Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2067(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0475/2008

Keskustelut :

PV 12/01/2009 - 19

Äänestykset :

PV 13/01/2009 - 6.7
CRE 13/01/2009 - 6.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0007

Puheenvuorot
Tiistai 13. tammikuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

9. Äänestysselitykset (jatkoa)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

- Mietintö: Christa Klaß (A6-0443/2008)

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).(CS) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä kompromissia, jolla EU:n jäsenvaltioiden hallitukset pakotetaan luomaan aikataulu ja laatimaan toimintasuunnitelmat torjunta-aineiden käytöstä johtuvien vaarojen rajoittamiseksi. EU:n kansalaiset pitävät varmasti myönteisinä lentolevitysten rajoituksia sekä puskurivyöhykkeitä juomaveden ja vesiympäristön suojelemiseksi. Äänestin direktiviin puolesta, koska se vastaa näkemyksiäni terveydensuojelusta.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän kompromissin puolesta, koska on järkevää, että käytämme torjunta-aineita kestävästi. Minun mielestäni todellinen ongelma on se, että jäsenvaltioissa on niin erilaisia sääntöjä: joissakin maissa toimijoiden koulutusta sovelletaan hyvin tiukasti, ja niissä torjunta-aineiden käyttö on siksi hyvin kestävää, mutta kaikissa maissa ei tehdä niin. Minun mielestäni tämän lainsäädännön ansiosta korkeammista normeista koko Euroopan unionissa tulee asianmukaisia. Se on hyvä asia sekä niille, jotka suorittavat levitystä, että niille, joihin levitys vaikuttaa.

Minun mielestäni käsiteltävänä oleva paketti on hyvin arkaluonteinen, joten olen hyvin iloinen voidessani tukea sitä, ja onnittelen esittelijää.

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, myös minä tuin tätä äänestyksessä. On aivan selvää, että tarvitsemme torjunta-aineiden sääntelyjärjestelmän. Siitä ei ole epäilystäkään. Christa Klaßin mietinnössä laajennetaan kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa ja rajoituksia olennaiseen käyttöön.

Mielenkiintoista kyllä, vaikka riskeistä ja vaaroista käytiin hyvin kiihkeä keskustelu Hiltrud Breyerin mietinnön yhteydessä, olen aina ollut sitä mieltä, että tämä kysymys sopii paremmin todelliseen käyttöön eikä markkinoille saattamiseen – toisin sanoen tähän mietintöön. Monet tavalliset tuotteet voivat olla vaarallisia, jos niiden käsittely- ja käyttöohjeita ei noudateta. Markkinoilla oleminen ei sinällään uhkaa kuluttajaa, ympäristöä tai kyseisten tuotteiden käyttäjää. Torjunta-aineet ovat vaarallisia vain, jos käsittelijä ei tiedä, mitä hän on tekemässä, jos käyttölaitteet ovat viallisia, jos vesiympäristöstä ei välitetä tai jos aineet varastoidaan epäasianmukaisesti eivätkä ne ole osa yhdennettyä tuholaistentorjuntasuunnitelmaa. Käytön määrällistä vähentämistä koskeva määrittely edellyttää huolellista käsittelyä, koska se saattaa johtaa vähempään levitykseen suuremmilla torjunta-ainepitoisuuksilla.

Loppujen lopuksi näitä aineita on käytettävä mahdollisimman vähän, kuten kaikki viljelijät tietävät.

 
  
  

- Mietintö: Hiltrud Breyer (A6-0444/2008)

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).(CS) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata jälleen eilisen täysistuntokeskusteluun. Tuin uutta asetusta, koska minun mielestäni se on väline, jolla saadaan uusia ja turvallisempia vaihtoehtoja kasvien suojelulle. Katson, että maantieteellisten vyöhykkeiden mukaaan hyväksyttyjen torjunta-aineiden vastavuoroinen tunnustaminen on myönteinen saavutus parlamentiltamme. Kiellettyjen aineiden luettelon valmistelu on myös askel eteenpäin – niihin kuuluvat karsinogeenit, genotoksiset aineet sekä aineet, joilla on neurotoksisia ja immunotoksisia vaikutuksia – ja se perustuu tieteelliseen tietoon. Kuten komission jäsen eilen sanoi, näyttää siltä, että sitä sovelletaan suhteelliseen pieneen osaan vielä tällä hetkellä käytettävistä aineista. Haluaisin huomauttaa, että näitä vaatimuksia on sovellettava ankarasti myös tuontitavaroihin. Arvoisa komission jäsen, halusin käsitellä myös muita mietintöjä, mutta minulle ei annettu puheenvuoroa. Näitä mietintöjä on jo käytetty perusteluja varten tai niistä on jo keskusteltu täällä, joten uskon, että ne hyväksytään kirjallisessa muodossaan.

 
  
MPphoto
 

  Diana Wallis (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, minun on tehtävä tunnustus. Olen lapsuudesta asti inhonnut yhtä vihannesta: herneitä. Edustan kuitenkin epäonnekseni Yhdistyneen kuningaskunnan nopeimmin kasvavaa herneenkasvatusaluetta, mikä on aiheuttanut minulle valtavan ongelman Hiltrud Breyerin mietinnön suhteen. Olen samaa mieltä tämän mietinnön tavoitteista. Olen samaa mieltä lainsäädännön tavoitteista, joilla pyritään edistämään ympäristömme terveyttä, meidän yksilöllistä terveyttämme, mutta se saattaa todella uhata alueeni valtavaa maatalousteollisuutta.

Pitkän itsetutkiskelun jälkeen pidättäydyin äänestämästä, mutta haluan tehdä selväksi, että minun mielestäni lainsäädäntömenettelymme oli tässä suhteessa puutteellinen. Meillä oli lopuksi niin paljon tietoa – ristiriitaista ja muuta – että minun, ja luultavasti monen muunkin, mielestä mahdollisuus kolmanteen käsittelyyn tai sovittelumenettelyyn olisi ollut myönteistä, jotta olisi voitu varmistaa kaikkien etujen suojeleminen.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, myös minun mielestäni tämä oli erityisen vaikea päätös. Mietintö oli mielestäni yleisesti hyvin tasapainoinen ja rakentava, ja siinä ehdottomasti pyrittiin varmistamaan ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso.

Olen kuitenkin huolissani tilanteesta, jossa teemme päätöksiä tietyn aineen hyväksymisestä sen perusteella, onko aine vaarallinen vai ei, emmekä ota huomioon mahdollista altistumista. Minun mielestäni tarvitsemme tieteellisin perustein tehtyjä vaikutustenarviointeja.

Yksi huolistani on, että kun puhun kansalaisille EU:sta, yksi asioista, jonka he jatkuvasti ottavat kanssani esiin, on se, että EU:n lainsäädäntö ei toisinaan ole aina oikeasuhteista. Vaikka katsonkin, että tässä mietinnössä on joustavuutta, mielestäni tarvitsemme hieman enemmän, ja eniten tarvitsemme lisää tieteellisiä todisteita asian tueksi. Kyllä, ennalta varautumisen periaate on olemassa, ja meidän on muistettava se, mutta päätösten on perustuttava myös todisteisiin, ja tässä asiassa olisin halunnut hieman enemmän todisteita.

 
  
MPphoto
 

  Neena Gill (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, torjunta-aineiden tehokas ja toimiva käyttö on välttämättömyys. Vaikka ympäristönsuojelu ja kansanterveyden suojaaminen liittyvätkin toisiinsa, minun mielestäni meidän on tasapainotettava kuluttajien ja tuottajien tarpeita. Vaikka kannatankin Hiltrud Breyerin mietinnön tavoitteita vähentää byrokratiaa, en pysty tukemaan sitä.

Olen tavannut vaalipiirissäni Länsi-Midlandsissa monia asiantuntijoita ja maanviljelijöitä ja NFU:n edustajia, jotka kaikki suhtautuvat hyvin varauksellisesti siihen, mitä vaikutuksia tällä mietinnöllä on satoihin. Jaan heidän huolensa. Suurin huoleni on se, että komissio ei ole tehnyt asianmukaista vaikutustenarviointia ja että ei ole osoitettu selkeästi, mitä tämä mietintö tarkoittaa maataloudelle.

Kun elintarvikkeiden hinnat nousevat koko maailmassa, en usko, että meidän kannattaa nyt reagoida automaattisesti ja ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti elintarviketuotantoon. Siksi valtuuskuntani esitti tarkistusta perusteellisesta ja kauan myöhässä olleesta vaikutustenarvioinnista.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, muiden kollegoiden tavoin haluaisin sanoa, että tämä oli hyvin vaikea asiakirja. Kun Diana Wallis oli huolissaan herneistä, voitte kuvitella, että Irlannissa perunat olivat ehdottomasti ruokalistallamme ja asialistalla. Yleisesti kuitenkin katson, että se, mistä äänestimme, on huomattavasti parempi ehdotus ja paketti kuin alkuperäinen käsittelyssä ollut – ja onnittelen niitä, jotka tekivät työtä sen kanssa.

Haluaisin sanoa tästä muutaman asian – ja päätän tärkeimpään kohtaan. Minun mielestäni olemme nyt tilanteessa, jossa maanviljelijöiden on saatava maatalouskemikaaliteollisuus tuottamaan turvallisempia vaihtoehtoja, jotta he voivat jatkaa elintarvikkeiden tuottamista, ja minun mielestäni siihen on käytettävä yhtä paljon energiaa kuin tähänkin asti.

Elintarviketuonnin osalta komission on käsiteltävä EU:n viljelijöiden ja tuottajien todellisia huolia siitä, että heitä kielletään käyttämästä tiettyjä aineita, mutta kolmansissa maissa niiden käyttöä jatketaan. Tarvitsemme siitä selityksen saadaksemme viljelijät puolellemme.

 
  
MPphoto
 

  Ashley Mote (NI).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä vastaan yksinkertaisesti siitä syystä, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ja komission jäsenet ovat kaapanneet ehdotuksen. Esittelijät kerskuivat eilen standardoinnilla, vaikka tätähän väitetään moninaisuuden unioniksi. Jos on olemassa yksi ala, jolla tarvitaan arvostelukykyä, harkintaa ja moninaisuutta, se on ehkä tämä.

Tämä oli olennaisesti maatalouteen liittyvä asia, mutta tanskalainen maataloudesta vastaava komission jäsen ei ole koskaan saatavilla, ja se on häpeä. Syynä on tietysti eturistiriita, koska tanskalaiset laiminlyövät juomavetensä käsittelyn sen maastatulon jälkeen.

Maanviljelijät minun osassani maailmaa tuntevat itsensä täysin petetyiksi ja suoraan sanottuna loukatuiksi, koska tässä oletetaan, että he eivät tiedä, mitä he tekevät ja että jonkun täytyy se heille kertoa. Te olette siis itse asiassa lisänneet vielä yhden ryhmän niihin, jotka Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoraan sanottuna inhoavat Euroopan unionin sekaantumista.

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, kaikki puolet ovat esittäneet tästä mietinnöstä liioiteltuja väitteitä ja ilmaisseet pelkoja. On ollut vaikeaa erottaa tosiasioita kuvitelmista ja päättää, miten äänestää.

Vaikka ymmärränkin Irlannin marjateollisuuden, perunateollisuuden ja minulle puhuneiden viljelijöiden huolet, tuin kompromissia. Minun mielestäni tehdyt parannukset ansaitsivat tukemme, vaikka minulla onkin vielä joitakin huolenaiheita. Tuin sitä, koska minun mielestäni pahin vaihtoehto olisi ollut toimittaa tämä mietintö sovitteluun. Tarvittaessa uudistettava viiden vuoden poikkeus olennaisille kasvinsuojeluhankkeille on tärkeä turvaverkko, ja se myös kannustaa maatalouskemikaaliteollisuutta tutkimaan ja tuottamaan vaihtoehtoja.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionia koskevan hankkeen tarkastelu on minun mielestäni jo itsessään ristiriitaista. Puhumme demokratiasta ja kuitenkin jätämme huomiotta Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansanäänestyksissä demokraattisesti esitetyn tahdon. Puhumme elintarviketurvasta ja kuitenkin äänestämme mietinnöstä, joka mahdollisesti heikentää elintarviketuotantoa Euroopan unionissa. Puhumme kansalaisten ja viljelijöiden auttamisesta köyhemmissä maissa, ja kuitenkin tämän äänestyksen tuloksena kehotetaan kieltämään tuonti viljelijöiltä, jotka ovat käyttäneet nyt Euroopan unionissa kiellettyjä torjunta-aineita.

Minulla on yksinkertainen pyyntö kollegoilleni parlamentissa ja komissiolle. Mietitään tulevaisuudessa lainsäädäntömme tahattomia seurauksia. Olen Diana Wallisin kanssa samaa mieltä lainsäädäntömenettelystä ja kolmannesta käsittelystä. Olen samaa mieltä siitä, että käsittelyssä on kiirehditty, ja luulen, että kaikki olemme samaa mieltä siitä, että tieteellisiin todisteisiin perustuvaa vaikutustenarvointia ei ole tehty tarpeeksi. Varmistetaan, että se ei tapahdu uudelleen.

 
  
MPphoto
 

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, yritin heikentää kompromissia äänestämällä niitä mietinnön osia vastaan. Selitän miksi lukemalla ääneen kirjeen, jonka minulle on lähettänyt James Mowbray, viljelijä lähellä Skegnessiä alueellani.

Hän sanoi: Olen ollut henkilökohtaisesti mukana torjunta-aineiden käytössä yli 40 vuoden ajan. Olen aina käyttänyt tuotteita ottaen huolellisesti huomioon toiset ihmisolennot sekä luonnon. En ole aiheuttanut mitään näkyvää vahinkoa terveydelleni tai luonnon hyvinvoinnille. Siksi minusta on huolestuttavaa, että monien tuotteiden, myös triatsolia sisältävien sienituhoaineiden, mahdollinen poisvetäminen perustuu väitteisiin, jotka eivät ole tieteellisiä, ja että sen takia liiketoimintani ei ole tulevaisuudessa kovinkaan elinkelpoista ja että sillä vähennetään kotona tuotettujen elintarvikkeiden saatavuutta.

Sain tällaisia kommentteja häneltä ja kirjaimellisesti sadoilta muilta ihmisiltä, Lincolnshiressä Spaldingissa sijaitsevalta Empire World Trade -yritykseltä, John Manbyltä Leicesterin Parker Farmsista, John Clarkilta Nottinghamshirestä, Jonathan Readingiltä ja sadoilta muilta. Siksi äänestin heikentääkseni kompromissia.

 
  
MPphoto
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM).(EN) Arvoisa puhemies, kun äänestys on nyt ohi ja perustelut esitetty, haluaisin palata asiaan, joka oli koko ajan mukana keskustelussa täällä ja valiokunnassa. Se on viljelijöiden huomattava epäluottamus ja monen olettamus, että viljelijät ovat jollakin tavalla terveyden ja ympäristön vihollisia. Minun kokemukseni mukaan totuus on päinvastainen. Viljelijät Irlannissa ovat ja ovat olleet tilanhoitajia, jotka tuhansien vuosien ajan ovat suojelleet ja säilyttäneet ympäristöä, pitäneet sen elävänä, puhtaana ja tuottoisana. Viljelijät ovat myös olleet terveytemme perusta. He tuottavat hyviä elintarvikkeita, jotka ovat hyvän terveytemme perusta. Kehottaisin teitä uudistamaan uskomme viljelijöihin, jotka tekevät parhaansa ruokkiakseen meidät hyvin vaikeissa oloissa, olosuhteissa, jotka liittyvät säähän, tuholaisiin ja tietysti EU:n politiikkaan.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0468/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Olemme juuri äänestäneet siviili-ilmailun turvallisuutta koskevasta sopimuksesta. Vaikka lentomatkustus on yksi turvallisimmista matkustustavoista, koskaan ei kuitenkaan voida ryhtyä liian turvallisiin toimenpiteisiin.

Tähän keskusteluun liittyy turvallisuutta koskeva keskustelu. Kaksoistorneihin tehdyn kauhistuttavan terrori-iskun jälkeen on otettu käyttöön lukemattomia turvallisuustoimenpiteitä. Aivan kuten turvallisuutta koskevassa kysymyksessä koskaan ei voi olla liian varma. Itse asiassa silloin, kun tunnemme itsemme liian varmaksi, terrorismi iskee uudelleen.

