Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Edite Estrelan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta neuvostolle esittämästä suullisesta kysymyksestä (O-0119/2009 – B7-0225/2009).

  Edite Estrela, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää kaikkien poliittisten ryhmien varjoesittelijöitä heidän yhteistyöstään ja pyrkimyksistään esittää yhteinen päätöslauselma näin lyhyessä ajassa. Haluan myös kiittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sihteeristöä, ryhmäni sihteeristöä ja avustajaani saamastani avusta. He kaikki ovat tehneet erinomaista työtä.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta totean aluksi, että mielestäni on valitettavaa, että puheenjohtajavaltio Ruotsi on päättänyt lopettaa tämän asian käsittelyn odottamatta parlamentin mietintöä. Tämä asenne on osoitus halveksunnasta EU:n kansalaisten valitsemia edustajia kohtaan, mitä emme voi hyväksyä. Kysyin neuvostolta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta siis sitä, voiko neuvosto vahvistaa aikomuksensa hyväksyä tätä aihetta koskevat päätelmänsä 1. joulukuuta 2009 pidettävässä neuvoston kokouksessa parlamentin aikataulusta huolimatta. Miksi neuvostolla on kiire hyväksyä suositus ilman parlamentin lausuntoa? Koska parlamenttia kuultiin komission ehdotuksen yhteydessä, onko neuvosto valmistautunut ottamaan parlamentin näkemykset huomioon laatiessaan päätelmänsä?

On huomattava, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta tukee suosituksen tavoitteita, sillä tupakka on edelleen EU:ssa johtava kuolinsyy ja sairauksien aiheuttaja. Valiokuntamme haluaisi siksi, että sen aikataulua kunnioitettaisiin, jolloin aiheesta voitaisiin käydä perinpohjainen keskustelu ja parlamentti voisi hyväksyä kantansa.

Ympäristön tupakansavulle altistuminen, jota kutsutaan myös passiiviseksi tupakoinniksi, on Euroopan unionissa merkittävä ylimääräinen kuolinsyy sekä sairauksien ja invaliditeetin aiheuttaja. Passiivisten tupakoitsijoiden hengittämässä savussa on yli 4 000 kaasuyhdistettä ja partikkelia, myös 69 tunnettua karsinogeeniä ja monia toksiineja. Passiiviselle tupakoinnille ei ole olemassa mitään turvallista tasoa. Varovaisimpien arvioiden mukaan passiiviseen tupakointiin kuolee joka vuosi monta sataa tuhatta ihmistä, joten se rasittaa taloutta huomattavasti suorien terveydenhuoltomenojen muodossa sekä tuottavuutta heikentävien välillisten kustannusten muodossa.

Viime vuosina useissa jäsenvaltioissa on edistytty huomattavasti savuttomien ympäristöjen luomisessa. Yli kolmasosa jäsenvaltioista on jo hyväksynyt laaja-alaista lainsäädäntöä, jossa kielletään tupakointi työpaikoilla ja julkisissa sisätiloissa. Tupakansavulta tarjottavan suojan tasossa on kuitenkin edelleen huomattavia EU:n jäsenvaltioiden välisiä eroja. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan työntekijät ovat erityisen altis ryhmä, koska useimmissa jäsenvaltioissa heitä ei suojella yleisesti ja koska ravintoloissa ja baareissa tupakansavua on poikkeuksellisen paljon.

Tähän mennessä Euroopan unionissa on annettu savuttomista ympäristöistä useita ei-sitovia päätöslauselmia ja suosituksia, joissa ei anneta tarkkoja ohjeita savuttomien ympäristöjen luomisesta. Ongelma tuodaan esiin myös monissa työterveys- ja työturvallisuusalan direktiiveissä, mutta siihen puututaan joissakin tapauksissa vain epäsuorasti eikä muille tarjota riittävää suojelua.

Haluan huomauttaa, että tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen 8 artiklassa sopimuspuolet velvoitetaan toteuttamaan tehokkaita toimia, joilla torjutaan altistumista tupakansavulle työpaikoilla, julkisissa sisätiloissa ja julkisissa liikennevälineissä. Tähän mennessä 26 jäsenvaltiota ja yhteisö ovat ratifioineet tämän yleissopimuksen.

Uskomme, että työntekijöiden ja tupakoimattomien riittävä suojelu voidaan taata ja tupakoitsijoita voidaan kannustaa lopettamaan tupakointi vain kieltämällä tupakointi kokonaan sisätiloissa sijaitsevilla työpaikoilla, kuten hotelli- ja ravintola-alalla, sekä julkisissa rakennuksissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Lopuksi totean, että toivomme neuvoston ottavan huomioon tämän päätöslauselman, jonka parlamentti toivottavasti hyväksyy huomenna.

  Åsa Torstensson, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, komissio toimitti 1. heinäkuuta 2009 ehdotuksensa neuvoston suositukseksi savuttomista ympäristöistä. Ehdotus perustui Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklan 4 kohtaan. Ehdotuksen päätavoitteena on panna tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen 8 artikla täytäntöön. Kyseinen 8 artikla koskee suojelua tupakansavulle altistumiselta. Tähän mennessä 26 jäsenvaltiota ja yhteisö ovat ratifioineet tämän yleissopimuksen.

Puheenjohtajavaltio Ruotsin työohjelman huomioon ottaen ja antaakseen muille toimielimille riittävästi aikaa lausuntojen laatimista varten neuvosto pyysi 8. heinäkuuta 2009 Euroopan parlamenttia, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja Alueiden komiteaa toimittamaan lausuntonsa 26. marraskuuta, 5. marraskuuta ja 8. lokakuuta 2009 mennessä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on jo antanut lausunnon, ja Alueiden komitea on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa. Ymmärtääkseni Euroopan parlamentti aikoo antaa lausunnon maaliskuuhun 2010 mennessä. Tämä on mielestäni valitettavaa: ikävä kyllä neuvosto saa lausunnon liian myöhään voidakseen ottaa sen huomioon. Tällä ei ole mitään tekemistä kunnioituksen puutteen kanssa – itse asiassa asia on päinvastoin.

Vanhustenhoidosta ja kansanterveydestä vastaava ministeri Maria Larsson vahvisti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle 2. syyskuuta, että puheenjohtajavaltio Ruotsin tavoitteena oli hyväksyä savuttomia ympäristöjä koskeva suositus ennen vuoden loppua. Neuvosto keskustelee parhaillaan suositustekstistä, ja olemme tähän mennessä edistyneet asiassa huomattavasti. Olen varma, että saavutamme tavoitteemme ja suositus hyväksytään 1. joulukuuta 2009 pidettävässä neuvoston kokouksessa. Neuvosto ei kuitenkaan suunnittele hyväksyvänsä asiaa koskevia päätelmiä.

Neuvosto on käsitellyt päätöslauselman, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 24. lokakuuta 2007 vihreästä kirjasta "Tavoitteena savuton Eurooppa: EU:n toimintavaihtoehdot". Päätöslauselmassaan parlamentti kehotti jäsenvaltioita hyväksymään lainsäädäntöä savuttomista ympäristöistä kahdessa vuodessa. Monet EU:n jäsenvaltiot ovat nyt hyväksyneet tällaisia lakeja, ja monet ovat aikeissa tehdä niin. Parlamentti katsoi myös, että savuttomuuspolitiikkaa pitäisi täydentää muilla tukitoimenpiteillä. Neuvosto on tästä asiasta samaa mieltä.

Olen iloinen siitä, että sain tilaisuuden kertoa teille neuvoston aikataulusta savuttomia ympäristöjä koskevan suositusehdotuksen osalta, ja kuuntelen mielenkiinnolla näkemyksiänne asiasta.

  Theodoros Skylakakis, PPE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, neuvosto teki mielestämme virheen, kun se päätti viedä savuttomia ympäristöjä koskevaa ehdotustaan jäsenvaltioille eteenpäin mahdollisimman nopeasti antamatta parlamentille riittävästi aikaa oman kantansa käsittelyä varten. Reaktiomme – tämän päivän kysymystä lukuun ottamatta – on päätöslauselma, jonka toivoakseni hyväksymme huomenna. Olemme saaneet aikaan hyvän kompromissin, joka uskoakseni ilmentää parlamentin enemmistön kantaa. Päätöslauselma sisältää useita uusia osatekijöitä. Me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmässä olemme erityisen ylpeitä siitä, miten tässä tekstissä painotetaan lasten suojelemista passiiviselta tupakoinnilta. Tekstiin on lisätty ehdotuksestamme ja muiden ryhmien suostumuksella useita uusia osatekijöitä.

Haluan korostaa muun muassa sitä, että tekstissä todetaan, että meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja suojeltava heitä, sillä lapsilla ei ole, toisin kuin aikuisilla, edellytyksiä antaa oikeudellista, moraalista tai edes psykologista suostumustaan passiiviseen tupakointiinsa. Vanhemmat ovat velvollisia suojelemaan lapsiaan, mutta he tarvitsevat apuamme, sillä lasten passiivista tupakointia ei ole tutkittu riittävästi. Siksi vanhemmat tai kukaan muukaan ei tiedä, mitä seurauksia lasten pitkäaikaisella passiivisella tupakoinnilla on ja miten paljon heitä on suojeltava.

Siksi ehdotuksemme siitä, että komissio tekisi Euroopan laajuisen tutkimuksen asiasta, myös altistumisesta tupakoinnin jälkeen ympäristöön jäävälle savulle, on erityisen tärkeä. Tutkimuksesta saatavista tiedoista voisi olla valtavasti hyötyä. Päätöslauselmassa tuodaan esiin myös monia muita tärkeitä asioita, ja toivomme neuvoston ottavan ne huomioon.

  Daciana Octavia Sârbu, S&D-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, EU:n kansalaiset ja ympäristö hyötyvät varmasti suojelusta, jota tupakointikielto julkisilla paikoilla tarjoaa. Emme voi sivuuttaa sitä seikkaa, että tupakointi on edelleen yksi merkittävimmistä kuoleman ja sairauden aiheuttajista. Torjumme vaarallisia epidemioita kaikin keinoin ja kehitämme monimutkaisia ja kalliita rokotteita suojautuaksemme uusilta viruksilta. Meidän olisi kuitenkin paljon helpompaa suojella lapsiamme, perheitämme ja ympäristöämme tupakoinnin haitoilta.

Ainakin tämä logiikka on yksinkertainen, ellei vetoaminen savuttoman enemmistön oikeuden kaltaisiin käsitteisiin vielä vakuuta meitä siitä, että nämä toimet on asetettava etusijalle. Muutamissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tupakointikielto on vähentänyt nopeasti tiettyjä vakavia sairauksia. Itse asiassa nämä vaikutukset havaittiin miltei välittömästi tupakointikiellon käyttöönoton jälkeen. Maissa, joissa tupakointi julkisilla paikoilla on kielletty kokonaan, myönteisten terveysvaikutusten on katsottu johtuvan monista eri tekijöistä. Niitä ovat paitsi tupakoitsijoiden suoraan hengittämän savun häviäminen myös tupakoimattomien passiivisen tupakoinnin väheneminen.

Toivon, ettemme unohda yhtä olennaista tosiasiaa: tupakoitsijat ovat Euroopan unionissa vähemmistö. Emme voi tietenkään ehdottaa, että yksilöiden oikeutta tupakoida pitäisi rajoittaa – emme edes sellaisten periaatteiden nojalla, joita kaikki kannatamme ja joita ovat esimerkiksi kansanterveyden tehokas suojelu ja ympäristön saasteiden vähentäminen. Samalla tupakoimattomien enemmistö haluaa kuitenkin savuttoman ympäristön. Tämän tosiseikan pitäisi ohjata toimiamme laatiessamme ja hyväksyessämme tupakoinnin vastaista lainsäädäntöä.

Koska todisteet osoittavat, että nämä tukitoimet todennäköisesti auttavat tupakoitsijoita lopettamaan tupakoinnin, katson, että meidän on lujitettava tupakoinnin vastaisia lainsäädäntötoimia osana yhteisön tupakan kulutuksen valvontapolitiikkaa voidaksemme auttaa käytännössä parantamaan kansanterveyttä koko Euroopan unionissa.

  Frédérique Ries, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti pyrkii tietenkin tukemaan komission varsin ennakoivia toimia tupakoinnin torjumiseksi. Lisäksi me pyydämme sitä menemään vielä pidemmälle ja takaamaan, että vuonna 2011 eurooppalaisilla naisilla ja miehillä on oikeus puhtaaseen alueeseen kaikilla julkisilla paikoilla, kaikissa liikennevälineissä ja kaikilla työpaikoilla – ja tämä on tärkeää.

EU:lla on nimittäin oikeus – se on selvää – ja jopa velvollisuus suojella ja tässä tapauksessa siis asettaa kielto, aivan kuten se on tehnyt ja tekee jatkossakin monien muiden myrkyllisten aineiden suhteen. Näitä aineita ovat muun muassa kemikaalit, torjunta-aineet, jotkin raskasmetallit ja jopa asbesti, muutaman mainitakseni, ja osa niistä tappaa ihmisiä paljon vähemmän kuin tupakka.

Sanoessani, että EU:n on asetettava kielto ja taattava siten kaikille työntekijöille savuton ympäristö siksi, että valtaosa kansalaisistamme pyytää sitä meiltä, ei tietenkään tarkoita tupakoitsijoihin kohdistuvan ristiretken aloittamista. Olen liberaali, ja vapauden, valinnanvapauden ja vapaan tahdon käsitteet ovat minulle äärimmäisen tärkeitä. EU:n lainsäädännössä voidaan säätää poikkeuksista, tupakointitiloista ja alueista, joilla tupakointi on sallittua. Lakien säätäminen ei tarkoita sortamista. Puhumme nyt julkisista alueista, eikä kukaan voi väittää, etteikö EU:lla olisi osaansa tässä keskustelussa.

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että tässä asiassa on kyse työntekijöiden suojelua koskevasta kysymyksestä. Se on ainut syy, minkä vuoksi EU ylipäänsä sekaantuu asiaan. Olemme kieltäneet esimerkiksi dikloorimetaanin (DCM) juuri siksi, että se vaikuttaa työntekijöiden terveyteen – ja vastasin itse tästä asiasta. Työntekijöillä on oikeus saada EU:n lainsäädäntöön perustuvaa suojelua, ja puhumme nyt hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden terveydestä.

Tupakoinnin kieltäminen näissä ympäristöissä pelastaisi paljon ihmishenkiä ja olisi paljon tehokkaampi tapa ehkäistä terveysongelmia kuin useimmat muut täällä säätämämme lait. Se on yksi tehokkaimmista välineistä, jonka voimme ottaa käyttöön suojellaksemme työntekijöiden terveyttä työpaikalla ja suojellaksemme erityisesti lasten ja muiden viattomien passiivisten tupakoitsijoiden terveyttä. Kymmenet tupakansavun sisältämät aineet ovat niin vaarallisia, että jos niitä halutaan käyttää laboratoriossa, tarvitaan erityislupa. Tästä huolimatta haluamme päästää savua ihmisten arkiympäristöön. Tilanne on täysin järjenvastainen. Tässä ei ole kyse valinnanvapaudesta, sillä ne, jotka sairastuvat, eivät ole todellakaan valinneet sitä. Me voimme auttaa näitä ihmisiä ja estää heitä sairastumasta tulevaisuudessa. Tämä on tilaisuus, johon meidän on tartuttava.

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että olemme onnistuneet laatimaan yhteisen päätöslauselman, joka on kohtuullinen kompromissi ja voi auttaa vähentämään tupakoinnista johtuvien kuoleman- ja sairaustapausten määrää. Pidän myönteisenä 15 kohdan sanamuotoa. Sen mukaan pitäisi varmistaa, että tupakoinnin torjuntatoimia suojellaan erityisesti tupakka-alan kaupallisilta eduilta. Mielestäni 22 kohdan mukainen raportointimekanismi on hyvä. Olen pettynyt siihen, ettemme onnistuneet sisällyttämään yhteiseen päätöslauselmaan viittausta standardimuotoisiin pakkauksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että standardimuotoinen pakkaaminen vähentäisi kulutusta ja kysyntää huomattavasti erityisesti nuorten keskuudessa. Olen myös pettynyt siihen, ettei asianmukaista kuulemismenettelyä noudatettu kiireen vuoksi, ja toivon, että neuvosto tukee mainitsemiani ehdotuksia. Haluan myös lisätä pöytäkirjaan merkittäväksi, että olemme hyväksyneet tämänpäiväisessä istunnossa toimenpiteitä, joilla Euroopan parlamentti antaa tupakoimattomien suojelulle asianmukaiset lähtökohdat.

  Peter Liese (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää kaikkia päätöslauselman laatimiseen osallistuneita. Passiivinen tupakointi on valtava ongelma, erityisesti lapsille. Saksan lastenlääkäriliiton puheenjohtaja totesi kerran, että tupakointi lasten läsnä ollessa on tahallista pahoinpitelyä. En ilmaisisi asiaa itse yhtä voimakkaasti, mutta on selvää, että meidän on toimittava.

Pidän Irlannissa, Italiassa ja muissa maissa säädettyjä lakeja erittäin myönteisinä. Mielestäni Saksan tilanne on oikeudellisesti ja käytännössä kansanterveyden näkökulmasta häpeällinen. Meillä on tältä osin paljon opittavaa muilta Euroopan mailta.

Asia ei ole kuitenkaan aivan niin yksinkertainen kuin päätöslauselman 2, 10 ja 13 kohdassa annetaan ymmärtää. Meillä on EU:ssa valtaa vain rajallisesti, ja lain säätäminen tällä alalla voisi olla poliittisesti haitallista. Voimme ainoastaan suojella työntekijöitä. EU ei voi tarjota lapsille erityistä suojelua ryhtymällä toimiin. Tällaista suojelua kuitenkin tarvittaisiin kipeästi. Kehotankin siksi teitä kannattamaan tarkistuksia, joita Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on esittänyt tästä aiheesta.

Sanon vielä muutaman sanan tupakkatuista, joista olemme keskustelleet vuosia. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on vaatinut aina niiden lakkauttamista. Neuvostossa on nyt saavutettu hyvä kompromissi. Esitän siksi henkilökohtaisesti voimakkaan pyynnön – edellyttäen, että ryhmäni keskustelee siitä. Pyydän, että 9 kohta jätettäisiin ennalleen. Se on hyvä kompromissi, eivätkä ihmiset ymmärrä, jos jatkamme tukien maksamista niin kuin tähän saakka. Tarvitsemme tämän muutoksen, ja meidän pitäisi tukea sitä.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, vuonna 2004 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien aikaan Irlannissa otettiin käyttöön työpaikalla tupakointia koskeva kielto, ja kohtasimme siksi ravintoloiden ja pubien ulkopuolella monia vihaisia äänestäjiä. He olivat kiellosta raivoissaan. Nyt elämme kuitenkin vuotta 2009, ja ihmiset ovat hyväksyneet erittäin laajasti sen, että päätöksemme oli hyväksi työntekijöille, työnantajille ja kansanterveysjärjestelmälle. Ihmiset ovat oppineet elämään asian kanssa.

Tein tänä aamuna terveellisen valinnan ja kävelin parlamenttiin. Kauhukseni näin autoissa nuoria vanhempia, jotka tupakoivat lasten istuessa turvavöissä takapenkillä. Näin vanhempia, jotka työnsivät lapsia vaunuissa savukkeen palaessa lapsen yläpuolella. Meillä on selvästikin paljon tehtävää, jos aiomme valistaa aikuisia lapsille aiheutuvista haitoista.

Kannatan siis kollegani jäsen Liesen pyyntöä lasten suojelemisesta. He ovat kovin suojattomia, ja on surullista nähdä, että heidät altistetaan tälle vaaralle.

Emme saa kuitenkaan esittää tupakoitsijoita pääpiruina. Meidän on muistettava, että tupakka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja että tupakoitsijat tarvitsevat kaiken apumme ja tukemme voidakseen luopua tavastaan. Niiden, jotka eivät halua luopua tavastaan, on jatkettava sitä vahingoittamatta muita ja ymmärtäen täysin, millaista vahinkoa he aiheuttavat itselleen.

Tämä on hyvä päätöslauselma, ja Irlanti, missä alan lainsäädäntö on pitkälle kehittynyttä, kannattaa sitä täysin.

  Radvilė Morkūnaitė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, keskustelemme täällä Euroopan parlamentissa usein ihmisoikeuksista. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 70 prosenttia EU:n kansalaisista ei polta ja enemmistö toivoo tupakoinnin kieltämistä julkisissa paikoissa. Siitä, syrjiikö tämä tupakoitsijoita, voidaan keskustella. Katson kuitenkin, ettemme voi vaarantaa ihmisten terveyttä, sillä tupakoinnin tiedetään olevan terveydelle vahingollista. Puhuessamme EU:n tupakointikiellosta emme saa tietenkään unohtaa toissijaisuusperiaatetta. Meidän on annettava jäsenvaltioiden päättää itse, miten ne haluavat suojella kansalaisiaan. Esimerkiksi Liettuassa – kuten irlantilaiskollegamme ovat jo maininneet – meillä on tupakkavalvontalaki, joka on yksi EU:n kehittyneimmistä. Tehtävää toki vielä riittää. Liettuassa tupakointi on kielletty kaikissa julkisissa laitoksissa, työpaikoilla, sisätiloissa, kaikissa ravintoloissa ja ruokaloissa sekä julkisessa liikenteessä. Liettuassa tupakkavalvontalaki hyväksyttiin melkoisen innokkaasti, ja totuus on se, että jopa tupakoitsijat itse myöntävät polttavansa nyt vähemmän tai joissakin tapauksissa jopa lopettaneensa kokonaan. Liettuan on tietenkin muiden jäsenvaltioiden tavoin kiinnitettävä jonkin verran huomiota alaikäisten tupakointia koskevaan ongelmaan. Uskon, että haluamme kaikki puhtaan ja terveellisen ympäristön, erityisesti lapsillemme. Siksi valtioiden näyttämillä hyvillä esimerkeillä, jotka koskevat tupakoinnin kieltämistä julkisilla alueilla, pitäisi kannustaa ja innostaa valtioita, jotka suhtautuvat tupakoimattomien oikeuksien puolustamiseen epäilevämmin, sekä kannustaa EU:n toimielimiä – joiden pitäisi ottaa parlamentin lausunto huomioon – etsimään keinoja hyväksyä velvoittavaa lainsäädäntöä.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Estrelaa hänen aloitteestaan. Olen samaa mieltä hänen esittämistään huomioista.

Olen nähnyt Irlannissa tupakointiin liittyvien asenteiden ja irlantilaisten tupakoitsijoiden tapojen muuttuneen. Olen toiminut Irlannin suurimman urheilujärjestön, Gaelic Athletic Association -urheiluliiton puheenjohtajana. Otimme tupakointikiellon käyttöön suurimmalla stadionillamme, jonne mahtuu 82 500 henkeä. Aluksi ihmiset vastustivat sitä, mutta nyt se hyväksytään. Asiassa on tapahtunut täydellinen muutos. Minua ei haittaa ihmisten tupakointi vaan se, että se vaikuttaa muihin. Irlannissa passiivisesta tupakoinnista on käytännössä päästy eroon, ja myös aikuiset ovat vähentäneet tupakointia. Monet ovat lopettaneet tupakoinnin, ja vielä tärkeämpää on se, että nuorten kiinnostus tupakointia kohtaan on vähentynyt.

Lopuksi haluan huomauttaa, että ihmiset ovat jopa huomanneet, etteivät heidän vaatteensa enää haise. Matkustaessamme ulkomailla ja käydessämme ravintoloissa savunhaju saa monet kääntymään ovella, ja sama koskee hotellihuoneita. Tämä on hyvä aloite, ja mitä pikemmin se toteutetaan, sen parempi se on kaikille. Voin taata, etteivät ihmiset valita asiasta tulevaisuudessa.

  Chris Davies (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, ihmisillä on oikeus tupakoida, mutten nyökyttele kenellekään, joka väittää, että muiden pitäisi hengittää työpaikalla tai missään muuallakaan muiden uloshengityksestä tulevaa savua.

Inhoan itse tupakointia – suorastaan vihaan tupakointia – ja suhtaudun erittäin myönteisesti maassani asetettuun kieltoon. Mielestäni EU:n ei kuitenkaan pitäisi päättää asiasta. Mielestäni meidän ei pitäisi vaatia sitovaa lainsäädäntöä, jota jokaisen jäsenvaltion pitäisi soveltaa. Olen federalisti, mutten kannata keskusjohtoisuutta. Päätökset pitäisi tehdä alimmalla tasolla, jolla niiden tekeminen on käytännöllistä, eli tässä tapauksessa jäsenvaltion tai itse asiassa aluehallinnon tasolla, niin kuin Skotlannissa, joka on kotimaani ensimmäinen savuttomaksi ryhtynyt alue.

Toissijaisuusperiaate on kovin helppoa sivuuttaa, kun uskomme tekevämme hyvää. Tässä tapauksessa katson, että yritämme tehdä hyvää, mutta koska Lissabonin sopimus on nyt hyväksytty, meidän pitäisi tehdä kaikkemme kunnioittaaksemme tätä periaatetta.

  Anja Weisgerber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, meidän on otettava käyttöön kaikkialla Euroopassa selvät ja käytännölliset säännöt suojellaksemme tupakoimattomia. Mielestäni ilmaisu "meidän on otettava käyttöön kaikkialla Euroopassa" ei kuitenkaan tarkoita välttämättä samaa kuin "EU:n on asetettava". Monet jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet lainsäädäntöä tupakoimattomien suojelemiseksi, ja joissakin jäsenvaltioissa laaditaan parhaillaan tällaisia lakeja.

Miksi jotkut kollegani ajattelevat nyt, että me täällä Brysselissä voisimme hoitaa asian paljon paremmin kuin jäsenvaltiot, vaikka EU:lla ei ole toimivaltaa terveyspolitiikan alalla ja vaikka meidän on tehtävä tämä kiertoteitse työturvallisuuden ja työterveyden nimissä? Mielestäni jäsenvaltioiden pitäisi päättää itse, mitä sääntöjä ne haluavat hyväksyä tupakoimattomien suojelemiseksi. Tämä on järkevää siksi, että ne ovat lähempänä paikallisia ongelmia. En ymmärrä, miksi EU:n pitäisi säätää, että tupakoimattomia on suojeltava täysin samalla tavalla niin Lapissa kuin Andalusiassakin. Mitä rajat ylittäville vaikutuksille on tapahtunut? Meille Brysselissä on nyt tullut tässä asiassa raja vastaan.

Lasten ja nuorten suojelu on minulle erittäin tärkeää. Tarvitsemme tällä alalla kattavaa suojelua. Jos EU kuitenkin ryhtyy suojelemaan tupakoimattomia työterveyden ja työturvallisuuden nimissä, emme suojele lapsia ja nuoria, sillä he eivät ole työntekijöitä. Kehotan siksi teitä kannattamaan tarkistuksia 2 ja 13, jotka Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on esittänyt.

  Åsa Torstensson, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä tästä tärkeästä keskustelusta. On äärimmäisen hyvä, että olemme kaikki näin sitoutuneita savuttoman ympäristön edistämiseen. Uskon, että meillä on monia yhteisiä näkemyksiä. Kuten totesin aiemmin, mielestäni on valitettavaa, ettei Euroopan parlamentti kyennyt toimittamaan lausuntoaan ajoissa, mutta puheenjohtajavaltio ottaa huomioon parlamentin päätöslauselman.

Komissio on käynnistänyt EU:ssa neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa tupakoinnista työpaikalla. Työmarkkinaosapuolia on pyydetty esittämään näkemyksensä nykyisestä lainsäädännöstä ja asiaa koskevista tulevista lainsäädäntöaloitteista. Suositusehdotuksessa todetaan, että lasten ja nuorten altistuminen passiiviselle tupakoinnille on erityisen vaarallista ja lisää heidän todennäköisyyttään ryhtyä tupakoimaan.

Savuttomia ympäristöjä koskevassa suositusehdotuksessa komissiota kehotetaan raportoimaan ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta, toiminnasta ja vaikutuksista jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta. Komission kertomus tarjoaa myös sopivan tilaisuuden palata tähän asiaan.

Tupakoinnin torjunta on keskeisellä sijalla ohjelmassamme myös tulevina vuosina. Käynnistämme tuolloin tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen osapuolten neljännen kokouksen valmistelut. Kokous järjestetään Uruguayssa Punta del Estessä 15.–20. marraskuuta 2010. Olen varma, että neuvosto haluaa silloin keskustella asiasta jälleen Euroopan parlamentin kanssa.

  Puhemies. – (EN) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 115 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna (tiistaina 26. marraskuuta 2009).

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Martin Kastler (PPE), kirjallinen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvät aikomukset aiheuttavat usein ongelmia. Kukaan täällä ei kyseenalaista sitä, että tupakoimattomia on suojeltava kunnolla. Savuttomia ympäristöjä koskevassa päätöslauselmaesityksessä – kompromississa, josta äänestämme torstaina – mennään kuitenkin tupakoimattomien suojelua pidemmälle. Vaikka nykyisessä luonnoksessa kannatetaankin nimenomaisesti toissijaisuusperiaatetta, sillä myös heikennetään sitä. Esityksessä vaaditaan tiukkoja ja oikeudellisesti velvoittavia EU:n sääntöjä. Siinä käytetään hyväksi aiheellista huolta kansalaisten terveyden suojelusta ja yritetään siirtää kansanterveyspolitiikan sekä työ- ja sosiaalipolitiikan alalla EU:lle toimivaltaa, jota sillä ei ole. Me kaikki haluamme EU:n olevan lähellä kansalaisiaan. Toissijaisuusperiaate on keskeinen keino saavuttaa tämä tavoite. Jäsenvaltioiden – tai Saksan tapauksessa osavaltioiden – on käytävä omat keskustelunsa tupakoimattomien suojelusta. Tämä on ainut tapa löytää ratkaisuja, jotka sopivat kunkin maan perinteisiin ja kulttuuriin ja jotka sen kansalaiset kokevat siten omikseen. Näistä syistä kehotan teitä äänestämään torstaina päätöslauselmaesityksen nykyistä muotoa vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) En itse tupakoi ja olen täysin tietoinen tupakoinnin ja passiivisen tupakoinnin terveyshaitoista. Nämä EU:n suunnitelmat menevät kuitenkin hieman liian pitkälle, niin kuin kovin usein käy. Osa näistä säännöistä on täysin järjettömiä, ja joissakin tapauksissa jopa ulkona tupakointi halutaan kieltää. EU keskittyy liiaksi tupakointiin, vaikka päivittäisessä elämässämme on monia muitakin asioita, joiden tilastot osoittavat olevan vaarallisia ja haitallisia. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa pikaruoka, solariumit, alkoholi, kahvi, autoilu sekä liikunnan ja unen puute. Toivoisin järkeviä säännöksiä ja tiedotuskampanjoita, joilla pyrittäisiin minimoimaan asiaan liittyvät riskit. Kaikki aikuiset ovat kuitenkin viime kädessä itse vastuussa omista päätöksistään, jotka liittyvät siihen, missä määrin he ovat valmiita hyväksymään heille aiheutuvat terveyshaitat. Suunnitelmana on kieltää tupakointi yrityksissä kokonaan vuonna 2012. Siinä ei oteta juurikaan huomioon asiasta eniten kärsiviä yrityksiä eli ravintola-alan yrityksiä. Niiden tulojen voidaan ennustaa laskevan jopa 20 prosenttia, minkä seurauksena alalta katoaa paljon työpaikkoja. Lisäksi ravintolat ja baarit on velvoitettu viime vuosina lain nojalla järjestämään tiloihinsa tupakointialueet ja savuttomat alueet. Jos tupakointi kielletään vuonna 2010, näistä kalliista investoinneista tulee kertaheitolla hyödyttömiä. Luonnos neuvoston suositukseksi savuttomista ympäristöistä ei ole järkevä toimenpide.

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. – (DE) Jäsenvaltioilla on vielä paljon tehtävää tupakoimattomien suojelemiseksi. Keskeisenä tavoitteenamme täytyy olla suojattomimpien ryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien naisten suojelu. Euroopan unionilla ei ole kuitenkaan tällä alalla suoraa toimivaltaa. Terveydenhoito on jäsenvaltioiden oma asia ja pysyy sellaisena, ja siksi niiden on otettava itse vastuuta näistä asioista. EU:n pitäisi keskittyä siihen, mitä se voi tehdä suojellakseen työntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitä on suojeltava työpaikalla. Jos perustavanlaatuinen tavoite eli EU:n muuttaminen savuttomaksi yritetään saavuttaa laatimalla suuri määrä sääntöjä työntekijöiden suojelemiseksi, ongelmaa ei ratkaista tyydyttävällä tavalla. Jotta voimme suojella mahdollisimman montaa väestönosaa ja ennen kaikkea lapsia tupakansavun haittavaikutuksilta, meidän on toteutettava lisää tiedotuskampanjoita. Yleisön tietoisuuden lisääminen on ainoa tehokas tapa muuttaa eurooppalaisten ajattelutapaa pitkällä aikavälillä ja ainoa keino vähentää tupakointia yksityisessä ympäristössä.

(Istunto keskeytettiin klo 19.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU