Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Jan Anderssonin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta (KOM(2008)0179 – C6-0163/2008 – 2008/0069(COD)) (A6-0438/2008) ja

– Thomas Mannin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustamisesta (KOM(2008)0180 – C6-0162/2008 – 2008/0070(COD)) (A6-0424/2008).

  Jan Andersson, esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensinnäkin haluan puhua lyhyesti ammatillisen koulutuksen arvosta. On tärkeää, että ammatillista koulutusta kehitetään jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa. Se on tärkeää EU:n itsensä, kilpailukyvyn ja sen kannalta, miten pystymme pitämään puolemme maailmassa, mutta myös yksilöille on tärkeää, että voimme tarjota korkeatasoista ammatillista koulutusta EU:ssa. Tämä on yleinen tilanne.

Tiedämme, että ammatillinen koulutus on järjestetty hyvin eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Tämä viitekehystä koskeva ehdotus ei uhkaa niitä tapoja, joilla jäsenvaltiot järjestävät ammatillista koulutusta eri puolilla Eurooppaa, mutta voimme jatkaa perinteitämme olipa kyse sitten paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla järjestettävästä koulutuksesta. Yleinen laadunvarmistuksen ja ammatillisen koulutuksen viitekehys on tietenkin ollut olemassa aiemminkin, mutta nyt jäsenvaltiot haluavat kehittää tätä kehystä erityisesti globalisaation kasvun ja laadukkaampaa koulutusta koskevan tarpeen vuoksi.

Laadunvarmistuksen viitekehystä koskevan työmme osalta haluan kiittää komissiota ja neuvostoa heidän erinomaisesta yhteistyöstään, joka on mahdollistanut pääsyn yhteiseen ratkaisuun.

Mistä sitten on kysymys? Jäsenvaltiot ovat tietenkin olleet erittäin huolissaan siitä, että meidän ei pitäisi luennoida heille vaan olisi luotava jotain sellaista, jonka he voisivat nähdä tuovan lisäarvoa itse jäsenvaltioille. Meidän on jaettava kokemuksiamme. Olen tutustunut kokeiluhankkeisiin, jotka liittyvät nuorisolle suunnatun mekaanisia ajoneuvoja koskevan koulutuksen laadunvarmistukseen kotimaassani, jossa parhaillaan tehtävä yhteistyö on osoittautumassa erittäin hedelmälliseksi.

Meillä on yhteiset työmarkkinat, meillä on yhteiset tavoitteet, ja sen vuoksi on tärkeää, että voimme jakaa tällä tavoin kokemuksiamme ja saada yhteisen viitekehyksen, jonka puitteissa näitä kokemuksia voidaan jakaa. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa olemme myös sanoneet tarkasti, ettei järjestelmään sisällytettyjä indikaattoreita pitäisi nähdä jäsenvaltioiden valvontavälineinä vaan voimavarana. Niiden käytön pitäisi olla mahdollista, kun jäsenvaltiot kehittävät järjestelmiään ja kun ne suorittavat järjestelmiä koskevia laadunvarmistuksia. Uskon ja toivon, että sopimukseen pääseminen johtaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sisämarkkinoilla. Olen melko varma siitä, että näin käy, ja olen melko varma myös siitä, että kokemusten ja nyt jäsenvaltioiden käyttöön annettavien välineiden jakamisesta on hyötyä itse jäsenvaltioille, EU:lle ja henkilöille. Kiitos.

  Thomas Mann, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen Figel’, hyvät kollegat, kun aiheena on koulutus Euroopan unionissa, kaikki puhuvat Bolognasta – aivan oikeutetusti. Sen jälkeen, kun EU:n jäsenvaltiot päättivät vuonna 1999 luoda yhteisen eurooppalaisen korkea-asteen opetuksen alueen vuoteen 2010 mennessä, on liikkuvuudelta poistettu monia esteitä. Kun ajatellaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja ja opintosuoritusten tunnustamista opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECTS) avulla, ymmärretään, että tarvitaan yhteisiä toimia.

Ajatuksena on, että ammatillisen koulutuksen alalla noudatetaan samaa periaatetta. Yksi virstanpylväs saavutettiin vuonna 2002 Barcelonan huippukokouksessa, jossa vaadittiin opintosuoritusten ylikansallista tunnustamista. Samana vuonna käynnistettiin Kööpenhaminan prosessi, joka koskee eurooppalaisen yhteistyön parantamista ammatillisen koulutuksen alalla. Vuonna 2006 esitimme uudet ehdot, nimittäin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF). Olin tuolloin Euroopan parlamentin valiokuntalähtöisen mietinnön esittelijä.

EQF:llä on kolme tehtävää: ensinnäkin kansallisten ja alakohtaisten tutkintojen viitekehysten yhdistäminen, toiseksi ammattikoulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen vertailtavuuden varmistaminen sekä kolmanneksi avoimuuden ja liikkuvuuden varmistaminen.

Jotta nämä opintosuoritukset voidaan siirtää ja tunnustaa, on nyt perustettu ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET). Vasta sitten, kun saavutetaan kykyjen ja taitojen avoimuus, on poistettu kaikki esteet niiden siirrettävyydeltä ja hyväksyttävyydeltä sekä jäsenvaltioissa että ylikansallisella tasolla. Tällä tavoin ECVET-järjestelmä auttaa laajentamaan eurooppalaista yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla.

ECVET-järjestelmällä lisätään liikkumisvalmiutta ja helpotetaan urasuunnitelmien toteuttamista, ja sen pitäisi parantaa myös työntekijöiden ja opiskelijoiden sosiaalista osallisuutta. Voimakas sitoutuminen ammatillisen koulutuksen laatuvaatimuksien täyttämiseen tarkoittaa sitä, että kansalliset erityispiirteet on otettava huomioon. Kaikki eivät tiedä, miten koulujen ja yritysten välinen tiivis yhteistyö – eli kahtalainen järjestelmä – toimii, eivätkä kaikki tiedä, miten paljon taitoa, aikaa ja rahaa tarvitaan mestarinkirjan tai ylemmän ammatillisen tutkinnon hankkimiseen. Jäsenvaltioiden toimenpiteitä olisi täydennettävä ja niiden välistä yhteistyötä parannettava. Opintopisteiden osalta on annettava takeet siitä, että joissakin tapauksissa voidaan lisätä osaamisen ja pätevyyden arviointia koskevia moduuleja, kun taas toisissa tapauksissa voidaan edelleen edellyttää loppututkintoa. Tällä vapaudella on olennainen merkitys.

Hyvät kollegat, se, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta äänesti lähes yksimielisesti mietintöni puolesta, antoi minulle sysäyksen järjestää neuvottelut komission ja neuvoston kanssa. Kokoonnuimme Bordeaux'ssa puheenjohtajavaltio Ranskan järjestämän koulutusta koskevan konferenssin yhteydessä. Haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä siitä, että he ovat tukeneet minua tässä kompromississa.

Toivottavasti yhdessä tekemämme työn katsotaan edistävän asianmukaisella tavalla ammatillisen koulutuksen tehokkuuden, avoimuuden ja liikkuvuuden lisäämistä. Toivotaan, että ECVET-järjestelmästä tulee Euroopan oppimisalueen tärkeä rakennuspalikka.

  Ján Figeľ, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan ensiksi esittää kiitokset ja todeta olevani Jan Anderssonin kanssa samaa mieltä siitä, mitä hän totesi alkupuheenvuorossaan laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä koskevaan suositukseen liittyvän toimielinten tekemän erinomaisen työn ja yhteistyön merkityksestä. Valiokunnat ja komissio toivovat, että näiden kahden tärkeän välineen osalta päästäisiin hyvin pian sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä.

Ensiksi haluan todeta arvostavani työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan työtä. Haluan myös mainita Ramona Mănescun sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työpanoksen, sekä toisessa mietinnössä – koska yhdistimme kaksi mietintöä – samojen valiokuntien, eli kulttuurin ja koulutuksen valiokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan työpanoksen. Haluan mainita myös Dumitru Oprean esiin tuomat monet kiinnostavat seikat, joita sekä Jan Andersson että Thomas Mann ovat jo tähdentäneet.

Kansalaiset ja jäsenvaltiot ovat puhuneet paljon Bolognan prosessista, mutta nyt puhutaan yhä enemmän taitojen ja ammatillisen koulutuksen merkityksestä ja Kööpenhaminan prosessista. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäinen EuroSkills-kilpailu, joka auttaa lisäämään erittäin tärkeän ammatillisen koulutuksen alan suosiota, houkuttelevuutta ja laatua sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa tällä alalla. Haluan esittää muutaman huomion näiden kahden välineen merkityksestä, joista äänestetään täällä täysistunnossa huomenna teidän mietintöjenne muodossa.

Suosituksesta laadunvarmistuksen eurooppalaiseksi viitekehykseksi totean, että ammatillinen koulutus on jäänyt Euroopan unionin uudistusprosessin varjoon, mutta jos todella haluamme lisätä unionimme kilpailukykyä ja tehdä siitä sosiaalisesti yhtenäisen, kuten Lissabonin sopimuksessa todetaan, on kiinnitettävä huomiota sekä yleissivistävän koulutuksen että ammatillisen koulutuksen merkitykseen ja laatuun. Ensimmäisen suosituksen melko tekninen luonne ei saisi vähentää välineen merkitystä. Laadunvarmistus tukee jokaista ammatillista koulusta koskevaa poliittista aloitetta. Se auttaa luomaan keskinäistä luottamusta ja uudistamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiä parantamalla koulutuksen tehokkuutta.

Laadunvarmistuksen viitekehyksen tarkoituksena on parantaa jatkuvasti ammatillista koulutusta. Se perustuu laatukierteeseen, jossa yhdistyvät toisiinsa seuraavat neljä vaihetta: suunnittelu, täytäntöönpano, arviointi ja tarkistus. Se sisältää keinoja, joilla ammatillisen koulutuksen tuloksia voidaan seurata, ja sillä mitataan ammatillisen koulutuksen parantumista sekä järjestelmän että koulutuksen tarjoajan tasolla. Laadunvarmistusta koskeva lähestymistapa sisältyy jo eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta vuonna 2007 annetun suosituksen liitteessä oleviin yleisperiaatteisiin, joten se on jo osa perustettua laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä.

Laatu, oppimistuloksia koskeva lähestymistapa ja tutkintojen viitekehys kulkevat käsi kädessä. Tarvitsemme näitä välineitä samassa palapelissä. Laadunvarmistus on ennakkoedellytys järjestelmien ja maiden väliselle luottamukselle, jotta oppimistuloksia voidaan siirtää. Mielestäni tässä prosessissa saavutetut kompromissit ovat erittäin tärkeitä. Komissio kannattaa tekstiä ehdotetussa muodossa. Teidän panoksellanne tekstiä on parannettu esimerkiksi muuttamalla kansallisten lähestymistapojen suunnittelua koskevaa määräaikaa ja mainitsemalla selkeästi paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen. Kun vertaatte viitekehystä työkalulaatikkoon, panoksenne auttaa myös selventämään alkutekstin merkitystä.

Myös toista välinettä tarvitaan, mikäli todella haluamme edistää elinikäistä oppimista ja helpottaa todellista liikkuvuutta. Kuten minulla on tapana sanoa, olemme kansalaisia samassa Euroopan unionissa, emme turisteja. Tarvitsemme tätä liikkuvuutta sekä opiskelijoita että työntekijöitä varten, jotta ihmiset voivat hyödyntää erilaisten eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tarjoamaa rikkautta kansallisella tai jopa alueellisella tasolla. Tämä on mahdollista vain siinä tapauksessa, että henkilön oppimistuloksia arvostetaan asianmukaisella tavalla, kun siirrytään yhdestä opetusympäristöstä toiseen.

Näitä mahdollisuuksia lisätään nyt huomattavasti ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) avulla. ECVET-järjestelmällä on kaksi tavoitetta: ensinnäkin sillä tuetaan ja edistetään kansainvälistä liikkuvuutta, ja toiseksi sillä annetaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, jotta voidaan vastata henkilöiden, työmarkkinoiden ja yhteiskuntiemme todellisiin tarpeisiin.

