Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 13. tammikuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

15. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0001/2009).

Käsittelemme useita komissiolle esitettyjä kysymyksiä.

 
  
  

Ensimmäinen osa

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Colm Burken laatima kysymys numero 30 (H-0992/08)

Aihe: Kymmenen vuotta euroa

Äskettäin vietettiin euron käyttöönoton kymmenvuotisjuhlaa. Voiko komissio kommentoida euroalueella saatuja pääsiallisia opetuksia verotuspolitiikan alalla erityisesti, kun otetaan huomioon viimeaikainen rahoitus- ja talouskriisi?

 
  
MPphoto
 

  Joaquín Almunia, komission jäsen. (EN) Vaikka kokemukset julkisten talouksien koordinoinnista ovat yleisesti olleet myönteisiä, joitakin opetuksiakin on saatu. Ensimmäisten kymmenen vuoden analyysi osoittaa, kuinka tärkeää on vahvistaa talousarvion valvonnan tehokkuutta hyvinä aikoina. Se osoittaa myös tarpeen tarkastella laajempia asioita, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltion makrotaloudelliseen vakauteen sekä talous- ja valuuttaunionin yleiseen toimintaan.

Verotuspolitiikan koordinoinnin olisi ohjattava entistä paremmin kansallista talouskäyttäytymistä koko talouskierron aikana – toisin sanoen niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. On kiinnitettävä yhä enemmän huomiota julkisen velan kehittymisen seuraamiseen ja keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitteita pitäisi tiukentaa siten, että niissä otetaan huomioon myös epäsuorat vastuut. Kaikki tämä edellyttää huolellisempaa julkisen talouden valvontaa.

Valvontaa on kuitenkin myös laajennettava siten, että otetaan huomioon julkisen talouden kestävyyteen mahdollisesti vaikuttava kehitys jäsenvaltioissa, kuten vaihtotaseen alijäämän kasvu, itsepintaiset inflaatioerot, itsepintaiset yksikkötyökustannusten kehityksen erot tai epätasapainoiset kasvusuuntaukset.

Valvonnan on perustuttava olemassa oleviin välineisiin. Veropolitiikan valvonnan ja talouspolitiikan yhteensovittamisen tärkeimmät välineet ovat peräisin perustamissopimuksesta ja varsinkin vakaus- ja kasvusopimuksesta.

Komission hiljattain 26. marraskuuta viime vuonna hyväksymä Euroopan talouden elvytyssuunnitelma aukoo myös uusia uria hallinnon ja julkisen talouden koordinoinnin aloilla.

Siinä korostetaan komission asemaa liikkeellepanevana voimana lyhyen aikavälin talouden vakauttamiseen tähtäävissä hätätilapolitiikoissa. Oman taloudellisen arviointimme perusteella komissio on nopeasti laatinut täysin toimivan ja määrällisesti esitetyn taloudellisen vastauksen talouden taantumaan. Komission nopea toiminta on vastaus tässä yhteydessä selvään riskiin kansallisista kaikkien aikojen suurimmista talouspolitiikoista tässä vaiheessa.

Elvytyssuunnitelmassa tunnustetaan EU:n talouspoliittisessa kehyksessä ilmeinen työnjako. Koska jäsenvaltiot vastaavat julkisesta taloudestaan, komissio asetti yleisen tavoitteen ylimääräisille finanssipoliittisille elvytystoimille ottaen huomioon suotuisten edellytysten luomisen EU:n talouteen kokonaisuudessaan.

Jäsenvaltiot voivat vapaasti suunnitella omien finanssipoliittisten elvytystoimiensa koon ja kokoonpanon. Siihen liittyy nyt haasteita kansallisten toimien täytäntöönpanon koordinoinnin ja valvonnan osalta. Komissio ja Ecofin-neuvosto seuraavat yhdessä kansallisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa elvytyssuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Julkisen talouden seurannan täytäntöönpano on tulevaisuudessa ankkuri, johon julkisen talouden kehitykseen liittyvät odotukset kiinnittyvät. Yhdessä kansallisten talousarviokehysten ja sääntöjen vahvistamisen sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvia menoja vähentävien uudistusten täytäntöönpanon kanssa tämä takaa kestävän aseman palauttamisen.

Siihen sisältyy näin ollen käänteisiä vaikutuksia kasvavia alijäämiä koskeviin odotuksiin, riskipreemioihin sekä yksityiseen kulutukseen ja investointeihin.

 
  
MPphoto
 

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa komission jäsen, arvostan kovasti vastaustanne. Kun otetaan huomioon, että meillä on yhteinen valuuttapolitiikka, mutta ongelmat jatkuvat, näettekö euroryhmän aseman vahvistuvan samalla kun kunnioitetaan yksittäisten valtioiden verotuspolitiikkaa? Katsotteko, että Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano tai hyväksyminen vaikuttaisi millään tavoin alaan verotuksen kannalta? Minusta tärkeää on, että meidän on tehtävä yhteistyötä. Minkälaisia uusia keinoja suunnittelette kannustimien luomiseksi EU:n jäsenvaltioiden talouksissa?

 
  
MPphoto
 

  Joaquín Almunia, komission jäsen. (EN) Mikä on euroryhmän asema? Kuten tiedätte, euroryhmä on nyt ja tulee olemaan myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen epävirallinen elin. Euroryhmä ei siis voi tehdä virallisia päätöksiä edes Ecofin-neuvostoon kuuluvien euroalueen jäsenten puolesta.

Kuluneiden kolmen tai neljän vuoden aikana, erityisesti aloitettuamme toimintamme Jean-Claude Junckerin johdolla tammikuussa 2005, euroryhmä on kehittänyt keskusteluagendan sisältöä. Euroryhmän jäsenet, komissio ja EKP keskustelevat alustavassa puheenvuorossani mainitsemistani entistä syvemmästä julkisen talouden valvonnasta ja laajemmasta taloudellisesta valvonnasta. Euroryhmä keskustelee usein muista euron ulkoiseen asemaan ja ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvistä seikoista.

Kuten hyvin tiedätte, verotukseen liittyvät seikat ovat hyvin arkaluontoisia. Nykyisen perustamissopimuksen mukaan, mutta tulevaisuudessa myös Lissabonin sopimuksen mukaan, veropäätökset edellyttävät yksimielisyyttä EU:n tasolla, enkä odota minkäänlaisia muutoksia päätöksentekokehyksessä lähitulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Jörg Leichtfried (PSE).(DE) Arvoisa komission jäsen, olen kiinnostunut seuraavasta seikasta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana euroryhmä on ollut valtaisia menestys ja erityisesti viimeisimmän kriisin aikana muut valtiot ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä ryhmään. Joko komissio suunnittelee sitä, mitkä valtiot voisivat tulevaisuudessa liittyä sen jäseniksi? Onko muitakin valtioita, jotka ovat kiinnostuneita liittymisestä euroryhmään, koska sen jäsenyys on osoittautunut niin kannattavaksi?

 
  
MPphoto
 

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Haluan ensinnäkin esittää seuraavat kysymykset: jos euroryhmä on ollut niin menestyksekäs viimeisten kymmenen vuoden ajan, miksi Italialla ja Kreikalla, kun otetaan kaksi esimerkkiä, on kymmenen vuoden valtionobligaatioilla pari prosenttiyksikköä korkeampi korko kuin Saksalla?

Toiseksi, miksi Ruotsin kymmenen vuoden korko on 0,4 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Saksan, ja Suomen 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi, kun molemmat ovat hyvin hallinnoituja valtioita?

 
  
MPphoto
 

  Joaquín Almunia, komission jäsen. Kuten tiedätte, Slovakia liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta tänä vuonna, joten tällä hetkellä 16 EU:n 27 jäsenvaltiosta osallistuu täysimääräisesti EMU:un ja jakaa yhteisen valuutan. Mikä valtio liittyy seuraavaksi? Komissio ei voi vastata tähän kysymykseen. Euroalueeseen liittymistä toivovat ehdokkaat voivat hakea jäsenyyttä. Tällä hetkellä tiedämme mitkä EU:n jäsenvaltiot mielellään liittyisivät euroalueeseen mahdollisimman pian, mutta eivät valitettavasti täytä kaikkia perustamissopimuksessa esitettyjä edellytyksiä – Baltian maat, Unkari ja muut – ja tiedämme, että kaksi EU:n jäsenvaltiota, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska, saivat vapautuksen, joten niihin ei sovelleta kaikkien EU:n jäsenvaltioiden velvollisuutta valmistautua ja valmistella talouttaan euroalueeseen liittymiseen.

Minä en tiedä, mikä valtio ensimmäisenä liittyy euroalueeseen Slovakian jälkeen. Se voi kenties olla toinen vapautuksen saaneista jäsenvaltioista. On mahdollista, että tulevina kuukausina esimerkiksi Tanska päättää luopua vapautuksesta ja hakea euroalueen jäsenyyttä. Itse asiassa Tanska täyttää kaikki perustamissopimuksen mukaiset euroalueeseen liittymisen edellytykset, mutta asiasta päättävät Tanskan viranomaiset, Tanskan parlamentti ja kenties Tanskan kansalaiset kansanäänestyksessä.

Juhlimme täällä tänä aamuna euron 10-vuotispäivää. Olen varma, että seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikki – tai lähes kaikki – EU:n jäsenvaltiot liittyvät euroalueeseen, sillä vaikean taloudellisen ajanjakson kriisiaikoina euroalueen jäsenyyden edut ovat lisääntyneet suuresti. Ne, jotka eivät vielä ole liittyneet euroalueeseen, ymmärtävät, että siitä saatavat edut ovat paljon suurempia ja paljon merkittävämpiä kuin euroalueen jäsenen vastuut tai vaikeudet.

Mitä tulee huomautuksiinne, en teidän asemassanne käyttäisi korkotasoa argumenttina euroaluetta vastaan. Kysykää Tanskalta, mitä sen korkotasolle on tapahtunut tämän kriisin aikana. Tanska ei ole euroalueen jäsen, mutta sen valuutta on sidottu euroon ja sen keskuspankki seuraa tiiviisti Euroopan keskuspankin päätöksiä. Markkinat eivät suosi niitä, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Niille asetetaan korkeampia riskipreemioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Paulo Casacan laatima kysymys numero 31 (H-1016/08)

Aihe: Maitotuotteiden hintojen romahtaminen EU:n markkinoilla

Komission 21. marraskuuta 2008 julkaiseman elintarvikehintoja Euroopan unionissa koskevan tiedonannon liitteenä olleen työasiakirjan "Hintakehityksen tarkkailu" sivulla 9, jossa käsitellään ajanjaksoa lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008, sanotaan, että voin hinta EU:n markkinoilla laski 30 prosenttia ja maitojauheen 40 prosenttia ja että hinnat lähestyvät vääjäämättömästi interventiohintoja.

Katsooko komissio, että sen viime vuonna esittämästä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymästä ehdotuksesta maidon tuotantokiintiöiden lisäämiseksi olisi tässä markkinatilanteessa pidettävä kiinni?

Ovatko maitojauheen ja voin interventiojärjestelmän nykyiset rajat riittäviä estämään tuhoisat seuraukset viljelijöiden tuloille esimerkiksi Azoreilla, jossa maidontuotanto on täysin riippuvainen voin ja maitojauheen kaltaisten tuotteiden markkinoista?

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Aloitan kuvaamalla sitä, miltä tilanne näytti muutama vuosi sitten. Me kaikki muistamme, että maitoala oli hyvin vakaa, ja hintavaihtelu hyvin vähäistä, mutta tilanne on muuttunut dramaattisesti muutaman viime vuoden aikana. Ensinnäkin vuonna 2007, muistan selvästi elokuun ja syyskuun, havaitsimme maitoalan tuotteiden valtavan hinnannousun ja sitten koimme viime vuonna vastaavan tai jopa pahemman hinnanlaskun, joten nyt tilanne on se, että hinnat ovat hyvin lähellä interventiohintoja ja tietyissä Euroopan osissa jopa alle interventiohintojen.

Voin vakuuttaa arvoisille parlamentin jäsenille, että olen hyvin huolissani Euroopan maitoalan markkinoiden nopeasta heikentymisestä. Meillä on tukitoimia, joihin voidaan turvautua maitoalan tukemiseksi, ja olemme jo ryhtyneet toimiin.

