Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, päätös joustovälineen varojen käyttöönotosta on osoitus kansainvälisen yhteistyön onnistumisesta ja todistaa jälleen kerran, että EU:n toimielimet pitävät Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen rahoittamista kiireellisenä. Toinen myönteinen näkökohta tässä päätöslauselmassa on se, että me onnistuimme löytämään talouden elvytyssuunnitelmasta käyttämättömiä varoja energia-alan hankkeisiin vahvistaen tämän myöhemmin talousarviossa. Äänestin päätöslauselman puolesta.
Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Kannatin myös tätä mietintöä, tämän mietinnön hyväksymistä, sillä, vaikka sovittelukomitea ei ilmeisesti toimikaan kovin suoraviivaisesti tai nopeasti, sen tulos oli myönteinen. Sovittelukomitea päätti toteuttaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ja sen ilmoitetun tavoitteen. Toinen myönteinen seikka oli se, että me kannatimme määrärahoja koskevassa myöhemmässä äänestyksessä aiempaa päätöstä varata 2,4 miljardia euroa mainittuihin tarkoituksiin. Tuin tätä mietintöä.
- Mietintö: László Surján, Vladimír Maňka (A7-0083/2009)
Chris Davies (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, brittiläistä kansanpuoluetta edustava Nick Griffin on vihjannut, että äänestyspäätöksiini ovat vaikuttaneet kaupalliset intressit. Haluan tehdä selväksi, että puolustan ylpeänä vähähiilisten teknologioiden käyttöä ilmastonmuutoksen torjunnassa. En ole koskaan pyytänyt enkä saanut tästä työstä penniäkään; puolustan tätä asiaa, koska uskon siihen. Kaikki omistamani osakkeet on aina ilmoitettu sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa, eivätkä ne ole koskaan estäneet minua arvostelemasta joitain tuulivoimahankkeita.
Avoimuus on aina ollut poliittisen työni tunnusmerkki. Ennen kuin Nick Griffin ryhtyy mustaamaan muiden parlamentin jäsenten mainetta, toivoisin hänen selittävän, mistä syystä hänen johtamansa puolue ei ole kahdesti onnistunut toimittamaan tilejään Yhdistyneen kuningaskunnan vaalilautakunnalle ajoissa. Hänen kirjanpitäjänsä ovat todenneet, että tilit eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa puolueen asioista. Monet epäilevät, että puolueen jäseniltä saatuja varoja on käytetty henkilökohtaisen hyödyn tavoitteluun. Jos jäsen Griffin kieltää tämän, niin hän voinee esittää tilit, jotka hänen omat tilintarkastajansa voivat hyväksyä.
Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, John Dunningia, 1700-luvulla elänyttä englantilaista parlamentin jäsentä, mukaillen haluan todeta, että EU:n talousarvio on kasvanut, kasvaa edelleen ja sitä pitäisi supistaa.
Äänestin tätä talousarviota koskevaa päätöslauselmaa vastaan, sillä siinä rikotaan bruttokansantuotteelle asetettua 1 prosentin rajaa. Tätä rajaa ei pidä rikkoa. Meidän on syytä muistaa, että jokainen käytetty euro tulee veronmaksajilta. Meidän pitäisi käsitellä heidän rahojaan viisaasti, mutta tällainen ei ole viisasta varojen käyttöä.
Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin edellisen puhujan tavoin talousarviota vastaan. On mielenkiintoista, että me usein puhumme yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja solidaarisuudesta kansalaisia kohtaan. Kuitenkin aikana, jolloin monet yhteisöt ja perheet kamppailevat nykyisen taloustilanteen kourissa, ponnistelevat maksaakseen laskunsa, osa menettää työpaikkansa ja monet kärsivät palkanleikkauksista, tällaisena aikana on mielestäni pyöristyttävää, että me äänestämme täysin nykytilanteen laiminlyövän talousarvion kasvattamisesta.
Me tarvitsemme vakaata rahataloutta, meidän on osoitettava, että me ymmärrämme äänestäjiemme huolenaiheet, ja meidän on käsiteltävä veronmaksajien rahoja viisaasti. Tämä on ainoa tapa luoda kasvua, jota kansalaiset ympäri Euroopan unionia kipeästi tarvitsevat. Tästä syystä äänestin talousarviota vastaan.
Haluan toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, sillä valkovenäläiset osoittavat täällä tänään sitoutuneisuuttaan Euroopan unionia kohtaan.
Huolimatta Valko-Venäjän suurista puheista, maassa on tähän mennessä tapahtunut vain vähäisiä muutoksia. Oppositiolta hiljattain saatujen tietojen mukaan Valko-Venäjän presidentti aikoo allekirjoittaa asetuksen, joka rajoittaa tiedon vapaata saatavuutta internetissä.
EU:n on ilman mutta autettava Valko-Venäjää lähentymään Eurooppaa, mutta ennen kaikkea meidän on sitouduttava Valko-Venäjän kansan tukemiseen.
Nyt näyttää siltä, että me pyrimme ojentamaan käden Valko-Venäjän viranomaisille jäädyttämällä matkustuskiellot, mutta tavallisille valkovenäläisille matkustaminen on yhä mahdottomuus. 60 euroa maksava Schengen-viisumi on liian kallis valtaosalle valkovenäläisistä. Venäjän kansalaisille vastaava viisumi maksaa puolet vähemmän. EU ei kärsisi suurta tappiota, vaikka valkovenäläisiltä perittäisiinkin vain viisumin todelliset kustannukset, toisin sanoen 5 euroa.
Puhemies. – (EN) Olisin kiitollinen, jos jäsen Brok ja jäsen Saryusz-Wolski voisivat siirtyä jonnekin muualle keskustelemaan. Jäsen Brok, voisitteko ystävällisesti käydä keskustelunne istuntosalin ulkopuolella?
Voisitteko käydä keskustelunne istuntosalin ulkopuolella?
Ulos!
Jäsen Brok, poistukaa istuntosalista ja käykää keskustelunne ulkopuolella.
Jäsen Preda, jos haluatte esittää äänestysselityksen Valko-Venäjää koskevasta äänestyksestä, voitte tehdä sen nyt. Pitääkö tämä tieto paikkansa?
Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Halusin selittää, mistä syystä äänestin jäsen Schulzin esittämän ehdotuksen puolesta. Luulin, että tällaista ehdotusta ei tulisi, joten en ilmoittautunut etukäteen. Haluaisin kuitenkin perustella äänestyspäätökseni jäsen Schulzin ensimmäisen ehdotuksen suhteen…
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Puhemies. – (EN) Valitettavasti se ei ole mahdollista. Olin ymmärtänyt, että halusitte puhua Valko-Venäjästä.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä Kongon tilanne on todella järkyttävä. Maassa menehtyy kuukausittain kymmeniä tuhansia ihmisiä aseellisten ryhmien väkivaltaisten toimien seurauksena. Kongon asevoimat ovat usein päävastuussa näistä rikoksista. Ne käyttävät ajoittain hillitöntä väkivaltaa, jonka uhrit useimmiten ovat siviilejä. Naisten tilanne on erityisen pöyristyttävä, sillä seksuaalinen väkivalta on maassa yleistä. Lähes kaikkien ryhmittymien on kerrottu syyllistyneen raiskauksiin, Kongon armeija mukaan lukien.
Me pidämme EU:n puuttumista Kongon tilanteeseen tervetulleena. EU:n sotilaalliset toimet auttoivat estämään Ruandan tilannetta muistuttavan tilanteen kehittymisen. EU:n poliisioperaatio on erityisen merkittävä, sillä Kongon suurin ongelma on rikollisten rankaisemattomuus ja kyvyttömyys järjestää rikosoikeudenkäyntejä. Merkittävää kehitystä voidaan kuitenkin saada aikaan vain, jos kansainvälinen yhteisö sitoutuu tilanteeseen nykyistä enemmän. Sen vuoksi MONUC:in kautta on kanavoitava enemmän toimia ja YK:n käyttöön on annettava enemmän resursseja.
Nirj Deva (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, me olemme pian lähdössä joululomalle pulleiden kalkkunoiden ja muiden perinneherkkujen ääreen. Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa, että samaan aikaan Kongon demokraattisessa tasavallassa kuolee lukuisia ihmisiä.
Kongossa on vuoden 1999 jälkeen tapettu lähes viisi miljoonaa ihmistä ja arvioiden mukaan siellä tapetaan kuukausittain 45 000 ihmistä – tämä vastaa pienen englantilaiskaupungin koko väkilukua. Meidän on syytä miettiä tätä viettäessämme joulua ja pohtia elämmekö me ja Kongon demokraattisen tasavallan asukkaat enää lainkaan samalla planeetalla.
YK on ainakin parinkymmenen vuoden ajan yrittänyt urheasti vakauttaa maan tilannetta kuitenkin vain 20 000 sotilaan voimin. Miten ihmeessä he voisivatkaan turvata rauhan 20 000 sotilaan avulla? Meidän on autettava YK:ta tekemään työnsä tehokkaasti ja pidätettävä pahantekijät, jotka ovat raiskanneet ja tappaneet naisia ja lapsia saamatta rangaistusta. Tästä tilanteesta on tehtävä loppu nyt.
Simon Busuttil (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan PPE-ryhmän puolesta todeta, että äänestimme päätöslauselmaa vastaan. Tämä ei tarkoita ettemmekö me kannattaisi avoimuutta ja asiakirjojen saamista tutustuttavaksi, päin vastoin uuden perussopimuksen nojalla. PPE-ryhmä oli kuitenkin jättänyt tästä asiasta oman päätöslauselmansa, josta ei äänestetty mutta jossa mielestämme esitettiin tasapainoisempi lähestymistapa tähän hyvin arkaan aiheeseen.
Keskusteltaessa asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi ja avoimuudesta tulee varoa ylilyöntejä. Asiakirjoja ja menettelyitä ei tule avata siinä määrin, että koko järjestelmästä tulee toteuttamiskelvoton. Jos me avaamme salaiset neuvottelut ja suljetut neuvottelut täysin, niin saatamme päätyä horjuttamaan näitä neuvotteluita ja koko järjestelmää, jonka varassa toimimme.
Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta hyvin vastahakoisesti. Siinä käsiteltiin pääasiassa olemassa olevien varojen uudelleen kohdentamista, mutta se edellyttäisi tukiaisia joustovälineen kautta. Päätarkoitus oli kuitenkin maksaa korvauksia Bulgarialle ja muille valtioille, jotka oli pakotettu poistamaan käytöstä toimivia ydinreaktoreita vastoin niiden omaa näkemystä. EU oli luvannut rahoitusta ja se lupaus oli pidettävä.
David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Parlamentti ja neuvosto pääsivät 18. marraskuuta 2009 pidetyn sovittelukokouksen jälkeen sopimukseen joustovälineen käytöstä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman tukemiseksi sekä Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn voimalaitoksen käytöstä poistamiseksi. Molemmat tavoitteet ovat tärkeitä, mutta erityisen tärkeänä pidän Kozloduyn voimalaitoksen asianmukaista käytöstä poistamista. Näin ollen olen päättänyt tukea esittelijää ja äänestää tämän mietinnön puolesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva päätöslauselmaehdotus koskee EU:n rahoitusta kaudella 2010–2013 Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamiseksi sekä joustovälineen varojen käyttöönottoa tätä tarkoitusta varten. Näin EU noudattaa sitoumusta, jonka se teki Bulgarialle tämän liittymisprosessin aikana.
Päätöslauselmaehdotuksessa käsitellään myös Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen energia-alaa koskevaa lisärahoittamista joustovälineen avulla, sillä suunnitelman rahoitus ei ollut vielä riittävä.
En kiellä, etteikö ydinvoima voisi kuulua tasapainoiseen eurooppalaiseen energiapakettiin ja etteikö sen käyttö voisi vähentää Euroopan riippuvuutta kolmansista maista energia-alalla. Uskon kuitenkin, että Euroopan unioni ei voi olla osallistumatta toimiin Kozloduyn vanhentuneen ydinvoimalan sulkemiseksi ja samalla talouden elvytyshankkeiden riittävän rahoituksen varmistamiseksi.
Ympäristöturvallisuuden edistäminen poistamalla Kozloduyn ydinvoimala käytöstä ja avokätisempi investointi energiahankkeisiin ovat molemmat hyviä syitä ottaa joustovälineen varat käyttöön.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Joustovälineen varat otettiin 18. marraskuuta 2009 pidetyssä sovittelukokouksessa käyttöön Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamisen rahoittamiseksi 75 miljoonan euron summalla vuonna 2010. Pidän tuomittavana sitä, että neuvosto esitteli nämä rahoitustarpeet vasta oikaisukirjelmässä N:o 2/2010 parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen, toisin sanoen sen jälkeen, kun parlamentti oli määrittänyt painopistealueensa.
Tämä loi lisäpaineita alaotsikolle 1 a, muutti vuoden 2010 talousarviota koskevien neuvotteluiden dynamiikkaa huomattavasti ja vaaransi parlamentin poliittiset painopisteet. Tästä huolimatta lupaukset on pidettävä. Tämä pätee myös Bulgarian liittymisehtoja koskevaan pöytäkirjaan, jossa EU sitoutuu rahoittamaan Kozloduyn voimalan käytöstä poistamisen. Vuosien 2011–2013 lisärahoitustarpeet, yhteensä 225 miljoonaa euroa, on käsiteltävä monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin tarkistuksessa. Kozloduyn lisärahoituksen vuosina 2011–2013 ei pitäisi vaikuttaa olemassa olevien monivuotisten ohjelmien ja toimenpiteiden rahoitukseen. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämän rahaston käyttö perustuu Euroopan talouden elvytyssuunnitelman energia-alaa koskevan osion logiikkaan. Pidättäydyn äänestämästä samoista syistä.
David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Elvytyssuunnitelma on ollut yksi komission ratkaisuista Eurooppaa viime vuodet vaivanneeseen talouskriisiin. Sen tavoitteina on muun muassa palauttaa kuluttajien luottamus ja erityisesti taata lainanannon jatkuminen. Tilanne on edellyttänyt joustavuutta ja varojen uudelleen kohdentamista eri määrärahoista tarpeen mukaan. Tästä syystä minun täytyy tukea esittelijän näkemyksiä ja äänestää ehdotuksen puolesta.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, johon parlamentti kohdensi 5 miljardia euroa maaliskuussa 2009, jakautuu Euroopan laajuisiin energiahankkeisiin ja hankkeisiin, joilla kehitetään laajakaistainternetiä maaseutualueilla. Suunnitelma on merkittävä väline talouskriisin torjumiseen, sillä se elvyttää taloutta ja luo siten työpaikkoja. Parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät 18. marraskuuta pidetyssä sovittelukokouksessa sopimukseen elvytyssuunnitelman toisen vuoden (2010) rahoittamisesta 2,4 miljardilla eurolla. Tämä energia-alalle ja laajakaistainternetin kehittämishankkeisiin tarkoitettu rahoitus edellyttää kaudelle 2007–2013 laaditun monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoittamista ei pidä lykätä tuleviin vuosiin, ja sen vuoksi pidän sovun löytymistä erittäin myönteisenä. Haluan myös huomauttaa, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys ei vastaa Euroopan unionin rahoitustarpeita. Näin ollen komission pitäisi viipymättä laatia ehdotus monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin tarkistuksesta. Lisäksi kannatan ehdotusta jatkaa kauden 2007–2013 monivuotista rahoituskehystä vuosiin 2015–2016 asti. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Käyttöön otettuja varoja käytetään osin myönteisellä tavalla, mutta ne eivät kuitenkaan riitä lähimainkaan kattamaan maaseutualueiden rahoitustarpeita. Maataloudella on Euroopan unionin jäsenvaltioissa monia muita tarpeita, ja maanviljelijät vaativat maatalouspolitiikkaa, joka kannustaa tuotantoa, takaa maaviljelijöille kunnollisen elintason ja pysäyttää maaseutualueiden autioitumisen.
Jos me todella haluamme tukea Euroopan talouden elpymistä, me emme voi tyytyä vain sanomaan, että edistämme yhteisvastuuta energialähteiden suhteen ja tuemme laajakaistaverkkoa maaseudulla.
Me vaadimme yhteisön politiikkojen perusteellista tarkistamista ja määrärahojen huomattavaa lisäämistä.
Tästä syystä pidättäydyimme äänestämästä.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan talouden elvytyssuunnitelman energia-alaa koskeva osio sisältää joitain silmiinpistäviä ehdotuksia. Näitä ovat muun muassa erityisen 2020-rahaston perustaminen, tavaroiden ympäristönsuojelun tasoa koskevien kansallisten vaatimusten tiukentaminen ja kannustimet energiatehokkaiden rakennusten rakentamiselle. Bulgariassa sijaitsevan ensimmäisen sukupolven Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistaminen on vastaus kiireelliseen tarpeeseen. Yhtä silmiinpistävä on kuitenkin se tosiasia, että EU ei aio tukea ydinvoiman vähentämistä millään tavalla.
EU:lla ei selvästikään ole vakaata aikomusta ottaa etäisyyttä tuottavuuden maksimointiin, vaikka tämä onkin kiireellinen asia. Miten se voisikaan, kun se on sitoutunut pitämään elvytyssuunnitelman ylistämät liberalismin periaatteet ehdottomalla etusijalla? Tästä syystä päätin tältä osin pidättäytyä äänestämästä.
- Mietintö: László Surján, Vladimír Maňka (A7-0083/2009)
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatin Euroopan unionin talousarviota varainhoitovuodeksi 2010. Pidän erityisen myönteisenä neuvoston kanssa aikaan saatua sopimusta, joka lisää maidontuottajien tukea 300 miljoonalla eurolla. Parlamentti vaati varainhoitovuoden 2010 talousarviota koskevissa keskusteluissa muun muassa, että maitoalan kriisin helpottamiseksi perustetaan 300 miljoonan euron maitorahasto. Vaikka komissio kannatti ehdotusta ensin, se suostui myöntämään rahastoon vain 280 miljoonaa euroa.
Nämä varat ovat suureksi hyödyksi maidontuottajille, jotka kärsivät huomattavasti kesän alhaisista hinnoista ja maksuvalmiusongelmista. Pidän myönteisenä myös tukea, joka talousarviossa on varattu erityisolympialaisten järjestön sekä Varsovassa vuonna 2010 järjestettävien eurooppalaisten erityisolympialaisten ja Ateenassa vuonna 2011 järjestettävien maailmanlaajuisten erityisolympialaisten rahoituspyyntöihin vastaamiseen. Erityisolympialaisten järjestämiseen on varattu 6 miljoonaa euroa ja lisärahoituksesta on sovittu vuodelle 2011.
Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin ilman suurempaa intoa EU:n varainhoitovuoden 2010 talousarvion puolesta, sillä en halunnut vaarantaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen osion (energiainfrastruktuurin ja laajakaistainternetin) rahoitusta, mikroluottoja edistävän uuden eurooppalaisen aloitteen (jonka arvo on 25 miljoonaa euroa vuonna 2010) käynnistämistä ja maitoalan hätäapua (300 miljoonan euron lisätukea). Haluan todeta, että äänestin ranskalaisten sosialistikollegoideni tavoin kauden 2007–2013 rahoitusnäkymiä vastaan jo vuonna 2006. Tuolloin me arvostelimme halpahintaista talousarviota, joka ei puutteidensa vuoksi olisi mahdollistanut kauaskantoisten hankkeiden toteuttamista Uusi talousarvio vahvistaa näkemyksemme. Se ei anna meille mahdollisuuksia kriisin ratkaisemiseen, vaan kuvastaa eurooppalaisen poliittisen hankkeen puuttumista. Ennen näkemätön talouskriisi, joka parhaillaan koettelee Eurooppaa, vaatii Euroopan unionilta voimakkaita ja yhteisiä vastatoimia. Tästä huolimatta neuvosto ja Euroopan komissio ovat päättäneet antaa jäsenvaltioiden laatia omia elvytyssuunnitelmiaan. Tällaisella talousarviolla ei voida palauttaa kasvua eikä torjua onnistuneesti ilmastonmuutosta.
Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Vuoden 2010 talousarviota koskevan äänestyksen lopputulos on merkittävä askel energia-, teknologia-, maatalous- ja infrastruktuurialan säännöstelemisessä tarvittavien yhteisten normien ja toimenpiteiden laatimisessa ja soveltamisessa. Se on tulkittu asianmukaisen tuen tarjoamiseksi jäsenvaltioiden talouksien kriisissä. Pidän 300 miljoonan euron kohdentamista välittömänä tukena alhaisista hinnoista ja niistä aiheutuvasta epävarmuudesta kärsiville maidontuottajille myönteisenä, vaikka alunperin varoja olikin kohdennettu vain 280 miljoonaa euroa. Uskon tuen purevan seurauksiin ja ennen kaikkea niihin syihin, jotka ovat johtaneet tähän maitomarkkinoiden romahdukseen nykyisen talouskriisin yhteydessä.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) EU:n talousarvio varainhoitovuodelle 2010 on juuri hyväksytty. Tämän 2,4 miljardin euron talousarvion avulla voidaan rahoittaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toinen ja viimeinen vaihe, ja se on hyvä uutinen. Neuvottelut mikroluottoa edistävän eurooppalaisen ohjelman rahoittamisesta ovat valitettavasti jumissa neuvostossa; tämä ohjelma on erityisen hyödyllinen ja tarpeellinen väline kasvun edistämiseksi.
On myös erittäin valitettavaa, että neuvosto hylkäsi parlamentin tarkistuksen, jossa ehdotettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tuen lisäämistä nykyisen ennen näkemättömän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin vuoksi, erityisesti ottaen huomioon, että vuosi 2010 on julistettu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.
Eurooppa-neuvoston viime perjantaina antama ilmoitus, jonka mukaan EU ja sen jäsenvaltiot haluavat rahoittaa ilmastonmuutoksen pikaista torjumista kehitysmaissa 2,4 miljardin euron vuosittaisella summalla vuosina 2010–2012, on kuitenkin oikeansuuntainen. Jos neuvosto haluaa aidosti toimia johdonmukaisesti ja vastuullisesti, sen on kuitenkin myönnettävä, että kaudelle 2007–2013 laaditun rahoituskehyksen puolivälin tarkistus on toteutettava viipymättä. Ilman sitä tämä uutinen jää valitettavasti vain julkisuustempuksi.
Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. – (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme päättäneet äänestää tänään Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen rahoituksen puolesta. Elvytyssuunnitelma on merkittävä osa yhteisiä toimiamme rahoitus- ja talouskriisin lievittämiseksi EU:ssa. Suuri osa elvytyssuunnitelmasta edellyttää sijoittamista hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioihin. Me kannatamme tutkimuksen jatkamista tällä alalla, mutta mielestämme CCS-teknologioihin ei pidä keskittyä liiaksi ennen kuin niitä on verrattu muihin hiilidioksidipäästöjen vähentämistapoihin. Vertailun ansiosta EU:n varoja voitaisiin sijoittaa kohteisiin, joissa ne voisivat parhaiten edistää ilmastonmuutoksen torjumista.
Me kannatamme talousarvioratkaisua ja äänestimme kaikkien talousarvion osien puolesta poikkeuksena vain vaatimus pysyvän tuen tarjoamisesta maitoalalle; äänestimme tätä vaatimusta vastaan.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten jo totesin, mielestäni on ratkaisevan tärkeää, että nykyisen kriisin erityisolosuhteet otetaan huomioon keskusteltaessa varojen kohdentamisesta Euroopan talouden eri aloille. Mielestäni varoja on erityisen tärkeää kohdentaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toteuttamiseen ja ennen kaikkea talouden kasvua, kilpailukykyä, yhteenkuuluvuutta ja työpaikkojen suojelua edistäviin toimenpiteisiin.
Toistan, että varat on ehdottoman tärkeää kohdentaa siten, että kriisistä erityisesti kärsivät pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea tilanteesta selviytymiseen. Toistan myös, että rakenne- ja koheesiorahastot ovat kansallisen talouden kasvun kannalta ratkaisevan tärkeitä.
Maitoalan rahaston perustamiseen on kuitenkin valitettavasti myönnetty vain 300 miljoonaa euroa, mikä mielestäni ei ole riittävästi. Maitoalaa parhaillaan koetteleva vakava kriisi olisi peruste lisävarojen myöntämiselle, jotta tuottajia voidaan auttaa selviytymään nykyisistä vaikeuksistaan.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän talousarvion avulla voidaan torjua työttömyyttä ja elvyttää taloutta. Parlamentti on asettanut etusijalle Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, jota rahoitetaan 2,4 miljardilla eurolla tulevana vuonna. Pidän myönteisenä 300 miljoonan euron lisätuen myöntämistä maitoalalle, mutta kannatan pysyvän maitoalan rahaston perustamista koskevan budjettikohdan laatimista. Mielestäni on myös hyvin tärkeää, että nykyistä kaudelle 2007–2013 laadittua monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan ja että se ulotetaan koskemaan myös varainhoitovuosia 2015–2016 kuten ehdotimme tässä talousarviossa. Haluan huomauttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n painopistealue, jota ei ole huomioitu tässä talousarviossa riittävästi. Lisäksi haluan huomauttaa, että energiavarmuus on EU:lle ratkaisevan tärkeä tekijä, ja sen vuoksi pidän Nabucco-hankkeen allekirjoittamista tervetulleensa. Parlamentin ja muiden toimielinten määrärahat, jotka on nyt jätetty käsiteltäväksi toisessa käsittelyssä, ovat ne, jotka hyväksyimme ensimmäisessä käsittelyssä. Kohdassa 5 on 72 miljoonan euron liikkumavara, joka käytetään ensisijaisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulosta suoraan johtuviin lisämenoihin. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me äänestimme tätä vuoden 2010 talousarviota tukevaa mietintöä vastaan, sillä tämä yhteisön talousarvio heijastelee jo Lissabonin sopimuksessa asetettuja painopistealueita, joiden tavoitteena on tehdä Euroopan unionista toisaalta yhä uusliberalistisempi ja militaristisempi ja toisaalta yhä vähemmän taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen keskittynyt.
Työllisyyteen ja kansalaisten elinoloihin järkyttävällä tavalla vaikuttavan talous- ja sosiaalikriisin keskellä ei voida pitää hyväksyttävänä sitä, että yhteisön talousarvioesityksessä on 11 miljardia euroa vähemmän maksuja kuin rahoitusnäkymissä on suunniteltu.
Pidämme kuitenkin myönteisenä sitä, että joitain jättämistämme ehdotuksista on hyväksytty. Niitä ovat
- uuden budjettikohdan perustaminen tekstiili- ja jalkineteollisuuden toimia varten alaa koskevan yhteisön ohjelman laatimiseksi
- toisen kohdan perustaminen epävakaiden työpaikkojen muuntamisesta työpaikoiksi, joihin kuuluu oikeuksia.
Näiden ehdotusten tavoitteena on ensinnäkin kiinnittää huomiota tekstiiliteollisuutta koettelevaan vakavaan kriisiin, joka on osittain seurausta kolmansista maista tulevan tuonnin räjähdysmäisestä kasvusta, ja toiseksi torjua nopeasti lisääntyvää työpaikkojen epävakautta, työttömyyttä ja köyhyyttä.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, sovittelumenettelyn yhteydessä sovittiin menojen tasosta, jota parlamentti piti tyydyttävänä ja joka on riittävä EU:n tärkeimpien ensi vuoden tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat sopimukset, jotka koskevat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toteuttamiskeinoja, kuten energia-alan hankkeita, joihin on varattu 1 980 miljoonaa euroa. Laajakaistainternetin saatavuuden lisäämiseen kohdennetaan 420 miljoonaa euroa. Tämä tukee Lissabonin sopimuksen periaatteiden toteuttamista. Lissabonin sopimuksen voimaantuloon liittyviin suunniteltuihin hallinnollisiin kustannuksiin tehtiin huomattavia viime hetken muutoksia.
Eurooppa-neuvoston muuttaminen EU:n toimielimeksi sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimen ja ulkosuhdehallinnon perustaminen vaikuttaa EU:n talousarvioon. Eurooppa-neuvoston ja puheenjohtajuuden kustannusten on arvioitu olevan 23,5 miljoonaa euroa, ja ne katetaan vuoden 2009 säästöillä. Ulkosuhdehallinnon perustamisen kustannukset voivat olla jopa yli 72 miljoonaa euroa, mikä sisältyy tämänhetkiseen talousarviovaraukseen. Keskustelua vuoden 2010 menoista ei siis saada päätettyä vielä tänään. Talousarviovaraukseen sisältyvät varat voivat osoittautua riittämättömiksi, jolloin talousarviota tulee ehdottomasti tarkistaa. Näin ollen meidän tulee vedota jäsenvaltioihin, jotta ne toimisivat vastuullisesti ja antaisivat EU:n käyttöön varat, joita Lissabonin sopimuksen velvoitteiden täyttäminen edellyttää.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin vuoden 2010 talousarvion puolesta varsin innottomasti, sillä se ei vastaa tyydyttävällä tavalla Eurooppaa koetteleviin vakaviin haasteisiin – ei taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin, eikä myöskään ilmastonmuutokseen. Äänestin talousarvion puolesta ennen kaikkea koska halusin tukea Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa mikroluottoa koskevan aloitteen (25 miljoonaa euroa vuonna 2010) käynnistämiseksi ja maitoalan hätäavun (300 miljoonaa euroa) maksamiseksi. Vastaisuudessa meidän on tarkasteltava EU:n budjettikehyksen tehokkuutta, jotta yhteiset toimintaresurssimme vastaavat aidosti uudistuksiemme asettamia tarpeita.
Jörg Leichtfried (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestän EU:n vuoden 2010 talousarviota koskevan mietinnön puolesta. Olen erityisen ilahtunut siitä, että vaikka kyseessä on viimeinen Nizzan sopimuksen perusteella neuvoteltu talousarvio ja vaikka näin ollen Euroopan parlamentilla ei ole muodollista päätösvaltaa varojen käytöstä maatalousalalla, me olemme onnistuneet neuvottelemaan talousarvioon kohdan, joka tarjoaa maidontuottajille 300 miljoonaa euroa tukea.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n vuoden 2010 talousarvio noudattaa aiempia eurooppalaisia sitoumuksia, jotka koskevat Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Varojen löytäminen sekä kriisin aiheuttamiin ongelmiin että Euroopan unionin jo käynnistämien kehityshankkeiden jatkamiseen on ollut melko vaativa tehtävä. Tästä huolimatta talousarvio kattaa molemmat näkökohdat hyvin. Talousarviossa säilytettiin esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtajan vuoden 2008 lopulla tekemät sitoumukset ja siihen sisällytettiin myös innovatiivisia toimenpiteitä, kuten Valmistelutoimi – Erasmus nuorille yrittäjille. Tämän talousarvion ansiosta Romania voi myös jatkossa saada rakenne- ja koheesiorahastojen tarjoamaa taloudellista tukea. Lisäksi Euroopan unionin itärajan ja Mustanmeren vesistöalueen ongelmien käsittelyyn on luotu lupaavia näkymiä, sillä Mustanmeren vesistöä koskevan ympäristövalvonnan valmistelutoimiin ja alueen kehittämiseen tähtäävään yhteiseen puiteohjelmaan on kohdennettu varoja. Katsomme myös, että, vaikka elämme vaikeita aikoja, matkailu on huomioitava tärkeänä kehityksen lähteenä kuten talousarviossa tehdään kohdentamalla varoja kestävään ja sosiaaliseen matkailuun.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin talousarvio kuvastaa unionin politiikkoja: se on uusliberalistinen ja tietämätön enemmistön intresseistä. Kapitalistisen järjestelmän kriisi ja ympäristökriisi, joka on seurausta loputtoman voiton tavoittelun mukanaan tuomasta fanaattisesta tuottavuuden maksimoinnista, eivät ole vaikuttaneet siihen millään tavalla. EU jatkaa umpimähkäistä uusliberalististen opinlauseiden toteuttamista välittämättä todisteista, jotka osoittavat niiden olevan taloudellisesti tehottomia sekä haitallisia ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Parlamentti äänesti vasta eilen Euroopan globalisaatiorahastosta myönnettävästä tuesta. Tämä rahasto on yksinomaan sosialistisen leiman lyömistä suurten konsernien, kuten Fordin, Nokian ja Dellin, järjettömälle uudelleensijoittelulle. Tämä on vain yksi esimerkki. Mitä voidaan sanoa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, joka puolustaa vapaata kauppaa, joustavaa työntekoa ja tuotannon maksimointia? Ei, tällainen Eurooppa ei todellakaan ole ratkaisu, vaan ongelma. Tämän talousarvion puolesta äänestäminen olisi eurooppalaisen yleisen edun vastaista.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään hyväksytty mietintö on erittäin merkittävä useista syistä, ennen kaikkea siksi, että siinä varaudutaan 2,5 miljardin euron arvoiseen talouden elvytyssuunnitelmaan. Lisäksi tekstiilialalle on myönnetty 300 miljoonaa euroa parlamentin pitkäaikaisten vaatimusten mukaisesti. Talousarvioon sisältyy myös useita tukea koskevia budjettikohtia, joiden tarkoituksena on arvioida talouden keskeisten alojen asemaa, kuten tekstiili- ja jalkineteollisuuden sekä kalastusalan asemaa, ja edistää kalastusalusten uusimista. Nämä ovat kotivaltiossani hyvin tärkeitä talouden aloja. Nykyisen talouskriisin aikana myös kokeiluhankkeet autioitumisen pysäyttämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi ovat erittäin keskeisiä. On syytä huomata, että tämä on viimeinen Nizzan sopimuksen perusteella laadittu EU:n talousarvio. Lissabonin sopimuksessa parlamentin toimivalta ulotetaan koskemaan koko talousarviota.
Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Tämä talousarvio ei auta ratkaisemaan Euroopan unionia koettelevia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia, joita kriisi on pahentanut entisestään.
Siinä ei myöskään huomioida kasvavaa sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta, työttömyyttä ja köyhyyttä. Jotta aito taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus voidaan saavuttaa, Euroopan unionin talousarviossa on asetettava etusijalle lähestymispolitiikat, jotka perustuvat yhteiskunnalliseen kehitykseen, kunkin jäsenvaltion potentiaalin säilyttämiseen ja edistämiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristönsuojeluun.
Ryhmäni hylkää yksimielisesti ajatuksen yhteisön talousarvion käyttämisestä militaristisemman ja uusliberaalimman Euroopan unionin luomiseksi. Tästä syystä me vastustamme talousarviossa suunniteltua sotilaallisten menojen lisäämistä. Me haluamme tässä yhteydessä korostaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen demokraattisen valvonnan tärkeyttä. Tämä on harmaa alue, joka jää talousarviomenojen valvonnan ulkopuolelle.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Talouskriisin aikana, kun Euroopan kansalaiset joutuvat kärsimään irtisanomisista ja sosiaalipalveluiden leikkauksista, Euroopan unionin on myös tehtävä säästöjä. Taloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan tietenkin taloutta virkistäviä toimenpiteitä, mutta on kyseenalaista ovatko Euroopan talouden elvytyssuunnitelman kaltaiset välineet siihen oikea tapa. Menneinä vuosina useat paljon ylistetyt EU:n ohjelmat ovat osoittautuneet paperitiikereiksi. Lisäksi monet EU:n tuet ovat tarjonneet tilaisuuksia erilaisiin väärinkäytöksiin. Tämä tarkoittaa, että veronmaksajien kovalla työllä ansaitsemat rahat ovat valuneet jo vuosien ajan tuntemattomiin taskuihin. EU:n talousarviota ei pidä paisuttaa enää enempää. Sen sijaan meidän on ryhdyttävä kattavaan tukijärjestelmien kansallistamiseen. Tästä syystä hylkäsin talousarvioesityksen.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esittelijä on tehnyt erinomaista työtä. Hän on onnistunut turvaamaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmalle 1,98 miljardin euron rahoituksen ja tekemään siitä vuoden 2010 talousarvion keskeisen tavoitteen.
Uusi suunnitelma tulee varmasti tarjoamaan uudenlaisia yllykkeitä talouden kasvulle, kilpailukyvylle, yhteenkuuluvuudelle ja työpaikkojen suojelulle Euroopassa. Samalla se osoittaa, että EU:n talousarvion tarkoituksena on asettaa Euroopan kansalaiset etusijalle ja että se voi tarjota ratkaisuja, jotka auttavat Eurooppaa viime aikoina koetelleen talouskriisin selvittämisessä.
Tästä lähtien on komission tehtävä varmistaa, että kaikki elvytyssuunnitelmasta rahoitetut hankkeet ovat täysin nykyisen EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia. Meidän on suhtauduttava myönteisesti myös yhteiseen julkilausumaan, jossa vaaditaan rakennerahaston ja koheesiorahaston yksinkertaistamista ja kohdennetumpaa käyttöä talouskriisin vaikutusten lieventämiseksi.
Myös maidontuotantoalan kriisin selvittämiseen myönnetty 300 miljoonan euron tuki on hyvin vaikuttava. Se ylittää neuvoston suosituksen 20 miljoonalla eurolla, mikä on vain myönteistä.
Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Me uskomme, että maatalouspolitiikka on vapautettava ja siitä on tehtävä markkinaehtoista, jos sen halutaan olevan hyödyksi kuluttajille ja maaseudun väestölle. Näin ollen tarvitaan maatalouspolitiikan perusteellista tarkistamista.
Kaikki maatalouden vienti- ja tuotantotuet on poistettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Maailmanlaajuisen köyhyyden ja nälänhädän poistaminen edellyttää EU:n ja Yhdysvaltojen maataloustukien poistamista. Saman ajanjakson kuluessa on poistettava asteittain myös kaikki maatalouden ja kalastusalan tuotteita koskevat kaupan esteet elintarvikkeiden vapaan kaupan mahdollistamiseksi.
EU:n vuoden 2010 talousarvion maataloutta koskeva osa kuuluu luonnonvarojen suojelua ja hallintaa käsittelevän otsakkeen 2 alle ja muodostaa niin kutsutun ryhmän 3. Tämä ryhmä sisältää interventio- ja tukitoimenpiteitä, joita me vastustamme. Näitä ovat muun muassa erilaiset esimerkiksi alkoholin varastointitoimenpiteet sekä EU:n laaja tuki viinialalle. Niihin kuuluvat myös EU:n tuki maidon ja hedelmien tarjonnalle kouluissa. Tämä on sinällään tärkeä aloite, mutta meidän mielestämme se tulisi pikemminkin toteuttaa kansallisella tasolla. Ryhmä sisältää toisaalta myös tärkeitä eläinten hyvinvointia ja esimerkiksi eläinkuljetusten valvontaa koskevia aloitteita, joita me periaatteessa pidämme myönteisinä. Koska joudumme äänestysmenettelyn takia kuitenkin ottamaan tarkistuksiin kantaa yhtenä ryhmänä, olemme päättäneet äänestää ryhmän 3 kohdalla tyhjää.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti tunnustaa unionin kansalaisten toiveet suojatusta ja turvallisesta Euroopasta. Näin ollen se pitää vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevaan alaotsakkeeseen 3 a talousarvioon 2009 nähden tehtyjä lisäyksiä myönteisinä. Parlamentti korostaa, että on tärkeää osoittaa EU:n talousarviosta lisärahoitusta laillisen maahanmuuton hallintaan ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen, mutta huomauttaa, että samalla on myös torjuttava laitonta maahanmuuttoa.
Se huomauttaa, että näiden politiikkojen täytäntöönpanossa on aina noudatettava EU:n perusoikeuskirjaa. Samalla on lisättävä rajavalvonnan rahoitusta tukemalla muun muassa Euroopan paluurahastoa ja Euroopan pakolaisrahastoa jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden edistämiseksi. Parlamentti myöntää, että tämän otsakkeen piiriin kuuluvat politiikat aiheuttavat kasvavia haasteita kaikille Euroopan unionin maille. Se kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyödyntämään vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevia talousarvioon 2009 nähden tehtyjä lisäyksiä, jotta ne voisivat vastata yhdessä näihin ja tuleviin haasteisiin edistämällä yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka on mahdollisimman kattava, mutta perustuu ihmisoikeuksien ehdottomaan kunnioitukseen.
Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän vuoden 2010 talousarviota koskevan äänestyksen tulosta myönteisenä. Sen ansiosta varoja voidaan suunnata moniin tärkeisiin hankkeisiin. Näitä varoja kaivataan kipeästi erityisesti Euroopan unionia yhä koettelevien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Maidontuotantoalalle viimeaikaisen kriisin seurauksena kohdennettava 300 miljoonan euron tuki on erityisen tärkeä. Neuvosto taipui viimein Euroopan parlamentin esittämiin tuen suuruutta koskeviin pyyntöihin, ehdotettuaan ensin tuen rajaamista 280 miljoonaan euroon. Myös Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toiseen vaiheeseen on kohdennettu merkittävä 2,4 miljardin euron rahoituspaketti, johon kuuluu elintärkeää tukea energiahankkeisiin ja -infrastruktuuriin, kuten uusiutuviin energialähteisiin, sekä 420 miljoonaa euroa laajakaistainternetin kehittämiseen maaseutualueilla. Näin ollen talousarvio mahdollistaa huomattavia kehitystoimia energian, infrastruktuurin ja teknologian alalla sekä tarjoaa nykyisessä taloustilanteessa kipeästi kaivattua apua.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin talousarviota koskeva äänestys on jokavuotinen toimielinten toiminnan virstanpylväs, jossa vahvistetaan sitoutuneisuus yhteisön ohjelmiin ja jossa parlamentin asema korostuu. Pidän päätöstä vuosien 2009 ja 2010 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen rahoittamisesta myönteisenä, sillä talouden ja työllisyyden elvyttäminen ovat Euroopan kansanpuolueelle (kristillisdemokraateille) nykyisen kriisin aikana keskeisiä tavoitteita. Uuden mikrorahoitusvälineen vahvistaminen osoittaa, että Lissabonin strategian tavoitteet on nostettu etusijalle ja että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on työpaikkojen luomisessa merkittävä rooli. Haluan ilmaista huoleni rakenne- ja koheesiorahastojen määrärahojen leikkaamisesta. Nämä rahastot ovat talouden elvyttämisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta elintärkeitä erityisesti syrjäisimmillä alueilla, kuten Madeiralla.
Mielestäni on erittäin tärkeää lisätä koheesiopolitiikan joustavuutta edelleen, jotta yhteisön varoin rahoitettujen ohjelmien nykyisin matalaa täytäntöönpanon tasoa voitaisiin kohottaa. Lisäksi jatkossa olisi yhä tuettava hankkeita, joilla on strategisia tavoitteita ja jotka tuovat lisäarvoa ja edistävät kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Äänestin mietinnön puolesta kaikista näistä syistä. Tässä mietinnössä kulminoituu teknisesti monimutkainen prosessi, joka on vaikeiden neuvotteluiden tulosta.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä mietintöä neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (kaikki pääluokat) ja oikaisukirjelmistä esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010. EU:n vuoden 2010 talousarvio tarjoaa huomattavia määrärahoja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa tehtyjen sitoumusten toteuttamiseen. Niitä ovat muun muassa voimaverkot (1 175 miljoonaa euroa), Euroopan merituulivoimaverkko (208 miljoonaa euroa) sekä hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi (523,2 miljoonaa euroa). Euroopan parlamentti on lisäksi onnistunut kasvattamaan määrärahoja, jotka on varattu liikenneturvallisuuteen, SESAR-yhteisyritykseen, eurooppalaisen liikennepolitiikan ja matkustajien oikeuksien tukitoimiin, älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaan, joka on osa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, sekä Clean Sky -yhteisyritykseen. Myös maatalouteen kohdennettuja määrärahoja on korotettu 14 miljardilla eurolla maaseudun kehityksen edistämiseksi ja 300 miljoonalla eurolla talous- ja rahoituskriisistä katkerasti kärsineiden maidontuottajien tukemiseksi. Talous- ja rahoituskriisin vuoksi Euroopan kansalaiset ovat nykyään huolissaan ennen kaikkea työpaikkansa menettämisestä. Vuonna 2010 tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota nuorten yrittäjien koulutusohjelmiin ja heidän tukemiseensa oman yrityksen perustamisessa.
Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Me olemme tänään hyväksyneet Euroopan unionin varainhoitovuoden 2010 talousarvion, jonka kokonaisarvo on lähes 123 miljardia euroa. Talousarvio on aina jonkinlainen kompromissi. Monet meistä voivat olla tietoisia tänään hyväksytyn talousarvion puutteista, mutta on syytä painottaa, että tavallinen EU:n kansalainen hyötyy siitä. Euroopan unioni on ennen kaikkea lujittamassa energiavarmuuttaan ja panostamassa liike-elämän ja erityisesti mikroyritysten kehittämiseen. Olen ilahtunut siitä, että Itämeri-strategiaan on varattu 20 miljoonaa euroa. On totta, että vararahastojen varat otetaan käyttöön vasta, kun Euroopan komissio esittää niiden käytöstä kirjallisia ehdotuksia. Uskon tämän kuitenkin tapahtuvan mahdollisimman pian. Olen erityisen ilahtunut siitä, että talousarvioon on sisällytetty kolme kotivaltioni kannalta tärkeää hanketta. Tarkoitan Varsovassa ja Ateenassa järjestettävien erityisolympialaisten tukemista, Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvista valtioista kotoisin oleville nuorille myönnettäviä apurahoja sekä Bronisław Geremekin nimeä kantavan eurooppalaisen sivilisaation oppituolin perustamista Natolinin College of Europe -oppilaitokselle.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n elinten ja niiden menettelyiden avoimuus takaavat, että jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunta ja suuri yleisö pysyvät ajan tasalla ja lisäksi voivat osallistua päätöksentekomenettelyihin olennaisella ja asiantuntevalla tavalla. Kansalaiset kokevat Euroopan tällä hetkellä jossain määrin etäiseksi, ei vähiten siitä syystä, että Lissabonin voimaantuloon johtanut prosessi antoi ongelmallisena ja paikoin epäselvänä usein aihetta arvostelulle. Tästä huolimatta EU:n elinten on edelleen pyrittävä määrätietoisesti saattamaan mahdollisimman suuri osa asiakirjoista yleisön saataville hyvissä ajoin. Näin se voi osaltaan kaventaa EU:n ja kansalaisten välistä kuilua.
Pidän kuitenkin tuomittavana sitä, että parlamentin vasemmisto on käyttänyt asiakirjojen saamista tutustuttavaksi säätelevien oikeudellisten puitteiden tarpeellista parantamista hyväkseen omaksumalla sopimuksen voimaantulon seurauksena populistisen kannan, jonka perusteella se sivuuttaa joillain EU:n toiminnan aloilla aidosti välttämättömän luottamuksellisuuden ja korottaa itsensä avoimuuden ainoaksi sankariksi.
Näin arkaluontoisissa asioissa ei tarvita keinotekoisia ja populistisia rajanvetoja; niihin on suhtauduttava vakavasti, velvollisuudentuntoisesti ja mahdollisimman yksimielisesti. On valitettava, että tämä ei ole ollut mahdollista.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Annoin kollegani jäsen Cashmanin jättämälle päätöslauselmalle täyden tukeni vaatiakseni komissiota ja neuvostoa tarkistamaan säännöt, jotka koskevat EU:n elinten asiakirjojen saamista tutustuttavaksi Lissabonin sopimuksessa olevien avoimuuslausekkeiden mukaisesti. Tämä asia on ratkaisevan tärkeä EU:n elinten demokraattisen ja vastuullisen toiminnan kannalta ja se voi auttaa palauttamaan kansalaisten luottamuksen Eurooppaan.
Elisabeth Köstinger, Hella Ranner, Richard Seeber ja Ernst Strasser (PPE), kirjallinen. – (DE) Vastustin jäsen Cashmanin päätöslauselmaa B7-0194/2009 asiakirjojen saamista tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001) koskevan oikeudellisen kehyksen parantamisesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen torstaina 17. joulukuuta 2009 pidetyssä äänestyksessä seuraavista syistä: Jäsen Cashmanin päätöslauselmassa viitataan tosiasioihin, joilla ei ole mitään tekemistä avoimuuden kanssa, ja vaaditaan muutoksia, joiden seuraukset eivät parantaisi avoimuutta rakentavalla tavalla.
Haluan korostaa, että kannatan avoimuutta ja asiakirjojen saamista tutustuttavaksi. Näitä tärkeitä tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta jäsen Cashmanin vaatimuksiin vastaamalla, vaan ainoastaan käsittelemällä tätä asiaa vastuullisesti, kuten Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) Renate Sommerin, Simon Busuttilin ja Manfred Weberin samaa aihetta koskevassa päätöslauselmassa todetaan.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) On äärimmäisen tärkeää tehdä EU:n toiminnasta avoimempaa ja saattaa mahdollisimman suuri osa EU:n elinten asiakirjoista yleisön saataville, jotta kansalaiset voivat ymmärtää paremmin EU:n toimintaa. Meidän on kuitenkin oltava tässä suhteessa varovaisia ja pyrittävä välttämään kaikenlaista kansankiihotusta. EU:n toiminnan tehokkuuden vuoksi tälle pyhälle avoimuuden periaatteelle on asetettava joitain rajoituksia. Liiallinen avoimuus voi johtaa hedelmättömiin keskusteluihin, jos parlamentin jäsenet pelkäävät puhua avoimesti aroista aiheista. Neuvottelut edellyttävät luottamuksellista ilmapiiriä. Jos viralliset keskustelut eivät ole luottamuksellisia, niin todelliset keskustelut tullaan käymään niiden ulkopuolella, jolloin avoimuus jää toteutumatta. Kannatan siis avoimuuden lisäämistä ja tässä yhteydessä pidän Lissabonin sopimuksen voimaantuloa myönteisenä. Sen ansiosta nämä muutokset voidaan toteuttaa. Avoimuutta ei tule kuitenkaan ajaa EU:n päätöksenteon luotettavuuden kustannuksella.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena asiakirjojen saamista tutustuttavaksi sääteleviä oikeudellisia puitteita on tarpeen kehittää. Kehittämisen tavoitteena tulee olla EU:n kaikkien kansalaisten oikeuksien turvaaminen. Euroopan unioni on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kuten perusoikeuskirjan johdannossa todetaan. Sen vuoksi toimet EU:n elinten asiakirjojen avoimuuden lisäämiseksi ovat aina tervetulleita. On kuitenkin erittäin tärkeää arvioida, missä määrin kaikkien asiakirjojen täysi saatavuus voi olla haitaksi elinten asianmukaiselle toiminnalle. Näin ollen tässä asiassa on syytä löytää oikea tasapaino.
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ehdottomasti Euroopan parlamentin kunnianhimoisen asiakirjoihin tutustumista koskevan päätöslauselman puolesta. Tuin päätöslauselmaa, koska mielestäni on aina tärkeää muistuttaa ihmisiä siitä, että avoimuus on demokratian edellytys. Euroopan unionia koskevien tietojen saaminen tutustuttavaksi on tavallisille kansalaisille yhä aivan liian vaikeaa. Lisäksi 1. joulukuuta voimaan tullut Lissabonin sopimus muuttaa tilannetta merkittävällä tavalla. Kansalaisten oikeus saada EU:n toimielinten asiakirjoja tutustuttavakseen missä tahansa muodossa on nyt vahvistettu perusoikeuskirjan 42 artiklassa. Lisäksi kansalaisten oikeudet ovat laajenemassa kattamaan neuvoston oikeudelliset lausunnot ja vastaavasti velvoitteet laajenevat koskemaan kaikkia EU:n elimiä.
Tämä äänestys kruunaa avoimuutta aina eturivissä ajaneen poliittisen ryhmäni tekemän työn. Parlamentti oli yhdeksän kuukautta sitten hyväksymässä Cappaton mietintöä ja vaatimassa neuvostoa lisäämään toimiensa avoimuutta ja demokraattisuutta. Neuvostolla on todellakin moraalinen velvollisuus käydä keskustelunsa ja tehdä päätöksensä julkisesti. Tämä on demokraattinen vaatimus, joka sen on täytettävä EU:n kansalaisten edessä.
Axel Voss (PPE), kirjallinen. – (DE) Avoimuus on tärkeä asia ja sen merkitys kasvaa entisestään globalisaation myötä. Tuen sen vuoksi pyrkimyksiä avoimuuden lisäämiseksi EU:ssa. Meidän on kuitenkin pidettävä kiinni sopivasta tasapainosta. Nyt käsiteltävässä päätöslauselmassa avoimuus viedään paljon kansalaisten vaatimuksia pidemmälle, ja olen siksi äänestänyt sitä vastaan. Päätöslauselmaesityksessä ei ole löydetty oikeaa tasapainoa toisaalta tarpeellisen avoimuuden ja toisaalta viranomaisten ja parlamentin jäsenten järkevän EU:n tason toiminnan välillä. Tämän esityksen mukaisessa mallissa ei voida enää taata kirjoitetun sanan luottamuksellisuutta eikä kysymyksiä esittävien kansalaisten yksityisyyttä. Samalla tietosuoja asetetaan kyseenalaiseksi ja seurauksia EU:n turvallisuudelle ja Euroopan keskuspankin rahoitusmarkkinapolitiikalle voidaan vain arvailla. Lisäksi tällainen malli lisäisi hallinnon ja parlamentin jäsenten toiminnan byrokraattisuutta tavalla, joka olisi tavoitteeseen nähden täysin kohtuuton.
Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) S&D-ryhmän maltalaisjäsenet äänestävät jäsen Mauron, jäsen Busuttilin ja jäsen Weberin esittelemän toissijaisuusperiaatteen puolustamista koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Maltalaisjäsenet katsovat kuitenkin, että laajempi yksimielisyys ja suurempi enemmistö antaisivat päätöslauselmasta Euroopalle selkeämmän viestin. Näin ollen voisi olla suositeltavampaa tukea esitystä äänestyksen lykkäämisestä tietyn ajanjakson sisällä, sillä siten voitaisiin todennäköisemmin saavuttaa laajempi yksimielisyys.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) On kaikkien eurooppalaisten elinten – niin kansallisten kuin yhteisönkin elinten – velvollisuus edustaa kaikkia EU:n kansalaisia ilman poikkeuksia. Sekularismi on ainoa periaate, jota noudattamalla elimet voivat antaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden käyttää julkisia palveluita vakaumustensa mukaisesti. Sekularismi on meidän yhteinen filosofinen perintömme ja se takaa siviilirauhan periaatteen, jonka varaan EU on rakennettu.
Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että Italia noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Lautsi vastaan Italia antamaa tuomiota. Kuten tuomioistuin toteaa, uskonnollisten symbolien esilläpito on kiellettävä kaikissa julkisissa rakennuksissa EU:n alueella. On korkea aika poistaa valtion kouluista krusifiksit, jotka määrättiin luokkahuoneissa pakollisiksi Mussolinin kaudella.
Edward Scicluna (S&D), kirjallinen. – (EN) S&D-ryhmän maltalaisjäsenet äänestävät jäsen Mauron, jäsen Busuttilin ja jäsen Weberin esittelemän toissijaisuusperiaatteen puolustamista koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Maltalaisjäsenet katsovat kuitenkin, että laajempi yksimielisyys ja suurempi enemmistö antaisivat päätöslauselmasta Euroopalle selkeämmän viestin. Näin ollen voisi olla suositeltavampaa tukea esitystä äänestyksen lykkäämisestä tietyn ajanjakson sisällä, sillä siten voitaisiin todennäköisemmin saavuttaa laajempi yksimielisyys.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Valko-Venäjää kutsutaan syystä Euroopan viimeiseksi neuvostotasavallaksi. Poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän joillain aloilla tapahtuneesta kehityksestä huolimatta on selvää, että Valko-Venäjällä toteutetut uudistukset eivät vielä riitä pyyhkimään pois sen murheellista lempinimeä.
Vaalit eivät ole vapaita, sananvapautta, yhdistymisvapautta ja vapautta osoittaa mieltä ei ole, ja viranomaisten sortotoimet ovat lisääntymässä.
On vaarana, että Euroopan unioni ajautuu lepyttelemään tätä diktatuuria kuten se teki Kuuban tapauksessa. Jos EU alkaa lepytellä Valko-Venäjää, se toimii mielestäni väärin. Sen sijaan EU:n pitäisi tehdä selväksi, että demokratia ja vapaus ovat kiistämättömiä arvoja, jotka ovat lisäksi erottamattomia Valko-Venäjän kanssa tehtävistä sopimuksista. Euroopan unionin on näin ollen pidettävä yllä ja lisättävä yhteydenpitoaan Valko-Venäjän demokraattiseen oppositioon pitääkseen lupauksensa valkovenäläisille demokratian puolustajille, joille Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni ei voi olla kiinnostunut yksinomaan omien jäsenvaltioidensa asioista. Sen on pyrittävä myös ajamaan entisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen muodostuneiden valtioiden demokratisoitumista. Kaikki näiden valtioiden oloja mahdollisesti parantavat toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Tällainen on tämän päätöslauselmaesityksen tausta. Päätöslauselmaesityksessä vaaditaan Valko-Venäjää tukevien toimenpiteiden hyväksymistä sillä edellytyksellä, että maassa voidaan todeta selkeitä viitteitä demokraattisista uudistuksista sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta. Valko-Venäjän osallistuminen itäiseen kumppanuuteen on merkittävä askel siihen suuntaan. Vapauksien ja takeiden toteutuminen Valko-Venäjällä edellyttää kuitenkin vielä lukuisia parannuksia.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Olen äänestänyt Valko-Venäjää koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, sillä päätöslauselmassa esitetään tasapainoinen kuva tilanteesta ja tuodaan esiin niin myönteiset näkökohdat ja toteutetut parannukset kuin monia aloja yhä vaivaava demokratian puutteellisuuskin. Mielestäni on erityisen tärkeää varmistaa, että Valko-Venäjän hallitus takaa sananvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden mahdollisimman pian, jotta oppositiopuolueet voisivat toimia tehokkaasti.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Valko-Venäjää koskeva päätöslauselma on tärkeä viesti Euroopan unionilta ja Euroopalta. Meidän tulee osoittaa muutenkin kuin tällaisten päätöslauselmien välityksellä sekä Valko-Venäjän demokraattiselle oppositiolle että maan viranomaisille, että me emme hyväksy ihmisoikeuksien rikkomista emmekä poliittisten puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja riippumattomien tiedotusvälineiden rekisteröitymisen kieltämistä.
Euroopan parlamentti ei voi hyväksyä kuolemantuomiota, ja Valko-Venäjä on ainoa Euroopan valtio, jossa se on yhä käytössä. Valko-Venäjän vastaisia pakotteita ei voida lieventää, ellei maassa tapahdu merkittävää kehitystä kohti demokratiaa. Euroopan unioni ei voi sulkea silmiään räikeiltä sananvapauden, ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja kansalaisjärjestöjen rajoituksilta. Euroopan parlamentti, joka muodostuu kaikista jäsenvaltioista valituista jäsenistä, on demokratian ja yhteistyön ilmentymä.
Me voimme ja aiomme tukea ainoastaan demokratiaa tukevia toimenpiteitä, sillä ne ovat Euroopan unionin perusta. Me emme voi hyväksyä muunlaisia toimenpiteitä. Toivon, että Valko-Venäjää koskevasta päätöslauselmasta tulee yksi askel matkalla kohti demokratiaa. Valkovenäläiset ja koko Eurooppa odottavat sitä meiltä.
Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin Valko-Venäjää koskevan päätöslauselman puolesta pienin varauksin, sillä Euroopan parlamentissa hyväksytään liian usein Valko-Venäjää koskevia asiakirjoja, jotka sen vuoksi menettävät arvoaan. Toisaalta tässä päätöslauselmassa tuodaan aiempia asiakirjoja selvemmin esiin EU:n ja Valko-Venäjän suhteissa tapahtuneita myönteisiä muutoksia, vaikka päätöslauselman yleissävy onkin kriittinen Minskin hallitusta kohtaan. Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Valko-Venäjän välisten suhteiden perusteellinen parantaminen edellyttää uudistusten toteuttamista ja demokratian lisäämistä Valko-Venäjällä. Tällaiset muutokset helpottaisivat kaikenlaisten suhteiden kehittämistä Valko-Venäjän kanssa. Liettuassa on 39 kaupunkia ja aluetta, jotka tekevät hedelmällistä yhteistyötä valkovenäläisten kaupunkien ja alueiden kanssa vaihtamalla kokemuksia ja järjestämällä yhteisiä hankkeita. Tuin tätä päätöslauselmaa myös siitä syystä, että siinä vaaditaan EU:ta kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota käytännön hankkeisiin, jotka vastaavat kumppanivaltioiden intressejä. Päätöslauselmassa onnitellaan Valko-Venäjää, Ukrainaa ja Liettuaa siitä, että ne olivat ensimmäiset valtiot, jotka jättivät Euroopan komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille kolmenvälisiä hankkeita osana itäistä kumppanuusohjelmaa. Nämä ovat käytännön hankkeita, jotka koskevat rajavalvontaa, kuljetusalaa, kauttakulkua, kulttuurista ja historiallista perintöä, sosiaaliturvaa ja energiavarmuutta.
Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Suhtaudun myönteisesti tätä päätöslauselmaa koskevan äänestyksen tulokseen. Väkivaltaisuudet jatkuvat Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa yhä Goman rauhaa, vakautta ja kehitystä koskevasta konferenssista ja tammikuussa 2008 tehdystä aselevosta huolimatta. Väkivaltaisuudet kohdistuvat järkyttävällä tavalla myös siviiliväestöön, erityisesti naisiin, lapsiin ja vanhuksiin. Seksuaalisesta väkivallasta on tulossa yleistä, ja sitä harjoittavat sotivien osapuolten ohella nyt myös siviilit. Väestön suojelemiseksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin ottaen huomioon, että maassa tällä hetkellä olevien MONUC-sotilaiden lukumäärä ei riitä kaikissa tapauksissa taltuttamaan lisääntyvää väkivaltaa. Kongon viranomaiset ovat hiljattain osoittaneet pyrkivänsä määrätietoisesti tekemään lopun rankaisemattomuudesta. He ovat omaksuneet kunnianhimoisen nollatoleranssilinjan, jonka mukaan jok’ikinen väkivaltaisuuksiin syyllistynyt joutuu vastaamaan teoistaan. Ei kuitenkaan riitä, että tällainen politiikka vain omaksutaan, vaan se tulee myös panna täytäntöön. Meillä on Euroopan parlamentin jäseninä velvollisuus muistuttaa kansainvälisten velvoitteiden, kuten ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon, kunnioittamisen välttämättömyydestä, jotta naisten ihmisarvoa ja lukemattomien kongolaislasten viattomuutta ei loukattaisi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kongon demokraattinen tasavalta, joka aiemmin tunnettiin Belgian Kongona ja Zairena, on Mobutu Sese Sekon korruptoituneen hallinnon päättymisestä lähtien kärsinyt levottomuuksista ja raaoista väkivaltaisuuksista, jotka ovat johtaneet jo miljoonien ihmisten kuolemaan.
Maan itäosa on kärsinyt erityisen raskaasti näistä ongelmista, jotka eivät tunne rajoja ja joista on tullut pikemmin etnisiä kuin kansallisia. Maassa toteutetaan järkyttäviä hirmutekoja niin nopeaan tahtiin, että niistä on mahdotonta pitää lukua. Kansainvälinen yhteisö YK:n joukot etunenässään ei ole pystynyt hallitsemaan niitä huolimatta siviilien ja sotilaiden monista tähänastisista toimista.
Jotkin Afrikan valtiot ovat osoittautuneet mahdottomiksi hallita, ja joissain maissa keskushallinto on menettänyt otteen alueensa tietyistä osista. Nämä ovat ongelmia, jotka ovat valitettavasti yhä ratkaisematta. Ne ovat usein kytköksissä joko kapinallisryhmien tai valtaapitävien joukkojen ja niiden johtajien harjoittamaan luonnonvarojen laittomaan hyväksikäyttöön ja ryöstämiseen. Nämä ilmiöt ovat seurausta eurooppalaisesta siirtomaavallan purkautumisprosessista ja tavasta, jolla valtioiden rajat määritettiin. Tämä ei kuitenkaan vapauta afrikkalaisia johtajia ja päättäjiä heidän vastuustaan ja velvollisuudestaan kehottaa maansa kansalaisyhteiskuntaa ottamaan kohtalon omiin käsiinsä.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuin äänestyksessä päätöslauselmaa, joka tuomitsee Kongon viimeaikaiset vakavat etniset väkivaltaisuudet, joiden seurauksena lähes 44 000 hylättyä ja köyhää ihmistä on joutunut jättämään kotiseutunsa. Olen erityisen huolissani seksuaalisesta väkivallasta, jota käytetään sodan välineenä. Tällaisia rikoksia ei voida hyväksyä ja jättää rankaisematta. Euroopan unionin on ilmaistava vastustavansa niitä. Meidän on varmistettava, että näihin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet Kongon armeijan jäsenet tuodaan oikeuden eteen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni ei voi olla ottamatta kantaa ympäri maailmaa käynnissä oleviin aseellisiin selkkauksiin. Kongon demokraattisen tasavallan väkivaltaisuudet ovat jatkuneet useita vuosia. Tämän konfliktin vuoksi miljoonat ihmiset ovat menehtyneet, ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa tai ovat menettäneet kotinsa. On siis erittäin tärkeää kannustaa kaikkia konfliktin osapuolia lopettamaan väkivaltaisuudet, jotta alueen asukkaat voisivat jälleen elää rauhassa. Meidän on myös jatkossa tuettava YK:n alueella toteuttamia operaatioita, joilla pyritään lievittämään koko väestön ja erityisesti vanhusten, naisten ja lasten kärsimystä.
Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Kongon aseellinen konflikti voidaan ratkaista vain poliittisin keinoin. Kaikki naapurivaltioiden ja muiden valtioiden interventiot on näin ollen keskeytettävä. Kongon demokraattisen tasavallan konflikti voidaan saattaa päätökseen vain osapuolten neuvotteleman diplomaattisen ratkaisun avulla. Ratkaisun tulee olla kaikilta osin YK:n peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukainen.
YK:n turvallisuusneuvoston tulee tarkistaa MONUC-joukkojen mandaatti. Luvun VII mukainen mandaatti tulee lakkauttaa, jotta YK:n rauhanturvaoperaatiota ei vaaranneta vahvistamalla Kongon asevoimia. Me vaadimme Kongoon suuntautuvien EUPOL:in ja EUSEC:in operaatioiden päättämistä. Nämä operaatiot ovat vaikuttaneet kielteisellä tavalla väkivallan yltymiseen ja maan tilanteen heikentymiseen, sillä niiden yhteydessä on koulutettu turvallisuusjoukkoja, jotka ovat sittemmin syyllistyneet rikoksiin oman maansa siviiliväestöä vastaan.
YK:n päätöslauselmat aseiden vientikiellosta Kongoon on pantava täytäntöön. Me haluamme tehdä tiettäväksi, että useat Euroopan unionin jäsenvaltiot rikkovat kieltoa. Muiden poliittisten ryhmien jättämä yhteinen päätöslauselma ei viittaa näihin keskeisiin näkökohtiin, ja olen sen vuoksi äänestänyt sitä vastaan.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kongon demokraattista tasavaltaa koskeva yhteinen päätöslauselmaesitys kuvastaa hyvin Kongon vaikeaa tilannetta. Alueelle ei ole vieläkään saatu rauhaa ja vakautta huolimatta kansainvälisen yhteisön myöntämistä merkittävistä inhimillisistä ja taloudellisista resursseista. YK:n sotilaita syytetään päin vastoin puolueellisuudesta ja tilanteen kärjistymisestä. Tämä ongelma on ratkaistava.
YK:n operaation ja siihen sisältyvän humanitaarisen avun valtavat, yli 7 miljardin euron kustannukset voidaan hyväksyä vain, jos varojen käyttötavat tiedetään tarkasti. Päätöslauselmassa ei kuitenkaan yksiselitteisesti vaadita näiden käyttötapojen selvittämistä, joten olen pidättäytynyt äänestämästä.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Me emme voi olla välittämättä Kongon demokraattisessa tasavallassa tapahtuvista joukkomurhista, rikoksista ihmisyyttä vastaan, lapsisotilaiden värväämisestä sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Kongon itäosissa toimivien ulkomaisten aseellisten ryhmien toimintaan on puututtava nykyistä painokkaammin. Kansainvälinen yhteisö ei voi vain katsoa näitä tapahtumia vierestä. Sen on taattava, että maaliskuussa 2009 tehtyjä sopimuksia aselevosta noudatetaan aidosti ja vilpittömästi. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kaksi viimeaikaista raporttia osoittavat, että Kongon humanitaarinen tilanne on heikkenemässä huomattavasti.
MONUC-operaatiolla on ratkaisevan tärkeä asema, mutta sen mandaatti ja toimivaltuudet on pantava täytäntöön määrätietoisesti ja pysyvästi, jotta väestön turvallisuus voidaan taata tehokkaammin. MONUC-operaation on jatkuttava maassa. MONUC-joukkojen mandaatin täysipainoista toteuttamista on tuettava väkivallan hillitsemiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Neuvoston on otettava tässä asiassa johtava asema ja taattava, että YK:n turvallisuusneuvosto tukee MONUC-operaatiota lisäämällä sen operationaalista kapasiteettia ja määrittelemällä selkeämmin sen painopistealueet, joita on tällä hetkellä 41 kappaletta.