Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta lehdistönvapautta Keniassa koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta.(1)

  Marios Matsakis, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, lehdistönvapaus kulkee käsi kädessä sananvapauden ja demokratian kanssa. Se ei tietenkään toteudu ihanteellisella tavalla yhteiskunnassamme, jossa mediamoguleilla sekä hallituksen ja poliittisten puolueiden medioilla voi olla oma vaikutuksensa; joissain länsimaissa niillä on näkyväkin asema, mukaan lukien Yhdysvalloissa ja joissain EU:n jäsenvaltioissa. Tästä huolimatta länsimainen lainsäädäntö tarjoaa tiedotusvälineille ainakin teoriassa suojan, jota niiden mahdollisimman asianmukainen toiminta edellyttää.

Tässä suhteessa me eroamme Kenian hallituksesta, joka laatii lainsäädäntöä, jota valtio voi mahdollisesti käyttää alistaakseen ja vainotakseen lehdistöä. Me vetoamme sen vuoksi Kenian viranomaisiin, jotta he harkitsisivat uudelleen kantaansa tässä asiassa ja antaisivat joukkoviestimilleen lainsäädännöllisen vapauden, jota ne tarvitsevat voidakseen edes yrittää toimia mahdollisimman demokraattisesti. Kenian hallituksen on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että lehdistön suojelu on erittäin tärkeää maan asukkaiden elintason parantamisen kannalta. Me toivomme ja uskomme, että Kenian hallitus ei tulkitse päätöslauselman kautta esittämäämme vetoomusta sekaantumisena maan asioihin, vaan ystävällisenä neuvona, että se otetaan asianmukaisesti huomioon ja että tästä lähin hallitus harkitsee toimiaan aiempaa huolellisemmin.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, Kenia on jo pitkään kärsinyt vakavasta poliittisesta kriisistä. Maan nykyinen presidentti, Mwai Kibaki, toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on selvästi rajoittaa sanan- ja lehdistönvapautta. Hän loukkasi 2. tammikuuta 2009 ihmisoikeuksien julistuksen ja Afrikan ihmisoikeuksien peruskirjan määräyksiä hyväksymällä Kenian vuoden 1998 viestintälakialoitteeseen muutoksia, joilla annetaan kansallisille viranomaisille uusia oikeuksia, muun muassa oikeus purkaa lähetys- ja viestintävälineitä sekä valvoa ja muuttaa joukkojulkaisujen sisältöä. Kansainvälinen yhteisö totesi yksimielisesti tämän olevan uusi askel kohti tiedotusvälineiden sensuuria Keniassa.

Lisäksi presidentti ei kuullut ennen tämän päätöksen, eikä myöhempien päätösten tekemistä virassa olevaa pääministeriä, mikä on vastoin sitoumuksia, jotka perustuvat Kenian koalitiohallituksen perustamiseksi allekirjoitettuihin sopimuksiin. Tämä vaikeutti Kenian kriisiä, joka oli jatkunut jo yli vuoden ajan ja joka oli vaatinut noin 1 000 uhria ja jättänyt 350 000 ihmistä kodittomaksi. Euroopan unioni ei voi katsella sivusta, kun perusvapauksia loukataan näin räikeästi.

Meidän pitäisi ottaa myönteisesti vastaan Kenian presidentin vakuutukset, joiden mukaan muutokset tarkistetaan ja kaikkia poliittisia tahoja kuullaan, jotta muutoksille voidaan antaa uusi, demokraattinen leima ja jotta niille voidaan taata kenialaisen yhteiskunnan laaja tuki. Euroopan unionin on tuettava näitä toimenpiteitä ja valvottava niitä tarkasti sekä vaalittava moniarvoisuutta kansalaisyhteiskuntaa rakennettaessa. Samalla Kenian viranomaisten tulisi ryhtyä rohkeampiin toimiin luodakseen maahan normaalitila ja muun muassa perustaakseen kansallisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva erityiskomitea, jonka tavoitteena on rankaista väkivaltaan syyllistyneitä ja viimevuotisen kriisin aiheuttajia. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan toivon mukaan vakiinnuttaa maan sisäinen tilanne ja estää humanitaarinen katastrofi, joka uhkaa vääjäämättä tätä itä-afrikkalaista 10 miljoonan asukkaan valtiota.

  Colm Burke, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, pidän valitettavana, että presidentti Kibaki hyväksyi Kenian viestintälakialoitteen muutokset. Tämä laki laiminlyö sanan- ja lehdistönvapautta, jotka on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja joihin viitataan myös muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa, muun muassa Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjassa.

Laki antaisi Kenian tiedotusministerille huomattavia valtuuksia purkaa lähetysvälineitä sekä tehdä yllätystarkastuksia mediataloihin, joiden epäillään voivan vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Laki antaa lisäksi valtiolle oikeuden säädellä sähköisten medioiden lähettämiä ja painettujen medioiden julkaisemia sisältöjä. Suhtaudun kuitenkin myönteisesti presidentti Kibakin äskettäiseen päätökseen tarkistaa kyseistä medialakia ja eleeseen, jonka hän teki ilmoittaessaan ottavansa huomioon tiedotusvälineiden edustajien ehdottamia lakimuutoksia.

Sananvapaus on perusoikeus, mikä on todettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklassa. Vetoan Kenian hallitukseen, että se käynnistäisi sidosryhmien kuulemisen, jonka tavoitteena on luoda yhteisymmärrys siitä, miten viestintäteollisuutta voidaan säädellä paremmin rajoittamatta lehdistönvapautta ja loukkaamatta ihmisoikeuksien julistukseen sisältyviä oikeuksia.

Haluan lopuksi korostaa, että on tärkeää muuttaa Keniassa olevaa rankaisematta jättämisen kulttuuria, jotta henkilöt, jotka olivat joulukuussa 2007 järjestettyjä vilpillisiä vaaleja seuranneiden väkivaltaisuuksien takana, saadaan oikeuden eteen. Kehotan perustamaan paikallisista ja kansainvälisistä lakiasiantuntijoista koostuvan riippumattoman komitean, jonka tehtävänä on tutkia vaaleja seuranneita väkivaltaisia tapahtumia ja nostaa tarvittavat kanteet.

  Erik Meijer, laatija. − (NL) Arvoisa puhemies, Kenialla on väkivaltainen menneisyys. Kun Eurooppa toisen maailmansodan jälkeen alkoi vähitellen hyväksyä, että Afrikan valtioiden itsenäistyminen oli vääjäämätön tosiasia, Kenia suljettiin täysin näiden ajatusten ulkopuolelle, samoin kuin maa, joka nykyään tunnetaan Zimbabwena. Siirtomaahallitsijoiden mukaan Keniassa ja Zimbabwessa oli niin paljon ulkomaisia uudisasukkaita ja niistä riippui niin monia ulkomaisia taloudellisia intressejä, että niitä ei voitu jättää pääasiallisesti mustan väestön käsiin.

Toisin kuin muissa Länsi-Afrikan valtioissa, Keniassa itsenäisyyttä ei saatu rauhanomaisesti, vaan vasta itsenäisyysliike Mau Maun pitkällisen ja väkivaltaisen taistelun tuloksena. Väkivaltaisten toimien tarve loi perustan jatkuvalla väkivallalle ja pelolle. Taistelun voitoista on saanut nauttia pääasiassa yksi merkittävä heimo, Kikujut. Muut väestöryhmät on aina pidetty oppositiossa – tarvittaessa vääristeltyjen vaalitulosten avulla. Viimeisimmät presidentinvaalit osoittivat jälleen kerran, että presidentiksi ei voi päästä ehdokas, joka ei kuulu Kikuju-heimoon, ei vaikka hänellä olisikin takanaan äänestäjien enemmistö.

Kompromissiratkaisun ansiosta opposition ehdokas on nyt pääministerinä, ja maan sisäinen tilanne näyttää rauhoittuneen. Kahdesta vilpilliset presidentinvaalit järjestäneestä Afrikan valtiosta Zimbabwea pidetään valtiona, jossa on tehty huono kompromissi, kun taas Keniaa on ylistetty maaksi, jossa on saatu aikaan onnistunut kompromissi. Länsi-Eurooppa ja Amerikka pitivät Keniaa vuosien ajan suurena menestystarinana. Kenia oli suhteellisen hyvinvoiva valtio, jossa kansainväliset yritykset saattoivat toimia vapaasti, jolla oli lämpimät suhteet länteen ja joka oli huomaavainen matkailijoita kohtaan. Kenia on nyt menettänyt menestyksekkään imagonsa. Elintarvikepula ja uusi lehdistölaki ovat saaneet aikaan uusia jänniteitä. Elintarvikepula johtuu osittain siitä, että maan presidentti on vuokrannut korvauksena sataman rakentamisesta 40 000 hehtaaria viljelysmaata öljyvaltio Qatarille elintarvikkeita varten.

Lehdistölaki on ilmeisesti painostuskeino, jota presidentti käyttää rajoittaakseen koalitiohallituksen valtaa ja eliminoidakseen häntä arvostelevia vastustajia. Erityisen järkyttävää asiassa on se, että kyseinen laki hyväksyttiin edes kuulematta pääministeriä. Presidentin ja pääministerin välinen koalitiokompromissi vaarantuu, jos presidentille annetaan mahdollisuus kävellä pääministerin yli, rajoittaa hallituksen asemaa ja suojella omaa asemaansa kriittiseltä lehdistöltä.

  Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ennen viime vuoden väkivaltaisuuksia Keniaa pidettiin yhtenä Afrikan poliittisesti vakaimmista maista ja maassa oli jo pitkään ollut suhteellisen vapaa ja vahva lehdistö.

Presidentti Kibakin on ymmärrettävä, että poliittinen vakaus ja vapaa lehdistö tukevat toinen toisiaan. Ehdotetunlainen sananvapauden rajoittaminen ei sovi valtiolle, jonka johtaja lupasi valtaan noustessaan aloittavansa uuden avoimuuden ajan. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että monet kenialaiset pitkän linjan poliitikot eivät ole vieläkään riittävän paksunahkaisia kestääkseen vapaan lehdistön ja demokratian väistämättömiä piikkejä. Toivon, että presidentti Kibaki ottaa neuvostamme vaarin ja muuttaa mielensä. Se vahvistaisi käsityksemme Kenian oletetusta sitoutuneisuudesta vapaaseen yhteiskuntaan, jota hallitsee vallan sisällään jakanut koalitiohallitus. Samalla se vahvistaisi Kenian moraalista auktoriteettia ja johtajuutta epävakaalla alueella.

Otan myönteisesti vastaan presidentin lupauksen harkita lakiehdotusta koskevia muutoksia ja kuulla tiedotusvälineitä laajemmin. Pääministeri Raila Odinga ja hänen puolueensa ODM vastustavat kyseistä lakia ehdottomasti. Sen vuoksi on elintärkeää myös hallituksen vakauden kannalta, että asiasta ei muodostu tämän tulehtuneempaa ja enemmän erimielisyyttä aiheuttavaa poliittista kysymystä.

  Catherine Stihler, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen saadessani tilaisuuden puhua tästä lehdistönvapautta Keniassa koskevasta yhteisestä päätöslauselmasta. Olin vuosi sitten monien muiden tavoin tyrmistynyt ja pettynyt siitä, että vilpillisten presidentinvaalien jälkeen puhjenneet katumielenosoitukset johtivat Keniassa koko maan kattaviin mellakoihin ja etnisiin yhteenottoihin, jotka aiheuttivat yli 1 000 kuolonuhria ja jättivät 350 000 ihmistä kodittomaksi. Vaalien jälkeisistä väkivaltaisuuksista vastuussa olevat henkilöt on tuotava oikeuden eteen. Keniassa on nyt rakennettava sovintoa ja luotava suvaitsevaisuutta.

Presidentti Kibakin perjantaina 2. tammikuuta 2009 antama hyväksyntä Kenian vuoden 2008 viestintälakialoitteen muutoksille, joilla tarkistetaan Kenian vuoden 1998 viestintälakia, on tässä tilanteessa erittäin huono uutinen. Kyseinen lakialoite on vastoin lehdistönvapautta ja laiminlyö Kenian hallituksen allekirjoittamia kansainvälisiä yleissopimuksia. Kahdessa kohdassa jopa annetaan siunaus hallituksen harjoittamalle tiedotusvälineiden sensuurille. Kohdassa 88 annetaan tiedotusministerille huomattavia valtuuksia tehdä yllätystarkastuksia ja purkaa lähetysvälineitä mediatalossa, jonka epäillään olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle. Kohdassa 46 annetaan valtiolle lupa säädellä sähköisten medioiden lähettämiä ja painettujen medioiden julkaisemia sisältöjä. Keniassa lakialoitetta ovat vastustaneet toimittajat sekä pääministeri Odinga ja hänen puolueensa ODM. Lakialoitteen läpimeno osoittaa, että nykyisen suuren koalition kuulemista on laiminlyöty räikeästi. Olen pahoillani tämän lakialoitteen hyväksymisestä ja toivon, että tiedotusvälineitä koskevan lain mahdollisen tarkistamisen yhteydessä otetaan huomioon esiin tuodut lukuisat ongelmat.

  Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Solidarnośćin jäsenenä ja Puolen sotalain alaisuudessa eläneenä tiedän, että sananvapaus on demokratian elinehto. Kenian hallitus on allekirjoittanut ja ratifioinut ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muita kansainvälisiä yleissopimuksia, muun muassa Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan. Nämä yleissopimukset edellyttävät sananvapautta.

Itä-Afrikan toimittajien liitto on ilmoittanut meille tänään, että Kenian hallitus aikoo käynnistää maassa sensuurin. Toivon, että presidentti Kibaki pidättäytyy tekemästä tiedotusvälineitä koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, jotka voisivat loukata sananvapautta. Vetoan Kenian viranomaisiin, jotta he luopuisivat sensuurisuunnitelmistaan ja ryhtyisivät rakentamaan yhteisymmärrystä lehdistönvapauden ja julkisen viestintäalan suojelemiseksi. Toivon, että Keniassa kunnioitetaan uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeuksia. Yli 1 000 henkeä menehtyi vuosi sitten vaaleja seuranneissa mielenilmauksissa ja 350 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Toivon, että näistä tapahtumista vastuussa olevat tahot saavat asianmukaisen rangaistuksen.

  Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, on totta, että jotkin yksityiset tiedotusvälineet auttoivat lietsomaan Kenian kiistanalaisia vaaleja seuranneita mellakoita. Tämä ei kuitenkaan oikeuta rajoittamaan sananvapautta.

Kenian lehdistönvapauteen kohdistunut hyökkäys loukkasi samalla myös parlamentaarisen demokratian perusperiaatteita. On syytä mainita, että lain hyväksymistä kannatti 25 parlamentin 220 jäsenestä. Tämä on täysin käsittämätön tilanne. Pahinta tilanteessa on se, että ennen lakiehdotuksen hyväksymistä Kenialla oli ollut yksi koko Afrikan kehittyneimmistä ja moniarvoisimmista lehdistöverkostoista. Tämä tulee muuttumaan uuden lainsäädännön täytäntöönpanon myötä, kun erityisyksiköt saavat valtuudet puuttua tiedotusvälineiden toimintaan, sulkea toimitusten osia sekä valvoa painettua ja puhuttua sanaa. Kansallisen turvallisuuden vaaliminen tiedotusvälineiden vapautta rajoittamalla voi saada aikaan vain päinvastaisia tuloksia.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). - (LT) Miksi olemme huolissamme lehdistönvapaudesta Keniassa? Miksi Euroopan parlamentti käsittelee tätä asiaa kiireellisenä ihmisoikeuksien loukkauksena?

Ensinnäkin koska sananvapaus on perusoikeus Kenian allekirjoittaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklan nojalla. Kenian on muiden allekirjoittajavaltioiden tavoin noudatettava julistusta kirjaimellisesti; ei riitä, että se kunnioittaa sitä ainoastaan periaatteessa.

Lähes vuosi sitten presidentinvaalien jälkeen alkaneet mielenosoitukset, jotka laajenivat yli 1 000 kuolonuhria vaatineiksi ja kymmeniä tuhansia kodittomia jättäneiksi mellakoiksi ja etniseksi konfliktiksi, osoittavat parhaiten, että tällaisten tapahtumien ei voida antaa toistua. Kenian hallituksen ja presidentin tulisi tehdä yhteistyötä ja noudattaa omaa velvollisuuttaan kunnioittaa lehdistön-, sanan- ja kokoontumisvapautta. Lisäksi niiden tulisi ennen kaikkea ryhtyä toimiin rankaisemattomuuden kitkemiseksi ja tuoda vuosi sitten syttyneiden mellakoiden syylliset oikeuden eteen.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, nyt kun keskustelemme humanitaarisista kysymyksistä ja lehdistönvapaudesta kolmansissa maissa, käytän tilaisuutta hyväkseni ilmoittaakseni läsnäolijoille, että tiedotusvälineiden Gazasta välittämien tietojen mukaan YK:n tilat, joita Israelin joukot pommittivat aiemmin tänään, ovat ilmiliekeissä ja tiloihin varastoitu YK:n humanitaarinen apu, josta suuri osa oli saatu EU:lta, on tuhoutunut täysin. Myös Reutersin ja muiden kansainvälisten toimittajien tilat ovat kokeneet Gazassa saman kohtalon. Haluan todeta olevani yhtä mieltä parhaillaan Israelissa olevan YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa. Hän on saamieni tietojen mukaan raivoissaan Israelin viranomaisille.

  Puhemies. – (FR) Jäsen Matsakis, kiitän tästä ilmoituksesta. Periaatteessa minun ei kuitenkaan tulisi hyväksyä sitä, sillä sääntöjen mukaan puheenvuorojen, joita pyydetään "catch the eye" -menettelyn mukaisesti, täytyy koskea käsiteltävänä olevaa asiaa, tässä tapauksessa siis lehdistönvapautta Keniassa. Tapahtumat, joihin viittaatte, ovat kyllä varsin dramaattisia, siitä olemme kaikki varmasti yhtä mieltä.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin päätöslauselma lehdistönvapaudesta Keniassa tuo esiin tärkeän ongelman. Diktatuurit alkavat lehdistön- ja tiedonvapauden sekä kansalaisoikeuksien rajoittamisella. Toivon, että tämä kehityskulku voidaan pysäyttää kansainvälisten ja kansallisten toimien avulla. Uskon, että presidentti Kibaki ja pääministeri Odinga ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin. Tuen tätä päätöslauselmaa; se auttaa varmasti demokratian kehittymistä Keniassa.

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, kommunismin aikakaudella sekä Puolassa että muissa maissa rikoslaissa oli säännös, jonka mukaan henkilöä, joka levittää levottomuuksia mahdollisesti aiheuttavia tietoja, on rangaistava. Tällainen säännös oli varsin hyödyllinen käytettäväksi lyömäaseena yksilöitä vastaan ja ennen kaikkea lehdistöä vastaan. Nyt voimme nähdä samankaltaisia aikeita Kenian lainsäädännön muutosten takana. Ei voida sanoa tai uhata, että lehdistö tulee vaientaa sillä perusteella, että se saattaa aiheuttaa maassa levottomuuksia. Levottomuuksien uhka ei oikeuta tai selitä tällaista sensuuria. Lehdistöä tarvitaan tarjoamaan kansalaisille tietoa, joka on demokratian kulmakivi.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan heti aluksi korostaa, että sananvapaus, joka koskee myös televisiota ja radiota, on yksi EU:ta kannattelevista peruspilareista. Sananvapaus on yksi keskeisistä eurooppalaisista arvoista, jota ei voida kyseenalaistaa.

2. tammikuuta 2009 hyväksytty Kenian vuoden 2008 viestintälaki sisältää kohtia, jotka mielestämme voivat loukata tiedotusvälineiden vapautta. Ilahduimme siksi presidentti Kibakin 7. tammikuuta tekemästä päätöksestä tarkistaa lain joitain kiisteltyjä kohtia. On hienoa, että presidentti  Kibaki valtuutti tiedotus- ja viestintäministerin ja oikeusministerin tapaamaan tiedotusvälineiden edustajia ehdottaakseen lakiin muutoksia, jotka poistaisivat esiin nousseet pelot.

Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat osa julkishallinnon hoitamista sen laajimmassa merkityksessä, ja tämä on keskeinen osa EU:n kehitttämisstrategiaa. Katson, että vapaa ja vastuullinen lehdistö on keskeinen edellytys demokratialle ja oikeusvaltiolle, jotka ovat puolestaan kestävän kehityksen erottamattomia osia. Tiedostusvälineet ja Kenian hallitus voivat rakentaa yhteisymmärrystä ja molemminpuolista kunnioitusta ainoastaan vuoropuhelun avulla. Euroopan komissio odottaa siksi mielenkiinnolla Keniassa eri osapuolten välillä käytävien keskustelujen tuloksia ja toivoo, että osapuolet pääsevät sopimukseen asianmukaisista suosituksista tiedotusvälineitä koskevan lain muuttamiseksi.

Vaalien jälkeisen väkivallan osalta komissio on tyytyväinen tapahtumia käsitelleen tutkintakomitean raporttiin (Waki-raportti). Komissio arvostaa Kenian hallituksen sitoutumista raportin suositusten toteuttamiseen, mukaan lukien erityisen tuomioistuimen perustamiseen väkivaltaisuuksista vastuussa olevien rankaisemiseksi.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan välittömästi.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Demokratia kärsi Keniassa vuoden 2009 alussa lehdistönvapauden vastaisista muutoksista. Presidentti Mwai Kibaki on allekirjoittanut lain, joka antaa Kenian viranomaisille oikeudet tehdä toimituksiin yllätystarkastuksia, kuunnella toimittajien puheluita ja tarkistaa lähetysten sisällöt "kansallisen turvallisuuden" nimissä; hän tosin on sittemmin muuttanut mieltään. Tällaisten räikeiden sensuuritoimien lisäksi laissa säädetään myös huomattavista sakoista ja vankeusrangaistuksista "hallituksen vastaisiin" toimiin syyllistyneille toimittajille. Presidentti Kibaki antoi viikkoa myöhemmin määräyksen näiden säännösten muuttamiseksi; me emme kuitenkaan tiedä, mitä nämä "muutokset" pitävät sisällään.

Alkuperäisessä muodossaan kyseinen on laki on muistutus synkistä diktatuurin ajoista, jolloin Kenian lehdistö oli pakotettu polvilleen. Kenia on nyt demokratia, ja uskon vakaasti, ettei kukaan, presidentti Kibaki mukaan lukien, halua palata diktatuurin aikoihin. Loukkaus lehdistönvapautta vastaan on loukkaus demokratiaa vastaan. Kansainvälisen yhteisön on jatkettava Kenian viranomaisten painostamista, jotta nämä kunnioittaisivat kansalaisoikeuksia ja erityisesti lehdistönvapautta.

  Marianne Mikko (PSE), kirjallinen. – (ET) Hyvät parlamentin jäsenet, Kenian toimet ovat vastoin ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja Afrikan ihmis- ja kansalaisoikeuksien peruskirjaa. Maassa ei kunnioiteta sananvapautta eikä lehdistönvapautta, jotka ovat demokratian ehdottomia kulmakiviä. Vapaa lehdistö on Keniassa suuressa vaarassa.

Viestintälakiin tehty muutosehdotus sisälsi kohtia, joissa valtuutettiin valtion valvonta ja sensuuri. Presidentti Kibakin harkitsemattomien toimien seurauksena ne ovat nyt osa maan lainsäädäntöä.

On ennenkuulumatonta, että hallituksella tulisi olla oikeus järjestää yllätystarkastuksia sanomalehtien ja sähköisten medioiden toimituksiin sekä valvoa lähetysten sisältöä ja sisällön esitystapaa. Tällainen on kaukana demokraattisen yhteiskunnan toiminnasta.

Näitä säännöksiä on ehdottomasti muutettava. Lehdistöä on mahdollista säädellä vaarantamatta sananvapautta ja lehdistönvapautta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman pian.