Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu seitsemästä ilmaisunvapautta Azerbaidžanissa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.
Fiorello Provera, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa on käynnistänyt mielenkiintoisen itäisen kumppanuushankkeen, joka on saanut osakseen tukea ja kannustavaa yhteistyötä kuudelta valtiolta: Armenialta, Valko-Venäjältä, Georgialta, Moldovalta, Ukrainalta ja Azerbaidžanilta.
Tämä hanke parantaa Euroopan unionin suhteita näihin valtioihin ja voi johtaa demokraattiseen ja taloudelliseen kehitykseen niiden alueella, vaikka kehityksen tahti voikin vaihdella kunkin valtion historiasta riippuen. Tämän älykkään poliittisen strategian vuoksi mielestäni ei ole sopivaa käydä tätä kiireellistä keskustelua kahdesta nuoresta bloginpitäjästä, jotka on tuomittu oikeuden käsiteltävänä vielä olevien tapahtumien seurauksena, jos me jätämme huomiotta muita aidosti murheellisia tapahtumia, kuten 57 henkilön hiljattain tapahtuneen joukkomurhan presidentinvaaliehdokkaan kannattajien tapaamisessa Filippiineillä.
Kaikki poliittiset ryhmät omaa ryhmääni lukuun ottamatta tukevat Azerbaidžania koskevaa päätöslauselmaesitystä, joka on tyly ja joka poikkeaa käynnistämiemme kumppanuusaloitteiden linjasta. Olen vakuuttunut siitä, että tänään äänestettävässä päätöslauselmassa esitetyt jyrkät näkemykset eivät ainoastaan heikennä Euroopan suhteita Azerbaidžanin hallitukseen, vaan voivat vaikuttaa haitallisesti myös näiden kahden nuoren tapaukseen, sillä päätöslauselma saattaa vaarantaa heidän armahtamisensa.
Haluan muistuttaa teitä eilen täysistunnossa hyväksytystä päätöksestä hylätä Aminatou Haidarin tapausta koskeva päätöslauselma, jotta emme vaarantaisi käynnissä olevia diplomaattisia neuvotteluita. Mielestäni on myös ristiriitaista, että samalla istuntokaudella äänestetään kahdesta päätöslauselmasta, joista toinen koskee Valko-Venäjää ja toinen Azerbaidžania, ja jotka ovat sävyltään hyvin erilaisia, vaikka nämä molemmat valtiot ovat osa samaa itäistä kumppanuutta.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, laatija. – (PL) Kun Eurooppa juhli ensimmäisen maailmansodan päättymistä 11. marraskuuta tänä vuonna, Azerbaidžanissa langetettiin useiden vuosien vankeustuomio toimittajille, jotka olivat uskaltaneet kirjoittaa maan laajalle levinneestä korruptiosta ja työttömyydestä. Toimittajia syytettiin virallisesti huliganismin ja terrorismin levittämisestä.
Freedom Housen luokittelun perusteella Azerbaidžan on "ei vapaa" valtio. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Azerbaidžan on sananvapauden kunnioittamisen suhteen 175 valtion joukossa sijalla 146. Myös Economist-lehden tutkimusyhtiön (Economist Intelligence Unit) poliittisia vapauksia koskevien tutkimusten tulokset ovat huolestuttavia. Tässä yhteydessä Azerbaidžanin viranomaisten viimevuotinen päätös olla myöntämättä toimilupia ulkomaisille tiedotusvälineille, kuten BBC:lle ja Radio Free Europelle, ei liene kenellekään yllätys.
Mielestäni Euroopan unionin on aika tarkistaa suhtautumistaan Azerbaidžaniin ja hyödyntää maan hallituksen osallistumista eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen painostaakseen maan viranomaisia nykyistä voimakkaammin. Haluan lisäksi yhtyä poliittisen ryhmäni vetoomukseen vangittujen toimittajien vapauttamiseksi välittömästi ja Azerbaidžanin lainsäädännön tarvittavien tarkistusten toteuttamiseksi.
Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on allekirjoittanut useita kumppanuussopimuksia EU:n kanssa. Azerbaidžan osallistuu aktiivisesti naapuruuspolitiikkaan sekä itäiseen kumppanuuteen. Kyse ei ole vain kaupankäynnistä. Azerbaidžan on sitoutunut myös kunnioittamaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Nämä kaikki ovat kuitenkin nykyisen hallinnon alla uhattuina.
Tänään puheenaiheenamme on Emin Millin ja Adnan Hajizaden tapaus, joka symboloi vapaiden tiedotusvälineiden, vapaan ilmaisun ja vapaan yhteiskunnan kuriinpanoa. Kyse ei ole vain kahdesta bloginpitäjästä, jollaisiksi heitä äsken kutsuttiin, vaan paljon vakavammasta ja kauaskantoisemmasta tapauksesta. Emin Milli ja Adnan Hajizade yrittivät käyttää nuorisojärjestönsä toiminnassa uusia tiedotusvälineitä, kuten Facebookia ja Twitteriä. Todellisuudessa me emme edes tiedä, mistä syystä heidät on vangittu, sillä heitä puoltavia todisteita ei hyväksytty oikeudenkäynnissä, eikä oikeudenkäynti vastannut kansainvälisiä vaatimuksia – se itse asiassa vaikuttaa tekaistulta.
Jos EU ei voi luottaa siihen, että Azerbaidžanin hallitus noudattaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevia sitoumuksiaan, joista on määrätty useissa sen EU:n kanssa allekirjoittamissa sopimuksissa, niin EU ei voi pitää Azerbaidžania uskottavana kumppanina myöskään muilta osin; tämä koskee myös kauppasuhteita.
Tässä päätöslauselmassa kehotetaan Azerbaidžanin hallitusta pitämään kiinni omista lupauksistaan ja ryhtymään luomaan oikeutettua asemaansa kansainvälisessä yhteisössä kunnioittamalla omia kansalaisiaan, suomalla heille demokratian ja ihmisoikeudet sekä mahdollistamalla oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen.
Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon eilen, ja yksi palkinnon saajista, Sergei Kovalev, piti varsin vaikuttavan puheen. Hän sanoi, että pelko voidaan kohdata vain mielipiteenvapaudella ja että mielipiteenvapaus voidaan ilmaista vain, jos ilmaisunvapaus on aidosti turvattu ja jos me kuuntelemme ihmisiä, jotka vain tuovat esiin ongelmia kuten vastustavat hallitustaan. Tämä meidän on eurooppalaisina taattava yhdessä Azerbaidžanin kanssa kaikilla alueilla.
Ulrike Lunacek, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, edellinen puhuja toi jo esiin joitain tämän päätöslauselman yksityiskohtia. Päätöslauselma laatimista innoitti muun muassa heinäkuussa 2009 alkunsa saanut tapaus, jossa kaksi nuorta bloginpitäjää, Emin Milli ja Adnan Hajizade, joutui ravintolassa hyökkäyksen kohteeksi. Kun he menivät ilmoittamaan tapauksesta poliisille, he tulivat itse pidätetyiksi.
Heidät asetettiin syytteeseen, ja oikeudenkäynti oli kaikkien kansainvälisten tarkkailijoiden, muun muassa Amnesty Internationalin, mukaan kaukana oikeudenmukaisesta. Oikeudenkäynnissä ei esimerkiksi näytetty ravintolassa ilmeisesti kuvattua videoleikettä, josta käy selvästi ilmi, ketä vastaan hyökättiin ja että bloginpitäjät eivät olleet hyökkääjinä.
On siis selvää, että tuomio ei täytä oikeusvaltioperiaatetta noudattavien valtioiden edellytyksiä. Toivon, että kaikki todisteet tullaan esittämään toisessa oikeudenkäynnissä, kun se järjestetään.
Olen ilahtunut siitä, että olemme onnistuneet laatimaan päätöslauselman, jota lähes kaikki ryhmät tukevat. Pidän valitettavana sitä, että jäsen Proveran ryhmä ei yhdy meihin, vaan sen sijaan korostaa, että meidän tulisi odottaa tilanteen ratkeavan itsestään ja hyödyntää diplomaattisia kanavia.
Hyvä jäsen Provera, mielestäni Euroopan parlamentin, joka on Azerbaidžanin parlamentin kumppani, on ilmaistava kantansa selvästi. Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuinen kysymys. Jäsen Schaake viittasi eiliseen Saharov-palkinnon jakotilaisuuteen. Meidän on puolustettava mielipiteenvapautta kaikissa maailman maissa ja katsottava, että se turvataan.
Presidentti Alijev on usein todennut, että jokaisen toimittajan oikeuksia on kunnioitettava ja että valtion on puolustettava niitä. On meidän tehtävämme muistuttaa kaikkia osapuolia tästä. Toivon vilpittömästi, että tulevaisuudessa voidaan laatia uusi päätöslauselma Azerbaidžanin parlamentin ja Euroopan parlamentin kumppanuudesta, sillä kaksi viikkoa sitten se valitettavasti ei onnistunut.
Joe Higgins, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä sitä, että ihmisoikeuksien järkyttävään ja johdonmukaiseen polkemiseen Azerbaidžanissa kiinnitetään nyt huomiota. Maassa ei ole tiedotusvälineiden vapautta; kymmeniä toimittajia on pidätetty, joitain on pahoinpidelty ja joitain on jopa tapettu viime vuosina. Meidän on kysyttävä, miksi presidentti Alijevin hallinto toteuttaa näin järkyttäviä sortotoimia. Toimien tarkoituksena on tietenkin peitellä maan laajamittaista korruptoituneisuutta. Maan johtava eliitti on rikastunut satumaisesti erityisesti öljy- ja kaasuteollisuuden ansiosta, siinä missä 90 prosenttia maan väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä eikä ole hyötynyt millään tavoin maansa luonnonvaroista.
Länsimaiset hallitukset ja monikansalliset yhtiöt suhtautuvat tähän tilanteeseen täysin ulkokultaisesti kuten tavallista. Ne kaupustelevat hallinnon kanssa tottuneesti helpottaakseen liiketoimiaan, ja yhtiöt tekevät massiivista voittoa hyödyntämällä todellisuudessa Azerbaidžanin kansalle kuuluvia luonnonvaroja. Länsimaiden hallituksilta pitäisi kysyä, miksi ne eivät vaadi, että öljylähteitä käytetään kansan elintason kohentamiseen hallitsevan luokan pönkittämisen sijaan.
Euroopan parlamentin jäsenet ovat oikeassa tuomitessaan kovin sanoin toisinajattelijoiden ja mielenosoittajien oikeuksien polkemisen Azerbaidžanissa. En voi olla käyttämättä tätä tilaisuutta tuomitakseni myös Tanskan poliisin viime päivien toimet Kööpenhaminassa, jossa se tukahdutti täysin rauhanomaiset mielenosoitukset raa’asti pidättämällä jopa 1 000 mielenosoittajaa, laittamalla heidät käsirautoihin ja jättämällä heidät makaamaan kylmään useiksi tunneiksi.
Kun ilmaisin vastustukseni ja vaadin joidenkin CWI:hin kuuluvien kollegoiden vapauttamista, poliisit itse vastasivat minulle, että kyse oli ehkäisevästä pidätyksestä, ehkäisevästä vangitsemisesta. Mikä koskee Azerbaidžania, sen pitäisi ehdottomasti koskea myös Euroopan unionin jäsenvaltioita.
Ryszard Antoni Legutko, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanissa kaksi ihmistä on saanut ankarat vankilatuomiot arvosteltuaan maan hallitusta melko varovaisesti ja hienotunteisesti. Mitä tämä tarkoittaa?
Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että Azerbaidžanissa ei ole toimivaa oikeuslaitosta ja että sellaista ei ole myöskään odotettavissa. Toiseksi se tarkoittaa, että Azerbaidžania hallitsee autoritaarinen järjestelmä, joka on ottamassa yhä uusia poliittisen elämän alueita haltuunsa. Pienestäkin lipsumisesta rangaistaan. Mitä me sitten voimme tehdä tässä tilanteessa?
Meidän on ilman muuta puututtava jokaiseen oikeuksienloukkaustapaukseen, kuten me juuri nyt teemme keskustellessamme tästä asiasta. Tällaiset väliintulot ovat varsin usein tuottaneet tulosta. On huomattavasti vaikeampaa ajaa voimalla läpi institutionaalisia muutoksia. EU:n pyrkimykset ovat tässä asiassa olleet tähän asti riittämättömiä osittain siitä syystä, että me suhtaudumme yhä lempeästi joihinkin hirmuhallitsijoihin ja arvostelemme äänekkäästi toisia. Memorial-järjestön edustajat mainitsivat tämän useita kertoja puhuessaan tässä istuntosalissa.
Kohtaamamme ongelmat johtuvat osin myös siitä, että autoritaarisen yhteiskuntajärjestyksen alasajoprosessi on erittäin vaikea, työläs ja pitkällinen. Tämä on varsin pessimistinen päätös, mutta päätän puheenvuoroni tähän ajatukseen: kaikesta huolimatta meidän ei pidä luopua pyrkimyksistämme, vaan meidän on painostettava Azerbaidžania johdonmukaisesti.
Tunne Kelam, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni esitti tämän vuoden alussa lausunnon vapaudesta ja tiedotusvälineistä Azerbaidžanissa. Olen pettynyt siihen, että Azerbaidžanilta ei ole saatu vastausta maan parlamentin jäsenille säännöllisessä tapaamisessa esitetyistä tiedotusvälineiden vapautta koskevista ongelmista. Sen vuoksi Euroopan parlamentin on otettava kantaa. Tästä tulee muuten viimeinen vuonna 2009 hyväksymämme päätöslauselma.
PPE-ryhmä on erityisesti huolissaan Azerbaidžanin tiedotusvälineiden vapauden rajoittumisesta; ilokseni voin todeta, että kaikki poliittiset ryhmät jakavat tämän saman huolen. Opposition toimittajien laajamittainen ahdistelu, vaino ja tuomitseminen on hälyttävää. Me vetoamme Azerbaidžanin viranomaisiin vangittujen toimittajien vapauttamiseksi viipymättä. Tämä koskee myös äsken mainittuja kahta nuorta bloginpitäjää.
Toinen ongelma on Azerbaidžanin viranomaisten viimeaikainen päätös peruuttaa useiden kansainvälisten radioasemien, kuten Radio Free Europen, Voice of American ja BBC World Servicen, FM-radioluvat, mikä riistää kuulijoilta arvokkaan ja riippumattoman tietolähteen. Pyydän teitä hyväksymään suullisen tarkistuksen päätöslauselman 7 kohtaan: meidän ei pidä tyytyä vain pahoittelemaan tilannetta, vaan meidän tulee lisäksi kehottaa Azerbaidžanin hallitusta peruuttamaan päätöksensä ja uusimaan edellä mainittujen radioasemien FM-luvat.
Tiedonvälityksen moninaisuus, vapaus ja riippumattomuus on avain kestävän kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen, kuten Sergei Kovalev meille eilen kertoi. Tämä koskee täysin myös EU:n suhteita Azerbaidžaniin.
Laima Liucija Andrikienė, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on Euroopan unionille merkittävä kumppani. Se on ehdottoman tärkeä kumppani Euroopan energiavarmuuden takaamisen kannalta.
Öljy ja kaasu eivät kuitenkaan ole kaikki kaikessa, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Azerbaidžan on sitoutunut demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tästä on määrätty kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa sekä itäisessä kumppanuudessa, johon Azerbaidžan aikoo osallistua täysipainoisesti. Meidän on annettava presidentti Alijeville kiitosta hänen oikeansuuntaisista toimistaan. Vuoden 2007 lopulla hän esimerkiksi vapautti 199 vankia, joiden joukossa oli viisi toimittajaa.
Tiedotusvälineiden vapautta rajoitetaan Azerbaidžanissa kuitenkin entistä enemmän. Tästä kehityksestä on useita todisteita, muun muassa bloginpitäjien tilanne sekä BBC:n ja Radio Free Europen toimilupien peruuttaminen. Meidän tulee muistuttaa Azerbaidžania rohkeasti siitä, että kansalla tulee olla oikeus puhua vapaasti, vaikka se johtaisikin myös hallituksen arvosteluun. Tämä on demokraattisen yhteiskunnan perusperiaate, ja Azerbaidžanin demokratian kehittämisen tulee olla meille yhtä tärkeä tavoite kuin…
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Vilija Blinkevičiūtė, S&D-ryhmän puolesta. – (LT) Ilmaisunvapaus on perusihmisoikeus ja demokratian kulmakivi. Azerbaidžan on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja on sitoutunut noudattamaan sen 10 artiklaa, joka koskee sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Artiklassa säädetään, että jokaisella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteitään sekä vastaanottaa ja levittää tietoja viranomaisten siihen puuttumatta. Azerbaidžan on sitoutunut myös ihmisoikeuksien ja yksilön vapauksien kunnioittamiseen sekä demokratian periaatteiden takaamiseen maassaan osallistumalla Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuusaloitteen täytäntöönpanoon. Sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat kuitenkin joutuneet viime aikoina yhä enemmän uhatuiksi ja tiedotusvälineiden toimintaa on rajoitettu. Toimittajat ja kansalaisaktivistit joutuvat kohtaamaan yhä enemmän väkivaltaa. Kehotan Azerbaidžania huomioimaan Euroopan parlamentin ehdotukset ja kannustuksen ihmisoikeuksien suojelemisen kehittämiseksi ja tiedotusvälineiden vapauden takaamiseksi.
Ryszard Czarnecki, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on jälleen kerran päässyt Euroopan parlamentin esityslistalle. Azerbaidžanista keskusteltiin jo viime vaalikaudella. Tuolloin hyväksyimme kolme päätöslauselmaa, joista yksi koski tiedotusvälineiden vapautta Azerbaidžanissa. Me keskustelimme myös Etelä-Kaukasiasta ja siinä yhteydessä jälleen kerran myös Azerbaidžanista.
Me olemme kiinnostuneita Azerbaidžanista ja suhtaudumme siihen hyväntahtoisesti. Azerbaidžan hapuilee vähitellen eteenpäin ja se on todellakin lähentymässä länsimaita itänaapureidensa sijaan. Meidän pitäisi arvostaa tätä. Suhtaudumme mielestäni Azerbaidžaniin ja sen viranomaisiin erittäin hyväntahtoisesti. Hyväntahtoisuus ei saa kuitenkaan estää meitä ottamasta esiin asioita, joita pidämme huolestuttavina. Tilannetta, jossa kaksi bloginpitäjää on vangittu siitä syystä, että he sanovat mitä ajattelevat maan viranomaisista, ei voida tietenkään pitää hyväksyttävänä.
Meidän pitäisi tukea Azerbaidžanin viranomaisten Eurooppa-myönteisiä taipumuksia, sillä Azerbaidžanissa keskustellaan kaiken aikaa siitä, pitäisikö maan lähentyä Eurooppaa vai Venäjää. Meidän tulisi tukea kaikkia niitä, jotka haluavat tulla lähemmäs länsimaita. Heitä tukiessamme meidän tulee kuitenkin puhua myös arvoista, joille länsimaailma perustuu. Lehdistönvapaus ja ilmaisunvapaus ovat täällä perusarvoja, ja se on tehtävä hyvin selväksi.
Azerbaidžanin asema ei ole helppo, sillä Venäjä pyrkii rakentamaan uudelleen poliittista ja taloudellista vaikutusaluettaan. Kun me tuemme Azerbaidžanin viranomaisia niiden lähestyessä EU:ta, meidän on samalla puhuttava myös maan ongelmista.
Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Ilmaisunvapaus on demokraattisen yhteiskunnan keskeinen tunnusmerkki. Sen vuoksi EU toimii oikein seuratessaan tarkkaan toimia, joiden tarkoituksena on pelotella hallituksen kovaäänisiä arvostelijoita.
Tästä näkökulmasta ymmärrän, että Euroopan parlamentti haastaa Azerbaidžanin hallituksen ja ilmaisee tälle olevansa huolissaan poliisitutkimuksista, jotka on käynnistetty kahta nuorta vastaan siitä syystä, että nämä ovat esittäneet satiirisia viittauksia maan poliittisen elämän tunnettuihin puutteisiin. Olen yhtä mieltä siitä, että me emme voi jättää Azerbaidžanista tulevia kielteisiä viestejä huomiotta. En myöskään epäile maan poliittista elämää koskevan arvostelun paikkansa pitävyyttä. Katson kuitenkin, että Euroopan parlamentti ei ole puuttunut Filippiinien viimeaikaisiin tapahtumiin, joiden seurauksena 57 poliittista panttivankia on murhattu. Mielestäni meidän pitäisi käsitellä kaikkia demokraattista maailmaa horjuttavia tapauksia.
Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, vuonna 1979 pidettyjen ensimmäisten europarlamenttivaalien jälkeen minulla oli kunnia työskennellä yhdessä nyt vakavasti sairaan Otto von Habsburgin kanssa Euroopan parlamentin ihmisoikeusperinteiden, kuten näiden torstai-iltapäivän ajankohtaisten kiireellisten keskusteluiden, käynnistämiseksi. Minut valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 1994, ja sain kunnian työskennellä yhdessä muun muassa jäsen Schulzin kanssa kehittääkseni edelleen näitä ihmisoikeusperinteitä, joista voimme olla ylpeitä. Tästä syystä järkytyin, kun jäsen Provera totesi viitaten jäsen Schulziin, joka ei ansainnut tätä, että tätä tapausta ei pitäisi käsitellä, ja kun hän melkeinpä toisti Azerbaidžanin hallituksen kansalaisaktivisteille esittämät uhkaukset sanoen, että he joutuvat kestämään tätä.
Aiemmissa puheenvuoroissa on jo viitattu ihmisoikeuspalkintoon. Muistan hyvin, kun me ilmaisimme tukemme Andrei Saharoville, Vytautas Landsbergisille ja muille kansalaisoikeuksien puolustajille, meille sanottiin silloin: "Älkää puuttuko tähän asiaan. Me käytämme diplomaattisia kanavia, teidän toimistanne on enemmän haittaa kuin hyötyä." Me tiedämme nyt, että näiden kansalaisten kannalta oli ratkaisevan tärkeää, että Euroopan parlamentti otti tilanteeseen yksiselitteisesti kantaa heidän puolestaan. Siispä, hyvä jäsen Schulz, hyvät parlamentin jäsenet, jatkakaamme riippumattomia torstai-iltapäivän perinteitämme. Pyydän ryhmien puheenjohtajia antamaan meille hiukan toimintavapauksia.
Tämä ei liity mitenkään puoluepolitiikkaan. Viime istuntokaudella eräs jäsen sanoi, että me emme voi keskustella Kiinasta juuri EU:n ja Kiinan välisten tapaamisten alla. Tänään aiheena oli Länsi-Sahara. Tämä on kenties perusteltua yksittäistapauksissa, mutta olen erittäin huolissani Euroopan parlamentin ihmisoikeustyöstä. Hyvät parlamentin jäsenet, Azerbaidžanin tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on olla tarkkanäköinen. Azerbaidžan on entinen Neuvostoliiton satelliittivaltio. Maassa alettiin harjoittaa yksipuolista viljelyä, maa tuhottiin ja alistettiin julman järjestelmän alaisuuteen. Nyt Azerbaidžan on vähitellen kasvamassa kohti demokratiaa. Euroopan neuvoston jäsenenä se on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia, ja meidän on tuettava sitä näissä pyrkimyksissä.
(Suosionosoituksia)
Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Tuen jäsen Posseltin aikaisempaa puheenvuoroa. Samalla haluan pyytää Azerbaidžanin hallitusta kunnioittamaan jokaisen kansalaisensa ilmaisunvapautta ja hylkäämään viipymättä tekaistuihin todisteisiin perustuvat syytteet näitä kahta nuorta miestä vastaan, kuten jäsen Lunacek aiemmin totesi. Näihin toimiin on ryhdyttävä viipymättä, sillä lehdistönvapaus on Azerbaidžanissa heikentynyt äkillisesti kuten Euroopan neuvoston ja Etyjin viimeisimmissä raporteissa todetaan.
Katson myös, että Azerbaidžanin hallituksen on ryhdyttävä näihin toimiin viipymättä, sillä sen on noudatettava Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden mukaisia sitoumuksiaan.
Lopuksi haluan vielä sanoa, että olin edellisten puhujien tavoin järkyttynyt tämänpäiväisestä Aminatou Haidarin tapausta koskevasta päätöksestä erityisesti siitä syystä, että hänen kärsimyksensä voitaisiin välttää kehittämällä Marokon ja Espanjan viranomaisten välistä yhteistyötä.
Euroopan parlamentin päätöslauselmasta tuskin olisi ollut haittaa, vaan pikemminkin paljon hyötyä.
Tadeusz Zwiefka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanin perustuslain 47 artiklassa säädetään: "Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen." Valitettavasti tämä on vain sanahelinää, sillä perustuslakia ei noudateta.
Olen ollut EU:n ja Etelä-Kaukasian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan jäsen viiden vuoden ajan. Vierailin Azerbaidžanissa jokaisen yhteisistunnon aikana. Eräässä asiakirjassa käsitellään sananvapauden periaatteen rikkomista sekä toimittajien ja kustantajien usein tekaistuin perustein tehtyjä pidätyksiä ja sitä, että he eivät saa lääkärinapua sairastuessaan Eräässä tapauksessa sairastunut toimittaja menehtyi tästä syystä.
Sain kerran tilaisuuden vierailla azerbaidžanilaisissa vankiloissa. Sikäläisten vankiloiden taso on kaukana eurooppalaisesta. Meidän on siis hyvä jaksaa muistuttaa siitä, että Azerbaidžanissa tulee noudattaa perustuslaissa säädettyjä periaatteita.
Paweł Samecki, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on Euroopan unionille merkittävä energiantuottaja ja kauttakulkumaa. Sillä on myös huomattava vaikutus Etelä-Kaukasian alueelliseen vakauteen. Azerbaidžan on yksi kuudesta itäiseen kumppanuuteen osallistuvasta valtiosta, ja me pidämme tämän kumppanuuden perustana toimivia yhteisiä arvoja erittäin tärkeinä.
Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on ollut voimassa 10 vuoden ajan. Azerbaidžan on kuitenkin ilmaissut olevansa kiinnostunut luomaan Euroopan unioniin läheisempiä suhteita korvaamalla sen assosiaatiosopimuksella.
EU:n ulkoasiainministerit päättivät syyskuussa käynnistää valmistelut assosiaatiosopimusten laatimiseksi Etelä-Kaukasian valtioiden kanssa, ja parhaillaan käydään keskusteluja neuvotteluohjeista myös Azerbaidžanin osalta.
Neuvoston päätöksen mukaisesti neuvottelujen käynnistäminen kaikkien Etelä-Kaukasian valtioiden kanssa edellyttää edistymistä tarvittavien poliittisten vaatimusten täyttämisessä. Näitä ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, markkinatalouden periaatteet sekä kestävä kehitys ja hyvä hallintotapa.
Laadimme vuosittain tarkan ja tasapainoisen arvion kunkin kumppanivaltion edistymisestä Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisen toimintasuunnitelmansa toteuttamisessa. Valmistelutyöt vuoden 2009 raportin laatimiseksi on juuri aloitettu.
En halua mennä raportin edelle, mutta esitän kuitenkin joitain huomioita erityisesti perusvapauksia ja ihmisoikeuksia koskevasta tilanteesta. Totesimme vuoden 2008 raportissa, että Azerbaidžan on edistynyt hyvin talouden kehittämisessä, mutta että ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen suhteen sen tulokset ovat edelleen vähäisiä.
Sittemmin on valitettavasti tapahtunut jonkin verran kielteistä kehitystä: perustuslakiin on tehty muutoksia, valtion päämiehen valtuuksia koskevat rajoitukset on poistettu ja tänään puheenaiheena olevat kaksi bloginpitäjää on pidätetty ja tuomittu.
Kielteisiin muutoksiin kuuluvat myös ihmisoikeusaktivistien, opposition aktivistien ja toimittajien jatkuva vainoaminen sekä tiedotusvälineiden vapauksien entistä tiukempi rajoittaminen.
Euroopan unioni on ottanut nämä ongelmat puheeksi kaikilla tasoilla lukuisissa tapaamisissaan maan viranomaisten kanssa ja aikoo tehdä niin myös jatkossa. Samalla komissio on ottamassa käyttöön useita välineitä tukeakseen Azerbaidžania uuden sopimuksen haasteisiin vastaamisessa.
Me käytämme ENPI-välineen mukaista tukea. Me tarjoamme kohdennettua tukea osana kattavaa instituutioiden kehittämisohjelmaa. Tähän sisältyy merkittäviä oikeusvaltioperiaatetta ja tuomiovallan riippumattomuutta koskevia osatekijöitä.
Azerbaidžan tulee saamaan tukea myös eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen kautta.
Lisäksi me ehdotamme oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta sekä ihmisoikeuksista ja demokratiasta vastaavan alivaliokunnan perustamista osana voimassa olevaa kumppanuus- ja yhteistyösopimusta. Se tulee tarjoamaan tärkeän lisäkanavan näkemystemme esittämiselle.