmastollisten muutoksen kaikenlaisen kasvun.

Meidän on otettava vastaan osuutemme vastuusta ja varmistettava, että vuoden 2009 talousarvio on hyvä väline, joka voi auttaa meitä pääsemään ulos kriisistä ja jatkamaan sellaisen kansalaisista koostuvan Euroopan, sosiaalisen Euroopan ja oikeuksien Euroopan rakentamista, joka vastaa historiaamme. Haluamme osallisuutta edistävän Euroopan, ja esitän teille esimerkkinä sellaisen kokeiluhankkeen sisällyttämisen talousarvioon, jolla helpotetaan romanien integraatiota. Haluamme yhteisvastuullisen Euroopan, joka on sitä sekä mielessä että näkyy ulkoisesti, ja voimme aloittaa sen eteläisistä ja itäisistä naapureista.

Haluaisin panna merkille Barcelonan prosessin, jota nyt kutsutaan Välimeren unionin budjettiulottuvuudeksi. Olemme suhtautuneet siihen hyvin toiveikkaasti. Haluamme sellaisen Euroopan, joka kykenee edelleen ruokkimaan kansansa ja aloittamaan taistelun nälän ja sosiaalisen syrjäytymisen vitsausta vastaan kaikkialla maailmassa. Kaiken tämän tavoitteena on edistää kestävää, rauhanomaista kehitystä maailman kansojen keskuudessa.

Hyvät kuulijat, mikäli hyväksytte huomenna unionin talousarvion vuodeksi 2009, sen todellinen olemassaolo voi alkaa. Tämän jälkeen se on otettava kunnolla käyttöön, pantava täytäntöön ja tarpeen vaatiessa tarkistettava. Seuraamme tilannetta hyvin tarkasti.

Tartun tilaisuuteen ja toivotan teille kaikille kaikkea hyvää tulevalle vuodelle.

  Daniel Dăianu (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin talousarviosta keskustellaan aikana, jona jäsenvaltioita valtaava talouskriisi aiheuttaa yhä enemmän ahdistusta. Kriisi kannustaa komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pohtimaan, miten EU:n budjettimäärärahoilla voidaan torjua taloudellista laskua.

Huomattavasti nopeampi maksujen suorittaminen rakennerahastoista uusissa jäsenvaltioissa on välttämätöntä uudessa tilanteessa, ja komission aikomuksia tässä yhteydessä voidaan pitää hyvin myönteisinä. Tarkoitus on kuitenkin palata konkreettisiin tekoihin, ja EU:n talousarvion on oltava valmis, mikäli lisämaksumäärärahoja tarvitaan, kuten mietinnössä oikein korostetaankin. Ohimennen sanottuna tämä riippuu juuri menettelyjen yksinkertaistamisesta.

Euroalueeseen kuulumattomille uusille jäsenvaltioille liikkumavara käyttää niiden omien resurssien suomaa talousarviokannustinta on hyvin rajoittunut rahoituskriisin vuoksi, ja luottolama todennäköisesti vallitsee kansainvälisillä markkinoilla vuonna 2009. Sen vuoksi EU:n rahastoja ja muuntyyppisiä EU:n tukia tarvitaan kipeästi niin kutsutun takausten tarjoamisen puitteissa, jotta voidaan torjua odotettavissa olevaa vakavaa taloudellista laskusuhdannetta.

Lahjoittajamaat voisivat odottaa alhaisempia maksuja EU:n rakennerahastoista niin, että tavoitteena olisi näiden rahastojen suuntaaminen muihin käyttötarkoituksiin, mutta meidän ei pidä kuitenkaan pettää itseämme. Jos jäsenvaltiot vahingoittuvat tämän kriisin vuoksi enemmän kuin niiden luontainen heikkous tekee aiheelliseksi, seuraukset voivat olla huonot koko unionille.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään talousarviosta käytävä keskustelu on merkityksellisempi kuin se on ollut aikaisemmin. Moni asia riippuu unionin talousarviosta, sen koosta ja siitä, mihin siihen sisältyviä varoja varataan, erityisesti näinä vaikean talouskriisin aikoina ja edessä häämöttävän elintarvikekriisin vuoksi.

Talouden, elintarvike- ja energiaturvallisuuden lisäksi meidän on myös keskityttävä kehittymättömien alueiden, kuten Euroopan unionin itäisen alueen, kehittämiseen. Lisäksi meidän on kohennettava tapaa, jolla voimme hallita resurssejamme, ja tämä koskee myös rakenneuudistusrahastojen hallintaa. Talousarviosta puuttuu selkeästi kulttuurille, opetukselle, tieteelle ja köyhyyden torjumiselle myönnettävä rahoitus. Tämän johtuu talousarviossa ennakoiduista rajallisista resursseista, ja se osoittaa, että 1 prosentin suuruinen bruttokansantuote ei riitä näiden käsillä olevien tehtävien perusteelliseen hoitamiseen.

Ehdotettu talousarvio on laaja, yksityiskohtainen, minkä seurauksena se ei ole kovin lukukelpoinen. On korkea aika, että pohdimme tätä ongelmaa ja tulevaisuudessa laadimme sen erilaisessa muodossa.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, talousarvioesitys vuodeksi 2009 on todiste siitä, että Euroopan unionin konservatiiviset poliittiset painopistealat eivät vastaa Euroopan kansojen tarpeita. Vakavan talouskriisin aikana, kun työttömyys lisääntyy, maksut eivät kata edes 50 prosenttia Euroopan unionin rahastojen sitoumuksista. Kehitysalaa ei pelkästään käytetä ongelmien ratkaisun välineenä, mutta eräissä tapauksissa rahastot ovat käytössä kriisiä edeltävissä oloissa. Sitä vastoin talousarviossa ei ole tehty lainkaan turvallisuusalaa koskevia leikkauksia , vaikka Frontexin toimet rikkovat riippumattomien selvitysten mukaan perinteisiä yksilönoikeuksia ja -vapauksia. Tutkimusalalla valtionapua on myönnetty avaruustutkimukseen, jonka tavoitteena on maailmanlaajuinen seuranta, kun taas toisaalta selkeästi valtaosaan toimilta, jotka liittyvät sosiaalisen integraatioon, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja nuoriin, on leikattu valtionavut pois. Maatalousalalla vuoden 2009 talousarviossa noudatetaan sovittua rahoituskehystä, jonka päätekijä ovat menojen leikkaukset. Maatalouden kehittämistä varten maksut ovat vuonna 2009 yhtä suuret tai pienemmät kuin vuonna 2007 tehdyt sitoumukset, ja tämä tapahtuu aikana, jona pienet ja keskisuuret viljelmät joutuvat supistamaan toimintaansa. Tämä asia on vastoin itse talousarvion otsikkoa, joka liittyy luonnonvarojen suojelemiseen.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä talousarvio varmasti surettaa siitä kiinnostuneita eurooppalaisia, ja se kauhistuttaa heitä – toivon niin – kun ajatellaan ensi kesäkuussa pidettäviä Euroopan parlamenttivaaleja, koska se on jälleen ilmaus unionin yksinkertaisesta epäonnistumisesta, ja valitettavasti tämä unioni välittää lamaannustilassa seuraavan viestin: kyllä, olemme ymmärtäneet asian.

Se, että on ymmärtänyt asian, olisi pitänyt tarkoittaa sitä, että vihdoin tartutaan jokaiseen suureen kappaleeseen ja tehdään siitä vakava analyysi – tätä varten on olemassa konsultteja ja talouden tutkimusinstituutteja – ja tarkastellaan sitä uudelleen asetettujen tavoitteiden valossa. Tämä olisi johtanut siihen päätelmään, että kolmannes, mahdollisesti jopa puolet, 114 tai 116 miljardista eurosta voitaisiin nyt hyödyllisesti sijoittaa tämän valtavan kriisin selvittämiseen ilman minkäänlaisia ongelmia. Sen sijaan varoja haaskataan ja käytetään edelleen väärillä aloilla ja ennen kaikkea lihotetaan uskomattoman byrokraattista ja poliittista kastia. Tämä on Euroopan kannalta traagista.

  Simon Busuttil (PPE-DE). - (MT) Aluksi haluan onnitella mietinnön esittelijöitä heidän erinomaisesta työstään. Haluaisin ottaa esiin talousarvioon liittyvät oikeus- ja sisäasiat, erityisesti maahanmuuton, ja tässä yhteydessä haluaisin keskittyä erityisesti kahteen seikkaan. Ensinnäkin olemme lisänneet Frontex-viraston määrärahoja kolmena peräkkäisenä vuotena, ja tämä on mielestäni myönteinen asia. Emme ole lisänneet määrärahoja sen vuoksi, että olemme tyytyväisiä Frontexin tekemään työhön, vaan siksi, että olemme itse asiassa tyytymättömiä. Haluamme viraston tekevän enemmän ja toimivan tehokkaammin. Sen vuoksi olemme varanneet riittävästi rahaa voidaksemme esimerkiksi varmistaa, että Frontexin merenkulkuoperaatioita suoritetaan pysyvältä pohjalta. Toiseksi totean, että olemme korvamerkinneet ylimääräiset 5 000 000 euroa Euroopan pakolaisrahastolle, jotta voidaan perustaa Euroopan laajuinen ohjelma sisäisten uudelleensijoittamisten mahdollistamiseksi Euroopan unionin maiden välillä. Näin sellaisiin maihin saapuvat ihmiset, jotka ovat jo ottaneet harteilleen suuren ja suhteettoman taakan, voivat siirtää nämä ihmiset toiseen maahan Euroopan unionissa. Viittaan tällä uudelleensijoittamis- tai uudelleensiirtämisohjelmaan. Rahasto ja nämä rahat antavat meille mahdollisuuden panna tämä ohjelma täytäntöön ensimmäistä kertaa, ja toivon, että ohjelma alkaa nyt toimia, koska se on välttämätön, kun näitä maita autetaan suhteettoman suuren taakan selvittämisessä. Sen vuoksi katson, että nyt, kun olemme sijoittaneet rahaa näihin kahteen alueeseen ensi vuoden talousarviossa, kykenemme vihdoin edistymään näissä asioissa.

  Brigitte Douay (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin ensinnäkin kiittää mietinnön esittelijöitä, jotka ovat vaikeissa oloissa onnistuneet kokoamaan tämän vuoden 2009 talousarvion, joka on viimeinen ennen kesäkuun vaaleja.

Koheesiopolitiikka ja talousarviosta siihen varattu 37 prosenttia on yksi yhteisön tärkeimmistä politiikan aloista. Se on todellinen yhteisvastuullisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen tasavertaisuuden väline, jota on vahvistettava, josta on tehtävä entistä tehokkaampi ja joka on tehtävä paremmin tunnetuksi. Se on todellakin käsin kosketeltava yhteisvastuullisuuden ilmaus Euroopan alueella, kaikkein näkyvin kentällä, mahdollisimman lähellä alueita ja kansalaisia niillä alueilla, joilla he asuvat ja joilla Euroopan unioni voi puhutella suoraan jokaista. Jäsen Guy-Quint korosti juuri niitä ongelmia, jotka liittyvät vuosittaisen talousarvion käyttöön, erityisesti rakennerahastoihin.

Koheesiosta todettakoon, että kaikki niiden kanssa tekemisissä olevat toimijat tietävät, miten vaikeaa Euroopan rahastoja on panna täytäntöön käytännössä. Asiakirjojen kokoaminen on monimutkainen ja pitkä prosessi, joka voi johtaa sellaisiin virheisiin, jotka vahingoittavat edunsaajia, Euroopan unionin imagoa ja jopa tämän politiikanalan tulevaisuutta. Menettelyjen yksinkertaistaminen, entistä parempien tietojen tarjoaminen, tätä uutta koheesiopolitiikkaa koskevan kansallisille ja paikallisille toimijoille tarjottavan opastuksen parantaminen sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen voisivat varmasti edistää näiden määrärahojen parempaa käyttöä. Loppujen lopuksi tänä kriisin ja yhä kasvavan euroskeptisyyden aikana koheesiopolitiikan luotettava toimiminen ja Euroopan rahastojen asianmukainen käyttö voivat auttaa meitä palauttamaan luottamuksen ja edistämään osallistumisen tunnetta Euroopan kansalaisten keskuudessa, jos he tuntevat olevansa osa prosessia. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kykenemme parantamaan tämän politiikan alan näkyvyyttä ja selventämään paremmin siihen liittyviä etuja siellä, missä se pannaan täytäntöön. Tämä on kaikkien unionin toimielinten velvollisuus parhaan mahdollisen kumppanuuden puitteissa.

  István Szent-Iványi (ALDE). – (HU) Arvoisa puhemies, vakava ja aina uusiutuva ongelma talousarviossamme on vuosien ajan ollut merkittävä kuilu varattujen varojen ja todellisten toteutuneiden maksujen välillä. Tämä ero on kasvanut tänä vuonna tuomittavalle tasolle, jolloin se on vaarantanut koko talousarvioprosessin uskottavuuden ja tarkoituksen. Vuonna 2009 talous- ja finanssikriisin aikana emme yksinkertaisesti voi antaa tällaisen tapahtua. Komission ja jäsenvaltioiden yhteinen velvollisuus on nopeuttaa ja yksinkertaistaa maksuja ja siten palauttaa Euroopan unionin talousarvion uskottavuus.

Toiseksi, haluan kiittää kollegoja siitä, että he ovat tukeneet lukuisia tärkeitä suosituksia, joita tein tähän talousarviopakettiin. Tämä paketti sisälsi viisi tärkeintä painopistettä: ajantasainen ympäristönsuojelu (10 prosentin lisäys Life-ohjelmaan), innovatiivinen liiketoiminnan kehittäminen, korruption torjunta, asteittain etenevä sosiaalipolitiikka ja maailman laajimman opiskelijavaihto-ohjelman, Erasmus Mundusin, merkittävä laajentaminen. Esitän suuret kiitokseni näille antamastanne tuesta, koska pidän näitä asioita hyvin tärkeinä.

Lopuksi totean, että minun on joka vuosi kiinnitettävä huomiota siihen, että ulkopoliittisten tavoitteidemme rahoitus on riittämätön. Ensi vuoden talousarviossa tämä on entistä ilmeisempää. Ainoastaan luovan laskennan avulla kykenemme takaamaan rahoituslähteet kaikkein tärkeimpiä tavoitteita varten. Tässä valitettavassa tilanteessa on vain yksi rauhoittava tekijä: asianmukainen ja kokonaisvaltainen väliarviointi. Mikäli emme tee tätä, on vaikeaa ottaa vakavasti Euroopan unionin tavoitetta olla maailmanlaajuinen toimija.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, Euroopan unionin talousarvio alkaa nollalla, 0,89 prosenttia bruttokansantuotteesta on tarkoitus käyttää maksumäärärahoina ensi vuonna, ja se vastaa 116 miljardia euroa. Kansallisissa talousarvioissa on yleensä kaksi desimaalia ennen desimaalipilkkua. Mielestäni olemme viime vuosina todistaneet, että käyttämällä erittäin säästäväisesti veronmaksajien rahoja voimme saavuttaa hyvin paljon.

Tällä hetkellä olemme kuitenkin budjettikriisin keskellä, enkä usko, että komission ehdottamat viisi miljardia euroa riittävät takaamaan tarvittavaa dynamiikkaa. Näin ollen meidän olisi yhdessä neuvoston kanssa pyrittävä tällä kertaa estämään rahan siirtäminen edestakaisin ja varojen siirtäminen takaisin jäsenvaltioihin. Parlamentin olisi hyväksyttävä yksimielisesti paketti, joka kattaa Euroopan laajuiset verkot, tutkimuksen ja kehityksen, Euroopan teknologiainstituutin, Eurekan sekä Erasmus-ohjelman ja koulutuksen. Meidän olisi istuttava yhdessä alas ja koottaava nopeasti ja tehokkaasti yhteen paketti, joka todellakin saavuttaa pienet ja keskisuuret yritykset.

Tämän vuoksi parlamentti myös kehottaa meitä sisällyttämään talousarvioon erillisen budjettikohdan "Small Business Act" -aloitetta varten ja erityisesti budjettikohdan ilmastonmuutosta varten. Erityisesti energiatehokkuuden alalla voidaan heti panna alkuun intensiivinen ohjelma, jonka avulla voimme aloittaa mittavat torjuntatoimet ensi vuonna häämöttävää vaikeaa työttömyyttä vastaan ja näin ollen varjella työllisyyttä.

Loppujen lopuksi kaksi kolmannes työtekijöistämme työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä – jotka tuottavat 50 prosenttia bruttokansantuotteestamme – ja miljoonia uusia työpaikkoja voitaisiin luoda näissä yrityksissä energiatehokkuuteen liittyvien toimien ansiosta.

  Vladimír Maňka (PSE). – (SK) Haluaisin kiittää jäsen Haugia, jäsen Lewandowskia ja koordinaattoreita heidän erinomaisesta työstään. He ovat varmasti tietoisia myös siitä, että varainhoitovuoteen 2009 on tulossa muutoksia, ja meidän on reagoitava joustavasti finanssikriisin kehittymisen vaikutuksiin.

Koheesiopolitiikan alalla meidän on hyvin tärkeää osoittaa joustavuutta tarvittavien resurssien takaamisessa. Meidän on oltava valmiita varaamaan aikaisessa vaiheessa lisää maksumäärärahoja budjettivaroista, erityisesti siinä tapauksessa, jos rakennetoimien toimeenpanoa nopeutetaan.