On tietysti löydettävä tasapaino kansalaisvapauksien ja -oikeuksien ja turvallisuustoimenpiteiden välillä, mutta kun on valittava, on asetettava asiat tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi matkustajaluetteloiden jakamista on vastustettu huomattavasti tietosuojan nojalla. Mutta tällaisten turvallisuustoimenpiteiden avulla on varmasti mahdollista tehdä perusteellinen analyysi, jota ei voi tehdä rajoilla.

Elämme uudella aikakaudella. Kohteena ovat syyttömät siviilit ja tiettyjen maiden siviilejä valitaan ennalta kohteeksi. Tällaisessa ympäristössä emme varmastikaan voi odottaa muuta kuin että kyseiset maat tekevät kaiken mahdollisen suojellakseen kansalaistensa etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Äänestin tämän mietinnön puoelsta, koska Romanian ilmailuteollisuus hyötyy siitä myös suoraan. Neuvoteltu sopimus noudattaa pitkälti lentoturvallisuusalan perinteisiä sopimuksia. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen molempien järjestelmiin ja sääntelyyn liittyvien erojen vertailuun. Sopimus sisältää vienti- ja tuontiviranomaisen välisiä yhteistyövelvoitteita ja -menettelyjä. Keinot, joilla tähän päästään, eli miten tehdään yhteistyötä ja tunnustetaan vastavuoroisesti molempien toteamukset lentokelpoisuuden ja huollon alalla, vahvistetaan kuitenkin sopimuksen liitteissä, toisin kuin perinteisissä sopimuksissa, joissa niistä sovitaan yleensä siviili-ilmailuviranomaisten tasolla erillisillä järjestelyillä, jotka eivät ole sitovia. Liitteet vastaavat sisällöltään pitkälti lentokelpoisuutta (komission asetus (EY) N:o 1702/2003) ja huoltoa (komission asetus (EY) N:o 2042/2003) koskevia yhteisön täytäntöönpanosääntöjä, joita sopimuspuolet voivat muuttaa kahdenvälisen valvontakomitean päätöksellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltojen välisten ilmailusopimusten alkuperä johtuu lentoliikenteen vapauttamisesta ja perustuu siihen.

Näiden EU:n tason (tai pikemmin Euroopan yhteisön – joka on ainoa lainsäädännöllinen elin – ja sen yhteisön yhtenäismarkkinoiden, jotka aiotaan vapauttaa täysimääräisesti) sopimusten on on tarkoitus olla määrääviä kaikkien eri jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välillä tehtyjen kahdenvälisten sopimusten suhteen.

Kuten muissakin Euroopan parlamentin aiemmin antamissa päätöslauselmissa haluaisimme korostaa, että olemme selvästikin ensimmäisiä, joita kiinnostaa "siviili-ilmailun korkean tason" varmistaminen ja toimenpiteet, joilla "vähennetään ilmailuteollisuudelle ja toimijoille turhasta sääntelyyn liittyvästä valvonnasta koituvia taloudellisia rasituksia". Meidän on kuitenkin turvattava kaksi tärkeää näkökohtaa: 1) näiden prosessien tavoitteena ja oletettuna perustana ei pidä olla lentoliikenteen vapauttamista lisäävien olojen helpottaminen yhdenmukaistamalla normeja; 2) näillä prosesseilla ei pidä edistää yhdenmukaistamista alentamalla turvallisuusnormeja ja -sääntöjä erityisesti koska silloin, kun turvallisuus, rasitusten vähentäminen ja vapauttaminen yhdistyvät, voitto ja keskittyminen vallitsevat.

Meidän mielestämme ilmaliikennettä on puolustettava julkisena palveluna, jonka kussakin maassa tarjoavat julkiset yritykset, millä taataan kansalaisille tarjottujen palvelujen laatu ja turvallisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Olen periaatteessa samaa mieltä Paolo Costan siviili-ilmailusta laatimasta mietinnöstä.

On tärkeää, että EU ja Yhdysvallat sopivat yhteisestä linjasta tämän sopimuksen avulla. Tässä merentakaisessa kumppanuudessa on kuitenkin elintärkeää, että olemme todellisia kumppaneita emmekä vain paperilla. On löydettävä sellaiset perusteet, joita molemmat osapuolet voivat noudattaa.

Mikäli joko EU tai Yhdysvallat laiminlyövät sopimusta, siinä on oltava vaihtoehto perumista varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen.(PL) Kannatin äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteistyötä siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyssä koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemisestä (A6-0468/2008). Olen samaa mieltä esittelijän ehdotuksesta tämän sopimuksen tekemisestä.

Minun mielesteäni sopimuksen tavoitteet, eli sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen kaupan helpottaminen, arviointien, testien ja tarkastusten päällekkäisyyden rajoittaminen mahdollisimman pitkälle siten, että ne kattavat vain merkittävät sääntelyyn liittyvät erot ja kumman tahansa sopimuspuolen hyväksyntäjärjestelmän käyttäminen tarkistettaessa, että toisen sopimuspuolen vaatimuksia noudatetaan, ovat perusteltuja tavoitteita.

Toivon, että riippuvuus keskinäisestä luottamuksesta toisen osapuolen järjestelmiin edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Euroopan parlamentin esittelijänä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) valtuuksien laajentamisesta laaditussa lainsäädäntöä koskevassa mietinnössä pidän myönteisenä Yhdysvaltain kanssa neuvoteltua sopimusta siviili-ilmailun turvallisuustodistusten vastavuoroisen tunnustamisen helpottamisesta.

Tämä sopimus on merkittävä vaihe transatlanttisen yhteistyön laajentamisessa, joka on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän ensisijainen tavoite. Siinä luodaan vakaat olot tavaroiden ja palvelujen kaupan vauhdittamiselle siviili-ilmailun alalla Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä, mikä epäilemättä hyödyttää Eurooppaa. Sopimuksella tarjotaan paremmat turvallisuustakuut ja vahvistetaan tuotteiden, osien ja lentokaluston vastaavuutta sekä edellytetään enemmän ympäristönsuojelua. Näillä edellytyksillä voimme toivoa, että yhteisen eurooppalaisen ilmatilan periaatteita laajennetaan tulevaisuudessa sovellettaviksi transatlanttiseen yhteistyöhön ja että yhteistyötä laajennetaan tutkimuksen alalla sekä alan uusien tekniikoiden täytäntöönpanoon, joka perustuu SESAR- ja NextGen -järjestelmien väliseen yhteistyöhön.

Minun mielestäni tällä sopimuksella helpotetaan pitkällä aikavälillä molempia osapuolia hyödyttävää EASAn ja FAA:n välisten yhteistyöpuitteiden laajentamista, mistä lentoyhtiöt, ilmailuteollisuus ja etenkin matkustajat hyötyvät välittömästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen.(PT) Ulkoisen kuljetuspolitiikan tulevaisuus edellyttää hyviä suhteitä Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltojen välillä. Sen tuloksena yksi tämän siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyä koskevan yhteistyösopimuksen tärkeimmistä kohdista on keskinäinen luottamus molempien järjestelmiin ja sääntelyyn liittyvien erojen vertailu. Sopimuksen tavoitteena on helpottaa tavaroiden ja palvelujen kauppaa rajoittamalla mahdollisimman pitkälle arviointien, testien ja tarkastusten päällekkäisyyttä siten, että ne kattavat vain merkittävät sääntelyyn liittyvät erot kahden osapuolen välillä. Siksi uskomme, että luodaan sellaiset puitteet, jotka toimivat joustavasti joka päivä ja joilla niiden täytäntöönpanosta johtuvat tekniset kysymykset ratkaistaan jatkuvan yhteistyön ja kuulemisen järjestelmällä. Tämä sopimus on toinen perustavanlaatuinen vaihe Euroopan liikennepolitiikan ulkoisessa ulottuvuudessa, ja siksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin todeta, että kannatin äänestyksessä Paolo Costan mietintöä yhteistyötä siviili-ilmailun turvallisuuden sääntelyssä koskevan Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen tekemisestä ehdotuksen neuvoston päätökseksi mukaisesti.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että parlamentin on ilmoitettava kannattavansa sopimuksen tekemistä, koska sillä yhdenmukaistettaisiin selkeästi osapuolten välistä tavaroiden ja palvelujen kauppaa lentokelpoisuuden ja huollon alalla ja vältettäisiin turvallisuusvaatimuksien noudattamista koskevien arviointien ja testien päällekkäisyyttä, sillä nyt ne on toistettava, vaikka ne olisivat keskenään hyvin samankaltaisia. Mielestäni sopimusta pitäisi aluksi soveltaa vain väliaikaisesti, jotta voimme määritellä kaikki käytäntöön ja täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet ja poistaa ne ennen lopullista hyväksymistä.

 
  
  

- Mietintö: Diana Wallis (A6-0511/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Äänestin tämän EU:ssa sijaitsevien yritysten paremmasta oikeudellisesta sääntelystä laaditun mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Kannatin äänestyksessä mietintöä eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisin, osittaisjakautumiseen, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä, koska nämä oikeustoimet johtavat perustavanlaatuisiin muutoksiin kaupallisten yritysten oikeusasemassa. Euroopan unionin on myös ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin säätääkseen yhtenäisestä ja yhdenmukaisesta mutta tehokkaasta sääntelystä.

Tuin sitä myös, koska olen asianajaja ja tuen edelleen Euroopan parlamentin kaikkia ponnisteluja, joilla pyritään Euroopan tasolla yhtenäistämään ja kodifioimaan verotukseen, talouteen ja siviili- ja rikosoikeuteen liittyviä säännöksiä.

 
  
  

- Mietintö: Costas Botopoulos (A6-0508/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä ei ole säännöksiä vetoomusmenettelyissä (virkamiestuomioistuimen päätöksistä) käytettäväksi vaaditusta kielestä. Niissä ei itse asiassa ole vastinetta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 110 artiklalle.

 
  
  

- Mietintö: Bastiaan Belder (A6-0489/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, Balkanin viimeisimmän aseellisen selkkauksen jälkeen Euroopan valtiot antoivat hyvin poikkeavia lausuntoja aiheesta. Osallistumalla aktiivisesti kyseiseen tilanteeseen EU kuitenkin vahvisti, että Balkanin alue on meille merkittävä alue ja että se on olennainen osa Eurooppaa. Siksi meidän on tuettava näitä maita niiden pyrkimyksissä saavuttaa vakaus ja täysimääräinen demokratia. Tuin Bastiaan Belderin mietintöä, koska siinä korostetaan tarvetta avustaa Balkanin valtioita mutta kohdellaan niitä kuitenkin yksittäisinä ja itsenäisinä kumppaneina.

Lisäksi on hyvä, että mietinnössä korostetaan tarvetta laatia yhteinen energiapolitiikka. Lähteitä on monipuolistettava kiireellisesti, ja se hyödyttäisi EU:n lisäksi koko Eurooppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Bastiaan Belderin mietinnössä käsitellään Euroopan unionin kauppa- ja taloussuhteita tähän koko ajan vakaampaan alueeseen, jonka monet maat ovat ehdokkaita EU:n jäseniksi. EU:n asema alueen tärkeimpänä kumppanina kauppa- ja taloussuhteiden ylläpitämisessä ja samalla vakaan ja kestävän rauhan edistämisessä on hyvin merkittävä.

EU:n vahvuutta taloudellisena kumppanina mutta myös vahvan kansalaisyhteiskunnan, hallinnon ja dynaamisten toimielinten mallina pitäisi käyttää alueen kehityksen vauhdittamiseen. Kolmiosainen ja eritelty lähestymistapa, jossa otetaan huomioon alueen maiden suhteelliset erot sekä assosiaatiosopimukset ja täydentävä tuki, tarjoaa selkeän tavan käsitellä alikehittymistä koskevia ongelmia ja edistää tehokasta alueellista ja kansainvälistä talousyhteistyötä.

Tuen Bastiaan Belderin mietintöä keinona lujittaa kestävää rauhaa ja edistää ihanteita, joihin olemme kaikki sitoutuneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Tiedän, että Bastiaan Belderin mietinnössä käsitellään vain talous- ja kauppasuhteita Länsi-Balkaniin ja ilmiselvää tarvetta, että Euroopan unioni avustaa niiden jälleenrakentamisessa talouden, oikeuden, politiikan ja yhteiskunnan aloilla.

Olen kuitenkin hämmästynyt, että huolimatta lausunnosta, jonka mukaan tämä apu sekä liittymismenettelyt on eroteltava ja mukautettava kunkin maan osalta, mietinnössä ei todella oteta huomioon kunkin maan erityistilannetta. Esimerkiksi Serbiaa ei ole edes mainittu.

Tämä parlamentti, joka on aina kärkäs tuomitsemaan ihmisoikeusrikkomukset ympäri maailmaa tai vaatimaan "ihmisoikeuslausekkeita" kansainvälisiin yhteistyösopimuksiin, on nyt tehnyt ylittämättömän tempauksen äänestäessään Balkanista laaditusta mietinnöstä mainitsematta kertaakaan Kosovon serbiväestön järkyttävää ja kohtuutonta tilannetta, ihmisten, joista on tullut hylkiöitä heidän isiensä historiallisella maalla. Samalla se onnittelee itseään sadoista miljoonista euroista, jotka on annettu tätä tilannetta yllyttäville, organisoiville ja sietäville viranomaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Vural Öger (PSE), kirjallinen. (DE) Taloussuhteiden lujittaminen Länsi-Balkaniin on äärimmäisen tärkeää sekä EU:lle että Länsi-Balkanille. Siksi pidän myönteisenä, että Euroopan parlamentti työskentelee intensiivisesti tämän kysymyksen parissa ja että hyväksyimme tänään Bastiaan Belderin mietinnön. Koska Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on EU:ssa, niiden taloudellinen ja poliittinen lähentyminen EU:hun on hyvin tärkeää. Näiden maiden markkinataloutta ja alueyhteistyötä on edistettävä niiden sitomiseksi EU:hun pitkällä aikavälillä.

Tämän takia rakentavat ja myönteiset viestit Euroopan parlamentilta ovat myös tärkeitä. On EU:n etujen mukaista edistää poliittisen vakauden, oikeusvarmuuden ja siten ulkomaisten investointien hyvien puite-edellytysten luomista näissä maissa. Bastiaan Belderin mietinnössä korostetaan, että taloussuhteiden taso riippuu kunkin yksittäisen maan edistyksestä. EU:n tavoitteena pitäisi lisäksi olla Länsi-Balkanin maiden kansallisten talouksien monipuolistaminen. Kaikki nämä tärkeät näkökohdat ovat mietinnössä. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n ja Länsi-Balkanin välisten taloussuhteiden myönteinen kehitys hyödyttää kaikkia Euroopan mantereen maita, ja odotan kärsimättömänä ehdotustemme täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Bastiaan Belderin kauppa- ja taloussuhteista Länsi-Balkaniin laatiman mietinnön puolesta.

Olen samaa mieltä kollegani kanssa siitä, että Euroopan unionilla on Länsi-Balkanin maiden EU:n jäsenyyden toteuttamiseksi olennainen asema niiden taloudellista ja poliittista elpymistä koskevassa prosessissa ensinnäkin polittiisen tilanteen vakauttamisen ja toiseksi talouden ja kaupan osalta.

Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, että unionin on tehtävä perusteellinen analyysi kunkin maan ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamista koskevan tilanteen osalta. Viittaan erityisesti Kroatiaan ja lukuisiin siellä asuviin italialaisiin, joita syrjitään kyseisessä maassa edelleen selkeästi huolimatta siitä, että Kroatia on tehnyt virallisen hakemuksen EU:hun liittymisestä. Tämä näkökohta poikkeaa minun mielestäni tilanteesta Serbiassa, jolle on myönnetty vain mahdollisen ehdokkaan asema ja jota kohtaan unionin pitäisi olla tähänastista avoimempi.

 
  
MPphoto
 
 

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Äänestin kauppa- ja taloussuhteista Länsi-Balkaniin laaditun mietinnön (A6-0489/2008) puolesta, koska Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys sisältää myös lausunnot ulkoasiainvaliokunnalta ja aluekehitysvaliokunnalta, joiden jäsen olen.

Länsi-Balkanin alueen talouskasvu ja kehitys antavat edellytykset rakentaville kumppanuuksille EU:n itäisten jäsenvaltioiden kanssa, ja se kattaa tietysti myös Romanian.

Samalla Länsi-Balkanin maiden talous- ja kauppapolitiikan liittäminen Euroopan unionin politiikkaan tukee EU:n ja näiden maiden välillä allekirjoitettuja vakautus- ja assosiaatiosopimuksia.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska taloudellinen vakaus voi johtaa myös poliittiseen vakauteen tällä alueella, joka on vuosien ajan ollut erityisen rauhaton.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen.(PL) EU:n pitäisi käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja motivoidakseen Länsi-Balkanin aluetta ja saadakseen sen toteuttamaan olennaiset uudistukset. Alueellisen talousyhteistyön laajentaminen näyttää olevan alueen valtioille tässä yhteydessä erityisen tärkeää, kuten on myös mahdollisuus jäsenyyteen. Kattavat ja vakaat taloudelliset yhteydet tiettyjen maiden välillä johtaisivat erityiseen taloudelliseen yhdentymiseen, joka ehdottomasti auttaisi vähentämään selkkauksen uhkia tulevaisuudessa. Todellinen mahdollisuus jäsenyyteen voi myös estää ne. Balkanin alueella on jo saavutettu valtavaa edistystä EU:hun lähentymisessä, mutta liittymismahdollisuus rohkaisisi mitä varmimmin valtioita jatkamaan ponnistelujaan yhteisöön lähentymisessä.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että taloudellista tukea koskevien välineiden ohella Balkanin yhteiskunnan lähentämiseen EU:hun tähtäävät aloitteet ovat yhtä merkittäviä. Siksi on hyvin tärkeää toteuttaa muutoksia, joiden pitäisi olla mahdollisimman kauaskantoisia ja joilla helpotettaisiin ihmisten liikkumista, ja tukea laajasti alueen nuoria. Vain jos Balkanin ihmiset tuntevat, että heillä on yhdenvertaiset oikeudet muiden Euroopan kansalaisten kanssa, voimme sanoa saavuttaneemme menestystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Olen täysin samaa mieltä siitä, mitä Bastiaan Belderillä on sanottavanaan, sekä hänen suosituksistaan kauppa- ja taloussuhteiden parantamisesta Länsi-Balkanin kanssa. EU:n rooli Länsi-Balkanin nostamisessa jaloilleen on keskeinen. Vakautus- ja assosiaatiosopimukset, kauppaa koskevat etuudet ja tekninen ja taloudellinen tuki muodostavat ne kolme pilaria, joiden varassa EU toivoo voivansa vakauttaa alueen. On totta, että kehityksen taso ja se, missä määrin yhteisön säännöstö on otettu käyttöön, vaihtelee alueen maiden kesken, minkä vuoksi on tarpeen soveltaa yhden ainoan strategian sijaan erityisiä, "räätälöityjä" lähestymistapoja. Albania ei ole Montenegro ja Bosnia ja Hertsegovina ei ole Kosovo.

Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävien (tai käynnistettävien, kun kyse on mahdollisista ehdokasvaltioista) liittymisneuvottelujen edistymisen ehtona on tietenkin oltava kaikkien Kööpenhaminan kriteereiden täysimääräinen täyttäminen sekä demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden ehdoton noudattaminen. On kuitenkin oltava selvää, että kaikkien näiden maiden tulevaisuus on EU:ssa ja että niiden jäsenyydellä varmistetaan, että alueelle vuosisatojen ajan ominaiset kauheat selkkaukset ovat nyt menneisyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen.(PL) Euroopan unionilla on ollut äärimmäisen tärkeä asema entisen Jugoslavian maiden taloudellisessa ja poliittisessa jälleenrakentamisessa. Se on kuitenkin ottanut suunnattoman vastuun koko Länsi-Balkanin osalta. EU:lla on tähän liittyen tällä hetkellä vaikea tehtävä koko alueen jälleenrakentamisessa.

EU:sta on tullut Länsi-Balkanin kaikkien maiden tärkein kauppakumppani. Tämän yhteistyön kolme tärkeintä pilaria ovat vakautussopimukset, kauppaa koskevat etuudet ja tekninen ja taloudellinen tuki. Vakautusprosessi pitäisi ennen kaikkea suunnata elintason nostamiseen ja pysyvän talouskehityksen varmistamiseen Balkanin maissa. EU:n on kuitenkin toimiaan toteuttaessaan pidettävä mielessään joidenkin maiden jäsenyys EU:ssa ja muiden asema mahdollisina jäsenehdokkaina.

On vaikeaa olla eri mieltä esittelijän kanssa siitä, että käsiteltävänä olevien maiden kehittymisen olennainen edellytys on WTO-jäsenyys (Kroatia, Albania ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ovat jo jäseniä). On välttämätöntä, että Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro liittyvät myös WTO:hon, jotta täysimääräinen yhdentyminen maailman kauppajärjestelmään voidaan toteuttaa.

Alueen nykyaikaistamisessa saavutetun edistyksen arvostamisen lisäksi Länsi-Balkanin täysimääräistä yhdentymistä EU:n talousjärjestelmään pitäisi edistää.

 
  
  

- Mietintö: Mairead McGuinness (A6-0505/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Yhteisestä maatalouspolitiikasta ja mailman elintarviketurvasta laaditussa mietinnössä käsitellään tärkeitä asioita, esimerkiksi elintarvikkeiden hintojen nousua köyhissä ja rikkaissa maissa ja elintarvikkeiden saatavuuden varmistamista kaikille.

Me Ruotsin sosialidemokraatit päätimme äänestää mietintöä vastaan, koska siinä on ongelmallisia sanamuotoja maatalouspolitiikan osalta. Haluaisimme muun muassa, että EU:n talousarviosta maatalouspolitiikalle osoitettua osuutta vähennettäisiin, täydentävät ehdot säilytettäisiin ja niitä kehitettäisin ja järjestelmää mukautettaisiin markkinoihin. Mietintö ei vastaa näitä näkemyksiä, ja siksi äänestämme sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Kestävän elintarvikehuollon varmistaminen on yksi suurimmista haasteistamme. Tämä haaste kasvaa edelleen, kun maailman väestö lisääntyy. Väestön nykyinen kasvunopeus on yli 70 miljoonaa ihmistä vuodessa. Se tarkoittaa, että joka vuosi elintarvikkeita on oltava 70 miljoonalle ihmiselle enemmän. Miten selviämme tästä, kun jo nyt yli 850 miljoonaa ihmistä maailmassa on aliravittuja?

Vaikka kestävän elintarvikehuollon varmistaminen on yksi suurimmista haasteistamme, EU on yksi viime aikojen mahtavimmista menestystarinoista, sillä se on tuonut rauhaa, vakautta ja vaurautta alueelle. EU on julkisen kehitysavun suurin antaja, se on malli kansainväliselle yhteistyölle ja se voi käyttää kokemustaan maailmanlaajuiseksi hyödyksi.

EU:lla ei ole varaa noudattaa kapeakatseista politiikkaa. Aivan kuten kansainväliset kohtalot lomittuvat toisiinsa, myös eri politiikan alat ovat enenevässä määrin päällekkäisiä. Tässä mietinnössä se tunnustetaan, ja siinä ymmärretään, että EU:n korkeilla normeilla ja maataloutta koskevan kokemuksen runsaudella voi olla laajemmin arvoa käsitellessä maailman elintarviketurvaa, mukaan luettuna rahoituksen antaminen lannoitusta ja runsassatoisia siemeniä varten sekä viljelijöiden ja elintarviketuottajien koulutus ja käytännön tuki.

 
  
MPphoto
 
 

  Niels Busk ja Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Anne E. Jensen ja Niels Busk ovat äänestäneet Mairead McGuinnessin yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maailman elintarviketurvasta laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska suurin osa mietinnöstä on erinomaista ja koska on mahdollista äänestää vain puolesta tai vastaan. Emme kuitenkaan voi kannattaa 63 ja 64 kohtia, joissa esitetään epäilyjä maataloustuotteiden vapaakaupasta. Me olemme vapaakaupan vankkumattomia kannattajia ja uskomme, että on ehdottoman oikein työskennellä sellaisen tilanteen hyväksi, jossa maataloustuotteiden kauppa perustuu vapaakaupan periaatteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (PSE), kirjallinen. (DA) Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän tanskalaiset jäsenet ovat äänestäneet yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maailman elintarviketurvasta laadittua valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan, koska mietinnössä vastustetaan maatalouspolitiikan vapauttamista ja arvostellaan torjunta-aineiden rajoittamista koskevia EU:n sääntöjä. Meidän mielestämme on välttämätöntä, että maailmanlaajuinen elintarvikkeiden saatavuus on tasapainoista, mutta sitä ei tueta ylläpitämällä eikä laajentamalla EU:n maataloustukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen.(EL) Maailmanlaajuinen elintarvikeongelma suurenee eikä suinkaan pienene, ja se vaikuttaa kaikkiin perustason luokkiin, ei pelkästään vähemmän kehittyneissä maissa vaan myös kehittyneemmissä maissa.

Tärkein syy tilanteeseen on se, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotannon tärkein peruste on voitto eikä maailmanlaajuinen elintarvikkeiden kysyntä.

Elintarvikekauppa kansainvälisissä pörsseissä on johtanut hintojen nousukierteeseen ja siten monikansallisten elintarvikeyhtiöiden voittokierteeseen, maaseudun osuuden ja maailmanlaajuisten ruokavarastojen huomattavaan hupenemiseen ja aliravittujen ihmisten määrän kasvuun.

Korjatakseen tämän kohtuuttoman tilanteen, joka tuomitsee miljardi ihmistä aliravitsemukseen ja nälkään, mietintö rajoittuu toivomusluetteloihin, jotka kumotaan vaatimalla mukautumista samaan politiikkaan: tukeen yhteiselle maatalouspolitiikalle ja sen tarkistuksille ja "terveystarkastuksille", Maailman kauppajärjestön neuvottelujen loppuun saattamiselle, tuotannon irrottamiselle tuesta ja biopolttoaineiden tuotannon jatkamiselle käyttäen ympäristöä tekosyynä ja sellaisen maan käyttämiselle, jota voitaisiin käyttää elintarviketuotantoon.

Siinä hädin tuskin käsitellään elintarvikeriippumattomuuden ja -turvan periaatteita ja oikeutta elintarvikeomavaraisuuteen.

Kreikan kommunistisen puolueen Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät mietintöä vastaan, koska sen toteamuksista ja "toiveista" huolimatta siinä tuetaan perustason vastaista, monopoleja kannattavaa politiikkaa, jolla tuomitaan yhä useammat ihmiset aliravitsemukseen ja nälkään.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) On tärkeää, että torjumme ja vähennämme nälänhätää. Tässä suhteessa pidän Mairead McGuinnessin yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maailman elintarviketurvasta laatimaa valiokunta-aloitteista mietintöä myönteisenä.

Olen kuitenkin päättänyt pidättäytyä äänestämästä, koska mietintö oli ajoittain hyvin protektionistinen. Oman kansallisen maataloutemme tukeminen ja sääntely eivät edistä tavoitettamme avoimesta, vihreästä, turvallisesta ja yritteliäästä EU:sta. Maataloustuotteiden vapaampien maailmanmarkkinoiden avulla köyhien maiden ihmisten olisi helpompi kehittää maatalouttaan. Tämä on nähtävissä nyt erityisesti monissa Afrikan osissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Olemme samaa mieltä monista mietinnössä korostetuista näkökohdista, erityisesti

– siitä, että toimintatapamuutos on aiheuttanut Euroopan unionin tuottajien potentiaalisten markkinamahdollisuuksien vähenemistä ja johtanut lisääntyneeseen turvautumiseen EU:n ulkopuolelta tuotuihin elintarvikkeisiin, jotka on tuotettu hyvin erilaisin tuotantostandardein, mistä johtuen EU:n maataloustuotteiden kilpailuolosuhteet ovat muodostuneet epätasa-arvoisiksi

– huolesta, että tuotantopanoskulujen jyrkkä kasvu voi johtaa alhaisempaan käyttöasteeseen ja alentuneeseen tuotantomäärään, mikä pahentaisi Euroopan ja maailman elintarvikekriisiä

– siitä, että tarvitaan ohjauskeinoja, joiden tarkoituksena on välttää mainitut jyrkät ja vahingolliset hinnanvaihtelut

– huolesta markkinoiden keskittymisen lisääntymisestä elintarvikkeiden jälleenmyyntialalla, mikä on johtanut monopolien kehittymiseen, ja tarpeesta hyväksyä pienviljelijöitä suosivia vaihtoehtoisia ratkaisuja neuvotteluissa jälleenmyyjien kanssa.

Siinä on kuitenkin myös näkökohtia, joista emme voi olla samaa mieltä:

– YMP:n lisääntynyt markkinasuuntautuneisuus ja elintarvikeriippumattomuuden arvon alentaminen keskittymällä ainoastaan elintarviketurvaan ja unohtamalla, että se on vaikeaa ilman elintarvikeriippumattomuutta.

Siksi pidättäydyimme äänestämästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen.(PT) Mairead McGuinnessin mietinnössä käsitellään kysymystä, joka minun mielestäni on strateginen: elintarviketurva ja vahvan ja kilpailukykyisen eurooppalaisen maatalouden merkitys globalisoituneessa maailmassa.

Viimeaikaisen elintarvikkeiden hintoja koskevan kriisin jälkeen elintarviketurvan pitäisi olla EU:n painopisteala. Vaikka toista elintarvikepulasta johtuvaa kriisiä ei olekaan lyhyellä aikavälillä odotettavissa, on todennäköisestä, että tulevaisuudessa sellainen tulee, jos emme ota huomioon ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia maataloustuotantoon ja jatkuvasti kasvavaa kysyntää.

Kun otetaan huomioon, että kehitysmaat eivät luultavasti pysty tuottamaan riittävää määrää elintarvikkeita huoltaakseen lisääntyvät väestönsä, teollisuusmailla on edelleen tärkeä tehtävä elintarvikkeiden tuottajina ja viejinä.

Yhteisestä maatalouspolitiikasta on siksi jälleen kerran tehtävä EU:n painopisteala, ja sen on oltava EU:n elintarviketurvaa koskevan politiikan perustana, koska rahoitus- ja talouskriisin aikana se on tärkeämpi kuin koskaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jeanine Hennis-Plasschaert, Jules Maaten, Toine Manders ja Jan Mulder (ALDE), kirjallinen. (NL) Alankomaiden vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) valtuuskunta on äänestänyt Mairead McGuinnessin yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maailman elintarviketurvasta laatiman mietinnön puolesta, vaikka se ei hyväksykään kaikkea mietinnön sisällöstä. VVD:n valtuuskunta olisi halunnut, että mietinnössä ilmaistaan selkeästi, että kaupan esteet kehitysmaissa olisi poistettava asteittain vastavuoroisesti. Tämän ohella se olisi halunnut, että mietinnössä olisi kannatettu erityistä, nopempaa menettelyä lajin sisäisistä geeneistä muunneltujen tuotteiden hyväksymiselle. Niihin sovelletaan edelleen samaa menettelyä kuin tavallisiin bioteknologian tuotteisiin, vaikka niissä käytetään saman lajin geneettistä materiaalia.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Mairead McGuinnessin mietinnössä käsitellään asioita, jotka ovat maailmanlaajuisesti äärimmäisen merkittäviä. Kahdessa vuodessa elintarvikkeiden hinnat maailmassa ovat nousseet yli 80 prosentilla ja viljavarastot ovat vähentyneet vaarallisen alhaisille tasoille. Maailman elintarvikevarastoihin kohdistuu lisäksi painetta suhteellisen uusista lähteistä esimerkiksi siitä, että biopolttoaineita käytetään koko ajan enemmän. Pidän tämän mietinnön yleisiä vaikuttimia myönteisinä ja siksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, äänestin McGuinnessin mietinnön hyväksymisen puolesta, mutta haluaisin korostaa erityisesti seuraavia asioita.

Olemme kohdanneet ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun maailmanlaajuisen akuutin elintarvikekriisin. Tämä kriisi sai varsinaisesti alkunsa jo ennen nykyistä maailmanlaajuista talouskriisiä maissin ja vehnän maailmanhintojen noustessa lyhyessä ajassa pilviin. Vaikka talouskriisi on vienyt elintarvikekriisiltä otsikkotilan, jälkimmäinen ei ole valitettavasti kuitenkaan kadonnut minnekään. On lohdutonta, että jo ennen nykyisen elintarvikekriisin aiheuttamia ongelmia noin miljardi ihmistä kärsi maailmanlaajuisesti kroonisesti nälästä ja aliravitsemuksesta.

Elintarviketurva – riittävän, turvallisen ja ravitsevan ruuan saaminen – on vihdoinkin asetettava poliittiseksi prioriteetiksi sekä meillä että muualla. Ei voi olla niin, että samaan aikaan, kun maailmanlaajuinen nälänhätä lisääntyy ja ruoan hinta nousee pikavauhtia, meillä Euroopassa ajetaan maataloutta väkipakolla alas mitä ihmeellisimmin perustein. Suomessa, niin kuin muissakin jäsenvaltioissa, on oltava oikeus harjoittaa kannattavaa maataloutta myös jatkossa.

