Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0025/2009 (B6-0020/2009)

Keskustelut :

PV 25/03/2009 - 8
CRE 25/03/2009 - 8

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 25. maaliskuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

8. Väliaikainen kauppasopimus Turkmenistanin kanssa - Väliaikainen kauppasopimus Turkmenistanin kanssa (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies.(PT) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

- Jan Marinus Wiersman, Erika Mannin, Daniel Casparyn, Robert Sturdyn, Cristiana Muscardinin ja Eugenijus Maldeikisin Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän puolesta neuvostolle laatima suullinen kysymys EU:n ja Turkmenistanin väliaikaisesta kauppasopimuksesta (O-0024/2009 - B6-0019/2009)

- Jan Marinus Wiersman, Erika Mannin, Daniel Casparyn, Robert Sturdyn, Cristiana Muscardinin ja Eugenijus Maldeikisin Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän puolesta komissiolle laatima suullinen kysymys EU:n ja Turkmenistanin väliaikaisesta kauppasopimuksesta (O-0025/2009 - B6-0020/2009) ja

- jäsen Casparyn kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0085/2006) ehdotuksesta neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Turkmenistanin kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen tekemisestä (05144/1999 - C5-0338/1999 - 1998/0304(CNS)).

 
  
MPphoto
 

  Jan Marinus Wiersma, laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, on hyvä, että me tänään keskustelemme Euroopan parlamentin kannasta Turkmenistanin väliaikaiseen kauppasopimukseen. Parlamentti ja Euroopan unioni ovat pitäneet tätä asiaa jo pitkään taka-alalla. Neuvosto ja komissio pyrkivät tässä asiassa eteenpäin ja ne haluavat Euroopan parlamentin antavan siunauksensa väliaikaisen kauppasopimuksen solmimiselle, sillä se voisi auttaa parantamaan suhteita Turkmenistaniin.

Asiaa on pidetty taka-alalla jo pitkään ja siihen on syynsä. Parlamentti on tähän asti ollut varsin vastahakoinen äänestämään kauppasopimuksesta, sillä me olemme tyytymättömiä Turkmenistanin ihmisoikeustilanteeseen. Erityisellä varauksella parlamentti suhtautui edesmenneeseen presidenttiin ja diktaattoriin Turkmenbashiin, joka teki maasta suljetun diktatuurin ja kohteli omaa väestöään epäinhimillisesti. Ratkaiseva kysymys on tietysti se, onko Turkmenbashin kuoleman jälkeen valtaan noussut uusi hallitus saanut muutoksia aikaan. Haluaisinkin kuulla neuvostolta ja komissiolta, mitä muutoksia ja parannuksia ne ovat maan ihmisoikeustilanteessa viime vuosien aikana havainneet. Tämän lisäksi on vielä syytä kysyä, ovatko kyseiset muutokset riittävä syy ryhtyä tekemään päätöksiä ja allekirjoittaa kauppasopimus.

Komissiolla ja neuvostolla on luonnollisesti esittää uudelleenarvioinnille kaksi vahvaa perustetta. Strateginen konteksti on muuttunut. Näkökulmamme Keski-Aasiaan on nyt erilainen kuin pari vuotta sitten. Komission jäsen on panostanut Keski-Aasiaan paljon, mutta tiedän, että myös puheenjohtajavaltio katsoo, että Euroopan unioni ei saa jättää aluetta kiinalaisten ja venäläisten käsiin. Myös meillä on Keski-Aasiassa intressejä, mutta alue itse ei tunnista niitä. Olin Kazakstanissa vain jokin aika sitten, ja siellä saattoi vaivatta havaita, että maassa on paljon kiinnostusta Euroopan unionin suhteiden parantamiseen.

Toinen komission esiin tuoma merkittävä peruste on se, että tällä hetkellä meillä ei ole vahvaa oikeusperustaa Turkmenistanin suhteillemme. Käytämme yhä neuvostoajoilta periytyvää sopimusta, mikä on täysin kestämätön ratkaisu. Ilman parempaa sopimusta me emme voi perusteluiden mukaan saada myöskään aikaan kunnollista keskustelua ihmisoikeuksista.

Ratkaiseva kysymys odottaa yhä vastausta: onko ihmisoikeustilanne kohentunut siinä määrin, että meidän tulisi ottaa tämä tärkeä askel ja neuvoa parlamenttia tukemaan kauppasopimusta? Uskon, että tähän kysymykseen ei ole edelleenkään saatu yksiselitteistä vastausta, ja odotan kiinnostuksella komission ja neuvoston näkemyksiä tästä ongelmasta. Olen yhä epäilevällä kannalla. Olen keskustellut asiasta pitkällisesti mietinnön esittelijän, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmään kuuluvan jäsen Casparyn kanssa. Kaipaamme yhä selvennystä neuvostolta useista asioista, jotka jäsen Casparykin mainitsee. Toivomme lisätietoja muun muassa Turkmenistanin tiedotusvälineiden tilanteesta sekä koulutuksesta ja Punaisen Ristin pääsystä vankiloihin. Uskomme, että näillä alueilla on tapahduttava todellista edistymistä ja että käsiteltävänä oleva kauppasopimus ja Turkmenistanin kanssa käytävä ihmisoikeuskeskustelu voisivat tukea muutosta parempaan.

Haluan vielä ottaa esiin yhden seikan. Se on ilmaistu selvästi myös päätöslauselmaesityksessä, jonka olemme laatineet yhdessä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän kanssa. Me haluamme myös vahvat vakuudet siitä, että jos me päätämme antaa tälle kauppasopimukselle myönteisen lausunnon, niin meillä on tarvittaessa vielä mahdollisuus perääntyä. Jos me lopulta toteamme, että komission ja neuvoston ehdottamat menettelytavat eivät toimi ja että Turkmenistanin ihmisoikeustilanne ei kohennu merkittävästi, me haluamme mahdollisuuden pyytää komissiota ja neuvostoa jäädyttämään sopimuksen. Jos meille ei anneta tällaisia vakuuksia, tiedän, että minun on varsin vaikeaa saada tämäniltaisessa ryhmäkokouksessa oma ryhmäni asian kannalle ja äänestämään kauppasopimuksen puolesta. Siinä tapauksessa me todennäköisesti kannattaisimme äänestyksen lykkäämistä. Meille on todella ehdottoman tärkeää saada vakuudet siitä, että jos Turkmenistanin tilanne kohentuu vain vähän tai huonontuu, me voimme siinä tapauksessa ryhtyä keskustelemaan kauppasopimuksen mahdollisesta jäädyttämisestä. Parlamentilla on oltava oikeus esittää neuvostolle ja komissiolle jäädyttämistä koskeva vetoomus.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 

  Bogusław Rogalski, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, EU:n ja Turkmenistanin sopimuksen ratifiointi on kiistanalainen kysymys Turkmenistanissa tapahtuvien demokraattisten periaatteiden ja perusihmisoikeuksien loukkausten vuoksi. Niistä huolimatta Turkmenistanin kanssa on syytä käydä neuvotteluita ja sopimus on syytä allekirjoittaa. EU:n ja Turkmenistanin suhteita tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon erityisesti se, että ilman EU:n kanssa tehtävää taloudellista yhteistyötä, maan elintaso laskee. Sopimuksen ratifiointi voi varmasti auttaa kohentamaan turkmeenien elintasoa.

Meidän on syytä muistaa, että maassa on havaittu tiettyjä myönteisiä yhteiskunnallisia merkkejä. Yksi näistä merkeistä on Turkmenistanissa hiljattain hyväksytty lapsityövoiman kieltävä lainsäädäntö. Turkmenistanin on luonnollisesti yhä ratifioitava ja pantava täytäntöön useita Kansainvälisen työjärjestön sopimuksia – tätä ei olla kyseenalaistamassa. Se, että muutoksia toteutetaan Turkmenistanissa odotettua hitaammin, herättää kuitenkin levottomuutta. Vain muutamia yrityksiä on yksityistetty, hallitus pitää yhä useita talouden aloja tiukassa otteessaan, ja ulkomaiset suorat investoinnit ovat jääneet varsin vähäisiksi. Turkmenistanilla on hallussaan maailman runsaimpiin kuuluvat kaasuvarannot ja se on yksi maailman suurimmista puuvillan viejistä. Haluan muistuttaa, että tästä huolimatta noin puolet maan väestöstä elää köyhyydessä, sanoisin jopa äärimmäisessä köyhyydessä. Lisäksi maan poliittinen järjestelmä on kaukana tyydyttävästä. Valtaa pitävän puolueen ulkopuoliset poliittiset ryhmät ovat jatkuvan sorron kohteena, ja myös uskonnollisia ryhmiä sorretaan.

Kaikesta tästä huolimatta minusta vaikuttaa siltä, että EU:n ja Turkmenistanin sopimus täytyy laatia ja ratifioida, sillä voimme auttaa Turkmenistania vain keskustelemalla sen kanssa ja näyttämällä sille jonkinlaista esimerkkiä, jotta se jonain päivänä voisi viimein liittyä demokraattisten valtioiden joukkoon.

 
  
MPphoto
 

  Robert Sturdy, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi – en huomannut, että minulla oli puheaikaa tämän aiheen kohdalla. Haluan vain kommentoida edellistä puheenvuoroa. Pidän tärkeänä sitä, että me tuemme lainsäädäntöä, joka voi tuoda Turkmenistania lähemmäs meitä. Meidän on varmistettava, että kaikki nämä valtiot ovat turvassa varsin vaikeassa ympäristössä.

Haluan tässä vaiheessa kiittää Daniel Casparya, joka on tehnyt väsymättä töitä tämän lain läpi viemiseksi. Tiedän, että hän pitää puheenvuoronsa hetken kuluttua, mutta hän on työskennellyt kansainvälisen kaupan valiokunnassa tämän nimenomaisen lain parissa.

Aikana, jolloin maailma kärsii valtavista rahoituspalveluiden rajoitteista ja muista ongelmista, meidän on taattava näiden valtioiden turvallisuus ja varmistettava, että ne yhtyvät Danielin ehdottamaan lainsäädäntöön. Tässä oli kaikki, mitä halusin asiasta sanoa. Pyydän anteeksi myöhästymistäni.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Caspary, laatija. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, me olemme käsitelleet EU:n ja Turkmenistanin välistä väliaikaista kauppasopimusta täällä Euroopan parlamentissa jo lähes kolmen vuoden ajan. Lähes kolme vuotta sitten olimme päässeet tilanteeseen, jossa kansainvälisen kaupan valiokunta oli hyväksynyt asiaa koskevan mietinnön. Mietintö kuitenkin hylättiin täysistunnossa muun muassa siitä syystä, että neuvosto ja komissio olivat lopettaneet työskentelemisen asian puolesta ja parlamentti totesi, ettei senkään tarvitse viedä asiaa eteenpäin, jos neuvosto ja komissio eivät tee niin.

Olen erityisen huojentunut siitä, että tällä kertaa lähtöasetelma on toinen, vaikka Turkmenistanin tilanne ei vielä täytäkään vaatimuksiamme. Ihmisoikeuksia laiminlyödään yhä monilla aloilla, ja maan demokraattiset rakenteet ovat myös monin tavoin puutteelliset. Yksilön vapaudet ovat hyvin rajoitettuja. Tiedonvälityksen vapaudessa on vielä paljon parantamisen varaa. Hallituksesta riippumattomien järjestöjen toimittamien tietojen mukaan maassa on meneillään satelliittiantennien poistokampanja, jolla pyritään rajoittamaan vapaiden tiedotusvälineiden saatavuutta entisestään.

Koulutusjärjestelmä ei vieläkään vastaa vaatimuksiamme, joiden mukaan ihmisille tulee tarjota valistuneempaa ja ennen kaikkea asiantuntevampaa opetusta demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Lisäksi vankiloiden tilanne sekä kysymys poliittisista vangeista ja Punaisen Ristin pääsystä näihin vankiloihin ovat yhä täysin vailla ratkaisua ja selitystä.

Toisaalta korviimme kantautuu jatkuvasti myös paljon perusteetonta arvostelua. Niin kutsutut hallituksesta riippumattomat järjestöt ovat laatineet viime vuosina useita vääriä raportteja. Olen saanut useista hallituksesta riippumattomista järjestöistä sen käsityksen, että ne kenties toimivat julkisivuina muista maista peräisin oleville yrityksille, joiden etujen mukaista on tehdä kaikkensa estääkseen Euroopan unionin ja Turkmenistanin väliset neuvottelut.

Käsitykseni mukaan suuri osa Euroopan unioniin vuotaneista julistuksista ja vääristä tiedoista on seurausta tietoisista pyrkimyksistä estää Euroopan unionin ja Turkmenistanin väliset neuvottelut. Tarkoitan raportteja, joiden mukaan maan kaikki sairaalat kahta pääkaupungin sairaalaa lukuun ottamatta olisi suljettu, että kaikki kirjastot kahta lukuun ottamatta olisi suljettu ja että kulkutaudit leviäisivät maassa räjähdysmäisesti terveydenhoidon surkean tilan vuoksi. Kaikki nämä raportit ovat osoittautuneet perättömiksi.

Missä pääongelma sitten piilee? On täysin mahdotonta muodostaa todenmukaista käsitystä Turkmenistanista ennen kaikkea, koska maan hallitus ei salli meidän tutkia maan tilannetta asianmukaisesti ja koska Euroopan unionilla ei ole siellä toimistoa, joka voisi huolehtia tarvittavista toimista paikan päällä.

Voimme kuitenkin todeta, että uusi presidentti on käynnistänyt lukuisia uudistuksia. Euroopan parlamentissa jokin aika sitten hyväksytty Euroopan unionin Keski-Aasian strategia keskittyy Keski-Aasian valtioihin. Väliaikainen kauppasopimus voisi olla ensimmäinen pieni askel, jolla voimme osoittaa turkmeeneille, että me otamme vuoropuhelun ohjakset käsiimme, että me viemme vuoropuhelua eteenpäin ja että me haluamme auttaa heitä jatkamaan hidasta – mutta toivottavasti vakaata – vaellusta kohti ihmisoikeuksia ja demokratiaa.

Päätöslauselmaehdotuksessamme, joka esiteltiin täällä parlamentissa useiden ryhmien päätöslauselmana, käsitellään monia arvostelua herättäneistä aiheista yksiselitteisesti. Siinä tuodaan esiin myös joitain havaitsemiamme myönteisiä muutoksia. Me haluamme kuitenkin painottaa, että me emme salli Turkmenistanin päästä kuin koira veräjästä ja me emme todellakaan halua luopua Turkmenistanin edessä tärkeinä pitämistämme arvoista, vaan me haluamme puolustaa ja ylläpitää niitä. Tämän vuoksi kumppanuus- ja yhteistyösopimusta ei tule pitää itsestäänselvyytenä ja, kuten edellinen puhuja totesi, komission ja neuvoston on ilmaistava selvästi mahdollisuus väliaikaisen sopimuksen jäädyttämisestä siltä varalta, että parlamentti pyytää sitä jossain myöhemmässä vaiheessa.

Parlamentti on esittänyt komissiolle ja neuvostolle useita kirjallisia kysymyksiä Toivon, että voitte perehtyä niihin ja esittää meille hyvin painokkaita vastauksia, jotta saamme tämän väliaikaisen sopimuksen yhdessä käyntiin huomenna.

 
  
MPphoto
 

  Alexandr Vondra , neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, pidän parlamentin jäsenten osoittamaa kiinnostusta EU:n ja Turkmenistanin suhteisiin varsin myönteisenä ja vastaan mielelläni neuvoston puolesta parlamentissa esiin tuotuihin kysymyksiin ja ongelmiin.

Turkmenistanin merkitys on kasvamassa monessa mielessä. Se oli pitkään varsin sisäänpäin kääntynyt valtio. Viimeisten parin vuoden aikana se on kuitenkin ottanut useita merkittäviä askeleita avautuakseen ulkomaailmalle. Maan hallitus on yhä avoimempi yhteistyölle. Tästä kertovat aiempaa painokkaammat pyrkimykset kehittää rakentavaa yhteistyötä EU:n Keski-Aasian strategian puitteissa.

Näistä muutoksista huolimatta sopimussuhteemme Turkmenistaniin ovat pysyneet muuttumattomina jo 20 vuoden ajan. Kuten jäsen Wiersma totesi, suhteemme Turkmenistaniin perustuvat Neuvostoliiton kanssa solmittuun vanhentuneeseen kauppaa sekä kaupallista ja talousyhteistyötä koskevaan sopimukseen.

Turkmenistanissa tapahtunut myönteinen kehitys tarjoaa meille tilaisuuden lujittaa kahdenvälisiä suhteitamme. Vuonna 1999 allekirjoitettu väliaikainen sopimus soveltaa väliaikaisesti myös vuonna 1999 allekirjoitetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppaa koskevia osia. Jälkimmäisen sopimuksen ratifiointi on avoinna vain kolmessa jäsenvaltiossa.

EU:n ja Turkmenistanin suhteita voidaan tarkastella usealta kannalta. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen on kahdenvälisissä suhteissa luonnollisesti keskeisellä sijalla ja samalla avain laajempaan Keski-Aasian strategiaan. Turkmenistanin sijainti Afganistanin rajanaapurina tekee siitä myös strategisesti merkittävän valtion. Samaan aikaan Turkmenistan osallistuu Afganistanin jälleenrakennukseen sekä tarjoaa logistista tukea monien jäsenvaltioiden operaatioille ja toimille ISAF-joukkojen puitteissa (ylilennot) sekä kahdenväliseltä pohjalta. Turkmenistan on ratkaisevassa asemassa alueellisen turvallisuuden takaamisen ja huumekaupan torjumisen kannalta. Sen kasvava talous tarjoaa mahdollisuuksia EU:n yrityksille Lisäksi Turkmenistan on tärkeä kumppani EU:n energiasuhteiden ja energiavarmuuden monipuolistamisessa. Nämä ovat kaikki tärkeitä alueita, joita meidän on oman etumme nimissä syytä kehittää.

On myös hyvä muistaa, että Turkmenistan on helmikuussa 2007 järjestetyistä presidentinvaaleista lähtien toteuttanut useita merkittäviä uudistuksia, muun muassa perustuslaillisia muutoksia. Monet perustuslain uusista säännöksistä osoittavat muiden julkistettujen uudistusten tavoin selvästi, että maa on oikealla tiellä, vaikka kyse onkin pitkäaikaisesta prosessista ja paljon on vielä tekemättä.

Ihmisoikeuksien osalta Turkmenistan on ryhtynyt EU:n kanssa rakentavaan vuoropuheluun useista ihmisoikeuksia koskevista aiheista. Vuoropuhelun ohessa maassa on tapahtunut joitain merkittäviä muutoksia parempaan. Joitain poliittisia vankeja on vapautettu ja yhteistyö YK:n kanssa on lisääntynyt. Turkmenistan on myös sallinut YK:n uskonnonvapausraportoijan vierailla maassa ja osallistunut täysimääräisesti YK:n määräaikaistarkistukseen. Lisäksi Ashgabatiin on perustettu YK:n ehkäisevän diplomatian keskus. Samalla sisäisiä matkustusrajoituksia on lievennetty, vuoropuhelu Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kanssa on aloitettu ja opetusalan uudistuksessa on palautettu kymmenvuotinen toisen asteen opetus ja viisivuotinen yliopistotason opetus. Turkmenistan on liittynyt kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään toiseen valinnaiseen pöytäkirjaan ja naisten valtiollisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.

Kaikki tämä osoittaa, että Turkmenistanissa tapahtuu myönteistä kehitystä. Ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion ja demokratian kunnioittamisen alalla on luonnollisesti vielä paljon tehtävää. Me pyrimme jatkossakin ajamaan erityisesti kaikkien poliittisten vankien vapauttamista, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean vapaata pääsyä vankien luo, ulkomaanmatkoja koskevien rajoitusten poistamista sekä tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan vapautta.

Puheenjohtajavaltio on vakuuttunut, että paras tapa varmistaa näiden tavoitteiden toteutuminen Turkmenistanissa on jatkuva suhteiden lähentäminen. Jos me haluamme Turkmenistanin jonain päivänä noudattavan täysin kansainvälisiä vaatimuksia, meidän on voitava käydä avointa vuoropuhelua ja tarvittaessa ilmaistava kantamme selkeästi.

Tämän vuoksi meidän on nimenomaan päivitettävä suhteitamme sekä omia välineitämme ja työkalujamme. Nykyinen Turkmenistanin-suhteita koskeva sopimusjärjestely antaa mahdollisuudet vain alkeelliselle kahdenväliselle vuoropuhelulle. Ainoa sopimukseen perustuva vuoropuhelun muoto on viranomaistason yhteiskomitean kerran vuodessa järjestettävä tapaaminen.

Väliaikainen sopimus tekisi ihmisoikeuksista suhteidemme keskeisen osan ja näin ollen parantaisi kykyämme vaikuttaa ihmisoikeuksien tulevaan kehitykseen Turkmenistanissa. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus menisi voimaan tultuaan askelen pidemmälle mahdollistamalla laaja-alaisen poliittisen vuoropuhelun.

Heinäkuussa 2007 hyväksytyssä EU:n Keski-Aasian strategiassa todetaan, että lisätäkseen yhteistyötä Keski-Aasian valtioiden kanssa EU tulee hyödyntämään kaikkia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksien tarjoamia mahdollisuuksia. Tällaiset sopimukset on jo laadittu Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin kanssa. Tadžikistanin kohdalla voimassa on väliaikainen sopimus, joka pätee kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ratifiointia ja voimaantuloa odotettaessa.

Jotta EU:n Keski-Aasian strategiaa voidaan toteuttaa onnistuneesti, meidän on saatava kaikki Keski-Aasian valtiot siihen mukaan. Tästä syystä meidän on tärkeää luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat myös Turkmenistanin osallistumisen. Jos Turkmenistan jää strategian ulkopuolelle, meidän on hyvin vaikea toteuttaa Keski-Aasiaa koskevia tavoitteitamme ja intressejämme.

Puheenjohtajavaltio on vakuuttunut siitä, että meidän on nyt luotava Turkmenistanin-suhteillemme asianmukainen oikeudellinen kehys, jonka ensimmäinen aste on väliaikainen sopimus. Sen ansiosta me voimme rakentaa maassa tapahtuvan kehityksen varaan ja laajentaa sitoutumistamme Keski-Aasiaan.

Väliaikainen sopimus on tehokkain tapa varmistaa, että Turkmenistan edistyy mainitsemillani avainalueilla, eikä vähiten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamisessa. Tiedän, että te kannatatte näitä tavoitteita, ja toivon sen vuoksi, että voimme luottaa tukeenne tämän asian eteenpäin viemisessä.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, presidentti Berdymukhamedovin nousu valtaan merkitsi Turkmenistanille aidosti uudenlaisen kehitysvaiheen alkua ja maassa on havaittavissa monia myönteisiä muutoksen merkkejä.

Uudet johtajat ovat osoittaneet olevansa asenteiltaan edeltäjäänsä avoimempia. He ovat muun muassa poistaneet joitain maansisäisiä liikkumisvapauden rajoituksia, he ovat muuttaneet perustuslakia parlamentin asemaa parantavalla tavalla, he ovat perustaneet demokratiaan ja ihmisoikeuksiin keskittyneen instituutin ja he ovat isännöineet Ashgabatissa sijaitsevaa YK:n ehkäisevän diplomatian keskusta. He ovat myös myöntäneet kansainvälisille tarkkailijoille luvan seurata viime joulukuussa järjestettyjä parlamenttivaaleja, mitä ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut. Tämän lisäksi opetus- ja terveysalan uudistukset ovat nyt, kuten tiedätte, hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Euroopan parlamentti ehdotti vuonna 2006 turkmeeniviranomaisille, että nämä toteuttaisivat useita toimenpiteitä, jotta Euroopan parlamentti voisi lopultakin hyväksyä väliaikaisen sopimuksen. Lisäksi monia ehdotetuista toimenpiteistä on hyväksytty kahden viime vuoden aikana, uuden presidentin valitsemisesta lähtien. Neuvoston puheenjohtaja viittasikin niihin jo; haluan mainita erityisesti vain Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa koskevat toimenpiteet. Myös opetusalan uudistukset on käynnistetty. Opetusjärjestelmää uudenaikaistetaan, opettajia koulutetaan ulkomailla, opetusaikaa pidennetään ja kouluissa otetaan käyttöön internet.

Joitain vankeja on vapautettu, viimeisimpien joukossa muun muassa Valery Pal, jonka vapauttamista me olimme pyytäneet. Lisäksi Turkmenistan myönsi syyskuussa 2008 YK:n uskontoa ja vakaumusta koskeviin asioihin keskittyneelle erityisraportoijalle ensimmäistä kertaa vierailuluvan. Raportoijan mukaan tilanne on parantunut huomattavasti vuoteen 2007 nähden, vaikka yksilöt ja yhteisöt kärsivätkin maassa yhä monista ongelmista.

Myönteistä on myös rakentavien vuoropuheluiden käynnistyminen; tästä voidaan ottaa esimerkiksi jo mainittu ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu. Voitte tietenkin luottaa siihen, että me aiomme käsitellä näissä tapaamisissa myös jatkossa ongelmallisia aiheita, erityisesti poliittisten vankien tilannetta, kokoontumisvapautta, tiedotusvälineiden vapautta, uskonnon vapautta ja vähemmistöjen oikeuksia, ja että aiomme joka kerta korostaa sitoutuneisuuttamme ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisoikeuksien tärkeyttä pitkäaikaisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

Näiden Turkmenistanin tilannetta koskevien – melko perusteltujenkin – pelkojen vuoksi Euroopan parlamentti on lykännyt päätöstään väliaikaisesti sopimuksesta. Jaan periaatteessa osan näistä peloista ja myönnän, että Turkmenistanilla on vielä pitkä tie edessään ennen kuin sen voidaan katsoa noudattavan täysin kansainvälisiä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia.

Vaikka tapahtunut myönteinen kehitys on vain rajallista, se on kuitenkin osoitus tahdosta edistyä ja avautua muutoksille. Me pidämme kehitystä tilaisuutena, johon meidän tulee tarttua voidaksemme tehdä yhteistyötä turkmeeniviranomaisten kanssa ja kannustaa heitä. Olen täysin vakuuttunut, että Euroopan unionin on sitouduttava asiaan tiiviimmin voidakseen tehdä tietä tulevalle myönteiselle kehitykselle.

Väliaikaisen kauppasopimuksen, jolla tarkoitan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppaa koskevia määräyksiä, soveltaminen olisi myönteinen ensiaskel, jonka ansiosta me voisimme vahvistaa suhteitamme Turkmenistaniin ja edistää tehokkaammin yhteistyötä, uudistuksia ja uudenaikaistamista kokonaisuutena. Lisäksi väliaikaiseen sopimukseen sisältyy ratkaisevan tärkeä ihmisoikeuksia koskeva lauseke, ja olen tietoinen toivomuksistanne mahdollistaa sopimuksen jäädyttäminen.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että väliaikaisen sopimuksen 1 artikla ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 artikla sisältävät lausekkeet, joissa viitataan demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamiseen kunkin sopimuksen keskeisinä osina. Tämän lisäksi haluan erityisesti muistuttaa, että molemmat sopimukset sisältävät lausekkeita, jotka sallivat kunkin osapuolen ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos sopimusehtoja rikotaan vakavalla tavalla. Erityisen kiireellisissä tapauksissa näin voidaan tehdä myös kuulematta yhteiskomiteoita etukäteen.

Näin ollen sopimusten jäädyttäminen on mahdollista, jos ihmisoikeuslauseketta rikotaan vakiintuneella, jatkuvalla ja vakavalla tavalla. Väliaikainen kauppasopimus ei kuitenkaan ole lääke kaikkiin ongelmiin. Se ei varmastikaan ratkaise kaikkia Turkmenistanin ihmisoikeusongelmia, mutta se auttaa varmistamaan, että kansainvälisiä vaatimuksia noudatetaan huolellisemmin erityisesti oikeusvaltioita ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.

Meillä on vielä kaksi muuta syytä parantaa suhteitamme Turkmenistaniin oman etumme nimissä. Nämä syyt ovat turvallisuus ja energia Turkmenistan sijaitsee Euroopan ja Aasian raja-alueella ja sen naapureita ovat muun muassa Iran ja Afganistan. On tärkeää, että Turkmenistan pysyttäytyy aktiivisesti puolueettomana tällä alueella, joka on varsin jännitteinen ja herkkä levottomuuksille.

Tämän vuoksi me teemme Turkmenistanin kanssa menestyksellistä yhteistyötä rajavalvonnan sekä terrorismin, islamilaisen ääriliikehdinnän, huumekaupan ja ihmiskaupan torjunnan alalla. Tämä yhteistyö on entistäkin tärkeämpää kansainvälisen yhteisön uudistettua hiljattain sitoutumisensa Afganistanissa ja Pakistanissa, ja alueelliset konferenssit on itse asiassa tarkoitus järjestää hyvin pian Haagissa ja Tokiossa.

Kuten me kaikki tiedämme, Keski-Aasialla voi olla hyvin merkittävä asema energiavarmuuden takaamisessa. Me olemme lisänneet energiayhteistyötämme Turkmenistanin vallanvaihdoksen jälkeen. Euroopan unioni tekee kaikkensa, jotta eteläinen kaasulinja rakennetaan osana laajempaa energialähteiden ja energian kuljetusreittien monipuolistamispolitiikkaa. Turkmenistan on tämän hankkeen onnistumisen kannalta ilmiselvästi ratkaisevassa asemassa.

Lyhyesti sanottuna Turkmenistanin-suhteitamme on muokattava sekä EU:n arvojen että EU:n intressien perusteella. Tämän vuoksi olen vakuuttunut, että lujittamalla suhteitamme Turkmenistaniin, olemme paremmassa asemassa viedäksemme eteenpäin näkemystämme avoimesta yhteiskunnasta.

Me aiomme jatkossakin kannustaa maan viranomaisia etenemään myös muilla alueilla. Tällaisia alueita ovat muun muassa rikos- ja siviililainsäädännön uudistaminen, uskontoa koskeva lainsäädäntö, tiedotusvälineiden vapaus, poliittisten vankien vapauttaminen, kansainvälisten tarkkailijoiden päästäminen vankiloihin ja kansalaisjärjestöjen aseman parantaminen.

Näiden kaikkien syiden vuoksi pyydän teitä hyväksymään Turkmenistanin väliaikaisen sopimuksen.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (ES) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin annan puheenvuoron tämän keskustelun puhujille luen teille – puhemiehistön monikielisyysasioista vastaavana puhemiehenä – joitain ohjeita uusille parlamentin jäsenille laaditusta esitteestä, jossa annetaan puhujille neuvoja siitä, miten he voivat parhaiten helpottaa tulkkien työtä, jotta tämä vertaansa vailla oleva ja ennen näkemätön monikielisyyden ihme voisi jatkossakin toteutua päivittäin.

Eivät nämä toki ole niitä Mooseksen vuorelta alas tuomia kivitauluja, mutta näin täällä lukee: "Puhu normaalilla puhenopeudella, varo puhumasta liian nopeasti. Jos mahdollista, puhu äidinkielelläsi. Vältä vaihtamasta kieltä kesken puheenvuoron. On parempi puhua kuin lukea, mutta jos lukeminen on välttämätöntä, varmista, että tulkit saavat lukemasi tekstin. Anna viitteet asiakirjoihin selkeästi. Artikuloi luvut selvästi. Selitä käyttämäsi lyhenteet. Muista, että vitsejä on vaikea tulkata, ja puhu tulkeille. Kun toimit kokouksen puheenjohtajana, odota hetki ennen puheenvuoron antamista seuraavalle puhujalle, jotta tulkit ehtivät tulkata edellisen puheenvuoron loppuun ja vaihtaa kanavaa."

Suurkiitos tulkkauksestanne. Haluan käyttää tämän tilaisuuden onnitellakseni tulkkeja, jotka mahdollistavat meidän työmme oman vaativan ja laadukkaan työnsä kautta.

 
  
MPphoto
 

  Alexandru Nazare, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (RO) Haluan ensimmäiseksi – eikä tämä ole mikään sattuma tämän keskustelun yhteydessä – ilmaista tyytyväisyyteni Eurooppa-neuvoston viimeisimmässä kokouksessaan saavuttamaan kompromissiin Nabucco-kaasuputken rahoituksesta.

Olen tyytyväinen, että Nabucco-hanke on nimetty keskeiseksi energiahankkeeksi ja että työmme Euroopan parlamentin jäseninä tämän hankkeen tukemiseksi ei ole valunut hukkaan.

Mitä tulee tämänpäiväiseen keskusteluun, uskon, että esiin tuomiemme Turkmenistania koskevien aiheiden joukossa on kaksi, jotka ovat erityisen tärkeitä. Ne ovat taloudellinen yhteistyö erityisesti öljyn ja kaasun alalla sekä Turkmenistanin yhteiskunnan ja ihmisoikeuksien kehittyminen, jonka komissio jo mainitsi.

Olen tyytyväinen tähän mietintöön ja haluan onnitella jäsen Casparya hänen tekemästään työstä.

Uskon komission jäsenen tavoin, että käsiteltävänä oleva sopimus tarjoaa nykyistä sopimusta paremmat puitteet EU:n ja Turkmenistanin väliselle yhteistyölle. Haluan kuitenkin korostaa, että meidän ei ole liian aikaista keskustella erityisistä Turkmenistanin kanssa toteutettavista yhteistyömuodoista ja maan sisällyttämisestä Euroopan unionin energiahankkeisiin. Käsiteltävänä oleva sopimus on kipeästi kaivattu keino nopeuttaa EU:n ja Turkmenistanin välistä taloudellista yhteistyötä.

Olemme mietinnön perusteella ymmärtäneet, että Ashgabatin viranomaiset ovat valmiita neuvottelemaan ihmisoikeuksista ja kansalaisvapauksista. EU:n tähänastisen kokemuksen perusteella pitäisi olla selvää, että näissä asioissa saadaan aikaan edistystä nopeimmin silloin kun ne on sisällytetty osaksi laajempaa keskustelua, joka koskee muita aiheita, kuten mahdollista pitkäaikaista talousyhteistyötä.

Turkmenistanin energiapolitiikka ja ulkopolitiikka ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Me voimme käsitellä niitä samanaikaisesti lujittamalla taloudellista yhteistyötä ja ottamalla käyttöön erityisiä toimenpiteitä sekä osoittamalla jatkuvaa kiinnostusta ihmisoikeuksiin.

Pidän Turkmenistanin kehitystä ja EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien normeja koskevia arviointikriteereitä hyvinä. Pohdin, olisiko vastaavanlaisista, mutta realistisista ja pitkäaikaisista kriteereistä hyötyä myös taloudellisen yhdentymisen tai kansalaisvapauksien kehittymisen alalla.

 
  
MPphoto
 

  Erika Mann, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä ja neuvoston puheenjohtaja Alexandr Vondraa heidän tarjoamistaan selvennyksistä. Olen kuitenkin varma, että he kokivat parlamentin jäsenten vielä epäröivän täyden tukensa antamista sopimukselle. Se on mielestäni helppo ymmärtää, sillä kyseessä on varsin yksinkertainen tapaus. Vaikeudet alkavat siitä, että parlamentin on annettava kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle hyväksyntänsä, kun taas väliaikaiselle kauppasopimukselle hyväksyntää ei tarvita oikeudellisten velvoitteidemme vuoksi.

Tämän vuoksi me voimme väliaikaisen kauppasopimuksen osalta ainoastaan tuoda päätöslauselmassamme esiin näkemyksemme ja huolemme sekä antaa tukemme tietyille aiheille. Tämän vuoksi parlamentti ja erityisesti edustamani poliittinen ryhmä epäröi kuitenkin täyden tukensa antamista väliaikaiselle kauppasopimukselle.

Toivon, että voitte ymmärtää suhtautumisemme ja ratkaista tämän ongelman. Tiedän, että teidän on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta avata neuvotteluja uudelleen oikeudellisen prosessin vuoksi ja siksi, että te olette jo allekirjoittaneet oikeusperustan. Me olemme tietoisia tosiasioista. Olen kuitenkin varma, että te voitte löytää jonkinlaisen sitoumuksen ja tarkastella oikeusperustojen lisäkehittämistä ja niihin perehtymistä, jotta me voimme olla teidän puolellanne. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeä Turkmenistan on, ja me olemme jo antaneet tukemme muille sopimuksille. Ei ole siis kyse siitä, ettemmekö me tietäisi, mitä on tapahtunut, eikä siitä, ettemmekö me tietäisi, miten tärkeä Turkmenistan on. Kyseessä on kuitenkin varsin ongelmallinen tapaus.

Pyydän teitä tarkastelemaan asiaa uudelleen ja siksi pyydän teitä erityisesti tekemään minulle palveluksen: katsokaa laatimaamme 11 kohtaa. Kohdassa tuodaan esiin havaitsemamme ongelmat, jotka koskevat oikeudellisia velvoitteita sekä eroavaisuuksia väliaikaisen kauppasopimuksen ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen välillä.

Tunnustakaa päätöslauselmamme 9 kohta, jossa puhutaan ihmisoikeuslausekkeen sisällyttämisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Komission jäsen, olen tietoinen esiin tuomistanne seikoista ja huomioin ne, mutta olen varma, että voitte tehdä vielä jotain tutkiaksenne tarkemmin sitä, miten me voimme vahvistaa tätä nimenomaista kohtaa.

Sama koskee 10 kohtaa, joka on tärkeä myös neuvoston kannalta. Me haluaisimme tarkistuslausekkeen. Tiedän, että lauseketta ei ole, mutta jälleen kerran pyydän teitä tekemään meille palveluksen: tutkikaa asiaa ja katsokaa, mitä voitte tehdä neuvotteluiden käynnistyessä uudelleen.

Jos voisitte tehdä jotain 8 kohdan suhteen, niin se olisi meille suureksi avuksi. Kohta käsittelee valvontaa, jota toivomme aina ja jota olemme pyytäneet toistuvasti. Valvonta ei tarkoita, että me haluaisimme istua neuvottelupöydässä. Olemme tehneet näin toisissa olosuhteissa, joten tutkikaa, mitä voitte tehdä tässä tapauksessa, miten voitte auttaa valvonnan määrittelemisessä. Tehkää meille palvelus ja tutkikaa tätä asiaa.

Haluan muuten sanoa, että te olette tehneet erinomaista työtä. Kaikki kohdat on sisällytetty EU:n ja Keski-Aasian uuteen 2000-luvun kumppanuussopimukseen. Te olette huomioineet jopa ILO:n suosituksen. Olette huomioineet ihmisoikeusongelmat, joten olen varma, että me voimme löytää kompromissin, mutta se edellyttää vielä hiukan lisää työtä.

 
  
MPphoto
 

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, meidän ei pidä yrittää huijata itseämme. Meidän on ymmärrettävä, että turkmeenihallitus tulee Valery Palin vapauttamisesta huolimatta myös jatkossa kaappaamaan, vangitsemaan ja kiduttamaan maansa toisinajattelijoita.

YK:n uskontoa ja vakaumusta koskeviin asioihin keskittynyt erityisraportoija on toki vieraillut Turkmenistanissa, mutta toisaalta yhdeksän muuta raportoijaa ei ole vieläkään saanut lupaa käydä maassa. Heidän joukossaan on muun muassa kidutuksesta, ihmisoikeuksien puolustamisesta, oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, koulutuksesta, terveydestä, sananvapaudesta ja muista keskeisistä aiheista vastaavia raportoijia.

Tuntuu siltä, että monet puhujista yrittävät ennen kaikkea saada itsensä vakuuttuneiksi sanomastaan. Meillä on yhä vastassamme yksi maailman repressiivisimmistä ja suljetuimmista järjestelmistä, vaikka maassa onkin tapahtunut jonkin verran edistystä ja vaikka meidän ei tarvitsekaan löytää oikeaa strategiaa sen tukemiseksi. Me emme tietenkään saa olla naiiveja emmekä vaatia, että Turkmenistanin pitäisi kehittyä demokratian ja ihmisoikeuksien mallimaaksi tekemättä sen kanssa minkäänlaista sopimusta etukäteen.

Miten meidän sitten pitäisi toimia näiden kahden ääripään välillä? Ehdotan, että me yksinkertaisesti laadimme todellisen ulkopolitiikan ja että me täytämme äärimmäisen tarkat, mitattavissa olevat ja realistiset Euroopan parlamentin laatimat vaatimukset. Tarkoitan vierailulupia riippumattomille kansalaisjärjestöille ja YK:n erityisraportoijille sekä Kansainväliselle Punaiselle Ristille. Me tiedämme, että neuvottelut ovat käynnissä, mutta niitä ei ole vielä viety loppuun. Tarkoitan opetusjärjestelmän mukauttamista kansainvälisten normien mukaiseksi – mikä on käynnissä, mutta tulokset ovat vielä varsin kaukana tyydyttävistä –, tarkoitan kaikkien poliittisten vankien vapauttamista ja heidän liikkumisvapauttaan – lyhyesti sanottuna alkeellisia ihmisoikeuksia. Ryhmäni ehdotus on sekä kunnianhimoinen että realistinen. Se voidaan tiivistää yksinkertaiseen kaavaan.

(Puhemies keskeytti puhujan pyytääkseen häntä puhumaan hitaammin tulkkien pyynnöstä)

Me emme voi sabotoida omaa politiikkaamme kieltämälle arvomme. Kyse ei ole Turkmenistanin eristyneisyyden puolustamisesta, vaan suhteiden luomisesta maahan. Miten meidän pitäisi toteuttaa tämä? Meidän on otettava kaksi kynää, yksi kuhunkin käteen. Toisella kynällä me allekirjoitamme tiekartan, jossa esitetään parlamentin asettamien vaatimusten täyttämiseksi saavutettavat vaiheet. Nämä vaiheet viitoitetaan ajallisesti ja niille asetetaan tiukat aikarajat; niistä myös keskustellaan Turkmenistanin kanssa järjestettävissä ihmisoikeuksien alakomitean tapaamisissa.

Allekirjoitettuamme tiekartan me voimme toisessa kädessä olevalla kynällä allekirjoittaa käsiteltävänämme olevan sopimuksen. Uskon, että kun komissio ja neuvosto aikanaan keskustelevat ihmisoikeuslausekkeiden tulevaisuudesta, on ehdottoman tärkeää, että näitä lausekkeita käytetään systemaattisesti ja että niihin liittyy systemaattisesti kuulemismekanismi, jota käyttämällä sopimus voidaan tarvittaessa jäädyttää.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (ES) Hyvä jäsen Flautre, puhemies ei mittaa puhujien puhenopeutta. Puhemiehellä on edessään lamppu, joka syttyy tulkkien lähettäessä hänelle hätäsignaalin, jos he ovat keskeyttäneet tulkkaamisen, koska eivät pysy puhujan tahdissa. Minä en mittaa kenenkään nopeutta; saan tämän hätäsignaalin ja välitän sen puhujille, jotta kaikki voisivat seurata keskustelua.

Kiitän teitä ymmärryksestänne.

 
  
MPphoto
 

  Helmuth Markov, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, on kulunut jo vuosi siitä, kun Euroopan parlamentti ilmaisi varsin suoraan ja selvästi, mitä edistystä se piti tarpeellisena voidakseen hyväksyä Euroopan yhteisön ja Turkmenistanin välisen kauppasopimuksen. Tuolloin esiin tuodut vaatimukset ovat kohtuullisen helppoja täyttää. Niitä olivat vapaa ja esteetön pääsy Kansainväliselle Punaiselle Ristille, poliittisten vankien ja aseistakieltäytyjien vapauttaminen, kaikkien valtion matkustusrajoitusten poistaminen, helpompi pääsy ja paremmat työskentelyolosuhteet kansalaisjärjestöille ja YK:n järjestöille sekä opetusjärjestelmän perusteellinen uudistaminen. Myönnän, että presidentti Berdymukhamedovin hallitus on saanut aikaan myönteisiä muutoksia. Sitä ei voi kiistää. Mielestäni tapahtunut kehitys ei kuitenkaan vielä lähimainkaan riitä perustelemaan sopimuksen hyväksymistä nyt. Sekä te, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, että te, arvoisa komission jäsen, olette menettäneet elintärkeän tilaisuuden.

En välttämättä jaa kaikkia sosiaalidemokraattijäsenten näkemyksiä, mutta yhdyn kuitenkin heihin heidän todetessaan, että me – Euroopan parlamentti – haluamme teiltä takuut siitä, että jos parlamentti pyytää tämän väliaikaisen sopimuksen jäädyttämistä, te suostutte pyyntöömme. Neuvoston puheenjohtaja ei maininnut tästä yhtään mitään ja te, komission jäsen, selititte meille sopimuksessa lukevan, että näin voidaan tehdä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, voidaanko näin tehdä sopimuksen mukaan; kyse on siitä, että teidän on oltava valmiita suostumaan parlamentin pyyntöön. Siitä tässä on kyse.

Pyydän kaikkia kunnianarvoisia kollegoitani, jos me haluamme ottaa itsemme vakavasti, meidän on vastustettava tätä ehdotusta huomenna, ellei komissio anna kirjallista suostumusta ja ilmoita meille julkisesti, että jäädytyspyyntöä noudatetaan. Tämä oli pakettiratkaisu, jota vaadittiin ehdottomasti, mutta te ette ole sanoneet siitä mitään. Täytyy sanoa, että tuntuu siltä, että te ette ota meitä vakavasti. Tästä olisi vähintäänkin pitänyt tehdä kantaa koskeva lausuma.

Totean sen vuoksi, että tätä väliaikaista sopimusta ei voida näissä olosuhteissa hyväksyä. Toivon, että voimme osoittaa tämän huomenna yksimielisesti.

 
  
MPphoto
 

  David Martin (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, pelkään kahden edellisen puhujan tavoin, että komissio ja neuvosto ovat esittäneet meille melko ruusunpunaisen kuvan Turkmenistanin tämänhetkisestä tilanteesta.

Maata helmikuusta 2007 lähtien hallinnut presidentti voi olla hiukan edeltäjäänsä parempi, mutta onko hän riittävän hyvä, jotta me voisimme hyväksyä väliaikaisen kauppasopimuksen, joka tekee tietä kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle? Kuten jäsen Markov ja jäsen Flautre totesivat, me asetimme Turkmenistanille kansainvälisen kaupan valiokunnassa viisi varsin selkeää tehtävää, jotka maan olisi suoritettava ennen kuin voimme antaa suostumuksemme.

Ensinnäkin me totesimme, että Kansainväliselle Punaiselle Ristille täytyy myöntää vapaa pääsy Turkmenistaniin. Elleivät komissio ja neuvosto voi kertoa toisin, olen ymmärtänyt, että tähän mennessä Punainen Risti ei ole voinut vierailla yhdessäkään Turkmenistanin vankilassa eikä tavata yhtäkään vankia.

Toiseksi me sanoimme, että Turkmenistanin on yhdenmukaistettava opetusjärjestelmänsä kansainvälisten normien mukaiseksi. Neuvosto on oikeassa todetessaan, että toisen asteen opetusjärjestelmän kestoa on pidennetty vuodella. Ymmärtääkseni uudistuksia ei ole kuitenkaan pieniä opetusjärjestelmän parannuksia lukuun ottamatta suunnattu turkmeenien enemmistölle, vaan ainoastaan pienelle eliitille ja tuleville öljy- ja kaasualan ammattilaisille.

Kolmanneksi me olemme pyytäneet poliittisten vankien vapauttamista. Joitain vankeja on vapautettu, mutta vapautettujen lukumäärä on jäänyt vähäiseksi. Turkmenistanin vankiloissa viruu yhä kirjaimellisesti satoja, ellei jopa tuhansia poliittisia vankeja, jotka odottavat oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Neljänneksi me vaadimme kaikkien ulkomaille matkustamista koskevien rajoitusten poistamista. On mielenkiintoista, että sekä neuvosto että komissio keskittyivät maan sisäiseen matkailuun. Me vaadimme myös vapautta matkustaa ulkomaille. Sitä ei ole myönnetty.

Viidenneksi me totesimme, että riippumattomille kansalaisjärjestöille ja YK:n ihmisoikeuselimille on myönnettävä vapaa pääsy ja myös lehdistölle on taattava sen vapaudet. Nyt voimme todeta, että maassa ei ole lehdistönvapautta ja että kansalaisjärjestöille ei ole myönnetty vapaata pääsyä. Siinä missä YK:n uskonnollista suvaitsevaisuutta tarkkaileva raportoija on kyllä päästetty maahan, Turkmenistaniin pääsyä jonottaa yhä useampi YK:n vierailija kuin mihinkään muuhun maailman maahan.

Voimmeko me todella tehdä kauppaa tällaisen valtion kanssa? No, oletan, että useimmat parlamentin jäsenet ja muiden elinten edustajat vastaavat tähän ilman muuta myöntävästi. Mistä syystä asiat ovat muuttuneet siihen nähden, kun kaupan valiokunta hyväksyi päätöslauselmansa vuonna 2007? Kyynikot saattavat sanoa, että taustalla on kaasu- ja öljylähteiden löytyminen Turkmenistanista, se, että me haluamme rakentaa uuden putkiston ja se, että suhteiden rakentaminen on yhtäkkiä strategisten etujemme mukaista. Jos tämä pitää paikkansa, niin älkäämme teeskennelkö, että syy on ihmisoikeustilanteen parantumisessa. Kyse on Euroopan unionin oman edun tavoittelemisesta.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL). – (DA) Arvoisa puhemies, myös minä vastustan ehdotusta, jonka mukaan Euroopan parlamentin pitäisi ilman ehtoja hyväksyä Turkmenistanin kauppasopimus, mistä loppujen lopuksi tässä keskustelussa on kyse. Me voimme kirjoittaa perusteluihimme mitä hyvänsä, mutta siitä lähtien, kun olemme painaneet vihreää nappia, asia ei ole enää meidän käsissämme, ellemme me saa komissiolta takuita mahdollisuudesta peruuttaa sopimus.

Mistä syystä meidän oikein pitäisi hyväksyä Turkmenistanin kanssa solmittava sopimus? Meille on kerrottu kaikenlaisista parannuksista, ja on totta, että diktatuuri on toteuttanut joitain myönteisiä muutoksia ja tehnyt useita lupauksia. Amnesty Internationalin meille toimittamien tietojen mukaan näitä muutoksia on kuitenkin pantu täytäntöön vain hyvin rajatusti. Mitä perusteluita tälle on annettu? Perustelu, joka meille on esitetty, on se, että sopimuksen puuttuminen ei ole saanut aikaan tuloksia. Mielestäni kyseessä on absurdi perustelu, joka epäsuorasti kehottaa kaikkia diktaattoreita pitämään pintansa, sillä siten me taivumme ennemmin tai myöhemmin. Mielestäni meidän on sanottava selvästi, että kaasun hinta voi olla liian korkea ja että jos kaasun hintana on sopimusten tekeminen Turkmenistanin diktatuurin kanssa, niin silloin sen hinta on aivan liian korkea.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). (LT) On valitettavaa, että Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten organisaatioiden toimet ihmisoikeuksien puolustamiseksi Turkmenistanissa eivät ole vielä johtaneet myönteisiin tuloksiin. Maassa olevat toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit on vaiennettu. Naisia ja lapsia raiskataan ja kaupataan yhä.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että suhteiden jäädyttäminen ja Turkmenistanin eristäminen eivät juuri parantaisi tilannetta. Ei siksi, että Turkmenistanilla on suuret kaasuvarannot, vaan yksinkertaisesti sen vuoksi, että vain suhteiden rakentaminen ulkomaailmaan voi edistää demokratian kehittymistä.

Näin ollen kannatan Euroopan komission kantaa ja väliaikaista sopimusta, joka voidaan jäädyttää tarvittaessa, jos maan tilanne sitä edellyttää. Euroopan unionin suhtautumista energiaan ei pidä missään tapauksessa erottaa Turkmenistanin-suhteiden yhteydessä ihmisoikeuksien alalla tapahtuvista muutoksista.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, salaperäisen Turkmenistanin ainoat vahvuudet eivät ole öljy ja kaasu. En tarkoita, etteivätkö maan hiilivetyresurssit olisi merkittävät. Ne ovat EU:lle itse asiassa strategisesti elintärkeät ottaen huomioon, että unioni haluaa päästä pois Venäjän varjosta energiatoimitusten suhteen ja että myös Turkmenistan selvästi toivoo samaa.

Turkmenistanin valtavat ja ilmiselvästi saatavilla olevat kaasuvarannot ovat itsessään riittävä syy toivoa läheisempää suhdetta EU:n kanssa. Mielestäni meillä on kuitenkin myös muita syitä, joiden vuoksi meidän pitäisi pyrkiä solmimaan Turkmenistanin kanssa väliaikainen kauppasopimus. Turkmenistan on malliesimerkki rauhanomaisesta ja vakaasta muslimivaltiosta. Lisäksi sen maallinen hallitus on sitoutunut torjumaan islamistiterrorismia Afganistanissa, jossa käymme parhaillaan sotaa.

Totta kai maassa on vielä vakavia ihmisoikeuksia, demokratiaa ja poliittisia vapauksia koskevia ongelmia, mutta samankaltaisia ongelmia on myös Venäjällä ja Kiinassa, enkä muista sosialistien ottaneen tätä esiin viime aikoina Tiibet-keskustelun yhteydessä. Kuitenkin me ylläpidämme strategisia suhteita näihin molempiin maihin.

Me voimme edistää Turkmenistanin myönteistä kehitystä vuoropuhelun ja kumppanuuden avulla, emme eristämisen kautta. Sen vuoksi kannatan EU:n ja Keski-Aasian valtioiden välisten suhteiden parantamista yleensä.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Alessandro Battilocchio (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toivon, että tämä väliaikaista sopimusta koskeva keskustelu voi toimia tilaisuutena käynnistää Turkmenistanin tilanteen perusteellinen tarkastelu ja vaatia enemmän käytännön toimia nykyisen, varsin kielteisen tilanteen parahtamiseksi.

Ashgabatin hallitus hylkäsi hiljattain useita suosituksia, joihin sisältyi muun muassa suositus vapauttaa poliittiset vangit, tarkistaa poliittisiin syihin perustuneet aiemmat vankeustapaukset ja poistaa ihmisoikeusaktivisteille asetettu mielivaltainen matkustuskielto. Tähän asti Turkmenistan on suoraan sanoen ollut suljettu kansainvälisten organisaatioiden tarkkailijoilta, jotka eivät ole voineet vierailla maassa 10 vuoteen. Toimittajat ja aktivistit eivät voi työskennellä vapaasti, ja kaikkien vastustajien uhkailu on päivittäistä.

Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö vaativat nyt muutosta ihmisoikeusasioihin; puhtaasti taloudellisia sopimuksia olisi hyvin vaikea hyväksyä.

 
  
MPphoto
 

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, mielestäni meidän on lopetettava tekopyhä suhtautuminen tähän asiaan.

Kuuluin vuonna 2006 Turkmenistanissa vierailleeseen Euroopan parlamentin valtuuskuntaan. Me teimme tuolloin useita ehdotuksia, jotka komission jäsen on hyväksynyt.

Ymmärrän toki komission ja neuvoston perustelut. Jos kuitenkin vertaamme toisaalta tehtyjä ehdotuksia ja toisaalta Keski-Aasiaa koskevaa raporttia, jonka puolesta me äänestimme muutama kuukausi sitten, 20. helmikuuta 2008, ja jossa toistimme muun muassa vankien vapauttamista ja Punaista Ristiä koskevat vaatimuksemme, onko tilanteessa tapahtunut todellista edistystä? Ei ole.

Kun luin "Turkmenistan-raporttia", koin lukevani itse asiassa "Nabucco-raporttia", sillä loppujen lopuksi tässä maailman kolmanneksi suurimmassa kaasuntuottajamaassa meitä kiinnostaa ennen kaikkea energia ja kaasu. Tiedän myös – tämä selitettiin meille erittäin hyvin Turkmenistanin-vierailumme aikana –, että jos Euroopan unioni ei olisi kiinnostunut maan kaasuvarannoista, niin se voisi kääntyä muiden asiakkaiden, kuten Kiinan, puoleen. Tämän vuoksi meidän ei pidä olla tekopyhiä, meidän täytyy tehdä selväksi…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa olevani varsin pitkälle samaa mieltä kollegani tohtori Charles Tannockin kanssa. Jos häntä ei olisi keskeytetty, hän olisi puheenvuoronsa päätteeksi todennut, että EU:n pitäisi edistää – ja komission ja neuvoston pitäisi rahoittaa – Kaspianmeren alueen halki Keski-Aasiaan kulkevaa kaasulinjaa, jotta EU ei olisi riippuvainen vain yhdestä energianlähteestä ja jotta me emme joutuisi erään naapurimaamme poliittisten tavoitteiden uhriksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (ES) Kiitos, hyvä jäsen Beazley. On aina hyvä täydentää jäsen Tannockin ajatuksia, jotka ovat aina rakentavia ja toimivat inspiraation lähteenä parlamentille.

Nyt on viimeisen puhujan, jäsen Martinin, vuoro.

Me aiomme puhemiehistössä tutkia, voidaanko puheenvuoroja antaa tässä kohtaa puhujille, jotka ovat jo osallistuneet keskusteluun, sillä he yleensä avaavat sen uudelleen. Tässä tapauksessa, koska olemme päässeet viidenteen puhujaan ja viidellä puhujalla on oikeus puhua, annan kuitenkin puheenvuoron jäsen Martinille.

 
  
MPphoto
 

  David Martin (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, kiitos tästä puheenvuorosta. Pyysin toista puheenvuoroa, sillä haluan esittää komissiolle hyvin erityisen kysymyksen ennen komission uutta puheenvuoroa. Haluan tietää, millä tavoin ihmisoikeuslausekkeeseen, josta sovimme, voidaan tarkkaan ottaen vedota ja millä tavoin se voidaan panna täytäntöön. Olisiko komission vastuulla todeta, onko ihmisoikeuksia loukattu, ja jos komissio toteaisi niin, sovittaisiinko sopimuksen jäädyttämisestä neuvostossa yksimielisesti vai määräenemmistöllä? Kuinka käytännönläheinen ihmisoikeuslauseke tulee oikein olemaan? Meillä on ihmisoikeuslausekkeita monissa kansainvälisissä sopimuksissa, mutta tähän mennessä me emme ole – seuraavaa keskustelua lukuun ottamatta – lähes koskaan vedonneet niihin. Valko-Venäjä on tässä suhteessa yksi harvoista poikkeuksista.

 
  
MPphoto
 

  Alexandr Vondra , neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tämä oli varsin hyödyllinen keskustelu. Puheenvuoroissa keskityttiin ennen kaikkea ihmisoikeuksiin, mikä ei tullut meille yllätyksenä. Haluan jälleen kerran korostaa, että sopimuksen nykyinen ihmisoikeuslauseke mahdollistaa jäädyttämisen, jos ihmisoikeusloukkauksia todetaan. Itse jäädyttämisen osalta uskon, että jos tilanne Turkmenistanissa heikentyy, meidän on otettava parlamentin ehdotukset hyvin vakavasti.

Lopullisen päätöksen tekee tietenkin neuvosto, joka tarkastelee kaikkia rajoittavia toimenpiteitä, jäädyttäminen mukaan lukien, ja tässä tapauksessa meillä on ennakkotapauksia eräistä muista Keski-Aasian valtioista.

Myös yhteistyö Punaisen Ristin kanssa otettiin puheeksi. Meidän ei ole helppoa arvioida Punaisen Ristin ja Turkmenistanin välistä yhteistyötä yksinkertaisesti siitä syystä, että Punainen Risti noudattaa tässä suhteessa varsin tiukkaa vaiteliaisuutta. Saatavilla olevien tietojen perusteella meidän täytyy myöntää, että tekemistä ja kehittämistä on vielä paljon, mutta samalla voimme huomata myönteisiä asioita ja edistymistä.

Yleensä ottaen ja yhteenvetona haluan sanoa, että Turkmenistanin ihmisoikeustilanteessa on toki paljon toivomisen varaa, mutta jatkuva eristäytyminen ei ole järkevä vaihtoehto. Ehdollinen lähestymistapa 11 vuotta sitten neuvoteltuun väliaikaiseen sopimukseen ei ole tehokas tapa taata ihmisoikeuksien ja demokratian kehittyminen.

Meidän täytyy luonnollisesti käydä Turkmenistanin kanssa vuoropuhelua ihmisoikeuksista ja siihen me myös pyrimme. Tšekin tasavallan pääministeri vieraili maassa aivan hiljattain. Hän kävi presidentin kanssa Ashgabatissa keskustelua juuri näistä asioista.

Puheenjohtajuus on vakuuttunut, että meillä on nyt tilaisuus lujittaa suhteitamme Turkmenistaniin, ja tämä lähestymistapa on ainoa tehokas keino luoda suoraa vuoropuhelua sellaisissa asioissa kuin ihmisoikeuksissa.

Kumpikaan Turkmenistanin pääkumppaneista – ei Venäjä, eikä Kiina, jotka molemmat kasvattavat parhaillaan vaikutustaan alueella – ei todennäköisesti tule nostamaan ihmisoikeuksia asialistansa kärkeen.

Näin ollen asianmukaisen sopimussuhteen luominen, jonka ensiaskel on väliaikainen sopimus, on keskeinen askel tällaisen suhteiden lähentämiseen tähtäävän politiikan tiellä. Parlamentin vastustus vahingoittaisi alkavaa vuoropuheluamme Turkmenistanin kanssa ja heikentäisi kykyämme edistyä tärkeissä asioissa, kuten ihmisoikeuksien parantamisessa.

Tämän vuoksi kannustan parlamenttia esittelijä Daniel Casparyn tavoin antamaan väliaikaiselle sopimukselle täyden tukensa.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, Eleanor Roosevelt on sanonut, että on parempi sytyttää kynttilä kuin kirota pimeyttä. Tämä pätee myös Turkmenistaniin. Turkmenistanin ihmisoikeuksien edistämisen ja demokratian tukemisen tulee luonnollisesti jatkossakin olla keskeinen tavoitteemme. Monet teistä ovat todenneet aivan oikein – esimerkiksi jäsen Flautre, joka ei ole enää paikalla –, että muutokset tapahtuvat hitaasti. Se on totta. Siitä huolimatta muutoksia kuitenkin tapahtuu, ja nämä muutokset on tunnustettava ja niihin on kannustettava.

Meidän on siis autettava Turkmenistania auttamaan itseään. Meidän on sen vuoksi luotava maahan rakentavat, jatkuvat ja strategisesti onnistuneet suhteet. Meidän on luotava sopimussuhteillemme kunnollinen kehys. Voimassa oleva kauppa- ja yhteistyösopimus ei kuitenkaan suppeutensa vuoksi mahdollista sitä.

Haluan sanoa muutaman sanan jäädyttämisestä tai mahdollisesta jäädyttämisestä. Kuten tiedätte ja kuten puheenjohtaja juuri totesi, näistä asioista päättää – yksimielisesti – neuvosto. Komissio voi tehdä ehdotuksen jäädyttämisestä.

Haluan muistuttaa teitä, että esimerkiksi Andijanin tapahtumien jälkeen neuvosto päätti asettaa Uzbekistanille rajoittavia toimenpiteitä, joihin kuului muun muassa asevientikielto sekä matkustusrajoituksia uzbeekkiviranomaisille, joiden oli todettu olleen osallisia tapahtumiin. Sen lisäksi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaiset tekniset kokoukset sekä yhteistyökomitea ja alakomiteat keskeytettiin. Näitä toimenpiteitä tarkkailtiin jatkuvasti ja uusittiin tai tarkistettiin tarvittaessa vuosittain.

Jos vastaavanlaisia tapauksia – tai vain tilanteen vakavaa heikkenemistä – havaitaan, neuvosto voi ryhtyä samankaltaisiin toimenpiteisiin tai harkita jopa jäädyttämistä ja komissio harkitsisi varmasti kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, jäädyttäminen mukaan lukien.

Erityisen ihmisoikeuksia koskevan jäädyttämislausekkeen sisällyttäminen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen edellyttäisi sopimuksen muuttamista. Se ei olisi ongelmatonta, sillä se edellyttäisi neuvotteluiden avaamista uudelleen Turkmenistanin ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa. On syytä muistaa, että Turkmenistan allekirjoitti ja ratifioi sopimuksen jo vuonna 2004 ja myös 12 EU:n jäsenvaltioita on ratifioinut sen.

Mitä tulee kysymykseen siitä, voiko ihmisoikeuksien loukkaaminen johtaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen jäädyttämiseen, toistan, että sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa että väliaikaisessa sopimuksessa on lauseke, jonka mukaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen osa sopimusta. Tämän totesin jo aiemmin varsin selvästi. Sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa että väliaikaisessa sopimuksessa on lauseke, jonka nojalla kumpi tahansa osapuolista, joka katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mihin se voi erityisen kiireellisissä tapauksissa ryhtyä myös kuulematta ensin yhteiskomiteaa.

Sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa että väliaikaisessa sopimuksessa on myös yhteinen julistus, jossa selitetään, että erityisen kiireellisillä tapauksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa jompikumpi osapuolista syyllistyy sopimuksen materiaaliseen rikkomiseen, ja että materiaalisella rikkomuksella tarkoitetaan sopimuksen jonkin keskeisen osan loukkaamista.

Näin ollen materiaalinen rikkomus kiireellisissä tapauksissa antaa osapuolille oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Meidän näkemyksemme mukaan näihin toimenpiteisiin voidaan lukea myös sopimuksen jäädyttäminen. Tämän vuoksi pyydän vielä kerran teitä, hyvät parlamentin jäsenet, antamaan hyväksyntänne EU:n ja Turkmenistanin väliaikaisen kauppasopimuksen aktivoimiselle.

Olen valmis tukemaan komission poliittista sitoutumista ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun tarkkailemiseen ja asiasta raportoimiseen parlamentille säännöllisesti. Tämä olisi kauppasopimuksessa mahdollisuus lisätä yhteistyötä ja auttaisi meitä vähitellen nostamaan Turkmenistanin kanssa käytävän vuoropuhelun kehyksen samalle tasolle alueen monien muiden valtioiden kanssa jo laadittujen kehysten kanssa. Meidän on syytä pitää myös se mielessä.

Me voimme vaikuttaa myönteisten muutosten toteutumiseen ja ihmisoikeustilanteen kohentumiseen vain luomalla tiiviimpiä suhteita.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

 
  
MPphoto
 

  Daniel Caspary, laatija. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, suurkiitos tämänpäiväisestä keskustelusta. Olemme edistyneet sen ansiosta huomattavasti. Haluan kiittää kaikkia ystäviäni, jotka ovat tehneet kanssani töitä tämän asian parissa kuluneiden kuukausien aikana.

Mieleeni jäi erityisesti yksi neuvoston puheenjohtajan keskeinen toteamus: Kiina tai Venäjä tai edes Iran eivät voi opettaa Turkmenistanin kansalle demokratiaa eivätkä ihmisoikeuksia. Parlamentti on viime vuosien aikana asettanut yksiselitteisiä ehtoja, joiden toteutuessa me voimme hyväksyä tämän väliaikaisen sopimuksen. Viimeisimpänä tällaisia ehtoja on esitetty jäsen Özdemirin Keski-Aasian strategiaa koskevassa mietinnössä.

Euroopan parlamentti tekisi valtavan myönnytyksen, jos me nyt käytännössä katsoen hautaisimme noin kolme tai kuusi kuukautta sitten asettamamme vaatimukset ja toteaisimme, että me kaikesta huolimatta hyväksymme mietintöni väliaikaisesta sopimuksesta. Toisaalta tiedän hyvin, että me puhumme tänään väliaikaisesta sopimuksesta. Äänestyksen lykkääminen ei olisi ollut hyvä ajatus. Tiedän myös, että meidän ei pidä käyttää Turkmenistania ja väliaikaista sopimusta panttivankina, jonka avulla yritämme muuttaa EU:n toimielinten välistä vallan tasapainoa.

Tiedän myös hyvin, että jos komissio ja neuvosto suostuvat vaatimuksiin, joita monet meistä ovat tänään esittäneet, kyseessä olisi ennakkotapaus, vaikka parlamentin vaatimukset ovatkin mielestäni – ja tätä haluan korostaa – täysin perusteltuja. Odotan sen vuoksi – mieluiten jo tänä iltana – komissiolta lupausta siitä, että jos valvonta paljastaa Turkmenistanin tilanteen huonontuneen ja jos parlamentti hyväksyy päätöslauselman, jossa se pyytää komissiota ehdottamaan neuvostolle väliaikaisen sopimuksen jäädyttämistä, komissio tällöin antaa neuvostolle jäädyttämistä koskevan ehdotuksen. Tämän pitäisi nähdäkseni olla mahdollista nykyisten sopimusten puitteissa.

Pitäisin kuitenkin erittäin myönteisenä, jos neuvosto antaisi meille lupauksen siitä, että se ottaisi tämän asian käsiteltäväkseen välittömästi ja keskustelisi siitä komission ehdotuksesta jossain tulevassa kokouksessaan. Sekä neuvosto että komissio voivat varmasti antaa nämä lupaukset turvautumatta Euroopan unionin toimielinten välisen yhteistyön yleiseen järjestelmään. Olisin kiitollinen, jos te voisitte antaa nämä lupaukset tänään tai viimeistään huomenna ennen äänestystä. En haluaisi suositella ryhmäni jäsenille ennen huomista äänestystä, että mietintöäni koskevaa äänestystä lykättäisiin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PT) Olen vastaanottanut kaksi työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

 
Päivitetty viimeksi: 12. elokuuta 2010Oikeudellinen huomautus