Uusien jäsenvaltioiden, joissa on suhteellisen alhainen talouden kehityksen taso, koheesiopolitiikka luo kansalliselle taloudelle mahdollisuuden saada jalansijaa kehittyneissä maissa entistä nopeammin. Erityisesti nykyisen finanssikriisin aikana on tärkeää, että käytämme tätä välinettä tehokkaasti. Eräissä jäsenvaltioissa analyytikot ovat laskeneet maksujen viivästymisen kielteistä vaikutusta työllisyyteen, työn tuottavuuteen ja talouskasvuun kyseisillä alueilla. Mikäli olisimme onnistuneet käyttämään hyväksi rahoitusvaroja odotetulla nopeudella monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, uusien jäsenvaltioiden tuottavuustasot olisivat olleet yli kaksi prosenttia korkeammat kuin ne todellisuudessa nyt ovat, ja talouskasvu olisi ollut kaksi prosenttia korkeampi ja työttömyystaso yhden prosentin korkeampi. Näiden asioiden pohjalta meidän olisi pohdittava koheesion tukemista avaintekijänä, jolla kannustetaan ratkaisevasti makrotaloudellisia indikaattoreita Euroopan unionissa.

Eri jäsenvaltioiden vaihtelevilla byrokratian tasoilla on kielteinen vaikutus rahoitusvarojen käyttööön. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että vähennämme EU:ssa rajat ylittävää byrokratiaa, kun Euroopan unionin varoja otetaan käyttöön.

Hyvät kuulijat, epäilemättä toivotte, että voisimme käsitellä tämänhetkistä maailmanlaajuista ongelmaa yhteisvastuullisuuden periaatteiden mukaisesti ja koko yhteisön puitteissa. Sen vuoksi meidän on taattava niiden varojen saatavuus, joita tarvitaan tulevaisuudessa koheesiopolitiikkaa varten.

  Jean Marie Beaupuy (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, monet kollegoista ovat korostaneet jopa aivan hetki sitten, että määrärahojen käyttöönotto on ollut puutteellista, erityisesti rakennerahastojen osalta. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että korjaamme tilanteen ottamalla käyttöön asianmukaisia ja käytännöllisiä toimia. Olen iloinen huomatessani, että tähän talousarvioon on sisällytetty 2 miljoonaa euroa Erasmus-kokeiluhankkeeseen paikallisesti ja alueellisesti valittuja virkamiehiä varten. Ehdotin tätä hanketta itse jo useita kuukausia sitten.

Hankkeen sisällyttäminen talousarvioon onkin seurausta erityisehdotuksista, joita esitin hallintoa käsittelevässä mietinnössä, joka hyväksyttiin viime lokakuussa selkeästi parlamentin suurella enemmistöllä.

Voidaksemme panna alueelliset kehityshankkeet tehokkaasti täytäntöön, ei riitä, että annetaan säännöksiä ja hyväksytään budjetteja. On olennaisen tärkeää, että valitut virkamiehet, jotka hoitavat paikallisia ja alueellisia hankkeita, voivat toimia todellisina vetureina Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamisessa hyödyntämällä tietämystään. Paikallisia ja alueellisia valittuja virkamiehiä koskevan Erasmus-ohjelman puitteissa voimme sekä lujittaa ihmisten välisiä yhteyksiä että ennen kaikkea tarjota keinot rakennerahastojen entistä nopeammalle ja tehokkaammalle käytölle.

Monet valituista virkamiehistä koostuvat järjestöt ovat jo ilmoittaneet minulle olevansa innostuneita tästä Erasmus-ohjelmasta paikallisesti valittuja virkamiehiä varten. Lisäksi voimme aluepolitiikan pääosaston tuen avulla ottaa käyttöön tämän uuden välineen ja näin ollen käyttää iskulausetta: "Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti".

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). - (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, Euroopan unionin talousarvioesityksestä vuodeksi 2009 haluan korostaa, että talousarvion kaikkien tärkein asia ei ole se, mitä on tehty, vaan se, mitä ei ole vielä tehty. Talousarvioesityksessä vuodeksi 2009 on jo varattu maksumäärärahoja varten 3 prosenttia alhaisempi summa tähän vuoteen verrattuna, ja tämän lisäksi Euroopan komissio on antanut ehdotuksen alentaa maksumäärärahojen määrää entisestään niin, että tänä vuonna vähennetään 3,5 miljardia euroa ja ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Epäilen, että EU:n talousarvion maksujen määrän alentaminen olisi kaikkein tyydyttävin tapa reagoida rahoitus- ja talouskriisiin. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, rakennerahastoon ja koheesiorahastoon liittyviä suunniteltuja toimia, maaseudun kehittämisrahastoihin liittyviä menettelyjä ja varojen hankinnan nopeuttamista, EU:n ennakkomaksujen maksamista sekä EU:n yhteisrahoitusosuuden korottamista ei ole vielä otettu huomioon maksumäärärahojen määrässä, jota on ehdotettu Euroopan unionin talousarviossa vuodeksi 2009. Totuus on kuitenkin se, että täsmälleen näistä toimista ja siitä kysymyksestä, miten paljon niillä todella nostetaan maksujen määrää, riippuu se, voidaanko ensi vuoden talousarviota pitää Euroopan unionille myönteisenä tapana käsitellä rahoitus- ja talouskriisiä. Toivon, että Euroopan unionin toimielimet osoittavat kykynsä reagoida haasteisiin nopeasti sen sijaan, että ne antavat tavanomaisen byrokratian nielaista itsensä. Yleisesti ottaen meidän olisi suhtauduttava myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen varat ylimääräiset 5 miljardia euroa Euroopan unionin kilpailukyvyn lisäämiseen. Rahoituslähteitä – yhteisestä maatalouspolitiikasta saatavia varoja – on kuitenkin vaikea hahmottaa. Mikäli Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta liikenee 5 miljardia euroa, miksi sitten Euroopan komissio ei tee mitään varmistaakseen oikeudenmukaisen kilpailun maatalouden sisämarkkinoilla ja ainakin osittain tasoita niitä epäasianmukaisia eroja, joita ilmenee EU:n eri jäsenvaltioiden maanviljelijöille tehtyjen suorien maksujen tasossa? Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensinnäkin onnitella mietinnön esittelijöitä ja koordinaattoreita ja korostaa niitä poikkeuksellisia aikaansaannoksia, joita he ovat tehneet hallitessaan menettelyä talousarvion hyväksymiseksi hyvin korkealla tasolla.