Toisin kuin tavanomaisessa tilanteessa, jossa yksityisen varastoinnin järjestelmä otettaisiin käyttöön 1. maaliskuuta, päätimme ottaa sen käyttöön 1. tammikuuta, mikä tarkoittaa sitä, että myös joulukuun tuotanto on tukikelpoista järjestelmässä. Interventio-ostot tai vientituen myöntäminen ovat muita maitoalan tai maitomarkkinoiden tehokkaaseen tukemiseen käytettävissä olevia välineitä.

Maaliskuussa käynnistettävässä interventiojärjestelmässä – joka siis kattaa myös helmikuun tuotannon – voidaan ostaa voita ja rasvatonta maitojauhetta elokuun loppuun asti. Ensin vahvistettuja määriä vahvistettuun hintaan ja sitten tilanteen edellyttäessä tarjousjärjestelmän kautta.

Haluan myös muistuttaa mieliinne tilanteen vuonna 2007. Uskon kaikkien muistavan Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden todistaman välittömän ja nopean vastauksen, kun minua painostettiin valtavasti nostamaan välittömästi – mieluummin eilen kuin huomenna – kiintiöitä kuluttajahintatilanteen helpottamiseksi.

Haluan tänään myös puhua hyvin selkeästi poistaakseni kiertävät väärinkäsitykset siitä, että nykyisistä hyvin heikoista maitoalan hinnoista voitaisiin syyttää kiintiöitä. Todellisuudessa huhtikuun jälkeen toteutuneen kahden prosentin kiintiölisäyksen jälkeen maidontuotanto on itse asiassa laskenut. Tämä on nyt nähtävissä, sillä kiintiöiden lisääminen on jäsenvaltioille tai maanviljelijöille mahdollisuus tuotannon lisäämiseen, mutta ei todellakaan velvoite. Tämä osoittaa selvästi, että maidontuottajat reagoivat markkinoiden viesteihin.

Kiintiöjärjestelmässä toteutuneet suhteellisen vähäiset muutokset eivät siis mitenkään voi selittää havaittua markkinavaihtelua. Kuluttajien alentunut kysyntä on todennäköisesti vastaus viime vuoden korkeisiin hintoihin, kun kuluttajat pyrkivät tai halusivat eroon korkealaatuisista ja kalliista maitotuotteista. Sitten on tietysti tämän hetken taloudellinen ilmapiiri. Samasta syystä on tärkeää, ettemme petä itseämme ja usko voivamme päättää koko alasta mikrohallinnoimalla maitomarkkinoita. Tästä on vedettävä johtopäätös, jonka mukaan kiintiöjärjestelmällä ei ole onnistuttu luomaan vakautta markkinoille.

Mitä tulee Azoreihin, Portugalin viranomaiset ovat käyttäneet kaikkia mahdollisuuksia pyytääkseen saarille lisää kiintiöitä, koska Azorit vaikuttavat erittäin kilpailukykyisiltä ja hyötyvät lisääntyneestä tuotannosta. Olen melko varma siitä, että suuret kiintiöt ja lopulta kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen ovat eduksi Azorien maitoalalle. Näin on nähdäkseni huolimatta siitä, että nämä kauniit saaret ovat varsin kaukana, ja maitoa on kuljetettava yhdeksän saaren välillä.

Lopuksi vakuutan parlamentin jäsenille, että huolehdin maitoalan politiikan välineistämme vastuullisella tavalla maitoalan tehokkaan turvaverkon varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Paulo Casaca (PSE).(PT) Paljon kiitoksia selvennyksistänne, arvoisa komission jäsen. Pahoittelen sitä, etten voi jakaa optimismianne siinä, kuinka sallittujen tuotantotasojen korottaminen hyödyttäisi Azorien tuotantoa.

Voin vakuuttaa teille, että nämä vaikutukset – tällä viikolla julkaistun lehden mukaan niiden arvioidaan jo laskeneen yli 60 prosenttia maitojauheen maailmanmarkkinahintaa elokuun 2007 jälkeen – tuntuvat voimakkaasti Azorien autonomisen alueen maanviljelijöiden tuloissa ja varmasti myös monissa muissa Euroopan osissa. Näillä toimenpiteillä, joilla toivon lopulta olevan jotain vaikutusta, ei vielä ole ollut mitään vaikutusta. Arvoisa komission jäsen, tämän vuoksi pyysin teitä kiinnittämään täyden huomionne tilanteeseen.

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Tiedätte, että käyn aina hyvin mielelläni kanssanne vuoropuhelua ja keskustelua maatalousalan merkityksestä ja myös Azoreista.

Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa markkinat ovat hyvin vaikeat. Tämä ei koske pelkästään Azoreita, vaan tilanne on yleinen Euroopassa, kun ymmärrämme, että hinnat laskevat tasolle, jota emme olisi voineet kuvitellakaan vain kuusi kuukautta sitten. Voin vain vakuuttaa teille – ja luulen teidän uskovan kykyyni löytää oikeat ratkaisut oikeaan aikaan – että tällä tavalla me hallinnoimme järjestelmää tässä tilanteessa.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Hyvää uutta vuotta arvoisa komission jäsen, vaikka maitoalan uutiset eivät olekaan hyviä.

Arvoisa komission jäsen, saanko kysyä teiltä erityisesti – koska olette viitannut joihinkin hintojen laskuun vaikuttaneisiin tekijöihin – että kun meille ei ollut selvää, miksi hinnat nousivat niin dramaattisesti, onko nyt analysoitu yksityiskohtaisesti sitä, miksi hinnat ovat laskeneet niin dramaattisesti? Luotatteko siihen, että terveystarkastuksen uudistukset ovat riittäviä, kun otetaan huomioon kaikki tämä epävarmuus? Lopuksi, riittääkö turvaverkko, jos murennamme tuottajien luottamusta ja he vähentävät maidontuotantoa, kuten parhaillaan tapahtuu?

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Ensinnäkin minusta hyvin mataliin maidonhintoihin on monta syytä.

Kenties suurin syy on se, että Venäjän markkinat ovat niin valtavan tärkeät Euroopan unionille, ja aivan äskettäin Venäjän talousalalla on tapahtunut valtava devalvaatio, jonka vuoksi venäläisten kuluttajien kannalta hinnat ovat nousseet dramaattisesti. En tiedä tarkkoja lukuja, mutta devalvaatio on ainakin 50 prosenttia. Tämän seurauksena mahdollisuutemme myydä tuotteittamme Venäjälle on heikentynyt suuresti. Kuten totesin, myös vuoden 2007 korkeilla hinnoilla on vaikutusta, kun ihmiset perääntyivät hieman maitotuotteiden korkeiden hintojen vuoksi – eivätkä selvästikään ole palanneet entiseen kulutukseen. Sitten on tietysti tämän hetken taloudellinen epävarma tilanne.

Jäsen McGuinness kysyi, pidämmekö terveystarkastuksen toimia riittävinä. Itse asiassa terveystarkastus käynnistyy vasta 1. tammikuuta 2010 kaikkine erilaisine välineineen eri alojen tukemiseksi. Keskusteluissa olemme havainneet, että kohtaamme uusia haasteita, ja olemme varanneet muunnettavia varoja näitä uusia haasteita varten. Nämä eivät kuitenkaan ole käytettävissä vuonna 2009. Tämän vuoksi ehdotimme Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Ecofin-neuvostolle joidenkin niin kutsuttujen käyttämättä jääneiden varojen – maataloudessa yhteensä viisi miljardia euroa ja erityisesti maaseudun kehittämispolitiikassa 1,5 miljardia euroa – käyttämistä nyt, vuonna 2009. On siis parlamentin ja neuvoston tehtävä tarkastella, onko mahdollista käyttää joitakin näistä varoista.

Jos muistatte luettelon uusista haasteista, siinä mainittiin myös maitoala. Toivon siis, että myös parlamentissa ymmäretään ohjata osa näistä rahoista käytettäväksi, ei tosin yksinomaan, mutta myös maitoalan uusiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Johan Van Hecken laatima kysymys nro 32 (H-1018/08)

Aihe: Mikroluotot

Komission jäsen Mariann Fischer Boel ehdotti toukokuussa 2008, että EU:n määrärahoja, joita on aikaisemmin käytetty vienti- ja hintatukiin sekä ylijäämien varastointiin, käytettäisiin mikroluottoihin, joilla kehitysmaiden viljelijät voivat ostaa siemeniä ja lannoitteita. Mikroluotot ovat kiistämättömän tärkeä keino köyhyyden vastustamisessa ja väline vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Huhtikuussa 2008 Euroopan parlamentti ilmoitti kirjallisessa kannanotossa kannattavansa lisämäärärahoja mikroluottohankkeille.

Mitä konkreettisia toimia komissio on tähän mennessä toteuttanut kyseisen ehdotuksen toteuttamiseksi?

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI). - (EN) Eikö tapana ole antaa kaksi lisäkysymystä kysymyksen jälkeen, ja enkö minä heti kysymyksen aluksi esittänyt, että minulla on komission jäsenelle lisäkysymys?

Miksi en saanut esittää sitä?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(FR) Hyvä jäsen Allister, en lainkaan tiennyt, että teillä oli kysymys esitettävänä. Jos olisin tiennyt, olisin tietysti antanut teille puheenvuoron.

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI). - (EN) Kaikella kunnioituksella, henkilökuntanne antoi minun ymmärtää, että pyyntöni oli pantu merkille. Jos siis henkilökuntanne oli asiasta tietoinen, tekin olitte siitä siis tietoinen.

Miksi teille ei kerrottu?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(FR) Olen pahoillani, henkilökuntani mukaan kukaan ei nähnyt teitä.

 
  
MPphoto
 

  Louis Michel, komission jäsen.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, parlamentin ja neuvoston väliset keskustelut yhteisön elintarvikerahoitusvälineen perustamisesta annettavan asetuksen hyväksymisestä johtivat päätökseen, jonka mukaan talousarvion otsakkeesta 2 saatavilla olevia varoja ei käytetä välineen rahoitukseen, toisin kuin komissio ehdotti. Euroopan parlamentin ja neuvoston 16. joulukuuta 2008 antamassa asetuksessa säädettiin kuitenkin yhden miljardin euron määrärahoista talousarvion otsakkeesta 4 ajanjaksolle 2008–2010. Määrärahat käytetään elintarvikekriisistä pahiten kärsivien kehitysmaiden maatalouden ja elintarviketurvan tukitoimenpiteiden rahoittamiseen. Mikroluotot sisältyvät vahvasti moniin näistä toimenpiteistä sekä muihin maatalouden ja maaseudun tuotannon vahvistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Parlamentilla on oikeus tarkastella rahoitusvälineestä rahoitetun toiminnan suunnittelua komitologiamenettelyn säännösten mukaisesti. Voin kertoa teille, että helmikuussa esitellään ensimmäinen, noin 300 miljoonan euron paketti, joka koskee 24–25 maata, ja komissio esittelee ja hyväksyy joka tapauksessa koko rahoitusvälineen käyttöä koskevan yleisen suunnitelman 1. toukokuuta 2009 mennessä.

Komissio kannattaa yleisesti mikroluottojen ja mikrorahoituslaitosten kehittämistä. Viimeksi mainitut tarjoavat luottojen lisäksi laajan valikoiman rahoituspalveluita, kuten säästöjä, vakuutustuotteita, rahansiirtoja ja maksujärjestelmiä. Komissio on sitoutunut auttamaan kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevia ihmisiä sekä pienituloisia näiden rahoituspalvelujen saatavuudessa. Komissio katsoo, ettei suurin este epäsuotuisimmassa asemassa olevien rahoitusjärjestelmien kehittämiselle ole rahoituksen puute vaan pikemminkin institutionaalisten ja teknisten valmiuksien puute. Tämän vuoksi komissio keskittää toimensa pääasiassa mikrorahoitusalan toimijoiden insitutionaalisten valmiuksien vahvistamiseen. Lisäksi silloin, kun pääoman saatavuus osoittautuu mikrorahoituslaitosten kannalta merkittäväksi rajoitteeksi, kun mikrorahoituslaitos esimerkiksi haluaa kehittää palvelujaan maaseutualueilla, komissio voi rahoittaa näiden laitosten pääomatarpeita Euroopan investointipankin kaltaisten erityisten rahoituslaitosten kautta käyttämällä luottoja lainatakauksiin tai osallistumalla pääomaan. Tietyissä tapauksissa uusia mikrorahoituslaitoksia perustettaessa komissio voi myös päättää tarjota rahoitusta käynnistämiseen erityisten kansalaisjärjestöjen kautta. Lisäksi näiden suhteellisten etujen perusteella EIP hallinnoi mikrorahoitustoimia EU:n talousarviosta rahoitettujen rahoitusvälineiden yleisissä puitteissa. Tämä koskee erityisesti Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälinettä (FEMIP) Välimeren alueella, tai Euroopan kehitysrahaston kautta, joka on Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden rahoitusväline.

 
  
MPphoto
 

  Johan Van Hecke (ALDE).(NL) Arvoisa puhemies, me kaikki olemme iloisia päätöksestä korvamerkitä miljardi euroa elintarvikekriisistä pahiten kärsineiden maiden köyhimmille maanviljelijöille, mutta henkilökohtaisesti pahoittelen sitä, ettei komission ehdotus käyttämättä jääneiden maatalousmäärärahojen käyttämisestä tähän tarkoitukseen mennyt läpi tiettyjen jäsenvaltioiden ja myös erään parlamentin osan painostuksen vuoksi.

Kuten komission jäsen totesi, komissio pitää mikroluottoja hyvin tärkeänä köyhyyden torjumisen tehokkaana välineenä, mutta hiljattain on esitetty joitakin kysymyksiä ja kritiikkiä erityisesti niiden saatavuudesta. Sanotaan, että ne ovat urbaani väline, joka ei ole maaseutualueiden saatavilla.

Kysyn komissiolta, onko välineestä toteutettu yleistä arviointia.

 
  
MPphoto
 

  Louis Michel.(FR) Kuten totesin, me tietenkin työskentelemme valmistellaksemme mekanismia, jonka on määrä mahdollistaa tätä tarkoitusta varten merkittyjen varojen välitön käyttö.

Katson, etteivät varojen luonne tai niiden alkuperä aseta ongelmia kapasiteetissa. On selvää, ettei edes maaseudun hankkeissa tule mitään ongelmia. Voin siis todellakin vakuuttaa teille tässä asiassa, ettei ongelmia tule, ja joka tapauksessa tuntemanne huoli otetaan laajasti huomioon, kuten tulette havaitsemaan, ensimmäisessä paketissa, joka esitetään helmikuun lopussa, sekä yleisessä suunnitelmassa, joka on saatavilla viimeistään 1. toukokuuta mennessä.

 
  
MPphoto
 

  Jörg Leichtfried (PSE).(DE) Minulla on vain yksi lyhyt kysymys. Oletteko harkinnut jonkinlaisen valvonnan käynnistämistä näiden mikroluottojen osalta kannustaaksenne ihmisiä keskittymään reiluun kauppaan tai luonnonmukaiseen viljelyyn ja uskotteko, että tällainen valvonta voisi olla hyödyllistä? Vai oletteko sitä mieltä, ettei tällaisten vaatimusten täytäntöönpanolla ole mitään merkitystä?

 
  
MPphoto
 

  Louis Michel.(FR) En tietenkään voi osallistua kehitysmaiden välittömään hallintoon. Tavallisesti kehitysmaiden näitä asioita koskeva politiikka on hyvin herkkää. Uskon ymmärtäneeni kysymyksenne ytimen ja katson ehdottamanne lähestymistavan periaatteessa lupaavaksi. Ymmärrän myös, mihin sillä pyritte. Voin kenties tarkastella asiaa tarkemmin ja pyrkiä sisällyttämään sen meneillään oleviin keskusteluihin ja kertoa teille myöhemmin kuinka se olisi järjestettävissä.

Ymmärrän teidän tarkoittavan kannustimia, joiden avulla voisimme ohjata tiettyjä toimia pikemminkin pienille perheviljelyksille ja niin edelleen. Katson, että luonnonmukainen viljely on useissa kehitysmaissa kieltämättä vaihtoehto, jos on mahdollista luoda tuotantoketjuja. Tämä on kuitenkin nyt hatusta heitettyä. Jos haluamme luoda tuotantoketjun valtiossa, jossa on tiettynä ajankohtana maataloustuotteiden ylituotantoa, se olisi tietenkin mielenkiintoista monipuolistamista, johon liittyisi hyvä lisäarvo. Ymmärrän joka tapauksessa, että ehdotuksenne on hyödyllinen, ja lupaan ottaa teidät mukaan työhön henkilöstöni kanssa sen selvittämiseksi, saammeko tämän sisällytettyä keskusteluihin.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Onko arvoisa komission jäsen huolissaan siitä, että maailmanlaajuinen elintarviketurva, joka liittyy tähän kysymykseen, ei enää ole poliittisen agendan kärjessä maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi? Mitä toimia komissio toteuttaa sen varmistamiseksi, että asia säilyy poliittisella agendalla, sillä 30 000 lasta kuolee edelleen päivittäin nälkään?

 
  
MPphoto
 

  Louis Michel.(FR) Tietyt kysymykset hämmästyttävät minut toisinaan, eikä sen vuoksi, ettemmekö päivittäin puhuisi näistä asioista ja tekisi työtä niiden parissa. Kysymyksellänne annatte ymmärtää, ettei komissio vaikuta innokkaalta jatkamaan työtä, joka on itse asiassa suurelta osin komission käynnistämää parlamentin avulla ja tuella.

Voitte olla varma asiasta. Minun on kerrottava teille, että tämä on mielenkiintoinen seikka, sillä se, että hinnat ovat laskeneet muutaman kuukauden takaisesta elintarvikekriisistä voi saada jotkut luulemaan, että ongelma olisi ratkaistu. Vaikka hinnat ovat laskeneet, ne eivät palaa entiselle suhteellisen matalalle tasolle. Teette siis oikein tuodessanne tämän esiin ja korostaessanne sitä, että elintarvikekriisi jatkuu ja tulee olemaan todellinen ongelma useiden vuosien ajan. Voitte olla varma, että seuraan asiaa hyvin tiiviisti, se ei unohdu.

 
  
 

Toinen osa

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Marian Harkinin laatima kysymys nro 33 (H-0970/08)

Aihe: Talousarviouudistus

Talousarvion uudistamisesta järjestetyn komission julkisen kuulemistilaisuuden ("Uudistettu talousarvio muuttuvassa Euroopassa") seurauksena komissiota kehotettiin parantamaan talousarvion toteutuksen tehokkuutta lisäämällä avoimuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada siitä tietoa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen äskettäin antamassa vuoden 2007 vuosikertomuksessa esitettiin useita suosituksia, jotka liittyivät kustannusten ja riskien tasapainoon, valvontaan ja raportointiin, välineiden yksinkertaistamiseen sekä jäsenvaltioiden tiedottamisen ja valvonnan parantamiseen. Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa julkisen kuulemistilaisuuden ja tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen tärkeimpien tulosten johdosta lisätäkseen tehokkuutta ja vähentääkseen hallinnollisia paineita?

 
  
MPphoto
 

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Minulle on esitetty tänään kaksi kysymystä talousarviouudistuksesta, toinen yleisluonteisempi ja toinen, joka keskittyy enemmän maatalousasioihin. Olen iloinen vähintään kahdesta kysymyksestä, sillä pyysimme parlamentilta enemmän mielenkiintoa.

Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, tämä on yleisempi ja koskee pikemminkin yhteisön talousarvion toteutusta ja tehokkuutta. Julkisessa kuulemisessa keskityttiin osin erityisesti siihen, kuinka yhteisön talousarvion toteutuksesta tehtäisiin entistä tehokkaampaa, nopeampaa, yksinkertaisempaa ja avoimempaa. Julkisessa kuulemisessa vaadittiin voimakkaasti yhteisön talousarvion tehokkuuden lisäämistä, erityisesti yksinkertaistamisen sekä hallintobudjetin ja valvonnan suhteellisuuden avulla.

Tässä yhteydessä määritettiin useita seikkoja, ja osa niistä on jo saamassa komissiossa konkreettisen muodon. Yksi näistä aloitteista, jotka on jo käynnistetty, on eurooppalainen avoimuusaloite. Tämän aloitteen ansiosta komissio on jo esittänyt ensimmäisen vastauksen talousarvion suuremman avoimuuden ja tietojen saamisen tarpeeseen.

Eräät muut kuulemisessa mainitut seikat edellyttävät meiltä vakavaa huomiota. Ensimmäinen on nykyisin talousarvion ulkopuolella olevien varojen sisällyttäminen, niin kutsuttu varojen talousarvioon ottaminen. Tämä lisäisi luonnollisesti synergiaa, legitiimiyttä ja hallinnon yksinkertaistamista, mutta se ei ole edistynyt kovin hyvin vuosien mittaan. Joidenkin varojen osalta te olette tästä tietoisia. Toinen merkittävä tekijä on jäsenvaltioiden vastuu. On tärkeää vahvistaa edelleen jäsenvaltioiden vastuuta, sillä ne hallinnoivat yli 80 prosenttia yhteisön talousarviosta, erityisesti jaetun hallinnon aloilla. Jäsenvaltioiden ja komission välillä tarvitaan selkeämpää vastuun jakoa. Tämä tilanne paranee toivottavasti osittain, jos Lissabonin sopimus saadaan voimaan.

Kolmas tekijä on talousarviomme jäykkyys. Yhteisön nykyinen talousarvio on edelleen liian jäykkä, ja tästä esimerkkeinä ovat hiljattain olleet elintarvikerahoitusvälinettä tai yhteisön elvytyssuunnitelmaa koskevat neuvottelut, varsinkin tässä taloustilanteessa. Myös Euroopan kaasuntoimituksissa on ongelmia, joita ei ole pystytty ratkaisemaan tai sitten on jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia investoinneista tuleviin hankkeisiin, kuten yhteenliitännöistä tai kaasun varastoinnista. Tämä osoittaa jälleen, että meidän on parannettava yhteisön talousarvion operatiivisia toimintavalmiuksia.

Kolmas ongelmaryhmä, joka mainittiin kuulemisessa, koski hallinnollisen taakan vähentämistä. Komissio on myös jo tehnyt erilaisia sitoumuksia. Toimintasuunnitelmassa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi komissio sitoutui tekemään ehdotuksia kustannusten tukikelpoisuutta koskevista yksinkertaistetuista säännöistä. Tähän sisältyy kiinteiden osuuksien ja kertasuoritusten laajempi käyttäminen aina kun se on asianmukaista. Hiljattain antamassaan tiedonannossa hyväksyttävästä virheriskistä komissio ehdotti valvontajärjestelmän uudelleen määrittelemistä riskikohteiden ja hyväksyttävän virhetason osalta. Toivomme parlamentilta tukea näissä poliittisissa keskusteluissa ja myöhemmin neuvotteluissa neuvoston kanssa.

Komissio odottaa parlamentilta yleistä tukea talousarvion toteutuksen järkeistämisessä ja yksinkertaistamisessa ja sitten tulevan lainsäädännön yleisessä tarkastelussa. Kiitän näistä kysymyksistä. Tämä on vähiten houkutteleva tavallisesti saamistamme kysymyksistä, sillä sitä pidetään usein liian teknisenä. Tehtiinpä kuinka hyviä poliittisia päätöksiä tahansa, hyväkin politiikka voi epäonnistua, jos meillä ei ole tehokasta toteutusmekanismia.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE).(EN) Paljon kiitoksia perusteellisesta vastauksestanne, arvoisa komission jäsen. Puhuitte jäsenvaltioiden vastuusta. Voitteko kertoa tarkemmin toteutuneesta edistymisestä tukikelpoisten kustannusten laskentaperustan yksinkertaistamisessa ja kiinteiden maksujen laajemmassa käytössä erityisesti rakennerahastojen alalla?