En halua sanoa enempää, mutta vakuutan teille, että tämä väline on nyt ja myös tulevaisuudessa yhteensopiva toisen välineen eli korkea-asteen yleissivistäviä opintoja koskevan eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) kanssa sekä erilaisten Euroopan unionissa jo olemassa olevien tutkintojärjestelmien kanssa. Sitä toteutetaan kunkin osallistuvan maan sääntöjen ja lainsäädännön mukaisesti.

Jäsen Mann painotti, että jäsenvaltioiden osallistuminen on vapaaehtoista. Tämä on osoitus järjestelmiemme erilaisuudesta mutta myös kypsyydestä löytää yhteisiä välineitä, kun työskentelemme yhdessä ja haluamme luoda edellytykset eri järjestelmien yhteensopivuudelle ja niiden väliselle siirrettävyydelle. Tämän prosessin aikana pystyimme näkemään, miten alhaalta ylöspäin etenevä lähestymistapa auttoi kummassakin tapauksessa analysoimaan ja muotoilemaan välineitä.

Tässä yhteydessä haluan myös todeta, että saavutettu kompromissi on hyväksyttävä ja erittäin tärkeä paitsi sopimukseen pääsyn kannalta myös siksi, että näin vastataan kaikkiin erityistarpeisiin tai huolenaiheisiin. Mielestäni se jopa parantaa tekstiä. Arvostan erityisesti sitä, että kompromississa vahvistetaan kansallisten ja alueviranomaisten roolia ja korostetaan koeajan tai tulosten merkitystä täytäntöönpanovaiheessa. Komissio siis kannattaa ehdotuksia ja aikaansaatua kompromissia.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, olen erityisen ylpeä siitä, että voin ensimmäisenä esittelijöiden jälkeen korostaa, miten suuri merkitys kaikille Euroopan unionin kansalaisille on sillä, että ammatillisia koulutusjärjestelmiä vahvistetaan jokaisen jäsenvaltion koulutusjärjestelmien erityispiirteitä kunnioittaen ja koordinoidusti. Näin järjestelmille voidaan tarjota yhteinen viitekehys, jota voidaan käyttää työkalulaatikkona, kuten komission jäsen varsin oikein korosti ja kuten esittelijöillä oli mahdollisuus selittää meille valiokunnassa hyvin tehdyn työnsä välityksellä.

Olemme pystyneet antamaan nuorille eurooppalaisille alkusysäyksen, niin että he voivat jatkaa kahteen suuntaan: joko teoreettiseen korkea-asteen koulutukseen tai käytännön opintoihin, joissa kaikissa on kysymys käytännön taidoista ja luomisesta. Kaikilla tasoilla tarjottavassa ammatillisessa koulutuksessa on Euroopan tulevaisuus, siinä on jokaisen yksittäisen jäsenvaltion tulevaisuus, ja se on luovuuden ja tuottavuuden ensivaihe, joka johtaa edistykseen ja innovaatioon. Luotan siihen, että jokaisen jäsenvaltion viranomaiset ja koulutuslaitokset käyttävät kumpaakin näistä direktiiveistä, jotka pian hyväksytään ja pannaan täytäntöön. Saamme siis tuloksia ensi vuonna, joka on luovuuden ja innovoinnin teemavuosi.

  Corina Creţu, PSE-ryhmän puolesta. – (RO) Aivan ensimmäiseksi olen tyytyväinen siihen, että komission jäsen Figel' osallistuu tähän keskusteluun ja kiinnittää huomiota tähän mietintöön. Haluan tietenkin myös onnitella jäsen Anderssonia ja jäsen Mannia.

Tämän mietinnön PSE-ryhmää edustavana varjoesittelijänä sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenenä haluan todeta, miten tyytyväinen olen siihen, että ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän täytäntöönpano on hyväksytty. Tämä on tärkeä edistysaskel kohti EU:n jäsenvaltioiden koulutuslainsäädännön yhdenmukaistamista ja niiden esteiden poistamista, jotka haittasivat ammatillista koulutusta yhdestä ammatillisesta koulutusjärjestelmästä toiseen siirryttäessä.

Lissabonin sopimuksen ja äskettäisten ammatillista koulutusta koskevien kokousten mukaan korkeasti koulutetut työntekijät ovat tulevaisuudessa Euroopan unionin liikkeelle paneva voima. Nykyaikaisessa taloudessa tällä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka osaavat puhua useita kieliä ja joilla on kokemusta monikulttuurisessa ympäristössä työskentelemisestä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden väliset erot tutkinto- ja koulutodistusten määrittelyssä, nyky-ympäristössä on äärimmäisen tärkeää luoda edellytykset kansainväliselle liikkuvuudelle koulutuksen alalla. Tämä helpottaa sellaisten korkeasti koulutettujen työntekijöiden kouluttamista, jotka pystyvät täyttämään Euroopan unionin talouselämän uudet vaatimukset.

Toinen tämän lainsäädäntökehyksen seurauksista on se, että meidän maidemme eli uusien jäsenvaltioiden opiskelijoiden ja oppilaiden liikkuvuus lisääntyy. Heidän ammatillinen koulutusjärjestelmäänsä on yhdennetty Euroopan unionin tasolla vain osittain. Opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalainen siirtojärjestelmä hyödyttää niitä opiskelijoita ja oppilaita, joilla ei ole ollut aiemmin samoja mahdollisuuksia tehdä työtä ja saada koulutusta monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä kuin Euroopan unionin vanhojen jäsenvaltioiden opiskelijoilla ja oppilailla on ollut.

Jättämissäni tarkistuksissa olen kehottanut toteuttamaan mahdollisimman pian tämän järjestelmän, jonka tarkoituksena on helpottaa niiden henkilöiden oppimistulosten keräämistä, siirtoa ja tunnustamista, jotka haluavat ammatillisen koulutuksen riippumatta siitä, mistä maasta he ovat kotoisin tai missä he asuvat. Meidän on muodostettava Euroopan unionissa olemassa oleviin rakenteisiin perustuvia kestäviä verkkoja kansallisten ja alueellisten ammatillisen koulutuksen tarjoajien välille. Varmistaaksemme, että nämä verkot ja kumppanuudet ovat mahdollisimman tehokkaita, meidän on taattava korkea ja yhtenäinen laatu. Niinpä olen tyytyväinen Anderssonin laatimaan mietintöön ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta.

Minäkin haluan painottaa, että jäsenvaltioiden on sovellettava tässä viitekehyksessä tarjottavia välineitä mahdollisimman pian, jotta voimme saavuttaa mahdollisimman korkean yhteisen laatutason koulutuksen alalla. Meidän on määritettävä tarkasti ne ehdot, joiden perusteella osatutkinnoista muodostuu täysi tutkinto. On korkea aika antaa EU:n työvoiman liikkuvuudelle vauhtia.

  Hannu Takkula, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, haluan myös omalta osaltani lausua muutaman sanan tästä erinomaisesta mietinnöstä. Kiittäisin esittelijä Anderssonia ja myös muita puheenvuoron käyttäjiä sekä erityisesti meidän hyvää komissaariamme Figeľiä.

On tärkeää, että me puhumme ammatillisesta koulutuksesta, koska me olemme yhdessä päättäneet, että Euroopassa on sisämarkkinat. Jos me haluamme toimivat sisämarkkinat, se tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme myös toimivaa, hyvin koulutettua työvoimaa, ja siten voidaan varmistaa se, että kun me rakennamme Eurooppaa, taloudellisen aspektin lisäksi myös muut työhön ja osaamiseen liittyvät aspektit toteutuvat.

Tämä mietintö koskettaa ei ainoastaan koulutusta, vaan myös kulttuuria ja työllisyyttä, ja ammatillisista taidoista me olemme päättäneet myös Bolognan prosessin ja Kööpenhaminan prosessin yhteydessä, jotka on niin ikään hyvä huomioida tässä yhteydessä.

Haluaisin nostaa yhden kysymyksen voimakkaasti esille. Vaikka tiedän, että koulutus kuuluu hyvin pitkälle jäsenvaltioiden toimivaltaan, me voimme kuitenkin Euroopan tasolla rohkaista jäsenvaltioita toimimaan sen suuntaisesti, että ammatillisen koulutuksen laatu, opetuksen taso ja oppimistulokset voidaan todella varmistaa. Tämä on liikkuvuuden kannalta erittäin tärkeää.

Meidän pitää taloudellisen taantuman uhatessa muistaa, että investointi koulutukseen johtaa hyvään, laadukkaaseen ja osaavaan työvoimaan. Se on avaintekijä, kun me haluamme saada aikaan uusia innovaatioita, uutta osaamista, ja kun me haluamme vahvistaa taloutemme perustaa ja sitä kautta kasvattaa bruttokansantuotetta.

Tämän päivän päätöksentekijät monesti unohtavat, että koulutus nimenomaan on se avain, jonka avulla me voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta ja vahvistaa oman taloutemme perustaa. Tämä on se viesti, joka meidän pitäisi antaa jäsenvaltioille ja niiden päätöksentekijöille ja rohkaista niitä Euroopan unionista käsin toimimaan näiden asioiden hyväksi. Me tarvitsemme toimivat ja laadukkaat työmarkkinat ja osaavan työvoiman.

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, näiden kahden Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen pitäisi antaa vahva sysäys ammatillisen koulutuksen jatkuvalle parantamiselle kaikkialla Euroopan unionissa yhteisen suunnittelun, tarmokkaan toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen avulla. Tämä edellyttää lisää avoimuutta hyvin monenlaisten ammatillisten koulutusjärjestelmien välillä, jotta mahdollistetaan ammattitutkintojen vertailtavuus ja keskinäinen tunnustaminen ja jotta varmistetaan liikkuvuuden parantuminen.

Puhumme jatkuvasta laadun parantamisesta. Paremmassa koulutuksessa on kysymys muustakin kuin vain tutkinnoista, muustakin kuin paremmista mahdollisuuksista päästä työmarkkinoille ja muustakin kuin vain keinosta parantaa yritysten ja työntekijöiden kilpailukykyä. Näin ollen minua häiritsee, kun niin usein puhutaan "inhimillisestä pääomasta", aivan kuin ihmiset olisivat vain yksi tuotannon osatekijä.

Ammatillisen koulutuksen asema vaihtelee suuresti 27 jäsenvaltion keskuudessa. On totta, ettemme tarvitse säännösten byrokraattista yhdenmukaistamista Brysselin valmiiksi pureskelemana, kuten jäsen Takkula juuri totesi. Meidän kuitenkin kannattaisi harjoittaa ainakin lievää painostusta varmistaaksemme, että parhaat mallit ja standardit vähitellen vievät voiton kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ja sanoisin, että tästä hetkestä lähtien, eikä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.

Me voimme ja meidän pitäisi oppia toisiltamme. Joka tapauksessa ammatillinen koulutus ansaitsee päästä samaan asemaan kuin yleissivistävä koulutus kaikkialla Euroopan unionissa.

Kiitän sekä jäsen Anderssonia että jäsen Mannia heidän mietinnöistään.

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Myös minä haluan ensiksi kiittää esittelijöitä Mannia ja Anderssonia heidän työstään ja erityisesti heidän osoittamastaan kärsivällisyydestä kompromisseja koskevissa neuvotteluissa. Mielestäni Anderssonin ehdotuksessa todetaan oikeutetusti, että on noudatettava toissijaisuusperiaatetta, ja toisaalta tekstissä kuvataan hyvin ne mekanismit ja määräajat, joita jäsenvaltioiden olisi noudatettava viiteindikaattoreiden arviointijärjestelmien käyttöönotossa. Mielestäni mietinnössä myös kannatetaan kaikkien ammatillisen koulutuksen tarjoamiseen osallistuvien aktiivisuuden lisäämistä muun muassa siten, että siinä tuetaan itsearviointia laadun parantamisessa käytettävänä lisätyökaluna.

Olen tyytyväinen siihen, että kompromissiin on onnistuttu sisällyttämään mielestäni erittäin merkittäviä ehdotuksia, jotka hyväksyimme työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Pääasiassa niissä kannustetaan jäsenvaltioita ryhtymään tällä alalla tehokkaampiin toimenpiteisiin korostamalla opiskelijoiden roolia, kun arvioidaan tyytyväisyyttä oppimistuloksiin, ja tukemalla koulutusta tarjoavia henkilöitä. Mielestäni on tärkeää kannattaa Mannin laatiman mietintöluonnoksen ensimmäistä kohtaa, jossa korostetaan yksilöiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen suurta merkitystä. Lopuksi haluaisin tähdentää, että ehdotetuissa kompromisseissa käytetään termiä "elinikäinen oppiminen" ja laajennetaan näin oikeutetusti koulutukseen osallistuvien kansalaisten piiriä, ja tämän vuoksi kannatan niitä.

  Joel Hasse Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistus on välttämätöntä paitsi sen vuoksi, että jokaisen eurooppalaisen työntekijän elinikäinen oppimisprosessi voidaan sertifioida, myös sen vuoksi, että liikkuvuutta voidaan helpottaa kaikkialla unionissa. Tärkeä osa tätä prosessia on itse ammatillisen koulutuksen arvioiminen. Tässä tarkoituksessa on tärkeää lisätä parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionissa sekä kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla.

Arvoisa puhemies, perustetussa viitekehyksessä annetaan toissijaisuusperiaatetta noudattaen yhteisiä periaatteita, laatuvaatimuksia ja indikaattoreita, joita voidaan hyödyntää tarjottavien palvelujen arvioimisessa ja parantamisessa. Näitä indikaattoreita ei käytetä valvonnan välineinä vaan ennen kaikkea työkalulaatikkona, jonka avulla voidaan saavuttaa koulutusta koskevat Lissabonin strategian tavoitteet.

Komission jäsen Figel’, onniteltuani Jan Anderssonia hänen erinomaisesta mietinnöstään haluaisin mainita muutaman seikan Thomas Mannin mietinnöstä. Onnittelen myös häntä. On korostettava, miten tärkeää on yhdistää tämä sertifiointiprosessi opintopisteiden antamiseen korkea-asteen koulutuksessa. Tällä tavoin takaamme, että sertifiointiprosessit ovat toisiaan täydentäviä ja että edellytyksiä Euroopan unionin työntekijöiden ja nuorten liikkuvuudelle parannetaan. On tärkeää myös helpottaa, eikä vain helpottaa vaan myös kannustaa, paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista alueellisten ja kansallisten tutkintojen viitekehyksen sekä opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän liittämiseen toisiinsa.

Arvoisa puhemies, vain tällä tavalla voimme lisätä tutkintojen liikkuvuutta ja siirtämistä eri talouden alojen ja eri työmarkkinoiden välillä. Näin edistämme ratkaisevasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhtäläisempiä mahdollisuuksia kaikkialla Euroopan unionissa.

Lopuksi, hyvät kollegat, palaan Anderssonin mietintöön ja haluan korostaa, miten tärkeää on tukea elinikäisen oppimisen strategiaa ja edistää laadun parantamista kaikilla tasoilla lisäämällä yhteyksiä virallisen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen välillä sekä kehittämällä hankitun kokemuksen tunnustamista. Tällä tavoin parannamme nuorten koulutuksen sekä työntekijöiden koulutuksen tasoa, mikä on talous- ja yhteiskuntakehityksen kannalta välttämätöntä, mikäli haluamme saavuttaa Eurooppalaisen sosiaalisen mallin.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan onnitella Anderssonia ja Mannia heidän erinomaisesta työstään ja todellakin hyvistä tuloksista. Useimmat täällä ovat tänä iltana ovat varmaan samaa mieltä siitä, että ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys osoittautuu tulevaisuudessa hyvin hyödylliseksi välineeksi, jonka avulla jäsenvaltiot voivat edistää ja seurata ammatillisten koulutusjärjestelmiensä jatkuvaa parantumista.

Viitekehys perustuu yhteisiin eurooppalaisiin normeihin, ja sen pohjana on edellisen viitekehyksen, niin sanotun yhteisen laadunvarmistuksen viitekehyksen vähäinen soveltaminen ja todellakin vähäinen menestys.

Nykyistä ehdotusta laatiessamme hyödynsimme edellisestä viitekehyksestä saamiamme kokemuksia, ja mielestäni olemme parantaneet entistä viitekehystä huomattavasti.

Ehdotettu viitekehys lisää inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laatua ja tehokkuutta monilla eri tavoilla, joista mainitsen vain seuraavat kolme: tarjotaan parempaa koulutusta ja parempia taitoja, parannetaan standardeja ja edistetään liikkuvuutta. Viitekehyksen käyttäminen on vapaaehtoista, ja toivon komission jäsen Figel'in olevan oikeassa, kun hän sanoo sen kuvastavan paitsi moninaisuuttamme myös kypsyyttämme. Se tarjoaa meille yhteisiin laatuvaatimuksiin perustuvan yhteisen kehyksen, ja tällainen tulos voidaan saavuttaa vain yhteisön toimilla. Tällä tavoin olemme pystyneet välttämään monien kahdenvälisten sopimusten miinakentän, ja minimoimalla hallinnolliset normit voimme tarjota hyvän järjestelmän, jonka avulla voidaan tehdä laatuvaatimuksia koskevia esikuva-analyyseja.

Tämä on hyvä ja käytännöllinen lainsäädäntöasiakirja, joka tuottaa hyviä tuloksia. Aina kun parlamentti onnistuu tuottamaan tällaista lainsäädäntöä, se on tehnyt melkoisen urakan.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, prosessi, jossa on laadittu suositukset ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseksi, on ollut kiistatta menestys.

Koska tämän alan toiminta kuuluu kansalliseen toimivaltaan, ammatillisen koulutuksen laadussa on suurta vaihtelua jäsenvaltioiden välillä, eikä tämä vastaa niitä vaatimuksia, joita työmarkkinoiden liikkuvuus tai taloudellisen ja teknologisen kehityksen dynaaminen vauhti asettavat. Se vaikeuttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Sitäkin enemmän se vaikeuttaa tasapuolisten edellytysten luomista tietoon perustuvan talouden kehittämiselle.

Viitekehykseen sisältyvän uuden lähestymistavan perusteella jäsenvaltioita voidaan auttaa täyttämään koulutustarjontansa osalta yleiset vaatimukset sekä tekemään koulutusjärjestelmistään vertailtavia ja yhteensopivia. Suosituksissa tarjottavan koordinoinnin, myös kumppani- ja ammattiorganisaatioiden kanssa toteutettavan koordinoinnin taso laajentaa järjestelmän toteutettavuutta. Ne auttavat ehdottomasti parantamaan koulutusmarkkinoita, joiden on noudatettava työmarkkinoiden esimerkkiä.

Tämä tukee tosiaankin niitä maita, joissa tämän prosessin toteuttaminen on hankalaa, koska niiden taloudet käyvät parhaillaan läpi muutosta. Mikäli voidaan muodostaa perusvaatimustaso, voidaan taata monenlaisten kehityssuuntien avoimuus, yhdenmukaisuus ja siirrettävyys EU:n alueella.

Tämän pitäisi olla mahdollista loukkaamatta jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta omien ammatillisten koulutusjärjestelmiensä hoitamisessa. Samalla kuitenkin luodaan myös yhteinen ympäristö ja tarjotaan edellytykset yhteiselle, korkealaatuiselle ja tehokkaalle lähestymistavalle asiantuntijoiden kouluttamiseen.

Meidän olisi myös harkittava vakavasti, pitäisikö yritysten tarpeet synkronoida taloudellisen ja teknologisen kehityksen kanssa, jotta pätevien työntekijöiden koulutusjärjestelmiä voitaisiin entisestään tehostaa. Tämä auttaa ratkaisemaan useita kysymyksiä, jotka ovat käynnistäneet erisuuruisia maahanmuuttovirtoja.

Lisäksi erilaisiin ammatillisiin kehityssuuntauksiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa voidaan käyttää kohdennettua lähestymistapaa. Jäsenvaltioiden on pidettävä avoimuutta, yhteistyötä ja korkeita standardeja tärkeinä kansallisina suuntaviivoina, kun ne toteuttavat ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen liittyviä prosesseja eurooppalaiseen laadunvarmistusverkostoon osallistumalla.

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Haluan todeta lyhyesti, että Euroopan unionissa ammatillista koulutusta toteutetaan kansallisella tasolla autonomisesti ja erilaisten normien mukaisesti, ja näin syntyy laaja valikoima erilaisia osaamisen aloja ja erilaisia tutkintoja. Tämän vuoksi Euroopan unioni tarvitsee yhteisiä vaatimuksia, joilla varmistetaan avoimuus ja siirrettävyys monien koulutussuuntausten välillä Euroopan unionissa. Ammatillisten koulutusjärjestelmien on siis oltava riittävän joustavia voidakseen vastata tehokkaasti erityisesti työmarkkinoiden tarpeisiin. On arvioitava, seurattava ja kehitettävä säännöllisesti ja tosiasioiden perusteella, miten tehokkaasti tarjolla oleva koulutus vastaa näihin tarpeisiin. Myönteinen merkki on se, että ammatillisen koulutuksen korkean laadun varmistamista koskeviin periaatteisiin todella sisältyy suosituksia eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen käyttöönotosta. Itse näen eurooppalaisen viitekehyksen välineenä, jolla voidaan kannustaa parantamaan ammatillisten koulutusjärjestelmien laatua eri jäsenvaltioissa.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ehdotus koskee ammatillista koulutusta eri tasoilla älykkyydestä, motivaatiosta, kiinnostuksista ja markkinoiden tarpeesta riippuen. Yhteiset työvoimastandardit edellyttävät koulutusmallien yhdenmukaistamista Espanjasta Romaniaan.

Haluan painottaa, että edistäessämme yliopistokoulutusta emme saisi heikentää alemman tason ammatillista koulutusta – ylemmän perusasteen tai toisen asteen tasolla. Tarjoilijana työskentelemiseen ei tarvita tutkintoa, toisinaan vain lyhyt kurssi riittää. Viime aikoina Puolan kaltaisissa maissa tällaista koulutusta on vähennetty. Opettajana haluaisin todeta, että tuen mahdollisimman joustavia koulutusohjelmia, jotka on räätälöity opiskelijoiden tarpeisiin ja joissa painotetaan vieraiden kielten oppimista, niin että jokainen pystyy selviytymään ulkomailla.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi haluan todeta, että koulutukseen tehdyt investoinnit ovat parhaita investointeja Euroopan unionissa. Älkäämme kitsastelko opiskelun alalla. Älkäämme viekö tulevilta sukupolvilta tätä tukea.

  Dragoş Florin David (PPE-DE). – (RO) Ammatillinen koulutus on välttämätön työkalu, joka tarjoaa Euroopan unionin kansalaisille niitä kykyjä, sitä osaamista ja niitä taitoja, joita tarvitaan, kun halutaan olla erottamaton osa työmarkkinoita ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Tämä suositus on yleisesti ottaen erinomainen. Mielestäni siihen pitäisi kuitenkin sisällyttää vielä kaksi toimintaa, joita olen itse asiassa korostanut. Ensinnäkin Euroopan unionin kansalaisille olisi perustettava neuvontajärjestelmä, joka auttaa heitä valitsemaan oikeanlaiset opinnot sekä oikean erikoistumisalan, joka sopii yhteen heidän henkilökohtaisten taitojensa kanssa. Toiseksi olisi luotava koulutuksen laatua koskeva keskustelufoorumi.

Haluan painottaa sitä, että meidän on omaksuttava koulutukseen täydentävä lähestymistapa, joka auttaa mukauttamaan koulutusprosesseja paremmin työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin. Elinikäisen oppimisen strategioilla ja liikkuvuudella on erittäin tärkeä merkitys, kun halutaan lisätä mahdollisuuksia löytää töitä työmarkkinoilta. Minäkin haluan kiittää kumpaakin esittelijää ja toivottaa teille hyvää joulua.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE). – (RO) Euroopan unionissa henkilöt, jotka haluaisivat käyttää kotimaassaan toisessa maassa hankkimiaan ammattitutkintotodistuksia tai -moduuleita, kohtaavat edelleen esteitä. Tämä lannistaa monia ihmisiä ja hidastaa rajatylittävää liikkuvuutta. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustaminen voisi edistää opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta. Mielestäni Thomas Mannin mietinnössä tunnistettiin hyvin ne parannukset, joita tällä järjestelmällä saataisiin aikaan, sekä ne ongelmat, joita voi ilmaantua järjestelmän täytäntöönpanon jälkeen.

Onneksi voimme ottaa huomioon ne kokemukset, joita olemme saaneet opintosuoritusten siirtojärjestelmästä. Opettajana, jonka oli käytettävä opintosuoritusjärjestelmää, kannatan esittelijän suosituksia. Meillä on oltava määrälliset perusteet, joita sovelletaan koko Euroopan unionissa opintosuoritusten myöntämisessä, ja on määritettävä selkeät kriteerit, jotta varmistetaan järjestelmän relevanttius, avoimuus, vertailtavuus ja luottamus EU:n jäsenvaltioiden keskuudessa. Olen samaa mieltä myös siitä, että ennen järjestelmän hyväksymistä määrätään koeaika, sillä Euroopan unionin valtioiden koulutusjärjestelmät ovat erilaiset, ja mielestäni 27 ammatillisen koulutusjärjestelmän yhdenmukaistamiseen tarvitaan enemmän aikaa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen täällä tukemassa naapuriani Thomas Mannia, ja haluan onnitella sekä häntä että toista esittelijää heidän työstään. Arvoisa puhemies, ainakin minun valtiossani ja ehkä myös teidän valtiossanne on kuitenkin herännyt tietty kysymys. Rakennustoiminnan räjähdysmäinen kasvu on nähdäkseni luonut valtavan ongelman erityisesti nuorille miehille, joita ei oikeastaan kannustettu opiskelemaan, koska rakennusalalla maksettava hyvä palkka oli houkuttelevampi vaihtoehto.

Valitettavasti tämä aika on mennyt ohi, ja monet tähän ryhmään kuuluneet jäivät ilman koulutusta ja sen vuoksi ilman mahdollisuuksia saada muuta työtä. Olen siis sitä mieltä, että yksittäisten jäsenvaltioiden, ja erityisesti Irlannin, on kohdennettava toimet näihin erityisryhmiin, jotta hyvien aikojen palatessa (ja me kaikki toivomme niiden palaavan pian) heidät voidaan kouluttaa toiseen työhön. Ajatus laadunvarmistuksesta ja -valvonnasta on tietenkin erittäin tärkeä. Olen huolissani siitä, että koulutus on nykyisin liiketoimintaa ilman laadunvalvontaa, ja ajatus työntekijöiden rajatylittävästä liikkuvuudesta edellyttää meiltä EU:n laajuista koordinoitua lähestymistapaa ammatilliseen koulutukseen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, ehdotetun ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirto- ja keruujärjestelmän olisi edistettävä työntekijöiden liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Mikäli Euroopan unioni aikoo kilpailla kolmansien maiden kanssa, mikäli sen taloutta halutaan kasvattaa, mikäli työllisyyttä halutaan lisätä ja alueiden välisiä eroja vähentää, meidän on edistettävä elinikäistä oppimista. Tarvitsemme ikääntyviä henkilöitä. Euroopan unioni tarvitsee heidän kokemustaan, pätevyyttään ja osaamistaan.

Mikäli haluamme luoda tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan, meidän on investoitava koulutukseen. Meidän on estettävä ihmisiä poistumasta koulutusjärjestelmästä ilman tutkintoa. On myös tärkeää tarjota mahdollisuus saada koulutusta ja tutkintoja erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa oleville ihmisille, myös pienissä kaupungeissa ja kylissä asuville ihmisille, joiden on vielä vaikea päästä koulutuspalvelujen piiriin.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen Figeľ, haluan onnitella teitä koko sydämestäni! Mielestäni tämä on yksi suurimmista haasteistamme ennen joulua. Kun tarkastelemme tulevaa vuotta ja finanssikriisiä, on vielä paljon asioita, joissa meidän täytyy nyt päästä eteenpäin, ja koulutuksella on todella keskeinen merkitys.

Meillä on kolme indikaattoria, jotka auttavat meitä voittamaan kriisin: tutkimus ja kehitys, infrastruktuuri sekä koulutus. Mielestäni meidän on nyt asetettava uudet standardit osoittaaksemme väestölle, että elinikäisellä oppimisella on ehdottoman ratkaiseva merkitys erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, että haluamme näissä yrityksissä työskentelevien säilyttävän työpaikkansa ja kouluttaa heitä paremmin luodaksemme heille mahdollisuuksia työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa.

Euroopan unionilla on hyvin keskeinen ja tärkeä tehtävä tällä alalla, ja olisin erittäin tyytyväinen, jos hyväksyisimme huomenna pienyrityksiä koskevan säädöksen. Silloin tällä alalla olisi vahvempi tuki.

  Ján Figeľ, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, puhun vain lyhyesti, sillä puhuin melko pitkään keskustelun alussa. Jatkan siitä, mihin edellinen puhuja lopetti, erityisesti kriisin vuoksi.

Meidän on investoitava koulutukseen paremmin ja enemmän. Ei vähemmän, vaan paremmin ja enemmän, mikä tarkoittaa tehokkuutta, yhteensopivuutta, relevanttiutta ja niin edelleen, ja sitten meidän on taas investoitava enemmän. Tämä on komission kanta, ja se tietenkin pätee mielestäni myös tässä tapauksessa.

Pätevän työvoiman liikkuvuutta, elinikäistä oppimista, osaamisen keräämistä ja siirtämistä sekä laadun parantamista koskevat viestit tänä iltana ovat kansallisten koulutusjärjestelmiemme kannalta erittäin tärkeitä, ja niiden pitäisi toteutua käytännössä.

Haluan vain vahvistaa, että nämä välineet, jotka hyväksymme – toivon, että äänestätte huomenna kompromissitekstistä tai jätetyistä tarkistuksista, jotka vahvistan ja joihin olen tyytyväinen – tekee Euroopan unionista tutkintoystävällisemmän. Tämä tarkoittaa ihmisystävällisyyttä tai kansalaisystävällisyyttä, ja sitä meidän on todella jaettava ehkä enemmän kuin ennen. Tällaisten välineiden avulla voimme tarjota parempia edellytyksiä motivaatiolle, innovaation liikkuvuudelle ja kaikille näille tärkeille tavoitteille.

Tšekin puheenjohtajakaudella komissio yrittää auttaa järjestämään konferensseja: kummankin välineen käyttöönoton yhteydessä järjestettävän pääkonferenssin ja sen jälkeen yksityiskohtaisemmin välineiden toteuttamista käsitteleviä konferensseja. Ehkä esittelijät voisivat avustaa meitä tai osallistua kanssamme näihin tapahtumiin. Täytäntöönpano on tietenkin tärkein osuus, joka meillä on edessämme.