Elintarviketeollisuudella on valtava työllistävä vaikutus, sillä se työllistää yli neljä miljoonaa ihmistä Euroopassa. Koko elintarvikeketjun arvioidaan työllistävän Suomessa noin 300 000 henkilöä, joka vastaa noin 13:a prosenttia työllisestä työvoimasta. Tarve näiden työpaikkoja puolustamiseen näinä elintarvike- ja talouskriisiaikoina on kiistaton.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) On mielenkiintoista huomata, että maatalouden ja maaseudun kehityksen valiokunta ei ole halunnut sisällyttää mietintöönsä kehitysyhteistyövaliokunnan ehdottamaa tärkeintä kohtaa, joka kuuluu seuraavasti: "Euroopan parlamentti pyytää neuvostoa ja komissiota asettamaan AKT-valtioita kuullen etusijalle kysymyksen Euroopan unionin maataloustuotteiden viennille myönnettävien Euroopan unionin tukien vaikutuksesta AKT-valtioihin ja antamaan täsmällisiä ja kestäviä vastauksia, joilla voidaan välttää polkumyynti tällä alalla annettujen sitoumusten mukaisesti."

Mietinnössä kuitenkin väitetään, että EU on käsitellyt niitä EU:n maatalouspolitiikan kauppaa mahdollisesti vääristäviä osia, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti kehitysmaiden viljelijöihin. Mietinnössä valitetaan, että muissa kuin EU:n jäsenvaltioissa elintarvikkeita tuotetaan hyvin erilaisin tuotantostandardein, mikä altistaa EU:n maataloustuotteet epätasa-arvoisille kilpailuedellytyksille.

Nämä mietinnön kaksi väitettä ovat vähintäänkin ristiriitaisia, eivätkä EU:n kaikki poliittiset voimat voi olla niistä samaa mieltä. Jos näin olisi, eikö kehitysyhteistyövaliokunnan ehdotusta voisi myös sisällyttää mietinnön tekstiin?

Mietinnössä vastustetaan myös maatalouden tukimaksujen vähentämistä ja vastustetaan kaikkia yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksia. Lisäksi siinä ehdotetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa kansalaisten tiedottamispolitiikkaa, mitä minä pidän poliittisena propagandana sellaisen järjestelmän puolesta, joka on hyvin ristiriitainen, erityisesti minun kotimaassani.

Siksi äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen.(PT) Äskettäinen elintarvikkeiden poikkeuksellinen hintojen nousu sai aivan oikein aikaan keskustelun maatalouspolitiikasta, elintarviketurvasta ja kehityksestä. Kansainvälistä kauppaa koskeva kysymys puuttuu usein tällaisista keskusteluista, mikä saa meidät etsimään ratkaisuja, joissa ei oteta huomioon myönteisiä mahdollisuuksia, joita maailmanlaajuisesti kasvaneella kulutuksella voi olla.

Vaikka tämä elintarvikkeiden hintojen inflaatio luokin aluksi nälänhädän uhan maille ja väestöille, joilla ei ole resursseja, ja edellyttää lisää humanitaarista apua, lopulta se kuitenkin kiihdyttää maailman elintarviketuotantovalmiuksien kasvua ja maailmankaupan kasvua. Tämä on maailman maatalousväestön mahdollisuus, josta on otettava kaikki irti.

EU:n ja yhteisen maatalouspolitiikkamme osalta mukautumisemme näihin maailman uusiin puitteisiin – joissa kasvu on mahdollisesti odotettua hitaampaa – ei pitäisi tapahtua protektionismin tai uusien kaupan esteiden eikä markkinoiden vääristymisen myötä. Euroopan maatalouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kannattavuuden ja maaseudun kehityksen pitäisi olla yhteisessä maatalouspolitiikassa ja sen uudistuksessa käytettävät perusteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen. (CS) Tämä mietintö vaikuttaa enemmän nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan puolustukselta kuin nälkää näkevän maailman elintarviketurvan kattavalta katsaukselta. Siitä huolimatta kannatin sitä, koska siinä kiinnitetään huomiota siihen, että on tärkeää varmistaa kehitysmaiden viljelijöiden lainansaanti, jotta he voivat nykyaikaistaa maataloustuotantoa ja lisätä elintarvikkeidensa tuotantoa ja laatua. Pidän valitettavana sitä, että mietinnössä kiinnitettiin vain vähän huomiota vaaroihin siitä, että maailman köyhimmissä maissa ostetaan maata mahdollisimman halpojen elintarvikkeiden kasvattamiseksi ja viemiseksi muualle maailmaan kroonisista elintarvikepulista kärsivien maiden paikallisväestön tarpeiden ja talouskehityksen kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Mairead McGuinnessin yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maailman elintarviketurvasta laatiman mietinnön puolesta.

Jaan kollegani ilmaisemat huolet ja kiinnitän huomiota tarpeeseen, joka on nyt pakottavampi kuin koskaan, ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kansalaiset saavat terveellistä ja ravitsevaa ruokaa asuivatpa he sitten Euroopan unionissa tai muualla maailmassa. Haluan korostaa, että ponnistuksiamme on tarkasteltava keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulmasta eikä niissä saa keskittyä pelkästään lyhyeen aikaväliin.

Ei riitä, että köyhille ja kehittyville maille varataan huomattava rahoitus, ellei sen tukena ole teollisuusmaiden vakavaa sitoumusta torjua välttämättömyyselintarvikkeiden hinnoilla keinottelu, jota on viime aikoina tapahtunut, ja ottaa käyttöön kansainvälisiä sopimuksia, joissa otetaan huomioon Maailman kauppajärjestöön kuuluvien maiden hyvin erilaiset olosuhteet. Muuten neuvotteluilla, jotka olemme jo keskeyttäneet, ei edelleenkään ole juuri mahdollisuuksia onnistua.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Kysymys YMP:stä ja maailman elintarviketurvasta on tärkeä. Meidän on varmistettava, että teemme EU:ssa osamme sen varmistamiseksi, että maailman nälkäiset ruokitaan. On häpeällistä, että tässä maailmassa on ihmisiä, jotka kuolevat nälkään poliittisen koordinointimme puutteen takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen.(PL) Yhteisen maatalouspolitiikan tarkoituksena ei ole vain maatalouden tuottavuuden lisääminen ja tilojen tuotannon järkevän kehittymisen varmistaminen tuotantotekijöiden, erityisesti työvoiman, parhaan mahdollisen käytön avulla, vaan myös sopivan elintason tarjoaminen maaseudun väestölle, huoltovarmuuden takaaminen ja tuotteiden kohtuullisten kuluttajahintojen varmistaminen.

Turvallisten ja ravitsevien elintarvikkeiden riittävä saatavuus on tällä hetkellä tärkein poliittinen painopisteala EU:ssa ja maailmassa.

On levottomuutta herättävää, että elintarvikkeiden hinnat ovat korkeammalla kuin edellisinä vuosina ja että maailman elintarvikevarastot ovat laskeneet kriittisen matalalle tasolle. Vaarana on, että maailman rahoituskriisi voi johtaa siihen, että kehittyneet maat eivät kunnioita sitoumuksiaan kehitysmaille annettavan avun alalla.

Tarvitaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia maailman elintarviketuotannon turvaamiseksi ja niiden ihmisten tukemiseksi, jotka ovat vakavimmassa tilanteessa perusravintotarpeiden osalta.

Suurin haaste on nyt kehittää maataloutta ja elintarvikkeita koskeva politiikka, jolla voidaan vastata maailman koko ajan kasvavan väestön tarpeisiin, väestön, jonka määrä arvioiden mukaan on vuoteen 2050 mennessä kasvanut 40 prosentilla, ja elintarvikkeiden kysynnän maailmassa odotetaan kaksinkertaistuvan samana aikana.

Sellaisen politiikan kehittäminen, jolla viljelijöille taataan kunnolliset tulot heidän tuottamistaan elintarvikkeista, on merkittävä poliittinen kysymys. Sen merkitys on perustavanlaatuista elintarviketuotannon suojaamisessa. Jos markkinat eivät pysty sitä takaamaan, se on tehtävä asianmukaisen politiikan avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. − (EN) Työväenpuolueen valtuuskunta äänestää YMP:stä ja maailman elintarviketurvasta laaditun mietinnön puolesta, vaikka olemmekin hyvin varautuneita YMP:tä koskevan kannan suhteen.

Emme ole samaa mieltä YMP:lle elintarviketurvan varmistamisessa annetusta näkyvästä asemasta emmekä YMP:n uudistuksen arvostelusta, jonka mukaan siinä on siirrytty määrällisestä laadulliseen tuotantoon, millä annetaan ymmärtää, että se on heikentänyt elintarviketurvaamme. Kantamme on, että meidän on nykyaikaistettava maatalouspolitiikkaamme emmekä voi palata tuotantoon perustuvaan politiikkaan, jolla kannustettiin valtavaa ylituotantoa ja markkinoiden vääristymistä ja heikennettiin muiden maiden valmiuksia tuottaa ja myydä maataloustavaroita.

Meidän mielestämme mietinnössä kuitenkin nostetaan esiin monia hyvin tärkeitä kohtia maailman elintarviketurvaa koskevasta kysymyksestä, siinä esimerkiksi tunnustetaan elintarviketurva EU:n keskeisenä poliittisena painopistealana, vaaditaan laajempaa yhteistyötä maailmanlaajuisesti, kehotetaan sijoittamaan enemmän kehitysmaihin niiden tuotantovalmiuksien lisäämiseksi ja kehotetaan, että maataloustuotanto asetetaan keskeiseksi seikaksi EU:n kehitystä koskevalla asialistalla. Kaikki nämä kohdat ovat yhtä tärkeitä, ja ne edellyttävät, että me käsittelemme asioita laajemmin kuin ne, jotka käyttävät tätä kysymystä perusteluna interventionistisemmalle ja protektionistisemmalle YMP:lle, ja että me tuemme mietintöä.

 
  
  

- Mietintö: Genowefa Grabowska (A6-0475/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit äänestimme Genofewa Grabowskan näkymistä kehittää Lissabonin sopimuksen mukaista kansalaisvuoropuhelua laatiman mietinnön puolesta. Kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan luoda EU, joka kuuntelee kansalaistensa näkemyksiä ja edustaa niitä. Olemme myös samaa mieltä mietinnön vaatimuksista, että neuvoston pitäisi olla avoimempi, jotta kansalaisyhteiskunta voisi osallistua vuoropuheluun mielekkäällä tavalla.

Haluaisimme kuitenkin tehdä selväksi, että meidän mielestämme on väärin, että kirkoille ja uskonnollisille yhdyskunnille annetaan erityisasema kansaisjärjestöjen joukossa. Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien pitäisi osallistua unionin toimielinten kanssa käytävään vuoropuheluun samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin järjestöjen.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, kaikkia aloitteita, joilla pyritään saamaan kansalaiset lähemmäksi heidän puolestaan toimivia toimielimiä, pitäisi tukea. Pitäisi kuitenkin huolellisesti varmistaa, että ehdotettu aloite ei muutu omalla voimallaan uudeksi toimielimeksi. Tuin mietintöä, koska kaikki toimet, joilla kansalaiset saadaan lähemmäksi viranomaisia, jotka tekevät päätöksiä heidän puolestaan, edistävät parempaa ja avoimempaa demokratiaa. Haluan kuitenkin korostaa, että kuten kaikissa vuoropuheluissa, myös Lissabonin sopimusta koskevassa vuoropuhelussa pitäisi ottaa kaikkien osapuolten mielipide huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tässä mietinnössä viitataan Lissabonin sopimukseen, joka, jos saan muistuttaa, ei ole voimassa. Siksi on erittäin julkeaa, ellei jopa ylimielistä, käyttää nimeä Lissabonin sopimus aivan kuin se jo olisi totta.

Mikäli olette unohtaneet, Irlannin kansan demokraattinen tahto upotti Lissabonin sopimuksen. He panivat hankkeelle jarrut, koska he halusivat erilaisen Euroopan. Äänestämällä niin kuin he äänestivät irlantilaiset puhuivat myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden, myös minun jäsenvaltioni, kansalaisten puolesta, sillä heidän hallituksensa kielsivät heiltä kansanäänestyksen.

Irlantia on peloteltu järjestämään toinen äänestys, mutta irlantilaiset eivät luultavasti katso suopeasti sitä, että heitä kohdellaan niin halveksuen.

Tulevaisuudessa meidän pitäisi välttää saattamasta itseämme huonoon huutoon keskustelemalla Lissabonin sopimuksen kaltaisista hypoteettisista skenaarioista. Siten vain paljastetaan EU:n ylimielinen piittaamattomuus demokraattisesta mielipiteestä.

Äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. (NL) Saatan elää eri planeetalla, mutta minun muistaakseni Alankomaiden ja Ranskan kansat hylkäsivät Euroopan perustuslain demokraattisessa kansanäänestyksessä vuonna 2005. Tuo perustuslaki on kuollut ja haudattu ainakin, jos kutsumme itseämme demokraateiksi. Kirottu Lissabonin sopimus, joka on yksinkertaisesti kaunisteltu versio perustuslaista, koki täysin saman kohtalon, kun Irlannin kansa hylkäsi sen demokraattisessa kansanäänestyksessä.

EU kuitenkin kieltäytyy hyväksymästä kansan tahtoa ja haluaa työntää perustuslain eurooppalaisten kurkusta alas takaoven kautta teeskennellen, että puutarhassa kaikki on ruusuista, ja puhuen niin sanotusta kansalaisten kanssa Lissabonin sopimuksen puitteissa käytävästä vuoropuhelusta mitä kyynisimmin.

Tämän pitäisi olla "kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua" ja "vahvaa neuvottelu- ja keskustelukulttuuria", jonka yhteydessä esittelijä kyynisyydessään lainaa jälleen kerran EU:sta tehdyn sopimuksen 10 artiklaa: "Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa". Tämä saattaa olla totta, mutta Eurooppa ei ota mitenkään huomioon kansan demokraattista ääntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tässä Genowefa Grabowskan mietinnössä tarjotaan uusia osallistumismekanismeja ja keinoja kansalaisvuoropuhelulle Euroopan unionissa. Siinä käsitellään kuilua unionin jäsenten välillä ja suhdetta, joka niillä on niitä palveleviin toimielimiin. Siinä tunnustetaan, että kansalaisvuoropuhelua on lisättävä, jotta voidaan säilyttää todellinen sitoutuminen EU:ta koskevan hankkeen tavoitteisiin.

Lissabonin sopimuksen äskettäinen hylkääminen Irlannissa johtui osittain eroista unionia koskevan näkemyksen ja unionin todellisuuden välillä. Yleisen tiedonpuutteen käsittelyllä saavutetaan todellinen demokraattinen kumppanuus. Tässä ehdotuksessa keskeinen vaatimus on, että vuoropuhelu on vastavuoroista, että ilmaistut mielipiteet on otettava huomioon ja että niitä on kunnioitettava.

Genofewa Grabowska korostaa tässä mietinnössä sekä avoimuutta että edustuksellisuutta aktiivisen kansalaisvuoropuhelun ja todellisen osallistuvan demokratian olennaisina osina. Avoimempi ja paremmin tavoitettavissa oleva neuvosto, lisääntynyt ja yhdentyneempi toimielinten välinen yhteistyö, uusien viestinten käyttö keinona olla yhteydessä kansalaisiin ja avun tarjoaminen kansalaisjärjestöille auttaa Eurooppaa lähentymään. Näistä syistä tuen Genofewa Grabowskan mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Tuemme aivan kaikkia ponnisteluja, joilla kansalaisille, yhteisöille ja kansalaisjärjestöille annetaan enemmän valtaa poliittisessa päätöksentekoprosessissa, myös EU:ssa.

Emme kuitenkaan usko, että Lissabonin sopimus tarjoaisi tällä alalla mitään edistystä. Me uskomme lisäksi, että jotta ehdotettu kansalaisaloite olisi mielekäs, komissiolla pitäisi olla oikeudellisesti sitova velvoite esittää valkoinen kirja, jossa hahmotellaan vastaus ehdotukseen, tai sopimuksen mukainen perusta olla ryhtymättä toimenpiteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Tämä mietintö on jälleen yksi mietintö, jossa vastustetaan Euroopan parlamentin enemmistöä, kun pyritään "myymään" Lissabonin sopimusta koskeva hanke hinnalla millä hyvänsä. Tämä tehtävä ei ole osoittautunut helpoksi aiempien kansanäänestysten tuloksista päätellen. Näillä toistuvilla ponnisteluilla on ainakin yksi ansio: ne osoittavat selkeästi, miten vaikeaa ja jopa tuskallista sopimuksen puolustajien on löytää perusteita sen edistämiselle.

Ei ole sellaista propagandaa – ja tämä on mietinnön aihe – jolla olisi mahdollista peittää demokratian vastaisuus EU:n johtajien vaatimuksessa pakottaa Irlanti järjestämään toinen kansanäänestys ehdotetun sopimuksen hyväksymiseen pakottamiseksi. Me emme jaa niiden kapeakatseista näkemystä, joiden mielestä "kansalaisvuoropuhelun" tai "kansalaisaloitteen" kehittäminen riittää vastineeksi ehdotukselle, jolla kokonaisuudessaan estetään kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia määrittämästä yhteistä tulevaisuuttaan ja jolla vaaditaan toimenpiteitä, jotka johtavat epävarmoihin työpaikkoihin, lisääntyneisiin työtunteihin, helpompiin irtisanomisiin ja julkisten palvelujen yksityistämiseen.

Ei ole sellaista propaganda, jolla tämän sopimushankkeen uusliberalistinen, federalistinen ja militaristinen sisältö voitaisiin piilottaa. Siksi olemme äänestäneet sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Genofewa Grabowskan mietinnössä suositellaan kaikkien EU:n toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan "edustajien" välistä vuoropuhelua, jossa määritellään politiikat ja laaditaan lainsäädäntöä EU:n tasolla, toisin sanoen osallistuvan "demokratian" virallista, pakollista järjestöä unionin tasolla.

Ongelma on, että osallistuva "demokratia" on vain julkisivu niille, jotka kieltävät todellisen demokratian: sen avulla vuoropuhelua voidaan rajoittaa aktiivisimpiin järjestöihin, jotka harvoin ovat edustuksellisimpia, ja siinä näytetään testaavan kansalaisten näkemyksiä etukäteen, jotta voidaan paremmin kieltäytyä kuulemasta heitä myöhemmin.

Jos Brysselin Eurooppa haluaa kuulla kansalaisia, ottakoon se huomioon Ranskan ja Alankomaiden ei-äänen Euroopan perustuslaille ja Lissabonin sopimuksen, pelkän perustuslain jäljennöksen, hylkäämisen. Jos mielipidekyselyt otettaisiin huomioon, kuten esittelijä haluaa, lopetettaisiin neuvottelut Turkin jäsenyydestä, koska suurin osa EU:n kansalaisista vastustaa sitä. Jos on oikein kunnioittaa periaatetta, jonka mukaan päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia, älköön EU enää määräilkö jokapäiväistä elämäämme. Sitten sillä olisi hieman uskottavuutta demokratiasta puhuessaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestin Genofewa Grabowskan näkymistä kehittää Lissabonin sopimuksen mukaista kansalaisvuoropuhelua laatiman mietinnön puolesta. Minun mielestäni on tärkeää vahvistaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan luoda EU, joka kuuntelee kansalaisiaan ja edustaa heidän näkemyksiään. Olen myös samaa mieltä mietinnön vaatimuksista, että neuvoston pitäisi olla avoimempi, jotta kansalaisyhteiskunta voisi osallistua vuoropuheluun mielekkäällä tavalla. Minun mielestäni Lissabonin sopimuksen mukaan ottaminen oli kuitenkin tarpeetonta, koska se ei ole enää Irlannin kansanäänestyksen ei-tuloksen jälkeen asiaankuuluvaa.

On myös väärin, että kirkoille ja uskonnollisille yhdyskunnille annetaan erityisasema kansalaisjärjestöjen joukossa. Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien pitäisi osallistua unionin toimielinten kanssa käytävään vuoropuheluun samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin järjestöjen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Olen samaa mieltä näkemyksistä kehittää Lissabonin sopimuksen mukaista kansalaisvuoropuhelua laaditun mietinnön kanssa.

Katson, että kansalaisvuoropuhelu on hyvin tärkeää, jotta EU:n kansalaiset voivat saada käsityksen valittujen edustajiensa toiminta-aloista.

Haluaisin myös korostaa huomautusta, jonka mukaan EU:n ja unionin kansalaisten välisen vuoropuhelun pitäisi olla kaksisuuntaista vuoropuhelua, koska ei riitä, että tiedotamme kotimaihimme hankkeiden täytäntöönpanosta, meidän on myös kuunneltava yksittäisiä ihmisiä ja otettava heidän mielipiteensä vakavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Lissabonin sopimusta ei ole hyväksytty. Irlannin äänestäjät hylkäsivät sen kansanäänestyksessä, ja siksi sitä on pidettävä kuolleena. Se oli itse asiassa sama sopimusluonnos, joka oli jo hylätty Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä.

Euroopan parlamentin federalistinen enemmistö ei kuitenkaan halua kuunnella, vaan sen sijaan se vaatii unionia, jota hallitaan koko ajan suuremmassa määrin ylikansallisella tasolla, vaikka sen kansalaiset ovat osoittaneet monissa kansanäänestyksissä epäilynsä, ja jos heille annettaisiin tilaisuus, he osoittaisivat epäilynsä vielä useammissakin maissa.

Euroopan parlamentin federalistisen enemmistön käyttämä työskentelytapa osoittaa, minkälaista kansalaisvuoropuhelua se haluaa. Se haluaa kuunnella vain sitä osaa kansalaisyhteiskunnasta, joka sopii sen federalistiseen muottiin.

Lainsäädäntömenettelyn lisäksi käsittelemämme mietintö ei ole erityisen vaikuttava. Mietinnön 9 kohdassa todetaan, että kaikkien unionin toimielinten olisi ylläpidettävä ajantasaisia rekistereitä kaikista merkityksellisistä kansalaisjärjestöistä. Tämä sisältää tarpeettoman byrokratian lisäämisen, joka ei johda minnekään. Mietinnön 11 kohdassa puhutaan lisäksi "eurooppalaisen ajattelutavan" tietoisesta edistämisestä unionin kansalaisten keskuudessa. Miten tämä ajattelutapa määritellään?

Mietinnön pahin näkökulma on kuitenkin 22 kohdan kehotus antaa eurooppalaisille yhdistyksille ja eurooppalaisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille yhteinen oikeusperusta EU:n tasolla. Tämä ehdotus on jälleen yksi askel kohti EU:n valtion luomista.

Siksi äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Saattaa kuulostaa oikein kivalta puhua Lissabonin sopimusta koskevasta julkisesta keskustelusta kaikilla kielillä. Kaikista peittely-yrityksistä huolimatta ihmiset ovat ymmärtäneet täysin, että sopimus, joka on 95-prosenttisesti sama kuin hylätty EU:n perustuslaki, ei ole mikään Kolumbuksen muna, vaikka EU:n valtaklikki yrittää saada sen siltä näyttämään.

Ottaen huomioon, että haluamme käydä tätä vuoropuhelua kaikilla kielillä, on myös sangen mielenkiintoista, että emme pysty edes varmistamaan, että neuvoston puheenjohtajavaltiolla on yhtenäiset verkkosivut unionin suurimmilla kielillä eli englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Kansalaistemme mielestä olemme luultavasti erityisen naurettavia myös silloin, kun ylistämme sitä, että perustuslaissa tarkoitetut kansalaisaloitteet merkitsevät lisää demokratiaa, kun kansanaäänestyksiä toistetaan, kunnes saavutetaan EU:n haluama tulos. Koska tämä aloite voi olla vain pelkkä uusi EU:n perustuslakia kannattava kampanja, johon on jo käytetty riittävästi rahaa, äänestin Genofewa Grabowskan mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kansalaisyhteiskunnanlla on Euroopassa merkittävä tehtävä Euroopan yhdentymisessä, sillä se välittää EU:n kansalaisten näkemykset ja vaatimukset EU:n toimielimille.

Jotta Euroopan unioni voisi saavuttaa päämääränsä ja tavoitteensa, on laajennettava julkista keskustelua, parannettava kansalaisvuoropuhelua ja lisättävä poliittista tietoisuutta, ja nämä kaikki näkökohdat on tunnustettu tässä mietinnössä.

Mietinnössä myös painotetaan kansalaisyhteiskunnan unionin toimielimille tarjoaman asiantuntemuksen merkitystä ja korostetaan kansalaisvuoropuhelusta tiedottamisen painoarvoa ja merkitystä.

Toivon, että EU:n nykyiset aloitteet, joilla lisätään kansalaisyhteiskunnan osallistumista Euroopan yhdentymiseen, jatkuvat myös tulevaisuudessa. Viittaan tässä yhteydessä Europe by Satellite –hankkeen, Agora-kansalaisfoorumin ja muiden eri aiheista järjestettyjen kansalaisfoorumien kaltaisiin aloitteisiin.

Toivon, että tämä mietintö kannustaa Euroopan unionin neuvostoa helpottamaan ja yksinkertaistamaan sen toimintaan tutustumista, koska se on perusedellytys asianmukaisen vuoropuhelun aloittamiselle kansalaisyhteiskunnan kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen. (CS) Hyvät naiset ja herrat, pidän myönteisenä sitä, että mietinnössä kiinnitetään huomiota sosiaalisen vuoropuhelun tarpeeseen aikana, jolloin Euroopan maissa on meneillään demokraattinen kriisi. Ihmiset joko eivät ymmärrä asioita, jotka eivät liity heidän jokapäiväisiin huoliinsa, tai eivät ole niistä kiinnostuneita. Matala osallistumisaste Euroopan parlamentin vaaleissa on looginen seuraus siitä, että EU:n kansalaiset eivät tiedä, miten EU:n lainsäädäntö voi hyödyttää heitä myönteisesti, ja he eivät usko, että heidän äänellään olisi mitään vaikutusta. Monet eivät tiedä, että Lissabonin sopimuksella vahvistetaan osallistuvaa demokratiaa. Olen samaa mieltä Genofewa Grabowskan kanssa siitä, että jäsenvaltioiden pitäisi antaa perustavammanlaatuista tukea valtioista riippumattomille järjestöille. On kuitenkin välttämätöntä varmistaa, että ne ovat edustuksellisia ja avoimia. Olen tukenut mietintöä myös siksi, että se sisältää pyynnön komissiolle julkaista luettelot niistä kansalaisjärjestöistä, jotka ovat osallistuneet sen ehdotuksiin lainsäädäntömenettelyjen aikana. Tällä vähennettäisiin varmasti koko prosessin nimettömyyttä ja lisättäisiin valtioista riippumattomien järjestöjen edustuksellisuutta. Olen myös sitä mieltä, että Euroopan parlamentin vaalikampanja on vastuullisille Euroopan parlamentin jäsenille loistava tilaisuus selittää, mitä päätöksiä Strasbourgissa teemme, miten kansalaisyhteiskunta osallistuu työhömme ja miten se voi osallistua Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen.(PL) Lissabonin sopimuksella annetaan kansalaisten kanssa käytävälle vuoropuhelulle pakollinen asema. Se on sitovaa kaikessa EU:n politiikassa ja kaikilla toiminta-aloilla.

Vuoropuhelun onnistuminen riippuu edustuksellisuudesta ja siten tärkeimpien tahojen vahvasta sitoutumisesta. Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten pitäisi käyttää vuoropuhelumenetelmää, jotta kansalaiset voivat kokea käytännössä, miten osallistuva demokratia toimii.

On myönnettävä, että Euroopan unionilla on paljon tekemistä viestinnän alalla, ja eritoten erityisesti kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun alalla.

EU:n kansalaisten on voitava olla varmoja, että EU:n tasolla ei tehdä mitään päätöksiä ilman heidän osallistumistaan ja että äänestämällä vaaleissa he voivat todella vaikuttaa kyseisten päätösten muotoon.

Tuen täysimääräisesti esittelijän kehotusta kannustaa aloitteiden edistämistä kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) On ennenaikaista puhua siitä, mitä tapahtuu, kun Lissabonin sopimus tulee voimaan. Sopimus pysyy syrjässä, ja Irlannin kansalaiset saattavat edelleen sanoa sille toisen kerran ei myöhemmin tänä vuonna järjestettävässä toisessa kansanäänestyksessä.

Kun asia on näin, meidän ei pitäisi toimia aivan kuin Lissabonin sopimus olisi jo voimassa. Jos teemme niin, meitä voidaan syyttää ylimielisyydestä ja siitä, että halveksimme demokraattista prosessia, joka on edelleen saatettava loppuun tavalla tai toisella.

En myöskään kannata sitä, että EU:n varoja käytetään Lissabonin sopimuksen mainostamiseen kansalaisvuoropuhelun tai jonkin muun keinon avulla. Meillä on jäsenvaltioissa vapaat tiedotusvälineet ja elinvoimaiset demokratiat, jotka pystyvät sangen hyvin johtamaan tätä keskustelua omilla ehdoillamme ilman, että komissio yrittää vaikuttaa asioihin. Itse asiassa, minun kotimaassani, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, komission yrityksillä edistää EU:n laajempaa integraatiota on yleensä vastakkainen vaikutus.

Minä haluan muiden Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien tavoin nähdä, että Euroopan unioni menee toiseen suuntaan tekemällä vähemmän ja tekemällä sen paremmin.

Siksi äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI), kirjallinen. (NL) Genofewa Grabowskan mietintö on jälleen yksi esimerkki siitä skandaalimaisesta tavasta, jolla tämä parlamentti käsittelee periaatteita, joita se väittää palvelevansa. "Kansalaisten kanssa käytävä vuoropuhelu Lissabonin sopimuksen puitteissa": mikä pila! Lissabonin sopimus, joka on entinen Euroopan perustuslaki valepuvussa, heitettiin roskakoriin Alankomaiden ja Ranskan kansanäänestyksissä ja myöhemmin myös Irlannissa. Muissa maissa ei edes uskallettu järjestää kansanäänestystä.

Jos EU haluaa vuoropuhelua kansalaisten kanssa, sen pitäisi alkaa kunnioittaa demokratiaa. Jos eurokraattinen nomenklatuura ei pidä kansanäänestyksen tuloksesta, se ei välttämättä tarkoita, että äänestävillä kansalaisilla ei ole aivosoluja. Totuus on päinvastainen! Joka tapauksessa, äänestin ehdottomasti jälleen tätä mietintöä vastaan. Nec spe, nec metu eli ilman toivoa ja ilman pelkoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen.(FR) Eurooppalaisten viranomaisten on suhtauduttava avoimesti vuoropuheluun ja yhteistyöhön kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kuka tahansa voi edistää yhteistä hyvää.

Tiettyjen eturyhmien, lobbyjen, jotka eivät edusta yhteistä hyvää, ei kuitenkaan pitäisi antaa tunkeutua lainsäädäntöprosessiin kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun varjolla. Vuoropuheluun pääsyn on oltava oikeudenmukaista.

Minä vaadin, että vuoropuhelua pitäisi erityisesti käydä niiden yhdistysten kanssa, jotka antavat äänen köyhimmille ihmisille ja perheille. Äärimmäisen köyhyyden ja yhteiskunnallisen epätasa-arvon torjunta ei onnistu kestävästi ilman jatkuvaa vuoropuhelua jokapäiväisessä elämässään äärimmäistä köyhyyttä kokevien perheiden ja yksittäisten ihmisten kanssa. Tämä vuoropuhelu on vaikeaa mutta myös välttämätöntä. Eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset eivät voi valita helppoa tietä, kun rakennamme osallistavaa yhteiskuntaa ja Eurooppaa kaikille. Parhaiden käytäntöjen osalta meidän pitäisi antaa tunnustusta Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja kansainväliselle ATD Fourth World -liikkeelle, jotka ovat vuodesta 1989 lähtien järjestäneet Fourth World People’s Universities -toiminnan eurooppalaiset tapaamiset, joiden avulla viranomaisten edustajat ja ihmiset, joilla on välitöntä kokemusta äärimmäisestä köyhyydestä, voivat käydä jäsenneltyä vuoropuhelua.

 
  
  

- Mietintö: Barbara Weiler (A6-0514/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Pidättäydyin äänestämästä tässä äänestyksessä, koska vaikka minä ja Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue tuemme täysin sukupuolten tasa-arvoa, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on jo tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö, jota voidaan muuttaa tai parantaa, jos oma demokraattisesti valittu ja vastuuvelvollinen parlamenttimme niin vaatii. EU:n on demokratian vastainen ja epädemokraattinen, eikä se ole kenenkään oikeuksien laillinen valvoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylwester Chruszcz (UEN), kirjallinen.(PL) Tuen Barbara Weilerin mietintöä ja ilmaisen tukeni toimenpiteille, joilla pyritään saattamaan sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annettu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ajatus kaikissa olosuhteissa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan luettelon luomisesta ei pelkästään elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisten suhteiden vaan myös elinkeinonharjoittajien välisten suhteiden osalta on kiitettävä. Tuen myös mekanismeja, joilla seurataan ja valvotaan asetusten täytäntöönpanoa sopimattomia käytäntöjä koskevan kuluttajansuojan alalla, ja tuen aloitetta luoda yleisön käytettävissä oleva tietokanta sopimattomista menettelyistä annetun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen yhteydessä hyväksytyistä kansallisista toimenpiteistä. Puolalaisen ja eurooppalaisen kuluttajan näkökulmasta aloite on arvokas.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Pidättäydyimme äänestämästä Barbara Weilerin kuluttajien ja yritysten suojelusta sopimattomilta menettelyiltä ja harhaanjohtavalta mainonnalta laatimasta mietinnöstä, koska meidän mielestämme siinä on paljon arvostelemista.

Ensinnäkin näitä asioita koskeva EU:n lainsäädäntö on esitetty direktiivinä, toisin sanoen jäsenvaltiot voivat sangen vapaasti päättää, mitä ne panevat täytäntöön saavuttaakseen niille osoitetut tavoitteet. Esittelijän toive yhdenmukaisuudesta sekä kansallisen lainsäädännön sisällössä että sen muodossa jää toiveeksi, ellei Euroopan unioni kohtuuttomasti puutu jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmiin, mistä ei ole kuluttajille mitään todellista hyötyä.

Toinen seikka on se, että Euroopan unionin näille aloille tuoma tärkein lisäarvo on apu rajatylittävien kiistojen ratkaisussa. Kysymystä ei ole ratkaistu asianmukaisesti nykyisin sovellettavissa teksteissä eikä niillä, jota kehotetaan laatimaan.

Tämän lainsäädännön päätavoitteena ei pitäisi olla vain olemassaolo vaan kuluttajien ja yrityisten suojeleminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen.(PL) Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä annetulla direktiivillä ja harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetulla direktiivillä on suunnaton vaikutus kuluttajien luottamuksen lisäämiseen ja elinkeinonharjoittajien oikeusvarmuuden varmistamiseen sisämarkkinoilla. Tämä on erityisen merkittävää rajatylittävissä toimissa, jotka yleistyvät koko ajan eurooppalaisilla markkinoilla. Tällaisissa toimissa kansallisilla kuluttajansuojaviranomaisilla on edelleen vaikeuksia asianmukaiseen toimintaan ryhtymisessä kohdemaassa.

Näiden direktiivien asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpano ja voimaansaattaminen ovat olennaisia direktiivien tavoitteiden saavuttamiseksi. Valitettavasti monet jäsenvaltiot eivät ole vielä täyttäneet tätä velvoitetta, millä ei edistetä elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisten asianmukaisten suhteiden rakentamista.

Euroopan komissio käytti vuonna 2007 ensimmäistä kertaa "EU Sweep" -tutkimusta välineenä tarkistaa ja varmistaa kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpano lentoyhtiöiden internetsivuilla. Tutkituista sivuista jopa 43,6, prosentissa ilmeni sääntöjenvastaisuuksia, mikä vain vahvistaa, että nykyisten säännösten voimaanpanemiseksi tarvitaan enemmän valvontaa.

Pidän myönteisenä komission aloitetta luoda yleisön käytössä oleva tietokanta näiden direktiivien osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen yhteydessä hyväksytyistä kansallisista toimenpiteistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) EU on edistynyt huomattavasti kuluttajien oikeuksien parantamisessa. On pettymys, että jotkin jäsenvaltiot eivät ole vielä saattaneet sopimattomista kaupallisista menettelyistä annettua direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tämä parlamentti on tänään antanut selkeän viestin, että kyseisten jäsenvaltioiden pitäisi käsitellä tämä laiminlyönti.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Hyväksyimme vuonna 2005 EU:n direktiivin, jolla kuluttajia suojellaan sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä ja harhaanjohtavalta mainonnalta. Kieltäydymme kuitenkin edelleen suojelemasta kansalaisia internet-soittajilta, ei-toivotuilta mainossoitoilta ja kaikenlaisilta huiputtajilta. Huijariyhtiöt piileskelevät postilokeroiden, keulakuvien ja nimenmuutosten takana.

Jos mikään näistä yhtiöistä onnistutaan saamaan kiinni, ne tuomitaan naurettavan pieniin sakkoihin, joilla ei ole minkäänlaista pelotevaikutetta. Sakkoja on nostettava jyrkästi etenkin toistuvien rikosten osalta. On tärkeää, että huijatut asiakkaat voivat jättää korvausvaatimuksen, muuten siitä ei ole mitään hyötyä. Suunnitelluilla muutoksilla parannetaan kuluttajien tilannetta, ja siksi äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen. (CS) Pidän myönteisenä sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2005/29/EY sekä harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanosta ja voimaansaattamisesta laaditusta mietinnöstä käytyä keskustelua. Nämä direktiivit ovat EU:n kuluttajansuojan selkäranka, mutta jäsenvaltioiden on sovellettava niitä johdonmukaisesti etenkin internetissä tehtyjen ostojen osalta. Sisämarkkinat eivät saa sirpaloitua, ja elinkeinonharjoittajiin ja kuluttajiin on sovellettava samoja sääntöjä ja suojaa riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he ovat ostamassa tai mihin myymässä. Minun on kiinnitettävä huomionne siihen, että jotkin jäsenvaltiot, myös Tšekin tasavalta, ovat myöhässä direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tärkein asia on nyt se, pakottavatko kansalliset valvontaviranomaiset todella epäasianmukaiset elinkeinonharjoittajat panemaan nämä säännöt täytäntöön. Joulun jälkeinen alennusmyynti on oiva tilaisuus sen tarkistamiseen. On myös välttämätöntä, että EU:n toimielimet tukevat laajempaa yhteistyötä kansallisten radio- ja televisioyhtiöiden hallintoneuvostojen välillä, sillä niiden on valvottava direktiivien noudattamista joukkotiedotusvälineissä, ja on meidän etumme mukaista, että valvontaa sovelletaan johdonmukaisesti koko EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Barbara Weilerin sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2005/29/EY sekä harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanosta ja voimaansaattamisesta laatiman mietinnön puolesta.

Olen lujasti vakuuttunut, että direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon ansioista yleisö voi olla täysin tietoinen oikeuksistaan. Kuluttajan oikeuksien laajentamista sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin nojalla on tuettava kyseisten oikeuksien hyödyntämisen helpottamiseen tarvittavilla toimenpiteillä.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa, että sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä ja harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annettujen direktiivien saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanon ja voimaansaattamisen merkitys on perustavanlaatuista direktiiveissä ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten sovellus- ja täytäntöönpanomenetelmien ja -järjestelmien, tiettyjen direktiivien sisältämien oikeudellisten käsitteiden monimutkaisuuden, sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevien kansallisten normien määrän ja perusteellisuuden sekä direktiivin soveltamisalan kattavuuden takia. Lopuksi on sanottava, että olen iloinen kollegani aloitteesta, jonka tavoitteena on sellaisen aiheen oikeudellinen sääntely, joka on äärimmäisen tärkeä yhteisölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen.(PL) Tuen ehdottomasti Barbara Weilerin sopimattomista kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin ja harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanosta ja voimaansaattamisesta laatimaa mietintöä.

Harhaanjohtavaa ja vertailevaa mainontaa yritysten välisissä toimissa on säännelty ottamalla käyttöön yksi, konsolidoitu direktiivi. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä suhteissa on säännelty direktiivillä 2005/29/EY.

Direktiivit laadittiin lisäämään kuluttajien luottamusta (heidän suojelunsa on lisääntynyt kiellettäviä kaupallisia menettelyjä koskevan luettelon laatimisen takia ja kuluttajien suojelun sopimattomilta menettelyiltä paremman yhtenäistämisen ansioista) ja myös tarjoamaan elinkeinonharjoittajille suurempi oikeusvarmuus.

Suojelulla olisi voitu saavuttaa parempi taso, jos direktiivin säännöksiin olisi liitetty tehokkaan voimaansaattamisen sallivat oikeudelliset toimenpiteet. Jäsenvaltioiden on siksi tarkasteltava oikeusjärjestelmiään ja lisättävä saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan prosessin selkeyttä.

Esitettyjä muutoksia on tuettava selkeillä täytäntöönpanomenettelyillä ja tehokkailla muutoksenhakutoimilla, joiden nojalla kuluttajilla on oikeus esittää korvausvaatimuksia sopimattomien kaupallisten menettelyjen yhteydessä tapahtuneista menetyksistä aiheutuneista vahingoista, kuten ensimmäistä kertaa vuonna 2007 käytetyt kuluttajansuojan valvontamekanismit lentoyhtiöiden internetsivujen osalta. Jäsenvaltioiden tasolla pitäisi harkita tiedotuskampanjoita ja kuluttajien tietoa kuluttajien oikeuksista ja niiden käytöstä lisääviä kampanjoita.

 
  
  

- Mietintö: Pedro Guerreiro (A6-0485/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit äänestimme ekosysteemiperustaisesta lähestymistavasta kalastuksen hoidossa laadittua mietintöä vastaan. Meidän mielestämme mietinnössä ei tehdä selväksi, että kalastuspolitiikkaa on laadittava niin, että ympäristöön ja kestävyyteen liittyvät perusteet ovat lähtökohtana. Mietinnössä keskitytään lisäksi aivan liikaa kalastuspolitiikassa tarvittavista uudistuksista pidättäytymiseen ja suojellaan laajamittaisen kalastusteollisuuden etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen.(PT) Hyvin lyhyesti sanottuna tällä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisella mietinnöllä pyritään yhdistämään meriympäristön säilyttämistä koskevat yhteisön vaatimukset yhteiseen kalastuspolitiikkaan (YKP), jonka yhtenä toimintaan liittyvänä tavoitteena on soveltaa asteittain ekosysteemiperustaista lähestymistapaa kalastuksen hoidossa.

Mietinnön peruskohdista haluaisin korostaa, että siinä katsotaan, että suurimpien sallittujen saaliiden ja kiintiöiden nykyisellä järjestelmällä ei edistetä uudistetun YKP:n tavoitteita, koska se on osoittautunut riittämättömäksi sekä yhteisön kalastusalan että kantojen säilyttämisen kannalta.

Olisi pian perustettava vaihtoehtoisia hallintojärjestelmiä, ja tätä taustaa vasten katson, että EU:n pitäisi olla ripeämpi vaihtoehtoisista lähestymistavoista keskustellessa, koska jotkin niistä, kuten (esimerkiksi) kalastusoikeuksiin perustuva järjestelmä, muodostavat kulmakiven Yhdysvaltojen, Uuden-Seelannin, Norjan ja Islannin kaltaisissa maissa, joilla kaikilla on vahvat perinteet ja suuret mahdollisuudet kalastusalalla.

Kala- ja hummerikantojen elvytyssuunnitelman uudelleenmuotoilu on toinen perustavanlaatuinen asia, jota pitäisi käsitellä.

Äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Vaikka en olekaan samaa mieltä hyväksytyn päätöslauselman koko sisällöstä, siinä on monia merkittäviä tavoitteita ja periaatteita, joiden pitäisi hallita kalastuspolitiikassa.

On erityisen tärkeää vahvistaa uudelleen ja puolustaa näitä tavoitteita ja periaatteita (kuten Portugalin kommunistinen puolue), joista monia ei noudateta yhteisessä kalastuspolitiikassa (YKP) (vaikka jotkin on sisällytetty siihen), kun Euroopan komissio ensi huhtikuussa ilmoittaa esittelevänsä yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta käsittelevän vihreän kirjan, jossa ilmoitetaan tämän politiikan mahdollisesta uudistuksesta vuoteen 2012 mennessä.

Nämä Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten kalastusalan tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja aikomukset huomioon ottaen tämän alan Portugalissa – joka on syvässä kriisissä, jonka syyt ovat vuosikymmenten ajan kansallisella tasolla ja yhteisön tasolla noudatetussa työläässä politiikassa – pitäisi olla varuillaan ja saada joukkonsa liikkeella uusia ja vielä työläämpiä toimenpiteitä vastaan. Jos ne hyväksytään ja niitä sovelletaan, ne tuhoaisivat suuren osan tätä strategista alaa, mikä vaikuttaisi kielteisesti Portugaliin.

Sellainen politiikka ei ole itsestäänselvyys.

Portugalin kalastusalalle on olemassa vaihtoehtoja.

Portugalin kommunistinen puolue on ehdottanut ja puolustanut sellaista politiikkaa sekä kansallisella tasolla että Euroopan parlamentissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Pedro Guerreiron mietinnön puolesta. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että EU:n kalastuspolitiikan olisi edistettävä kalastusalan nykyaikaistamista ja kestävää kehitystä varmistamalla alan sosioekonomiset edellytykset ja kalavarojen kestävyys ja takaamalla kalataloustuotteiden yleinen saatavuus, elintarvikeomavaraisuus ja elintarviketurvallisuus, työpaikkojen säilyminen ja kalastajien elinolojen paraneminen. Tämä on vastoin sitä, mitä YKP on saavuttanut kolme viime vuosikymmenen aikana, joten tuen kalastuksenhoidon palauttamista kansalliseen toimivaltaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Pedro Guerreiron YKP:stä (yhteinen kalastuspolitiikka) ja ekosysteemiperustaisesta lähestymistavasta kalastuksen hoidossa laatiman mietinnön puolesta. On ehdottoman tärkeää, että meriä tai valtameriä koskevaa politiikkaa ei sekoiteta kalastuspolitiikkaan. Tästä olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa.

Kalastuspolitiikan on perustuttava periaatteeseen, että kalastusyhteisöjen hyvinvointi ja ekosysteemien, jonka erottamaton osan ne muodostavat, kestävyys ovat toisistaan riippuvaisia, erityisesti tunnustamalla pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja perinteisen kalastuksen erityinen luonne ja merkitys.

Olen kollegani kanssa samaa mieltä myös toteamuksesta, että koska kalastus on uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kalastuksenhoidon tärkein ja ensisijainen tehtävä on valvoa (suoraan tai välillisesti) kokonaispyyntiponnistusta, jotta on mahdollista taata kestävä enimmäistuotto. Jos hyväksymme tämän lähestymistavan, otamme jälleen uuden askelen Euroopan unionin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.

 
  
  

- Mietintö: Christa Klaß (A6-0443/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Myös tässä tapauksessa on lopullisessa kompromississa päädytty ottamaan huomioon monet alkuperäisestä ehdotuksesta esittämämme arvostelut, erityisesti torjunta-aineisiin ja riippuvuuteen torjunta-aineista liittyvien riskien ja vaarojen vähentämistä koskevien indikaattoreiden ja tavoitteiden, toimenpiteiden ja aikataulujen osalta. Meidän mielestämme on järkevämpää, että näitä tavoitteita ei aseteta alusta alkaen määrällisesti, jotta pienimuotoiselle maataloudelle ei luoda vielä enemmän esteitä.

Pidämme myös myönteisenä sitä, että komission alkuperäisen ehdotuksen kattama vapautus kaluston ja tarvikkeiden pakollisesta tarkastuksesta säilytetään ja että kaiken, myös pienimuotoisten, perheiden omistuksessa olevien tilojen käytössä olevien kaluston ja laitteiden pakollinen tarkastus on jätetty pois.

Katsomme, että tämän erittelyn – käytännössä ja periaatteessa – perheiden omistuksessa olevien tilojen ja tehomaatalouden välillä pitäisi olla kaikissa päätöksissä. Pitäisi muuten aina muistaa, että perheiden omistuksessa olevat tilat ja muut kuin tehotuotantomenetelmät eivät olleet niitä, jotka aiheuttivat hullun lehmän tautia, dioksiineja, nitrofuraaneja ja muita elintarvikekatastrofeja…

Siksi äänestimme kompromissin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen.(PT) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa ja onnittelen häntä lopullisesta mietinnöstä.

Tämän direktiivin voimaantulo on äärimmäisen tärkeää, koska koko ajan on enemmän painetta tarkistaa kiireellisesti torjunta-aineiden riskejä vähentävää politiikkaa, jolle EU:ssa on ollut ominaista tietty käytäntöjä ja tuotteita koskevan tiedon ja tarkistusten puute. Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi on elintärkeää auttaa muuttamaan maatalouden torjunta-aineita koskeva lähestymistapa.

Tämä asiakirja on perustavanlaatuinen, koska siinä säädetään torjunta-aineita käyttävien ihmisten tiedottamista ja koulutusta koskevista säännöistä ja vaaditaan laitteiden tarkistamista. Siinä myös kielletään lentolevitys (sallitaan, mikäli se on ehdottoman välttämätöntä eikä vaihtoehtoja ole). Toinen myönteinen näkökohta on kunkin jäsenvaltion mahdollisuus määritellä suojelualueet ja vaara-alueet.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen.(FR) Pidättäydyin äänestämästä "torjunta-ainepaketista" vastustaakseni tätä demokratian vastaista menetelmää antaa Euoropan parlamentille kompromisseja, jotka on neuvoteltu neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin edustaijen epävirallisissa kolmikantaneuvotteluissa, jotka perustuvat vain yhdessä parlamentin valiokunnassa saavutettuihin kompromisseihin. Kun luovutaan asianmukaisesta demokraattisesta keskustelusta ensimmäisessä käsittelyssä, kaikilla jäsenillä on itse asiassa oikeus poistaa tarkistuksia, minkä lisäksi siitä on tuloksena EU:n lainsäädäntö, jota pidetään kaiken demokraattisen avoimuuden vastustuksena.

Lisäksi, viimein hyväksytty lainsäädäntö on monin tavoin liiallista, byrokraattista ja vääristynyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, pidän nyt hyväksyttyjä torjunta- ja kasvinsuojeluaineita koskevia mietintöjä parhaina saavutettavissa olevina, realistisina, tuloksina – siksi annoin tukeni.

Vaikka viime hetkellä osa kollegoista esittikin täysistuntoon tarkistuksia, jotka olisivat heidän mielestään varmistaneet lainsäädännön perustumisen vahvempaan tieteelliseen näyttöön, samalla kun ne olisivat mahdollistaneet jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia, oli enemmistölle selvää, että parlamentin ja neuvoston kesken saavutettua neuvottelutulosta olisi uskaliasta lähteä rikkomaan – olkoonkin että tarkistukset olivat kannatettavia.

Erityisesti kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskeva mietintö herätti intohimoja; parlamenttiin heijastuivat sekä eriävät kansalliset intressit ja toimintatavat että neuvoston puuttuva yksimielisyys. Keskustelu kävi ryhmämmekin sisällä kiivaana. Silti alan toimijoilta saatu palaute osoittaa, että lainsäädäntö on yhtenäinen ja mahdollistaa EU:n laajuisesti niille annetut tavoitteet niin ympäristön kuin kansanterveydenkin tilan parantamisessa ja suojelemisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen.(FR) Ranskan teknillisten instituuttien ja keskusten tekemät vaikutustenarvioinnit osoittavat, että torjunta-aineista annetun EU:n direktiivin tarkistusluonnos voi johtaa monen tällä hetkellä markkinoilla olevan tuotteen katoamiseen.

On tärkeää, että tällä luonnoksella annetaan unionin viljelijöille keinot suojella satojaan. Ilman sitä satomäärä laskee huomattavasti, ja sillä voi myös olla merkittävä vaikutus karjankasvatukseen.

Kokonaiset maatalouden alat Ranskassa ja Euroopassa voivat hävitä, ja maatalouden perimmäinen tehtävä, joka on kansalaistemme ruokkiminen terveellisillä ja monipuolisilla tuotteilla, on vaarassa.

Asettamatta kyseenalaiseksi tarvetta kuluttajien ja käyttäjien suojelulle uudella lainsäädännöllä ei saa uhata kemikaaliryhmien innovaatioita tai moninaisuutta. Siihen on siksi välittömästi sisällytettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Tämä on ainoa ratkaisu, jolla voidaan välttää se, että suuri osa maataloustuotannosta ja sen mukana työpaikat ja vauraus lähtevät pois.

Näiden viljelijöitä, vihannesten, hedelmien ja viljan tuottajia, koskevien ratkaisevien haasteiden edessä meidän on oltava valppaana nykyisten uudistusten ja kansallisella tasolla sovellettavien toimenpiteiden osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Äänestin parlamentin, neuvoston ja komission välisissä vaikeissa kolmikantaneuvotteluissa saavutettujen molempien kompromissien puolesta.

Torjunta-aineita ei nykyaikaisessa maanviljelyssä voi välttää. Niillä taataan viljelysmaan paras mahdollinen käyttö Euroopassa ja taataan siten elintarviketuotannon korkea laatu.

Olen tietysti tyytyväinen, että on otettu huomioon marraskuussa annettu laatimani päätöslauselma, jonka mukaan on oltava erityisen huolellinen annettaessa lupia torjunta-aineille, jotka ovat myrkyllisiä mehiläisille, jotta voidaan varmistaa, että mehiläisiä todistettavasti haittaaville torjunta-aineille ei anneta lupaa.

Tavoitteena on tehokkuus, mikä tarkoittaa tarpeeksi paljon ja mahdollisimman vähän. Tuotteiden määrän suoraviivainen vähentäminen olisi järjetöntä. Viljelijöillä on oltava riittävästi erilaisia tuotteita, ainakin vastustuskyvyn kehittymisen estämiseksi.

Olen tietenkin edelleen huolissani lainsäädännön todellisista vaikutuksista maanviljelyyn, viininviljelyyn ja puutarhatalouteen torjunta-aineiden toimittamisen ja niiden hinnan osalta, emmekä vieläkään tiedä, mitkä ovat vaikutukset kyseessä oleviin teollisuuden aloihin. Seuranta-arviointi on välttämätön.

Olen iloinen, että Luxemburg on nyt samalla vyöhykkeellä Belgian ja Saksan kanssa, joten maanviljelijät ja viininviljelijät voivat nyt käyttää samoja tuotteita molemmilla puolilla rajaa. Ranskaa koskeva ongelma on ratkaistava ymmärtäväisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Christa Klaßin torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettavasta puitedirektiivistä laatiman mietinnön puolesta. Olen täysin samaa mieltä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamisesta.

Direktiivin tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön: torjunta-aineiden määrällisen käytön vähentämisen olisi siksi oltava yksi käytännön tavoite, joka saavutetaan asettamalla erityisesti tavoitteet ja panemalla kansalliset toimintasuunnitelmat täytäntöön. Valvonnan on myös oltava tiukempaa, jotta kansanterveyttä voidaan suojella täysimääräisesti. Uskon myös, että kyseisiin tuotteisiin lisättyjen merkintöjen pitäisi olla selkeitä ja ymmärrettäviä kaikille, jotta kaikki kunkin yksittäisen osan käyttöön liittyvät vaikutukset tunnetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Sanoin eilen keskustelun aikana, että minun mielestäni tämä kompromissi on kunniallinen ja että Euroopan parlamentin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi –ryhmä tukee sitä. Haluan kuitenkin korostaa, että meidän piti tehdä muutamia myönnytyksiä saadaksemme aikaan sopimuksen viljelijöiden eturyhmän ja torjunta-aineteollisuuden kanssa. Olen edelleen pahoillani, että pudotimme 50 prosenttia tavoitteesta.

Sent tuloksena kaikki on yksittäisten jäsenvaltioiden kunnianhimon varassa. Jäsenvaltio voi aivan mainiosti olla olematta kovin kunnianhimoinen, mikä voi johtaa liiallisiin varauksiin. Lisäksi vesireitteihin liittyvien puskurivyöhykkeiden perustamisessa saavutettua tulosta on maltillistettu. Myös tämä jää nyt jäsenvaltioille. Eurooppalainen vähimmäisvälimatka olisi ollut suositeltavaa ympäristön ja kansanterveyden kannalta. Myönteistä on kuitenkin se, että herkkien ryhmien usein käyttämät julkiset alueet (puistot, urheilukentät, virkistysalueet, koulut ja niin edelleen) suojellaan paremmin. Tämä ala on jo herättänyt huomiota Flanderissa, ja nyt sen pitäisi saada huomiota kaikilta Euroopan hallituksilta.

 
  
  

- Mietintö: Hiltrud Breyer (A6-0444/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tässä lainsäädännössä EU on kaikkialla, se on perinteinen tapaus moukarin käyttämisestä pähkinän särkemiseen. Sen vaikutus maanviljelijöihin ja puutarhatalouden liikeyrityksiin edustamallani alueella Koillis-Englannissa on huomattava.

Liikeyritykset lopettavat epäilemättä työpaikkoja ja jopa lopettavat kaupankäynnin kokonaan. Kovia kokeneet viljelijämme saavat epäilemättä vielä enemmän byrokraattista päänsärkyä. Maatalouden sadot epäilemättä vähenevät. Siksi se, että keskustelemme tällä viikolla myös maailman elintarviketurvasta, on erittäin ironista. Torjunta-aineet ovat olennaisia elintarvikkeiden kasvattamisessa, ja niihin sovelletaan jo nyt ankaraa turvallisuusjärjestelmää.

Kukaan ei kiistä ympäristönsuojelun merkitystä, mutta tämä lainsäädäntö on epätasapainoinen. Se on liian ohjaileva, ja siitä puuttuu joustavuutta. Komissio ei ole onnistunut tekemään riiittävän kattavaa ja ajanmukaista vaikutustenarviointia.

Näistä syistä äänestin tätä ehdotusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Olemme tänään äänestäneet Hiltrud Breyerin kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta laatiman mietinnön puolesta. Sekä elintarviketurvaa että kasvinsuojeluaineiden ympäristövaikutusta parantamaan pyrkivä asetus on vakaa ja merkittävä.

Euroopan parlamentin ensimmäisestä käsittelystä alkaen tutkimukset ovat osoittaneet, että on riski siitä, että asetus olisi äärimmäisen kauaskantoinen ja joustamaton ja että sillä saatettaisiin tehdä yleisten lajien (esimerkiksi porkkanoiden sipuleiden) kaupallinen viljely mahdottomaksi Ruotsissa. Tilannetta ei ole parantanut se, että sääntöjen vaikutustenarvioinnit poikkevat toisistaan merkittävien päätelmien osalta esimerkiksi Ruotsin kemikaalientarkastusviraston ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastaavan laitoksen, torjunta-aineiden turvallisuutta käsittelevän viraston, välillä. Pidämme valitettavana sitä, että tässä parlamentin toisessa käsittelyssä ei ole ollut mahdollista äänestää tämän selkeyttämisestä, mutta haluamme samalla huomauttaa, että hyväksytyssä tekstissä on parannuksia parlamentin ensimmäisen käsittelyn tekstiin verrattuna.

Olisimme halunneet, että Euroopan parlamentin ja neuvoston saavuttama sopimus olisi otettu huomioon, mikä olisi selkeyttänyt asetusta niin, että vaarallinen käyttö olisi kielletty selkeämmin, kun taas välttämätön, vastuullinen ja turvallinen kasviensuojelu – joka nyt saatetaan kieltää – jatkuisi luvallisena.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Euroopan parlamentissa lopulta saavutettu kompromissi merkitsee perääntymistä tehoaineiden poistamiseksi tehdyistä maksimalistisista ehdotuksista, erityisesti kielteisistä vaikutuksista, joita näillä ehdotuksilla olisi ollut hyönteismyrkkyjen ja torjunta-aineiden osalta. Tämä on erityisen totta Portugalin kaltaisissa maissa, joihin tietyt hedelmä- ja vihannessatojen, perunoiden ja oliivien tuholaiset ja tietyt sairaudet, kuten mäntyankeroinen ja kastanjarutto, vaikuttavat vakavasti, ja joissa muun muassa tehokkaiden kasvinsuojelukampanjoiden puutteen takia nämä tuholaiset ja sairaudet aiheuttavat vakavaa tuhoa erityisesti perheiden omistuksessa olevilla tiloilla.

Vaikka meillä onkin monia epäilyksiä kompromissin tietyistä erityisnäkökohdista kuten valvonnan ja ehkäisyn muista kuin kemiallisista menetelmistä ja torjunta- ja viljelymenetelmistä, meidän mielestämme on asianmukaista soveltaa kasvinsuojelutuotteiden lupien vastavuoroista tunnustamista ja sellaisten vyöhykkeiden luomista, jotka kattavat alueet, joissa on samanlainen maaperä ja ilmasto-olosuhteet.

Vaadimme kuitenkin tutkimuksia, joiden avulla meille annetaan todenmukainen käsitys seurauksista, joita näillä toimenpiteillä on tuottavuuteen ja siten viljelijöiden tuloihin, jotta koko yhteiskunta voi jakaa nämä kustannukset, koska puhumme ympäristöön ja elintarviketurvaan liittyvistä vaatimuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Hiltrud Breyerin mietinnön tarkistuksia vastaan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on levitelty tästä mietinnöstä sangen paljon tarpeettomia kauhujuttuja, joiden mukaan se olisi "tuntemamme tavanomaisen maatalouden loppu". Tämä ei ole muiden jäsenvaltioiden viljelijöiden kanta.

On kuitenkin epäselvää, mikä todellinen vaikutus on, eikä ehdotuksen nykyisestä muodosta ole tehty tyydyttävää vaikutustenarviointia. Siksi tuen ajatusta poikkeuksesta, jonka nojalla nykyiset luvat raukeavat vuoden 2015 jälkeen, mikäli jollakin jäsenvaltiolla on vakavia huolia torjunta-aineiden saatavuuden vakavasta vaikutuksesta satoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen.(PT) Tämän asiakirjan avulla voidaan yhtenäistää torjunta-aineita koskevaa lainsäädäntöä.

Olen samaa mieltä hyväksytystä mietinnöstä erityisesti siksi, että kasvinsuojelutuotteita koskevien lupien vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen soveltaminen lopettaa jäsenvaltioiden (joiden markkinat ovat erikokoiset) välisen nykyisen epätasapainon ja vähentää erityisesti ympäristöön ja elintarviketurvaan liittyviä huolia. On hyvin myönteistä, että luodaan kolme vyöhykettä, jotka kattavat alueet, joilla on samanlainen maaperä ja ilmasto-olosuhteet. Vaarana olisi täysin erilaisten tilanteiden niputtaminen yhteen.

Hormonitoimintaa häiritseviä aineita koskevalla kysymyksellä on mielestäni olennainen perusta: ehdotettu teksti perustuu tieteelliseen lausuntoon. Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ongelma on se, että toisin kuin karsinogeenit tai mutageenit, niillä ei ole toksikologisia piirteitä, vaan ne saavat aikaan monia vaikutuksia pienestä hormoniepätasapainosta sukuelinten epämuodostumisiin ja/tai syöpään.

On tärkeää säännellä aineita, jotka todistettavasti vaikuttavat kielteisesti ihmisten terveyteen.

Asetuksella on kolminkertainen oikeusperusta (maatalous, sisämarkkinat ja kansanterveys), mikä on mielestäni hyvin myönteistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Unioni on viime vuosina jatkuvasti nostanut raja-arvoja, ja alentaminen on siksi jo pitkään ollut myöhässä. On edistystä, että terveydelle valtavan haitalliset torjunta-aineet voidaan vihdoinkin kieltää, vaikka tutkimusta asiasta onkin aivan liian vähän. Torjunta-aineiden kumulatiivinen käyttö, jota voidaan käyttää tiettyjen raja-arvojen kiertämiseen, aiheuttaa edelleen huolta. Tiedämme edelleen aivan liian vähän mahdollisesta vuorovaikutuksesta, ja oikeudelliset erittelyt ovat myöhässä.

Ei ole selvää, miten tehokkaita dokumentointi ja jäljitettävyys todella ovat. Viime vuosien lihaskandaalit osoittavat sangen selvästi, miten helppoa merkinnöissä on huijata. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä on ongelmana edelleen se, että vaikka voimmekin säätää torjunta-aineita koskevista erittelyistä tuottajillemme ja viljelijöillemme, tuomme sitten tuotteita maista, joissa vaatimukset ovat löyhempiä. Kiinalaisten lelujen tapauksen olisi pitänyt olla meille opetus. Suunnitellut asetukset ovat askel oikeaan suuntaan, ja siksi äänestin niiden puolesta, mutta tarvitaan paljon enemmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Bill Newton Dunn (ALDE), kirjallinen. − (EN) Äänestin neuvoston, komission ja parlamentin kolmikantaneuvottelujen päätelmiä ja suosituksia vastaan, koska

– tämä lainsäädäntö aiottiin antaa liian kiireisesti, koska sekä parlamentti ja komissio päättävät toimikautensa tulevana kesänä, mikä ei ole riittävä syy antaa lainsäädäntöä kiireessä

– ehdotuksista ei ole vaikutustenarviointia

– suositukset eivät perustu vakaaseen tieteeseen, vaan pikemminkin tunneperäisiin pelkoihin hunajan ja mehiläisten hälyttävän maailmanlaajuisen katoamisen syistä ja pelkoihin ihmisten terveydestä

– viljelijät, joita edustan Lincolnshiressä ja Itä-Midlandissa, pyysivät yksimielisesti minua vastustamaan ehdotuksia, ja koska he ovat käytännöllisiä ihmisiä, jotka kasvattavat elintarvikkeemme, heidän mielipiteitään pitäisi kunnioittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Hiltrud Breyerin kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta laatiman mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä tavoitteista ja päämääristä, joiden tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu.

Euroopan unioni on aina antanut erityistä painoarvoa ympäristöön liittyville aiheille, ja tämä asetus on jälleen uusi strategia, jonka tarkoituksena on saavuttaa kyseinen tavoite. Olen myös vakuuttunut siitä, että on oikein säätää siitä, että eläimillä tehdään mahdollisimman vähän kokeita ja että niitä tehdään ainoastaan, jos niitä ehdottomasti tarvitaan ja että vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä on edistettävä, jotta eläimet säästetään tarpeettomalta kärsimykseltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen päättänyt äänestää tätä mietintöä vastaan kahdesta syystä.

Ensinnäkin meidän on annettava viljelijöillemme välineet, joita he tarvitsevat työnsä tekemiseen, ja tällä ehdotuksella rajoitetaan suuresti heidän valmiuksiaan, erityisesti niiden viljelijöiden, jotka työskentelevät kosteammissa ja märemmissä oloissa ja joiden on käytettävä torjunta-aineita satojen ja toimeentulonsa suojelemiseksi. En tiedä yhtään viljelijää, joka haluaa käyttää torjunta-aineita, mutta ne ovat olennainen osa elintarvikkeiden varmistamisessa väestöllemme kohtuulliseen hintaan.

Toiseksi, tästä lainsäädännöstä ei ole tehty vaikutustenarviointia, mikä minusta on törkeää ottaen huomioon vakavat seuraukset, jotka sillä voi olla maatalousalaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Sanoin eilen keskustelun aikana, että minun mielestäni tämä kompromissi on kunniallinen ja että Euroopan parlamentin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä tukee sitä. Haluan kuitenkin korostaa, että meidän piti tehdä muutamia myönnytyksiä saadaksemme aikaan sopimuksen viljelijöiden eturyhmän ja torjunta-aineteollisuuden kanssa. Katsotaanpa millä tavalla hyvänsä, se, mitä lopetusperusteiden osalta saavutettiin, on vesitetty tulos verrattuna Euroopan parlamentin kantaan ensimmäisessä käsittelyssä.

Poikkeusta koskevat vaihtoehdot laadittiin tarkoituksella 12 aineelle. Meillä oli varauksemme myös vyöhykekohtaisen lähestymistavan osalta. Ajatus kolmesta vyöhykkeestä niin suurella alalla on meistä ongelmallinen, koska ympäristöolot millä tahansa noista alueista voivat vaihdella suunnattomasti. Myönteistä on kuitenkin se, että oikeusperusta perustuu maatalouteen, sisämarkkinoihin ja kansanterveyteen ja että kansanterveyttä koskevalle huolelle on annettu ensisijainen asema asiaankuuluvissa johdanto-osan kappaleissa ja 1 artiklassa. Samoin lopetusperusteet niille aineille, joiden vaikutusta mehiläisiin ei voida hyväksyä, ovat myönteinen lisäys. Myös vaatimusta korvata vaaralliset tuotteet turvallisilla vaihtoehdoilla nopeammin noudatettiin. Tulos olisi voinut olla parempi, mutta äänestimme hyväksyttävästä kompromissista.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Olin pettynyt nähdessäni, että yhteistä kantaa muutettiin. Olisin pitänyt yhteistä kantaa parempana, koska siinä kansanterveys ja elintarviketuotanto olisivat olleet paremmin tasapainossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. − (EN) Perusteellisen vaikutustenarvioinnin jatkuvan puuttumisen takia EPLP ei voi tukea neuvoston ja Euroopan parlamentin esittelijän neuvottelemaa kompromissipakettia, koska siinä ei ole ilmaistu selkeästi, miten se vaikuttaa elintarviketuotantoon.

Työväenpuolueen Euroopan parlamentin jäsenet todella haluavat, että torjunta-aineet ovat parempia ja turvallisempia, mutta meillä on myös vastuu sekä tuottajia että kuluttajia kohtaan, joten meidän on oltava varmoja, mikä nykyisten ehdotusten lopullinen vaikutus maataloustuotantoon ja elintarvikkeiden hintoihin olisi.

Sopimuksella ei varmasti olisi joillakin tahoilla ennustettuja katastrofaalisia vaikutuksia, mutta siihen liittyvä epävarmuus riittää EPLP:lle mainiosti siihen, että se ei voi tukea kompromissipakettia.

 
  
  

- Mietinnöt: Christa Klaß (A6-0443/2008), Hiltrud Breyer (A6-0444/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward, Brian Crowley, Seán Ó Neachtain ja Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. − (EN) Pidättäydyimme tänään äänestämästä tästä kasviensuojelulainsäädännnöstä käydyssä äänestyksessä.

Se on vaikea äänestys. Olemme olleet mukana kaikissa osissa tästä kiistellystä paketista käydyissä neuvotteluissa aina tähän asti.

Tässä lainsäädännössä painotetaan selkeästi terveyttä ja kemikaalien ja syövän välisiä yhteyksiä. Viljelijöihin ne vaikuttavat eniten suoran kontaktin takia. Vaikka tällä paketilla pyritään rajoittamaan karsinogeenien saatavuutta, jäsenvaltiot voivat sallia aineet markkinoilla, jos kasvien terveys on vakavasti uhattuna. Ehdotuksella pyritään suojelemaan mehiläisiä ja vähentämään byrokratiaa aineiden lupien osalta. Kehotamme alaa kehittämään biologisesti kestäviä ja tehokkaita tuotteita vuoteen 2016 mennessä tapahtuvan aineiden asteittaisen poisvetämisen myötä.

Emme voi äänestää tämän lainsäädännön puolesta. Uudempaa vaikutustenarviointia koskevista toistuvista kehotuksista huolimatta komissiolta ei saatu mitään. Emme voi antaa lainsäädäntöä teoriassa! Tuotteita kielletään vaaran perusteella eikä tieteellisen riskin, joka perustuisi käyttöön ja altistumiseen. "Hormonitoimintaa häiritsevän aineen" määrittelystä ei myöskään ole sovittu tieteellisellä tasolla, ja me olemme esittäneet tarkistuksia, jotka odottavat komission asiantuntijoiden lausuntoa tämän käsittelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Michel Teychenné (PSE), kirjallinen.(FR) EU on tällä torjunta-aineiden tuotantoa ja myyntiä rajoittavalla asiakirjalla ja sitä tukevalla niiden käytön puitteet säätävällä asiakirjalla viimein saavuttanut esimerkilliset normit torjunta-aineiden osalta. Hiltrud Breyerin mietinnössä ollaan oikeilla linjoilla. Markkinoilla sallitaan vähäriskiset tuotteet, mutta kielletään 22 ainetta, joita pidetään hyvin haitallisina.

Jos toivomme, että koko maailmassa on lopulta järkevää maataloutta, meidän on pidettävä tätä Euroopan unionin edistysaskelta myönteisenä. Kasvinsuojelutuotteita runsaasti käyttävää eurooppalaista maataloutta ei heikennetä. Näiden asiakirjojen avulla EU saa kuitenkin ankarimman lainsäädännön myrkyllisten torjunta-aineiden torjumiseksi.

 
  
  

- Mietintö: Wolf Klinz (A6-0497/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yleiseurooppalaisia sijoitusrahastoja, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevaa lainsäädäntöjärjestelmää on tarkistettu huomattavasti. Ne muodostetaan yhteisistä sijoitusjärjestelmistä, jotka voivat jäsenvaltioissa luvan saatuaan käyttää tätä "toimilupaa" koko unionissa ilman, että niitä tarvitsee tutkia enemmän. Tänä yleisen rahoitukseen liittyvän epävarmuuden aikana rahoitusasioita koskevaa sääntelyä on sovellettava oikeudenmukaisesti ja johdonmukaisesti alan luottamuksen lisäämiseksi.

Wolf Klinzin mietinnössä ehdotetaan yhteissijoitusyhtiöiden varojen edistämiseen liittyvien rahastoyhtiöiden toimiluvan täytäntöönpanoa. Tälle ehdotuksella mahdollistetaan varojen rajatylittävä hallinnointi ilman, että säädetään nykyisestä vaatimuksesta täysimääräisesti toimivista rahastoyhtiöistä. Riittävien rahastonhoitajien saatavuus on olennaista, jotta rahastoyhtiöiden toimilupia voidaan valvoa edelleen asianmukaisesti.

Wolf Klinz on esittänyt kompromissiasiakirjan, jota voin tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen.(PL) Yhteissijoitusyritykset (yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset) ovat yhdenmukaistettuja sijoitusrahastotuotteita, jotka harjoittava määriteltyä sijoituspolitiikkaa. Yhteissijoitusyrityksiä koskevassa puitedirektiivissä, johon Wolf Klinzin mietinnössä viitataan, varmistetaan kustannuksia koskeva avoimuus ja – mikä on erityisen tärkeää talous- ja rahoituskriisiin aikana EU:ssa – laadukas sijoittajien suojaaminen. Direktiivissä vahvistetaan perusvaatimukset sijoitusrahastojen organisointia, hoitamista ja valvontaa varten.

On totta, että Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopan sijoitusrahastomarkkinoiden koko on pieni, mistä aiheutuu sijoittajille korkeita kustannuksia. Siksi yhteissijoitusyhtiöpakettia on tarkistettava, mukautettava se sijoittajien tarpeisiin ja varmistettava EU:n rahastoalan kilpailukyky.

Esittelijän ehdottamat muutokset ovat pääasiassa rahastojen sulautumisia koskevien uusien säännösten käyttöönotto (jotta niitä kohdellaan kuten kotimaisia sulautumisia ja verotuksen kannalta neutraalisti), sellaisen asiakirjan käyttöönotto, jolla sijoittajalle annetaan avaintiedot (jolla korvataan yksinkertaistettu esite) ja nykyisen ilmoitusmenettelyn yksinkertaistaminen käyttämällä sääntelyviranomaisten välistä suoraa yhteydenpitoa.

 
  
  

- Mietintö: Donata Gottardi (A6-0507/2008)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Tuemme mietintöä, koska mielestämme kestävä julkinen talous on hyvin tärkeää. Vastustamme kuitenkin 8 kohdan sanamuotoa, jonka mukaan keski- ja pienituloisten palkkojen ja eläkkeiden verotusta on kevennettävä vähitellen merkittävästi – verovähennyksin, veroprosentin tarkistuksin ja verojarruun (fiscal drag) liittyvin palautuksin. Mielestämme näitä asioita ei pitäisi käsitellä EU:n tasolla, vaan ne ovat kysymyksiä, joista jäsenvaltioiden pitäisi päättää itse.

 
  
MPphoto
 
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen.(EL) Julkisesta taloudesta Euroopan talous- ja rahaliitossa (EMU) laaditussa mietinnössä hyväksytään neuvoston ja komission tekemät työvoiman vastaiset päätökset, joilla pyritään vahvistamaan monopolien kilpailukykyä pääoman voittojen turvaamiseksi ja kapitalismin syvän kriisin taakan siirtämiseksi työntekijöiden harteille.

EU:n vakautussopimuksen ja Lissabonin strategian avulla jäsenvaltioille, erityisesti EMUssa oleville, rahoituspolitiikan harjoittamiseksi muokattuja perustason vastaisia puitteita vahvistetaan.

Euroopan parlamentti yrittää komission tavoin keskittyä keskipakovoimaan ja "jokainen omasta puolestaan" -logiikkaan kehottamalla omistautumaan vielä laajemmin sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseen, verojen yhtenäistämiseen ja kilpailun ja markkinasääntöjen vahvistamiseen.

Sen arvostelu, että kriisin hoitamiseksi osoitetut valtavat rahamäärät eivät tavoita pieniä ja keskisuuria yrityksiä, työntekijöistä puhumattakaan, on harhaanjohtavaa. Vanhentuneet ja epäonnistuneet mallit, joissa valtio puuttuu asioihin kattaakseen markkinoiden puutteet, ovat toiveajattelua ja yritys johtaa työntekijät harhaan etsimälle yhteiskunnallista hyväksyntää mädälle järjestelmälle.

Ainoa ratkaisu on, että työntekijät taistelevat perustason vallan ja perustason talouden puolesta voittaakseen kapitalistisen raakalaismaisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) On oikeastaan sangen mielenkiintoista, että mietinnössä tunnustetaan, että "tarkasteltaessa julkisen talouden tilaa vuonna 2007 ja vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla havaitaan selvästi, että kehitys on muuttunut ja että talous on taantumassa ja kasvu hidastumassa samalla, kun inflaatioaste pysyy matalampana ja tuloerot kasvavat".

Kriisin voittamiseksi siinä kuitenkin sitten vain esitetään periaatteessa samat lääkkeet, jotka johtivat nykytilanteeseen, sen sijaan, että siinä käytettäisiin hyväksi tätä mahdollisuutta esittää muutoksia uusliberalistiseen ja monetaristiseen politiikkaan, joka on edistänyt lisääntyvää epätasa-arvoa, työttömyyttä, epävarmoja ja huonosti palkattuja töitä ja köyhyyttä koskevan nykyisen vakavan yhteiskunnallisen tilanteen kehittymistä.

Siksi siinä vaaditaan hintavakautta ja vakaus- ja kasvusopimusta, vaikka sangen joustavasti, ja Lissabonin strategiaa, jota, kuten tiedämme, on käytetty verukkeena yksityistämisen jatkamiseksi ja valtion yhteiskunnallisia tehtäviä koskevan vastuun poistamiseksi. Tähän lähestymistapaan kuuluu myös ajatus valtion mahdollisimman vähäisistä toimista ja yksityisen sektorin suuremmasta tehokkuudesta, minkä tarkoituksena on pakottaa hyväksymään maltillinen palkkakehitys, joka itse asiassa johtaa palkkojen ostokyvyn menettämiseen.

Siksi olemme äänestäneet vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Minun mielestäni Donata Gottardin julkisesta taloudesta laatimassa mietinnössä ei ole opittu mitään maailman kriisistä.

Donata Gottardi pitää "markkinoiden puutteena" ja "riittämättömänä valvontana" sitä, mikä on itse asiassa meille vuosien ajan pakotetun järjestelmän epäonnistuminen: eli sääntelyn purkaminen, äärimmäinen maailmanlaajuinen vapaakauppafilosofia, talouden järjetön rahoituksellistaminen, talouden, jossa markkinoilla on valta ja jonka oletetaan olevan itsesääntelevä. G20-kokouksessa tai Brysselissä päätetyt epämääräiset kosmeettiset kohennukset eivät juurikaan muuta tilannetta. Meidän on kyseenalaistettava talouden opinkappaleet, joita meihin vieläkin sovelletaan. Kriisi on osoittanut, että tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten täydellinen vapaus ei johda vaurauteen vaan katastrofiin. Se on myös osoittanut, että kansallisvaltio on asianmukainen ja tehokas taso päätöksille, toiminnalle ja reagoinnille, vaikka presidentti Sarkozyn mielestä puheenjohtaja Barroson pitikin kulkea hänen kanssaan kaikkialle, jotta ihmiset saataisiin uskomaan, että Euroopan unioni oli tilanteessa hyödyksi.

Tässä yhteydessä esittelijän hyvät neuvot julkisen talouden hoidosta ja hänen kehotuksensa noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta eivät valitettavasti ole kovin hyödyllisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Pidämme myönteisenä tämän mietinnön myönteisiä osia ja erityisesti sen tunnustamista, että verorasitus on jaettava tasaisemmin, ja julkisten menojen ja vakaan taloushallinnon merkitystä. Pidättäydyin kuitenkin äänestämästä, koska mietinnössä pysytään uskollisena puutteelliselle Lissabonin strategialle, korostetaan kilpailukykyä, tuetaan joustoturvaa ja vihjataan uhasta eläkejärjestelmille, kansanterveydelle ja pitkäaikaishoidolle "rakenneuudistuksen" valepuvussa.

 
Päivitetty viimeksi: 16. huhtikuuta 2009Oikeudellinen huomautus