Toinen kysymykseni koskee kuulemisasiakirjaa itseään sekä varsin kielteistä vastausta maatalouden osalta. Kun tarkastellaan kuulemisasiakirjaa, siinä luetellaan moninaisuuden, tieteellisen ja teknisen edistyksen, tietoyhteiskunnan, ilmastonmuutoksen ja energiavarmuuden kaltaisia tulevaisuuden haasteita, mutta siinä ei mainita elintarvikevarmuutta. Johtuuko kielteinen vastaus maatalousalan osalta asiakirjasta itsestään?

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Haluan mainita, että vietämme vuonna 2009 Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuotta.

Meillä on toinenkin painopisteala, ilmastonmuutos. Meidän ei pidä unohtaa, että osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa tarve rahoittaa ensisijaisia infrastruktuureja, kuten energia- ja liikenneinfrastruktuureja, on myös painopisteala.

Kuinka tämä näkyy talousarviouudistuksessa?

 
  
MPphoto
 

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Selvä, kolme lisäkysymystä.

Rakennerahastoista ja siitä mitä jo teemme: vuoden 2009 talousarvion hyväksymistä koskeneissa neuvotteluissa parlamentin kanssa me sovimme jo ja ilmoitimme nopeuttavamme varojen käyttöä sekä tekevämme päätöksentekomenettelystä jäsenvaltioille joustavamman, ja tämä käsittää myös rakennerahastojen käytön. Tämä sisältyy myös elvytyssuunnitelmaamme. Se on tärkeää, ja laskemme sen auttavan rakennerahastojen varojen käytön nopeutumista noin kuudella miljardilla jo vuonna 2009. Se on velvollisuutemme parlamenttia kohtaan, ja sovimme siitä myös jäsenvaltioiden kanssa neuvostossa, joka tuki näitä pyrkimyksiä.

Tämän vuoksi komissiosta on lähtenyt kaksi säännösmuutospakettia, ja toivon niiden jo olevan jossain parlamentissa, ainakin aluekehitysvaliokunnassa, sekä neuvostossa, ja toivomme niiden etenevän hyvin nopeasti jäsenvaltioiden käyttöön.

Elintarviketurvasta ja YMP-suhteista: oli hyvin mielenkiintoista kuulla kysymyksenne, ja voin kuvitella mitä kysymyksiä muut jäsenet minulle esittävät. YMP-kysymys yleensä on hyvin arkaluontoinen. Olemme saaneet paljon kritiikkiä kuulemismenettelyssä YMP:n laadusta, ei niinkään itsestään politiikasta vaan sen laadusta ja kyvystä vastata ja auttaa ajoissa.

Maatalouspolitiikka on jo luonteeltaan varsin kallista, ja näin osanottajat yleensä siihen suhtautuvat. Ja olette tietysti täysin oikeassa, käsityksemme mukaan maatalouspolitiikka muuttuu lähitulevaisuudessa ja keskipitkällä aikavälillä siten, että investoidaan enemmän ympäristö- ja terveysnäkökohtiin, myös elintarviketurvaan. Tällaisena me todennäköisesti näemme tulevaisuuden keskipitkällä aikavälillä.

Mutta kaikki ei tietenkään sovi kaikille kumppaneille. Pyrimme olemaan mahdollisimman objektiivisia. Julkaisimme kaiken kuulemista koskevan aineiston. Siitä keskusteltiin puheenjohtaja Barroson johtamassa konferenssissa marraskuussa, ja kaikki on julkaistu, myös tutkimuksemme ja aivoriihien tulokset, kaikki kuulemisaineisto ja yhteenvetomme. Se on siis julkista, kaikkien saatavilla. Se ei ole vielä meidän mielipiteemme. Pyrimme olemaan objektiivisia ja olemaan liittymättä mihinkään mielipiteeseen, mutta halusimme nähdä kansalaisten reaktion. Halusimme antaa teille objektiivisen käsityksen siitä, kuinka meidät nähdään ulkoapäin politiikkoinemme ja budjetteinemme, ja jotta voisimme käyttää sitä poliittisten päätösten valmistelussa tulevaisuudessa.

Kolmannessa kysymyksessä painopistealoista olette täysin oikeassa. Kaikki keskustelevat siitä. Tiedämme mitä meidän on tehtävä. Jäsenvaltiot tietävät, hallitukset tietävät, mutta rahasta ei aina päästä sopimukseen. Neuvottelut talousarvion finalisoinnista keskittyvät usein neuvotteluihin oikeudenmukaisesta palautumasta. Kuka saa saman takaisin? Varsinkin nyt talouden taantuman aikana – kun meillä on vakavia ongelmia energia-alalla ja muualla maailmassa – varsinkin nyt meidän on jälleen keskityttävä ja muistettava, että strateginen tavoitteemme, joka meidän on kaikkien yhdessä saatava aikaan, komission ja teidän, on laatia strategia-asiakirja talousarviouudistuksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Mairead McGuinnessin laatima kysymys numero 34 (H-0996/08)

Aihe: EU:n talousarviouudistus

Katsooko komissio, että äskettäinen julkinen kuuleminen aiheesta "uudistettu talousarvio muuttuvassa Euroopassa" heijastaa Euroopan kansalaisten enemmistön mielipidettä vai voiko sadoilta kansalaisilta saadun viestin todella katsoa ilmentävän koko EU:n mielipidettä?

Voiko komissio kertoa, mitä pääasiallisia johtopäätöksiä tästä voidaan tehdä ja mitä suuria muutoksia komissio arvelee EU:n menoissa tapahtuvan tulevaisuudessa?

Mitä suuria muutoksia komissio arvelee tehtävän erityisesti maatalousmenoihin?

 
  
MPphoto
 

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Minulle esitetyssä kysymyksessä keskitytään pääasiassa kuulemisen maataloutta koskeviin tuloksiin, mutta koska kysymykseen liittyy myös yleisempiä tekijöitä, aloitan yleisillä huomioilla.

Olemme olleet hyvin tyytyväisiä järjestämäämme kuulemiseen, sillä ensimmäistä kertaa yhteisön historiassa keskustelu oli näin avointa ja siihen osallistuivat kaikki, jotka kykenivät ja halusivat osallistua menettelyyn. Kansalaisjärjestöjen, hallitusten, aivoriihien ja kansalaisyhteiskunnan panos oli todella suuri, ja siitä oli ja tulee olemaan meille suuri hyöty.

Siinä näkyy tietenkin hyvin kattavasti erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, joita ei voi tiivistää yhteen tai kahteen erityiseen viestiin, mutta se tuki laajasti komission yleistä lähestymistapaa talousarviouudistukseen, jossa tähdätään strategiseen näkemykseen jokaisen yhteisön talousarviosta käytetyn euron eurooppalaisen lisäarvon maksimoimisesta. Ne tarjoavat kriteerejä käsitteen hiomiseen ja näkemyksiä siitä, kuinka luoda tasapaino yhteisön talousarvion vakauden ja tarpeisiin vastaamisen välillä.

Monet kommentoijat ovat sitä mieltä, että yhteisön talousarvio on kehittynyt merkittävästi ajan myötä, mutta vain harvat ovat täysin tyytyväisiä nykyiseen talousarviorakenteeseen. Kuulemisessa paljastui painopisteiden ymmärrys yhteisön kohtaamien haasteiden osalta, ja näistä kärkipäässä ovat ilmastonmuutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky.

Kommenteissa esitettiin myös suuri määrä mahdollisia uudistuksia, jotka koskevat erikseen mainittua menopolitiikkaa, rahoitusjärjestelmää ja talousarvion toteuttamistapaa. Kuten olen jo maininnut, lisää yksityiskohtaisia tietoja on saatavilla komission verkkosivuilta.

Lopuksi maatalouden osalta kuulemistulokset osoittavat yksimielisyyden lisääntyneen tarpeesta uudistaa edelleen yhteistä maatalouspolitiikkaa. Toisten mielestä on parasta jatkaa samoilla linjoilla kuin edellisessä terveystarkastusuudistuksessa tai välivaiheen tarkistuksessa, toiset kannattavat radikaalimpia muutoksia. Suurin osa kommentoijista korostaa tarvetta suunnata tai keskittää yhteistä maatalouspolitiikkaa eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyyn, ilmastonmuutokseen vastaamiseen, elintarviketurvallisuuteen ja laatuvaatimuksiin sekä muihin ympäristötavoitteisiin. Eri mieltä ollaan kuitenkin tarvittavan muutoksen luonteesta ja laajuudesta.

Keskeisillä menoaloilla, erityisesti maataloudessa, komission odotuksiin vaikuttaa meneillään oleva kuulemiseen, tekniseen arviointiin, tieteelliseen tutkimukseen ja alakohtaisiin keskusteluihin liittyvä työ. Ne ovat osa poliittista vastausta, joka annetaan myöhemmin tänä vuonna. Sitten komissio laatii strategia-asiakirjan, ja toivon kovasti, että voimme hoitaa tehtävämme yhteistyössä teidän kanssanne.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä sekä vastauksestanne että Marian Harkinin elintarviketurvallisuudesta esittämiä huomioita koskevista huomautuksistanne. Minusta kyse on suuresta puutteesta markkinoilla.

Haluan kiinnittää huomionne laatimaani mietintöön, jonka parlamentti hyväksyi tänään ylivoimaisella enemmistöllä, joka tukee yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen merkitystä maailmanlaajuisessa elintarviketurvallisuudessa, sekä keskusteluun, jota kävimme maitotilojen heikentyvistä tuloista. Villejä uudistuksia ehdottavien osalta on tarkistettava tosiseikat. Puhumme Euroopan kansalaisten ruuasta ja maaseutualueilla asuvien ja siitä huolehtivien tuloista. Toivon teidän muistavan heidät asian edetessä.

 
  
MPphoto
 

  Göran Färm (PSE).(SV) Haluan esittää komission jäsenelle lyhyen kysymyksen. Osallistuin joulukuussa komission järjestämään loistavaan konferenssiin, jossa tarkasteltiin talousarvion väliarviointia. Komission jäsen käytti konferenssissa loistavan ja proaktiivisen puheenvuoron siitä, kuinka tärkeää on esittää tarkistusehdotuksia nyt. Nyt kuulemme kuitenkin huhuja siitä, ettei ehdotusta talousarvion väliarvioinnista anneta ennen kuin Euroopan parlamentin vaalien ja Saksan liittovaalien jälkeen syyskuussa. Kysymykseni on yksinkertainen: esittääkö komission jäsen ehdotuksen talousarvion väliarvioinnista ennen kesää vaiko vasta Saksan liittovaalien jälkeen?

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). - (LT) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä täsmällisistä ja avoimista vastauksistanne ja totean, että talousarvion uudistusta koskevaa keskustelua on käyty jo jonkin aikaa, jo yli vuoden. Mikä on talouskriisin vaikutus näihin keskusteluihin? Haluaisin myös tietää, etsitäänkö talousarviota uudistettaessa mitään ratkaisua siihen, että voisimme tulevaisuudessa välttää nyt kokemamme kaltaiset rahoitusalan kriisit?

 
  
MPphoto
 

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Tosiseikkojen tarkistamisesta olen täysin samaa mieltä siitä, että kaikkien tekemiemme päätösten ja varsinkin strategisten päätösten on oltava poliittisesti hyvin vastuullisia. Meidän ei pidä korjata parhaita puolia vaan meidän on hankkiuduttava eroon vanhentuneesta ja tehottomasta.

Väliarvioinnista uskon esiintyvän väärinkäsityksiä. Meitä ei ole koskaan pyydetty laatimaan väliarviointia yhteisön talousarviosta. Meitä on pyydetty laatimaan kattava asiakirja talousarviouudistuksesta vuoden 2009 loppuun mennessä, ja me päätämme sen ajoituksesta – koska se on poliittisesti asianmukaista ja koska siihen voidaan saada tehokas vastaus. Minä haluaisin sen tapahtuvan aikaisemmin – ehkäpä keväällä. Mutta on suhtauduttava vakavasti tosiasioihin, sillä tulossa on vaalit, kenties Lissabonin sopimuksen ratifiointi ja niin edelleen. Meidän ei pidä hukata hyvää ehdotusta ja antaa sen jäädä muiden tapahtumien varjoon. Antakaamme puheenjohtaja Barroson päättää lopullisesta päivämäärästä, mutta me olemme valmiita ja komissio on valmis tekemään työnsä.