Haluan myös sanoa samoin kuin monet ovat tänä iltana sanoneet: hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta – Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuotta – 2009.

  Puhemies. − (EN) Kiitos, samoin teille ja kaikille komission jäsenille ja henkilökunnalle.

  Jan Andersson, esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, jäsen Takkula ei ole enää paikalla, mutta hän kysyi, onko siinä ristiriitaa, että meillä on tavoitteita EU:n tasolla mutta koulutusjärjestelmät ovat edelleen olennaisesti kansallisia järjestelmiä. Mielestäni tässä ei ole ristiriitaa. Mielestäni viitekehyksen perustana ovat unionin laajuiset tavoitteet, ja samalla luotamme jäsenvaltioihin. Annamme niille mahdollisuuksia sekä niin sanotun työkalulaatikon käyttöönsä. Mielestäni tässä ei ole minkäänlaista ristiriitaa.

Haluan korostaa sitä, mitä komission jäsen Figel' totesi. Hän totesi, että nyt jos koskaan tämän kriisin aikana on talouden ja työllisyyden kannalta tärkeää investoida koulutukseen. Tämä edistää EU:n kilpailukykyä, mutta se antaa myös yksilöille välineitä, joilla he pääsevät elämässään eteenpäin ja voivat hyödyntää elämänsä aikana mahdollisuutta hankkia lisää koulutusta.

Lopuksi haluan kiittää vielä kerran komissiota ja kaikkia varjoesittelijöitä. Olemme tehneet äärimmäisen hyvää yhteistyötä koko matkan ajan, ja haluan toivottaa teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

  Thomas Mann, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen Figel’, suuret kiitokset teidän ja tiiminne erinomaisesta yhteistyöstä. Me todellakin työskentelimme tässä rinta rinnan, niin sanoakseni. Mielestäni saimme tällä tavalla aikaan hyviä tuloksia.

Jäsen Kusstatscher on täysin oikeassa – Euroopan unioni on erittäin kunnianhimoinen ammatillisen koulutuksen alalla. Viime kädessä emme halua enempää emmekä vähempää kuin ammatillisen koulutuksen vapauttamista korkea-asteen koulutuksesta. Jäsen Panayotopoulos-Cassiotou on täysin oikeassa – meidän on saatava aikaan konkreettisia tuloksia. Haluamme todellisia tuloksia, emme tavanomaisia aiejulistuksia emmekä tavanomaisia kauniita puheita. Pitkälti sattumanvaraisen yhteistyön vaihe on siis antamassa tietä intensiivisemmälle koordinoinnille.

Tällä hetkellä oppimistulokset vaihtelevat erittäin suuresti jäsenvaltioiden välillä. Tämän vuoksi tarvitsemme koululaitoksiin liittyviä sopimuksia yritysten ja kansallisten viranomaisten välillä. Jäsen Takkula on täysin oikeassa – emme kaipaa mitään eurooppalaista lastenkaitsentaa, eikä tällaista ole todella edes suunniteltu. "Pehmeä lainsäädäntö" tai muiden ihmisten kiinnostuksen herättäminen ja mukaan ottaminen – tätä me todella tarvitsemme.

Haluamme saattaa asiantuntijoita yhteen – kuulemistilaisuuksissa, työryhmissä ja myös tutkimusten kehittämistä varten. Tarvitsemme myös koulutuslaitoksia. Jäsen Maštálka on täysin oikeassa. Voimme hyödyntää tässä tarkoituksessa myös olemassa olevia verkkoja ja työmarkkinaosapuolia. Vasta sitten työntekijät ja työnantajat sekä yksityiset ja julkiset koulutuksen tarjoajat näkevät hyödyt selvästi. Tämä järjestelmä hyödyttää puhtaasti kaikkia osapuolia. Sekä Ferreira että Rübig viittasivat elinikäisen oppimisen tärkeyteen ja aivan oikeutetusti, koska tämä on se mittakaava, jossa voimme todella saada muutosta aikaan.

Jäsen Harkin, teidän laillanne ymmärrän, miten tärkeää on tämän viitekehyksen vapaaehtoisuus, sillä se koskee kaikkia toimijoita. Tasaisesti kasvavan luottamuksen pohjalta ensimmäiset jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä vuodesta 2012 alkaen. Koeaika on välttämätön, se on selvää. Sisällytämme järjestelmään eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasojen 1–8 arvioinnin, ja erinomainen naapurini on tietenkin täysin oikeassa siinä, että näin tapahduttava. Nuorilla on oikeus huomata, että he ovat hyödyllisiä, että heitä tarvitaan ja että he voivat kehittää itseään ja tehdä sen koko ajan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Muut maat voivat tulla mukaan myöhemmin ja liittyä ECVET-järjestelmään heti kun pystyvät. Mielestäni tähän on erittäin hyvät mahdollisuudet. Jos jatkamme keskustelua tällaisen yhteistyön hengessä, onnistumme ottamaan taas muutaman edistysaskeleen. Mielestäni olemme pystyneet panemaan tässä jotain alulle.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 18. joulukuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän lausunnon valmistelijana haluan jälleen korostaa, miten tärkeää on luoda ja toteuttaa tämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta.

ECVET-järjestelmä on tarpeen toteuttaa, koska haluamme vähentää oppimistulosten vaihtelua, joka johtuu erilaisista ammatillisista koulutusjärjestelmistä. On lisättävä ammattitutkintotodistusten ja elinikäisen oppimisen avoimuutta.

ECVET-järjestelmän täytäntöönpanon on perustuttava siihen, että sitoudutaan yhdessä valvomaan periaatteita, joilla taataan hyvälaatuinen ammatillinen koulutus. Itse asiassa yhtenä erittäin tärkeänä toimenpiteenä meidän on kannustettava luomaan kumppanuuksia koulutuslaitosten, yritysten ja kansallisten viranomaisten välille, jotta voidaan rakentaa keskinäisen luottamuksen ilmapiiriä.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä totean, että ECVET-järjestelmässä korostetaan oppimistuloksia eikä sitä aikaa, joka on käytetty osaamisen, taitojen ja asiantuntemuksen hankkimiseen.