Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Hannu Takkulan kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta (2008/2328(INI)) (A6-0125/2009).

  Hannu Takkula, esittelijä. − (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin eettinen velvollisuus on pitää huolta siitä, että jokaisella, myös maahanmuuttajalapsella, on oikeus hyvään koulutukseen. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksutonta ja pakollista. Lapsilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen, joka edistää heidän yleissivistystään ja suo yhtäläisen mahdollisuuden kehittää heidän kykyjään – yksilöllistä arvostelukykyä sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoa, jotta he voivat kasvaa tasapainoiseen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen.

Lasten koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on pidettävä johtavana periaatteena lapsen parasta. Ensisijaisesti tämä lapsen parhaasta huolehtiminen kuuluu luonnollisesti vanhemmille ja kodeille, mutta koulujen ja yhteiskunnan pitää olla tukemassa myös kodin kasvatustyötä ja sitä kautta vahvistaa oppilaiden kokonaispersoonallisuuksien eheytymistä.

Olen ollut huolissani niistä tutkimuksista, joita viime aikoina on julkaistu maahanmuuttajalapsista. Niiden mukaan joillakin paikoin heidän koulunkäyntinsä on ollut hyvin vaikeata ja joissakin yhteiskunnissa on pyritty rakentamaan sellaisia kouluja, joissa on ainoastaan ja vain maahanmuuttajalapsia. Näin ollen on jouduttu sellaiseen tilanteeseen, että tuolla seudulla asuvat perheet ovat siirtäneet lähikoulusta omat lapsensa pois, jotta näiden ei tarvitsisi olla maahanmuuttajalasten kanssa samassa koulussa. Tämä on valitettava tilanne ja on johtanut siihen, että maahanmuuttajalasten koulutustaso ja oppimistulokset ovat olleet hyvin heikkoja ja opettajien vaihtuvuus näissä kouluissa, joihin maahanmuuttajalapsia on paljon keskittynyt, on ollut erittäin suurta.

Tämä ei ole toivottavaa kehitystä, vaan meidän on luotava sellaiset olosuhteet, että maahanmuuttajalapset voivat parhaalla mahdollisella tavalla integroitua yhteiskuntaan. Meidän pitää myös huolehtia siitä, että kouluilla on riittävästi resursseja – tällä tarkoitan määrällisiä resursseja liittyen opettajakuntaan ja myös taloudellisia resursseja – ja meidän täytyy huolehtia siitä, että opettajien koulutusta ja samoin opettajien täydennyskoulutusta kehitetään. Jotta voimme ehyellä ja kestävällä tavalla huolehtia maahanmuuttajalapsista, me tarvitsemme kokonaisvaltaisen lähestymistavan, me tarvitsemme myös erityisiä panostuksia ja lisäresursseja opettajien koulutukseen ja koko opetustoimeen.

Tiedän, että tämä on jokaisen jäsenvaltion omassa päätösvallassa oleva kysymys, mutta myös Euroopan parlamentin toimesta, Euroopan unionin toimesta, avoimen koordinaation kautta, meidän pitää rohkaista jäsenvaltioita toimimaan näin, sillä uskon, että me kaikki haluamme, että maahanmuuttajalapset voivat saada hyvän koulutuksen ja voivat integroitua yhteiskuntaan ja näin ollen voitaisiin välttää valitettava syrjäytymiskehitys, joka tällä hetkellä on nähtävissä monen maahanmuuttajalapsen kohdalla. Onhan niin, että tuo syrjäytymiskehitys monesti johtaa työttömyyteen ja myös rikollisuuteen ja moniin muihin ei-toivottaviin seurauksiin.

Euroopan unionin sisäisen työvoiman vapaan liikkuvuuden kannalta on huolestuttavaa myös se, jos Euroopan unionin jäsenvaltioissa asuvat ihmiset eivät halua muuttaa toiseen valtioon tai työskennellä ulkomailla sen vuoksi, että heidän lapsilleen ei voida siellä järjestää asiallista ja hyvää koulutusta ja laadukasta opetusta Sen vuoksi tähänkin asiaan on kiinnitettävä huomiota ja huolehdittava siitä, että jokaisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy riittävän korkeatasoinen, laadukas koulutus.

Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme, arvokkain pääoma, joka meillä on. Heidän nimensä on "Tänään" eikä "Huomenna" ja sen vuoksi toivon, että Euroopan unionissa voimme jakaa sen yhteisen periaatteen, että jokaisella lapsella on oikeus eheään ja turvattuun huomiseen ja hyvään koulutukseen.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, suhtaudun myönteisesti tähän valiokunta-aloitteiseen mietintöön, ja ennen kaikkea omasta ja komission jäsen Figelin puolesta haluan kiittää mietinnön esittelijää jäsen Takkulaa sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa heidän tekemästään työstä.

Euroopan komissio yhtyy parlamentin jäsenen näkemykseen siitä, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen lapsi aiheuttaa huomattavia haasteita koulujärjestelmillemme valtaosassa jäsenvaltioistamme.

Koulutus on integraatioprosessin avaintekijä. Tutkintojen hankkiminen on välttämätöntä, mikäli haluamme turvata kansalaistemme tulevaisuuden tietoon pohjautuvassa yhteiskunnassa, joka on yhä enemmän kilpailuun suuntautunut. On kuitenkin yhtä tärkeää, että koulut tarjoavat sosiaalisen testauksen muodossa perustan keskinäiselle tiedolle ja keskinäiselle ymmärrykselle, mikä on ratkaisevan tärkeää rinnakkaiselomme parantamisen kannalta.

Tällä hetkellä Euroopassa oleskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat joutuvat kohtaamaan suuria ongelmia. Maahanmuuttajalapsi joutuu usein vastakkain kaksitahoisen ongelman kanssa: yhtäältä on vastaanottavan maan riittämätön kielitaito ja toisaalta matala sosioekonominen asema. Syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna monet maahanmuuttajalapset suoriutuvat koulunkäynnistä huonosti, ja heidän keskuudessaan koulunsa keskeyttäneiden määrä on muita suurempi ja korkeakouluihin pyrkivien määrä muita alhaisempi.

Niinpä mietinnössä korostetaan perustellusti sen asian tärkeyttä, että maahanmuuttajalapsille on tarjottava apua vastaanottavan maan kielen oppimisessa ja samalla on edistettävä heidän omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan. Osallistuminen varhaiseen esiasteen koulutukseen on myös tärkeä asia, jotta integroituminen koulutusjärjestelmään olisi menestyksekästä ja sosioekonomiset ja kielelliset haitat onnistuttaisiin poistamaan. Opettajilla olisi joka tapauksessa oltava tarvittava pätevyys, joka on niin tärkeää monikulttuurisessa ympäristössä. Liikkuvuuden olisi oltava myös opettajien koulutuksen ja ammatillisen kehityksen avaintekijä.

Olen hyvilläni siitä, että asia on saavuttanut niin laajan yksimielisyyden. Mielestäni pääsimme yksimielisyyteen myös siitä, että nyt meidän on toteutettava hyvät aikeemme ja todella parannettava maahanmuuttajalasten koulutusmahdollisuuksia. Niinpä meidän olisi tuettava jäsenvaltioita varmistaaksemme korkeatasoinen koulutus kaikille, ja samanaikaisesti meidän olisi aktiivisesti ehkäistävä oppilaiden sosioekonomista erottelua. Meidän olisi tuettava jäsenvaltioita niiden auttaessa kouluja hallitsemaan erilaisia vaatimuksia niin, että alun perin haasteen muodostaneet monikulttuurinen yhteiskunta ja monikielisyys kääntyisivätkin näiden koulujen eduksi.

Koulujärjestelmän olemus ja organisaatio kuuluvat tietysti puhtaasti kansalliseen toimivaltaan, eikä komissio aio kaventaa tätä toimivaltaa millään tavoin. Minun on kuitenkin todettava, että maahanmuuttajalasten menestyksekäs integroiminen yhteiskuntaan on koko Eurooppaa koskeva asia. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme, ja me voimme oppia paljon toisiltamme. Olemme varmoja siitä, että mietintönne ansiosta voidaan osoittaa, mihin erityistoimiin voidaan ryhtyä voidaksemme auttaa jäsenvaltioita tässä asiassa.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Koulutus ja maahanmuutto liittyvät läheisesti toisiinsa, koska sekä Euroopan unionin alueella tapahtuva sisäinen maahanmuutto että Euroopan unioniin suuntautuva maahanmuutto ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosien aikana, ja on lukuisia asioita, jotka meidän olisi tarkasti huomioitava tulevaisuudessa.

Tuen myös sitä ajatusta, että direktiivi 77/486/ETY on vanhentunut. Meidän on muistettava, että kyseinen direktiivi annettiin vuonna 1977, ja Euroopan unioni on muuttunut siitä lähtien. Esimerkkinä mainitsen sen, että kotimaani Romania liittyi Euroopan unioniin 20 vuotta myöhemmin, ja katson, että tämä direktiivi ei tarjoa ratkaisuja ongelmiimme. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet huimasti viime vuosien aikana, ja tuen jäsen Takkulan ehdotusta tämän direktiivin muuttamisesta. Menisin asiassa jopa vielä vähän pidemmälle ja ehdottaisin, että annetaan uusi direktiivi, joka käsittelisi maahanmuuttajien lasten koulutusta.

  Corina Creţu (PSE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin kasvavalla maahanmuuttoasteella, myös sisäisellä, on monia kulttuurisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia jälkiseurauksia. Sen vuoksi on erityisen tärkeää taata maahanmuuttajille yhdenvertaiset mahdollisuudet ja keskittyä entistä enemmän heihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseen. Tässä yhteydessä romanien tilanne puhuu puolestaan, koska he muodostavat erityistapauksen ja vaikeusasteen, joka on aivan omaa luokkaansa.

Haluan myös kiinnittää huomiota työvoiman liikkuvuuteen kohdistuviin jälkiseurauksiin, jotka johtuvat ulkomailla työskentelevien ihmisten lasten kokemiin vaikeuksiin heidän pyrkiessään integroitumaan vierasmaalaiseen koulutusympäristöön.

Tämän vuoksi lasten mahdollisimman nopean integroitumisen tukemisella saattaa olla ratkaisevan suuri merkitys pyrittäessä ehkäisemään maahanmuuttajien ghettoistumista, erityisesti siksi, että on pantu merkille, että maahanmuuttajalasten koulutustaso ja sosioekonominen tilanne on huonompi kuin muiden lasten, jonka vuoksi tällä alalla tarvitaan päättäväisiä toimia. Kun heille tarjotaan paremmat edellytykset integroitua ulkomaiseen koulutusympäristöön mahdollisimman nopeasti, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on menestyä opinnoissa ja työmarkkinoilla.

Samaan aikaan vastaanottavan maan kielen oppimisen ja paikalliseen ympäristöön sulautumisen ei pidä kuitenkaan tarkoittaa sitä, että he joutuvat hylkäämään oman kulttuuriperintönsä.

  Gabriela Creţu (PSE), kirjallinen. – (RO) Yksi Euroopan unionin perusperiaatteista on liikkumisvapaus, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden työskennellä, opiskella ja matkustaa toisessa maassa. On tärkeää, että katsomme EU:n sisäisten maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen olevan koko yhteiskunnan vastuulla. Maahanmuuttajien lasten koulutus on askel tähän suuntaan.

Maahanmuuttajien lasten koulutusta on tarkasteltava niin, että sillä parannetaan eurooppalaisen yhteiskunnan jokapäiväistä toimivuutta ja että se on kulttuurinen rikkaus. Tätä varten on mielestäni aloitettava vastaanottavan maan ja alkuperämaan välinen yhteistyö, jonka puitteissa alkuperämaa toimii aktiivisesti maansa kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi.

Tuemme maahanmuuttajien äidinkielen ottamista vastaanottavan maan koulun opetusohjelmaan toiseksi vieraaksi kieleksi siellä, missä on suuria maahanmuuttajayhteisöjä. Opetushenkilökunnan rekrytointi näistä yhteisöistä on yksi tapa varmistaa, että näillä lapsilla on yhteys alkuperämaansa kulttuuriin ja että maahanmuuttoon liittyviä kokemuksia jaetaan.

  Ioan Lucian Hămbăşan (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Komission vihreä kirja herättää monia kysymyksiä yhdestä tärkeimmistä asioista, joka jäsenvaltioilla on nyt edessään. Kyse on maahanmuuttajien lasten koulutuksesta. Suuri määrä romanialaislapsia asuu perheineen toisissa jäsenvaltioissa, ja on tärkeää, että heidän identiteettinsä säilyy ja että heille tarjotaan mahdollisuus opiskella sekä sen maan kieltä, jossa he asuvat, että heidän omaa äidinkieltään. Meidän on edistettävä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä ja löydettävä yhdessä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että koulutusta tarjotaan maahanmuuttajien äidinkielellä. Näille lapsille on taattava samat oikeudet kuin muille lapsille. Tiedetään hyvin, että epävarma taloudellinen tilanne voi johtaa eristäytymiseen, koulun keskeyttämiseen ja väkivaltaan. Juuri tämän vuoksi meidän on tuettava jäsenvaltioita ratkaisujen löytämisessä. Lapset ovat kaikkein arvokkain voimavara, joka meillä on. He edustavat yhteiskuntamme tulevaisuutta, olipa heidän taustansa mikä tahansa.