Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Magor Imre Csibin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (uudelleenlaadittu) (KOM(2008)0844 – C6-0277/2008 – 2008/0151(COD)).

  Magor Imre Csibi, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää varjoesittelijöitä siitä, että he auttoivat pääsemään kompromissiin neuvoston kanssa ekologista suunnittelua koskevan direktiivin uudelleenlaadinnassa.

Prosessi on ollut haastava, mikä johtuu pääasiallisesti uudelleenlaadinnan hyvin rajoittavasta luonteesta. Lainsäädäntöehdotus, mihin parlamentti ei juuri voi tehdä muutoksia, ei luo sopivia puitteita yhteispäätösmenettelylle. Emme enää ole toimielin, jonka rooli rajoittui suostumuksen antamiseen, ja tällaista roolia parlamentti ei jatkossa halua ottaa uudelleenlaadinnassa.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että näistä haasteista huolimatta onnistuimme pääsemään kompromissiin, jossa vahvistetaan komission ehdotuksen perusperiaatteita, kuten direktiivin soveltamisalan laajentaminen energiaan liittyviin tuotteisiin, sekä selvennetään ja korostetaan kaikkia ympäristörajoituksia.

Näin ollen kompromissi selkeyttää energiaan liittyvien tuotteiden määritelmää tarkentamalla, mitkä tuotteet voisivat kuulua direktiivin soveltamisalaan, esimerkiksi ikkunoiden eristysmateriaalit ja jotkut vettä käyttävät tuotteet, kuten suihkuttimet ja hanat. Korostan lisäksi sitä seikkaa, että näiden esimerkkien luetteleminen ei tarkoita, että direktiivi automaattisesti kattaisi nämä tuotteet.

Ensinnäkin niiden vaikutuksia on arvioitava, ja direktiiviä suunnitellaan sovellettavaksi vain niihin tuotteisiin, joilla on huomattavia vaikutuksia ympäristöön, joita olisi mahdollista huomattavasti parantaa ja jotka eivät kuulu muun sellaisen lainsäädännön soveltamisalaan, jolla voitaisiin päästä samoihin tavoitteisiin nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla.

Kompromissi mahdollistaa myös sen, että täytäntöönpanotoimien valmistelun arviointimenetelmät vastaavat paremmin luonnonvarojen käytön tehokkuus- ja elinkaariajattelun periaatteita. Luonnonvarojen vähetessä energiatehokkuuteen pyrkiminen ei yksinään riitä, vaan meidän on optimoitava luonnonvarojen käyttöä kokonaisuudessaan. Meidän on lisäksi pyrittävä vähentämään käyttämiemme tuotteiden ympäristövaikutuksia, eikä pelkästään niiden käytön aikaisia vaikutuksia vaan myös niiden koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia. Tämä ulottuu raaka-aineiden valinnasta, valmistukseen, pakkaukseen, käyttöön, tuotteen elinkaaren loppuun asti.

Vaikka tällä hetkellä direktiiviä sovelletaan vain energiaan liittyviin tuotteisiin, meidän olisi tulevaisuudessa oltava valmiita laajentamaan lainsäädäntöä kattamaan kaikki tuotteet. Sekä ympäristövaliokunta että teollisuusvaliokunta ovat vaatineet direktiivin soveltamisalan laajentamista kattamaan direktiivin tarkistuksen jälkeen vuonna 2012 muutkin kuin energiaan liittyvät tuotteet.

Vastauksena tähän komissio sitoutui tarvittaessa käyttämään nykyisiä menetelmiä, jotta soveltamisalaa voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa kaikkiin tuotteisiin. Emme kuitenkaan saaneet selvää sitoumusta soveltamisalan laajentamisesta kaikkiin tuotteisiin direktiivin tarkistuksen jälkeen 2012. Olisin halunnut komission ottavan vankemman ja kaukonäköisemmän lähestymistavan, varsinkin kun meillä on nyt kaikki välineet edessämme ja tämä oli paras vaihtoehto, johon vaikutusten arvioinnissa päädyttiin. Tässä mielessä olemme mielestäni hukanneet mahdollisuuden tehdä vähemmällä byrokratialla enemmän ympäristön hyväksi.

Vuoden 2012 tarkistus tarjoaa vielä mahdollisuuden. Emme todellakaan voi väittää, etteikö meidän pitäisi muuttaa kulutus- ja tuotantotottumuksiamme ympäristöystävällisempään suuntaan. Tarvitsemme muutosta, joka olisi myös mahdollinen ilman, että kuormitetaan liiaksi yrityksiä ja kotitalouksia.

Luomalla vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava ja vähän luonnonvaroja kuluttava talous voimme antaa uutta puhtia kilpailukyvylle. Ekologista suunnittelua koskeva direktiivi tarjoaa yrityksille huomattavan mahdollisuuden luoda kilpailukykyisempää liiketoimintaa, joka perustuu ympäristöystävälliseen teknologiaan. Se tekee Euroopan unionista tasaveroisen kilpailualueen ja vähentää hallinnollisia ja tuotannollisia kustannuksia. Se tarjoaa myös teollisuudelle joustavuutta, sillä se mahdollistaa täytäntöönpanotoimien valvonnan korvaamisen itsesääntelyllä.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä mainitsen sen seikan, että sidosryhmiä kuullaan ja ne otetaan mukaan täytäntöönpanotoimien määrittelyyn ja tarkistamiseen sekä itsesääntelytoimien arviointiin. Sidosryhmien kanssa käymieni keskustelujen perusteella olen ymmärtänyt, että tulevaisuuteen katsovat yritykset eivät odota asetuksia toimiakseen niiden edellyttämällä tavalla vaan ryhtyvät ennakoiviin toimiin. Jotkut toimivat näin epäitsekkäistä syistä, mutta useimmat sen takia, että ympäristötietoisuus yksinkertaisesti tekee hyvää liiketoiminnalle.

Meidän on kuitenkin annettava teollisuudelle oikeanlaisia viestejä. Vaikka kaikki kollegani eivät olekaan samaa mieltä kanssani siinä, että ekologisen suunnittelun vaatimuksia olisi laajennettava kaikkiin tuotteisiin, uskon vahvasti. että ainoastaan siirtymällä puhtaampiin tuotteisiin pystymme estämään ympäristön pilaantumisen.

Yli 80 prosenttiin kaikista tuotteiden ympäristövaikutuksista pystytään vaikuttamaan tuotteen suunnittelulla. Tuotteiden parempi suunnittelu vähentäisi tuhlausta ja tarjoaisi kuluttajille tehokkaampia, luotettavampia ja kestävämpiä tuotteita.

Ekologisen suunnittelun vaatimusten laajentaminen energiaan liittyviin tuotteisiin kuten ikkunat ja vesihanat on askel kohti kauaskantoisempaa lähestymistapaa ja kestävämpää Euroopan unionin politiikkaa.

Joskus pienetkin askeleet voivat johtaa suuriin saavutuksiin. Toivottavasti hyväksytte tämän kompromissiratkaisun pyrkimyksenä eteenpäin ja jatkatte painostamista, jotta hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin kaikkia ympäristön parantamismahdollisuuksia ja edistettäisiin ympäristöystävällisempien tuotteiden suunnittelua.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aluksi kiittää esittelijä Csibiä hänen esimerkillisestä työstään tähän esitykseen liittyen ja sanoa olevani erittäin tyytyväinen siihen, että hänen työnsä mahdollisti ratkaisuun pääsyn ensimmäisessä käsittelyssä.

Ehdotuksen sisältö on täysin legalistisesta näkökulmasta katsottuna rajallinen. Sen sisältö pähkinänkuoressa on laajentaa olemassa olevan ekologista suunnittelua koskevan direktiivin soveltamisalaa kattamaan energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi kaikki energiaan liittyvät tuotteet. Polittisesta näkökulmasta katsottuna sitä vastoin tämä muutos olisi erittäin merkittävä. Se on tärkeä askel kohti kolmatta teollista vallankumousta Euroopassa, kohti Euroopan unionin kansallisten talouksien muutosta kansallisiksi talouksiksi, jotka tuottavat vain vähän hiilidioksidia.

Minulla on näkemys siitä, millaiselta tulevaisuuden eurooppalainen tuote tulee näyttämään. Tulevaisuuden eurooppalainen tuote, jossa on merkintä "Made in Europe", tulee olemaan markkinoiden innovatiivisin, turvallisin ja energiatehokkain sekä luonnonvaroja eniten säästävä. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin johtoasema energiatehokkuudessa ja luonnonvarojen säästeliäässä käytössä ei ainoastaan ole hyödyllinen ympäristön vaan myös työllistymisen kannalta. Ympäristöystävälliset tuotteet ja tuotantoprosessit kukoistavat tällä hetkellä taantumasta huolimatta, ja tämä suuntaus tulee jatkumaan.

Minun mielestäni tämä direktiivi on hyvä esimerkki integroiduista tuotepolitiikasta. Direktiivi on jo osoittautunut hyödylliseksi ja nähtävillä on tuloksia sen soveltamisesta energiaa käyttäviin tuotteisiin. Direktiivi tarjoaa puitteet sellaisten ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamiselle, joissa otetaan huomioon nykyinen tuotteiden ympäristövaikutus koko niiden elinkaaren ajalta. Kuten Magor Imre Csibi jo totesi, direktiivi viitoittaa tietä teollisuuden alan vapaaehtoiselle aloitteelle. Se rajaa virallisesti tarkennetut vaatimukset koskemaan niitä tuotteita, joissa on potentiaalia merkittävään säästöön taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Voimassa oleva direktiivi vaikuttaa jo nykyisellään huomattavasti Euroopan unionin vähennystavoitteisiin siten, että hehkulampuista, boilereista ja monista muista energiaa tuhlaavista kulutustuotteista luovutaan. Direktiivin soveltamisalan laajentaminen kaikkiin energiaan liittyviin tuotteisiin tuo valtavasti mahdollisuuksia energian kulutuksen vähentämiseksi edelleen ja näin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Jokainen tuote, jolla on merkitystä energian kulutukselle, kuuluu siis tällä hetkellä direktiivin soveltamisalaan. Tähän kuuluu näin ollen myös sellaiset tuotteet, joiden käyttö ei suoraan kuluta energiaa, mutta jotka vaikuttavat epäsuorasti energian kulutukseen. Niinpä nykyään voidaan esimerkiksi asettaa vaatimuksia ikkunoille sekä vettä käyttäville tuotteille. Esimerkiksi pelkästään kaksinkertaisten ikkunoiden määrää lisäämällä voitaisiin säästää 30 prosenttia enemmän energiaa vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 55 000 gigawattitunnin säästöä, mikä puolestaan vastaa 27 megatonnin säästöä hiilidioksidin määrässä tai kahden tai kolmen ydinvoimalan tuotantoa. Tämä osoittaa valtavasta vaikutuksesta, joka merkityksettömän tuntuisilla muutoksilla voi olla.

Komissio aikoo jatkaa meneillään olevaa työtään, joka koskee ekologista suunnittelua koskevan direktiivin täytäntöönpanotoimia, joita on noin 25. Nämä toimet kirjattiin vuosien 2009 ja 2011 välistä kautta koskevaan komission toimintasuunnitelmaan. Lisäksi kuultuaan ekologista suunnittelua koskevaa kuulemisfoorumia direktiivin 16 artiklan mukaisesti komissio määrittelee, mitkä tuoteryhmät otetaan 21. lokakuuta 2011 mennessä mukaan toiseen työsuunnitelmaan.

Vuoteen 2012 mennessä komissio tarkistaa 21 artiklan mukaisesti myös, olisiko tarpeen laajentaa direktiivin soveltamisalaa tuotteisiin, jotka eivät ole olennaisia energian kulutuksen kannalta, mutta jotka kuitenkin vaikuttavat luonnonvarojen suojeluun.

Kuten sovittiin neuvotteluissa, jotka johtivat sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä, komissio antaa julkilausuman. Tämä julkilausuma on parlamentin tiedossa. Annan sen puhemiehistölle tämän istunnon jälkeen.

Koska ehdotus hyväksyttiin nopeasti ensimmäisessä käsittelyssä, komissio voi nyt toimeenpanna sen kestävää teollisuuspolitiikkaa ja ryhtyä heti töihin ja kehittää muita konkreettisia toimia, jotka tähtäävät energian säästämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Lopuksi haluaisin vielä huomauttaa, että läheinen yhteistyö parlamentin, neuvoston ja komission välillä nopeutti neuvotteluja. Ilokseni voin kertoa teille, että komissio uskoo pystyvänsä hyväksymään kaikki esittelijä Csibin ehdottamat tarkistukset. Kiitos.

  Anders Wijkman, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijää, Magor Imre Csibiä.

Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin tarkistamiseen tähtäävien yhteisten pyrkimystemme tulokset ovat mielestäni lähinnä menetetty tilaisuus. Soveltamisalan laajentaminen energiaa kuluttavista tuotteista energiaan liittyviin tuotteisiin on tietenkin hyvä asia. Miksi meidän pitäisi jättää se siihen? Kohtaamamme luonnonvarojen käyttöön liittyvät ongelmat ulottuvat energiaa pidemmälle. Tämän seikan luulisi olevan komission jäsenen tiedossa.

Ongelmana on yleinen ekosysteemeihin ja luonnonvaroihin kohdistuva kuormitus. Tämän vahvistavat monet tieteelliset selvitykset, joista yhtenä esimerkkinä on oma luonnonvaroja koskeva teemakohtainen strategiamme. Arviolta kahta kolmasosaa maailman suurimmista ekosysteemeistä kuormitetaan liikaa, ja me vahingoitamme luonnon pääomaa. Tämä ongelma tulee koko ajan vakavammaksi kasvavien talousten ja väestöjen takia. Selvää on, etteivät nykyinen kasvun malli ja käsite ole kestäviä. Mikä muukaan kuin Euroopan unioni voisi auttaa tämän käsityksen muuttamisessa kestävämmäksi?

Ekologista suunnittelua koskeva direktiivi on mielestäni askel eteenpäin. Samoin kuin energiatehokkuuden tapauksessa voisimme kehittää standardeja ja normeja raaka-aineiden hankkimiselle ja tuotteiden suunnittelulle kierrätyksen ja uudelleenkäytön helpottamiseksi ja luonnonvarojen tehokkaan käytön lisäämiseksi. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin meidän on puututtava luonnonvarojen tehokkaan käytön haasteeseen. Olen nähnyt komission aiemmat ehdotusluonnokset, joihin sisältyy luonnonvarojen käytön tehostaminen, ja minulle on täysi mysteeri, miksi näitä ehdotuksia ei ole toteutettu.

Kertokaa minulle, mihin muuhun EU:n lainsäädäntöön sisältyy toimia, joilla tähdätään luonnovarojen tehokkaaseen käyttöön? Tarvitsemme politiikan kehyksiä, jotka edistäisivät yleisesti luonnonvarojen tehokasta käyttöä, jotka kannustaisivat yrityksiä kokeilemaan uusia liiketoiminnan malleja, kuten toiminnallinen ajattelu, palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan, ja joissa otettaisiin huomioon palvelun laadusta saadut tulot eikä ainoastaan myynnin kasvusta saadut tulot.

Kuten sanoin, direktiivi olisi voinut kattaa kaiken tämän. Ennustan, että muutaman vuoden kuluttua, kadumme kaikki sitä, ettemme olleet ennakoivampia tänään. Toistan vielä: menetetty tilaisuus.

  Dorette Corbey, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää esittelijää. Ihailen ja arvostan hänen omistautuneisuuttaan ja sitoutumistaan. Pidän myös hänen ripeyttään suuressa arvossa. Jos minulta kysytään, niin kaikki olisi voinut sujua hiukan nopeammin, ja on valitettavaa, että esittelijän työtä viivästytettiin niin paljon.

Eurooppa painiskelee tällä hetkellä talouskriisin kourissa, mutta olemme itse asiassa kaikki jo monen vuoden ajan painiskelleet innovaatiotoiminnan puutteen aiheuttaman ongelman kanssa. Muissa maanosissa ollaan usein innovatiivisempia kuin Euroopan unionissa. Yhdysvalloissa on enemmän innovaatiotoimintaa, koska siellä sijoitetaan tutkimukseen ja kehitykseen paljon enemmän varoja, joihin kuuluu sekä julkisen että myös yksityisen sektorin varoja. Japanissa on erittäin paljon innovaatiotoimintaa, osittain siitä syystä, että Japani yleisestikin pyrkii saavuttamaan maailman huipputason eri aloilla. Meidän ekologista suunnittelua koskeva direktiivimme tähtää innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Tällä on positiivisia vaikutuksia ympäristöön sekä talouteen. Made in Europe -merkinnän tulisi tosiaan tarkoittaa kaikkein ympäristöystävällisimpiä tuotteita.

Innovaatiotoiminnan tulisi kohdistua monelle alalle: alhaisempaan energian kulutukseen, vähemmän saastuttavaan tuotantoon ja kulutukseen, luonnonvarojen huomattavasti parempaan hoitoon sekä elinkaarensa loppupäässä olevien tuotteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Kyseessä eivät ole pelkästään energiaa käyttävät tuotteet vaan myös energiaan liittyvät tuotteet, ja olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa siinä, että direktiivin pitäisi kattaa kaikki tuotteet.

Toisin sanoen luonnonvarat ovat tärkeitä. Jos 20 vuoden kuluttua maapallolla on lähes 9 miljardia asukasta, ja jos he kaikki haluavat kohtuullisesti vaurautta, on elintärkeää käyttää luonnonvaroja tehokkaasti ja säästeliäästi. On olemassa inspiroivia käsitteitä, kuten Michael Braungartin kehittämä kehdosta kehtoon -käsite, mullistavia ajatuksia, jotka mahdollistavat raaka-aineiden täydellisen uudelleenkäytön.

Tänään on tärkeää esittää kysymys, toimiiko ekologista suunnittelua koskeva direktiivi käytännössä. Tunnetuin esimerkki ekologista suunnittelua koskevasta direktiivistä on hehkulamppujen kielto, epäsuosittu, mutta erittäin positiivinen päätös. Valitettavasti ei edelleenkään ole varmuutta led-lamppujen energiatehokkuudesta, sillä vaikuttaa siltä että niissä olisi vähemmän etuja kuin valmistajat antoivat ymmärtää.

Toinen valitettava esimerkki ekologista suunnittelua koskevasta direktiivistä koskee energialuokitusta. Nyt puhutaan AA-, A+-, A20- ja A40-luokituksista, ja pian kaikilla tuotteilla on jonkinlainen A-luokan merkintä. Samalla on kuitenkin täysin epäselvää, mitä se merkitsee. Tämä on kaikkea muuta kuin hyvä esimerkki ekologisesta suunnittelusta.

Hyvät kollegat, tämä tarkistus ei valitettavasti voi ratkaista kaikkea. Me olemme jumissa omien menettelyidemme ja sopimustemme kanssa ja meillä on tosiaan käsissämme menetetty tilaisuus. Toivottavasti arviointi tarjoaa mahdollisuuden parannuksiin. On tärkeää, että ekologista suunnittelua koskeva direktiivi arvioidaan pian läpikotaisin. Edistääkö direktiivi todellakin pyrkimystemme mukaisesti innovaatiotoimintaa? Nostaako se Euroopan unionin ja eurooppalaiset valmistajat markkinoiden huipulle? Tuoko se energian säästöä? Vähentääkö se jätteitä ja luonnonvarojen käyttöä? Ja mikä tärkeintä: voidaanko vaikutuksia laajentaa tuotteisiin, jotka eivät liity energiaan, ja kaikkiin tuotteisiin?

  Holger Krahmer, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Günter Verheugen, hyvät kuulijat, minulla on pari varoituksen sanaa sanottavani tästä kompromissista, johon päästiin hyvin nopeasti, itse asiassa ällistyttävän nopeasti.

Olemme harpponeet eteenpäin niin nopeasti että me olisimme voineet hyväksyä tämän direktiivin tänä iltana oikeastaan ilman minkäänlaista keskustelua. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi niin harvat parlamentin jäsenet ovat valmistautuneet puhumaan. Haluaisin varoittaa, että olemme laajentamassa tämän direktiivin soveltamisalaa sellaisella hetkellä, jolla meillä ei ole juurikaan kokemusta siitä, miten nykyisen direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on sujunut. Haluaisin myös muistuttaa kaikkia siitä, että olemme keskustelleet soveltamisalasta parlamentissa, ja parlamentti halusi ulottaa sen kaikkiin tuotteisiin. Mielestäni tämä on väärä suunta. Ei ole hyväksyttävää eikä järkevää arvioida, onko jok’ikinen EU:ssa tuotettu tuote ympäristövaatimusten mukainen. On myös valitettavaa, ainakin minun mielestäni, että tämä sisällytetään tekstiin vuonna 2012 toteutettavana mahdollisuutena.

Haluaisin varoittaa, että meidän on varottava sitä, ettei Euroopan komissiosta tule tuotteita suunnitteleva viranomainen. Poliitikot ja hallintovirkamiehet eivät tiedä parhaiten, talous- ja rahoituskriisin jälkeenkään, miten tuotteita olisi tuotettava. Tämän insinöörit kenties saattavat tietää paremmin. Lopuksi haluaisin myös muistuttaa kaikkia siitä, että tämä tuotelainsäädännön lisääntyvä monimutkaisuus on ylivoimainen pienille ja keskisuurille yrityksille. Näiden yritysten on mahdotonta täyttää monia näistä vaatimuksista sellaisina kuin ne nykyisellään ovat, ja se, mitä me tänään teemme, kuormittaa niitä vielä entisestään, ja luulenpa ettemme ole riittävästi pohtineet, mitä tästä käytännöstä seuraisi.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, suuri kiitos esittelijä Csibille erittäin hyvästä työstä.

Ekologista suunnittelua koskeva direktiivi ei kuulu niihin asioihin, joista tiedotusvälineet ja suuri yleisö kohisivat, mutta oikeasti siinä on kyse hyvin tärkeästä asiasta, vaikka jaan myös Anders Wijkmanin näkemyksen siitä, että näkökulmaa pitäisi laajentaa resurssitehokkuuteen ylipäätänsä.

Kaikki ilmastonsuojelun hintaa analysoineet selvitykset osoittavat, että energiaa säästämällä leikkaamme päästöjä nopeimmin ja halvemmalla. Asettamalla energiatehokkuusvaatimuksia laitteille ja tuotteille säästämme merkittävästi energiaa ilman, että kansalaisten tarvitsee nähdä vaivaa.

Rakennusten arvioidaan aiheuttavan 36 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikkien näkemieni selvitysten mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi edullisimmista tavoista suojella ilmastoa. Nyt olemme laajentamassa ekologista suunnittelua koskevan direktiivin soveltamisalaa siten, että energiavaatimuksia voidaan asettaa esimerkiksi myös ikkunoille ja rakennusten seinä- ja eristyselementeille. Se on oikein, ja minusta on hienoa, ettemme antaneet kemianteollisuuden lobbarien estää tätä tarpeellista päätöstä. Tämä direktiivi auttaa meitä merkittävästi saavuttamaan 20 prosentin energiansäästötavoitteen.

Toinen tärkeä keino on laitteiden energiamerkinnät. On tautisen tyhmää, että komissio yrittää luopua hyväksi havaitusta A:sta G:hen -asteikosta, jonka kuluttajat ovat oppineet tuntemaan ja josta on otettu mallia muuallakin maailmassa. Olen iloinen, että parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta otti tällä viikolla vahvasti kantaa sen puolesta, että tuttu A:sta G:hen -asteikko säilytetään ja kriteereitä päivitetään sen mukaan, kun tekniikka kehittyy. Toivon, että komissio vihdoinkin ottaa onkeensa tämän parlamentin vahvan ja selkeän näkemyksen.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. – (DE) Hyvät kollegat, tämän keskustelun ristiriitaisuus ei liity energiatehokkuuteen. Uskon, että kaikki ovat yhtä mieltä siinä, että komission ehdotus johtaa valtavaan harppaukseen energiatehokkuuden lisäämisessä, energian säästössä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Siitä tässä ehdotuksessa on kyse. Tämä ehdotus liittyy ilmasto- ja energiapolitiikkaamme. Olen jokseenkin hämmästynyt juuri kuulemastani laajasta kritiikistä. Uskon tänään täällä puhuessani sanoneeni hyvin selvästi, että komission noudattaman integroidun tuotantopolitiikan mukaan energiatehokkuus ja luonnonvarojen säästäminen liittyvät erottamattomasti yhteen. Siinä mielessä luonnonvarojen suojelu on tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa olennaisen tärkeässä osassa, luonnollisesti. Ei tunnu siltä, että tämä seikka olisi otettu huomioon.

Haluaisin myös huomauttaa täytäntöönpanotoimiin liittyen sen, että direktiivin liitteessä 1 otetaan jo huomioon kaikki ympäristöön liittyvät ominaisuudet tuotteen koko elinkaaren ajalta, mukaan luettuna siis luonnonvarojen tehokas käyttö eikä vain energiatehokkuus, ja että komissio ottaa tällaiset tekijät huomioon päättäessään erityisen menetelmän avulla, mistä ekologiseen suunnitteluun liittyvistä tekijöistä määrätään energiaa kuluttavien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevissa täytäntöönpanotoimissa. Erityisten täytäntöönpanotoimien osalta luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön liittyvä kysymys on olennaisen tärkeä.

Aion kuitenkin todeta jotain yleistä tähän asiaan liittyvästä politiikasta. Mielestäni tätä uutta tuotepolitiikkaa, jolla on valtaisa vaikutus kulutustottumuksiin, kaikenlaiseen tehdastuotantoon sekä koko taloudelliseen kulttuuriimme, ei voida kertaheitolla laatia valmiiksi, vaan siihen on pyrittävä vähitellen. Lisäksi on aina järkevää laatia lakisääteisiä sääntöjä vasta sitten kun on hankittu vähimmäismäärä kokemusta, eikä meillä tällä hetkellä ole tarpeeksi kokemusta tavallisten kulutustuotteiden energiatehokkuudesta. Olemme kuitenkin luoneet selvän suunnan tulevalle kehitykselle, ja olen melko varma siitä, että ensi kerralla kun käsittelemme tätä direktiiviä, emme keskitykään energiatehokkuuteen vaan luonnonvarojen suojeluun.

Olisin erittäin kiitollinen teille kaikille, jos nykytilanteessa tekisimme sen, mikä on järkevästi ajateltuna tällä hetkellä mahdollista ja toteuttaisimme yhdessä sen, millä on merkittävä ja kestävä vaikutus energian kulutuksen vähentämiselle. Näin saavuttaisimme tavoitteemme ja tekisimme Euroopan unionista maailman johtajan energiatehokkuudessa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Csibin mietintö (A6-0096/2009)

Komissio ilmoittaa, että se, että ehdotettu laajennus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin, joka koskee energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteita, hyväksytään, ei vaikuta tämänhetkisen, valmiin työohjelman täytäntöönpanoon.

Lisäksi komissio kiinnittää asianmukaisesti huomiota direktiivistä saatuihin kokemuksiin laatiessaan työohjelmaa ja ehdottaessaan uusia uudelleenlaaditun direktiivin mukaisia täytäntöönpanotoimia. Direktiivin 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti komissio pyrkii erityisesti takaamaan, että direktiivi on yhdenmukainen yleisesti EU:n tuotteita koskevan lainsäädännön kanssa.

Komissio aikoo myös arvioidessaan direktiivin soveltamisalan laajentamista tuotteisiin, jotka eivät liity energiaan, 21 artiklan mukaisesti harkita, onko tarpeellista muokata menetelmiä kyseisiin tuotteisiin liittyvien merkittävien ympäristöaspektien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi.

  Magor Imre Csibi, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, kompromissiin pääsy ei koskaan ole helppoa, ja tämänpäiväinen keskustelu osoitti meille, että meillä on eriäviä mielipiteitä. Ei kuitenkaan ole koskaan helppo löytää hyvää keskitietä Euroopan parlamentin edistysmielisyyden ja komission pääosastojen ja neuvoston realistisen asenteen välille.

Haluaisin kuitenkin kiittää vilpittömästi pääosastojen kollegoitamme heidän joustavuudestaan. Haluaisin myös kiittää komission jäsen Verheugenia hänen osoittamastaan tuesta ja ystävällisistä sanoistaan, sekä varjoesittelijöitä, jotka auttoivat minua tässä lainsäädäntöprosessissa.

Omasta näkökulmastani tarkasteltuna, olen sitä mieltä, että olemme onnistuneet löytämään ehdotukseen hyvän keskitien ja pystyneet löytämään sellaisen ratkaisun tähän pakettiin, joka ei rasita liikaa Euroopan unionin teollisuutta ja joka samalla auttaa meitä myös lisäämään energiatehokkuutta ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä Euroopan unionin teollisuusalalla.

Haluaisin kuitenkin myös toistaa jossain määrin sitä, mitä kollegani Holger Krahmer sanoi, ja ilmaista toiveeni siitä, että tämän ehdotuksen täytäntöönpano tulee olemaan yhtä nopeaa kuin lainsäädäntötyömme.

Niinpä haluaisin nähdä täytäntöönpanon käyvän nopeasti, haluaisin nähdä nopeita tuloksia ja haluaisin nähdä tuloksia, jotka ennen kaikkea ovat Euroopan unionin kansalaisten etujen mukaisia ja samalla myös Euroopan unionin teollisuuden etujen mukaisia.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Nykyinen talouskriisi auttaa vain vahvistamaan Euroopan unionin vastuuta energiaa ja ympäristöä koskevien sitoumuksien noudattamisesta. On ryhdyttävä useisiin toimiin (esimerkiksi ekologinen suunnittelu), jotta kulutus- ja tuotantotottumukset Euroopan unionissa muuttuvat kestävämmiksi, ilman että yrityksille ja kansalaisille kohdistuu tästä lisäkustannuksia.

Ekologinen suunnittelu liittyy tuotteen elinkaaren ensimmäiseen vaiheeseen. Tämän uuden käsitteen tavoite on eliminoida tuotteiden ja tuotantoprosessien aiheuttamat ympäristövaikutukset. Noin 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista ja kustannuksista sen koko elinkaaren ajalta voidaan laskea sen suunnitteluvaiheessa. Valmistajien ekologisesta suunnittelusta saamien tietojen kokoaminen ja levittäminen on yksi ekologista suunnittelua koskevan direktiivin uudistuksella saavutettavista keskeisistä eduista.

Se, että kuluttajille tiedotetaan energiatehokkuudesta ja luonnonvaroista, pitäisi olla olennaista valmistajien päätöksenteossa. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein ja halvin tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta voidaan lisätä avoimuutta kuluttajien, teollisuuden ja toimivaltaisten viranomaisten kannalta sekä helpottaa ja nopeuttaa kuluttajille ja pk-yrityksille tarkoitetun tiedon keräämistä, on luotava julkinen verkkotietokanta.

Kannatan komissiolle esitettyä pyyntöä julkisen ekologista suunnittelua koskevan verkkotietokannan luomiseksi.