He tekivät hyvin vakavasti otettavan yrityksen saavuttaakseen mahdollisimman korkean sitoumusten ja maksujen tason pyrkimällä samalla pysymään lähellä monivuotisen rahoituskehyksen sallimia enimmäismääriä. Haasteista ei tietenkään ole puute. Voisimme katsoa tämän talousarvion olevan Euroopan unionin ensimmäinen vastaus kansainväliseen rahoitus- ja talouskriisiin. Tämän vuoksi tilanne on niin vaikea.

On pelkästään luonnollista, että tarkastelemme tätä talousarviota niiden tärkeimpien painopistealojen valossa, jotka olemme luoneet Euroopan unionin toimien toteuttamiseksi. Valitettavasti on todettava, että painopistealan 1B tapauksessa, joka liittyy kestävään kehitykseen, kasvua ja työllisyyttä edistävään koheesioon, ei ole saatavilla riittäviä resursseja, joilla voitaisiin käsitellä jäsenvaltioiden merkittäviä ja erityisellä etusijalla olevia hankkeita. Juuri koheesiorahaston tehtävänä on antaa muita heikommille jäsenvaltioille mahdollisuus saada tukea, jonka avulla ne voivat ratkaista infrastruktuuriongelmansa, vauhdittaa kilpailukykyään ja saavuttaa paremman tason alueellisessa kehityksessä.

Juuri kyseisellä rahastolla voidaan auttaa elintason nostamisessa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Mikäli näille maille ei myönnetä lainkaan varoja, niiden edistyminen on huomattavasti hitaampaa etenkin kriisin aikana. Tämän vuoksi haluan esittää vakavaa kritiikkiä siitä, että talousarviolla ei kyetä tässä mielessä tarjoamaan apua. Tärkeää on myös se, miten talousarvio pannaan täytäntöön. On vauhditettava alustavaa keskustelua sellaisten menettelyjen yksinkertaistamisesta, joilla pyritään saavuttamaan paremmat toteutettavuusmahdollisuudet ja minimoimaan väärät menettelyt ja väärinkäytöt. Meidän on myös varmistettava se, että kuilua kavennetaan ja maksujen tasoa nostetaan.

Ehdotus tarkistaa monivuotista rahoituskehystä ei ole huono ajatus, ja se tarjoaa lisäresursseja kasvulle vuosina 2009–2010. Suunniteltu päämäärä, joka liittyy vähähiilisen energian tuotantotavoitteiden saavuttamiseen, on hyvä, mutta se on tuskin ratkaisevan tärkeä asia. Meidän on osoitettava paljon nykyistä parempaa joustavuutta.

Haluaisin päättää puheenvuoroni toteamalla, että meidän olisi hyväksyttävä tämä talousarvio, mutta otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä toimia rahoitus- ja talouskriisin käsittelemiseksi. Yksimielisyys on tärkeä ja välttämätön, vaikka se onkin vaikea saavuttaa. Meidän on annettava sille tukemme.

  Kyösti Virrankoski, (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijöitä, rouva Haugia ja herra Lewandowskia erinomaisesta työstä. Lisäksi haluan kiittää komission jäsentä, rouva Grybauskaitėa ja myös hänen lähintä avustajaansa, herra Romeroa hyvästä yhteistyöstä koko vuoden ajan sekä puheenjohtajavaltiota rakentavasta osallistumisesta budjetin valmisteluun.

Haluan ainoastaan puuttua yhteen asiaan eli rakennerahastoihin. Me olemme palauttaneet tänä vuonna eri muodoissa varoja jäsenvaltioille käyttämättöminä määrärahoina. Lisätalousarviossa numero kaksi me ohjelmoimme uudelleen 2,8 miljardia euroa ja lisätalousarviossa numero yhdeksän me palautimme 4,5 miljardia euroa käyttämättömiä maksuja.

Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että komissio esittää 5 miljardin euron elvytyspaketin samanaikaisesti kun se ei ole käyttänyt edes budjetoituja varoja rakennepolitiikkaan. Syynä on hallinta- ja valvontajärjestelmä, joka on erittäin monimutkainen. Useimmissa maissa se on edelleen hyväksymättä.

Euroopan parlamentti esitti sovittelussa yhteistä julkilausumaa, jossa tunnustettaisiin yksinkertaistamisen tarve ja rakenteelliset puutteet. Komissio ja neuvosto eivät halunneet yhtyä tähän julkilausumaan. Kuitenkin Eurooppa-neuvosto esitti juuri lähes sanasta sanaan samanlaisen kannanoton, ja onkin syytä korostaa, että yksinkertaistaminen ja tehostaminen ovat todella tarpeen.

  Margaritis Schinas (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, tämä talousarvio on viimeinen nykyisen vaalikauden aikana laadittava, ja ensimmäinen talousarvio, josta olemme äänestäneet sen jälkeen, kun finanssikriisi kolkutti ovellemme. Sen vuoksi sillä on erityinen merkitys: se on talousarvio, jota Euroopan kansalaiset arvioivat hyvin tarkasti.

Itse katson, että tässä talousarviossa on katkera sävy, koska se sisältää onnistuneita asioita, mutta siinä on myös varjopuolia. Itse katson menestyksiin lukeutuvan sen, että olemme onnistuneet, vaikkakin rajallisesti, lisäämään maksujen määrää neuvoston kantaan verrattuna ja että olemme löytäneet suhteellisesti enemmän resursseja kilpailukykyä, ympäristöä ja turvallisuutta varten. Pidän menestyksenä myös sitä, että ensimmäistä kertaa meillä on erillinen kanta, jolla käsitellä laitonta maahanmuuttoa Euroopan unionin eteläisillä rajoilla. Siellä kotimaani kaltaiset maat vastaanottavat vuosittain satoja tuhansia epätoivoisia ihmisiä, jotka tulevat kolkuttamaan Euroopan ovelle sen eteläisillä rajoilla. Kaikista näistä syistä meillä on syytä olla tyytyväisiä.

Olen kuitenkin hyvin pettynyt siihen, että tällä kriisiajan ensimmäisellä talousarviolla ei kyetty välittämään sitä sanomaa, että Eurooppa on halukas ja kykenevä toimimaan. Yritämme vielä pohtia, miten käyttää 200 miljardista eurosta 5 miljardia euroa, jotka eräät jäsenvaltiot haluavat takaisin sen sijaan, että rahat käytettäisiin kilpailukyvyn kohentamiseen. Se on menetetty tilaisuus. Tämän vuoden osalta olisimme mielestäni voineet tehdä enemmän. Olen edelleen toiveikas siitä, että ne tavanmukaiset epäilyksenalaiset tahot, jotka haluavat maksaa ylijäämät takaisin kansallisille ministeriöille, tekisivät vielä yhden yrityksen niin, että viimeistään ensi vuonna lähestymistapamme olisi aikaisempaa kunnianhimoisempi.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, onnittelen mietinnön esittelijää jäsen Haugia hänen erinomaisesta työstään sekä lukuisia kollegoja heidän antamistaan panoksista. Haluaisin puhua kalastusalasta sekä sen myönteisistä ja kielteisistä näkökohdista.

Kokonaisuudessaan varatut määrärahat ovat hyvin pitkälti samansuuruiset kuin edellisenä varainhoitovuonna. Tämä on kielteinen näkökohta, kun ottaa huomioon, että edelliset talousarviot sisälsivät jo välttämättömän vähimmäismäärän resursseja tarvitsevan yhteisen kalastuspolitiikan ja meripolitiikan toteuttamiseksi. Maksumäärärahojen alentaminen ja riittämättömät toimet syrjäisten alueiden tarpeisiin ja erityisseikkoihin reagoimiseksi ovat myös kielteisiä asioita.

Ulkoisen taloudellisen paineen kasvaminen nykyisen rahoituskriisin sekä polttoaineiden hintojen huomattavien vaihtelujen seurauksena pahentaa entisestään nykyisiä paineita, jotka johtuvat laivaston alhaisesta kapasiteetistä ja luonnonvarojen ehtymisestä.

Siitä huolimatta, että komissio ehdottaa kalastusalan uudistamista nykyisen makrotaloudellisen tilanteen mukaisesti, tarvitaan konkreettisia toimia, joilla autetaan takaamaan Euroopan kalastuslaivastojen säilyminen sekä sellaisten ihmisten toimeentulo, jotka tekevät niin paljon, jotta me saisimme mahdollisuuden nauttia yhtä tärkeimmistä peruselintarvikkeistamme.

Olen iloinen siitä, että valmistelevana toimena hyväksyttiin esittämäni aloite varata kalan hintojen tarkkailukeskukselle 4 miljoonaa euroa. Suhtaudun myönteisesti myös siihen, että kalavarojen hallintaa tuetaan entistä enemmän, kansainvälisille hankkeille varataan vapaaehtoisia varoja, lisätään keskustelua elintärkeällä kalastusalalla, kuten panimme merkille kalatalousvaliokunnan Madeiralle, Portugalin kaikkein reunimmaiselle alueelle, tekemän vierailun aikana. Lisäksi suhtaudun myönteisesti parhaiden käytäntöjen verkottamiseen ja vaihtoon sekä kuudennen puiteohjelman päätökseen saattamiseen. Määrärahojen säilyttäminen biotalouden kehittämistä koskevaa yhteistyötä varten, yhteisön kalastuksenvalvontavirastoa sekä Euroopan meripolitiikkaa valmistelevia toimia varten ovat myös myönteisiä asioita.

Lopuksi haluan kertoa suhtautuvani myönteisesti siihen, että komissio on perustanut budjettikohdan – johon ei toistaiseksi ole varattu määrärahoja – erityistä rahoitusvälinettä varten. Sen avulla on tarkoitus mukauttaa kalastuslaivastot polttoaineen hintojen taloudellisiin seurauksiin. Tämä on yksi niistä syistä..

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Kuten jo totesin ensimmäisen käsittelyn aikana lokakuussa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelijana, kannatan Euroopan unionin talousarviota vuodeksi 2009 monesta syystä. Toisaalta ensi vuoden kannalta on jo nyt tärkeä ja myönteinen asia, että 14 miljardia euroa on käytettävissä ympäristönsuojeluun, luonnonsuojeluun ja niiden puitteissa ennen kaikkea LIFE+ -tavoitteita varten. Toisaalta on syytä panna merkille, että tämä summa on noin 10 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden luku, mikä on hyvä osoitus siitä, että nykyään kukaan ei kyseenalaista tämän toiminta-alan merkitystä, erityisesti ilmastonmuutoksen kannaalta. Viimeksi mainittu asia on sitä paitsi myös yksi ensi vuoden talousarvion painopistealoista. Tämä kaikki liittyy tietenkin läheisesti tänään keskipäivällä toimitettavaan äänestykseen, kun päätämme ilmastopaketista.

Vaikka nämä direktiiviluonnokset eivät vastaa alkuperäisiä odotuksiamme monessa mielessä, ne ovat kunnianhimoisia verrattuna ehdotukseen, jonka komissio antoi viime vuoden tammikuussa. Direktiiviluonnoksissa asetetut tavoitteet edellyttävät rahaa ja poliittista tahtoa. Summa voi olla pieni, mutta on tärkeää korostaa, että ensi vuonna aloitettavien kokeiluhankkeiden arvo on 7,5 miljoonaa dollaria. Varsinaisen työn, johon sisältyy luonnosten laatimista ja tarjouskilpailujen julkaisemista, voidaan olettaa alkavan ensi vuoden alussa, mutta komissio on ilmoittanut useissa yhteyksissä, miten tärkeänä se pitää näiden hankkeiden toteuttamista, ja se on luvannut tehdä täysipainoista yhteistyötä. Lokakuun täysistunnon jälkeen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on ainoa elin, joka ei ole onnistunut saavuttamaan merkittävää edistystä. Sen vuoksi meidän on edelleen suositettava 10 prosentin varauman säilyttämistä, mutta toivon, että tämäkin ongelma ratkaistaan pian. Nämä ovat huomioni ja suositukseni, jotka pääosin täsmäävät ensimmäisen käsittelyn aikana tehtyjen kanssa. Vetoan kollegoihini, jotta he äänestäisivät asian puolesta myös toisessa käsittelyssä. Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja onnitella Jutta Haugia mietinnöstä. Kiitoksia paljon.

  Maria Martens (PPE-DE). - (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensinnäkin onnitella mietinnön esittelijää jäsen Haugia. Työsuhteemme oli todellakin hyvin miellyttävä, ja kehitysyhteistyövaliokunta on siihen tyytyväinen. Pidimme tärkeinä kolmea asiaa. Ensinnäkin meidän olisi puntaroitava elintarvikekriisiä. Olemme iloisia siitä, että valiokunnan ehdotusta on tarkistettu ja että saatiin aikaan sellainen kompromissi, joka sai parlamentin ja neuvoston tuen, ja sen seurauksena elintarvikekriisiä varten varattiin miljardi euroa.

Pohjimmiltaan tärkeää on se, että löydetään kestävä ratkaisu, joka tarkoittaa elintarviketurvallisuutta itse kehitysmaille, ja tästä kokeiluhankkeessamme on kyse. Suurempi ongelma on se, että pienillä maanviljelijöillä ei ole mahdollisuutta saada mikroluottoja. Heidän on vaikeaa päästä käsiksi hyviin kylvösiemeniin ja lantaan ja pystyä investoimaan kasteluun, jos he eivät kykene maksamaan rahoja etukäteen. Sen vuoksi olemme tyytyväisiä siihen, että ehdotuksemme kokeiluhankkeesta mikroluottojen myöntämiseksi pienille maanviljelijöille on saanut laajaa kannatusta, ja luotamme siihen, että valiokunta on halukas panemaan tämän kokeiluhankkeen täytäntöön.

Toiseksi totean arvioinnista, että voimme ottaa vastaan näinä päivinä paljon arvostelua kehitysyhteistyöstä. Tuen saamiseksi meidän on paitsi selvennettävä, mitä tarkoitimme, mutta erityisesti se, mitä olemme saavuttaneet. On valitettavaa, että valiokunnan mietinnöissä takerrutaan edelleen hyvin pitkälti aikomuksiin. Tämän vuoksi olemme vedonneet siihen, että valokunnasta löytyisi enemmän valmiuksia tulosten arvioinnin parantamiseen. Suhtaudumme myönteisesti parlamentin näille ehdotuksille antamaan tukeen.

Arvoisa puhemies, kolmanneksi haluan todeta, että puhumme edelleen sen puolesta, että talousarviossa tehdään korotus luvussa 4, joka koskee ulkoisiin toimiin liittyviä kuluja. On selvää, että tarvitaan nykyistä enemmän varoja ja joustavuutta, mikäli haluamme saavuttaa päämäärämme ja kantaa vastuumme, jotka ovat perusteltuja Kosovon, Lähi-idän ja muissa tapauksissa, joissa pääasia ei ole ainoastaan kehitysyhteistyö vaan myös konfliktien ratkaiseminen.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän lyhyesti kaksi kommenttia. Haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä.

Kehitysavusta puhuttaessa mielestäni on tärkeää korostaa sitä, että vaikka prosessi miljardin euron löytämiseksi oli tukala, on myönteistä, että Eurooppa on tehnyt jotakin ongelman ratkaisemisen hyväksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kauppatavaroiden hinnat ovat itse asiassa romahtaneet, samoin energian hinnat, joten tällä miljardilla eurolla pitäisi saada aikaan paljon enemmän kuin toivoimme, jos se käytetään oikein. Mielestäni meidän on tehtävä tarkka tutkimus varmistaaksemme, että raha menee sinne, mihin se on tarkoitettu ja missä sitä tarvitaan kaikkein eniten, eli ruohonjuuritasolla, ruoan tuottamisessa paikoissa, joissa ruokaa voidaan tuottaa.

Toinen kommenttini liittyy myös maatalousalaan, mutta se koskee enemmän tulevaisuutta kuin tämä nimenomainen talousarvio. Olen hieman huolissani niistä kommenteista, joita komission jäsen teki niin kutsutusta lisäarvon puuttumisesta maatalouteen käytettävien varojen kohdalla. Tiedän, että meillä on aikaa keskustella tästä tulevaisuudessa, mutta sen on oltava perusteellinen ja napakka keskustelu. Katson, että eurooppalaiset maanviljelijät hyötyvät parhaiten yhteisestä politiikasta, eikä sellaisesta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat valita mitä haluavat, koska kansalaiset jäävät häviölle siinä, mikä on ruoan laatu ja turvallisuus.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, talousarvion hyväksymiseen liittyy aina ristiriitoja odotusten ja todellisuuden välillä. Talousarviokehys ei ole kovin joustava, ja varoja on hyvin vaikea jakaa uudelleen. Vaikka tämä heijastaakin sitä, että erityistoimien rahoittaminen tapahtuu vakaasti, se tarkoittaa myös sitä, että alinomaa muuttuvaan todellisuuteen on vaikea reagoida.

Nykyinen talousarvio ei nykyisen tilanteen valossa vastaa monien parlamentin jäsenten toiveita, joista esimerkkinä mainittakoon tarve toimia yhä pahenevaa talouskriisiä vastaan tai sellaisten uusien tekniikoiden rahoittaminen, joita voidaan käyttää ympäristön tilan parantamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Talousarvio ei vastaa nuorten, koululaisten tai opiskelijoiden odotuksiin kun ottaa huomioon nuorisovaihtojen, koulutusmahdollisuuksien ja ulkomailla opiskelemisen mahdollisuuksien taloudellista tukemista.

Lopuksi haluaisin todeta, että peräkkäiset talousarviot ja rahoitusnäkymät on suunnattu pikemmin edellisten talousarviosuunnitelmien ja -tavoitteiden jatkamiseen kuin nykyisten ja tulevien haasteiden käsittelemiseen. Tämän vuoksi rahoitusnäkymiä on säännöllisesti tarkasteltava, koska seitsemän vuotta on liian pitkä aika talousarvion suunnittelun kannalta.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin nostaa esiin erään asian, josta itävaltalainen kollegani jäsen Rübig puhui hetki sitten. Käytämme alle 1 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta Euroopan hyväksi, ja samanaikaisesti vaadimme, että EU selviytyy yhä useammasta tehtävästä, jotka koskevat yhä useampaa jäsenvaltiota. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin ollen on todella uskomatonta, että olemme olleet säästäväisiä monia vuosia ja että tämä säästäväisyys on koskenut varojemme taloudellista käyttöä mutta lisäksi myös perimmiltään valtiovarainministereitä, jotka hankkivat takaisin rahaa ja kanavoivat sen kansallisiin budjetteihinsa vuoden lopussa.

On kaksi uutta tehtävää, joihin meidän olisi käytettävä rahojamme. On myös sellaisia tehtäviä, joihin emme oikeastaan ole varanneet asianmukaisia budjettivaroja vuosiin. EU:n viestintätoimintaan olisi lisättävä varoja, mikäli haluamme saada Euroopan kansalaiset lähemmäksi Eurooppaa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon piirissä on lukuisia tehtäviä, joihin Eurooppa voisi osallistua.

  Jutta Haug, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia niitä jäseniä, jotka ovat osallistuneet keskusteluun täällä parlamentissa ja jotka ovat käyttäneet puheenvuoron, vaikka monissa tapauksissa vuoden 2009 talousarvio oli vain tilaisuus käyttää puheenvuoro pikemmin kuin sen aihe. Ennen kaikkea haluan kiittää niitä jäseniä, jotka ovat olleet kanssamme alusta loppuun asti ja osallistuneet keskusteluun.

Komission meille esittelemä Euroopan talouden elvytyssuunnitelma on nostettu esiin monessa puheenvuorossa, ja se vaivaa monien mieltä. En voi muuta kuin toistaa sen, mitä olen todennut monta kertaa aikaisemminkin: Euroopan unionin liikkeellepaneva voima jäsenvaltioiden talouden hyväksi on EU:n koheesiopolitiikka. Panemalla se huolellisesti ja rehellisesti täytäntöön onnistumme menemään eteenpäin, ja tämä merkitsee epäilemättä sitä, että talous ei aiheuta meille niin suuria ongelmia vuosien saatossa. Emme tietenkään selviydy maksuihin varatuilla 116 miljardilla eurolla, vaan koko parlamentin on oltava valmis varmistamaan asiaankuuluvat maksut lisätalousarvioissa ja tarkistetuissa talousarvioissa.

Se, mitä komission jäsen sanoi, on tietenkin totta: talousarvio on aina kompromissi. Vuoden 2009 talousarvio ei tässä mielessä eroa sitä edeltävistä talousarvioista. Meidän on ollut pakko myöntää neuvostolle nämä alhaiset maksut, komission on ollut pakko myöntää meille 700 miljoonaa euroa resurssien uudelleenkohdistamiseksi aluekehitykseen, ja meidän on ollut pakko supistaa painopistealojamme. Olemme tästä huolimatta onnistuneet pitämään kiinni varsin monesta näistä painopistealoista. Näitä ovat enemmän maksumäärärahoja ilmastonmuutoksen torjumiseen, enemmän maksumäärärahoja sosiaaliseen ulottuvuuteen uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomiseksi sekä enemmän tukea pienille ja keskisuurille yrityksille. Olemme saavuttaneet tämän, ja sen vuoksi olen kiitollinen kollegoilleni. Kiitos oikein paljon.

(Suosionosoituksia)

  Janusz Lewandowski, esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, talousarvion siinä pääluokassa, josta olen vastuussa, on vain yksi asia, joka on epäselvä, ja se on Lissabonin sopimuksen tulevaisuus. Se muuttaa parlamentin toimivaltaa, ja se saattaa vaikuttaa talousarvioon. Kun ottaa huomioon, että muita ongelmia on ratkaistu, haluaisin tukea edellisiä puhujia, jotka ovat vaatineet rahoitusnäkymien tarkistusta. Sitä todellakin tarvitsimme jo nykyisten näkymien toisena vuonna, mikäli haluamme pystyä rahoittamaan Euroopan unionin kansainväliset tavoitteet ja sitoumukset.

Lisäksi on valitettavaa, että neuvottelumenettely neuvoston kanssa toi mukanaan neuvotteluja miljoonista euroista aikana, jolloin on luvattu miljardeja epämääräisessä kriisipaketissa. Näin ollen talousarviota, jonka todennäköisesti hyväksymme huomenna, muutetaan otaksuttavasti enemmän kuin koskaan ennen.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Puhujat toimivat niin kurinalaisesti, että olemme saaneet keskustelun päätökseen hyvissä ajoin, ja tämä on myönteinen viesti budjettikurin kannalta tulevaisuudessa.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 18. joulukuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. – (EN) Mietinnön esittelijän tavoin meidän olisi oltava huolestuneita niistä kielteisistä vaikutuksista, joita maailmanlaajuisen taantuman seurauksena nousee esiin. Meidän olisi erityisesti keskityttävä kaikkein epäedullisimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, jotka epäilemättä kärsivät kaikkein eniten talouden sekasorron vaikutuksista. Unionin olisi maksimoitava toimensa helpottaakseen saatavilla olevien resurssien saantimahdollisuuksia – sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 ylärajojen puitteissa – edunsaajille paikan päällä. Tästä syystä meidän olisi erityisesti parannettava ja yksinkertaistettava toimia niin, että rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpano vauhdittuisi. Itse asiassa maksumäärärahojen alhainen taso koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa ei vastaa ruohonjuuritason tarpeita nykyisen talouskriisin tuomien haasteiden kohtaamisessa. Koheesiopolitiikka on yhteisvastuullisuuden paras väline Euroopan unionissa, ja sen osuus näin suuren maailmanlaajuisen kriisin kielteisten vaikutusten torjumisessa on keskeinen.

(Istunto keskeytettiin klo 10.50 ja sitä jatkettiin klo 11.30.)

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING