Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2332(ACI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0278/2009

Keskustelut :

PV 06/05/2009 - 2
CRE 06/05/2009 - 2

Äänestykset :

PV 06/05/2009 - 4.7

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0354

Puheenvuorot
Keskiviikko 6. toukokuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

2. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuki maaseudun kehittämiseen – Yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskeva talouden elvytysohjelma – 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttaminen (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Petya Stavrevan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0259/2009) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (KOM(2009)0038 – C6-0051/2009 – 2009/0011(CNS)),

– Eugenijus Maldeikisin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0261/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta (KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD))

– Reimer Bögen budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä (A6-0278/2009) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen osalta (muutettu ehdotus) (KOM(2009)0171 – C6-0508/2008 – 2008/2332(ACI)).

 
  
MPphoto
 

  Petya Stavreva, esittelijä. – (BG) Aloitamme tänään Euroopan parlamentissa tärkeän keskustelun EU:n talousarviosta yhteisön maaseutualueille myönnettävistä lisävaroista, joilla autetaan näitä alueita selviytymään talouskriisin seurauksista. On todettava, että 1,02 miljardilla eurolla voidaan tukea Euroopan unionin maataloutta näinä vaikeina aikoina. Uskon, että yhteisön maataloustuottajat ja asukkaat ymmärtävät tämän tärkeän viestin, jonka lähetämme osoittamalla varoja lisätukeen.

Kunkin maan saamalla summalla on tarkoitus tukea internet-laajakaistayhteyksien kehittämistä ja edistää niihin uusiin haasteisiin vastaamista, jotka määriteltiin yhteisen maatalouspolitiikan säännöllisessä arvioinnissa vuonna 2008. Mielestäni investoinnit internet-laajakaistainfrastruktuuriin, maitoalan rakennemuutokseen, uusiutuviin energialähteisiin, biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vesivarojen hallintaan ovat ratkaisu suureen osaan näiden alueiden ongelmista, sillä investoinnit tarjoavat alueiden asukkaille vaihtoehtoja.

Ehdotan mietinnössä, että vuoden 2009 maaseudun kehittämistä koskevan budjettikohdan määrärahoja lisättäisiin 250 miljoonalla eurolla. Tämän muutoksen ansiosta vuoden 2009 määrärahojen kokonaismäärä nousisi lähes 850 miljoonaan euroon. Koska nykyiseen talouskriisiin on vastattava nopeasti, olisi hyvä aloittaa suorittamalla vuosiksi 2010 ja 2011 suunnitellut maksut vuonna 2009.

Haluan korostaa mahdollisuutta jakaa varat jäsenvaltioiden kesken niiden erityisten vaatimusten mukaan. Jouston ansiosta maat voivat käyttää varoja maataloustuottajiensa ja maaseutualueidensa asukkaiden tarpeiden mukaisesti.

Kun otetaan huomioon luottojen huono saatavuus rahoituskriisin aikana ja esteet, jotka estävät maaseutuohjelmien varojen käytön, nyt olisi mielestäni hyvä tilaisuus varata osa varoista erityisesti lainojen ja luottotakuiden rahoittamiseen. Näin voisimme todella auttaa ihmisiä, jotka haluavat toteuttaa hankkeita mutta joilla ei ole tarvittavaa pääomaa niiden käynnistämiseksi.

On tärkeää, että jäsenvaltiot pitävät kiinni suunnitelluista aikatauluista ja sisällyttävät maaseudun kehittämistä koskeviin ohjelmiinsa lisätoimia, jotta nämä varat voidaan käyttää. Mitä nopeammin varat saavuttavat maataloustuottajat ja alueet, sitä suurempi hyöty tästä rahoitustuesta saadaan. Toinen tärkeä edellytys varojen käytön onnistumiselle on, että jokainen maa antaa nopeasti alueellisille ja paikallisille elimille sekä mahdollisille tuensaajille helposti saatavilla olevaa tietoa tarkistettujen maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien tarjoamista uusista hankemahdollisuuksista.

Haluan vielä korostaa, että oli ilo saada laatia tämä mietintö, jossa painotetaan EU:n toimielinten aktiivista toimintaa ja tukea yhteisön maatalouden ja maaseutualueiden tulevaisuuden hyväksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että apu on arvokkainta silloin, kun ihmiset sitä eniten tarvitsevat. Tällä hetkellä maaseutualueilla tarvitaan lisää varoja kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen. Tämä on ainoa keino pysäyttää maahanmuutto, suojella luontoa, taata työllisyys ja luoda uusia työpaikkoja.

Haluan lopuksi kiittää kollegojani, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä, jotka osallistuivat mietinnön laatimiseen, sekä neuvoston ja Euroopan komission edustajia avuliaasta yhteistyöstä. Lisäksi haluan kiittää alakohtaisia järjestöjä niiden tekemistä ehdotuksista. Kehotan teitä kannattamaan tätä mietintöä, jotta voimme antaa uutta pontta Euroopan unionin maaseutualueiden kehittämiselle.

 
  
MPphoto
 

  Eugenijus Maldeikis, esittelijä.(LT) Komissio on esittänyt talouden elvytyssuunnitelmaan sisältyvän erittäin tärkeän lisäpaketin, joka koskee energia-alan hankkeita. Tämä on hyvin tärkeää, koska talouskriisi on haaste EU:n energia-alalle.

Paketti koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa koskee kaasu- ja sähköinfrastruktuuria sekä hankkeita, joihin sisältyy erityisen tärkeitä sähkö- ja kaasuyhteyksiä. Tiedämme, että tämä on hyvin arkaluonteinen ja vanha ongelma. Nykyisessä kriisissä yhteyshankkeiden rahoittaminen edistäisi huomattavasti energia-alan alueellista kehittämistä ja alueiden välistä yhteistyötä ja vahvistaisi EU:n yhteisten energiamarkkinoiden luomista.

Paketin toinen osa koskee merituulivoimahankkeita ja kolmas osa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyviä hankkeita, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tarpeet. EU:n energia-alan on mielestäni nyt talouskriisin aikana uudistettava rakenteitaan ja järjestelmiään perusteellisesti. Nyt olisi todella hyvä hetki arvioida nykyistä tilannetta ja pohtia monia energiaan liittyviä ongelmia.

Mielestäni tämä paketti eli nämä kolme ohjelmaa vahvistaisivat EU:n energia-alaa merkittävästi, vaikuttaisivat muihin aloihin ja olisivat suureksi avuksi EU:n talouden elpymisen kannalta.

Paketin arvo, 3,9 miljardia euroa, on suuri summa, jonka avulla voitaisiin ratkaista EU:n energiavarmuutta koskeva erityisen kiireellinen ongelma. Energiakriisin vaikutusten ja sosioekonomisiin vaikutusten lisäksi on olemassa suuri poliittinen riski, että Euroopan eri maat kärsivät kaasunsaannin vaikeuksista. Riski on suuri vielä nykyäänkin.

Yhteyshankkeiden rahoittaminen vahvistaisi EU:n asemaa merkittävästi ja varmistaisi energian saantia. Haluan lisätä, että keskusteltaessa tästä asiakirjasta Euroopan parlamentti ehdotti seuraavien seikkojen sisällyttämistä pakettiin.

Ensinnäkin parlamentti keskittyi hankkeisiin käyttämättömien varojen mahdolliseen uudelleen jakamiseen. Koska aiomme asettaa hyvin tiukat määräajat hankkeiden valmistelulle ja kehittämiselle, mahdollisesti käyttämättä jäävät varat olisi mielestämme jaettava uudelleen hankkeille, joilla pyritään parantamaan energiatehokkuutta ja edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Kolmikantaneuvotteluja käytiin hyvin lyhyen ajan kuluessa, mutta onnistuimme silti pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa. Neuvosto harkitsi parlamentin tekemiä ehdotuksia ja sisällytti ne tähän pakettiin. Olen siitä hyvin mielissäni ja haluankin kiittää neuvoston edustajia, puheenjohtajavaltiota Tšekin tasavaltaa ja komission jäsentä Piebalgsia tiiviistä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Onnistuimme todellakin pääsemään hyvään lopputulokseen hyvin lyhyessä ajassa.

 
  
MPphoto
 

  Reimer Böge, esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, heti kun vuoden 2009 talousarviosta oli päästy sopimukseen, komissio esitti ehdotuksen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta Euroopan laajuisiin energiaverkkoyhteyksiin ja laajakaistainfrastruktuuriin liittyvien hankkeiden rahoittamiseksi osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa.

Jälkeenpäin ajatellen on todettava ensinnäkin, että tämä on monimutkaistanut menettelyjä, koska mielestämme ei ollut oikein ja asianmukaista, että uusia ehdotuksia esitetään vain muutama päivä sen jälkeen, kun talousarviosta on päästy sopimukseen. Toiseksi on todettava, että olisi ollut käytännöllisesti katsoen mahdotonta päästä neuvoston kanssa sopimukseen sekä EU:n rahoitusvälineestä elintarvikeapua varten että näistä talouden elvytyspaketin osista vuoden 2009 talousarviosta sovittaessa. Alkuperäisessä ehdotuksessa, jonka mukaan tarkistetulla rahoituskehyksellä asetetaan käyttöön 5 miljardia euroa kahteen osaan jaettuna – 3,5 miljardia euroa vuonna 2009 ja 2,5 miljardia euroa vuonna 2010, komissio käytti hyväksi sitä, mitä se oppi elintarvikeapua varten luotua EU:n rahoitusvälinettä koskevaan ehdotukseen liittyvästä talousarviokatastrofista. Komission tuolloinen ehdotus ei vastannut sitä, mistä oli sovittu talousarvion yhteydessä. Tämä asia on jälleen kerran todettava täällä selvästi.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että komissio noudatti budjettivaliokunnan ensimmäisessä keskustelussa tekemää ehdotusta, jonka mukaan tarkistusta rajoitetaan ja maaseutualueita sekä laajakaistoja ja näiden rakenteiden nykyaikaistamista maaseutualueilla koskevat kysymykset jätetään otsakkeeseen 2 maatalousbudjettiin eikä niitä siirretä otsakkeeseen 1a. Tämä oli parlamentin esittämä asianmukainen ehdotus, jonka mukaisesti toimittiin.

Toisella kierroksella saimme tietää, että neuvosto olikin se osapuoli, joka oli alun perin todennut, ettei komissio voi esittää tällaista ehdotusta elintarvikeapua varten luodun rahoitusvälineen yhteydessä ja että kyse on periaatteessa tarkistuksesta. Neuvosto halusi yksinkertaisesti ohittaa talousarviota koskevat ehdot ja sopimukset. Korjasimme oikeutetusti tämän asian keskusteluissa ja 2. huhtikuuta käydyissä kolmikantaneuvotteluissa. Mielestäni olemme ottaneet ensimmäisen oikean askeleen ehdotuksellamme, jonka mukaan ensimmäisessä vaiheessa asetetaan käyttöön 2,6 miljardia euroa, jotta alaotsakkeen 1a maksusitoumusmäärärahojen vuoden 2009 enimmäismäärää voidaan korottaa 2 miljardilla eurolla, alentaa otsakkeen 2 enimmäismäärää samalla summalla ja lisätä 600 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen. Pyrimme varmistamaan jäljelle jäävät 2,4 miljardia euroa tasoitusmekanismin avulla vuosien 2010 ja 2011 talousarvioita koskevassa neuvottelumenettelyssä hyödyntämällä kaikkia – lainaan seuraavaksi mietintöä, koska tämä on tärkeää – "hyödyntämällä kaikkia asianomaiseen lainsäädäntökehykseen sisältyviä määrärahoja, ilman että tämä vaikuttaa yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyjen ohjelmien määrärahoihin tai vuotuiseen talousarviomenettelyyn".

Lisäksi mielestämme oli tärkeää, ettei tehtyjä sitoumuksia muuteta ja supisteta eri otsakkeiden kesken. Tämän vuoksi jako, josta päätimme, oli neuvottelutulos, jonka pystyimme saavuttamaan käytettävissä olevassa ajassa. Ymmärsimme nimittäin kaikki, että tällä vaalikaudella meidän on edistettävä energiaa koskevaa yhteisvastuuta ja infrastruktuurien nykyaikaistamista sekä yhteisen maatalouspolitiikan "terveystarkastukseen" liittyviä toimenpiteitä.

On kuitenkin selvää, että Euroopan parlamentin täysistunnossa 25. maaliskuuta esiin tuomamme monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevat seikat on otettava käsittelyyn vieläkin kiireellisemmin. Kehotamme komissiota ottamaan huomioon kaikki joustavuutta ja parempaa neuvottelujen toteuttamista koskevat pohdintamme vuosittaisen ja monivuotisen budjettipolitiikan yhteydessä, kun tarkastellaan monivuotisen rahoitussuunnitelman tarkistusta syksyllä. Nämä neuvoston kanssa samoista asioista vuodesta toiseen käytävät vuosittaiset neuvottelut, joissa juutumme paikoillemme, koska toinen osapuoli ei halua liikahtaakaan, ovat pelkkää sekasortoa. Niiden on loputtava, koska kukaan ulkopuolinen ei enää ymmärrä, mistä on kyse. Monivuotiseen talousarviomenettelyyn tarvitaan lisää joustavuutta ja ohjattavuutta. Komissiota kehotetaan ottamaan oppia kahden–kolmen viime vuoden kokemuksista ja esittämään asianmukaiset ehdotukset syksyllä. Tämä on vähintä, mitä odotamme.

 
  
MPphoto
 

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, nykyinen laskusuhdanne edellyttää myös EU:n elvytystoimia. Tämä on ollut yhteinen näkemyksemme siitä lähtien, kun kriisi viime vuonna alkoi.

Marraskuussa 2008 Euroopan komissio ehdotti kattavaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jonka valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat joulukuussa. Suunnitelman perusteella ehdotettiin tammikuussa "viiden miljardin pakettia", jolla EU:n taloutta piristettäisiin välittömästi. Paketilla elvytys kohdistetaan ydintavoitteisiin, kuten laajakaistayhteyksien kehittämiseen, energiavarmuuteen ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan teknologiaan.

Komissio on hyvin mielissään siitä, että paketista päästiin sopimukseen vaikeiden mutta rakentavien neuvottelujen jälkeen hyvin tiukassa aikataulussa.

Haluan kiittää parlamenttia sen ehdotuksellemme antamasta tuesta sekä toimielinten välisissä neuvotteluissa osoittamasta joustavuudesta ja sovittelunhalusta. Tämä tapaus osoittaa, että EU pystyy reagoimaan nopeasti, jos kriisi edellyttää nopeaa toimintaa.

Talousarviosta toteaisin – ja puhun nyt komission varapuheenjohtajan Kallasin puolesta – että komissio voi hyväksyä kolmen toimielimen sopiman ratkaisun, vaikka ratkaisun lähestymistapa poikkeaa joulukuussa 2008 tekemästämme alkuperäisestä ehdotuksesta. Luotamme siihen, että hankkeet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.

Haluan myös vahvistaa, että komissio on ottanut huomioon parlamentin odotukset, jotka koskevat talousarvion kokonaistarkastelua ja toimielinten välisen sopimuksen toimivuuden arviointia. Kuten tiedätte, tarkastelemme parhaillaan näitä kysymyksiä ja esitämme päätelmämme syksyllä tai viimeistään vuoden loppuun mennessä.

Seuraavaksi käsittelen varsinaista aihettani eli energiaa. Energia-alan hankkeita koskeva asetus on merkittävä keino kahden tavoitteen saavuttamiseksi. Sillä voidaan ratkaista keskeisiä energiavarmuuteen ja ympäristöhaasteisiin liittyviä kysymyksiä energia-alalla ja samanaikaisesti edistää taloutemme elpymistä. Paketti on myös esimerkki Euroopan unionin sisäisestä solidaarisuudesta. Erityisesti kaasukriisiin tarvittiin nopea ratkaisu.

Euroopan unioni ei ole koskaan aikaisemmin päättänyt varata näin merkittävää summaa energia-alan keskeisille hankkeille.

Tiedän, että jotkut teistä olisivat halunneet tähän pakettiin enemmän uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevia toimia. Mielestäni kompromissi, johon tässä asiassa lopulta päädyttiin, on kuitenkin hyvä. Komissio vakuuttaa kattavassa lausumassa, että se tarkastelee tilannetta uudelleen vuonna 2010, ja viittaa selkeästi mahdollisuuteen ehdottaa sitomattomien varojen käyttöä energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskeviin toimiin. Lausuma lähetettiin parlamentille ja julkaistaan virallisessa lehdessä yhdessä asetuksen kanssa, joten en lue sitä täällä.

Olen tyytyväinen siihen, että asetuksen johdanto-osan kappaleissa ja artiklassa viitataan periaatteeseen, jonka mukaan uusia hankkeita ehdotetaan, jos nykyisten hankkeiden toteuttamisessa havaitaan vakavia riskejä.

Lisäksi voin vakuuttaa teille, että etenemme nopeasti monissa muissa uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevissa aloitteissa, joihin lausumassamme viitataan.

Kun lainsäädäntömenettely on saatettu menestyksellisesti ja nopeasti päätökseen, komissio keskittyy paketin toimeenpanoon. Energia-alan hankkeista voin todeta, että aiomme käynnistää ehdotuspyynnön toukokuun loppuun mennessä, ja odotan ensimmäisten tukipäätösten valmistuvan vuoden loppuun mennessä.

Haluan kiittää erityisesti esittelijöitä, jäsen Stavrevaa, jäsen Maldeikisia ja jäsen Bögeä, heidän sitoutumisestaan nopean ratkaisun löytämiseksi tähän hyvin tärkeään ehdotukseen.

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aion käsitellä vain maaseudun kehittämistä koskevaa paketin osaa. Aivan ensimmäiseksi haluan komission jäsenen Piebalgsin tavoin kiittää parlamenttia sekä erityisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa yhteistyöstä. Vuoropuhelu viime kuukauden aikana on ollut oikein hyvää ja rakentavaa. Onkin aivan selvää, että tukenne tässä asiassa on ratkaisevan tärkeää onnistuneen lopputuloksen kannalta.

Lainsäädäntöä on hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti, jotta varat voidaan sijoittaa maaseudun kehittämiseen vuonna 2009 ja jotta varat voidaan myös käyttää. Siis sekä ohjelmasuunnittelu ja varojen käyttö ovat tärkeitä.

Lopullinen kompromissi käsittää hieman vähemmän varoja maaseudun kehittämiseen kuin halusimme. Alun perin halusimme 1,5 miljardia euroa ja saimme 1,02 miljardia euroa. Mahdollisuuksia sijoittaa maaseutualueiden laajakaistayhteyksiin on laajennettu. Jäsenvaltiot voivat nyt valita täysin joustavasti laajakaistayhteyksien ja uusien haasteiden välillä. Mielestäni tämä on hyvä idea, koska näin ei aseteta rajoituksia niille, joiden mielestä uusiin haasteisiin liittyy erityisiä ongelmia joissakin Euroopan unionin osissa.

Komissio panee merkille myös tarkistukset. Pyydätte, että tukikelpoisiksi laajakaistayhteyksiin liittyviksi toimiksi olisi katsottava myös sellaiset pehmeät toimet kuin tietotekniikan koulutus sekä investoinnit tietotekniikkaan liittyviin palveluihin ja yhteyksiin. Haluan huomauttaa, että näitä investointeja ja toimia tuetaan jo laajasti sekä rakennerahastojen että maaseudun kehittämisen rahoituksen avulla. Nyt keskitytään laajakaistayhteyksiin, koska tämän katsotaan edistävän tekniikan kehitystä ja kasvua parhaalla mahdollisella tavalla.

Elvytyspaketin edistämisestä toteaisin, että komissiokin pitää sitä tarpeellisena. Se voidaan kuitenkin tehdä jo nyt maaseudun kehittämiseen käytettävissä olevilla keinoilla. Nykyisenkin järjestelmän mukaan varoja voidaan käyttää hankkeisiin jo vuonna 2009.

Tarkastelimme myös ehdotusta, jonka mukaan jo tähän rahoitukseen sisällytettäisiin se 250 miljoonaa euroa, jonka parlamentti lisäsi vuoden 2009 talousarvioon talousarviosta viime vuonna toimitetussa lopullisessa äänestyksessä. Tämä ehdotus ei kuitenkaan sisältynyt sopimukseen, johon päästiin elvytyspaketin rahoitusta koskevissa kolmikantaneuvotteluissa. Jotta paketin lopullisessa hyväksynnässä voitaisiin välttää kaikki viivästymiset, asiaan olisi mielestäni palattava vasta myöhemmin tänä vuonna, kun sovitaan elvytyspaketin lopusta rahoituksesta.

Koska tämä on viimeinen tapaamisemme täysistunnossa ennen parlamentin vaaleja, haluan esittää vilpittömät kiitokseni oikein hyvästä yhteistyöstä ja keskusteluista, joihin toisinaan on sisältynyt paljon patriotismia ja dynaamisuutta, mutta on aina ollut ilo olla täällä. Niille teistä, jotka eivät enää pyri uudelleen parlamentin jäseneksi, haluan sanoa, että on ollut ilo työskennellä kanssanne.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Paljon kiitoksia, arvoisa komission jäsen Fischer Boel. Oli hyvin ystävällistä mainita tästä asiasta. On ollut ja on aina ilo työskennellä teidän ja komission muiden jäsenten kanssa. Tietysti on joitakin erimielisyyksiä, mutta teidän ja komission jäsenen Piebalgsin kanssa on aina ollut ilo työskennellä. Halunkin kiittää teitä sekä parlamentin puolesta että omasta puolestani.

 
  
MPphoto
 

  Mario Mauro, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti ja puheenjohtajavaltio Tšekin tasavalta pääsivät lopulta sopimukseen 2. huhtikuuta käydyissä kolmikantaneuvotteluissa. Budjettivaliokunnan lausunnon valmistelijana olen hyvin iloinen tästä sopimuksesta, jonka ansiosta elvytyssuunnitelmaa koskevaa lainsäädäntöprosessia on voitu jatkaa toivotussa aikataulussa.

Vuoden 2009 rahoitusmenetelmät ovat hyvin selkeät: määrärahat ovat yhteensä 3,98 miljardia euroa, joista 2 miljardia euroa varataan erityisesti energia-alalle tasoitusmekanismin avulla otsakkeessa 2 "Luonnonvarojen suojelu ja hallinta". Energia-alalle kohdennettavista jäljellä olevista 1,98 miljardista eurosta päätetään vuoden 2010 talousarviomenettelyjen yhteydessä ja tarvittaessa lopullisesti vuoden 2011 talousarviomenettelyjen yhteydessä.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että eri otsakkeisiin sovellettava tasoitusmekanismi ei vaarantaisi yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyjen ohjelmien rahoitusjärjestelyä eikä vuosittaista talousarviomenettelyä. Kun otetaan huomioon alijäämä, jota korostetaan nykyisessä toimielinten välisessä sopimuksessa, asiaa on mielestäni käsiteltävä perusteellisemmin, jotta sopimuksesta tulisi joustavampi ja jotta sillä siten voitaisiin vastata paremmin lisärahoitustarpeisiin.

 
  
MPphoto
 

  Vicente Miguel Garcés Ramón, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, välitän valmistelemani budjettivaliokunnan lausunnon, joka koskee ehdotusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen muuttamisesta. Ehdotus on osa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa.

Maaliskuun 2009 lopussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto ehdotti 3,98 miljardin euron kohdentamista energia-alalle ja 1,02 miljardin euron kohdentamista maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon, jotta voidaan luoda uutta laajakaistainfrastruktuuria maaseudulla, parantaa nykyistä infrastruktuuria ja vastata uusiin haasteisiin eli ilmastonmuutokseen, uusiutuviin energialähteisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja maitoalan rakennemuutokseen liittyviin haasteisiin.

Budjettivaliokunta päätti yksimielisesti, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty rahoitusohje on yhteensopiva nykyisen vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 enimmäismäärän kanssa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

 
  
MPphoto
 

  Rumiana Jeleva, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (BG) Aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelijana haluan todeta, että olen hyvin tyytyväinen Euroopan energia-alan elvytysohjelman lopulliseen versioon. Parlamentti puolusti vahvaa kantaansa neuvoston kanssa käydyissä neuvotteluissa ja saavutti Euroopan unionin kansalaisten kannalta parhaan mahdollisen tuloksen.

Euroopan energia-alan elvytysohjelma on erittäin tärkeä Euroopan talouksien tulevaisuuden kannalta. Nykyinen talous- ja rahoituskriisi vaarantaa monia ohjelmia energiavarmuuden alalla, mikä vaikuttaa kielteisesti tulevaan talouskasvuun ja menestykseen.

Tämän vuoksi oikea lähestymistapa on lisätä sellaisille energia-alan hankkeille myönnettäviä taloudellisia kannustimia, joilla elvytetään taloutta ja edistetään energian toimitusvarmuutta ja joilla pyritään myös vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Tällä uudella ohjelmalla parannetaan tehokkaasti energiavarmuutta myös kotimaassani Bulgariassa, koska ohjelma käsittää rahoitusta Nabucco-kaasuputkelle sekä yhteydellemme Kreikan ja Romanian infrastruktuuriverkkoihin. Tämän ansiosta olemme vastaisuudessa vähemmän haavoittuvia viime talvena kokemamme kriisin kaltaisissa tilanteissa.

Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan taloudet ja infrastruktuuri ovat riippuvaisia energian hyvästä saatavuudesta. Tässä suhteessa Euroopan energia-alan elvytysohjelma tasoittaa tietä tehokkaammalle energiainfrastruktuurille Euroopassa. Tämän vuoksi haluan painottaa jälleen kerran tarvetta Euroopan unionin yhteiseen energiapolitiikkaan. Voimme menestyä entistä paremmin ja taata kansalaisillemme heidän ansaitsemansa energiavarmuuden vain toimimalla yhdessä. Lopetan puheenvuoroni kiittämällä esittelijää hyvästä työstä.

 
  
MPphoto
 

  Domenico Antonio Basile, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on pyytänyt aluekehitysvaliokunnalta lausuntoa ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. Ehdotuksesta keskustellaan nyt parlamentissa yleisemmän viiden miljardin euron paketin yhteydessä.

Kyseistä toimenpidettä voidaan pitää komission oikea-aikaisena vastauksena neuvoston 11. ja 12. joulukuuta 2008 hyväksymään päätökseen sisältyviin vaatimuksiin, jotka koskevat sellaisen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman hyväksymistä, johon sisältyy useilla yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla toteutettavia konkreettisia toimia Euroopan markkinoita vuodesta 2007 lähtien vaivanneen talous- ja rahoituskriisin selättämiseksi.

Maaseudun kehittämisen alalla komission toimenpiteessä ehdotetaan asianmukaisia päivityksiä neuvoston asetukseen N:o 1698/2005 edellä mainitsemaani Euroopan suunnitelmaa koskevien suuntaviivojen panemiseksi täytäntöön.

Aluekehitysvaliokunta kannattaa täysin komission koko ehdotusta, jossa asetetaan kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön 1,5 miljardia euroa maaseudun kehittämisen maatalousrahaston välityksellä internet-laajakaistayhteyden kehittämiseksi maaseutualueilla ja niihin uusiin haasteisiin vastaamiseksi, jotka määriteltiin marraskuussa 2008 päätökseen saadun, yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä. Jos ehdotetut toimenpiteet pannaan täytäntöön nopeasti ja kokonaisuudessaan, ne voivat valiokunnan mielestä varmasti auttaa jäsenvaltioita talouden elvyttämisessä ja kuluttajien järjestelmää kohtaan tunteman luottamuksen palauttamisessa. Samalla voidaan tehokkaasti edistää Euroopan unionin alueiden alueellista ja sosiaalista lähentymistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Tämä kaikki pätee erityisesti, jos toimenpiteet yhdistetään neuvoston toteamaan tarpeeseen maksimoida menot ensimmäisinä varainhoitovuosina.

Valiokunta ei lausunnossaan rajoittunut pelkästään arvioimaan Euroopan komission ehdottamia toimenpiteitä vaan päätti esittää oman ehdotuksensa sisällyttämällä tiettyjä tarkistuksia valiokunnalle toimitettuun tekstiin. Tärkein näkökohta, jota aluekehitysvaliokunta halusi korostaa, on tarve parantaa avoimuutta, lisätä kaudella 2009–2011 saaduista tuloksista tarjolla olevaa tietoa ja varmistaa sopivat välineet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja rakennerahastoista rahoitettavien Internet-laajakaistayhteyksien rahoittamistoimien koordinointia varten.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta pyysi komissiota sisällyttämään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston vuosittaiseen seurantakertomukseen osan, jossa käsitellään kyseisistä toimista saatujen tulosten seurantaa, lisäämällä tekstiin tätä ehdotettua toimenpidettä koskevan erityisen tarkistuksen.

 
  
MPphoto
 

  Romana Jordan Cizelj, PPE-DE-ryhmän puolesta. (SL) Rahoitus- ja talouskriisin käsittely on tärkeä testi Euroopan unionin yhtenäisyydelle ja solidaarisuudelle. Meidän on osoitettava kaksi asiaa: ensinnäkin, että aiomme toteuttaa yhteisiä toimia ja että voimme hyötyä niistä, ja toiseksi, että pystymme säilyttämään strategiset painopisteet, jotka olemme viime vuosina määritelleet. Nämä ovat painopisteet, joilla helpotetaan muutosta kohti tietopohjaista, innovatiivista yhteiskuntaa, jossa kasvihuonekaasupäästötasot ovat alhaiset.

Olen iloinen huomatessani, että Euroopan unioni on vastannut tähän haasteeseen nopeasti ja yhtenäisesti. Olemme vastustaneet protektionismia ja luoneet EU:n tärkeimpiin saavutuksiin kuuluvat sisämarkkinat. Tämä saavutus on säilytettävä myös kriisiaikoina. Samalla olemme pystyneet säilyttämään visiomme ja toimimaan unohtamatta pitkän aikavälin haasteitamme, joihin tietysti kuuluu myös ilmastonmuutos.

Haluan lisäksi mainita lyhyesti energia-alan hankkeet. Suhteellisen lyhyessä ajassa varmistimme lisävarat, jotka on tarkoitettu erityisesti uuden puhtaan teknologian kehittämiseen vastaisuudessa ja energiahuollon luotettavuuden lisäämiseen. Tässä yhteydessä on tärkeää, että pakettiin sisältyvät hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvä tekniikka, merituulivoiman edistäminen sekä kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliittäminen.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että vaikka lisätukea kohdennetaan moniin hyviin hankkeisiin, asiakirjasta puuttuu muutamia tärkeitä hankkeita. Tämän vuoksi pyydän, että näitä hankkeita seurataan tiiviisti, niiden täytäntöönpanoa valvotaan ja että etsimme lisävaroja, joilla rahoitetaan energian tehokasta käyttöä ja muita uusiutuvia energialähteitä edistäviä hankkeita.

Tässä yhteydessä haluan myös lisätä, että geoterminen energia on tietysti vielä yksi merkittävä mahdollisuus, jota ei vielä hyödynnetä. Tämä asia on mielestäni tärkeimpiä tehtäviämme heti seuraavan vaalikauden alussa.

 
  
MPphoto
 

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, näyttää aivan siltä kuin joulurauha vallitsisi, sillä kaikki sujuu niin rauhanomaisesti. Valitettavasti minun on nyt tuotava riitasointu tähän menettelyyn.

Neuvosto, jonka edustaja ei ole täällä tänään, on käyttänyt kuukausia komission esittämien ehdotuksien tarkistamiseen ja harkitsemiseen sekä ratkaisun esittämiseen tilanteessa, jossa kärsimme valtavasta, lisääntyvästä työttömyydestä. Viivästys ei siis ole parlamentin syy. Tässä tapauksessa talousarviosta vastaavat henkilöt olivat jopa meidän energia-alasta vastaavien edellä. Tämä ei tietenkään helpottanut meidän asemaamme. Tavallisestihan he jarruttavat asioiden etenemistä. Pyrimme kuitenkin löytämään ratkaisun. Tässä työssä komissio oli hyvin avulias, mutta neuvosto oli taipumaton.

Haluamme varmistaa – ja tämän olisi todella oltava itsestään selvää – että kaikki käyttämättömät talousarviomäärärahat osoitettaisiin hankkeisiin, joilla luodaan työpaikkoja, etenkin hankkeisiin, joilla edistetään energiavarmuutta, energiatehokkuutta ja energiansäästöä. Tämän olisi todella oltava itsestään selvää. Jos kysyisimme EU:n kansalaisilta, kannattaisivatko he käyttämättömien varojen kohdentamista näihin kohteisiin, valtaosa vastaisi myöntävästi. Ainoastaan neuvosto ei ole vielä tunnustanut, että juuri tämä on tarpeen. Tässä yhteydessä meidän kaikkien, myös parlamentin jäsenten, on vaadittava, että juuri nämä toimet on toteutettava.

En tiedä, jatkaako komission jäsen Piebalgs vielä komissiossa ja onko hän vielä vastuussa tästä alasta vastaisuudessa. Toivon kuitenkin myös komission olevan sitä mieltä, että on varmistettava, että kaikki käyttämättömät määrärahat siirretään työllisyyttä edistäviin muiden alojen hankkeisiin, jotka liittyvät energiatehokkuuteen ja energiavarmuuteen.

Lopuksi haluan kiittää molempia komission jäseniä yhteistyöstä sekä ryhmäni puolesta että omasta puolestani. On eri asia, oliko aina ilo tehdä työtä yhdessä, mutta olitte kuitenkin aina valmiita vuoropuheluun. Toivon, että voitte sanoa samaa meistä. Meillä on nyt meneillään vaalikampanja, mutta teillä on hieman rauhallisempi vaihe. Luulen kuitenkin, että tulette hyvin toimeen ilman meitä parlamentin jäseniä.

 
  
MPphoto
 

  Donato Tommaso Veraldi, ALDE-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelun kohteena oleva ehdotus on osa viiden miljardin euron pakettia, joka osoitetaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan. Summasta 1 040 euroa on tarkoitettu erityisesti internet-laajakaistainfrastruktuurin luomiseen ja täydentämiseen maaseutualueilla sekä kehitystyöhön, joka liittyy yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä määriteltyihin uusiin haasteisiin.

Nykyiseen rahoituskriisiin vastaamiseksi on toteutettava toimia ennen kaikkea maaseutualueilla käyttämällä välineitä, joiden avulla näitä alueita voidaan auttaa pääsemään eroon nykyisestä rakenteellisesta eristyneisyydestään. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää taata käytettävissä olevien yhteisön varojen käyttö, mikä lisää niiden tehokkuutta ja lisäarvoa. Maaseudun kehittämisen alalla on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja, jotta voidaan varmistaa rahoituksen joustavuus ja tehokkuus.

Mielestäni komission on autettava jäsenvaltioita työllisyyttä edistävien kansallisten strategioiden ja maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien hyväksymisessä. Minun on kuitenkin todettava, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sääntöjen mukaan laajakaistayhteyshankkeista vastaa yleensä julkishallinto eli maakunnat, kunnat ja vuoristoyhteisöt, jotka eivät voi kirjanpidossaan ottaa arvonlisäveroa mukaan tukikelpoisiin kustannuksiin. Tilanne on erilainen muiden ohjelmien osalta, koska rakennerahastot perustuvat muihin säädöksiin. Muissa ohjelmissa tällaiset menot katsotaan tukikelpoisiksi.

Talouskriisi on yksinkertaisesti korostanut niitä vaikeuksia, joita paikallisviranomaisilla jo oli aikaisemminkin. Näin ollen arvonlisäverorasituksen kohdistuminen eri töiden toteutukseen liittyviin määrärahoihin on niin suuri, että vaarana on, etteivät viranomaiset investoi ja että käyttämättömät varat palautuvat yhteisön talousarvioon. Varojen kohdentamisesta toteaisin lopuksi, että mielestäni on keskityttävä perinteisten jakoperusteiden käyttöön komission ehdotuksen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Guntars Krasts, UEN-ryhmän puolesta.(LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Mielestäni sopimuksella, johon nyt on päästy Euroopan unionin energiapolitiikan tukemiseksi pitkällä aikavälillä ja joka käsittää lyhyen aikavälin kannustimia talouden elvyttämiseksi, saavutetaan nämä molemmat tavoitteet. Ainoa poikkeus, josta ei saada taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä, on hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvien hankkeiden rahoitus. Tällä voidaan kuitenkin epäilemättä vastata energiapolitiikan pitkän aikavälin haasteisiin parantamalla EU:n yritysten kehittämän tekniikan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, joilla hiilenpolttoa ei voida korvata muilla energiamuodoilla lähitulevaisuudessa. Suhtaudun hyvin myönteisesti siihen, että valtaosa rahoituksesta suunnataan Euroopan laajuisten energiaverkkojen yhteyshankkeisiin. Olen iloinen, että varoja kohdennetaan merkittävästi Baltian maiden liittämiseen Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin. Nämä alueet ovat EU:n syrjäisimpiä alueita. Vaikka näillä investoinneilla ei saada aikaan kolmen Baltian maan markkinoiden täydellistä yhdentymistä Euroopan verkkojen kanssa, kyse on kuitenkin merkittävästä tekijästä, jolla edistetään energian toimitusvarmuutta vastaisuudessa. Toivon, että tämä kannustaa Baltian maita jatkamaan energiajärjestelmiensä rakenneuudistuksia ja luomaan markkinaolosuhteet, jotka parantavat alueen energian käyttäjien tilannetta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on surullinen päivä Euroopan unionin uskottavuuden kannalta. Äänestyksen kohteena oleva talouden elvytyspaketti ei todellisuudessa ole mikään elvytyssuunnitelma, eikä se piristä taloutta heti juuri ollenkaan. Olemme käyneet Eurooppa-neuvoston kanssa kuukausien ajan välillä intensiivisiäkin neuvotteluja. Sen sijaan, että olisimme vastustaneet niitä valtioita, kuten Saksaa, Alankomaita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jotka halusivat lyhytnäköisesti heti rahansa takaisin, suurin osa parlamentista ja komissiosta antoi yksinkertaisesti periksi niiden vaatimuksille.

Tämä hyvin huono lopputulos olisi voitu välttää. Olisimme voineet kehittää todellisen solidaarisuutta edistävän välineen, jolla valtaosa varoista olisi voitu antaa niitä eniten tarvitseville talouksille eli Itä-Euroopan maille. Olisimme voineet parantaa tämän paketin taloudellista vaikutusta käyttämällä innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten lainanannon takuurahastoja ja julkisia pankkeja, tai Euroopan investointipankkia. Näin olisi voitu muuttaa viiden miljardin euron paketti 50–80 miljardin euron investoinneiksi, joita Euroopan talous tarvitsee tällä hetkellä. Olisimme voineet keskittää investoinnit aloille, joissa syntyisi heti työpaikkoja, kuten Euroopan kaupungeille, jotka tutkivat rakennusten ja julkisen liikenteen uudistamista, tai riippumattomille voimayhtiöille, jotka tutkivat uusiutuvia energialähteitä, tai ekoteknologiaa tutkiville eurooppalaisille aloille. Sen sijaan päätitte keskittää suurimman osan näistä viiden miljardin euron määrärahoista vanhanaikaiseen valtion tukeen niille, jotka vähiten tarvitsevat käteisvaroja: Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Ranskan suurille energia-alan oligopoleille.

Sen sijaan, että antaisimme voimakkaan signaalin, annamme poliittisen rohkeuden puutetta ilmentävän signaalin. Heikkotahtoiset Euroopan unionin toimielimet ovat antaneet periksi kansallisia etuja ajavien valtioiden oikuille.

Valitettavasti meillä ei ole rohkeaa ja kaukonäköistä komission puheenjohtajaa. Valitettavasti tämän parlamentin liberaalit ja sosialistit eivät olleet valmiita taistelemaan yhdessä vihreiden kanssa sen puolesta, että tästä elvytyspaketista olisi tullut ensimmäinen todellinen askel kohti uutta vihreää diiliä. Euroopan unionissa ei saada aikaan muutosta ennen kuin komission puheenjohtaja on vaihtunut. Jotta tämä vaihto on mahdollinen, Euroopan parlamentin valtasuhteiden on muututtava. "Ei Barrosolle – kyllä uudelle vihreälle diilille" on nyt mitä parhain tunnuslause tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

 
  
MPphoto
 

  Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan sisältyvän niin kutsutun viiden miljardin paketin yhteydessä kannattaa muistaa Euroopan parlamentin hyväksymä päätöslauselma vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen väliarvioinnista. Päätöslauselmassa todetaan, että omien varojen enimmäismäärä on 1,24 prosenttia EU:n bruttokansantulosta maksumäärärahoina ja että tämä on itse asiassa ollut alle 1 prosenttia, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetun enimmäismäärän alle jää vuosittain merkittävästi liikkumavaraa eli yli 29 miljardia euroa maksuina kolmen viime vuoden aikana ja että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän ja EU:n omien varojen enimmäismäärän välillä on valtavasti liikkumavaraa eli yli 176 miljardia euroa vuosina 2010–2013.

Näin ollen on kysyttävä: miksi emme heikkenevässä taloustilanteessa käytä edes kaikkia monivuotisessa rahoituskehyksessä käyttöön asetettuja varoja?

Miksi Euroopan unioni vähentää 2 miljardia euroa maatalouden liikkumavarasta, vaikka tuhannet maataloustuottajat kohtaavat yhä suurempia vaikeuksia?

Kumpaan maataloustuottajat tarvitsevat kipeämmin tukea, kasvavista tuotantokustannuksista ja laskevista tuottajahinnoista selviytymiseen vai Internet-laajakaistayhteyksiin?

Mistä muista budjettikohdista vähennetään 2 miljardia euroa, jotta voidaan varmistaa, että tämä sopeuttaminen on tasapuolista? Vähennetäänkö sama määrä yhteenkuuluvuuden edistämisen määrärahoista?

Miten lähes 4 miljardin euron määrärahat jaetaan energia-alan hankkeille ja lähes 1 miljardin euron määrärahat ilmeisesti laajakaistayhteyksien edistämiseen maaseutualueilla? Miten tämä epäoikeudenmukainen toimenpide toteutetaan?

Lopuksi kysyisin, missä on suuresti ylistetty Euroopan unionin sisäinen solidaarisuus? Vai osoittautuuko härkänen jälleen kerran lopulta kärpäseksi?

 
  
MPphoto
 

  Patrick Louis, IND/DEM-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, elvytyssuunnitelma on hyvää tarkoittava ehdotus. Laskusuhdanteessa tarvitaan keynesiläistä elvytystä, mutta tämä kriisi on rakenteellinen. Näin ollen työvälinekin on riittämätön.

Varojen syöttäminen takaisin rajoittamattomaan talouteen on pelkää varojen heittämistä hukkaan. Itse asiassa talouden elvyttäminen palauttamatta ensin yhteisön etuuskohtelua rajoillamme on kuin yritettäisiin lämmittää taloa, jonka kaikki ikkunat olisi jätettävä auki. Mitä tapahtuu, jos kattilan teho ei riitä ja lämmityslaskut nousevat jyrkästi?

Näiden huomautusten jälkeen haluan esittää kolme huomiota. Ensinnäkin energia-alan markkinoilla ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Itse asiassa tällä alalla kilpailu ei laske hintoja, koska hinnat määräytyvät tuotantovälineiden kustannusten mukaan. Tämän vuoksi on mielestämme välttämätöntä investoida todella tehokkaisiin energialähteisiin ja on vältettävä tuulivoimaan ja muihin laajalti tuettuihin energialähteisiin liittyvä ansa ja valittava sen sijaan aurinko- ja ydinenergia.

Toiseksi sähkön sisämarkkinat eivät ole tehokkaat. Kun etäisyydet ovat pitkiä, energiahäviö on suhteessa etäisyyteen. Lisäksi häiriöiden ja katkosten todennäköisyys kasvaa, kun verkosta tulee maantieteellisesti monimutkaisempi. Tämän vuoksi Euroopan sähköverkkojen yhteenliittämisessä olisi palattava tärkeimpään tavoitteeseen, eli verkkojen olisi toimittava vastavuoroisina varajärjestelminä rajoilla ja tehtävä energianvaihto mahdolliseksi mutta vain varajärjestelynä. Tämä työ meidän olisi asetettava etusijalle.

Kolmanneksi suosittelemme nyt, kuten tähän mietintöön liittyvän Podimatan mietinnön yhteydessä, että tuotteen käytön aikaisen energiankulutuksen lisäksi on otettava huomioon myös tuotteen valmistamiseen tarvittava energiamäärä.

Näiden tietojen ilmoittaminen kuluttajille parantaa sellaisten tuotteiden asemaa, jotka tuovat suuren lisäarvon ja joiden energiankulutus on vähäinen. Näiden tietojen huomioon ottaminen tuo kipeästi kaivattua kilpailuetua talouksillemme, joita uhkaa liian suuri epäreilun maailmanlaajuisen kilpailun vaara.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (NI). – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tehneet erikoisia mutta tehokkaita päätöksiä, kun ne päättivät siirtää 5 miljardia euroa vuosina 2008 ja 2009 käyttämättä jääneitä varoja elvytyspakettiin rahoituskriisin vaikutusten lieventämiseksi ja ratkaista samalla 4 miljardilla eurolla muutamia Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin liittyviä pullonkauloja. Toisaalta jäsen Turmesin puheenvuoro oli monessa suhteessa totta, erityisesti varojen hallinnan osalta.

Mielestäni on tärkeää, että jäsenvaltioiden hallitukset vastaavat haasteisiin joustavasti ja että kaikki vuosien 2009 ja 2010 määrärahat käytetään ja vieläpä tehokkaasti mahdollisuuksien mukaan. Kaasutoimitusten kriisitilanne alkuvuonna Venäjän ja Ukrainan välisen kiistan jälkeen osoitti, kuinka haavoittuva merkittävä osa Euroopan unionista on kriittisissä tilanteissa. Tällä paketilla toteutettavilla ja rahoitettavilla toimenpiteillä olisi sen vuoksi voitava estää vastaavan kriisin toistuminen.

 
  
MPphoto
 

  Agnes Schierhuber (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää jäsen Stavrevaa erinomaisesta mietinnöstä. On ehdottoman tärkeää, että tämä tänään kokonaisuudessaan hyväksymämme talousohjelma on myös maaseutualueiden käytettävissä. Laajakaista on välttämätön viestintäväline maaseutualueille etenkin Itävallassa, jotta voidaan luoda uusia nykyaikaisia työpaikkoja ja välittää nopeasti tietoa. On muistettava, että yli 50 prosenttia Euroopan unionin väestöstä asuu maaseutualueilla.

Hyvät parlamentin jäsenet, lopettelen poliittista uraani. Haluan esittää vilpittömät kiitokseni avusta ja tuesta kaikille kollegoilleni, komissiolle ja kaikille Euroopan unionin toimielimille sekä etenkin niiden virkamiehille ja muulle henkilöstölle. On ollut ilo työskennellä teidän kanssanne. Haluan kiittää myös tulkkeja, jotka ovat joutuneet tulkkaamaan Itävallan saksaani.

Olen vakuuttunut siitä, että edelleenkin on oltava aivan selvää, että yhteinen maatalouspolitiikka ja sen kaksi pilaria ovat välttämättömiä Euroopan unionin yhteiskunnalle. Maataloustuottajat tietysti tuntevat vastuunsa yhteiskunnalle. Odotan kuitenkin myös Euroopan unionin yhteiskunnan tuntevan olevansa vastuussa kaikille niille, jotka suojelevat sen voimavaroja. Tämä mielessäni toivotan Euroopan unionille kaikkea hyvää vastaisuudessa.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Gábor Harangozó (PSE).(HU) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää jäsen Stavrevaa yhteistyöstä ja onnitella häntä erinomaisesta työstä, jota kannatettiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa yksimielisesti.

Neuvostossa käydyn keskustelun seurauksena meillä on 1,02 miljardia euroa käytettävissä kriisin haitallisten vaikutusten lieventämiseen maaseutualueilla. Olemme onnistuneet pääsemään tilanteeseen, jossa varat voidaan käyttää paljon joustavammin kuin alkuperäisessä ehdotuksessa ja sopivan laajoissa puitteissa internet-laajakaistayhteyden kehittämiseen maaseutualueilla ja niihin uusiin haasteisiin vastaamiseen, jotka määriteltiin yhteisen maatalouspolitiikan arvioinnin yhteydessä.

Jäsenvaltioiden maaseudun kehittämissuunnitelmat on arvioitava niin pian kuin mahdollista, jotta nyt määritetyt summat voidaan saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tämä on ehkä kaikkien tärkein näkökohta maaseutuväestön kannalta, sillä näiden kehitysten avulla voidaan luoda pääsy uusiin työpaikkoihin, harjoittelukursseille ja markkinoille sekä samalla vähentää kuluja ja ottaa käyttöön uusia innovatiivisia teknologioita.

Maaseudun asukkaat ovat talouskriisin haavoittuvimmat uhrit. Tulevaisuuteen katsottaessa voidaan todeta, että on olemassa suurempi alueellisen ja taloudellisen syrjäytymisen riski, joka ulottuu talouskriisiä pidemmälle. Monissa jäsenvaltioissa maaseutu rappeutui jatkuvasti jo ennen kriisin puhkeamista. Meidän tehtävämme on suunnitella ja toteuttaa maaseudun arvojen suojaamiseen tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman pian.

Hyvät kollegat, ottaen huomioon, ettei puolueeni odoteta pärjäävän vaaleissa niin hyvin, että jatkaisin seuraavat viisi vuotta työskentelyä kanssanne, haluan kiittää teitä erinomaisesta yhteistyöstä, josta olen saanut parlamentissa nauttia. Nuorena poliitikkona voin vain toivoa jokaiselle nuorelle poliitikolle mahdollisuutta oppia näin ensiluokkaisessa organisaatiossa, miten Euroopan politiikka toimii.

 
  
MPphoto
 

  Lena Ek (ALDE). - (SV) Arvoisa puhemies, maailmassa ja Euroopassa on tällä hetkellä kolme kriisiä: rahoituskriisi, siitä johtuva työttömyyskriisi sekä ilmastokriisi. Toimenpidepaketteja tulisi suunnata ratkaisujen löytämiseen kaikkiin kolmeen kriisiin, mutta minun on vaikea nähdä, että näin olisi tämän paketin kohdalla. Marilyn Monroe sanoi kerran: "Teidän ei tarvitse saattaa minua kiusaukseen, löydän kyllä itsekin." Samalla tavoin jäsenvaltioiden hallitukset näyttävät suhtautuneen tälle talouspaketille yhdessä myöntämiemme varojen käyttöön. Sitä voidaan arvostella suuresti vanhantyyppisten energiamuotojen käsittelystä ja erityisesti ajan suhteen. Paketin sisältämät toimenpiteet ovat niin kaukana tulevaisuudessa, että ne luovat todennäköisemmin työpaikkoja seuraavan laman aikana kuin nyt. Tavoitteemme oli yrittää saada käyttöön uutta teknologiaa ja uusia ideoita sekä toimenpiteitä työpaikkojen luomiseksi Euroopassa nyt tämän laman aikana. Siksi jatkamme (toivottavasti, jos meidät valitaan uudelleen) sitä seurantaa, mitä komissio lupasi jäsen Piebalgsin välityksellä, eli toteutuksen ja valvonnan kunnollista ja luotettavaa seurantaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsen Fischer Boelia hänen tekemästään erittäin rakentavasta työstä sekä komission jäsen Piebalgsia, joka on työskennellyt hyvin tiiviisti teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kanssa ja jolla on henkilökohtaisesti ollut merkittävä vaikutus energiapakettiin ja ilmastopakettiin sekä siihen, mitä olemme saavuttaneet tällä alueella viimeisten viiden vuoden aikana. Haluan kiittää hyvää työtä tehnyttä esittelijää sekä kollegoitani. Mainitsen vielä, että mielestäni meidän tulisi lopettaa Euroopan parlamentin työskentely Strasbourgissa ja kokoontua vastaisuudessa yhdessä paikassa.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, maaseutualueiden tukeminen on erittäin tärkeää riippumatta siitä, missä muodossa se toteutetaan. Näin on erityisesti silloin, kun tuki toteutetaan uusien teknologioiden laajamittaisena käyttöönottona maaseutualueilla. Asioiden tärkeysjärjestys kuitenkin epäilyttää minua. Mikä on tällä hetkellä tärkeintä maaseutualueiden kehityksen kannalta: laajakaistainternet, liikenneinfrastruktuurin modernisointi ja kehittäminen vai työpaikkojen lisäämiseen maaseutualueilla liittyvät toimet, erityisesti kriisin aikana?

Mielestäni on selvää, että laajakaistainternetin käyttöönottoon ja ilmastonmuutoksen torjumiseen maaseutualueilla tarvittavat rahat menevät pääasiassa työstä vastaaville yrityksille, eivät maanviljelijöille ja maaseudun asukkaille. Ehkä rahat olisikin pitänyt kohdistaa keskisuurille tiloille myönnettävien tukien epäsuhtaisuuden vähentämiseen uusissa jäsenvaltioissa. Euroopan unioni on antamassa maanviljelijöille internetin laajakaistayhteyden valtavin kustannuksin sen sijaan, että täyttäisi paljon tärkeämpiä tarpeita, kuten nostaisi maatilat – ei maatalousongelmia – korkeammalle tasolle.

 
  
MPphoto
 

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, viiden miljardin euron talouden elvytyssuunnitelman tavoitteena on hyödyntää kapitalismin kriisiä ja auttaa pääomaa saavuttamaan tavoitteensa tukemalla kapitalistisia rakennemuutoksia strategisilla aloilla, kuten energia-alalla ja sähköisen viestinnän alalla.

Laajakaistainternet ja verkot ovat tarpeen maaseutualueiden kehittämisen kannalta, mutta ne eivät ole ensisijaisen tärkeitä. Kun pienten ja keskisuurten maatilojen omistajien tulot laskevat jatkuvasti ja heitä uhkaa häätö mailtaan ja työttömyys, kun kokonaisten alueiden talous on kriisissä YMP:n ja WTO:n määräysten vuoksi, maaseudun kehitystä ei edistä verkkojen kehittäminen – se on silkkaa pilkantekoa köyhien maanviljelijöiden kustannuksella. 1,5 miljardia euroa on periaatteessa korvamerkitty sähköisen viestinnän yritysten kehittämiseen, ei maanviljelyksen ja maaseudun kehittämiseen.

Sama pätee myös yhtenäisen sähköverkon ja sähkön sisämarkkinoiden toteuttamiseen osoitettuihin 3,5 miljardiin euroon, joilla helpotetaan kolmannen vapautuspaketin edistämiä yksityistämisiä, fuusioita ja yrityskauppoja sekä hiilen talteenottoa ja varastointia. Se on kiskurihintainen ja ympäristöä kuluttava suunnitelma, jonka tarkoituksena on lisätä tuotantoyksiköiden tuottoa ja sallia niille jatkuva saastutus.

Työntekijät ja maanviljelijät ymmärtävät, että näihin toimenpiteisiin ryhdytään pääoman ja monopolien vahvistamiseksi. Siksi he vastustavat niitä, taistelevat niitä vastaan ja vaativat tyydyttäviä ruohonjuuritason muutoksia, jotta heistä ei tule kriisin vetojuhtia.

 
  
MPphoto
 

  Helga Trüpel (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on totta, että Euroopan unioni pyrkii antamaan oman panoksensa tämän suuren rahoitus- ja talouskriisin aikana. Totta on myös se, että unionilla on oikeus – edistämällä laajakaistan käyttöönottoa maaseutualueilla – panostaa sen takaamiseen, että digitaalinen erottelu poistuu yhteiskunnasta ja että yhä useammilla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan ja vahvistaa Euroopan unionin sisäistä yhteenkuuluvuutta.

Budjetista vastaavana poliitikkona haluan kuitenkin todeta, että vaikka tällaisesta ohjelmasta ilmoittamisella on julkisia vaikutuksia, ei ole selvää, mistä rahat todella tulevat. Se on jokseenkin kyseenalaista, enkä voi hyväksyä sitä. Jos neuvosto tekee tällaisia päätöksiä ja jos komissio puheenjohtaja Barroson johdolla päätyy tällaiseen ratkaisuun, on vakavasti ottaen taattava, että on varmaa, mistä rahat tulevat. Vain siten meillä on todella vakuuttava politiikka, jonka voimme esitellä kansalaisille. Tällä hetkellä rahaa ei valitettavasti vielä ole. Jäsenvaltioiden on taas kerran osoitettava kantansa, jotta voimme tehdä selväksi, että tällä edistetään parempaa rakennepolitiikkaa ja lisätään yhteisvastuullisuutta Euroopassa. Meidän on yhdessä vaikutettava siihen, että asia saadaan toteutettua.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on perustanut tukia maaseudun kehittämiseen, mutta samaan aikaan Maastrichtin sopimuksen asettamien ehtojen aiheuttama maaseudun väestökato on herättänyt rajatonta vapauttamisintoa ja siihen liittyen kannustanut maaseudun infrastruktuurien purkamiseen.

Chryslerin lakkauttamisen ja poliisilaitosten ja koulujen sulkemisen jälkeen EU:n määräämän säännöstelyn purkamisen seurauksena myös postitoimistot suljetaan pian. Komissio suunnittelee selvästi lisää armokuolemia. Jos taloudellisen suorituskyvyn keskiarvon alapuolelle jäämisen ja maaseudun väestökadon perusteet jäävät pois vuodesta 2014 alkaen, se saattaisi olla kuolinisku monille epäsuotuisille alueille. Tämä on mielestäni hyökkäys kaikkia maaseutualueita kohtaan, emmekä me saisi hyväksyä sitä. Elinehtojen on oltava samat kaupungeissa ja maaseudulla. Muuten Euroopassa autioituu yksittäisten alueiden lisäksi myös kokonaisia laaksoja.

Tukien leikkaaminen on selvästi väärä menettelytapa, jos haluamme turvata maaseudun elinvoimaisuuden ja alemman keskiluokan rakenteet. Maaseutualueet eivät kuitenkaan pysy elossa pelkkien tukien avulla. Viime vuosina ilmennyt maanviljelyksen kuolema osoittaa tämän nyt selvemmin kuin koskaan. Epäsuotuisille alueille myönnettäviä tukia ei tule vähentää vaan lisätä. Pienten, keskisuurten ja luonnonmukaisten maatilojen on pysyttävä hengissä, ja elintarvikeomavaraisuus on säilytettävä. Jos EU:ta ei pian saada luopumaan pääasiassa tehokarjatalouden ja suurtilallisten – kuten Britannian kuningattaren – tukemisesta on korkea aika kansallistaa maatalous uudelleen tai vähintäänkin osa siitä.

 
  
MPphoto
 

  Neil Parish (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, esitän suuren kiitokseni komission jäsenelle siitä, että hän esitteli tämän meille tänä aamuna, ja jäsen Stavrevalle hänen mietinnöstään.

On hyvin tärkeää, että käsittelemme tätä "viiden miljardin" pakettia. Saan varmaan sanoa komissiolle suoraan, että kun se vastaisuudessa käynnistää viiden miljardin paketin, paketille tulisi kaiketi saada hieman enemmän hyväksyntää neuvostosta ennen näin pitkälle pääsemistä. Ymmärrän, ettei neuvostoa ole aina helppo saada myöntymään raha-asioissa, mutta meidän on oltava varmoja siitä, että varat ovat loppujen lopuksi saatavissa. Uskon, että ne ovat, ja mielestäni ne voidaan käyttää erittäin hyvin.

On aivan selvää, että maatalous on erittäin tärkeää maaseudun kannalta, mutta siellä on myös paljon muunlaista yritystoimintaa. Erityisesti pienten maatilojen pitäjät tarvitsevat myös toisen tulonlähteen. Laajakaistan ansiosta monia pieniä yrityksiä voidaan kehittää maaseutualueilla. Kun laajakaista on käytössä, yhteydet voivat olla erittäin hyvät joillakin Euroopan unionin syrjäisimmillä maaseutualueilla. Laajakaista voisi olennaisesti myös auttaa yrityksiä etenemään maanviljelyksen, matkailun ja kaikkien internetiin liitettyjen yritysten yhteydessä.

Nyt Euroopan unionin todellisen taantuman aikaan tällä kannustuspaketilla on – jos saamme rahat suunnattua oikeisiin alueisiin ja ajoissa – todellista vaikutusta, sillä yrityksiä on kannustettava. Maatalous on tärkeää, mutta myös muut yritykset ovat maaseudun kannalta tärkeitä, ja tämä paketti voi auttaa.

Siksi toivotan komissiolle menestystä koko hankkeen kanssa. Toivon, että saatte rahat, mutta – kuten jo sanoin – mielestäni meidän on tulevaisuudessa lähestyttävä asiaa paljon yhtenäisemmin.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Guy-Quint (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, komissio esitteli marraskuussa 2008 elvytyssuunnitelman, joka ei täyttänyt tarkoitusta määrän eikä sisällönkään puolesta. Kuusi kuukautta myöhemmin on todettava, että elvytyssuunnitelman toteutus on lähes olematonta. Haluaisinkin tietää, mitä näillä 30 miljardin euron elvytysvaroilla tehdään.

Mitä on tapahtunut uusien toimien kautta ilmoitetuille ja EIP:lle uskotuille 15 miljardille eurolle? Miten rakennerahastoista ja koheesiorahastosta myönnettäväksi ilmoitettu 7 miljardin euron elvytyssumma sovitetaan yhteen vuodelle 2009 ilmoitetun 10 miljardin euron rakenteellisen budjettialijäämän kanssa?

Lopuksi haluaisin esittää neljä huomiota liittyen tämän keskustelun aiheena oleviin viiteen miljardiin euroon. Euroopan parlamentin painostuksesta huolimatta valtiovarainministerien neuvosto ei pystynyt myöntämään viittä miljardia euroa vuodelle 2009, vaan ainoastaan 2,6 miljardia euroa.

Emme siis voi mitenkään olla varmoja, että neuvosto pystyy kasaamaan puuttuvat 2,4 miljardia vuodelle 2010. Parlamentti on valmis löytämään mahdollisia ratkaisuja sääntelykeinoin. Muita poliittisia painopistealueita ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kyseenalaistaa. Parlamentti ei salli sitä. Emme voi hyväksyä uudelleen jakamista. Se on punainen viiva, jota emme ylitä.

Näiden 2,4 miljardin euron löytäminen on hyvin vaikeaa, sillä komission alustavan talousarvioesityksen perusteella tiedämme, että saatavissa on korkeintaan 1,7 miljardia euroa. Lisäksi näille määrärahoille on vielä saatava neuvoston hyväksyntä. Siksi on joka tapauksessa tärkeää, etteivät monet jäsenvaltiot pysty lyhyen aikavälin budjettisäännösten ja talousarviolainsäädännön oikeudellisen lähestymistavan nimissä enää keskeyttämään koko elvytyssuunnitelmaa.

Unionin tulevaisuutta varten on säilytettävä vahva budjetti, ja näemme – tämä on neljäs huomioni –, että viimeisimmän rahoituskehyksen määrä sekä neuvottelu- ja hyväksyntätapa haittaa suuresti Euroopan tulevaisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Jan Mulder (ALDE). - (NL) Arvoisa puhemies, kuunnellessani tätä keskustelua saan sen käsityksen, että useimmat ovat tyytyväisiä, mutta olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että paketti on niukka. Uskon, että tässä oli suurimpana huolenaiheena pelastaa puheenjohtaja Barroson ja komission kasvot. Esitetyt toimenpiteet ovat kiistämättä hyödyllisiä, mutta rahoitus on vielä epävarma.

Vaikka maatalouden talousarviossa on otettava huomioon yllättäviä tilanteita, jopa ylijäämän yhteydessä, vastustan sen jatkuvaa käyttöä lypsylehmänä, joka kattaa kaikki ennennäkemättömät tapaukset. Mielestäni komissio ja Euroopan unioni eivät ole oppineet juuri mitään aiemmista tarttuvien eläintautien puhkeamisista. Jos taudit puhkeaisivat uudelleen, rahoitus olisi otettava maatalousbudjetista.

Haluaisin tietää, minkä asetamme etusijalle: rahoituksen myöntämisen eläintautien torjumiseen ehdotettuihin toimenpiteisiin vai tähän pakettiin, joka vaatii vielä hiomista. Asiaan liittyy suurta epävarmuutta, joka ei ole poistumassa, mutta ymmärtääkseni toimeentulotuki on joka tapauksessa aina saatavilla, ja se rauhoittaa mieltäni.

Mitä tulee varsinaisiin toimenpiteisiin, ne vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä, mutta ovat varmasti hyödyllisiä. Minäkin kannatan energiavarmuutta ja uskon, että mistä tahansa sitä edistävistä toimista on hyötyä.

Lopuksi haluan kiittää kahta komission jäsentä heidän tekemästään työstä ja erityisesti Mariann Fischer Boelia, jonka kanssa olen tehnyt hyvin tiivistä yhteistyötä viimeisten viiden vuoden aikana.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere (UEN).(LV) Hyvät kuulijat, viiden miljardin euron aloite on hyvä pohja sekä Euroopan unionin yhteisen energiapolitiikan kehittämiselle että maaseudun kehittämiselle pitkällä tähtäimellä. Sisäisten verkkojen vahvistaminen on myös tärkeää, samoin kuin suurempia verkkoja muodostavien yhteenliitäntöjen perustaminen. Mielestäni energiatehokkuutta ja energialähteiden monipuolistamista on painotettava enemmän luomalla todellisia kannustimia merituulivoiman, geotermisen energian ja muiden uusiutuvien energiavarojen käyttöön. Jäsenvaltioiden – myös suurten jäsenvaltioiden, kuten Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan – on kehitettävä suunnitelmansa Euroopan unionin yhteisen energiapolitiikan mukaisesti. Talouskriisistä erityisen paljon kärsineille valtioille tulisi asettaa yhteisrahoituksen enimmäismääräksi 50 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon tähtääville ja niiden käyttöä tukeville paikallisille ja alueellisille aloitteille on annettava todellista tukea. Maaseudun kehittämisen yhteydessä on kiinnitettävä enemmän huomiota todelliseen tilanteeseen kuin historiallisiin tekijöihin. Laajakaistayhteyden käyttöönoton lisäksi puhetta on ollut muun muassa maaseudun teiden kehittämisestä. Maaseuturahaston varoja tulisi myöntää erityisesti taloudellisesti heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioille. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, tämä talouden elvytyssuunnitelma ei ole mikään mestariteos. Ensinnäkään siinä ei ole jätetty paljonkaan maaseutualueille. Lisäksi se siirtää varoja maatalousbudjetista maaseudun kehittämiseen. Arvoisa komission jäsen, se ei johda maaseutualueiden itsenäiseen kehitykseen, vaan noudattaa taas kerran tasapainotuslogiikkaa.

Lisäksi korvausmekanismien luominen on jätetty jäsenvaltioiden oman harkinnan varaan. Saksassa tämä vaikuttaa maitorahastoon. 15 sentin menetys maitokiloa kohti tarkoittaa 4,2 miljardin euron vajausta pelkästään Saksan maidontuottajille. Nyt on luotava 100 miljoonan euron korvaus. Arvoisa komission jäsen, haluan sanoa tämän selvästi. Meillä on vain pikkusummia, ei taloudellista elvytyssuunnitelmaa!

 
  
MPphoto
 

  Maria Petre (PPE-DE).(RO) Haluan ensinnäkin onnitella jäsen Stavrevaa meille tänään esitellyn mietinnön laadukkuudesta.

Kannatan esittelijän ehdottamia tarkistuksia, kuten 250 miljoonan euron osoittamista uusien haasteiden voittamiseen liittyviin toimiin, vaikka, kuten komission jäsen itse sanoi, meidän on tarkasteltava asiaa uudelleen. Kun otetaan huomioon nopean toiminnan tarve nykyisessä talouskriisissä, kuten kaikki tiedämme, tilannetta auttaisivat maksut, joita voidaan suorittaa jo varainhoitovuoden 2009 aikana. Tämä lähestymistapa vastaa itse asiassa 12. joulukuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä.

Yhtenä nykyisen talouskriisin pääkysymyksenä on yleisten määrärahojen ja lainojen entistä vähäisempi saatavuus ja pankeilta luoton saamiseksi asetettujen ehtojen tiukentuminen. Siksi tuen esittelijän ehdotusta siitä, että jäsenvaltiot saisivat käyttää varoja laina- ja luottotakuisiin, jolloin maaseudun sidosryhmät voisivat käynnistää investointeja vaikeina aikoina.

Kaikilla kansalaisilla ei voi väestön hajanaisuudesta ja eräiden maaseutuyhteisöjen suurista kustannuksista johtuen olla yksityistä pääsyä laajakaistainfrastruktuuriin. Siksi olen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi voitava ehdotettujen infrastruktuuritoimien ohella tukea maaseudun yhteisöjen julkisia internet-yhteyksiä kirjastoissa tai kaupungintaloissa.

Tästä syystä kannatan sitä, että suurelle yleisölle ja uusien toimien toteuttamisesta vastaaville paikallisviranomaisille tulisi antaa erityistietoja. Jotta käytettävissä olevia varoja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja maaseudun alueiden laajakaistainternetiä voitaisiin kehittää huomattavasti, olen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden nykyisen laajakaistan kattavuuden eroja tulisi käyttää määrärahojen kohdentamisen indikaattorina.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Haug (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat ja kollegat, teemme lopullisen päätöksen Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta vajaan kahden tunnin kuluttua. Meiltä kului viisi kuukautta – turha ehkä mainita, että neuvoston rikkiviisauden takia –, viisi kuukautta sopimukseen pääsemiseen edessämme nyt olevasta paketista.

Jos olisimme ottaneet paketin otsikon yhtään tosissamme, olisimme olleet paljon nopeampia. Paketti itsessään on hyvä. Siitä ei ole epäilystä. Epäilen kuitenkin suuresti sitä, voiko paketti todella elvyttää Euroopan talouden tämänhetkisessä kriisissä. Voidaanko osoitetut varat ohjata osoitettuihin hankkeisiin osoitetussa ajassa?

On hyvä, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenilläkin oli epäilyksiä ja että he sopivat neuvottelemalla komission julkilausumasta, jonka mukaan energiatehokkuushankkeisiin ei käytetä rippeitä. Siksi on mahdollista, että 2,6 miljardin euron käytöstä voidaan vielä päättää järkevästi. Mutta onnistummeko myös pääsemään keväällä neuvoston kanssa yhteisymmärrykseen viiden miljardin euron elvytyssuunnitelman 2,4 miljardin vajeesta?

Viisi miljardia euroa kahden vuoden aikana on osoitus eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Se on hyvä. Koko Euroopan talous saa kuitenkin tehokkaampaa apua yleisestä alue- ja rakennepolitiikasta: 38 miljardia euroa – ja vain tälle vuodelle! Nämä määrärahat vievät Euroopan taloutta eteenpäin.

 
  
MPphoto
 

  Roberts Zīle (UEN).(LV) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, kompromissi, jonka mukaan näitä viittä miljardia euroa ei palauteta lahjoittajavaltioille, vaan käytetään maaseudun kehittämisen energia- ja laajakaistahankkeisiin, lähettää seuraavanlaisen tärkeän poliittisen viestin. Se osoittaa, että eurooppalainen yhteisvastuu ei ole täysin kadonnut edes kriisin aikana. Ymmärrän joidenkin parlamentin jäsenten kommentit siitä, että suurin osa varoista on yksinkertaisesti palannut kyseisiin valtioihin ja niiden energiahankkeisiin, mutta mielestäni tästä ehdotuksesta käy selvästi ilmi yhteisvastuullisuuden periaate. Olen myös sitä mieltä, että käynnistämällä pitkäaikaisen energia-alan hankkeen, kuten Baltian maiden liittämisen Pohjoismaiden sähköverkkoihin, lähetämme oikean signaalin, sillä lyhytaikaisiin kriiseihin liittyvien ongelmien ratkaiseminen on pikemminkin jäsenvaltioiden omalla vastuulla niiden omien erityistilanteiden puitteissa. Toinen asia, jonka suhteen meidän on mielestäni oltava hyvin varovaisia, on se, että hankkeen esittelyn lyhyet määräajat voivat aiheuttaa suurta katkeruutta, jos ehdotuksen sisältämiä hankkeita ei toteutetakaan. Tähän liittyen meidän kaikkien on toimittava yhdessä hyvin vastuullisella tavalla. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Esther de Lange (PPE-DE). - (NL) Arvoisa puhemies, tämä on rahoituskehyksemme kolmas vuosi ja samalla kolmas vuosi, kun kokoonnumme tänne puhumaan sen välittömistä muutoksista. Vuonna 2007 käsittelyssä oli Galileo, jonka perustelu oli melko helppoa. Vuonna 2008 kyseessä oli yhden miljardin euron elintarvikerahoitusväline ja meidän piti käyttää kaikki mahdolliset keinot rahoituksen takaamiseksi, sillä väline tuli rahoittaa olemassa olevien luokkien rajoissa, vaikka sen sisällyttämiseen oli vain vähän tilaa jäljellä. Nyt puhumme talouden elvytyspaketista, joka on erityisen tervetullut panos kansallisiin toimiin tällä alalla ja joka toivottavasti elvyttää kotimaani pohjoisosien energia- ja laajakaistahankkeet.

Minun on kuitenkin taas kerran pakko ilmaista kaksi varausta asian suhteen. Olen tyytyväinen siihen, että noudatamme sääntöjä ja todella mukautamme rahoituskehystä. Meidän oli kuitenkin taas turvauduttava vehkeilyyn tehdäksemme vetoomuksen vuoden 2010, ja mahdollisesti 2011, budjetista. On luonnollisesti hyvä tietää, ettei tämä vaikuta yhteispäätösohjelmiin, mutta miten on maatalouden laita, sillä siihen ei, kuten tiedämme, edelleenkään sovelleta yhteispäätösmenettelyä. Mitä tapahtuu, jos, kuten jo mainittiin, uusi eläintauti puhkeaa tai jos syntyy vakava markkinakriisi ja tarvitsemme rahoituksen yhä maatalouteen? Voiko komissio vakuuttaa, ettei se pakoile näitä velvollisuuksia?

Toinen varaukseni liittyy siihen, että meidän on voitava valvoa rahankäyttöä, josta yhdessä päätämme. Kaksi viikkoa sitten valtuuskuntani vastusti vuoden 2007 budjettia koskevan vastuuvapauden myöntämistä valvontaan ja taloudelliseen vastuuseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tämä paketti ei saa kuitenkaan missään tapauksessa johtaa siihen, että vastuu ja valvonta heikkenevät. Kuten brittiläiset sanovat, vanukkaan laatu selviää syömällä. Tästä suunnitelmasta voi tulla menestys vain, jos täytämme kaikki edellytykset.

Tiedän, että puheaikani on loppu, mutta haluaisin käyttää vielä kolme sekuntia ja kiittää komission jäsentä siitä, että hän on viettänyt monta pitkää iltaa täällä kanssamme keskustellen asioista maatalouskeskustelun päätyttyä. Kiitos siis arvoisa komission jäsen mukana olostanne ja yhteistyöstänne.

 
  
MPphoto
 

  Costas Botopoulos (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, mietinnön aiheena oleva hanke, josta keskustelemme tänään, on tarpeellinen, mutta valitettavasti vaikutuksiltaan epävarma. Se on pikemminkin piristysruiske kuin varsinainen hoito. EU:n oli tehtävä jotain, koska kyseessä on vakava kriisi ja sen piti tehdä jotain, mutta tämä ei mielestäni vastaa haasteeseen. Ensinnäkään tämä ei ole paljon rahaa meneillään olevaan kriisiin, eikä ole takeita siitä, että rahat tavoittavat niitä eniten tarvitsevat tahot. Sekä energia että laajakaistainternet ovat tärkeitä asioita, mutta emme voi olla varmoja siitä, että ne ovat ensisijaisen tärkeitä aloja ja, mikä tärkeämpää, aloja, jotka luovat uusia työpaikkoja ja tarvitsemaamme kasvua.

Toiseksi, kuten kaikki kollegani ovat sanoneet, emme vieläkään tiedä, onko suuri summa, lähes puolet rahoista eli noin 2,4 miljardia, saatavilla ja jos on, mistä ja milloin. Keskustelimme tässä eräänä päivänä budjettivaliokunnassa komission jäsen Kallasin kanssa, eikä hän pystynyt vielä vastaamaan siihen, mistä määrärahat saadaan.

Kolmas ja ehkä kaikkein merkittävin seikka on se, että tarjoamme ratkaisuja, jotka eivät auta käsittelemään ongelmia pitkällä tähtäimellä. Ei ole mikään ratkaisu jatkaa rahaylijäämien ottamista maatalouspolitiikasta, eikä ole mikään ratkaisu siirtää jäännösmääriä maan alla maatalous- ja aluepolitiikan ja unionin muiden tarpeiden välillä. Eurooppa tarvitsee kriisin edessä maailmanlaajuisen suunnitelman, jota sillä ei tällä hetkellä näytä olevan. Pelkään, että Euroopan unioni on menettänyt tämän mahdollisuuden ja että se on pääosin komission vaikutusta.

 
  
MPphoto
 

  Salvador Garriga Polledo (PPE-DE).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, arvoisa neuvoston puheenjohtaja (missä hän ikinä onkaan, sillä hän ei ole täällä), parlamentissa sanat ovat tärkeitä: viiden miljardin kutsuminen "Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaksi" on humoristista Euroopan komissiolta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kyseessä on yksinkertainen budjetin uudelleen kohdentaminen, joka on vaatimaton sekä rajallinen laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan.

Meidän on kuitenkin otettava se tyytyväisinä vastaan – ei niinkään rahoituksen suuntaamisen vuoksi, vaan sen vuoksi, mitä se merkitsee poliittiselta ja talousarvion kannalta. Se merkitsee ensinnäkin sen myöntämistä, että nykyisessä, kaudelle 2007–2013 hyväksymässämme rahoituskehyksessä ei ole asianmukaisia välineitä taloudellisen kriisitilanteen torjumiseen. Viiden miljardin euron löytäminen, kuten Reimer Böge sanoi, vaati puskemista väkisin budjettimenettelyjen läpi, toimielinten välisen sopimuksen venyttämistä ja kolmen toimielimen työskentelyä kuuden kuukauden ajan. Kaikki tämä, kuten on sanottu jo moneen kertaan, vain siksi, että puolet rahoituksesta voi jäädä toisen sovittelumenettelyn armoille.

Tämä on omituinen tapa suojata yhteisön maataloutta. Älkäämme pettäkö itseämme: viime kädessä on kysymys siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan ylimääräisillä varoilla täydennetään muiden menoluokkien riittämättömiä määrärahoja. Tämä on suora seuraus virheistä, joita on tehty rahoituskehyksestä neuvoteltaessa. Näemme lopputulokset, kun alamme neuvotella seuraavasta maataloussopimuksesta vuonna 2013.

Tuen siis paketin tavoitteita, mutta toivon, ettemme joudu tulevaisuudessa katumaan käyttämiämme keinoja.

 
  
MPphoto
 

  Glenis Willmott (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, kansalaisemme odottavat meiltä todellista apua näinä vaikeina aikoina. Edessämme olevat Euroopan talouden elvytystoimet muodostavat tärkeän paketin. Olen tyytyväinen ympäristöystävällisten työpaikkojen ja teknologioiden vahvaan korostamiseen, sillä ne auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja parantamaan energiavarmuutta.

Olen myös luonnollisesti iloinen siitä, että kotimaani saa jopa 500 miljoonan rahoituksen merituulivoimaa sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevien hankkeiden edistämiseen. On kuitenkin selvää, ettei ehdotettu paketti kokonaisuudessaan ole tarpeeksi suuri ja kunnianhimoinen. Haluaisin nähdä lisää painoa asetettavan nuorten työttömyydelle. Nuorelle sukupolvelle on annettava toivoa tulevaisuudesta. Kuitenkin tämä, jota tänään käsittelemme, on ehdottomasti parempi kuin ei mitään. Työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet tukevat siksi näitä toimia, vaikka on selvää, että tarvitsemme uuden talouden elvytyssuunnitelman.

Toivon, että myös paikalla olevat konservatiivijäsenet äänestävät näiden toimien puolesta vastoin heidän eristäytymistä kannattavan johtajansa, David Cameronin, "mitään tekemättömyyden" lähestymistapaa. Cameron on jatkuvasti vastustanut Yhdistyneessä kuningaskunnassa työväenpuolueen toimia, joista on todellista apua pahiten kärsineille.

 
  
MPphoto
 

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan valtiot hyväksyvät miljardien arvoisia apupaketteja rahoituslaitostensa ja teollisuudenalojensa pelastamiseksi. Myös koko Euroopan unioni haluaa investoida Euroopan talouteen. Keskustelun aiheena oleva ehdotus, jossa taloudellista elpymistä tuetaan myöntämällä yhteisöltä rahoitustukea energia-alan hankkeille, on osa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jossa suunnitellaan yhteensä 30 miljardin euron kohdentamista. Julkisia investointeja koskeva viiden miljardin euron suunnitelma on kohdistettu ensisijaisesti energiainfrastruktuuriin, nopeaan internet-yhteyteen ja maatalouden rakennemuutokseen. On ymmärrettävä, että eurooppalaiset diplomaatit neuvottelivat paketin täsmällisestä muodosta useita viikkoja. Puheenjohtajisto on Tšekin tasavallan ja komission johdolla pyrkinyt vastuullisesti tämän paketin kautta vastaamaan muun muassa kaasukriisiin ja lieventämään näin joitakin arkaluonteisia aiheita, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Osa ongelmista on kuitenkin yhä ratkaisematta. Jotkin jäsenvaltiot, joilla EU:n varojen nostaminen kestää kauemmin, saattavat joutua maksamaan hankkeidensa valmistelematta jättämisestä ensi vuoteen mennessä. Epäilyksiä on edelleen myös paketin rahoittamisen suhteen. Mielestäni nämä seikat eivät kuitenkaan anna meille oikeutta hylätä tätä vaivalla saavutettua kompromissia. Hylkääminen saattaa lopulta johtaa siihen, ettei varoja riitä energiasäästöihin liittyvien hankkeiden lisäksi myöskään kaasun luotettavan toimituksen takaamiseen koteihimme. Äänestäjät lukisivat tämän varmasti meidän viaksemme seuraavan kaasukriisin sattuessa.

 
  
MPphoto
 

  Margaritis Schinas (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväistä keskustelua määrittää kaksi tärkeää tekijää. Ensinnäkin väistämätön tarve tehdä enemmän Euroopan sähköverkkojen yhteenliittämisen ja laajakaistainternetin laajentamisen eteen. Toiseksi tämän päivän keskustelu nostaa epäsuorasti esiin hyvin tärkeän kysymyksen maatalouden menojen tukemisesta yhteisön talousarviosta nyt ja tulevaisuudessa.

Myönteinen viesti on tietysti se, että Euroopassa käytetään yhteisön budjettia kriisin torjumisen välineenä. Se on myönteistä, ja siitä on pidettävä kiinni. Viisi miljardia ei ole paljon, mutta systeeminen tapamme käyttää yhteisön budjettia uusien ongelmien torjumisen välineenä on oikea keino, ja juuri siksi valtioiden ja hallitusten päämiehet hyväksyivät sen äskettäin pidetyssä huippukokouksessa, jossa he kannattivat tätä lähestymistapaa. Meidän on kuitenkin oltava varovaisia. Jos tämä systeeminen tapa johtaa meidät siihen pelkistettyyn deduktiiviseen päätelmään, että maataloudella on aina käyttämättömiä määrärahoja uusien vaatimusten maksamiseen, ja jos päättelemme siitä ennen maatalouden tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen koskevia tärkeitä keskusteluja, että maataloudella on jo enemmän kuin tarpeeksi, tekisimme suuren strategisen virheen Euroopan kannalta. Toisin sanoen meidän ei pidä ajatella, että vähentäisimme maataloudelta, sillä talousarvio on osoittanut, että meillä on vuoteen 2013 asti aina rahaa, jota käytimme Galileoon, energiahankkeisiin ja laajakaistainternetiin.

Maatalous tarvitsee määrärahoja, ja se tarvitsee niitä yhä vuoden 2013 jälkeenkin. Samalla meidän on tehtävä Euroopan unionissa selväksi jotain itsestään selvää: uudet painopisteet vaativat aina uusia määrärahoja.

 
  
MPphoto
 

  Lutz Goepel (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Graefe zu Baringdorf, näiden "pikkusummien" ansiosta pienessä 450 asukkaan kotikylässäni on työskennelty täydellä teholla laajakaista-aukon kiinni kuromiseksi. Uskon, että laajakaista on käytössämme viimeistään 3–4 kuukauden kuluttua.

Jäsen Stavreva, suuri kiitos mietinnöstänne. Se on erittäin hyvä.

Hyvät kuulijat, olen saanut työskennellä maatalouden kehittämisen parissa tässä ylevässä parlamentissa 15 vuoden ajan ja auttanut muokkaamaan sitä maatilan kokoon tai oikeudelliseen muotoon katsomatta. Nyt minun on tullut aika tehdä jotain muuta. Haluan kiittää kaikkia parlamentin jäseniä, virkailijoita, Andris Piebalgsia ja erityisesti teitä Mariann Fischer Boel.

 
  
MPphoto
 

  Atanas Paparizov (PSE).(BG) Haluan aivan aluksi kiittää esittelijä Maldeikisia ja korostaa energiavarmuuteen liittyvien hankkeiden tärkeyttä. Ne luovat sopivat olosuhteet jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun lisäämiselle monipuolistamalla kaasun toimituslähteitä ja toimittajia.

Haluan mainita, että neuvottelujen jälkeen kotimaani, joka kärsi vuoden alussa eniten energiakriisistä, sai jonkin verran määrärahoja, ja sille perustettiin yhteyksiä Kreikan ja Turkin järjestelmiin. Nabucco-hankkeeseen ja vastakkaissuuntaiseen kaasun toimitukseen osoitetut varat parantavat myös turvallisuutta Kaakkois-Euroopassa.

Uskon, että nämä komission toimet ja ehdotukset ovat vain alkua energiavarmuuspolitiikan laatimiselle. Odotan strategiaa maakaasun toimitusvarmuutta koskevan direktiivin parantamiseksi sekä yhteisen energiapolitiikan luonnosta ehdotettavaksi aivan lähitulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE).(LT) Haluaisin puhua tämän paketin makrotaloudellisista vaikutuksista. Usein sanotaan, että meidän on ratkaistava pankkitoiminnan ongelmat ja annettava pankeille lisää maksuvalmiutta, lisää varoja. Tämä paketti on tärkeä, koska se vahvistaa yhteismarkkinoidemme maksuvalmiutta. Kun pääoma kiertää maiden välillä kriisin vuoksi – tämä on talouskehityksen luonnollinen prosessi –, monien maiden yritykset ovat lopettaneet toimintansa varojen puutteen vuoksi.

Tätä pakettia tarvitaan, mutta ei avustuksena tai tukena. Sitä tarvitaan ylläpitämään yhtenäisiä eurooppalaisia markkinoitamme, yhdentymistämme, jota olemme kehittäneet useiden vuosien ajan.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan ensin kiittää komission jäsen Fischer Boelia ja komission jäsen Piebalgsia. Tämä on hyvä merkki: maatalous ja energia vieri vieressä, toimivat yhdessä. Sama pätee myös parlamentin jäseniin Schierhuberiin ja Karasiin, jotka panevat niin sanotusti kaiken peliin pienten ja keskisuurten tilojen puolesta. Tämä on hyvä merkki. Keskustelu viidestä miljardista eurosta osoittaa, että etenemissuuntamme on oikea ja että meidän on vahvistettava maaseutualueiden ostovoimaa. Erityisesti talous- ja rahoituskriisien aikaan ensisijaisena haasteenamme ei ole lähettää energiaan tarvitsemiamme rahoja Venäjän oligarkeille ja öljypohatoille, vaan pitää rahat Euroopassa ja vahvistaa täällä maaseutualueita.

Haluan esittää kiitokseni tästä hankkeesta. Olen erityisen iloinen siitä, että voimme hyväksyä sen tänään.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Myös minä haluan kiittää esittelijöitä. Tämä asiakirja on tärkeä, sillä energiainfrastruktuurin yhteenliittämisen on oltava ensisijainen tavoite.

Mielestäni sähköenergian tuottamis- ja kuljettamisinfrastruktuurin uudenaikaistamiseen on kuitenkin investoitava enemmän. Sanon tämän pitäen mielessä muutaman vuoden takaisen sähkökatkoksen, joka vaikutti moniin Euroopan valtioihin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Nabucco-hankkeeseen on kohdennettava enemmän varoja. On hyvä, että tämän hankkeen merkitys tunnustetaan taas kerran kyseisen asiakirjan muodossa.

Mitä tulee rakennusten energiatehokkuuteen, emme löydä tästä asiakirjasta mitään määrärahoihin liittyvää, toisin kuin komission lokakuussa antamasta tiedonannosta, jossa alalle oli kohdistettu viisi miljardia euroa. On olemassa älykkäitä kaupunkeja koskeva säännös, mutta määrärahoja on käytettävissä vain, jos jäljelle jää käyttämättömiä varoja. Mielestäni tilannetta ei voida hyväksyä, koska työpaikkoja on luotava ja tällä alalla on valtavaa potentiaalia.

 
  
MPphoto
 

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, huomaan ehdotuksemme saavan laajaa kannatusta ja mielestäni on hyvin tärkeää muistaa, mistä parlamentti lähti liikkeelle.

Meillä on jotakuinkin 27 kansallista energiapolitiikkaa ja 27 markkinat, joiden vapauttamisen tilat eroavat toisistaan. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö energia-alalla on ollut melko monimutkaista. Me tarjosimme hyvin tärkeät yhteiset kannustimet, eli energia- ja ilmastonmuutospaketin sekä Euroopan energian sisämarkkinoiden eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamisen. Kysymys siitä, mistä varat saadaan, oli kuitenkin aina läsnä, emmekä me ole tähän mennessä oikeastaan osoittaneet merkittäviä summia energia-alaan. Monet energia- ja pääomavaltaiset hankkeet ovat selvästi viivästyneet rahoituskriisin vuoksi. Lisäksi alkuvuoden kaasukriisi muistutti meitä taas siitä, miten haavoittuvainen Eurooppa on energiahuoltonsa suhteen ja miten huonosti olemme liittyneet yhteen, mikä tekee Euroopan unionin laajuuden käytöstä vaikeaa. Leijonanosa tästä paketista käytetäänkin hyvin tarpeelliseen yhteenliittämiseen.

Jäsen Paparizov otti esimerkiksi Bulgarian. Kolmen uuden yhteyden antaminen Bulgarialle vähentäisi kärsimystä maassa eikä maksaisikaan paljon. Kysymys kuuluu: miksi niitä ei kehitetty. Asiaan liittyy monia tekijöitä. Yksi jäsenvaltio ei voi vain kehittää yhteyttä, sillä siihen tarvitaan vähintään kaksi. Lisäksi tarvitaan yhtiöitä asian hoitamiseen. Paketti tarjoaa itse asiassa myös poliittisia kannustimia. Baltian maat ovat puhuneet paljon yhteistyöstä ja yhteyksistä Pohjoismaiden markkinoiden kanssa, mutta tämän paketin laatimiseen asti olimme jotenkin luopuneet Baltian yhteyksien kehittämisestä. Baltian maiden pääministerien äskettäin pidetty kokous ja siellä tehdyt päätökset ovat niin ratkaisevan merkittäviä, etteivät Baltian maat enää jää energiasaarekkeiksi.

Mielestäni paketti tarjoaa juuri sen, mitä parlamentti tarvitsee saavuttaakseen kolme tavoitetta: toimitusvarmuuden, kestävyyden ja EU:n kilpailukyvyn. Siksi pyydän parlamentin jäseniä tukemaan ehdotusta, sillä se tuo merkittävän muutoksen Euroopan energiapolitiikkaan.

 
  
MPphoto
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut tarkkaan tämän päivän keskustelussa esitetyt monet myönteiset ja rakentavat huomiot.

Kuten osa teistä jo totesikin, meidän on ennen kaikkea tehtävä hyvin selväksi, ettemme joudu tilanteeseen, jossa maatalousbudjettiin ei jäisi lainkaan liikkumavaraa. Meillä on ylijäämää, koska meillä ei ole ollut poikkeuksellisia kuluja – toimenpiteiden ja vientitukien kulut ovat olleet hyvin pienet –, ja siksi selviämme tästä erityistilanteesta. Jäsen Mulderin mainitsemista syistä emme kuitenkaan päästä itseämme tilanteeseen, jossa budjettiin ei jää lainkaan liikkumavaraa. Voin taata täällä tänään, että jos uusi eläintauti puhkeaa, emme joudu tilanteeseen, jossa meillä ei olisi rahaa tai meillä olisi liian vähän rahaa tilanteen ratkaisemiseksi.

Varojen jakamisen yhteydessä on tärkeää korostaa myös yhteisvastuullisuutta. Kun katsotaan maaseudun kehittämistä, on selvää, että se on jaettu uudelleen sen mukaan, kuinka paljon maaseudun kehittämisen määrärahoja on kunkin jäsenvaltion saatavilla. Tästä on hyötyä uusille jäsenvaltioille.

Lisäksi on tärkeää nähdä tämä rahavirta yksittäistapauksena. Sen tarkoituksena on vain korvata vuoden 2009 maaseudun kehittämisen puutteet, sillä terveystarkastus tulee voimaan vasta 1. tammikuuta 2010 ja siksi jouduimme tilanteeseen, jossa meillä ei ollut rahaa vastata uusiin haasteisiin. Nämä haasteet liittyvät samoihin asioihin kuin arvoisan kollegani Andris Piebalgsin ajatukset maaseutualueiden uusiutuvista energialähteistä, uusien teknologioiden käyttöön, maatalousalan jäännösten käyttöön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen, vesivaroihin ja biologiseen monimuotoisuuteen sekä Euroopan maitoalalla nyt kohdattaviin haasteisiin.

Olen myös täysin samaa mieltä siitä, että laajakaistasta on hyötyä niin maatalousalalle kuin kaikille muillekin. On hyvin tärkeää, että varmistamme maaseutualueiden yhteyden laajakaistaverkkoon, jotta voimme kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja helpottaa maallemuuttoa tarjoamalla mahdollisuuden hoitaa esimerkiksi kaupungissa olevia työtehtäviä tietokoneen välityksellä muutamana päivänä viikossa. Laajakaista on siis yksi tulevaisuuden aiheista.

Yleisesti ottaen ja puheenvuoroni lopuksi totean, että asia on mielestäni saanut laajaa kannatusta, ja toivon, että kertaluontoisena maksuna tehtävä investointi osoittautuu hyvin käytetyksi.

 
  
MPphoto
 

  Petya Stavreva, esittelijä. – (BG) Haluan kiittää teitä myönteisestä asenteestanne sekä esittämistänne suosituksista ja näkemyksistä. Kiitän myös komission jäsen Boelia hänen myönteisestä lähestymistavastaan ja tuesta, jota hän antaa maanviljelijöille ja maaseudun asukkaille. Esitän myös erityiskiitokset maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtajalle Neil Parishille ja koordinaattorillemme Lutz Goepelille heidän tuestaan ja luottamuksestaan.

Kun tänään keskustelemme yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta ja riittävän tuen mahdollisuudesta, meidän on hyvin tärkeää ottaa huomioon, että sadat miljoonat Euroopan kansalaiset asuvat maaseutualueilla, jotka kattavat suuren osuuden yhteisön alueesta. He tarvitsevat tukea yhteisvastuumme kautta.

Olen hyvin iloinen siitä, että kaikki mietinnöt, joista olemme viime kuukausina keskustelleet Euroopan parlamentissa täällä Strasbourgissa ja joiden pääaiheena on ollut yhteinen maatalouspolitiikka, on laadittu samassa hengessä ja perustuvat samaan yleiseen vaikuttimeen: siihen, että meidän on otettava huomioon ja tunnustettava kaikkien jäsenvaltioiden maanviljelijöiden ja maaseudun asukkaiden tarpeet ja mahdollisuudet.

Uusimpiin jäsenvaltioihin kuuluvan Bulgarian edustajana pidän ensiarvoisen tärkeänä, että EU:n toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti, lähettävät yhteisön asukkaille tänään selkeän tukiviestin ja osoittavat näin, että olemme apuna talouskriisin vaikeina aikoina. EU:n toimielinten tulee Euroopan parlamentin vaalien alla osoittaa, että ne ovat lähellä ihmistä ja haluavat auttaa heitä vaikeina aikoina, joita parhaillaan koemme.

 
  
MPphoto
 

  Eugenijus Maldeikis, esittelijä.(LT) Haluan kiittää kaikkia kollegoitani tuesta. Tästä keskustelusta on käynyt ilmi, että paketti on erittäin tärkeä ja ettemme voi vain unohtaa, miten vaikeaa komission oli se laatia ja taata, että sopimus hyväksytään. Mielestäni meidän tulee arvostaa sitä, että jäsenvaltiot pystyivät pääsemään yhteisymmärrykseen hyvin lyhyessä ajassa ja asiakirja saatiin parlamentin käsittelyyn ja äänestykseen.

Mielestäni oli hyvin vaikeaa saada näiden hankkeiden rahoittaminen maantieteelliseen tasapainoon, arvioida elvytystoimenpiteet (tarkoitan tällä sitä, miten paljon ne vaikuttavat makrotaloudellisiin prosesseihin ja yksittäisiin sektoreihin) ja käyttää rahoitukseen useita energia-alan hankkeita. Siksi uskon, että nyt edessämme oleva kokoonpano tuo varmasti tuloksia. Olin tänään myös hyvin iloinen kuullessani komission jäsen Piebalgsin mainitsevan, että tarjouspyynnöistä tulisi ilmoittaa toukokuun loppuun mennessä. Tämä osoittaa, että reagoimme riittävän strategisella tavalla ja tunnemme kysymyksen yleisen herkkyyden.

Pidän pakettia hyvin tärkeänä myös siinä mielessä, että investointiprosessit ovat hidastuneet Euroopan unionissa merkittävästi talouskriisin vuoksi, ja paketti toimii sekä jäsenvaltioille ja energiayhtiöille erittäin hyvänä merkkinä ja kannustimena jatkaa investointitoimia, jotta Euroopan unionin strategiset energiatavoitteet voidaan saavuttaa.

Kiitän vielä kerran kaikkia tuesta, ja kehotan teitä tukemaan tätä pakettia ja äänestämään sen puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään.

***

 
  
MPphoto
 

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, sivuutitte minut "catch the eye" -menettelyssä. Teillä on tietysti oikeus siihen, mutta haluaisin nyt esittää työjärjestyksen mukaisen henkilökohtaisen lausuman.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Se ei ole mahdollista, jäsen Graefe zu Baringdorf. Keskustelu on päättynyt. Tiedätte varsin hyvin, että "catch the eye" -menettelyyn on käytettävissä viisi minuuttia ja että jäsenet, jotka eivät ole käyttäneet puheenvuoroa, ovat etusijalla. Siksi en voi antaa teidän puhua nyt. Keskustelu on päättynyt. Olen pahoillani.

***

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Gierek (PSE), kirjallinen. – (PL) Asetuksessa säädetään kriisin aikaisesta EU:n talouden elvytysohjelmasta. Avustusten suuntaaminen energiahankkeisiin elvyttää taloutta, lisää energian toimitusvarmuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Näin ainakin oletetaan tapahtuvan.

Tähän tarkoitukseen on varattu 3,5 miljardia euroa.

Auttaako ohjelma meitä selviämään kriisistä? Epäilen sitä. Näillä varoilla ei pystytä heti luomaan useita työpaikkoja. Jokaisen hankkeen valmistelu vaatii aikaa, joten ne parantavat taloudellista tilannetta vasta myöhemmin. Osa hankkeista on tärkeämpiä kuin toiset. Tärkeimpiä ovat ne, jotka koskevat energiaverkkojen välisiä yhteyksiä. Ne vahvistavat EU:n sisäistä yhteenkuuluvuutta.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että hankkeisiin tulisi sisällyttää energiaverkkojen yhteydet Puolan ja Saksan välillä.

Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian alalla kelpoisuussäännöt ovat liian tiukat, ja vallalla on oletus, että teknologiaa on jo kehitetty näin pitkälle, vaikka niin ei itse asiassa ole.

Komission tapa tuhlata yhteisön varoja huolettomasti on kummastuttava, ja uskon sen olevan seurausta sekä huonosta arvostelukyvystä että käytetyn lähestymistavan perustana olevasta opista. Viemäristä alas huuhdotuista varoista – siis hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitoksiin käytetyistä varoista – olisi ollut paljon enemmän hyötyä kriisin torjumisessa, jos ne olisi käytetty rakennusten laajamittaiseen korjaamiseen ja eristämiseen tai satojen biokaasuasemien rakentamiseen. Myös ympäristö olisi hyötynyt siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN), kirjallinen. – (PL) Keskustellessamme talousarviota koskevaa kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevasta mietinnöstä monivuotisen rahoituskehyksen osalta (2007–2013) haluan nostaa esiin kolme asiaa.

1. Meidän tulisi tukea viiden miljardin euron osoittamista energiahankkeiden rahoittamiseen vuosina 2009 ja 2010 ja internet-yhteyksien kehittämisen rahoittamiseen maaseutualueilla. Energiaverkkoon tulisi osoittaa 3,5 miljardia euroa ja maaseudun internet-infrastruktuuriin 1,5 miljardia.

2. Annettuani tukeni haluan ilmaista huoleni siitä, että tämän lisärahoituksen lähde löytyy otsakkeen 2 alta eli yhteisestä maatalouspolitiikasta, jossa vuosien 2007–2013 rahoituskehykselle suunniteltuja vuosittaisia enimmäismääriä pienennetään vuonna 2009 3,5 miljardilla eurolla ja vuonna 2010 2,5 miljardilla eurolla. Tämä on erityisen huolestuttavaa nyt, kun Euroopan unionin elintarviketurva on uhattuna.

3. Minun on ilmaistava huoleni myös siitä, että vuosien 2007–2013 rahoituskehystä muutetaan näin perustavanlaatuisesti kaksi kuukautta ennen kuluvan vaalikauden päättymistä, kovalla kiireellä ja ilman mitään objektiivisen keskustelun mahdollisuutta aiheesta.

 
  
MPphoto
 
 

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta on varattu ylimääräiset miljardi euroa internet-laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen maaseutualueilla.

Maatalouteen ja maaseudun asioihin keskittyvänä henkilönä otan avosylin vastaan tämän hankkeen. Monissa jäsenvaltioissa, oma kotimaani mukaan luettuna, maanviljelijöillä ja maaseudun asukkailla ei ole samanlaista laajakaistan käyttömahdollisuutta, mikä asettaa heidät kaupunkien asukkaita selvästi epäedullisempaan asemaan.

On muistettava, että tämä hanke on osa pakettia, jonka tarkoituksena on elvyttää Euroopan heikentyneitä talousjärjestelmiä. Tässä mielessä olen toiveikas sen suhteen, että parempi laajakaistan käyttömahdollisuus auttaa elvyttämään maaseudun pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE), kirjallinen. (FI) On hienoa, että komission jo talouskriisin alkumetreillä lupaama viiden miljardin lisäelvytyspaketti saatiin vihdoin hyväksyttyä. Elvytysraha tulee kipeään tarpeeseen ja mielestäni komission valitsemat painopisteet energia ja maaseudun tukeminen – siellä erityisesti laajakaistaverkkojen kehittäminen – ovat kannatettavia. Suomea koskee erityisesti Estlink 2 -merikaapelihankkeelle myönnetty 100 miljoonaa. On hienoa, että Estlink-hanke pysyi listalla muuttumattomalla summalla aivan komission ehdotuksen alkuhetkistä alkaen.

Erittäin harmillisia sen sijaan ovat painotukset energiaelvytyksen sisällä: se, ettei komission alkuperäinen ajatus tukea vain ja ainoastaan sähkölinjoja, hiilen talteenottoa ja varastointia (CCS) sekä merituulihankkeita muuttunut matkan varrella. Sähkölinjat ja merituuli ovat toki lisärahansa ansainneet. Kohtuuton hiilen talteenoton ja varastoinnin painotus on sen sijaan käsittämätöntä, varsinkin kun sille on luvassa huomattavaa rahoitusta päästökauppatuloista.

Tuulivoiman lisäksi ylimääräiseen elvytysrahaan olisi ehdottomasti pitänyt olla tasavertainen hakuoikeus myös muilla uusiutuvilla energiaprojekteilla. Sen sijaan että panostetaan epävarmaan CCS-teknologiaan, tulisi painotuksen olla uusiutuvissa energialähteissä. Erityisesti erilaiset aurinkoenergiaprojektit olisivat rahoituksensa ansainneet.

Pakettiin jäi toteamus, jonka mukaan mahdollisesti käyttämättä jääneet varat voidaan ohjata hankkeisiin, joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä. Komission alkuperäisissä kaavailuissa varoja olisi korvamerkitty energiatehokkuuteen muutoinkin kuin mahdollisista rääppeistä. Niin ikään on erittäin valitettavaa, että alun perin kaavailtu "fiksujen kaupunkien" osio jäi loppujen lopuksi elvytyspaketista pois.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan talouden elvytyspaketti, josta käytetään myös nimitystä viiden miljardin paketti, liittyy EU:n maaseutualueiden kehittämiseen. Osoitamme yli miljardin euron lisäsumman internet-yhteyksien parantamiseen maaseutualueilla ja niiden uusien haasteiden voittamiseen, jotka määritellään yhteisen maatalouspolitiikan arvioinnissa. On sääli, että käytettävissä olevia varoja on jonkin verran vähennetty. Nyt on kuitenkin tärkeintä saattaa koko lainsäädäntöprosessi päätökseen mahdollisimman nopeasti. Nämä toimet auttavat pienentämään maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä eroja, jotka liittyvät laajakaistainternetin infrastruktuurin ja uusiin teknologioihin liittyvien palvelujen kehitykseen. Internet ei ole vain erityinen ikkuna maailmaan ja näkemysten vaihtamisen ja tiedonsaannin väline, vaan myös keino helpottaa monia hallintoasioita.

Hyväksymällä tämän paketin EU lähettää myönteisen signaalin maaseutuyhteisöllemme. Maanviljelyksellä on tärkeä rooli maaseutualueilla, mutta maaseudulla on myös monenlaisia pienyrityksiä, kuten kauppoja, verstaita ja varastoja. Uskon, että internet-yhteyksien kehittäminen edistää koulutuksen ja pienyritysten, kuten matkailupalvelujen, kehitystä näillä alueilla. Se voi myös auttaa erityisesti pieniä perhetiloja saamaan lisätuloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimir Urutchev (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Arvoisat parlamentin jäsenet, talouden elpymistä tukevalla eurooppalaisella ohjelmalla, johon sisältyy lähes neljän miljardin euron investointi energiahankkeisiin, on ihanteellinen ajoitus ja ainakin kaksinkertainen myönteinen vaikutus: talouden tärkeiden osa-alueiden elvyttäminen ja merkittävien energiaongelmien ratkaiseminen.

Äskettäinen kaasukriisi osoitti täysin selvästi, että energian toimitusvarmuus on suoraan riippuvainen jäsenvaltioiden energiainfrastruktuurien yhteenliitännöistä, joita ilman vahinkoa kärsineitä maita ei voida auttaa. Jos asiaan liittyvien maiden järjestelmien välille ei luoda hyviä yhteyksiä, emme voi luoda yhteisiä energiamarkkinoita tai soveltaa yhteisvastuullisuuden periaatetta EU:ssa.

Talouskriisi edellyttää nopeita ratkaisuja. Siksi kannatan ehdotettua ohjelmaa, vaikka olen täysin tietoinen siitä, että tapa, jolla hankkeet on valittu ja määrärahat jaettu ei ole kaikkein oikeudenmukaisin.

Haluan korostaa erikseen Nabucco-kaasuputken tukemista, sillä EU:n on nyt korkea aika panostaa enemmän tähän hankkeeseen, jos emme halua menettää mahdollisuutta monipuolistaa energialähteitämme Kaspianmeren kaasulla. Kehotan komissiota puuttumaan asiaan paljon aktiivisemmin, jotta saavutamme todellisia tuloksia ja edistymme Nabucco-hankkeessa mahdollisimman pian.

Kiitos mielenkiinnostanne.

 
Päivitetty viimeksi: 8. syyskuuta 2009Oikeudellinen huomautus