(LT) Hyvä jäsen Paleckis, kysymyksenne ovat hyvin tärkeitä, hyvin syvällisiä, voin jopa sanoa niin syvällisiä, ettei koko yhteisön talousarvio voi tarjota vastausta. Tosiasiassa kysymyksenne ovat strategisia, koska mikään talousarvio ei voisi tehokkaasti vastata nyt tai tulevaisuudessa nyt ilmenneen kaltaiseen rahoitusalan kriisiin.

Yhteisön talousarvio on vain prosentin verran bruttokansantuotteesta, mutta rahoitusalan kriisin suurin aiheuttaja ei ollut rahan puute, vaan voidaan kenties sanoa rahoitusjärjestelmän globalisoituminen, sen monopolisoituminen ja monet muut syyt.

Yhteisön talousarviossa on hyvin pienen kansainvälisen organisaation tavoin epäilemättä valikoima joitakin välineitä, mutta se ei todella ole suuri. Valikoima ei muodostu niinkään varsinaisesta rahoituksesta tai rahasta, vaan pikemminkin sääntelytoimenpiteistä, valvontatoimenpiteistä, suositustoimenpiteistä, myös makrotaloudellisen politiikan alalla. Tämä on todennäköisesti tärkeämpää kuin se, kuinka paljon meillä itse asiassa on rahaa tai voimme sitä käyttää.

Tällä hetkellä meillä on todellakin globalisaatiorahasto, meillä on joustoväline ja muita välineitä, mutta ne eivät ole todella tehokkaita ja vaikuttavia. Juuri tästä syystä komissio ehdotti elvytyssuunnitelmassamme noiden viiden miljardin euron investoimista strategisiin rakennemuutoksiin energia-alan yhteenliitäntöjen ja muiden energiainfrastruktuurihankkeiden aloilla, ja tähän mennessä jäsenvaltiot eivät ole pitäneet kiirettä eivätkä ole kovin halukkaita keskustelemaan tästä asiasta.

Kriisi itsessään osoittaa, että on hyvin tärkeää investoida strategisiin energiahankkeisiin ja muihin strategisiin yhteisiin eurooppalaisiin hankkeisiin. Toivon todella, että tämä kriisi on yksi niistä opetuksista, johon Euroopan on suhtauduttava hyvin vakavasti. Toivon myös sen auttavan keskittämään ja tulevaisuudessa käyttämään yhteisön talousarviota siellä, mistä siitä on saatavissa eniten hyötyä, koska se on aivan liian pieni kattamaan kaikkea ja ratkaisemaan kaikkea.

Ei siis ole helppoa vastata hyvin yleisluontoiseen kysymykseenne, mutta kuten totesin, toivon todella, että tämä maailmanlaajuinen kriisitilanne ja talouden taantuma, joka nyt on havaittavissa kaikkialla Euroopassa, auttaa poliitikkoja panostamaan enemmän eurooppalaiseen strategiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Seán Ó Neachtainin laatima kysymys numero 35 (H-0972/08)

Aihe: Tietokonerikollisuus

Tekniikka kehittyy koko ajan, ja yhä useammat ihmiset käyttävät internetiä, jonka valvominen on käymässä vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Miten Euroopan komissio aikoo torjua tietokonerikollisuutta EU:n tasolla?

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja.(FR) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Ó Neachtainin kysymykseen. Komissio on toteuttanut tietokonerikollisuuden vastaista politiikkaa useiden vuosien ajan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa.

Komissio tukee tietokonerikollisuuden torjumista neljällä tavalla: rohkaisemalla jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, helpottamalla julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksia, kehittämällä erilaisia oikeudellisia välineitä ja lopuksi tekemällä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Vuonna 2007 annetussa tiedonannossa "Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi" annettiin komissiolle mahdollisuus edistää tietojen jakamista tietoverkkorikollisuuden alalla jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä joko kahdenvälisesti tai Europolin kautta.

Jäsenvaltioiden on osoitettava pysyvät yhteyspisteet, joiden kautta muut jäsenvaltiot voivat pyytää tukea tai tietoja. Komissio auttoi myös viime marraskuussa annettujen tietoverkkorikollisuuden torjuntastrategiaa koskevien neuvoston päätelmien laadinnassa.

Strategiassa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä lapsipornografian, terrorismin, tietojärjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten ja petosten kaltaisten rikosten torjunnassa. On perustettava eurooppalainen alusta verkossa havaittujen rikosten ilmoittamista varten näiden rikosten keskitetyksi keräämiseksi, jotta Europol voi vertailla niitä.

Komissio valmistelee samaan aikaan kumppanuuspolitiikkaa lainvalvontaviranomaisten ja yksityisen sektorin välille tietoverkkorikollisuuden vastaisia toimia varten.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto antoi 8. joulukuuta 2008 suosituksensa julkisen ja yksityisen alan yhteistyöstä tietoverkkorikoksia vastaan. Komissio haluaa myös perustaa eurooppalaisen rahoituskoalition kaupallista lapsipornoa vastaan. Koalition tarkoituksena on yhdistää julkisten ja yksityisten osapuolten voimat lapsipornokuvien tuotannon, levittämisen ja myynnin torjumiseksi Internetissä.

Komissiolla on viime aikoina ollut merkittävä osuus sovellettavan rikoslainsäädännön yhdenmukaistamista koskevista vähimmäisnormeista annettavan lainsäädännön laatimisessa. Tällaisia ovat puitepäätös 2005/222/YOS tietojärjestelmiin kohdistuvista iskuista ja puitepäätös 2004/68/YOS lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta.

Komissio tarkastelee parhaillaan keinoja päivittää ja soveltaa näitä välineitä.

Lopuksi totean, että meidän on muistettava Internetin olevan maailmanlaajuinen tietoverkko. Euroopan unioni ei pysty sääntelemään sitä yksin. Tämän vuoksi komissio pyrkii kannustamaan kansainväliseen yhteistyöhön tällä alalla. Komissio järjestää tänä vuonna kansainvälisten järjestöjen ja EU:n virastojen välisen tapaamisen, jossa pyritään koordinoimaan näiden eri elinten toimintaa.

Tämä on vastaukseni jäsen Ó Neachtainille.

 
  
MPphoto
 

  Seán Ó Neachtain (UEN).(GA) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä vastauksesta. Arvoisa komission jäsen, haluan esittää lisäkysymyksen. Verkkokiusaamisesta tai -solvaamisesta, joka koskee varsinkin Bebon ja Facebookin kaltaisia sosiaalisia kohteita käyttäviä nuoria, haluan todeta, että solvaaminen ja kiusaaminen näillä sivustoilla on saatava loppumaan. Mitä Euroopan unioni aikoo tehdä taatakseen, että yhteisössä kiinnitetään enemmän huomiota tällaiseen kiusaamiseen?

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Haluan kysyä mitä toimenpiteitä komissio harkitsee, jotta jäsenvaltiot saisivat mahdollisuuden hyväksyä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen, minkälaista toimintasuunnitelmaa komissio suunnittelee parannusten tekemiseksi ja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi sekä mitä toimenpiteitä harkitsette digitaalisten allekirjoitusten yhteentoimivuuden kehittämiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Den Dover (PPE-DE). - (EN) Kiitän arvoisan komission jäsenen antamasta vastauksesta, mutta pyydän häntä varmistamaan, että tällä alalla muistetaan aina ihmisoikeudet. Toisin sanoen kannatan tietoverkkorikollisuuden torjumista, mutta voimmeko varmistaa, että Internet-yhtiöt eivät poliisiviranomaisten ja muiden tavoin kohtele liian rankasti Internetiä omaksi ilokseen käyttäviä kansalaisia?

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot. - (EN) Arvoisa puhemies, olette oikeassa, ja vastaan heti ihmisoikeuksia ja verkkorikollisuuden torjuntaa koskevaan kysymykseen. Meidän on todellakin kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseen, että verkkorikollisuuden torjunnassa sitoudutaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Sanon jopa että meidän on valvottava ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Tukholman monivuotisen ohjelman yhteydessä vuosina 2010–2014 esittelemme kokonaisen verkkorikollisuuden torjuntaa koskevan otsakkeen, jonka tavoitteena on, kuten olen kertonut jäsen Ó Neachtainille ja toistan taas, saada Europolin yhteyteen tarkkailukeskus, jonka avulla voimme nimenomaan koordinoida paremmin niiden kyseenalaisten sivustojen valvonnasta vastaavien kansallisten toimielinten seurantaa, joilla jaetaan lapsipornoa erityisen herkälle yleisölle. Olette oikeassa, meidän on myös opittava kuinka nuoria houkutellaan tietyille sivustoille, joilla he ovat vaarassa joutua jollakin tavoin sivustojen luojien tai niillä käyvien uhreiksi. Tämän voin teille kertoa. Haluan vielä toistaa, että itse asiassa kyseessä on täysimääräinen strategia, joka toteutetaan vielä määrätietoisemmin kuin aiemmin, koska ymmärrämme nyt paremmin nettiin liittyviä vaaroja.

Kohdistan myös suuria toiveita lapsipornon kaupallisen käytön vastaiseen eurooppalaiseen rahoituskoalitioon. Tarkoituksena on yhdistää julkiset ja yksityiset elimet lapsipornokuvien tuotannon, levittämisen ja myynnin torjumiseksi Internetissä sekä myös pyrkiä paikallistamaan ja pidättämään rikollisia. Jos pääsemme komiteamenettelyssä sopimukseen rahoituksesta, toivon koalition käynnistävän toimintansa helmikuussa 2009. Kiitän parlamenttia kaikesta tuesta, jota se voi antaa tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 36 (H-0978/08)

Aihe: Terroristiuhat

Usean EU-kansalaisen elämä oli uhattuna marraskuisissa Mumbain terroristi-iskuissa. Ottaen huomioon Madridin vuoden 2004 ja Lontoon vuoden 2005 pommi-iskut on selvää, että vastaavanlaisten iskujen uhka on olemassa EU:ssa. Voiko komissio kertoa, mitä EU tekee tiedonvaihdon lisäämiseksi ja lujittamiseksi jäsenvaltioiden poliisivoimien välillä tällaisiin iskuihin reagoimiseksi?

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja.(FR) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Aylwardille. Ratkaisu terrorismin ja muiden vakavien rikollisuuden muotojen tehokkaaseen torjuntaan on sen varmistaminen, että ihmiset saavat oikeaa tietoa oikeaan aikaan, mikä on valtava haaste Euroopan unionin tasolla.

Olemme pyrkineet edistämään ja helpottamaan tehokasta tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden poliisivoimien välillä. Ruotsalaisena päätöksenä tunnetulla18. joulukuuta 2006 tehdyllä puitepäätöksellä, joka kaikkien jäsenvaltioiden oli pantava täytäntöön joulukuun puoliväliin 2008 mennessä, siis vasta vähän aikaa sitten, luodaan yhteinen oikeudellinen kehys jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten tiedon ja tiedusteluaineiston nopeaa vaihtoa varten.

Puitepäätöksessä määrätään, että jäsenvaltion poliisivoimien on pyydettäessä luovutettava tietoja samoin kriteerein kuin kansallisen pyynnön tapauksessa. Tämä on yksi niistä tavoista, joilla toimimme tässä asiassa.

Toinen esimerkki on 23. kesäkuuta 2008 tehty Prümin neuvoston päätös, jolla perustettiin yksityiskohtainen mekanismi tietyntyyppisten tietojen, kuten sormenjälkien, DNA-profiilien sekä ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvien tietojen vaihtamiseksi, sillä nämä kaikki voivat johtaa menestyksekkääseen rikostutkimukseen.

Prümin neuvoston päätöksen mukaan jäsenvaltiot antavat toisilleen rajoitetun pääsyn DNA- ja sormenjälkitietokantoihinsa osumien etsimiseksi. Tämä on hyvin hyödyllistä, sillä neuvoston päätöksen avulla DNA- ja sormenjälkitietoja voidaan hyödyntää hyvin tehokkaasti.

Myös Europolilla on merkittävä asema. Europolin tietojärjestelmä EIS antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden selvittää, onko toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisella operatiivisella tasolla tarvittavia tietoja. Jotta Europol voi täyttää tehtävänsä, jäsenvaltioiden on tietenkin toimitettava EIS:iin tarvittavat tiedot.

Sanomattakin on selvää, että meidän on nyt suunniteltava uusia toimenpiteitä tietojen jakamiseksi Haagin ohjelmaa seuraavaan viisivuotiseen ohjelmaan. Viisivuotisella ohjelmalla on varmistettava koordinoitu ja johdonmukainen lähestymistapa tiedonvaihtoon, ja siihen on sisällytettävä Euroopan unionin tiedonhallintastrategia. Tietojen jakaminen herättää tietysti myös huolia henkilötietojen suojaamisesta.

Strategian on mahdollistettava sellainen yleinen lähestymistapa tiedon jakamiseen, joka vastaa poliisin tarpeita ja perustuu tietojenkäsittelyjärjestelmien yhteentoimivuuteen.

Tämä on vastaukseni jäsen Aylwardille.

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (UEN).(EN) Kiitän komission jäsentä vastauksesta. Aivan lyhyt lisäkysymys, mitä Euroopan unioni tekee takavarikoidakseen terroristien varoja unionissa, ja voiko arvoisa komission jäsen kertoa, kuinka monta rikoshyötytoimistoa Euroopan unionissa tällä hetkellä toimii?

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Toivoisin arvoisan komission jäsenen kertovan, osallistuvatko kaikki 27 jäsenvaltiota täysimääräisesti yhteistyöhön poliisivoimien tietojen jakamisessa. Jos näin ei ole, mitkä valtiot toimivat toisin, ja onko Irlannin hallitus pyytänyt opt-out-järjestelyä tällä nimenomaisella alalla?

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE-DE).(DE) Arvoisa komission jäsen, kysyn teiltä onko olemassa turvallisuuspolitiikkaa ydinvoimaloihin kohdistuvien terroriuhkien varalta.

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot.(FR) Meneillään on parhaillaan tutkimus tästä laittomasta toiminnasta saatavien hyötyjen takavarikoimisesta. Tuomari Jean-Louis Bruguièrelle on annettu erityisesti tehtäväksi seurata terroristien rahoituksen jäljittämisen SWIFT-ohjelmaa. Hän esittää toteamuksensa pian. Euroopan unioni on hyödyntänyt terroristien rahoituksen jäljittämisohjelmasta saatuja tietoja, ja tuomari Bruguière vastaa sen tarkistamisesta, että kaikki on tehty tietosuojasääntöjen mukaisesti. Voin todeta, että pitkällä aikavälillä tämä auttaa meitä useiden sellaisten henkilöiden varojen takavarikoimisessa, jotka ovat saaneet voittoja laittomasta toiminnasta.

Tietojen jakamisesta olen jo kertonut teille, että Europolin tietojärjestelmä voisi olla paljon tehokkaampi, jos jäsenvaltiot toimittaisivat siihen tietoja nykyistä luottavaisemmalla ja avoimemmalla tavalla. Me teemme työtä tämän eteen. Yksi suurimmista huolenaiheistani on todellakin kehittää tätä luottamusta jäsenvaltioiden eri tiedusteluelinten välillä, jotta voimme tehostaa tietojen vaihtoa. En ole kuullut mistään opt out-lausekkeesta tällä alalla. Katson vastanneeni jokseenkin tyhjentävästi kysymyksiinne.

Mitä tulee ydinvoimaloihin kohdistuviin uhkiin, komissio on myös ehdottanut tekstiä, jolla mahdollistettaisiin keskeisen infrastruktuurin entistä parempi valvonta, ja ydinvoimalat tietysti kuuluvat siihen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Armando Françan laatima kysymys numero 37 (H-0979/08)

Aihe: EU:n maahanmuuttopolitiikka

EU:n maahanmuuttopolitiikalla pitäisi olla voimakas humanistinen näkökulma ja sillä olisi taattava ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistettävä integraatiotoimenpiteitä pikemminkin kuin sortoa. Toimenpiteillä olisi saatettava maahanmuuttajien oikeudet ja velvoitteet yhtäläisiksi ja kannustettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden ja alkuperämaiden välistä yhteistyötä. Maahanmuuttopolitiikalla olisi edistettävä ratkaisuja, joilla vahvistetaan kulttuurien välistä vuoropuhelua ja erilaisuuden, vähemmistöjen ja vapauden kunnioittamista. Ranskan tasavalta on jo allekirjoittanut pöytäkirjoja useiden Afrikan maiden kanssa, erityisesti Kongo-Brazzavillen, Tunisian, Beninin, Mauritiuksen, Senegalin ja Gabonin kanssa kannustaakseen kehitystä ja laillisen maahanmuuton mahdollisuutta. Miten komissio aikoo tukea jäsenvaltioita, jotka haluavat käynnistää samanlaisen prosessin?

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja.(FR) Vastauksena jäsen Françan kysymykseen, Euroopan unionin vuonna 2005 hyväksymässä maahanmuuttoa koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa pyrittiin tarjoamaan asianmukainen vastaus niihin haasteisiin, joita maahanmuutto luo koko Euroopassa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa perustuu vuoropuhelun ja yhteistyön parantamiseen kolmansien maiden kanssa kaikissa maahanmuuttoon liittyvissä näkökohdissa sekä kumppanuuden rakentamiseen maahanmuuton hallitsemiseksi paremmin.

Käytännön sisällön antamiseksi maahanmuutoa koskevalle kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle komissio tukee yhteistyöaloitteita kolmansien maiden kanssa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. Tästä ovat esimerkkejä Aeneas-ohjelma, josta rahoitettiin vuosina 2004–2006 yli sataa hanketta, tai sitä seurannut maahanmuutto- ja turvapaikkaohjelma, jonka määrärahat kaudella 2007–2010 ovat 205 miljoonaa euroa.

Vuosittaisessa ehdotuspyyntömenettelyssä valituista aloitteista monet ovat jäsenvaltioiden yhteistyössä kolmansien maiden kanssa esittämiä ja toteuttamia. Otetaan esimerkki: komissio rahoittaa Aeneas-ohjelmasta espanjalais-marokkolaista hanketta, jossa hallinnoidaan kausiluontoista maahanmuuttoa Marokon Ben Slimanen ja Espanjan Huelvan maakuntien välillä. Ohjelmassa tuetaan myös Espanjan ja Kolumbian välistä yhteistyötä kiertomuuton kehittämiseksi. Rahoitimme samalla tavalla Portugalissa asuneiden hyvin koulutettujen Kap Verden kansalaisten väliaikaista paluuta Kap Verdeen, jotta nämä tiedottavat ja kouluttavat mahdollisia maastamuuttajia kotimaassaan. Näiden toimenpiteiden lisäksi Euroopan kehitysrahaston ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusvälineen kaltaisista maantieteellisistä rahoitusvälineistä autetaan myös käytännön toimien toteuttamista maahanmuuttoa koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa. Euroopan komissio esimerkiksi tuki hiljattain maahanmuuton tiedotus- ja hallinnointikeskuksen perustamista Maliin, ja tietyt jäsenvaltiot ovat osallistuneet voimakkaasti tähän hankkeeseen.

Lisäksi komissio on ehdottanut osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa uusia välineitä kannustamaan kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa sekä entistä suuremman synergian kehittämiseksi yhteisön ja jäsenvaltioiden toimien välille. Meillä on nyt liikkuvuuskumppanuus, uusi Euroopan unionin esittelemä väline, joka tällä hetkellä toimii kokeiluperustalta. Liikkuvuuskumppanuudet ovat keino kehittää vuoropuhelua ja yhteistyötä unionin ja kolmansien maiden välillä laillisen maahanmuuton, kehitysyhteistyön sekä laittoman maahanmuuton torjumisen ja vähentämisen aloilla. Olemme allekirjoittaneet ensimmäiset kumppanuussopimukset Kap Verden ja Moldovan tasavallan kanssa, ja esittäneet erityisiä yhteistyötarjouksia. Esimerkiksi Kap Verden-kumppanuuden puitteissa Portugali ehdotti uuden pöytäkirjan tekemistä Kap Verdestä kotoisin olevien työntekijöiden väliaikaista maahanmuuttoa koskevan nykyisen pöytäkirjan sijaan työn tarjoamiseksi Portugalissa. Muita käytettävissä olevia välineitä ovat esimerkiksi muuttoprofiilit, jotka kattavat tietyn valtion maahanmuuttotilanteen analyyseja sekä yhteistyöohjelmia valtion edustajien ja maahanmuuton alan rahoituksen tarjoajien yhteensaattamiseksi kyseisessä valtiossa. Olemme käynnistäneet Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta yhteistyöohjelman Etiopiassa, ja toista ohjelmaa suunnitellaan Etelä-Afrikkaan.

Lopuksi kotouttamisrahasto ja paluurahasto voivat tietenkin auttaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lähtöä edeltäviä toimenpiteitä kolmansissa maissa mahdollisten maastamuuttajien auttamiseksi työn löytämisessä kohdemaassa ja näiden yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kotouttamisen helpottamiseksi tai toisaalta lyhytaikaisten toimien toteuttamiseksi palaajien tukemiseksi.

Hyvä jäsen França, halusin esittää teille koko joukon esimerkkejä, mutta eniten haluan painottaa sitä, että olen täysin vakuuttunut siitä, että Euroopan on hallittava maahanmuuttovirtoja tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta, jossa yhdistetään maahanmuutto ja kehitysapu ja joka antaa aidon mahdollisuuden keskitettyyn maahanmuuton hallintoon. Katson, että meidän on kuljettava tähän suuntaan, ja tämä tekee Euroopan maahanmuuton hallinnosta esimerkin, jota koko maailma voi seurata.

 
  
MPphoto
 

  Armando França (PSE). (PT) Arvoisa komission varapuheenjohtaja Barrot, ymmärrän tyytymättömyytenne. Tosiasiassa meidän on syytä olla tyytymättömiä kaikkiin näihin toimenpiteisiin, jotka ovat kiemurtelevia.

Tosiasiassa laiton maahanmuutto Eurooppaan jatkuu. Ihmiskauppa jatkuu. On alueita, joilla on paljon maahanmuuttoa, erityisesti Välimerellä, ja se suuntaa Italiaan. Ranska on tehnyt joitakin merkittäviä kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia, mutta muut jäsenvaltiot eivät. Komission on jatkettava innokkuuttaan menettämättä tätä yhteistyöpolitiikkaa ja jäsenvaltioiden auttaminen…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kysymyksessä viitataan EU:n politiikkaan, johon liittyy merkittävä humanitaarinen elementti ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen takaaminen. Aivan hiljattain eräs henkilö karkotettiin Irlannista, vaikka henkilön tytärtä uhkaa sukuelinten silpominen.

Onko komissio rohkaissut jäsenvaltioita hyväksymään tätä koskevan yhteisen kannan? Joissakin Euroopan valtioissa se ei vielä ole laitonta, joten voiko komissio rohkaista jäsenvaltioita hyväksymään yhteisen kannan tässä hyvin vaikeassa asiassa?

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot.(FR) Ensinnäkin haluan vakuuttaa jäsen Françalle, että teen tietenkin kaikkeni kehittääkseni kokonaisvaltaista lähestymistapaa koko unionin ja kolmansien maiden välisten liikkuvuuskumppanuuksien kautta. Olette oikeassa, tietyt jäsenvaltiot ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, mutta tämän pitäisi koskea myös koko Eurooppaa, ja olette oikeassa korostaessanne laillisen maahanmuuton järjestämisen epäonnistumisen aiheuttamaa laittoman maahanmuuton vaaraa.

Seuraavaksi, mainitsemanne tapaus, hyvä jäsen Burke, on tapaus joka osoittaa selvästi, että palauttamispolitiikassa tarvitaan viisautta. Ihmisiä ei voida palauttaa kolmansiin maihin joissa heihin tai heidän henkeensä kohdistuu vaara. Tämän vuoksi tätä politiikkaa on toteutettava viisaasti.

En halua enää palata palauttamista koskevaan direktiiviin. Se on ollut kiistanalainen, mutta jos jäsenvaltiot saattavat sen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään, se antaa meille mahdollisuuden jossain määrin seurata kuinka palauttamispolitiikkaa toteutetaan.

Aion joka tapauksessa seurata asiaa tiiviisti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (FR) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

 
  
  

Kolmas osa

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Emmanouil Angelakasin laatima kysymys numero 51 (H-0983/08)

Aihe: Suljettujen ammattien avaaminen

Ottaen huomioon henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden tavoitteen yhtenäismarkkinoilla komissio edistää niin sanottujen suljettujen ammattien avaamista niissä jäsenvaltioissa, joissa tällaisia ammatteja vielä esiintyy, mikä on yleisesti ottaen askel oikeaan suuntaan.

Onko olemassa tilanteita, joissa suljetut ammatit voivat säilyä sellaisenaan, koska ne palvelevat menestyksekkäästi koko yhteiskuntaa ja tarjoavat palveluja ongelmia aiheuttamatta? Mitä haitallisia vaikutuksia joidenkin suljettujen ammattien avaamisesta voi mahdollisesti aiheutua? Onko komissio toteuttanut vaikutustutkimuksia paikallisyhteisöissä ja ennen kaikkea erityisalueilla (esimerkiksi vuoristo- ja saarialueilla)?

 
  
MPphoto
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Ensiksi haluan selventää, että komissio ei pidä yleisenä tavoitteena suljettujen ammattien avaamista. Sisämarkkinapolitiikan yhteydessä se katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden oikeutettu tarve säännellä tiettyjä toimia on sovitettava yhteen ammattilaisten vapaan liikkuvuuden takaamistarpeen kanssa kaikkialla Euroopassa.

On sanomattakin selvää, että ammattilaisten tarjoamien palvelujen parempi laatu ja suurempi valinnanvara vaikuttavat myönteisesti koko EU:n talouteen. Tämän vuoksi palveludirektiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot seulomaan kansallisesta lainsäädännöstään tiettyihin ammatteihin sovelletut vaatimukset, esimerkiksi määrälliset tai alueelliset rajoitukset, ja arvioimaan niiden asianmukaisuutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle 28, joulukuuta 2009 mennessä raporttinsa tämän seulonta- ja arviointitehtävän tuloksista. Tämä voi antaa niille mahdollisuuden määrittää tiettyjen suljettujen ammattien avaamisesta mahdollisesti seuraavat kielteiset vaikutukset ja perustella rajoituksia.

Näiden kansallisten raporttien perusteella komissio ja jäsenvaltiot käynnistävät yhteisen arvioinnin sekä tutkivat ja keskustelevat jäsenvaltioiden lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista sekä mahdollisesti säilytettävistä vaatimuksista. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28. joulukuuta 2010 yhteenvetokertomuksen tästä yhteisestä arviointimenettelystä. Tässä yhteydessä luonnollisesti keskustellaan vaatimuksista tarkastella erityisesti ammattien sääntelyä. Lisäksi edelleen sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi on käynnistetty rikkomismenettelyjä tapauksissa, joissa kansallisten sääntöjen on todettu asettavan syrjiviä tai suhteettomia rajoituksia säänneltyjen ammattien alalla esimerkiksi omistusoikeuden, yhteensopimattomuuden tai pakollisten maksujen osalta.

Lopuksi komission tehtävänä kilpailun alalla on myös pyrkiä kannustamaan jokaisen jäsenvaltion olemassaolevien ammatillisten sääntöjen asianmukaisia muutoksenhakukuvioita, kuten esitetään kahdessa kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetussa komission kertomuksessa. Kansallisia kilpailuviranomaisia kehotetaan tarkistamaan kilpailusääntöjen valossa, onko säädöksessä selkeästi määritetty yleisen edun tavoite ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi vähiten rajoittava keino.

 
  
MPphoto
 

  Emmanouil Angelakas (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ymmärrän, että se mihin komissio pyrkii on yhtenäisten sisämarkkinoiden luominen ja ammattilaisten vapaa liikkuvuus.

Toisaalta on olemassa tiettyjä ammatteja, joita kutsuin suljetuiksi ja joita voidaan harjoittaa vasta sen jälkeen, kun on maksettu tietty rahasumma. Viittaan taksilupiin, jotka ovat useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa kalliita, sekä farmaseutin ammattiin, johon sovelletaan väestöön ja jakautumiseen liittyviä toimenpiteitä. Haluaisin kuulla arvoisan komission jäsenen ajatukset tästä asiasta.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE-DE).(DE) Oletteko sitä mieltä, että paikallisen tuntemuksen ja alueellisten säädösten olisi oltava perusvaatimus sen takaamiseksi, että näitä ammatteja voidaan harjoittaa?

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) En ole varma siitä, ovatko vedonvälittäjät, totovälittäjät ja parimutuel-veikkauksen toimijat tällaisia ammattilaisia, mutta yhtenäismarkkinoiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kannalta asia on merkittävä. Mistä tässä keskustelussa on kysymys? Tiedän, että komission tahot ovat osallistuneet tähän, ja saan edelleen varsin paljon ärtyneitä kannanottoja tältä alalta. Toiseksi ja mitä tulee ammatillisen pätevyyden tunnustamista koskevaan direktiiviin ja koko yhteiseen arviointiin, johon komission jäsen viittasi, ilmeneekö siellä todennäköisesti ongelmia? Verrataanko tässä yhdenvertaisia, jos ammatit yhdessä jäsenvaltiossa avataan toiselle?

 
  
MPphoto
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Tätä asiaa käsitelleet parlamentin jäsenet puhuvat nyt kahdesta eri asiasta. Toinen on palveludirektiivin ulottuvuus ja toinen ammatillisen pätevyyden sääntely. Palveludirektiiviä sovelletaan kaikkiin palveluihin Euroopan unionissa tietyin rajatuin poikkeuksin. Jäsen Angelakas mainitsi farmaseutit. Hän tietää kenties että meillä on rikkomismenettelyjä meneillään joitakin jäsenvaltioita vastaan juuri tällä alalla.

Palveludirektiivissä edellytetyn yhteisen arvioinnin osalta jokaisen jäsenvaltion on käytävä läpi kaikki sääntönsä ja säännöksensä 28. joulukuuta mennessä tänä vuonna. Sitten toteutamme yhteisen arvioinnin nähdäksemme mikä on oikeasuhteista ja mikä ei.

Jäsen Doylen esittämä kysymys liittyy uhkapelirikkomuksiin. Hän tietää kenties että meillä on joitakin toimia meneillään ainakin 15 jäsenvaltiossa juuri tällä hetkellä. Tästä asiasta on oikeuskäytäntöä. Uhkapeli on palvelu, joka kuuluu palveludirektiivin soveltamisalaan kuten kaikki muukin, ja näitä asioita on tarkasteltava. Jäsenvaltioita vastaan on meneillään eriasteisia menettelyjä tällä alalla. Muita mahdollisia rikkomuksia esitetään meille valtavasti tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Georgios Papastamkosin laatima kysymys numero 52 (H-0984/08)

Aihe: Luottoluokituslaitokset

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen Charlie McCreevy totesi äskettäin luottoluokituslaitoksia koskevasta sääntelyjärjestelmästä seuraavaa: "Haluan, että Euroopan unioni toimii alalla johtavassa asemassa. Ehdotuksemme ylittää muissa oikeusjärjestelmissä sovellettavien sääntöjen rajat. Nämä hyvin tiukat säännöt ovat välttämättömät, jotta palautetaan markkinoiden luottamus luottoluokituskykyyn Euroopan unionissa."

Kysyn komissiolta, miksi se ei laatinut ehdotusta tiukemman sääntelykehyksen luomiseksi aiemmin ennen rahoituskriisiä?

 
  
MPphoto
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Komissio on seurannut tiiviisti luottoluokituslaitosten toimintaa muutaman viime vuoden ajan. Euroopan parlamentin annettua helmikuussa 2004 päätöslauselman luottoluokituslaitoksista komissio tarkasteli hyvin huolellisesti, mitä lainsäädäntötoimenpiteitä on tarpeen luottoluokituslaitosten toiminnan sääntelemiseksi.

Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean (CESR) maaliskuussa 2005 antamien neuvojen mukaan komissio antoi vuonna 2006 tiedonannon luottoluokituslaitoksista. Tiedonannossa komissio totesi, että rahoitusalan eri direktiivit yhdistettynä luottoluokituslaitosten itsesääntelyyn, joka perustui IOSCO:n luottoluokitusten menetelmiä koskeviin käytännesääntöihin, voivat tarjota tyydyttävän ratkaisun luottoluokituslaitoksiin liittyviin suuriin huoliin. On todettu, että lähestymistapa edellyttää, että komissio seuraa kehitystä jatkuvasti.

Lisäksi komissio kehotti CESR:ää seuraamaan IOSCO:n käytännesääntöjen noudattamista ja raportoimaan siitä vuosittain. Samalla komissio ilmoitti tiedonannossa, että se saattaisi tarkastella lainsäädäntötoimien käynnistämistä, jos osoittautuisi, että IOSCO:n käytännesäännöt eivät ole tyydyttävät tai jos uusia olosuhteita ilmenisi, kuten vakavia markkinaongelmia tai merkittäviä muutoksia tavassa, jolla luottoluokituslaitoksia säännellään muualla maailmassa.

Luottoluokituslaitokset esiintyvät uudessa valossa rahoitusalan kriisissä. Elokuusta 2007 alkaen rahoitusmarkkinat koko maailmassa ovat kärsineet merkittävästä luottamuskriisistä. Rahoitusalan kriisi on monimutkainen ilmiö, johon liittyy monia toimijoita. Luottoluokituslaitokset ovat läheisessä yhteydessä subprime-markkinoilla ilmenneiden ongelmien alkuperään. Kriisi on osoittanut luottoluokituslaitosten huonon toiminnan. Yksi selitys voi olla laitosten heikko tapa hallinnoida eturistiriitoja, niiden noudattamien menetelmien laadun puute, riittämätön avoimuus niiden toiminnassa tai laitosten epäasiallinen sisäinen hallinto.

Subprime-kriisi osoitti, että luottoluokituslaitosten toimintakehystä on vahvistettava merkittävästi. Tämän vuoksi ilmoitin kesäkuussa 2008, että komissio ryhtyy sääntelytoimiin tällä alalla, ja 12. marraskuuta 2008 kollegio antoi ehdotuksen luottoluokituslaitosten sääntelytoiminnasta parlamentin ja neuvoston suostumuksella.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, sanoitte itse vastauksessanne kysymykseeni vuonna 2006, että Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean suositusten mukaisesti komissio ei esitä luottoluokituslaitoksia koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

Ilmeni valtava rahoitusalan kriisi, ja nyt te kerrotte meille, että tarvitsemme tiukemman sääntelykehyksen. Me todellakin tarvitsemme tiukemman sääntelykehyksen. Kysymykseni kuuluu: myönnättekö, että komission sääntelyrefleksit ovat tässä asiassa olleet varsin laiskat?

 
  
MPphoto
 

  Eoin Ryan (UEN). - (EN) Tiedän, että komissio on esittänyt luottoluokituslaitoksia koskevia ehdotuksia ja muita aloitteita, kuten vakavaraisuusdirektiivin, ja ehdotukset talletustakuista ja jäsenvaltioiden maksutaseesta, joissa tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden epävakautta, pyrkiäkseen varmistamaan, ettei samanlaista kriisiä synny uudelleen.

Kysyn komission jäseneltä mitä ehdotuksia komissio aikoo esittää kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi reaalitaloudessa, erityisesti pk-yrityssektorilla, joka on erityisen merkittävä nyt, kun yhä useammat Euroopan taloudet ovat taantumassa?

 
  
MPphoto
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Vastauksena jäsen Papastamkosinille viittaan vuoden 2005 kertomukseen. Tuolloin totesimme, että pitäisimme silmällä luottoluokituslaitosten toimintaa, ja subprime-kriisin ollessa huipussaan vuonna 2007 tapasin luottoluokituslaitosten edustajia ja ilmaisin tyytymättömyytemme siihen, kuinka ne olivat hoitaneet asioitaan.

Kysymyksen esittäjä tiennee, että kirjoitin jouluussa 2007 CESR:lle ja ESME:lle saadakseni lisäohjeita siitä, mitä minun olisi tehtävä tietyillä aloilla. Tein tuolloin selväksi puheenvuoroissani ja huomioissani, että tilanteen jättäminen sikseen ei tullut kysymykseen.

Tämän vuoksi esitimme vuonna 2008 komission ehdotuksen, josta nyt keskustellaan parlamentissa ja ministerineuvostossa. Katson, että olen pitäessäni luottoluokituslaitosten toimintaa seurannassa tehnyt varsin selväksi, että tarkastelisimme asiaa muuttuvissa olosuhteissa. Paljon minua kuuluisamman viime vuosisadan vaikuttajan sanoin – kun tosiseikat muuttuvat, mekin muutumme. Juuri näin on käynyt.

Jäsen Ryanille, mitä tulee toimiimme rahoitussääntelyn aloilla, joihin hän viittasi – luottoluokituslaitoksia ja pääomavaatimusta koskevaa direktiiviä koskevat ehdotukset – hän esitti legitiimin kysymyksen, joka koskee sitä, mitä Euroopan unioni teki reaalitalouden ongelmien käsittelemiseksi, koska vaikka rahoitussääntelyä koskevat muutokset epäilemättä olivat oikea-aikaisia aloilla, joilla oli aukko sääntelyssä, se ei herätä ja potkaise vauhtiin Euroopan taloutta.

Tiedoksi jäsen Ryanille, että parin viimeksi kuluneen kuukauden aikana komissio on ollut keskeinen toimija koordinoitaessa rahoitusalan kannustuslähestymistapaa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuun istunnossaan. On tietenkin edelleen jäsenvaltioiden toimivallassa vaikuttaa omiin rahoitusalan kannustimiinsa, jos ne katsovat sen asianmukaiseksi, sillä tämä kuuluu edelleen jäsenvaltioiden hallitusten toimivaltaan. Mutta komissio osallistuu siihen, että kannustinpakettiin sidotaan myös meidän päätäntävallassamme olevia varoja ja sitä koordinoidaan muiden eurooppalaisten toimijoiden suostumuksella suotuisten edellytysten luomiseksi.

Muistan meidän jopa aikaisemminkin hyväksyneen komissiossa aloitteita pk-sektorin pienyritystoiminnan kannustamiseksi – kuten pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) ja yksityisen eurooppayhtiön säännöt – ja toivottavasti ne jossain määrin osaltaan auttavat kääntämään talouden yleisen suuntauksen Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Gay Mitchellin laatima kysymys numero 53 (H-0990/08)

Aihe: Rahoituskriisi

Onko komissio muuttanut sisämarkkinoita koskevia sääntöjä käynnissä olevan rahoituskriisin yhteydessä, jotta helpotettaisiin yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuuksia suojella talouksiaan ja teollisuuttaan?

 
  
MPphoto
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. Tänä rahoituskriisin ja talouden taantuman aikana niin eurooppalaisten hallitusten kuin yhteisön toimielintenkin on osoitettava määrätietoisuutta ja joustavuutta, kuten puheenjohtaja Barroso totesi hiljattain hyväksytyn Euroopan talouden elvytyssuunnitelman johdannossa.

Osoittaakseen tätä joustavuutta komissio esimerkiksi aikoo esittää yksinkertaistamispakettia valtiontukea koskevan päätöksenteon nopeuttamiseksi, sallia nopeutettujen menettelyjen noudattamisen suuria julkisia hankkeita koskevissa julkisissa hankinnoissa vuosina 2009 ja 2010 ja pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan korjaavia toimia, jos aikatauluissa on liiallisia puutteita talouden elvyttämiseksi, jotta talouksia voidaan elvyttää.

Tämä joustavuus ei kuitenkaan tarkoita, että komissio olisi muuttanut tai aikoisi muuttaa sisämarkkinasääntöjä. On jatkettava edelleen yhtenäismarkkinoiden tarkistuksen yhteydessä marraskuussa 2007 esitettyä nykyaikaista lähestymistapaa, kuten oli suunniteltu.

Yhtenäismarkkinoiden tarkistamisesta vuoden kuluttua 16. joulukuuta 2008 annetussa edistymiskertomuksessa tuodaan esiin useita hiljattain hyväksyttyjä toimenpiteitä, joilla autetaan luomaan uudelleen käynnistymisen edellytykset Euroopan taloudelle. Niihin sisältyy ennen kaikkea voimakkaammat sopimusoikeudet kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi, matalammat kustannukset, pienempi hallinnollinen taakka ja yksityisen yhtiön säännöt pk-yrityksille. On myös ilmeistä, että meidän on toteutettava rakenneuudistus yhteisön säännös- ja valvontakehyksessä tulevien kriisien vaaran minimoimiseksi.

Olemme yli vuoden ajan tehneet työtä neuvoston ja parlamentin kanssa muun muassa lisätäksemme pankkitallettajien suojelua, varoittaaksemme pankkeja ja muita rahoituslaitoksia liiallisten riskien ottamisesta tulevaisuudessa ja säännelläksemme luottoluokituslaitoksia. Näiden ehdotusten nopea hyväksyntä ja täytäntöönpano on olennaista. Meidän on näytettävä Euroopalle, että pystymme antamaan konkreettisia vastauksia.

Tulevina kuukausina komissio muotoilee kattavan esityksen siitä, kuinka nykyistä sääntely- ja valvontakehystä voidaan edelleen uudistaa vakauden ja luottamuksen palauttamiseksi. Meidän on pyrittävä vakaampaan järjestelmään, joka vastaavasti myös tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kauppaan, suojautumiseen, monipuolistamiseen ja riskien yhdistämiseen, varojen kohdentamiseen ja säästöjen mobilisoimiseen. Tämä edellyttää muun muassa kansallisten sääntelijöiden ja valvojien entistä parempaa yhteistyötä ja koordinointia sekä kaikenlaisen protektionismin välttämistä.

Pidempiaikaisen talouskasvun vaalimiseksi meidän on pienennettävä pääomakustannuksia ja vahvistettava pääomien kohdentamista. Se vaatii selvästi sisämarkkinoiden vahvistumista entisestään.

Joustavuus ei todellakaan merkitse mitään muutoksia sisämarkkinaperiaatteisiin. Päinvastoin: rahoitusalan ja talouden taantuman aikana niin eurooppalaisten hallitusten kuin yhteisön toimielintenkin on pidettävä tiukasti kiinni yhtenäismarkkinoiden periaatteista. On tärkeää, että kriisin ratkaisemiseksi toteutettavat toimenpiteet perustuvat perusvapauksiin sekä syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteisiin. On esimerkiksi jo laadittu kansallisten pelastussuunnitelmien kehykset koordinoimattomien kansallisten toimien mahdollisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

Tasapuoliset toimintaedellytykset, joista on ollut niin paljon hyötyä jäsenvaltioiden kuluttajille ja yrityksille, on säilytettävä ja turvattava. Tämä on tärkeää, sillä yhtenäismarkkinat vaarantava toimenpide voisi pahentaa entisestään rahoitusalan kriisin vaikutuksia talouteen laajemmin.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE-DE). - (EN) Toivon arvoisan komission jäsenen äänen paranevan. Kiitän komission jäsentä vastauksesta ja totean hänelle olevani iloinen kuullessani, ettei protektionismi ole palaamassa, koska se merkitsisi sitä, ettei elpymistä olisi tiedossa. Eurooppa elpyy kyllä.

Saanko pyytää komission jäsentä puhumaan tästä elpymisestä? Toiveikkain asia, jonka olemme vähään aikaan kuulleet, olivat pääjohtaja Trichet'n kommentit, joista kerrotaan tämän päivän lehdissä ja joissa hän sanoi näkevänsä elpymisen alkavan vuonna 2010. Haluan kehottaa komission jäsentä alkamaan puhua tulevaisuudesta, jotta emme menetä kaikkea toivoa, sekä puhumaan siitä mahdollisuudesta, että Euroopasta voi tulla entistä kilpailukykyisempi tämän kriisin aikana?

 
  
MPphoto
 

  Brian Crowley (UEN). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin kiitän komission jäsentä tämän vastauksesta ja annan hänelle neuvon, että tippa viskiä, kuuma vesi ja sitruunaviipale tekevät hyvää äänelle.

Mitä tulee vastaukseenne ja erityisesti talouden elvytyssuunnitelmien ja muiden vastaavien osalta se, mitä viime kuukausina on korostettu, on että koordinoidut toimet ovat ainoa vastaus, joilla voidaan vaikuttaa nykyiseen rahoitusalan kriisiin. Haluan kysyä onko mitään suunnitelmia tehty tai alustavia yhteyksiä otettu Yhdysvaltojen uuteen hallintoon – Obaman hallintoon – sen selvittämiseksi, mitä koordinointitoimia tarvitaan lisää rahoitusalalla?

 
  
MPphoto
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Olen ehdottomasti samaa mieltä jäsen Mitchellin kanssa siitä, ettei protektionismi ole ratkaisu. Olen kuitenkin varma, että monissa jäsenvaltioissa pidetään mahdollisena joidenkin protektionististen toimenpiteiden toteuttamista, mutta tästä haluan sanoa pari sanaa.

Ensinnäkin, me valvomme EU:n lainsäädännön noudattamista tarkkaan ehkäistäksemme kaikki Euroopan unionin sääntöjen vastaiset toimenpiteet.

Toiseksi haluan sanoa näille jäsenvaltioille, että jos ihmiset uskovat sellaiseen lähestymistapaan, niin uskon, ja tiedän jäsen Mitchellinkin uskovan, että se pitkittää taloudellisen taantuman kestoa. Tästä lähestymistavasta on kuitenkin aina ollut erilaisia mielipiteitä, ja parlamentissakin on varmaan monia jäseniä, jotka eivät ole samaa mieltä minun tai jäsen Mitchellin kanssa.

Olen myös samaa mieltä jäsen Mitchellin kanssa siitä, että olisi asianmukaista tasapainottaa kaikkea tätä kielteistä keskustelua taloustaantumasta – joka on tietysti totta – realistimilla ja liiallisen pessimismin välttämisellä. Pelkäänpä, että tässä maailmassa jossa elämme – meille tutuimmissa jäsenvaltioissa tai muissa jäsenvaltioissa – on aina ollut taipumusta keskittyä kenties liikaakiin talouden taantuman kielteisyyteen. Meidän on tasapainotettava tätä realismilla, sillä myös talousennusteissa on oltava realismia ja ihmisten on oltava realistisia. On kuitenkin löydettävä taspaino liiallisen pessimismin ja realismin välillä. Luottamus on hyvin herkkä asia, ja sen palauttaminen kestää pitkään, vaikka sen voi menettää hetkessä.

Olen siis iloinen Euroopan keskuspankin pääjohtajan tämän päivän lehdissä esittämistä seuraavien parin vuoden näkymiä koskevista huomioista. Mutta kuten sanoin, tarvitaan tasapainoa, ja ihmisten on tiedettävä missä tasapainoa tarvitaan.

Jäsen Crowley esitti oikeutetun kysymyksen siitä, mitä järjestelyjä on tehty talouden ja rahoitusalan asioista keskustelemiseksi Yhdysvaltojen hallinnon kanssa. Kuten epäilemättä tiedättekin, Yhdysvalloissa on hyvin tiukka protokolla, joka koskee myös siirtymäajan hallinnossa olevia ihmisiä ja heidän tekemisiään, ja protokollaa vaalitaan uskollisesti.

Heti kun uusi hallitus aloittaa toimikautensa, me otamme yhteyttä uuteen valtiovarainministeriin. Meillä on jo useita foorumeja, joilla keskustelemme asiasta, kuten transatlanttinen talousneuvosto ja rahoitusmarkkinoiden sääntelystä käytävä vuoropuhelu, ja ne toimivat koko ajan. Heti kun Obaman uusi hallitus aloittaa toimikautensa ensi viikolla, me otamme yhteyttä uusiin kollegoihimme tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (FR) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

 
  
  

(Istunto keskeytettiin klo 19.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
Päivitetty viimeksi: 16. huhtikuuta 2009Oikeudellinen huomautus