Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– László Surjánin ja Vladimír Maňkan budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0083/2009) neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (kaikki pääluokat) [11902/2009 - C7-0127/2009 – 2009/2002(BUD)] ja oikaisukirjelmät nro 1/2010 (SEC(2009)1133 - 14272/2009 - C7-0215/2009), nro 2/2010 (SEC(2009)1462 - 16328/2009 - C7-0292/2009) ja nro 3/2010 (SEC(2009)1635 - 16731/2009 - C7-0304/2009) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010,

– Jutta Haugin budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0081/2009) esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 10/2009 varainhoitovuodeksi 2009, Pääluokka III – Komissio (16327/2009 - C7-0288/2009 - 2009/2185(BUD)),

– Reimer Bögen budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0080/2009) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 27 kohdan mukaisesti (2009/2207(BUD)),

– Reimer Bögen budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0085/2009) monivuotisesta rahoituskehyksestä: Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, toinen tarkistaminen (talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen muuttaminen) (KOM(2009)0662 - C7-0305/2009 - 2009/2211(ACI)).

  László Surján, esittelijä. – (HU) Kiitoksia puheenvuorosta, arvoisa puhemies. Arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minun on sanottava heti tämän budjettikeskustelun aluksi, etten haluisi niinkään aiheuttaa kiistaa kiitossanoillani. Haluan kiittää neuvostoa ja komissiota hedelmällisestä yhteistyöstä, jonka ansiosta olemme vihdoinkin saavuttaneet yhteisymmärryksen ja voineet jättää käsiteltäväksi yhteisen ehdotuksen parlamentille. Haluan kuitenkin ulottaa kiitokseni myös parlamentin eri puolueryhmille, sillä ilman niiden kykyä tehdä yhteistyötä ja yhdessä puoltaa parlamentille ja Euroopan kansalaisille tärkeitä arvoja talousarvion laatiminen ei olisi mitenkään ollut mahdollista.

Parlamentille annettiin vuosi sitten tehtäväksi laatia mietintö vuoden 2010 talousarviosta. Ryhdyimme välittömästi muotoilemaan parlamentin poliittisia odotuksia ja toimintaohjeita. Parlamentissa on keskusteltu näistä asioista tämän kevään mittaan. Myös tulevaisuutta ajatellen oli äärimmäisen tärkeää saada aikaan päätös, jonka pohjalta saatoimme tehdä johtopäätöksiä, sillä olimme useita kuukausia edellä alustavan talousarvioesityksen valmistelussa. Toisin sanoen EU:n komissio oli tietoinen parlamentin kannasta, jonka se otti enemmän tai vähemmän huomioon myös alustavaa talousarviota valmistellessaan.

Samaa ajoitusta olisi minusta hyvä soveltaa myös tulevina vuosina. Mitä olemme halunneet saada aikaiseksi? Tiesimme, että Euroopan talous on kriisissä. Olimme sitä mieltä (ja olemme yhä), että talousarviolla on oltava tärkeä rooli kriisin hoidossa. Keskustelimme tästä asiasta neuvoston kanssa, sillä toinen ilmeinen ratkaisu kriisiin on se, että vähennämme EU:hun meneviä kuluja. Se ei ole ratkaisu, mutta se saattaa auttaa asiaa. Jos käytämme rahaa järkevästi tältä osin ja korostamme voimakkaasti varojen asianmukaista käyttöä, EU:n talousarviota ei kenties nähdä taakkana vaan kriisin osaratkaisuna. Tämän perusteella halusimme piristää Euroopan kilpailukykyä hyödyntämällä tutkimus- ja kehittämisohjelmia yhtenä keinona saavuttaa tämä tavoite. Halusimme myös luoda pohjan yhteiselle energiapolitiikalle sekä myötävaikuttaa siihen.

Näihin tavoitteisiin on myönnetty 11 miljardia euroa. Halusimme piristää Euroopan taloutta lähinnä koheesiopolitiikan avulla. Tämä väline on arvoltaan 36 miljardia euroa. Vuoden mittaan on käynyt selväksi, että esimerkiksi maitoalalla on vakavia ongelmia, jotka eivät johdu yleisestä talouskriisistä. Parlamentin mielestä viljelijöiden tukeminen oli kuitenkin välttämätöntä, minkä seurauksena perustettiin 300 miljoonan euron suuruinen maitorahasto, joka ei ole pysyvä rahasto mutta tuo silti 300 miljoonan euron lisän viljelijöiden tukeen. Saatavilla olevien rahastojen suuruus on noin 750 miljoonaa euroa, mutta maitoalalle on luvassa lisää tukea. Parlamentti haluaa kuitenkin korostaa myös, että tukeen on liitettävä kattava selvitys maitoalan ongelmista ja alan rakenneuudistuksesta.

Samalla meidän oli tunnustettava toimintamarginaalin riittämättömyys. Jotkin budjettikohdat ovat ilman marginaalia, minkä vuoksi monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi on välttämätöntä. Tälle on valtaisa tarve, mutta myös jäsenvaltioiden on kiireesti hyödynnettävä saatavilla olevia rahastoja nykyistä paljon kohdennetummin ja järkevämmin talouskasvun edistämiseksi. Vain siten voimme katsoa Euroopan kansalaisia ja veronmaksajia suoraan silmiin, sillä käytämme heidän rahojaan yrittäessämme tehostaa ja parantaa EU:n toimintaa.

  Vladimír Maňka, esittelijä. – (SK) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa valtiosihteeri, hyvät kuulijat, tänään minun ei tarvitse olla huolissani siitä, että unohtaisin mainita jonkin tärkeän asian mietinnössäni. Kaikista kollegoideni kanssa koko vuoden mittaan luonnostelluista kysymyksistä on jo keskusteltu tarpeeksi budjettivaliokunnassa, täysistunnoissa sekä sovittelumenettelyissä tai kolmikantaneuvotteluissa. Mikä tärkeintä, parlamentti on antanut riittävän tuen kaikille kysymyksille.

Aloittaessamme talousarvion luonnostelutyön tämän vuoden alussa olin utelias tietämään, kuinka pitkälle neuvonantajani, koordinaattorini ja puolueeni antaisivat minun mennä, sillä olin kuulemma mennyt jo liian pitkälle. Huomasin monia hyödyntämättä jääneitä tilaisuuksia ja puutteita, jotka halusin korjata. Muita mahdollisuuksia ja parannusehdotuksia nousi esille toimielinten korkean tason edustajien, osastonjohtajien sekä muun henkilökunnan kanssa käydyissä lukuisissa keskusteluissa.

Toimielinten henkilökunta on itse ryhtynyt toimittamaan tietoja ja tekemään ehdotuksia. Minusta tuntuu, että he toivovat ja uskovat, että voimme ratkaista asiat yhdessä. Toisaalta olin tyytyväinen siihen, että he osoittivat minulle niin suurta luottamusta ja tukea, mutta toisaalta olisin vieläkin tyytyväisempi, jos heidän suorat esimiehensä kuuntelisivat heidän mielipiteitään ja ratkaisisivat ongelmia.

Uskon luonnollisesti, että suurin osa yksiköistä tekee korkeatasoista ja ammattimaista työtä, mutta haluaisin kuitenkin tässä vaiheessa ja tässä tilanteessa korostaa henkilökohtaisen panoksen merkitystä. Saatoimme toteuttaa todettujen puutteiden pohjalta entistä järjestelmällisempiä toimenpiteitä. Esittelijä ei kuitenkaan voi keksiä ja ratkaista kaikkea, vaan siihen tarvitaan Euroopan parlamentin pääsihteeriä tai toimivaltaista EU:n toimielimen korkeaa edustajaa.

Näin ollen kannatan lämpimästi välimiesmenettelyissä Euroopan parlamentin johdon kanssa aikaansaatua sopimusta järjestelmätarkastuksen tekemisestä. Euroopan parlamentin historiassa järjestetään ensi vuonna ensimmäistä kertaa toimintatarkastus parlamentin kahdessa keskeisessä yksikössä eli infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa sekä turvallisuusyksikössä. Tavoitteena on varojen käytön tehostaminen.

Aiemmin toimielimistä vain tilintarkastustuomioistuin on suostunut toimintansa ulkoiseen tarkastukseen. Tällä on ollut suotuisa vaikutus. Tilintarkastustuomioistuin on voinut alentaa hallintokulujaan ja nostaa tuottavuuttaan.

Haluan antaa tunnustuksen puheenjohtajavaltio Ruotsin korkealle ammattitaidolle. Tapasimme hallituksen ministerin Hans Lindbladin ja hänen kollegoitaan jo huhtikuussa ennen toimikautemme voimaantuloa. Sovimme ensisijaisista tavoitteista hyvin nopeasti ja saimme yhdessä esiteltyä järkeviä näkökohtia ja lähtökohtia.

Jätämme tänään täysistunnossa kiinteistöpolitiikkaa koskevan yhteisen julkilausuman, sillä kiinteistöjen osuus toimielinten hallintokuluista on huomattava. Olemme uskoakseni yhdessä onnistuneet käynnistämään prosessin, joka tuo kustannussäästöjä tällä alalla.

Hyvät kuulijat, vain yhteisin EU:n ponnistuksin voimme voittaa 2000-luvun suurimmat haasteet, joita ovat: ilmastonmuutos, raaka-aineiden ja energian riskit ja kustannukset, talouden globalisaatio sekä turvallisuusuhkat. Jos Eurooppa aikoo selviytyä näistä haasteista, sillä on oltava käytössään tehokkaat ja moninaiset välineet. Lissabonin sopimus tuo meille nämä välineet. EU tarvitsee sopimuksen voimaantulon alkuvaiheessa riittävät taloudelliset resurssit uusien poliittisten toimintamallien toteuttamiseksi.

Vaikka vuoden 2010 EU:n talousarviota koskeva keskustelu on todella viimeinen tänä vuonna, kummankaan esittelijän työ vuoden 2010 talousarvion parissa ei lopu tähän vaan jatkuu vielä ainakin kolmen kuukauden ajan Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä syistä. Uskon, että tämä työ tuottaa onnistuneita tuloksia.

  Jutta Haug, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, keskustellessamme tämän vuoden talousarviosta viime vuoden joulukuussa olimme jo tietoisia kriisistä, ja vuoden 2009 talousarvion yleisesittelijänä totesin noissa keskusteluissa, että rahoitusmarkkinoiden kriisin vaikutukset ja heijastukset reaalitalouteen tulevat tuntumaan kaikissa jäsenvaltioissa. Juuri näin on tapahtunutkin.

Parlamentti ja neuvosto sopivat huhtikuussa 2009 komission ehdottaman talouden elvytyspaketin ensimmäisen osan rahoituksesta. Jotta saatoimme ottaa käyttöön nuo 2,6 miljardia euroa, meidän oli turvauduttava rahoitusnäkymien vähäiseen tarkistukseen, kuten sitä tuolloin nimitettiin. Mistä muualta me olisimme löytäneet varat talousarvion asettamat rajoitteet huomioon ottaen? Loput 2,4 miljardia euroa, jotka puuttuivat 5 miljardin euron kokonaissummasta, oli määrä saada kokoon tämän syksyn kuluessa. Tämä on nyt tilanteemme. Syksy on tullut, ja koska parlamentti ja neuvosto ovat päässeet järkevään sopimukseen vuoden 2010 talousarviosta, meillä on nyt ratkaisu ongelmaan. Myös vuoden 2009 talousarvio edistää merkittävästi tätä ratkaisua.

Vuoden 2010 täydentävässä ja korjaavassa talousarviossa maksumäärärahoja leikataan yli 3,4 miljardilla eurolla. Tämän mukaisesti käyttämättömien kohteiden marginaalit eri budjettiluokissa vähenevät lähes 1,5 miljardilla eurolla. Kaikki tämä koskee vuoden 2009 talousarviota, joka muodostuu 133,8 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoista sekä 116,1 miljardin euron maksumäärärahoista. Talousarvio ei siis ole kovin ylenpalttinen. Jos tarkastelemme budjettikohtia, joihin komissio on löytänyt tarvittavat rahat, käy varsin hyvin selväksi, että komissio ei yksinkertaisesti ota budjettivallan käyttäjän päätöslauselmia vakavasti.

Haluaisin muistuttaa parlamenttia siitä, että hyväksyessämme vuoden 2009 talousarvion vuonna 2008 ensisijaisina tavoitteinamme oli myös tuolloin Euroopan unionin kilpailukyky, kasvu ja työllisyys. Sen vuoksi osoitimme komission ehdottamaa määrää enemmän varoja budjettikohtiin, joilla oli tarkoitus edistää sosiaalista ulottuvuutta luomalla entistä enemmän ja parempia työpaikkoja sekä tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Silti juuri näitä budjettikohteita ryöstetään siirtoja tai korjaavia talousarvioita varten. Olisiko liikaa vaadittu, jos kehotamme komissiota panemaan täytäntöön parlamentin ja neuvoston päätöslauselmat sekä varmistamaan, että raha tavoittaa kohteensa siellä, missä sillä on myönteisiä vaikutuksia? Komission meille jättämää talousarvioesitystä ei ole laskettu tarkoin eikä arvioitu huolellisesti. Vuonna 2009 meillä oli yli 50 siirtoa ja 10 täydentävää ja korjaavaa talousarviota. Ei siis voida puhua talousarvion tarkkuudesta tai selvyydestä, ja tilanteeseen onkin saatava aikaan parannus.

Kollegamme asiantuntevissa valiokunnissa on kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota mietintöjen täytäntöönpanoon varainhoitovuoden aikana, ja komission on vihdoinkin toimittava sen hyvän maineen tasoisesti, joka sillä on yhä tehokkaana EU:n hallintoelimenä. Toivon, että me kaikki toimimme tämän suuntaisesti.

  Reimer Böge, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kyse on 141,4 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoista ja 122,9 miljardin euron maksuista vuoden 2010 talousarviota koskevan sopimuksen mukaisesti.

Haluan ensinnäkin kiittää molempia esittelijöitä lämpimästi heidän panoksestaan. Haluan tässä vaiheessa sanoa myös, että kaikki esittelijä Haugin äsken sanomat asiat vuoden 2009 talousarviosta pitävät täysin paikkansa.

Näitä lukuja tarkastellessamme huomaamme, että 11,2 miljoonaa euroa jää uupumaan monivuotisen rahoituskehyksen maksukatosta. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa ja poliittisen tahdon vallitessa monivuotinen rahoituskehys jättää meille hieman pelivaraa sallituissa rajoissa.

Olemme viime vuosina löytäneet useaan otteeseen ratkaisun taloudellisen ja poliittisen ympäristön välttämättömiin muutoksiin määrärahojen uudelleen kohdentamisella, marginaaleja toistuvasti tiukentamalla sekä monien tarkistusten avulla. Nämä välineet ovat jo käytössä, mutta se, mitä olemme tehneet niillä vuonna 2010, on varmasti juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoilla. Tämä pätee myös otsakkeeseen 2, jossa on vuoden 2010 jälkeen ja mahdolliset marginaalit huomioon ottaen paljon vähemmän liikkumavaraa tai sitä ei pitäisi olla lainkaan.

Nyt olemme sisällyttäneet näihin sopimuksiin niin sanottuun talouden elvytyspakettiin tarkoitettujen 2,4 miljardin euron suuruisten varojen toisen erän. Oli oikein rahoittaa toinen, 2,4 miljardin euron puolikas vuonna 2010 sen sijaan, että osa siitä olisi lykätty vuoteen 2011. Tämä ei tosin ollut osa talouden elvytyspakettia. Se piti itse asiassa sisällään asianmukaisia poliittisia prioriteetteja liittyen energiaan sekä laajakaistayhteyksien hankintaan maaseutualueille.

Joustovälineen käyttö on antanut meille mahdollisuuden löytää ylimääräiset 120 miljoonaa euroa energia-alan hankkeisiin sekä 75 miljoonaa euroa Kozloduyn ydinvoimalaa varten. Haluaisin huomauttaa komissiolle, että tapa, jolla tämä asia hoidettiin, oli varsin outo. Minun on sanottava tässä vaiheessa selkeästi myös se, ettei asian käsittely lopu tähän. Odotamme yhteensä 300 miljoonaa euroa. Tältä osin odotamme myös, että sisällytätte ydinvoimalan kehittämistä varten vielä löytämättä olevat varat talousarvion väliarviointiin ettekä rahoita näitä toimia leikkaamalla lisää luokassa 1 b. On tärkeää tehdä tämä täysin selväksi.

Olemme lisäksi suorittaneet tarkistuksen vuoden 2009 käyttämättä jääneistä varoista, jotta energiaan varatut 1,9 miljardia euroa sekä laajakaistainternetiä varten tarkoitetut ylimääräiset 420 miljoonaa euroa luokassa II voitaisiin ottaa käyttöön.

Haluaisin sanoa tässä vaiheessa, että tämä päätös kokonaismääristä oli aivan oikea, mutta meidän on tehtävä toki selväksi myös se, että seuraava tavoitteemme on Lissabonin sopimukseen tarkoitettujen määrärahojen täytäntöönpano. Emme totisesti voi odottaa vuoteen 2014 asti, koska tuolloin meitä odottavat muut poliittiset prioriteetit, jotka Euroopan unionin on hoidettava osana globalisaatioprosessia, sekä muut uudet tehtävät.

Torstaina jätettävässä päätöslauselmassa todetaan selkeästi, että vaadimme uutta komissiota julkaisemaan mitä pikimmin kertomuksen toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanosta sopimusten määräysten mukaisesti. Samaan aikaan (haluan panna tälle erityistä painoa) komission on sitouduttava nykyisen monivuotisen rahoitussuunnitelman 2007–2013 mukauttamiseen, tarkistukseen ja muuttamiseen sekä sen ulottamiseen 2015–2016 asti. Komission on myös pantava alulle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluprosessi, jotta mahdollistetaan asianmukainen, avoin ja julkinen keskustelu sitä seuraavasta rahoituskehyksestä.

