Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Elisa Ferreira (A6-0063/2009)

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä tarkastellaan sitä, mitä voidaan tehdä yhteisön tasolla talouden elvyttämiseksi, vaikka tunnustankin, että suurin osa tässä tarvittavista välineistä on edelleen kansallisella tasolla: 99 prosenttia julkisista menoista on kansallisia menoja, ei yhteisön menoja, ja suurin osa sääntelystä on kansallisen tason, ei yhteisön sääntelyä. Mutta jos tarkastellaan, mitä on tehtävissä yhteisön tasolla, komission ehdottama 30 miljardin euron elvytysssuunnitelma, joka sisältää ennakkomaksut rakennerahastoista ja uusia lainoja Euroopan investointipankilta, voi edistää osaltaan merkittävästi, ja edistääkin, tästä kriisistä selviytymistä.

Meidän on myös varmistettava, että vältämme protektionismia yhteisössä. Eri valtioiden naapurilta kerjäämisen lähestymistapa heikentäisi yhteismarkkinoita ja haittaisi vakavasti mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn ja talouskasvuun pitkällä aikavälillä. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja aloitteet yritysten viennin helpottamiseksi yhtenäismarkkinoille sen sijaan antavat talouden elpymisen edellyttämää vauhtia.

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0102/2009)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin merenkulkijoiden turvallisuuden parantamista koskevan yhteisen tekstin puolesta. Minusta on hyvin tärkeää lisätä, että olisi osoitettava enemmän varoja kaikkien navigoinnista vastaavien merimiesten ammattitaitoon – kapteenista konemestariin, puosuihin, laivapoliiseihin, ruorimiehiin ja kaikkiin merimiehiin – sillä merellä ihmisten henki ja turvallisuus ovat heidän varassaan. Vaadin siis enemmän ammattitaitoa ja parempaa palkkaa niille, joiden käsissä on laivamatkustajien henki.

- Mietintö: Saïd El Khadraoui (A6-0066/2009)

  Simon Busuttil (PPE-DE), – (MT) Haluan todeta tästä mietinnöstä, että sen ympäristöä koskevasta aloitteesta huolimatta siinä ei tarkasteltu sen mahdollisia kielteisiä ja suhteettomia vaikutuksia Maltan kaltaisiin Euroopan unionin reunamilla sijaitseviin alueisiin ja valtioihin. Aloitteella voi olla merkittävä hinnannousuihin johtava vaikutus rahtikuljetuksiin näille syrjäisille alueille ja niiltä poispäin suuntautuvassa kuljetuksessa. Kustannusten nousu puolestaan johtaisi näille alueille tai näihin valtioihin tai niistä pois kuljetettavien tuotteiden hinnan nousuun. Äänestin tämän vuoksi mietintöä vastaan.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, lisämaksujen määrääminen raskaille tavaraliikenteen ajoneuvoille merkitsee verotuksen koventamista. Kuorma-autokuljetukset ovat palvelu koko taloudelle, myös kansalaisille. Kuljetuskustannuksilla on vaikutus kaikkien kuluttamiemme tuotteiden hintoihin. Maantieliikenteen hankaloittaminen jo maksettaviksi kuuluvien verojen lisäksi, joihin kuuluvat polttoaineen valmistevero ja vinjetit, hetkellä, jolla kohtaamme kriisin, jonka loppua ei ole näkyvissä, on sosiaalisesti vastuutonta.

Ilmansaasteet, kasvihuoneilmiö ja onnettomuudet ovat suuressa määrin riippuvaisia ajoneuvojen rakentamisesta ja tieliikennejärjestelmästä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tällä alalla on edistytty merkittävästi, ja me olemme kaikki kokeneet sen edut. En kannata direktiiviä sen nykymuodossa, sillä se edellyttää radikaalia tarkistusta.

- Mietintö: Michael Cashman (A6-0077/2009)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin todeta, että kannatan tätä Cashmanin mietintöä, kiitoksia hänelle siitä. Se parantui paljon täällä parlamentin käsittelyssä, kun ottaa huomioon, mikä oli komission alkuperäinen esitys.

Lähtökohtana pitää olla se, että päätöksenteko on avointa. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus saada asiakirjoja, koska vain sitä kautta syntyy luottamus, ja tässä on erittäin tärkeää, että voimme koko Euroopan tasolla päästä siihen, että ihmiset näkevät, miten lainsäädäntöprosessi etenee, ja avoimuutta noudatetaan kaikissa hallinnon portaissa asiakirjojen osalta.

Kaikki luonnollisesti ymmärtävät, että on joitakin kohtia, kuten yksityisen henkilön terveyteen liittyvät asiat ja niin edelleen, missä pitää toimia suljetusti, mutta lähtökohtaisesti lainsäädäntöprosessissa kaiken pitää olla avointa, ja tässä suhteessa olen tyytyväinen tähän ja katson, että rehellinen ja avoin päätöksenteko on se seikka, jonka kautta voimme saada kansalaisten luottamuksen.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan kansalaisjärjestön, Taxpayers' Alliancen hiljattain antaman raportin mukaan EU-jäsenyys maksaa jokaiselle Yhdistyneen kuningaskunnan miehelle, naiselle ja lapselle 2 000 puntaa vuodessa.

Minun on kerrottava, että vaalipiirissäni Koillis-Englannissa monet katsovat, etteivät saa vastinetta tälle suurelle rahasummalle. Yhteisön toimielinten asiakirjoihin tutustumisen mahdollisuus onkin vähintä, mitä äänestäjät odottavat siitä hyvästä, että antavat näin suuria määriä rahaa EU:lle vuosittain. Monien kansalaisten silmissä EU on edelleen hyvin hämärä ja monoliittinen olio. Kaikki, mitä voimme tehdä avoimuuden lisäämiseksi, parempien tietojen antamiseksi kansalaisille joistakin asioista, jotka komission jäsenemme ja eräät muut kenties haluaisivat säilyttää luottamuksellisina, on hyvin tervetullutta.

Olemme jo nähneet, kuinka esimerkiksi ilmiantajia on mustamaalattu ja ajettu työpaikoistaan luottamuksellisen tiedon paljastamisen vuoksi. Jos kaikki nämä tiedot olisivat alun perin olleet saatavilla, monet näistä ylireagoinneista olisivat kenties olleet tarpeettomia.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos että annoitte minulle tilaisuuden selittää, miten äänestin tästä hyvin tärkeästä mietinnöstä. Me kaikki tiedämme, että kun eri ryhmät osallistuvat arkaluonteisiin poliittisiin neuvotteluihin, tarvitaan toisinaan salailua, jottei sopimus mene pilalle. Juuri tästä ei kuitenkaan ole kyse tässä tapauksessa.

Hiljattain on neuvoteltu väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta, ja joihinkin sen yhteydessä tarkasteltuihin seikkoihin sisältyy yksittäisten kansalaisvapauksien voimakas heikentäminen. On esimerkiksi ehdotettu, että maahantulijoiden iPodit ja kannettavat tietokoneet tutkittaisiin tekijänsuojan alaisen ja muun kuin tekijänsuojan alaisen aineiston tarkistamiseksi. Pystyimmekö keskustelemaan näistä asioista avoimesti? Emme, koska nämä asiakirjat on pidetty salaisina – kenties perusteltavista syistä, mutta syistä, joita emme todella ymmärrä. Tarvitaan siis todellakin enemmän avoimuutta, jotta todella pääsemme asian ytimeen.

Olen täysin samaa mieltä kollegani Callananin kanssa, kun hän toteaa, että niiden salassapito ei tiedä hyvää EU:lle.

- Mietintö: Jan Andersson (A6-0052/2009)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Haluan kiittää niitä ihailijoita, jotka ovat väsymättä kuunnelleet näin pitkään. Arvoisa puhemies, olen yksi niistä 74 parlamentin jäsenestä, jotka äänestivät Anderssonin mietintöä vastaan, en siksi, että vastustaisin työllisyyttä, vaan koska näissä Euroopan unionin suuntaviivoissa EU:n jäsenvaltioiden politiikalle ei erityisesti todeta, että yksi vaihtoehto työllisyyden lisäämiseksi on sallia niin haluavien ja sitä pyytävien työntekijöiden jäädä eläkkeelle. Tämä politiikka, jossa nostetaan pakollisesti eläkeikää kaikkialla on omiaan viemään nuorilta työpaikat, vaikka he olisivat halukkaita tulemaan niiden vanhempien työntekijöiden tilalle, jotka haluavat jättää paikkansa nuorille.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN)Arvoisa puhemies, tämä mietintö perustuu väärään olettamukseen, olettamukseen, jonka mukaan EU tietää parhaiten, kuinka työllisyyspolitiikkaa laaditaan. Monet äänestäjäni ovat voimakkaasti eri mieltä. He toivoisivat pikemminkin, että EU pysyisi kaukana työllisyyspolitiikasta. Minusta kotimaani olisi sanouduttava irti EU:n sosiaalipolitiikkaa koskevasta luvusta.

On enemmän kuin ironista, että EU pyrkii jakamaan työllisyyspolitiikkaa koskevia oppeja jäsenvaltioille, vaikka se samalla itse syyllistyy valtavaan määrään byrokratiaa ja säädöksiä, jotka kuristavat niin monia yrityksiä vaalipiirissäni ja kaikkialla Euroopassa ja jotka ovat aiheuttaneet ison osan siitä työttömyydestä, jota se nyt haluaa torjua.

Euroopan sosiaalinen malli on vanhentunut, se on tuhoisa, se estää työpaikkojen syntymisen ja on yrittäjyysvastainen. Olisi parasta, että EU pitäisi näppinsä erossa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikasta, vähentäisi byrokratiaa ja antaisi vähemmän lainsäädäntöä. Se olisi paras tapa uusien työpaikkojen luomiseksi taloudessamme.

- Ehdotus päätökseksi työjärjestyksen 139 artiklasta (B6-0094/2009)

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin ehdotuksen puolesta, koska sillä lykätään hulluutta, jonka mukaan aivan tarpeettomasti tuhlattaisiin yhä enemmän rahaa parlamentin käännöspalveluihin iirin kielen osalta.

Olisin mieluummin suonut koko hullusta tuhlauksesta luovuttavan. Näin kuitenkin säästetään edes hieman veronmaksajien rahoja tarpeettomalta tuhlaukselta.

On itsestään selvää, että iirin kieltä käytetään todella vähän parlamentissa, vaikka jäsen de Brún osana aggressiivista tasavaltalaisohjelmaansa saattaa viihdyttää meitä tällä kuolleella kielellä. Ainoa lohtu on, että tuskin kukaan, joka kuuntelee parlamentissa pidettäviä puheita, ymmärtää sanaakaan hänen puheestaan. Voin vakuuttaa heille, ettei menetys ole suuri.

Hänen Sinn Féin -kollegansa, jäsen McDonald, on hieman änkyttänyt ja sätkättänyt pidginiiriä, mutta tässäkin tapauksessa käännös olisi rahan tuhlausta.

– Mietintö: Magda Kósáné Kovács (A6-0038/2009)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Kovácsia informatiivisesta ja hyödyllisestä romanien tilannetta koskevasta mietinnöstä.

Kuten kaikki tietävät, romaniväestö lisääntyy jatkuvasti ja siitä on tulossa valtava ja vaikutusvaltainen voima kaikkialla Euroopassa. Tämä 10–12-miljoonainen ryhmä kuuluu maanosamme köyhimpiin, ja kuitenkin siihen liittyy mittaamattomia mahdollisuuksia.

Eurooppalaisina ja tasa-arvon perustalle luodun Euroopan parlamentin jäseninä meidän on reagoitava tähän ongelmaan mahdollisimman nopeasti. Yhden Euroopan suurimman vähemmistön jatkuva sortaminen on häpeällistä ja tehotonta. Paremman lainsäädännön ja laajemman yhteistyön avulla valtiot voisivat tarjota työtä tälle mahdollisten työntekijöiden valtavalle joukolle. Häämöttävässä talouskriisissä romanit voisivat auttaa ratkaisemaan joitakin Euroopan syvimmistä ongelmista. Lisäksi näihin ihmisiin kohdistuneet ennakkoluulot ja nöyryytys ovat jatkuneet jo tarpeeksi kauan. Kaikille Euroopan kansalaisille, myös romaneille, on tarjottava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Juuri tämän kuun alussa kaksi romania ammuttiin Unkarissa kuin eläimet heidän yrittäessään paeta palavasta talostaan. Kuinka on mahdollista, että tällaista tapahtuu yhdentyneessä Euroopassa?

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Kovácsin mietintöä vastaan, koska se on kyllästetty uhriajattelulla ja koska katson, että romanien kaltaiselle vähemmistöryhmälle olisi enemmän hyötyä strategiasta, joka kannustaisi heitä kantamaan enemmän vastuuta kohtalostaan.

Minäkin olen tietysti samaa mieltä muiden kanssa siitä, että romaneja on kohdeltava asianmukaisesti, mutta suurin osa tässä mietinnössä mainituista ongelmista liittyy näiden ihmisten itse valitsemaan elämäntapaan. Voimme antaa niin paljon mietintöjä ja päätöslauselmia sekä niin paljon rahaa kuin haluamme, mutta se ei muuta lainkaan perustilannetta.

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, olen aikanani kuullut paljon poliittisesti korrektia hölynpölyä täällä parlamentissa, ja aina ne on hyväksytty suurella enemmistöllä, mutta tämä mietintö on kaiken huippu. Jos parlamentti aikoo puuttua romanien sosiaaliseen tilanteeseen ja heidän työmarkkinoille pääsyynsä, onko liikaa vaatia vähimmäistason objektiivisuutta?

Totuus on, että romanien ongelmat ovat suurelta osin yksinkertaisesti seurausta heidän kieltäytymisestään sopeutua yhteiskuntaan, jossa he elävät, ainakin koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta. Olemme vuosikymmenien ajan pumpanneet miljoonia euroja kaikenlaisiin tämän mietinnön kaltaisiin idyllisiin mutta pääosin epärealistisiin hullutuksiin. Menestystä niillä ei ole ollut. Eikö olisi aika lakata hemmottelemasta heitä ja ryhtyä tarkastelemaan ongelmien syitä ennen ratkaisujen tarjoamista?

- Mietintö: Herbert Reul (A6-0035/2009)

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tarkistettu versio olikin parempi, kannatin tätä valiokunta-aloitteista mietintöä silti raskain mielin, sillä se ei ole johdonmukainen täällä parlamentissa 17. joulukuuta 2008 valtavalla enemmistöllä hyväksytyn ilmasto- ja energiapaketin kanssa.

Muistutan vain, että oma EU:n päästökauppajärjestelmää koskeva mietintöni, joka oli kyseisen paketin kulmakivi, hyväksyttiin 610 äänellä puolesta, 60 tyhjällä äänellä ja 29 äänellä vastaan. On tarpeetonta sanoakaan, ettei jäsen Reul kuulunut niihin 610 jäseneen kaikkiaan 699 jäsenestä, jotka kannattivat mietintöäni.

Suhtaudun varauksellisesti kaikkiin vihjauksiin poraamisesta arktisella alueella tai tervahiekan kaltaisten öljyn vaihtoehtojen etsimiseen. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, ettei energiavarmuudella on koskaan ollut näin akuuttia merkitystä. Kaikkialla EU:ssa tarvittava yhteistyö sekä tarve hyödyntää lähes kaikkien jäsenvaltioiden ja komission nyt tarjoamia kannustinpaketteja korostavat tarvetta investoida uusiutuviin energiavaroihin energiavarmuutemme lisäämiseksi, hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi ja suuresta fossiilisten polttoaineiden riippuvuudestamme vieroittamiseksi, joskin sovitussa aikatalussa.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olin henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä koskeneen Sacconin mietinnön varjoesittelijä, ja sen eteen tekemäni työn perusteella voin todeta, että meidän on vähennettävä riippuvuuttamme öljystä.

Meidän on vähennettävä riippuvuutta, koska suurin osa öljyntuottajista on tietenkin hyvin epävakaissa ja inhottavissa maanosissa. Öljynjanomme on jo aivan liian kauan tukenut järjestelmiä, jotka suhtautuvat hyvin vihamielisesti kaikkea edustamaamme kohtaan, meidän etujamme ja omia arvojamme kohtaan, varsinkin ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan osalta.

Erityisesti meidän on tietysti vähennettävä riippuvuuttamme Venäjän öljytarjonnasta. Venäjä on menneisyydessä osoittanut, ettei se epäröi käyttää valtaansa suureen osaan energiatarjontaamme poliittisten ja taloudellisten tavoitteidensa saavuttamiseksi, ja meidän on tehtävä kaikki voitavamme sen tämän mahdollisuuden vähentämiseksi. Meidän on tietysti tehtävä kaikki voitavamme myös vähentääksemme öljyriippuvuuttamme.

– Mietintö: Georg Jarzembowski (A6-0055/2009)

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, pidättäydyin äänestämästä tästä mietinnöstä, koska minusta siinä ei yksinkertaisesti mennä tarpeeksi pitkälle. Olemme täällä parlamentissa tehneet aiempia sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi. Liikenteellä on keskeinen asema ilmaston muutoksen torjunnassa, ja sitä olisi autettava vastuunsa kantamisessa, mutta tästä mietinnöstä ei ole juurikaan apua.

Tämä on valitettavaa, sillä siinä on joitakin hyviä ehdotuksia. Junien melumaksuissa otetaan huomioon liikenteen laajempi ympäristövaikutus, ja ne sopivat yhteen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa parhaillaan tarkasteltavien autonrenkaiden melun vähentämistä koskevien ehdotusten kanssa.

Lentoliikenteen osalta olisi kuitenkin voitu tehdä vielä paljon enemmän. On outoa, että mietinnössä mainitaan rautatieliikenne sekä meri- ja sisävesiliikenne, mutta ei yhtä hiilidioksidipäästöjen pääasiallisista tuottajista. Pidättäydyin äänestämästä tätä ja montaa muuta asiaa koskevan hampaattomuuden vuoksi.

EN– Päätöslauselmaesitys B6-0107/2009 (Lissabonin strategia)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, Lissabonin strategia on kannatettava asia, mutta sen kohdalta täytyy todeta, että tämä ajatus, että Eurooppa olisi maailman johtavin tietoon perustuva talousalue 2010, ei ole toteutumassa. Me elämme nyt vuotta 2009, ja sen vuoksi jos haluamme saada jotakin aikaan, meidän pitää löytää oikeanlaista sitoutumista Euroopan laajuisesti hyvin nopeasti. Silloin me voimme saavuttaa tämän tavoitteen ehkä vuoteen 2020 tai 2030 mennessä.

Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että koulutukseen ja tutkimukseen pitää sitoutua Euroopan laajuisesti hyvin nopeasti. Meillä on tällä hetkellä käsillä taloudellinen taantuma ja tämän taloudellisen taantuman keskellä pitää muistaa, että jotta me voimme saada riittävän hyviä inhimillisiä resursseja, työvoimaa meidän työmarkkinoillemme, silloin tarvitaan erityistä satsausta koulutukseen ja opettajankoulutukseen, ja tässä on painopistealue, jos haluamme todellakin saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteet.

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Lissabonin strategiaa koskevasta päätöslauselmasta, vaikka kokonaisuutena päätöslauselma on tosiasiassa hyvin tasapuolinen päätöslauselma, jossa annetaan tarkka tilannearvio ja joka sisältää monia ehdotuksia, joita kannatan. Pidättäydyin kuitenkin äänestämästä, koska jälleen kerran on nostettu esiin surullisen kuuluisat siniset kortit taloudellista maahanmuuttoa varten, ja niitä tuetaan ponnekkaasti aikana, jona yli 20 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista joutuu kohtaamaan työttömyyden, jonka ennustetaan vielä lisääntyvän talouskriisin myötä.

Juuri tällaisina aikoina meidän olisi lakattava turvautumasta helppoihin ja lyhytaikaisiin ratkaisuihin, kuten taloudellisten maahanmuuttajien laumojen Euroopan unioniin houkutteluun jälleen kerran. Sen sijaan meidän on investoitava koulutukseen ja nyt työttöminä olevien uudelleenkouluttamiseen emmekä saa jättää heitä oman onnensa nojaan uusien maahanmuuttajien eduksi.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, en jaksa muistaa, kuinka äänestin Lissabonin strategiasta. Minusta se on täysin arvoton asia, koska Euroopan oli määrä tulla maailman johtavaksi tietoon perustuvaksi yhteiskunnaksi vuoteen 2010 mennessä. Täällä parlamentissa viettämieni kymmenen vuoden ajan olen ihmetellyt, kuinka se onnistuu, kun annoimme yrityksiä ja mahdollisuuksia tukahduttavia asetuksia asetusten perään ja todellakin rohkaisimme yrityksiä siirtymään pois Euroopan maaperältä.

Olen aina hyvin pidättyväinen tällaisten mietintöjen osalta. Istuttuani täällä parlamentissa tänään muutaman tunnin äänestämässä yhä uusien yrityksiä ja ihmisiä rajoittavien säädösten antamisesta katson, että me olemme menossa aivan väärään suuntaan, ja nyt tarvitaan välittömästi täyskäännöstä.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä monesta kollegani Heaton-Harrisin huomautuksesta. Aivan kuten hän sanoi, Lissabonin strategiassa EU sitoutuu tulemaan, hieman ironisesti, maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Kun tähän itse asetettuun määräaikaan on enää vuosi, en voi olla ainoa täällä parlamentissa, joka ihmettelee sitä, onnistummeko siinä, ja muuttuu enemmän kuin vähän skeptiseksi.

Hyväksymme jatkuvasti päätöslauselmia, ja komissio tuottaa jatkuvasti strategia-asiakirjoja, joissa kerrotaan, kuinka se onnistuu. Emme vaan koskaan näytä saavuttavan tavoitetta.

Lissabonin strategian sisältö oli aina EU:n mahdollisuuksien ulottumattomissa ja monin tavoin vastoin koko EU:n edellisten 50 vuoden henkeä, sillä kuten jäsen Heaton-Harris muistutti, suuri osa EU:n työllisyyden ja talouden sääntelystä itse asiassa aiheuttaa enemmän vaikeuksia Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiselle kuin mikään muu. Me kasvatamme jatkuvasti taakkojen ja säädösten kasaa, joka ajaa yritykset pois Euroopasta, eikä meillä ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteita. Meidän olisi aika olla rehellisiä itsellemme ja tunnustaa tämä.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Lissabonin strategian alkuperäisissä tavoitteissa EU sitoutui luomaan tietoon perustuvan talouden, innovatiivisen talouden, digitaalisen talouden, vuoteen 2010 mennessä. Minullapa on uutisia kaikille täällä täydessä istuntosalissa: meiltä loppuu aika. Kenties ette ole huomanneet, ettemme ole tähän mennessä juurikaan edistyneet.

Ennen kuin minusta tuli poliitikko, tein paljon töitä innovaattoreiden kanssa ja autoin useiden yritysten käynnistämisessä. Kun tulin yhteisön politiikkaan, oli varsinainen kontrasti havaita, kuinka täällä käsitellään innovaatioita. Kun täällä tarkastellaan innovaatiota, on valiokunnat, strategia-asiakirjoja, äänestyksiä, kaikkea muuta paitsi innovaatiota, jos asiakirjojen laatimista ei katsota sellaiseksi.

Kun kuuntelee innovaattoreita, ihmisiä, jotka luovat vaurautta Euroopan unioniin ja kaikkialle maailmaan, he haluavat vain, että hallitukset pysyisivät poissa tieltä. Hallitusten olisi lopetettava yritysten verenimentä.

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, puhun jälleen kerran Lissabonin strategiasta raskain sydämin. Tavallisesti en käytä puheenvuoroja vain ollakseni kielteinen. Uskon, että Euroopan unioni vain puhuu Lissabonin strategiasta. Nyt, kun huippukokouksesta on kulunut lähes kymmenen vuotta, tekoja ei kuitenkaan ole vieläkään nähty.

Kuulemme kauniita sanoja sellaisen ammattitaitoisen työvoiman tarpeesta, joka kykenee mukautumaan taloudellisiin mullistuksiin, kuten tähän nyt kohtaamaamme. Kuitenkin kaikkialla Euroopassa on edelleen havaittavissa krooninen taitopula. Vaalipiirissäni West Midlandsissa työvoiman taitojen parantaminen on ollut erityisen vaikea ja pitkittynyt prosessi. Valitettavasti meillä on suurin osuus puutteellisen ammattitaidon paikoista kaikkiin Britannian alueisiin verrattuna. Tämän vuoksi kehotan komissiota jatkamaan tarvittavia rakenteellisia uudistuksia Lissabonin strategian elvyttämiseksi aikana, jota vaivaavat talouden häiriötila, korkeat öljyn ja kulutustavaroiden hinnat sekä rahoitusmarkkinoiden jatkuvat myllerrykset.

EN– Päätöslauselmaesitys B6-0134/2009 (Ilmastonmuutos)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan antaa äänestysselityksen juuri tästä mietinnöstä, koska en voi uskoa parlamentin tekopyhyyttä sen puhuessa tavalliseen tapaansa ilmastonmuutoksesta.

Miksi parlamentissa ollaan niin tekopyhiä? No, katsokaapa ympärillenne. Olemme toisessa istuntosalissamme. Meillä on täysin toimiva istuntosali Brysselissä. Olemme täällä vain kolme tai neljä päivää kuukaudessa. Myönnän, että tässä kuussa meillä on ylimääräinen istunto, mutta vain tasoittaaksemme yhden niistä 12 istunnosta, jotka meidän on pidettävä.

Sadat ihmiset siirtyvät tavanomaisista työpaikoistaan tullakseen tänne. He matkustavat ja saavat aikaan hiilidioksidipäästöjä matkustaessaan tänne. Olemme kenties maailman vähiten vihertävä parlamentti. Kun tulin parlamenttiin, sen oli määrä olla paperiton parlamentti. Katsokaapa ympärillenne, pöytänne ovat täynnä papereita. Olemme tässä asiassa tekopyhin tietämäni parlamentti.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, jaan täysin edellisen puheenvuoron käyttäjän tunteen. Meidän olisi tarkasteltava sitä, että Euroopan parlamentilla on kaksi istuntosalia – Strasbourgissa ja Brysselissä – ja meillä on jopa kolme toimipaikkaa, myös Luxemburgin toimipaikka, josta ihmiset eivät usein puhu. Me emme pelkästään rakenna uutta rakennusta Luxemburgiin, mikä johtaa jälleen uusiin hiilidioksidipäästöihin, jotka voivat hyvinkin edistää ilmastonmuutosta – tai sitten eivät, riippuen siitä, mihin kukakin tässä asiassa uskoo – mutta on myös täysin tekopyhää jatkaa keskustelua ilmastonmuutoksesta samalla, kun työskentelemme kolmessa eri paikassa.

Vaikka lopulta työskentelisimmekin vain yhdessä niistä – Brysselissä – kun kävelee illalla Brysselin kaduilla ja katsoo Place du Luxembourgilta Euroopan parlamentin rakennusta, näkee tämän suuren valaistun tekopyhyyden majakan. Jos aiomme torjua ilmastonmuutosta, meidän olisi ensin pantava parlamentin asiat järjestykseen.

EN– Päätöslauselmaesitys B6-0133/2009 (Työllisyyspolitiikat)

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselma on täynnä hyviä aikeita, mutta meidän on kysyttävä itseltämme, onko tällaisilla päätöslauselmilla mitään merkitystä.

Minä en esimerkiksi ymmärrä, kuinka työllisyyspolitiikkaa koskevassa päätöslauselmassa, siinä määrin kuin asia kuuluu yhteisön toimivaltaa, enkä usko, että se kuuluu, sivuutetaan täysin aivan perustavaa laatua oleva kysymys: kuinka paljon Euroopan unionissa on tällä hetkellä työttömiä. Edelleenkö 20 miljoonaa, vaiko pikemminkin lähemmäs 25 miljoonaa?

Kysymys kuuluu: vieläkö komissio pitää kiinni pöyristyttävästä ajatuksestaan tuoda Euroopan unioniin yli 20 miljoonaa uutta siirtolaista? Kysymys kuuluu: aikooko komissio lopultakin luopua Malin ja Senegalin kaltaisissa valtioissa toimivista värväyskeskuksistaan, jotka tuovat maahan yhä lisää työttömiä? Olisimme toivoneet päätöslauselmaan tällaisia kysymyksiä, mutta siitä tuli pikemminkin merkityksetön luettelo hyvistä aikomuksista.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, me puhumme jälleen asiasta, jonka eteen teemme hyvin vähän, työllisyyspolitiikasta. Eräs kollega sanoi minulle kerran, että kun Euroopan parlamentti keskustelee työllisyydestä, se itse asiassa saa aikaan enemmän työttömyyttä kuin voisi odottaa. Meidän on tunnustettava, että jos haluamme luoda uusia työpaikkoja, meidän on vapautettava vaurauden luojat. Meidän on annettava heille mahdollisuus jatkaa vapaan yrittämisen hengessä, luoda vaurautta ja uusia työpaikkoja.

Mutta mitä me täällä teemme? Sääntelyn avulla ja keskustelussa me pyrimme tukahduttamaan nimenomaan innovaatiohengen, nimenomaan yrittäjyyden, ja sitä me olemme jatkaneet tänäänkin. Mutta tänään jäsen Schulz – jonka kanssa olen usein eri mieltä, mutta en tänään – puhui PPE-ryhmän sosiaalisesta demokratisoinnista. Nyt kun tämä päivä on tullut, tiedämme, että olemme tuhoon tuomittuja, mitä tulee uusien työpaikkojen luomisessa Eurooppaan.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, oletteko huomanneet, että politiikan yhdenmukaistaminen tapahtuu aina samaan suuntaan? Yhtenäistämisen lisääminen tarkoittaa aina intervention lisäämistä.

Tai sanotaan se toisin päin: pluralismi takaa kilpailukyvyn. Jos kilpailevissa valtioissa on eritasoinen verotus, voidaan verotusta nostaa vain tietylle tasolle, ennen kuin rahat alkavat siirtyä ulkomaille. Jos kilpailevissa valtioissa on erilaiset työllisyyspolitiikat ja erilaiset sosiaalipolitiikat, voidaan työmarkkinoita säädellä vain tiettyyn tasoon asti, ennen kuin työpaikat alkavat valua ulkomaille.

Hyvien vuosien ajan Euroopan unioni saattoi olla piittaamatta näistä tosiasioista ja onnistui rakentamaan muuriensa sisään hyvin säännellyt ja keskittyneet markkinat. Hyvät vuodet ovat kuitenkin nyt päättyneet. Nyt on vaarana, että jäämme jälkeen dynaamisemmista talouksista ja meistä tulee entistä köyhempiä ja tarpeettomampia. Lopulta meidän käy kuten Tolkienin Eldarille, joka meni länteen ja hävisi.

- Mietintö: Luis de Grandes Pascual (A6-0097/2009)

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, havaitsin ainakin joidenkin kaikkea yhteisön lainsäädäntöä sen sisällöstä riippumatta haukkuneiden kuitenkin äänestäneen kolmannen merenkulkupaketin puolesta. Olen tyytyväinen tähän pakettiin, koska sillä parannetaan laivoilla työskentelevien terveyttä ja turvallisuutta. Loppujen lopuksi sillä leikataan kustannuksia, koska sillä pelastetaan ihmishenkiä ja saadaan eri jäsenvaltioiden turvallisuusjärjestelmät keskenään yhteensopiviksi, mikä tekee niistä tehokkaampia ja halvempia samalla kun parannetaan terveyttä ja turvallisuutta. Olen tyytyväinen paketin hyväksymiseen, koska sillä on merkitystä satojen ihmisten turvallisuuden kannalta vaalipiirissäni Yorkshiressa ja Humberissa.

– Mietintö: Elisa Ferreira (A6-0063/2009)

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, sillä olin iloisesti yllättynyt, kun parlamentti hyväksyi veroparatiisien vastaiset ehdotuksemme. Kannatin myös mietinnössä annettua laajaa vastuualaa nykyisen kriisin tarkastelemisessa.

Asia, johon todella haluan kiinnittää huomiota, on elvytyssuunnitelma tähän mennessä. Meidän on varmistettava, että meillä on edelleen varmoja työpaikkoja ja kestävät uranäkymät sitten, kun talous alkaa toimia paremmin ja tukea autoteollisuuden kaltaisia keskeisiä aloja. Autoteollisuus on esimerkki siitä, kuinka perinteisen teollisuuden on mukauduttava tulevina vuosina. Vierailin hiljattain vaalipiirissäni Jaguar Land Roverin tehtailla, jossa näin, kuinka yritys on luonut itselleen maailmanlaajuisen johtoaseman vihreässä autoteknologiassa. Siellä parlamentin hyväksymät uudet tyyppihyväksyntää koskevat suuntaviivat on otettu ilolla vastaan.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, ruokimme jälleen kerran fantasiaa, jonka mukaan veloista selviää kuluttamalla ja taantumasta lainsäädännöllä. Parhaimmillaan me syyllistymme itsepetokseen ja pahimmillaan petämme äänestäjiämme.

Totuus on, ettei mikään voi pysäyttää tätä korjausta: korot pidettiin liian alhaisina liian pitkään, ja nyt kun ilma on pumpattu palloon, se tulee sieltä ulos. Voisimme yrittää pelasta joitakin uhreja, mutta sen sijaan me teeskentelemme, että voimme estää tätä tapahtumasta. Velan maksavat vielä syntymättömät ja siittämättömät lapsemme, varsinkin kotimaassani, jossa jokainen lapsi syntyessään saa nyt 30 000 punnan velat hallituksen epäpätevyyden ja pidätyskyvyttömyyden vuoksi.

Kuten kansallisrunoilijamme sanoo: "Tämä suurten sielujen maa, armas, kallis maa, on nyt luovutettu vuokralle – tuo sana surmaa minut – luovutettu vieraalle kuin vuokratila tahi pieni kurja torppa."

Ja nyt meidän odotetaan kansallisen velan lisäksi antavan osuutemme yhteisön elvytysohjelmiin. Päätän puheenvuoroni edelleen kansallisrunoilijamme sanoin: "Estäkää ja torjukaa se, jos saan pyytää, etteivät lapsenne ja lastenlapset teitä syytä."

  Jean-Claude Martinez (NI). - (FR) Arvoisa puhemies, esimerkkeinä suurista kansainvälisistä rahoitusalan rikoksista voidaan tietenkin mainita tapaus Madoff, mutta myös vuonna 2007 tapahtunut maatalouden raaka-aineilla keinottelu.

Tämän vuoksi suuri joukko oikeustieteen asiantuntijoita, myös Carlos Sotelon toimisto Espanjassa, sekä suurten toimistojen verkostot ovat ehdottaneet kansainvälisen talousrikostuomioistuimen perustamista.

Lisäksi voisimme laajentaa kansainvälisen talousrikostuomioistuimen toimivaltaa kattamaan suuret talousrikokset, sillä vuonna 2007 miljoonia lapsia kuoli maataloustuotteilla keinottelun seurauksena. Kyse oli rahoitusalan Darfurista.

Kansainvälisellä talousrikostuomioistuimella olisi valta tutkia keinottelua ja keinottelijoita, tutkia veroparatiiseja, säännellä ja rangaista rikoksen tekijöitä.

Tämä on vilpittömyystesti Barack Obamalle, presidentti Sarkozylle ja muille johtajille. Tämä on poliittinen viesti, joka on lähetettävä kansalaisille, ja se olisi ensimmäinen vaihe maailmanlaajuisen organisaation perustamisessa, maailmalaajuinen ilmiö ja maailmanlaajuinen parannuskeino maailmanlaajuiseen talouskriisiin.

– Mietintö: Evgeni Kirilov (A6-0075/2009)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, on hyvin miellyttävää käyttää puheenvuoro jäsen Corbettin jälkeen tällaisissa keskusteluissa, koska jäsen Corbett ei ole täällä koskaan väärässä. Usein hän on sekava, kuten tänään, antaa väärän äänestysselityksen väärään aikaan, muttei tietenkään ole koskaan väärässä! Mietin kuitenkin, tiedämmekö me täällä parlamentissa, mitä reaalitalous on. Onko reaalitalous paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja, sitä, että laadimme lakeja, joita muiden, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan valtionhallinnon, on pantava täytäntöön, kun olemme kasvattaneet julkista sektoria paljon nopeammin kuin yksityinen sektori on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana? Vaiko onko reaalitalous itse asiassa sitä, että ihmiset tekevät työtä ja innovoivat ja käynnistävät oman yrityksen? Minä vain pohdin, ohjaako tämä mietintö oikeaan suuntaan. Luettuani sen olen melko varma, ettei ohjaa.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, me täällä parlamentissa tiedämme, kenties paremmin kuin eräät sen ulkopuolella, missä määrin Euroopan unionista on tullut valtava vaurauden uudelleenjakamismekanismi.

Järjestelmä toimi pitkään oikein hyvin, sillä maksajia oli vain hyvin vähän. Ainoat kaksi Euroopan unionin talousarvion nettomaksajaa lähes koko historian ajan ovat olleet Yhdistynyt kuningaskunta ja varsinkin Saksa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja rahat ovat loppumassa. Tämä oli selvästi nähtävissä kaksi viikkoa sitten huippukokouksessa, kun Unkarin pääministeri pyysi Keski- ja Itä-Euroopalle 190 miljardin euron apua, ja Saksan liittokansleri vastasi selvin sanoin, ettei rahaa ole eikä sitä tule.

Saksalaiset veronmaksajat ovat aina (ja tätä on harvoin tunnustettu) pönkittäneet koko järjestelmää. Yhdentyminen on perustunut heidän alistumiseensa, ja nyt he alkavat nähdä sen. He eivät enää vastaa historiallisen vastuun ääneensanomattomaan kutsuun. Saksalaiset ovat järkevää ja harkitsevaa kansaa, ja he tunnistavat omaa etua tavoittelevat argumentit ja havaitsevat huijauksen. Jos ajattelette minun olevan väärässä, annetaan heidän pitää kansanäänestys, annetaan kaikkien pitää kansanäänestys: äänestetään Lissabonin sopimuksesta. Pactio Olisipiensis censenda est!

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0060/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Geringer de Oedenbergin tiettyjen tavaroiden lopullisen maahantuonnin vapauttamista arvonlisäverosta koskevan mietinnön (kodifioitu toisinto) puolesta. Koska kyseessä on pelkkä olemassa olevan säädöksen kodifiointi eikä siihen liity tekstin asiasisältöön kohdistuvia muutoksia, katson, että meidän olisi tuettava komission ehdotusta sekä parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden suosituksia.

- Mietintö: Díaz de Mera García Consuegra (A6-0106/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Pidättäydyin äänestämästä jäsen Díaz de Mera García Consuegran mietinnöstä Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttamisesta. Olen vain osittain samaa mieltä esittelijän kanssa tästä asiasta, joten katson, ettei minun sovi ottaa kantaa.

- Mietintö: Reimer Böge (A6-0106/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta.

Katson, ettei Romanian ympäristökatastrofia voida jättää huomiotta. Romania on selviytynyt tulvasta uupuneena, ei taloudellisesti ja ympäristön kannalta, vaan myös sosiaalisesta uupuneena.

Raportit ihmisten kokemuksista ovat sydämeenkäyviä – perheet ovat menettäneet kotinsa ja omaisuutensa, joista suuri osa oli elinikäisen työn tulosta.

Paikan päällä toimii jo monta järjestöä, mutta toimielintenkin ja tämän parlamentin jäsenten, on aika antaa todellinen panoksensa tähän.

Tämän vuoksi olen tyytyväinen budjettivaliokunnan lausuntoon ja toivon, että solidaarisuusrahaston 11 785 377 euroa annetaan mahdollisimman pian Romanian käyttöön taloudellisen, ympäristöä koskevan ja sosiaalisen tuen antamiseksi väestölle.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Solidaarisuusperiaate on Euroopan unionissa kiistaton perusperiaate. Juuri tämä periaate, joka ei todellakaan ole olemassa vain paperilla, erottaa EU:n muista kansainvälisistä järjestöistä. Yksi periaatteen käytännön ilmaus on tietenkin solidaarisuusrahasto, joka perustettiin vuonna 2006 toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti suurten luonnonkatastrofien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. On hienoa, että rahasto toimii ja että viime vuonna siitä tuettiin viittä valtiota. Tämä todistaa, että jäsenvaltiot eivät jää yksin katastrofeja kohdatessaan. Koillis-Romanian tulvat aiheuttivat heinäkuussa 2008 vakavia aineellisia menetyksiä (0,6 prosenttia BKT:sta), ja ne häiritsivät yli kahden miljoonan ihmisen elämää 214 kunnassa.

Tässä tilanteessa katson Romanian tukihakemuksen perustelluksi, vaikka se ei täytäkään Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 1 kohdassa esitettyjä määrällisiä edellytyksiä. Minusta on selvää, että tässä tapauksessa on sovellettava poikkeuksellisen katastrofin kriteeriä, josta myös säädetään edellä mainitussa asetuksessa ja joka mahdollistaa varojen käyttöön oton Romaniassa. Puolalaisena parlamentin jäsenenä edustan aluetta, jota luonnonkatastrofi on myös koetellut, Sleesiassa nimittäin riehui tornado. Onneksi tällä katastrofilla ei ollut yhtä tuhoisia seurauksia ja ulottuvuuksia. Tuen joka tapauksessa koko sydämestäni tätä eurooppalaisen solidaarisuuden konkreettista näyttöä.

  Maria Petre (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä autetaan solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamista paljon nopeammin. Vuonna 2006 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kautta suorittama tuki Romanialle huhtikuun ja elokuun tulvien vuoksi viivästyi vuodella. Olen iloinen havaitessani, että menettelyt ovat parantuneet, mikä helpottaa EU:n nopeaa toimintaa suuresta tai poikkeuksellisesta luonnonkatastrofista kärsineissä valtioissa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Bögen laatiman, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston rahaston varojen käyttöönottoa koskevan mietinnön puolesta. Olen sitä mieltä, että tukikelpoisuusedellytykset rahaston varojen käyttöönotolle täyttyivät Romanian viime heinäkuun tulvien jälkeen toimittamassa hakemuksessa. Itse asiassa tulvat aiheuttivat vakavaa haittaa ympäristölle ja viiden niistä kärsineen alueen asukkaille. Katson tämän vuoksi, että on oikein ottaa käyttöön rahaston varat, varsinkin kun kyseinen määrä sopii toukokuussa 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa asetettuihin rajoihin.

– Mietintö: Jutta Haug (A6-0113/2009)

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Jutta Haugin (Saksa) laatiman mietinnön puolesta, koska siinä pyydetään 11,8 miljoonan euron varojen käyttöönottoa EU:n solidaarisuusrahastosta Romaniaa heinäkuussa 2008 koetelleen tulvan uhreille.

Tämä on EU:n vastaus Romanian tukipyyntöön. Hakemus koskee viittä kuntaa (Maramureş, Suceava, Botoşani, Iaşi ja Neamţ). Yhteensä 1,6 miljoonan asukkaan 241 kylää Romaniassa kärsi välittömästi katastrofin seurauksena, kun talot ja sadot tuhoutuivat osittain tai kokonaan.

Äänestäessäni ajattelin ihmisiä, jotka olivat menettäneet kotinsa, omaisuutensa, eläimensä ja jopa perheenjäseniä tulvissa. Suceavan kunnan neuvoston puheenjohtaja Gheorghe Flutur kertoi heidän kokemuksistaan Euroopan parlamentissa Brysselissä.

Uskon Romanian tarvitsevan suuremman summan rahaa tulvien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi, mutta EU:n tuki on tarpeen ja tervetullut.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ensimmäinen lisätalousarvio varainhoitovuodelle 2009 liittyy EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoon Romaniassa siellä heinäkuussa 2008 ilmenneen tulvan vuoksi.

Välittömien vahinkojen arvoksi arvioidaan noin 471,4 miljoonaa euroa, ja nyt (vasta nyt) suunnitellaan vain 11,8 miljoonan euron käyttöönottoa tästä rahastosta, mikä jälleen kerran osoittaa selvästi kiireisen tarkistustarpeen.

Rahaston tavoitteena on auttaa yhteisöä vastaamaan nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti "hätätilanteisiin" eri jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi kannatamme varojen käyttöönottoa Romanialle kaikista puutteellisuuksista huolimatta.

Myönnetty 11,8 miljoonaa euroa kuitenkin vähennetään Euroopan aluekehitysrahaston budjettikohdasta (lähentymistavoite). Toisin sanoen Romanialle osoitettu "solidaarisuus" rahoitetaan varoista, jotka oli tarkoitettu taloudellisesti vähiten kehittyneille valtioille ja alueille, myös Romanialle itselleen! Tätä voidaan kutsua köyhien väliseksi solidaarisuudeksi, tai toisin sanoin niin kutsuttujen koheesiomaiden ja lähentymisalueiden keskinäiseksi solidaarisuudeksi…

Emme hyväksy koheesiorahaston käyttöä – varsinkaan sosiaalis-taloudellisen kriisin pahentuessa – kun käytettävissä on muitakin varoja, kuten EU:n militarisointiin tarkoitetut varat.

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Romanialle koskevan mietinnön puolesta, koska katson että valtiollemme annettava taloudellinen tuki mahdollistaa viime vuoden heinäkuun tulvista kärsineiden alueiden välttämättömän tuen. Tulva aiheutti vakavia vahinkoja Koillis-Romaniassa. Katastrofista kärsi välittömästi 241 kuntaa ja yli 1,6 miljoonaa henkilöä. Euroopan komissio teki 11,8 miljoonan rahoitussitoumuksen tukeakseen liikenne- ja viemäröinti-infrastruktuurien korjaamiseen, jokiuomien vahvistamiseen ja patojen rakentamiseen tehtyjä investointeja, jotta tällaiset luonnonkatastrofit vältettäisiin tulevaisuudessa.

Katson, että näin suuria tai vielä vakavampia luonnonkatastrofeja aiheuttavien syiden varhainen havaitseminen on tärkein askel Euroopan kansalaisten suojelemiseksi.

Ottaen huomioon ilmastonmuutoksen kannatan sellaisten välineiden käyttöönottoa, joilla seurataan erikseen ympäristötekijöitä kaikilla alueilla, sekä tarvittavien määrärahojen osoittamista näille. Lähentymisalueet ovat kaikkein alttiimpia luonnonkatastrofien uhalle. Tämä tarkoittaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota näihin näkökohtiin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesiopolitiikan täytäntöönpanemiseksi.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiit alat ovat pääasiassa seuraavat: vesivarat, maatalous, energia, metsätalous ja luonnon monimuotoisuus sekä viimeisenä muttei vähäisimpänä väestön terveys.

Romaniassa viime vuosina havaitut äärimmäiset ilmasto-olosuhteet ovat aiheuttaneet tulvia ja kuivuutta, ja tämän vuoksi ilmastonmuutosta on tarkasteltava äärimmäisen vakavasti, asiantuntemuksella ja vastuullisesti.

Sosialidemokraattina äänestin mietinnön puolesta, sillä lisätalousarvion avulla Romanialle myönnetty 11,8 miljoonan euron tuki auttaa sitä pyrkimyksissä mukautua ilmastonmuutokseen tulvien vaikutusten torjumiseksi toteuttamalla paikallisia suojatoimia (asuinalueiden suojaaminen, vesistöalueiden suunnittelu virtaamien parantamiseksi ja metsien lisääminen) sekä erityisesti ottamalla väestö mukaan toimintaan ja opettamalla sille asianmukainen toiminta ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan lisätalousarviosta nro 1/2009 varainhoitovuodeksi 2009 annetun mietinnön puolesta. Mietinnön tavoitteena on 11,8 miljoonan euron varojen käyttöönotto EU:n solidaarisuusrahaston maksu- ja maksusitoumusmäärärahoina Romaniaa heinäkuussa 2008 koetelleen tulvan seurauksena.

Tuen Euroopan komission aloitetta, jonka mukaan EU osoittaa solidaarisuutta vuoden 2008 heinäkuun tulvista kärsineitä Suceavan, Iaşin, Neamţin, Botoşanin ja Maramureşin maakuntia kohtaan.

Tämänpäiväisellä äänestyksellä Euroopan parlamentin täysistunto tukee budjettivaliokunnan 24. helmikuuta 2009 tekemää päätöstä. Kyseisessä kokouksessa Suceavan maakuntaneuvoston puheenjohtaja Gheorghe Flutur esitteli tulvista kärsineen alueensa tilannetta, tukien tukipyyntöään kuvin ja tilastoin aluetta kohdanneen luonnonkatastrofin aiheuttamista vahingoista.

Hän kertoi, että varoitukset oli lähetetty, ja totesi, että yhdessä Ukrainan Chernivtsin alueen viranomaisten kanssa oli sovittu nopean katastrofivaroitusjärjestelmän perustamisesta sekä muista rajat ylittävän yhteistyön ohjelmista hätätilanteissa hankkeen jatkona.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin lisätalousarviota varainhoitovuodelle 2009 koskevan jäsen Haugin mietinnön puolesta. Siinä otetaan huomioon heinäkuun 2008 tulvien aiheuttamat vakavat vahingot Romaniassa. Olen jo ilmaissut tukeni jäsen Bögen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa tässä tapauksessa koskevalle mietinnölle, ja haluan vielä vahvistaa tukeni toimenpiteelle, siinä määrin kuin siinä keskitytään vuoden 2006 toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti luonnonkatastrofista kärsineiden alueiden asianmukaisten elinolojen nopeaan ja tehokkaaseen palauttamiseen eikä korvausten maksamiseen yksittäisten henkilöiden kärsimistä vahingoista.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan parlamentin lisätalousarviosta nro 1/2009 varainhoitovuodeksi 2009 antaman päätöslauselmaehdotuksen puolesta (6952/2009 – C6 0075/2009 – 2009/2008 (BUD)), koska sen tavoitteena on 11,8 miljoonan euron varojen käyttöönotto EU:n solidaarisuusrahaston maksu- ja maksusitoumusmäärärahoina Romaniaa heinäkuussa 2008 koetelleen tulvan seurauksena.

- Mietintö: Luis de Grandes Pascual (A6-0097/2009)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Malta on yksi merkittävimmistä EU:n jäsenvaltioista, jonka rekisterikirjoissa on huomattavat tonnimäärät. Toisaalta se on vapautettu lippuvaltion velvoitteista kansainvälisin yleissopimuksin.

Kolme päävelvoitetta ovat: a) lippuvaltioita koskevan säännöstön soveltaminen, b) tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen hallinnon riippumattoman tarkastuksen varmistamiseksi vähintään kerran viidessä vuodessa IMO:n sääntöjen mukaisesti ja c) tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen alusten tarkastamiseksi ja katsastamiseksi sekä pakollisten lupien ja poikkeustodistusten antamiseksi kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti.

Uusi vaatimus on, että ennen kuin aluksen, jolle on myönnetty oikeus purjehtia jäsenvaltion lipun alla, sallitaan toimia, asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen alus on sovellettavien kansainvälisten sääntöjen ja määräysten mukainen, ja erityisesti on tarkistettava aluksen turvallisuustiedot.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Tällä lainsäädännöllä vahvistetaan entisestään EU:n turvallisuuslainsäädäntöä ja sisällytetään merkittäviä kansainvälisiä välineitä yhteisön lainsäädäntöön. Kannatan tätä säädöstä, koska siinä tunnustetaan tarve valvoa tarkkaan luokituslaitoksia, joilla on tärkeä tehtävä turvallisuuden ylläpitämiseksi merellä niille keskitetyn vallan vuoksi.

- Mietintö: Luis de Grandes Pascual (A6-0098/2009)

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt kahdeksasta säädöstekstistä muodostuvan merenkulkualan paketin. Olemme tähän tyytyväisiä, sillä paketti kattaa matkustajien korvausten lisäksi myös tarkistukset ja satamavalvonnan, onnettomuuksien tutkinnan sekä hädässä olevan aluksen suojasatamasta päättävän viranomaisen valinnan.

Pallo on nyt jäsenvaltioilla, sillä lain säätäminen ei riitä, lainsäädäntö on sisällytettävä kansallisiin lainsäädäntöihin.

Ensimmäinen testi on Euroopan valtioille kuuluvien mukavuuslippujen valvonta. Näitä lippuja käytetään niiden valtioiden ammattiliittoja, veroja sekä työhönottoa, turvallisuutta ja ympäristöä koskevan lainsäädännön kiertämiseen, joille alukset oikeasti kuuluvat.

Kypros ja Malta ovat edelleen viiden suosituimman mukavuuslipun joukossa niiden alle siirtyneiden alusten lukumäärän perusteella.

On valitettavaa, että huolimatta Prestige- ja Erika-tankkereiden uppoamisen jälkeen tehdystä työstä tilanne ei ole juurikaan parantunut. Mukavuuslippujen alla purjehtivat alukset, jotka eivät täytä vaatimuksia, polkevat kuljetushintoja. Niin kutsutut rikkaat valtiot vastaavat tähän luomalla omia kakkosluokan lippujaan torjuakseen tonnistojen menetyksen.

Todellisuudessa, jos haluamme eroon näistä kelluvista hylyistä, Euroopan unionin on torjuttava ääriliberalismia.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen de Grandes Pascualin alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevia yhteisiä sääntöjä ja standardeja koskevan mietinnön puolesta. Olen jo esittänyt syyt, joiden vuoksi tuen esittelijän kolmannen merenkulkualan paketin osalta tekemää työtä, sekä hyötyjä, joita suunnitelluista toimenpiteistä voi olla merenkulun turvallisuuden ja nykyisen lainsäädännön parantamisen osalta. Vahvistan siis äänestäneeni mietinnön puolesta.

- Mietintö: Dominique Vlasto (A6-0099/2009)

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin sovittelukomitean hyväksymää yhteistä tekstiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uudelleenlaadittu toisinto) satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta koskevan mietinnön puolesta. Hyväksyn kolmannen merenkulkualan paketin tavoitteet.

Paketin seitsemällä ehdotuksella pyritään estämään onnettomuuksia parantamalla eurooppalaisten lippujen laatua, tarkistamalla satamavaltioiden valvontaa koskevaa lainsäädäntöä sekä alusliikenteen seurantaa ja parantamalla luokituslaitoksia koskevia sääntöjä. Niillä pyritään varmistamaan myös tehokkaat toimet onnettomuustapauksissa kehittämällä yhdenmukainen kehys onnettomuustutkintaa varten, ottamalla käyttöön korvaukset matkustajille onnettomuustapauksissa sekä ottamalla käyttöön alusten omistajien vastuu yhdistettynä pakolliseen vakuutusjärjestelmään.

Ilmaisen tukeni aikaansaadulle sopimukselle ja erityisesti seuraaville seikoille: soveltamisalan laajentaminen ankkuripaikalle saapuviin aluksiin, alusten tiuhempi tarkastaminen sekä alusten pysyvä kieltäminen tiettyjen olosuhteiden vallitessa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Vlaston satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan mietinnön puolesta, joka on osa kolmatta merenkulkualan pakettia. Hyväksyn sopimuksen kohdat, joissa laajennetaan soveltamisalaa ankkuripaikalle saapuviin aluksiin ja lisätään korkeimman riskiluokan alusten tarkastamistiheyttä. Tämän osalta viittaan tarpeeseen arvioida riskit mahdollisimman tarkkaan ja riippumattomasti. Hyväksyn myös sen, että tiettyjen olosuhteiden vallitessa aluksilta on kiellettävä pääsy pysyvästi, jotta voidaan taata toimijoiden ja matkustajien riittävä turvallisuustaso.

- Mietintö: Dirk Sterckx (A6-0100/2009)

  Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Olemme tyytyväisiä päätöslauselman painotuksen muuttumiseen ja joihinkin rahoitusalan, innovaation, energiatehokkuuden ja investointien sääntelyä koskeviin myönteisiin ehdotuksiin sekä työllisyyden turvaamisen, työpaikkojen luomisen, köyhyyden torjumisen ja yhteiskunnan haavoittuvimpiin ryhmiin keskittymisen tarpeiden tunnustamiseen.

Lissabonin strategian logiikassa on kuitenkin puutteita, ja sitä on tarkistettava perusteellisesti erityisesti uuden taloustilanteen kannalta.

Lisäksi kolme päätöslauselmaan sisältyvää erityistä ehdotusta on lyhytnäköisiä ja tehottomia. Ne koskevat sääntelyn purkamista ja joustavia työllistämiskäytäntöjä, jotka johtavat työntekijöiden oikeuksien heikkenemiseen.

Näistä syistä pidättäydyimme äänestämästä mietintöä koskeneessa lopullisessa äänestyksessä.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin sovittelukomitean hyväksymää yhteistä tekstiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uudelleenlaadittu toisinto) alusliikennettä koskevaa yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmää koskevan mietinnön puolesta.

Hyväksyn kolmannen merenkulkualan paketin tavoitteet.

Paketin seitsemällä ehdotuksella pyritään estämään onnettomuuksia parantamalla eurooppalaisten lippujen laatua, tarkistamalla satamavaltioiden valvontaa koskevaa lainsäädäntöä sekä alusliikenteen seurantaa ja parantamalla luokituslaitoksia koskevia sääntöjä. Niillä pyritään varmistamaan myös tehokkaat toimet onnettomuustapauksissa kehittämällä yhdenmukainen kehys onnettomuustutkintaa varten, ottamalla käyttöön korvaukset matkustajille onnettomuustapauksuissa sekä ottamalla käyttöön alusten omistajien vastuu yhdistettynä pakolliseen vakuutusjärjestelmään.

Jäsen Sterckxin mietinnön varjoesittelijänä haluan ilmaista täyden tukeni asiakirjalle, josta äänestimme.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Katson, että merenkulkualan pakettia olisi tarkasteltava globaalisti ja kokonaisuudessaan sen lähestymistavan mukaisesti, jota parlamentti on aina soveltanut sen yksittäisiä osia tarkasteltaessa. Tämän vuoksi äänestin jäsen Sterckxin alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamista koskevan mietinnön puolesta, koska järjestelmä sopii laajempaan yhteyteen, jossa pyritään parantamaan merenkulkualan turvallisuutta ja helpottamaan sen hallintaa, mitä olen jo kannattanut monissa yhteyksissä. Tässä tapauksessa teknologian soveltaminen alusten seurantaan helpottaisi päätöksentekoa siitä, kuka on vastuussa onnettomuustapauksissa, ja parantaisi menettelyjä alusten suojapaikkoihin ottamisessa. Tämän vuoksi katson voivani tukea mietintöä äänestämällä sen puolesta.

- Mietintö: Jaromír Kohlíček (A6-0101/2009)

  Guy Bono (PSE), kirjallinen. – (EL) Äänestin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston tšekkiläisen jäsenen Jaromír Kohlíčekin meriliikennealan onnettomuuksien tutkintaa koskevan mietinnön puolesta.

Tekstissä korostetaan tarvetta laatia yhteisön tasolla selkeät ja sitovat suuntaviivat sen varmistamiseksi, että meriliikennealan onnettomuuksia seurataan asianmukaisesti. Siinä tarkastellaan niitä huolia, joita Erika-tankkerin uppoaminen Ranskan rannikolla herätti. Välttääkseen tällaisten huonon hallinnoinnin tapausten toistumisen Euroopan unioni on päättänyt soveltaa tiukkoja rajoituksia, jotka koskevat kaikkia teknisiä näkökohtia ja menettelyjä, joita on noudatettava onnettomuustapauksissa: onnettomuustutkintaa koskevat menetelmät, merionnettomuuksia koskeva eurooppalainen tietokanta, turvallisuussuositukset ja niin edelleen.

Olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää tehdä Euroopan merialueista yksi maailman turvallisimmista ja esimerkillisimmistä alueista. Tähän pyritään "Erika III" -merenkulkualan paketilla, jonka osa mietintö on. Tämä on todellinen läpimurto merenkulkualalla sekä ympäristöalalla, sillä ympäristö on usein toinen vastuuttoman käytöksen merellä uhreista.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin sovittelukomitean hyväksymää yhteistä tekstiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista ja direktiivien 1999/35/EY ja 2002/59/EY muuttamisesta koskevan mietinnön puolesta. Hyväksyn kolmannen merenkulkualan paketin tavoitteet.

Paketin seitsemällä ehdotuksella pyritään estämään onnettomuuksia parantamalla eurooppalaisten lippujen laatua, tarkistamalla satamavaltioiden valvontaa koskevaa lainsäädäntöä sekä alusliikenteen seurantaa ja parantamalla luokituslaitoksia koskevia sääntöjä. Niillä pyritään varmistamaan myös tehokkaat toimet onnettomuustapauksissa kehittämällä yhdenmukainen kehys onnettomuustutkintaa varten, ottamalla käyttöön korvaukset matkustajille onnettomuustapauksuissa sekä ottamalla käyttöön alusten omistajien vastuu yhdistettynä pakolliseen vakuutusjärjestelmään.

Ilmaisen tukeni aikaansaadulle sopimukselle ja erityisesti seuraaville seikoille: onnettomuustutkintaa koskevat menetelmät, tutkintaa koskeva päätös, merenkulkijoiden oikeudenmukainen kohtelu sekä todistajien suojelu / tietojen luottamuksellisuus.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Kohlíčekin meriliikennealan onnettomuuksien tutkintaa koskevan mietinnön puolesta. On aivan liian usein vaikeaa päättää, kuka on vastuussa vähäisestä tai vakavasta meriliikennealan onnettomuudesta. Tarkoitan nyt tutkimuksia, jotka seurasivat Prestige-tankkerin onnettomuuden aiheuttamaa todellista luonnonkatastrofia. Näitä onnettomuuksia sattuu valitettavasti edelleen paljon. Merenkulkuala edellyttää erityishuomiota, koska sen lisäksi, että se taloudelliselta kannalta on järkevin, se on myös onnettomuuksien ympäristövaikutusten kannalta vaarallisin ala. Katson tämän vuoksi, että on laadittava selkeät ja sitovat suuntaviivat, jotka koskevat meriliikennealan onnettomuuksien teknistä tutkintaa ja palautteen antamista onnettomuuksien ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0102/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Costan merten matkustajaliikenteen harjoittajien vastuuta onnettomuustapauksessa koskevan mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että on todellakin asianmukaista sisällyttää eurooppalaiseen lainsäädäntöön matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehty Ateenan yleissopimus, sillä edelleen olemassa olevat kansalliset erot estävät yhdenmukaisen vastuutason ja pakollisen matkustajavakuutuksen onnettomuuden varalta takaamisen Euroopan tasolla. Vaikka tämä ei koske muita liikennemuotoja, uskon, että lainsäädännön olisi sovittava myös meriliikenteeseen.

– Mietintö: Gilles Savary (A6-0072/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Aion äänestää jäsen Savaryn alusten omistajien vakuutusta merioikeudellisia vaateita varten koskevan mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän esittämistä suosituksista, jotka koskevat tarvetta varmistaa, että jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluville vesille tulevien alusten omistajat täyttävät vakuutuksenottovelvollisuutensa, sekä sanktioita, jos aluksella ei ole todistusta. Olen samaa mieltä siitä, että vakuutuksen määrä on vahvistettava vuoden 1996 LLMC-yleissopimuksessa määrättyjen enimmäismäärien mukaisesti, jotta uhrit voivat saada asianmukaiset korvaukset. Tuen tämän vuoksi esittelijän suositusta neuvoston kanssa sovitun suositusluonnoksen hyväksymisestä.

- Mietintö: Emanuel Jardim Fernandes (A6-0069/2009)

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Kannatan jäsen Fernandesin lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta laatimaa mietintöä. Se osoittaa parlamentin määrätietoista halua säilyttää kolmas merenkulkualan paketti yhtenäisenä neuvoston työn keskeytyessä tietyiltä osin, kuten tämän suosituksen aiheen osalta. Tämän vuoksi tuen jäsen Fernandesin sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan tekemää työtä. Katson, että aikaan saadun poliittisen sopimuksen lisäarvoa on pidettävä merkittävänä, ennen kaikkea koska siinä kehotetaan jäsenvaltioita perustamaan merenkulkuviranomaisten laadunhallintajärjestelmä sekä noudattamaan alan kansainvälisiä säännöksiä, joista merkittävimmät perustuvat Kansainvälisen merenkulkujärjestön yleissopimuksiin. Eurooppalaisten lippujen laadun ja turvallisuuden parantamisen lisäksi ehdotuksella mahdollistetaan kilpailuolosuhteiden parantaminen yhteisössä, ja katson tämän vuoksi, että sitä on tuettava.

– Mietintö: Saïd El Khadraoui (A6-0066/2009)

  Brian Crowley (UEN), kirjallinen. – (GA) Euroopan valtioiden on tehtävä yhteistyötä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän EU:n ympäristöpolitiikan varmistamiseksi siihen on kuitenkin sisällytettävä EU:n periaatteet sekä jokaisen jäsenvaltion erilaiset ominaispiirteet ja tarpeet.

Eurovinjettimietintö on näiden tavoitteiden vastainen Euroopan unionin syrjäisten jäsenvaltioiden osalta.

Eurovinjettisuositukset rankaisevat syrjäisiä valtioita ja Keski-Euroopan valtiot hyötyvät suuresti. Minun mielestäni eurovinjettisuositukset ovat yhtenäismarkkinoiden periaatteiden vastaisia, ja katson, että tiettyjä valtioita syrjitään niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi. Irlanti on Euroopan reunalla sijaitseva saari. Muiden valtioiden raskaat kuorma-autot eivät kulje Irlannin läpi, mutta meidän raskaat ajoneuvomme joutuvat maksamaan maksuja useissa valtioissa kaikkialla Euroopassa. Tästä ei ole ulospääsyä. Meidän on vain jatkettava liiketoimintaa, meidän on vietävä ja tuotava tavaraa. Eurovinjettiehdotuksen mukaan Keski-Euroopassa sijaitsevat valtiot saavat kilpailuetua, koska niiden ei tarvitse maksaa näitä maksuja. Tällainen syrjintä valtion maantieteellisen sijainnin vuoksi ei ole oikein eikä reilua.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Eurovinjettidirektiivi laadittiin tiemaksujärjestelmien yhdenmukaistamiseksi Euroopan tieliikenteessä. Se koskee ajoneuvoveroja, tulleja ja tieinfrastruktuurin käyttömaksuja ja siinä luodaan tasapuolinen mekanismi infrastruktuurimaksujen perimiseksi rahdinkuljettajilta. Komission viimeisimmässä direktiivin tarkistuksessa ehdotetaan direktiiviin lisätarkistuksia, kuten raskaiden kuljetusajoneuvojen ympäristövaikutusten kustannusten arviointia melun, ruuhkautumisen ja ilmansaasteiden osalta.

Merkittävien kauttakulkumäärien valtiot ovat todellakin eri mieltä kuin kotimaani kaltaiset syrjäiset valtiot, jotka ovat riippuvaisia tavaroiden tuontiin ja vientiin liittyvistä suurista liikennemääristä. Vaikka järjestelmä periaatteessa on tasapuolinen, se olisi toteutettava vaiheittain ja tasapuolisesti. Nämä ovat asioita, jotka meidän on otettava huomioon. Raskaisiin kuljetusajoneuvoihin kohdistuu usein aikarajoitteita ja esimerkiksi lauttoja koskeviin ulkoisiin aikatauluihin liittyviä paineita. Satamatunnelin rakentaminen Dublinin kaupunkiin on vähentänyt suuresti raskaiden kuljetusajoneuvojen tarvetta tulla keskustaan sekä parantanut ilmanlaatua ja vähentänyt melua. Se oli kannattava investointi.

En ole vakuuttunut tarpeesta perustaa riippumaton yhteisön viranomainen vahvistamaan maksujen tasoa, ja väitän sen kuuluvan toissijaisuusperiaatteen alaan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin maksujen kantamista raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä koskevan El Khadraouin mietinnön puolesta.

On tärkeää antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa maantiekuljetuksiin "älykkäämpiä" maksuja ulkoisten kustannusten kattamiseksi ja siten kestävämmän toiminnan kannustamiseksi.

Vaikka onkin otettava huomioon ilmansaasteet ja melu, sama ei koske ruuhkautumista, sillä se ei ole pelkästään maantiekuljetusten aiheuttamaa. Tällainen maksu olisi syrjivä, sillä myös henkilöautot ovat vastuussa ruuhkaantumisesta.

Lisäksi ala maksaa talouskriisin vaikutuksista öljyn hinnassa ja kuljetuskustannuksissa. Maantiekuljetusalan pk-yritykset eivät kestä tällaisia lisäkustannuksia talouskriisissä.

Tieinfrastruktuuria on mukautettava enemmän liikennemäärien lisääntymiseen, mutta ennen kaikkea on sitouduttava kestävään liikenteeseen ja katsottava ensisijaisiksi vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat liikennemuodot.

Rhône-Alpes -alueen edustajana voin todistaa, että monilla Rhônen laakson tieosuuksilla mukautukset eivät ole onnistuneet.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi tämän päivän äänestyksessä eurovinjettejä koskevan direktiiviluonnoksen, jossa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus periä raskailta kuljetusajoneuvoilta maksuja tieinfrastruktuurin käytöstä.

Äänestin lopullisessa äänestyksessä direktiivin hyväksymistä vastaan. Katson, että direktiivin säännöksillä lisätään kuljetuspalveluyritysten kustannuksia. Nämä lisäkustannukset voivat olla erityisen haitallisia pienille ja keskikokoisille yrityksille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia korvata kalustoaan. Lisäksi tällaiset säännökset voivat myös aiheuttaa ongelmia yrityksille nykyisessä talouskriisissä, kun monet yritykset kohtaavat yhä suurempia vaikeuksia luoton saamisessa.

Meidän on tietenkin etsittävä keinoja ympäristöystävällisempien ajoneuvojen käytön edistämiseksi maanteillä. Meidän ei kuitenkaan pidä käyttää menetelmiä, jotka itse asiassa ovat vain uusi keino verottaa yrityksiä.

  Jim Higgins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Fine Gael -kollegojeni puolesta haluan selventää, että emme äänestäneet jäsen El Khadraouin raskaiden kuljetusajoneuvojen maksuja koskevan mietinnön puolesta, koska olemme huolissamme ehdotuksen oikeusperustasta ja huolissamme sähköisten maksujen pakollisuudesta sekä tulojen korvamerkintää koskevasta säännöksestä. Tuemme täysin ehdotuksen taustalla olevia periaatteita, mutta katsomme, että periaatetta sovelletaan mietinnössä väärin.

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) En pelkästään äänestänyt mietintöä vastaan, vaan katson myös, että se on vaarallinen Euroopan yhteismarkkinoille. Tämä johtuu pääasiassa sen epäoikeudenmukaisuudesta ja siitä, että se vaikuttaa piiloverotukselta. Sillä ei myöskään edistetä ympäristönsuojelua. Tällaisen talouskriisin aikana se on hullua. Tällainen sääntely osoittaa, että EU kääntää selkänsä kansalaisilleen.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin uutta eurovinjettiä koskevan kohtuullisen kompromissin puolesta. Olen vuosia taistellut yhdessä Euroopan parlamentin sosialistisen ryhmän kanssa – valtavaa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän vastustusta vastaan – jotta ulkoiset kustannukset (melu, ruuhkautuminen, saasteet) sisällytettäisiin tietullien laskemiseen rahoitustaakan siirtämiseksi veronmaksajilta saastuttajille, toisin sanoen raskaalle tavaraliikenteelle.

Vastustan kompromissin todennäköistä tulosta ruuhkautumisen kustannusten osalta koska enemmistötilanteen vuoksi oli mahdollista varmistaa vain niiden tunnustaminen ulkoisiksi kustannuksiksi sillä ehdolla, että tätä sovelletaan raskaan tavaraliikenteen lisäksi myös muihin ruuhkan aiheuttajiin, henkilöautoihinkin.

On myös todennäköistä, että PPE-DE-ryhmän käsittämättömän vastustuksen vuoksi hiilidioksidipäästöjä ei sisällytetä laskentaan. Valiokunnalle esittämäni tarkistus, jossa pyysin vähimmäistiemaksuja Euroopan laajuisen tieverkon kaikkiin osiin, ei saanut äänienemmistöä. Esitän ehdotuksen uudestaan tätä aihetta koskevissa myöhemmissä keskusteluissa.

Yksi Itävallan kannalta erityisen myönteinen seikka on se, ettei ulkoisia kustannuksia ja niin kutsuttua Alppien lisämaksua (korkeampaa tiemaksua alppialueella) todennäköisesti vähennetä. Tämä tarkoittaa, että Itävalta voi kantaa korkempia maksuja herkillä alppialueilla ja silti kantaa maksua myös ulkoisista kustannuksista. Näin ollen korkeampi Brennerin maksu on mahdollinen.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, joka saattaa kannustaa rahdin siirtymiseen maanteiltä raiteille. Mietintö on osa aloitepakettia, jolla pyritään tekemään liikenteestä entistä kestävämpää ja varmistamaan, että käyttäjät maksavat tietyn liikennemuodon käytöstä välittömästi seuraavat kustannukset. Maksuja kannetaan paikallisesta melusta, ilmansaasteista sekä infrastruktuurivahingoista ja -kustannuksista. Näin luodaan tasapuolisempi saastuttaja maksaa -periaatteeseen perustuva järjestelmä, johon liittyy takeet markkinoiden avoimuuden varmistamisesta ja syrjinnän välttämisestä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Raskas taravaliikenne on lisääntynyt Euroopassa sen jälkeen kun EU laajentui itään, ja tämä on havaittavissa useissa jäsenvaltioissa, erityisesti Itävallassa. Nyt ongelmana on se, että tietyt tekijät aiheuttavat korkeita ulkoisia kustannuksia, jotka kansalaisten on maksettava. Yksi näistä tekijöistä on raskas tavaraliikenne kaikkialla Euroopassa, ja toinen tekijä on ydinvoimalat.

Jos raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta kannetaan maksuja ilman, että samaan aikaan kehitetään rautateitä ja poistetaan rajat ylittävän rautatieliikenteen esteitä, olemme yksinkertaisesti vain äänestäneet kalliimpien tavaroiden puolesta, eikä ihmisten terveys parane eivätkä saasteet vähene.

Minusta ei ole hyödyllistä syyllistää ruuhkaan jäänyttä. Todennäköisesti tämän seurauksena liikenne siirtyy takaisin pieniin kyliin ja kaupunkeihin, mitä me emme halua. Pitkällä ajanjaksolla ainoa vaihtoehto on kehittää infrastruktuuria, ja tämä tarkoittaa, että meidän on tehtävä julkisesta paikallisliikenteestä houkuttelevampaa. Nyt tarkasteltava eurovinjetti vaikuttaa järkevältä kompromissilta, joten äänestin sen puolesta.

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, ympäristönsuojelu ja tieliikenteen turvallisuus, tämän direktiivin tavoitteet, ovat kaksi tavoitetta, joihin Euroopan unionin olisi pyrittävä määrätietoisesti kansalaisten odotukset ja oikeudet paremmin huomioivan liikennepolitiikan aikaansaamiseksi. Tämän vuoksi lukuisat tarkistukset vuonna 1999 annettuun EY:n direktiiviin maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä ovat tervetulleita Tällaisten edistysaskeleiden on oltava kohtuullisia ja vaiheittaisia, jotta estetään merkittävän talouden alan romahtaminen nykyisessä talouskriisissä, sillä ala perustuu lähes kokonaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Lisäksi Euroopassa ei ole vieläkään kehitetty täydellistä ja tehokasta eri liikennemuodot yhdistävää järjestelmää, jolla varmistettaisiin tavarakuljetusten merkittävän määrän siirtyminen vähemmän saastuttaville aloille. Näissä olosuhteissa sekä ominaisuuksiensa ja tehokkuutensa vuoksi maantiekuljetukset ovat maailman teollisuudessa eniten käytetty järjestelmä.

Haluan tänään korostaa antamallani äänellä sen merkitystä, että otetaan vaiheittaisia mutta merkittäviä, ei pelkästään symbolisia askelia kohti turvallisempaa ja vihreämpää maantieliikennettä asettamatta teollisuudelle epäloogisia ja tehottomia rangaistuksia.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Tuen jäsen El Khadraouin tekemää työtä maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä, ja äänestin tämän vuoksi hänen mietintönsä puolesta. Vaikka en olekaan samaa mieltä tietyistä kohdista, kuten tiettyjen ulkoisten kustannusten maksuihin sisällyttämisestä tai sisällyttämättä jättämisestä, hyväksyn saastuttaja maksaa -periaatteen. Jäsen El Khadraouin erinomainen työ korostaa tarvetta osoittaa maksuista saatavat tulot kokonaisuudessaan liikennealalle. Lopuksi katson, ettei ulkoisten kustannusten maksuista saatava tulo saa muodostua uudeksi veroksi.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Ehdotuksella, josta tänään äänestämme, tarkistetaan ja laajennetaan edellistä eurovinjettidirektiiviä ja siinä säädetään tieliikennemaksujen säännöistä. Hyväksyttyjen ehdotusten mukaan jäsenvaltiot voivat tästä lähtien siirtää ilmansaasteista, melusta ja ruuhkautumisesta syntyvät kustannukset kuorma-autoille. Veronmaksajalle tämä on hyvä uutinen. Tällä hetkellä me kaikki maksamme ilmansaasteiden aiheuttamista vahingoista. Pian saastuttaja saa maksaa. Lisäksi me kannustamme näin kuljetusyrityksiä investoimaan vihreämpiin ajoneuvoihin.

Äänestin tämän vuoksi ehdotuksen puolesta, erityisesti koska ruuhkautumismaksu sisällytettiin ylimääräiseksi kustannukseksi vuoristoalueilla. Ruuhkautuminen aiheuttaa valtavasti ilmansaasteita, melua ja polttoaineen tuhlausta. Jos voisimme käyttää tämän maksun tuoton investointeihin rautatie- tai vesiliikenteeseen, se olisi vastaus sekä ruuhkautumiseen että ilmastonmuutokseen. Lisäksi ruuhkautumisen aiheuttamat viivästykset aiheuttavat liikenteen alalla suurta taloudellista vahinkoa.

Valitettavasti suuren rahtiliikenteen aiheuttamia ilmastokustannuksia ei sisällytetty maksuun, vaikka liikenneala on suurin syypää päästöihin.

- Mietintö: Michael Cashman (A6-0077/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Avoimuus ei ole pelkkä symboli vaan periaate, johon kaikkien toimielinmenettelyjen olisi perustuttava. Kansalaisille ja äänestäjille on taattava mahdollisimman avoin pääsy yhteisön toimielinten asiakirjoihin, jotta he voivat tehokkaasti osallistua poliittiseen prosessiin ja vetää viranomaiset vastuuseen toimistaan. Tämän vuoksi puhuin aiemmin voimakkaasti parlamentin läsnäololuetteloiden julkistamisen puolesta.

Yhteisön toimielinten avoimuuden alalla edistymisestä huolimatta tilannetta ei juurikaan voida kuvata täydelliseksi, ja tämä yhteisön toimielinten asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (ETY) N:o 1049/2001 uudelleen laatiminen olisi nähtävä uudeksi askeleeksi kohti sellaista hallintoympäristöä, jossa tiedon avoimuus ja sen helppo saatavuus ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lopuksi haluan korostaa hiljattain toteutunutta suurta saavutusta: Euroopan parlamentissa käytetään nyt jopa 23 virallista kieltä, ja Euroopan yhteisön asiakirjat ovat saatavilla kaikilla näillä kielillä. Tämä on demokratian tae.

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Me ruotsalaiset konservatiivit äänestimme tänään jäsen Cashmanin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (ETY) N:o 1049/2001 tarkistamista koskevan mietinnön A6-0077/2009 puolesta lisätäksemme avoimuutta yhteisön toimielimissä. Mitä tulee 5 artiklaa koskeviin tarkistuksiin 61 ja 103, katsomme, että kolmannen käsittelyn sovitteluasiakirjojen olisi oltava saatavilla välittömästi lopullisen sovittelukokouksen päättymisen jälkeen, toisin kuin asiakirjojen, joita itse neuvotteluissa tarkastellaan. Ensimmäisen ja toisen käsittelyn kolmikantaneuvottelujen asiakirjojen olisi oltava vapaasti saatavilla koko menettelyn ajan.

  Chris Davies (ALDE), kirjallinen. − (EN) Pahoittelen suuresti sitä, että menettelyissä, joissa on määrä kehittää periaatetta, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin, parlamentti on korostanut, ettei näitä sääntöjä sovelleta Euroopan parlamentin jäseniin. On väitetty, että näin vain toistetaan jäsenten asemaa koskevia sääntöjä, mutta monien mielestä tämä on jälleen esimerkki erilaisista säännöistä eri ihmisille, ja olen iloinen, että liberaalidemokraattien ryhmä ei tukenut jäsen Nassauerin esittämiä tarkistuksia.

On erityisen tärkeää, että kaikki parlamentin jäsenille maksettuja kulukorvauksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot ovat julkisesti saatavilla. Omat tilintarkastajamme ovat paljastaneet, että eräät parlamentin jäsenet eivät ole niinkään kunniallisia, vaan itse asiassa eräät heistä ovat huijareita ja konnia. Täyden avoimuuden periaate on vahvistettava mahdollisimman pian, jos Euroopan kansalaisten toivotaan luottavan toimielimeemme.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Cashmanin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saatavuutta koskevan mietinnön puolesta. Tuen tätä rohkeaa aloitetta, jolla pyritään korjaamaan puutteet yhteisissä säännöissä "turvaluokitellusta tiedosta" (nykyisessä asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 mainitut niin kutsutut arkaluonteiset asiakirjat), ottamalla asetuksen tasolla käyttöön joitakin neuvoston ja komission sisäisissä turvallisuussäännöissä sovellettuja hyviä periaatteita siinä määrin kuin näitä periaatteita voidaan soveltaa myös parlamentaariseen elimeen. Lopuksi tuen myös jäsen Cashmanin yleistä tavoitetta, joka on asetuksen tarkistaminen avoimuuden lisäämiseksi ilman, että välineestä tulee liian yksityiskohtainen ja vaikea panna täytäntöön.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Vuoden 2001 asetuksella lisättiin epäilemättä avoimuutta kansalaisille antamalla pääsy yhteisön toimielinten asiakirjoihin. On hyvä tarkistaa asetusta nyt, kun siitä on seitsemän vuoden käytännön kokemusta. Mitä voimme havaita? Euroopan parlamentti esitti vuonna 2006 useita ehdotuksia asetuksen muuttamisesta avoimuuden lisäämiseksi entisestään, mutta komissio ei juurikaan tarkastellut näitä ehdotuksia.

Lisäksi nyt tarkasteltavana olevassa komission ehdotuksessa vuoden 2001 asetuksen tarkistamisesta on tiukempia sääntöjä, mikä merkitsee vähemmän avoimuutta. Tämän mukaan kauppaneuvotteluja koskevat asiakirjat katsotaan luottamuksellisiksi. Viime kädessä valinta on puun ja kuoren välissä. Tuen tämän vuoksi jäsen Cashmanin mietintöä, sillä vaikka se on epätäydellinen, se on kuitenkin parannus komission nykyiseen ehdotukseen. Radikaalimpi lähestymistapa, jossa komission ehdotukset olisi hylätty kokonaan, olisi ollut suotavampi, koska silloin komission olisi ollut pakko laatia uusi ja parempi ehdotus, mistä olisi ollut vain hyötyä yhteisön toimielinten avoimuudelle. Se olisi myös todella poistanut surullisen kuuluisan juovan EU:n toimielinten ja kansalaisten väliltä.

- Mietintö: Jan Andersson (A6-0052/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi vaikuttaa Eurooppaan. Olen todella huolissani kotimaastani Italiasta. Kriisi tarkoittaa irtisanomisia, ja perheet, joilla on yhä vähemmän rahaa, kuluttavat yhä vähemmän. Tämän vuoksi tarvitaan voimakkaita toimia. Kriisi vaikuttaa erityisen vakavalta, mutta sen syveneminen ja kesto riippuvat meidän toimistamme. Meidän on yhdistettävä voimamme. Ratkaisevaa on yhteisön koordinoitu lähestymistapa. Nyt on havaittavissa selvemmin kuin koskaan pakottava tarve toteuttaa tiukkoja uudistuksia laadukkaiden työpaikkojen ja vaurauden aikaansaamiseksi Euroopan kansalaisille. Meidän on käännettävä suuntaus radikaaleihin rakennemuutoksiin, estettävä työpaikkojen menetykset ja torjuttava lisäpaineita palkkojen ja sosiaaliturvamaksujen leikkaamiseen.

Meidän on vastattava työttömyyden lisääntymiseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviin haasteisiin. Lisäksi meidän on parannettava toimien koordinointia niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin osalta, mutta yhtä tärkeää on, että talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä toteutetut toimenpiteet kriisiin vastaamiseksi lyhyellä ajanjaksolla ovat johdonmukaisia Lissabonin strategiassa esitettyjen yhteisön pitkän ajanjakson tavoitteiden kanssa. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) On merkillepantavaa, että mietinnössä tunnustetaan useita Euroopan unionin epäonnistumisia sosiaaliasioissa. Ensinnäkin siinä myönnetään, ettei Lissabonin strategian tavoitteita saavuteta vuoteen 2010 mennessä. Sitten siinä esitetään joitakin mielenkiintoisia lukuja kasvavasta työttömyysasteesta, joka nousi seitsemästä prosentista vuonna 2008 8,7 prosenttiin vuonna 2009 ja erityisesti euroalueella 7,5 prosentista 9,2 prosenttiin. Työpaikkoja ennakoidaan siis menetettävän 3,5 miljoonaa.

Tämän tuskallisen havainnon olisi saatava yhteisön kannattajat ajattelemaan jäsenvaltioiden tasolla tarvittavia radikaaleja uudistuksia talous- ja rahoituskriisin tuhoisien vaikutusten mahdollisimman tiukaksi rajaamiseksi. Kriisi sai alkunsa Brysselille niin rakkaista ääriliberalismista ja globalisaatiosta.

Tämän vuoksi ei ole uskottavaa jatkaa tällaista politiikkaa, jolla pyritään säilyttämään jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Päinvastoin, meidän on kyseenalaistettava tämä autoritaarinen logiikka ja annettava jäsenvaltioille takaisin talouteen ja rahoitukseen liittyvien resurssiensa hallintavalta ja otettava käyttöön kansallisia ja yhteisön suosituimmuus- ja suojajärjestelyjä, jotka auttaisivat sisämarkkinoiden toipumisessa ja kasvun käynnistymisessä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Yhdysvalloista alkaneen rahoitusalan kriisin täysi vaikutus koetaan nyt reaalitaloudessa. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä parhaasta ratkaisusta kriisiin eivätkä parhaasta tavasta piristää taloutta työttömyyslukujen pitämiseksi kurissa.

Kuitenkin jo ennen rahoitusalan kriisiä tilanne työmarkkinoilla oli kaikkea muuta kuin valoisa. Yhä enemmän ihmisiä pakotettiin osa-aikaisiin ja lyhytaikaisiin töihin ja valtion tukemia työpaikkoja vähennettiin jatkuvasti. Jo jonkin aikaa yhä useammat ihmiset ovat eläneet alle köyhyysrajojen työpaikasta huolimatta. Synkkien talousennusteiden mukaan on todennäköistä, että kokoaikatyötä tekevien määrä vähenee edelleen ja että jossain vaiheessa myös osa-aikaista työtä tekevät menettävät työpaikkansa. Meidän on tehtävä kaikki voitavamme joukkotyöttömyyden estämiseksi. Ei todellakaan ole varmaa, että tässä mietinnössä esitetyt toimenpiteet ovat riittäviä tai tyydyttäviä tämän osalta. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Anderssonin mietintöä vastaan. Vaikka itse asiassa toisaalta uskonkin, että meidän on yhdistettävä voimamme suuntauksen kääntämiseksi kohti radikaaleja uudelleenjärjestelyjä, estettävä työpaikkojen menetykset ja pysäytettävä palkkojen ja sosiaalietujen leikkaukset, katson toisaalta, että komission esittämät toimenpiteet eivät suurimmalta osin ole riittäviä takaamaan Euroopan unionin sosiaalisen rakenteen ja työllisyysrakenteen riittävää suojaa.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tämänhetkisellä talouskriisillä on ja tulee lähitulevaisuudessa olemaan vaikutuksia työmarkkinoihin.

Äänestin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnoksen puolesta, koska kannatan esittelijän tavoin komission kantaa. Komissio ehdotti (15. heinäkuuta 2008 annetun neuvoston päätöksen 2008/618/EY liitteessä), että työllisyyspolitiikkaa jatketaan vuonna 2009. Komission mukaan tällä lähestymistavalla luodaan järkevät puitteet talous- ja rahoitusalan kriisiin vastaamiseksi sekä rakenneuudistuksen jatkamiseksi.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tämänhetkinen kriisi on enemmän kuin vain talous- ja rahoituskriisi. Kysymys on ennen kaikkea luottamuskriisistä. Sen dramaattisin merkki on korkea työttömyysaste. Työttömyys ei kuitenkaan merkitse pelkästään tulojen menetystä, vaan myös luottamuksen menettämistä itseensä ja muihin.

Luottamuksen palauttamiseksi meidän on laadittava hyvin selkeä keskipitkän aikavälin strategia.

Tässä poliittisten johtajien asema on ratkaiseva heidän välittämiensä signaalien ja viestien vuoksi. Varovaisuus, turvallisuus, totuuden puhuminen sekä mahdottomia tavoitteita ja itsekehua koskevan helpon propagandan välttäminen ovat joitakin hyviä keinoja luottamuksen palauttamiseksi.

Toisaalta meidän on luotava uusia työpaikkoja, ja tämän vuoksi yritysten investoinneille on oltava edellytyksiä.

Meidän on toimittava nopeasti, sillä jos tälle asialle ei tehdä mitään, euroalueen suurimpien alijäämien valtioiden kohtaamat rahoitusvaikeudet johtavat taantuman syvenemiseen, työttömyyden jatkuvaan lisääntymiseen sekä yritysten ja perheiden tulojen menetyksiin.

Tämän vuoksi kannatin jäsen Anderssonin mietintöä, jossa ehdotetaan työllisyyspolitiikan suuntaviivojen jatkamista vuonna 2009.

- Ehdotus päätökseksi työjärjestyksen 139 artiklasta (B6-0094/2009)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kaikkien parlamentin jäsenten vahvistetun oikeuden puhua parlamentissa omalla kielellään ja kaikkien virallisten asiakirjojen virallisilla kielillä laatimisen lisäsiirtäminen, toisin sanoen vielä kerran lykkääminen on käsittämätöntä, eikä sitä voida hyväksyä. On kulunut jo vuosia sellaisten tiettyjen valtioiden liittymisestä, joiden kielen käyttöä rajoitetaan edelleen, erityisesti Irlannin ja Tšekin, eikä tarvittavia lingvistejä ole löytynyt. Esitetyt perustelut ovat epämääräisiä ja epäjohdonmukaisia, mutta heidän koulutustaan ei ole katsottu ensisijaisesti rahoitettavaksi, mikä johtaa aikeita koskeviin epäilyksiin. Emme voi hyväksyä minkäänlaista uhkaa, joka kohdistuu EU:n kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden luovuttamattomaan oikeuteen, joka vaikuttaisi myös portugalin kieleen. Emme voi hyväksyä tätä syrjintää.

Toistamme jälleen kerran määrätietoisen pyrkimyksemme suojella jokaisen jäsenvaltion kulttuurista identiteettiä ja kaikkia kansalliskieliä työkielinä. Tämän vuoksi voimme äänestää vain tätä päätöstä vastaan. Viime kädessä tässä on kyse EU:n budjettipolitiikan siirtämisestä kulttuuriselle ja lingvistiselle tasolle. Ensisijaiseksi katsotaan investoinnit aseisiin sen sijaan, että vaalittaisiin kulttuuria ja suojeltaisiin työpaikkoja.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin puhemiehistön parlamentin työjärjestyksen 139 artiklan voimassaolon jatkamista seitsemännen vaalikauden loppuun koskevan päätösehdotuksen puolesta.

- Mietintö: Magda Kósáné Kovács (A6-0038/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Olen hyvin huolissani Italian viime aikojen tapahtumista. On kehittymässä noitavainoilmapiiri, joka kohdistuu Romanian kansalaisiin ja romaneihin, ja siihen liittyy paljon karkotuksia. Italian hallitus on sitoutunut pakkomieliseen turvallisuuskampanjaan. Äärimmäisten toimenpiteiden kohdistaminen romaniyhteisöihin voi kuitenkin pahentaa entisestään näiden vähemmistöjen jo nyt kauheaa tilannetta ja vaarantaa integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden mahdollisuudet. Me emme saa unohtaa sitä, että oikeusjärjestyksen mukaan rikosvastuu on yksilöllinen, eikä sitä voida kohdistaa ihmisryhmiin. Tästä periaatteesta poikkeaminen olisi vaarallinen ennakkotapaus, joka johtaisi kokonaisten etnisten ryhmien tai tiettyä kansallisuutta edustavien maahanmuuttajien kriminalisointiin.

Maahanmuutto on todellakin asia, joka edellyttää koordinointia yhteisön tasolla järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi tarvittavien oikeudellisten ja poliisin välineiden vahvistamiseksi. Tämä ei kuitenkaan riitä. On tärkeää laatia selkeitä työllistämispolitiikkoja vähäosaisia ryhmiä varten, myös romanityöntekijöitä varten, luoda tukitoimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan heidän asteittaista integroitumistaan työmarkkinoille, ja kiinnittää entistä enemmän huomiota nuorten koulutuspolitiikkaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) EU on arvoihin perustuva unioni, joten sen vastuulla on vaalia ihmisoikeuksien kunnioittamista rajojensa sisällä. Sen on tämän vuoksi myös tehtävä osansa jäsenvaltioiden kautta romanien haavoittuvan tilanteen tunnustamiseksi ja heidän yhteiskuntaan intergoitumisensa helpottamiseksi. Äänestimme siksi tämän mietinnön puolesta.

  Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään jäsen Kósáné Kovácsin romanien yhteiskunnallisesta tilanteesta ja heidän työmarkkinoille pääsemisensä parantamisesta EU:ssa laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0038/2009) puolesta. Mietinnössä tarkastellaan hyvin vakavaa ongelmaa ja siinä esitetään selkeästi tarve toimia romaneja nykyisin vaivaavan laaja-alaisen syrjäytymisen poistamiseksi. Olemme tyytyväisiä jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön näiden valtavien ongelmien parissa.

Haluamme kuitenkin korostaa, ettemme katso erilaisia erillisiä ratkaisuja oikeana tapana tämän syrjäytymisen vähentämiseksi. Romaninaisia työllistävien työnantajien erityiset veronalennukset ja muut vastaavat toimenpiteet vaikuttaisivat todennäköisemmin syrjäytymistä vahvistavasti ja estäisivät integroitumisen muuhun yhteiskuntaan.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö on hyvin tervetullut, sillä siinä esitetään uusia näkökohtia romanien integroimisstrategiaan, jonka laatiminen käynnistyi vuonna 2005 useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa. Romanien nykytilanne osoittaa, ettei romanien intergoitumisessa ole edistytty riittävästi sen jälkeen kun komissio esitti ensimmäisen tätä koskevan vetoomuksensa vuonna 2005.

Mietinnössä ehdotetaan merkittäviä toimintaohjeita romanien koulutuksen edistämispolitiikan ja työmarkkinoiden positiivisen syrjinnän osalta. Romanien työmarkkinoille integroitumisen tukeminen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen rahoitustoimenpiteiden avulla, toimenpiteet romanien itsenäisten toimien edistämiseksi, edullisten luottojen ja julkisen tuen tarjoaminen sekä innovatiivisten maataloustyön muotojen suunnitteleminen ovat kaikki aloitteita, joita EU:n velvollisuus on koordinoida. Myös sellaisen EU:n tason asiantuntijaryhmän perustaminen, johon kuuluu myös romanien edustajia, voisi auttaa jäsenvaltioiden romanistrategioiden koordinointia sekä rakenne- ja koheesiorahastojen käyttöä.

Odotan näiden ehdotusten motivoivan riittävästi Euroopan komissiota, jotta se laatisi lainsäädäntöehdotuksia konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi tällä alalla.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Romanit ovat Euroopan unionin suurin vähemmistö, ja heidän integroitumisensa eurooppalaiseen yhteiskuntaan on yksi suurimmista haasteista, joita EU kohtaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Romaneilla, joita on noin 10–20 miljoonaa, ei ole mahdollisuutta päästä köyhyydestä ja syrjinnästä. Tämän tason sosiaalinen eriarvoisuus haittaa romanien perustason ihmisarvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamista. Olen tyytyväinen mietintöön, jossa korostetaan tarvetta parantaa kaikkien eurooppalaisten elinoloja rodusta riippumatta.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen EU:n romanivähemmistölle on oikea lähestymistapa sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja tämän yhteisön oikeuksien kunnioittamiseksi. Tämän vuoksi äänestin jäsen Kovácsin mietinnön puolesta, koska katson sen hyvin hyödylliseksi.

Haluan kuitenkin esittää pari selvennystä asiaa koskevaan kantaani.

Koska tämä vähemmistö on luonteeltaan valtioiden rajat ylittävä, romanien oikeuksia koskevaa tehokasta lähestymistapaa voidaan edistää vain yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olen ehdottanut romaniviraston perustamista yhteisöön koordinoimaan tätä vähemmistöä koskevaa politiikkaa yhteisön tasolla.

Toiseksi romanivähemmistön integroitumisen tukeminen ei ole mahdollista verovarojen uudelleenjakamistoimin, sillä niillä ei voida ratkaista romaniyhteisöjä vaivaavia rakenteellisia ongelmia. Ihanteellinen tapa tukea tätä vähemmistöä ovat koulutusohjelmat, joilla autetaan näitä yhteisöjä hankkimaan työmarkkinoille pääsyn edellyttämiä taitoja.

Toisaalta yhteisön romaniväestöä koskevan politiikan on tähdättävä suvaitsevaisuuden ja kulttuurierojen hyväksymisen edistämiseen siten, että keskitytään rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämiseen jäsenvaltion lainsäädännön ja EU:n säädösten rajoissa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Kósáné Kovácsin romanien yhteiskunnallisesta tilanteesta ja heidän työmarkkinoille pääsemisensä parantamisesta EU:ssa laatimaa mietintöä vastaan. Uskon vakaasti, että tämä lähestymistapa luo uudenlaisen perustavaa laatua olevan syrjinnän muodon romanien osalta. Romaneja on itse asiassa kohdeltava kuten kaikkia muitakin kansalaisia, eikä heidän pidä saada ylimääräisiä etuja ja alennuksia muiden Euroopan kansalaisten eduista tinkien, sillä heillä on samat oikeudet ja ennen kaikkea velvoitteet, kuin tällä väestöllä.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Romaniyhteisö on Euroopan laajin ja kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa oleva vähemmistöryhmä. Kuka tahansa tilannetta tiiviisti seuraava tietää, että heidän työ- ja asuinolojensa parantamiseksi tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa. Olen iloinen siitä, että mietinnössä pyydetään asianmukaisia koulutuskursseja, joilla voidaan parantaa romanien mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Lisäksi on vahvistettava inhimillistä ja sosiaalista pääomaa keskittymällä heti alusta alkaen heidän eurooppalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseensa.

Eurooppalaisen asiantuntijaryhmän perustaminen, johon kuuluu myös romanien edustajia, on hyvä asia. Myös ehdotukset kumppanuuksien luomisesta, riittävien varojen osoittamisesta ja kaiken tämän seuraamisesta tietokannan avulla ovat erinomaisia. Kannatan tätä mietintöä, koska siinä ehdotetaan keinoja, joilla voimme parantaa romaniyhteisön tilannetta. Koska Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ehdottama vaihtoehtoinen päätöslauselma on valitettavasti liian heikko, en tue sitä.

- Mietintö: Herbert Reul (A6-0035/2009)

  Šarûnas Birutis (ALDE), kirjallinen. − (LT) Öljyn kysynnän hallintoa ei pidä rajata vain EU:hun. Prosentuaalisesti EU:ssa kulutettavan öljyn kokonaismäärä laskee asteittain tulevina vuosina. Yksin valtava kysynnän kasvu EU:n ulkopuolella johtaa tähän. EU:n energiatoimitusten varmuuden kannalta on siis hyvin tärkeää vähentää kysynnän kasvua myös globaalilla tasolla, vaarantamatta kuitenkaan kolmansien maiden tai EU:n omia kehitystavoitteita. On myös tärkeää edistää kolmansien maiden markkinatalouden hinnanmääritysmekanismeja – esimerkiksi valtion polttoainetukien jälkeen.

Kaikki nämä toimenpiteet edellyttävät investointeja. Investoinnit ovat mahdollisia vain, kun pääomaa on riittävästi ja voidaan toivoa jonkinlaista tuottoa. Tämän vuoksi on selviydyttävä nykyisestä rahoituskriisistä, joka voi muuttua talouskriisiksi, mahdollisimman nopeasti. Viime vuosikymmenen aikana EU:n öljyntarjonnan varmuuteen tulevaisuudessa on liittynyt yhä enemmän ongelmia. Jos kuitenkin onnistumme edistämään poliittista tahtoa ja kansainvälistä koordinointia, yhteistyötä ja innovointia, ongelmista voidaan selviytyä määrätietoisesti vaikuttaen niin tarjontaan kuin kysyntään.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tuen kollegani, Euroopan parlamentin jäsen Reulin valiokunta-aloitteista mietintöä. Kuten viime kuukaudet ovat osoittaneet, energiavarmuudella ei ole koskaan ollut näin akuuttia merkitystä. Kaikkialla EU:ssa tarvittava yhteistyö sekä tarve hyödyntää lähes kaikkien jäsenvaltioiden ja komission nyt tarjoamia kannustinpaketteja korostavat tarvetta investoida uusiutuvia energiamuotoja koskevaan teknologiaan energiavarmuutemme lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi. Vuosia kestänyt riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista johtaa kahteen jyrkkään päätelmään:

1. Meidän on oltava riippumattomia globaaleista geopoliittisista voimista, kuten Venäjän ja Ukrainan välinen umpikuja tänä talvena ja OPEC:in hinnoittelupolitiikan aiheuttamat vahingot todistivat.

2. Meidän on edelleen noudatettava yhä tiukempia hiilidioksidipäästöjen vähentämisen määräaikoja, ja ne on katsottava ensisijaisiksi tavoitteiksi.

Emme voi välttää nyt kohtaamiamme haasteita, niin taloudellisia kuin ympäristöä koskeviakaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Reulin öljyn toimitusvarmuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemista koskevaa mietintöä vastaan. Itse asiassa olen eri mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa, että eri arvioiden mukaan on mahdollista hyödyntää riittäviä määriä öljyä myös tulevaisuuden kysynnän täyttämiseksi, mutta vain kantamalla kuluttajilta enemmän maksuja ja parantamalla investointiedellytyksiä. Vaikka tuenkin komission aloitteita, joilla pyritään estämään öljyn hinnan kohoaminen korkeuksiin seuraavien muutaman vuoden aikana, en usko, että tilannetta kokonaisuudessaan on analysoitu oikein.

- Mietintö: Georg Jarzembowski (A6-0055/2009)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin jäsen Jarzembowskin esittelemässä mietinnössä asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi entistä ympäristöystävällisempi liikenne, ja se on ensimmäinen merkittävä askel kohti kattavampaa lähestymistapaa, jossa liikenteestä tehdään ympäristöystävällisempää. Liikennevälineiden ja -menetelmien muuttaminen on olennainen osa vastaustamme ilmastonmuutokseen, olipa kyse sitten edistyneiden hybridiajoneuvojen käyttöönotosta, entistä ympäristöystävällisemmästä julkisesta liikenteestä tai muiden liikennemenetelmien lisääntyvästä tehokkuudesta.

Esittelijä on esittänyt mahdollisuuden maksattaa raskailla kuljetusajoneuvoilla niiden aiheuttama saastuminen ja sisällyttää rautatieliikenteen aiheuttama melusaaste mietinnön säännöksiin. Meidän on tärkeää tarkastella niiden syrjäisten Euroopan valtioiden tarpeita, jotka kohtaavat useita maantieteellisiä esteitä ja jotka ovat riippuvaisia vahvasta liikenneverkosta tuontiaan sekä taloudellista kasvuaan varten. Meidän on varmistettava, että näitä toimenpiteitä sovelletaan tasapuolisella tavalla. Näillä varauksilla tuen mielelläni mietintöä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Jarzembowskin ympäristöystävällisempää liikennettä ja ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin koskevan mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä kuin esittelijä – joka on laatinut erinomaisen mietinnön – siitä, että liikkuvuudesta koituu valtavia hyötyjä eurooppalaisten elämänlaadulle, sosioekonomiselle ja alueelliselle koheesiolle sekä EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtävälle kaupalle. Siitä on hyötyä myös välittömästi tai välillisesti liikenteen ja logistiikka-alan kanssa tekemisissä oleville yrityksille ja työntekijöille. Tältä kannalta olen tyytyväinen siihen, että komissio on liittänyt tiedonantoonsa luettelon kestävää liikennepolitiikkaa koskevista EU:n tähän mennessä toteuttamista toimista. Tämä on pieni askel kohti suuria tavoitteita.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Komissio on julkistanut tiedonantopaketin "ympäristöystävällisemmästä liikenteestä", "strategiasta ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin" ja "nykyistä kalustoa koskevista meluntorjuntatoimenpiteistä". Minusta on hyvin myönteistä – ja minä myös tuen tätä – että liikenteen alalla valmistellaan ympäristöystävällisempia toimenpiteitä.

Jarzembowskin mietinnöllä kuitenkin heikennettäisiin komission ehdotuksia. Tämän vuoksi Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on esittänyt myönteisiä tarkistuksia, myös pyynnön yhteisrahoituksen lisäämisestä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä, lentoliikenteen kerosiinimaksusta sekä liikenteen määrän kasvun erottamisesta talouskasvusta. Tarkistuksiamme ei kuitenkaan hyväksytty, minkä vuoksi mietintö ei tuo lisäarvoa komission ehdotuksiin. Näin ollen äänestin mietintöä vastaan.

  Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Kannatan toimenpiteitä ympäristöystävällisemmän liikenteen edistämiseksi. Se auttaa meitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Erityisiä toimenpiteitä on kuitenkin vahvistettava, joten minun oli pidättäydyttävä äänestämästä.

EN– Päätöslauselmaesitys B6-0107/2009 (Lissabonin strategia)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen täysin samaa mieltä siitä, että talouskriisin vaikutuksista suurin huolenaihe on köyhyyden lisääntyminen EU:ssa. On äärimmäisen tärkeää pysäyttää tämänhetkinen työttömyyden lisääntyminen EU:ssa. Uskon, että tehokkain tapa vähentää ja torjua köyhyyttä on täystyöllisyyteen, korkealaatuisiin työpaikkoihin, sosiaaliseen osallisuuteen, yrittäjyyttä tukeviin toimenpiteisiin sekä pk-yritysten asemaa ja invetointeja tukeviin toimiin tähtäävä strategia. Tässä oli pähkinänkuoressa päätöslauselman johdanto-osan merkittävin ydin.

Jos emme pysäytä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvan köyhyyden lisääntymistä EU:ssa, EU lyö laimin kaikkein tärkeimmän asian tarkastelun tämän talous- ja rahoitusalan onnettomuuden yhteydessä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme havainneet Euroopan unionissa köyhyyden, epävarmojen työpaikkojen ja eriarvoisuuden lisääntymisen, ja tilanne voi edelleen huonontua nykyisessä rahoitus- ja talouskriisissä, koska ennusteet viittaavat taantumasuuntaukseen sekä työttömien määrän kasvuun.

Lissabonin strategiassa sekä Euroopan työllisyysstrategiassa vaalittu politiikka on osaltaan edistänyt tätä tilannetta, koska siinä edistetään rahoitussääntelyn purkamista, markkinoiden vapauttamista ja epävarmuutta työsuhteissa. Tämän vuoksi tarvittiin tauko tähän politiikkaan. Yhä heikkenevien sosiaalisten ja taloudellisten olojen osalta EU:n vastaus (tai vastaamatta jättäminen) kuitenkin heijastaa sen luokkavalintoja, joiden mukaan jatketaan suurille talous- ja rahoitusalan ryhmittymille valtavia voittoja tuottavaa politiikkaa työntekijöiden ja tavallisen väestön elinolojen kustannuksella.

Nyt tarvitaan nykyisten makrotalouspolitiikkojen täyskäännöstä sekä työpaikkojen ja työntekijöiden oikeuksien puolustamista. Tarvitaan vaihtoehtoista politiikkaa, joka takaa tulojen oikeudenmukaisen jakautumisen, kannustaa taloudellista toimintaa, luo uusia työpaikkoja, vahvistaa valtion asemaa taloudessa, lisää kysyntää, kannustaa mikro- ja pk-yritysten kasvua ja piristää investointeja ottaen huomioon jokaisen jäsenvaltion tarpeet ja erityisnäkökohdat.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta, vaikka olinkin pettynyt vihreiden tarkistukseen 10, jossa vaadittiin EU:n laajuista pääoman siirtoja koskevaa veroa. Parlamentin globalisaatiotyöryhmän puheenjohtajana kannatan voimakkaasti Tobin-maksun tyyppisen veron käyttöönottoa, jolla sekä valvottaisiin rahoituskeinottelua että kerättäisiin miljardeja euroja niiden miljardin ihmisen köyhyyden helpottamiseksi, jotka elävät alle eurolla päivässä. Kuka voi vastustaa näin yksinkertaista ja tehokasta toimenpidettä?

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin strategia laadittiin selvästi erilaisessa taloudellisessa tilanteessa ja erilaista taloudellista tilannetta varten kuin missä nyt olemme. Tämä tosiseikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkia sen perustana olevia käsitteitä olisi tarkistettava. On erotettava toisistaan nykyisten olosuhteiden poikkeuksellinen luonne sekä politiikka, jota olisi noudatettava yhteisön kehityksen ja kilpailukyvyn edistämiseksi pitkällä aikavälillä. Tästä erottamisesta ei kuitenkaan pidä tehdä sellaista päätöstä, että kriitilanne edellyttäisi hyvän politiikan vastaisia toimenpiteitä. Pikemminkin päinvastoin. Vastausta nykytilanteeseen, joka tosin edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä, on ohjattava hyvän politiikan ajatuksin ja valitsemalla investoinnit innovointiin ja Euroopan kilpailukapasiteettiin, muuten epäonnistumme sekä kriisiin vastaamisessa että Euroopan unionin jäsenvaltioiden valmistelemisessa globaalin talouden seuraavaan vaiheeseen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Tutkittuani huolellisesti päätöslauselmaehdotuksen Lissabonin strategiasta päätin lopulta pidättäytyä äänestämästä niin sen puolesta kuin sitä vastaan.

  Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. − (EN) Rahoituskriisi ja siitä seurannut talouskriisi ovat saaneet aikaan valtavan myllerryksen Euroopan kasvun alalla sekä työmarkkinoiden vakaudessa. Näinä vaikeina aikoina ensisijaisen tavoitteemme on oltava, kuten tässä yhteisessä päätöslauselmassa todetaan, suojella EU:n kansalaisia, niin työntekijöitä, yrittäjiä kuin kotitalouksiakin kriisin vaikutuksilta. Vaikka nykyinen kriisi epäilemättä onkin tuhoisa, se tarjoaa myös mahdollisuuksia: mahdollisuuden muuttaa ajattelutapaamme, mahdollisuuden luoda voimakkaammat puitteet kestävälle kasvulle, joka kestää mahdollisia vastaiskuja, sekä mahdollisuuden luoda järkevä taloudellinen ja sosiaalinen perusta tulevaisuutta varten.

Tämän päätöslauselman erityisen houkuttelevia osatekijöitä ovat pienten ja keskisuurten yritysten ratkaisevan aseman tunnustaminen ja tuki, jota niille on annettava. Pk-yritykset sekä luovat arvokkaita työpaikkoja, noin 80 prosenttia uusista työpaikoista EU:ssa viime vuosina, että myös vastaavat merkittävästä sosiaalisesta tehtävästä paikallisten talouksien piristäjinä, työpaikkojen monipuolistajina ja yrittäjyyteen kannustajina. Myös innovaation korostaminen – erityisesti ympäristöalalla – on hyvin tervetullutta ja kuvastaa sitä, että energiatehokkuuden ja talouden vakauden kahden tavoitteen ei millään tavoin tarvitse sulkea toisiaan pois.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) EPLP katsoo, että Lissabonin strategia on edelleen merkittävä pohja kasvulle ja uusien työpaikkojen luomiselle EU:ssa. Tavoite on edelleen saavutettavissa, vaikka tämänhetkinen taloudellinen ympäristö vahingoittaakin todellisia mahdollisuuksia. EPLP ei kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että EU:n laajuinen vero olisi välttämätön väline joidenkin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä kannattanut tätä toimenpidettä.

EPLP voi kuitenkin tukea hyväksyttyä tekstiä pääosiltaan, ja äänesti tämän vuoksi mietinnön puolesta.

  Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Maanantaina julkaistun Allianz Groupin raportin mukaan taantuma hidastaa EU:ssa tänä vuonna sen maailman johtavaksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi muodostumisen tavoitteen saavuttamista. Saavuttaaksemme Lissabonin strategian tavoitteet meidän on tehtävä kaikkemme myös näinä vaikeina aikoina tavoitteisiin pyrkimiseksi. Pyrkimällä tavoitteisiin me selviydymme tästä taantumasta ja luomme EU:lle vahvemman aseman tulevaisuudessa. Meidän on myös säilytettävä Barcelonassa asetetut lastenhoitoa koskevat tavoitteet.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kapitalististen poliittisten voimien päätöslauselmissa salataan kapitalistisen kriisin syyt ja ominaispiirteet. Niissä siirretään kriisitaakka työntekijöille, jotka ovat jo maksaneet pääoman liian suurista tuotoista ja joita nyt vaaditaan maksamaan kriisistä sekä turvaamaan ja kasvattamaan kapitalistien tuottoja. Päätöslauselmissa kehotetaan Euroopan unionia syventämään työvoiman vastaista Lissabonin strategiaa, soveltamaan vakaussopimusta ja talouden elvytyssuunnitelmaa sekä jatkamaan sisämarkkinoiden täydellistä vapauttamista. Niissä ehtotetaan toimenpiteitä monopoliryhmittymien tukemiseksi myöntämällä valtavat määrät rahaa työntekijöiden taskuista, vähentämällä pääomaverotusta ja lisäämällä suurten monopoliyritysten luottoja. Niissä edistetään entistä nopeampaa kapitalistista uudelleenjärjestelyä, joka perustuu "joustoturvastrategiaan" sekä työaikadirektiiviin, toisin sanoen työaikojen pidentämiseen jopa 13 tuntiin päivässä ja 78 tuntiin viikossa sekä työajan jakamiseen aktiiviseen aikaan ja palkattomaan päivystysaikaan.

"Vihreän talouden" kehittäminen sekä tutkimuksen, energian ja innovaation liberalisoiminen luovat tietä pääoman tuottoisille investoinneille työntekijöiden ja ruohonjuuritason luokkien kustannuksella.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä pidetty epävirallinen huippukokous vahvisti imperialistisen valtataistelun eskaloitumisen sekä monopolien yhteisen rintaman kansaa vastaan.

EN– Päätöslauselmaesitys B6-0134/2009 (Ilmastonmuutos)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen samaa mieltä siitä, että EU:lla on johtoasema kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Jos se ei kuitenkaan kykene puhumaan yksiäänisesti, tuloksena on uskottavuuden menetys. Kokonaisuudessaan EU vaikuttaa olevan oikealla tiellä, mutta kaikkien valtioiden, myös Maltan, on oltava huolellisia, jotteivat ne jää jälkeen, sillä se vaikuttaa unionin uskottavuuteen.

Maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittaminen on tarpeen teollisuusmaiden lisäksi myös kehitysmaissa. On tarpeetonta edes sanoa, että nämä toimet edellyttävät rahoitusvaroja. EU:n on laadittava suunnitelm, jossa tarkastellaan asianmukaisia aloja ja rahoituslähteitä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan parlamentin ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan päätöslauselman puolesta. Euroopan unionin on säilytettävä johtoasemansa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja tehtävä kaikkensa, jotta Kööpenhaminassa päästään sopimukseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ja maailmanlaajuisen lämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltäneeseen aikaan.

Kun otetaan huomioon nykyinen rahoitus- ja talouskriisi, ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan uuden sopimuksen aikaan saaminen Kööpenhaminassa on ratkaisevan tärkeää. Talouskriisi ja ilmastokriisi voidaan yhdistää, jolloin ne tarjoavat suuria taloudellisia mahdollisuuksia kehittää uutta teknologiaa ja luoda uusia työpaikkoja.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmaan sisältyy myönteisiä näkökohtia, joita arvostamme. Haluamme korostaa, että Euroopan unionia kehotetaan tavoittelemaan aktiivisesti sellaista Kööpenhaminan sopimusta, jossa otetaan huomioon viimeisimmät ilmastonmuutosta koskevat tieteelliset raportit, sitoudutaan sellaisiin vakiinnuttamismääriin ja lämpötilatavoitteisiin, joiden ansiosta vaarallinen ilmastonmuutos pystyttäisiin hyvin todennäköisesti välttämään, ja mahdollistetaan säännöllinen tarkistaminen sen varmistamiseksi, että tavoitteet ovat yhdenmukaisia uusimman tieteellisen tiedon kanssa. Pidämme myös myönteisenä huomion kiinnittämistä siihen, että kehitysmaissa tarvitaan merkittävästi enemmän taloudellisia resursseja tarvittavien hillintätoimien toteuttamiseksi.

Emme kuitenkaan hyväksy EU:n päästökauppajärjestelmän korostamista, tosin vain johdanto-osassa, varsinkaan kun todetaan, että se voisi toimia päästökaupan kehittämisen mallina muille teollistuneille maille ja alueille. Emme siis hyväksy talouteen perustuvaa lähestymistapaa, joka selvästi vaikuttaa useisiin päätöslauselman kohtiin.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselman puolesta. Tämänhetkisen rahoituskriisin syvyydestä ja laajuudesta huolimatta, joka on sääntelyn purkamisen, pelkurimaisten sääntelijöitten ja ahneiden pankkiirien ansiota, emme voi olla tarkastelematta tarvetta jatkaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Meidän on nähtävä tämänhetkinen kriisi mahdollisuutena käyttää varoja saadaksemme aikaan selkeän muutoksen elintavoissamme ja edistääksemme uutta vihreää sopimusta koko maanosassa ja kaikkialla maailmassa. Emme voi saavuttaa tavoitteitamme ilman kumppanuutta Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan ja Intian kanssa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen samaa mieltä joistakin ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan päätöslauselman kohdista. Toisaalta en voi tukea useita mietinnön kohtia. Päätin siis äänestää tyhjää.

  Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Meidän on käytettävä vihreää taloutta uusien työpaikkojen luomiseksi kaikkialla EU:ssa. Tämän on oltava ensisijainen tavoite rahoituskriisin aikana.

EN– Päätöslauselmaesitys B6-0133/2009 (Työllisyyspolitiikat)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Päätöslauselmaan sisältyy useita ansiokkaita kehotuksia. Suurin osa asioista, joita päätöslauselmassa käsitellään, kuuluu kuitenkin kansallisten parlamenttien poliittiseen vastuualaan.

Päätöslauselman ehdotuksista seuraa myös vaatimus lisävaroista Euroopan globalisaatiorahastolle. Tämä johtaa jäsenvaltioiden EU:lle maksamien maksujen nostamiseen. Tämä tapahtuu aikana, jolloin jäsenvaltioiden on säilytettävä vähentyneet taloudelliset varansa oman sosiaali- ja työllisyyspolitiikkansa käytössä. Emme usko, että EU:n globalisaatiorahasto on tehokkain tapa tukea työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä. Jäsenvaltioilla on paremmat valmiudet toteuttaa tehokasta politiikkaa tällä alalla. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot käyttävät rahaa kannustuspaketteihin saman verran kuin maksuosuutensa EU:n talousarvioon.

Äänestimme päätöslauselmaa vastaan pääasiassa EU:n globalisaatiorahastoa koskevien sanamuotojen vuoksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin työllisuuspolitiikkojen suuntaviivoja koskevaa päätöslauselmaehdotusta vastaan. Itse asiassa, koska maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi edellyttää EU:lta määrätietoista ja koordinoitua vastausta työpaikkojen menettämisen ehkäisemiseksi, kaikkien eurooppalaisten tyydyttävän tulotason säilyttämiseksi, taantuman torjumiseksi ja nykyisten taloutta ja työllisyyttä koskevien haasteiden muuttamiseksi mahdollisuuksiksi, katson, että eurokraattien hallinnon alla toteutetut toimenpiteet eivät todellakaan ole riittäviä kestämään nyt läpikäymämme kriisin painoa, ainakaan työllisyyden kaltaisella herkällä alalla.

– Mietintö: Elisa Ferreira (A6-0063/2009)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Elvytyssuunnitelman käynnistämisaloite on vastaus jatkuvaan ja vakavaan talouden laskusuhdanteeseen. Elvytyssuunnitelman ensisijaisen tavoitteen on oltava EU:n talouden ja kilpailukyvyn piristäminen sekä työttömyyden lisääntymisen torjuminen. Parlamentin jäsenet vaativat, että kaiken rahoitustuen on oltava oikea-aikaista, kohdennettua ja väliaikaista. Tämänhetkiset poikkeukselliset olosuhteet on nähtävä laajemmassa kontekstissa ja on pyrittävä tiukasti palauttamaan tavanomainen talousarviota koskeva kurinalaisuus niin pian kuin talous elpyy.

Lisäksi elvytyssuunnitelman on edistettävä tasapuolista kansainvälistä yhteisymmärrystä siitä, että köyhimmille valtioille on annettava mahdollisuus selviytyä köyhyydestä ruokkimatta maapallon lämpenemistä auttamalla rahoittamaan suuria investointeja.

Lopuksi jäsenvaltioiden koordinoidut toimet on suunnattava epävarmuuden vähentämiseen luottomarkkinoilla sekä näiden markkinoiden toiminnan helpottamiseen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Siitä huolimatta, että tiettyjä tukemiamme myönteisiä ja oikea-aikaisia ehdotuksia hyväksyttiin, erityisesti veroparatiiseja koskeva ehdotus, valitettavasti suurin osa ryhmämme ehdotuksista hylättiin, ja mietinnön pääasiallinen taktiikka on jatkaa uusliberalistista politiikkaa. Lisäksi siihen lisättiin muutama ruusuinen kuva äänestäjiä varten näin vaalikampanjan alla.

Hylättyihin ehdotuksiimme kuuluivat vaatimukset rahoitusvarojen merkittävästä lisäämisestä ja työllisyyden tukemiseen tarkoitettujen varojen nopeammasta käyttöönotosta sekä tukiohjelmien uudelleensuuntaamisesta kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä kohtaan. Näitä ovat asianmukaiset elinolot takaavat ohjelmat sekä korkealaatuisten julkisten palvelujen laaja saatavuus. Pahoittelen myös, että ehdotus, joka koski elvytyssuunnitelman määrärahojen (1,5 prosenttia EU:n BKT:sta) riittämättömyyttä tämänhetkisen kriisin menestyksekkään ratkaisemisen kannalta ja jossa todettiin EU:n olevan kaukana Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisista valtioista, hylättiin. Lisäksi pahoittelen sitä, ettei kritiikkiämme komissiota kohtaan, kun se on yhdistänyt elvytyssuunnitelman uusliberalististen "rakenneuudistusten" laajentamiseen sekä kasvu- ja vakaussopimuksen tiukkaan noudattamiseen, vaikka tarvittiin näistä luopumista ja suunnan muutosta, ei sisällytetty mietintöön.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Voin vain kiittää kollegaani Elisa Ferreiraa hänen Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa koskevasta mietinnöstään. Jaan Poul Rasmussenin tunteen siitä, ettemme ole vielä tehneet tarpeeksi. Pankkien pelastaminen oli välttämätöntä, mutta se ei ole vielä riittävää. Meidän on myös toteutettava toimia työmarkkinoiden ongelmien ratkaisemiseksi. On kannustettava työnjakoon, ja kun vaaditaan lyhyitä aikoja, meidän on kannustettava säilyttämään työajat käyttämällä aikaa koulutukseen taitojen parantamiseksi.

Todellinen kriisi ei ole subprime-kiinnitysluottomarkkinoilla vaan pikemminkin kymmenen kertaa suuremmassa johdannaismarkkinoiden yhä vaikeatajuisemmassa ja fantasiaa muistuttavassa kasinotaloudessa, joka on saatava valvontaan. Tämän vuoksi kannatan ehdotuksia veroparatiisien valvonnasta sekä EU:n laajuisen pääoman siirtoja koskevan veron käyttöönotosta kriisin pahimmista seurauksista selvitymiseksi, keinottelun vähentämiseksi ja rahoituksen lisäämiseksi, jotta pysymme tavoitteissamme vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Tänään hyväksytyssä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa koskevassa mietinnössä kannatetaan Euroopan komission ehdottamia toimenpiteitä, joiden on määrä piristää Euroopan taloutta.

Muutamalta viime viikolta saadut tiedot eivät herätä optimismia. Euroopan talouskasvun arvioidaan pysyvän vuonna 2009 nollatason alapuolella. Myös työttömyys lisääntyy kaikkialla EU:ssa. Tämä on vakavin Euroopan yhteisöä kohdannut taantuma, ja ensimmäinen sitten yhteisen valuutan käyttöönoton.

Tämän vuoksi tarvitaan määrätietoisia toimia, jotka johtavat uusien työpaikkojen luomiseen ja taloutilanteen todelliseen paranemiseen. On tietysti kyse niin kutsutusta rahoitusjärjestelmän parantamisesta, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada luottoa. Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka todellakin ovat eurooppalaisen talouden perusta. Tämän vuoksi luottojen myöntäminen on käynnistettävä tehokkaasti ja nopeasti. Kriisin torjumiseen tarkoitettua tukea ei pidä suunnata vain valittujen alojen pelastamiseen. Tällainen tuki on välttämätöntä, mutta siihen on myös sisällyttävä jatkuva eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn tarkastelu. Lisäksi kriisiä ei pidä hyödyntää mahdollisuutena laatia uutta, liian raskasta sääntelyä.

Toivon, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta saadaan nopeasti tuloksia talouden piristymisen ensimerkkien muodossa.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Poikkeukselliset tilanteet edellyttävät poikkeuksellisia resursseja.

Taloudellinen tilanne on heikentynyt niin paljon, että se oikeuttaa jäsenvaltioiden yhteiset toimet taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi. On kuitenkin huomioitava useita asioita. Nyt kokemamme poikkeuksellinen tilanne ei kyseenalaista talouden perussääntöjä. Velanotto tänään merkitsee velanmaksua, jäsenvaltioiden on maksettava velat takaisin tulevaisuudessa. Budjettivajeet voivat olla tarpeen, mutta niistä on maksettava korkea hinta. Meidän on oltava tästä tietoisia. Jo nyt puhutaan veronkorotuksista lähitulevaisuudessa julkisen talouden pinnalla pitämiseksi.

Toiseksi elvytyssuunnitelmien kaikki maksusitoumusmäärärahat eivät todellakaan ole yhtä ansiokkaita. Tuotantolaitteiston nykyaikaistamisinvestoinnit tai tutkimusinvestoinnit tuovat hyvin erilaista lisäarvoa toimintakustannuksiin nähden. Tämän vuoksi olisi hyvä ajatus, että jäsenvaltiot hankkisivat itselleen asianmukaiset välineet parhaiden valintojen tekemiseen.

Lopuksi, koska sanoilla on merkityksensä, tehkäämme selväksi, ettei elvytyssuunnitelma ole todellisuudessa yhteisön suunnitelma, vaan eri jäsenvaltioiden toteuttamien kansallisten toimenpiteiden koordinointia. Onko meidän tehtävä vielä enemmän? Tätä on syytä kysyä, mutta Euroopan unionin yhteisen elvytyssuunnitelman laatiminen edellyttäisi yhteisön politiikan ja resurssien perustavanlaatuista tarkistamista.

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Euroopan talouden elvytyssuunnitelma on erityisen merkittävä kahden keskeisen tekijänsä vuoksi: siihen sisältyy ensinnäkin finanssipoliittisia kannustintoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kysyntää, suojelemaan työpaikkoja ja palauttamaan kuluttajien luottamus, ja toiseksi älykkäitä investointeja talouskasvun vauhdittamiseksi.

Euroopan unionin ensisijainen tavoite on suojella kansalaisia rahoituskriisin kielteisiltä vaikutuksilta. Romanian taloudessa nämä toimenpiteet osoittavat tehokkuutensa, erityisesti pk-yritysten kannalta, kun yksinkertaistetaan ja nopeutetaan rakenne- ja koheesiorahastojen sekä maaseudun kähettämisrahaston menettelyjä etukäteen.

Mietinnön myönteinen äänestystulos merkitsee myös, että Euroopan sosiaalirahaston on rahoitettava työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien. On myös luotava toimintaedellytyksiä yrityssektoriin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi, sillä yrityssektori on keskeisessä asemassa talouden elpymisessä, sen osuus työpaikkojen luomisessa on merkittävä ja se luo näin myös kysyntää sisämmarkkinoille.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Äänestyin jäsen Ferreiran mietinnön puolesta siinä vakaassa uskossa, että se auttaa selviytymään vaikesta taloustilanteesta, jossa Eurooppa nyt on viimeisten kymmenen vuoden uusliberalistisen politiikan jälkeen.

Euroopan rikkaiden valtioiden on osoitettava solidaarisuutta Itä-Euroopalle, ja lueen valtioille myönnettyjä tukivaroja on lisättävä. Eurooppalaisina sosialisteina katsomme, että meidän on toimittava kehittyneiden valtioiden ja kehitysvaltioiden välisten eroavuuksien poistamiseksi, varsinkin kun viimeksi mainittujen valtioiden taloudet ovat tiiviissä yhteydessä lännen pankkilaitoksiin. Tämän vuoksi tarvitaan suunnitelma kaikkien jäsenvaltioiden talouksien koordinoimiseksi.

Kannatamme ulkomaisen rahoitustoiminnan vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Laitokset antavat hyvin suurten tulojen henkilöiden siirtää yrityksensä näihin veroparatiiseihin, joissa ei makseta lainkaan veroa, vaikka suurin osa EU:n kansalaisista maksaa veroja ja menettää työpaikkansa. Luvut ovat karuja: vuoden 2009 loppuun mennessä työttömien määrän odotetaan olevan jopa 25 miljoonaa koko Euroopassa (500 000 Romaniassa). Veroparatiisien lakkauttaminen lopettaa työttömyyden.

Meidän on edistettävä ja tuettava uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta, joten tätä koskevasta tarkistuksesta toimitettava äänestys on testi Euroopan parlamentille.

  John Purvis (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Taloustilanne Euroopassa ja sen ulkopuolella on vakavampi kuin moni meistä on kokenut, ja on aivan oikein, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tekevät kaiken voitavansa varmistaakseen, ettei taantuma muutu lamaksi ja että silloin, kun hallituksen toimet todella voivat piristää taloudellista toimintaa, sen on sallittava toimia.

Mietintö ei ole täydellinen, emmekä voi hyväksyä koko sen sisältöä, mutta siinä toistetaan keskeiset seikat, joiden mukaan taantuma ei ole tekosyy protektionismille, liialliselle velalle tai kilpailusääntöjen poistamiselle. Vastustimme vasemmiston pyrkimyksiä, sillä sen tarkistuksilla pyrittiin tekemään järkevästä mietinnöstä ostoslista, johon ei ole varaa, tai hyökkäys kapitalismia ja rahoitusjärjestelmää vastaan yleensä.

Meidän kaikkien on nyt tärkeää kääriä hihamme ja saada taloutemme jälleen toimimaan. Mietinnössä tunnustetaan, että vapaat markkinat, yksilöt ja eurooppalaiset yritykset ovat elintärkeitä jälleenrakennusprosessissa, ja tämän perusteella brittiläiset konservatiivit tukevat sitä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Vaikka Elisa Ferreiran mietintöön Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta sisältyykin myönteisiä tekijöitä, se kärsii samoista ongelmista kuin itse suunnitelmakin: siinä kuvataan tilannetta ilman todellista ymmärrystä nykyisen kriisin aiheuttajista, siinä luetellaan taloudellisten toimijoiden luottamuksen palauttamiseksi tarvittavat aloitteet esittämättä kuitenkaan tähän mennessä mitään näyttöä niiden vaikutuksesta. Siinä tarjotaan vain vähän tietoa yhteisön varojen käyttöönotosta. Tässä kohtaa olisi lisättävä, että jos mietinnöllä käytännössä tarjotaan vain vähän ratkaisuja, se johtuu siitä, ettei Euroopan parlamentilla ole muuta mahdollisuutta. Samaa voidaan sanoa Euroopan komissiosta.

Suunnitelman määrärahoista vain 15 prosenttia hallinnoidaan yhteisön tasolla. Vastauksen on siis todellakin löydyttävä yhteisön tasolta, mutta pääasiassa jäsenvaltioiden poliittisesta halukkuudesta koordinoida toimiaan vastauksena nykyiseen taloustilanteeseen. Jäsenvaltioiden on määritettävä vauhti, jos sellaista löytyy, sillä tämänhetkiset merkit poliittisesta haluttomuudesta Euroopassa ovat huolestuttavia. Riittää kun tarkastelee esimerkiksi saksalaisten tai itävaltalaisten sosialidemokraattien vastakkaisia kantoja Euroopan parlamentissa tai heidän edustaessaan omia kotimaitaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Olen samaa mieltä joistakin kohdista jäsen Ferreiran Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa koskevassa mietinnössä, mutta en hyväksy sitä kokonaisuudessaan. Tästä syystä päätin äänestää tyhjää kollegani mietinnöstä.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Suurin tämän kriisin aiheuttama ongelma on työttömyyden lisääntyminen, tilanne, joka voidaan korjata ainoastaan lisäämällä investointeja.

Investointien lisäämiseksi tarvitaan saatavilla olevia ja edullisia luottoja, mutta tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että Portugalin kaltaisissa kaikkein haavoittuvimmissa valtioissa luottoja on vaikea saada ja ne ovat kalliita.

Nämä valtiot kohtaavat yhä suurempia rahoitusvaikeuksia, ja tämän vuoksi kannatan selkeästi mahdollisuutta saada euroalueelle yhteisön julkisen velan yksi keskuslaitos. Sitä paitsi tämä on euron pitkän ajanjakson kestävyden kannalta paras ratkaisu.

Nykytilanteessa on tärkeää piristää Euroopan luottomarkkinoita myöntämällä vastuullisia luottoja elinkelpoisille yrityksille ja perheille.

Pankeille ja yrityksille myönnetyn rahoitustuen on oltava myös hyvin suunnattua, väliaikaista, avointa, kustannus-hyötysuhteen kannalta taattua ja tiukkaan valvottua.

Eurooppa-hankkeen vakaus ja solidaarisuus saattavat olla uhattuina, ja meidän on siis toimittava koordinoidusti ja kunnioitettava sisämarkkinasääntöjä sallimatta minkäänlaista protektionismia.

Tuen kollegani Elisa Ferreiran esittelemää mietintöä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, sillä olen samaa mieltä sen lähestymistavan suurista linjoista.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Mietintö koskee Euroopan komission esittelemää elvytyssuunnitelmaa, jolla pyritään elvyttämään EU:n taloutta. EPLP voi tukea esittelijän keskeisiä päämääriä ja katsoo, että monet esille tuodut seikat ovat todellisen elpymisen kannalta ratkaisevia.

Komission vastaus talouskriisiin on ollut vaimea, ja parlamentti katsoo, että elvyttämiseen tarvitaan tehokkaampia välineitä. Itse asiassa ympäristöä koskeva lähestymistapa voisi johtaa suuriin innovaatioihin ja synnyttää uutta tuottavuutta samalla kun sillä olisi myönteinen vaikutus ympäristöömme. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei vahingoiteta erityisiä teollisuuden aloja tai vähennetä yleisiä taloudellisia mahdollisuuksia, ja tämän vuoksi on harkittava kohdennettua lähestymistapaa. Samoin uusi lähestymistapa rahoituksen valvontaan, jota Jacques de Larosièren johtama korkean tason asiantuntijaryhmä suosittelee, on tärkeä järjestelmän riskejä vastaan suojautumiseksi.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä katsoo, että koemme nyt kolmen toisiinsa liittyvän kriisin huipennusta: talouskriisin, ympäristökriisin ja yhteiskunnallisen kriisin. Tämän vuoksi Verts/ALE -ryhmä vastustaa "Euroopan talouden elvytyssuunnitelman" edistämistä kevään tulevan huippukokouksen osalta, sillä sen ainoa tarkoitus on herättää vanha laissez-faire –malli henkiin.

Valtavien rahasummien pumppaaminen tähän malliin tuo mukanaan ympäristökriisin ja yhteiskunnallisen kriisin syventymisen vakavan vaaran. Ei ole tehokasta vain lisätä kysyntää tuotannon palauttamiseksi raiteilleen. Juuri tätä Ferreiran mietinnössä ehdotetaan, minkä vuoksi äänestin sitä vastaan.

Talouden elvytyssuunnitelmassa on mahdollistettava uudet rahoitusvälineet ja samalla tuotava järjestelmään vakautta ja luotettavuutta sääntelyn avulla. Kannustaminen lyhyaikaisiin voittoihin bonusten valinnalla on poistettava ja korvattava niin kutsuttuja vipurahastoja ja pääomasijoitusrahastoja koskevilla säännöillä. Avoimuuden, avoimen kirjanpidon ja valvonnan on tehtävä veroparatiiseista mahdottomia. Täsmällisellä tehtävänkuvakuvauksella pankit voivat jälleen tulla reaalitalouden palvelijoiksi, ja Euroopan keskuspankki voi toimia vahtikoirana.

  Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Rahoituskriisi on globalisaation ensimmäinen testi. Ahneuden synnyttämän ja nyt pelon ruokkiman kriisin pitäisi saada meidät pohtimaan perusarvojamme ja sitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Nyt ei ole kapean nationalismin aika, juuri nyt vahva Eurooppa on tärkeämpi kuin koskaan. Koordinoidun lähestymistavan tarve, ei pelkästään EU:ssa vaan myös maailmanlaajuisesti, tekee Lontoon G20-konferenssista niin tärkeän.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Ferreiran mietinnön puolesta, jossa vaaditaan Euroopan komissiota esittämään vahvat ja selkeät suuntaviivat, joilla pyritään entistä parempaan jäsenvaltioiden väliseen koordinointiin tämän voimakkaan talouskriisin hallinnoimisessa mahdollisimman monien työpaikkojen suojelemiseksi. Kehotan komissiota aloittamaan asianmukaiset menettelyt mahdollisimman pian.

Mietinnön avulla Euroopan unioni kehottaa Eurooppa-neuvostoa kevään huippukokouksessaan antamaan voimakkaan vauhdin ja laatimaan etenemissuunnitelman kaikille lainsäädäntöaloitteille varmistaakseen yhdessä parlamentin kanssa, että ne hyväksytään ajoissa.

Mietinnössä korostetaan kriisin äärimmäisen haitallisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia monissa uusissa jäsenvaltioissa. Nämä vaikutukset aiheuttavat huomattavan epävakauden ja köyhyyden lisääntymisen riskin. Sivuvaikutusten odotetaan vaikuttavan euroon ja euroalueen talouksiin. Vaadimme koordinoitua lähestymistapaa yhteisön tasolla pitäen mielessä yhteisön solidaarisuusperiaatteen sekä yhteisen vastuun kantamisen tässä asiassa. Kehotamme myös komissiota tarkistamaan ja vahvistamaan kaikki välineet, joilla pyritään vakauttamaan kriisistä kärsineitä jäsenvaltioita. Näitä ovat vaihtokurssien vakauttaminen, jotta voidaan panna täytäntöön turvamääräyksiä ja tehokkaita toimintapaketteja.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Olen kuunnellut hyvin tarkkaavaisesti esittelijöiden sekä ryhmien puheenjohtajien puheenvuorot, myös Euroopan parlamentin sosialistiryhmän puheenjohtajan sivalluksen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää kohtaan heidän äänestyskäyttäytymisestään tarkistuksen 92 osalta. Emme todellakaan hyväksy tämän tarkistuksen seurauksia, ja äänestin ryhmäni kollegojen kanssa painokkaasti sitä vastaan. Ei varmaankaan ole tarkoitus toteuttaa lyhytaikaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat pitkän ajanjakson tavoitteet?

Tämän vuoksi ei ole järkevää pakottaa jäsenvaltioita finanssipoliittisiin toimiin riippumatta niiden syyllisyysasteesta, joka on merkittävä tekijä määritettäessä sitä, missä määrin budjettialijäämän lisääminen on perusteltua. Ryhmäni teki oikein pysyessään kannassaan, jonka se jakaa komission kanssa, nimittäin että meidän on muistettava myös tulevat sukupolvet. Tämän vuoksi on perusteltua vaihdella budjettikannustimia jäsenvaltioiden syyllisyysasteen mukaisesti. Tämän vuoksi yhdenmukaisen 1,5 prosentin BKT-ponnistuksen pyytäminen ei ole kestävää eikä perusteltua.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa siirretään kapitalistisen kriisin taakka työntekijöiden hartioille, edistetään EU:n yleisempiä tavoitteita ja suojellaan rahavallan tuottoja ja kollektiivista etua.

Tämän totaalisen vakuutusoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin sekä ruohonjuuritason perheiden tuloihin ja heidän elintasoonsa kohdistuvan hyökkäyksen tarkoitus on, että EU voi vakuuttaa euron yhdistämille monopoleille, että ne ovat talouden elpyessä edullisessa asemassa verrattuna kansainväliseen kilpailuun.

Porkkanaa ja keppiä käyttämällä EU ja hallitukset pyrkivät saamaan ruohonjuuritason suostumuksen voidakseen toteuttaa vähäisellä vastustuksella Lissabon strategian kapitalistiset uudelleenjärjestelyt: työllisyyden ja työttömyyden pyörittämisen, eläkeiän nostamisen sekä radikaalit leikkaukset palkoista, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista.

Lisäksi huippukokouksissa tehdyt päätökset ja toimenpiteiden rahoittaminen ainoastaan jäsenvaltioiden toimesta korostavat imperialistisen valtataistelun eskaloitumista, joka johtaa "jokainen omasta puolestaan" -politiikkaan.

Työntekijöille jää vain yksi vaihtoehto: vastarinta, tottelemattomuus ja vastahyökkäys Kreikan kommunistipuolueen kanssa, yhteisön yksisuuntaisen politiikan ja sitä tukevien voimien tuomitseminen, ruohonjuuriliikkeen uudelleen organisoiminen sekä taistelu ruohonjuuritason vallasta ja ruohonjuuritason taloudesta.

- Mietintö: Evgeni Kirilov (A6-0075/2009)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Avoimuus ei ole pelkkä symboli vaan periaate, johon kaikkien toimielinmenettelyjen olisi perustuttava. Kansalaisille ja äänestäjille on taattava mahdollisimman avoin pääsy yhteisön toimielinten asiakirjoihin, jotta he voivat tehokkaasti osallistua poliittiseen prosessiin ja vetää viranomaiset vastuuseen toimistaan. Tämän vuoksi puhuin aiemmin voimakkaasti parlamentin läsnäololuetteloiden julkistamisen puolesta.

Yhteisön toimielinten avoimuuden alalla edistymisestä huolimatta tilannetta ei juurikaan voida kuvata täydelliseksi, ja tämä yhteisön toimielinten asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (ETY) N:o 1049/2001 uudelleen laatiminen olisi nähtävä uudeksi askeleeksi kohti sellaista hallintoympäristöä, jossa tiedon avoimuus ja sen helppo saatavuus ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Lopuksi haluan korostaa hiljattain toteutunutta suurta saavutusta: Euroopan parlamentissa käytetään nyt jopa 23 virallista kieltä, ja Euroopan yhteisön asiakirjat ovat saatavilla kaikilla näillä kielillä. Tämä on demokratian tae.

  Jean Marie Beaupuy (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tätä valiokunta-aloitteista mietintöä olisi tarkasteltava parhaillaan käytävän lainsäädäntökeskustelun näkökulmasta, jossa pyritään muuttamaan rakennerahastoja koskevia asetuksia ja erityisesti EAKR-asetusta (Angelakasin mietintö) ja ESR-asetusta (Jönsin mietintö).

Pyrkiäkseen pääsemään sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä ja vastaamaan nopeasti kriisiin, joka vaikuttaa välittömästi Euroopan kansalaisiin, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä päätti olla tekemättä muutoksia lainsäädäntöehdotuksiin. Johdonmukaisuuden vuoksi samaa lähestymistapaa sovellettiin äänestykseen.

Kollegani demokratialiikkeen puolueessa jakavat kanssani samat huolet ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tämä asia on vahvistettava koheesiopolitiikan painopistealaksi vuoden 2013 jälkeen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Älkää luottako siihen, että me ylistäisimme sisällöltään tyhjää Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jonka suurimmalta osin rahoittavat jäsenvaltiot itse (eurooppalaista solidaarisuutta parhaimmillaan…) ja jossa ei kyseenalaisteta väestön valtavan enemmistön heikentyvien työskentely- ja elinolojen syynä ollutta uusliberalistista politiikkaa.

Ei siis ollut yllättävää, että parlamentin enemmistö hylkäsi ehdotuksemme, joissa:

– tuomittiin se, että EU:n sosioekonomisen kriisin syventyessä yhteisön talousarvio on "pienempi kuin koskaan"

– vaadittiin rakennerahastojen ja koheesiorahaston varojen lisäämistä

– korostettiin, että lisäennakkomaksut näistä rahastoista johtaisivat yhteisön rahoituksen vähenemiseen muutaman seuraavan vuoden aikana

– kritisoitiin näiden rahastojen heikkoa täytäntöönpanoa, erityisesti EU:n sosioekonomisten olojen heikentymisen yhteydessä

– vaadittiin, että nämä rahastot katsottaisiin menotavoitteiksi, ja ehdotettiin yhteisön yhteisrahoituksen määrän lisäämistä sekä N+2 ja N+3 -sääntöjen kumoamista näiden rahastojen osalta

– vaadittiin näiden rahastojen tehokasta käyttöä todellisen lähentymisen edistämiseksi luopumalla niiden jatkuvasta alistamisesta Lissabonin strategian uusliberalistisille tavoitteille

– vaadittiin yritysten muualle siirtymisen torjumista.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Tuen mietintöä, jossa suositellaan nopeampia ja joustavampia maksuja rakennerahastoista. Mietinnöllä varmistetaan rakennerahastojen laaja-alainen hyödyntäminen työpaikkojen turvaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Olen tyytyväinen mietintöön, jossa vaaditaan rahoituksen myöntämistä hankkeille aiemmin, mikä vähentää pankkilainojen tarvetta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Kirilovin koheesiopolitiikkaa: investointeja reaalitalouteen -nimistä mietintöä vastaan. Itse asiassa on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, että EU:n koheesiopolitiikalla on merkittävä osuus Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa ja että se on yhteisön suurin reaalitalouden investointilähde, joka tarjoaa kohdennettua tukea ensisijaisten tarpeiden ja kasvupotentiaalin alojen tarkastelemiseksi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Tämän olisi kuitenkin saatava meidät ajattelemaan menneisyydessä tehtyjä erehdyksiä, jotka johtivat tähän vakavaan taloustilanteeseen. Tälläkin alalla tarvitaan tiukaa lainsäädäntöä, muuten samat erehdykset todennäköisesti toistuvat sykleittäin.