Suulliset äänestysselitykset

- Varainhoitovuosi 2010

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin kansalliset hallitukset joutuvat leikkaamaan talousarvioitaan ja kaikkien äänestäjiemme on pakko säästää kotitalousmenoistaan, on hyvin tyypillistä, että ainoastaan Euroopan unioni julkeaisi olla huomattavasti lisäämässä määrärahojaan.

Tällä on välittömästi tuntuvia vaikutuksia jäsenvaltioiden verotukseen. Kotimaassani esimerkiksi talousarvion rahoittamiseksi kerättävät maksut nousevat 60 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Valottaakseni asian taustoja totean, että edellisessä puoluekokouksessa puolueeni sitoutui säästämään 7 miljardia Englannin puntaa vuodessa julkisten menojen kokonaismäärästä. Käytämme pelkästään tähän yhteen budjettikohtaan kaksi kertaa niin paljon bruttomaksuosuuksistamme EU:n talousarvioon.

Tämän voi naamioida elvytysmenoiksi ja luottolaman torjumiseksi ja muuksi vastaavaksi, mutta tiedätte, ettei se ole totta. Tosiasiassa otamme rahaa yksityisten ihmisten taskuista tai kukkaroista ja käytämme sen heidän puolestaan byrokraattien avulla. Jos se olisi ollut tehokkain tapaa kohdentaa varoja, olisimme hävinneet kylmän sodan. Näemme nyt totuuden, eli sen, että EU:n ydintoimintaa on sen omien toimihenkilöiden työllistäminen, ja tästä syystä sen talousarvio aina kasvaa.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että kannatin tarkistusluonnoksia 732 ja 733, ja on sääli, että parlamentti ei tukenut niitä. Kannatan kaikkia toimenpiteitä, joilla estetään niiden perhesuunnitteluohjelmien rahoittaminen, joiden linjaan kuuluvat raskaudenkeskeytysohjelmat ja pakkosterilisaatiot.

Lisäksi kannatan valtuutusta niille ohjelmille, jotka saavat rahoitusta torjuakseen aktiivisesti sukupuolten epätasapainoa, joka johtuu syntyvien lasten sukupuolen valinnasta tietyissä Aasian maissa. Tämä tarkistus olisi antanut EU:lle tilaisuuden tukea paheksuvia kannanottojaan myönteisillä toimilla ja evätä rahoituksen tällaisilta hankkeilta.

- Mietintö: László Surján (A7-0038/2009)

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan itsekin ilmaista ärtymykseni siitä, että emme ole tänään onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen ehdosta, jonka mukaan EU:n osuutta kehitysapumäärärahoista ei pidä käyttää sellaisiin toimiin kuin pakkoabortteihin tai -sterilisaatioihin perhesuunnitteluvälineenä. Esitän vastalauseeni sellaisista menetelmistä, joiden avulla naiset varsinkin monissa Aasian maissa pakotetaan raskaudenkeskeytykseen etenkin, jos he odottavat tyttölasta. On sanottu, että tällä tavoin on hankkiuduttu eroon 35 miljoonasta tytöstä. Emme saa tukea niitä, jotka organisoivat tällaista toimintaa, ja EU:n rahoituksen lähettäminen heille on lopetettava. Liberaalien, kommunistien ja joidenkin sosialistien kyseenalainen äänestyskäyttäytyminen tänään EU:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä on estänyt tämän varmistamisen.

  Zoltán Balczó (NI). – (HU) Tarkistusehdotusten paljouden joukossa oli sanamuotoa koskeva tarkistus, joka osui naulan kantaan. Siinä todetaan seuraavaa: "ei hyväksy, että yhteisön talousarviota käytetään entistä militaristisemman ja uusliberaalimman Euroopan unionin rahoittamiseen." Parlamentti hylkäsi tämän tarkistuksen. Siten se osoitti, ettei se ollut ottanut opiksi viime vuosien kriiseistä eikä päätelmästä, jonka jopa entiset vapaan markkinatalouden kannattajat tekivät: tällä tiellä ei enää voida jatkaa. Euroopan unionin talousarvio nojautuu aina vapaan markkinatalouden paremmuuteen. Tämä voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa Euroopan väestölle, kuten olemme jo lähimenneisyydessä saaneet kokea.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, vaikka useille laitoksille ja ohjelmille, jotka kaikki noudattavat viestinnästä sekä väestön koulutuksesta ja uudelleenkoulutuksesta vallitsevia poliittisia linjauksia, on myönnetty miljardeja euroja, menettelytavoilla kikkailu on jättänyt maidontuottajat ilman tukea, jota he oikeutetusti odottivat.

Parlamentin käsiteltäväksi jätettiin kaksi tarkistusta: tarkistus 812, jota neuvosto kenties tuki, vain 300 miljoonan euron myöntämisen puolesta, sekä tarkistus 70, jossa puollettiin 600 miljoonan euron määrärahaa. Olisi järkeenkäypää äänestää ensin tarkistuksesta 70. Lisäksi tämä on todettu hyvin selvästi parlamentin työjärjestyksen 161 artiklan 2 kohdassa: "Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin".

Esittelijä siteerasi epävirallista sääntöä, mutta virallinen sääntö on etusijalla niin kutsuttuihin epävirallisiin sääntöihin nähden, ja tämän menettelyn avulla jälkimmäinen tarkistus, jossa määräraha nostettiin 600 miljoonaan euroon, on julistettu rauenneeksi.

Se on pöyristyttävää!

- Mietintö: Vladimír Maňka (A7-0037/2009)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Äänestin vuoden 2010 talousarvion puolesta, sillä tämän talousarvion määrärahat todellakin helpottavat hieman niiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten tilannetta, jotka ovat kärsineet talous-, sosiaali- ja rahoituskriisistä. Lisäksi tässä talousarviossa on osoitettu enemmän varoja sosiaalisiin tarpeisiin, mikä on erityisen tärkeää nykytilanteessa. Kannatin myös niitä säännöksiä, joissa osoitetaan lisävaroja työllisyyden lisäämiseen ja varmempiin työpaikkoihin. On myös erittäin tärkeää, että kohdensimme varoja nimenomaan maitoalalle. Tietenkin maitoalalle olisi voitu myöntää enemmän varoja, kuten sosiaalidemokraattisen puolueen edustajat ehdottivat, mutta on hyvä, että edes osa talousarvioesityksen varoista on osoitettu tähän tarkoitukseen.

  Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin talousarviota vastaan, sillä kaikki budjettikohdat joko pysyivät ennallaan tai saivat lisämäärärahoja, vaikka kaikki jäsenvaltiot kamppailevat vähentyneiden tulojen kanssa. Ja täällä EU:ssa me vain kulutamme enemmän varoja! Se käy yli ymmärrykseni.

Äänestin "ei" myös siksi, että nyt vahvistettiin jokaisen parlamentin jäsenen olevan palkan sekä matka- ja muiden kulukorvausten lisäksi oikeutettu 4 202 euron yleiseen kulukorvaukseen. Jäsenten oletetaan käyttävän tämän huomattavan summan esimerkiksi toimisto- ja puhelinkuluihin, mutta kenenkään heistä ei tarvitse antaa selvitystä siitä, miten se käytetään. Näin ollen jokainen Euroopan parlamentin jäsen saa kuukausittain avoimen sekin, joka yllättäisi jopa joulupukin.

Mielestäni tämä on täysin tuomittavaa. Jos Euroopan parlamentti suhtautuu itseensä vakavasti, sen on lopetettava tällainen käytäntö. Tämä on mahdollista äänestämällä kanssani talousarviota vastaan, ja kehotan myös jokaista jäsentä vapaaehtoisesti tutkimaan tarkoin, miten nämä 4 202 euroa käytetään.

- Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Oli selvää, että äänestin maitoalan kriisin lievittämiseen tarkoitetun ehdotuksen puolesta. Haluan uudelleen korostaa, että tämä on pelkkä avustus, joka ei riitä edes välttämättömimpään. Mielestäni olisi kuitenkin ollut väärin äänestää sitä vastaan. Olen pettynyt ja surullinen, etten toistuvista yrityksistä huolimatta saanut vastausta kolmeen kysymykseeni. Ensimmäinen kysymys koski sitä, mitä Euroopan unioni aikoo tehdä varmistaakseen, ettei se tulevaisuudessa jatka hoipertelua kriisistä toiseen, olipa kyse sitten maitoalasta tai samankaltaisista kriiseistä muilla aloilla. Mitä Euroopan unioni on oppinut tästä kauheasta kriisistä, joka on pilannut ja pilaa edelleen monien perheiden elämän? Toinen kysymykseni komission jäsenelle – ja siten myös komissiolle – hänen ollessaan vielä paikalla oli se, miten nämä varat voidaan jakaa jäsenvaltioille, ja onko mahdollista tehdä se niin, että pientuottajat, joiden toimeentulo on vaarassa, saavat niitä ensimmäisinä. Kolmas vastausta vaille jäänyt kysymykseni koski sitä, mitä toimia uudet jäsenvaltiot aikovat toteuttaa niitä syrjiviä olosuhteita vastaan, joissa ne ovat. Markkinamme piti sataprosenttisesti…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää kolme huomautusta maitoalaa koskevasta päätöslauselmasta: ensinnäkin olen silminnähden tyytyväinen siihen, että komissio pystyy nyt reagoimaan nopeammin maitoalan markkinahäiriöihin. Toiseksi minua ilahduttaa, että olemme yhdessä onnistuneet myöntämään eurooppalaisille maidontuottajille rahoitustukea. Kolmanneksi juuri siitä syystä, että raha ei merkitse kaikkea, meidän on nyt käytettävä aikamme maitokiintiöiden jälkeisen vaiheen valmisteluun. Siksi toivon poliitikoiden ja maitoalan käyvän intensiivistä vuoropuhelua, sillä kysymys siitä, miten aiomme uudistaa maitoalan rakennetta maidontuottajien hyväksi vuoden 2015 jälkeen, on edelleen vailla vastausta, ja oman näkemykseni mukaan se on suurin ongelma.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Kannatan varauksetta 186 artiklan soveltamisalan laajentamista maitoon ja maitotuotteisiin. Tämä mahdollistaa joustavan reagoinnin äkillisiin muutoksiin maailmanlaajuisilla ja eurooppalaisilla maitomarkkinoilla, jotta vältetään kielteiset vaikutukset tuottajiin tai kilpailun vääristyminen. Epäilen kuitenkin, onko jäsenvaltioiden talousarviovaroilla rahoitettu kiintiöiden hankinta tehokas keino ratkaista maitoalan kriisi. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla ei ole samoja mahdollisuuksia tämän toimenpiteen rahoittamiseen. Katson tämän heikentävän tuottajien kilpailukykyä kyseisissä valtioissa ja siten tietenkin myös vähentävän kilpailua. Tšekin tasavallasta Euroopan parlamenttiin valittuna edustajana kannatan tässä tapauksessa mieluummin kiintiöiden hankinnan rahoittamista yhteisön talousarviosta, jota kaikki jäsenvaltiot voivat käyttää tasaveroisesti. Tästä syystä äänestin tyhjää.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, monen kuukauden odotuksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa käytyjen pitkien keskustelujen ja maataloustuottajien useissa jäsenvaltioissa esittämien vastalauseiden jälkeen olemme hyväksyneet lisätukimuotoja maidontuottajia varten. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä tuottajat ovat kärsineet valtavia menetyksiä ja monet heistä ovat vararikon partaalla, mikä on heikentänyt Euroopan unionin ja meidän Euroopan parlamentin jäsenten arvovaltaa.

Pitikö tässä käydä näin? Miksi komissio reagoi niin myöhään? Tarkoittaako se, että emme valvo markkinoita asianmukaisesti? Jos kyse on tästä, se antaa huonon kuvan Euroopan unionin hallinnon tilasta. Me Euroopan parlamentin jäsenet olemme kiinnittäneet huomiota tähän kysymykseen kuukausia yhteen menoon.

Emme saa unohtaa, että myöhäinen asioihin puuttuminen on paljon tehottomampaa ja tulee lopulta kalliimmaksi. Meidän pitäisi ottaa tästä opiksi tulevaisuuden varalle. Vaikea, työvoimavaltainen ja kallis maidontuotantoala tarvitsee vakautta pitkällä aikavälillä. Se on velvollisuutemme ahkeria maidontuottajia kohtaan.

  Puhemies. – (DE) Kiitos, hyvä jäsen Czesław Siekierski. Olen vastaanottanut vielä kaksi äänestysselitystä, molemmat uusilta jäseniltä. Huomauttaisin, että työjärjestyksen 170 artiklan mukaan äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen äänestysselityksen alettua. Annan poikkeuksellisesti luvan näihin kahteen äänestysselitykseen, mutta pyytäisin istuntopalveluja jälleen kerran kiinnittämään ryhmien huomiota tähän sopivalla tavalla. Ellemme toimi jossain määrin työjärjestyksen mukaan, asiat riistäytyvät käsistä.

Seán Kellyllä on puheenvuoro.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan todeta olevani itsekin iloinen siitä, että olemme tänään hyväksyneet äänestyksessä maitoalan talousarviomäärärahat, mikä osoittaa, että Euroopan unioni kuuntelee ja toimii – tietenkin talousarvionsa rajoissa. Olisi parempi, jos voisimme antaa lisää rahaa maitoalalle, mutta toivottavasti pystymme korjaamaan tämän asian tulevaisuudessa. Parempi vähän kuin ei mitään.

Toiseksi haluan huomauttaa, että englannin tulkkauksessa tehtiin tänään muutamia virheitä. Puhemies Jerzy Buzek totesi hyvin ystävällisesti sen saattaneen johtua siitä, että hän puhui liian nopeasti. Sillä ei ole merkitystä, eikä tarkoitus ole syyttää ketään, mutta 908:n sijasta sanottiin 909, 444:n sijasta 445 ja 440:n sijasta 444, joten jos asia herättää kysymyksiä myöhemmin, se pitäisi ottaa huomioon. Valitettavasti myöskään näyttöruutu ei hetkeen toiminut, mutta kyse oli elektronisesta viasta, ei inhimillisestä virheestä.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin maatalouden yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen muuttamisen puolesta, vaikka olenkin epävarma siitä, pitäisikö kansallisten kiintiöiden ylittämisestä määrättävien seuraamusten uuden laskentamenetelmän tulla voimaan tämän vuoden huhtikuun 1. päivästä alkaen. Se edellyttää lakien kumoamista jälkikäteen, mikä heikentää oikeusvarmuuden periaatetta. Äänestin kuitenkin tarkistuksen puolesta, sillä siinä myönnetään maidontuottajille 280 miljoonan euron rahoitus ja annetaan toivoa siitä, että maidontuottajat ovat selvinneet pahimmasta.

Jäljellä on kuitenkin olennainen kysymys maidontuotannon tulevaisuudesta Euroopan unionissa, ja alan merkittävin ongelma on maitokiintiöiden tulevaisuus. Tällä hetkellä komission toiminta on ristiriitaista. Toisaalta se on ehdottanut kiintiöiden korottamista ja niiden poistamista vuonna 2015. Toisaalta tänään on jätetty käsiteltäväksi esitys tarjonnan vähentämisestä. Meidän on tehtävä päätös suuntaan tai toiseen. Itse kannatan kiintiöiden säilyttämistä.

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, ranskalaisen filosofin René Descartesin kuuluisan otaksuman mukaan kaikkia aistejamme saattaa ohjailla pahantahtoinen demoni.

Kuunnellessani näitä mietintöjä saan toisinaan sen vaikutelman, että elämme kartesiolaisessa maailmankaikkeudessa, maailmassa, jossa Euroopan unioni edustaa ainoastaan demokratian, vapauden ja oikeudenmukaisuuden arvoja ja edistää arvojaan mieluummin kauppasopimusten kuin sodan avulla. Ja mitä tekeekään Euroopan unioni todellisessa maailmassa? Se liehakoi Kiinan hallituksen tyranneja ja eristää Taiwanin. Se kieltäytyy keskustelemasta Castroa vastustavien toisinajattelijoiden kanssa Kuubassa. Se yrittää suostutella ajatollaheja luopumaan ydinasetavoitteistaan. Se on Hamasin valvonnassa olevan Palestiinan päärahoittaja.

Tämän demokratiakehitystä koskevan mietinnön ja EU:n toimielinten käytännön toiminnan välillä ei ole mitään yhteyttä. En nimitä Euroopan unionia tekopyhäksi, sillä tietenkin noudatamme samoja käytäntöjä omien rajojemme sisällä ja sivuutamme iloisesti kansanäänestysten tulokset kun ne ovat mielestämme vääränsuuntaisia. Niin ulkosuhteissa kuin sisäpolitiikassakin väheksymme edustuksellista hallitusta ja ylenkatsomme demokraattista tahtoa. Jälleen kerran totean, että Lissabonin sopimuksesta on järjestettävä kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, en usko kenenkään voivan olla eri mieltä demokratian edistämisen ja tukemisen tarpeellisuudesta kaikkialla maailmassa ja sekä EU:n ulkopuolella että EU:ssa. Muistellaan kuitenkin historiasta saatuja kokemuksia. Yhdysvalloilla oli tapana edistää demokratiaa ympäri maailmaa, jolloin ihmiset kysyivät: "Entä oma takapihanne, entä afroamerikkalaiset, jotka eivät voi äänestää ja joilta evätään äänestyskelpoisuus? Vuosia sitten Britannialla ja muilla siirtomaavalloilla oli tapana sanoa siirtomaille: "Levittäkäämme demokratiaa", ja silti ne eivät antaneet naisille äänioikeutta.

Tarkastellaan nyt, mitä EU tekee. EU puhuu demokratian levittämisestä kaikkialle EU:hun, ja kollegani Daniel Hannan on jo kertonut monia esimerkkejä tällaisesta tekopyhyydestä. On kuitenkin yksi asia, joka meidän pitää muistaa. Kun puhumme demokratian levittämisestä, huolehtikaamme siitä, että oman parlamenttimme asiat ovat kunnossa. Kun ranskalaiset ja alankomaalaiset äänestivät "ei" perustuslakisopimusta koskevassa kansanäänestyksessä, me totesimme ottavamme harkinta-aikaa ja jätimme sitten äänestystulokset huomiotta. Kun irlantilaiset äänestivät "ei" ensimmäisellä kerralla, totesimme: "Tiedättekö mitä, noudatamme kyllä demokratiaa, mutta vain jos äänestätte oikein. Annamme teille vielä toisen tilaisuuden." On aika laittaa oman parlamenttimme asiat järjestykseen.

- Mietintö: Elmar Brok (A7-0041/2009)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran joudun muistuttamaan kollegoille, että EU:n perustuslaki ja Lissabonin sopimus eivät virallisesti ole voimassa. Jokainen lauseke ja kohta Elmar Brokin mietinnössä perustuu siihen, että kyseiseen sopimukseen voidaan jo vedota tuomioistuimissa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Mielestäni on hieman epäilyttävää, että tätä mietintöä viivytettiin siihen saakka, kunnes Irlannin kansanäänestys oli turvallisesti pidetty ja kaikki äänet laskettu, minkä jälkeen esitettiin yllättäen ehdotus Euroopan parlamentille vastuussa olevien EU:n suurlähetystöjen perustamisesta ympäri maailmaa ja yhtenäisestä eurooppalaisesta diplomaattikunnasta.

Luonnollisesti me kaikki olemme tietoisia siitä, että EU:lla on tosiasiallisesti – joskaan ei oikeudellisesti – ulkopolitiikka. EU:lla on ympäri maailmaa lähetystöjä, jotka jättävät minkä tahansa kansallisen edustuston varjoonsa; EU:lla on käytännössä suurlähettiläitä, vaikka heitä ei olekaan virallisesti nimitetty. Jälleen kerran havaitsemme, että mietinnössä vakinaistetaan Euroopan unionissa jo vuosia jatkunut käytäntö.

Esittäessämme nyt vastaväitteitä meille sanotaan, ettei kannata enää valittaa, koska tämä on ollut yleinen käytäntö jo vuosia. Muuttuvatko EU:n toimintalinjat siis mahdottomista väistämättömiksi ilman välivaiheita?

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0095/2009

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin tätä päätöslauselmaa, koska pidän EU:n ja Yhdysvaltojen tulevaa huippukokousta erittäin merkittävänä. Äskettäisessä G20-kokouksessa annettiin monia lupauksia, joita on vaikea täyttää, jos maat toimivat yksin.

Tältä kannalta EU:n ja Yhdysvaltojen pitäisi olla edelläkävijöitä G20-sitoumusten täytäntöönpanossa. Siksi Yhdysvaltojen ja EU:n toteuttamia toimia on välttämätöntä koordinoida paremmin ja tehokkaammin. Emme tarvitse EU:n ja Yhdysvaltojen strategista kumppanuutta. Toivottavasti komissio ottaa tämän Euroopan parlamentin esittämän pyynnön huomioon.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia kärsivällisyydestä, ja tarkoitan tällä myös tulkkeja, jotka tekevät hienoa työtä. Olemme kaikki yksimielisiä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden merkityksestä, ja luulen meidän kaikkien kannattavan huippukokouksia ja transatlanttisessa talousneuvostossa käytäviä neuvotteluja sekä lukuisia muita transatlanttisen vuoropuhelun muotoja. On kuitenkin hyvin tärkeää myöntää, että koko maailma seuraa näitä huippukokouksia ja tarkkailee, millaista moraalista johtajuutta paitsi EU:ssa myös Yhdysvaltojen hallinnossa on tarjolla. Varmasti yksi parhaista tavoista elvyttää taloutta etenkin tällaisena kriisiaikana on huolehtia siitä, että todella ryhdymme sanoista tekoihin puhuessamme avoimesta kaupasta.

Minua on häirinnyt suunnattomasti se yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvä havainto, että tunnumme täydentävän tätä politiikanalaa lisäämällä protektionismia, mistä on suurta vahinkoa kehitysmaiden maataloustuottajille. Samoin Obaman hallinnon kiinalaisille renkaille äskettäin määräämistä tulleista voidaan havaita, että olemme ajautumassa protektionismin kierteeseen. On korkea aika palata takaisin avoimen kaupan periaatteeseen maailmantalouden elvyttämiseksi.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Varainhoitovuosi 2010

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n vuoden 2010 talousarviosta myönnettävä tuki talouskasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen sekä työpaikkojen turvaamiseen on erittäin tärkeä ratkaisu nykyiseen talouskriisiin.

EU:n talouden erityisenä piristysruiskeena korostaisin Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jolla edistetään muun muassa energia-alan hankkeita (sähköverkko, maakaasuverkko sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeet), rahoitetaan laajakaistainternetiin liittyviä toimenpiteitä, laajennetaan niin kutsuttuja tiedon valtateitä maaseutuyhteisöihin, perustetaan yhteisen maatalouspolitiikan uutena haasteena maidontuotantoalan rahasto sekä muita yhteisön tukiohjelmia, kuten hedelmien ja maidon jakelu kouluissa.

Haluan erityisesti korostaa tarkistusta, jonka Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) teki vuoden 2010 esitykseen yleiseksi talousarvioksi. Tarkistuksessa Erasmus-ohjelman lisätavoitteeksi asetetaan nuorten ensimmäisten työpaikkojen luominen yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävän koulutuksen, harjoittelujaksojen ja yrittäjyyskurssien avulla.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. – (SV) EU:n vuoden 2010 talousarvioon tehdyt tarkistukset, jotka muodostavat "Ryhmän 3", sisältävät interventio- ja tukitoimenpiteitä, joita vastustan periaatteessa. Niihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset alkoholin varastointitoimenpiteet ja mittava EU:n tuki viinialalle. Niihin kuuluu myös EU:n tuki koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmille, jotka saattavat hyvinkin olla tärkeitä mutta joiden ei pitäisi kuulua EU:n päätöksenteon piiriin. Samanaikaisesti tähän tarkistusten ryhmään kuuluu merkittäviä ja mielestäni kannatettavia investointeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin ja eläinkuljetusten valvontaan. Koska joudun äänestysmenettelyn takia kuitenkin ottamaan tarkistuksiin kantaa yhtenä ryhmänä, olen päättänyt äänestää tyhjää ryhmästä 3.

Tarkistuksella 886 on kiitettävä tavoite: investoiminen urheiluun. Tämä asia ei kuitenkaan kuulu EU:n tasolle. Siksi äänestin sitä vastaan.

Tarkistus 905 perustuu sellaiseen asenteeseen maahanmuuttajia kohtaan, jota en periaatteessa voi hyväksyä. Varoja myönnetään esimerkiksi siihen, että Afrikassa asuville ihmisille tiedotetaan, miten vaarallista on matkustaa Eurooppaan. Meidän ei pitäisi ympäröidä Eurooppaa muureilla. Siksi äänestin tätä tarkistusta vastaan.

Tarkistukseen 909 sisältyy varoja Euroopan kansalaisten seurantaan. Tällaista en voi hyväksyä ja siksi äänestin sitä vastaan.

  Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puolueen jäsenet äänestivät näiden tarkistusten puolesta pohjimmiltaan siksi, että vastustamme ehdottomasti talousarviomäärärahojen lisäämistä ja että kyseisten budjettikohtien käytön rajoittaminen ECR-ryhmän ehdotusten mukaisesti saattaa vähentää talousarviosta tehtäviä maksuja. Haluamme kuitenkin myös korostaa, että EU:n varoja, joita saadaan runsaasti myös Yhdistyneen kuningaskunnan verovaroista, ei pitäisi käyttää sellaisten toimien kuin pakkoaborttien määräämiseen vähemmistöille ja muille väestöryhmille, jotka joutuvat kärsimään epädemokraattisesta hallinnosta. Tällainen käyttötarkoitus on lainvastainen Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Se on lainvastainen myös muissa EU:n satelliittivaltioissa ja vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on allekirjoittanut, sekä vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on myös allekirjoittanut. Riippumatta siitä, nouseeko kyseinen summa miljooniin vai ei, paikallinen väestö, jota asia koskee, olisi perustellusti yhdistänyt UKIP-puolueen omien hallitustensa hirmuvaltaan, jos puolueen jäsenten valtuuskunta olisi äänestänyt näitä tarkistuksia vastaan.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin ryhmään 3 kuuluvan tarkistuksen 812 puolesta, jotta maidontuottajille myönnettävä tuki ei kärsisi, olipa se miten naurettava tahansa (280 miljoonaa euroa). On kuitenkin mahdotonta hyväksyä sitä, että kyseisen tarkistuksen hyväksyminen edellyttäisi tarkistuksen 70 hylkäämistä. Siinä myönnetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan pyynnön mukaisesti 600 miljoonan euron määrärahat 280 miljoonan euron sijasta. Vastustan tätä pienimmän talousarvioesityksen käytäntöä, jota noudatetaan tuottajien kustannuksella.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mielestäni toimenpiteet, joista komission jäsen Mariann Fischer Boel ilmoitti Luxemburgissa pidetyn maatalousministereiden neuvoston kokouksen jälkeen sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa Strasbourgissa 19. lokakuuta, ovat riittämättömiä. Paketti, joka Ecofin-neuvoston on vielä määrä hyväksyä 19. marraskuuta, on suuruudeltaan 280 miljoonaa euroa ja myönnetään jäsenvaltioille tuotantoon ja vuotuisiin kiintiöihin perustuvina kokonaismäärärahoina. Laskelmien mukaan Portugali saa 6–7 miljoonan euron kokonaismäärärahat selvitäkseen tuottajahintojen laskusta, joka on yli 50 prosenttia vuosien 2007–2008 hintoihin nähden. Mielestäni 0,003 euroa Portugalissa tuotettua maitolitraa kohti (tuottajien laskelmien mukaan) on mitätön summa sellaisen ongelman ratkaisemiseksi, joka on jatkunut jatkumistaan jo kuukausien ajan, varsinkin jos maatalousministeri käyttää nämä varat tuleviin uudistuksiin, kuten hän on jo ilmoittanut.

Kyseinen 280 miljoonan euron määrä on tärkeä signaali Euroopan komissiolta, mutta se on riittämätön verrattuna siihen, mitä tuottajat todella tarvitsevat selviytyäkseen kriisistä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Talousarvioneuvottelut kuuluvat tärkeimpiin yhteisön menettelyihin, joissa parlamentti, komissio ja neuvosto käyttävät yhteistä päätöksentekovaltaa. Tänään parlamentti on ensimmäisen käsittelyn päätteeksi puolustanut asemaansa budjettivallan käyttäjänä lisäämällä menestyksekkäästi sekä maksusitoumusmäärärahoja että maksumäärärahoja neuvoston ehdotukseen verrattuna, vaikkakin edelleen vähemmän kuin olisimme toivoneet. Ratkaisevia kysymyksiä, joita Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) on tukenut Euroopan talouden elvyttämiseksi nykyisen kriisin aikana, on edistetty painottamalla kasvua ja kilpailukykyä edistävää koheesiopolitiikkaa, jolla on tuettava erityisesti tärkeimmän työllisyyttä lisäävän voimavaran, pk-yritysten, kasvua ja kilpailukykyä.

Portugalista valittuna sosiaalidemokraattisena Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on syytä erityiseen tyytyväisyyteen sen vuoksi, että valtuuskuntamme esittämä tarkistus hyväksyttiin suurella enemmistöllä. Sen tavoitteena on perustaa nuorten ensimmäisten työpaikkojen luomista edistävä Erasmus-ohjelma, joka on yksi edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa esittämistämme ehdotuksista. Maidontuottajien tuki ja energian toimitusvarmuuden parantaminen kansalaisten kannalta on niin ikään varmistettu. Prosessi ei pääty tähän, sillä EU:n kolmen toimielimen on laadittava yhteinen kanta, josta äänestetään toisessa käsittelyssä joulukuussa.

- Mietintö: László Surján (A7-0038/2009)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Nykyisen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin takia oli olennaista kiinnittää Euroopan unionin vuoden 2010 talousarviossa erityistä huomiota tähän tilanteeseen ja tehdä talousarviosta tehokas väline kriisin ratkaisemiseksi. Äänestinkin EU:n vuoden 2010 talousarvioesityksen puolesta, sillä mielestäni se vastaa kattavasti kyseisiin tarpeisiin.

Parlamentti on päättänyt tehdä kaiken voitavansa taatakseen riittävän rahoituksen niille toimille ja politiikanaloille, jotka edistävät kasvua ja työllisyyttä ja tarjoavat ratkaisuja Euroopan kansalaisille. Tarkemmin sanoen tämä edellyttää energiavarmuuden parantamista, lisätukea tutkimukselle ja innovaatioille erityisesti saastuttamattomien teknologioiden alalla, pienten ja keskisuurten yritysten tukemista ja elinikäisen oppimisen voimakkaampaa edistämistä. Portugalin sosiaalidemokraatteja edustavien Euroopan parlamentin jäsenten ehdotuksen mukaisesti haluan tässä suhteessa korostaa ensimmäistä työpaikkaa etsiville nuorille tarkoitetun Erasmus-työllistämisohjelman perustamisen merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Lopuksi minun on korostettava, että en hyväksy lisäleikkauksia, joita neuvosto teki Lissabonin strategian tukemista koskeviin budjettikohtiin, sillä tällaiset leikkaukset ovat vastoin niitä toimia, joilla pitäisi edistää kasvua ja talouden elpymistä.

  Sophie Briard Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikka koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys talouskriisin ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa, neuvosto oli ehdottanut tuntuvia leikkauksia kyseiselle politiikanalalle vuonna 2010 myönnettyihin maksumäärärahoihin. Koska me Euroopan parlamentin jäsenet olemme hyvin selvillä EU:n varojen merkityksestä ja kentän konkreettisista odotuksista, meidän oli välttämätöntä vahvistaa uudelleen Euroopan komission etukäteen ehdottamat määrät tai jopa lisätä niitä.

Tämä äänestys ilmentää sitä poliittista EU:ta, jota me tarvitsemme, sellaista EU:ta, joka kykenee tekemään talousarvioratkaisuja tuloksekkaan yhteisvastuun, kilpailukyvyn ja kasvun puolesta ja kansalaistensa hyväksi. Euroopan parlamentin jäsenet ovat tänään varmistaneet tukensa sellaiselle EU:n koheesiopolitiikalle, jolla todella on tarvittavat voimavarat sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyväksyttyäni myös niiden mietintöjen yleisen linjan, jotka László Surján ja Vladimír Maňka laativat Euroopan unionin talousarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2010, olen näin ollen äänestänyt määrätietoisesti niiden hyväksymisen puolesta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan László Surjánin mietintöä mahdollisena EU:n talousarviota koskevana kompromissina. On valitettavaa, että neuvosto on tehnyt lisäleikkauksia komission alustavaan talousarvioesitykseen, joka oli mielestäni jo ennestään riittämätön tarpeisiin nähden. EU:ta ei voida laajentaa niukoilla määrärahoilla, jotka ovat selvästi riittämättömät. Olen eri mieltä varsinkin Lissabonin strategian tukemiseen varattuihin budjettikohtiin tehdyistä leikkauksista. Julkilausumat, jotka koskevat talouskriisistä selviytymisen ensisijaistamista sekä kasvua ja työllisyyttä edistävää kilpailukykyä ovat äärimmäisen suuressa ristiriidassa talousarvioesityksessä myönnettyjen määrärahojen kanssa. Kannatan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia määrärahalisäyksiä ja korostaisin, että kansalaisten Euroopan rakentaminen riippuu myös näiden budjettikohtien asianmukaisesta toteuttamisesta.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) En äänestänyt 300 miljoonan euron rahaston perustamisen enkä maidontuottajille kohdennetun välittömän tuen puolesta, sillä olen vakaasti sitä mieltä, että maitotuotteiden tuottajien ongelma on epävarmuutta aiheuttava hintaromahdus. Oikeastaan Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) puoltama 600 miljoonan euron rahasto olisi ollut nopeampi ja tehokkaampi keino torjua syitä ja ennen kaikkea seurauksia, jotka ovat aiheuttaneet maitotuotemarkkinoiden huomattavan taantuman, joka jatkuu nykyisen talouskriisin takia. Mielestäni myös Euroopan komission hyväksymät tukitoimenpiteet ovat myöhässä. Rahaston nostaminen 600 miljoonaan euroon olisi todella tarjonnut tukea tähän kriisiin joutuneille jäsenvaltioille.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) EU:n vuoden 2010 talousarvioon tehtyihin tarkistuksiin, jotka muodostavat "Ryhmän 3", kuuluu interventio- ja tukitoimenpiteitä, joita vastustamme periaatteessa (vastaavasti suhtaudumme kriittisesti EU:n tukeen tupakanviljelylle ja äänestämme sitä vastaan). Niihin kuuluu esimerkiksi erilaisia alkoholin varastointitoimenpiteitä ja mittavaa EU:n tukea viinialalle. Niihin kuuluu myös EU:n tuki koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmille, mikä on sinänsä tärkeää, mutta mielestämme tätä asiaa pitäisi kuitenkin käsitellä kansallisella tasolla. Samanaikaisesti ryhmän 3 tarkistuksiin sisältyy merkittäviä investointeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin ja eläinkuljetusten valvontaan, joihin periaatteessa suhtautuisimme myönteisesti, sillä tuemme voimakkaasti näitä asioita muissa yhteyksissä, mutta koska äänestysmenettely pakottaa meidät ottamaan kantaa tarkistuksiin yhtenä ryhmänä, olemme päättäneet äänestää tyhjää ryhmästä 3.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Mielestäni parlamentin eri budjettikohtiin ehdottamat lisäykset ja 1,5 miljardin euron määräraha Euroopan talouden elvytyssuunnitelmalle ovat välttämättömiä EU:n toipumiselle vallitsevasta talouskriisistä sekä Euroopan unionin kansainvälisen aseman vahvistamiselle.

Kuten olen ennenkin todennut, mielestäni on erityisen ratkaisevaa kohdentaa tarvittavat varat siten, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat kriisin pääasiallisia uhreja, saavat tukea, jonka avulla ne selviytyvät tästä kriisistä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan liittyvä lisäys antaa mahdollisuuden tukea yrittäjyyttä ja innovaatioita, jotka ovat välttämättömiä EU:n aseman turvaamiseksi maailmanmarkkinoilla ja sisämarkkinoiden sosioekonomisen kehityksen kannalta.

Maitoalan rahaston perustamiseen on kuitenkin valitettavasti myönnetty vain 300 miljoonaa euroa. Mielestäni maitoalaa parhaillaan koetteleva vakava kriisi olisi peruste lisävarojen – aluksi 600 miljoonan euron – myöntämiselle, jotta tuottajia autetaan selviytymään nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi 300 miljoonaa ei mielestäni riitä ja toivon, että tämän summan myöntämistä voidaan vielä tarkastella perusteellisesti uudelleen niiden osapuolten tarpeiden perusteella, joita tämä päätös koskee.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan korostaa seuraavia parlamentin kantaan liittyviä seikkoja: a) komission esittämien ja neuvoston myöhemmin peruuttamien varojen uudelleenkohdentamiseksi tehdyt tarkistukset; b) Euroopan parlamentin painopistealaksi valittu Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, jonka rahoittamiseen parlamentin on myönnettävä "uusia" varoja; c) ehdotukset, jotka koskevat energiavarmuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä pk-yritysten ja elinikäisen oppimisen tukemiseen myönnettävää lisärahoitusta; d) 300 miljoonan euron maitoalan rahaston perustaminen – määrä on riittämätön, mutta suurin mahdollinen (mielestäni mekanismi maitokiintiöiden sääntelemiseksi ja säilyttämiseksi on välttämätön); e) maaseutualueiden laajakaistan rahoittaminen otsakkeen 2 liikkumavarasta; f) tarkistusluonnos, jonka esitimme Erasmus-ohjelman laajentamiseksi ja muuttamiseksi, jotta siitä voitaisiin tehdä väline myös ensimmäisten työllistymismahdollisuuksien tarjoamiseksi nuorille.

Toivon, että kokonaismäärärahat, joista maksumäärärahojen osuus on 127 miljardin euron luokkaa, käytetään täysimääräisesti, sillä varainhoitovuoden varoja vastaavan määrän toteuttaminen viivästyy.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Työllisyyteen ja ihmisten elinoloihin voimakkaasti vaikuttavan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin keskellä yhteisön vuoden 2010 talousarvioesitys, josta tänään keskustelemme, jää hyvin kauas vaatimustasosta ja osoittaa jälleen kerran "eurooppalaisen yhteisvastuun" todellisen merkityksen. Sosiaalikriisin ratkaisemisen sijasta merkittävä osa talousarviosta varataan sotilasmenojen kasvattamiseen ja talous- ja rahoitusryhmittymien tukemiseen Euroopan unionin laajentuneiden sotilaallisten ja uusliberalististen tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka parlamentin ehdotus merkitseekin lisäystä neuvoston ja Euroopan komission talousarvioesitykseen nähden, se jää edelleen noin 6 miljardia euroa alle monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 vuodeksi 2010 myönnetyn määrän, kun taas lopullinen määrä, josta päätetään joulukuussa, ei vieläkään ole tiedossa. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että ehdotuksemme uuden budjettikohdan perustamisesta tekstiili- ja jalkineteollisuuden toimia varten hyväksyttiin. Tarkoituksena on perustaa alaa koskeva yhteisön ohjelma. Ehdotuksen tarkoituksena on ratkaista tekstiili- ja jalkineteollisuuden kriisi, joka johtuu kolmansista maista peräisin olevan tuonnin räjähdysmäisestä kasvusta varsinkin alasta kaikkein riippuvaisimmilla alueilla.

  Gunnar Hökmark (PPE), kirjallinen. – (SV) Tuemme EU:n vuoden 2010 talousarvion perusperiaatteita ja haluamme korostaa, että sen on annettava hyvä vastine kansalaisten rahoille. Rahoitusnäkymien mukaisesti laadittua kehystä pitäisi noudattaa, ja siksi suhtaudumme myönteisesti siihen, että talousarvio pidetään selvästi tämän kehyksen rajoissa. Haluamme leikata maatalous- ja aluetukia huomattavasti ja pienentää kokonaismäärärahoja. Haluamme osoittaa suuremman osan yhteisistä varoista tutkimukseen ja kehitykseen, kasvuun, infrastruktuuriin ja turvallisuuteen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan aluksi pahoitella sitä, että neuvosto on tehnyt komission alustavaan talousarvioesitykseen lisäleikkauksia ja sitä, että huolimatta olettamuksesta, että kansalaiset ja talouskriisin ratkaiseminen ovat vuoden 2010 talousarvion painopistealoja, otsakkeessa 1a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky – ei ole riittävästi määrärahoja. Neuvoston tekemät leikkaukset vähentävät Lissabonin strategian toteuttamiseen osoitettuja varoja, mikä vaikeuttaa nykyisen talouskriisin ratkaisemista.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Portugalin sosiaalidemokraatteja edustavien parlamentin jäsenten tekemä tarkistus, joka oli portugalilaisille äänestäjille annettu vaalilupaus, on hyväksytty siltä osin kuin se koskee Erasmus-ohjelman työllistämissuunnitelmaa, jolla edistetään nuorten ensimmäisten työpaikkojen luomista ja talouskriisin ratkaisemista.

Lopuksi totean olevani eri mieltä neuvoston otsakkeeseen 1b – Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio – tekemistä leikkauksista tällaisena aikana, jolloin rakenne- ja koheesiorahastot ovat tärkeä keino edistää kasvua ja talouden elpymistä, mutta myös siksi, että suuri määrä tärkeitä politiikanaloja, joiden tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen sekä työllisyyden ja kasvun tukeminen, rahoitetaan tästä alaotsakkeesta.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin uuden maitoalan rahaston perustamisen puolesta. Rahastosta myönnetään tukea tuottajien toimiin maitoalan kriisistä selviytymiseksi, vaikkakin tähän tukeen olisi pitänyt varautua paljon aikaisemmin. On valitettavaa, että emme voineet äänestää 600 miljoonan euron myöntämisestä, kuten valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, josta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta äänesti 1. syyskuuta, oli tarkoitettu ja kuten S&D-ryhmä oli toivonut. Jos EU:n tuottajat eivät saa lisätukea EU:lta, se johtuu EU:n oikeistoryhmien pahansuopuudesta.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) EU:n ruohonjuuritason vastainen talousarvioesitys vuodelle 2010 antaa kattavan kuvan EU:n taantumuksellisista tavoitteista osoittaen jälleen kerran, että EU on pääoman palveluksessa oleva kansainvälinen imperialistinen unioni. Pääomakriisin varjolla tehdään perinpohjaisia, taantumuksellisia ja kapitalistisia rakenneuudistuksia työväenluokan kustannuksella ja monopoliyritysten voittojen lisäämiseksi. Ohjelmia rahoitetaan työmarkkinasuhteiden romuttamiseksi, työelämää koskevien ja sosiaalisten oikeuksien polkemiseksi, joustavien työjärjestelyjen edistämiseksi ja työehtosopimusten määräysten kumoamiseksi.

Epävarmoihin työsuhteisiin perustuvia järjestelmiä lisätään ja työllistämisen sijasta nuorille annetaan ainoaksi vaihtoehdoksi työharjoittelu ja elinikäinen oppiminen. Maanomistuksen keskittämistä ja tuottajien häätämistä tiloiltaan YMP:n perusteella tehostetaan elintarviketeollisuuden ja kaupan hyväksi. Työväenliikkeen syyttämiseen ja tukahduttamiseen tarkoitettuja keinoja ja mekanismeja, kuten Frontex, Europol ja Eurojust, lisätään ja tehostetaan, samoin kuin henkilötietoja sisältäviä tietokantoja ja EU:n imperialistisen politiikan, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sotilaallisen infrastruktuurin edistämiseen tarkoitettuja mekanismeja.

Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaisten ja keskustavasemmistolaisten puolueryhmien ääni EU:n talousarvion puolesta merkitsee täysimittaista hyökkäystä työväenluokkaa vastaan. Äänestimme EU:n talousarviota vastaan, koska se palvelee suuryrityksiä aiheuttaen kansoille yhä suurempaa ahdinkoa.

- Mietintö: Vladimír Maňka (A7-0037/2009)

  Robert Atkins (ECR), kirjallinen. – (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiiviryhmän jäsenet uskovat jatkossakin Euroopan parlamentin talousarviota koskevaan kustannustehokkuuteen ja suurempaan vastuuvelvollisuuteen.

Parlamentti on kuitenkin jälleen kerran pyrkinyt lisäämään talousarviomäärärahoja reilusti yli ministerineuvoston asettaman rajan. Sen vuoksi konservatiiviryhmän jäsenet ovat äänestäneet monien EU:n menoalojen supistamisen puolesta.

Kannatamme edelleen aloja, joilla EU tuottaa lisäarvoa, kuten uusien teknologioiden tutkimus, EU:n kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen, Euroopan oikeusasiamies ja tilintarkastustuomioistuin. Äänestimme kuitenkin myös lukuisia muita sellaisia budjettikohtia vastaan, jotka ovat perusteetonta tuhlausta aikana, jolloin meidän kaikkien pitäisi osoittaa taloudellista harkintakykyä.

Tarkemmin sanoen äänestimme alueiden komitean rahoitusta vastaan ja olemme kannattaneet esityksiä joidenkin kaikkein suurinta haaskausta olevien budjettikohtien hylkäämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakkatuet ja useat muut maataloustukia ja -ohjelmia koskevat budjettikohdat sekä tuhlaaminen hallintoon.

  Martin Callanan (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä uskoo Euroopan parlamentin talousarviota koskevaan kustannustehokkuuteen ja suurempaan vastuuvelvollisuuteen.

Parlamentti on kuitenkin jälleen kerran pyrkinyt lisäämään talousarviomäärärahoja reilusti yli ministerineuvoston asettaman rajan. Sen vuoksi ECR-ryhmän jäsenet ovat äänestäneet monien EU:n menoalojen supistamisen puolesta.

Kannatamme edelleen aloja, joilla EU tuottaa lisäarvoa, kuten uusien teknologioiden tutkimus, EU:n kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen, Euroopan oikeusasiamies ja tilintarkastustuomioistuin. Äänestimme kuitenkin myös lukuisia muita sellaisia budjettikohtia vastaan, jotka ovat perusteetonta tuhlausta aikana, jolloin meidän kaikkien pitäisi osoittaa taloudellista harkintakykyä.

Tarkemmin sanoen äänestimme alueiden komitean rahoitusta vastaan ja olemme kannattaneet toimia joidenkin kaikkein suurinta haaskausta olevien budjettikohtien supistamiseksi. Ne koskevat maataloustukia ja -ohjelmia sekä tuhlaamista hallintoon

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan sitä, että parhaillaan vallitsevat erityiset kriisiolosuhteet otetaan huomioon Euroopan unionin yleisestä talousarviosta käydyssä keskustelussa, kun käsittelemme varojen myöntämistä EU:n talouden eri aloille.

Haluan kiinnittää huomiota pakottavaan tarpeeseen perustaa maitoalan rahasto tuottajien vaikeaa tilannetta silmällä pitäen ja toivon, että tämän toimintasektorin hyväksi toteutetaan tehokkaita tukitoimenpiteitä.

On välttämätöntä kohdentaa tarvittavat varat siten, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat kriisin pääasiallisia uhreja, saavat tukea, jonka avulla ne selviytyvät tästä kriisistä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalle myönnetty lisäys antaa mahdollisuuden tukea yrittäjyyttä ja innovointia, jotka ovat välttämättömiä EU:lle sen aseman turvaamiseksi maailmanmarkkinoilla ja sisämarkkinoiden sosioekonomisen kehityksen kannalta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) puolesta esittämäni ehdotus nollapohjabudjetoinnin periaatteen soveltamisesta kunkin vaalikauden alussa on hyväksytty. Tämän ansiosta parlamentin talousarvio heijastaa todellisia tarpeita, ja talousarvion avoimuus sekä talousarviota koskeva kurinalaisuus ja tehokkuus paranevat. Kannatan myös kiinteiden ja muuttuvien kustannusten erottamista toisistaan ja jälkimmäisten perustelemista kustannus–hyötyanalyysillä. Esimerkiksi tiedotuspolitiikan alalla kustannus-hyötyanalyysi on tärkeä parempien tulosten ja resurssienhallinnan varmistamiseksi.

Korostaisin, että talousarvioesityksessä ei oteta huomioon Lissabonin sopimuksen tulevasta voimaantulosta aiheutuvia tarpeita, jotka edellyttävät todennäköisesti lisätalousarvion laatimista. Korostaisin, että lainsäädäntöasiantuntemuksen pitäisi olla parlamentin tärkein painopisteala, ja tätä varten olisi myönnettävä tarvittavat varat. Mielestäni on myös välttämätöntä vahvistaa kiinteistöjä koskeva pitkän aikavälin strategia, jossa otettaisiin huomioon kiinteistöjen ylläpitokustannukset.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin vuoden 2010 talousarvion ensimmäisen käsittelyn puolesta, toisin sanoen 127,5 miljardin euron maksumäärärahojen puolesta samalla toivoen, että toisessa käsittelyssä voisimme saavuttaa parempia tuloksia. Erityisesti tämä koskee varojen myöntämistä sellaiseen elvytyssuunnitelmaan, joka on työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumisen asettamien haasteiden tasalla. Minulle kyse oli ennen kaikkea sosialistiryhmän painopistealoihin kuuluvia mikroluottoja koskevan tuen turvaamisesta ja samalla Progress-ohjelman säilyttämisestä kokonaisuudessaan. Talousarviomäärärahat ovat varsin rajalliset erityisesti tiukan rahoituskehyksen vuoksi, johon talousarvio kuuluu. Uusien talousarvionäkymien käsittelyn yhteydessä on ryhdyttävä varteenotettaviin toimiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen siihen, että parlamentin talousarvion kokonaismäärä pysyttelee parlamentin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 5 (hallintomäärärahat) itse asettaman 20 prosentin rajan alapuolella. Kriisivuonna parlamentin on tärkeää antaa kuva kurinalaisuudesta ja menojen valvonnasta.

Hyväksytty talousarvio ei sisällä mukautuksia, jotka voivat olla tarpeen erityisesti lainsäädännön alalla, mikäli Lissabonin sopimus tulee voimaan. Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan saatetaan tarvita sitä koskeva lisätalousarvio. On tärkeää panna merkille, että Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) mielestä parlamentin tärkein painopisteala on sen lainsäädäntöelimen rooli ja että parlamentille pitäisi myöntää tarvittavat varat, jotta se voi tehdä erinomaista työtä.

Tiedotuspolitiikan alalla suhtaudun myönteisesti eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta koskevaan sopimukseen, jonka pitäisi edistää tiedottamista kansalaisille ja heidän osallistumistaan EU:n poliittiseen elämään. Siinä vaaditaan myös perusteellisempaa keskustelua pitkän aikavälin budjettiperiaatteista tällä alalla.

Äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että parlamentin talousarvion kokonaismäärä pysyttelee parlamentin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 5 (hallintomäärärahat) itse asettaman 20 prosentin rajan alapuolella. On kuitenkin tärkeää panna merkille, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja siitä johtuva parlamentin tehtävien lisääntyminen edellyttävät lisätalousarvion laatimista, ja hallintomäärärahoille asetetusta 20 prosentin rajasta on vaikea pitää kiinni. Lainsäädäntöasiantuntemuksen pitäisi olla parlamentin tärkein painopisteala, ja sen toteuttamiselle olisi luotava tarvittavat edellytykset.

Haluaisin myös antaa kiitosta Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) varjoesittelijän, José Manuel Fernandesin, työlle. Hän vaikutti osaltaan siihen, että tästä mietinnöstä tuli parlamentin kannalta hyvin merkittävä asiakirja. Hänen työssään haluaisin korostaa äskettäin hyväksyttyä ehdotusta nollapohjabudjetoinnin periaatteen soveltamisesta kunkin vaalikauden alussa, minkä ansiosta parlamentin talousarvio voi heijastaa pelkästään todellisia kustannuksia, ja talousarvion avoimuus sekä talousarviota koskeva kurinalaisuus ja tehokkuus paranevat.

- Mietintö: Claude Moraes (A7-0040/2009)

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuodesta 1998 saakka parlamentti on johdonmukaisesti torjunut kaikki käsiteltäväkseen jätetyt aloitteet, kun sitä on kuultu Europoliin liittyvistä yksityiskohtaisista kysymyksistä, kunhan vain Europol on säilyttänyt hallitustenvälisyytensä ja jäänyt sekä demokraattisen että lakisääteisen valvonnan ulkopuolelle. Nyt kun päätös Europolin muuttamisesta yhteisön talousarviosta rahoitetuksi EU:n virastoksi on hyväksytty ja parlamentin valvontatehtävää on laajennettu, kyseisen toimintalinjan noudattaminen ei ole enää tarpeen.

Siksi äänestin tämän Tšekin tasavallan tekemän aloitteen puolesta, jonka tarkoituksena on ratkaista hallinnollinen kysymys, nimittäin Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen vastaamaan Alankomaiden kohonneita elinkustannuksia. Korostaisin kuitenkin, että neuvoston on tehtävä yksimielisesti kaikki Europolin henkilöstön palkkojen mukauttamista koskeva päätökset.

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätösehdotuksen puolesta, jonka tarkoituksena on Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen. Mietinnön tarkoituksena on siis mukauttaa henkilöstön palkkausta Alankomaiden kohonneisiin elinkustannuksiin sekä jäsenvaltioiden virkamiesten palkoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tuki on ollut entistäkin välttämättömämpää siitä alkaen kun Europolista tuli yhteisön talousarviosta rahoitettu Euroopan unionin virasto.

- Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä maidon lisäämistä asetuksen 186 artiklan soveltamisalaan, jotta komissiolla on mahdollisuus reagoida nopeasti kriisitilanteisiin, sillä siinä otetaan käyttöön väline, jota on tärkeää hyödyntää. Välineen käyttö ei kuitenkaan saa vieraannuttaa parlamenttia tästä prosessista, etenkin kun yhteispäätösmenettely otetaan pian käyttöön, mistä syystä komission on välttämätöntä valvoa näitä toimia.

Seuraavaksi käsittelen yleisesti "sakoiksi" kutsutun lisämaksujärjestelmän vapaaehtoista mukauttamista. Järjestelmällä on tarkoitus turvata maitoalan rakenneuudistuksen sisäinen rahoitus. Mielestäni tällaisella toimenpiteellä saadaan aikaan kansallisia ratkaisuja, vaikka nähdäkseni koko Eurooppaa koskevaan kriisiin olisi tarkoituksenmukaisempaa soveltaa eurooppalaisia ratkaisuja.

Lopuksi totean, että nähtyämme viime kuukausina niin suuren vaivan saadaksemme komission esittämään toimenpiteitä, meillä ei ole varaa hylätä mitään tukea tänä EU:n maidontuottajille ja heidän perheilleen erittäin vaikeana aikana.

  Richard Ashworth (ECR), kirjallinen. – (EN) Äänestin näiden yhteiseen markkinajärjestelyyn tehtävien muutosten puolesta, sillä katson, että 280 miljoonan euron paketti on realistinen ja otetaan maitoalalla myönteisesti vastaan. Siksi olen vakuuttunut siitä, että tämän tuen myöntäminen edellyttää tilapäisten valtuuksien antamista 186 artiklassa tarkoitetulle hallintokomitealle. Olen kuitenkin sitä mieltä, että komission pitäisi saada kyseiset valtuudet enintään kahdeksi vuodeksi, jotta varmistetaan tämän paketin kitkaton toteutus.

En kuitenkaan voi tukea kansallisten maitokiintiöiden takaisinostojärjestelmää, joka myös oli komission ehdotus ja jonka yhteydessä suunniteltiin ylijäämämaksun keräämistä kiintiön ylittäviltä tuottajilta. Meidän ei pitäisi rangaista tehokkaita tuottajia, jotka ovat maitoalan tulevaisuus. Tämä paketti on lyhyen aikavälin ratkaisuksi tarkoitettu lyhyen aikavälin toimenpide, vaikka maitoala tarvitsee selkeän pitkän aikavälin strategian tulevaisuuden varalle.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen, ettei tämän päätöksen täytäntöönpanoa lykätty myöhempään ajankohtaan siltä osin kuin kyse on maidon lisäämisestä 186 artiklan soveltamisalaan ja kiintiöiden takaisinostojärjestelmästä. Tätä olisi jossakin vaiheessa voitu pelätä joidenkin taholta, sillä maidon markkinointivuosi, joka kestää 1. päivästä huhtikuuta 31. päivään maaliskuuta, on jo hyvässä vauhdissa. Vaikka kannatan ehdotettuja toimenpiteitä, haluaisin kuitenkin mennä pidemmälle: nämä toimenpiteet eivät vielä lähimainkaan riitä, varsinkin kun kiintiöiden takaisinosto on jälleen jäsenvaltioiden aloitteen ja kansallisen rahoituksen varassa. Sitä paitsi kyse on nyt keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä.

Yhteisön lyhyen aikavälin toimenpiteille on kuitenkin kiireellinen tarve. Tämä on olennaista, ja kentän odotukset ovat tässä suhteessa erittäin korkealla. Lopuksi totean, että tulevaisuudessa on välttämätöntä valvoa 186 artiklaan liittyvän mekanismin vuosittaista uudistamista ja antaa komissiolle tilaisuus uusia tämä toimenpide automaattisesti joka vuosi. Näin parlamentti ja neuvosto voivat luoda komissiolle suuremmat paineet.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta tehdyn ehdotuksen puolesta, sillä Euroopassa vallitsevaa vakavaa maitoalan kriisiä silmällä pitäen pikaiset toimet ovat tarpeen markkinoiden tasapainon palauttamiseksi ja Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen YMP:n tavoitteiden mukaisen riittävän tulotason takaamiseksi tuottajille.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nämä ehdotukset ovat tunnustus maidontuotantoa koskevan komission strategian epäonnistumisesta. Äänestimme niitä vastaan useista syistä: 1) komission ehdottama määrä maitomarkkinoiden vakauttamiseksi on täysin riittämätön ja annetaan käyttöön vasta vuonna 2010, minkä vuoksi selvää hätätilannetta ei ole mahdollista ratkaista vaaditussa laajuudessa etenkään pienten ja keskisuurten tuottajien osalta; 2) maidon ja maitotuotteiden lisääminen 186 artiklan soveltamisalaan tämän ehdotuksen mukaisesti takaa komissiolle parlamentin ja neuvoston antamat valtuudet täsmentämättä niitä toimia, joita aiotaan toteuttaa; 3) ehdotetut toimenpiteet eivät muuta YMJ:n edellisen uudistuksen tavoitteita eli markkinasääntelyn välineiden, kiintiöiden ja tuotanto-oikeuksien täydellistä vapauttamista ja poistamista – kyseiset suuntaviivat ovat nykyisen kriisin perimmäinen syy; 4) myönnetyt varat on ennen kaikkea tarkoitettu alan rakenneuudistuksiin, mikä komission mielestä edellyttää tuhansien tuottajien toiminnan lopettamista kaikkine siitä yhteiskunnalle ja ympäristölle koituvine seurauksineen; 5) ehdotus kärjistää nykyistä varojen epätasaista jakautumista tuottajien ja maiden kesken, mikä ainoastaan pahentaa lukemattomien tuottajien tilannetta.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin maidon hintaa koskevien uusien kriisintorjuntatoimien puolesta tukeakseni niitä tuottajia, jotka kamppailevat parhaillaan ammattinsa kannalta erityisen vaikeissa olosuhteissa. Nämä toimenpiteet viivästyivät, vaikka maidontuottajat ovat kertoneet ongelmistaan viime keväästä saakka. Jäsenvaltioiden ehdottamat 280 miljoonan euron määrärahat ovat riittämättömät. Meidän on osoitettava, että tavoitteemme ovat korkeammalla ja tuettava 600 miljoonan euron tukipakettia, jotta tuottajilla on mahdollisuus selviytyä ahdingosta, johon he ovat joutuneet. Olen äärimmäisen huolissani maitoalan tulevaisuudesta, sillä mitään ei tehdä tuottajien vapauttamiseksi markkinamekanismien yksipuolisesta otteesta, vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut maitomarkkinoiden hallinnointivälineiden tarpeesta. Seurauksena saattaa olla maidontuotannon hiipuminen lukuisilla heikossa asemassa olevilla alueilla, ja lisäksi saattaa jäädä huomaamatta, että juuri suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla EU voi parantaa asemaansa maailmanmarkkinoilla.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Maidontuottajiin kohdistuu nyt valtavia paineita. Irlannissa, jossa maitoalalla on keskeinen merkitys, lähes jokainen maidontuottaja tekee vuonna 2009 tappiota. Tällainen tilanne ei ole kestävä yhdelle EU:n tärkeimmistä elinkeinoista. Äänestin tämänpäiväisestä tarkistuksesta osoittaakseni solidaarisuutta tuottajayhteisölle kriisiaikana. Pahoittelen ainoastaan sitä, että emme äänestä parlamentin alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti 600 miljoonan euron myöntämisestä 300 miljoonan euron sijasta. Keskustaoikeistolaiset parlamenttiryhmät kuitenkin estivät asiaa koskevan äänestyksen toimittamisen valiokunnassa. Onhan 300 miljoonaa euroa parempi kuin ei mitään, mutta maitoalan tukemiseksi tarvitaan tulevaisuudessa tehokkaampia toimia.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevasta asetuksesta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä (työjärjestyksen 142 artikla), sillä mielestäni komission ehdottamat toimenpiteet eivät ole riittävän perusteellisia.

Maitoalan kriisi on ongelma, joka edellyttää kiireellisiä toimia, ja myös tästä syystä äänestin työjärjestyksen 142 artiklassa säädetyn kiireellisen menettelyn puolesta, jotta yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaa asetusta mukautettaisiin. Komission nykyinen ehdotus on kuitenkin liian heikko, ja toivoisin, että hyvin lyhyellä aikavälillä toteutettaisiin riittäviä tukitoimenpiteitä, joilla maitoalan kriisi torjutaan tehokkaasti. Tämän ehdotuksen puolesta äänestäminen estäisi kaikki tehokkaammat toimenpiteet tulevaisuudessa.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (DE) Maitoalan kriisi on saanut lukuisat tuottajat vararikon partaalle. Odoteltuaan kuukausia maidon hinnannousua Euroopan komissio on vihdoin toteuttanut kiireellisiä toimenpiteitä maidontuottajien pelastamiseksi.

Juustojen yksityisen varastoinnin tukea nostetaan 15 miljoonaan euroon, mistä hyötyvät pääasiassa italialaiset.

Maitojauheen ja voin interventiokautta aiotaan jatkaa ja vientitukea lisätä. Näiden toimenpiteiden pitäisi vakauttaa maidon hinnat keskipitkällä aikavälillä.

Jäsenvaltioille on määrä jakaa noin 280 miljoonan euron maitorahasto kansallisten tukitoimenpiteiden rahoittamiseksi. Tämä on kuitenkin vain hiukan enemmän kuin pisara meressä.

Komissio tarjoaa jäsenvaltioille vapaaehtoista kiintiöiden takaisinostojärjestelmää houkutellakseen maidontuottajat luopumaan maidontuotannosta osittain tai lopullisesti. Tuottajayrityksiltä, joiden toimitukset ovat liian suuret, aiotaan pyytää lisämaksuja. Nämä toimenpiteet tulevat jäsenvaltioille kalliiksi, sillä yleisen talouskriisin aikana kansallisiin talousarvioihin ei jää liikkumavaraa. Odotukseni eivät ole kovinkaan korkealla.

Kriisipaketin konkreettisin toimenpide on maidon lisääminen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 186 artiklan soveltamisalaan, jotta komissio voi toteuttaa nopeita toimia kriisin torjumiseksi. Minusta vaikuttaisi kuitenkin arveluttavalta rajoittaa tämän toimenpiteen kestoa. Tällä varauksella äänestin parlamentin kannan puolesta.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin maitoalaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan, sillä mielestäni komission ehdotus 280 miljoonan euron myöntämisestä maitoalalle tuli liian myöhään toteutettavaksi tänä vuonna, ja toimenpide on joka tapauksessa riittämätön. Siksi olen tukenut ehdotusta 600 miljoonan euron myöntämisestä maitoalalle. Toisaalta maidon ja maidosta valmistettujen tuotteiden lisääminen 186 artiklan soveltamisalaan antaa Euroopan parlamentin perustamalle komitealle ja neuvostolle tiettyjä valtuuksia, vaikka toteutettavia käytännön toimia ei olekaan täsmällisesti ilmoitettu. Toteutetut toimenpiteet eivät kuitenkaan muuta YMP:n viimeisimmän uudistuksen tavoitetta, nimittäin maitoalan täydellistä vapauttamista, jota ryhmämme vastustaa. Nämä toimenpiteet hyödyttävät elintarviketeollisuutta ja suuria jakeluketjuja pienten ja keskisuurten tuottajien kustannuksella ja lisäävät tuotannon keskittymistä ja elintarviketeollisuuden voittoja, jotka ovat viime vuosina kasvaneet maidon tuottajahintojen laskun ja kuluttajahintojen nousun vuoksi.

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin "maitorahaston" perustamista kriisissä olevan alan auttamiseksi ja etenkin kaikkein polttavimpien ongelmien kanssa painivien tuottajien tukemiseksi. Äänestin eritoten sen tarkistuksen puolesta, jossa pyydetään lisäämään 20 miljoonaa euroa Euroopan komission ilmoittamaan määrään, joka nousisi 300 miljoonaan euroon. Tämän maatalouden yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen tehtävän tarkistuksen ansiosta nimenomaan Euroopan komissio voi toteuttaa oma-aloitteisia hätätoimenpiteitä, jos maitomarkkinoilla ilmenee vakavia häiriöitä, kuten on jo ilmennyt useiden kuukausien ajan. Määrärahat eivät selvästikään riitä pelastamaan kaikkia tuottajia kiperästä tilanteesta. Talousarvion nykyiset liikkumavarat huomioon ottaen olisi kuitenkin ollut vastuutonta pyytää lisävaroja. Lisävaatimukset olisivat myös saattaneet vaarantaa varojen saannin kokonaan. Huomauttaisin, että näillä toimilla on luotu vasta perusta. Keskustelua jatketaan sääntelyjärjestelmästä, joka on otettava käyttöön vuoden 2013 jälkeen, ja Euroopan parlamentti jatkaa toimiaan tämän asian puolesta saadakseen aikaan tehokkaan ja vastuullisen maatalouden markkinajärjestelyn. Lisäksi Lissabonin sopimus tarjoaa meille tässä suhteessa uusia keinoja.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa on hyväksytty mietintöjä, joihin sisältyy kolme erillistä toimenpidettä: 280 miljoonan suora tuki tuottajille, kiintiöiden takaisinostoon sovellettava väliaikainen laskentamenetelmä ja maidon sisällyttäminen YMJ:yn asetuksen 186 artiklan mukaisesti (hätätoimenpiteet). Mielestäni nämä toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta ne ovat riittämättömiä, kertaluonteisia toimenpiteitä sellaiseen ongelmaan nähden, joka on jo saanut erittäin vakavat rakenteelliset mittasuhteet. Ala tarvitsee järkeviä ja tehokkaita ohjausmekanismeja, jotta markkinoihin voidaan tarvittaessa puuttua, eikä suinkaan Euroopan komission suosittelemaa lähestymistapaa, jolla tuetaan vapauttamista ja sääntelyn purkamista.

Maidontuotannon kriisi on selkeä osoitus siitä, että maidon YMJ:ssä tarvitaan edelleen välineitä, etenkin kiintiöjärjestelmää, markkinoiden epätasapainon korjaamiseksi.

Paketti, joka Ecofin-neuvoston on vielä määrä hyväksyä 19. marraskuuta, on suuruudeltaan 280 miljoonaa euroa ja myönnetään jäsenvaltioille tuotantoon ja vuotuisiin kiintiöihin perustuvina kokonaismäärärahoina. Laskelmien mukaan Portugali saa 6–7 miljoonan euron kokonaismäärärahat torjuakseen tuottajahintojen romahduksen, joka on laskenut hintoja yli 50 prosenttia vuosien 2007–2008 hintoihin nähden…

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission ja hallitusten karjankasvatusalalla toteuttamat kriisitoimenpiteet liittyvät tiiviisti yleisempään ruohonjuuritason vastaiseen YMP:an ja, mikä merkittävintä, EU:n tekemään päätökseen maitoalan täydellisestä vapauttamisesta. Kaikkein vakavinta on se, että ehdotettujen budjettikohtien avulla nopeutetaan rakennemuutoksia elintarviketeollisuuden voittojen kasvattamiseksi ja vahvistetaan samalla maitoalan konserneja karjankasvattajien kustannuksella. Toimenpiteillä ei puututa niihin akuutteihin ongelmiin, joita vastaan pienet ja keskisuuret maidontuottajat ovat osoittaneet mieltään: korkeisiin tuotantokustannuksiin ja naurettaviin tuottajahintoihin.

Niillä ei varsinkaan ratkaista kaikkien naudanjalostuksessa, lihantuotannossa sekä lampaan- ja vuohenkasvatuksessa toimivien karjankasvattajien akuutteja ongelmia. Teollisuus ja kauppa kaksinkertaistavat voittonsa sekä naurettavien tuottajahintojen että työntekijöiden näistä peruselintarvikkeista maksamien, räjähdysmäisesti kohoavien hintojen takia. Äänestimme ehdotusta vastaan, sillä sen tavoitteena on keskittää maitoalan tuotantoa edelleen. Köyhien ja keskisuurten tilanomistajien ratkaisu on vastustaa EU:n monopoleja suosivaa politiikkaa ja puolustaa erityyppistä kehitystä, joka vapauttaa karjankasvattajat hyväksikäytöstä, takaa heidän tulonsa ja tulevaisuutensa sekä palvelee ihmisten ravitsemuksellisia tarpeita ja hyvinvointia yleensä.

- Päätöslauselmaesitys- B7-0097/2009

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, todellinen ongelma on se, että Euroopan unionin sisärajat poistettiin, vaikka ulkorajatarkastuksia ei samanaikaisesti – ja jopa etukäteen – tiukennettu, ja etteivät alun perin suunnitellut turvallisuusjärjestelyt, olivatpa ne miten vähäisiä tahansa, ole täysin toimintavalmiina. Koska meidän on noudatettava sisältöpainotteisuuden periaatetta, emme vastusta tätä päätöslauselmaa, jossa tuodaan esiin huoli viivästyksistä, joita uusi järjestelmä on aiheuttanut rikosoikeudellisten ja viisumiasioihin liittyvien tietojen vaihdon alalla. Edellä mainitut seikat ovat kuitenkin vain näennäinen ongelma: todellinen ongelma on Schengen-järjestelmä, sen näennäinen säännöstö, joka on nyt sisällytetty perustamissopimuksiin, ja EU:n noudattama viisumi-, maahanmuutto- ja liikkuvuuspolitiikka…

Nykyään Eurooppa hukkuu laillisiin ja laittomiin maahanmuuttajiin ja alati raaistuva rikollisuus lisääntyy huimasti, sillä kansakunnilta on riistetty oikeus valvoa omia rajojaan. Schengen-järjestelmä on edistänyt rajat ylittävän rikollisuuden sekä laittomien ihmis- ja tavaravirtojen – toisinaan tavarat ovat laillisia, toisinaan taas eivät – äkillistä kasvua tuomatta mitään todellista hyötyä eurooppalaisille. Siksi on turvauduttava suojalausekkeeseen ja palautettava tarkastukset käyttöön edes siihen saakka, kunnes nämä järjestelmät saadaan toimintakuntoon.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatan varauksetta SIS II:n ja VIS:n tilanteesta annettua päätöslauselmaa. SIS II:n kehittäminen on pitkittynyt, ja lukuisat tekniset ongelmat ovat jo viivästyttäneet uusien maiden liittymistä Schengen-järjestelmään. Tämä edellyttää, että Euroopan parlamentti valvoo jatkuvasti SIS II:n ja VIS:n toteuttamisen edistymistä.

SIS II on tärkeä poliittinen hanke koko EU:lle. Sen kauan odotettu käyttöönotto ja asianmukainen toiminta ovat oleellisia Schengen-alueen laajentumiselle ja sen ansiosta EU:ssa toteutuvalle ihmisten vapaalle liikkuvuudelle, johon ovat seuraavaksi oikeutettuja Bulgarian, Romanian, Kyproksen ja Liechtensteinin kansalaiset. SIS II on myös keskeinen tekijä rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumisessa. Puolan liityttyä Schengen-alueeseen Puolan rajavartiosto onnistui vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla pidättämään 50 prosenttia enemmän laittomia maahanmuuttajia verrattuna edellisen vuoden samaan ajanjaksoon (tiedot ovat peräisin sisä- ja hallintoministeriön vuosikertomuksesta 2008).

Puolan alueella on pidätetty yli 350 eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella etsintäkuulutettua ihmistä ja ulkomailla noin 600 Puolan oikeusjärjestelmässä etsintäkuulutettua ihmistä. Erityisen tärkeä on kadonneita lapsia koskeva tietokanta, jota ei ollut SIS I:ssä ja joka on suunnitteilla SIS II:een. Luotettavuutemme kansalaisten silmissä riippuu tämänkaltaisista merkittävistä hankkeista. Yhdentyneellä Euroopalla ei ole varaa enempiin viivästyksiin ja huolimattomuuteen.

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän päätöslauselman hyväksyminen ei voi olla kirvoittamatta muutamia huomautuksia sen tavoitteista ja sisällöstä. Sen sijaan, että Euroopan unioni ensinnäkin väittää olevansa demokratian esitaistelija, mitä se ei ole, ja esittää "käytännön suosituksia" muille maille, sen pitäisi ennen kaikkea olla kiinnostunut demokratian tilasta EU:ssa. Muiden mahdollisten esimerkkien joukossa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi on tuore esimerkki siitä, miten niin kutsuttu "Eurooppa-hanke" haittaa Euroopan kansojen demokraattista osallistumista ja on vastoin heidän etujaan, toiveitaan ja tavoitteitaan. Lisäksi sen avulla painostetaan ja kiristetään heitä sekä jätetään huomiotta heidän päätöksensä, jotka koskevat sitä suuntaa, johon he haluavat yhteisen tulevaisuutensa kulkevan. Toiseksi toteaisin EU:n ulkosuhteista, että asevarustelun elpymisen ja kansainvälisten suhteiden militarisoinnin sijasta EU:n jäsenvaltioiden pitäisi antaa panoksensa demokratian hyväksi tukemalla aitoa rauhanpolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä, joka perustuu kunkin maan itsemääräämisoikeuteen ja asioihin puuttumattomuuden periaatteeseen sekä kansainväliseen oikeuteen ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan. Valitettavasti tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. EU:n yhä jyrkempi demokratiavaje ei voi olla hyvä esimerkki, ja sitäkin vähemmän se auttaa "lujittamaan" demokratiaa maailmassa. Tästä syystä äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä päätöslauselmassa esitetään tavalliseen tapaan parlamentin niin kutsutut hyvät aikomukset ihmisoikeuksien suhteen. Euroopan unionin tehtävä on nähtävästi valistaa koko ihmiskuntaa sen demokratiakäsityksestä, rahoittaa demokratiakehitystä kaikissa maissa ja niin edelleen. Miten sitten sellainen EU, joka soveltaa näin laimeasti – jos lainkaan – niitä suojalausekkeita, joita kaikkiin sen ulkomaankauppasopimuksiin tästä aiheesta kuitenkin sisältyy, voi olla uskottava, kun se edelleen kauppaa ja rahoittaa mitä tahansa?

Miten se voi olla uskottava, kun otetaan huomioon sen toimintatavat jopa Euroopassa, jossa se pakotti valtiot hyväksymään uudelleen Lissabonin sopimukseksi ristimänsä Euroopan perustuslain, vaikka jotkut niistä selvästi ilmoittivat hylkäävänsä sen? Ja miten te, hyvät kollegat Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä, voitte olla uskottavia Italiaa koskeneen eilisen kammottavan farssin jälkeen, jossa osoititte ennennäkemätöntä nurkkakuntaisuutta ja puolueellisuutta?

- Mietintö: Elmar Brok (A7-0041/2009)

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Elmar Brokin Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvistä institutionaalisista näkökohdista laatiman mietinnön puolesta. Ulkosuhdehallinnolla on erittäin suuri merkitys unionin ulkosuhteiden johdonmukaistamiselle ja tehostamiselle. On tärkeää varmistaa, että Lissabonin sopimuksella käyttöön otettujen uudistusten ansiosta perustettu ulkosuhdehallinto mahdollistaa yhteisömallin säilyttämisen unionin ulkosuhteissa ja sen kehittämisen sekä EU:n toimielinten välisen tasapainon ylläpitämisen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen on luonnollinen seuraus prosessista, jossa Euroopan unioni hankkii yhä enemmän ulkoista toimivaltaa. Siitä voi tulla tärkeä koordinointiväline ja EU:n ulkoisen aseman vahvistamisen väline, jos se pystyy vastustamaan osastojen taholta tulevia paineita ja perustamaan toimintansa pikemminkin tiiviimpään yhteistyöhön jäsenvaltioiden diplomaattiedustustojen kanssa kuin kilpailemiseen niitä vastaan.

Valitettavasti en voinut saada ulkoasiainvaliokunnassa tukea ehdottamalleni tarkistukselle, jossa vaadittiin eurooppalaisten maailmankielten huomioon ottamista Euroopan ulkosuhdehallinnon tulevien sisäisten kielijärjestelyjen vahvistamisen yhteydessä.

Tämä on entistäkin selvempää, kun kerran Euroopan ulkosuhdehallinnon ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla yhteyksien ja yhdyssiteiden luominen muuhun maailmaan. Siksi sen pitäisi valita työvälineikseen kielet, jotka soveltuvat parhaiten suorien yhteyksien luomiseen. Onkin käsittämätöntä, että tätä asiaa käsitellessään parlamentti on päättänyt jättää huomiotta monikielisyyden ulkoisen ulottuvuuden ja kyseisten kielten strategisen merkityksen, jonka parlamentin lisäksi myös Euroopan komissio tunnustaa.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatin Euroopan parlamentin lausuntoa EU:n tulevan ulkosuhdehallinnon rakenteesta. Toivon, että Euroopan ulkosuhdehallinnossa konkretisoituu olennaisesti yhteisöpohjainen lähestymistapa ja että se antaa EU:lle mahdollisuuden käyttää diplomaattista vaikutusvaltaansa tehokkaasti ja demokraattisesti. Euroopan ulkosuhdehallinnon on kuuluttava komission alaisuuteen hallinnollisissa ja talousarvioon liittyvissä asioissa, ja sen on oltava virallinen osa komissiota. Toivon myös, että kehitysyhteistyöstä vastaava uusi komission jäsen voi säilyttää täyden itsemääräämisoikeuden ja turvata yksikköään koskevat etuoikeudet sen sijaan että keskitäisi valtuuksia Euroopan unionin ulkoisiin toimiin liittyville aloille, kuten EU:n kauppapolitiikkaan ja EU:n laajentumiseen. Parlamentin on tärkeää saada äänensä kuuluviin neuvostossa, jonka pitäisi laatia tätä uutta elintä koskevat suuntaviivat kokouksessaan 29.–30. lokakuuta 2009.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin Elmar Brokin Euroopan ulkosuhdehallinnosta laatimaa mietintöä vastaan, sillä mielestäni se on selkein esimerkki Euroopan unionin militarisoinnista. Ulkosuhdehallinto, joka on määrä käynnistää Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen, kattaa kaikki EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökohdat. Mietinnön mukaan Euroopan ulkosuhdehallinto ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (joka on myös Euroopan komission varapuheenjohtaja) ottavat vastuun EU:n ulkoisesta edustamisesta 5 000 virkamiehen tuella ja ilman minkäänlaista parlamentaarista valvontaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja johtaa siviili- ja sotilaskriisinhallintaa ja on vastuussa ihmisoikeuksista, mutta ei ole tilivelvollinen jäsenvaltioille. Lisäksi Euroopan ulkosuhdehallinto perustetaan neuvoston päätöksellä, jonka komissio hyväksyy. Parlamenttia ainoastaan kuullaan, mikä on osoitus järjestelmän demokratianvastaisuudesta. Mielestäni Euroopan ulkosuhdehallinto ei vastaa sen Eurooppa-hankkeen perusajatusta, jota ryhmämme haluaa puolustaa: tavoitteenamme on kansalaisten kansalaisille luoma Eurooppa sen Euroopan sijaan, jota nykyisin ollaan rakentamassa käyttäen lähtökohtana talousmallia, jossa vältetään kaikkea puuttumista talouteen.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Taantumuksellisen Lissabonin sopimuksen nojalla perustettu EU:n ulkosuhdehallinto on mekanismi, jolla tuetaan lisääntyviä imperialistisia hyökkäyksiä ja EU:n ruohonjuuritason vastaista strategiaa. Poliittista pääomaa Euroopan parlamentissa edustavien jäsenten – konservatiivien, sosiaalidemokraattien, liberaalien samoin kuin vihreiden – kiire äänestää Euroopan ulkosuhdehallinnon puolesta osoittaa heidän keskittävän mielenkiintonsa Eurooppaa yhdentävän pääoman talouspolitiikkaan ja sotilaallisiin mahdollisuuksiin:

• EU:n itsenäinen, jäsenvaltioista riippumaton edustus kaikissa kansainvälisissä järjestöissä Lissabonin sopimuksen edellytysten mukaisesti

• Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen: kyseessä on EU:n itsenäinen yksikkö, jolla on YUTP:n ja ETPP:n ohjeistukseen perustuvia siviili- ja sotilasvaltuuksia sekä korkean edustajan alaisuudessa olevista EU:n korkeista siviili- ja sotilasvirkamiehistä koostuva henkilöstö

• Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttäminen EU:n imperialistisen politiikan edistämisen välineenä sen omien suurlähetystöjen ja jäsenvaltioista riippumattomien diplomaattisten toimien avulla. Näille toimille luotiin perusta Maastrichtin sopimuksessa, jolla perustettiin EU:n YUTP ja ETPP, ja se merkitsi sotilaallisten vihamielisyyksien laajentumista ja EU:n militarisointia.

Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan. Se paljastaa Lissabonin sopimuksen kaikki puolet ja sen soveltamisessa piilevät vaarat niille ihmisille, jotka vastustavat EU:ta, tätä ylikansallisen pääoman unionia, ja sen ruohonjuuritasolle vierasta politiikkaa.

- Päätöslauselmaesitys RC-B7-0095/2009

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) En osallistunut tähän äänestykseen, koska torjun ajatuksen EU:n ja Yhdysvaltojen taloussuhteiden tiivistämisestä edelleen. EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuus ei ole Euroopan kannalta kaikkein tärkein, eikä se ole sitä, mitä Dohan kierros tarvitsee: EU:n on monipuolistettava kumppanivalikoimaansa, jos se haluaa säilyä mahdollisimman riippumattomana. Tätä varten sen on lisättävä kehitysmaiden kanssa tehtävien sopimusten määrää. EU:n normien amerikkalaistamisen sijasta meidän on ensisijaisesti otettava käyttöön moninapainen kehittämismalli, jonka ansiosta EU vihdoin löytää oikeutetun paikkansa ja täyden merkityksensä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet ovat kiistatta EU:n tärkein strateginen kumppanuus. Meillä on yhteinen vastuu yhteisten arvojen, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian, vakauden ja rauhan, edistämisestä, mutta myös parempien ratkaisujen löytämisestä maailmanlaajuisiin uhkiin ja haasteisiin, joista mainittakoon muiden muassa talous- ja rahoituskriisi, ilmastonmuutos, ydinaseiden leviäminen, kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunta sekä köyhyyden poistaminen.

Huomauttaisin oikeus- ja poliisiyhteistyöstä sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alan yhteistyöstä seuraavaa: tulevien neuvottelujen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että turvallisuustoimenpiteet eivät loukkaa kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia, puhumattakaan siitä, että yksityisyydensuojan ja tietosuojan kunnioittaminen on ehdottomasti turvattava.

Toistan jälleen kerran, että Euroopan kansalaisten henkilötietoja pitäisi välittää kolmansiin maihin vain, jos seuraavat kaksi perusperiaatetta on otettu huomioon: välttämättömyys ja suhteellisuus. Lisäksi olisi otettava huomioon EU:n ja kansallisen tietosuojalainsäädännön täysimääräinen noudattaminen ja annettava riittävät menettelylliset takeet.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta annetun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä siinä korostetaan tarvetta lujittaa transatlanttisia suhteita aikana, jolloin merkittävät kansainväliset haasteet edellyttävät koordinoituja maailmanlaajuisia toimia. Korostaisin transatlanttisen talousneuvoston roolia maailmanlaajuista rahoituskriisiä koskevan koordinoidun ratkaisun löytämisessä ja toteuttamisessa sekä transatlanttisten suhteiden merkitystä kansainvälisen sopimuksen tekemiselle COP-15-kokouksessa Kööpenhaminassa. Sopimukseen sisältyy riittävä rahoituspaketti kehitysmaiden auttamiseksi ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä hillitsemis- että sopeutumistoimenpiteiden avulla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Yhdysvalloilla on strateginen merkitys EU:lle ja päinvastoin, transatlanttista kumppanuutta pitäisi lujittaa seuraavassa huippukokouksessa, jotta lisätään toimintakykyä edessämme olevien haasteiden ratkaisemiseksi. Ne ulottuvat nykyisestä sosioekonomisesta kriisistä sellaisiin kysymyksiin kuin aseistariisunta, terrorismin torjunta, ilmastonmuutos, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niin edelleen.

Yhdysvaltojen ja EU:n välinen koordinoitu toiminta on välttämätöntä myös osapuolten välisten talous- ja kauppasuhteiden kehittämiseksi sellaiselle tasolle, että niiden pohjalta saadaan vuoteen 2015 mennessä perustetuksi tosiasialliset transatlanttiset markkinat, joiden byrokratiaa on karsittu. Tämän ansiosta molempien markkina-alueiden liiketoimintaympäristö vakiintuu ja lisää houkuttelevuuttaan ja alentaa siten toimintakustannuksia.

Ellei myös Yhdysvallat ota käyttöön vastaavia toimenpiteitä etenkin rahoitussääntelyn alalla, EU joutuu epäedulliseen kilpailuasemaan, mistä on erittäin suurta haittaa sen taloudelle.

Siksi toistan, että EU:n etuja on suojeltava EU:n ja Yhdysvaltojen välisellä johdonmukaisella ja koordinoidulla toimintalinjalla yhteisen edun mukaisilla aloilla.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisesta huippukokouksesta annettua päätöslauselmaa vastaan, sillä huolimatta suurista toiveista, joita presidentti Barack Obaman valtaanpääsy ja hänen historiallinen valintansa herätti maassa, jossa etnisiä vähemmistöjä edelleen syrjitään, hänen eleensä ovat toistaiseksi olleet vain symbolisia. Yhdysvaltojen nykyinen presidentti noudattaa samaa talousmallia kuin edellinenkin hallinto: puuttumattomuutta talouskysymyksiin. Hän on jatkanut edeltäjänsä sotilaspolitiikkaa lähettämällä lisäjoukkoja Afganistaniin, ja on perustamassa uusia sotilastukikohtia Kolumbiaan. Hän ei myöskään ole vielä sulkenut Guantánamon tukikohtaa eikä poistanut Kuuban kauppasaartoa. Hän ei ole painostanut Israelia eikä Marokkoa noudattamaan kansainvälistä lainsäädäntöä. Yhdysvallat jatkaa edelleen kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa 38 osavaltiossa. Se ei ole vielä ratifioinut asekaupan valvontaa koskevaa Ottawan sopimusta eikä Kioton pöytäkirjaa. Näistä syistä äänestin päätöslauselmaa vastaan.

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä pidän eritäin tärkeänä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokousta, joka on määrä pitää marraskuun 2009 alussa. Äskettäin pidetyn G20-kokouksen aikana annettiin monia lupauksia, joita on vaikea pitää, jos maat toimivat omavaltaisesti. Tältä kannalta EU:n ja Yhdysvaltojen pitäisi olla edelläkävijöitä G20-ryhmän tekemien sitoumusten täytäntöönpanossa. Näin ollen Yhdysvaltojen ja EU:n toteuttamia toimia on koordinoitava tehokkaammin. Tästä syystä kannatan EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisiä kokouksia ja etenkin neuvotteluja transatlanttisessa talousneuvostossa.