Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 10. maaliskuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

16. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0009/2009), joka jatkuu poikkeuksellisesti klo 20.00 saakka.

Aloitan ilmoittamalla teille, että komission jäsen Kovács ei ole paikalla, joten ensimmäisen osan kysymyksiin 1–3, jotka on osoitettu komissiolle, vastaa komission jäsen Reding.

Seuraavat kysymykset on osoitettu komissiolle.

Ensimmäinen osa

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

(PT) Silvia-Adriana Ţicăun laatima kysymys numero 31 (H-0068/09).

Aihe: Toimet sellaisten tuotteiden ja palvelujen edistämiseksi, jotka osaltaan parantavat energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen kehitystä.

Keväällä 2008 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtioiden ja hallitusten päämiehet ilmoittivat energiaverodirektiivin tarkistamisesta, jonka avulla pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta.

Energiatehokkuuden parantaminen on yksi nopeimmista, varmimmista ja edullisimmista ratkaisuista EU:n riippuvuuden vähentämiseksi kolmansien maiden energialähteistä, energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sekä Euroopan kansalaisten energialaskuihin hupenevien kustannusten keventämiseksi.

Vaikka energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaakin välttämättömältä, voiko komissio kertoa, mihin rahoitus- ja verotusvälineisiin se aikoo tarttua energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Komissio tukee ympäristöystävällisten tuotteiden nopean käyttöönoton edistämistä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassaan, jota muuten Euroopan parlamentti ja neuvosto tukevat. Se on muun muassa ehdottanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisille ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille, joilla on tarkoitus parantaa erityisesti rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi komissio rohkaisee jäsenvaltioita tarjoamaan kuluttajille lisää kannustimia ympäristöystävällisten tuotteiden kysynnän lisäämiseksi.

Komissio suorittaa parhaillaan yhteisön nykyisen verolainsäädännön tarkastusta. Tavoitteena on poistaa mahdollisimman pitkälti sellaiset nykyiset kannustimet, jotka ovat energiatehokkuutta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden vastaisia, sekä luoda tarpeen mukaan kannustimia, jotka ovat näiden tavoitteiden mukaisia.

Komissio pyrkii edellä mainittujen veroaloitteiden lisäksi parantamaan muiden energiatehokkuuden edistämiseen tarkoitettujen rahoitusvälineiden käyttöä erityisesti rakennuksissa. Komissio kehittää parhaillaan yhdessä Euroopan investointipankin kanssa kestävän energian rahoitusaloitetta. Aloitteen tavoitteena on ottaa käyttöön pääomamarkkinoilta saatavia varoja käytettäväksi pormestareiden ilmastosopimuksen tarjoaman panoksen kautta. Vuodeksi 2009 voidaan saada käyttöön 15 miljoonaa euroa.

Komissio on myös ehdottanut Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) nro 1080/2006 muuttamista, minkä ansiosta nämä varat saataisiin kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön niin, että niistä käytettäisiin yhä suurempi osa energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön nykyisissä asuintaloissa.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Haluaisin aloittaa puheenvuoroni toteamalla, että nykyinen direktiivi pantiin täytäntöön huonosti tai puutteellisesti. Sen vuoksi haluaisin kysyä komissiolta, pohtiiko se myös tuotteiden arvonlisäverokannan alentamista tulevaisuudessa. Lisäksi olen sitä mieltä, että olisi tärkeää lisätä Euroopan alueellisen kehitysrahaston määrärahoja rakennusten energiatehokkuuden ja sosiaalisen asumisen tukemiseksi 3 prosentista 15 prosenttiin.

Katson myös, että olisi tärkeää perustaa rahasto energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa varten.

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Tiedämme, että on hyvin tärkeää ryhtyä toimiin, joilla kansalaisia ja hallituksia autetaan energiatehokkuuden lisäämisessä. Meillä on nyt käytössämme joitakin tutkimuksia energia- ja ympäristötarkoituksiin tarkoitettujen verokannustimien mahdollisuuksista, ja komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta arvonlisäverodirektiivin muuttamiseksi siten, että alennettua arvonlisäverokantaa voidaan soveltaa tiettyihin ympäristöystävällisiin tuotteisiin ja palveluihin.

Kuten talouden elvytyssuunnitelmassa on esitetty, komissio voi ehdottaa alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen osalta, joiden tarkoituksena on parantaa erityisesti rakennusten energiatehokkuutta. On kuitenkin syytä korostaa, että komission heinäkuussa 2008 tekemä ehdotus tarjoaa jo nyt jäsenvaltioille mahdollisuuden soveltaa tätä alennettua arvonlisäverokantaa sellaisiin palveluihin, jotka koskevat asuntojen, uskonnonharjoituspaikkojen, kulttuuriperintöön kuuluvien paikkojen ja historiallisten muistomerkkien uudistamista, korjausta, muutos- ja kunnostustöitä. Tähän sisältyvät sellaiset työt, joiden tavoitteena on lisätä mainittujen rakennusten energiasäästöjä ja -tehokkuutta.

Ecofin sai tänään aikaan kompromissin. On liian aikaista ilmoittaa täsmälleen, mitä teemme yksityiskohtaisesti Ecofinin ehdotusten kanssa, mutta komissio aikoo tutkia tänään tehtyjä ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin saada kirjatuksi pöytäkirjaan kiitokseni komission jäsenelle ja komissiolle erityisesti sen varmistamisesta, että kävimme täällä keskustelua rakennusten lämpöeristyksestä koskevasta aiheesta. Se on yksi kaikkein tehokkaimmista tavoista säästää energiaa, ja sen vuoksi katson, että se on tärkeä ja oikeanlainen keino. Tässä yhteydessä kysymykseni on seuraava: näkeekö komissio tässä mahdollisuuden soveltaa vastaavanlaisia arvonlisäveroleikkauksia alhaisen energian taloja ja energianeutraaleja taloja varten elementtirakennusalalla? Onko tämä jotakin sellaista, jota voitaisiin pohtia, ja mihin suuntaan olemme menossa?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Rack esitti juuri mielenkiintoisen ajatuksen. Komissio aikoo tietenkin tarkastella hänen ehdotustaan muiden rakennusten rakentamiseen tai asuntojen uudistamiseen liittyvien käsiteltävänä olevien ajatusten ohella. Voin lisäksi kertoa, että komissio aikoo uudistaa rakennerahastoja niin, että tällaisiin energiatehokkaisiin taloihin on myöhemmin mahdollista investoida myös rakennerahastojen kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Giorgos Dimitrakopoulosin laatima kysymys numero 32 (H-0100/09)

Aihe: Taloudellisen vakautussopimuksen joustavampi tulkinta

Kysyn Euroopan komissiolta, onko se edelleen sitä mieltä, että näinä vakavan talouskriisin aikoina vajeesta kärsivien maiden on pienennettävä vajettaan kahden vuoden kuluessa kolmen vuoden asemesta, joka tässä tilanteessa olisi loogisempi ajanjakso, ja jos on, mistä syystä? Onko tämä itsepintaisuus sopusoinnussa Eurogroupin puheenjohtajan kannan kanssa, jonka mukaan taloudellista vakautussopimusta olisi tulkittava joustavammin (ks. 21.1.2009 Agence Europessa annetut lausumat)?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − Normaalissa tilanteessa vakaus- ja kasvusopimus edellyttää, että liiallinen alijäämä korjataan pian ja että tämä korjaus suoritetaan vuosi sen jälkeen, kun tällainen liiallinen alijäämä on tunnistettu. Uudistettu vakaus- ja kasvusopimus antaa kuitenkin myös mahdollisuuden pidempiin määräaikoihin erityistilanteissa, neuvoston asetuksen (EY) nro 146/97 34 artiklan nojalla.

Sopimuksessa ei ole selvästi määritelty tällaisia erityistilanteita. Kun komissio valmistelee perustamissopimuksen 143 artiklan nojalla kertomusta nykyisen tai suunnitellun alijäämän seurauksena perustamissopimus kuitenkin edellyttää, että se ottaa huomioon ne, mitä me kutsumme merkityksellisiksi seikoiksi, Kertomuksessa komissio pohtii kehitystä keskipitkän taloustilanteen kannalta, erityisesti mahdollista kasvua, vallitsevia suhdanteita, toimien täytäntöönpanoa Lissabonin agendan mukaisesti sekä toimia, joilla edistetään tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota. Lisäksi se aikoo pohtia kehitystä lyhyen aikavälin talousarviotilanteen kannalta, erityisesti talouden vakauttamispyrkimyksiä hyvinä aikoina, julkisen velan tasoa ja kestävyysasioita, ulkoisen rahoituksen tarpeita, julkisia investointeja sekä julkisen talouden yleistä laatua. Se aikoo myös ottaa huomioon kaikki muut tekijät, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion mielestä tärkeitä, jotta voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida viitearvon ylitystä laadullisesti ja jotka kyseinen jäsenvaltio on tietenkin esittänyt komissiolle ja neuvostolle.

Pohdittavat merkitykselliset seikat osoittavat, että erityistilanteiden määrittelyn olisi perustuttava näiden tekijöiden yleiseen arviointiin. Komissio hyväksyi 18. helmikuuta suosituksensa neuvoston kannoista 17 jäsenvaltiota koskevien vakaus- ja lähentymisohjelmien päivityksistä. Samalla, kun se otti huomioon näistä ohjelmista tekemänsä arviot, se hyväksyi Irlantia, Kreikkaa, Espanjaa, Ranskaa, Latviaa ja Maltaa koskevat kertomukset. Ecofin esitti näitä kertomuksia koskevan lausunnon tänä aamuna. Komissio aikoo ehdottaa suosituksia neuvostolle tehdäkseen lopun tilanteista, joissa vallitsee alijäämä. Nämä suositukset sisältävät määräaikoja, joista päätetään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, toisin sanoen niissä otetaan tarpeen mukaan huomioon erityistilanteet.

 
  
MPphoto
 

  Giorgos Dimitrakopoulos (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä hänen erittäin yksityiskohtaisesta vastauksestaan. Minun on kuitenkin todettava, että olin jokseenkin yllättynyt siitä, että kaikista tärkeistä mainitsemistanne asioista huolimatta ette maininnut aikataulukysymystä. Toisin sanoen ette kertonut, aikooko komissio suosittaa erityisiä aikatauluja jokaista tapausta varten, ja toiseksi, aikooko komissio suosituksessaan yhdistää aikatauluvaiheet yli kolmen prosentin vähennykseen.

 
  
MPphoto
 

  Jörg Leichtfried (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esitän lyhyesti kaksi kysymystä. Ensimmäinen kysymykseni on seuraava: mitä tapahtuu kaikkien niiden jäsenvaltioiden kohdalla, joilla on todella provosoivan alhaiset yritysverokannat tai jopa ei lainkaan? Onko oikeudenmukaista, että näiden maiden soveltaessa sopimusta väljästi niiden toimintaa katsotaan läpi sormien, kun ne joutuvat vaikeuksiin omista toimistaan johtuvien alhaisten verotulojen vuoksi?

Esitän toisen kysymykseni. Olisiko tämä kysymys liitettävä tietyn tasoiseen menestykseen? Toisin sanoen, kun jäsenvaltio kärsii suuresta alijäämästä torjuakseen työttömyyttä, ja sitten työttömyys lisääntyy voimakkaasti, eikö tällöin olisi järkevää edistää kyseisenlaista lähestymistapaa?

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE).(EN) Onko työjärjestykseen tehty muutos? Luulin, että kysymyksen esittäjällä sekä kahdella muulla jäsenellä oli lisäkysymys.

Toiseksi kysyn, mihin asti tänä iltana kyselytunti jatkuu, kun aloitimme myöhään?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PT) Hyvä jäsen Doyle, päätämme kyselytunnin klo 20.00, kuten oli tarkoitus. Aloitimme myöhään ja lopetamme myöhään. Eikö jäsenellä ole lisäkysymystä?

Jäsen Doyle, haluatteko esittää lisäkysymyksen?

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, kyllä haluan. Pyydän anteeksi. Ymmärsin, että annoitte luvan lisäkysymyksen esittämiseen ainoastaan kysymyksen esittäjälle ja yhdelle toiselle. Ymmärsin väärin sen, mitä sanoitte.

Haluaisin viedä asian loppuun ja pyytää komission jäsentä nimeämään sellainen jäsenvaltio, jolla ei ole liiallista alijäämää, niin kuin tähän päivään mennessä on ymmärretty.

Toiseksi pyytäisin häntä selittämään täsmälleen, mitä komissio aikoo ehdottaa neuvostolle siltä osin kuin tänä aamuna päätettiin Irlannin asiassa?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Vastaan jäsen Dimitrakopoulosin esittämään kysymykseen, että kun komissio ehdottaa määräaikoja sille, että jäsenvaltio palaa kestävään tilanteeseen julkisessa taloudessa, se ottaa huomioon kyseisen jäsenvaltion käytössä olevan liikkumavaran. Vaatimusta nopeasta talouden vakauttamisesta voidaan olettaa ainoastaan silloin, kun on olemassa vaara julkisen talouden kriisistä, ja silloin on otettava huomioon koko talouden rahoitustarpeet.

Toisen kysymyksen, joka oli kaksinkertainen, ensimmäiseen osaan vastaus on "ei". Vastaus toiseen osaan, joka koski alhaisen yritysveron maita, on, että vakaus- ja kasvusopimuksella arvioidaan jäsenvaltion yleistä taloustilannetta, eikä kunkin jäsenvaltion erityistä verorakennetta.

Vastauksena kolmanteen kysymykseen siitä, onko olemassa joitakin jäsenvaltioita, joilla ei ole liialliset alijäämät, vastaus on kyllä. Totta kai on tiettyjä jäsenvaltioita, joilla ei ole liialliset alijäämät, kuten käy ilmi komission säännöllisesti julkaisemista kaavioista.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Pedro Guerreiron laatima kysymys numero 33 (H-0125/09)

Aihe: Ns. veroparatiisien lopettaminen

Onko komissio jo ehdottanut tai aikooko se ehdottaa ns. veroparatiisien lopettamista Euroopan unionissa?

Onko EU tehnyt päätöstä, jossa jäsenvaltioille ehdotetaan niiden alueella sijaitsevien veroparatiisien lakkauttamista?

Mitä toimenpiteitä se aikoo toteuttaa veroparatiisien lakkauttamiseksi, finanssikeinottelun torjumiseksi ja pääomien vapaan liikkuvuuden lopettamiseksi EU:n tasolla?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, 1990-luvun lopusta lähtien komissio on harjoittanut määrätietoista politiikkaa petoksia, veronkiertoa ja vahingollista verokilpailua vastaan.

Keskeinen osa tätä politiikkaa on ollut verojärjestelmien avoimuuden ja tiedonvaihdon edistäminen verohallintojen kesken. Tämä politiikka on myös vahvistettu G20-maiden selkeissä julkilausumissa, joissa arvostellaan ankarasti ei-avoimia käytäntöjä tietyillä hallintoalueilla, joihin usein viitataan nimellä veroparatiisit.

Komissio tiukensi politiikkaansa tällä alalla vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa esittämällä kaksi ehdotusta.

Ensimmäinen tavoite on vauhdittaa tiedonvaihtoa, kuten säästöjä koskevassa direktiivissä on säädetty. Toisessa ehdotetaan käytännössä katsoen sitä, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi saatettava tiedonvaihtostandardinsa mahdollisimman avoimelle tasolle ja varmistettava erityisesti se, että jäsenvaltiot eivät voi käyttää taloudellista luottamusta tekosyynä voidakseen kieltäytyä tarjoamasta muille jäsenvaltioille sellaisia tietoja, joita ne tarvitsevat laskeakseen asukkaidensa verojen määrän.

Toukokuussa neuvosto päätti edistää tämän hyvän verohallinnon politiikan, johon sisältyvät avoimuuden, tiedonvaihdon ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteet, soveltamista kolmansissa maissa. Neuvosto pyysi komissiota neuvottelemaan tätä koskevista lausekkeista kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten puitteissa.

Komissio aikoo esittää pian poliittisen aloitteen tavoitteenaan korostaa tämän politiikan johdonmukaisuutta ja avaintekijöitä varmistaakseen sen menestymisen. Vaikuttaa erityisesti siltä, että Euroopan laajuisesti koordinoitujen toimien täytäntöönpano olisi vastaus jäsen Guerreiron esittämiin huolenaiheisiin.

 
  
MPphoto
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL).(PT) Sen perusteella, mitä on todettu, olen sitä mieltä, että toimintaa on vähemmän kuin sanoja. Toisin sanoen, veroparatiisit ja niiden poistaminen eivät ole asialistalla, mutta haluan sen sijaan esittää seuraavan kysymyksen: miten komissio aikoo saada pankit luopumaan toimimasta ulkomaisista keskuksista käsin, kuten se on esittänyt aikovansa tehdä? Lisäksi kysyn, mitä konkreettisia toimia se aikoo ehdottaa torjuakseen rahoituskeinottelua, joka on keskeinen syy nykyiseen rahoitus- ja talouskriisiin?

 
  
MPphoto
 

  Robert Evans (PSE).(EN) Komission jäsenen täytyy tietää jotakin veroparatiiseista, koska voidaan sanoa, että Luxemburg melkeinpä kuuluu tähän kategoriaan. Eikö hän katso, että tämä horjuttaa koko yhteismarkkinoiden periaatetta, kun rekka-autot ajavat sinne täyttä vauhtia ostaakseen halvempaa polttoainetta?

Sitten on Jersey, Guernsey, Mansaari – jotka sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa mutta Euroopan unionin ulkopuolella – Liechtenstein, Monaco, San Marino ja muita. Ne ovat kaikki pieniä veroparatiiseja, joiden pankkitoiminta on ulkomailla, minkä juuri kuulimme, ja toimivat rikkaiden ehdoilla. Ne ovat olemassa vain siksi, että Euroopan unioni sallii tämän.

Nämä ovat hänen sanansa: "määrätietoinen politiikka veronkiertoa vastaan". Mikäli tämä pitäisi paikkansa, eikö komission pitäisi myös ehdottaa toimia näiden veroparatiisien lopettamiseksi?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Vastaukseni ensimmäiseen kysymykseen on se, että komissio on ehdottanut kahta uutta direktiiviä näiden ongelmien ratkaisemiseksi, koska rahoituskriisin myötä nämä ongelmat ovat korostuneet selvemmin kuin aikaisemmin.

Teimme ehdotuksen vuoden 2008 lopussa ja toisen vuoden 2009 alussa. Ensiksi mainitun tarkoitus oli lisätä tiedonvaihtoa ja toisen suojata jäsenvaltion oikeutta saada tietoja ilman, että toinen jäsenvaltio vetoaa pankkisalaisuuteen.

Toisen kysymyksen osalta halusin vain korostaa, että rekka-autoilla ei ole mitään tekemistä veroparatiisien kanssa.

 
  
 

Toinen osa

 
  
  

(EN) Claude Moraesin laatima kysymys numero 34 (H-0048/09)

Aihe: Internet ja viharikokset

Yllyttäminen rotuvihaan on rikos kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Human Rights First -kansalaisjärjestön vuonna 2008 laatiman Hate Crime Survey -julkaisun mukaan viharikokset ovat lisääntymässä Euroopassa. On tärkeää tajuta Internetin keskeinen asema siinä.

Komissio pyrkii torjumaan tietoverkkorikollisuutta ja luomaan turvallisemman Internetin kaikille. Toteuttaako komissio osana tätä toimintaa mitään erityistoimia, jotta pysyttäisiin torjumaan sivustoja, joilla yllytetään rotuvihaan ja väkivaltaan?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Esitetty kysymys on hyvin tärkeä, ja haluan korostaa, että komissio vastustaa voimakkaasti rasismia, muukalaisvihaa ja mitä tahansa muunlaista vihamielistä puhetta, johon parlamentin jäsen viittaa. Komissio yhtyy myös esitettyihin huolenaiheisiin, ja se on tietoinen internetissä esitetystä tietynlaisesta sisällöstä, jolla voi olla hyvin kielteisiä vaikutuksia.

Komissio taistelee rasismia, muukalaisvihaa ja juutalaisvastaisuutta vastaan kaikilla viestintäkanavilla eikä pelkästään internetissä niin paljon kuin mahdollista perustamissopimusten antamien valtuuksien rajoissa. Tämän pohjalta komissio on tehnyt lukuisia sekä lainsäädännöllisiä että muita kuin lainsäädännöllisiä aloitteita, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää sekä rasistisia, muukalaisvihamielisiä ja juutalaisvastaisia puheita. Ensinnäkin olemme hyväksyneet audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin, jossa esitetään vähimmäisvaatimukset kaikkien audiovisuaalisten ja mediapalvelujen sisällölle, ja niihin sisältyvät internetissä tilauspohjalta toimivat palveluntarjoajat. Tähän sisältyvät seuraavat asiat: "rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvan vihan yllyttämisen kieltäminen". Tämän lisäksi komissio on toteuttanut toimia, joiden tarkoituksena on vähentää verkossa olevaa rasistista sisältöä. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen annetusta suosituksesta, jossa vedotaan syrjinnän vastaiseen toimintaan kaikissa viestintäympäristöissä.

Hiljattain hyväksytty neuvoston puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin luodaan Euroopan unionille yhteinen rasismia ja muukalaisvihaa koskeva lähestymistapa. Puitepäätöksen tavoitteena on tehdä rangaistavaksi tarkoituksellinen toiminta, kuten yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, syntyperän, uskonnon, vakaumuksen taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen.

Yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan säädettäisiin myös rangaistavaksi, jos teko suoritetaan levittämällä tai jakamalla julkisesti kirjoituksia, kuvia tai muuta aineistoa. Jäsenvaltioilla on velvollisuus alkaa noudattaa näitä säännöksiä 28. marraskuuta 2010 mennessä.

Lainsäädännöllisen lähestymistavan lisäksi komissio on esittänyt joukon toimia entistä turvallisemman internetin käytön edistämiseksi. Uskon, että parlamentti tuntee hyvin internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan ohjelman (Safer Internet Plus), jolle on varattu 55 miljoonan euron suuruiset määrärahat vuosiksi 2009–2013. Ohjelmalla yhteisrahoitetaan hankkeita, joilla on seuraavat tavoitteet: yleisen tietoisuuden edistäminen, yhteyspisteiden verkoston luominen laittomasta ja vahingollisesta sisällöstä, erityisesti lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista, verkkoviettelystä ja verkkohäiriköinnistä ilmoittamiseksi; itsesääntelyä koskevien aloitteiden edistäminen tällä alalla ja lapsille tarjottava mahdollisuus osallistua turvallisemman verkkoympäristön luomiseen; sellaisen tietopohjan luominen, joka koskee verkkotekniikoiden käyttöön liittyviä uusia suuntauksia ja niiden seurauksia lasten elämään.

Komissio pyrkii lisäksi edistämään viestintävälineiden ja internetin entistä vastuullisempaa käyttöä. Joulukuussa 2007 esittämässään medialukutaitoa koskevassa tiedonannossa komissio vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne sitoutuisivat entistä tehokkaammin edistämään medialukutaitoa ja tämän alan tutkimusta. Tänä vuonna se aikoo esittää suosituksen medialukutaidosta.

Lisäksi on syytä panna merkille, että naapurimme, Euroopan neuvosto, on kehittänyt joukon näitä asioita koskevia kansainvälisiä laillisesti sitovia ja ei-sitovia välineitä, jotka kaikki osoittavat, että kyberavaruus ei ole alue, jota lait eivät koske, ja että jäsenvaltioiden on väistämättä suojeltava yksilöiden oikeuksia ja vapauksia kansallisten lakien, toisin sanoen tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan 3, nojalla.

 
  
MPphoto
 

  Claude Moraes (PSE).(EN) Arvoisa komission jäsen, en hetkeäkään epäile sitoutumistanne tähän asiaan. Tiedän, että olette tarkastellut asiaa hyvin yksityiskohtaisesti. Haluan kuitenkin kysyä asiasta, joka liittyy mainitsemaanne kyberavaruuteen ja siihen, ettei se ole alue, jota lait eivät koske. Oletteko vakuuttunut siitä, että erityisesti vihaan kannustamisen – joka on uskoakseni rikos kaikissa jäsenvaltioissa – yhteydessä puitepäätöksen, audiovisuaalialan direktiivin ja muiden mainitsemienne välineiden täytäntöönpano todellakin tekee lopun näiden sivustojen räjähdysmäisestä kasvusta? Tämänhetkisten tietojen mukaan ne lisääntyvät myös samalla, kun käymme keskustelua. Katsotteko, että meidän olisi ryhdyttävä lisätoimiin?

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI).(EN) Arvoisa komission jäsen, ei ole suurempaa viharikosta kuin murha. Tällä viikolla vaalipiirissäni Pohjois-Irlannissa sattui kolme vihamurhaa, kun Irlannin tasavallan terroristit murhasivat turvajoukon kolme jäsentä.

Tästä huolimatta muutaman tunnin sisällä lukuisilla internetsivustoilla ihannoitiin noita hirveitä murhia ja ylistettiin niihin syyllistyneitä. Sen lisäksi, että komissio pohtii rasismia ja muukalaisvihaa, onko se keskittynyt pohtimaan, miten käsitellä sitä asiaa, miten terroristiloiset väärinkäyttävät internetiä?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Rikoksen tekemiselle ei ole minkäänlaisia tekosyitä, tapahtuipa rikos missä tahansa, joko todellisessa maailmassa tai digitaalisessa maailmassa. Totta kai on silti paljon helpompi torjua rikoksia todellisessa maailmassa, koska käytössä on välineitä, joiden avulla tilanteeseen voidaan puuttua suoraan. Tilanne on paljon monimutkaisempi verkossa, ja sen vuoksi olemme kehittäneet koko joukon välineitä tällaisten rikosten torjumiseksi.

Tiedän kollegani komission jäsen Jacques Barrot’n kanssa käymieni keskustelujen pohjalta, että poliisivoimat luovat parhaillaan analyysiverkostoa voidakseen torjua verkossa tapahtuvia rikoksia ja että ne ovat yhä paremmin onnistuneet saamaan rikollisia kiinni. Myös sivustoja rakennetaan kuitenkin yhä enemmän. Olen itsekin yrittänyt Safer Internet -ohjelman avulla saamaan aikaan vielä jotakin muuta tähän asiaan liittyvää. Tämän tarkoitus on antaa vaikutusvaltaa niille ihmisille ja erityisesti nuorille, jotka käyttävät internetiä ja tietävät, mitä tehdä, kun heidän vastaansa tulee vahingollista sisältöä. Esimerkkinä totean – enkä nyt välttämättä puhu rikoksista vaan verkkohäiriköinnistä, joka voi tuntua nuorista hirveältä – että on olemassa erityinen raportointinappula, jonka kautta voi pyytää apua.

Me siis pyrimme erilaisin keinoin torjumaan rikollisten toimintaa poliisivoimien avulla ja antamalla vaikutusvaltaa opettajille, vanhemmille ja lapsille, jotta he voivat tehdä itse päätöksen tai raportoida asiasta. Tähän sisältyvät tietysti myös medialukutaito-ohjelmat, joita itse toivoisin olevan paljon enemmän jäsenvaltioissa. Tulevalle sukupolvelle on annettava eväät ratkaisun löytämiseksi ja ilmiöiden torjumiseksi, koska jos näin ei käy, meillä saattaa olla edessämme ongelma internetin kanssa, ja silloin vanhemmat eivät esimerkiksi salli lasten käydä internetissä, eikä se olisi oikea tapa edetä. Haluamme, että internetin myönteinen puoli kukoistaa ja että internetin kielteinen puoli torjutaan.

Nyt puhun murhatapauksesta, jota jäsen korosti. Tapahtuma on kauhea, ja olen sitä mieltä, että tällaisen lopettaminen kuuluu poliisin ja turvajoukkojen toimintaan. Niitä välineitä ei kuitenkaan pitäisi pitää jonakin sellaisena, jota käytetään yhteiskunnan kaikkien ongelmien ratkaisemiseen, mutta kun kyse on rikoksista, asian on oltava puhumattakin selvä. Rikoksia on torjuttava ja niitä on torjuttava todella voimakkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Eoin Ryan laatima kysymys numero 35 (H-0055/09)

Aihe: Tieto- ja viestintätekniikka ja tietoyhteiskunta

Komissio on asettanut keskeiselle sijalle ohjelmissaan tieto- ja viestintätekniikan ja tietoyhteiskunnan kehittämisen, millä voidaan saavuttaa valtavia etuja Euroopan taloudelle ja yhteiskunnille. Mihin toimiin komissio on sen sijaan ryhtynyt varmistaakseen, että tiettyjä eurooppalaisten yhteiskuntien osia, kuten ikääntyneitä kansalaisia ja ihmisiä, joilla on alhainen tulotaso, ei jätetä jälkeen tai unohdeta tässä prosessissa?

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Tieto- ja viestintätekniikalla on valtavat mahdollisuudet auttaa ikääntyneitä kansalaisia. Näin on tietysti helppo todeta, mutta sitä ole niin helppo toteuttaa, koska meillä todellakin on tässä todellinen digitaalinen kuilu. Juuri nämä ihmiset tarvitsevat kipeästi tieto- ja viestintätekniikan välineitä, koska he eivät ole koskaan elämänsä aikana niitä käyttäneet, eivätkä he ole tottuneet käyttämään niitä. Esimerkkinä todettakoon, että vain 15 prosenttia ikääntyneistä käyttää internetiä. Tämän vuoksi meidän on kehitettävä tätä varten tarkoitettuja toimia poistaaksemme tämän esteen, koska tieto- ja viestintätekniikan avulla meidän on autettava ikääntyneitä pysymään aktiivisina ja tuottavina entistä pidempään, jatkamaan osallistumista yhteiskunnalliseen elämään helpommin käytettävissä olevien verkkopalvelujen kautta sekä elämään terveellisempää ja laadukkaampaa elämää entistä pidempään.

Juuri nämä asiat komissio esitti hyvää ikääntymistä tietoyhteiskunnassa koskevassa vuoden 2007 toimintasuunnitelmassaan, johon sisältyi hyvin konkreettisia toimia.

Ensimmäinen toimista koskee tutkimusta ja innovaatiota, joita tarvitaan sellaisten tekniikoiden kehittämiseen ja testaamiseen, jotka on tarkoitettu ikääntyneiden sosiaalihuoltoa ja itsenäistä elämää varten. Minun on ylistettävä teollisuuden alojamme, koska näiden tutkimusohjelmien kautta nämä alat ovat kehittäneet koko joukon mekanismeja, palveluja ja tuotteita, joilla ikääntyneitä voidaan auttaa pysymään entistä pidempään omassa kodissaan.

Toinen toimi on etuja koskevan tietoisuuden lisääminen käyttäjien ja julkisten viranomaisten keskuudessa perustamalla parhaan käytännön mukainen internetportaali ja eurooppalaiset palkinto-ohjelmat älykkäitä koteja varten. Näistä esimerkkinä mainittakoon itsenäisen elämän sovellukset.

Kolmas toimi on vähentää Euroopassa näiden tekniikoiden käyttöön liittyvien lähestymistapojen välisiä eroja.

Vuonna 2008 komissio esitti kaksi muuta aloitetta.

Ensimmäinen oli uusi yhteisohjelma, jolla tuetaan tietotekniikka-avusteiseen asumiseen liittyvää jäsenvaltioiden yhteistä tutkimusta. Kyse on kotisovelluksiin ja liikkuvuuteen tarkoitetuista tekniikoista, joilla ikääntyneitä autetaan heidän jokapäiväisessä elämässään ja joiden kautta tarjotaan sosiaalihuollon sovelluksia.

Toinen oli esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva uusi tiedonanto, jolla edistetään tieto- ja viestintätekniikkatuotteiden ja -palvelujen käyttöä ikääntyneiden ja vammaisten keskuudessa ja jolla kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin julkisten verkkosivustojen käyttömahdollisuuksien parantamiseen.

Näiden toimien mukaisesti Euroopan unioni aikoo tästä eteenpäin vuoteen 2013 saakka yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen alan kanssa investoida miljardi euroa tutkimukseen ja innovaatioon ikääntyvän yhteiskunnan hyväksi.

Me siis todellakin suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti ja uskomme, että meillä on mahdollisuuksia parantaa elämää ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Pienituloisiin käyttäjiin liittyvän ongelman osalta haluan viitata verkkovierailuja koskevaan toiseen lainsäädäntöpakettiin, jonka parlamentti hyväksyi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kokouksessa eilisiltana. Yksi tämän paketin elementeistä on matkapuhelimien, lankaverkon, internetin ja muiden palvelujen käyttöön liittyvien hintojen alentaminen.

Komissio on myös perustanut kuluttaja-asioiden tulostaulun, jonka avulla voidaan seurata markkinoiden tilannetta kuluttajien hyväksi. Tulostaulun tiedot auttavat meitä ottamaan entistä paremmin huomioon kuluttajien edut.

Parlamentin käsiteltävänä televiestintämarkkinoiden arviointia varten olevien uusien ehdotusten tavoitteena on myös lisätä kuluttajien ja käyttäjien oikeuksia niin, että parannetaan palvelujen saatavuutta ja edistetään osallistuvaa yhteiskuntaa.

On esimerkiksi ehdotettu eräiden säännösten muuttamista niin, että otetaan paremmin huomioon ikääntyneiden tarpeet ja sellaiset ihmiset, joilla on erityistarpeita. Näiden olisi oltava yleisiä tavoitteita, jotka ohjaavat kansallisten sääntelyviranomaisten toimintaa.

 
  
MPphoto
 

  Eoin Ryan (UEN).(EN) Haluan kiittää arvoisaa komission jäsentä. En hetkeäkään epäile sitä, etteikö komissio tee paljon tietotekniikka-alan hyväksi. Voimme nähdä, miten paljon työtä se on tehnyt. Olen hiljattain liittynyt Twitter-sivustolle, ja minun on todettava, että olen enemmän kuin yllättynyt ja vaikuttunut siitä, miten paljon Euroopan unionia koskevaa tietoa kyseisellä sivustolla on. Se tarjoaa valtavan määrän tietoa, ja haluan onnitella sen perustajia siitä.

On kuitenkin edelleen ongelmia, jotka koskevat taustaltaan vähäosaisia ihmisiä ja ikääntyneitä, jotka käyttävät internetiä ja uusia tekniikoita. Tilanne muuttuu koko ajan, mutta meillä on tästä lähtien aina kesäkuun vaaleihin asti edessämme tilaisuus tai haaste, ja haluisin kysyä teiltä, onko teillä minkäänlaisia suunnitelmia saada yhä useampi ihminen käyttämään internetiä edistääkseen Euroopan unionissa kesäkuussa järjestettäviä vaaleja.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). (RO) Haluaisin onnitella teitä siitä, mitä teette lasten ja internetin hyväksi, sekä päätöksestä taata sataprosenttinen laajakaistakattavuus vuoteen 2010 mennessä.

Haluan kertoa, että Romaniassa ikääntyvät ja vanhemmat voivat halvalla ja tehokkaalla tavalla pitää yhteyttä internetin kautta ulkomaille muuttaneiden lastensa kanssa. He voivat nähdä ja kuulla toisensa. Haluan kuitenkin kysyä teiltä, mitä aiotte tehdä verkkopalvelujen kehittämiseksi? Viittaan tällä julkisen avaimen järjestelmään.

 
  
MPphoto
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, teollisuus todellakin tuottaa laitteita, jotka sopivat hyvin tietoyhteiskunnan eri tarkoituksiin, myös ikääntyneiden ja vammaisten käyttäjen hyväksi. Tämän sanottuani totean, että miltei kaikkia matkapuhelimia, hätäilmoitusnappuloita ja vastaavia kojeita tarjotaan pohjimmiltaan hyvin kalliiseen hintaan.

Onko komissiolla mahdollisuuksia tehdä tälle asialle mitään? Erityisen yksinkertaisen tekniikan myyminen erityisen kalliiseen hintaan ei näet ole kovin käyttäjäystävällistä.

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Aivan ensimmäiseksi puhun internetistä ja vaaleista. Tämä on kysymys, joka kaikkien vaaleja edustavien, nykyisten parlamentin jäsenien ja ehdokkaiden, olisi otettava huomioon ja josta heidän olisi keskusteltava enemmän maidensa kansalaisten kanssa. Viime vuosina on tehty niin monia myönteisiä aloitteita Euroopan parlamentin avulla, että ei pitäisi olla kovin vaikeaa esittää kaikkia näitä myönteisiä aloitteita kansalaisille.

Jos katsotaan vaikkapa vain Irlannin esimerkkejä osallisuudesta tietoyhteiskuntaan, voin antaa teille listan niistä aloitteista, jotka on pantu täytäntöön Irlannin maaperällä yhdessä irlantilaisten yritysten, tutkimuskeskusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Jopa parlamentin jäsenistä itsestään on varmasti hyvin mielenkiintoista selittää, mitä Euroopan määrärahoilla on tehty kansalaisten elämän parantamiseksi.

Toinen kysymys koski nuoria ja vanhuksia sekä sitä, miten he voivat kommunikoida paremmin keskenään. Voin kertoa teille, että äitini, joka ei ollut koskaan käyttänyt matkapuhelinta, osti sellaisen voidakseen olla yhteydessä lastenlapsiinsa, sillä hän ymmärsi, että se oli ainoa tapa, jolla nämä voisivat soittaa hänelle. Nyt hän on kovin harmissaan, jos he eivät soita hänelle riittävän usein. Olen tavannut kuitenkin myös monia ikääntyneitä, jotka ovat alkaneet käyttää internetiä Skypen vuoksi, koska heidän lapsensa tai lastenlapsensa asuvat ulkomailla, ja he haluaisivat puhua näiden kanssa.

Tämän vuoksi pyrimme kehittämään toimia todellisia viestinnän sisämarkkinoita Euroopassa, jotta viestintä olisi nopeaa eikä kovin kallista.

Tästä tulenkin kolmanteen kysymykseen: entä mikä on viestinnän hinta? Käytössä on paljon palveluja, joiden ansiosta viestinnän hinnat laskevat. On totta, että niitä palveluja tai tuotteita, jotka soveltuvat erityisesti vanhemmalle sukupolvelle, pidetään myynnissä kotimaan markkinoilla, koska markkinat eivät ole kovin voimakkaasti kehittyneet, ja kyseiset palvelut ja tuotteet ovat edelleen liian kalliita.

Tähän on ainoastaan yksi ratkaisu, nimittäin markkinoiden kehittäminen, koska jos tuhannet ja tuhannet iäkkäät ottavat käyttöön nämä palvelut ja nämä välineet, hinnoista tulee edullisia. Näin ollen meidän on lisättävä tietoisuutta edistääksemme näiden tieto- ja viestintätuotteiden ja -palvelujen käyttöönottoa. Uskon niiden olevan yksi ratkaisuista ikääntyvän yhteiskunnan ongelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Gay Mitchellin laatima kysymys numero 36 (H-0065/09)

Aihe: Internetin valvonta

Tietooni on tullut, että Internetistä on tullut rasistien ja muiden kiihkoilijoiden kannalta turvallinen väline näkemystensä esittämiseen.

Onko komissio nostanut esiin tämän ongelman ja, jos vastaus on myönteinen, mihin toimiin se on ryhtynyt?

Kysymyksiin 37–40 vastataan kirjallisesti.

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Jäsenen esittämä kysymys ei ole uusi, mikä osoittaa, että asia on hyvin tärkeä parlamentin jäsenille.

Muistutan vastauksista, jotka annoin jäsen Moraesin internetistä ja viharikoksista esittämään kysymykseen, jäsen Luca Romagnolin sisällöstä ja verkkopäiväkirjojen käytöstä esittämään kysymykseen sekä jäsen Robert Kilroy-Silkin sosiaalisilla verkkosivustoilla esiintyvästä rasismista ja väkivallasta esittämään kysymykseen. Voin kertoa teille, että sen lisäksi, että nämä kysymykset esitettiin, komissio on myös ryhtynyt toimiin niitä koskevissa asioissa.

Pelkästään sosiaalisista verkkosivustoista puhuttaessa muutama viikko sitten kaikki sosiaalisten verkkosivustojen tarjoajat istuivat yhdessä pöydän ääreen ja allekirjoittivat käytännesäännöt, joilla autetaan lapsia ja nuoria torjumaan näiden verkkosivustojen vahingollista sisältöä.

Kuten tiedätte, komissio torjuu voimakkaasti kaikki internetissä julki tuodut rasistiset ja muukalaisvihamieliset näkemykset sekä erilaiset vihamieliset puheet, jotka jäsen otti esiin kysymyksessään. Kuten asianlaita usein on verkosta puhuttaessa, tilanne on hyvin ristiriitainen. Verkossa hyvät ja pahat asiat kohtaavat: yhtäältä on tarjolla valtavia mahdollisuuksia levittää ja vastaanottaa arvokasta ja kohdennettua tietoa paremman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi ja toisaalta verkko on ihanteellinen foorumi stereotypioiden, ennakkoluulojen, halventavien näkemysten ja jopa vaarallisen sisällön levittämiseen, kuten kysymyksessä mainittiin.

Tässä piilee vaara: olisiko valtion suljettava pääsy verkkosivustoille tai suodatettava hakukoneen tulokset? Näin toimitaan jo autoritaarisissa valtioissa. Demokraattisissa valtioissa, kuten Euroopan unionin jäsenvaltioissa, sananvapauden rajoittamiset ovat poikkeuksellisia, ja niitä ohjataan oikeusvaltioperiaatteen kautta.

On syytä panna merkille, että Euroopan neuvosto on kehittänyt joukon kansainvälisiä, oikeudellisesti sitovia välineitä, jotka koskevat suoraan ja epäsuoraan internetiä. Tämä tukee sitä käsitystä, että kyberavaruus ei ole alue, jota lait eivät sido, vaan että sitä sitovat oikeusvaltion periaatteet. Haluaisin muistuttaa tietoverkkorikollisuutta koskevasta yleissopimuksesta ja sen lisäpöytäkirjasta.

Lisäksi komissio on ottanut käyttöön toimia, joiden tavoitteena on vähentää rasistista sisältöä verkossa. Näistä mainittakoon alaikäisten ja ihmisarvon suojelua ja oikeutta vastineeseen koskeva suositus, joka edellyttää syrjinnän vastaisia toimia kaikissa viestintävälineissä.

Haluaisin myös kiinnittää huomion rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta tehtyyn puitepäätökseen, jonka tarkoituksena on tehdä rangaistavaksi tarkoituksellinen toiminta, kuten yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen. Tämä on rikos, mikäli se suoritetaan levittämällä tai jakamalla julkisesti kirjoituksia, kuvia tai muuta aineistoa, ja jäsenvaltioilla on velvollisuus alkaa noudattaa puitepäätöksen säännöksiä 28. marraskuuta 2010 mennessä.

Korostan myös, että Euroopan lainsäädäntö kieltää jo nyt yllyttämisen rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvaan vihaan televisiolähetyksissä ja verkkotelevisiolähetyksissä.

Niinpä meillä on jo koko joukko mekanismeja, lakeja ja toimia näiden lakien toimeenpanemiseksi. Vahingollisella sisällöllä, olkoon kyse sitten perinteisistä viestintävälineistä tai internetistä, on kuitenkin aina taipumus ilmaantua nopeammin kuin sitä kyetään torjumaan.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE-DE).(EN) Kiitän komission jäsentä vastauksesta. Olemme viime päivinä kuulleet, että Pohjois-Irlannissa on tapettu kaksi sotilasta ja yksi poliisi, kuten toinen parlamentin jäsen toi esiin. Syylliset vaativat vaivihkaa itselleen oikeuden tehdä tämänkaltaisia fanaattisuuteen ja pahaan ja kyllä, myös rasismiin ja muukalaisvihaan, perustuvia tekoja. He ja heidän kaltaisensa käyttävät internetin kaltaisia välineitä muiden houkutteluun ja pahojen sanojen ja tekojen levittämiseen.

Minusta on esimerkiksi varsin selvää, että jos sääntöjä chattipalstoille pääsemiseksi tiukennettaisiin esimerkiksi niin, että Hotmailin käyttöä ei sallittaisi – tunnustan, etten tiedä siitä kovin paljon, mutta sitä käytetään varsin helposti – ja sen sijaan vaadittaisiin jonkinlaisen jäljitettävän sähköpostin käyttöä, silloin olisi helpompi jäljittää ne ihmiset, jotka tekevät tällaisia tekoja, joita he eivät avoimesti voisi tehdä. Pyydän komission jäsentä käyttämään kaikkia valtuuksiaan viedäkseen tätä asiaa eteenpäin, koska ei ole hyväksyttävää, että internetiä käytetään rasismin ja muukalaisvihan levittämiseen.

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Rikos on rikos riippumatta siitä, missä se tapahtuu, ja sen vuoksi meillä on välineet rikoksen selvittämiseen myös silloin, kun se suoritetaan internetissä. Kollegani ja mina komission jäsen Jacques Barrot aiomme yhdessä kehittää näitä välineitä niin, että niistä tulee vahvemmat ja että niitä voidaan käyttää tehokkaammin. Internetin ongelma on tietysti se, että se ulottuu kansallisten rajojen ulkopuolelle, minkä vuoksi poliisivoimien sekä terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta vastaan taistelevien voimien välistä yhteistyötä on lujitettava. Viime vuosina olemme saaneet nähdä, miten nämä voimat tekevät yhdessä töitä ja saavuttavat erinomaisia tuloksia. Toivon ja uskon, että tätä kovaa työtä jatketaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 41 (H-0061/09)

Aihe: Serbian ehdokasstatus

EU:n ehdokasvaltion statuksen myöntämisestä Serbialle keskustellaan toistuvasti. Eikö ole vaarallista tehdä Serbiasta ehdokasvaltio tai jopa EU:n jäsenvaltio ennen Kosovon tasavaltaa, koska Serbian hallitus voisi käyttää hyväkseen tätä etumatkaa ja estää liittymisneuvottelut Kosovon tasavallan kanssa ja myös muunlaiset EU:n ja Kosovon väliset suhteet.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Serbian mahdollisuudet liittyä Euroopan unioniin riippuvat siitä, täyttääkö maa Kööpenhaminan kriteerit sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osana kuuluvat edellytykset, joita ovat muun muassa edellytys tehdä täydeltä osin yhteistyötä Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

Serbia ei kuitenkaan ole ehdokasvaltio, eikä se ole vielä anonut liittymistä Euroopan unioniin. Näin ollen en pysty esittämään mielipidettä siitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, ja niistä Kosovoon liittyvistä toimista, joihin Serbia saattaa ryhtyä tai jättää ryhtymättä.

Mikäli Serbia hakisi jäsenyyttä, Euroopan unioni laatisi neuvoston pyynnöstä lausuntoluonnoksen, joka perustuu määritettyihin puolueettomiin kriteereihin, joita sovelletaan kaikkiiin Euroopan unionin jäsenyyttä hakeviin valtioihin. Myöhemmin Euroopan unionin neuvosto päättää, myönnetäänkö sille ehdokasvaltion status vai ei.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pidän teitä henkilökohtaisesti hyvin korkeassa arvossa, ja sen vuoksi olen pahoillani siitä, että komission jäsen Rehn ei ole paikalla, koska en ole ollenkaan tyytyväinen saamaani vastaukseen. Olisin voinut itse tulostaa vastauksen internetistä.

Esitän hyvin yksinkertaisesti, mihin pyrin kysymykselläni. Serbian kanssa käydään neuvotteluja vakautussopimuksesta, jota parhaillaan laaditaan. Haluan kiinnittää komission huomion siihen, että Serbia saattaa olla vaarassa pysäyttää Kosovon eteneminen Euroopan unionissa, kuten myös Yhdistyneissä Kansakunnissa ja Euroopan neuvostossa. Kysymykseni kuului, mitä teemme estääksemme senkaltaisen tapahtuman, kuten Slovenian Kroatialle asettama este?

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Kuten vastauksessani totesin, emme halua mitenkään mennä mahdollisten tulevien toimien edelle. Nyt Serbia on tietyssä vaiheessa, jossa mitään hakemusta Euroopan unioniin liittymiseksi ei ole esitetty. Katsotaan siis, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Kuten olen jo todennut, meidän ei sen vuoksi pidä esittää arvailuja siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Sarah Ludfordin laatima kysymys numero 42 (H-0072/09)

Aihe: Serbian liittyminen EU:n jäseneksi

Aikooko komissio suosittaa selkeästi ja päättäväisesti, ettei Serbian liittymisessä EU:n jäseneksi voida edistyä, ellei kahta entisen Jugoslavian alueen kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICTY) pakoilevaa sotarikollista Ratko Mladicia ja Goran Hadzicia luovuteta Haagiin?

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Serbian liittyminen Euroopan unioniin riippuu siitä, täyttääkö se poliittiset ehdot tehdä täysipainoisesti yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa sekä siitä, noudattaako se kaikkia muita velvoitteita, jotka ovat Euroopan unioniin liittymisen ehto.

Tältä osin komissio yhtyy neuvoston huhtikuussa 2008 laatimiin päätelmiin siitä, että täysipainoinen yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa sekä kaikki mahdolliset toimet syytteeseen asetettujen ihmisten pidättämiseksi ja luovuttamiseksi ovat keskeinen osa vakautus- ja assosiaatioprosessia.

Tältä osin entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Serge Brammertzin tekemä arviointi on erityisen tärkeä. Olemme aloittaneet hänen kanssaan pysyvän ja tiiviin yhteydenpidon. Lisäksi komission jäsen Rehn on käyttänyt kaikkia tilaisuuksia hyväkseen kehottaakseen Serbian viranomaisia panemaan kaikilta osin täytäntöön suositukset, jotka pääsyyttäjä esitti raportissaan, joka julkaistiin joulukuussa 2008 ja lähetettiin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle.

Tämä on kaikkein varmin tapa antaa Serbialle mahdollisuus tehdä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ja edistyä ja toteuttaa toiveensa tulla Euroopan unionin jäsenvaltioksi.

 
  
MPphoto
 

  Sarah Ludford (ALDE).(EN) Kannatan vahvasti sitä, että Serbia, samoin kuin koko Länsi-Balkanin alue, etenee kohti Euroopan unionin jäsenyyttä, koska olen asiaa käsittelevän Euroopan parlamentin valtuuskunnan entinen jäsen.

Ongelma on se, että kun toteamme, että Serbian liittyminen riippuu täysipainoisesta yhteistyöstä ICTY:n kanssa, tämä saa kysymään, milloin tarkalleen ottaen edellytämme tämän kriteerin täyttyvän.

Haluan todellakin kuulla komission jäsenen toteavan sen tosiasian, että enempää edistymistä ei nyt tulevien viikkojen aikana tapahdu, ellei näitä karkureita saada kiinni.

Voiko hän myös sanoa minulle, että Kroatian liittymisasiassa ei edistytä enempää, ellei ICTY ole vakuuttunut siitä, että kroatialaisten kutsuvieraiden kanssa tehdään todistettavasti täysipainoista yhteistyötä?

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, haluan tukea jäsen Ludfordin kysymystä. Komission jäsen sanoi aivan oikein, että tämä on Serbiaa koskeva kriteeri. Hän ei kuitenkaan sanonut, täyttääkö Serbia tämän kriteerin vai ei. Olisi kiinnostavaa kuulla hänen vastauksensa. Täyttääkö Serbia täysipainoisen yhteistyön kriteerin? Tiedämme, että näin on Kroatian kohdalla.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. − (EN) Tiedätte, että neuvostossa on asiasta erilaisia mielipiteitä, ja tiedätte, että neuvoston tätä asiaa koskeva kanta ei ole yksimielinen. Kuten siis totesin vastauksessani, komissio tukee täysin neuvoston näkemyksiä – ja viittaan tällä neuvoston huhtikuusssa 2008 esittämiin päätelmiin – että täysipainoinen yhteistyö tuomioistuimen kanssa on välttämätöntä prosessin etenemisen kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. Kysymyksiin 43–44 vastataan kirjallisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Yiannakis Matsisin laatima kysymys numero 45 (H-0095/09)

Aihe: Turkin rahoittama kyproksenkreikkalaisten omaisuuden anastaminen miehitetyillä alueilla

Kyproksen tasavallan entisen ulkoministerin Erato Markoullin julkisesti esittämien syytösten mukaan Turkin rahoittama kyproksenkreikkalaisten omaisuuden anastaminen on lisääntynyt miehitetyllä Karpasian niemimaalla.

Entinen ulkoministeri on mukana Kyproksen kysymyksen ratkaisemista koskevissa keskusteluissa, ja asia on tullut julki ilmeisesti näissä yhteyksissä sekä muiden hänen saamiensa tietojen perusteella. Turkki on Euroopan unionin ehdokasvaltio, mutta samanaikaisesti se kuitenkin pitää miehityksen alaisena toisen EU:n jäsenvaltion eli Kyproksen tasavallan aluetta, järjestää EU:n kansalaisille kuuluvan omaisuuden anastamista ja loukkaa näillä toimillaan kansainvälistä oikeutta, yksilön oikeuksia sekä EU:n periaatteita ja arvoja.

Mitä mieltä komissio on tästä Turkin harjoittamasta politiikasta? Onko kyseinen politiikka EU:n jäsenehdokasvaltiolta edellytetyn politiikan mukaista? Aikooko komissio ryhtyä toimenpiteisiin Turkkia vastaan torjuakseen kyproksenkreikkalaisten omaisuuden anastamisen Kyproksen miehitetyssä osassa?

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Komissio on pannut merkille kyproksenkreikkalaisten omaisuuden käytön Kyproksen pohjoisosassa. Komissio on tietoinen tästä ongelmasta, joka on korostunut, kun Kypros liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, ja se on Euroopan parlamentin jäsenen tavoin asiasta huolestunut.

Niistä erityistapauksista, joihin parlamentin jäsen viittasi, komissiolla ei ole minkäänlaista tietoa, eikä se sen vuoksi kykene kommentoimaan asiaa.

Euroopan komissio vahvistaa täyden sitoumuksensa tukea kyproksenkreikkalaisten ja kyproksenturkkilaisten yhteisöjen johtajien pyrkimyksiä saada aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa. Tällainen sopimus auttaisi ratkaisemaan saaren omistusta koskevat ongelmat, joihin Euroopan parlamentin jäsen viittaa.

 
  
MPphoto
 

  Yiannakis Matsis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, olen parlamentin kyproslainen jäsen, ja olen tukenut Turkin liittymistä Eurooppaan presidentti Ozalin ajoista lähtien, ja tuen sitä edelleen.

Neljännessä valtioiden välisessä anomuksessa ihmisoikeustuomioistuin määräsi, että Turkki on vastuussa kyproksenkreikkalaisen omaisuuden anastamisesta. Mitä asialle pitäisi viimeinkin tehdä? Miten meidän pitäisi kestää tätä tilannetta vuodesta toiseen? Onko olemassa ensimmäisen ja toisen luokan ihmisoikeudet, vai riippuuko niiden soveltaminen maan koosta?

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. − (EN) Komissio on aina kannustanut Turkkia panemaan täytäntöön kaikki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset. Huomisessa täysistunnossa järjestetään keskustelu, ja myös tästä asiasta keskustellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Vural Ögerin laatima kysymys numero 46 (H-0106/09)

Aihe: Energiaa käsittelevän luvun avaaminen Turkin kanssa käytävissä EU-neuvotteluissa

Venäjän ja Ukrainan välinen äskettäinen kaasukriisi osoittaa jälleen, miten tärkeää energialähteiden ja energian toimitusreittien hajauttaminen EU:ssa on. Ehdokasvaltio Turkki on strateginen kauttakulkumaa ja myös siksi hyvin merkittävä EU:n energiahuollon turvaamisen kannalta. Sen vuoksi on sitäkin tärkeämpää, että EU:n Turkin kanssa käymät neuvottelut energiaa koskevasta luvusta voidaan käydä esteittä ja niin, etteivät mitkään jäsenvaltiot pysäytä niitä poliittisista syistä.

Aikooko komissio pyrkiä tämän neuvotteluluvun avaamiseen? Voiko komissio esittää asiaa koskevan aikataulun? Mikä on suurin este energiaa koskevan neuvotteluluvun esteettömälle avaamiselle?

Kysymyksiin 47–48 vastataan kirjallisesti.

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. – (RO) Euroopan komissio katsoo, että Turkki on riittävän hyvin valmistautunut voidakseen aloittaa neuvottelut energiaa koskevasta luvusta, minkä vuoksi se suositti kyseisen neuvotteluluvun avaamista keväällä 2007. Asiaa koskeva näkemyksemme ei ole muuttunut.

Luvun avaaminen edellyttää kuitenkin kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää, mitä ei ole tähän mennessä saavutettu. Viimeaikaisen energiakriisin valossa olemme täysin yhtä mieltä siitä, että sekä Euroopan unionin että Turkin edut voitaisiin ottaa paremmin huomioon tiiviin yhteistyön kautta ja mukauttamalla Turkin energia-alaa koskeva lainsäädäntö yhteisön lainsäädäntöön.

Energia-alan neuvottelujen aloittaminen edistäisi ratkaisevasti tämän tavoitteen saavuttamista.

 
  
MPphoto
 

  Vural Öger (PSE). (DE) Aikooko komissio siis ryhtyä toimiin varmistaakseen, että luku avataan, vai täytyykö meidän vain odottaa, kunnes kaikki jäsenvaltiot suostuvat tähän? Eikö komissio pyri vaikuttamaan jäsenvaltioihin?

 
  
MPphoto
 

  Leonard Orban, komission jäsen. − (EN) Nämä ovat säännöt. Komissio teki ehdotuksen, ja nyt on neuvoston asia päättää yksimielisesti siitä, avataanko luku vai ei.

Nämä ovat siis menettelytavat. Meidän on noudatettava menettelyjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Marian Harkinin laatima kysymys numero 49 (H-0041/09)

Aihe: Markkinatuki

Tammikuun alkupuolella komissio lupasi ottaa käyttöön uusia toimia tukeakseen EU:n maitoalaa ja maidontuottajien tulokehitystä, jotta voitaisiin torjua jossain määrin nykyisen talouskriisin vaikutuksia alaan. Onko komissio suunnitellut vastaavia lupauksia muiden talouskriisistä kärsineiden maatalouden alojen ja tuottajien tukemiseksi?

(EN) Seán Ó Neachtainín laatima kysymys numero 51 (H-0053/09)

Aihe: Maitoala EU:ssa

Komissaari on toteuttanut toimia maitoalan auttamiseksi. Komissio ottaa uudelleen käyttöön vientituet voille, rasvattomalle maitojauheelle, täysmaitojauheelle ja juustolle. Lisäksi komissio ostaa sovittuja määriä enemmän voita ja rasvatonta maitojauhetta, jos markkinatilanne tekee sen aiheelliseksi. Pitääkö komissaari näitä toimenpiteitä riittävinä lopettamaan hintojen laskukierteen EU:ssa ja erityisesti Irlannin maitoalalla?

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Jäsen Harkinin ja jäsen Ó Neachtainin esittämät kaksi kysymystä koskevat pääosin samaa asiaa. Kiitän teitä siitä, että annoitte minulle tilaisuuden vastata niihin samanaikaisesti.

Olen iloinen voidessani todeta, että komissio on hiljattain ryhtynyt lukuisiin toimiin maitoalalla pyrkiäkseen tekemään lopun hintojen laskukierteestä.

Olemme jo ottaneet käyttöön yksityisen varastoinnin tavanomaista aikaisemmin. Olemme myös panneet alkuun interventiojärjestelmän, jonka avulla toivomme kykenevämme vakauttamaan voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat, koska kyseinen interventiojärjestelmä poistaa varmasti suuria määriä tuotteita markkinoilta.

Alun perin esitimme voin määräksi 30 000 tonnia ja maitojauheen määräksi 109 000 tonnia, mutta olen hiljattain antanut ymmärtää, että voimme ja olemme halukkaita nostamaan määriä avaamalla tarjouskilpailun.

Maitoalan vientitukien saamista helpotettiin entisestään hiljattain. Olemme nyt tilanteessa, jossa maailmanmarkkinahinnat ovat pudonneet merkittävästi, vaikka Eurooppa ei ole lisännyt tuotantoaan, huolimatta 2 prosentin maitokiintiön korotuksesta, josta sovittiin viime huhtikuussa.

Voin siis mielestäni sanoa niille ihmisille, joiden mielestä hintojen lasku johtuu kiintiön korotuksesta, että näin ei ole. Voimme nimittäin huomata, että kahden prosentin kiintiön korotuksesta huolimatta tuotanto pysyy alhaisemmalla tasolla kuin aikaisemmin.

Vientitukien käyttöönoton myötä tilanteen pitäisi kuitenkin kehittyä niin, että kykenemme lisäämään Euroopan unionin maidontuottajien mahdollisuuksia toimia maailmanmarkkinoilla. Samaan aikaan tämä voi myös helpottaa maitomarkkinoilla vallitsevaa epätasapainoa.

Vastauksena jäsen Ó Neachtainin esittämään erityiskysymykseen totean, että Irlannin maitoala, jolla suhteellisen suuri osuus maidosta jalostetaan voiksi ja rasvattomaksi maitojauheeksi ja jolla on suhteellisen suuri vientiosuus Euroopan unionin ulkopuolelle, hyötyy erityisesti komission kehittämistä toimista.

Voin luvata teille, että seuraamme tiiviisti maitomarkkinoiden tilannetta. Tämän todistaa se, että kaksi viikkoa sitten itse asiassa lisäsimme maitoalan vientitukia, ja olemme valmiit ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin.

Alalla on tietenkin itselläänkin vastuu sovittaa tuotanto vastaamaan kysyntää pyrkiäkseen palauttamaan tuottavuus entiselleen, ja jäsen Harkin haluaa tietää, onko komissiolla vastaavia suunnitelmia muiden alojen varalle.

Ymmärrän asian niin, että kysymys on tarkoitus kohdistaa sianliha-alan tukiin. Minun on todettava, että tällä hetkellä en näe mitään perusteluja ottaa käyttöön vientitukia sianliha-alalla, koska olemme huomanneet, että tiineiden emakkojen ja pikkuporsaiden määrä on laskussa. Näin ollen tuotannon osuus Euroopan markkinoilla laskee, ja sen vuoksi toivon, että tuloksena on hintojen nousu.

Meidän on myös otettava huomioon se, että sianlihatuotannossa tilanne on ollut täysin toisenlainen vuoden 2007 loppuun verrattuna, koska nyt rehun tuotantohinnat ja energian hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin silloin, kun otimme vientituet käyttöön sianliha-alalla.

Pyydän teitä siis luottamaan siihen, että pidämme tilannetta silmällä. En aliarvioi maitoalan vaikeuksia. Mielestäni siitä on vuosikymmeniä aikaa, kun olimme vastaavassa tilanteessa kuin nyt.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä yksityiskohtaisesta vastauksestanne. Puhuitte toimista, joihin olette ryhtynyt hintojen laskukierteen pysäyttämiseksi. Kuten varsin hyvin tiedätte, maidon hinnat ovat tällä hetkellä tuotantohintojen alapuolella. Monet maidontuottajat ovat kestämättömässä tilanteessa.

Olen hyvin iloinen kuullessani teidän sanovan, että haluatte ryhtyä lisätoimiin. Tarkoitatteko tällä, että olisitte valmis käyttämään entistä paremmin käytössänne olevia maitoalan hallintavälineitä, kuten vientitukia, yksityisen varastoinnin tukea ja interventiota?

Voisitteko ystävällisesti tarkentaa minulle tätä asiaa?

 
  
MPphoto
 

  Seán Ó Neachtain (UEN). (GA) Arvoisa puhemies, minäkin kiitän komission jäsentä kattavasta vastauksesta. Kuten hän ymmärtää, maidontuottajilla on kuitenkin valtavvia vaikeuksia. Maidon tuottamisen kustannukset ovat korkeammat kuin hinta, jolla sitä myydään.

Hyväksyn Irlannista esittämänne näkökohdan, mutta onko mahdollista kehittää lisätoimia, interventiopolitiikka, hintojen nostamiseksi tässä vaiheessa? Maataloustuottajat eivät voi jatkaa maidon tuotantoa nykyisissä oloissa.

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI).(EN) Arvoisa puhemies, mihin kiireellisiin toimiin ja sitoumuksiin komissio on varautunut sen varmistamiseksi, että maitomarkkinoiden tilanne tasaantuu? Onko olemassa vaara, että asteittain lisättävillä toimilla markkinoiden tilan muuttaminen kestää entistäkin kauemmin? Aika on kuitenkin se, mitä meillä ei ole. Eikö olisi aika toimia rohkeasti vientitukien osalta? Arvoisa komission jäsen, alamme on näet kuolemassa pystyyn.

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE-DE).(EN) Arvoisa komission jäsen, haluan kiittää teitä ja todeta, että suhtaudun erityisen myönteisesti päätökseenne palauttaa interventiotoimet lyhyen aikavälin toimena vain sen vuoksi, että olemme kriisitilanteessa.

Onko komission jäsen samaa mieltä siitä, että meillä on neljä ongelmaa? Ensimmäinen on euron ja punnan välinen valuuttakurssi, toinen on tuotannon lasku Aasian ja Kiinan melamiiniskandalin seurauksena, ja kolmas on kolmen prosentin tuotannon kasvu Yhdysvalloissa, ja viimeienn mutta ei suinkaan muita vähemmän tärkeä asia on vanha vihollisemme Brasilia. Eikö meidän olisi syytä jatkuvasti seurata mailman suuntauksia, jotta meillä olisi omat keinot tällaisiin tilanteisiin reagoimiseksi?

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Ensinnäkin totean, että olen hyvin selvästi antanut ymmärtää, että olen valmis hyödyntämään käytettävissämme olevia hallintavälineitä. Meillä on kuitenkin tiettyjä rajoitteita, ja on hyvin tärkeää, että tekemämme päätökset eivät tarkoita sitä, että loppujen lopuksi teemme itsellemme hallaa. Meidän on otettava huomioon se, että interventio on hyvä ja – ja kuten ilokseni kuulin – lyhyen aikavälin toimi. Näin siksi, että meidän on, en nyt sanoisi, että päästävä siitä eroon, mutta sitä on sovellettava markkinoihin myöhemmässä vaiheessa, mikä pikemmin pitkittää tuskaa, mutta emme silti voi niin vain luopua siitä.

Kuten aikaisemmin totesin, olemme osoittaneet sitoumuksemme lisäämällä kymmenen päivää sitten vientitukia sekä voita että maitojauhetta varten, ja seuraamme parhaillaan markkinatilannetta.

Korvauksista totean, että vaikuttaa siltä, että melko moni maidontuottaja on unohtanut, että vuoden 2003 uudistuksen mukaisesti heille maksettiin korvauksia suoran tuen kautta. Näin ollen summa, jota ei liitetty lypsylehmään erikseen, vaan laskettiin vuosien 2000–2003 välisen tuotannon perusteella, on nyt sisällytetty suoraan tukeen.

Minun on myös joskus muistutettava joitakin maataloustuottajia siitä, että tämä korvaus on jo suoritettu. Tiedän, ettei tämä ole täysin tyydyttävä vastaus tässä vaikeassa tilanteessa, mutta asia on otettu huomioon.

Lähetin hyvin selkeän viestin Berliinissä tammikuun alussa pidetyn Green Week-tapahtuman aikana siitä, että olen valmis käyttämään jonkin verran käyttämättömistä varoista vuoden 2009 budjetin kautta. Komissio on tehnyt ehdotuksen käyttää 1,5 miljardia euroa vuonna 2009 sen puutteen korjaamiseksi, joka on seurausta terveystarkastuksesta, joka ei tule voimaan ennen 1. tammikuuta 2010, jolloin uusien haasteiden kohtaamiseksi tarkoitettu paketti tulee voimaan.

Kysymys siitä, haluavatko jäsenvaltiot käyttää 1,5 miljardia euroa, ei ole minun päätettävissäni, vaan se riippuu valtionpäämiehistä ja valtiovarainministereistä. Toivon, että myös Euroopan parlamentin jäsenten maidensa hallituksiin kohdistamansa jonkinlaisen lobbauksen kautta olisi mahdollista saada aikaan ratkaisu.

Olen täysin samaa mieltä niistä kolmesta syystä tämän tilanteen taustalla. Irlannin kannalta tuotteiden vienti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sellaisella vaihtokurssilla, joka vain pahentaa tilannetta entisestään, on tietenkin valtava haitta, erityisesti irlantilaisille maataloustuottajille. En mitenkään aliarvioi Kiinan skandaalin sivuseurauksia. Kiinassa jotkut ihmiset saattavat olla aikaisempaa varovaisempia siinä, mitä maitotuotteita he syövät ja juovat.

Tuotannon kasvua maailmanmarkkinoilla ei tapahdu ainoastaan Yhdysvalloissa. Myös Uudessa-Seelannissa on tapahtunut merkittävää kasvua, mikä on vaikuttanut maailmanmarkkinoihin mainitsemieni seurausten muodossa. Toivon, että yleisesti ottaen tuotanto maailmanmarkkinoilla laskee, koska tämä on yleinen ongelma, joka ei vaikuta pelkästään eurooppalaisiin maidontuottajiin. Tällä hetkellä maitoalalla on hyvin vaikeaa tehdä rahaa. Sen vuoksi emme epäröi käyttää tarjolla olevia välineitä asianmukaisesti ja tasapainoisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (PT) Liam Aylwardin laatima kysymys numero 50 (H-0051/09)

Aihe: Lampaanlihatuotteiden merkinnät

EU:n lainsäädännössä ei tällä hetkellä säädetä alkuperämerkinnöistä lampaanliha-alalla. Siksi EU:ssa on käytössä monia erilaisia lampaanlihan merkintätekniikoita.

Voisiko komissio harkita sellaisen lampaanlihatuotteiden merkintää koskevan EU:n asetuksen antamista, jonka avulla kuluttajat erottaisivat EU:sta ja kolmansista maista peräisin olevat tuotteet toisistaan?

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Olen ehdottomasti sitä mieltä, että eurooppalaiset viljelijät voivat olla ylpeitä tasostaan, ja komissio kannattaa kaikkia aloitteita, joilla varsinkin karjankasvatusalan maataloustuottajia autetaan tiedottamaan kuluttajille tuotteiden alkuperästä.

Kuten arvoisa jäsen totesi, EU:n lainsäädännössä ei tällä hetkellä säädetä alkuperämerkinnöistä lampaanliha-alalla.

Yleiset elintarvikkeiden merkintöjä ja mainontaa koskevat sisämarkkinoiden säännöt koskevat luonnollisesti myös lampaanlihaa. Ne edellyttävät pakollista alkuperämerkintää, jos alkuperän ilmoittamatta jättäminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperästä tai lähtöpaikasta

Komissio katsoo, että kuluttajien harhaan johtaminen lampaanlihan alkuperästä ei ole yleinen ongelma. Tästä syystä komission äskettäin tekemässä ehdotuksessa elintarvikkeita koskevan tiedon antamisesta kuluttajille ei laajenneta luetteloa elintarvikkeista, joita pakolliset alkuperämerkinnät koskevat.

Korostan, että naudanlihan ja naudanlihatuotteiden alkuperämerkinnät ovat erikoistapaus, ja uskon meidän kaikkien muistavan, mihin se perustuu, koska se oli BSE-kriisin sivutuote. Jotta kuluttajien luottamus naudanlihaan voitiin palauttaa, oli välttämätöntä, että heille annettiin enemmän tietoa lisäämällä tuotteisiin selvät, myös alkuperää koskevat merkinnät.

On myös tärkeää muistaa, että jo nykyisen lainsäädännön perusteella on mahdollista ottaa käyttöön vapaaehtoisia merkintöjä lampaanliha-alalla. Jos koko toimitusketju voisi sopia sellaisesta merkintäjärjestelmästä, ylimääräisen tiedon antaminen kuluttajille voisi tuottaa lisäarvoa sen tuotteille.

Sisämarkkinoiden kitkattoman toiminnan varmistamiseksi komission ehdotuksessa elintarvikkeita koskevan tiedon antamisesta kuluttajille ehdotettiin vapaaehtoisten alkuperämerkintöjen kehystä.

Erityisesti lampaanlihan osalta on alkuperämerkinnöissä annettava tiedot kustakin eri paikasta, jossa eläimet ovat syntyneet ja ne on kasvatettu ja teurastettu. Jos nämä tuotantovaiheet ovat tapahtuneet eri jäsenvaltioissa, kaikki alkuperämaat on ilmoitettava.

Tulevaisuutta ajatellen komissio harkitsee, olisiko kaikki maataloustuotteet merkittävä niin, että niistä näkyy viljelypaikka ja etenkin se, että EU:n viljelyvaatimuksia on noudatettu.

Olen tietoinen siitä, että maataloustuotteiden laadusta annetusta vihreästä kirjasta järjestetyn julkisen kuulemisen yhteydessä lampaanliha-alan sidosryhmät kannattivat pakollista alkuperämerkintää. Komissio antaa toukokuussa 2009 tiedonannon, jossa pyrimme saavuttamaan oikean tasapainon yksinkertaistamisen, avoimuuden ja tuotantoeritelmän välillä. Puheenjohtajavaltio Tšekki järjestää konferenssin tästä aiheesta tämän viikon torstaina ja perjantaina, ja olen varma, että siellä käydään vilkas ja mielenkiintoinen keskustelu merkinnöistä. Tämä on tärkeää. Asia ei ole yksinkertainen, sillä kukaan ei halua lukea kokonaista romaania supermarkettien elintarvikepakkauksista, ja uskon, että meidän olisi yritettävä löytää asiassa tasapaino ja oikea ratkaisu. Olen tyytyväinen kaikkiin vihreästä kirjasta jo saamiimme kommentteihin.

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (UEN). (EN) Kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Olen erityisen tyytyväinen nyt järjestettävään konferenssiin, ja voimme todella olla ylpeitä eurooppalaisten elintarvikkeiden tasosta – siitä olen kanssanne yhtä mieltä.

Viittaan kuitenkin ehdotettuun lampaiden pakolliseen sähköiseen tunnistamiseen, joka alkaa tammikuussa 2010 ja jota komissio ajaa päättäväisesti eteenpäin huolimatta maatalousvaliokunnan jäsenten ja maataloustuottajien järjestöjen vastustuksesta. Me jäsenet olemme kyseenalaistaneet pakollisen sähköisen tunnistamisen toiminnalliset ja kustannusvaikutukset sekä sen katastrofaaliset seuraukset jo nyt vakavasti taantuneelle alalle. Voisiko komissio harkita järjestelmän käyttöönoton lykkäämistä edelleen tai ehdotuksen pakollisen luonteen poistamista? Ellei tämä ole mahdollista, olisiko komissio valmis harkitsemaan pakollisen sähköisen tunnistamisen aiheuttamien lisäkustannusten korvaamista?

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel , komission jäsen. (EN) Ensinnäkin totean, että jos haluatte perusteellisen keskustelun lampaiden sähköisestä korvamerkinnästä, teidän on, kuten varmasti tiedätte, kutsuttava tänne kuluttajansuojasta vastaava komission jäsen, mutta esitän mielelläni omat näkemykseni tästä kysymyksestä.

Neuvostossa tästä kysymyksestä näyttää vallitsevan yksimielisyys. Matkustan varsin paljon, ja tapaan paljon ihmisiä, jotka katsovat, että sähköisen tunnistusjärjestelmän kustannukset merkitsevät monille pienimuotoisille tuottajille toiminnan loppua. Mielestäni olisi tutkittava mahdollisuutta käyttää maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja sähköisen tunnistamisen kustannusten keventämiseen. On olemassa budjettikohta "standardien lähentäminen", jonka avulla maaseudun kehittämiseen tarkoitetuilla varoilla voidaan kattaa näitä ylimääräisiä kustannuksia, jotka varmasti haittaavat monia pienimuotoista lampaiden kasvatusta harjoittavia tuottajia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (PT) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 20.05 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
Päivitetty viimeksi: 11. kesäkuuta 2009Oikeudellinen huomautus