Tämä on uuden komission tehtävä, ja hyödynnämme luonnollisesti molemmat kuulemistilaisuudet ja keskustelut seuraavalla vuosineljänneksellä saadaksemme komission ja neuvoston hyväksymään nämä poliittiset prioriteetit. Edessämme ovat jännittävät ajat.

  Hans Lindblad, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, minulle on suuri kunnia ottaa tänään osaa keskusteluunne. Vuoden 2010 talousarviomenettely on ollut vaativa, joten olen mielissäni toimielintemme välillä marraskuun puolessavälissä pidetyssä sovittelukokouksessa aikaan saadusta sopimuksesta. Sopimus palvelee kahta erilaista mutta yhtä tärkeää tarkoitusta.

Yhtäältä sopimus luo kehyksen vuoden 2010 talousarvion laatimiselle niin, että tavoitteena on Euroopan unionin mahdollisimman kitkaton toiminta sekä politiikan toteuttaminen haluamallamme tavalla siten, että samalla varmistetaan maksujen kontrolloitu kasvu varsinkin jäsenvaltioiden nykyisessä tilanteessa. Toisaalta sopimus mahdollistaa muun muassa talouden elvytyssuunnitelman toisen osan kattavan rahoituksen. Sopimus on huomattava kädenojennus Euroopan unionilta nykyisen talous- ja rahoituskriisin hoitamisessa.

Haluan korostaa myös neuvoston tyytyväisyyttä yhteisymmärrykseen, johon pääsimme yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vuoden 2010 talousarvio on mielestäni kokonaisuudessaan tasapainoinen kompromissi vaaditun budjettikurin ja moitteettoman varainhoidon sekä kansalaisten odotusten täyttämisvelvoitteen välillä. Talousarvio on kompromissi myös eri puolueryhmien, eri jäsenvaltioiden sekä neuvoston ja parlamentin etujen välillä.

Talousarvio ei ole kuitenkaan kaikilta osiltaan neuvoston eikä myöskään parlamentin alkuperäisten toiveiden mukainen. Se on minusta kuitenkin hyvä kompromissi, joka tasapainottaa tavoitteemme ja prioriteettimme parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan tässä yhteydessä sanoa myös, että olen hyvin ylpeä siitä, että me eli parlamentti ja neuvosto budjettivallan käyttäjinä saatoimme osoittaa komission suurella avustuksella tarvittavaa johtajuutta ja vastuuntuntoa sekä saada aikaan yleissopimuksen marraskuussa. Tämä on mielestäni oikeansuuntainen viesti Lissabonin sopimuksen voimaantuloon liittyen.

Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman yhteisiä ponnistelujamme, sillä kaikki asianosaiset hoitivat osansa. Tämä ei olisi ollut mahdollista myöskään ilman sitä hienoa ja rakentavaa ilmapiiriä, joka vallitsi mielestämme koko prosessin ajan. Haluankin ottaa tilaisuudesta vaarin kiittääkseni budjettivaliokunnan puheenjohtaja Alain Lamassourea hänen lujuudestaan, avoimuudestaan ja ammattitaidostaan neuvottelijana. Haluan kiittää myös molempia esittelijöitä László Surjánia ja Vladimír Maňkaa heidän rakentavasta yhteistyöstään sekä osoittaa kiitokseni myös kollegoilleni Ecofin-neuvostossa. Kiitän erityisesti komission jäsen Algirdas Šemetaa, joka hoiti täydellisesti roolinsa vilpittömänä välittäjänä.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkien kolmen toimielimen henkilökuntaa, joka auttoi hyvin ammattimaisesti pääsemään tähän tavoitteeseen.

  Algirdas Šemeta, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen mahdollisuudestani puhua parlamentissa ennen kuin se päättää viimeisen käsittelynsä torstain äänestykseen vuoden 2010 talousarviosta sekä lisätalousarviosta nro 10/2009, joka on osittain auttanut pääsemään onnistuneeseen lopputulokseen vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Neuvottelut vuoden 2010 talousarviosta ja yhteisten tavoitteidemme saavuttaminen ovat vaatineet kompromisseja ja – rohkenen sanoa – jopa uhrauksia kaikilta osapuolilta. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Euroopan parlamentin ja neuvoston rakentavaa ja vastuullista roolia koko neuvottelujen ajan.

Haluaisin nyt ottaa esille neljä keskeistä asiaa.

Saanen ensiksi ottaa esille sovittelumenettelyn tuloksen keskeisiä kohtia. Tiesimme viime huhtikuussa hyväksytyn yhteisen julkilausuman jälkeen, että meidän on löydettävä herkkä tasapaino rahoituslähteen löytämiseksi Euroopan talouden elvytyssuunnitelmalle, josta uupuu edelleen 2,4 miljardia euroa. Tähän päästään vain tasausmekanismin avulla ja hyödyntämällä kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen budjettikeinoja. Tämä oli tosiaankin hankala rajoite.

Tästä hankalasta rajoitteesta huolimatta saatoimme rahoittaa kokonaisuudessaan vuotta 2010 koskevan talouden elvytyssuunnitelman, ja kuten yleisesittelijä huomautti, pääsimme sopimukseen EU:n talousarviosta, joka voi toimia välineenä talousarviosta selviämiseksi.

Näin vaikeina aikoina viesti kansalaisille on minusta entistä voimakkaampi, sillä saatoimme samalla reagoida parlamentin huomattavan tuen myötä myös maidontuottajien odottamattomiin erityistarpeisiin.

Tärkeää on myös se, että molemmat budjettivallan käyttäjät ovat myöntäneet tarpeen myöntää lisätukea vuonna 2010 Bulgarian ponnisteluille Kozloduyn ydinvoimalan purkamiseksi joustovälineen avulla.

Toiseksi haluaisin varausten osalta kiittää parlamenttia ja varsinkin yleisesittelijä Surjánia siitä, että nämä ottivat huomioon komission vastaukset, jotka se antoi niin sanotussa toteutettavuutta koskevassa kirjeessä, joka koski parlamentin ensimmäistä käsittelyä.

Tämä johti vuoden 2010 talousarvioesitykseen tehtyjen varausten huomattavaan vähentämiseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä.

Kolmanneksi haluan korostaa, että on tärkeää voida siirtyä jouhevasti Lissabonin sopimukseen. Talousarviomenettelyssä noudatamme nyt ehdottomasti Lissabonin sopimusta. Olemme voineet varmistaa sujuvan siirtymisen uuteen lainsäädäntökehykseen tämän uuden sopimuksen voimaantuloon liittyvistä epävarmuustekijöistä huolimatta.

Edessämme oleva ajanjakso on haaste kaikille toimielimille, sillä toimielimet joutuvat tarkistamaan lähestymistapojaan ja toimintaansa sekä vahvistamaan keskinäistä vuoropuheluaan talousarviomenettelyn alusta pitäen. Komissio on valmis hoitamaan osansa ja sovittelemaan kantoja uudessa sovittelukomiteassa niin, että se ottaa samanarvoisesti huomioon molempien budjettivallan käyttäjien oikeudet.

Tiedämme nykyisin, että Lissabonin sopimuksen voimaantulosta juontuvien kaikkien uusien oikeusvälineiden käyttöönotto vaatii vielä ponnisteluja. Luotettava toimielinten välinen yhteistyö, jota olemme voineet kehittää kahden vuosikymmenen kuluessa, on antanut meille mahdollisuuden päästä yhteisymmärrykseen siirtymäajan toimenpiteistä, joilla mahdollistetaan vuoden 2010 talousarvion tehokas toteuttaminen.

Mainitsen vielä lisätalousarvion nro 10/2009, rahoituskehyksen tarkistamisen sekä joustovälineen käyttöönoton. Panen merkille, että parlamentti on sopinut myös monenvälisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevien ehdotusten hyväksymisestä sekä, kuten täällä on jo todettu, joustovälinettä ja lisätalousarviota nro 10 koskevien ehdotusten hyväksymisestä.

Haluaisin kiittää esittelijä Bögeä sovittelumenettelyn tulosten vahvistamisesta. Tämä osoittaa, että olemme tavoitteemme saavuttamiseksi voineet hyödyntää nykyisen toimielinten välisen sopimuksen tarjoamia välineitä mahdollisimman tehokkaasti.

Haluan kiittää myös vuoden 2009 talousarvion esittelijää Haugia työstä, jota hän on tehnyt koko vuoden ajan vuoden 2009 talousarvion täytäntöönpanon parissa, sekä hänen antamastaan tuesta lisätalousarviolle nro 10/2009, joka on osa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseen sekä talouden elvytyssuunnitelman rahoittamiseen liittyvää "pakettia".

Olen pannut merkille myös kriittiset huomautuksenne komissiolle tarpeesta parantaa sen toimintakykyä talousarvion toteuttamisessa.

Tämän vuoden lisätalousarviossa maksumäärärahoihin tehdään 3,2 miljardin euron vähennys, joka on selvästi vähemmän kuin viime vuoden 4,9 miljardin euron vähennys ja on osoitus talousarvion toteuttamisen parannuksesta. Talousarvion suuruus on ehdotetun vähennyksen jälkeen 113 miljardia euroa vuonna 2009.

Parantamisen varaa on silti yhä, ja voin vakuuttaa, että komissio tekee jälleen kaikkensa hyväksyttyjen budjettimäärärahojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi vuonna 2010.

Menojen toteutuksen vauhdittamiseksi tarkoitetusta menettelyjen yksinkertaistamisesta sanoisin, että vaikka tämä menettelytapa on tarkastelukelpoinen, EU:n taloudellisten etujen turvaaminen edellyttää mielestäni oikean tasapainon löytämistä varsinaisen yksinkertaistamisen ja sääntöjen noudattamistarpeen välillä.

Haluan vielä kerran kiittää parlamentin neuvotteluryhmää ja etenkin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Lamassourea sekä vuoden 2010 talousarvion esittelijöitä Surjánia ja Maňkaa.

Haluan kiittää myös neuvoston neuvotteluryhmää sekä etenkin valtiosihteeri Hans Lindbladia rakentavasta työstä talousarvioprosessin aikana.

Toivon, että tämänpäiväisestä keskustelusta tulee rakentava ja hedelmällinen ja että se johtaa vuoden 2010 talousarvion hyväksymiseen torstaina.

  José Manuel Fernandes, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä talousarvio on vastaus talouskriisiin ja pääpaino siinä on vahvasti Euroopan kansalaisissa. Talousarvion tavoitteena on torjua työttömyyttä ja elvyttää taloutta. Tämän vuoksi asetamme etusijalle Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, jota rahoitamme 2,4 miljardilla eurolla tulevana vuonna. On syytä huomata, että tuemme talouden elvyttämistä myös keskeisten budjettikohtien maksumäärärahojen nostolla.

Työttömyydestä ja nuorisotyöttömyydestä haluaisin nostaa esiin ehdotuksen Erasmus-ohjelman tarkistamiseksi. Kannatamme 300 miljoonan euron lisätuen myöntämistä maitoalalle, mutta haluan painottaa, että olisi tarpeen perustaa budjettikohta pysyvän maitoalan rahaston perustamiseksi.

Meistä on myös hyvin tärkeää, että nykyistä monivuotista rahoituskehystä 2007–2013 tarkistetaan ja se ulotetaan koskemaan myös varainhoitovuosia 2015–2016 ehdotuksemme mukaisesti. Minun on myös muistutettava, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja energiavarmuuden hoitaminen ovat EU:n ensisijaisia tavoitteita, jotka eivät näy tarpeeksi selvästi tässä talousarviossa. Parlamentin ja muiden toimielinten määrärahat, jotka on nyt jätetty käsiteltäväksi toisessa käsittelyssä, ovat ne, jotka hyväksyimme ensimmäisessä käsittelyssä.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä muistuttaa talousarvion kurinalaisuuden ja avoimuuden ensisijaisuudesta ja kannattaa siksi pitkäkestoista kiinteistöpolitiikkaa, nollapohjaisen talousarvion noudattamista kunkin parlamenttikauden alussa sekä kustannus-hyötyanalyysin laatimista muun muassa parlamentin viestintäpolitiikasta. Lissabonin sopimuksen voimaantulon aiheuttamien uusien vaatimusten osalta kannatamme asiantuntemusta lakien säätämisessä sekä vaatimusta osoittaa riittävät varat tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

  Göran Färm, S&D-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan esittää suurkiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille. Näissä neuvotteluissa on saatu aikaan tuloksia. Ennen toista käsittelyä on vielä ratkaistavana joitakin ongelmakohtia, ja kaikki osapuolet ovat antaneet rakentavan panoksensa niiden ratkaisemiseksi.

Oli ehdottoman tärkeää, että vaikka aikaa menikin paljon, saatoimme löytää rahoituksen talouden elvytyssuunnitelmalle emmekä joutuneet lykkäämään ratkaisua myöhempään ajankohtaan. Olimme tyytyväisiä siihen, että neuvosto hyväksyi lopulta näkemyksemme, että ratkaisu vaati lisää rahaa sekä joustovälineen käyttöä, kuten Kozloduyn ydinvoimalan kohdalla.

Olen silti yllättynyt neuvoston ja puheenjohtajavaltio Ruotsin kannasta muutamaan kohtaan. En esimerkiksi olisi uskonut, että parlamentin ehdotus hyväksyä erillinen lisärahoitus uutta Itämeren strategiaa varten kohtaisi vastustusta. Olen kuitenkin mielissäni siitä, että myös tämä kohta kuitenkin lopulta hyväksyttiin. Toinen minua hämmästyttävä asia (jota ei ole vieläkään ratkaistu kokonaan) liittyy Progress-ohjelmaan ja uuteen mikroluottovälineeseen. Parlamentin näkökannalta ajatuksena on, että EU nostaisi innovaatiopanostuksiaan sosiaalisen syrjäytyneisyyden ja työttömyyden ratkaisemiseksi. Tämä näyttäisi olevan erityisen tärkeää, kun vuotta 2010 vietetään sosiaalisen integraation teemavuotena Euroopassa. Siten minun on vaikea ymmärtää, miksi neuvosto ja puheenjohtajavaltio Ruotsi yrittävät niin kovin taistella aina katkeraan loppuun asti sen puolesta, että tämän mikroluottovälineen rahoitus otettaisiin Progress-ohjelmaan tehtävien leikkausten avulla.

Minulla onkin tältä osin yksi kysymys puheenjohtajavaltio Ruotsille.

Kun otetaan huomioon korkeat työttömyysluvut ja yhä lisääntyvä sosiaalinen syrjäytyneisyys, valtavat integraatio-ongelmat sekä erinomaisen hyvin toimiva Progress-ohjelma, miksi komissio vaatii itsepintaisesti leikkauksia Progress-ohjelmaan?

Tämän vuoden budjettineuvottelujen tuloksena lähes kaikki uudet prioriteetit rahoitetaan tekemällä muutoksia pitkäaikaisen rahoituskehyksen enimmäismääriin sekä joustovälinettä hyödyntämällä. Marginaaleja ei ole enää juuri yhtään jäljellä. Tätä kehystä sovelletaan vielä kolmen vuoden ajan, mutta näissä oloissa pärjäämistä näin pitkään ei voida missään nimessä hyväksyä. Minulla on siten toinen kysymys, jonka haluan esittää sekä komissiolle että neuvostolle:

Mikä on kantanne parlamentin vaatimukseen rahoituskehyksen 2011–2013 nopeasta ja merkittävästä tarkistamisesta?

Kolmea jäljelle jäävää vuotta koskevista budjettineuvotteluista tulee uskoaksemme vaikeat ilman muutoksia ja etenkin, kun otamme huomioon, että meitä odottavat uusi laajentumiskierros ja uudet merkittävät ilmastositoumukset. Periaatteena olisi mielestäni oltava, että uusiin tehtäviin osoitetaan uudet varat. Tämä periaate pätee yleensä jäsenvaltioissa, joten sen olisi pädettävä myös EU:ssa. Olisin hyvin kiitollinen mielipiteistänne tässä asiassa.

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Surjánia neuvottelujen myönteisestä tuloksesta. Haluan muiden tavoin ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että saatoimme myös parlamentin toisessa käsittelyssä pitää kiinni keskeisistä tavoitteista, vaikka jouduimme tinkimään jonkin verran neuvoston kanssa sovitusta. Talouden elvytyssuunnitelmaan sisältyvien energia-alan investointien lisäksi saatoimme osoittaa lisää varoja energia-alan tutkimusta ja innovaatioita koskeviin budjettikohtiin. Onnistuimme turvaamaan pilottihankkeemme ja valmistelevat toimet, jotka ovat uusia, parlamentin käynnistämiä aloitteita. Henkilökohtaisena mielipiteenäni haluaisin sanoa, että me ALDE-ryhmässä olemme iloisia siitä, että saatoimme turvata Itämeren strategiaan osoitetut varat.

Haluan muiden tavoin ottaa esille kaksi seikkaa. Ensimmäinen koskee joustavuuden puutetta, josta toivoisin Šemetan (vaikka hänellä onkin nyt toinen tehtävä komissiossa) panevan merkille, että tarvitsemme todella talousarvion väliarviointia, joten toivoisin, että uusi komissio ottaisi sen vakavasti. Toiseksi meidän on pohdittava asioita huolellisesti ja kysyttävä, olisiko nykyisen rahoituskehyksen yhteydessä syytä asettaa uusia ensisijaisia tavoitteita. Onko olemassa ohjelmia, jotka eivät toimi kovin hyvin? Voidaanko ensisijaisia tavoitteita muuttaa nykyisessä rahoituskehyksessä vai onko rahoituskehystä syytä tarkistaa? Olemme luonnollisesti asemassa, jossa meillä oli varoja sen ansiosta, että maatalouteen osoitettiin alun pitäen runsaasti rahaa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Nämä rahat eivät kuitenkaan ole enää saatavilla, joten tilanne vaikeutuu, kuten jäsen Böge huomautti. Nyt on totuuden hetki. Tulevina vuosina, jolloin meiltä vaaditaan joustavuutta, meillä tulee olemaan todella vaikeaa, ellemme saa valtiovarainministereiltä lisää rahaa, ja luulen, että tämä on tavallista vaikeampaa nykyisessä taloustilanteessa.

On myös toinen asia, jonka haluan tuoda esiin ja jonka toivoisin teidän, komission jäsen Šemeta, ottavan huomioon tulevassa työssänne. Esittelijä Maňka on tehnyt hienoa työtä hallintomenojen parissa, mutta nyt jotkin populistipoliitikot sanovat, ettei EU:n henkilökunnalle saisi antaa palkankorotusta, johon heillä itse asiassa on oikeus. Ryhmämme ei kannata voimassa olevien sopimusten rikkomista. Jos ihmiset ovat tyytymättömiä järjestelmään, heidän on muutettava sitä. Turhaa on valittaa jo vakiintuneen järjestelmän tuloksista. Minusta nyt olisi hyvä syy tarkastella EU:n työntekijöiden ehtoja sekä tutkia ennen kaikkea sitä, tarjoavatko EU:n järjestelmän mukaiset henkilöstösäännöt mahdollisuuden myös johtamiseen, jota tarvitsemme EU:n politiikan tehokkaan toteuttamisen mahdollistamiseksi. Kinnockin uudistuksesta on jo joitakin vuosia aikaa. Unionin laajentumisesta on viisi vuotta. Nyt on aika tarkistaa asioita uudelleen. Tässä teille ajattelemisen aihetta, arvoisa komission jäsen Šemeta.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa Lindblad, hyvät kollegat, myös Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän mielestä neuvottelemamme ja sopimamme vuoden 2010 talousarvio on järkevä kompromissi. Budjettineuvottelujen alussa oli silti yhä useita avoimia kysymyksiä ja aukkoja, joihin ei löytynyt rahoitusta. Nyt nuo ongelmat on jotakuinkin ratkaistu. Parlamentti maksaa kolmanneksen ja neuvosto kaksi kolmasosaa aukkojen täyttämiseksi, joten meidän näkökulmastamme tämä on järkevä kompromissi, ja voimme aloittaa uuden vuoden.

Haluan kuitenkin aloittaa tarkastelemalla EU:n talousarvion rakenteeseen ja joustamattomuuteen liittyviä ongelmia. Poliittiset merkit ovat jo näkyvissä. Se, että vuonna 2009 teimme 50 siirtoa ja laadimme 10 täydentävää ja korjaavaa talousarviota, on täytynyt tehdä kaikille selväksi, että tämän talousarvion tavoitteet eivät enää ole ajankohtaisia sen tiukkojen rajoitteiden ja jäykän rakenteen vuoksi. Meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä tilanteen muuttamiseksi, jos haluamme toimia paremmin tulevaisuudessa.

Siirrynkin nyt käsittelemään tulevaa tarkistusta koskevia kysymyksiä. Nyt hyväksymämme talousarvio on kriisiajan talousarvio. Tämä oli esittelijä Surjánin käyttämä motto. Tässä yhteydessä kriisillä tarkoitetaan sekä rahoitus- että talouskriisiä. Vaikka Kööpenhaminan konferenssi on vielä kesken, haluaisin lisätä seuraavan asian. Olemme siis kriisissä, joka uhkaa koko olemassaoloamme, toisin sanoen kysymys on siitä, pystymmekö me, kaikki maailman ihmiset, pelastamaan planeettamme ja pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Tämän mahdollistamiseksi meidän kaikkien on toimittava yhdessä määrärahojemme ja resurssien hallinnan suhteen sekä tavassa, jolla hoidamme rahoitusasioita. Meidän on siirryttävä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Meidän on vähennettävä hiilidioksidipäästöjämme rajusti. Meidän on siirryttävä vähän hiilidioksidia tuottavaan talouteen. Meidän on luonnollisesti lisättävä panostuksia myös kestävän kehityksen, uusiomateriaalien ja uusiotuotteiden tutkimukseen. Tämä on ainoa tapa luoda uusia työpaikkoja.

Tämä on tehtävä niin, että Euroopan sisämarkkinat hyötyvät siitä ja että luomme uusia mahdollisuuksia Euroopan unionille vihreän teknologian ja ympäristöystävällisten tuotteiden maailmanmarkkinoilla. Tämä on ainoa tapa saada Euroopan kansalaiset vakuuttuneiksi siitä, että Eurooppa-hankkeella on tulevaisuus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että me – jäsenvaltiot ja Euroopan unioni – panostamme yhdessä entistä enemmän koulutukseen. Tämä on EU:n tärkein resurssi. Meidän on tuettava koulutusta eriytetysti, jotta nuoret saisivat mahdollisuuksia Euroopassa ja koko maailmassa.

Haluan lisätä vielä yhden asian: meidän on muutettava myös maatalouspolitiikkaamme ja maatalouden vientitukia rajusti sekä keskityttävä rakennerahastoihin. Myös näitä on muutettava merkittävästi vanhojen rakennusten saneerauksen ja kestävän kehityksen mukaisen liikennepolitiikan osalta. Mitä haluan tällä sanoa? Vuoden 2010 talousarvio on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei vielä alkuunkaan riitä. Me Verts/ALE-ryhmässä olemme omaksuneet ajatuksen "Green New Deal", koska olemme vakuuttuneita siitä, että vain jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan parlamentin EU:n hengen mukaisten yhteisten ponnistelujen avulla voidaan luoda poliittista lujuutta ja vakuuttavuutta keskeisten muutosten aikaan saamiseksi, taloutemme muuttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Pystymme muokkaamaan EU:n talousarviota ja jäsenvaltioiden talousarvioita samaan tapaan vain, jos voimme luoda poliittista lujuutta todellisten muutosten aikaan saamiseksi. Mitä Kööpenhaminaan tulee, löydämme muutaman vuoden sisällä toivoakseni rahoituksen köyhien maiden ja varsinkin Saharan etelänpuoleisten maiden uusien kasvumallien kehittämiseen. On tärkeää, etteivät nuo maat toista virheitämme vaan että me kaikki – teollisuusmaat, kehittyvien talouksien maat sekä kehitysmaat – teemme yhteistyötä uusien yhteisten elintapojen ja uudenlaisen talouden omaksumiseksi. Vain tällä tavoin onnistumme kaikkialla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

  Lajos Bokros, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n talousarvio on kärsinyt useista rakenteellisista ongelmista. Se on liian iso ja kasvaa edelleen. Ne on laadittu (useiden budjettikohtien automaattisin nostoin) varsinkin byrokratian toimintakustannuksia ajatellen ilman selvää parannusta niiden toimintakykyyn.

Kaikkien talousarvioiden on tarkoitus olla talouspoliittisten näkemysten peilikuva. EU:n talousarvio on poikkeus. Se ei heijasta johdonmukaisia yhteisiä arvoja.. Sen sijaan sillä pyritään oikeuttamaan EU:n laajuinen uuskeynesiläinen kysynnän hallintapolitiikka lisäämällä menoja ilman rakenteellisia uudistuksia.

Esimerkkinä mainittakoon globalisaatiorahasto. Puoli miljardia euroa on tarkoitus käyttää globalisaation haittavaikutusten lieventämiseen. Sitä vastoin jäsenvaltioilla on suuria vaikeuksia esittää järkeviä ehdotuksia muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta. Yhtäältä tämä on valtavaa niukkojen varojen tuhlausta ja toisaalta tämä on erinomainen esimerkki kapitalismin luovan tuhoamisen sääntöjen vääristämisestä.

Budjettivaliokunta piti valitettavana uuden budjettikohdan (Kozloduyn ydinvoimalan purkamien kustannukset) lisäämistä vasta viime hetkellä. Tämä on osoitus huonosta suunnittelusta. Kozloduyn ydinvoimalan purkaminen ja myös uuden ydinvoimalan rakentamiseen myönnettävä tuki ovat tärkeämpiä asioita kuin maitorahaston menojen lisääminen väärään aikaa ja tehottomasti.

EU:n byrokratialle suodaan ansaitsematon ja tarpeeton palkankorotus ikään kuin osana suotuisaa kysynnän piristämistä. EU:n kamppaillessa ennennäkemättömän syvän taantuman kourissa on yksinkertaisesti väärin suojata itsemme ja hallintomme negatiivisilta vaikutuksilta. Eikö olisi järkevämpää hyväksyä edes nimelliset palkanalennukset ja edistää siten työllisyyttä EU:n solidaarisuuden nimissä?

Huonosta suunnittelusta kertoo myös se, että maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen ero kasvaa koko ajan lukuisissa budjettikohdissa. Koska emme saa aiheuttaa vajetta, lykkäämme yhä enemmän maksusitoumusmäärärahoja tulevaisuuteen. Se tarkoittaisi EU:n tulevaisuuden pantiksi asettamista ja harkinnanvaraisen tulevan varojenkäytön horjuttamista peruuttamattomasti.

Monet Euroopan parlamentin jäsenet keskittyvät pikkuhankkeisiin ja menoihin "siltarumpupolitiikan" mukaisesti. Talousarviota ei kuitenkaan pidä käyttää vanhakantaisena, vallitsevien käytäntöjen säilyttämiseen tarkoitettuna työkaluna vaan edistyksellisenä keinona EU:n sääntelykehyksen terävöittämiseksi, kun sääntelykehyksellä puolestaan olisi pyrittävä yhtenäismarkkinoiden vahvistamiseen. Omien etujen ajamisen vähentäminen on välttämätöntä, jotta estetään EU:n vajoaminen merkityksettömyyteen kansainvälisillä foorumeilla.

  Miguel Portas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pelkään pahoin, ettemme näe metsää puilta tässä talousarviossa. Esitän teille nyt varsin suorasukaisen kysymyksen: olisiko tämä talousarvio kovin erilainen ilman talouskriisiä? Me kaikki tiedämme, ettei olisi. Tämä on hyvin tärkeä kysymys. Juuri tästä syystä mietinnössä, josta aiomme äänestää torstaina, myönnetään, ettei neuvosto ole valmis nostamaan kriisin hoitamiseen tarkoitettuja varoja vaan se vähentää rakenne- ja koheesiorahastojen määrärahoja keskellä vakavaa kriisiä, eikä, toistan jälleen, anna ilmastonmuutokselle sen ansaitsemaa etusijaa.

Mietinnössä on muutakin kritiikkiä esimerkiksi Haugin esittämänä. Esimerkiksi hyväksytyn menotason ja suoritettujen maksujen välillä on valtava ero, sillä menot jäävät alle sovittujen rajojen. Emme edes oikeastaan tiedä, onko varojen käyttö tapahtunut asianmukaisesti. Miten parlamentti voi hyväksyä tällaisen talousarvion näin murskaavan arvion jälkeen? Tähän on vain yksi selitys: parlamentti on budjettivallan käyttäjistä se heikko lenkki. Jo lapsikin ymmärtää, että se, joka maksaa, määrää tahdin, ja maksajina ovat jäsenvaltiot.

Hyvät kuulijat, tänään on kyse myös tulevaisuudesta, sillä kunkin jäsenvaltion kansalaisia odottaa vuoden sisällä yksi merkittävimmistä julkisen talouden sopeuttamisohjelmista miesmuistiin. Ohjelma on varsin yksinkertainen tavallisten kansalaisten näkökulmasta: yhden kriisin päättyessä toinen alkaa, tällä kertaa muka julkisen talouden uudistamiseksi. Tällainen politiikka on vastuutonta ja säilyttää nollavajeen EU:n talousarviossa. Ongelmia ei voida jättää aina samojen ihmisten harteille: työttömien ja tilapäistyöntekijöiden sekä eläkeläisten näiden eläkkeitä leikkaamalla.

Unioni voi tehdä lopun tilanteesta, jossa se on osa ongelmaa, vain alkamalla lähettää laskuja oikeisiin osoitteisiin. Ellemme sulje ulkomailla olevia veroparatiiseja, verota rahoitustoimia tai laske liikkeelle velkakirjoja, emme pysty koskaan tarttumaan kriisiin ainoalla mahdollisella keinolla, jolla siitä voidaan tehdä loppu: sosiaalisella oikeudenmukaisuudella. Voitte näin ollen luottaa vasemmistoon vankan, rajun ja varojen uudelleenjaon mahdollistavan, vuoteen 2016 ulottuvan rahoitusnäkymien tarkistuksen suhteen, mutta vasemmiston varaan ei pidä laskea sellaisen keskinkertaisen talousarvion suhteen, jossa ei oteta huomioon sosiaalista kriisiä sen enempää kuin ilmastonmuutoksen edellyttämiä tavoitteitakaan.

  Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, vuoden 2010 talousarviota koskeva, toiseen käsittelyyn tehty ehdotus merkitsee yhä kuuden prosentin lisäystä vuoteen 2009 verrattuna. Parlamentti pitää marraskuisen sovittelukokouksen jälkeen edelleen valitettavana sitä, että neuvosto kieltäytyi nostamasta otsakkeeseen Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky kuuluvien ohjelmien rahoitusta. Neuvosto tietää vallan hyvin, kuinka näitä varoja käytetään.

Parlamentti kritisoi neuvostoa myös maksujen vähentämisestä perustellen kritiikkiään sillä, ettei tällä tavoin auteta kaventamaan maksusitoumusten ja maksumäärärahojen välistä epäsuhtaa. Neuvosto tietää vallan hyvin, että epäsuhta johtuu budjettiprosessia vaivanneesta järkevyyden ja kuulemisen puutteesta. Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti hiljattain huomiomme siihen, että maksamattomien maksusitoumusmäärärahojen osuus on nykyisin 155 miljardia euroa eli 126 prosenttia nykyisestä vuosibudjetista. Kertooko tämä jostakin?

Parlamentti kannattaa hallintomenojen nostoa, joka käsittää myös Euroopan parlamentin jäsenten palkat. On hävytöntä äänestää omien palkkojemme nostamisen puolesta, sillä palkkamme maksavat veronmaksajat, jotka menettävät työpaikkojaan ja sosiaaliturvaetuuksiaan kansallisten talousarvioiden pienenemisen vuoksi. Meidän olisi nykytilanteessa luovuttava kaikista korotuksista. Euroopan parlamentti hylkää neuvoston esittämät budjettileikkaukset rakenne- ja koheesiorahastoihin. Hyvät kollegat, oletteko te tietoisia siitä, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut eniten virheitä näissä kysymyksissä? Onko Euroopan parlamentti sitä mieltä, että meidän olisi osoitettava lisää varoja ohjelmiin, joissa tapahtuu varmasti väärinkäytöksiä?

Kansalaisten olisi lisäksi saatava tietää, ettei tällä talousarviolla kateta Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon kustannuksia, jotka lisätään lisätalousarvioihin, toisin sanoen "takaoven kautta". Voidaan kysyä, mihin summaan asti päästään. "Kuka siitä piittaa", kuuluu vastaus, "nehän ovat veronmaksajien rahoja". Kuten kerroin viime lokakuussa, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten osuus Euroopan unionin maksuista nousee 45 miljoonasta punnasta päivässä 50 miljoonaan puntaan, kun maan hallitus vähentää samaan aikaan julkisia palveluja mahdollistaakseen 12 miljardin punnan leikkauksen maan talousarvioon. Tämä on lähes yhtä paljon kuin Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuus Euroopan unionille. On selvää, että tämä talousarvio on taakka, ei vastaus kriisistä selviämiseen.

Hyvät kollegat, kuunnelkaa omatuntonne ääntä ja äänestäkää talousarviota vastaan.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, me kaikki olemme osa informaatio- ja tietoyhteiskuntaa riippumatta siitä, asummeko kaupunki- vai maaseutualueella. Ihmiset, yritykset ja organisaatiot, jotka voivat käyttää nykyaikaisia tietotekniikoita tehokkaimmin, ovat muita merkittävästi edullisemmassa kilpailuasemassa. Tämä edellyttää kuitenkin myös tarvittavan rahoituksen järjestymistä teknisen infrastruktuurin kehittämiseen ja laajentamiseen laajakaistainternetin muodossa etenkin maaseudulla. Tässä kohtaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toinen osa tulee kuvaan mukaan, ja näin tuetaan loogisesti Lissabonin strategiaa.

Nykyinen ja tuleva energiavarmuus on keskeinen kysymys Euroopassa. Bulgaria on päättänyt sulkea Kozloduyn ydinvoimalan välittömästi. Sulkeminen maksaa satoja miljoonia euroja, mutta radioaktiivinen jäte on yhä pysyvä riskitekijä, joka vaarantaa tulevien sukupolvien terveyden ja turvallisuuden. Olisin kiinnostunut tietämään ydinvoiman käytön todelliset ulkoiset kustannukset sekä sen, miten ne pitäisi laskea.

Nyt on korkea aika paitsi tutkia ja edistää uusiutuvaa energiaa käyttäviä vaihtoehtoisia tekniikoita myös soveltaa niitä nykyistä laajemmin. Kiinteistöpolitiikkaa koskevassa yhteisessä julkilausumassa korostetaan keskipitkän tai pitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan merkitystä. Tässä on mielestäni kolme tärkeää kohtaa. Ensinnäkin energiatehokkailla rakennuksilla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa kolmanneksella nykyisestä. Toiseksi terveydelle vaarallisten rakennusmateriaalien, kuten asbestin, käyttöä on vältettävä viimeiseen asti. Kolmanneksi kannatan nyt, kuten aina, avointa ja käyttökelpoista politiikkaa, ja tämä pätee myös rakentamisen suunnitteluun.

  Alain Lamassoure (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, minäkin haluan vuorostani iloita sovittelumenettelyssä saavutetusta sopimuksesta. Se edellytti puheenjohtajavaltio Ruotsin neuvokkuutta, komission tehokasta panosta, esittelijöidemme ammattitaitoa sekä puolueryhmien edustajien kykyä tehdä kompromisseja. Kiitokset heille kaikille.

Tämän päivän suuri uutinen ei kuitenkaan ole mielestäni tämä. EU:n talousarvion tulevaisuudesta puhuttaessa viikon tärkein tapahtuma ei sijoitu tänne Strasbourgiin vaan Kööpenhaminaan. Jäsenvaltioidemme johtajat ovat kokoontuneet sinne kahdeksi päiväksi sopiakseen 2 400 000 000 euron rahoituksesta pelkästään vuodeksi 2010. Tämä EU:n tuki on tarkoitettu ilmastonmuutoksesta kärsiville maille. Meitä parlamentin jäseniä olisi pidetty vastuuttomina, ellemme olisi onnistuneet saamaan aikaan 81 miljoonan euron säästöä EU:n talousarviossa, ja nyt olemme yhtäkkiä saaneet kokoon 2,4 miljardia euroa.

Olen tyytyväinen tulokseen, mutta yksikään demokraatti ei voi hyväksyä näin epämääräistä menettelyä, josta puuttuu tyystin demokraattinen valvonta (kaikki parlamentit, Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit joutuvat tosiasioiden eteen) ja joka on näin epäoikeudenmukainen joillekin maille, joista osa joutuu maksamaan kaksi tai kolme kertaa muita, yhtä vauraita maita enemmän.

Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että valtioiden ja hallitusten päämiehet myöntävät, etteivät EU:n yhteiset politiikanalat tule enää toimeen talousarviolla, joka on vain prosentin bruttokansantuotteesta. He ovat keksimässä nyt uutta, eräänlaista rinnakkaista talousarviota. Luotan, että uusi Euroopan komissio ja puheenjohtajavaltio Espanja auttavat meitä luomaan perustan uudelle EU:n talousarviolle, jonka tarpeellisuutta kukaan ei kiistä.

  Francesca Balzani (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kun talousarviomenettelyn loppu häämöttää ja voimme arvioida työn kokonaistuloksia, minusta meidän on syytä esittää avoin ja suora kysymys: saimmeko aikaan hyödyllisen talousarvion?

Talousarvio on siirtymävaiheen talousarvio, joka edustaa siirtymistä Lissabonin sopimuksen Eurooppaan, siirtymää keskellä vakavaa talous- ja rahoituskriisiä, joka on koetellut koko maailmaa. Talousarvio on siten pulmallinen kahdessa suhteessa: Sillä on voitava vastata kriisiin, mutta niin, että siinä otetaan huomioon, että kriisin vuoksi myös varoja on niukasti saatavilla. Talousarvion on voitava myös edistää myönteisesti talouden elpymistä niin, että menoja leikataan, vähennetään ja rajoitetaan mahdollisuuksien mukaan.

Talousarviossa varataan 141 miljardia euroa ensi vuodeksi. Tämä on vain vähän enemmän kuin vuonna 2009, mutta ensisijaisten tavoitteiden parissa sekä käytettävissä olevien varojen kanavoimiseksi nykyisiin ensisijaisiin tavoitteisiin on ponnisteltu ja tehty töitä lujasti. Pääpaino on kahdessa budjettikohdassa, jotka ovat: kilpailukyky ja ympäristö. Kilpailukyky siksi, että se pitää sisällään sosiaalipolitiikan, työllisyyspolitiikan sekä rakennerahastojen pulmallisen haasteen, sillä rakennerahastot ovat yhä tulonjakopolitiikan kulmakivi Euroopassa. Tähän budjettikohtaan osoitetaan noin 65 miljardia euroa ensi vuodeksi.

Pääpaino on myös ympäristössä, joka kattaa maatalouspolitiikan, johon osoitetaan noin 60 miljardia euroa. Vuoden 2010 talousarvio on kuitenkin laadittu ennen kaikkea talouden elvytyssuunnitelmaa ajatellen. Talouden elvytyssuunnitelma sai viime vuonna laajaa kannatusta, mutta sille ei saatu kattavaa rahoitusta vuonna 2009. Nyt energia-alan infrastruktuuriin ja laajakaistaan voidaan investoida ainakin 2,5 miljardia euroa resurssien uudelleen jakamiseksi tehtyjen ponnistelujen ansiosta.

Paljon on ponnisteltu kuitenkin myös talousarvion muokkaamiseksi Lissabonin strategian mukaiseksi ja jotta Erasmus-ohjelmaan ja elinikäiseen oppimiseen saataisiin vielä enemmän varoja kuin komissio ehdottaa talousarvioesityksessään, sillä meidän on syytä pohtia rehellisesti, onko talousarvio hyödyllinen, mutta meillä on myös hyvin tärkeä mittapuu, nimittäin talousarvion hyödyllisyyttä on arvioitava Euroopan kansalaisten kannalta.

Talousarvion on voitava hyödyttää jokaista Euroopan kansalaista, ja meidän olisikin aloitettava marginaalien ja EU:n politiikkaan osoitettavien varojen tarkistusta koskeva keskustelu ja vietävä sitä eteenpäin juuri arvioimalla talousarvioita sen perusteella, kuinka kansalaiset hyötyvät siitä.

  Ivars Godmanis (ALDE). - (LV) Arvoisa puhemies, haluan puhua EU:n rakennerahastoista. Niiden osuus on noin 35,5 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta. Tarkemmin sanottuna Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan koheesiorahaston osuus vuosina 2007–2013 on yhteensä 308 miljardia euroa. Vuonna 2010 niihin on varattu 39 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja ja noin 31 miljardia euroa maksumäärärahoja. Mitä riskejä ja ongelmia tässä voidaan havaita? Tuorein tieto koskee tilannetta 1. lokakuuta 2009: olemme nyt toisen vuoden lopussa, ja lineaarinen täytäntöönpano olisi 28,5 prosenttia, kun maksujen taso on 24,35 prosenttia. Tässä tulevatkin ensimmäiset ongelmat. Jäsenvaltioista 55 prosenttia jää alle tämän keskiarvon. Indikaattori huonoiten suoriutuneessa jäsenvaltiossa on 40 prosenttia alle keskiarvon, ja erot parhaiten ja huonoiten suoriutuneiden jäsenvaltioiden välillä rahastojen käyttöasteessa on 370 prosenttia, kun kerroin on 3,7. Yksittäisiä rahastoja tarkasteltaessa jälleenrakennus- aluekehitysrahaston osalta voidaan sanoa, että 22 prosenttia jäsenvaltioista jää alle keskiarvon, kun huonoin luku on alle 50 prosenttia keskiarvon. Ero parhaiden ja huonoimpien maiden välillä on siis 500 prosenttia. Näissä maissa varojen käyttöaste on viisi kertaa huonompi kuin maiden, joissa on paras käyttöaste! Euroopan sosiaalirahaston osalta 22 prosenttia maista jää alle keskiarvon, kun huonoin luku on alle 43 prosenttia alle keskiarvon. Eroja kuvaava kerroin on 3,7. Euroopan koheesiorahaston osalta puolestaan huonoimman maan tulos on alle 68 prosenttia keskiarvon, ja ero parhaiden ja huonoimpien maiden välillä on 300 prosenttia. Missä se riski sitten piilee? Jos vertaamme näitä lukuja vuosiin 2000–2006, jolloin ei ollut talouskriisiä, voimme havaita, että valtiot, jotka ovat nyt jäljessä varojen käyttöasteen suhteen, ovat niitä, jotka eivät käyttäneet rahastojen varoja aiemmin. Tarkemmin sanottuna käyttämätöntä rahaa on jäljellä 16 miljardia euroa vuosien 2000–2006 rahastosta. Jälleenrakennus- ja kehitysrahastosta on jäänyt käyttämättä yhteensä 2,4 miljardia euroa. Toisin sanoen 20 prosenttia jäsenvaltioista on jättänyt käyttämättä rahansa, eivätkä ne saa sitä enää. Euroopan sosiaalirahaston luku on 1,9 miljardia euroa, sillä 16 prosenttia jäsenvaltioista ei ole käyttänyt kaikkia määrärahoja. Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä, että 4,3 miljardia euroa, jotka oli tarkoitettu…

  James Nicholson (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki olemme tietoisia Euroopan talouden elvytyssuunnitelman jäljelle jäävästä 2,4 miljardin euron summasta, joka on sisällytetty maksusitoumuksena vuoden 2010 talousarvioon. Olenkin iloinen pyrkimyksistä auttaa Eurooppaa selviytymään tästä vaikeasta taloustilanteesta. Minusta talouden elvytyssuunnitelmassa olisi keskityttävä innovaatioihin ja työllisyyteen sekä varsinkin työpaikkojen menetysten estämiseen. Toivon, että tämä raha käytetään viisaasti eikä tuhlaillen. Nämä varat on jaettava asianmukaisesti, ja jäsenvaltioiden on käytettävä ne tehokkaasti.

Olen mielissäni siitä, että maaseudun laajakaistaan luvatut 420 miljoonaa euroa on nyt turvattu. Tämä on hyvin merkittävä aloite monella maaseutualueella, ja asianmukaisesti toteutettuna se on omiaan edistämään pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä noilla alueilla.

Olen mielissäni myös maitorahaston perustamisesta. Maitorahasto tuli mielestäni todella tarpeeseen ja on oiva esimerkki parlamentin osuudesta talousarvion laatimisessa, kun käytettiin varoja, joita ei ole käytetty muilla aloilla, asian näin ilmaistakseni.

Sanoisin muutaman sanan siitä, mitä toivoisin talousarvion pitävän sisällään tulevaisuudessa. Toivon, että talousarviolla voidaan auttaa väkivallan ja terrorismin uhreja, sillä minusta voimme tehdä nykyistä enemmän tässä asiassa. Näitä ihmisiä ei ole toistaiseksi tuettu. He eivät saa tarpeeksi rahaa tai tukea omien maidensa hallituksilta. Kotimaassani on monia alueita, joilla näitä ihmisiä tuetaan nykyisin eri varoin, mutta on myös alueita, joilla voisimme tehdä enemmän. Vuoden 2014 jälkeen heitä varten ei ole enää varoja, joten vetoan parlamenttiin, että se ryhtyisi pohtimaan, miten voisimme konkreettisesti auttaa terrorismin uhreja. Toivon, että seuraava puheenjohtajavaltio Espanja voisi auttaa minua tässä.

Saanen käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ilmaistakseni lyhyesti huoleni 60 miljoonan euron suuruisten varojen hallinnoinnista Pohjois-Irlannissa. Toivon, että budjettiasioista vastaava komission jäsen ottaisi huomioon tämän seikan. Pohjois-Irlannin edustajakokouksen vastuulla on näiden varojen hallinnointi. Näiden varojen jaossa ollaan noin 1,5 vuotta myöhässä. Jos edustajakokous ryhtyy hoitamaan asiaa, kehotan sitä hoitamaan varojen hallinnoinnin tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä viisaasti silloin, kun ihmisten on mentävä töihin.

  Jacky Hénin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, varman ja vähähiilisen sähkön saanti olisi tunnustettava unionissamme jokaisen Euroopan kansalaisen perusoikeudeksi. Tätä varten unionin on tehtävä todellista eurooppalaista ja julkista energiapolitiikkaa, mutta sen ei pidä rahoittaa talousarviomenettelyn kautta Bulgarian ydinvoimalan purkamista.

Kaikkien energiansaannin varmistavan Euroopan rakentaminen edellyttää sen tunnustamista, että energia on ihmisten julkinen oikeus eikä mikään kauppatavara. Se edellyttää kaikkien energia-alan sääntelyn purkamista sekä kilpailun vapauttamista koskevien direktiivien kumoamista sekä julkisen sääntelyn ja omistajuuden varmistamista koko ydinvoima-alalla, myös purkamista ja alihankintaa koskevissa asioissa. Se edellyttää myös, että perustetaan Euroopan energiavirasto, joka koordinoisi ja yhdistäisi kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja turvatoimet energia-alalla sekä varmistaisi kaikkien EU:n kansalaisten yhdenvertaisen energiansaannin. Lisäksi olisi perustettava talouden eturyhmä, joka yhdistäisi kaikki eurooppalaiset julkiset ja yksityiset energia-alan yritykset.

Eturyhmän ansiosta jakeluverkkoja, vähähiilisen energian tuotantoa, tutkimusta ja energiaturvaa koskevia laajoja hankkeita voitaisiin toteuttaa yhteistyössä. Siten Euroopan kansalaisten raha tulisi hyvään käyttöön ja sillä voitaisiin edistää kehitystä sen sijaan, että vain lisätään pääomasijoituksia.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, vuoden 2010 talousarvio on hyväksytty talouskriisin vallitessa, ja EU:n varoja budjetoitaessa on oltava entistäkin tarkempi. Tässä yhteydessä neuvosto on pakottanut Euroopan parlamentin sopimaan ensisijaisista tavoitteista. Vaikeuksissa oleva talous ja kestävään kehitykseen panostaminen ovat keskeisellä sijalla asialistaa, ja täysin perustellusti. Surján mainitsee mietinnössään johdonmukaisesti talouskasvun ja työllisyyden keskeisinä painopistealueina.

Painopistealueet näkyvät siirtoina eri budjettikohtien välillä monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä myös Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoituksena. Talouden elvytyssuunnitelmassa pääpaino on aivan oikein uudessa teknologiassa. Erityisen tärkeää tältä osin ovat kestävän kehityksen mukaisten energialähteiden tukihankkeet sekä energiaverkkoyhteyksien parantaminen kolmansien maiden kanssa. Tätä varten meidän pitäisi saada aikaan kipeästi kaivattua energiantoimittajien monipuolistamista. Nämä ovat onnistuneita painopistealueita.

Haluaisin kuitenkin tehdä tältä osin yhden huomion. Meidän olisi pitänyt olla melko paljon tiukempia. Jos Euroopan unioni haluaa toimia uskottavasti, sen olisi rajoituttava ydintehtäviinsä sen sijaan, että se paisuttaa rooliaan talouskriisin torjumisessa. Koulutus-, kulttuuri- ja kansalaisuusasiat eivät kuulu EU:n toimialaan. Siten joka vuosi toistuva vaatimus lisävarojen saamiseksi on ristiriidassa tämän kanssa. Varojen puutteen korjaamiseen ei pitäisi tarvita joustovälinettä.

Toisaalta entistä painokkaammat painopistealueet tekisivät meistä rakentavan kumppanin neuvoston kanssa etenkin talouskriisissä, kun jäsenvaltioissa kärsitään vajeista ja ne joutuvat tekemään rajuja leikkauksia. Sanalla sanoen haluan kiittää esittelijä Surjánia siitä, että hän otti oikeansuuntaisen askeleen ja asetti pääpainon talouden elvyttämiselle unohtamatta kuitenkaan EU:n politiikan sosiaalisia näkökohtia, kuten lasten kotihoitoa etenkin Bulgariassa.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, minulla on vain minuutti aikaa puhua 141 miljardin talousarviosta, joten minun on keskityttävä itse asiaan, nimittäin siihen, että niin sanottua EU:n rahaa on todella käytetty vähemmän tehokkaasti ja tarkasti kaikilla tasoilla – yhteisön, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla sekä alueita pienemmillä tasoilla – kuin veronmaksajia lähempänä olevaa rahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on itse raportoinut, että vähän aikaa sitten noin 11 prosenttia valtavan koheesiorahaston varoista maksettiin täysin virheellisesti. Vuonna 2010 tuo luku on ilmeisesti noin neljä miljardia euroa, mikä ei ole mikään pikkusumma. Tämä on törkeää, eikä sitä voida missään nimessä hyväksyä. Nyt olemme varaamassa vuoden 2010 talousarviossa 2,4 miljardia euroa lisää talouden elvytyssuunnitelmaan. En vastusta tätä, mutta ihmettelen yhä, onko tätä todella asianmukaista hoitaa Euroopan tasolla vai olisiko parempi, jos Euroopassa tyydyttäisiin konkreettisten ja päättäväisten toimien tehokkaaseen koordinointiin jäsenvaltioissa.

Lopuksi sanon vielä, että vastustan yhä kaikissa EU:n toimielimissä yleistä varojen valtavaa tuhlailua.

  Salvador Garriga Polledo (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan luonnollisesti onnitella molempia esittelijöitä, neuvoston puheenjohtaja Hans Lindbladia sekä erityisesti komission jäsen Algirdas Šemetaa, joka on ollut vastuussa talousarviosta muutaman kuukauden ajan. Uskon todella, että hän on tehnyt erinomaista työtä ja että hän on onnistunut löytämään merkittävän yksimielisen ratkaisun marraskuussa pidettyä sovittelumenettelyä varten. Haluan kiittää tästä erityisesti komission jäsentä.

Tämä on viimeinen vuosi, jolloin laadimme talousarvioita tällä tavoin. Järjestelmä on minusta tullut tiensä päähän, ja puolueryhmien on minusta pohdittava vakavasti tulevina kuukausina tapaa, jolla saamme luotua uuden, Lissabonin sopimuksen sisällön kanssa sopusoinnussa olevan talousarviomenettelyn.

Annan teille esimerkin: Olemme keskustelleet tänä vuonna maataloudesta. Keskustelut ovat olleet näennäisiä, mutta niillä on saatu aikaan todellinen tulos. Ensi vuonna keskustelut ovat todellisia alusta pitäen, sillä niitä käydään tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti, mikä antaa kaikille Euroopan parlamentin jäsenille mahdollisuuden harjoitella vastuunottoa.

Myös talousarviosta tulee todellinen, ja kuten Alain Lamassoure totesi vähän aikaa sitten, tässä talousarviossa neuvostolla ei ole mahdollisuutta loistaa ja päättää uusista budjettikohdista parlamentin ulkopuolisissa huippukokouksissa, minkä jälkeen Euroopan komission ja Euroopan parlamentin pitäisi tehdä muutamia taloudellisia taikatemppuja voidakseen esittää talousarviossa nämä neuvoston uudet ja loistavat lupaukset. Järjestelmä on tullut tiensä päähän, ja toivomme, että ensi vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen kaikkien toimielinten edustajat kantavat vastuunsa, jotta voimme todella laatia talousarvioita, joissa otetaan huomioon Euroopan poliittinen realiteetti ja tilanne taloudessa ja rahoituksessa.

  Eider Gardiazábal Rubial (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, minusta meidän pitäisi olla tyytyväisiä parlamentin ja neuvoston välisten neuvottelujen tulokseen, joka koskee vuoden 2010 unionin talousarvion lopullista hyväksymistä.

Meidän olisi oltava tyytyväisiä myös siksi, että onnistuimme säilyttämään parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyn maitoalan rahoituksen, jolla viljelijöitämme voidaan auttaa selviytymään tästä kriisin ajasta. Toivon, että löydämme pysyvän ratkaisun ja että viljelijät voivat pian nähdä valoa tunnelin päässä.

Voimme olla tyytyväisiä myös siihen, että Euroopan unionin mikrorahoitusmekanismin rahoituksesta uudella rahalla päästiin sopuun. Voimme olla tyytyväisiä myös asiaan, joka tuntuu päivänselvältä mutta josta ei juuri puhuta: siihen, että maatalousmenoja ja koheesiopolitiikan menoja, jotka ovat kaksi tärkeintä Euroopan unionin politiikanalaa, ei ole kyseenalaistettu. Totuus on, että voimme tänään pitää tätä onnistumisena.

Voimme olla erityisen tyytyväisiä siksi, että olemme löytäneet 2,4 miljardin euron lisärahoituksen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toista osaa varten.

Kaiken tämän suitsutuksen taustalla on kuitenkin vähemmän miellyttävä todellisuus. Emme ole löytäneet rahaa meidän kaikkien unionille osoittamaan politiikkaan, tai raha kyllä löytyy, mutta neuvostossa näyttää vallitsevan järkähtämätön periaate: sen mukaan nykyiseen rahoituskehykseen ei myönnettäisi euroakaan enempää kuin vuonna 2006. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tässä ei ole kyse budjettikurista vaan taloudellisesta ja poliittisesta lyhytnäköisyydestä.

Vain vähän yli vuosi sitten Euroopan komissio esitti talouden elvytyssuunnitelman Euroopan unionia varten. Elvytyssuunnitelma on varsin vaatimaton verrattuna jäsenvaltioiden suunnitelmiin, mutta siinä keskitytään talouksiemme tulevaisuudenalojen piristämiseen.

Neuvosto vastusti aluksi elvytyssuunnitelmaa, koska rahoituskehykseen ehdotettiin viiden miljardin euron lisäystä. Neuvosto hyväksyi suunnitelman pitkien neuvottelujen ja keskustelujen päätteeksi, meidän piti tehdä se kahdessa vuodessa. Pakotitte Euroopan komission turvautumaan luovaan ja nokkelaan tilinpitoon rahan käyttämiseksi niin, että se tuskin näkyisi rahoituskehyksessä.

Voimme puhua avoimuudesta ja menettelyjen yksinkertaistamisesta, mutta komission täytyi esittää meille hieno kaavio, jotta talousarvion parissa työskentelevät jäsenemme saattoivat ymmärtää komission ehdotuksen. Haastan teidät, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, selvittämään tätä sopimusta kansalaisille, joita kiinnostaa vielä tekemisemme Euroopan parlamentissa.

Tämä tarkoittaa, ettemme ole rakentamassa kansalaisia lähellä olevaa Eurooppaa, jota me kaikki haluamme. En sano tätä kritisoidakseni neuvostoa, mutta ellei se muuta politiikkaansa, Euroopan yhdentyminen jää laihaksi.

Olemme juuri allekirjoittaneet Lissabonin sopimuksen, mutta tarvitsemme uutta henkeä. Joko lopetamme ajattelemasta, että jokainen EU:hun käytetty euro menee hukkaan tai yhdymme euroskeptikoihin.

Hyväksymme torstaina päätöslauselman, jossa kehotetaan rahoituskehyksen tarkistamiseen niin, että se palvelee unionin uusia tarpeita. Yhdyn täysin tähän kehotukseen, mutta varoitan, että rahoituskehyksen tarkistamisen täytyy johtaa varojen lisäykseen. Unionin uusia tarpeita ei voida rahoittaa nykyisistä painopistealueista tinkimällä. Sanon tämän vielä selvemmin ja lopetan samalla: emme aio hyväksyä koheesio- tai maatalouspolitiikkaan tehtäviä leikkauksia.

  Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, keskustelemme nyt viimeisestä Nizzan sopimuksen nojalla laaditusta talousarviosta. Ensi vuonna asiat ovat aivan toisin: parlamentti voi ensimmäistä kertaa pureutua kunnolla esimerkiksi maatalouspolitiikkaan ja kalastusmenoihin. Talousarvion tämä osa tulee lopultakin parlamentin piiriin, mitä odotan innokkaana, voin sanoa. Kyse on nyt joka tapauksessa vuoden 2010 talousarviosta. Haluaisin tehdä lyhyesti pari huomautusta.

Energiaan ja tutkimukseen ja myös Buulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan purkamiseen tarkoitettu lisäraha on myönteinen asia, mutta olen eri mieltä EU:n talousarvion laajoista linjoista. Voidaanko taloutemme todella saada kuntoon EU:n panoksen turvin? Vastaus on "ei". Emme saa pettää itseämme. Hyödyntäkäämme tuleva rahoitusnäkymien tarkistaminen niin, että katsomme tulevaisuuteen. Kehotan neuvostoa ja komissiota suhtautumaan tarkistukseen todella vakavasti eikä niin, kuin se olisi jokin vitsi. Nykyisessä talousarviossa panostetaan yhä liikaa eilispäivän talouteen: maatalouteen ja alueisiin osoitetaan edelleen liikaa tukea, mutta aivan liian vähän investoidaan siihen, mikä on todella tärkeää, eli kestävään kehitykseen ja innovaatioihin. Olemme käännekohdassa. Haluammeko, että Euroopasta tehdään jälleen ulkoilmamuseo, jossa amerikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset voivat kokea hienoa kulttuuria ja maistella hyvää ruokaa, vai haluammeko tehdä siitä dynaamisen edistyksellisen alueen, jota muut maat kadehtivat? Toisin sanoen valitsemmeko pysähtyneisyyden vai edistyksen? Vastaukseni on päivänselvä.

Tarkastelkaamme lähemmin myös Euroopan unionin rahoituskysymystä. Meidän on joka tapauksessa siirryttävä omien varojen järjestelmään. Komissio antaa aiheesta ehdotuksen vastauksena oman puolueryhmäni ALDE-ryhmän pyyntöön. Odotan ehdotusta innostuneena. Nykyinen järjestelmä jättää liian vähän unionille liikkumavaraa, ja järjestelmä vaikuttaa kielteisesti siihen, että jäsenvaltiot saadaan pohtimaan, kuinka paljon ne voivat tarkistaa sitä, voidaanko EU:n varoilla todella vaikuttaa. Olen myös sitä mieltä, että paljon enemmän on tehtävän maailman biologisen monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi.

  Takis Hatzigeorgiou (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, emme ole yhtä mieltä tämän talousarvion poliittisesta lähestymistavasta, sillä siinä kasvatetaan sotilasmenoja ja se merkitsee hidasta mutta varmaa sulautumista NATOn politiikkaan. Tämä tekee mahdottomaksi riippumattoman EU:n ulkopolitiikan. Viisivuotisessa rahoituskehyksessä leikataan maatalousmenoja eikä tueta kotitalouksia, koheesiopolitiikkaa tai ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Haluamme Euroopan unionia, jossa annetaan lakeja kuluttajien suojelemiseksi keinottelulta ja kansalaisten suojelemiseksi viranomaisten mielivaltaisuudelta. Meistä kaikista on tehty prima facie -epäiltyjä.

Haluan tehdä seuraavan asian selväksi: vastustamme talousarviota, mutta perustelumme poikkeavat täysin Yhdistyneen kuningaskunnan sitoutumattomien jäsenten aiemmin esittämistä perusteluista. Me uskomme kansallisten etujen yhdistämiseen, ja meistä ei ole oikein, että kukin kansa käpertyy omaan kuoreensa. Se johtaisi vain vihamielisyyksiin ja lopulta konflikteihin.

  Zoltán Balczó (NI). – (HU) Euroopan parlamentti aikoo poistaa huomattavan määrän varoja kahdelta alalta vuoden 2009 talousarviota muuttamalla. Toinen on kilpailukyky, joka käsittää tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmat, vaikka tätä on tähän asti pidetty ensisijaisena tavoitteena. Jos ehdokkaita on syyttäminen tältä osin, se tekee byrokratian vähentämisestä entistäkin tärkeämmän tavoitteen. Toinen on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, johon on tehty 1,6 miljardin euron leikkaus. Tätä rahastoa on tarkoitus käyttää maaseutuväestön pitämiseen maaseudulla tai väestön lisäämiseen. Unkaria tämä ongelma koettelee erityisen pahasti. Unkarin maataloutta hallitsevat lähinnä suurtilat. Ne saavat pinta-alatukea, vaikka ne käyttävät varsin vähän työvoimaa. Esittelijä käytti kovia sanoja talousarvion muuttamisesta. Hän sanoi, että komissio hyökkää tärkeimpiä aloja vastaan. Kysymykseni kuuluukin seuraavasti: miksi komissio tukee yhä talousarvion muuttamista?

  Ingeborg Gräßle (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa Lindblad, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tarttua Garrigan vetoomukseen realististen talousarvioiden puolesta. Mitä Lissabonin sopimus maksaa? Tästä on tullut pakottava kysymys. Miksi emme voi suhtautua realistisemmin rakennerahastoihin? Niistä on tullut meille pyhä lehmä. Meillä on jo 2,5 vuoden ajalta huomattavat määrärahat, joita ei ole maksettu, ja näiden määrärahojen lisäksi meille on kerääntynyt ainakin 30 miljardia euroa.

Meillä on ongelma Balkanilla, missä maita valmistautuu liittymään Euroopan unioniin. Sosialistien ja liberaalien kielteisten päätöslauselmien tuloksena meitä ei juuri kiinnosta tietää, mitä Balkanilla todella tapahtuu. Kuinka esimerkiksi Kosovossa olevat EU:n eri toimielimet, joita siellä on nykyään runsaasti, tekevät yhteistyötä? Nämä kaikki olivat tärkeitä tarkistuksia, jotka parlamentti hylkäsi mutta joita meidän pitäisi mielestäni noudattaa, koska meidän on hoidettava työmme.

Missä kehitys näkyy kehityskertomuksissa? Olemme äänestäneet tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen puolesta. Puolsimme kertomuksessa liikennevalojärjestelmää, mutta budjettivaliokunta kieltäytyi myöhemmin käyttämästä toimivaltuuksiaan järjestelmää varten vastaavin varauksin. Kaikki nämä asiat ovat kiistoja, eikä parlamentti ole mielestäni vielä varautunut realistisuuteen tai käyttämään toimivaltuuksiaan omissa päätöslauselmissaan.

Haluaisin vedota realistiseen suhtautumiseen Kozloduyn ydinvoimala-asiassa. Komission erityiskertomuksessa, jossa käsitellään EU:n varojen käyttöä Bulgariassa kesään 2009 asti, ei mainita Kozloduyn ydinvoimalaa, vaikka se on saanut rahaa PHARE-ohjelmasta. Kozloduyn ydinvoimalaan on käytetty vuoden 2009 loppuun mennessä ainakin 602 miljoonaa euroa. Olen yrittänyt ottaa selvää, mitä tälle rahalle tapahtui, ja havaitsin, ettei ydinvoimalan purkamista ole edes aloitettu. Suunnitelmia on tehty vain purkamisprosessin hoidosta. Kozloduy on osoittanut minulle, miten vähän komissio tietää siitä, miten rahaamme käytetään. Se on osoittanut myös sen, että lukuisat lisätalousarviot, joita nykyisin laaditaan, vaikeuttavat tilanteen valvontaa ja johtavat siihen, ettei komissio enää näe kokonaistilannetta. Siksi meidän olisi edes lakattava vaatimasta lisätalousarvioita, jotka johtavat tilanteeseen, jossa meillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, missä mennään.

  Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä on kiinnitettävä erityistä huomiota kasvuun, kilpailukykyyn, työllisyyteen sekä koheesio- ja rakennerahastojen käytön tehostamiseen ja yksinkertaistamiseen. Näiden ohella muita keskeisiä tavoitteita ovat energiansaannin turvaaminen ja energian siirto, sisäinen turvallisuus, väestönkasvun haasteet sekä ilmastonmuutos.

Juuri tästä syystä olemme iloisia meille jätetyssä talousarvioesityksessä saavutetusta parlamentin merkittävästä onnistumisesta yhdessä talouden elvytyssuunnitelman ja energia-alan investointien tuen kanssa. Olemme iloisia myös pienemmistä onnistumisista, kuten maidontuottajien tuesta tai pk-yrityksille tarkoitetusta mikrorahoitusvälineestä, joka saatiin aikaan pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Haluan mainita myös älykkään energiahuollon hankkeet ja elinikäisen oppimisen tukemisen. On korostettava, että 2,4 miljardin euron saaminen talouden elvytyssuunnitelmaa varten on todellinen onnistuminen. Olen hyvilläni myös siitä, että saimme vahvistettua Galileo-ohjelman määrärahat.

Energia-alan hankkeisiin on osoitettu lähes kaksi miljardia euroa, mikä on kenties merkittävin saavutus, jonka Euroopan parlamentti voi laskea ansiokseen. Onnistuimme saamaan tukea myös Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan turvallista sulkemista varten, ja painotan tässä yhteydessä turvallisuusnäkökohtaa. Saimme varattua talousarviossa tukea myös maidontuottajille Euroopan parlamentin vaatimuksesta. On syytä painottaa myös sitä, että parlamentti on tehnyt vastuullisia päätöksiä, sekä myöntää, että budjettimarginaalit on jaettu järkevästi.

Marginaalimme ovat kuitenkin hupenemassa. Parlamentti voi olla ylpeä vuoden 2010 talousarviosta. Haluan kiittää tästä esittelijöitä Surjánia ja Maňkaa. Tehtävämme tulevaisuudessa on varmistaa, että Lissabonin sopimuksella voidaan sekä lisätä parlamentin toimivaltuuksia että saada aikaan se, että EU:n talousarviolla voidaan sitä uudistamalla helpottaa eurooppalaisten yrittäjien ja Euroopan kansalaisten asemaa. Tämän mahdollistamiseksi toivon meille lujuutta ja sitkeyttä tulevina vuosina. Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, on minun vuoroni ihailla mielikuvitusta ja ponnisteluja, joilla toimielimet ovat saaneet irrotettua (joidenkin budjettitemppujen turvin, kuten Lamassoure totesi, kuin ihmeen kaupalla) huomattavan määrän rahaa, joka on yhtä paljon kuin talouden elvytyssuunnitelman toiseen osaan myönnetty summa eli 2,4 miljardia euroa. Olen iloinen myös siitä 300 miljoonasta eurosta, jotka löysimme vastataksemme lähiaikoina viljelijöitä koettelevaan vakavaan kriisiin. Toivon, että voimme tämän rahasumman ja näiden vaikeuksien myötä suhtautua käytännönläheisesti viljelijöiden tulevaisuuteen. On syytä olla tyytyväinen myös pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin, jotka tuovat uutta puhtia talousarvioomme, kuten Anne Jensen totesi.

Haluan näiden kahden erittäin hyvin kommentoidun huomion ohella korostaa kahta muuta seikkaa. Haluaisin ensinnäkin esittää kysymyksen ja toiseksi esittää poliittisen kannanoton. Kysymykseni kuuluu seuraavasti: Haluaisin saada virallisen selityksen siihen, kuinka komissio aikoo suhtautua koheesiopolitiikkaan ja rakennerahastoihin, jotka näyttävät joutuneen joidenkin EU:n kumppanien silmätikuksi. Tämä on minusta osoitus siitä, mitä Euroopassa tapahtuu.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Elisabeth Jeggle (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti selviytyi hyvin neuvotteluista. Haluan kiittää kaikkia kollegoitani, jotka ottivat osaa neuvotteluihin ja ilmaisivat selkeästi kantansa komissiolle ja neuvostolle.

Nyt on tärkeää tehdä täyttä oikeutta kaikille Lissabonin sopimukseen liittyville kysymyksille, myös koko talousarviokysymykselle. Olemme osoittaneet, että parlamentti on otettava vakavasti ja että siinä on myös järkeä. Tämä kävi hyvin selväksi budjettineuvotteluissa. Monet kollegani ovat jo maininneet, että olemme saavuttaneet tärkeimmät tavoitteemme.

Maatalouden talousarvion esittelijänä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa voin sanoa, että vaikka talousarviota koskeva osa tässä talousarviossa on puristettu hyvin tiukalle, olemme silti pysyneet marginaaleissamme. Olemme kiristäneet vyötämme. Olemme saavuttaneet tämän omin avuin valiokunnassamme, mille annan suuren merkityksen. Parlamentille merkitsee onnistumista se, että maitorahastolle saatiin varattua 300 miljoonaa euroa kaikista komission ja neuvoston vuosien mittaan esittämistä vastalauseista huolimatta varsinkin, kun otetaan huomioon maidontuottajien vaikea tilanne.

Myös muilla maataloustuotannon aloilla on vaikeaa tällä hetkellä. Tämä vaikuttaa sekä maatalouteen ja viljelijöihin että työllisyyteen tuotannon alapäässä. Tämä vain lisää ongelmia nykytilanteessa. Tarvitsemme pysyvän budjettikohdan maitorahastoa varten ja pyrimme saamaan sen aikaan tulevaisuudessa. Olemme varanneet vuoden 2010 talousarvioon enemmän rahaa kuin vuoden 2009 talousarvioon. Lisäys johtuu nykyisestä tilanteesta, ja tiedostamme tämän. Toimimme tämänsuuntaisesti ja teemme kaiken voitavamme varmistaaksemme, että maatalouspolitiikkamme olisi kestävän kehityksen mukaista ja innovatiivista.

  Estelle Grelier (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, talousarviota koskeva äänestys on pohjimmiltaan täysin poliittinen toimi, ja meidän on tehtävä meille esitetystä talousarviosta tärkeät ja oleelliset poliittiset päätelmät.

Euroopan unionin talousarvio ja etenkin tämä talousarvio kertoo poliittisen Eurooppa-hankkeen puutteesta, vaikka Euroopan kansalaiset tarvitsevat sitä entistä enemmän nyt, kun olemme kriisissä ja aloittelemassa uutta mandaattia. Tästä talousarviosta puuttuu globaali Eurooppa-visio.

Neuvosto ja komissio ovat antaneet jäsenvaltioiden laatia omat, usein keskenään kilpailevat talouden elvytyssuunnitelmat, ja luopuneet taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten elvyttämistoimien koordinoinnista EU:ssa. Mitään ei ole tehty vipuvaikutuksen synnyttämiseksi tai EU:n solidaarisuuteen kannustamiseksi.

Neuvosto ja komissio keventävät omaatuntoaan soveltamalla elvytyssuunnitelmaa tipoittain. Vuoden 2010 talousarviossa onkin varattu yhteensä viiden miljardin euron rahoitus elvytyssuunnitelman toista osaa varten, mikä on naurettavan vähän. Maitorahasto tosin saa 300 miljoonaa euroa, mutta se ei riitä, kun tiedämme, että esimerkiksi ranskalaisten viljelijöiden nettotulot vähenivät 34 prosenttia vuonna 2009.

Vuoden 2010 talousarviossa varataan 25 miljoonaa euroa mikrorahoitusvälinettä varten, mutta neuvoston neuvoista huolimatta talousarviossa pitäydytään koheesiorahaston toimia koskevassa esityksessä.

Näin ollen joudumme äänestämään talousarvion puolesta ikään kuin selkä seinää vasten ja paremman puutteessa, sillä Euroopan kansalaiset eivät pärjää ilman näitä toimia, joskin ne ovat riittämättömiä. Meidän on kuitenkin kiireesti kyseenalaistettava menetelmät, joilla rahoitamme EU:n kunnianhimoisia toimia, joita sen toteutettava, jotta EU:n talousarvio saadaan pois sen nykyisistä tiukasta ja epätarkoituksenmukaisesta kehyksestä.

Euroopan komission puheenjohtajan Barroson on poliittisten juhlapuheidensa lisäksi kerrottava meille, kuinka hän aikoo rahoittaa mainostamiaan EU:n tulevia politiikanaloja, etenkin uuteen kasvustrategiaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä. Näille politiikanaloille tuskin riittävät näin vaatimattomat määrärahat, joita meille nyt tarjotaan.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (GA) Arvoisa puhemies, annan täyden tukeni Euroopan parlamentin päätökselle antaa etusija Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoitukselle. Tämänkaltainen elvytyssuunnitelma on tarpeen taloudellisen kysynnän lisäämiseksi ja alueiden kilpailukyvyn palauttamiseksi.

Työttömyys Euroopassa on talouskriisin vuoksi kasvussa, mikä vahingoittaa pahoin Euroopan taloutta. Pahiten tilanteesta kärsivät valitettavasti nuoret, jotka hakevat elämänsä ensimmäistä työpaikkaa. On elintärkeää toteuttaa toimenpiteitä epäedullisimmassa asemassa olevien suojelemiseksi.

On laadittava uudelleenkoulutusohjelmia, jotta työpaikkansa menettäneet löytäisivät nopeasti uuden työpaikan tulevaisuudessa.

Ohjelma on tarkoitettu toteutettavaksi Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston puitteissa.

Vuodesta 1973 alkaen, jolloin Irlanti päätti liittyä Euroopan talousyhteisöön, Euroopan unioni on toistuvasti (ja tarvittaessa) ottanut keskeisen roolin maan työttömyysongelman ratkaisemisessa Euroopan sosiaalirahaston avulla.

Nyt unioni on jälleen ottanut tämän myönteisen roolin Irlannissa, ja talouden elvytyssuunnitelmalla on elintärkeä asema tässä suhteessa.

  Puhemies. - (EN) Kiitoksia, jäsen Gallagher. Monikielisyysasioista vastaavana varapuheenjohtajana haluaisin sanoa, kuinka iloisia olemme siitä, että puhutte gaelinkielellä täällä parlamentissa.

  Danuta Maria Hübner (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan tehdä neljä huomiota.

Ensinnäkin haluan korostaa tarvetta hyödyntää vuoden 2010 talousarviotamme ja etenkin Euroopan koheesiopolitiikan rahoitusvälineitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti taloustoiminnan piristämiseksi unionin kaikilla alueilla ja kaupungeissa sekä jäsenvaltioiden talouksien elvyttämiseen tarvittavan vipuvaikutuksen synnyttämiseksi. Koheesiopolitiikalla rakennetaan vahva ja välttämätön silta kriisistä selviytymisen ja Euroopan talouden pitkäaikaisen rakennemuutoksen välille.

Toiseksi minun on sanottava, että juuri tästä syystä aluekehitysvaliokunta on kehottanut komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään saatavilla oleva rahoitus koheesiopolitiikan 2007–2013 ensisijaisiin tavoitteisiin – ilmastonmuutokseen, tietoon ja innovaatioihin, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, laajakaistaan, kestävän kehityksen mukaiseen kaupunkiliikenteeseen sekä taitojen päivittämiseen – sekä koheesiopolitiikan vipuvaikutuksen edistämiseen: toisin sanoen komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään tehokkaasti kaikki koheesiopolitiikan yhdessä Euroopan investointipankin kanssa kehittämät rahoitustekniset välineet pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseksi, jotta ne voisivat selviytyä kriisistä ja ennen kaikkea jatkaa toimintaansa sekä sopeutua muuttuvan globaalitalouden muutoksiin sekä tarttua ilmastonmuutoksen haasteeseen (ja sen tarjoamaan mahdollisuuteen).

Kolmanneksi saanen ilmoittaa jäsenille, että kaikki Euroopan aluekehitysrahaston sekä koheesiorahaston maksumäärärahat vuoden 2009 talousarviosta, yhteensä 25,5 miljardia euroa, on käytetty kokonaisuudessaan, ja että siten on edistetty talouden elpymistä, rakennemuutosta, kasvua, työllisyyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä energiatehokkuutta.

Lopuksi sanoisin olevani tältä osin pahoillani siitä, että ehdokasmaiden tukea on leikattu liittymistä valmistelevassa tukivälineessä (IPA), aluekehityksen ja henkilöstöresurssien välineessä, joka kohdistuu esimerkiksi työttömyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja koulutusinvestointeihin. Leikkauksia on tehty seitsemän miljoonaa euroa, joka on 0,5 prosenttia saatavilla olevista toiminnallisista, hallintoon osoitetuista määrärahoista, vaikka olisi ollut tarpeen varmistaa moitteeton paikallishallinto sekä parlamentille niin kovin tärkeän moitteettoman varainhoidon perusperiaatteet.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Haluaisin aluksi onnitella esittelijöitä tuloksista, jotka he saivat aikaan vuoden 2010 talousarviota koskevissa neuvotteluissa. Euroopan kansalaiset tarvitsevat nyt enemmän kuin koskaan vahvaa EU:n talousarviota talouskriisin ja ongelmiensa selättämiseksi.

Jäsenvaltioiden talousarvioilla on nykyisin suuria ongelmia talouskriisin nujertamisessa varsinkin, kun monet ongelmista ulottuvat yli kansalliset rajojen. Nämä ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jotka vaativat yhteisiä vastauksia korkeimmalla mahdollisella päätöksen tasolla. Tästä syystä olen iloinen siitä, että voimme esitellä tänään täällä parlamentissa talousarvion, jolla voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toinen vaihe jopa 1980 miljoonalla eurolla. Talouden elpymisen ensimmäiset merkit näkynevät vuonna 2010, mutta viimevuotiset toimemme iskevät erityisen pahoin jäsenvaltioiden talousarvioihin. Kaiken kukkuraksi jäsenvaltioiden työttömyysluvut nousevat ilmeisesti ennätyskorkealle.

Seuraavalla komissiolla on valtava vastuu jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten auttamisessa selviytymään näistä vastoinkäymisistä. Haluan kuitenkin kiinnittää jäsenvaltioiden huomion niiden vastuuseen EU:n varojen käytössä. On turhaa ponnistella ja neuvotella rahan saamiseksi koheesiopolitiikkaa varten, jos näitä varoja ei käytetä. Kehotankin kollegoideni tavoin tarkistamaan mitä pikimmin monivuotista rahoituskehystä 2007–2013, sillä muutoin emme palaa tänne vuotta 2011 koskevan talousarvion kanssa.

Haluan korostaa vielä neljättä ja viimeistä seikkaa. Vuoden 2010 talousarvio on yhä innovatiivinen, millä ei ole joidenkin mielestä suurtakaan merkitystä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Viittaan tällä Mustanmeren yhteisen EU:n kehyksen luomiseksi aloitettuihin valmisteluihin. Näin tunnustetaan, että Mustameri on tärkeä eurooppalainen kysymys, sekä vähennetään eroja tavassa käsitellä Mustanmeren ja Itämeren EU:n politiikan yhteydessä.

  Jean-Pierre Audy (PPE). - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, haluan onnitella esittelijöitä ja budjettivaliokunnan puheenjohtaja Lamassourea.

Haluan esittää viisi huomiota. Ensimmäinen koskee tutkimusta ja etenkin kuudetta ja seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa. Talousarvion valiokunnassa meillä on tapana painottaa oikeusvarmuuden nimissä, että haluamme Euroopan komission pidättyvän laskemasta uudelleen uusien tukikelpoisuusperusteiden avulla taseita hankkeista, jotka ovat jo päättyneet ja jotka se on hyväksynyt ja maksanut. Toistamme komissiolle esittämämme vaatimuksen siitä, ettei sen pidä poiketa kansainvälisistä tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardeista.

Toinen huomioni koskee EU:n henkilöstön eläkkeiden sisällyttämistä talousarvioon. Esitämme, että henkilöstön eläkkeitä koskevat jäsenvaltioiden vaateet (37 miljardia euroa 31. joulukuuta 2008, mikä on neljä miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2007) sisällytettäisiin tilinpäätökseen. Ehdotamme myös selvityksen tekemistä EU:n eläkerahaston perustamisesta.

Kolmas huomioni on se, että minusta Euroopan petostentorjuntavirastoa pitäisi tukea. Tukea olisi myönnettävä niin, että virasto voisi parantaa toimintaansa varsinkin EU:n ulkopuolisessa toiminnassa.

Neljänneksi totean, että toivoisimme komissiolta varoja toimielinten välisen konferenssin järjestämiseen, jotta saisimme Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta myönteisen tarkastuslausuman. Konferenssiin osallistuisivat jäsenvaltioiden tilintarkastustuomioistuinten edustajia, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen edustajia, jäsenvaltioiden parlamenttien edustajia sekä hallintoviranomaisia.

Lopuksi totean, että Euroopan unionin investoinnit ovat riittämättömät. Teenkin henkilökohtaisen ehdotuksen: Eikö nyt olisi aika luoda talousarvioomme investoinneille varattu kohta sekä laatia yhdessä Euroopan investointipankin (josta esitän, että siitä tehtäisiin vastedes Euroopan unionin yhteistyökumppani jäsenvaltioiden ohella, sillä olemme oikeushenkilön asemassa) investointiohjelma varsinkin Euroopan laajuisista verkostoista? Ohjelma kattaisi energian, moottoritiet, nopeat rautatieyhteydet, vesiväylät, yliopistot, koulutuksen, laajakaistan, terveydenhuollon, avaruusasiat ja niin edelleen.

  Derek Vaughan (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ensimmäinen talousarvioni tässä parlamentissa, ja olen ollut hyvin vaikuttunut yksimielisyydestä parlamentin ensisijaisista tavoitteista sekä siitä, että näiden tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Haluan kiittää kaikkia tähän prosessiin osallistuneita.

Olemme saavuttaneet paljon. Emme ole saavuttaneet kaikkea, mutta olen mielissäni siitä, että olemme saavuttaneet niin paljon. Olen erityisen tyytyväinen rakennerahastoja ja koheesiopolitiikkaa koskeviin julkilausumiin. Toivon, että nuo julkilausumat muistetaan päättäessämme vuoden 2013 jälkeisestä politiikasta. Parlamentin on kuitenkin tehtävä vielä vaikeita päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi mikrorahoitusvälineen rahoitusta (toivon, että tämä on edelleen jäsenten mielestä ensisijainen tavoite), Kozloduyn ydinvoimalan rahoituksen varmistamista kolmen vuoden kuluessa sekä uusien ensisijaisten tavoitteiden rahoituksen varmistamista. Kyse on Kööpenhaminasta, Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta sekä uudesta Eurooppa 2020 -strategiasta johtuvista tavoitteista, joista keskustelemme ensi vuonna.

Meidän on ratkaistava kaikki nämä ongelmat tietäen, että marginaalit ovat tiukat ja että neuvosto on haluton tarjoamaan lisää rahoitusta. Sen vuoksi talousarvion perusteellinen tarkistaminen tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää. Meidän on varmistettava, että ensisijaiset tavoitteemme toteutuvat tulevissa talousarvioissa.

Meidän on lisäksi harkittava uutta budjettikohtaa globalisaatiorahastoon sen sijaan, että rahaa otetaan muista budjettikohdista. Meidän on varmistettava myös, että joustoväline saa tarpeeksi rahaa niin, että voimme täyttää ensisijaiset tavoitteemme tai muuttaa niitä. Tällä hetkellä joustovälineeseen ei ole varattu tarpeeksi rahaa. Jos voimme toteuttaa kaikki nämä asiat, täytämme ensisijaiset tavoitteemme ja mikä tärkeintä, voimme osoittaa Euroopan kansalaisille, että tällä parlamentilla on merkitystä.

Talousarvioissamme olisi noudatettava paitsi meidän myös kansalaistemme ensisijaisia tavoitteita. Tämä on avainsanoma meille parlamentissa, mutta se on avainsanoma myös komissiolle ja neuvostolle.

  Csaba Őry (PPE). – (HU) Ei ole varmaankaan sattuma, että vuoden 2010 talousarvion valmistelu herättää näin paljon huomiota. Kaikki tämä huomio on täysin perusteltua pahenevan työttömyyden ja talouskriisistä johtuvien ongelmien vuoksi. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan kiittää esittelijä Surjánia näiden tärkeiden asioiden ammattimaisesta käsittelystä.

Mainitsimme aiemmin seuraavat ensisijaiset tavoitteet työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa kirjaamassani lausunnossa. Nostimme luonnollisesti ykköstavoitteeksi välineet, joilla on tarkoitus lieventää rahoitus- ja talouskriisin haittavaikutuksia Euroopan kansalaisiin. Annoimme tukemme jokaiselle ehdotukselle, myös ehdotukselle lisätä rahoitusta 8,4 prosenttia kilpailukyvyn piristämiseksi. Toivomme, että lisäys auttaa säilyttämään työpaikat ja luomaan uusia sekä edistää talouden elvytyssuunnitelman ja uudistetun Lissabonin strategian sekä elinikäisen oppimisen ohjelman toteutumista.

Korostimme myös sosiaalirahastoon liittyviä tehtäviä, ammattikoulutusta, teknisen pätevyyden hankkimista sekä elinikäistä oppimista. Minusta on erityisen tärkeää, että saatoimme varata 25 miljoonaa euroa rahoitusta tulevaan mikrorahoitusvälineeseen vuonna 2010. Keskustelimme eilen tästä uudesta välineestä. Pääsemme toivoakseni nopeasti sopuun myös muista rahoituksen yksityiskohdista.

Talousarviossa on mielestäni tärkeää painottaa budjettikohtaan 1a sisältyvien toimien ja politiikanalojen rahoituksen merkitystä. Näillä toimilla edistetään kestävää kehitystä ja työpaikkojen luontia. Kannatan erityisesti budjettikohtia, joilla pyritään kohentamaan pienten ja keskisuurten yritysten asemaa, sekä Progress-ohjelmaan, EURESin konsultointi- ja tiedotusverkostoon sekä Euroopan globalisaatiorahaston kaltaiseen pilottihankkeeseen osoitettua tukea.

Kun kaikki nämä asiat otetaan huomioon, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan asettamilla tavoitteilla voi mielestäni olla merkittävä asema talousarviossa, mistä olemme kiitollisuudenvelassa esittelijöille.

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, edellisessä parlamentissa kiinnitettiin runsaasti huomiota jäsenten ja heidän avustajiensa sääntöihin, mikä oli minusta varsin aiheellista. Tämä parlamentin ja uuden komission toimikauden alussa on aika suunnata huomiomme kolmen toimielimen muuhun henkilöstöön sekä tarkastella heidän asemaansa.

Olemme hyvin etuoikeutettuja, koska parlamentissa, neuvostossa ja komissiossa työskentelee hyvin ammattitaitoisia ja asialleen omistautuneita ihmisiä, mutta todellisuudessa meillä parlamentissa ei ole käsitystä siitä, mitä tämä henkilökunta tarkalleen ottaen tekee. Se on vain hoitanut työnsä vuodesta toiseen.

Parlamentissamme on edustajia 27 jäsenvaltiosta, komissiossa on 27 komission jäsentä noista jäsenvaltioista, ja neuvoston ministerit puolestaan kulkevat kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä, joten meitä palvelemaan valitun henkilökunnan on itse asiassa varsin helppo päättää asialistasta.

Toivonkin näin parlamenttikautemme alussa, että uusi komissio vaatisi (en muuten tiedä, mikä henkilöstön osuus on talousarviosta, mutta tiedän, että se on huomattava) selvitystä kolmen toimielimen henkilökunnan toimenkuvasta, jotta varmistetaan henkilökunnan toiminnan tehokkuus ja ennen kaikkea avoimuus sekä tilivelvollisuus. Tämä on minusta tärkeä julkinen palvelu.

Nykyään vallitsee yhä laajempi käsitys siitä, että toimielimille on tyypillistä eräänlainen kasvoton byrokratia. En ole samaa mieltä, enkä sano tätä epäsuorana kohteliaisuutena, sillä meillä on varsin hyvää henkilökuntaa, mutta kyse ei ole tehokkuudesta. Meidän on tiedettävä, mitä henkilökunta tekee, ja jos olemme vakavissamme Lissabonin strategiassa ja tehokkaan talouden toteutumisessa, on varmistettava, että kolmessa toimielimessä työskentelevä henkilökunta työskentelee tehokkaasti ja vastuullisesti. Minusta kussakin toimielimessä olisi oltava apulaispääsihteeri, joka raportoi silloin tällöin toimielimille henkilökunnan tehokkuudesta.

Kehotan komissiota teettämään tästä riippumattoman ja oikeudenmukaisen tutkimuksen uuden komission toimikauden alussa.

  Tadeusz Zwiefka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, näyttää olevan aiheellista huomauttaa myös tässä budjettikeskustelussa, että lainsäädännöllä on keskeinen osa yhteiskuntaelämässä ja että yhdenmukainen lainsäädäntö on Eurooppaa yhdistävä tekijä. Euroopan unionin tuomioistuimella on keskeinen rooli lainsäädännössä, minkä vuoksi oikeudellisten asioiden valiokunta on esittänyt joukon tarkistuksia, joiden tavoitteena on palauttaa alustavassa talousarvioesityksessä tarjotut varat, joilla tuomioistuin voi hädin tuskin täyttää vain tärkeimmät tarpeensa.

Yksi kiireellisimmistä ongelmista koskee budjettivarojen lisäystä vuodeksi 2010 ennakkoratkaisukysymysten kääntämiseen, sillä kansalliset tuomioistuimet hyödyntävät ennakkoratkaisukysymyksiä perusvälineenä, jolla ne voivat mukauttaa kansallista lainkäyttövaltaa EU:n lainkäyttövaltaan. Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole riittäviä resursseja käännösyksikkönsä henkilöstöresurssien lisäämiseen, mikä johtaa viivästyksiin oikeudenkäynneissä. Jos tuomioistuin saisi lisää rahaa, se voisi tehostaa toimintaansa ja vähentää oikeudenkäyntien viivästymisiä jäsenvaltioissa. Jos sitä vastoin neuvosto supistaisi varoja, se vahingoittaisi jo ennestään rankalla kädellä leikattuja strategisia IT-hankkeita, joita tuomioistuin on esittänyt vuodeksi 2010 parantaakseen palvelujensa laatua vähentämällä samalla henkilökuntansa määrää. Yhteisessä talousarvioesityksessä osoitettujen varojen palauttaminen on siis ehdottoman tärkeää. Tietoteknologia on elintärkeä ala, jolla aikamme uusia haasteita voidaan voittaa, joka tuo pitkäaikaisia säästöjä sekä mahdollistaa entistä parempien palvelujen tarjoamisen kansalaisille.

Haluan korostaa myös tarvetta tukea strategisia viitekehyksiä koskevaa esitystä. Akateemikkojen ryhmä esitteli helmikuussa 2009 lopullisen version näiden viitekehysten yhteenvedosta, jota EU:n toimielimet voivat käyttää pohjana EU:n sopimusoikeuden suunnittelussa. Tässä vaiheessa on äärimmäisen tärkeää käännättää viitekehykset mahdollisimman monelle EU:n viralliselle kielelle, jotta puolueryhmät ja oikeusyksiköt sekä muut asianosaiset voivat käydä perusteellista keskustelua EU:n sopimusoikeuden tulevaisuudesta. Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti aikoo hyvittää neuvoston virheet ja mahdollistaa siten EU:n tuomioistuimen toiminnan parantamisen.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  György Schöpflin (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, muiden tavoin minustakin tämä on erinomainen talousarvio. Sen parissa on tehty paljon töitä, joten haluan kiittää kaikkia sen valmisteluun osallistuneita.

Haluaisin keskustelun tässä vaiheessa yrittää tarkastella hieman kokonaiskuvaa. Joissakin erityiskysymyksissä on tehty äärimmäisen tärkeitä panostuksia, mutta meidän on tarkasteltava asiaa laajassa eurooppalaisessa yhteydessä, jotta ymmärtäisimme puheidemme merkityksen. Minusta demokratia edellyttää, että kullakin toimielimellä on oma talousarvionsa, ja toimielinten on oltava tilivelvollisia menoista, joita käytetään niiden hyväksi, jotka tosiasiassa ovat maksajia ja tarjoavat resursseja.

Tämä nimenomainen talousarvio on siten varustettu vastuulla. Se on itse asiassa varustettu vastuulla siitä, että se on sellaisen toimielimen talousarvio, joka on sitoutunut erityisesti avoimuuteen ja tilivelvollisuuteen. Kun otetaan huomioon sitoutumisemme avoimuuteen ja tilivelvollisuuteen, tämä vahvistaa hyvää hallintotapaa ja ideaalimaailmassa lisäisi rahaa käyttävien ja sitä tarjoavien välistä luottamusta. Ehkä minun on syytä korostaa, että näin olisi ideaalimaailmassa, mutta todellisuus on usein toisenlainen. Avoimuuden erityinen merkitys on siinä, että sen avulla voidaan kaventaa yksityishenkilöiden ja valtaa käyttävien välistä kuilua. Tämä kuilu on nykyaikaisen elämän väistämätön piirre (tästä voimme varmasti kaikki olla yhtä mieltä), joten kunkin toimielimen olisi parhaansa mukaan yritettävä kaventaa sitä.

Kaiken kukkuraksi Euroopalla on edessään vaikeat ajat, mikä lisää turvattomuutta kansalaisten keskuudessa. Voimme tältä osin valaista näitä kysymyksiä lisäämällä keskusteluja, joihin voi sitä paitsi liittyä myös erimielisyyksiä. Tästä näkökulmasta ajateltuna talousarvio on minusta erinomainen askel oikeaan suuntaan, ja annan sille täyden tukeni.

  Peter Šťastný (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, vuoden 2010 talousarvio on, kuten kaikki muutkin talousarviot, kaikkea muuta kuin avokätinen. Näin ollen meidän on toimittava sen puitteissa, mitä meillä on, ja meillä on vaikean globaalin kriisin vaikutukset ensisijaisena tehtävänä. Kaikki muu on toissijaista.

Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) esittelijänä toivoisin, että otsakkeeseen 4 (EU globaalina toimijana) tehdyt määrärahalisäykset käytettäisiin hyvin ja että käyttöä valvottaisiin tehokkaasti niin, että varoilla voidaan edistää kauppavirtojen kasvua ja että kaupan esteitä poistamalla voimme nostaa BKT:tä ja edistää työllisyyden kasvua.

WTO:n Dohan kehitysohjelma on paras monenvälinen foorumi tämän tehtävän täyttämiseen varsinkin kehitysmaissa. Sen vuoksi tämän pitkään kestäneen tarun menestyksekkääseen päätökseen saamiseen on suuri motivaatio, sillä tällöin voimme taistella globalisaation ikäviä vaikutuksia vastaan todella vaikutusvaltaisella välineellä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, vuoden 2010 talousarvio on vaikean kompromissin tulos. Talousarviolla on toisaalta tarkoitus lievittää talouskriisiä, ja samalla rahoitamme ilmastonmuutoksen torjuntatoimia, joita toteutetaan lähinnä hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Tämä on hyvä asia, mutta lyhyellä aikavälillä tämä estää kehitystä, joka on ala, jolla käytämme edelleen liian vähän rahaa.

Menojen lisääminen tutkimukseen ja innovaatioihin on perusteltua. Tällä tavoin parannamme kilpailukykyämme. Myös koulutuksen (Erasmuksen vaihto-ohjelma mukaan lukien) menot ovat nähtävästi edelleen liian pienet. On hyvä asia, että maitorahastoon löytyi rahat (tosin riittämättömät), sillä eurooppalaisille viljelijöille mennyt vuosi on ollut vaikea. Taloustilanteen kohentaminen sekä työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen edellyttävät mikrorahoitusvälineeseen tarkoitetun rahoituksen nostamista. Laajakaistainternetin rahoitus maaseutualueilla on tärkeää kehityksen kannalta, mutta kuten totesin, tämä talousarvio on kompromissin tulos.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan käyttää catch-the-eye -menettelyn mukaisen puheenvuoron, sillä aiempi puheenvuoroni oli vain minuutin mittainen, vaikka esityslistan mukaan sen piti olla kaksiminuuttinen. Halun tehdä seuraavan lisäyksen: Vaikka yhdyn puolueeni muihin jäseniin ja äänestän keskustelumme kohteena olevan talousarvion puolesta torstaina, haluan kuitenkin painottaa, että meitä ei koettele pelkästään talous-, rahoitus- tai ympäristökriisi (kuten täällä on huomautettu aiemmin) vaan myös hyvin syvä yhteiskunnallinen, työttömyyden lisääntymiseen liittyvä kriisi.

Vaikka talousarviossa on löydetty oikeanlainen tasapaino, olen pahoillani siitä, etteivät jäsenvaltiot ole ottaneet huomioon niitä vahvoja poliittisia viestejä, jotka on osoitettu juuri vaikeassa tilanteessa oleville kansalaisille. Olimme toivoneet rahoituksen lisäämistä vähävaraisimpien kansalaisten tukiohjelman yhteydessä, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Tämä on harmillista, sillä se olisi ollut voimakas signaali siitä, että etenemme kohti entistä sosiaalisempaa Eurooppaa.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Kiitoksia, arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, vuoden 2010 talousarvio on totisesti oiva esimerkki hyvästä kompromissista. En todellakaan ole samaa mieltä niiden kollegoideni kanssa, joiden mielestä tämä talousarvio on kriisiajan talousarvio. Me valtion edustajat tiedämme vallan hyvin, mitä kriisiajan talousarvio tarkoittaa: silloin budjettitulot ovat vähentyneet 30 prosentilla tai enemmän kahdessa vuodessa.

Komissiota on syytä onnitella yhdessä neuvoston ja parlamentin kanssa tietyistä ensisijaisista tavoitteista, sillä se irrotti lisää varoja erityisesti talouden elvytyssuunnitelman rahoitusta varten esimerkiksi laajakaistainternetin käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi sekä energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelma) rahoittamiseksi. Haluaisin huomauttaa myös, että on myös joitakin ongelma-alueita.

Haluan joka tapauksessa kiinnittää huomiota kollegani Ivars Godmanisin puheenvuoroon, jossa hän mainitsi, että yksittäiset valtiot ovat jo yli vuoden ajan laiminlyöneet rahoitustuen hallinnointia. Sen vuoksi tämä on minusta todella hyvä talousarvio, jota olisi tuettava ja josta onnittelen komissiota.

  Ivars Godmanis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan painottaa lyhyesti yhtä asiaa nyt, kun komission jäsen on läsnä.

Meillä on ongelma: työskentelemme aluekehitysvaliokunnassa yhä sellaisten, vuosia 2009–2010 koskevien muutosehdotusten parissa, joissa Euroopan komissio ei vaadi jäsenvaltioiden osallistumista yhteisrahoitukseen. Kokonaisvarojen suuruus on yli 6,6 miljardia euroa. Olemme hyväksyneet vuoden 2010 talousarvion, mutta siinä ei ole varattu rahaa noihin tarpeisiin; vuoden 2009 talousarvio on käytetty loppuun.

Aluekehitysvaliokunta odottaa yhä komissiolta uutta ehdotusta, sillä neuvosto hylkäsi edellisen ehdotuksen. Meillä on oltava varsin selkeä käsitys siitä, mitä meidän on tehtävä seuraavaksi. Minun käsittääkseni ehdotukselle ei ole tilaa, mutta tilanne on arvioitava uudelleen. Muutoin aluekehitysvaliokunta työskentelee yhdensuuntaisesti, eikä meillä budjettivaliokunnassa ole aavistustakaan siitä, mitä voimme tehdä, koska näitä ehdotuksia varten ei ole enää rahaa seuraavassa vuoden 2010 talousarviossa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, joudun valitettavasti toteamaan tässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kriisissä, jolla on hirvittävät vaikutukset työllisyyteen ja ihmisten elinoloihin, ettei tämä yhteisön esitys vuoden 2010 talousarvioksi ole alkuunkaan riittävä. Siinä ei oteta huomioon edes rahoitusnäkymiä, joiden suuruudeksi esitettiin 1,1 prosenttia yhteisön bruttokansantulosta, eikä ensimmäiseen käsittelyyn jätettyä ja siinä hyväksyttyä talousarvioesitystä, joka oli 1,08 prosenttia yhteisön bruttokansantulosta.

Meille nyt hyväksymistä varten jätetyssä talousarvioesityksessä priorisoidaan ja rahoitetaan Euroopan unionin uusliberalistisia ja militaristisia suuntauksia. On syytä panna merkille, että tämä ensimmäinen Lissabonin sopimuksen nojalla laadittu talousarvio vahingoittaa kovin paljon mainostettua taloudellisen ja sosiaalisen koheesion politiikkaa, joka saa nyt aiempaa paljon vähemmän varoja. Koheesiopolitiikan menojen leikkaukset ovat kokonaismaksuissa mitattuna noin 2,5 miljardia euroa ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttyyn määrään verrattuna.

Edellä mainituista syistä emme voi hyväksyä tätä talousarvioesitystä, joka on yli 11 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2010 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä esitetty talousarvio.

  Hans Lindblad, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, tämä on ollut mielestäni jännittävä keskustelu. Olemme esittäneet toisistaan eriäviä mielipiteitä, ja niin pitää ollakin. Jotkut haluavat supistaa talousarviota. Monet taas eivät nähtävästi ole täysin tyytyväisiä, ellei kaikkia kansallisia talousarvioita siirretä EU:n toimialaan. Onneksi näyttää siltä, etteivät äänestäjämme halua, että kaikki toimivalta siirrettäisiin Euroopan parlamentin alaisuuteen.

Jäsen Färm esitti minulle suoran kysymyksen. Jäsen Färmia kuunnellessa saa käsityksen, ettei EU:lla olisi lainkaan työllisyyspolitiikkaa ilman mikroluottoja. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Eri jäsenvaltiot investoivat valtavia rahamääriä talouden ja työllisyyden tukemiseen. Lisäksi EU:n talousarvioon on tehty huomattavia yleislisäyksiä, ja talouden elvytyssuunnitelmaan on varattu viisi miljardia euroa. Myös Euroopan keskuspankki harjoittaa hyvin ekspansiivista politiikkaa. Siten EU harjoittaa epäilemättä varsin tuntuvaa työllisyys- ja kasvupolitiikkaa.

Jos mikroluotot olisi jäsen Färmin mielestä asetettava etusijalle, joillekin muille kysymyksille on silloin annettava luonnollisesti vähemmän painoa. Kyse on valinnoista. Lisävarojen haluaminen ja laskun lähettäminen jäsenvaltioille ei tietenkään ole kuitenkaan hyväksyttävä ratkaisu.

  Vladimír Maňka, esittelijä. (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, kiitoksia innostavista puheenvuoroistanne. Haluan kiittää EU:n toimielinten edustajia, Euroopan parlamentin puhemiestä, varjoesittelijöitä, koordinaattoreita sekä kaikkia muita.

Tänä vuonna olemme toimineet budjettivaliokunnan kahden puheenjohtajan johtamina. Vuoden alkupuoliskolla Bögen ja jälkipuoliskolla Lamassouren alaisuudessa. Arvoisat puheenjohtajat Böge ja Lamassoure, en ole varmastikaan ensimmäinen, joka kiittelee teitä molempia hienosta panoksestanne valiokunnan työssä sekä koko talousarvioprosessissa.

Arvostan myös puheenjohtajavaltio Ruotsin sekä komission jäsenen yhteistyöpanosta. Virallisissa yhteyksissä näkymättömät miehet ja naiset ovat neuvonantajiamme, avustajiamme ja hallintohenkilökuntaa. Heillä on kuitenkin tärkeä rooli. Ilman heitä emme olisi päässeet tähän tulokseen. Haluan kiittää heitä kaikkia.

Hyvät kuulijat, Lissabonin sopimus vaikuttaa koko joukkoon Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten palveluita. Yhteispäätösmenettelyssä tehtävien päätösten osuus kasvaa rajusti niin, että se kattaa jopa 95 prosenttia lainsäädännöstä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden sekä maatalouden, kalastuksen, tutkimuksen ja rakennerahastojen kaltaisissa kysymyksissä. Määräenemmistöä vaativat äänestykset lisääntyvät neuvostossa, ja monia uusia oikeusperustoja luodaan matkailun, urheilun, energian, siviilipuolustuksen ja hallinnollisen yhteistyön kaltaisilla aloilla. Tämä lisää EU:n lainsäädännöllisiä toimia yleisesti, millä on merkittävä kokonaisvaikutus Euroopan parlamentin toimivaltuuksiin ja toimintaan ja sen myötä myös tarpeeseen antaa vauhtia hallinnolle.

Lähikuukausina aiomme tutkia ja arvioida rahoitusresurssit, joita tarvitaan Lissabonin sopimuksen myötä syntyvien Euroopan unionin uusien politiikanalojen toteuttamiseksi. Uskon, että yhdessä onnistumme seuraavan talousarvioprosessin käynnistämisessä.

  Jutta Haug, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia kollegojani. Onnistuimme löytämään yhteisen kannan suhteessa neuvostoon. Haluaisin kuitenkin tässä vaiheessa kiittää myös neuvostoa ja neuvoston puheenjohtajaa hyvin lämpimästi. Kaikki minut tuntevat tietävät, että normaalisti jakelen kehuja ja kiitoksia varsin säästeliäästi. Haluan siitä huolimatta esittää vilpittömät kiitokseni puheenjohtajavaltio Ruotsille ja erityisesti Hans Lindbladille puheenjohtajavaltion työstä ja jatkuvasta läsnäolosta talousarviota koskevissa keskusteluissa. Ruotsin puheenjohtajuus oli miellyttävä vastakohta verrattuna muihin puheenjohtajuuksiin, joita olen kokenut pitkän urani varrella parlamentin jäsenenä. Kiitoksia oikein paljon.

Monet jäsenet ottivat tänä aamuna osaa tähän keskusteluun, johon osallistui käsittääkseni paljon normaalia enemmän jäseniä. Suurin osa heistä mainitsi talousarvion rajoitukset ja rakenteen. Hyvät kuulijat, voimme varauksetta olettaa, että vuoden 2010 talousarvio on viimeinen laatuaan, viimeinen, jolla on tällainen rakenne. Tämä saa meidät uskomaan, että voimme rahoittaa Euroopan unionin tarpeellisia politiikanaloja ja unionin uusia haasteita ja tehtäviä tällä tavoin.

Odotamme, että komissio tekee väliarvioinnin ripeästi, sillä vuonna 2006 tehtyjen sopimusten ehtojen mukaan arviointi olisi pitänyt tehdä jo viimeistään vuonna 2009, toisin sanoen tämän vuoden loppuun mennessä. Tarkemmin sanoen odotamme myös ehdotusta nykyisten rahoitusnäkymien tarkistuksesta. Emme voi odottaa uudistusta vuoteen 2014 asti. Tarvitsemme kestäviä välineitä nyt, jotta Euroopan unioni voisi vastata lähitulevaisuuden haasteisiin niin, että varmistetaan demokraattinen legitiimiys, mihin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Lamassoure vetosi meidän kaikkien puolesta.

  Reimer Böge, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, nyt kun olemme kaikki päässeet yhteisymmärrykseen vuoden 2010 talousarviosta poliittisten realiteettien mukaisesti, meidän on nyt luonnollisesti keskityttävä siihen, mikä meitä odottaa lähikuukausina.

Eurooppa-neuvosto on myöntänyt 23,5 miljoonaa euroa varsin yksipuolisessa prosessissa, joten myös meidän on tehtävä hyvin pikaisesti tarvittavat lisäykset parlamentin talousarvioon toimielinten välisen tasapainon säilyttämiseksi ja jotta voidaan varmistaa parlamentin mahdollisuus vastata Lissabonin sopimuksen aiheuttamiin haasteisiin. Meidän on kiinnitettävä riittävää huomiota puolueryhmien, valiokuntien ja erityisesti yksittäisten jäsenten toimintakykyyn edessä olevien tehtäviemme suhteen.

Meidän on lisäksi järjestettävä lähikuukausina yleisiä keskusteluja mukautuksista, arvioista ja tarkistuksista. Kyse on toimielinten välisen sopimuksen mukauttamisesta, uudistamisesta ja parantamisesta. Kyse on toimielinten välisen sopimuksen tiettyjen osien liittämisestä monivuotiseen rahoituskehykseen, jota koskeva päätöksentekoprosessi muuttuu Lissabonin sopimuksen myötä. Kyse on varainhoitoasetusta koskevasta yhteispäätösmenettelystä. Kyse on myös Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon laaja-alaisesta kehittämispaketista, jolla varmistetaan parlamentin budjettioikeudet sekä mahdollisesti muutokset oikeusperustoihin, joita tarvitaan ulkosuhdehallinnon monivuotisissa ohjelmissa.

Tästä syystä haluaisin tässä vaiheessa toistaa, että ilman mukautuksia, arviointeja tai tarkistuksia emme voi tehdä mitään. Emme voi loputtomasti lykätä välttämätöntä prosessia, jossa Lissabonin sopimuksen aiheuttamiin budjettihaasteisiin tartutaan vähitellen. Odotan, että uusi komissio aloittaa työnsä ripeästi ja tekee ehdotuksia, joilla taataan parlamentin oikeudet kaikilla aloilla, mutta joilla ei yritetä salaa muuttaa yksittäisten jäsenten oikeuksia, koska se olisi vastoin parlamentin etuja. Tiedämme, kuinka voimme estää tämän.

  László Surján, esittelijä. – (HU) Jos haluamme lisätä Euroopan kansalaisten turvallisuuden tunnetta vuonna 2010, tämä talousarvio on pantava tehokkaasti ja käytännönläheisesti täytäntöön. Juuri tästä syystä olemme parantaneet energiavarmuutta, tuemme työpaikkojen luontia ja olemme ottaneet käyttöön mikrorahoitusvälineen. Tuemme myös tutkimusta ja kehitystä sekä elinikäistä oppimista. Haluamme tuke maitoalaa ja lieventää mahdollisuuksiemme mukaan ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia.

Olemme saavuttaneet tämän kuluttamalla joka ikisen sentin varoista, jotka meille on annettu monivuotisen rahoituskehyksen välityksellä. Tämän vuoksi talousarviosta on tullut täysin joustamaton, eikä siinä ole tarvittavia marginaaleja. Tämän on toinen syy väliarvioinnin kiireellisyydelle, painotan tätä jälleen. Komissiolla ja jäsenvaltioilla on erityinen vastuu tämän onnistumisessa. Voimme katsoa veronmaksajia suoraan silmiin, jos käytämme saatavilla olevan kehyksen lainmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Jos uusien työpaikkojen luontiin saadaan tarvittavat varat, työpaikkojen määrä todella kasvaa. Jos varoja saadaan myös siihen, että alikehittyneet alueet voivat ottaa kiinni kehittyneempiä alueita, näiden alueiden paikallinen BKT kasvaa. Vain, jos näitä toimia valvotaan, voimme sanoa, että olemme saaneet vastinetta rahoillemme ja että Euroopan kansalaisten kannatti tehdä nämä uhraukset, sillä jäsenvaltioiden nykyistä, 123 miljardin euron maksuosuutta EU:n talousarviossa voidaan totisesti pitää uhrauksena.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, toivon, että tämä parlamentti antaa vakaan tukensa tälle nyt käsiteltäväksi jätetylle mietinnölle ja että voimme torstaina antaa Euroopan kansalaisille kunnon talousarvion, joka on vakaa sekä oikeudellisesti että moraalisesti.

  Puhemies. – (EN) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Jutta Haugin mietinnöstä äänestetään huomenna.

Surjánin, Maňkan ja Bögen mietinnöistä äänestetään torstaina.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Ádám Kósa (PPE), kirjallinen. – (HU) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää edustava kollegani, esittelijä Surján sekä Maňka ovat suorittaneet merkittävän tehtävän. Kuten jäsenvaltioiden parlamenttien budjettikeskusteluissa myös meidän on tehtävä täällä parlamentissa varsin selväksi talousarvioesityksen sisältö ja viesti yhteiskunnalle. Vaikka mietinnössä ei mainita rakennuksiin pääsyä koskevaa kysymystä, haluan kiinnittää huomionne seuraavaan: EU on liittynyt vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen yleisten asioiden neuvoston 26. marraskuuta tekemän päätöksen perusteella. Tämän perusteella ja mietinnön 43 kohdan sekä liitteen 2 määräysten mukaisesti meidän olisi syytä olla tyytyväisiä kiinteistöpolitiikasta tehtyyn yhteiseen julkilausumaan.

On kuitenkin hyvin tärkeää, että rakennuksiin pääsyä koskeva kysymys otetaan huomioon rakennusalan investoinneissa ja muissa infrastruktuuri-investoinneissa ja että myös muut tärkeät vaatimukset (esim. energiasäästöjä koskevat) otetaan huomioon. Esteettömyyden varmistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat aina muita kustannuksia paljon korkeammat. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan parlamentti ottaa huomioon myös näkörajoitteisia koskevat turvallisuusvaatimukset. Rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa voitaisiin esimerkiksi harkita selkeästi nähtävissä olevien kylttien käyttöä sekä kosketusherkkiä lattiamerkintöjä, joiden avulla näkörajoitteiset voivat liikkua. Kielioikeuksin osalta minusta olisi lisäksi tärkeää, että rakennusten esteettömiksi tekemisen ohella asiakirjoissa (myös sähköisissä) olisi tarvittavat tiedot siitä, miten näkörajoitteiset voivat päästä rakennuksiin (ja mitä ohjelmistopaketteja suositellaan).

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Talouskriisin aikana, kun Euroopan kansalaiset joutuvat kokemaan irtisanomisia ja sosiaalipalveluiden supistuksia, myös Euroopan unionin on tehtävä säästöjä. EU aikoo käyttää rahaa ensi vuonna noin 123 miljardia euroa eli seitsemän miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Taloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan tietenkin taloutta virkistäviä toimenpiteitä, mutta on kyseenalaista, ovatko Euroopan talouden elvytyssuunnitelman kaltaiset välineet siihen oikea tapa. Aiemmin niin kovin ylistetyt EU:n ohjelmat ovat osoittautuneet paperitiikereiksi. Lisäksi monet EU:n tuet ovat tarjonneet tilaisuuksia erilaisiin väärinkäytöksiin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on jo vuosikausia paljastanut vuosikertomuksissaan räikeitä virheitä maatalous- ja rakennerahastojen käytössä. Tämä tarkoittaa, että veronmaksajien kovalla työllä ansaitsemat rahat ovat valuneet jo vuosia tuntemattomiin taskuihin. Monimutkaiset asetukset, jotka ovat usein jopa Brysselin eurokraattien mielestä sekavia, ovat keskeinen syy järjestelmän puutteellisuuteen. EU:lla ei ole edes valmiuksia periä takaisin varoja, jotka on maksettu väärin perustein. Siten EU: talousarvion jatkuva paisuttaminen on väärä tie. Sen sijaan järjestelmän puutteet olisi korjattava kauaskantoisten kansallistamistoimien avulla esimerkiksi maataloudessa. Siten jäsenvaltiot voisivat itse päättää, mitä aloja ne haluavat tukea. Talouden elvyttämistoimista on sanottava, että jäsenvaltioiden olisi koordinoitava niitä yhdessä.

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. – (ET) Talouden elvytyssuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2009 Eurooppa-neuvostossa, jossa sovittiin, että vuosina 2009 ja 2010 EU:n käyttämättömistä budjettivaroista osoitetaan viisi miljardia euroa energiaverkkojen yhdistämiseen sekä laajakaistaverkkojen kehittämiseen liittyviin investointihankkeisiin. Olen hyvin mielissäni voidessani todeta, että sovittelukomiteassa päästiin sopuun talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen (vuosi 2010) rahoituksesta rahoituskehystä 2007–2013 tarkistamalla ja varainsiirtoja tekemällä, millä taataan 2,4 miljardin euron rahoitus ensi vuonna sekä mahdollistetaan talouden elvytyssuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttaminen. Jos rahoituskehykseen tehdyt muutokset Euroopan talouden elvytyssuunnitelman osalta jättävät niukasti varoja vuoden 2010 rahoitustarpeiden kattamiseen, yhdyn esittelijän kantaan siitä, että voimassa oleva monivuotinen rahoituskehys ei täytä EU:n rahoitustarpeita ja että Euroopan komission olisi välittömästi tehtävä esitys voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista.

  Pavel Poc (S&D), kirjallinen. – (CS) Haluan aloittaa tuomalla esiin ihailuni kaikki talousarvion parissa työskennelleitä kohtaan. Talousarvion laatiminen EU:lle talouskriisissä ja siirryttäessä Nizzan sopimuksesta Lissabonin sopimukseen oli hyvin vaikea tehtävä. Vuoden 2010 talousarvio on viimeinen, jolla on tällainen rakenne. Lissabonin sopimus on kuitenkin voimassa, joten on vaikeaa työskennellä sellaisen talousarvion puitteissa, jonka rakenne ei vastaa uutta tilannetta. Vaikka Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi olikin hyvin monimutkainen, se ei ole perustelu sille, ettei komissio jättänyt ajoissa esitystä uudesta talousarviorakenteesta. Komission on hoidettava tämä tehtävä välittömästi. Vuoden 2010 talousarvio on hyvin tarkoin tasapainotettu ja siinä käytetään kaikki menojen jakamisen mahdollisuudet. Tästä syystä ja talouskriisin turbulenssien aiheuttaman talouden epävakaisuuden vuoksi talousarvio saattaa olla hyvin hauras. Siksi sitä on tuettava, kun tiedämme, että se on kenties liian hienosyisesti laadittu nykyistä epävarmuuden aikaa ajatellen, joten työskentely sen mukaisesti vuonna 2010 edellyttää tiettyä joustavuutta.

  Georgios Stavrakakis (S&D), kirjallinen. – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan ilmaista tyytyväisyyteni sopuun, joka saatiin aikaan vuoden 2010 talousarviosta. Samaan aikaan olisi kuitenkin syytä panna merkille, että tuleviksi vuosiksi varatut marginaalit ovat äärimmäisen tiukat. Se jättää vähän liikkumavaraa toimia tilanteissa, joissa EU:n on reagoitava odottamattomiin vaatimuksiin tai sen halutessa vastata uusiin haasteisiin, kuten Eurooppa 2020 -strategiaan tai ilmastonmuutoksen uusiin torjuntatoimiin.

Olen erityisen mielissäni siitä, että saatoimme Euroopan parlamentin sinnikkyyden ansiosta turvata energiaverkkojen ja infrastruktuurien rahoituksen talouden elvytyssuunnitelman puitteissa niin, että pääpaino on niin sanotuilla vihreillä tekniikoilla, innovaatioilla, tutkimuksella sekä laajakaistaverkkojen kehittämisellä maaseudulla.

On äärimmäisen tärkeää turvata myös yhteisön nykyisten pelastuspalvelualan infrastruktuurien ja välineiden elinkelpoisuus etenkin niin, että lujitetaan entisestään EU:n nopean toiminnan valmiuksia luonnononnettomuuksissa tasoittamalla siten tietä Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamiselle tulevaisuudessa.

Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, ettemme voi puhua entistä paremmasta ja kansalaisia lähempänä olevasta Euroopasta ilman kunnon rahoitusta.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Vuoden 2010 talousarvio on viimeinen talousarvio, joka hyväksytään Nizzan sopimuksen nojalla. Uudella sopimuksella lisätään Euroopan parlamentin toimivaltuuksia ja taataan, että parlamentilla on viimeinen sana talousarvion hyväksymisessä. Parlamentilla ja neuvostolla on yhtäläiset toimivaltuudet lainsäätäjinä maataloudessa, energia-asioissa, maahanmuuttoasioissa, oikeus- ja sisäasioissa, terveydenhuollossa sekä rakennerahastoissa, ja tämä pätee luonnollisesti myös näitä kysymyksiä koskeviin määrärahoihin. Vuoden 2010 talousarviossa varataan merkittävä osa varoista luonnonvarojen suojeluun ja hoitoon, sosiaaliseen ja taloudelliseen koheesioon, kasvuun ja työllisyyteen, kilpailukykyyn ja innovaatioihin, aluekehitykseen, maatalouteen sekä maaseudun kehittämiseen. Vuoden 2010 EU:n talousarviossa osoitetaan 2,4 miljardia euroa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan, jonka yhteydessä rahoitetaan energiaan, liikenteeseen ja laajakaistaverkkojen kehittämiseen maaseudulla liittyviä hankkeita sekä maaseutuyhteisöjen tukihankkeita. Olen mielissäni siitä, että Euroopan parlamentti saattoi myöntää 300 miljoonaa euroa maidontuottajien tukemiseen. Talouskriisi on vaikuttanut jäsenvaltioiden bruttokansantuotteeseen ja se tulee vaikuttamaan myös jäsenvaltioiden maksuosuuteen EU:n talousarviossa. Toivon, että vuonna 2010 tehtävä vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen väliarviointi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehostaa rakennerahastojen käyttöä erityisesti liikenteen ja energiatehokkuuden sekä asuntorakentamisen alalla.

(Istunto keskeytettiin klo 11.25 ja sitä jatkettiin klo 12.00).

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA