Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/0014(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0013/2009

Keskustelut :

PV 19/10/2009 - 18
CRE 19/10/2009 - 17

Äänestykset :

PV 20/10/2009 - 7.15
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2009)0044

Puheenvuorot
Maanantai 19. lokakuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

17. Arviointimekanismin perustaminen Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten – Arviointimekanismin perustaminen Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Carlos Coelhon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten (KOM(2009)0105 – C6-0111/2009 – 2009/0032(CNS)) (A7-0035/2009);

– Carlos Coelhon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten (KOM(2009)0102 – C6-0111/2009 – 2009/0033(CNS)) (A7-0034/2009);

 
  
MPphoto
 

  Carlos Coelho, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, komission varapuheenjohtaja Barrot, hyvät parlamentin jäsenet, kannatan sellaista mekanismia Schengenin säännöstön arvioimiseksi, joka parantaa nykyistä järjestelmää ja tekee siitä entistä tehokkaamman, jotta voimme varmistaa, että Schengenin säännöstöä sovelletaan entistä avoimemmin ja johdonmukaisemmin.

Tästä huolimatta olen pettynyt Euroopan komission antamiin ehdotuksiin. Perimmiltään näissä ehdotuksissa säilytetään toimeksiannon ensimmäiseen osaan liittyvät säännöt, mutta muutoksia ei ole tehty lainkaan. Toimeksiannon toisen osan eli sen arvioinnin osalta, miten Schengenin säännöstöä sovelletaan niissä jäsenvaltioissa, jotka jo kuuluvat Schengen-alueeseen, ehdotuksilla pelkästään sisällytetään hiljattain tehdyt parannukset nykyiseen arviointimekanismiin.

Ainoa uusi asia, jota ylistän, on mahdollisuus tehdä yllätyskäyntejä. Arviointiprosessista totean, että näillä ehdotuksilla siirretään kuitenkin arviointimekanismiin liittyvä neuvoston nykyinen rooli kokonaisuudessaan komission käsiin ja tarjotaan hyvin rajallista yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sekä pidetään Euroopan parlamentti etäällä koko prosessista ilman mitään osoitusta siitä, mitä näillä toimilla saavutetaan.

Lisäksi pelkään, että olemme menossa pian siihen, että kumpaakin toimeksiannon osaa koskevat arviointimekanismit erotetaan täydellisesti toisistaan, mikä saattaisi vaarantaa koko järjestelmän tehokkuuden ja johdonmukaisuuden. Niihin maihin, jotka haluavat liittyä Schengen-alueeseen, ei pidä soveltaa erilaisia sääntöjä ja arviointijärjestelmiä kuin siihen jo kuuluviin maihin.

Meillä on myös tietosuojaan liittyviä ongelmia. Annan vain kolme esimerkkiä. Ensinnäkin konsulipalvelujen turvallisuutta koskeva kysymys on epätäydellinen, koska ulkopuolisten yritysten palvelut eivät ole suojan piirissä silloin, kun toimintaa on ulkoistettu. Toiseksi Schengenin tietojärjestelmää varten ehdotetut turvallisuusvaatimukset olisi sisällytettävä myös viisumeja koskevaan kohtaan. Kolmas asia on se, että asetuksen 7 artiklaan olisi sisällytettävä riskianalyysin ohella myös jäsenvaltioiden suorittamat auditoinnit ja turvatarkastukset niiden sääntöjen mukaan, jotka on laadittu Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) lakisääteisillä välineillä.

Mainitsemieni ongelmien ja niiden parannusten ohella, jotka olisi mahdollista tehdä, suuri ongelma on siinä, että Euroopan parlamentille osoitettu rooli on merkityksetön. Oikeudellisen yksikkömme mukaan komission valitsema oikeusperusta on pätevä. Meidän olisi kuitenkin mahdollista soveltaa myös yhteispäätösmenettelyä asetusluonnokseen. Poliittinen tahto on ainoa ratkaiseva tekijä näiden kahden mahdollisuuden välillä. Loppujen lopuksi, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan, minkä odotetaan tapahtuvan pian, nämä ehdotukset on koottava yhdeksi ehdotukseksi ja esitettävä uudelleen, koska pilarirakenne poistetaan.

Meidän ei pidä unohtaa, että keskustelemme vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen turvallisuudesta, ja sen pitäisi koskea kaikkia jäsenvaltioita ja kaikkia Euroopan unionin toimielimiä. Näin ollen yhteispäätösmenettely on oikea valinta. Euroopan parlamentin roolin ei pidä olla pelkkä täydentävä osa, vaan sen olisi heijastettava sitä vaikutusvaltaa, joka sillä on, kun on kysymys lainsäädännöllisten perusvälineiden käyttöönotosta.

Haluan päättää puheenvuoroni kiittämällä varjoesittelijöitä tämän Euroopan parlamentin kannan tukemisesta, ja kehotan varapuheenjohtaja Barrot'ta, joka on aina osoittanut kunnioitusta parlamenttia kohtaan, esittämään nämä ehdotukset uudelleen ja tekemään parannuksia niiden sisältöön sekä osoittamalla asianmukaisen roolin Euroopan parlamentille itse menettelyä varten.

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja.(FR) Arvoisa puhemies, pyrin vastaamaan niihin huoliin, joita jäsen Coelho on esittänyt mietinnössään.

Arviointimekanismi on olennainen väline, kun on kysymys Schengen-alueen eheyden säilyttämisestä sekä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen ylläpitämisestä. Tästä syystä komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden asiantuntijat osallistuvat täysipainoisesti vierailujen suunnitteluun, paikan päällä tehtäviin vierailuihin sekä arviointi- ja seurantaraporttien laadintaan.

Komissio on tietenkin varma siitä, että parlamentin olisi osallistuttava Schengeniä koskevaan arviointiin. Tämä ei nyt toteudu. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus tutustua näiden arviointien tuloksiin. Tämän vuoksi komissio on tarjoutunut laatimaan parlamentille vuosittaisia kertomuksia, joissa esitellään kunkin arvioinnin kohdalla saavutetut tulokset sekä korjaavien toimien edistymistä.

Tämä on siis ensimmäinen vastaukseni. On oikein, että jäsen Coelho nosti esiin kysymyksen parlamentin yhteispäätösmenettelystä. Nyt voimassa olevat perussopimukset eivät mahdollista tätä. Vaikka yhteispäätösmenettelyä ei vielä sellaisenaan sovelleta, ehdotuksilla kyllä yhteisöllistetään nykyinen mekanismi. Näillä ehdotuksilla mekanismista voidaan tehdä entistä tehokkaampi suunnittelun, paikan päällä tehtävien vierailujen sekä arviointien seurannan kannalta.

Lisäksi komission roolia perussopimusten valvojana parannetaan. Hyvä jäsen Coelho, neuvosto kuitenkin kyseenalaistaa vahvasti tämän tehostetun roolin. Sen vuoksi nykyisten perussopimusten mukaisesti tarvittiin kahta rinnakkaista ehdotusta, koska Schengenin säännöstö kattaa sekä ensimmäisen että kolmannen pilarin.

Komissio katsoo, että EY:n perustamissopimuksen 66 artikla, joka tarjoaa Euroopan parlamentin mahdollisuuden kuulemiseen, oli oikea oikeusperusta ensimmäistä pilaria koskevaa ehdotusta varten. Oikeusperusta valittiin oikeaksi oikeusperustaksi nykyistä Schengenin arviointimekanismia varten, kun Schengenin säännöstä sisällytettiin Euroopan unionin puitteisiin vuonna 1999 niin kutsutulla erittelypäätöksellä.

Perussopimuksen 30 ja 31 artiklat olivat ne, jotka valittiin oikeusperustaksi kolmatta pilaria koskevaa ehdotusta varten. Tästä syystä meidän oli viitattava kahteen eri artiklaan ensimmäisen pilarin ja kolmannen pilarin arviointia varten.

Voimassa olevien perussopimusten ja niistä syntyneiden oikeudellisten keskustelujen perusteella komission on pysyttävä uskollisena ehdotuksilleen. Hyvä jäsen Coelho, on todettava, että kun otetaan huomioon neuvostossa käydyt vaikeat neuvottelut komission parannetusta roolista, on mahdollista, että neuvotteluja ei saada päätökseen lyhyessä ajassa. Voimme etenkin tänään toivoa, että Lissabonin sopimus ratifioidaan, ja sen jälkeen asia avataan uudelleen ja komissio päättää sitten ajallaan, mitä se pitää kaikkein tarkoituksenmukaisimpana oikeusperustana ehdotetulle mekanismille osoittamalla Euroopan parlamentille mahdollisimman suuren osallistumismahdollisuuden.

Kun tuo hetki tulee, komissiolla on tietenkin mahdollisuus esittää muutettuja tai uusia ehdotuksia tilanteen mukaan. Kuten tiedätte, kannatan itse vahvasti tätä säännöstä, jonka ansiosta parlamentti voi toimia toisena lainsäätäjänä valtaosassa asioita, jotka liittyvät oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Kannatan ilman muuta entistä aktiivisempaa roolia parlamentille. Nykyisten asianlaitojen vuoksi en kuitenkaan usko, että olisimme voineet tehdä mitään muuta kuin ehdottaa tätä muutosta nykyisten oikeusperustojen perusteella. Kuten kerroin teille, neuvostossa käytävät neuvottelut eivät ole yksinkertaiset. Kysymys ei ole siitä, ettemme halua jäsenvaltioiden osallistuvan päätöksentekoon, vaan siitä, että komissio katsoo, että perussopimusten valvojan roolissaan sekin on vastuussa koko arviointimekanismin hallinnasta niin, että jäsenvaltiot ja tietenkin parlamentti osallistuvat siihen myös.

 
  
MPphoto
 

  Simon Busuttil, PPE-ryhmän puolesta. (MT) Schengen-alueen luominen oli epäilemättä valtava edistysaskel useille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Sen myötä luotiin ajatus täydellisestä liikkumisvapaudesta kansalaisillemme aikaisempaa todenmukaisemmin. Voisipa melkein sanoa, että kun kansalainen matkustaa Schengen-alueella, hän voi miltei tuntea matkustavansa kotimaassaan. Olemme kuitenkin kaikki tietoisia siitä, että tällaisen kunnianhimoisen hankkeen onnistumiseksi oli tehtävä lujasti töitä ja huomattavia uhrauksia. Ennen kaikkea on todettava, että kun päätimme avata ovemme toisillemme, meidän oli osoitettava, että luotamme toisiimme tässä niin arkaluonteisessa kysymyksessä, joka koskee ulkorajojemme suojelua. Ulkorajoista voidaan todeta, että kun toiselle maalle osoitetaan luottamusta, tuo luottamus voitetaan takaisin.

Sen vuoksi voin sanoa yhtyväni kollegani Carlos Coelhon näissä mietinnöissä esittämiin näkemyksiin siitä, että niiden tarkoituksena on parantaa arviointimekanismia Schengen-aluetta koskevan hankkeen yhteydessä. Kyseisellä hankkeella on erittäin suuri merkitys, ja se pohjautuu keskinäiseen luottamukseen. Olemme kuitenkin myös sitä mieltä, että tämä arviointi on suoritettava tehokkaasti ja avoimesti. Lisäksi parlamentin on voitava osallistua siihen, ja sen on annettava käyttää täyttä vaikutusvaltaansa erityisesti nyt, kun Lissabonin voimaantuloon on tai on mahdollisesti enää muutama viikko. Siksi uskon komission ymmärtävän, kun toteamme, että kun otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen todennäköinen voimaantulo, odotamme tämänkaltaisissa ehdotuksissa kunnioitettavan täydellisesti kaikkia niitä valtuuksia, joita Euroopan parlamentilla on sopimuksen nojalla.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu, S&D-ryhmän puolesta. – (RO) Arviointi- ja valvontamekanismin perustaminen Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten on tärkeä toimenpide, jolla pannaan täytäntöön vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevat päätökset, erityisesti Haagin ohjelmaa koskevat säännökset. Tämän päivän keskustelua varten esitetyt ehdotusluonnokset ovat arviointimekanismin muunnos. Ne sisältävät kohdealueille ominaisia säännöksiä tarkoituksenmukaisen valvontamenetelmän ohella.

Tarkempi analyysi tuo kuitenkin esiin, että eräät toimielinten välistä yhteistyötä koskevat periaatteet jätetään huomiotta sekä Euroopan unionin laajuisesti että jäsenvaltioiden välillä. Tämän perusteella annettu ehdotus sisältää säännöksiä, jotka rajoittavat jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Schengenin sopimuksen soveltamisesta saatujen tulosten arvioinnissa. Samanaikaisesti sillä vahvistetaan perusteettomasti komission roolia tässä prosessissa, kun taas Euroopan parlamentti pidetään koko arviointimekanismin ulkopuolella.

Lisäksi eräiden asetuksen artiklojen sanamuodot antavat sijaa erilaisille tulkinnoille komission, parlamentin ja neuvoston suhteista kysymyksessä, joka koskee niiden pääsyä Schengenin säännöstön soveltamista koskeviin tietoihin.

Sen vuoksi 14 artiklassa, joka koskee arkaluonteisia tietoja, korostetaan, että "paikalle tehtyjen käyntien pohjalta laaditut kertomukset on luokiteltava turvaluokkaan 'rajoitettu jakelu'. Komissio päättää kyseistä jäsenvaltiota kuultuaan, mikä osa kertomuksesta voidaan julkistaa."

Lisäksi haluan mainita näiden säännösten yhteydessä, että 16 artiklassa, joka viittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin kertomuksiin, ei anneta ymmärtää, että toteutettuja arviointeja käsittelevä vuosittainen kertomus sisältäisi myös rajoitettuja tietoja. Sen vuoksi voimme päätellä, että komission tehtävä on arvioida, mitä tietoja vuosittaiseen kertomukseen sisällytetään ja mitä ei. Tämän tosiasian myötä komissiolle osoitetaan tehtäviä, jotka omasta mielestäni eivät ole perusteltuja.

Lissabonin sopimus tulee pian voimaan, ja siitä lähtien yhteispäätösmenettelystä tulee normaali lainsäädännöllinen menettely, joka kattaa myös vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen. Lainsäädäntöehdotukset, joista nyt käymme keskustelua, sisältävät säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa Lissabonin sopimuksen sisältämien periaatteiden kanssa. Näin ollen, mikäli nämä luonnokset hyväksytään nyt, niitä on tarkistettava, kun Lissabonin sopimus tulee voimaan.

Hyvät kollegat, vapaus, turvallisuus ja oikeus ovat ensiarvoisen tärkeitä Euroopan kansalaisille, joiden etuja edustetaan suoraan Euroopan yhteisön lainsäädännöllä. Euroopan parlamentin kaltaisen toimielimen roolin rajoittaminen on väärin. Haluan päättää puheenvuoroni antamalla tukeni jäsen Coelhon tekemälle ehdotukselle, että tämä luonnos nykyisessä muodossaan on hylättävä ja palautettava komissiolle. Ehdotan, että tuette päätöslauselmaluonnosta.

 
  
MPphoto
 

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegamme on jälleen oikeuttanut keskimmäisen nimensä käytön: Carlos "Schengen" Coelho. Hän on asukasasiantuntijamme kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, ja olemme hyvin kiitollisia hänen työstään ja hänen asiantuntemuksestaan. Hän on laatinut erittäin hyviä oikeudellisia raportteja näistä ehdotuksista, ja niissä korostuu, miten valtava sekasotku Euroopan unionissa vallitsee valvonta- ja arviointiasioissa.

Mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että Schengen-alueeseen liittymisen sopivuudesta päättäminen on joka tapauksessa yksinomaan jäsenvaltioiden käsissä huolimatta siitä, että Schengeniin liittymistä edeltävän ja sen jälkeisen ajan välille on tehty jonkinlainen vaikeaselkoinen jako. Komission ehdotuksessa asetukseksi meille kerrotaan, että "jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että arviointi suoritetaan ennen soveltamisen aloittamista. Tämän vuoksi on mielekästä säilyttää arviointi edelleen jäsenvaltioiden vastuulla". Emme kuitenkaan jätä jäsenvaltioiden vastuulle arvioida Balkanin maita, joiden tapauksessa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänestää tänä iltana siitä, ovatko ne sopivia viisumivapauden myöntämiselle. Komissio tekee selvitykset ja arvioinnin, joten ei ole alkuunkaan johdonmukaista todeta, että muiden valtioiden arvioinnin olisi oltava jäsenvaltioiden tehtävä.

Ollakseni rehellinen en käsitä tätä kummallista jakoa Schengeniin liittymistä edellyttävien "soveltamisen aloittamiseen" liittyvien toimien arvioinnin, jonka on komission mukaan säilyttävä hallitustenvälisenä asiana, ja Schengenin säännöstön "täytäntöönpanon" varmistamisen välillä. Epäilemättä näyttää siltä, että jäsenvaltiot eivät saa aikaan kovin hyvää jälkeä, koska ehdotuksesta päätökseksi voimme lukea, että "viime vuosina jäsenvaltiot eivät ole nähneet tarpeelliseksi suorittaa paikalla tehtäviä arviointeja rikosoikeudellisen yhteistyön, aseiden ja huumausaineiden osalta. Myöskään tietosuojan osalta ei ole tehty säännöllisesti arviointeja paikalla." Katson, että sekä parlamentissa että sen ulkopuolella on monia ihmisiä, jotka ajattelevat, että rikosoikeudelliseen yhteistyöhön, huumeisiin, huumeiden salakuljettamisen torjumiseen ja yksityisyyden suojaan liittyvät asiat ovat varsin tärkeitä seikkoja, jotka edellyttävät paikan päällä tehtäviä tarkastuksia. Näin ollen tuen kokonaisuudessaan Carlos Coelhon päätelmiä siitä, että meidän on koottava nämä asiat yhteen, vahvistettava niitä menettelyjä, joiden perusteella tämä arviointi suoritetaan, sekä vahvistettava ensimmäisen ja kolmannen pilarin välistä tehtävää. Toivon lisäksi, että sanat "kolmas pilari" siirretään pian historiaan, eikä minun koskaan enää tarvitse lausua sitä. Meidän on toimittava näin, jotta saisimme yhden yksinkertaisen, todellisen, tehokkaan ja avoimen arviointimenetelmän ja varmistaisimme, että avoimuuteen sisältyy myös Euroopan parlamentin vastuullisuus.

On varsin outoa, että tässä vaiheessa, sen aattona, jonka toteutumisesta olen nyt varma, eli Lissabonin sopimuksen ratifioinnin aattona – tein muuten oman osuuteni Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneessa – komissio esittelee tämän varsin sekavan ja järjettömän ehdotuskokonaisuuden. Tuen niiden hylkäämistä ja pyydän komissiota palaamaan asiaan sellaisen paremman ehdotuksen kera, jossa otetaan huomioon Lissabonin sopimus, yhteispäätösmenettely, valvonnan yksinkertaisuus ja tehokkuus ja joka on johdonmukainen komission ja parlamentin roolien kanssa muilla aloilla.

Tämä saa kysymään kokonaisuudessaan, miten vertaisarvioinnit tehdään 27 jäsenvaltiosta koostuvassa Euroopan unionissa. Mielestäni asiaa on syytä tarkastella ja myös ihmisoikeuskysymysten osalta, koska meillä ei vaikuta olevan minkäänlaisia selkeitä periaatteita ja rakenteita, vaan yksinkertaisesti hyväksymme eri asioita eri aloilla. Niin paljon kuin pidänkin eri jäsenvaltioista, pelkään, että ne usein omaksuvat asenteen "minä raaputan sinun selkääsi, niin raaputa sinä sitten minun selkääni", mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät arvostele toisiaan, jolloin ne eivät ole sopivia arvioimaan toisiaan. Kun komissio on parhaimmillaan työssään, se toimii näin.

Minulla on enää muutama sekunti jäljellä, joten haluan haastaa ECR-ryhmää edustavan jäsen Bradbournin vapaaseen liikkuvuuteen liittyvässä asiassa. Hän vaati alastonta vartaloa kuvaavien skannereiden maailmanlaajuista kieltämistä. Olisi ollut hyödyllistä, jos hän olisi ollut paikalla äänestämässä viime vuonna, kun hänen kollegansa vastustivat näiden vartaloskannerien käyttökieltoa ilman perusteellista ihmisoikeuskysymyksen tarkastelua. Hänen kollegansa äänestivät kieltoa vastaan. Jäsen Bradbourn ei ollut edes paikalla äänestyksen aikana, joten on hieman naurettavaa, että hän puhuu asiasta nyt.

 
  
MPphoto
 

  Tatjana Ždanoka, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää kollegaamme Carlos Coelhoa hänen mietinnöstään. Tarvitsemme toden totta yksinkertaista ja tehokasta, avointa mekanismia Schengenin arviointia varten.

Olen yhtä mieltä siitä, että komission olisi toimittava entistä aktiivisemmassa roolissa arviointimekanismissa, mistä komission varapuheenjohtaja Barrot juuri puhui. Tästä huolimatta meillä parlamentin jäsenillä on lukuisia huolenaiheita. Tiedätte, että vihreällä ryhmällä on hyvin vahva kanta henkilötietojen suojasta. Komissio unohti mainita ulkoistamisen, kun puhutaan konsulialueiden turvallisuudesta. Se on myös unohtanut näistä koskevat tietotekniset turvallisuusmääräykset.

Vuosittaisen arviointiohjelman ohella asetuksen 7 artiklassa on otettava huomioon Frontexin toimittamien riskianalyysien lisäksi myös jäsenvaltioiden suorittamat auditoinnit ja tarkastukset. Sen vuoksi vaadimme, että tietosuojaan liittyvät huolenaiheet otetaan huomioon.

Yhteispäätösmenettelystä ja jäsen Coelhon ehdotuksesta totean, että ryhmämme Verts/ALE-ryhmä tukee kokonaisuudessaan hänen kantaansa. En muistuta teitä Euroopan parlamentin roolista vaaleilla valittuna toimielimenä. Olemme jo kuulleet, että Lissabonin sopimuksen mukaisesti yhteispäätösmenettelystä tulee ainoa vaihtoehto. Tuemme täysin mietinnön esittelijää ja tuemme myös hänen ehdotustaan.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(PT) Schengen-alue on 20 vuotta vanha, tai miltei 20 vuotta vanha, ja sitä on arvioitu 10 vuoden ajan, aluksi pysyvän valiokunnan ja sen jälkeen arviointiryhmän toimesta. Sen vuoksi on korkea aika, että parannamme arviointimenettelyjä ja vastaamme Schengen-alueeseen liittyviin huoliin.

On vahinko, että komissio ei ole tämän vuosipäivän lähestyessä tehnyt riittävästi työtä tai edistynyt kovin paljon sellaisen entistä tehokkaamman ja kattavamman arviointimekanismin luonnissa, jonka avulla kyettäisiin vastaamaan kaikkiin Schengen-alueen varhaisvuosien aikana syntyneisiin huoliin, kuten tehokkuuteen ja koheesioon jäsenvaltioiden keskuudessa sekä tietynlaiseen menettelyjen vastaavuuteen. Sen avulla olisi vastattava myös huoliin avoimuudesta sekä parlamentin hyvin tärkeänä pitämien ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. On herännyt hyvin perusteltuja huolenaiheita siitä, että entistä parempi tehokkuus on saavutettu kansalaisten oikeuksien kustannuksella, ja on korkea aika, että kuromme umpeen tämän kuilun.

Haluan myös puhua lyhyesti yhteispäätösmenettelystä. Euroopan komissio ja kaikki muut, jotka puolustivat Lissabonin sopimusta ylistämällä sen demokraattisia hyveitä, ovat nyt sellaisen testin edessä, jolla arvioidaan sitä, kykenevätkö he täyttämään lupauksensa ja sallimaan entistä enemmän parlamentaarista ja demokraattista valvontaa Schengenin arviointiprosesseissa. En voi kuitenkaan tukea esittelijän, kollegamme Carlos Coelhon, päätelmiä. Mielestäni hän tekee Euroopan demokratialle hyvän palveluksen kehottamalla komissiota laatimaan uudelleen ehdotuksensa ja esittelemään jotakin aikaisempaa yksinkertaisempaa, tehokkaampaa, avoimempaa, ihmisoikeuksia enemmän kunnioittavampaa sekä jotakin, joka mahdollistaa entistä paremman parlamentaarisen ja demokraattisen valvonnan.

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten, EFD-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, kovin usein ei käy niin, että olen samaa mieltä jostakin asiasta, jonka kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on todennut. He sanovat, että nämä arviointimekanismeja ja Schengenin säännöstöä koskevat ehdotukset ovat merkityksettömiä, koska sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus on kokonaisuudessaan ratifioitu, niitä muutetaan joka tapauksessa.

Sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, ensimmäinen ja kolmas niin kutsutuista eri politiikan osa-alueiden kolmesta pilarista yhdistetään yhdeksi. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa yritetään varmasti käyttää välineenä Schengenin säännöstön soveltamista varten kaikissa jäsenvaltioissa, myös nykyään siihen kuulumattomissa maissa, joihin kuuluu Yhdistynyt kuningaskunta.

Panitte varmasti merkille, että sanoin "kun Lissabonin sopimus pannaan täytäntöön", enkä "jos". Vaikuttaa siltä, että ainoa valtionpäämies, joka vastustaa sitä sinnikkäästi, urhoollinen Tšekin tasavallan presidentti Václav Klaus, pakotetaan antamaan suostumuksensa pian. Yhdistyneen kuningaskunnan oma petollinen työväenhallitus on perunut lupauksensa järjestää Yhdistyneen kuningaskunnan kansalle Lissabonin sopimusta koskeva kansanäänestys, ja ainoalla henkilöllä, David Cameronilla, joka saattoi pitää yllä toivoa kansanäänestyksen järjestämisestä, ei ole rohkeutta, periaatetta tai halua toimia niin.

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on täysin kontrolloimaton, rajoittamaton ja kaoottinen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä. Euroopan unionin jäsenvaltiona meillä ei ole enää mahdollisuutta valvoa omia rajojamme, ja Lissabonin sopimuksen myötä kokemastamme maahanmuuttotulvasta tuleekin tsunami. Tällä mietinnöllä ei siis tuoda minkäänlaista eroa mihinkään, ja valiokunnan ja parlamentin tekemät kommentit jätetään komissiossa huomiotta.

Olen kuullut, miten tämän keskustelun aikana on toisteltu sanoja "vapaus, oikeus ja oikeudenmukaisuus". Mitä vapautta meillä on, jos kansalaisia ei kuulla heidän uudesta perustuslaistaan Lissabonin sopimuksen nojalla, koska he torjuisivat sen? Mitä oikeutta on laeissa, jotka ovat epädemokraattisten instituutioiden laatimia ja joita äänestäjät eivät voi poistaa? Mitä oikeudenmukaisuutta on siinä, kun eurooppalaisten pidätysmääräysten nojalla kansallisilta tuomioistuimilta on riisuttu pois niiden valtuudet suojella omia kansalaisiaan epäoikeudenmukaiselta pidätykseltä ja vangitsemiselta? Unioni on orwellilainen luomus, jossa sanat tarkoittavat päinvastaista kuin se, mitä sanotaan.

 
  
MPphoto
 

  Hans-Peter Martin (NI).(DE) Arvoisa puhemies, tarvitsemme demokraattista vallankumousta. Kuulitte juuri, mitä edellinen puhuja totesi. Huomaamme usein, että kun menee liian kauas liian nopeasti, saavuttaa juuri päinvastaisen asian kuin oli tarkoitus.

Tämän ryhmän tunnuslause on se, että jos Euroopan unioni kehittyy liian nopeasti, tulos on täsmälleen se, mitä emme halua, eli uusi nationalismi. Tällaista on parhaillaan nähtävissä omassa kotimaassani. Olen kotoisin maasta, josta on nyt jakautunut. Lännessä Voralbergissä ja hieman kauempana olemme valmiit ilomielin avaamaan rajat, kun taas idässä voi huomata, että olemme edenneet liian kauas ja liian nopeasti Schengenin kanssa. Kiitokseksi saamme uuden revanssin ja nationalismin paluun kotimaassani ja muualla.

Meidän ei pidä piiloutua teknisten keskustelujen taakse. Meidän on kohdattava nämä haasteet. Tämän on tietenkin tarkoitettava sitä, että Euroopan parlamentille myönnetään yhteispäätösoikeudet ja että te, arvoisa komission jäsen, joudutte odottamaan, kunnes saamme tämän yhteispäätösmenettelyn tai ainakin kunnes se suodaan meille lähtökohtaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). - (ES) Arvoisa puhemies, onnittelen ja tuen Carlos Coelhoa, ja haluan korostaa, että tämä mietintö hyväksyttiin yksimielisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa.

Neuvoston ehdotuksella on merkitys Schengen-arviointityöryhmän toimeksiannon toiseen osaan, eli on vahvistettava, että yhteisön säännöstöä sovelletaan oikein sisärajatarkastusten poistamisen seurauksena.

Toimeksiannon mukaan Schengenin arviointimekanismista on tehtävä entistä tehokkaampi.

Schengenin säännöstön oikeanlaisen soveltamisen arvioinnin oikeusperustana ovat kolmannen pilarin osatekijät, kun taas säännöstön muiden seikkojen oikeusperustana toimivat ensimmäisen pilarin mukaiset välineet.

Ehdotettu oikeusperusta on mielestäni oikea, mutta se ei vaikuta olevan kovin johdonmukainen, kun otetaan huomioon tärkeä Lissabonin sopimuksen voimaantulo, jolloin nyt kahden eri pilarin välille jaetut tehtävät ja valtuudet vahvistetaan.

Ehdotus sisältää hädin tuskin mitään uusia elementtejä, jotka erottaisivat sen nykyisin voimassa olevasta arviointimekanismista, ja jäsen Coelho on maininnut ne täysin uutena asiana. Ehdotuksessa esitetään kuitenkin muutosta, joka on tietenkin merkittävä, koska edessämme oleva asiakirja tarkoittaisi nyt neuvostolle kuuluvien tehtävien siirtämistä komissiolle.

Toimivallan siirto merkitsee itse asiassa sitä, että parlamentti ja jäsenvaltiot syrjäytetään arviointiprosessista huolimatta siitä, että juuri niille kuuluu valta vastata omien ulkorajojensa turvallisuudesta.

Parlamentti, joka edustaa Euroopan kansalaisia, toimii turvallisuusasioissa ratkaisevan tärkeässä ja johtavassa roolissa. Tehtävämme on tärkeä, ja se tunnustetaan Lissabonin sopimuksessa.

Arvoisa puhemies, näin ollen haluamme nyt odottaa kolme kuukautta, koska jos odotamme kolme kuukautta, tätä asiaa ei ole enää tarvetta ottaa uudelleen käsittelyyn.

Arvoisa puhemies, esitän vielä toisen kysymyksen. Näin juuri varapuheenjohtajan laittavan ylleen neulepuseron, ja täällä on jäätävän kylmä. Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, mutta minun on poistuttava. En kuitenkaan poistu siksi, etten halua seurata keskustelua, vaan siksi, että minulle tulee kohta keuhkoputkentulehdus, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia. Niinpä olisin kiitollinen, jos voisitte tehdä asialle jotakin.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Ehkä täällä on koleaa myös siksi, että komissio ottaa kovin vähän huomioon itse parlamentin ja parlamentin näkemykset. Ehkä suhteemme hieman lämpenevät tulevaisuudessa. Oletan, että tämä tilanne ja tämä keskustelu eivät ole komission jäsenestä kovin miellyttäviä, koska näyttää siltä, että meillä on kaikilla sama kanta tai ainakin valtaosalla meistä on. Yhtä kaikki, haluan kiittää mietinnön esittelijää hänen mietinnöstään.

Schengen-alueen luominen todellakin toi kansalaisillemme vapauden liikkua Schengen-alueella, ja mielestäni tämä oli yksi suurimmista edistysaskeleita Euroopan historiassa. Vielä on kuitenkin paljon työtä jäljellä. Sisärajatarkastusten lopettaminen edellyttää täydellistä turvallisuutta ja myös luottamusta eri osapuolten välillä siitä, miten ne kykenevät suorittamaan tarvittavat toimet. Valvonta- ja arviointimekanismin luominen on sen vuoksi tärkeä asia, mikäli haluamme saada jäsenvaltioiden kansalaisten tuen. Usein tätä toimintasuunnitelmaa käyttävät hyväkseen äärioikeistolaiset, jotka esittävät väitteitä siitä, että Schengen-alue antaa itse asiassa eri rikollisille mahdollisuuden tunkeutua alueen sisällä oleviin maihin, ja valtioidemme kansalaiset kysyvät meiltä perustellusti, miten aiomme estää tätä tapahtumasta tulevaisuudessa.

Hyvin tärkeä asia on myös toimielinten välisen yhteistyön periaatteen vahvistaminen. Komissio mieluiten tukahduttaa tämän asian ehdotuksessaan, mikä on epäilemättä vahingollista, koska kuten lukuisat aikaisemmat puhujat ovat jo todenneet, uskomme kaikki, että Lissabonin sopimus tulee pian voimaan. Sen vuoksi olisi hyvä, jos tämä asia voitaisiin sisällyttää ehdotukseen.

Emme myöskään näe mitään syytä, miksi Euroopan parlamentti ei voisi saada vuosittaista kertomusta kaikista merkityksellisistä tiedoista, mutta valitettavasti komissio ei ole sisällyttänyt tätä demokratian periaatetta lausuntoonsa. Sen vuoksi toivon esittelijän tavoin, että luonnos palautetaan komissioon ja että vaadimme yhteisen päätöksentekoprosessin sisällyttämistä siihen ja että koko periaatetta yksinkertaisestaan ja koko prosessista tehdään aikaisempaa avoimempi.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Wikström (ALDE). - (SV) Arvoisa puhemies, jäsen Coelhon ja monien muiden jäsenten tavoin haluan korostaa, että Schengen-alueen luominen 1980- ja 1990-luvuilla oli yksi aikamme tärkeimmistä uudistuksista. Jean Monnet'n, yhden Euroopan unionin tärkeimmistä merkkihenkilöistä, väitetään sanoneen, että Euroopan unionin tavoite ei ole tuoda kansoja yhteen vaan tuoda ihmiset yhteen.

Vuosisatojen ajan ihmisten liikkumista on vakavasti rajoitettu. Kanssaihmisiin kohdistamamme epäilykset ovat hallinneet suhteitamme Euroopan maiden kanssa. Maiden välinen luottamus on joskus selkeästi jäänyt uupumaan. Suhteille on ollut tyypillistä epäluottamus luottamuksen sijaan. Onneksi tämä on menneisyyttä, ja näemme nyt uusien mahdollisuuksien avautuvan Euroopalle. Useimmilla meistä täällä Euroopan parlamentissa on ollut pitkään mahdollisuus käyttää hyväksi Schengen-alueen tuomaa vapautta. On helppo unohtaa se ainoa valtioiden välisen luottamuksen taso, joka muodosti perustan sen luomiselle. On helppo unohtaa se vaivalloinen tie, joka oli kuljettava perille pääsemiseksi. Vapaa liikkuvuus on kuitenkin ihmisille perusedellytys toiste tapaamiseen kansallisten rajojen yli.

Arvoisa puhemies, kuten jäsen Coelho oikein totesi, on tietenkin tärkeää, että Schengenin säännöstöä varten on käytössä tehokas ja avoin arviointimekanismi, jotta alue pysyy edelleen sellaisena, jota määrittää vapaa liikkuvuus ja jotta se kehittyy sellaiseksi. Schengenin lähtökohta on kuitenkin yhteistyöhän osallistuvien välinen luottamus, eikä itse mekanismi. On tärkeää, että tämä mekanismi on sekä tehokas että avoin, ja sen vuoksi näen komission ehdotuksessa ongelman. Ongelma on se, että neuvoston nykyinen rooli siirretään komissiolle ja että yhteistyön soveltamisalaa vähennetään ankarasti. Kaikkein vakavin vastalauseeni koskee kuitenkin sitä, että meidät demokraattisesti valitut Euroopan parlamentin edustajat jätetään prosessin ulkopuolelle.

Puhumme jostakin niinkin teknisestä kuin arviointimekanismista, mutta meidän ei pidä unohtaa, että tämä koskee Euroopan yhteistyön peruslähtökohtaa: vapautta, turvallisuutta ja oikeutta. Siksi on tärkeää, että me kaikki osallistumme uusien päätösten tekemiseen tällä alalla. Haluan sen vuoksi kehottaa komissiota panemaan merkille parlamentin ilmaiseman arvostelun. Kehotan komissiota laatimaan uuden ja paremman ehdotuksen mahdollisimman pian. Uuden ehdotuksen pääsisällön on oltava se, että kaikkiin arviointimekanismiin tehtäviin tarkistuksiin sovelletaan komission, jäsenvaltioiden ja etenkin demokraattisesti valittujen Euroopan parlamentin edustajien välistä yhteispäätösmenettelyä.

 
  
MPphoto
 

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, komission ehdotuksella pyritään vahvistamaan Schengen-arviointityöryhmän roolia tekemällä tästä mekanismista entistä tehokkaampi ja avoimempi, jotta Schengen-säännöstön tehokas ja johdonmukainen soveltaminen turvattaisiin. On kuitenkin mielenkiintoista, että huolimatta vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionin sisällä komissio vaatii samanaikaisesti sellaisen järjestelmän perustamista, joka on kaukana kaikista ihmisoikeuksia kunnioittavista menettelyistä. Arvioidessamme Schengenin säännöstön soveltamista vaikeutemme on juuri se, että emme kykene hyväksymään sitä, että siinä säännellään arkaluonteisten tietojen, "henkilökohtaisten asiakirjojen" vaihtoa ja repressiivisiä mekanismeja, jotka on luotu sillä verukkeella, että suojellaan vapaata liikkuvuutta Euroopan alueella.

Komissio on oikeassa ollessaan huolestunut. Tarkastusten poistaminen sisärajoilta riippuu asianmukaisista korvaavista toimista, joilla tarkastuksia tiukennetaan ulkorajoilla ja toteutetaan yhteistyötä poliisin, tullien ja tuomioistuimien välillä. Tämä on myös tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen jatkuvaa tietojenvaihtoa ja biometristen viisumien käyttöä Euroopan unionin alueelle tuloa varten. Katsomme, että kaikissa arvioinneissa on otettava huomioon kaikkien toteutettujen asiaankuuluvien toimien sopivuus, eikä niissä pitäisi pelkästään varmistaa näiden toimien soveltamista. Emme missään nimessä yhdy ehdotukseen, joka hyväksynnän myötä sallii entistä laajemman oikeutuksen pääosin repressiivisille toimille niiden arviointiin käytettyjen mekanismien kautta.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Sinclaire (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, olen aina ajatellut, että Euroopan parlamentin jäsenenä toimiminen on ajanhukkaa, mutta tämä ilta on kyllä kaiken huippu. Keskustelemme täällä asiasta, jolla ei todellakaan ole merkitystä, koska Lissabonin sopimus – jonka hyväksynnälle tiedätte raivanneen tietä – tulee voimaan suurin piirtein ensi kuun aikana, ja joudumme käymään tätä keskustelua uudelleen. Niinpä olemme täällä tuhlaamassa aikaamme, joten kiitos kovasti siitä.

Tarkastelkaamme kriittisesti Schengen-sopimusta ja pohtikaamme, mitä se on todella merkinnyt Euroopalle. Se on antanut rikollisille, ihmiskauppiaille ja huumekauppiaille mahdollisuuden matkustaa tuhansia kilometrejä itsekseen; se on mahdollistanut Sangatten ja "Viidakon" kaltaisten leirien kehittyä Englannin kanaalin toiselle puolelle, ja niissä ihmiset elävät surkeissa oloissa. Toivon teidän olevan ylpeitä itsestänne.

Te varmasti tunnette vuonna 1951 allekirjoitetun pakolaisten oikeusasemasta tehdyn YK:n yleissopimuksen jossa todetaan, että pakolaisen olisi anottava turvapaikkaa ensimmäisessä turvallisessa maassa, mutta sivuutatte tämän asian. Ette piittaa kansainvälisestä oikeudesta ja väitätte olevanne vastuullisia oikeushenkilöitä, jollaisiksi Lissabonin sopimus teistä tekisi. Lopetetaan tämä pelleily. Tämä paikka on pelkkä vitsi. Ihmiset Yhdistyneessä kuningaskunnassa haluavat valvoa omia rajojaan, he ovat saaneet tarpeekseen siitä, että te ohjaatte heitä. Jätän pohdittavaksenne yhden varoituksen: me brittiläiset olemme oikeudenmukaisia, suvaitsevaisia ja luottavaisia ihmisiä, mutta kun meitä ärsytetään liikaa, pidämme puolemme. Kun pidämme puolemme, me voitamme.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Arvoisa puhemies, tarvitsemme epäilemättä entistä tehokkaampaa arviointimekanismia Schengenin säännöstön soveltamista varten, mutta minulla on tunne, että olemme nyt keskittyneet keskustelemaan tyhjänpäiväisyyksistä samalla, kun EU:n ulkorajat ovat täynnä aukkoja. Tämä liittyy epäilemättä pikemmin siihen, että useimpien jäsenvaltioiden hallituksilta ja EU:lta puuttuu poliittinen tahto seurata ulkorajoja tehokkaasti kuin tehokkaiden arviointimekanismien puutteeseen.

Tiedämme kaikki, että jotkin jäsenvaltiot eivät kykene tai eivät halua suojella EU:n ulkorajoja laittomalta maahanmuutolta. Me kaikki tiedämme, että jotkin hallitukset horjuttavat koko Schengen-järjestelmää laillistamalla suurten laittomasti tulleiden ulkomaalaisten aseman. Mainitsen esimerkit Zapateron hallituksesta Espanjassa ja myös Italian, Alankomaiden ja viimeisenä muttei vähäisimpänä Belgian hallituksesta. Belgian hallitus valmistelee parhaillaan laajamittaista uusien laittomien maahanmuuttajien aseman laillistamista, ja näin ollen se vaarantaa koko järjestelmän, sillä laillisen aseman saaneet laittomat maahanmuuttajat voivat sijoittautua minne tahansa Euroopan unionin alueella.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE).(CS) Arvoisat kuulijat, Schengenin tietojärjestelmän nykyaikaistamisesta on tulossa painajainen. Kun EU laajentuu entisestään, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden riski kasvaa, jolloin turvallisuuden takaaminen entistä tehokkaammin on oltava painopiste. On moitittavaa, että uuteen tietokantaan siirtyminen on jälleen kerran viivästynyt. Järjestelmä sisältää tietoa kadonneista henkilöistä, varastetuista tavaroista ja oikeuskäsittelyistä. Nykyinen järjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 1995, ja se on laajennettu koskemaan 18 maata. Ylistän komission joustavuutta, kun se on mahdollistanut Schengen-järjestelmän laajentamisen SIS II -järjestelmässä ilmenneistä viivästyksistä huolimatta. Yhdeksän uuden jäsenvaltion liittäminen mukaan oli mahdollista tietenkin vain poikkeusehdoin.

Järjestelmän toinen versio viivästyy ainakin vuoteen 2011 saakka. Sen oletetaan tuovan parannuksia hallintoon, joustavuuteen, turvallisuuteen sekä tiedontallennusvalmiuksiin, ja lisäksi se tarjoaa muita uusia toimintoja. Sen ansiosta uudet valtiot voivat liittyä siihen, ja lisäksi voidaan luoda yhteys Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin. Frontex-virastolla on myös oltava kaikki tarvitsemansa valtuudet laittoman maahanmuuton tehokkaaseen torjumiseen. Tästä huolimatta suhtaudun varauksellisesti Schengen-arviointityöryhmän yhteisöllistämiseen, koska olen huolestunut siitä, että sen seurauksena jäsenvaltiot hylkäävät velvollisuutensa suorittaa tarkastuksia. Toisaalta haluan kiinnittää huomionne Tšekin kansalaisten kokemukseen, koska tiedän tapauksia, joissa Saksan ja Itävallan poliisiviranomaiset ovat vainonneet tšekkiläisiä kuljettajia ilman syytä.

Olen pahoillani, että presidentti Klaus viivyttelee temppuilullaan Lissabonin sopimuksen ratifiointia, mutta on selvää, että pian sen jälkeen, kun ratifiointi on tehty, komission on esitettävä lainsäädäntö uudelleen, ja tällä kertaa sen on tapahduttava Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Sen vuoksi kannatan nyt esitettyjen tekstien hylkäämistä, kuten jäsen Coelho ehdotti, ja onnittelen häntä hienosta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Marek Siwiec (S&D).(PL) Arvoisa puhemies, sana "Schengen" on kuultu kerta toisensa jälkeen täällä parlamentin istuntosalissa. Useimmat meistä ovat yhtä mieltä siitä, että Schengen on merkinnyt suurta edistysaskelta ja että uusien maiden, Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden ihmisille tämä merkitsee suurta edistysaskelta yhdentymisessä. Samanaikaisesti Schengen tarkoittaa kuitenkin myös suunnatonta velvollisuutta, ja juuri uudet maat, Baltian maat, Puola, Slovakia, Romania ja Bulgaria, ovat ottaneet sen kannettavakseen. Vastuu Euroopan unionin itärajan alueesta kuuluu uusille jäsenvaltioille, ja ne hoitavat tätä velvollisuuttaan erittäin hyvin.

Haluan kuitenkin puhua eräästä asiasta, jota ei ole mainittu istunnon aikana. Se, mikä on meille ihailun ja ylpeyden aihe – tarkoitan siis Schengeniä ja liikkumisvapautta – merkitsee painajaista ja valtavien ongelmien lähdettä kaikille niille, jotka kuuluvat viisumipolitiikan piiriin ja joiden on hankittava niin kutsuttu Schengen-viisumi. Puhun nyt Ukrainan, Moldovan ja muiden itäisten maiden asukkaista, jotka haluavat tulla Euroopan unionin alueelle. Schengen-viisumit on otettu käyttöön, mutta ne maksavat melkoisesti. Saadakseen tällaisen viisumin ihmiset näissä maissa joutuvat maksamaan siitä suurin piirtein saman verran kuin heidän kuukausiansionsa. Viisumia hankkiessaan he joutuvat nöyryyttävän menettelyn kohteeksi, ja heidän on seistävä loputtoman pitkissä jonoissa. Tämäkin on Schengeniä. Heille Schengen merkitsee nöyryytystä, muuria ja ongelmia.

Voidaksemme luoda järjestelmän Schengen-toimien toiminnan arvioimiseksi, haluaisin ainakin mainita viisumipolitiikkaan liittyviä asioita. Haluan arvioida asiaa. Ehkä tälle oli jonkinlainen perustelu, mutta emme tiedä, kauanko tämä lainsäädäntö on voimassa, ja haluaisin arvioida, miten otamme käyttöön tällaiset välineet, jotka erottavat meidät monista ihmisistä, jotka aivan luonnollisesti haluavat tulla alueellemme, Schengen-alueelle. Tämä ei ole mietinnön aiheena, mutta halusin kuitenkin tuoda asian esiin tämän päivän keskustelussa.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). - (DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, 28 maata, 25 Euroopan unionin jäsenvaltiota mukaan luettuina, ovat nyt poistaneet matkustajaliikenteen tarkastukset yhteisillä rajoilla. Tämä vapaan liikkuvuuden aste riippuu tietenkin laajasta luottamuksesta asianosaisten valtioiden välillä.

On ehdottoman välttämätöntä, että matkustajaliikenteen vapaata liikkumista säännellään pysyvästi tehokkaiden liitännäistoimien avulla. Tässä yhteydessä keskeinen merkitys on ulkorajojen tehokkaalla valvonnalla ja tarkkailulla. Kuten tiedämme, tämä toteutetaan yhtenäisten standardien mukaisesti Schengenin tietojärjestelmän kautta sekä ottamalla käyttöön yhdenmukaistetut pääsyvaatimukset kolmansien maiden kansalaisille. Olemme kuitenkin vielä hyvin kaukana tästä. Liitännäistoimien noudattaminen on näin ollen olennainen asia EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistamisessa.

Asia koskee erityisesti kotimaatani Itävaltaa, koska se sijaitsee maantieteellisesti Itä-Euroopan maiden läheisyydessä. Riittää, kun tässä yhteydessä ajattelee viimeaikaisia välikohtauksia, jotka sattuivat kylmärekan takavarikoinnin yhteydessä. Autosta löytyi 64 laitonta kurditaustaista maahanmuuttajaa, jotka oli salakuljetettu Turkin, Unkarin ja Itävallan kautta Saksaan. Tapaus osoittaa, miten tärkeää on voida luottaa kunnolliseen ja tehokkaaseen tarkkailuun ulkorajoilla, ja miten harvoin näin tapahtuu.

Sisäasioissa meidän on myös monilla Euroopan alueilla torjuttava yhä kasvavaa rikollisuutta, joka usein juontaa juurensa järjestäytyneistä, rajat ylittävistä rikollisjoukoista. Tästä syystä olen sitä mieltä, että meidän olisi tarkoin harkittava sisärajatarkastusten ottamista uudelleen käyttöön tilapäisesti. Kuten tiedätte, tämä osoittautui hyvin tehokkaaksi keinoksi vuoden 2008 jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen aikana.

Arviointimekanismin käyttöönotto Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten on jäsenvaltioille ja tarkemmin ottaen niiden kansalaisille olennainen huolenaihe, joten mielestäni on hyvin tärkeää, että Euroopan parlamentti kansalaisten edustajana osallistuu asiaa koskeviin päätöksiin.

 
  
MPphoto
 

  Raffaele Baldassarre (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, molemmilla ehdotuksilla siirretään kokonaisuudessaan komissiolle ne toimivaltuudet, jotka ovat tähän asti kuuluneet neuvostolle.

Lissabonin sopimuksen lähestyvän voimaantulon ja sitä seuraavan pilareihin perustuvan yhteisön rakenteen lakkauttamisen myötä oikeudellinen tilanne on myöhemmin täysin erilainen ja merkittävästi muutettu. Sen vuoksi arviointimekanismin on perustuttava siihen, että nyt ensimmäisen ja kolmannen pilarin välille jaetut tehtävät kohdennetaan johdonmukaisesti.

Tämän vuoksi on mielestäni olennaisen tärkeää, että ehdotus antaa jäsenvaltioille entistä suuremman mahdollisuuden mukanaoloon. Arvoisa komission varapuheenjohtaja Barrot, en usko, että asiantuntijoiden osallisuus riittää. Ennen kaikkea se antaa Euroopan parlamentille todellisen mahdollisuuden mukanaoloon ja osallistumiseen mekanismin koordinointiryhmän toimintaan Schengenin säännöstön asianmukaisen soveltamisen valvonnassa ja varmistamisessa. Olen lisäksi sitä mieltä, että meidän olisi entistä paremmin tunnistettava ja määriteltävä entistä kokonaisvaltaisempien ja täsmällisempien kriteerien pohjalta, miten käytetään muuttopainemittaria, jolla määritetään ne kaikkein suurimpien riskien alueet, joihin yllätyskäyntejä pitäisi tehdä.

Lopuksi totean, että ehdotuksia olisi käsiteltävä yhtenä pakettina eikä erikseen, koska molemmat edustavat saman asian yhteisiä tekijöitä, ja niissä on samat puutteet. Näin on myös siksi, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä sovellettava menettely on yhteispäätösmenettely.

Niinpä kannatan kokonaisuudessaan jäsen Coelhon esittämää kantaa ja komissiolle esitettyä pyyntöä peruuttaa ehdotukset ja antaa uudet ja paremmat ehdotukset, joissa otetaan huomioon tämän keskustelun tulokset.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Schengen-alueen jäsenyys mahdollistaa täydellisen liikkumisvapauden jäsenvaltion kansalaisille tällä alueella ja sen myötä jäsenvaltioiden välisten rajojen poistamisen kokonaisuudessaan. Schengen-alueen turvallisuus riippuu siitä, miten tiukasti ja tehokkaasti kukin jäsenvaltio toteuttaa tarkastuksia ulkorajoillaan. Tässä tapauksessa on kysymys kaksinkertaisesta arviointimekanismista, joten se on pantava täytäntöön, koska puhumme Schengenin yhteisön säännöstön soveltamisen arvioinnista ja varmistamisesta sen takaamiseksi, että se pannaan täytäntöön avoimesti, tehokkaasti ja johdonmukaisesti.

Meidän olisi suhtauduttava myönteisesti komission ehdotukseen sekä päätöksestä että päätöslauselmasta, koska mielestäni tämä lisäisi keskinäistä luottamusta niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat osa mistä tahansa sisärajoista vapaata aluetta. Se mahdollistaisi tiukat yhtenäiset perusteet Schengenin säännöstön yksityiskohtaiseen soveltamiseen, mutta olemme kuitenkin sitä mieltä, että ehdotusta olisi tarkistettava niin, että siinä otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja toimitaan sen perusteella.

Suhtaudumme myönteisesti siihen, että komission ehdotuksessa jäsenvaltiot tekevät työtä komission kanssa osana koordinointiryhmää, jotta komissio voisi panna tämän arviointimekanismin täytäntöön. Lisäksi suhtaudun myönteisesti siihen, että kehitetään joitakin monivuotisia ohjelmia ja että joitakin jäsenvaltioiden asiantuntijoita otetaan tähän mukaan paikalle tehtävien käyntien toteuttamiseksi. Tämä mahdollistaa entistä paremmin tietojen vaihdon jäsenvaltioiden välillä yhteisön säännöstön alueella. Sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, poliisi- ja oikeusyhteistyön ala tulee osaksi ensimmäistä pilaria, yhteisön lainsäädäntöpilaria.

Pyydän kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston ehdotuksen 14 artiklassa, joka koskee Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten käyttöönotettavaa arviointimekanismia, vaaditaan, että komission on annettava parlamentille ja neuvostolle vuosittainen kertomus. Haluan kuitenkin toistaa, että ehdotusta on arvioitava uudelleen niin, että otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen mukaiset määräykset.

Viimeisenä asiana lisään, että aloitteella, jonka komissio on tehnyt neuvoston ehdotuksesta arviointimekanismin käyttöönottoa varten, on merkittäviä vaikutuksia myös uusiin jäsenvaltioihin. Puhumme näet tässä tapauksessa menettelystä, jolla Schengenin säännöstön määräykset pannaan täytäntöön kahdessa vaiheessa. Eräät määräyksistä sisältyvät liittymissopimusten liitteeseen I, ja joidenkin on määrä tulla voimaan sen jälkeen, kun neuvosto on tehnyt päätöksen, joka koskee eräitä Schengenin säännöstön määräyksiä.

 
  
MPphoto
 

  Tadeusz Zwiefka (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, on hyvä, että tänään käymämme keskustelu Schengenin säännöstön arvioinnista käydään samaan aikaan, kun Euroopan unionissa ja myös Euroopan parlamentissa aloitetaan laajempi keskustelu Tukholman ohjelmasta. Kyseessä on suuri hanke, joka koskee poikkeuksellisen tärkeitä EU:n kansalaisten elämään liittyviä asioita, kuten oikeutta, vapautta ja turvallisuutta. Esimerkiksi kaksi ohjelman sisältämää osaa eli EU:n kansalaisten vapaus ja turvallisuus, olisi ilman muuta sisällytettävä Schengenin hankkeen arviointiin.

Meidän on näin ollen kysyttävä itseltämme, mitä varten Euroopan unionin perustettiin ja miksi meille on niin tärkeää, että tämä merkittävä hanke onnistuu. Loppujen lopuksi sitä ei perustettu poliitikkoja tai kansainvälisiä järjestöjä vaan tiettyjä valtioita varten. Itse asiassa se perustettiin kansalaisten edun vuoksi. Tämän vuoksi sen työn pääelementtejä, johon EU:n toimielinten olisi ryhdyttävä, olisi oltava kansalaisten etu, heidän vapautensa ja oikeutensa mutta niiden lisäksi myös mahdollisimman tiukat turvallisuusvaatimukset, jotka olisi turvattava kansalaisille.

Sen vuoksi ei ole hyvä, että keskustelemme Schengen-alueesta erikseen ilman, että yhdistämme keskusteluun arviota EU:n maahanmuutto-ohjelmasta, viisumiohjelmasta ja ohjelmasta, joka koskee yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Vasta silloin yhteinen keskustelu ja yhteinen arviointi tilanteesta voivat auttaa meitä saavuttamaan asianmukaiset päätelmät. Tästä on kyse parlamentin osallistumisessa näiden päätöksen tekemiseen, ja toivon tämän toteutuvan.

Näin ollen vakuuttunut siitä, että Schengen on toiminut hyvin. Huolimatta siitä, että alun perin todettiin, että uusien maiden hyväksyminen Schengen-alueeseen olisi mahdotonta ilman SIS II:n käyttöönottoa, 10 valtiota todistivat sen olevan mahdollista, eikä mitään tuhoisaa ole tapahtunut. Nyt meidän vain huolehdittava siitä, että kehitetään mahdollisimman pian järjestelmän toimivuuden parantamiseen ja tiukentamiseen tähtäävät mekanismit, ja Euroopan parlamentin on tietenkin osallistuttava tähän työhön. Tämä selittää, miksi arvostan Carlos Coelhoa, ja tuen täysipainoisesti hänen mietintöään.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin lisätä pyyntöihin, että tämä ehdotus vedetään pois ja että komissio antaa uuden ehdotuksen eri oikeusperustan pohjalta.

Tässä tärkeässä asiassa parlamentti pyritään selkeästi sivuuttamaan, ja parlamentin oikeudellinen yksikkö on vahvistanut, että tätä ehdotusta varten olisi voitu valita toinen oikeusperusta, jonka pohjalta parlamentti olisi voinut osallistua täysipainoisesti tähän prosessiin.

Schengenin tietojärjestelmä ja Schengen-viisumi, Schengenin rajasäännöstö ja viisumisäännöstö kuuluvat kaikki yhteispäätösmenettelyn piiriin, ja sitä mukaa kuin lähestymme Lissabonin sopimuksen ratifiointia sekä entistä yksinkertaisempaa ja yhtenäisempää oikeudellista rakennetta kaikkialla Euroopan unionissa, Euroopan parlamentin olisi voitava osallistua näiden asioiden käsittelyyn aikaisempaa enemmän, eikä vähemmän. Tämä ei näy millään tavoin nykyisessä ehdotuksessa.

Olemme nähneet, miten puolueista riippumatta näille asioille on annettu huomattavaa kannatusta valiokunnissa, ja toivon, että koko parlamentin vahva ja selkeä kanta oikeudellisesta tilanteesta tehtävän kunnollisen arvioinnin ohella johtaa siihen, että ehdotus laaditaan uudelleen ja että sen tilalle esitetään asianmukaisempi ehdotus.

 
  
MPphoto
 

  Véronique Mathieu (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, monien jäsenien tapaan annan täyden tukeni jäsen Coelhon mietinnölle, ja kiitän häntä vilpittömästi siitä erinomaisesta työstä, jonka hän on saanut aikaan.

Alun alkaen sisärajojen poistamisen syy ja ehdoton edellytys oli sellaisten korvaavien toimien olemassaolo, jotka olisi suunniteltu paljon pelättyjen turvallisuuspuutteiden ehkäisemiseksi. Nämä toimet muodostavat perustan keskinäiselle luottamukselle, joka on ratkaisevan tärkeää hyvän yhteistyön kannalta Schengen-alueella. Näin ollen ainoastaan Schengenin säännöstön soveltamisen arviointiin tarkoitetun tehokkaan ja avoimen mekanismin avulla onnistumme varmistamaan, että luottamus säilyy, ja sen vuoksi jäsenvaltioiden on tehtävä hyvin tiivistä yhteistyötä.

Haaste on siis valtava, ja parlamentin rooli tämän uuden mekanismin luomisessa on oltava samanveroinen kuin tämä haaste. Tästä seuraa, että jos tämä teksti hyväksytään ennen kuin Lissabonin sopimus tulee voimaan, mekanismi tai ainakin ensimmäiseen pilariin kuuluvat osat on hyväksyttävä yhteispäätösmenettelyllä.

Lisäksi on todettava, että vaikka on laadittava päätelmät Schengenin säännöstön integroimisesta yhteisön oikeuteen ja EU:n oikeuteen, tämä ei tarkoita sitä, että arvioinnin hoitaminen olisi annettava yksinomaan komission vastuulle.

Jäsenvaltioiden on voitava osallistua enemmän tämän arviointimekanismin käsittelyyn tai muutoin keskinäinen luottamus on vaarassa heiketä. Sama pätee jäsenvaltioiden kotimaan turvallisuuteen. Kun joku jäsenvaltioista ei sovella tätä säännöstöä tarkoituksenmukaisesti, kaikki muut jäsenvaltiot joutuvat kärsimään sen seurauksista.

Lopuksi totean, että tehokkuuden nimissä minusta ei vaikuta asianmukaiselta luoda kaksi eri mekanismia kahta arviointivaihetta varten, eli säännöstön soveltamista ennen tehtävää tarkistusta sekä Schengen-valtioissa toteutettavaa säännöstön soveltamista varten.

Tämän vuoksi tuen jäsen Coelhon ehdotusta siitä, että komissiota pyydetään vetämään ehdotuksensa takaisin ja antamaan meille uuden ehdotuksen, jossa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon säännöstön periaate ja jäsenvaltioiden rooli sen soveltamisen arvioinnissa.

 
  
MPphoto
 

  Alan Kelly (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, tunnen suurta mielipahaa käyttäessäni puheenvuoron parlamentissa sellaisen valtion jäsenenä, joka ei ole vielä päättänyt liittyä Schengen-sopimukseen. Itse kannatan siihen liittymistä. Toiveeni on, että Schengenin-arviointityöryhmä osoittaa vihdoin Irlannin valtiolle ja kaikille Yhdistyneen kuningaskunnan naapureille, että Schengeniin liittyy kiistattomia etuja.

Vapaa liikkuvuus on perusoikeus ja pilari Euroopan kansalaisuusasiassa, johon me kaikki pyrimme. On ollut varsin merkittävää, että on kyetty poistamaan rajoja ja mahdollistamaan Euroopan unionin kansalaisille matkustamisen vapaus ja edut, etenkin, kun otetaan huomioon Euroopan historia. Se, että tämä tehtiin samanaikaisesti, kun lisättiin viranomaisten kykyä torjua rajojen ylittämiseen liittyvää rikollisuutta, on ollut suuri historiallinen saavutus ja yksi EU:n tärkeimmistä tähänastisista edistysaskelista. Juuri Schengenin sopimus sai Irlannin rakentamaan täydellisen rikollisuustietoja sisältävän tietojärjestelmän, joka toivon mukaan liitetään eurooppalaiseen järjestelmään tulevina vuosina. Schengen on toiminut erittäin hyvin, ja se on kaikkien nähtävissä.

Tämän hienon saavutuksen vuoksi on valitettavaa, että kotimaani ei ole liittynyt Schengeniin asteittain. Irlannin turvallisuusviranomaisten ja eurooppalaisten virkaveljiemme välillä tehdään täysipainoista yhteistyötä koko poliisiasioiden alalla, mutta siitä huolimatta Irlannin kansalaiset eivät voi nauttia kaikista EU:n eduista. Rajatarkastusten poistaminen edellyttää keskinäistä luottamusta kaikkien jäsenvaltioiden välillä. Valitettavasti Irlannin hallituksen kanta on ollut tähän mennessä se, että se ei voi täydellisesti luottaa eurooppalaisiin naapureihin, ja se toimii pienemmässä mittakaavassa ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyvässä kysymyksessä. Olen hyvin pahoillani tästä. Tarvitsemme todellakin EU:n laajuista viisumijärjestelmää, jota Schengen ja tämänpäiväinen keskustelu toivon mukaan edistävät.

Edessämme olevasta ehdotuksesta totean, että pyytäisin komissiota peruuttamaan sen. Katson, että se antaa liian paljon valtaa komissiolle. Todellisuudessa sillä pyritään sivuuttamaan Euroopan parlamentti. Komission olisi esiteltävä meille sellaisia ehdotuksia, joissa noudatetaan yhteispäätösmenettelyä, ja tämän keskustelun ohella Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ennen esitetään joka tapauksessa vaatimus esitellä uudet ehdotukset.

 
  
MPphoto
 

  Petru Constantin Luhan (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella jäsen Coelhoa hänen tekemästään hyvästä työstä. Nykyistä Schengenin arviointimenetelmää täydentävän yksinkertaisen, tehokkaan ja avoimen arviointimekanismin luominen on mitä toivotuin aloite.

On kuitenkin myös lukuisia tietosuojaan liittyviä ongelmia, joita esittelijä korosti aikaisemmin. Valitettavasti tarvittavista parannuksista huolimatta nykyisessä menettelyssä meitä vain kuullaan. Kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, parlamentti saa automaattisesti yhteispäätösvaltuudet kolmannen pilarin alaisissa asioissa. Kysymys on Schengen-alueen ja sen kansalaisten turvallisuudesta, joten kaikkien osapuolten olisi voitava osallistua näiden arviointijärjestelmien perustamiseen, jolloin mahdollistetaan Schengen-alueen säilyttämisen kannalta välttämättömän keskinäisen luottamuksen periaatteen turvaaminen ja vahvistaminen.

Kaikkien näiden syiden vuoksi tuen esittelijää tässä aloitteessa, jolla komissiota vaaditaan peruuttamaan ehdotuksensa ja antamaan uudet ja valmiimmat ehdotukset.

 
  
MPphoto
 

  Elena Oana Antonescu (PPE).(RO) Haluan onnitella jäsen Coelhoa hänen tekemästään hienosta työstä ja siitä päättäväisyydestä, jota hän on osoittanut halutessaan sellaisen arviointimekanismin, jolla varmistetaan Schengenin säännöstön soveltaminen yksinkertaisesti, tehokkaasti ja avoimesti.

Pidän vapaan liikkuvuuden käyttöönottoa EU:n alueella ja sisärajatarkastuksista luopumista yhtenä suurimmista saavutuksista Euroopan unionissa. Kun otetaan huomioon rajojen läpäiseväisyys, tarvitsemme tiukkoja normeja, kun panemme Schengenin säännöstön varsinaisesti täytäntöön, jotta voimme säilyttää korkean keskinäisen luottamuksen tason jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kyvyn panna täytäntöön sisärajatarkastusten poistamista täydentävät toimet.

Meidän on parannettava arviointimekanismia voidaksemme seurata Schengenin säännöstön soveltamista. Tarve säilyttää korkea turvallisuuden ja luottamuksen taso edellyttää hyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden hallitusten ja komission välillä. Kun otamme huomioon tämän alan säännösten merkityksen perusoikeuksien ja -vapauksien näkökulmasta, Euroopan parlamentin on vaadittava, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo on perusedellytys, joka on täytettävä ennen kuin mitään rajaturvallisuuden tehostamista koskevia lainsäädäntöuudistuksia tehdään.

Kun pidetään mielessä, miten tärkeä tämä lainsäädäntöaloite on, on valitettavaa, että Euroopan parlamentti toimii neuvonantajan eikä niinkään toisen lainsäätäjän roolissa, kuten asian olisi pitänyt olla.

Oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen luominen on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan parlamentti osallistuvat yhdenvertaisesti sen säilyttämiseen ja kehittämiseen.

Näin ollen annan täyden tukeni esittelijän ehdotukselle kehottaa komissiota antamaan uusi parannettu ehdotus Euroopan parlamentille, jotta parlamentti saisi tilaisuuden toimia toisen lainsäätäjän roolissaan.

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja.(FR) Arvoisa puhemies, olemme selviytyneet istuntosalin vallanneesta kylmyydestä.

Keskustelussa on todennäköisesti ilmennyt väärinkäsitys siinä mielessä, että ehdotuksen tavoitteena on yhteisöllistää tämä arviointiprosessi. On totta, että meillä on Schengen, ja panen myös merkille, että valtaosa Euroopan parlamentin jäsenistä ylisti Schengenin menestymistä. Se mahdollistaa samanaikaisesti vapaan liikkuvuuden ja turvallisuuden.

On totta, että Schengenin arviointi perustui alun alkaen hallitustenväliseen yhteistyöhön ja että komissio toimi ainoastaan tarkkailijan roolissa. On kuitenkin totta, että perussopimusten valvojana komission on oltava vastuussa arvioinnista. Se ei kuitenkaan missään nimessä saa hoitaa yksinoikeudella arviointitehtävää, tämä on tehtävä hyvin selväksi. Aiomme tietenkin ottaa jäsenvaltiot mukaan prosessiin, ja jäsenvaltioiden asiantuntijat osallistuvat vierailujen aikataulun suunnitteluun, paikalle tehtävien käyntien toteuttamiseen sekä arviointiraportin laadintaan.

On varsin selvää, että tähän liittyvät jäsenvaltioissa ilmenneet epäilyt johtuvat myös väärinkäsityksestä. Haluamme saavuttaa jäsenvaltioiden välisen keskinäisen luottamuksen, joten ei ole epäilystäkään siitä, etteivät ne osallistuisi tiiviisti Schengenin ja Schengenin säännöstön soveltamiseksi toteutettujen toimien arviointiin.

Puhun nyt parlamentin tilanteesta. Tässäkin on tapahtunut väärinkäsitys. Pyrkimyksemme ei ole jättää parlamenttia prosessin ulkopuolelle, kuten olemme kuulleet joidenkin toteavan. Tavoitteemme on tässä tilanteessa yksinkertaisesti pohtia, miten parlamentin osallisuutta voitaisiin lisätä jo nyt määräaikaiskertomusten pohjalta. Tämä ei kuitenkaan millään tavoin estä meitä osoittamasta parlamentille entistä vahvempaa roolia tässä yhteisöllistetyssä mekanismissa sitten, kun Lissabonin sopimus on ratifioitu. Olen nyt hieman itsepintainen, koska tiedämme, että Euroopan yleinen etu on etusijalla, kun tätä menetelmää käytetään. Tästä huolimatta joku jäsenvaltio saattaa joskus hieman hidastella, kun on kysymys tästä Euroopan yleisen edun puolustamisesta.

Näin ollen on joitakin väärinkäsityksiä, joita haluaisin selventää.

Haluan lisäksi todeta, että nämä ehdotukset tuovat tietynlaista lisäarvoa, kun niitä verrataan nykyiseen mekanismiin. Arvioita tehdään paljon useammin kuin nykyään, ja ne ovat aikaisempaa selkeämpiä. Käyntejä suunnitellaan tehtäväksi paikan päälle riskiarvioiden perusteella, yllätyskäyntejä järjestetään, ja koko arviointiprosessin ajan käytetty asiantuntemus on erittäin tasokasta. Lisäksi arviointeihin osallistuvat asiantuntijat tekevät käynneistä tehokkaita.

Paikalle tehtävien arviointien päätteeksi suoritettavaa suositusten jatkotoimien arviointia parannetaan.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nämä ovat ajatukseni. Ymmärrän täysin intonne saada parlamentille enemmän osallistumismahdollisuuksia, kun Lissabonin sopimus ratifioidaan. Ei ole epäilystäkään siitä, ettei parlamentin olisi toimittava entistä vahvemmassa roolissa tässä yhteisön menetelmässä. Olemme kuitenkin laatineet tämän ehdotuksen yhteisöllistämissyistä, koska ymmärrämme, että tämä jättää jälkeenpäin varsin avoimeksi tien, jonka myötä Euroopan parlamentti pääsee osallistumaan prosessiin.

Olen kuunnellut huolellisesti kaikkia puheita, ja olen todellakin pannut merkille parlamentin lähes täydellisen yksimielisyyden. Katson kuitenkin, että tämä kaikki johtuu väärinkäsityksestä, joka voidaan selvittää.

 
  
MPphoto
 

  Carlos Coelho, esittelijä.(PT) Haluan esittää kolme viimeistä huomautusta. Ensinnäkin haluan kiittää niitä jäseniä, jotka tukivat mietintöäni ja antoivat asiaa koskevia lausuntoja keskustelun aikana. Kiitän lisäksi komission varapuheenjohtaja Barrot'ta hänen lausunnostaan, jossa hän kannustaa Euroopan parlamentin osallistumista prosessiin toisena lainsäätäjänä ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Lissabonin sopimuksen suomat mahdollisuudet. Tämä ei ollut minulle yllätys. Tiedän, että komission jäsen Barrot'n kanta on ollut tämä jo pitkän aikaa, mutta on hyvä, että hän on komission varapuheenjohtajana antanut tämän virallisen lausunnon meille.

Toisena asiana haluan muistuttaa jostakin, mitä komission varapuheenjohtaja Barrot totesi mainitessaan, että neuvoston kanssa käytävät neuvottelut ovat vaikeat. Olemme tietoisia myös tästä, ja ymmärrämme, että asioiden olisi vaikea olla toisin tätä asiaa käsiteltäessä. Tästä syystä toivomme myös, että komissio näkisi parlamentin kumppanina, jolla on yhteispäätösvaltuudet. Kun näet ajatellaan komission ja parlamentin lähestymistapaa Eurooppaan, ne ovat samalla tavalla myönteisesti samastuneet ajatukseen siitä, että päätöksentekoa ei voida jatkaa puhtaasti hallitustenväliseltä pohjalta.

Kolmantena asiana haluaisin korostaa kahta asiaa, jotka ovat mielestäni tulleet tässä keskustelussa esiin. Ensinnäkin johdonmukaisuuteen ei pidä tulla säröjä. Kahta arviointijärjestelmää ei voi olla, vaan niitä on oltava yksi, joka koskee joko uusia Schengen-jäseniä tai vanhoja jäseniä. Tämän ohella keskinäisen luottamuksen periaatetta ei pidä heikentää. Kaikkien osapuolten on osallistuttava prosessiin. Sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimielinten on osallistuttava arviointiprosessiin. Euroopan unionin toimielimillä ei tarkoiteta yksinomaan komissiota tai neuvostoa, vaan niihin kuuluvat myös parlamentti, ja tästä syystä vaadimme yhteispäätöstä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) Käytössä on oltava yksinkertainen, tehokas, tuloksekas ja avoin arviointimekanismi, jotta Schengen-alue on mahdollista pitää vapaan liikkuvuuden alueena, ja samalla on välttämätöntä mukauttaa Schengenin arviointimekanismia koskeva hallitustenvälinen sääntelyjärjestelmä EU:n järjestelmään sopivaksi. Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö laati selvityksen ja ratkaisi asian niin, että kuulemismenettelyn sijaan olisi pitänyt valita yhteispäätösmenettely tästä ehdotuksesta käytävää keskustelua varten. Lissabonin sopimus tulee pian voimaan, ja sen perusteella Euroopan parlamentti saa aikaisempaa suuremmat valtuudet vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alalla, jonka piiriin tämä ehdotus kuuluu. Schengen-alueen ja sen kansalaisten turvallisuus on keskeisen tärkeää, joten meidän on valittava yhteispäätösmenettely.

 
  
MPphoto
 
 

  Kinga Gál (PPE) , kirjallinen. – (HU) Schengen-yhteistyötä voidaan tehdä monessa muodossa. On mahdollista valita hyvin monia soveltamistapoja ja tutkia ne tarkoin. Euroopan parlamentin jäsenenä olen sitä mieltä, että tässä ja nyt kannattaa mainita, että yksi ihmisten vapaan liikkuvuuden perusedellytyksistä on täydellinen Schengen-järjestelmä, joka toimii tehokkaasti ja rakentuu keskinäiselle luottamukselle. Rajatarkastukset, yhteinen viisumipolitiikkamme, rajat ylittävä poliisiyhteistyö ja tietosuoja ovat ainoastaan tämän täydellisen järjestelmän osatekijöitä. Nämä ovat eri asioita, mutta niitä kaikkia yhdistää yksi tärkeä tekijä. Euroopan kansalaisille on annettu ja annetaan joka päivä niin paljon lisää vapautta, joka symboloi heille yhtä Euroopan unionin olemassaolon selkeimmistä edistysaskeleista.

Vasta muutama vuosi sitten unioniin liittyneen jäsenvaltion valitsijakunnan edustajana voin tyytyväisenä vahvistaa tämän. Mikäli puheenjohtajavaltio Portugali ei olisi tehnyt ehdotusta, uudet jäsenvaltiot eivät kuuluisi Schengen-järjestelmään. Tällä hetkellä viimeisimmän (toisen) sukupolven Schengenin tietojärjestelmä ei edelleenkään toimi. Komission ja jäsenvaltioiden vastuulla on säilyttää tämä vapaus, mihin myös viitattiin kahdessa asialistalla olevassa kysymyksessä. Tämä vastuu kuuluu myös Euroopan parlamentille, ja juuri sen vuoksi sen on väistämättä osallistuttava kansalaisten vapauteen liittyvien asioiden käsittelyyn. Näin ollen tuen ponnekkaasti esittelijän pyrkimyksiä, ja kannatan hänen ehdotuksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. (ET) Schengen-alueen luominen 1980-luvun ja 1990-luvun alussa oli yksi suurimmista saavutuksista Euroopan historiassa. Schengenin säännöstön määräykset ovat olleet osa Euroopan unionin puitekehyksiä aina siitä saakka, kun Amsterdamin sopimus tuli voimaan vuonna 1999. Olennainen osa Euroopan oikeuteen sisältyvän Schengenin säännöstön sääntöjen soveltamisen noudattamista on arviointimekanismi, jolla olisi turvattava Schengenin säännöstön avoin, tehokas ja johdonmukainen soveltaminen. Sen olisi myös heijastettava niitä lainsäädännöllisen tilanteen muutoksia, jotka tulivat voimaan sen jälkeen, kun Schengenin säännöstö liitettiin EU:n puitekehykseen.

Kannatan esittelijän näkemystä siitä, että nyt hyväksyttäväksi annetut ehdotukset rajoittuvat eräiden sellaisten hiljattain tehtyjen yleisten aloitteiden hyväksymiseen, joilla parannettaisiin voimassa olevaa arviointimekanismia. Ainoa uusi ajatus koko lakialoitteessa on asetus, joka koskee mahdollisuutta tehdä yllätyskäyntejä, ja suhtaudun siihen hyvin myönteisesti. En voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että neuvoston nykyinen rooli pitäisi siirtää kokonaisuudessaan komissiolle. Ehdotus jättää hyvin rajallisia mahdollisuuksia yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa ja jättää Euroopan parlamentin prosessin ulkopuolelle. Ei pidä unohtaa, että tämä ala perustuu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen. Ei pidä myöskään unohtaa, että vastuu tämän alueen säilyttämisestä ja parantelusta ei kuulu yksinomaan komissiolle perustuslaillisen sopimuksen täytäntöönpanon valvonnan varmistajana, vaan jäsenvaltioille, jotka ovat jatkuvasti vastuussa ulkorajojensa turvallisuudesta. Vastuu kuuluu myös Euroopan parlamentille, joka edustaa Euroopan unionin kansalaisia.

 
Päivitetty viimeksi: 27. maaliskuuta 2010Oikeudellinen huomautus