Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana Renate Weberin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö Tšekin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteesta neuvoston puitepäätöksen 2009/ ... /YOS hyväksymiseksi rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta (08535/2009 – C7-0205/2009 – 2009/0802(CNS)) (A7-0011/2009).

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun esitän puheenvuoron tässä uudessa parlamentissa, haluaisin onnitella teitä valinnastanne varapuhemieheksi.

Puhun Renate Weberin mietinnöstä komission varapuheenjohtajan Barrot'n puolesta. Haluaisin ensiksi kiittää esittelijää ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäseniä erinomaisesta työstä. Komissio on tyytyväinen mietintöön ja kannattaa joitakin ehdotettuja tarkistuksia. Komissio suhtautuu yleisesti myönteisesti viiden jäsenvaltion esittämään ehdotukseen, vaikka asiakirja ei ole niin kunnianhimoinen kuin halusimme. Komissio pahoittelee tarkemmin sanottuna sitä, että tämän puitepäätöksen soveltamisala rajoittuu tapauksiin, joissa sama henkilö on asetettu syytteeseen rinnakkaisissa menettelyissä samasta rikkomuksesta. Komissio pahoittelee myös sitä, että toimivaltaristiriitoja koskevassa tapauksessa on rajoitettu velvoitetta antaa asia Eurojustin käsiteltäväksi ja että perusteet, jotka on otettava huomioon sopivimman oikeudellisen viranomaisen määrittämiseksi, on poistettu asiakirjan säädösosasta. Näillä tarkistuksilla on heikennetty ehdotuksen tekstiä ja poistettu suurin osa sen lisäarvosta.

Ehdotusta olisi tarkasteltava komission näkökulmasta ensimmäisenä askeleena rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi, ja se olisi korvattava myöhemmin kattavammalla ehdotuksella. Komissio tarkastelee tätä seikkaa myös Lissabonin sopimuksen tähän alaan aiheuttamien muutosten kannalta. Toivon, että tämä sopimus tulee voimaan mahdollisimman pian.

  Renate Weber, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimuksesta Irlannissa järjestetyn kansanäänestyksen myönteinen tulos vie meidät askeleen lähemmäs sitä, että Euroopan parlamenttia ei enää pelkästään kuulla neuvostossa, vaan sillä on yhteispäätösvaltuudet asioissa, jotka tällä hetkellä kuuluvat kolmanteen pilariin.

Sen vuoksi herää kysymys, miksi neuvosto haluaa niin innokkaasti antaa lainsäädäntöä muutamaa kuukautta ennen kyseistä päivämäärää etenkin, koska näillä säädöksillä ei edistetä todellisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan eurooppalaisen alueen luomista. Totuus on se, että tällä ehdotuksella ei myötävaikuteta toimivaltaristiriitojen ehkäisemiseen ja sillä ei tarjota mitään ratkaisua, kun tällaisia tilanteita syntyy. Tämä voitaisiin saada aikaan esimerkiksi vähentämällä rinnakkaisia menettelyjä ja – kuten on jo tehty monien siviilioikeuden säännösten osalta – antamalla toimivalta jäsenvaltioille siten, että niitä velvoitetaan tunnustamaan vastavuoroisesti päätökset, jotka aiheutuivat kyseisestä toimivallan jaosta. Tämä puitepäätös rajoittuu sen sijasta jäsenvaltioiden velvollisuuteen tiedottaa toisilleen ja käydä suoria neuvotteluja, jotta päästään "yksimielisyyteen tehokkaasta ratkaisusta, jolla on määrä välttää rinnakkaisista menettelyistä johtuvat kielteiset seuraukset".

Tästä syystä en ollut yllättynyt, kun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa muutama viikko sitten käydyssä keskustelussa komissio mainitsi, että se esittää uuden ehdotuksen myöhemmin, vaikka se tukee nykyistä ehdotusta. En ole sen vuoksi yllättynyt siitä, mitä komission jäsen totesi tänä iltana. Kiitän komissiota siitä, että se on ollut rehellinen tästä ehdotuksesta. Minun on kuitenkin todettava, että pidän tätä ehdotusta ja koko sen hyväksymismenettelyä oivallisena esimerkkinä siitä, miten meidän ei pitäisi laatia lainsäädäntöä Euroopan unionissa. Olen vahvasti sitä mieltä, että on tärkeää turvata kansalaisten oikeudet eikä vain laittaa rastia ruutuun. Totean sivumennen, että neuvosto ei ole tänään läsnä, vaikka puheenjohtajavaltio oli yksi ehdotuksen alullepanijoista. Minun on korostettava, että suhtauduimme Euroopan parlamentissa työhömme hyvin vakavasti. Toimimme hyvässä uskossa edellisellä ja nykyisellä vaalikaudella, ja haluaisin lähettää viestin tehokkaampaa lainsäädäntöä koskevasta näkemyksestämme.

Pidän tässä ehdotuksessa myönteisenä sitä, että nykyisessä tekstissä viitataan nimenomaisesti ne bis in idem -periaatteeseen. Tähän päädyttiin neuvoston ja komission kanssa käymiemme keskustelujen ansiosta, sillä sitä ei mainittu alkuperäisessä tekstissä ollenkaan. Laatimassani mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota kolmeen näkökohtaan.

Ensinnäkin uskon, että virallisesti syytteeseen pantujen henkilöiden suojaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja että on tarjottava johdonmukaisia menettelyllisiä oikeusturvatakeita. Näihin olisi kuuluttava virallisesti syytteeseen pannun henkilön oikeus riittävään tiedonsaantiin, jotta hänellä on lähtökohdat hakea muutosta ratkaisuun, joka ei vaikuta kohtuulliselta. Toiseksi syytteeseen pantua henkilöä koskevien tietojen, joita kansalliset viranomaiset välittävät ilmoituksilla, osalta kannatan sitä ajatusta, että riittävän tietosuojan varmistaminen on tärkeää ja että tässä puitepäätöksessä olisi erityisesti täsmennettävä, millaisia henkilötietoja välitetään.

Lopuksi olen vahvasti sitä mieltä, että Eurojustin osallistuminen tuomioistuimen valintaa koskevaan päätökseen on erittäin tärkeä. Eurojustin olisi osallistuttava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska sillä on koordinointitehtävä ja koska sen toiminnalla on yhä enemmän merkitystä asiassa. Kuulun niihin, jotka katsovat, että emme luoneet tätä virastoa ainoastaan sen vuoksi, että halusimme torjua rajatylittävää rikollisuutta, vaan myös sen vuoksi, että tarvitsemme tehokkaita välineitä. Eurojust on jo osoittanut olevansa luottamuksemme arvoinen sen perustamista seuraavina vuosina. Sen vuoksi olen yllättynyt neuvoston ja joidenkin Euroopan parlamentin kollegoiden haluttomuudesta. Haluaisin tämän sanottuani pyytää komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen, jolla täydennetään tätä toimivaltaristiriitaa koskevaa puitepäätöstä. Päätän puheenvuoroni ja kiitän varjoesittelijöitä tavasta, jolla he osallistuivat tämän mietinnön laadintaan.

  Monica Luisa Macovei, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää esittelijää erittäin hyvästä yhteistyöstä tässä asiassa. Haluaisin PPE-ryhmän varjoesittelijänä esittää PPE:n kannan puitepäätöksestä ja luonnollisesti myös tarkistuksista.

PPE:n kanta eroaa esittelijän kannasta kahden seikan vuoksi. Ensimmäinen on se, missä määrin Eurojust osallistuu kansallisten viranomaisten välisiin suoriin yhteydenottoihin. Esittelijä edellyttää, että Eurojust osallistuu pakollisesti jokaisen kerran asiaan yhteydenoton alkuvaiheesta saakka. Me katsomme, että Eurojustin olisi osallistuttava vasta silloin, kun kansalliset viranomaiset eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, koska loppujen lopuksi, kuten tälläkin hetkellä, aloitteessa on kyse suorasta yhteydenotosta.

Myös me haluaisimme vahvistaa Eurojustia ja sen osallistumista oikeudelliseen yhteistyöhön. Asiasta antamallamme kannalla pyritään ainoastaan ehkäisemään hallinnollista taakkaa. Jos on mahdollista, että kaksi osapuolta pääsee yhteisymmärrykseen, miksi asiaan osallistuu toinen elin ja miksi siihen sovelletaan toista menettelyä? Me katsomme, että Eurojustin on osallistuttava asiaan vasta silloin, kun osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen. Olemme tästä myös samaa mieltä. Kun asiassa syntyy ongelma, annamme kansallisille viranomaisille liikkumavaraa käydä suoraa kahdenvälistä yhteydenpitoa, mikä lisää kansalaisten luottamusta.

Toinen kysymys koskee erästä toista ehdotettua tarkistusta, jonka perusteella Eurojustin toimivaltaa laajennetaan pidemmälle kuin Eurojustia koskevan päätöksen 4 artiklassa. Meidän mielestämme tätä asiaa, jos siitä keskustellaan, olisi käsiteltävä suoraan Eurojustia koskevan päätöksen osalta. Tämän vuoksi äänestämme näitä tarkistuksia vastaan.

Koska ratkaisevia näkemyseroja ei ole, äänestämme mietinnön puolesta. Haluamme siten rohkaista kansallisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tuemme myös tänään esitettyä suullista tarkistusta.

Haluaisin lopuksi korostaa, että PPE-ryhmä haluaa, että oikeudellista yhteistyötä tehostetaan ja että se tukee EU:n politiikkaa, jonka ansiosta kansalaiset voivat nauttia samoista turvatakeista ja menettelyistä kaikissa jäsenvaltioissa.

  Monika Flašíková Beňová , S&D-ryhmän puolesta. – (SK) Rikoslainsäädäntöä koskeva politiikka, jolla turvataan rikosoikeudenkäynteihin osallistuvien henkilöiden perusihmisoikeudet, on yksi Euroopan yhteisön painopistealoista.

Ehdotus puitepäätökseksi syntyi puheenjohtajavaltio Tšekin aloitteesta. Sillä tarjotaan lainsäädäntökehys rikosoikeudenkäynteihin osallistuvien henkilöiden suojelemiseksi ja ne bis in idem -periaatteen noudattamisen vahvistamiseksi. Lainsäädäntöehdotuksen hyväksyminen on sen vuoksi mielestäni välttämätöntä. Kyseessä ei ole ainoastaan rikosoikeudenkäynteihin osallistuvien henkilöiden turvaaminen vaan myös EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten nauttiman oikeusvarmuuden lisääminen.

Toimivaltaristiriitojen ratkaisemista koskevalla menettelyllä tarjotaan keinot sellaisten tilanteiden estämiseksi, joissa useat jäsenvaltiot nostavat rikosoikeudellisia syytteitä yhtä ja samaa henkilöä vastaan samasta rikoksesta. Sillä pitäisi myös sulkea pois se mahdollisuus, että samasta asiasta annetaan useita ratkaisuja.

Jäsenvaltioita velvoitetaan puitepäätöksen nojalla tiedottamaan toisilleen rinnakkaisista rikosoikeudenkäynneistä, mutta sen nojalla ei aloiteta kokonaisvaltaista oikeudellista menettelyä niiden ratkaisemiseksi. Näen puutteita lähinnä siinä, että lainsäädäntöteksti on epäselvä ja että siinä ei useimmissa tapauksissa määritellä mitään määräaikoja asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi. Eurojustin tehtävä on myös epäselvä ja ehdotuksessa ei hyödynnetä tämän elimen mahdollisuuksia toimivaltaristiriitojen ratkaisussa.

On tärkeää painottaa erityisesti, että asianosaisten, eli epäiltyjen ja vastaajien, perusihmisoikeuksia on kunnioitettava rikosoikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa ja että lisäksi on varmistettava, että henkilötietoja suojellaan vastaavalla tavalla. Meidän on sen vuoksi kiinnitettävä huomiota komission lainsäädäntöaloitteeseen rikosoikeudellisen menettelyn siirtämisestä, jonka perusteella tämä ongelma ratkaistaan paljon kattavammin. On tärkeää tukea tätä luonnosta, vaikka rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltaristiriitojen ratkaisemisessa on käytännön ongelmia. Sosialistien ja demokraattien ryhmä kannattaa sen vuoksi luonnosta, vaikka vaadimme, että rikosoikeudenkäynteihin osallistuvia henkilöitä suojellaan riittävästi, että Eurojustilla on vankempi tehtävä ja että koko menettelyn on oltava tehokkaampi.

  Louis Bontes (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Alankomaiden Vapauspuolue (PVV) ei näe mitään hyvää tässä ehdotuksessa. Alankomaiden ja ainoastaan Alankomaiden olisi voitava tehdä tuomioistuinten toimivaltaa koskevia päätöksiä. Vaikuttaa siltä, että tehdään yhä enemmän ehdotuksia, joilla itse asiassa pyritään yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöä. Esimerkkinä on rikosteknisten laboratorioiden akkreditointi, tulkkeja koskevien toimintalinjojen yhdenmukaistaminen ja rikosrekisteritietojen siirtäminen. PVV haluaisi tietää, mihin tämä kaikki johtaa. Emme voi kannattaa EU:n rikoslakia tai EU:n rikosprosessilakia. Tämä vaikuttaa salamimakkarataktiikalta, jossa pieniä siivuja ahdetaan kurkusta alas niin kauan kun koko makkara on syöty.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää ja onnitella ystävääni Renate Weberiä hienosta työstään tämän mietinnön laadinnassa.

Hyvät parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, oikeudellisesta yhteistyöstä tulee hyvin piakkoin yksi Euroopan parlamentin lainsäädännöllisistä vastuualueista.

Irlannin kansalaiset antoivat kantansa kansanäänestyksessä, ja heidän päätöksensä oli mielestäni myönteinen ja asianmukainen.

Euroopan kansalaiset toivovat, että sellaisesta vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvasta alueesta tulee todellisuutta, jossa heidän menettelyllistä oikeusturvaansa kunnioitetaan ja jossa se turvataan huolimatta siitä, missä osassa yhteisön aluetta he kulloinkin ovat.

Meidän velvollisuutemme on siten varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa kunnioitetaan näitä menettelyllisiä oikeusturvatakeita.

Kun eri jäsenvaltioiden välillä on "myönteinen" toimivaltaristiriita, se on ratkaistava mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan suojella kansalaisia ja välttää ne bis in idem -periaatteen loukkaamista koskeva vaara.

Tämän vuoksi on tärkeää, että toimivaltaristiriidassa osapuolina olevat oikeusviranomaiset tekevät yhteistyötä ja pitävät yhteyttä.

Mietinnössä käsitellään myös, mikä tehtävä Eurojustilla on ja millainen tehtävä sillä olisi oltava, kun syntyy tällainen toimivaltaristiriita.

Esittelijä katsoo, että Eurojustille olisi tiedotettava kaikista syntyneistä ristiriidoista, vaikka ne olisi ratkaistu kahdenvälisesti oikeusviranomaisten välillä.

Oman ryhmäni varjoesittelijä Monica Luisa Macovei katsoo puolestaan, että hallinnollisen taakan vähentämisen vuoksi Eurojustille olisi tiedotettava asiasta ainoastaan siinä tapauksessa, että tuomioistuimet eivät pääse sopimukseen.

Minusta Monica Luisa Macovei on oikeassa.

Toinen seikka on se, että Renate Weber kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman nopeasti myös puitepäätöstä täydentävän ehdotuksen "kielteisten" toimivaltaristiriitojen ratkaisemista koskevien sääntöjen käyttöönottamisesta.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). – (RO) Aluksi haluan onnitella esittelijää hänen tekemästään hienosta työstä. Haluaisin myös korostaa, että EU:n tason yhteiset toimet ovat välttämättömiä, jotta vapautta, turvallisuutta ja oikeutta lujitetaan. Pidän myönteisenä tätä aloitetta, jolla pyritään ratkaisemaan toimivaltaristiriidat, koska jäsenvaltiot kohtaavat usein ongelmia, jotka liittyvät rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Jäsenvaltioiden välillä ei saisi olla menettelyllisiä eroja, kun on kyse syytettyjen suojelemisesta. Meidän pitäisi itse asiassa hyväksyä toimia, joilla varmistetaan, että kaikki syytetyt voivat nauttia kunnollisista menettelyllisistä takeista kaikkialla EU:ssa. Valtioiden välistä tietojenvaihtoa koskevassa kysymyksessä on otettava huomioon henkilötietojen turvaamista koskeva tarve ja päätettävä selkeästi, millaisia tietoja voidaan välittää.

Haluaisin korostaa Euroopan unionin viranomaisten välisen suoran yhteydenpidon merkitystä. Näin päätetään rinnakkaiset menettelyt ja vältetään sellaiset tilanteet, joissa tietyn valtion asianmukaisten viranomaisten on määriteltävä usein tiedonpuutteen vuoksi subjektiivisella tavalla kansalaisia vastaan nostetuista kanteista aiheutuvat seuraamukset. Meidän pitäisi ehdottaa myöhemmin, että Eurojustin asemaa vahvistetaan, jotta kaikki ristiriidat ratkaistaan ja jäsenvaltioiden välillä tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Tästä on hyötyä myös EU:n kansalaisille.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Aluksi haluan onnitella esittelijää ja varjoesittelijöitä heidän tekemästään hienosta työstä. Haluaisin korostaa poliittisen ryhmäni varjoesittelijän Monica Luisa Macovein mainitsemaa kahta kysymystä.

Ensimmäinen kysymys koskee kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään, ja se on minusta erittäin tärkeä hetkellä, jolloin demokratiaamme, demokratiaa jäsenvaltioissa, ei voida ajatella ilman luottamusta oikeusjärjestelmään. Minusta on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että tämä on osa julkista elämäämme.

Toiseksi haluaisin korostaa tarvetta oikeusjärjestelmän hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Tietojenvaihto viranomaisten välillä on toki tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se, että lainkäyttö ei juutu byrokratian rattaisiin niin, että jokaisen nauttiman yksilönvapauden turvan taso huonontuu.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Haluan onnitella esittelijää ja varjoesittelijää tekemästään hienosta työstä. Pidän myönteisenä tätä puitepäätösaloitetta rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta. Haluaisin esittää kaksi tärkeää näkökohtaa. Tässä ehdotuksessa puitepäätökseksi pyritään ratkaisemaan ainoastaan "myönteiset" toimivaltaristiriidat. Siihen ei sisälly toimia "kielteisten" toimivaltaristiriitojen selvittämiseksi.

Minun mielestäni Eurojustin pitäisi osallistua asiaan vasta silloin, kun osapuolet eivät pääse sopimukseen asiasta. Tämän direktiivin lähtökohtana on suoran yhteydenpidon avaaminen jäsenvaltioiden asianmukaisten viranomaisten välillä. Osapuolen edun mukaista on myös, että menettely on mahdollisimman lyhyt, jotta vältetään saman tapauksen tarkastelu kahdessa valtiossa.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, on totta, kuten jo totesin, että tämä ehdotus ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin komissio olisi halunnut, ja esittelijä korosti tätä seikkaa selvästi puheenvuorossaan.

Komissio kuitenkin tukee sitä ensimmäisenä askeleena rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltariitojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Tällä hetkellä on tietenkin mahdotonta sanoa, milloin toinen vaihe esitetään. Päätös tehdään aikanaan sen mukaan, miten Lissabonin sopimuksen voimaantulo edistyy, ja toivon vilpittömästi, että tämä sopimus tulee voimaan.

Mahdollisen uuden aloitteen sisältö riippuu sen vaikutustutkimuksen tuloksista, jonka komission on vielä tehtävä. Välitän luonnollisesti kommenttinne varapuheenjohtaja Barrot'lle. Haluaisin kiittää vielä kerran teitä tästä keskustelusta.

  Renate Weber , esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, parlamentin poliittiset ryhmät ovat tehneet varsin hyvin selväksi, mikä niiden kanta on tästä mietinnöstä sekä siihen liittyvistä herkistä kysymyksistä ja erityisesti Eurojustista. Itse asiassa näyttää siltä, että kaikkein tärkein ja herkin kysymys koskee sitä, mikä on Eurojustin tehtävä.

Luotan kuitenkin enemmän tämän puitepäätöksen tulevaisuuteen nyt, kun kuulin komission jäsenen Tajanin omasta ja varapuheenjohtaja Barrot'n puolesta esittämän puheenvuoron, jossa hän tarjosi meille tehokkaampaa välinettä, jota voitaisiin soveltaa myönteisten toimivaltaristiriitojen lisäksi myös kielteisiin toimivaltaristiriitoihin.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan keskiviikkona 8. lokakuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. – (EN) Haagin ohjelmassa käsitellään rikosasioita koskevia toimivaltaristiriitoja. Tämä on tärkeää, kun on kyse rajatylittävästä rikollisesta toiminnasta. Neljä EU:n jäsenvaltiota laati erityisiä ehdotuksia, joilla pyritään ehkäisemään ja ratkaisemaan rikosoikeudenkäyntejä koskevia toimivaltaristiriitoja. Kyseessä on se, kun sama henkilö tai samat henkilöt joutuvat rikosoikeudenkäyntiin eri jäsenvaltioissa saman teon vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, että oikeudellista ne bis in idem -periaatetta (henkilöä ei voida tuomita uudelleen asiasta, jos hänet on siitä jo tuomittu) rikotaan. Ehdotetut toimet ovat asianmukaisia ja niihin sisältyy:

– menettely jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten väliselle yhteydenotolle, jonka perusteella vahvistetaan, onko kyse rinnakkaisesta rikosoikeudenkäynnistä,

– säännöt, joiden perusteella tällaisia rikosoikeudenkäyntejä toteuttavat jäsenvaltioiden viranomaiset hoitavat tietojenvaihdon,

– toimet kielteisten vaikutusten välttämiseksi siten, että jäsenvaltiot pääsevät yhteisymmärrykseen.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tämä puitepäätös ei saisi johtaa kohtuuttomaan hallinnolliseen taakkaan tapauksissa, missä ongelmiin voidaan vastata helposti sopivammilla vaihtoehdoilla. Jos jäsenvaltioiden välillä on joustavampia välineitä tai järjestelyitä, niille on annettava etusija tähän puitepäätökseen nähden edellyttäen, että niillä ei heikennetä epäillylle tai syytetylle henkilölle taattua suojaa. Suorilla neuvotteluilla pyritään pääsemään yhteisymmärrykseen kiireellisesti sellaisissa tapauksissa, joissa epäilty tai syytetty on tilapäisesti vangittuna tai pidätettynä. Epäillyn tai syytetyn henkilötietojen suojan on täytettävä tietojenvaihtovaiheessa periaatteet, jotka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja eurooppalaisessa yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta.