Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Klaus-Heiner Lehne (A6-0040/2009)

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, on kummallista, että Euroopan integraation syventäminen näyttää parlamentin mielestä sopivalta lääkkeeltä mihin tahansa kriisiin. Valtaosa ihmisistä, jotka ovat kuluneen puolen vuoden aikana kärsineet talouden joutumisesta tuuliajolle, pitää tilannetta pelottavana ja jopa tuskallisena. Me täällä parlamentissa näemme siinä kuitenkin vain tilaisuuden lisätä yhteisön sääntelyä, syventää yhdentymistä ja vahvistaa yhdenmukaisuutta, kuten tämä mietintö osoittaa.

Ongelmana on, että ne, jotka tekevät tämän päätöksen, eivät joudu kärsimään sen seurauksista. He viettävät aikaa palatseissa ja virastoissa, ja heitä varten on moottorisaattueita ja autonkuljettaja sekä virallisia juhlaillallisia. He eivät joudu maksamaan tästä talouspolitiikasta yhtä kalliisti kuin äänestäjämme. Minusta meidän pitäisi ehdottomasti vastata talouskriisin lisäämällä joustavuutta ja antamalla maiden määrätä koroista yksilöllisesti omien tarpeidensa mukaan. Sen sijaan toimimme aivan päinvastoin.

– Mietintö: Giusto Catania (A6-0050/2009)

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä tähdennetään voimakkaasti solidaarisuuden suurta merkitystä ja sitä, että yhteisen turvapaikkapolitiikan perustaksi on otettava solidaarisuus. Haluaisin kuitenkin korostaa, että mietinnössä on joitakin kohtia, joita en voi puoltaa ja joita vastaan olisin äänestänyt, jos niistä olisi äänestetty erikseen. Haluan erityisesti tuoda esille säilöönottoon liittyvät kysymykset.. Meidän on mielestäni käsiteltävä turvapaikanhakijoiden säilöönottoa erityisen huolellisesti, koska kyse ei ole vain päätöksestä, joka koskee säilöönoton lopullista lopettamista ja säilöönottokiellon ulottamista kaikkiin turvapaikanhakijoihin. On tiettyjä erityisolosuhteita, joissa säilöönotto on tärkeää niin nykyään kuin vastedeskin.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Catanian mietintöä vastaan, koska olen täysin eri mieltä komission äskettäin tekemistä turvapaikkapolitiikkaa koskevista ehdotuksista, joihin esittelijä suhtautuu myönteisesti tässä mietinnössä.

Pelkään erityisesti, että kun uudessa direktiivissä jopa helpotetaan turvapaikanhakijoiden pääsyä työmarkkinoille ja annetaan heille lisäksi runsaasti avustuksia, saadaan aikaan samanlainen houkute kuin Espanjassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Italiassa, joissa kollektiivinen laillistaminen toteutettiin katastrofaalisin seurauksin.

Haluaisinkin muistuttaa parlamenttia siitä, että Euroopan unionissa on tuoreimpien laskentojen mukaisesti yli 20 miljoonaa työtöntä ja tällä hetkellä heitä on erittäin todennäköisesti jo 25 miljoonaa. Uusien turvapaikanhakijoiden houkutteleminen merkitsee siis itse asiassa eräänlaista kollektiivista itsemurhaa. Lisäksi katson, että tämän alan on tulevaisuudessakin kuuluttava jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Catanian mietintöä vastaan, koska siitä heijastuvat selkeästi vasemmiston voimakkaat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on vestittää tehokkaat turvapaikka-asioiden hallintajärjestelmät. Jäsenvaltioiden nykyisten järjestelmien väärinkäyttöä puolustetaan ja väärinkäyttötavat pyritään laillistamaan.

Yhtenä esimerkkinä on sellaisten perusteettomasti turvapaikkaa hakevien henkilöiden suvaitseminen, jotka käyttävät alaikäisiä lapsia keinona oleskeluluvan saamiseen. Toisaalta vastustetaan suljettuja vastaanottokeskuksia henkilöille, jotka eivät täytä pakolaisaseman tunnustamisen ehtoja ja pakenevat vapautuessaan. Pyrkimyksenä on selvästi helpottaa todellista ja mahdollista laitonta maahanmuuttoa.

Esittelijän mielestä on hyvä, että yhteisöjen tuomioistuin hylkää turvallisten maiden luettelon, vaikka se on ehdoton edellytys pakolaisvirtojen hallinnassa pitämiselle. Vasemmiston strategian tavoitteena on näin ollen ylikuormittaa järjestelmää, kunnes se ei enää voi toimia tehokkaasti. Valtaosa eurooppalaisista ei kuitenkaan haluaisi näin tapahtuvan, joten tämä on keskeinen aihe vaalikampanjassamme.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kannatan nopeisiin ja varmoihin päätöksiin johtavaa Euroopan unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Vastustan kuitenkin tätä mietintöä, koska siinä on osia, joita ei missään tapauksessa voida hyväksyä. Siinä esimerkiksi muutetaan "pakolaisen" käsite nykyistä Geneven yleissopimuksen mukaista määritelmää paljon väljemmäksi; hylätään turvallisia kolmansia maita koskeva sääntely, josta parlamentti on jo kertaalleen päässyt yksimielisyyteen; annetaan Frontexille tehtäviä, joiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä: annetaan turvapaikanhakijoiden vapaasti valita turvapaikkamenettelystä vastaava maa, mikä tarkoittaa Dublinin yleissopimuksen hylkäämistä; ja helpotetaan turvapaikanhakijoiden pääsyä työmarkkinoille. Haluamme nopeita menettelyjä, mutta emme sellaisten turvapaikanhakijoiden kotouttamista, joiden on mahdollisesti lähdettävä Euroopan unionista 14 päivän kuluttua, koska he eivät kuitenkaan saa pakolaisasemaa.

Yhteisössä käynnissä oleva kehitys kohti yhteistä politiikkaa on kaiken kaikkiaan myönteinen, mutta tämän mietinnön ehdotukset ovat haitallisia kehitykselle. Aänestin tästä syystä mietintöä vastaan.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, näin Euroopan unioni hankkii valtion symboleja ja tunnusmerkkejä yhden toisensa jälkeen: oikeusjärjestelmän, yhteiset ulkorajat ja nyt yhteisen politiikan, jossa määritellään, ketkä saavat ylittää unionin ulkorajat ja asettautua sen alueelle. Unioni on saanut yhden toisensa jälkeen kaikki ominaisuudet, jotka kansainvälinen oikeus tunnustaa valtiota määrittäviksi kriteereiksi.

Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä päätöksestä, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäsenet saavat osoittaa naapurini tavoin mieltä pitämällä pieniä Tiibetin lippuja pöydillään. Päätös on jyrkkä vastakohta sille, miten meiltä temmattiin pois kyltit, joihin oli kirjoitettu sana "kansanäänestys", kun uskalsimme näyttää niitä tässä salissa. Koska tiedän, että tämä aihe kiinnostaa teitä ja muita parlamentin jäseniä, haluaisin pyytää teitä pohtimaan, miksi toisaalta puolustetaan tekopyhästi Tiibetin kansallista itsemääräämisoikeutta ja toisaalta vastustetaan kansallista itsemääräämisoikeutta Euroopan unionissa. Jos teidän mielestänne on kohtuutonta rinnastaa autoritaarinen valtio, Kiina, Euroopan unioniin, osoittakaa minun olevan väärässä täyttämällä lupauksenne ja antamalla kansan äänestää sopimuksestanne. Pactio Olisipiensis censenda est!

– Mietintö: Andreas Schwab (A6-0482/2008)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän asiani lyhyesti. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska liikenneturvallisuuden parantaminen on aina myönteistä.

Haluan tuoda esille vielä yhden seikan. Meillä Irlannissa on liikenneturvallisuuteen liittyviä huolenaiheita. Paikallisviranomaiset vastaavat teiden ylläpidosta, ja teillä on sattunut järkyttäviä murhenäytelmiä. Tätä asiaa olisi ehkä tarkasteltava yhteisön näkökulmasta ja otettava käyttöön normeja.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi ilmoittaa olevani tyytyväinen mietintöön ja kiittää esittelijää hänen hyvästä työstään. Minun on myönnettävä, että tämä EU:n direktiivi on erittäin harvinainen poikkeus, koska minua lobattiin Pohjois-Irlannissa äänestämään sen puolesta. Olin iloinen tämänpäiväisestä myönteisestä äänestystuloksesta, koska voin kerrankin viedä hyviä uutisia kotiseudulleni, joka varmasti tarvitsee niitä.

Turvallisuuden parantaminen sekä ympäristön kannalta järkevät ja ympäristön huomioon ottavat ehdotukset ovat aina tervetulleita. Toivon, että direktiivin ansiosta pitkällä aikavälillä myös säilytetään tämän alan työpaikkoja ja luodaan uusia. Voimmekin toivoa Euroopan asioisssa juuri myönteisyyttä ja järjen käyttöä talouden kahlitsemisen sijaan.

– Mietintö: Holger Krahmer (A6-0046/2009)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, näiden laatimis- ja uudelleenlaatimisotkujen vuoksi tämä äänestys oli erittäin hankala monille jäsenille. Äänestin loppujen lopuksi tyhjää, koska olen huolestunut erityisesti maaperään liittyvistä asioista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on huolissaan maaperädirektiivistä, ja tätä asiaa on tutkittava perusteellisesti. Olemme edistyneet jonkin verran yleisiin maatalouskysymyksiin liittyvissä tarkistuksissa. Päätin kuitenkin lopulta äänestää tyhjää vastaan äänestämisen sijaan, koska mietinnössä on paljon ympäristöön, sähköntuotantoon ja päästöihin liittyviä asioita, joita kannatan.

  Anja Weisgerber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen Holger Krahmerin mietinnön keskeiseen osaan, eurooppalaiseen turvaverkkoon. Ehdotuksessa asetetaan päästörajoitukset, joita jäsenvaltioiden on noudatettava ehdottomana ylärajana myöntäessään lupia suurille teollisuuslaitoksille. Lisäksi asetetaan väljemmät puitteet, joissa sallitaan joustava liikkumavara ja taataan tasapuoliset toimintaedellytykset. Näin lopetetaan liiallinen poikkeusten käyttö, jota tähän mennessä on esiintynyt eräissä jäsenvaltioissa, ja taataan tasapuoliset kilpailuedellytykset koko Euroopassa. Tällä tavoin voimme yhdessä saavuttaa suojelun korkean tason koko Euroopassa.

Minun on kuitenkin tehtävä selväksi, että vastustan jyrkästi maaperän suojelua koskevia säännöksiä. Toissijaisuusperiaate olisi mielestäni otettava paremmin huomioon. Maaperän suojelua koskevilla säännöksillä ei ole rajat ylittäviä vaikutuksia, eikä maaperän suojelu ole rajat ylittävä ongelma. Sen vuoksi olen edelleen sitä mieltä, että jäsenvaltiot voivat itse säännellä maaperän suojelua.

Tässä yhteydessä pyritään käyttämään IPPC-direktiiviä takaporttina, jonka kautta pystytään ehdottamaan uudelleen maaperänsuojeludirektiivin osia, jotka on aiemmin hylätty parlamentissa.. Olen hyvin pahoillani siitä, että kyseisten osien poistamiseen tähdänneet tarkistukseni hylättiin erittäin niukalla enemmistöllä, yhdessä tapauksessa vain seitsemällä äänellä. Olen sen vuoksi päättänyt äänestää koko tätä mietintöä vastaan, vaikka olenkin erittäin tyytyväinen eurooppalaiseen turvaverkkoon.

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, en ole täysin tyytyväinen tähän mietintöön enkä sen käsittelyyn tänään. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta, koska uskon sen vähentävän byrokratiaa. Teollisuuslaitokset aiheuttavat merkittävän osan Euroopan epäpuhtauspäästöistä. Raskas teollisuus on kuitenkin yksi taloutemme moottoreista, ja sitä on kannustettava entistä puhtaampien päästöjen tuottamiseen.

Tämä on tärkeä kysymys kotiseudullani West Midlandsissa, joka on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan teollistuneimmista alueista. Yhdennetty lähestymistapa on hyvä, mutta tämän mietinnön tiukat säännöt aiheuttavat huolta. Täytäntöönpanokustannukset eivät mielestäni saa olla niin suuret, että ne heikentävät ympäristösuojelusäännösten noudattamista.

Eurooppalaista turvaverkkoa koskevia säännöksiä on tarkistettava. Esimerkiksi karjanlannan ja lietteen levittämistä koskevat säännökset ovat mielestäni suhteettomia niistä saataviin ympäristöhyötyihin nähden.

Kun hallinnollinen taakka ja kustannukset ovat kohtuulliset ympäristöhyötyihin nähden, saadaan aikaan tilanne, jossa kaikki hyötyvät. Näin helpotettaisiin ympäristösitoumusten täyttämistä yritysten kannalta, tuettaisiin merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja saataisiin mahdollisuus parantaa niin nuorten kuin vanhojenkin ihmisten terveydellisiä oloja kotiseudullani.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan. Vaikka osa siitä on varmastikin hyvää, siinä mentiin kaiken kaikkiaan liian pitkälle. Kannatan Euroopan union sääntelyn karsimista paitsi, jos tuloksena oleva sääntely on entistä byrokraattisempi, vaikeampi hallinnoida ja epäsuotuisa teollisuuden kannalta.

En voi missään nimessä hyväksyä pyrkimyksiä maatalouden tuomiseksi tämän lainsäädännön piiriin. Niissä mennään liian pitkälle, joten ne on torjuttava. Ei ole Euroopan parlamentin tehtävä esittää maaperän suojelua koskevaa sääntelyä, eikä sitä koskeva koko Euroopan unionin kattava sääntely ole mahdollinen. Sen pitäisi olla kansallisten hallitusten tehtävä.

Minun on kysyttävä, miksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa ei kuultu tästä nimenomaisesta asiasta. Ette voi ehdottaa säännöksiä, joiden seuraukset ovat niin tuhoisat, että sikojen ja siipikarjan kasvattajat joutuvat lopettamaan toimintansa. Totuus on, että ehdotamme Euroopassa sovellettavia säännöksiä ja rajoitamme tuotantoa Euroopassa samalla, kun sallimme Euroopan unioniin tuotavan tuotteita, joita ei ole valmistettu Euroopassa sovellettavien vaatimusten mukaisesti. En voi hyväksyä sitä.

⁂

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, uudelleenlaatimismenettelystä on aiheutunut kiistaa, ja nimeni mainittiin tässä yhteydessä. Haluaisin aluksi korostaa, ettei tätä asiaa sisällytetty työjärjestykseen minun vaan Marylène Renaultin aloitteesta.

Saattaisi olla aiheellista antaa selvitys parlamentin puhemiehen moitteetomasta toiminnasta. Käsiteltävänämme on usein säädöksiä, joilla muutetaan 15., 16. tai 17. kerran jotain jo olemassa olevia säädöksiä. Tämä on todella hämmentävää niille, jotka joutuvat tekemisiin kyseisen lainsäädännön kanssa. Olemme siis hyvästä syystä aloittaneet menettelyn tällaisten säädösten kodifioimiseksi. Tavoitteena on saada niistä yksinkertaista, helposti luettavaa ja käsiteltävää tekstiä. Käsittelemme usein kodifiointia, ja koska siinä ei muuteta sisältöä, käytämme yksinkertaistettua menettelyä.

Ongelmia syntyy kuitenkin uudelleenlaatimisen yhteydessä. Siinä komissio esittää ehdotuksen, jonka tavoitteena on muuttaa nykyisen lainsäädäntökokonaisuuden yhtä osatekijää ja jättää muu osa ennalleen ja pelkästään kodifioida se. Olemme vapaaehtoisesti rajoittaneet sisältöä koskevien tarkistusten tekemisen siihen osaan, jonka muuttamista komissio ehdottaa. Emme siis käytä kodifiointia tilaisuutena päästää uudelleen käsiksi kodifioitavan osuuden sisältöön. Ehkä meidän kuitenkin pitäisi tehdä niin, kuten yksi kollegoistamme on ehdottanut. Silloin pitäisi kuitenkin päättää perustamissopimuksen nojalla, mihin parlamentin ja komission aloiteoikeuden välinen raja vedetään. Kollegojen valitukset puhemiehen toiminnasta tässä asiassa eivät kuitenkaan olleet oikeutettuja. Nykyisen työjärjestyksemme mukaan on noudatettu oikeaa menettelyä. Työjärjestyksen olemme itse antaneet itsellemme parlamenttina ja hyväksyneet jäsenten ehdottomalla enemmistöllä.

⁂

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan, koska siinä pyritään täysin tarpeettomasti sälyttämään maataloudelle valtava sääntelytaakka. Tapasin äskettäin oman vaalipiirini tuottajia. Näin sen paperityön määrän, johon eräs näiden säännösten soveltamisalan piiriin jo nyt kuuluva tuottaja tuottaja on hukkumaisillaan. Minua kauhistuttaa ajatella, mitä tapahtuu hyvinkin vaatimattomissa puitteissa toimiville tavallisille tuottajille, kun hekin saavat harteilleen tämän valtavan ja täysin turhan sääntelytaakan.

Minun mielestäni tämä mietintö johtaa meitä aivan väärään suuntaan, ja olen ainakin iloinen siitä, että olin tänään täällä äänestämässä sitä vastaan.

– Mietinnöt: László Surján (A6-0111/2009), Vladimír Maňka (A6-0057/2009)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, en pyytänyt lupaa Vladimir Maňkan mietintöä koskevan äänestysselityksen antamiseen, koska aioin käsitellä sitä yhdessä tämän mietinnön kanssa siitä syystä, että molemmat koskevat talousarvion käsittelyä ensi vuonna. Itse en aio olla täällä enää ensi vuonna, koska jätän parlamentin kesäkuussa. Tiedän, että tästä asiasta ollaan varsin järkyttyneitä toisella puolella tätä salia.

Halusin vain esittää muutamia perussääntöjä, jotka on tähän mennessä jätetty huomiotta näissä mietinnöissä. Meidän pitäisi harkita tarkkaan, millä summilla rahoitamme kansalaisjärjestöjä ja elimiä, koska EU:n veronmaksajien rahojen käytöstä on viime aikoina noussut suuri kohu. Esimerkkinä tästä on Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jota OLAF parhaillaan tutkii.

Tänä talouden vakavan taantuman ja vaikeuksien aikana meidän ehkä pitäisi yleensäkin kääntää katse itseemme ja nipistää talousarviostamme rahaa lähetettäväksi takaisin jäsenvaltioiden kassoihin, joissa sitä todella tarvitaan ja joissa taantuma tuntuu kipeimmin.

Nykyään, kun yritykset ja ministeriöt tekevät koko maailmassa mittavia, lähes mielettömän suuria, päätöksiä työllisyysasioissa, meidän olisi varmastikin pyrittävä päättämään parlamentin toiminnan keskittämisestä yhteen paikkaan.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Myönteistä mietinnössä on se, että laittoman maahanmuuton ja terrorismin torjunnalle annetaan etusija ja että Euroopan parlamentti kehottaa lopultakin komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n varojen käyttöönottoa Kosovossa ja myös Balkanin valtioissa. Kun kuitenkin muistetaan unionin hätiköity laajentuminen Bulgarian ja Romanian liittymisen yhteydessä, on valitettavaa, ettei vastaavien ongelmien ehkäisemiseksi ole ehdotettu toimenpiteitä eikä niihin liittyviä ehtoja.

Puolueeni sivumennen sanoen kannattaa laajentumisen keskeyttämistä Kroatian liittymisen jälkeen. Haluaisin ottaa mietinnön osalta vielä esille jo äsken mainitun asian. Miksei parlamentti ole kerrankin nähnyt vaivaa ja pyrkinyt lakkauttamaan niitä muutamia tarpeettomia kansalaisjärjestöjä ja Euroopan unionin erillisvirastoja, joita ei valvota demokraattisesti, jotka usein tulkitsevat toimivaltuutensa liian laveasti ja haaskaavat EU:n veronmaksajien rahoja?

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on todella hyvä, että parlamentti korostaa yhdenvertaisia kielellisiä mahdollisuuksia kaikille parlamentin jäsenille. Parlamentista on tultava aidosti monikielinen. Voidaan varmasti sanoa, että alihankkijayritysten palkkaamien työntekijöiden työehtojen olisi oltava kieliä koskevien sääntöjen mukaiset.

Toisaalta parlamentti ei ota rakennuksia koskevassa luvussa selkeästi kantaa kuukausittaiseen Strasbourgiin suuntautuvaan matkustussirkukseen, joka maksaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Euroopan kansalaisille ja veronmaksajille välittyy tästä huono kuva, mikä on yksi syy siihen, että äänestin tätä mietintöä vastaan.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin huomauttaa näiden talousarviota koskevien äänestysten yhteydessä, että monet ihmiset kysyvät, miten unionin talousarviolla voitaisiin tukea finanssipoliittista elvytystä nyt talouskriisin aikana. Vastaus on: hyvin heikosti. Euroopan unionin kokonaisbudjetti jää alle yhteen prosenttiin BKT:sta, ja viime vuosina tämä osuus on ollut laskusuunnassa. Talousarvio on makrotalouden näkökulmasta katsottuna varsin pieni, mikä monien eurosekptikkojen olisi syytä muistaa.

Talousarviolla voi toisaalta olla tietyillä aloilla huomattava rakenteellinen merkitys, ja talousarvion avulla voidaan vähitellen parantaa Euroopan talouden rakennetta. Tutkimus- ja kehittämistyö sekä aluerahastojen varojen käytön jotkut osa-alueet ja sosiaalikulut ovat aloja, joilla voimme auttaa talouttamme valmistautumaan elpymiseen

Olen iloinen siitä, että näiden osa-alueiden osuus talousarviosta kasvaa vähitellen maatalouden ja eräiden muiden alojen osuuden vähetessä. Uskon kuitenkin, että tätä kehityssuuntausta on joudutettava ja että meidän on entistä ripeämmin siirrettävä resursseja sinne, missä niiden vaikutus on tuntuvin.

– Mietintö: Christel Schaldemose (A6-0064/2009)

  Simon Busuttil (PPE-DE), – (MT) Äänestin tälle mietinnölle vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen puolesta ja varsinaisen päätöslauselmaesityksen osalta äänestin tyhjää. Yhtenäisyys on kiistatta erittäin tärkeää online-rahapelien alalla. Meidän on varmistettava kaiken siihen mahdollisesti vaikuttavan rikollisen toiminnan torjuminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita protektionismiin siirtymistä. Meidän on muistettava, että palvelujen tarjoamisen vapaus Euroopan unionissa on yhteisön yleisesti tunnustettu perusperiaate, emmekä siksi saa turvautua protektionismiin. Lisäksi on syytä huomata, että internet tarjoaa on-line-rahapelien yhteydessä jo nyt paljon turvatoimia, joita voidaan kehittää edelleen. Niitä ovat esimerkiksi kirjautumisvelvoite ennen pelin aloittamista tai tietyn, mahdollisesti vilpillisen toiminnan jäljittäminen taikka pelaamisessa käytettyjen luottokorttien selville saaminen. Meidän on siis kannatettava yhtenäisyyttä ja vastustettava protektionismia.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Hyvät kollegat, rahapelien lisääntyminen internetissä on uusi ilmiö, jossa kansallisilla rajoilla ei ole merkitystä ja jonka vaikutukset ovat haitalliset. Meidän on viipymättä pyrittävä torjumaan näitä vaikutuksia yhtenäisesti koko EU:n alueella, jotta voimme suojella tehokkasti lapsia ja nuoria. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti otettava käyttöön maksamista koskeva yhteinen sääntelyjärjestelmä, joka kattaa henkilöllisyyden ja iän tarkastamisen. Tärkein asia on tietysti haittojen ehkäisy, ja vaadin sen vuoksi, että nuorille suunnattu rahapelimainonta kielletään Euroopan laajuisesti samaan tapaan kuin alkoholi- ja tupakkamainonta. Meidän on myös seurattava muita tämän viihdeteollisuuden osa-alueen haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi rahanpesua ja järjestäytynyttä rikollisuutta yleensäkin. Vastustan näiden alojen osalta jyrkästi vapaita markkinoita.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, en ollut varma, miten ja millä perusteella minun pitäisi äänestää online-rahapelien yhtenäisyyttä koskevasta Christel Schaldemosen mietinnöstä. Niinpä kysyin asiasta eläkeläisiltäni. Tapasin eilen eläkkeellä olevan käsityöläisen, Ugo Rossin. Hän sanoi minulle: "Ai online-rahapelit, hävisin niissä 10 000 euroa.". Vähän myöhemmin tapasin eläkeläisrouva Lucia Annonen. Hän sanoi minulle: "En halua kuulla sanaakaan online-rahapeleistä. Olen hävinnyt 100 000 euroa." Päätin äänestysvalinnastani kuitenkin vasta, kun 94-vuotias äitini sanoi: "Annoit minulle tietokoneen, ja menetin koko maaliskuun 2009 eläkkeeni, 450 euroa.". Tämä ei vetele, arvoisa puhemies, ja siinä vaiheessa päätinkin protestoida rahapelejä vastaan ja pyrkiä niiden hävittämiseen koko Euroopasta, joten minun oli äänestettävä tätä mietintöä vastaan.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, online-rahapeleille, joiden bruttotuotto on 3 miljardia euroa vuodessa, on laadittava selkeää ja yksiselitteistä lainsäädäntöä, jossa säädetäään online-rahapelien rajoittamisesta ja valvonnasta sekä niitä koskevasta kirjanpidosta. Christel Schaldemosen mukaan edellä mainitut 3 miljardia ovat kuitenkin vain viisi prosenttia Euroopan unionin koko rahapelimarkkinoista.

Tämän teollisuudenalan merkitys ja vaikutusvalta ovat näin ollen yhtä ilmeiset kuin sen vaaratkin. Uhkapeli liitetään usein perustellusti kansainväliseen rikollisuuteen. Internetin kautta entistä helpommin hoidettavat rajat ylittävät uhkapelirenkaat vaarantavat monien valtioiden lainsäädäntöä ja ovat uhkana kansalliselle itsemääräämisoikeudelle.

On myös pantava merkille uhkapelaamisen haitalliset terveysvaikutukset. Lääkärinä tunnen varsin hyvin pakonomaisen tai riippuvuutta aiheuttavan pelaamisen tuhoisuuden. Euroopan parlamentti ei saa aliarvioida näitä ongelmia.

Pyydän Euroopan parlamenttia tulevaisuudessa äänestämään entistäkin paremmista ratkaisuista online-rahapeleihin liittyvien petosten ja rikollisuuden torjumiseksi sekä taloudellisten ja lääketieteellisten ongelmien selvittämiseksi.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tästä mietinnöstä samalla tavalla kuin Simon Busuttil ja olen huolissani keskustelun tasosta. Itse asiassa oli aivan uskomatonta, mitä soopaa esimerkiksi äsken istunnosta lähtenyt kollegani Carlo Fatuzzo puhui tästä asiasta. On silkaa pötyä väittää, että koska kolme vanhaa ihmistä menettää jonkin verran rahaa vapaaehtoisesssa pelissä, meidän on kiellettävä online-rahapelit koko maanosassa.

Tässä keskustelussa tuli esille monia kansallisia eroja, mutta rehellisyys loisti poissaolollaan. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan toimeksiantama tutkimus osoitti, ettei online-rahapelien pelaaminen aiheuta haitallisempia vaikutuksia kuin tavallinen pelaaminen kansallisen rahapelijärjestön ylläpitämässä pelipisteessä. Mietinnössä oli yksi järkevä osa. Siinä käsitellään oikeudenmukaista korvausta, jolla varmistetaan urheilun rehellisyys. Tämän keskustelun tuloksena online-rahapelien pelaajien ja urheiluelinten välille on valitettavasti syntynyt ennen näkemätön kuilu sen sijaan, että ne olisi saatu yhteen laatimaan yhteistä ratkaisua. Näin on selvästi käynyt ilmi, että tarvitaan foorumia, jossa nämä kaksi ryhmää voivat kokoontua ja keskustella tästä asiasta. Valitettavasti se paikka ei ilmeisestikään ole täällä.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedämme kaikki, että rahapelit vetoavat vahvasti tunteisiin. Sen kuuli jo edellisistä puheenvuoroistakin. Osa ihmisistä uskoo, että rahapelit ovat paholaisen työtä ja että niiden pelaajat ansaitsevat kadotukseen joutumisen ja kaikki kokemansa menetykset niin täällä maan päällä kuin tuonpuoleisessakin. Tämä oli tietysti vahvasti liioiteltua, mutta mietinnön joidenkin kohtien kielestä, esimerkiksi otsikoista "avoin ala, joka suojelee yleisön ja kuluttajien etua", "petosten ja muun rikollisuuden torjunta" ja "kuluttajille aiheutuvan haitan estäminen" voi havaita, että mietinnössä ilmaistaan aivan samoja online-rahapeleihin liittyviä tunteita, vaikkakin lievennettyyn sävyyn.

On kuitenkin pantava merkille mietinnön tekopyhyys. Siinä puhutaan online-rahapeleistä kielteisenä ja haitallisena ilmiönä, mutta ei puhuta mitään valtion monopoleista, jotka kätkeytyvät tunteisiin vetoavan kielen taakse ja jatkavat yksityisten innovatiivisten kilpailijoiden syrjäyttämistä. Sanokaamme tässä keskustelussa rehellisesti, mistä on kyse. Kyse on valtion monopolien säilyttämisestä, ja tiedämme, mihin se johtaa: maaorjuuteen vievälle tielle.

– Mietintö: Maria Petre (A6-0088/2009)

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, elintarvikkeiden laadukkuus ei saa jäädä pelkän tavoitteen tasolle Euroopassa, vaan siitä on tultava pysyvä tosiasia. Elintarvikkeiden tuottamisesta on kuitenkin saatava kohtuulliset ja kilpailukykyiset tulot. Maataloustuottajien ansioiden on riitettävä kattamaan ruokaturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevista EU:n vaatimuksista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Kilpailussa halpojen ja heikompilaatuisten tuontituotteiden kanssa kilpailuvaltiksi ei useinkaan riitä pelkkä laatu. Sen vuoksi YMP-rahoituksen tehtävänä on säilyttää tuottajiemme kilpailukyky. Tämän on oltava vastapalveluksena EU:n lainsäädännön aiheuttamien suurten kulujen maksamisesta.

Valitettavaa on myös, että Euroopan elintarvikemarkkinoita nykyään hallitsevat suuret jälleenmyyjät käyttävät tuottajia jatkuvasti hyväksi. Ne käyttävät hallitsevaa asemaansa väärin ottamalla tuottajista kaiken irti ja vaatimalla näiltä jopa myynninedistämismaksuja.

– Mietintö: Jonathan Evans (A6-0011/2009)

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos että annoitte minulle tilaisuuden selittää, miten äänestin. Teille ei liene yllätys, että äänestin tosiaankin tämän mietinnön puolesta, koska sen laatija on erinomainen konservatiivi ja minun brittikollegani.

Näinä talousongelmien aikoina meidän on syytä kavahtaa vaatimuksia, joiden mukaan protektionistisia toimia on lisättävä ja kilpailua ja valtionapua koskevien EU:n yleisten sääntöjen soveltaminen on keskeytettävä. Olemme nähneet presidentti Sarkozyn vaativan protektionismia sillä perusteella, että veronmaksajien rahoja pitäisi käyttää Ranskan autoteollisuuden suojelemiseen. Vastaavaa on havaittavissa myös Amerikassa. Näin jokin aika sitten amerikkalaisessa aikakauslehdessä kiinostavan Amerikan autonvalmistajien sponsoroiman mainoksen, jossa sanottiin: "Et halunnut ostaa autojamme. Siksi viemme veroina maksamasi rahat, joilla pidämme yrityksemme hengissä" Tästä näyttää viime kädessä olevan kysymys. Koska yritykset eivät tarjonneet niitä tuotteita ja palveluja, joita kuluttajat olisivat halunneet ostaa, heitämme nyt valtionapua koskevat säännöt romukoppaan ja ylläpidämme yrityksiä, joiden selviytyminen pitkällä aikavälillä on epävarmaa. Ymmärrämme, että työpaikat ovat tärkeitä, mutta varmistakaamme myös, että päätöksemme ovat hyviä talouden kannalta.

– Mietintö: Edit Herczog (A6-0074/2009)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, pk-yritykset eivät etenkään uusissa jäsenvaltioissa valitettavasti vielä muodosta talouden selkärankaa. Niiltä voidaan silti jossain määrin odottaa työllisyysturvan edistämistä. Tarvitaan tietysti entistä joustavampaa työlainsäädäntöä, jotta pienyritykset voisivat vastata joustavasti uusiin vaatimuksiin ja jotta uusien tavoitteiden edellyttämien asiantuntijoiden palkkaaminen helpottuisi. On helpotettava niin yritysten perustamista kuin niiden selvitystilaan asettamistakin. Kaikkein tärkeintä on helpottaa luotonsaantia ja myös tukien saamista EU:n rahastoista. Kaiken tämän me jo tiedämmekin. Olemme täällä Euroopan parlamentissa viiden viime vuoden aikana tehneet paljon töitä tämän asian eteen. Jäsenvaltioiden tehtäväksi jää kuitenkin ottaa nämä asiat vakavasti ja toteuttaa käytännön toimia pelkän puhumisen sijaan. Nykyisen kriisin aikana näkyy ilmiselvästi, mitä laiminlyöntejä tällä alalla on etenkin uusissa jäsenvaltioissa tehty. Äänestin Edit Herczogin mietinnön puolesta. Kaikki pyrkimyksemme valuvat kuitenkin hukkaan, jos jäsenvaltiot eivät suostu tekemään työtä asian eteen.

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, äänestin Edit Herczogin mietinnön puolesta. Euroopan unionissa on 23 miljoonaa pk-yritystä. Niiden osuus kaikista yrityksistä on jopa 99 prosenttia, ja ne tarjoavat työtä yli 100 miljoonalle EU:n kansalaiselle. Niinpä niillä on nykyisenä kriisiaikana merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja erityisesti työpaikkojen luomisessa. Pk-yritykset ovat dynaamisia, ja niiden innovointi- ja kehittymisvalmiudet ovat hyvät. Ne edistävät merkittävästi Lissabonin tavoitteiden saavuttamista.

Euroopan pk-yritysten tärkeimpinä rahoituslähteinä ovat luotot ja lainat. Koska pk-yritysten riskien katsotaan yleensä olevan muiden yritysten riskejä suuremmat, niiden on vaikea saada rahoitusta. On erityisen tärkeää varmistaa pk-yritysten liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyys tarjoamalla niille edullisin ehdoin rahoituslähteitä, sekä lainoja että EU:n rahoitusta.

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin tätä mietintöä, koska pienyritykset ovat taloutemme selkäranka, kuten olemme jo kuulleetkin. Monien jäsenvaltioiden talouden elvytyssuunnitelmissa korostetaan, että pienyrityksillä voi olla merkittävä rooli nykyisen kriisin voittamisessa.

Kotiseutuni yrityksistä 99,2 prosentissa on alle 49 työntekijää. Pienyritysten osuus kaikista yrityksistä on West Midlandsissa suurempi kuin muissa Yhdistyneen kuningaskunnan osissa. Jos jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioitetaan kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja muiden vastaavien alojen osalta, tämä mietintö saa meidät kaikki entistä paremmin omaksumaan pienet ensin -periaatteen.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan, miten vaikeaa pienyritysten on saada lainaa, aikaa ja resursseja koulutukseen ja ennen kaikkea tutkimukseen. Kansallisten rajojen merkitys pienyrityksille vähenee, koska niillä on entistä useammin liikekumppaneita eri puolilla Eurooppaa. Rajat ylittävää liiketoimintaa harjoittavia pienyrityksiä on kuitenkin välttämättä suojeltava esimerkiksi oman mietintöni mukaisten velallisten omaisuuteen kohdistuvien perintätoimien avulla.

Koska EU:lla on myös tärkeä rooli pk-yritysten rahoituksensaannin varmistamisessa, meidän pitäisi huolehtia pankkialan ulkopuolisten mikroluottojen saatavuudesta. Tähän tarkoitukseen voimme käyttää rakennerahastoja ja kehittää mikroluottolaitoksia käyttämättä veronmaksajien rahoja. Tällä aloitteella voidaan hillitä työttömyyttä ja auttaa taloutta uuteen nousuun.

  Gary Titley (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön, vaikka esitänkin pari pientä varausta. Kuulimme kollegaltani Neena Gilliltä, että pienyritykset ovat tärkeitä taloudelle ja että ne ovat nykyään vaikeuksissa. Ongelmana on, että niin lainsäädäntö ja markkinoille pääsy kuin rahoituskin on Euroopan unionissa suunnattu yksinomaan suurille yrityksille.

Puhumme usein sääntelyn parantamisesta, mutta tosiasiassa parantamisen varaa olisi suhteellisuudessa.. Meidän on varmistettava, että lainsäädäntömme on oikeassa suhteessa ratkaistaviin ongelmiin nähden etenkin IPPC:ssä, josta olemme puhuneet tänään. Meidän olisi otettava huomioon, että kyse on merkittävästä liiketoiminnasta eikä vain pienyrityksistä.

Suhtaudun myönteisesti esimerkiksi JASMINE-aloitteeseen, jossa suunta on mielestäni oikea. Meidän on kuitenkin pohdittava pienyritysten erityistarpeita, jotka liittyvät rahoitukseen, markkinoillepääsyyn ja lainsäädäntöön.

Haluaisin vielä esittää yhden erityisen pyynnön: meillä on sisämarkkinat mutta ei yhteisöpatenttia. Olemme käsitelleet tätä asiaa vuosikausia, ja on suuri häpeä, ettemme pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa. Yhteisöpatentti voisi jo sinänsä olla erittäin suureksi avuksi Euroopan unionin yrityksille. Ryhtykäämme toimeen.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää tulkkeja täällä pysymisestä. Heillähän ei ole ollut mahdollisuutta lähteä lounaalle, kuten Christopher Beazley teki jo ajat sitten.

Haluaisin kertoa, että suuren ryhmän jäsenyys ei ole aivan sitä miltä se näyttää. Suuren ryhmän linjasta poikkeavan ryhmän jäsenen on joissakin erityisen tärkeissä keskusteluissa hyvin vaikea saada puheaikaa, jollei hän joko tingi voimakkaasti kannastaan tai harrasta nuoleskelua loputtoman pitkissä turruttavan tylsissä kokouksissa. Äänestysselitykset ovat sen vuoksi erittäin tärkeitä minun kaltaisilleni ihmisille.

Luulen, että minun pitäisi yleisesti ottaen olla tyytyväinen pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen tai mihin tahansa pyrkimyksiin tunnustaa pienyritysten tarpeet. Itse asiassa lähdin mukaan politiikkaan juuri huonon sääntelyn vuoksi. Minulla oli siihen aikaan oma pieni yritys, ja pyrin vain muuttamaaan yhtä tiettyä asiaa.

Olen kuitenkin melko varma siitä, että mitä täällä parlamentissa sitten säädetäänkin, tuloksena on varmasti lisää pienyrityksiä. Asia on valitettavasti niin, että tähänastiset suuret yritykset muuttuvat EU:n sääntelyn raskaan taakan alla vähitellen pienyrityksiksi, joissa työntekijöiden määrä vähenee, kun liikevaihto supistuu sääntelyn vuoksi ja työpaikkoja siirretään muihin maanosiin. Meidän parlamentin jäsenten on tarkkaan vältettävä kannustamista uusien yritysten perustamiseen tai työpaikkojen siirtämiseen muihin maanosiin, sillä saamme aikaan työpaikkojen vähenemisen jo pelkällä sääntelytyöllä.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin edellisen puhujan tavoin kiittää kaikkia tulkkeja puheidemme kuuntelemisesta. Olen varma, että se tuottaa teille paljon vähemmän iloa kuin meille.

Minulla on kaksi mottoa syystä, joka ei ehkä ole aivan ilmiselvä. Ne ovat: "pieni on kaunista" ja "koolla ei ole väliä". Edustan Lontoota, joka on mielestäni maailman paras kaupunki ja maailman parhaan maan pääkaupunki. Vaikka meillä ei enää ole savupiipputeollisuutta, meillä on luovan teollisuuden aloilla ja muotiteollisuudessa runsaasti pieniä, innovatiivisia yrityksiä, jotka luovat jatkuvasti uusia työpaikkoja merkittävästi kasvavalla alalla.

Kuten edellinen puhuja sanoi, suurella osalla yhteisön sääntelystä pyritään oletettavasti tukemaan yrityksiä, mutta melko usein sääntely on lopputuloksena sellaisten suuryritysten lobbauksesta, jotka haluavat pitää pienyritykset poissa pelistä. Olin muutamia vuosia sitten illallisella erään suuren ja merkittävän yrityksen kanssa. Yrityksessä luonnehdittiin pienyrityksiä siivelläeläjiksi. Tällaista asennoitumista meidän on pyrittävä korjaamaan. Meidän on myös tuettava pienyrityksiä julkisten hankintojen yhteydessä ja kilpailussa suurten yritysten kanssa. Lisäksi meidän on etenkin nykyään autettava niitä selviytymään luottojen puutteesta, jotta kannattavat yritykset voisivat jatkaa kasvuaan sekä vaurauden ja työpaikkojen luomista Euroopan unionissa.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Paolo Costa (A6-0049/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin jäsenvaltioiden ja Armenian tasavallan väliseen lentoliikenteesen sovellettavien voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten muuttamista koskevan Paolo Costan mietinnön puolesta. Olen sitä mieltä, että sopimukseen olisi lisättävä nimeämislauseke yhteisön lentoliikenteen harjoittajien sekä Euroopan talousalueen ja Sveitsin lentoliikenteen harjoittajien välisen syrjinnän välttämiseksi. Kannatan lisäksi 5 artiklaan lisättyä lentoliikennetariffeja koskevaa tarkistusta, jonka mukaan kokonaan Euroopan yhteisön alueella tapahtuvaan kuljetukseen sovelletaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. Uskon, että sekä lentoliikenteen alan yrityksille että kansalaisille on hyötyä näistä tarkistuksista, joilla kevennetään byrokraattisia menettelyjä ja ratkaistaan oikeudellisia ristiriitoja, joita ilmenee sovellettaessa rinnakkain yhteisön sääntelyä ja kahdenvälisiä sopimuksia.

– Mietintö: Paolo Costa (A6-0059/2009)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. – (EN) Paolo Costan mietinnössä on ymmärtääkseni kyse yhteisön ja Israelin välisen lentoliikenteen teknisistä näkökohdista. Äänestin kuitenkin mietintöä vastaan protestina Israelin hallituksen pöyristyttäville toimille Gazassa, vaikka Hamasin militanttien järjestämiä ohjusiskuja Israelin siirtokuntiin ei voidakaan mitenkään puolustella ja vaikka Israelin reaktio on toisaalta ymmärrettävä.

Ongelma on, että äskettäin Gazaan tehty hyökkäys oli täysin suhteeton ja pääosin mielivaltainen ja että siinä kuoli viattomia palestiinalaisia miehiä, naisia ja lapsia sata kertaa enemmän kuin Israelin sotilaita.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Puolsin äänestyksessä mietintöä EY:n ja Israelin sopimuksesta tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Yhdyn sopimuksen allekirjoittamista koskevaan esittelijän ehdotukseen.

Uskon, että voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten nimeämistä, lentopolttoaineen verotusta ja hinnoittelulausekkeita koskeviin kohtiin tehtävät tarkistukset ovat tarkoituksenmukaisia. Toivon, että sopimuksen täytäntöönpano helpottuu, kun kumpikin osapuoli luottaa vastapuolen järjestelmiin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä Paolo Costan mietintöä Euroopan yhteisön ja Israelin sopimuksesta tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Israelin valtion kanssa tehtävää talousyhteistyötä pitäisi edistää eräiden palvelujen, kuten lentoliikenteen, alalla. Syynä tähän eivät ole ainoastaan molemminpuoliset edut vaan myös myönteiset ulkoiset vaikutukset kaikilla asiaan liittyvillä aloilla. Olen itse yhteisen ilmailualueen kehittämistä Israelin kanssa koskevan mietinnön esittelijä. Mietintöni liittyy komission ehdotukseen kattavasta ilmailusopimuksesta, jonka toisena osapuolena on Israel, joka on Euroopan unionin tärkeä kumppani Lähi-idän alueella ja Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä sekä yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista Euro-Välimeren alueella.

Israel on lisäksi jo pitkään ollut Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön jäsen ja noudattanut sen velvoitteita sekä soveltanut tämän alan kansainvälisen lainsäädännön mukaisia, erityisesti suojeluun ja turvallisuuteen, mutta myös ympäristönsuojeluun ja lentoyhtiöiden työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä toimintatapoja. Tämä kaikki tarkoittaa, että edellä mainittu kattava ilmailusopimus pitäisi panna täytäntöön yhteisössä kiinnittämällä erityistä huomiota liikenteen kasvusta ympäristölle aiheutuviin vaikutuksiin sekä markkinoillepääsyn tasavertaisiin edellytyksiin.

– Mietintö: Joseph Borrell Fontelles (A6-0073/2009)

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan väliseen sopimukseen liitettävää lisäpöytäkirjaa Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi koskevan suosituksen puolesta.

Seurauksena Romanian ja Bulgarian liittymisestä Euroopan unioniin Euroopan parlamentti antaa hyväksynnän ehdotukselle neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan tekemisestä Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

Mielestäni on erityisen tärkeää, että kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtyihin EU:n allekirjoittamiin sopimuksin sisältyy myös Romania EU:n jäsenvaltiona. Romania on eurooppalaisen perheen jäsen, jolla on kaikki oikeudet ja joka on sisällytettävä kaikkiin Euroopan unionia koskeviin asiakirjoihin. Romanialla on oltava kaikki EU:n jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tyhjää Borrell Fontellesin mietinnöstä Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan väliseen sopimukseen liitettävästä lisäpöytäkirjastaa Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi. Olen itse asiassa sitä mieltä, etten voi täysin hyväksyä kollegani tekemää työtä.

– Mietintö: Jeanine Hennis-Plasschaert (A6-0061/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Schengenin sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen on edistytty huomattavasti. Monien Euroopan kansalaisten elämä muuttui perinpohjaisesti, kun sopimuksessa otettiin uusi lähestymistapa rajavalvontaan.

Vuonna 2002 alkoi uusi yhdennetylle rajavalvonnalle omistettu vaihe. Sen seurauksena laadittiin yhteinen lainsäädäntö, yhteinen koordinaatiomekanismi, operatiivista toimintaa koskeva yhteinen yhteistyömekanismi, yhteinen, yhdennetty riskien arviointi, koulutettu henkilöstö ja toiminnasta aiheutuvien rasitusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken Euroopan rajavartiolaitoksen perustamista silmällä pitäen.

Kun tämä vaihe on nyt saatu päätökseen, on aika valmistautua toteuttamaan todellista yhdennettyä rajavalvontaa, jonka tavoitteena on sekä parantaa turvallisuutta että helpottaa kolmansien maiden kansalaisten matkustamista. Tämän vuoksi kannatan komission parlamentille esittämiä ehdotuksia, joista useaa käsittelin jo henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä laatimassani mietinnössä. Tässä tapauksessa näyttää varmalta, että jatkamme aloittamallamme tiellä ja annamme puoltavan lausunnon matkustajien rajanylitystä helpottavan maahantulon ja maastapoistumisen rekisteröintijärjestelmän perustamiselle ja sähköisen matkustuslupajärjestelmän käyttöönotolle.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa omien rajojensa valvonnasta, mutta yleistä yksimielisyyttä ja yhteistä politiikkaa tarvitaan silti rajojen valvonnan ja muuttovirtojen asettamiin keskeisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Vailla sisäisiä rajoja oleva alue ei voi toimia ilman vastuunjakoa ja keskinäistä solidaarisuutta ulkorajojen valvonnassa. Tärkein syy tähän on hyvä muistaa: EU:n ulkorajat ylittää vuosittain yli 300 miljoonaa matkustajaa.

Todellisella yhdennetyllä rajavalvonnalla on oltava kaksi perustavoitetta: parantaa turvallisuutta ja helpottaa niiden matkustajien rajanylitystä, jotka aikovat tulla maahan laillisesti ja laillisten syiden vuoksi.

Emme kuitenkaan voi jatkaa erillisten uusien aloitteiden hyväksymistä ilman EU:n rajastrategiaa koskevaa kattavaa yleissuunnitelmaa. On myös tärkeää arvioida nykyisiä järjestelmiä, jotta voitaisiin selvittää uusien välineiden todellinen tarve sekä toteuttamiskelpoisuus, luotettavuus, yhteentoimivuus ja kustannukset. On myös arvioitava, otetaanko yksilöiden perusoikeuksien suojelu riittävästi huomioon.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan Jeanine Hennis-Plasschaertin mietintöä Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvistä tulevista toimista.

Vastauksena haasteisiin, joita turvallisuuden parantaminen ja kolmansien maiden kansalaisten matkustamisen samanaikainen helpottaminen asettavat, komissio on ehdottanut kolmea ratkaisua: maahantulon ja maastapoistumisen kirjaaminen rekisteriin, jolla pyritään pääasiassa ratkaisemaan viisumin mukaisen oleskeluajan ylittämisen ongelmat; vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajanylitysten helpottaminen; ja sähköisen matkustuslupajärjestelmän käyttöönotto Yhdysvalloissa tammikuussa käyttöön otetun järjestelmän mallin mukaisesti. Viimeksi mainitun ratkaisun osalta haluaisin korostaa, että komission olisi välttämättä laadittava selvitys, jossa analysoidaan tämäntyyppisen järjestelmän tehokkuutta, vaikutusta ja käytännön toteuttamiskelpoisuutta. Käytettävissämme on oltava puolueeton arviointi sen käyttökelpoisuudesta ja sen todellisesta eikä vain arvioidusta lisäarvosta.

Emme saa unohtaa tämän vaikuttavan työkalun käyttöönoton kahta edellytystä: SIS II:n täytäntöönpanoa on vauhditettava, jotta voitaisiin tarkastaa biometriset passit ja viisumit, ja on tutkittava järjestelmän vaikutus henkilötietojen suojaamiseen toimenpiteen suhteellisuuden varmistamiseksi.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Näin harvinainen tapaus ansaitsee tulla korostetuksi. Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö EU:n ulkorajojen valvonnan tulevaisuudesta on järkevä mietintö, ja sitä sävyttää jonkinasteinen realismi, kun siinä ehdotetaan, että ensimmäisenä vaiheena EU:n rajavalvonnan uudelleentarkastelussa olisi oltava nykyisten järjestelmien toiminnan ja tehokkuuden sekä niiden yhteentoimivuuden kriittinen ja perusteellinen arviointi.

Voimme olla optimistisia olematta herkkäuskoisia, ja silloin voimme ehkä keskustella.

Esitän tässä esimerkkinä kaksi katkelmaa mietinnöstä. Niistä saattaa olla apua tämän tekstin laatijoiden mielentilan ymmärtämisessä.

Ensimmäisessä myönnetään, että "tasapainon luominen yhä suuremman ihmismäärän vapaan, rajat ylittävän liikkuvuuden takaamisen ja unionin kansalaisten paremman turvallisuuden varmistamisen välille on monimutkainen tehtävä…". Tämä pitää paikkansa, mutta toisessa kohdassa lukee, että "rajaturvallisuuden vahvistamiseksi toteuttavien toimien rinnalla on helpotettava matkustajavirtojen hallintaa ja edistettävä liikkuvuutta jatkuvasti globalisoituvassa maailmassa".

Näin skitsofreeninen teksti menee jo yli ymmärryksen.

  Roselyne Lefrançois (PSE), kirjallinen. – (FR) Toimiessani mietinnön varjoesittelijänä Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta olen heti alusta alkaen suhtautunut varauksella Euroopan komission tiedonannossa mainitun maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän käyttökelpoisuuteen ja tehokkuuteen. Tällaisen US-VISIT-ohjelmaa suoraan mukailevan järjestelmän täytäntöönpanoon olisi investoitava suuria rahasummia. Silti olisi erittäin epävarmaa, olisiko järjestelmästä hyötyä laittoman maahanmuuton ja rikollisuuden torjunnalle. Näin on käynyt ainakin Yhdysvaltojen kokeilun yhteydessä.

Lisäksi mittavaan henkilötietojen keräämiseen perustuvat suunnitellut toimenpiteet vaarantavat mielestäni yksityisyyden suojan. Euroopan tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä tästä asiasta.

Ehdotin tarkistuksia, joiden tavoitteena oli tuoda esiin epäilyjä järjestelmän tarpeesta ja suhteellisuudesta sekä arvostella epäluulon ilmapiiriä, joka leviää entistä vahvemmin ulkorajojen valvontaa koskeviin päätöksiin. Koska monet tarkistuksistani hyväksyttiin, kannatin tätä mietintöä täysistunnossa.

Aikana, jolloin maailmantalous on syvässä kriisissä, Euroopan unionin talousarviolla on epäilemättä oltava muita painopisteitä.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) EU:n rajaturvallisuutta koskeva valiokunta-aloitteinen mietintö on tärkeä, koska se toimii ohjenuorana lainsäädännölle, jota EY:n on määrä ehdottaa vuonna 2009. PPE-DE-ryhmän esittelijän tavoin olen sitä mieltä, että tekstin on tuettava selvemmin yhdennetyn rajavalvonnan seuraavien vaiheiden valmistelua.

Osa EU:n maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän luomisessa tarvittavista tiedoista on jo viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä ja Eurodac-järjestelmässä. Komission on huolehdittava näiden järjestelmien liittämisestä yhteen ja niiden toimintojen laajentamisesta kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Unionin kansalaisille tarkoitettujen automaattisten porttien käyttö osana rekisteröityjen, vilpittömässä mielessä liikkeellä olevien matkustajien ohjelmaa on hyvä vaihtoehto, koska se nopeuttaa matkustajavirtoja ja ehkäisee ruuhkia. Olen kuitenkin ehdottanut termin "vilpittömässä mielessä liikkeellä olevat matkustajat" vaihtamista termiin "usein matkustavat henkilöt", jotta estettäisiin muiden matkustajien pitäminen "korkean riskin" matkustajina.

Sähköisen matkustuslupajärjestelmän luominen ei ole taloudellisesti perusteltua. Olen sen vuoksi ehdottanut järjestelmän korvaamista sillä, että ne kolmansien maiden kansalaiset, joilta ei vaadita viisumia, velvoitetaan käyttämään biometristä passia heidän tullessaan unionin alueelle.

Jotta EU:n strategiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa, komission ei pitäisi aloittaa uusien työkalujen kehittämistä nollapisteestä, ennen kuin nykyiset järjestelmät ovat täysin toimintakuntoisia ja luotettavia.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Ulkorajojen turvallisuus on alue, jonka tarkastelun niin me Euroopan parlamentin jäsenet kuin muutkin yhteisön toimielimet ovat osittain laiminlyöneet. Kannatin tätä mietintöä. Uskon näet vahvasti, että kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden selvittämistä on tehostettava niiden henkilöiden torjumiseksi, joille ei pitäisi sallia maahantuloa, mutta myös laillisten syiden vuoksi matkustavien maahanpääsyn helpottamiseksi.

Tässä mietinnössä tehdyistä lukuisista tarpeellisista suosituksista ja huomioista haluaisin tarkastella erityisesti kokonaisvaltaisen yleissuunnitelman käytön suurta merkitystä rajavalvonnassa. Vaikka EU:n toimielimiä koskevat uudistukset määräytyvätkin tällä hetkellä muiden painopistealueiden perusteella, käy entistä tärkeämmäksi yhdistää lukuisat eri rajavalvontaohjelmat, joista osaa on vasta ehdotettu ja osa on jo olemassa. Näin voitaisiin välttää tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja kustannuksia

Haluan myös korostaa tämän mahdollisen suunnitelman sovittamista yhteen Schengen-alueeseen liittyvien kokemusten ja tavoitteiden kanssa. Schengen-alue on selkein esimerkki sellaisesta avoimesta alueesta, jonka me kaikki haluaisimme toteuttaa koko Euroopassa. Emme tarvitse väliaikaisia menettelyjä emmekä varsinkaan lukuisia yhteensopimattomia järjestelmiä.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tarkastusten poistamiseen EU:n sisärajoilta, niin tärkeä askel kuin se onkin Euroopan yhdentymiskehityksessä, liittyy mielestäni myös erityishuomiota vaativia uusia ongelmia.

Suhtaudun myönteisesti neuvoston aloitteeseen, joka koskee säädösehdotusten laatimista vuosina 2009–2010 maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän, rekisteröityjen matkustajien ohjelman sekä sähköisen matkustuslupajärjestelmän käyttöönottamisesta. Vaikka nämä ohjelmat on mielestäni pantava täytäntöön mahdollisimman pian ja niiden on toimittava mahdollisimman tehokkaasti, ne on myös valmisteltava asianmukaisesti.

Se, toimiiko maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmä moitteettomasti, riippuu niin laitteiston toimintakelpoisuuden kuin yleisen toiminnallisuudenkin näkökulmasta VIS-, SIS II- ja EURODAC-järjestelmän onnistumisesta. Mielestäni on ehdottoman välttämätöntä laatia kokonaisvaltainen yleissuunnitelma, jossa luodaan yleiset puitteet EU:n rajavalvontastrategialle ja varmistetaan erilaisten järjestelmien ja tästä alasta vastuussa olevien viranomaisten välinen koordinointi ja yhteistyö.

Meidän on myös otettava huomioon Yhdysvalloissa tältä alalta saadut kokemukset. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että US-VISITin kaltaiset ohjelmat voivat toimia teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna ja että kyseinen ohjelma itsessään ei estä tavanomaista matkustajavirtojen kulkua.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Oikeusjärjestelmä, joka on altis petoksille, jota on vaikea soveltaa ja jota ei useinkaan edes panna täytäntöön, houkuttelee rikkomaan lainsäädäntöä tai yksinkertaisesti jättämään sen huomiotta. Saatavilla olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että maahanmuuttoa koskevilla EU:n säädöksillä on edellä kuvattu ongelma. On yleisesti tiedossa, että lainsäädännön ennaltaehkäisevä vaikutus riippuu enemmän sen soveltamisen todennäköisyydestä kuin sen perusteella määrättävistä seuraamuksista. Näin ollen on myönnettävä, että tarvitaan Euroopan viranomaisten yhteistyötä nykyisen lainsäädännön soveltamisessa ja myös pyrkimyksissä mukauttaa oikeudellista kehystä monissa mietinnöissä kuvattuun todellisuuteen.

Lisäksi on solidaarisuuden ja tasapuolisen oikeudenkäytön nimissä korostettava ulkorajojen valvonnasta asianomaisille jäsenvaltioille aiheutuvan rasituksen huomioon ottamista.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Äänestin Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyviä tulevia toimia koskevan mietinnön puolesta. Haluan kuitenkin kiinnittää huomionne eräisiin tärkeisiin näkökohtiin, jotka pitäisi ottaa vastedes huomioon.

Vailla sisäisiä rajoja oleva alue ei toimi, jollei kukaan ole vastuussa ulkorajojen valvonnasta. Yhtenä tärkeänä osatekijänä tässä on rajaturvallisuuden parantaminen, jonka rinnalla pitäisi edistää ihmisten vapaata liikkuvuutta yhdentyvässä Euroopassa. Lopullisena tavoitteena pitäisi kuitenkin olla tasapainon luominen ihmisten vapaan liikkuvuuden varmistamisen ja unionin kansalaisten paremman turvallisuuden takaamisen välille

Keskeisenä tekijänä olisi oltava lähestymistapa, joka perustuu yksityisyyden suojaamiseen siten, että matkustajien henkilötietoja ei käytetä väärin ja että itse matkustajat luottavat tietoja hallussaan pitäviin viranomaisiin. Henkilötietojen käytöllä on myönteinen vaikutus yleiseen turvallisuuteen. On kuitenkin muistettava, että koko tämän alan lainsäädäntötoimien on perustuttava siihen, että yleisö luottaaa viranomaisten toimintaan. Tämän toteuttamiseksi henkilötietoja on suojattava tarkasti ja valvottava asianmukaisesti.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, aion kannattaa Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyviä tulevia toimia sekä kolmansissa maissa saatuja vastaavia kokemuksia koskevaa Jeanine Hennis-Plasschaertin mietintöä, jonka aihe on tärkeä. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä arvioida nykyiset rajavalvontaan liittyvät toimenpiteet, ennen kuin investoidaan lisää varoja ja kehitetään komission parhaina vaihtoehtoina pitämiä järjestelmiä. Niitä ovat kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava maastapoistumis- ja maahantulojärjestelmä, myös kolmansien maiden kansalaisille avoinna oleva rekisteröityjen matkustajien ohjelma sekä sellaisten puitteiden yhdistelmä, joissa kehitettäisiin paikalliset rekisteröityjen matkustajien järjestelmät ja automatisoidut rajatarkastukset. Nämä menettelyt tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia, mutta on korostettava – ja tältä osin olen tyytyväinen esittelijän työhön – että etusijalle on ehdottomasti asetettava henkilötietojen suojan takaaminen ja sellaisen tekniikan kehittäminen, joka olisi luottamuksellisuuden näkökulmasta mahdollisimman vähän invasiivista. Ei myöskään pidä unohtaa perusteellista kustannustehokkuusanalyysia.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. – (RO) Koska vapaa liikkuvuus on tärkeä osa Eurooppa-hanketta, vuosien varrella toteutettujen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut helpottaa sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia. Näiden toimien johdosta on kuitenkin toteutettava toimenpiteitä, joilla vastaavasti tiukennetaan tarkastuksia ulkorajoilla.

Tilanteessa, jossa esimerkiksi vuonna 2006 EU:ssa rekisteröitiin jopa 8 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, komission aloite maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän, rekisteröityjen matkustajien ohjelman sekä sähköisen matkustuslupajärjestelmän käyttöönottamiseksi vuosina 2012–2015 on mielestäni tarpeellinen. Toiveista todeksi muuttunut vailla rajoja oleva Euroopan alue voi toimia vain, jos kannamme siitä vastuun yhteisesti ja osoitamme keskinäistä solidaarisuutta ulkorajojen valvonnassa, jossa EU:n rajavaltioilla, kuten Romanialla, on keskeinen rooli.

Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että käytettävissä on jo rajavalvontjärjestelmiä, kuten EUROSUR ja FRONTEX. Niiden toimivuuden kannalta on tärkeää arvioida, missä määrin uudella aloitteella voidaan täydentää niitä aiheuttamatta päällekkäisyyttä. Lisäksi meidän on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota yksityisyyden suojaan sekä uusien, entistä vähemmän yksityisyyttä loukkaavien tekniikkojen kehittämiseen.

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Haluaisin sanoa ennen kaikkea, että olen täysin eri mieltä yhdestä mietinnön tärkeästä johtopäätöksestä, jonka mukaan EU:n sisärajatarkastusten poistaminen kuuluu Euroopan yhdentymisen suurimpiin saavutuksiin. Rajatarkastusten poistaminen on ainoastaan vääjäämätön seuraus EU:n uusliberaalista hankkeesta ja EU:n merkittävistä intresseistä pääoman, tavaroiden ja ihmisten (toisin sanoen työntekijöiden) vapaata liikkuvuutta kohtaan. EU:n pitäisi tavoitella menestystä ennen kaikkea rauhan ja sosiaalipolitiikan alalla, mutta siellä sen määrä on valitettavasti aina paljon vähäisempi.

Mietinnössä myös pidetään itsestään selvänä, että meidän pitäisi EU:n ulkorajojen hallinnoinnissa kopioida Yhdysvalloissa käyttöön otettuja järjestelmiä. Tämä on yksinkertaisesti väärin, kun otetaan huomioon todellinen ja huomattavasti vahvistettu "rautaesirippu" Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä. EU:n ulkorajojen osalta haluaisin myös korostaa, että Euroopan lähimenneisyys on osoittanut selvästi, ettei poliittisia ja sosiaalisia ongelmia voida ratkaista poliisi- tai rutiinitoimenpitein.

– Mietintö: Klaus-Heiner Lehne (A6-0040/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen.− (SV) Tässä äänestysselityksessä me Euroopan parlamentin ruotsalaiset demokraatit pyrimme selittämään, miksi päätimme äänestää yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä jäsenvaltioiden välillä koskevan Klaus-Heiner Lehnen mietinnön puolesta. Katsomme mietinnön olevan tärkeä täydennys yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskevaan jäsen Lehnen mietintöön.

Uskomme, että yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä koskevan yhteisen säännöstön puuttuminen aiheuttaa ongelmia yhtiöille, jotka haluavat muuttaa rajojen yli sisämarkkinoilla, koska niiden on nykyään pakko hakeutua selvitystilaan ja lakkauttaa liiketoiminta voidaakseen siirtää sääntömääräisen kotipaikan. Pidämme hyvänä Euroopan parlamentin ehdotusta, jonka mukaan sääntömääräisen kotipaikan siirtämisellä ei pitäisi kiertää oikeudellisia, yhteiskunnallisia tai verotusta koskevia ehtoja. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että sääntömääräisen kotipaikan siirron olisi Euroopan parlamentin mielestä oltava verotuksellisesti neutraali.

Emme kuitenkaan ole samaa mieltä kaikista valiokunnan johtopäätöksistä, jotka liittyvät mietinnöstä käytyihin keskusteluihin. Emme esimerkiksi ole samaa mieltä johdanto-osan G kappaleen sanamuodosta, jonka mukaan Euroopan parlamentti ei voi antaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaista lainsäädäntöä. Haluaisimme huomauttaa, että nimenomaan Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yhdessä lainsäätäjiä ja että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä on tulkita annettua lainsäädäntöä eikä päinvastoin. Lisäksi haluaisimme, että mietinnöstä poistettaisiin kohta "Euroopan parlamentti painottaa verokilpailun myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun Lissabonin strategian yhteydessä".

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä jäsenvaltioiden välillä koskevaa Klaus-Heiner Lehnen mietintöä vastaan. Uskon itse asiassa, ettei yhtiöiden siirtymistä rajojen yli saisi pitää sisämarkkinoita täydentävänä olennaisena tekijänä, koska sitä käytetään usein vain keinona kiertää eri aloihin (yleensä verotukseen) liittyviä kansallisia lakeja. Vastustan siis tätä mietintöä, koska vaarana on todellakin, että yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämisellä kierretään Euroopan unionin oikeudellisia, yhteiskunnallisia ja verotusta koskevia vaatimuksia.

– Mietintö: Giusto Catania (A6-0050/2009)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatin Giusto Catanian mietintöä. Meidän on mielestäni tarkistettava Dublin-asetusta siten, että päätöksessä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevasta valtiosta otetaan huomioon turvapaikanhakijan yksilölliset tarpeet. Meidän on korostettava turvapaikanhakijoiden kotouttamista uuteen ympäristöön ja varmistettava, että heidän valmiuksiaan sopeutua uuteen kulttuuriin parannetaan antamalla heille mahdollisuuksia uuden asuinmaansa kielen oppimiseen.

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston italialaisen jäsenen Giusto Catanian yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuutta koskevan mietinnön puolesta.

Mietinnön tekstissä käsitellään turvapaikanhakijoiden tilannetta. Heidän kohtalonsa on sattuman varassa ja riippuu siitä, mihin maahan he päätyvät. Heidän säilöönotto-olosuhteensa ovat toisinaan siedettävyyden rajamailla. Vaikka tämä tilanne koskeekin erityisesti rajavaltioita, se vaatii koko yhteisön huomiota. Turvapaikanhakijoiden perusoikeudet ovat vaakalaudalla, ja kyseenalaista on myös, pystyvätkö tietyt valtiot selviytymään näistä maahanmuuttopaineista. Vastuu on kannettava yhdessä.

Mietinnön ansiona on, että siinä annetaan selkeä kuva tilanteesta ja eritellään Euroopan unionille tämän keskustelun yhteydessä aiheutuvat haasteet.

Yhdyn tässä äänestyksessä Ranskan sosialisteihin tuomitsemalla tilanteen, jota ei enää voida hyväksyä ja joka yhteisön on demokraattisena instituutiona ja ihmisoikeuksien suojelijana korjattava.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Vastustan yhteisen eurooppalaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luomiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Uskon, että yhdenmukainen turvapaikkajärjestelmä kaventaa kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan täysivaltaista oikeutta päättää itse, kenelle se antaa oikeuden hakea turvapaikkaa ja kenelle ei. Lisäksi uskon, että yhteinen turvapaikkajärjestelmä heikentäisi myös Yhdistyneen kuningaskunnan ministerien ja parlamentin jäsenten vastuullisuutta heidät valinneita kansalaisia kohtaan.

Hyväksyn sen, että kotimaani kaltaisilla kehittyneillä mailla on humanitaarinen vastuu kolmansien maiden ihmisistä, jotka ovat olleet tai kotimaahansa palatessaan olisivat vaarassa joutua vainotuiksi, kidutetuiksi tai surmatuiksi. Pelkään kuitenkin, että jos Yhdistyneeltä kuningaskunnalta otettaisiin pois mahdollisuus seurata ja säännellä itsenäisesti turvapaikanhakua, saattaisimme altistua entistä pahemmin terrori-iskujen uhalle

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan jäsen Catanian mietintöä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuudesta.

Kaikilla poliittisilla pakolaisilla on oikeus päästä Euroopan unioniin ja oikeus asua Euroopan alueella heidän asemansa tunnustamisen jälkeen. Tätä oikeutta ei nykyään valitettavasti sovelleta yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa: pakolaisaseman tunnustamisen osuus voi yhdessä jäsenvaltiossa olla 0 prosenttia ja toisessa 90 prosenttia.

Jos haluamme luoda koko yhteisöön yhtenäisen korkean suojelun tason, meidän on voitava toteuttaa nopeasti joukko toimenpiteitä. Niitä ovat yhtenäisen turvapaikanhakumenettelyn laatiminen ja yhtenäiset normit, joiden mukaan turvapaikanhakijat luokitellaan pakolaisiksi; lakisääteisen ja tehokkaan mekanismin käyttöön ottaminen jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta varten tilanteessa, jossa osa jäsenvaltioista hukkuu hakemustulvaan ja osa välttyy siltä; hakijoiden ja etenkin alaikäisten vastaanotto-olosuhteiden parantaminen; säilöönoton vähentäminen ja Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston perustaminen.

Tästä on kysymys koko turvapaikka-asioita koskevassa lainsäädäntöpaketissa, jota olemme alkaneet tutkia vasta parlamentin kuluvan istuntokauden lopulla.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Catanian mietintö perustuu näkemykseen, jonka mukaan kansainvälistä suojaa hakevat toimivat ilman muuta vilpittömässä mielessä. Tosiasiassa tiedetään kuitenkin yleisesti, että taloudellisista syistä maahan muuttavat henkilöt käyttävät usein turvapaikan hakemista verukkeena välttääkseen käännytyksen. Jäsenvaltioiden puolestaan väitetään olevan kuuroja turvapaikanhakijoiden ahdingolle, harjoittavan sortoa ja hidastelevan liikaa päätöksenteossa. Kukaan ei kuitenkaan tuo esille sitä, että juuri menettelyn väärinkäyttö laittomiin tarkoituksiin hidastaa oikeutettujen turvapaikkahakemusten arviointia.

Edellä mainitut seikat ovatkin epäilemättä eräiden mietinnön ehdotusten taustalla. Näitä ehdotuksia ovat: turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämisessä olisi otettava huomioon hakijoiden toiveet; jonkin EU:n elimen olisi tehtävä lopullinen päätös hakemuksen käsittelevästä valtiosta; hakijoilla olisi oltava samat oikeudet kuin pitkään oleskelleilla; hakijoilla pitäisi olla oikeus liikkua vapaasti Euroopan alueella ja niin edelleen.

Olemme samaa mieltä siitä, että tarvitaan yhteistyötä niiden Euroopan valtioiden välille, jotka joutuvat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ensimmäisinä tekemisiin muuttovirtojen kanssa ja joiden on vaikea selviytyä niistä. Tuloksena ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä olla yhteisön politiikkaa, jossa jäsenvaltioille sanellaan turvapaikanhakijoiden oikkujen ja ylikansallisen hallinnoinnin pohjalta, keitä niiden on otettava alueelleen.

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. – (EN) Kannatamme kompromissimietinnön olennaista sisältöä ja äänestämme siksi sen puolesta. Emme kuitenkaan ole samaa mieltä tietyistä kohdista, esimerkiksi säilöönottoa koskevista kohdista. Niissä ei mielestäni oteta täysin huomioon eikä osata tulkita pienten jäsenvaltioiden, kuten Maltan, monimutkaista ja vaikeaa tilannetta.

Malta joutuu selviytymään kohtuuttomasta määrästä laittomia maahanmuuttajia suhteessa sen pieneen pinta-alaan (121 neliömailia), vähäiseen väestömäärään (400 000 asukasta) ja muihin rajallisiin (muun muassa hallinnollisiin ja taloudellisiin) resursseihin. Tämä pitäisi ottaa huomioon, kun tätä aihetta säännellään tai kun siitä keskustellaan tai laaditaan lainsäädäntöä.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamistoiveiden taustalla on tosiasiassa vain yksi päämäärä: Euroopan unionin jäsenvaltioiden sallitaan ottaa laillisesti vastaan mahdollisimman monia mahdollisia maahanmuuttajia entistä helpommin ja ilman sellaisia rajoituksia, jotka katsotaan hyödyttömiksi ja ihmisoikeuksien vastaisiksi.

Eurooppa on siten jälleen vahvistanut asemansa kaikkien maahanmuuttajaväestöjen vastaanottajana ja korostanut vahvasti palauttamiskiellon periaatteen kunnioittamista kaikilta osin sekä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa vahvistetun avunantovelvollisuuden täyttämistä.

Siksi se yksikertainen tosiasia, että – ja tämän ymmärtävät totta tosiaan myös maahanmuuton puoltajat – jokaisella jäsenvaltiolla on edelleen itsemääräämisoikeus ja omat turvapaikkalainsäädäntöön perustuvat menettelyt, johtaa vääjäämättä eroihin turvapaikkahakemusten hyväksymisessä ja on turvapaikanhakijoiden yleisen hyväksymisen esteenä.

Koko maailmassa on yli 12 miljoonaa pakolaista ja maan sisällä siirtymään joutuneita on lähes 26 miljoonaa. Pyrkiessämme ratkaisemaan tätä ongelmaa meidän ei pidä etsiä uusia vastaanottoratkaisuja, sillä ne eivät koskaan riitä eksponentiaalisesti kasvavan kysynnän tyydyttämiseen. Sen sijaan näiden henkilöiden on annettava jäädä ja heitä on kannustettava jäämään omaan maahansa, löytämään sieltä työtä ja perustamaan perheensä sinne.

  Jean-Marie Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Parlamentin kommunistijäsenen Catanian mietinnössä suositellaan maahanmuuttomyönteisen yhteisön politiikan laatimista.

Pohjimmiltaan hän haluaa ihmisoikeuksien puolustamisen verukkeella muuttaa Euroopan avoimeksi yhteisöksi, joka on valmis vastaanottamaan koko maailman kurjuuden.

Siksi hän ehdottaa turvapaikkalainsäädännön yhdenmukaistamista ylhäältä alaspäin, palauttamiskiellon periaatetta, säilöönoton välttämistä ja jopa pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin soveltamisalan laajentamista pakolaisiin.

Jäsen Catania teeskentelee unohtaneensa, että valtaosa Eurooppaan tulevista laittomista maahanmuuttajista, joita vuonna 2008 saapui yksistään Välimeren rannikolle 75 000, ei ole poliittisia pakolaisia vaan talouspakolaisia, jotka lähtevät pakoon oman maansa köyhyyttä.

Tämä Geneven yleissopimuksen vastainen turvapaikkaoikeuden väärinkäyttö jätetään kokonaan mainitsematta mietinnössä, ja hyvästä syystä: on tarkoituksenmukaista saada "valkoihoiset" tuntemaan syyllisyyttä muistuttamalla heitä heidän hirveästä kolonialistimenneisyydestään ja määrätä heidät maksamaan siitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Legendat ovat sitkeähenkisiä.

Yrittämällä tehdä turvapaikkalainsäädännöstä yhden maahanmuuton osa-alueen jäsen Catania tasoittaa tietä erilaisille väärinkäyttömahdollisuuksille ja tekee laittomista maahanmuuttajista syntipukkeja.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. – (DE) Olen tyytyväinen siihen, että komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n turvapaikkalainsäädännön ajantasaistamista koskevaksi asetukseksi. Nykyisissä olosuhteissa se tulee todella tarpeeseen. Pakolaisten määrä kasvaa jatkuvasti, eikä tilanteesta enää selvitä nykyisin turvapaikka-asioita koskevin asetuksin ja direktiivein. Mielestäni on sen vuoksi välttämätöntä panna komission uudistukset mahdollisimman nopeasti täytäntöön. Luokittelisin uudistusten seuraavat kohdat erityisen tärkeiksi.

Käytössä on oltava yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jossa sovelletaan "yhdenmukaisia ja asianmukaisia aikarajoja".

Pakolaisten oikeuksia on vahvistettava. Pakolaisia ei periaatteessa pitäisi ottaa säilöön heidän erityisen herkän tilanteensa vuoksi.

Käytössä on oltava yhdenmukaiset rajatarkastukset, jotta henkilöt, joilla on oikeus kansainväliseen suojeluun, pääsevät helpommin maahan.

Nykyisin voimassa olevaa Dublinin järjestelmää, jonka mukaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiden itsensä valitsemaa Euroopan valtiota tai muita vastaavia toiveita ei voida ottaa huomioon, on tarkistettava siten, että erityisen haavoittuviin ryhmiin kuuluviksi henkilöiksi tunnistetut voivat asua myös jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa.

Yksittäisten jäsenvaltioiden on aina säilytettävä oikeus päättää itsenäisesti, ketkä ja kuinka monta henkilöä ne ottavat vastaan ja miksi ne toimivat niin.

Kannatan komission ehdotusta ja valiokunta-aloitteista mietintöä, mutta haluaisin vielä kerran huomauttaa, että nopea ja yhdenmukainen täytäntöönpano on tässä asiassa hyvin tärkeää.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tänään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuutta koskevaa jäsen Catanian mietintöä vastaan. Puolueeni, Alankomaiden sosialistipuolue, ei usko, että turvapaikkapolitiikan yhdenmukaistaminen ja viraston perustaminen hallinnoimaan sitä tulevaisuudessa johtaisi turvapaikkahakemusten jakautumiseen tasaisemmin eri jäsenvaltioiden kesken. Turvapaikkahakemusten jakautuminen riippuu enemmänkin siitä, missä valtiossa hakijan perheenjäseniä ja läheisiä on, koska uudet turvapaikanhakijat hakeutuvat heidän läheisyyteensä.

Olen myös sitä mieltä, että yhdenmukaistaminen johtaisi entistä huonompaan turvapaikkapolitiikkaan valtioissa, joissa kyseisen politiikan sääntely on tällä hetkellä melko hyvissä kantimissa, koska jäsenvaltiot käyttäisivät tätä standardointia hyväksi ja valitsisivat mahdollisimman alhaisen tason. Tällainen pohjalukemien tavoittelu ei ole toivottavaa, ja siitä joutuisivat kärsimään viime kädessä turvapaikanhakijat. Niin suuresti kuin arvostankin jäsen Catanian ponnisteluja, en voi kannattaa hänen johtopäätöksiään tästä asiasta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikka valtavien pakolaisvirtojen vuoksi on toisaalta tärkeää tehdä yhteistyötä, on silti kyseenalaista, onko ehdotettu Euroopan turvapaikanhakijoiden tukivirasto tarkoituksenmukainen. Yhteistyötä voidaan parantaa ilman virastoakin, ja osa suunnitelluista toimenpiteistä kuuluu muiden organisaatioiden, kuten Frontexin, toimivaltaan. Ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, että jäsenvaltioiden olisi pakko käyttää tämän uuden viraston tekemiä riskianalyysejä ja että tällä tavoin määrättäisiin, mitkä turvanpaikanhakijat jäsenvaltioiden on otettava vastaan. Näin voimakas puuttuminen jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen on välttämättä torjuttava.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Vaikka joissakin tapauksissa maahanmuuton vaikuttimet saattavat olla samanlaiset kuin turvapaikan hakemisen, nämä kaksi järjestelmää on pidettävä riittävän erillään toisistaan sekä oikeudellisesti että hallinnollisten menettelyjen osalta.

Tämän tärkeän ehdon lisäksi on otettava huomioon, että yhden jäsenvaltion tekemät päätökset voivat vaikuttaa toiseen jäsenvaltioon, koska rajat Schengen-alueella ovat käytännössä avoimet. Lisäksi turvapaikanhakijat pitävät "Euroopan unionia" yhtenäisenä alueena ja heidän ymmärtääkseen vastakohtana niille vaaroille, joita he pakenevat. Niinpä he voivat käsittää Euroopan yhdentymisen aatteen hyvinkin kokonaisvaltaiseksi. Lopuksi on otettava huomioon, että turvapaikanhakijan, jonka henki on todella uhattuna, voi olla vaikeaa valita sisääntuloreittiä Euroopaan tai suoriutua tarpeellisista hallinnollisista menettelyistä, joita mahdolliselta maahanmuuttajalta vaaditaan. Jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja yhteistyö ovat tarpeen edellä esitettyjen näkökohtien valossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että turvapaikan hakemisesta pitäisi tulla vaihtoehtoinen keino muuttaa maahan tai jopa sallia tietyt lainvastaiset muuttovirrat.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuutta koskevassa jäsen Catanian mietinnössä on useita kohtia, joihin en voi yhtyä, joten minun on äänestettävä sitä vastaan. Olen jäsen Catanian kanssa samaa mieltä siitä, että turvapaikkajärjestelmä kuuluu olennaisesti demokratiaan ja ihmisoikeuksien suojeluun, ja katson, että sen säilymisen varmistamiseksi on ehdottomasti estettävä kaikki väärinkäytön mahdollisuudet.

Sen vuoksi olisi yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ja Euroopan neuvoston viime lokakuussa hyväksymässä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa mainitun turvapaikkojen Euroopan (Europe of asylum) toteuttamisen sijaan suotavampaa rakentaa oikeuksien Eurooppa (Europe of rights). Tämä tarkoittaisi Eurooppaa, joka torjuu esittelijän korostamia pakolaismäärien kasvun taustatekijöitä, joka omaksuu entistä vahvemman kansainvälisen roolin tiettyjen maiden konfliktien ratkaisemisessa ja käyttää entistä määrätietoisemmin painostusta ihmisarvon, ihmiselämän ja perusvapauksien turvaamiseksi siellä, missä niitä ei vielä kunnioiteta. Jos vain torjutaan näiden vakavien oikeuksien loukkausten seurauksia, ei ratkaista nyt eikä pystytä vastedeskään ratkaisemaan niiden taustalla olevaa ongelmaa. Sen ratkaisemiseen pitäisi käyttää muita välineitä.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Viime vuosina pakolaisten määrä EU:ssa on noussut 12 miljoonaan, minkä lisäksi maan sisällä siirtymään joutuneita on 26 miljoonaa.

Tarvitaan yhteistä eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa, koska EU:n 27 jäsenvaltion turvapaikkapolitiikat ovat liian erilaisia, mikä käytännössä tarkoittaa todella järjetöntä ihmisten tulevaisuudella leikkimistä. Ensimmäisen vaiheen aikana (1999–2005) EU pyrki yhdenmukaistamaan jäsenvaltoiden politiikkojen linjauksia yhteisten vähimmäisnormien pohjalta. Toisessa vaiheessa on työstetty yhteistä turvapaikkajärjestelmää sekä yhdenvertaista asemaa turvapaikan tai toissijaisen suojelun saajille.

Mietinnössä, joka on määrä hyväksyä tänään, suhtaudutaan myönteisesti Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston perustamiseen. Siinä pahoitellaan kuitenkin toisen vaiheen täytäntöönpanon hitautta, mihin on syynä tietenkin se, ettei Lissabonin sopimus ole tullut voimaan. Kannatan voimassa olevan lainsäädännön parantamista niin turvapaikkamenettelydirektiivin ja vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin kuin pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevan direktiivinkin osalta.

Kannatan tätä mietintöä, koska on tärkeää, että pakolaisille otetaan käyttöön suojelunormien turva ja että kaikki jäsenvaltiot osoittavat solidaarisuutta kantamalla vastuunsa ja tekemällä määrätietoisesti yhteistyötä.

– Mietintö: Gabriele Stauner (A6-0022/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä jäsen Staunerin laatimaa mietintöä komission toimintasuunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi yhteisön talousarviolle. Moitteettoman varainhoidon ja talousarvion avoimuuden periaatteet ovat keskeisiä. Niitä noudattamalla sekä yksinkertaistamalla valvontaan sovellettavaa lainsäädäntöä ja alentamalla siihen liittyviä kustannuksia pyritään saamaan myönteinen tarkastuslausuma tilintarkastustuomioistuimelta ja lisäksi keskipitkällä aikavälillä myös tehostamaan Euroopan unionin kansalaisten varojen käytön seurantaa ja siten lisäämään EU:n toimien oikeutusta. Tästä syystä on mielestäni välttämätöntä aloittaa yhteistyö jäsenvaltioiden ja riippumattomien tarkastuslaitosten kanssa, kuten esittelijä jo huomauttikin.

– Mietintö: Manuel Medina Ortega (A6-0058/2009)

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tuomioistuimissa käsitellään yhä useammin oikeustapauksia, joihin liittyy kansainvälisiä ja rajat ylittäviä todisteita. Nämä tapaukset voivat liittyä Saksassa onnettomuuteen joutuneisiin itävaltalaisiin, toisesta jäsenvaltiosta hankittuihin viallisiin tuotteisiin tai palveluihin, muualla EU:ssa asuviin todistajiin tai ulkomaille muuttaviin vastaajiin. Oikeuden oikeussuojaan on joka tapauksessa säilyttävä, vaikka todisteet olisivat muualla kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomainen tuomioistuin sijaitsee. Kentältä saatujen tietojen mukaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvaan rajat ylittävään todisteiden vastaanottamiseeen liittyy edelleenkin ratkaisemattomia kysymyksiä. Koska nämä kysymykset vaativat yhä ratkaisua, äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä jäsen Medina Ortegan mietintöä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa. On selvää, että tehokkuuden lisäämiseksi sekä ajan ja rahan tuhlauksen välttämiseksi olisi edistettävä tuomioistuinten välisiä suoria yhteyksiä ja täysimääräistä yhteistyötä. Lisäksi olisi käytettävä enemmän tietotekniikkaa, erityisesti turvallisia sähköpostiyhteyksiä ja videokonferensseja, koska ne parantavat sekä tulosten saannin tehokkuutta että kustannustehokkuutta. Lopuksi totean olevani samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän pitää myönteisinä sähköisen oikeuden (e-Justice) ohjelmassa toteutettavia tätä asiaa koskevia toimia.

– Mietintö: Bert Doorn (A6-0014/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä jäsen Doornin mietintöä tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY täytäntöönpanosta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että komissiota on kehotettava edistämään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kansallisia laadunvarmistusrakenteita, joilla taataan tilintarkastusyhteisöjen riippumaton ja puolueeton laadunvarmistus. Lisäksi olen sitä mieltä, että on oikein ja tarpeellista seurata ja raportoida siitä, missä määrin direktiivin tavoitteet on saavutettu tai niiden odotetaan olevan saavutettavissa.

– Mietintö: Claire Gibault (A6-0003/2009)

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavat konservatiivijäsenet kannattavat miesten ja naisten tasa-arvoista osallistumista ja kohtelua kaikilla yhteiskunnan aloilla, myös näyttämötaiteessa. Sen vuoksi kannatimme tänään tätä mietintöä.

Haluamme kuitenkin tuoda julki, että emme ole samaa mieltä kiintiöperiaaatteesta, johon viitattiin esimerkiksi mietinnön 12 kohdassa.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Äänestin mietinnön puolesta. Vain muutamia päiviä kansainvälisen naisten päivän jälkeen keskustelemme täällä parlamentissa jälleen kerran sukupuolten välisestä sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Kuten komissio on selkeästi tuonut esille, ei edes näyttämötaiteen maailma säästy näiltä ongelmilta.

Näyttämötaiteen kaikilla aloilla naisten on vielä vaikea löytää oma paikkansa ja naisia näkyy hyvin harvoin korkeissa vastuullisissa viroissa suurissa kulttuuri-instituutioissa. Naiset saavat usein huonompaa palkkaa kuin miespuoliset kollegansa. Taiteen alalle luonteenomaisten epätavallisten työaikojen vuoksi naisten on erityisen vaikea yhdistää työntekijän, vaimon ja äidin roolit. Heidän onkin usein valittava joko ura tai perhe.

Puheenvuoroni lopuksi haluan korostaa, että on taattava molempien sukupuolten tasapuolinen edustus päättävissä ja neuvoa-antavissa elimissä, jotka osallistuvat rekrytointiin, ylennyksiin, nimityksiin ja rahoituksen jakamiseen, sekä kaikilla muilla alan toimialoilla. On myös otettava käyttöön tilastointi naisten työtilanteiden vertaamiseksi Euroopan unionin eri maissa.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin miesten ja naisten tasa-arvoista osallistumista ja kohtelua näyttämötaiteessa koskevan mietinnön puolesta, koska näyttämötaiteessa naisten ja miesten työllistymismahdollisuuksiin liittyvä eriarvoisuus ja epäyhtäläiset mahdollisuudet ovat ilmeisiä ja jatkuvia. On myös ehdottomasti pantava täytäntöön demokraattinen periaate, jonka mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka. Tätä periaatetta ei taiteen alalla eikä monella muullakaan alalla aina sovelleta.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Näyttämötaide on kukoistanut jo vuosituhansia kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkialla maailmassa. Siksi onkin epäilyttävää, että EU tuntee tarvetta saada tahtonsa läpi myös alalla, joka kukoistaa juuri sen tähden, ettei Bryssel juurikaan puutu sen asioihin.

En usko, että minun tehtäväni Euroopan parlamentin jäsenenä olisi kertoa näyttämötaiteen edustajille, miten heidän pitäisi järjestää asiansa. Uskon itse asiassa, että tehtäväni on varmistaa, että esittäviä taiteilijoita ja näyttämötaiteen alalla toimivia organisaatioita kuormitetaan mahdollisimman vähän tällaisilla hyvää tarkoittavilla mutta perusteettomilla ja naiiveilla aloitteilla.

Kannatan ehdottomasti miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua oikeusjärjestelmässä. Poliittisen painostuksen käyttöä taiteeseen liittyvässä päätöksenteossa ei mielestäni kuitenkaan koskaan pitäisi sallia. Pysyimme täällä parlamentissa lujina niiden reaktioiden yhteydessä, joita profeetta Muhammedin kuvien julkaiseminen tanskalaisissa lehdissä aiheutti. Pelkään, että heikentämällä taiteellista vapautta, vaikka vähänkin, heikennämme myös oikeutta sanan- ja ilmaisun vapauteen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien laajuutta ja jatkuvuutta näyttämötaiteessa sekä niiden vaikutusta koko yhteiskuntaan. Siinä korostetaan myös ehdotonta tarvetta edistää ja rohkaista naisten pääsyä kaikkiin sellaisiin taideammatteihin, joissa he ovat vähemmistössä.

Kuten mietinnössä painotetaan, naisten osuus taiteilijoista ja virallisen kulttuurialan työntekijöistä on hyvin pieni Naiset ovat aliedustettuja myös kulttuurilaitosten sekä akatemioiden ja sellaisten yliopistojen johtotehtävissä, joissa opiskellaan taideaineita.

Olemme sen vuoksi samaa mieltä monista mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, joissa korostetaan tarvetta edistää naisten pääsyä kaikkiin sellaisiin näyttämötaiteeseen liittyviin taidealan ammatteihin ja muuhun ammattimaiseen toimintaan, joissa he ovat vähemmistössä. Myös jäsenvaltioita olisi rohkaistava poistamaan kaikki esteet naisten pääsyltä kulttuuri-instituutioiden sekä akatemioiden ja yliopistojen johtoon.

Korostamme myös, että naisiin kohdistuva syrjintä haittaa kulttuurialan kehitystä menetettyjen kykyjen ja osaamisen muodossa. Myönnämme myös, että saadakseen tunnustusta lahjakkaat henkilöt tarvitsevat yleisön kohtaamista.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) On sanomattakin selvää, että Junilistan kannattaa tasa-arvoista kohtelua, samaa palkkaa samasta työstä ja miesten ja naisten tasa-arvon perusperiaatetta. Äänestimme siksi tämän mietinnön puolesta.

Tähän puoltoääneen liittyy kuitenkin selkeä varaus. Vastustamme sitä, että Euroopan parlamentti pyrkii määräämään, miten yksittäisten jäsenvaltioiden pitäisi esimerkiksi järjestää lasten päivähoito tai soveltaa kiintiöjärjestelmää.

Tämä mietintö on tyypillinen esimerkki Euroopan parlamentille luonteenomaisesta asioihin sekaantumisesta ja sääntelyvimmasta. Sen sijaan, että parlamentti toimisi foorumina rajat ylittävää yhteistyötä edellyttävien pakottavien haasteiden käsittelylle, se puuttuu jatkuvasti asioihin, jotka ovat ja joiden olisi pysyttäväkin kansallisina kysymyksinä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä tuodaan esille naisten ja miesten työllistymismahdollisuuksiin liittyvä jatkuva eriarvoisuus ja epäyhtäläiset mahdollisuudet näyttämötaiteen alalla. Kannatan tätä mietintöä, jossa vaaditaan jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimenpiteitä, joilla rohkaistaan ja tuetaan naisia edistämään uraansa niillä aloilla, joilla he ovat vähemmistössä.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Sukupuolten välinen eriarvoisuus pitäisi mielestäni saada kitketyksi pois. Nykyisessä sivistyneessä maailmassa miesten ja naisten sekä enemmistöjen ja vähemmistöjen välisestä eriarvoisuudesta on tehtävä loppu. Euroopan parlamentin on noudatettava antamaansa lainsäädäntöä ja vaalittava yleisen solidaarisuuden arvoja. Molempien sukupuolten edustus on taattava näyttämötaiteen alan ja monien muiden alojen päätöksentekoprosessissa. Todellisen lahjakkuuden, parhaiden esiintyvien taiteilijoiden ja ansioituneiden hakijoiden löytämiseksi naisille on annettava samanlainen asema kuin miehille, kun on kyse samasta alasta. Jos miehiä suositaan naisiin nähden tai päin vastoin, tilanne on korjattava perusteellisesti ja ristiriita on ratkaistava tehokkaiden suojatoimien avulla. EU ei suvaitse tietyn ryhmän syrjimistä sukupuolen tai jonkin muun ominaisuuden perusteella, ja velvollisuutemme on varmistaa, että tämä pätee myös näyttämötaiteen alalla (samoin kuin muilla aloilla). Velvollisuuteni ja PPE-DE-ryhmän velvollisuus on näin ollen antaa luottamuslause lainsäädännölle, jolla tuetaan tasa-arvoa, korjataan vääryyksiä ja edistetään molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia.

  Maria Petre (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, ja jäsen Gibault ja minä olemme tehneet oikein hyvää yhteistyötä. Meidän on muistettava, että naiset ovat edelleen aliedustettuja yleensä näyttämötaiteen alalla ja erityisesti alan johtotehtävissä. Lisäksi meidän on muistettava, että kyseessä on vaativa ala, jonka kerranaisvaikutus on mittava, koska se välittää vahvoja viestejä yleisölleen ja yhteiskunnalle. Meillä ei ole tarpeeksi lastentarhoja ja päiväkoteja. Näyttämötaiteen alan ongelmana ovat lisäksi pitkät ja tavanomaisesta poikkeavat työajat. Jos näissä näkökohdissa saadaan aikaan parannusta, voidaan saavuttaa mietinnössä ehdotettu tavoite eli 30 prosentin edustus taiteiden alalla.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Gibaultin miesten ja naisten tasa-arvoista osallistumista ja kohtelua näyttämötaiteessa koskevan mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä jäsen Gibaultin mietinnön tavoitteesta, jonka mukaan on todettava, miten identiteetit ovat näyttämötaiteen alalla syntyneet sosiaalisesta ja kulttuurin näkökulmasta ja ehdotettava konkreettisia ratkaisuja, joilla voitaisiin korjata olemassa oleviin eriarvoisuustilanteisiin liittyvää epätasapainoa. On voitava käyttää kaikki käytettävissä oleva osaaminen alan tervehdyttämiseksi sekä miesten ja naisten henkilökohtaiseen itsensä toteuttamiseen. Lopuksi katson, että on äärimmäisen tärkeää löytää nopeasti ratkaisuja päiväkotien avaamiseksi kulttuuriyrityksissä siten, että niiden aukioloajat sopivat harjoitusten ja esitysten aikatauluihin.

– Mietintö: Andreas Schwab (A6-0482/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen.. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan jäsen Schwabin mietintöä CO2-päästöistä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta. On tärkeää, ettei pyrkimyksillä CO2-päästöjen vähentämiseen aiheuteta haittaa muille yhtä tärkeille ajoneuvojen suunnittelun osa-alueille eikä myöskään liikenneturvallisuudelle. Uskon, että edistämällä innovatiivisen Euroopan ajoneuvoteollisuuden kehittämistä ja investoimalla siihen voimme suojella tehokkaasti työpaikkoja tällä alalla, jota talouskriisi on koetellut pahiten.

  Šarûnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Nykyään on kehitetty uusia tekniikkoja, joiden avulla voidaan olennaisesti parantaa liikenneturvallisuutta (esimerkiksi elektroniset ajonvakautusjärjestelmät) tai vähentää CO2-päästöjä (esimerkiksi alhainen renkaiden vierintävastus), jos näitä tekniikkoja käytetään vakiovarusteena uusissa ajoneuvoissa.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Jäsen Schwab on ehdottanut mietintöä, jonka tavoitteena on parantaa ajoneuvojen turvallisuutta lisäämällä autonvalmistajille asetettavia turvallisuustoimenpiteitä koskevia vaatimuksia. Kaikkien uusien unionissa valmistettujen ajoneuvojen on oltava teknisten vaatimusten ja toimenpiteiden mukaisia, mikä vähentää ajoneuvojen ympäristövaikutuksia ja ajoneuvoihin liittyviä meluhaittoja sekä parantaa niiden liikenneturvallisuutta. Asetuksessa yhdistetään eurooppalaisessa ajoneuvojen valmistuksessa ja teknologiassa saavutettu edistys ja turvallisuuden tason paraneminen, joita eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus odottaa. Nämä innovaatiot edistävät osaltaan CO2-päästöjen, polttoaineenkulutuksen ja meluhaittojen vähenemistä.

Olen iloinen voidessani kannattaa tätä mietintöä, josta on hyötyä meille kaikille.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kuluttajat tarvitsevat ja haluavat turvallisempia ja ympäristöä vähemmän saastuttavia ajoneuvoja. Mitä tulee ajoneuvojen turvallisuuteen, suhtaudun erityisen myönteisesti elektronisten ajonvakautusjärjestelmien pakolliseen asentamiseen jo vuodesta 2011 alkaen valmistettaviin henkilöautoihin.

Renkaista olen sitä mieltä, että on hyvä pyrkiä vähentämään CO2-päästöjä käyttämällä aiempaa parempia renkaita, joiden vierintävastusta on vähennetty, sekä ottamalla käyttöön elektroniset rengaspaineen seurantajärjestelmät. CO2-päästöjä ei kuitenkaan pidä vähentää renkaiden turvallisuuden eli märkäpidon kustannuksella.

Olen tyytyväinen myös siihen, ettei nykyisiä varastoja tarvitse poistaa markkinoilta 12 kuukauden kuluessa, kuten alun perin suunniteltiin, vaan vasta 30 kuukauden kuluessa uuden standardin käyttöönotosta. Näin vältytään rengasvarastojen tuhoamiselta, joka aiheuttaisi lisää vahinkoa ympäristölle. Lisäksi annamme talouskriisin vuoksi kovia kokeneille alihankkijoille riittävän siirtymäajan, jotta ne pystyvät suoriutumaan niille asetetuista tiukoista vaatimuksista.

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kuka tahansa tämän maapallon kansalainen, joka on tietoinen ilmaston lämpenemisen vakavuudesta, voi ryhtyä toimiin tämän maapalloa uhkaavan prosessin pysäyttämiseksi. Tällaiset pyrkimykset on ajoneuvojen kuljettajien ja heidän ajoneuvojensa osalta määritelty mietinnössä, josta tänään äänestetään.

"Vihreä ajotapa" tarkoittaa polttoaineenkulutuksen vähentämistä. EU ajaa polttoainekustannusten vähentämistä 20 miljardilla eurolla vuoteen 2010 mennessä. Se ajaa myös CO2-päästöjen vähentämistä 50 miljoonalla tonnilla. On sanomattakin selvää, että näiden toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. On kuitenkin hyvä, että niiden täytäntöönpano tapahtuu vuotta ennen komission ehdottamaa ajankohtaa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä asetusta, jonka avulla autojen ja teiden turvallisuutta parannetaan ottamalla käyttöön uusia tekniikkoja. Niitä ovat muun muassa rengaspaineen seurantajärjestelmät, märkäpitoa koskevat vaatimukset ja kaistavahtijärjestelmät. Mietintö auttaa vähentämään CO2-päästöjä, kun siinä asetetaan renkaille uusia vaatimuksia, joiden avulla parannetaan polttoainetehokkuutta ja vähennetään polttainekustannuksia.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Schwabin mietintöä moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista. Tämän erinomaisen mietinnön tavoitteena on huolehtia sisämarkkinoiden moitteettomasta toiminnasta ja samalla korkeatasoisesta turvallisuudesta ja ympäristön suojelusta. Nämä tyyppihyväksyntävaatimukset on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla, jotta vältetään jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat järjestelmät ja varmistetaan tieturvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso kaikkialla yhteisössä. Olen tämän vuoksi täysin samaa mieltä jäsen Schwabin kanssa, koska ehdotetulla asetuksella pyritään merkittävästi yksinkertaistamaan tyyppihyväksyntää koskevaa lainsäädäntöä moottoriajoneuvojen turvallisuuden ja renkaiden alalla yhdellä neuvoston ja parlamentin asetuksella.

– Mietintö: Holger Krahmer (A6-0046/2009)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Alkuperäistä IPPC-direktiiviä sekä kuutta muuta direktiiviä ei ole vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön EU:n jäsevaltioissa, eivätkä nämä direktiivit sen vuoksi täytä tarkoitustaan. Direktiivit päätettiin siksi laatia uudelleen, ja olemme tänään äänestäneet niistä parlamentissa. Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit kannatamme uudelleen laatimista ja voimme havaita, että nykyisiin sääntöihin on sen yhteydessä tehty tiettyjä parannuksia. Päätämme kuitenkin äänestää direktiiviä vastaan lopullisessa äänestyksessä, koska katsomme, että osa hyväksytyistä tarkistuksista tekee direktiivistä paljon huonomman, kuin komission alkuperäinen ehdotus oli. Emme esimerkiksi voineet hyväksyä suurille polttolaitoksille myönnettyjä uusia poikkeuksia.

Toisaalta meidän oli äänestettävä mietintöä vastaan, koska olemme päästämässä käsistämme tilaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen huomattavaan vähentämiseen tämän direktiivin avulla. Hylkäämällä tarkistukset, joiden esittämiseen valtuuskuntamme osallistui ja joissa kannatettiin raja-arvojen asettamista uusien suurten sähköntuotantolaitosten hiilidioksidipäästöille, parlamentti on osoittanut, ettei se ota kasvihuonekaasujen vähentämisen eteen tehtävää työtä vakavasti. Emme voi tukea tällaista ehdotusta.

  Liam Aylward, Brian Crowley, Seán Ó Neachtain and Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. – (EN) Kannatamme voimakkaasti alkuperäistä IPPC-direktiiviä. Nykyisten direktiivien kattama teollinen toiminta aiheuttaa 55 prosenttia EU:n CO2-päästöistä, 83 prosenttia SO2-päästöistä ja 34 prosenttia NOx-päästöistä. Nykyisessä direktiivissä säädetään, että ympäristönsuojeluvirasto myöntää luvat, joissa teollisuuslaitoksilta vaaditaan "parhaan käytettävissä olevan tekniikan" käyttämistä.

Tänä aamuna äänestettiin eräistä uutta IPPC-ehdotusta koskevista ongelmallisista tarkistuksista.

1. Vähimmäisvaatimukset. Irlanti vastustaa vähimmäisvaatimuksia koskevaa tarkistusta, koska siitä olisi haittaa Irlannin teollisuudelle ja viimeaikaisille pyrkimyksille nykyisen direktiivin vaatimusten täyttämiseksi. Resursseja olisi parempi käyttää direktiivin täytäntöönpanemiseen niisä jäsenvaltioissa, joissa sitä ei noudateta.

2. Siipikarja ja lanta ja liete. Useissa tarkistuksissa pyrittiin sisällyttämään siipikarja ja lannan levittäminen entistä laajemmin direktiivin soveltamisalaan. Äänestin näitä tarkistuksia vastaan päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi, koska nitraattidirektiivissä käsitellään lantaa ja lietettä riittävästi. Siipikarjan osalta IPPC kattaa jo nyt 40 000 siipikarjapaikan kasvattamot. Tarkistuksella siipikarjapaikkojen kynnysarvoja laskettaisiin 40 000:sta 30 000:een munivien kanojen, 24 000:een ankkojen ja 11 500:aan kalkkunoiden osalta. Vaikutustenarvioinnissa ei ole mainittu, miten näihin lukuihin päädyttiin tai mikä niiden tieteellinen perusta on.

2. Laitokset. Äänestin myös laitoksiin sovellettavan joustavuuden puolesta

  Niels Busk, Anne E. Jensen ja Karin Riis-Jørgensen (ALDE), kirjallinen. − (DA) Tanskan liberaalipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet Anne E. Jensen, Karin Riis-Jørgensen ja Niels Busk äänestivät Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ehdottaman tarkistuksen 96 puolesta. Sillä postettaisiin 16 artiklan 4 kohta, koska karjanlannan levittäminen on IPPC:n tavoitteiden eli suurten teollisuuslaitosten päästöjen ehkäisemisen vastaista. Tästä asiasta säädetään lisäksi jo vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) ja nitraattidirektiivissä (91/676/ETY).

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Jos tämä mietintö olisi säilynyt alkuperäisessä muodossaan, kotiseutuni Koillis-Englannin ja muidenkin Yhdistyneen kuningaskunnan alueiden terveydenhuoltojärjestelmään (NHS) kuuluvien sairaaloiden kustannukset olisivat nousseet huomattavasti niiden keskuslämmityskattiloiden vuoksi.

NHS:n sairaaloiden lämmityskattiloiden varakapasiteetin on oltava huomattava hätätilanteiden ja teknisten häiriöiden varalta. Direktiivissä sairaaloiden kattiloiden arvioinnin perustana olisi käytetty niiden mahdollisia päästöjä todellisten päästöjen sijaan. Sairaaloille olisi silloin aiheutunut huomattavia kustannuksia luvan hankkimisesta.

Kannatin tarkistusten esittämistä osa-aikaisesti varalla olevien kattiloiden jättämiseksi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Näistä huolenaiheista huolimatta meidän on yhdistettävä voimamme yhteisten uhkien, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen, käsittelemiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa teollisuuden päästöistä annettua seitsemää erillistä direktiiviä ja yhdistää ne yhdeksi tekstiksi.

Komission ehdotuksessa todetaan, että siinä säädetään yhdennetystä lähestymistavasta, jonka avulla ympäristönäkökohdat otetaan mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti huomioon lupia myönnettäessä. Tavoitteena on rajoittaa päästöjä tehokkaasti parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla, jota on käytettävä tähänastista johdonmukaisemmin.

Kuten mietinnössä todetaan, tämä lainsäädäntömenettely voi vaikuttaa 52 000:een eurooppalaiseen teollisuuslaitokseen. Kannatamme sen vuoksi eräitä ehdotettuja poikkeuksia mikro- ja pk-yrityksille, joihin ei pitäisi soveltaa samoja velvoitteita kuin suuriin teollisuuslaitoksiin. Kannatamme kuitenkin voimakkaampia toimenpiteitä teollisuuslaitoksille, joissa on polttolaitoksia ja rinnakkaispolttolaitoksia, sekä tarkastusten lisäämistä Euroopan komission ehdottamaan tarkastusmäärään verrattuna.

Tarkistetussa tekstissä pidetään tärkeänä julkista kuulemista ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjä, otetaan huomioon mikro- ja pk-yritysten edut ja vaaditaan päätösvaltaa Euroopan komissiolta. Näistä syistä äänestimme loppujen lopuksi ehdotuksen puolesta ja toivomme, että hallitus lisää Portugalissa toimia ilman laadun parantamiseksi ja seuraamiseksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Krahmerin teollisuuden päästöjä koskevaa mietintöä vastaan. En ole samaa mieltä siitä, että toimivaltaisten paikallisviranomaisten olisi määrättävä yksittäisiä laitoksia koskevista päästöjä rajoittavista toimista saadakseen päästöt täyttämään vaatimukset, jotka sisältyvät parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin vertailuasiakirjoihin, keskimääräisesti siten, että jää liikkumavaraa ottaa paikalliset olot huomioon. Tämä tehtävä olisi kokonaisuudessaan annettava yhteisön viranomaiselle eikä paikalliselle tai kansalliselle viranomaiselle. Alueelliset erityispiirteet eivät saa olla syrjivänä tekijänä tällä alalla. Erilaisten vähimmäismäärien asettaminen eri alueille johtaisi kustannusten ja tuottojen huomattavaan vaihteluun, mikä taas vaikuttaisi väistämättä yritysten todelliseen kilpailukykyyn.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Meidän on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin äskettäin hyväksytyn ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden täyttämiseksi.

EU:n aiempia pyrkimyksiä teollisuuden päästöjen vähentämiseen on haitannut yhdenmukaisuuden ja koordinoinnin puute sekä huomattava eriarvoisuus. Kannatan tämän vuoksi lämpimästi komission aloitetta ja esittelijän ehdotusta. Teollisuuden päästöjä koskevien useiden eri direktiivien korvaaminen yhdellä ainoalla johdonmukaisella säädöksellä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Olen myös valmis tukemaan kaikkia aloitteita, joiden tavoitteena on byrokratian vähentäminen. laitosten tarkastuksia koskevan sääntelyn joustavuuden parantaminen ja avoimuuden lisääminen. Kannatan varauksetta esittelijän ehdotusta, jonka mukaan Euroopan parlamentin aseman on oltava vahvempi laadittaessa muutoksia lainsäädäntöön.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan komission ehdotus teollisuuden päästöjä koskevaksi direktiiviksi ja Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset osoittavat jälleen kerran, että "vihreän talouden" tavoittena ei ole ympäristön suojelu vaan pääoman tuoton turvaaminen. Euroopan komission antamat lausunnot kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta ovat harhaanjohtavia ja hämmentäviä.

Tämä direktiivi koskee yli 52 000 teollisuuslaitosta, jotka aiheuttavat suuren osan EU:n jäsenvaltioiden päästöistä ja ovat myös yhteisesti esteenä niiden tavoitteiden saavuttamiselle, jotka Euroopan komissio itse on asettanut ilman pilaantumisen vähentämiselle.

Tärkeimmillä Euroopan parlamentin tekemillä tarkistuksilla rajoitetaan huomattavasti direktiivin soveltamisalaa ja sisällytetään direktiiviin monitulkintaisia ja epävarmuutta aiheuttavia osia, jotka poikkeuksetta hyödyttävät rahavaltaa ja keventävät rahavallan vastuuvelvollisuutta. Samanaikaisesti itse teollisuudenharjoittajat vaikuttavat ratkaisevasti päästötasojen määrittelyyn, kun päästötavoitteet asetetaan heidän tarpeidensa ja painopisteidensä mukaisesti eli niiden motiivina on voiton tavoittelu.

Ympäristönsuojelun pattitilanteena on joutuminen mukaan monopolien ja imperialismin vastaiseen työntekijöiden taisteluun, jossa vastustetaan monopolien taloudellista itsemääräämisoikeutta ja poliittista valtaa sekä EU:ta ja sen yksisuuntaista politiikkaa tukevia puolueita.

- Mietintö: Klaus-Heiner Lehne (A6-0044/2009)

  Jan Andersson, Ole Christensen, Göran Färm, Anna Hedh, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose, Inger Segelström, Britta Thomsen and Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. – (EN) Yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskevalla komission ehdotuksella annetaan vilpillisille yhtiöille tilaisuus kiertää henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä. Yksityinen eurooppayhtiö voi kiertää säännöt, jos sillä on sääntömääräinen kotipaikka jäsenvaltiossa, jossa henkilöstön osallistuminen on vähäistä tai puuttuu kokonaan, ja jos se toimii toisessa jäsenvaltiossa, jossa henkilöstön osallistumisen taso on korkea.

Parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä on kuitenkin yhdessä EAY:n kanssa saanut aikaan kompromissin, jolla parannetaan komission ehdotusta huomattavasti. Kompromissin mukaan työntekijöiden osallistumista suosivia sääntöjä sovelletaan yhtiöihin, joiden työntekijöistä tietty osuus on sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa osallistumisen taso on korkeampi verrattuna jäsenvaltoon, jossa yhtiöllä on kotipaikka.

Vaikka kompromissi onkin paljon parempi kuin alkuperäinen ehdotus, ei se silti ole täydellinen ratkaisu. Toimintarajat, joiden ylittyessä henkilöstön osallistuminen toteutetaan, ovat edelleen korkeat joidenkin jäsenvaltioiden sääntöihin verrattuna. On myös vaikeaa määritellä, mikä katsotaan henkilöstön osallistumisen korkeammaksi tasoksi. Me sosiaalidemokraattisen ryhmän tanskalaisjäsenten ja ruotsalaisjäsenten valtuuskunnat olemme sen vuoksi päättäneet äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Johannes Blokland (IND/DEM), kirjallinen. − (NL) Tänään iltapäivällä äänestimme yksityisen eurooppayhtiön säännöistä. Päätin lopulta äänestää ehdotusta vastaan seuraavista syistä. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että tällä ehdotuksella lisätään oikeudellista epävarmuutta Euroopan unionissa. Ehdotuksessa jäävät epäselviksi yksityisen kansallisen yhtiön ja yksityisen eurooppayhtiön väliset suhteet sekä sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja asetustekstin väliset suhteet. Miten estetään tarpeellisen kansallisen lainsäädännön kiertäminen? Miten ehdotus sopii yhteen kuluttajansuojan periaatteiden kanssa?

Näihin kysymyksiin ei anneta tyydyttäviä vastauksia. Äänestimme tänään myös jäsen Lehnen toisesta mietinnöstä, jossa hän antaa suosituksia, joiden avulla voidaan parantaa yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä jäsenvaltioiden välillä. Mielestäni tämä idea on itse asiassa paljon parempi kuin yksityinen eurooppayhtiö. Jos komissio pyrkisi helpottamaan yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä jäsenvaltioiden välillä vähentämällä byrokratiaa, koko yksityistä eurooppayhtiötä koskeva ehdotus olisi tarpeeton.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Koska jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välillä on huomattavia eroja, ulkomailla toiminnan aloittavien yhtiöiden on usein käytävä läpi kalliita menettelyjä. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, joiden hallintorakenteet ovat vaatimattomat.

Näiden sääntöjen laatiminen on jälleen yksi askel kohti esteiden poistamista erityisesti Euroopan talouden kannalta keskeisellä alalla.

"Yksityisen eurooppayhtiön" luomisella annetaan pk-yrityksille mahdollisuus perustaa tytäryhtiöitä samojen sääntöjen mukaisesti, riippumatta siitä, missä niiden kotipaikka on. Ne voivat silloin harjoittaa liiketoimintaa ulkomailla aivan yhtä helposti kuin kotimaassa.

Tämän pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen perustuvan toimenpiteen ansiosta säästetään pk-yritysten aikaa ja rahaa ja näytetään samalla selvä suunta Euroopan unionin tulevalle yrityspolitiikalle.

Näistä syistä Portugalin sosiaalidemokraattista puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat tätä mietintöä.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Jäsen Lehne on ehdottanut valiokunta-aloitteesta mietintöä. Se koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi, jonka tavoitteena on helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kannalta jossakin yhteisön jäsenvaltiossa perustetun yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä jäsenvaltioiden välillä. Tämä on kunnioitettava tavoite. Meidän on kuitenkin varottava, ettei näitä pyrkimyksiä käytettäisi hyväksi kansallisen yhtiölainsäädännön heikentämiseen. Samalla on varmistettava, että yksityisen eurooppayhtiön (Societas Privata Europea) säännöt tarjoavat käyttökelpoisen vaihtoehdon yrityksille.

Lukuisien tarkistusten joukossa on useita edelleen varsin kiistanalaisia ehdotuksia. Niitä ovat esimerkiksi viittaukset vähimmäispääomaan, rekisteröinnin valvonta, viitaukset kansalliseen lainsäädäntöön, rajatylittävä luonne ja henkilöstön osallistuminen. Tietyissä talous- ja raha-asioiden valiokunnan ehdottamissa tarkistuksissa on vaadittu vuoteen 2010 mennessä yhdenmukaisuutta tietyillä aloilla, myös verotuksen alalla, mikä rajoittaisi huomattavasti kansallisen lainsäädännön soveltamista.

Hyväksyn periaatteessa ehdotuksen, jonka mukaan eurooppayhtiö toimisi samojen periaatteiden mukaan koko EU:n alueella. Katson kuitenkin, ettei tällä ehdotuksella pitäisi rajoittaa verotusta koskevia kansallisia päätöksiä, jotka kuuluvat vankasti yksittäisten jäsenvaltioiden määräysvaltaan.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. − (SV) Äänestin lopullisessa äänestyksessä yksityisen eurooppayhtiön (SPE) sääntöjä koskevaa mietintöä vastaan. Perusajatus yhteisen eurooppalaisen yhtiömuodon käyttöön ottamisesta yksityisille yrityksille on erittäin hyvä. Tällaista uudistusta tarvitaan ehdottomasti.

Komission ehdotus sen sijaan on erittäin huono. Ehdotuksessa ei määritellä selkeästi, milloin on sovellettava kansallista lainsäädäntöä ja milloin yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä. Suuri osa yrityksiä koskevista säännöistä ja määräyksistä sisältyy niiden yhtiöjärjestykseen. Vaikka tämä toimenpide saattaakin olla tiettyjen yritysten kannalta hyödyllinen, jotkut asiat on määriteltävä selkeästi säännöissä. Niihin kuuluu esimerkiksi rajan vetäminen yhtiön elinten toimivaltuuksien välille sekä vähemmistöosakkaiden suojelu. Lisäksi henkilöstön osallistuminen yhtiön hallintoon on heikkoa.

Eurooppayhtiön sääntöjä on parannettu huomattavasti neuvostossa käynnissä olevissa neuvotteluissa, ja toivon edelleen hyvää lopputulosta. Ehdotus, johon meidän on tänään määrä ottaa kantaa, ei kuitenkaan ole hyvä lopputulos. Otamme kantaa jäsen Lehnen muuttamaan komission ehdotukseen. Päätöksestäni tekee helpon se, että ehdotus on vaikeaselkoinen ja uudistuksen myönteiset puolet jäävät ehdotuksessa olevien ongelmien varjoon. Lisäksi on vaarana, että säännöistä tulee alkuperäisen tavoitteen vastaisia. Kun vielä otetaan huomioon neuvostossa jo saavutettu edistys, tämän mietinnön kannattaminen merkitsi kapuloiden heittämistä neuvoston rattaisiin.

Emme äänestä neuvoston ehdotuksesta vaan ennen kaikkea komission ehdotuksesta. Olen siksi päättänyt äänestää sitä vastaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. – (EN) Tällä aloitteella luodaan uusi eurooppalainen yhtiömuoto, jonka avulla pyritään parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä helpottamalla niiden perustamista ja toimintaa sisämarkkinoilla. Kannatan mietintöä, jolla parannetaan henkilöstön suojaa ja yrityksen tiedottamista henkilöstölle.

  Bernhard Rapkay (PSE), kirjallinen. – (DE) Saksan sosiaalidemokraattista puoluetta (SPD) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät yksityisen eurooppayhtiön perustamista koskevan mahdollisuuden puolesta. Haluaisimme kuitenkin antaa päätöstämme koskevan selvityksen.

Henkilöstön osallistuminen on yksi demokraattisen ja sosiaalisen Euroopan kulmakivistä. Tästä syystä sääntöihin on otettava henkilöstön tiedonsaantia koskeva oikeus, henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osallistuminen ilman rajoituksia samassa muodossa kuin eurooppayhtiötä (Societas Europae – SE) ja eurooppaosuuskuntaa (Societas Cooperativa Europaea – SCE) koskevissa nykyisissä säännöissä.

Yksityisen eurooppayhtiön versio, josta nyt on päästy yksimielisyyteen, on tältä osin parempi kuin komission ehdotus. Sen vuoksi äänestimme sen puolesta. Nykyisiin sääntöihin mukauttamisen tavoitetta ei silti ole vielä saavutettu. Henkilöstön osallistumisoikeuksien kiertämisen riskiä ei ole kokonaan torjuttu.

Prosessia ei ole vielä saatu päätökseen. Pyydämme neuvostoa parantamaan ehdotusta seuraavasti:

– lisäämällä ehdotukseen selkeitä viittauksia eurooppayhtiötä (SE) koskevaan direktiiviin, erityisesti siinä oleviin toissijaisiin säännöksiin, jotka koskevat jäsenten valintaa johtokuntaan ja hallintoneuvostoon,

– yksinkertaistamalla 34 artiklan täytäntöönpanokelvotonta säännöstä alentamalla kynnysarvoja huomattavasti,

– vahvistamalla, että yksityinen eurooppayhtiö todellakin harjoittaa rajat ylittävää toimintaa.

Kehotamme komissiota lopultakin viemään eteenpäin 14. direktiiviä pääomayhtiöiden sääntömääräisen kotipaikan siirtämisestä jäsenvaltioiden välillä, koska henkilöstön osallistumisoikeus sääntömääräisen kotipaikan sirron yhteydessä voidaan varmistaa järkevällä tavalla vain koko EU:ssa sovellettavalla henkilöstön osallistumista koskevalla direktiivillä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin äänestyksessä jäsen Lehnen mietintöä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yksityisen eurooppayhtiön säännöistä. Tuen työtä, jota hän on tehnyt SPE:n päivittäisen toiminnan kannalta olennaisia kohtia, kuten vähimmäispääomaa, henkilöstön osallistumista ja rekisteröinnin valvontaa koskevien omien sääntöjen laatimiseksi. Mitä tulee viittauksiin kansalliseen lainsääädäntöön, katson lopuksi, että yksityisiä eurooppayhtiöitä koskevan sääntelyn tavoite eli koko yhteisössä yhtenäisen yhtiömuodon luominen on erittäin hyvä ja hyödyllinen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Rajun talouskriisin aikana on erittäin suotavaa kehittää pk-yritysten alaa. Meidän on ponnisteltava niiden hallinnollisten ja lainsäädännölisten esteiden poistamiseksi jotka haittaavat yritysten perustamista. Muodolliset vaatimukset, turha byrokratia ja suuret rekisteröintikustannukset eivät saisi olla haittaamassa ihmisiä, jotka haluavat kehittää liikeideaansa. Uudet yritykset luovat uusia työpaikkoja ja edistävät talouden elpymistä.

Euroopan unioni koostuu 27 jäsenvaltiosta, joilla kaikilla on erilaiset oikeusjärjestelmät ja erilaiset järjestelmät yritysten perustamiselle. Koko EU:ssa sovellettava yrityksen perustamisjärjestelmä – yksityinen eurooppayhtiö – helpompaa ehdottomasti yrityksen perustamista ja tehostaa pääoman vapaan liikkuvuuden periaatetta.

Toiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevien vaatimusten yhdenmukaisuus, osakepääomalle määärätty alhainen vähimmäisvaatimus ja yksinkertaistetut rekisteröintimenetelmät takaavat varmasti yksityisen eurooppayhtiön menestyksen. Järjestelmä tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon kansallisille sääntelyille. Se on nopea ja edullinen eikä siinä ole turhia muodollisuuksia. Silti siinä taataan korkeatasoinen oikeusvarmuus.

- Mietintö: László Surján (A6-0111/2009)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä vaaditaan alalle toisensa jälkeen lisärahoitusta EU:ssa, vaikka jäsenvaltioissa joudutaan säästämään esimerkiksi terveydenhuollossa, kouluissa ja sosiaalihuollossa.

Lisäksi useisiin mietinnössä mainittuihin aloihin, kuten rahoituskriisiin, ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan, liittyy valtavia kustannuksia, jotka ovat täysin kohtuuttomia EU:n talousarvioon nähden. Näitä asioita on käsiteltävä kussakin jäsenvaltiossa niiden sisäpoliittisin keinoin, joilla luodaan demokraattinen perusta välttämättömille uhrauksille.

Olemme näin ollen päättäneet äänestää komission talousarviota 2010 koskevaa mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Monien jäsenvaltioiden heikentyneestä talous- ja yhteiskuntatilanteesta huolimatta EU on toistaiseksi tehnyt tehokkaita aloitteita ainoastaan rahoituspääoman suojaamiseksi.

On välttämätöntä toteuttaa välittömästi yhteisön toimenpiteitä, joilla vastataan tehokkaasti työntekijöiden, tuotantoalan, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin ottamalla käyttöön tarvittavat rahoitusvarat.

EU on kuitenkin osoittanut jälleen kerran luokkajakoisuutensa keskustelemalla vuoden 2009 talousarviosta – yhteisön talousarviosta, joka on suhteellisesti pienin Portugalin ETY:yn liittymiseen jälkeen – ja hyväksymällä sen aivan kuin kaikki olisi ennallaan.

Jouduttuaan myöntämään kapitalismin vajonneen ilmeisen syvään (poliittiseen) kriisiin, Euroopan parlamentti ei ole onnistunut salaamaan todellista tilannetta. Annetussa päätöslauselmassa todetaankin varovaisesti, että yhteisön vuoden 2010 talousarvion on asetuttava lähemmäs monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 – joka on paitsi täysin riittämätön myös jätetään kokonaan huomiotta – vahvistettuja rajoja, ja myönnetään lisäksi menoluokan olevan "riittämätön".

Aiemmista huonoista kokemuksista viisastuneina ja tulevat Euroopan parlamentin vaalit huomioon ottaen toivomme, että esiin tuodut huolet ja aikomukset eivät ole vain lyhytnäköisiä pyrkimyksiä ja ettei tässä ole tavalliseen tapaan kyse vain hyvistä aikomuksista.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luettuani huolellisesti László Surjánin mietinnön talousarvion 2010 suuntaviivoista, päätin äänestää sitä vastaan. Mielestäni Euroopan parlamentti ei lisää uskottavuuttaan edistämistoimilla eikä yhdistämällä niitä talousarvion kohtiin. Tällä tavoin unohdetaan EU:n toimielinten työtä edistävät todelliset vaikuttimet. Totean vielä kannattavani mahdollisimman avoimen toiminnan periaatetta ja olevani sitä mieltä, että eri aloille myönnettävät varat on jaettava syrjimättömästi riippumatta tulosten vaikutuksista. Myös huonosti menestyneitä aloja on tuettava. Kenties juuri ne tarvitsevat kaikkein eniten yhteisön toimielinten tukea.

- Mietintö: Vladimír Maňka (A6-0057/2009)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Nyt kun kustannuksia karsitaan julkisen sektorin terveydenhuollossa, kouluissa ja sosiaalihuollossa, myös EU:n toimielimissä pitäisi säästää. Mielestämme on aivan välttämätöntä leikata alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean määrärahoja. Veronmaksajat EU:ssa eivät huomaisi mitään eroa, jos mainituille elimille määrättäisiin tiukka säästöohjelma.

Vastustamme myös Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien henkilöstölisäystä. Tällaiset kulut eivät ole välttämättömiä nykytilanteessa.

Myös Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös Euroopan historian museon avaamisesta on huono ajatus. Kokemuksesta tiedämme, että tällaisella museolla on tarkoitus levittää propagandaa EU:n liittovaltiomuodon vahvistamisen puolesta.

Olemme näin ollen päättäneet vastustaa äänestyksessä tätä mietintöä, joka koskee muun muassa Euroopan parlamentin talousarviota 2010.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Suhtaudumme myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti luokittelee kielikysymykset nykyään "perusperiaatteisiin" yhteisön talousarviota 2010 koskevissa painopisteissään:

- "korostaa painokkaasti perusperiaatetta, jonka mukaan kaikille jäsenille olisi tarjottava yhdenvertaisesti täydet ja laadukkaat palvelut, jotka antavat heille mahdollisuuden työskennellä, ilmaista itseään ja saada asiakirjat omalla äidinkielellään…"

- "toteaa, että vuonna 2010 olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että jäseniä kohdellaan kansallisuudesta ja kielestä riippumatta yhtäläisesti ja että he voivat halutessaan hoitaa velvollisuutensa ja poliittiset tehtävänsä omalla kielellään"

- "korostaa… kaikkia jäseniään koskevan demokraattisen legitiimiyden periaatetta ja jäsenten oikeutta täyteen monikielisyyteen; katsoo siksi, että tätä tavoitetta voidaan ja tulee edistää tässä talousarviossa…".

Emme kuitenkaan voi unohtaa, että Portugalin kommunistista puoluetta edustavien Euroopan parlamentin jäsenten talousarviota koskevat ehdotukset, joissa vaadittiin kielivalikoiman laajentamista EU:n kaikkiin virallisiin kieliin kokouksissa (sekä yhteisön toimielinten kokouksissa että parlamentin työhön liittyvissä ulkoisissa kokouksissa), on vuosien aikana hylätty kerta toisensa jälkeen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, en kannata Vladimír Maňkan mietintöä vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista, ja siksi äänestin sitä vastaan. Päätöslauselman 5 kohdassa oleva maininta merkitsee tosiasiassa täydellistä mukautumista Kroatian Euroopan unioniin liittymistä silmällä pitäen. Silti päätöslauselmassa todetaan, että tällaisissa tilanteissa, kun jäsenvaltioita on 27 ja mahdollisia uusia jäseniä yksi, uusimman tulokkaan olisi sopeuduttava, ei suinkaan muiden maiden. En myöskään katso voivani tukea puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisen yhteistyön ja suhteiden tiivistämiskokeilun jatkamista toisella vuodella, sillä en pidä sitä kannattavana enkä tehokkaana.

- Mietintö: Christel Schaldemose (A6-0064/2009)

  Jim Allister (NI), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä käsitellään nykyisten sääntelypuitteiden merkittäviä puutteita. Olen ollut erityisen huolissani EU:hun sijoittautuneiden, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kauppaa käyvien yhtiöiden vastuuvelvollisuuden puuttumisesta. Yhtiöt voivat mainostaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, eikä niiden tarvitse hakea siihen lupaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ylellisyysvero (vice tax) on vain edistänyt huolestuttavaa kehitystä, joka saa yhtiöt sijoittautumaan ulkomaille ja välttymään siten tarvittavan luvan hakemiselta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Siksi olen tyytyväinen tähän mietintöön, jonka pitäisi jossain määrin edistää ongelman selvittämistä.

  Liam Aylward, Brian Crowley ja Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. – (EN) Kuluttajansuojalla on ratkaiseva merkitys kaikille jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot voivat myös tehdä kyseisellä alalla yhteistyötä varmistaakseen rajatylittäviä palveluja hyödyntävien kuluttajien suojelun. Christel Schaldemosen mietintö online-rahapelien yhtenäisyydestä on esimerkki siitä, miten jäsenvaltioiden käytännöllisen, yhteistyöhön perustuvan toiminnan avulla voidaan päästä ratkaisuun, jossa kuluttajansuoja on keskeisellä sijalla.

Mietinnössä myönnetään, että online-rahapelien yhtenäisyys varmistetaan parhaiten soveltamalla tähän alaan toissijaisuusperiaatetta ja antamalla jäsenvaltioiden säännellä toimialaa itse. Mietinnössä edellytetään kuitenkin yhteistyötä ja yhteensovittamista petosten ja rikollisuuden torjumiseksi sekä yhteiskuntaa ja yleistä järjestystä koskevien ongelmien, kuten riippuvuuden ja henkilötietosuojan, ratkaisemiseksi.

Keskeisellä sijalla mietinnössä on urheilun ja urheilutapahtumien rehellisyyden turvaaminen. On aivan olennaista tunnustaa ennen kaikkea urheilun yhteiskunnalliset, viihteelliset ja terveydelliset arvot ja estää kyseisten arvojen vaarantaminen tai ohjailu voitontavoittelun takia. Monet Euroopan kansalaiset harrastavat online-rahapelejä. Meidän on huolehdittava heidän suojelustaan, ja mielestäni Christel Schaldemosen mietintö on tässä suhteessa merkittävä toimi.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Kannatan EU:n peliympäristön vapauttamista. Hallitusten valvomat kansalliset monopolit ovat jo aivan liian kauan estäneet uusia markkinoille tulijoita tarjoamasta pelipalveluja Euroopassa.

Online-rahapelit tarjoavat kuluttajille uuden tavan nauttia peliharrastuksestaan. Mielestäni ongelmana eivät ole vastuulliset pelaajat, jotka pelaavat vastuuntuntoisten operaattoreiden tarjoamia online-rahapelejä. Mietinnön avulla pyritään turvaamaan kuluttajansuojan korkea taso ja varmistamaan verkkopeliympäristön oikeudenmukaisuus ja avoimuus. Mielestäni on myös tärkeää toteuttaa kaikki järkevät toimet, joilla estetään alaikäisiä pelaamasta online-rahapelejä.

Tietenkin rahapelien yhteiskunnalliset vaikutukset aiheuttavat huolta, ja olen niistä itsekin huolissani. Mielestäni vastuuta on kuitenkin aikaisemmin sälytetty aivan liian paljon peliyhtiöille, ja yksilön vastuu on ollut liian vähäinen. Viime kädessä pelaaminen tai pelaamatta jättäminen on henkilökohtainen päätös, ja yksilön on vastattava seurauksista.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen Schaldemosen online-rahapelien integriteettiä koskevan mietinnön äänestystulokseen. Se osoittaa, että laaja enemmistö parlamentin jäsenistä pitää rahapelejä erityisenä taloudellisena toimintana, johon ei voida soveltaa yksinomaan sisämarkkinasääntöjä.

Pelaamisen sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset, kuten myös siihen liittyvät rikoksen riskit sekä kulttuurilliset erityispiirteet, tulee ottaa huomioon. Niin myös se, että useat tutkimukset osoittavat internetin välineenä moninkertaistavan kyseiset riskit. On selvää, että yksikään viranomainen ei pystyisi kontrolloimaan internetissä tapahtuvaa pelaamista koko Euroopan laajuisesti.

Schaldemosen mietintö nostaa myös esiin rahapelitoiminnan myönteiset vaikutukset, joiden suojelemista pidän erityisen tärkeänä. Useissa Euroopan maissa kyseiset pelit nimittäin tuottavat merkittäviä summia mm. taiteelle, tieteelle, kulttuurille, nuorisotyölle ja sairaaloille. Tuhannet kansalaisjärjestöt hyötyvät niiden tarjoamasta rahoituksesta, minkä lisäksi rahapelit ovat EU:n laajuisesti urheilujärjestöjen ja etenkin ruohonjuuritason urheilutoiminnan suurin tulonlähde.

Se että parlamentin enemmistö haluaa säilyttää nykyiset rahapelipolitiikkaa koskevat kansalliset lait eikä korvata niitä pelkällä ohjesäännöstöllä, joka tarjoaisi huomattavasti heikomman kuluttajansuojan, ei tarkoita etteikö markkinoita saisi vapauttaa. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että liberalisoimisen on tapahduttava jäsenmaiden omilla ehdoilla. Ja mikäli kansallinen monopoli halutaan säilyttää, sen on oltava syrjimätön ja juridisesti perusteltavissa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Äänestin online-rahapelien yhtenäisyyttä koskevaa mietintöä vastaan, sillä mielestäni vaihtoehtoisessa esityksessä, joka hylättiin täysistunnossa, olisi otettu paremmin huomioon rahapelialan nykytilanne.

Olen itsekin huolissani kansalaisten huijaamisesta ja peliriippuvuudesta, mutta huomattakoon, että useimmissa jäsenvaltioissa rahapelien pelaamista valvotaan kansalaisten suojelemiseksi peliriippuvuudelta ja petoksilta sekä rahanpesun torjumiseksi.

Petosten ja rikosten torjumisen lisäksi on estettävä ongelmapelaaminen ja alaikäisten pelaaminen. Mielestäni vaihtoehtoisessa päätöslauselmassa olisi puututtu tehokkaammin kyseisiin huolenaiheisiin.

  Seán Ó Neachtain (UEN), kirjallinen. – (GA) Kuluttajansuojalla on ratkaiseva merkitys kaikille jäsenvaltioille. Tällä alalla tarvitaan myös kipeästi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä etenkin rajatylittävien palvelujen näkökulmasta. Online-rahapelejä koskeva mietintö osoittaa, että käytännöllisellä ja yhteistyöhön perustuvalla ratkaisulla voidaan varmistaa kuluttajansuojan keskeinen asema EU:n politiikanaloilla.

Mietinnön mukaan internetissä pelattavia rahapelejä koskevat kysymykset ratkaistaan parhaiten soveltamalla tähän alaan toissijaisuusperiaatetta ja jättämällä sääntelyasiat kunkin jäsenvaltion vastuulle. Näin ollen mietinnössä myönnetään, että Euroopan unionin jäsenvaltiot pystyvät parhaiten torjumaan petoksia, rikoksia ja yhteiskunnallisia ongelmia yhteistyön ja yhteensovittamisen avulla.

Mietinnössä keskitytään urheilun merkitykseen ja sen yhtenäisyyden ja rehellisyyden säilyttämiseen. Urheilun yhteiskunnallista arvoa ja kulttuuriarvoa on vaalittava, ja on varmistettava, ettei urheiluasioita hoideta huonosti rahan tai muiden samantapaisten syiden takia. Euroopan unionissa monet ihmiset harrastavat online-rahapelejä. Näitä ihmisiä on suojeltava verkon haitoilta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin Christel Schaldemosen online-rahapelien yhtenäisyyttä koskevan mietinnön puolesta. Vakaa käsitykseni on, että tällä alalla, joka sivumennen sanoen on hyvin merkittävä tulonlähde urheilujärjestöille, on toimittava täysin avoimesti yleisen edun ja kuluttajien edun turvaamiseksi. Lopuksi totean, että mielestäni yhtenäisestä lainsäädännöstä – eikä suinkaan nykyisin voimassa olevista sekalaisista säädöksistä – voi olla suurta hyötyä, jotta vältetään online-rahapelien leimaaminen yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Valitettavasti en pystynyt osallistumaan Christel Schaldemosen online-rahapelien yhtenäisyyttä koskevasta mietinnöstä toimitettuihin äänestyksiin. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä ilmoittaa kannattavani esittelijän näkemystä, sillä mietinnössä tuodaan esiin useita online-rahapeleihin liittyviä merkittäviä ja vaarallisia näkökohtia. Vuonna 2004 online-rahapelit vastasivat arviolta 5:ttä prosenttia EU:n rahapelimarkkinoista, ja niiden osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.

On tärkeää ymmärtää, että online-rahapeleihin kuuluu nykyisin erottamattomasti monenlaista laitonta toimintaa: luottokorttipetoksia, alaikäisten saatavilla olevia rahapelejä, sopupelejä ja niin edelleen. Todennäköisesti myös peliriippuvaisten määrä kasvaa, sillä monille online-rahapelit ovat hyvin mieluisa harrastus.

Kuten esittelijä perustellusti huomauttaa, online-rahapelien vaikutusta ei ole vielä tutkittu perinpohjaisesti. Kansalaisten suojelemiseksi kaikkien jäsenvaltioiden onkin ratkaisevan tärkeää tutkia perusteellisesti online-rahapelien vaikutuksia ja parantaa rahapelimarkkinoiden valvontaa ja sääntelyä.

  Christel Schaldemose (PSE), kirjallinen. – (EN) Online-rahapelien yhtenäisyyttä koskevassa Christel Schaldemosen mietinnössä vahvistetaan jäsenvaltioiden vastuu rahapelimarkkinoidensa sääntelystä haavoittuvaisten kuluttajien, kuten lasten, suojelemiseksi, rikosten torjumiseksi ja urheilutapahtumien suojaamiseksi esimerkiksi sopupelien kaltaisilta riskeiltä.

Euroopan parlamentin jäsenet poistivat rahapelit palveludirektiivistä niiden erityisaseman perusteella, eikä niistä selvästikään haluta antaa EU:n säädöksiä. Näin ollen Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat ehdottomasti mietinnössä jäsenvaltioille esitettyä vaatimusta rahapelimarkkinoiden sääntelystä kuluttajien suojelemiseksi. Mietinnössä todetaan myös selvästi, että sääntelyn on oltava EU:n perustamissopimusten määräysten mukaisesti oikeasuhteista ja syrjimätöntä.

Näin ollen Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet pitävät Yhdistyneen kuningaskunnan uhkapelilakia perustamissopimuksen mukaisena säädöksenä, jonka tarkoituksena on turvata rahapelipalveluiden oikeudenmukainen ja vapaa saatavuus ja samalla torjua rikollisuutta ja suojella lapsia ja haavoittuvia pelaajia. Muutamat jäsenvaltiot tarkistavat parhaillaan rahapelilainsäädäntöään varmistaakseen sen yhdenmukaisuuden EU:n perustamissopimusten kanssa.

Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet korostavat, että viranomaisten on kaikkialla EU:ssa tehtävä valppaasti yhteistyötä torjuakseen rikollisuuden ja sopupelien vaaraa sekä nuoriin kohdistuvia uhkia ja suojellakseen haavoittuvia pelaajia kaikilta rahapelimuodoilta. Labour-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet suhtautuvat myönteisesti siihen, että hyvämaineiset online-rahapelipalvelujen tarjoajat pyrkivät jatkuvilla toimillaan varmistamaan tällaisten huolenaiheiden huomioimisen.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Rahapeli- ja vedonlyöntitoiminta ei ole tavanomaista taloudellista toimintaa, kuten jotkut parlamentin jäsenet luulevat. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on oikeuskäytännössään vahvistanut, että jäsenvaltiot määrittelevät itse tarkoituksenmukaisen suojan tason suojellakseen kansalaisia rahapeleihin liittyviltä vaaroilta.

Rahapelialaan sovellettavan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden on pystyttävä valvomaan ja sääntelemään rahapelimarkkinoitaan perinteidensä ja kulttuurinsa mukaisesti kuluttajien suojelemiseksi riippuvuuden, petosten ja rahanpesun aiheuttamilta vaaroilta. Kun otetaan huomioon online-rahapelien aiheuttamat lisäriskit, olen vakuuttunut siitä, ettei kansallisia säädöksiä voida korvata rahapelialan yleiseurooppalaisella itsesääntelyllä.

Näin ollen kannatan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaan kuuluvien kollegojeni huomattavaa enemmistöä, joka katsoo, ettei rahapelitoimintaan voida soveltaa pelkästään sisämarkkinalähtöistä lähestymistapaa. Siksi olen päättänyt tukea varauksetta Christel Schaldemosen mietintöä.

- Mietintö: Maria Petre (A6-0088/2009)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Maria Petren elintarvikkeiden laadun turvaamista koskevan mietinnön puolesta. Haluan kuitenkin ilmaista huoleni siitä, että keskivertokuluttaja ei ole selvillä suojattujen alkuperänimitysten (SAN) ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM) välisestä erosta. Mielestäni tätä asiaa koskevan tiedotuskampanjan järjestäminen on välttämätöntä.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Jäsenvaltioiden on edistettävä niitä laadunvarmistusjärjestelmiä, jotka ovat jo yleisesti eurooppalaisten kuluttajien tiedossa. Näitä järjestelmiä ei pitäisi yhdenmukaistaa tai yhdistää toisiinsa. Laadunvarmistusta koskevien yhteisön vähimmäisstandardien vahvistaminen edellyttää niiden EU:n laajuista arviointia ja tunnustamista. Näin ollen komission on saatava virasto, joka hyväksyisi ja sallisi laadunvarmistusjärjestelmien Euroopan laajuisen käytön ja huolehtisi yhtenäisestä ja tehokkaasta valvonnasta EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä kannatan alkutuotteiden tuotantopaikkaa koskevan pakollisen ilmoituksen käyttöönottoa alkuperämaata koskevan merkinnän pohjalta tavalla, joka vastaa kuluttajien halua tietää enemmän heidän ostamiensa tuotteiden alkuperästä. Tällaista järjestelmää tulisi soveltaa myös jalostettuihin elintarvikkeisiin ilmoittamalla pääasialliset ainekset ja raaka-aineet ja täsmentämällä niiden alkuperä ja tuotteen viimeinen jalostuspaikka.

  Niels Busk, Anne E. Jensen ja Karin Riis-Jørgensen (ALDE), kirjallinen. − (DA) Tanskan liberaalipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet Anne E. Jensen, Karin Riis-Jørgensen ja Niels Busk ovat äänestäneet Maria Petren elintarvikkeiden laadun turvaamista koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta arvioituaan sen etuja ja haittoja ja myös siksi, että äänestys toimitetaan ainoastaan koko mietinnöstä. Katsomme voivamme tukea mietinnön pääsisältöä, vaikka siinä onkin useita asioita, joita emme tue varauksetta.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. – (EN) Pettymyksekseni jouduin äänestämään tyhjää tästä mietinnöstä, jossa olisi pitänyt jatkaa komission vihreän kirjan aiheen käsittelyä, eli sitä, miten viljelijät eri puolilla Eurooppaa saavat markkinoilla mahdollisimman suuren hyödyn korkealaatuisista tuotteistaan. Mietinnössä kiinnitetään huomiota tärkeisiin asioihin, kuten alkuperämerkintöihin, maailman laadukkaimpien eurooppalaisten luomutuotteiden markkinoiden kehittämiseen ja Euroopan maatalouden vahvuuksien hyödyntämiseen, jotta tuottajillamme olisi etulyöntiasema tuotteidensa markkinoille saattamisessa – tähän kaikkeen olen tyytyväinen.

Valitettavasti mietintö on joutunut maatalousvaliokunnassa protektionistisen aineksen ja erityisesti niiden jäsenten haltuun, jotka pyrkivät oikeuttamaan markkinoita vääristävät mittavat YMP:n tuet ja haluavat vaikeuttaa kolmannen maailman maiden tuotteiden tuontia EU:hun.

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Haluan onnitella kollegaani Maria Petreä erinomaisesta mietinnöstä.

On pidettävä mielessä muutamia seikkoja, jotka koskevat eurooppalaisten tuotteiden laatua:

1. "Ehdollisen markkinoille pääsyn" käsitteen käyttöönotto tarjoaa ratkaisun sen takaamiseksi, että eurooppalaisille kuluttajille tarjolla olevat tuotteet täyttävät samat vaatimukset riippumatta siitä, onko ne tuotettu kotimaassa vai tuotu maahan.

2. Kustannukset, joita eurooppalaisille kuluttajille aiheutuu elintarviketurvallisuuden varmistamisesta ja täydentäviin ehtoihin liittyvistä vaatimuksista, olisi maksettava YMP:n varoista.

3. Nimenomaan eurooppalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tunnetuksi tekeminen. Asetuksen (EY) N:o 3/2008 muuttamista koskevassa mietinnössä vaadin myös Euroopan unionin rahoitusosuuden lisäämistä. Samalla on silti yksinkertaistettava aitoja perinteisiä tuotteita koskevan järjestelmän hallinnollisia menettelyjä ja parannettava maantieteellisellä merkinnällä ja alkuperämerkinnällä varustettujen tuotteiden suojaa.

Toivon, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot panevat mahdollisimman pian täytäntöön ne suositukset, jotka aiomme antaa, sillä meillä ei ole aikaa hukattavana näissä olosuhteissa, kun Euroopan kansalaiset kärsivät äärimmäisen vakavan taantuman seurauksista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolimatta mietinnön hyvästä tarkoituksesta siinä jatketaan ja jopa laajennetaan niitä toimia, jotka ovat perimmäinen syy monien pienten tuottajien ongelmiin erityisesti Portugalissa. Vetoamalla niin kutsuttuun "eurooppalaisten maataloustuotteiden laadun edistämiseen" aiheutetaan lisää tuotantokustannuksia niille, joilla on jo muutenkin vaikeuksia jatkaa tuotantoa. Tämä koskee erityisesti pieniä tuottajia, kuten korkealaatuista Serra da Estrela -juustoa tuottavia monia pieniä juustomeijereitä. On kohtuutonta, että tuotantoa jatkaakseen tuottajien on täytettävä uusia vaatimuksia ilman asianmukaista taloudellista korvausta, samalla kun he joutuvat maksamaan "virallisista valvontavaatimuksista" johtuvat kustannukset. Vaikka muuta väitetään, todella korkealaatuisen tuotannon jatkuminen on vakavassa vaarassa.

On kohtuutonta soveltaa tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia yhdenmukaistettuja vaatimuksia sekä pieniin tuottajiin että maatalousteollisuuteen. Näiden vaatimusten noudattaminen tuhoaa Portugalin kaltaisten maiden monimuotoisen tuotannon ja kulttuurin. On tärkeää kääntää tätä kehityssuuntaa ja edistää paikallistuotantoa ja -kulutusta. Maatalous on katsottava herkäksi toimialaksi, eikä se sovi yhteen kaupan vapauttamiseen perustuvan mallin kanssa, joka on ympäristön kannalta kestämätön ja vaarantaa vakavasti ihmisten terveyden.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kannatan mietinnössä esitettyjä näkemyksiä, sillä pidän byrokratian ja monimutkaisten vaatimusjärjestelmän karsimista välttämättömänä. Siten helpotetaan maataloustuotteita koskevaa sääntelyä ja laadunvalvontaa.

Yksinkertaistamisen ansiosta vähennettäisiin julkisten elinten hallintomenoja.

Olen tyytyväinen myös siihen, että alkuperänimityksiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja että komissiota vaadittiin varmistamaan tämän kysymyksen lisääminen Maailman kauppajärjestön asialistalle.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Tuemme varauksetta tämän mietinnön tavoitteita: eurooppalaisten elintarvikkeiden laadunvarmistusta, tuottajien kilpailukykyä, selkeiden mutta monipuolisten tuotteen alkuperätietojen antamista kuluttajille, alkuperänimitysten ja laatumerkintöjen noudattamista, perinteisten tai luonnonmukaisten tuotteiden tarkempaa määrittelyä ja niin edelleen.

Esittelijä on aivan oikeassa korostaessaan, että Eurooppaan tuotavien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden on täytettävä samat vaatimukset kuin eurooppalaisten tuottajien edellytetään täyttävän, mikä ei valitettavasti nykyisin aina pidä paikkaansa. Hän on myös aivan oikeassa toivoessaan ehdollisen markkinoille pääsyn käyttöönottoa EU:ssa.

Jäljellä on kuitenkin ratkaisemattomia ongelmia, kuten yhteisön sisäinen epäreilu kilpailu, jossa yksi jäsenvaltio asettaa pääasiassa kansanterveydellisin tai ympäristönsuojelullisin perustein tiukempia vaatimuksia kuin yhteisössä on säädetty. Tällaisissa tapauksissa kyseisen valtion on voitava – pidittepä siitä tai ette – noudattaa samoja sääntöjä, joita vaaditte WTO:hon.

Toinen ongelmakohta on johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ympäristöä koskevien huolenaiheiden kanssa – meidän pitäisi mieluummin keskittyä ruokakilometrien (food miles) vähentämiseen nauttimalla paikallisesti tuotettuja kausituotteita kuin maailmanmarkkinoille sopeutumiseen, joka on väistämättä puutteellista.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä, joka ei kuulu mihinkään lainsäädäntöprosessiin, tehdään monia kalliiksi käyviä ehdotuksia, kuten tuotteiden laatua käsittelevä EU:n virasto ja maatalousalan uudet myynninedistämistoimet ja myynnin tukitoimet. Huomautamme myös, että EU saattaa tiukentaa maataloustuotteisiin sovellettavia protektionistisia toimia joidenkin tähän mietintöön sisältyvien sanamuotojen takia.

Tapansa mukaan Junilistan huomauttaa, että tässä tilanteessa on onni, ettei Euroopan parlamentilla ole EU:n maatalouspolitiikka koskevia yhteispäätösvaltuuksia. Muutoin EU sortuisi protektionismiin ja joutuisi tukemaan suurilla summilla erilaisia maatalousalan ryhmiä.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Kannatin äänestyksessä Maria Petren elintarvikkeiden laadun turvaamista koskevaa mietintöä. Kysymys elintarvikkeita koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja vastavuoroisesta tunnustamisesta on erittäin tärkeä ihmisten terveyden turvaamisen kannalta. Nykyään ollaan yhä useammin tietoisia siitä, että erilaisten tautien esiintyvyyden ja nautittujen elintarvikkeiden laadun välillä on yhteys. "Terveellisen ruuan" käsite vain tuntuu itsessään paradoksaaliselta. Voidaanko mitään ihmiselle epäterveellistä kuvata sanalla "ruoka"? Elintarvikkeiden laadulla on olennainen merkitys kansalaisille tarjolla olevien elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta. Elintarvikkeiden on täytettävä nykytietämyksen ja hygieniaperiaatteiden mukaiset tarkkarajaiset kriteerit, ja kyseisten kriteerien pitäisi myös edistää ympäristönsuojelua ja noudattaa teuraseläinten asianmukaista kohtelua koskevia periaatteita. Elintarvikkeet on myös pakattava, kuljetettava ja säilytettävä asianmukaisesti.

Elintarvikkeiden korkean laadun varmistamiseksi kuluttajien on myös saatava täydelliset tiedot ostamistaan tuotteista, niiden ainesosista, geenimuuntelusta, valmistuspaikasta, säilytysolosuhteista, valmistustavasta ja viimeisestä käyttöpäivästä. Esittelijä kannattaa varmennuksesta ja elintarvikkeiden laadusta vastaavan komission viranomaisen perustamista EU:hun, jotta turvataan varmennusta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttyminen. Näin EU:hun ja jäsenvaltioihin saataisiin yhtenäinen valvontajärjestelmä. Aikaisemmin laaditun päätöslauselman perusteella mietinnössä kannatetaan myös nimenomaan eurooppalaisten tuotteiden laatumerkin käyttöönottoa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Maailmanlaajuisen rahoitus- ja elintarvikekriisin takia ihmiset säästävät kulutuksesta, mikä kasvattaa halpamyymälöiden markkinaosuutta. Lisäksi EU rajoittaa kotimaisten elintarvikkeiden tuotantoa säädöksillä ja tukee laatumerkkejä ja samankaltaisia järjestelmiä. Samanaikaisesti EU:hun tuodaan tuotteita, jotka eivät täytä kotimaisia laatuvaatimuksia ja joiden osalta kyseisten vaatimusten täyttymistä ei voida tarkistaa. Tämän takia kotimaiset tuottajat huomaavat joutuneensa hyvin ahtaalle, ja meidän on varsinkin nykyisessä vaikeassa tilanteessa varmistettava, ettei lopettavien tilojen määrä lisäänny jyrkästi ja ettei EU menetä valmiuksiaan omavaraiseen elintarviketuotantoon.

Ihmiset, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaista elintarvikkeista, menettävät aivan liian helposti kykynsä erottaa jyvät akanoista erilaisten laatumerkkien ja -tunnusten sekamelskassa – kaikki luonnonmukaisiksi merkityt tuotteet eivät ole peräisin kotimaan markkinoilta eivätkä tietyn tuotteen kaikki ainesosat välttämättä ole peräisin alkuperämaaksi ilmoitetusta maasta. Tämä on jokseenkin epärehellistä peliä, ja elintarvikeskandaaleja ja merkinnöillä huijaamista paljastuu jatkuvasti. Kuluttajien on viime kädessä voitava luottaa merkintöihin. Tämä aloite vaikuttaa vievän meitä oikeaan suuntaan, ja siksi äänestin sen puolesta.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Mietinnössä, jonka kollegani Maria Petre esitteli meille tänään, on annettu joukko suosituksia, joita tuen varauksetta. Ne vaihtelevat laadunvarmennukseen osallistuvan hallintokoneiston yksinkertaistamisesta ja tuottajien taloudellisen rasituksen keventämisestä perinteisten tuotteiden sekä alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden tukemiseen.

Nykyisessä vakavassa talouskriisissä meillä on velvollisuus toteuttaa eurooppalaisiin maataloustuottajiin ja jalostusyrityksiin kohdennettuja tukitoimenpiteitä ja varmistaa, että kuluttajille on tarjolla parhaita tuotteita erittäin edullisesti.

Mielestäni meidän on huolehdittava siitä, että annamme kuluttajille oikeaa tietoa tuotteiden alkuperästä tukeaksemme Euroopan maataloutta. Emme kuitenkaan saa sekoittaa eurooppalaiseen laatumerkkiin liittyviä säännöksiä protektionismiin, jonka tarkoituksena on estää pääsy yhteisön markkinoille. Mielestäni merkin käyttöönoton tarkoituksena on pikemminkin tehdä tunnetuksi eurooppalaisia tuotteita ja niiden hyviä puolia kolmansien maiden tuotteisiin verrattuna sekä parantaa eurooppalaisille kuluttajille suunnattua tiedotusta. Tuotteiden alkuperänimitysjärjestelmä auttaa myös lieventämään saastuneiden tuotteiden aiheuttamaa pelkoa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin Maria Petren elintarvikkeiden laadun turvaamista ja alan sääntöjen yhdenmukaistamista koskevan mietinnön puolesta. Mielestäni aihe on äärimmäisen tärkeä, sillä elintarvikkeiden laadulla on yhä suurempi vaikutus Euroopan kansalaisten elämänlaatuun. EU:n on tietenkin pidettävä kiinni siitä, että etenkin kaikkien elintarvikkeiden terveellisyys ja turvallisuus vastaavat sen asettamia tuotantovaatimuksia. Lisäksi EU:n on taattava paikallisesti tuotetuille tuotteille ja kolmansien maiden tuotteille tasapuoliset edellytykset. Lopuksi totean olevani esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, mitä hän toteaa SMM- (suojatut maantieteelliset merkinnät), SAN- (suojatut alkuperänimitykset) ja ATP- (aidot perinteiset tuotteet) -järjestelmistä. Hänen mukaansa yhteisön pitäisi antaa teknistä apua mainittujen järjestelmien sekä niihin liittyvien tuotearviointien toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Päätin olla tukematta Maria Petren mietintöä elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen edistämisestä ja lisäämisestä. Mietinnössä esitettiin hyviä ehdotuksia sääntöjen yksinkertaistamisesta ja käsittelyaikojen lyhentämisestä. Mielestäni ehdollista markkinoille pääsyä koskevat protektionistiset sanavalinnat ja toivomus tuotteiden laatua valvovan ylikansallisen viranomaisen perustamisesta jättivät kuitenkin kyseiset ehdotukset varjoonsa.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kun elintarviketuotanto perustuu voitonhimoon perustarpeiden tyydyttämisen sijasta ja elintarviketuotanto ja -myynti keskittyvät yhä harvempien käsiin ja joutuvat monikansallisten elintarvikeyritysten ja -kartellien määräysvaltaan (tällaiset valinnat luonnehtivat EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten politiikkaa), elintarvikkeet eivät voi olla halpoja eivätkä korkealaatuisia.

Valitsemalla niin kutsutusti korkealaatuisia elintarvikkeita ei ole tarkoitus nostaa maataloustuottajien tuloja tai täyttää tavallisten kansalaisten tarpeita. Tarkoituksena on parantaa monikansallisten yhtiöiden kilpailukykyä ja kartuttaa niiden voittoja, lisätä maaseudun työvoiman hyväksikäyttöä, keskittää maanomistusta entisestään ja säädellä tuotantoa.

Muuntogeenisten organismien käyttöönotto ja viljely sekä lukuisat elintarvikeskandaalit ovat osoitus siitä, että elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus ovat EU:ssa toisarvoisia suuryritysten etujen rinnalla.

Elintarvikkeiden luokittelu laadun perusteella merkitsee elintarvikkeiden markkinalähtöistä jaottelua yhteiskuntaluokkien mukaan: ensiluokkaisia elintarvikkeita suurituloisille ja huonompilaatuisia elintarvikkeita työläisperheille.

Pienten ja keskisuurten tilojen tuottajilla olisi oman etunsa vuoksi täysi syy vastustaa YMP:aa ja EU:ta ja tilojensa pakkomyyntiä suuryrityksille, liittyä Kreikan kommunistipuolueeseen ja osallistua työntekijöiden mielenilmauksiin sekä liittoutua yhteiskunnallisesti työntekijöiden ja yrittäjien kanssa kumotakseen monopolien ylivoiman ja valta-aseman.

- Mietintö: Jonathan Evans (A6-0011/2009)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Ajan tasalle saatettu kilpailupolitiikka on erityisen merkittävä osa uuden turvallisuusrakenteen valmistelua ja EU:n kilpailupolitiikan täytäntöönpanoa. Tähän prosessiin kuuluvat olennaisesti kilpailuasioista vastaavien kansallisten laitosten yhteistyö ja Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston koordinointitoimet. Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa siitä, että ilman tehokasta kilpailuverkostoa politiikan ajan tasalle saattaminen tarkoittaisi pohjimmiltaan vain kilpailupolitiikan uudelleenkansallistamista, mikä haittaisi selvästi kilpailupolitiikan yhtenäistä täytäntöönpanoa koko EU:ssa. Vuosien 2006 ja 2007 kertomuksissa, joissa lähtökohtia ovat joustavuus ja käytännönläheisyys, kilpailuverkoston toiminnan tehokkuutta ja kehitystä arvioidaan myönteisesti. Toimet EU:n kilpailulainsäädännön tulkinnan ja täytäntöönpanon parissa toimivien kansallisten tuomarien koulutuksen ja oikeudellisen yhteistyön rahoittamiseksi ovat myös tervetulleita.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä korostetaan vapaakaupan ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteen merkitystä ja vahvistetaan Rooman sopimuksessa allekirjoitettuja tärkeitä määräyksiä. Meidän on huolehdittava kilpailuoikeuden rikkomisen vastaisista tehokkaista toimenpiteistä suojautuaksemme rajoittavien kaupankäyntitapojen väärinkäytöltä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme mietintöä vastaan, koska siinä ei hyväksytty edes ehdotusta, jossa kannetaan huolta suuryritysten määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä etenkin suurissa supermarketketjuissa. Ne väärinkäyttävät ostovoimaansa painaakseen alas Euroopan unionin ja kolmansien maiden tavarantoimittajille maksettavat hinnat.

Ne eivät myöskään riittävän perinpohjaisesti tutkineet supermarketien keskittymisen vaikutuksia pieniin yrityksiin, tavarantoimittajiin, työntekijöihin ja kuluttajiin. Erityisesti ne laiminlöivät keskittämisestä mahdollisesti johtuvan ostovoiman väärinkäytön arvioinnin.

Annetussa päätöslauselmassa jatketaan tuttuun tapaan toimintaa kilpailun puolesta ja julkisia palveluja vastaan. Se seuraa surullisenkuuluisan Bolkesteinin direktiivin esimerkkiä korostamalla jatkuvasti sisämarkkinasääntöjen ehdotonta noudattamista. Vaikka päätöslauselmassa käsitellään kriisiä ja vaikeaa taloustilannetta, siinä valitettavasti myös vaaditaan komissiota kiinnittämään tarkasti huomiota siihen, ettei kilpailua aseteta kyseenalaiseksi. Toisin sanoen uusliberalistisesta kapitalismista johtuvaan kriisiin ehdotetaan ratkaisuksi lisää samanlaisia toimia. Tätä ei voida hyväksyä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä mietintöä, jonka Jonathan Evans on laatinut kilpailupolitiikkaa koskevista kertomuksista 2006 ja 2007. Kilpailun alalla on viime vuosina tapahtunut valtavaa edistystä. Jos ajattelemme yrityskeskittymien valvontaa ja valtiontukea (josta tuli erittäin merkittävä ongelma rahoitusmarkkina- ja talouskriisin jälkeen), komissio on lisännyt työmääräänsä entisestään. Siksi yhdyn esittelijän näkemykseen, jonka mukaan alan säännöstön ja institutionaalisen rakenteen uudistaminen on välttämätöntä.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. – (EN) Kun otetaan huomioon Euroopan unionia otteessaan pitävän talouskriisin tila ja leviäminen maailmanlaajuiseksi, parlamentin oli tärkeää päästä yhteisymmärrykseen. Mietinnössä on vihdoin löydetty keino keskinäisen yhteisymmärryksen saavuttamiseen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. On selvää, että valtion toimenpiteet ovat ensisijainen huolenaihe, mutta kun otetaan huomioon, millaista vahinkoa alikulutus ja tuotantopohjan supistuminen aiheuttivat, on julkisia menoja välttämätöntä karsia jonkin verran.

- Mietintö: Edit Herczog (A6-0074/2009)

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. – (EN) Pienet yritykset ovat EU:n talouden selkäranka: niiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on 98 prosenttia ja ne työllistävät jopa 60 prosenttia työntekijöistä EU:ssa. Euroopan komissio ansaitsee tunnustusta tähän mennessä tekemistään aloitteista ja jatkuvista toimistaan pienyrityksiä koskevan turhan byrokratian poistamiseksi. Edit Herczogin mietinnössä annetaan tunnustusta komission työlle ja vaaditaan lisää samansuuntaisia toimia.

Vaikka kannatan ehdottomasti monia huomautuksia, joita mietinnössä on esitetty pk-yrityksiä tukevasta aloitteesta (Small Business Act), olin hyvin pettynyt siihen, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan laatimaan mietintöön sisältyi kohta, jossa vaadittiin yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa. Olisin toivonut, että tässä vaiheessa olisi yleisesti tunnustettu, että yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva ehdotus on huonosti suunniteltu ja harkitsematon. Tällä kysymyksellä on etenkin nykyisessä taloustilanteessa Irlannille niin suuri merkitys, että jouduin äänestämään ehdotusta vastaan. Tämä ei haittaa millään tavoin pienten yritysten hyväksi tehtävää hienoa työtä, mutta puhuu voimakkaasti sen puolesta, että meidän on vastustettava kannattamattomia, kankeita ja huonosti suunniteltuja ehdotuksia, joista ei ole mitään hyötyä EU:n taloudelle.

  Gerard Batten, Nigel Farage ja Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. – (EN) Asiakirjassa ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä, joista osa saattaa hyödyttää pieniä yrityksiä, mutta jotka yleisesti edistävät EU:n ohjaustoimia, väestön hajaannusta, feminismiaatetta ja EU:n virkamiesten soluttautumista yrityksiin "hakemaan työkokemusta". Näistä syistä Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) ei voi tukea tätä ehdotusta.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Maailmanlaajuisella rahoituskriisillä ja hitaalla talouskasvulla on haitallinen vaikutus yritystoiminnan määrään. Näin ollen hyväksymme seuraavat eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan Small Business Act -aloitteeseen kirjatut toimenpiteet, joiden toteuttaminen edistäisi tehokkaimmin talouskasvua: rahoituksen myöntäminen pk-yrityksille mahdollisimman edullisin ehdoin, omistajanvaihdoksen edellytysten yksinkertaistaminen, konkurssin tehneille rehellisille yrittäjille annettu mahdollisuus uuden yrityksen perustamiseen. Pk-yrityksille mahdollisimman edullisin ehdoin myönnettyä rahoitusta (riskipääoma, mikroluotot ja niin edelleen) koskeva aloite on hyvin tärkeä.

Energian ja raaka-aineiden hinnannousu heikentää erityisesti pk-yritysten asemaa. Näin ollen pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen vahvistaa kilpailunäkökohtia. Vain monitahoisilla toimenpiteillä, kuten tuotantoprosessia koskevilla tiukemmilla vaatimuksilla ja tuotteille asetetuilla EU:n ympäristönormeilla sekä kyseisten normien maailmanlaajuisella edistämisellä ja EU:n markkinoiden valvonnan parantamisella voidaan osaltaan vaikuttaa yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja hupeneviin fossiilisiin polttoainevaroihin.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Jokainen aloite, jolla tuetaan pk-yrityksiä tai parannetaan niiden edellytyksiä, ansaitsee kiitosta, ja mietinnössä on esitetty monia päteviä perusteita, joista on suurta hyötyä pk-yrityksille kaikkialla Euroopassa. Meidän on hyödynnettävä nykykehityksen suurimpia etuja ja varmistettava, että niihin kuuluu parempien toimintaedellytysten luominen pk-yrityksille sekä tehokkaamman sääntelykulttuurin yleistyminen Euroopassa.

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä, joista osa saattaa hyödyttää pieniä yrityksiä, mutta jotka yleisesti edistävät EU:n ohjaustoimia, väestön hajaannusta, feminismiaatetta ja EU:n virkamiesten soluttautumista yrityksiin "hakemaan työkokemusta". Näistä syistä Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) ei voi tukea tätä ehdotusta.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Vaikka 99 prosenttia EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä (23 miljoonaa), joiden ansiosta on viime vuosina syntynyt 80 prosenttia EU:n uusista työpaikoista, suurin osa tavalliseen tapaan laadituista säännöistä on suunnattu 41 000 eurooppalaiselle suuryritykselle. Tämä suosii selvästi epätasaista kilpailutilannetta.

On tullut aika kääntää tämä kehityssuunta ja antaa todellista vaurautta synnyttäville talouden aloille sitoumus ansioituneiden yritysten palkitsemiseen perustuvan strategian toteuttamisesta. Tämä asettaisi eurooppalaiset pk-yritykset tasaveroiseen asemaan muiden maanosien pk-yritysten kanssa.

Lisäksi pk-yritykset ovat joustavuutensa ansiosta tottuneet olemaan innovoinnin edelläkävijöitä omalla alallaan, ja siksi pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite edistää merkittävästi Lissabonin strategian toteuttamista.

Tästä syystä Portugalin sosialidemokraattista puoluetta (PSD) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat tätä mietintöä, joka on itse asiassa yhdenmukainen PSD:n johtajan, tohtori Manuela Ferreira Leiten, Portugalissa ehdottamien toimenpiteiden kanssa.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Komission ehdotus pk-yrityksiä tukevasta Small Business Act -aloitteesta kuuluu lainsäädäntöehdotuksia, perusperiaatteita ja eurooppalaisten pk-yritysten tukitoimenpiteitä koskevaan tiedonantoon. Olen tyytyväinen siihen, että mukaan on liitetty kymmenen perusperiaatetta, joissa keskitytään pk-yritysten tarpeisiin ja edellytyksiin ja pyritään auttamaan niitä markkinapotentiaalinsa täysimääräisessä hyödyntämisessä.

Määräykset lainsäädännöstä, jossa otetaan täysin huomioon valitun kohderyhmän tarpeet ja edellytykset, ovat tervetulleita, kuten myös politiikan välineiden mukauttaminen pk-yritysten tarpeisiin. On aivan välttämätöntä ottaa käyttöön välineitä, joilla hyödynnetään nykyistä kriisiä ympäristökriisin torjumisessa lisäämällä tehokkuutta täsmällisten ympäristöjärjestelmien avulla. EU:n päästökauppajärjestelmän esittelijänä olen – ja toivon kaikkien muidenkin olevan – selvillä siitä, että meidän on toimittava, ja pikaisesti sittenkin, jos haluamme ratkaista tämän haasteen.

Vaikka kannatan mietintöä suureksi osaksi, suhtaudun epäillen yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeviin ehdotuksiin ja äänestin näin ollen mietintöä vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Pk-yritysten puolustamista koskevista suurista sanoista ja ilmeisen hyvistä aikomuksista huolimatta mietinnöllä on muita tavoitteita: vapaan kilpailun ja sisämarkkinoiden edistäminen, toisin sanoen suurten talous- ja rahoitusryhmittymien tukeminen, vaatimus palveluiden vapauttamisesta, julkiset palvelut mukaan luettuina, ja julkisivun ylläpitämiseksi pienten ja keskisuurten yritysten näennäinen tukeminen, joka pahentaa työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Tosiasiassa pk-yritysten nimissä – vuonna 2003 alle kymmenen työntekijän yritysten osuus Euroopan unionissa oli 91,5 prosenttia – halutaan paremmat edellytykset tuhota julkisia peruspalveluja, purkaa työmarkkinasääntelyä ja kiistää sosiaaliset oikeudet ja työntekijöiden oikeudet. Tämä on mitä ilmeisimmin uusliberalismia.

Äänestimme tätä mietintöä vastaan seuraavista syistä: edistääksemme todellisia tukitoimia mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi sekä muiden sellaisten strategioiden hyväksi, joilla turvataan näiden yritysten asema ja suuri tuotantopanos teollisuuden, maatalouden ja kalastuksen alalla sekä niiden panos työntekijöiden oikeuksien, kaupan ja kansalaisten perustarpeiden täyttämisen puolesta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme hyväksyneet tämän mietinnön, jossa luetteloidaan toiveiden muodossa keinot ja välineet pienten yritysten toiminnan helpottamiseksi Euroopan unionissa. On selvää, etteivät nämä toiveet vielä vähään aikaan toteudu.

Esitän kuitenkin muutaman huomautuksen.

Kieltämättä tahdikas vaatimus "riittämättömästi edustettujen etnisten vähemmistöjen omistamien" pk-yritysten positiivisesta erityiskohtelusta on tarpeeton, käsittämätön ja täysin ideologinen.

Esittelijä haluaa edistää pk-yritysten, ja erityisesti paikallisten pk-yritysten, osallistumista julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin, mutta tämä estettiin nimenomaan parlamentin 15 vuotta sitten antamilla säädöksillä huolimatta niiden kielteisiä vaikutuksia koskevista varoituksista. Kyseisillä säädöksillä edistettiin tehokkaasti etenkin ulkomaisten suuryritysten osallistumista julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin. Niillä oli tietoa ja hallinnollisia ja oikeudellisia resursseja osallistua hankintasopimusten tarjouskilpailuihin, kun taas paikallisilla pk-yrityksillä ei vastaavia resursseja ollut.

Pk-yritysten on nykyisin äärimmäisen hankalaa saada kansallista tai EU:n tukea juuri yhteisön lainsäädännön vaatimusten takia.

Lyhyesti sanoen vaikuttaa jälleen kerran siltä, että EU:ssa joudutaan antamaan säädöksiä, jotta selvittäisiin muiden EU:n säädösten todennäköisesti aiheuttamista ongelmista.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Edit Herczogin pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) vahvistamista koskevan mietinnön puolesta.

Eurooppalaiset pk-yritykset ovat nykyisen talous- ja rahoituskriisin ensimmäisiä uhreja pankkien rajoitettua niiden luotonsaantia, ja niiden kasvu on saatava kiireesti uudelleen käyntiin. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen avulla on mahdollista parantaa pk-yritysten kilpailukykyä, jotta voimme vihdoin ryhtyä sanoista tekoihin. Varmistaakseen, että pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite todella pannaan täytäntöön, Euroopan parlamentti on antanut neuvostolle ja Euroopan komissiolle selvän esimerkin pk-yritysten asettamisesta etusijalle, jotta kaikki kyseiset yritykset pystyvät ymmärtämään ja soveltamaan näitä uusia toimenpiteitä, joihin on sisällytettävä erityisesti seuraavat toimet: vältetään tarpeettomia rasitteita, edistetään pk-yrityksiä koskevaa yhteisön määritelmää (250 työntekijää) suurempien innovatiivisten keskisuurten yritysten perustamista ja helpotetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja tehdä julkista hankintaa koskevia sopimuksia, jotta lisätään näiden yritysten kasvupotentiaalia.

Mielestäni on kuitenkin valitettavaa, ettei toimintasuunnitelma ole juridisesti sitova asiakirja.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN) , kirjallinen. – (PL) Äänestin Edit Herczogin pk-yrityksiä tukevaa aloitetta ("Small Business Act") koskevan mietinnön puolesta, koska pidän sitä tärkeänä säädöksenä. Se vaikuttaa talouden pienimpiin organismeihin, joiden varassa on EU:ssa nykyisin noin 100 miljoonaa työpaikkaa. Niiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on lähes 99 prosenttia. Tätä taustaa vasten ja nykyisen kriisin aiheuttaman vakavien taloudellisten häiriöiden uhkan takia EU:ssa on pantava täytäntöön oikeudellista sääntelyä, jolla edistetään näiden yritysten toimintaa. Sääntelyn soveltamisalan pitäisi kattaa erityisesti yritysten omistajanvaihdoksia (varsinkin omistajan sairastuessa tai jäädessä eläkkeelle) koskevat kysymykset ja maksutapahtumien määräaikojen yhdenmukaistaminen (luottolaman välttämiseksi).

Asiakirjassa korostetaan myös innovoinnin, tutkimuksen, patenttien ja keksintöjen, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan sekä verkkokaupan merkitystä pk-yrityksille. Pk-yritysten rahoituksen saatavuus olisi myös varmistettava EU:n varojen ja luottojen avulla. Oma mutta aivan yhtä merkittävä kysymyksensä on monien pk-yritysten kiusana olevan byrokratian vähentäminen. Lisäksi on syytä mainita kymmenen periaatetta, joilla ohjataan pieniin yrityksiin sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa sovellettavaa politiikkaa. Mielestäni on oleellista korostaa myös pk-yritysten rajatylittävän toiminnan tukemista ja edistämistä sisämarkkinoilla.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta ("Small Business Act") koskeva komission tiedonanto saa nykyisissä olosuhteissa erityisen merkityksen, sillä siinä vahvistetaan perusperiaatteet, joiden pitäisi toimia lähtökohtana sekä Euroopan unionissa että jäsenvaltioissa noudatettavan politiikan muotoilulle ja toteuttamiselle, jotta kaikille EU:ssa toimiville pk-yrityksille luodaan tasapuoliset edellytykset. Aloitteen varsinaisiin toimiin kuuluvat myös yli 50 erillistä toimenpidettä käsittävä paketti sekä neljä säädösehdotusta periaatteiden toteuttamiseksi käytännössä. Pk-yritysten tukemisen on oltava ensisijainen painopiste etenkin meneillään olevan vakavan talouskriisin aikana. Pk-yritysten tekemät investoinnit ovat keskeisessä asemassa kipeästi kaivatun elvytyksen kannalta.

Koska useimmat näistä toimista kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, meidän on löydettävä keinot jäsenvaltioiden ja yhteisön elinten osallistamiseksi taataksemme, että pk-yritykset saavat lisäarvoa itseään koskevista toimista. Tietyillä ryhmäni esittämillä tarkistuksilla pyritään tekemään "Pienet ensin" -periaatteesta olennainen osa kaikkea tulevaa lainsäädäntöä. Kannatan myös ajatusta pk-yrityksiä koskevasta erillisestä budjettikohdasta…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti.)

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Mietinnön 68 kohdassa viitataan yhteiseen yhtenäistettyyn yhtiöveropohjaan ja todetaan, että yhtiöverotuksella olisi oltava yhteinen perusta. Tätä kohtaa en voi tukea, enkä tue. Verotus kuuluu jäsenvaltioiden eikä EU:n toimivaltaan, ja kaikki viittaukset yhteiseen yhtenäistettyyn yhtiöveropohjaan herättävät väistämättä huolta EU:n yritysveroasteista, mitä en tietenkään voi tukea.

Näin ollen en hyväksynyt kohdan ensimmäistä osaa, ja koska täysistunto äänesti koko kyseisen kohdan puolesta, äänestin mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikka pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) aiotaankin ensimmäisen kerran asettaa keskeiseen asemaan EU:n lainsäädännössä, ei ole mitään syytä juhlaan. Pikemminkin se on murheellista. Vuodesta 2009 tulee epäilemättä ratkaiseva vuosi, jolloin päätetään tuhansien pk-yritysten säilymisestä tai häviämisestä. Jos suuryritykset menevät nurin, pienet seuraavat väistämättä perässä.

Paljon puhutulla luottolamalla on joka tapauksessa voimakas vaikutus luoton määrän supistumiseen. Nyt onkin syytä varmistua siitä, etteivät rahavirrat pk-yrityksiin tyrehdy Basel II -sopimuksen takia lopullisesti. Jos haluamme vähentää byrokratiaa, jonkin menettelyn yksinkertaistamisesta saatavaa etua – sikäli kuin sillä olisi merkille pantavaa vaikutusta tiettyyn yritykseen – ei pidä menettää toistamiseen muiden uusien esteiden takia. Ainakin tarjouskilpailut ja julkiset hankinnat on tehtävä pk-yrityksille helpommiksi, jotta näillä yrityksillä olisi onnistumismahdollisuus. Äänestin pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen puolesta siinä toivossa, että tällä kertaa se merkitsee muutakin kuin paperinpalasta, jossa eritellään tavoitteet, ja että se todella pannaan täytäntöön.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin Edit Herczogin pk-yrityksiä tukevaa aloitetta ("Small Business Act") koskevan mietinnön puolesta. On selvää, että pk-yrityksillä on suuri merkitys Euroopan unionissa, ja siksi aion tukea Edit Herczogin huolellisesti laatimaa mietintöä. Politiikan, julkisten toimien ja sosiaalisen ympäristön on vastattava pienten yritysten – Euroopan unionin varsinaisen selkärangan – todellisiin tarpeisiin. Siksi yhdyn näkemykseen, joka mietinnössä on esitetty erityisesti valtiontukia koskevasta yleisestä ryhmäpoikkeuksesta pk-yritysten hyväksi.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) On yleisesti tunnettua, että yli 90 prosenttia Euroopan työpaikoista on pk-yritysten varassa. Parhaillaan käynnissä olevan kriisin takia monet niiden työntekijöistä ovat kuitenkin jääneet, tai jäävät pian, työttömiksi.

Komission tukitoimia rakennerahastomenettelyjen höllentämisen puolesta olisi pidettävä myönteisenä merkkinä.

Globaalistuminen ja nykyinen kriisi ovat yhdessä muuttaneet suureksi osaksi niitä olosuhteita, joiden pohjalta EU:ssa aiemmin tehtiin tuolloin oikeina pidettyjä päätöksiä.

Tämä huomioon ottaen olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi joitakin alue- ja koheesiopolitiikan näkökohtia on tarkistettava.

Meidän on tarkasteltava myös pk-yritysten nykyisiä rahoitusedellytyksiä. Niillä on ratkaiseva merkitys varsinkin silloin, kun yritykset joutuvat lyhentämään velkaansa pysähtyneen talouskasvun aikana.

Näin ollen kannatan tätä mietintöä, sillä juuri tällaisina aikoina on ajateltava pk-yrityksiä ja niiden panosta innovaatioihin, talouskasvuun ja työllisyyteen.

Siksi EU:n alueella tarvitaan suhdanteita tasaavia toimia. Tämä edellyttää paljon määrätietoisempien toimien toteuttamista, jotta voidaan kehittää todellista EU:n tason makrotalouspolitiikkaa, jollaista ei vielä ole.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä ja äänestin mielelläni sen varsinaisen tekstin puolesta vähäisin poikkeuksin. En ole samaa mieltä yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta, koska siitä ei ole saavutettu yhteisymmärrystä. Samoin totean myöhästyneitä maksuja koskevien määräaikojen ylittämisestä annettavista sakoista, että pidän niiden kannalta parempana vaihtoehtona maksuviivästyksistä annettua direktiiviä.

Koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat talouden vahvin kasvutekijä, tällä ehdotuksella edistetään kasvuedellytysten parantamista. Kaakkois-Englannin pitäisi hyötyä tällaisesta strategiasta.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Äänestin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevasta aloitteesta ("Small Business Act") annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, sillä on erittäin tärkeää luoda paremmat edellytykset pk-yritysten innovointeja suosivan ympäristön aikaansaamiseksi etenkin ottamalla käyttöön parempia teollis- ja tekijänoikeuksien suojakeinoja ja torjumalla petoksia ja väärennöksiä tehokkaammin koko Euroopan unionissa.

Rahoituslaitoksilta, komissiolta ja jäsenvaltioilta edellytetään yhteisiä toimia, jotta varmistetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet ja annetaan niille mahdollisuus vahvistaa pääomarakennettaan sijoittamalla saamiaan voittoja takaisin yritykseen. Kannatin äänestyksessä tarkistusta, jossa vaadittiin välittömiä toimia sen varmistamiseksi, ettei pk-yrityksiltä peritä maksuja ennen toiminnan aloittamista, jotta niille taataan mahdollisuus kerätä omia varoja. Kehotin myös EIP:a suunnittelemaan uusia rahoitusvälineitä ja konkreettisia uusia ratkaisuja, joilla poistetaan luottojen saatavuutta koskevat vakuusesteet. Nykyisen talouskriisin huomioon ottaen kehotin myös jäsenvaltioita kannustamaan pankkeja takaamaan pk-yritysten luotonsaannin kohtuullisin ehdoin.