Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2555(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B6-0121/2009

Keskustelut :

PV 12/03/2009 - 13.2
CRE 12/03/2009 - 13.2

Äänestykset :

PV 12/03/2009 - 14.2
CRE 12/03/2009 - 14.2

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0144

Sanatarkat istuntoselostukset
Torstai 12. maaliskuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

13.2. Filippiinit
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Filippiinien tilannetta käsittelevästä päätöslauselmaesityksestä.(1)

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt, laatija. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen seurannut Filippiinien tilannetta siitä lähtien, kun kovaonninen Marcosin pariskunta hallitsi maata. Siitä lähtien tuo suuri saarivaltio on kokenut monia ylä- ja alamäkiä: diktatuurin ja demokratiapyrkimyksiä, talouskriisejä ja markkinatalouskehitystä, joka jatkuvasti hukkui korruption hetteikköön, huonoa hallinnointia ja valitettavasti jatkuvia autoritaarisia väliintuloja.

Jos katsomme karttaa, näemme, että Filippiineillä on erittäin tärkeä strateginen sijainti. Kuten Indonesia, se valvoo tiettyjä merireittejä, jotka ovat keskeisiä ja elintärkeitä taloudellemme mutta myös Aasian taloudelle. Siksi alueen vakaus on erittäin tärkeää ja siksi meidän on tehtävä selväksi vallassa oleville, että vain vuoropuhelulla, vain oikeusvaltioperiaatteella ja vain vahvistamalla demokratiaa, infrastruktuuria ja pk-yrityksiä Filippiinit löytää lopulta kestävän vakauden. Muussa tapauksessa sitä uhkaavat jatkuvasti romahdus, separatistiliikkeet, yksittäisten saariryhmien liikkeet sekä uskonnolliset ja kulttuuriset liikkeet, jotka vastustavat toisiaan ja uhkaavat valtion yhtenäisyyttä. Siksi asia on erityisen tärkeä Euroopan unionille.

 
  
MPphoto
 

  Erik Meijer, laatija. (NL) Arvoisa puhemies, monet valtiot maailman muissa osissa syntyivät eurooppalaisten väliintulon seurauksena. Ne ovat Euroopan siirtomaiden seuraajia, alueita, jotka valloitettiin menneisyydessä halpojen raaka-aineiden saamiseksi. Metallien louhiminen ja trooppisten kasvien kerääminen olivat tärkeimpiä tavoitteita, kun taas joissain tapauksissa ihmisiäkin kaupattiin orjiksi. Ihmiset, jotka puhuvat aivan eri kieliä ja joiden kulttuurit olivat täysin erilaisia, huomasivat asuvansa jossain näistä siirtomaista ja erillään niistä, joiden kanssa heillä oli paljon enemmän yhteistä kielellisesti ja kulttuurisesti.

Yhdysvallat valtasi Filippiinit Espanjalta vuonna 1898. Sen jälkeen Yhdysvallat hallitsi saaria siirtomaanaan vuoteen 1946 saakka. Itsenäisenä valtiona Filippiinit on sittemmin saanut mainetta huonosta hallinnoinnista. Kysymys kuuluu, onko se sattumaa. Tällaiset valtiot eivät ole ihmisten tahdon tuote. Niitä ei muodostettu alhaalta ylöspäin. Ne rakennettiin ylhäältä alaspäin ja ulkopuolisten voimien vaikutuksesta.

Tällaiset valtiot eivät ole paras kasvualusta demokraattiselle valtiolle, jossa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta, eivätkä yhteiskunnallisten konfliktien rauhanomaiselle ratkaisemiselle. Niitä pidetään usein koossa voimalla, ja armeijan valta on suuri. Ulkomaisilla yrityksillä on usein paljon tilaa toimia, ja ne kohtelevat sitten ympäristöä ja työntekijöitään huonosti ja puristavat niistä kaiken irti. Ne saavat mahdollisuuden käyttäytyä huonosti antamalla kyseisten valtioiden johtajille etuoikeuksia ja vaurautta.

Tällainen riisto synnyttää vastaliikkeitä. Jos valtio ei pidä tällaisia liikkeitä laillisena oppositiona, joka voi rauhanomaisesti kehittyä hallituskumppaniksi, on mahdollista, että liikkeet vajoavat voimankäyttöön säilyäkseen olemassa. Hallitus vastaa sitten uudella valtiojohtoisella väkivallalla, ehkä edes myöntämättä sitä, että valtio on väkivallantekijä.

Vuodesta 2001 lähtien satoja aktivisteja, ammattiyhdistysten jäseniä, toimittajia ja uskonnollisia johtajia on tapettu tai siepattu. Valtio vangitsee tuomioistuimen päätöksellä vapautettuja opposition jäseniä päätöksistä huolimatta. Murhiin ja sieppauksiin syyllistyneitä ei etsitä eikä rangaista. Ulkomaiset sovitteluyritykset on torjuttu ja sitten lopetettu.

Päätöslauselmassa vaaditaan perustellusti enemmän toimia sovittelun, kompromissien ja rauhanomaisten ratkaisujen alalla. Jos oppositioliikkeitä ei integroida demokraattiseen valtioon oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, Filippiinit jää kaoottiseksi valtioksi, jossa elämä on huonoa.

 
  
MPphoto
 

  Marios Matsakis, laatija. (EN) Arvoisa puhemies, tilanne Mindanaolla on vakava, ja sadattuhannet maansisäiset pakolaiset elävät epätoivoisissa olosuhteissa. Pitkään jatkunut sissisota on yksi tekijä tässä surkeassa tilanteessa, mutta niin on myös toisiaan seuranneiden Filippiinien hallitusten epädemokraattinen asema. Kansainväliset elimet, kuten YK:n ihmisoikeusneuvosto, ovat pitäneet hallituksia pitkälti vastuullisena tilanteesta, koska nämä eivät ole rankaisseet laittomista teloituksista ja satojen sellaisten Filippiinien kansalaisten tahdonvastaisista katoamisista, joiden toiminnan on katsottu olevan hallituksen politiikan vastaista.

Tällainen rankaisemattomuus on lopetettava. Sen lisäksi Filippiinien hallituksen on nopeasti jatkettava rauhanneuvotteluja MILF:n kanssa ja kummankin osapuolen on luovuttava väkivallasta ja ratkaistava erimielisyytensä neuvottelupöydässä.

 
  
MPphoto
 

  Leopold Józef Rutowicz, laatija. (PL) Arvoisa puhemies, Filippiineillä on rikas mutta onneton historia. Espanja valloitti Filippiinit vuonna 1521, sen jälkeen kun olivat voittaneet väkivalloin paikallisen väestön voimakkaan vastarinnan. Vuonna 1916 tapahtuneen Espanjan vastaisen kapinan jälkeen Yhdysvallat otti Filippiinit valvontaansa. Valtio saavutti täyden itsenäisyyden japanilaisten väliaikaisen miehityksen jälkeen vuonna 1946, ja presidentti Marcos hallitsi sitä diktaattorina useita vuosia. Vuonna 1983 demokraattisen opposition johtaja Benigno Aquino murhattiin. Filippiineillä toimivat aktiivisesti MILF (Moro Islamic Liberation Front) ja kommunistiset partisaanit. Abu Sayyafin iskuryhmät haluavat erottaa saarten eteläisen osan muusta Filippiineistä. Filippiinejä vaivaa korruptio. Ihmisiä kuolee joukoittain, kuolemanrangaistusta sovelletaan laajalti ja sellaisia henkilöitä, joiden olemassaolo on kiusallista tietyille ryhmille, murhataan salaa. Pyrkimykset kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa demokraattisten periaatteita kohtaavat vakavia esteitä Filippiineillä. Filippiinien taloudellinen kehitys ja sen jäsenyys Kaakkois-Aasian valtioiden liitossa ovat myönteisiä merkkejä.

Päätöslauselma, jota kannatan, on Euroopan unionin panos erityistoimiin, joilla Filippiinien sisäinen konflikti lopetetaan ja oikeusvaltioperiaate otetaan käyttöön.

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda , laatija.(ES) Arvoisa puhemies, Filippiinien tapaus osoittaa todellakin, että rauhanprosessi vaatii meitä joskus katsomaan useaan suuntaan.

Tällä hetkellä toimimme Filippiineillä monella rintamalla, ja kaikkia niitä on lähestyttävä erityisellä tavalla niiden taustan mukaan. Siksi on tärkeää ymmärtää toimien monimuotoisuus. Filippiinien tapauksella on humanitaarinen ulottuvuus, mutta sillä on myös selvä poliittinen ulottuvuus, ja ne kumpikin ovat ratkaisevan tärkeitä, jos haluamme edistyä turhauttavissa rauhanneuvotteluissa. Sanon niitä turhauttaviksi, koska moni tapahtuma esti sen, mikä näytti hyvältä etenemistavalta viime kesänä, ja erityisesti koska korkein oikeus katsoi, että yhteisymmärryspöytäkirja oli selvästi perustuslainvastainen.

Se pysäytti periaatteessa koko neuvotteluprosessin ja vaatii kansainväliseltä yhteisöltä toimintaa, minun mielestäni kahdella tasolla.

Ensimmäinen on humanitaarinen taso. Minusta on selvää, että 300 000 pakolaisen mutta myös sieppausten, kidutusten ja jopa sarjamurhien lukemattomien uhrien tilanne on tutkittava ensin ja sitten on saatava hallitukselta poliittinen reaktio kansainvälisen yhteisön painostuksesta.

Toiseksi tarvitaan myös poliittista reaktiota. Norja on neuvotellut jonkin aikaa ja kehittänyt erilaisia puitteita päästäkseen sopimuksiin tilanteen ratkaisemiseksi. Se on jonkinlaista harmaata diplomatiaa tai hiljaista diplomatiaa; se ei ole sellaista diplomatiaa, johon olemme tottuneet korkea-arvoisine virkamiehineen, mutta se on tarpeellista.

Joskus tarvitaan ehdottomasti toimijoita täyttämään se rooli, jossa Norja on, ja katson, että Euroopan unionin olisi kehitettävä tällaista toimintaa ja sen olisi myös periaatteessa tuettava kaikkia aloitteita, jotka voivat edistää vuoropuhelua ja auttaa ratkaisemaan Filippiinien kiistoihin osallistuvien eri ryhmien erimielisyyksiä.

 
  
MPphoto
 

  Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, Filippiinien hallituksen ja Mindanaon MILF:n (Moro Islamic Liberation Front) välinen konflikti on jatkunut vuosikymmeniä. Siihen on liittynyt terrori-iskuja, joita Abu Sayyaf -järjestö on tehnyt, sekä sieppauksia ja murhia. Vuonna 2004 jopa 116 ihmistä kuoli matkustajalautalle kohdistetussa hyökkäyksessä Manilanlahdella. Filippiinien hallituksen mukaan Abu Sayyaf tekee yhteistyötä Al-Qaidan kanssa. Sieppaukset jatkuvat. Rauhanneuvottelut keskeytettiin viime vuoden elokuussa. Tällä välin separatistinen konflikti on vaatinut jo yli 120 000 uhria. Ihmisoikeuksia rikotaan jatkuvasti. Kehotamme kaikkia konfliktin osapuolia aloittamaan neuvottelut, joilla pyritään sopimukseen taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista asioista. Tuemme kaikkia toimia, joilla pyritään saavuttamaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten monet parlamentin jäsenet juuri totesivat, Filippiinejä kohtaavat edelleen monet kovat haasteet: toisaalta Mindanaon vähemmistöjen kysymys ja toisaalta monet laittomat teloitukset. Me kaikki tiedämme sen.

Filippiinit on kuitenkin edistynyt huomattavasti kansainvälisissä velvollisuuksissaan ihmisoikeuksien takaamiseksi ja suojelemiseksi ja on ratifioinut 12 kansainvälistä ihmisoikeussopimusta sekä poistanut kuolemantuomion pitkälti sen ansiosta, että Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenvaltiot ovat tukeneet sitä. Kuva on siis sekava, mutta meidän on tarkasteltava sekä myönteistä että kielteistä puolta.

Ihmisoikeustilanne on kuitenkin edelleen erittäin vaikea, ja hyödynnämme säännöllisiä korkeiden virkamiesten kokouksia asioiden käsittelemiseksi. Ihmisoikeuden vaativat erityistä huomiota suhteissamme Filippiineihin, myös vuoden 2010 presidentinvaalien alla, ja olemme jo menossa siihen suuntaan.

Haluaisin siksi keskittyä laittomien teloituksien pitkäaikaiseen ongelmaan, kuten olen jo todennut. Toimittajien sekä ihmisoikeus- ja maaoikeusaktivistien salamurhat ovat varmasti vähentyneet merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Aika ajoin niitä kuitenkin tapahtuu, myös aivan äskettäin. Huolestuttavinta on se, että suurin osa tekijöistä on vapaana. Siitä on tullut hyvin arka poliittinen kysymys, ja se on syönyt luottamusta hallitukseen.

Aiomme käynnistää EU:n ja Filippiinien oikeusapuoperaation vakautusvälineen puitteissa. Suunnittelemme Filippiinien oikeusviranomaisten, myös poliisin ja sotilaiden, toimintaedellytysten kehittämistä heidän auttamisekseen laittomien teloitusten tutkinnassa ja murhiin syyllistyneiden henkilöiden syyttämisessä.

Meillä on käynnissä myös ihmisoikeuksien edistämistä koskevia paikallistason hankkeita, jotka rahoitetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä. Niihin kuuluvat ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon valvonta, kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ratifiointia tukevat toimet sekä vaaleihin liittyvä koulutus.

Tarkastelemme parhaillaan väliarvioinnin yhteydessä yhteistyötämme kaikkien kumppanimaiden kanssa ja meillä on monta hyvää syytä tehostaa toimiamme Filippiineillä hyvän hallinnoinnn, oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen alalla.

Filippiinien hallitus vaikuttaa valmiilta käynnistämään uudelleen keskustelut, jotka koskeva Mindanaon rauhanprosessia, ja kannustamme osapuolia aloittamaan pian uudellen neuvottelut sekä tietysti kaiken mahdollisen hienovaraisen sovittelun. Tällä välin siviiliväestö on jälleen kerran joutunut kestämään pitkään kestäneen selkkauksen pahimmat seuraukset, ja ECHO on toimittanut paljon apua.

Lopuksi muistutan, että yksi nykyisistä prioriteeteista suhteissamme Filippiineihin ovat kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut, jotka alkoivat viime kuussa Manilassa. Tässäkin yhteydessä etsimme yhteisiä linjoja ihmisoikeuksien alalla.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen päätteeksi.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö